Heli Laaksonen on hyötyliikkuja 4. Ergonomisesti marjametsään 6. Lääkäri määrää terveysliikuntaa 8. Huimapäinen tieteentekijä 10

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Heli Laaksonen on hyötyliikkuja 4 Ergonomisesti marjametsään 6 Lääkäri määrää terveysliikuntaa 8 Huimapäinen tieteentekijä 10 Määräävätkö geenit luuston kestävyyden? 13 1

2 Suuntana terveempi Tulevaisuus: L iikenneonnettomuuksissa, sodissa ja sodanjäljiltä jätetyillä miinakentillä saadut tuki- ja liikuntaelinvammat hätkähdyttävät suurta yleisöä, mutta hitaasti kehittyvien ja mahdollisesti vammauttavien tule-sairauksien riskitekijöihin emme osaa suhtautua riittävällä vakavuudella. Tule-sairaus voi olla hiljalleen kytevä aikapommi, jonka purkamiseen pitää reagoida ajoissa. Muutos voi olla ratkaiseva, kuten Kaisa Lekan tapauksessa. 27-vuotiaan Kaisan jalat amputoitiin polven alapuolelta synnynnäistä epämuodostamasta johtuneen kivuliaan nivelrikon takia. Joku yritti lohduttaa minua jalkaongelmieni kanssa painiessani sanomalla, ole kiitollinen, että voit vielä kävellä. Ei kukaan terve ajattele olevansa kiitollinen siitä, että voi kävellä. Vasta kun kävelemisen mahdollisuus otetaan pois, tajuaa liikuntaelimistön merkityksen. Nyt leikkauksestani on neljä vuotta. En peittele proteesejani, koska niissä ei minusta ole mitään hävettävää: toiset kävelevät luisilla säärillä, toiset hiilikuituisilla. Proteesini ovat minulle elintärkeät, ne mahdollistavat itsenäisen elämän ja työnteon. Itselleni nivelreuma, joka olisi vähitellen vaikuttanut käsieni toimintaan, olisi ollut suurempi surun aihe ja kasvun paikka. Globaali haaste Tule- eli tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsii maailmassa yli 400 miljoonaa ihmistä. Tuleterveyteen panostaminen on huomattava kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste maailmassa. Vuosina vietetään Kansainvälistä tules-vuosikymmentä (Bone and Joint Decade). Tällöin pääroolissa ovat luut ja nivelet sekä koko tuki- ja liikuntaelimistön kantavat rakenteet. Tules-vuosikymmen edistää tule-sairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä tarjoaa tutkittua terveystietoa. Kansainvälisellä tules-vuosikymmenellä on YK:n pääsihteerin Kofi Annanin henkilökohtainen tuki sekä WHO:n ja Maailmanpankin kannatus. Suomessa hankkeen kansallisena suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Mikä ihmeen tules? Tules on kirjainlyhenne sanoista tuki- ja liikuntaelinsairaus. Vuonna 2000 julkaistiin tutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten tietämystä tuki- ja liikuntaelin- eli tule-sairauksista. Sen mukaan vain 10 prosenttia väestöstä tunsi lyhenteen tules. Lähes joka kolmas ei osannut nimetä yhtään tuki- ja liikuntaelinsairautta, vaikka jokainen suomalainen potee elämänsä aikana jotakin tulevaivaa. Itse asiassa tule-sairaudet ovat yleisin syy pitkään jatkuneeseen kipuun ja toimintakyvyttömyyteen, mikä tekee kansalaisten tule-terveydestä yhteiskunnallisesti merkittävän kysymyksen. Tules-vuosikymmenen tavoitteena on vakiinnuttaa tules -käsite suomalaiseen kielenkäyttöön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ratkaisevin päämäärä on kuitenkin jakaa tule-terveydestä tutkittua tietoa, jotta se saavuttaisi ajoissa niin kansalaiset, terveydenhuollon ammattilaiset kuin päättäjätkin. Tules-vuosikymmenen painoalueita ovat nivelsairaudet, osteoporoosi, selkäsairaudet, vaikeat traumat ja lasten vaikeat nivelsairaudet. Käy tutustumassa uudistuneisiin internetsivuihimme: 2

3 TULE-SAIRAUKSIEN YLEISYYS SUOMESSA Mini-Suomi-tutkimuksen ( ) perusteella arvioitiin aikanaan, että miljoonalla suomalaisella on krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus (tules). Seurauksiltaan mittavimpia ja kustannuksiltaan kalleimpia ovat alaselän sairaudet, polven ja lonkan nivelrikko sekä nivelreuma. Terveys tutkimuksen mukaan useimmat tule-sairaudet ovat harvinaistuneet. Suotuisa kehitys johtuu pääasiassa selän oireyhtymien harvinaistumisesta molemmilla sukupuolilla ja polvinivelrikon harvinaistumisesta naisilla. Muutoksissa on havaittavissa vahva sukupolvivaikutus: vanhimmissa ikäryhmissä terveydentila ei ole parantunut kuten nuoremmissa. Myös nivelreuma on kehittymässä yhä ikääntyneemmän väestön sairaudeksi. Tule-sairauksien keskeisistä riskitekijöistä työn fyysinen kuormitus ja tapaturmat ovat vähentyneet ja ravitsemus on monipuolistunut, mutta vanhimmissa ikäryhmissä aiempien elämänvaiheiden vaaratekijöiden kumulatiivinen vaikutus on vielä nähtävissä. Miesten lihavuus ja naisten tupakointi ovat yleistymässä, mikä uhkaa katkaista suotuisan kehityksen. Elintapojen säätely on liikuntaelimistönkin kannalta terveyden edistämisen tärkein haaste. Dosentti Markku Heliövaara Suomen Tule ry:n puheenjohtaja Terveys 2000-projektin toinen vastaava tutkija Kansanterveyden kannalta tärkeimpiä tule-sairauksien riskitekijöitä ovat ylipainoisuus, liikunnan puute, tupakointi, tapaturmat ja työn kuormitustekijät. Dosentti Markku Heliövaara edistää omaa tule-terveyttään mielekkäillä keinoilla. Yritän noudattaa annettuja terveyssuosituksia, vaikka se joskus onkin vaikeata. Kalastus ja soutaminen tekevät varmasti liikuntaelimistölle hyvää, samoin saunaklapisavotta ja mökillä kukkien istutus umpimetsään puunjuurten sekaan. Lähiympäristön linnut ja muut eläimet on tunnistettava ja laskettava ainakin kahdesti päivässä, joten käveltyäkin tulee. Paino pysyy hyvin kurissa, kun ruoka on omatekoista. Muina vuodenaikoina pelaan harvakseltaan tennistä, hölkkään 7-8 km:n lenkin noin joka toinen sunnuntai ja kävelen 5 km:n työmatkani aina kun ehdin ja sää sen sallii. 3

4 HELI LAAKSONEN: Hyätyliikunta o mun lajin KUVA: JARI-JUKKA NIPPALA LIITTYYKÖ LIIKUNTA TAITEILIJAELÄMÄÄN? RUNOILIJA HELI LAAKSONEN KERTOO SUHTEESTAAN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN HERSYVÄSTI LYHKÄSEL SUAMEL LOUNAISMURTTEL. Heli Laaksonen julkaisi tänä vuonna uuden runokokoelmansa nimeltä Sulavoi. Sen lounaismurteiset, ilkikurisetkin runot liikuttelevat lukijan tunteita arjen iloista ja suruista. Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä tules ja termistä tuki- ja liikuntaelin? Tules o simmone kotosa sana, see o vähä niinko mummu sanois piänel pojantyttärelle: Tules tän vähä. Tuki- ja liikuntaelime o ihmisel hyvä olla, et see pysy pystys ja pääse hiuka ettippäinki. Kolottaako joskus selkääsi tai vaivaako kramppi hiirikättäsi? Kyl ussenki käy nii, et olen nii intoutunu kirjottamisse, etten lainka huama, et olen ollu 4 tuntti samas asennos. Aikamoine venuttelu on sillo, et palaa ennalles. Kuuluuko liikunta runoilijan elämään? Jos mun täytyy jonnekki mennä, nii mää menen - joskus kävellen taik pyärälläkki. Jos mun täyty jonnekki joku nosta, mää nostan. Mut ei mul tulis miälenkä juast muute vaa ympyrää taik huvikses nostel painavi rautaesinei jossa peilisalis. Hyätyliikunta o mun lajin. Mikä on lempiurheilulajisi? Haaveiletko jonkin uuden lajin aloittamisesta? Mun mummu painis, see o aika kiahtova laji. Ei kattomine, vaa iha see painimine, voimankoitus toisen kans. Oletko terveysintoilija: Miten huolehdit omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi? Oi voi, mää tykkään kaikenäkösest sualasest ja rasvasest ruast, olen sil taval vanha-aikkane ihmine. Valvon öisin, teen liiaks töit, laiminlyän ihmissuhtei, liikun vaan pakolliset liikkumiset... (Mää en tair olla oikke kunnolline haastateltava teijä julkasuhu Taik ehkä munt voi ottaa haasteena). Voisiko runous tai taide yleensä mielestäsi innostaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Hyvinki! Kaik asiat, mitkä tekee elämän hianoks ja hehkuvaks, saava ihmisen tuntema, et kyl kannattaa olla elos. Ja ko ihmisel on elämäntahto ja -ilo, hän pittä hualen siit, et elää mahrollisimman kaua. 4 Onko sinulla salaista pahetta? O. Mää käyn joskus uimahallis uimas. Mikä on myönteisen elämänasenteesi salaisuus? Mun elämäasenteeni o niin kiälteine, ettei mittä määrä. Koko ajan olen valmistautunu pahimippa, ja ajattelen, et ei täst nyy ainaka tul mittä. Kosk maailma näyttää nii mustalt, täytyy hakemal hakke ilossi asioi, koittaa huumori avul saar päivist hiukan kirkkamppi. Usse see onnistuuki. Onko sinulla mottoa tai iskulausetta? Olen nii vaihtelevaine ihmine, et jos mää nyy keksin jonku, mu miäles o heti huamen joku uus, pal osuvamp. Jos sinulla olisi kaikki valta maan päällä, niin mitä päättäisit? Ens töikseni mää päättäissi antta sen vallan jollekki pal viissamal ihmisel. Mikä on oman tuotantosi lempiruno? Ei omist runoist voi valita lempirunoi. See o vähä niinko käskis äitin sanoma, mikä o häne lapsistas rakkain.

5 Totuus kuuluu tunnetusti lasten suusta. Tässä perheen pienempien mielipiteitä tuki- ja liikuntaelinasioista. Tules on sitä, että joku täti palaa loppuun. Laura 6,5v Viiala "Tules tarkoittaa että tuli." Selma 4v Sipoo Banaanilla ei ole tuki- ja liikuntaelimiä, koska se on ihan pehmeä. Juuso 5v Vaasa Tuki- ja liikuntaelin on pyörätuki pyörätuolia varten, ettei vanhus tipu. Osteoporoosi on eräänlainen ostos. Cosmo 5v Helsinki Tules tarkoittaa että, ihminen suuntailee joka paikkaan ja tekee jekkuja. Julius 4v Espoo Tuki- ja liikuntaelimistö on housuissa. Valtteri 6v Ylöjärvi Lihaksia voi täyttää aterialla. Kari 7v Joensuu Tuki- ja liikuntaelin on semmonen puu, josta pidetään kiinni kun jumpataan. Emilia 6v Kangasala Luu voi katketa jos tekee liikaa töitä tai ei syö tarpeeksi sulatejuustoa. Elisa 8v Tampere Tules on kala. Tätä mieltä on 2,3 vuotta vanha Matias Salosta. Tasapainoharjoittelu parantaa asennon hallintaa THM, ft Sanna Sihvonen tutki väitöskirjatyössään eri-ikäisten ihmisten tasapainoa ja yksilölliseen näköpalautteeseen perustuvan tasapainoharjoittelun vaikuttavuutta ikääntyneillä, palvelukodissa asuvilla naisilla. Tasapainon hallinta on yksi liikkumiskyvyn perusedellytyksistä, joka vaikuttaa olennaisesti ikääntyneen henkilön kykyyn suoriutua itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoista. Tasapainoon liittyvät ongelmat ovat ikääntyneiden keskuudessa yleisiä ja niiden on todettu olevan eräs kaatumistapaturmien keskeinen taustatekijä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kehon huojuntamittausten avulla voidaan arvioida tasapainokykyä elämänkulun eri vaiheissa. Tulokset osoittivat eroja tasapainonhallintakyvyssä eri ikäryhmissä, mikä tulisi ottaa huomioon valittaessa eri-ikäisille sopivia tasapainotestejä. Tutkimuksen mukaan näköpalautteeseen perustuva tasapainoharjoittelu osoittautui lupaavaksi tasapainokuntoutuksen muodoksi iäkkäillä naisilla. Tämän tutkimuksen perusteella laitoksessa asuvien ikääntyneiden henkilöiden tasapainoa voidaan harjoittelulla parantaa ja kaatumisten ehkäisy on mahdollista. Sanna Sihvonen puhui tasapainoharjoittelun hyödyistä Tules-päivillä Helsingissä. 5

6 Metsään selkää säästäen KUN LÄHTEE HERRAIN KANSSA MARJAAN, ON SYYTÄ MUISTAA ERGONOMIA X M arjastus on yhä yksi suomalaisten suosituimmista ja hyödyllisimmistä ulkoilumuodoista. Tänä vuonna kuiva kesä on pitänyt huolen siitä, että pakastimen täyte on kiven takana. Ahkeran marjastajan selkä kipeytyy herkästi, kun yrittää kerätä ämpärit täyteen ennätysajassa. Suoritustekniikka ja oikea asenne on tässäkin lajissa kaiken a ja o. Terveystieteiden maisteri ja työfysioterapeutti Jari Kannisto lähti nelivuotiaan Julius-poikansa kanssa Espoon lähimetsään näyttämään mallia miten marjoja noukitaan selkää säästäen. Ei kireissä lantiofarkuissa marjaan, opastaa Jari Kannisto Väljät retkivaatteet mahdollistavat selälle ja raajoille hyvät liikkeet ja asennot, eikä kumartelu tunnu niin tukalalta. Marjametsikön epätasainen maasto vaatii myös hyvät, tasapainoa tukevat jalkineet kuten lenkkitossut. Perinteiset kumisaappaat suojaavat hyvin kyiden ja punkkien puremilta. Kylmiltään sadonkorjuuseen Toistuva kyykistely ja pitkään samassa vaikeassa asennossa oleminen on myrkkyä terveellekin selälle, sillä alaselän kuormitus tulee eri suunnasta kuin yleensä. Samanaikainen kumartuminen yhdistettynä edestakaiseen selän kiertoliikkeeseen kurkotteluineen käy voimille. Etenkin vähän liikuntaa harrastavat huomaavat kerran vuodessa tapahtuvan marjankeruuponnistuksen kostautuvan selkäkipuina. Kipu ei välttämättä iske vielä metsässä, vaan vasta päivän, parin päästä ja se saattaa muistuttaa olemassaolostaan pitkälle syksyyn. Asento, pää mättäisiin, nyt! Ergonomisesti paras marjojen noukkimisasento on kunnolla kyykkyyn meneminen, varvikossa kun ei viitsi kontatakaan. Tärkeintä on asennon vaihtaminen ja venyttely aina välillä, etteivät paikat puudu ja jumiudu. Isompikin marjasaalis kulkee mukavasti mukana tukevaan selkäreppuun pakattuna, jolloin kädet voivat keskittyä poimimiseen, eikä raskaita marjaämpäreitä tarvitse kantaa selkä vääränä. 6

7 Tule-terveys osaksi arkea Tules-toimintapäivänä 11. lokakuuta muistutetaan, että tule-terveydestä huolehtiminen on osa arkea reuma-, selkä- ja osteoporoosiyhdistysten väki ympäri Suomea jalkautuu kauppaan tai markettiin, kirjastoon tai apteekkiin tarjolla vinkkejä jokapäiväiseen tule-terveyden vaalimiseen TULE SINÄKIN OSALLISTUMAAN TULE-TIETOVISAAN! Tules-toimintapäivän tempaus seuraavilla paikkakunnilla: Eno, Enonkoski, Espoo, Haapajärvi, Hamina, Hartola, Heinola, Helsinki, Huittinen, Hyvinkää, Iisalmi, Imatra, Juva, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kangasala, Kankaanpää, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kokkola, Korpilahti, Kuhmo, Kuopio, Lahti, Laihia, Lammi, Lappeenranta, Lieksa, Lohja, Mikkeli, Muhos, Mäntyharju, Mäntsälä, Nilsiä, Oulu, Outokumpu, Paimio, Pieksämäki, Polvijärvi, Pori, Porvoo, Rauma, Rautavaara, Salla, Savonlinna, Seinäjoki, Sodankylä, Suomussalmi, Suonenjoki, Tampere, Tervo, Tervola, Toijala, Turku, Tuusula, Vaasa, Valkeakoski, Vihanti, Vihti, Viitasaari, Vuolijoki, Äänekoski. Lisätietoa: tai projektisihteeri Tanja Railo, puh. (09) , Kantavista rakenteista kannattaa pitää huolta! syyllä lepuuttaa selkää. Venyttelyä on hyvä jatkaa kotona marjoja peratessa. Tee retkestä loppukesän elämys Kiire ja suorittaminen sopivat marjastamiseen huonosti, vaikka marjakausi onkin lyhyt, ja halu saada runsas sato kytee mielessä. Parhaimmillaan verkkaisa marjojen poiminta omaan tahtiin käy rauhoittavasta syvärentoutuksesta, eikä marjalitrojen määrällä ole niin väliä. Metsään kannattaa ottaa kunnon eväät mukaan, sillä marjamättäät tuovat veden kielelle ja ansaitulla tauolla voi hyvällä Jari Kannisto siirtyy syksyllä Selkäliiton projektipäällikön tehtävistä Arlainstituuttiin kuntoutuspäälliköksi. Jari on ollut Tules-vuosikymmen -hankkeessa mukana alusta asti. Hän on ollut tekemässä Kotikonsteja -esitesarjan perusopasta selän hoidosta. Esitesarjassa on myös ilmestyneet oppaat osteoporoosista ja nivelrikosta. Oppaita voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille jaettavaksi. Yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postitusmaksut. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat potilasohjausta varten. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: 7

8 LÄÄKÄRI TOTEAA: Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ei välitä terveydestään Koomikko Mel Brooks on todennut: Jos ihminen on elossa, hänen täytyy heiluttaa käsiään ja jalkojaan, hyppiä ympäriinsä ja pitää meteliä, sillä elämä on kuoleman vastakohta. Jokainen toivoo pysyvänsä terveenä. Vaikka terveyttä arvostetaan, se ei pysy itsestään yllä, vaan terveyttä tulee vaalia ja huoltaa. Kirurgian professori, Tules-liigan jäsen Markku Järvisen mukaan tuki- ja liikuntaelimistö on tehty liikkumista varten. Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee lihasvoimaa ja liikettä niveliin. Liikunta on terveyttä ylläpitävä mekanismi, joten terveysliikunnasta ei suotta puhuta. Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa fyysistä aktiivisuutta, jonka aikana hengästyy, mutta pystyy esimerkiksi puhumaan. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. Luut ja nivelet tarvitsevat riittävästi kuormitusta pysyäkseen hyvässä kunnossa. Etenkin raskasta, fyysistä työtä tehneiden on vaikea ymmärtää, miksi heidän tulisi jatkaa liikuntaa eläkepäivillä turhan päiten. Huippu-urheilijat eivät 8 tarvitse terveydellisiä syitä liikkuakseen, heillä on vakaa päämäärä päästä voittoon ja ylittää itsensä, huomauttaa Järvinen. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuakseen ei tarvitse ryhtyä urheilijaksi tai edes kuntoliikkujaksi. Terveyttä ylläpitävä liikunta riittää. Koululaitos suunnannäyttäjäksi Markku Järvisen lempiaihe on koululiikunnan merkitys. Liikunta tulisi olla olennainen osa koulupäivää. Urheilua ei tarvitse pyhittää vain liikuntatunneille, vaan höntsäilessä eli iloisesti liikkuessa

9 pystyisi oppimaan muitakin aineita. Kielikylpyjä voisi tehdä kävellessä tai päntätä kertotaulua pallopelin varjolla. Kinesteettinen liike tekee hyvää niin keholle kuin aivoillekin. Oleellisinta on kuitenkin se, että opettaja olisi itse motivoitunut liikunnan ystävä, samoin kuin musiikin tai kuvaamataidon opekin omaan aineeseensa. Opettajan oma, aito innostus tarttuu oppilaisiin. Markku Järvinen toisi koulun liikuntatunneille takaisin telinevoimistelun. Se lisäisi lasten mototorisia kykyjä, reaktionopeutta ja ketteryyttä. Kun hallitsee ja tuntee kehonsa, vähenee myös riski menettää tasapaino, jolloin kaatumisriski vähenee. Ja jos kaatuukin niin osaa kaatua oikein. Tätä taitoa on syytä ylläpitää ja harjoittaa pitkin ikää. Kohtuullinen liikunta säilyttää nivelten liikelaajuutta sekä vahvistaa ja venyttää niitä ympäröiviä kireitä lihaksia. Liikunta on tule-vaivojen ehkäisyn ohella helppo ratkaisu moneen muuhun elintason tuottamaan, krooniseen kansansairauteen. Fyysisen aktiivisuuden vähäisyys altistaa ylipainolle ja diabetekselle, jotka ovat kasvavia koko väestön terveysongelmia. Markku Järvinen uskoo, että säännöllinen, kehoa riittävästi kuormittava liikunta ja terveellinen ravinto saattaisivat jopa puolittaa nykyiset lääkekustannukset verenpainetaudin, korkean kolesterolin, osteoporoosin ja diabeteksen hoidossa. Pelkästään hoitamattomista tuki- ja liikuntaelinsairauksista koituu yhteiskunnalle vuosittain usean miljardin lasku. 2/3 aikuisista laiminlyö terveysliikunnan Tuoreen tutkimuksen mukaan vain kolmannes aikuisväestöstä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Vain reilu miljoona suomalaista voi olla tyytyväinen liikunnan harrastamiseensa. UKK-instituutin mukaan terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi tulkitaan mieluiten päivittäin, vähintään 30 minuuttia yhtenä tai useampana jaksona tapahtuva liikkuminen. Lisäksi tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee ainakin kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta sekä tasapainoa ylläpitävää liikuntaa. Liikunta-ohjeistuksen keskeinen haaste on saada aikuisväestön laskenut, päivittäinen kokonaisaktiivisuus nousuun. Noin puolet suomalaisista aikuisista liikkuu kertamääräisesti riittävästi, mutta terveydelle tärkeän ripeyden vaatimus ei täyty kaikilla. Riittämättömästi liikkuvia on peräti kaksi miljoonaa. Tähän lukuun kuuluvat ne, jotka liikkuvat liian harvoin tai joiden liikunta on teholtaan liian vähäistä. Pitäisi miettiä voisiko yhteiskunta kannustaa kansalaisia pitämään itsestään huolta vaikkapa kansaneläkkeeseen sidotun liikuntakiintiön kautta, sillä pelkkä terveyden arvostaminen ei tunnu riittävän porkkanaksi. Yhteiskunta voisi palkita hyvää huolta itsestään pitäneen taloudellisesti. Toki ajatus on osin ongelmallinen, sillä tahattomasti sairastuneita ei tule rankaista. Markku Järvisen mielestä Tules-vuosikymmen keskeinen haaste on kansalaisten liikuntainnostuksen nostaminen. Se ei ole vallan pieni tehtävä, mutta sykäyksen saatuaan viisas kansa kyllä tarttuu toimeen. 9 Pieni askel ihmiselle.suuri harppaus hyvinvoinnille. Liikunta on yleislääke, myös kipuun. Markku Järvinen on 35-vuotisen lääkäriuransa aika huomannut, kuinka pienestä, mutta vaikuttavasta asiasta liikunnassa on kyse. Vuosia sitten eräs huippusuunnistaja kärsi polvivaivoista. Keksin laittaa hänet treenaamaan yhden portaan nousemista ja laskemista yhtäjaksoisesti 70 kertaa. Päivittäisen porrasharjoituksen myötä polvivaivat vähitellen hävisivät. Sama yhden portaan edestakainen askeltaminen sopii esimerkiksi selkäkipuja potevan harjoitteeksi. Jos porras on liian korkea, voi steppiharjoituksen aloittaa vaikkapa treenaamalla puhelinluettelon päälle astumista ylös ja alas. Harjoituksen on oltava yhtäjaksoinen ja säännöllinen, eikä näin pienessä liikuntaharjoitteessa tarvitse pitää edes lepopäiviä. Kun liikuntakyky kehittyy, voi tavoitetta nostaa puhelinluetteloa korkeammalle. Aina on syytä aloittaa varovasti ja lisätä harjoittelun tehoa vähitellen. Markku Järvisen mukaan tasapainoa harjoittavan porrasstepin lisäksi olisi hyvä muistaa lihasten ja nivelten venyttely. Perinteinen jumppa ja verryttely ovat unohtuneet, ja se näkyy repeämien ja urheilutapaturmien määrissä. Yksinkertaiset ojennus- ja koukistusliikkeet ylläpitävät sekä nivelten liikkuvuutta että kehittävät lihaskuntoa.

10 Tiede vaatii huima Kohta 30-vuotias, diplomi-insinööri Janne Keränen toimii tutkijana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Parhaillaan hän valmistelee väitöstään Sähkömagnetiikan laitoksella. Myytti tutkijankammioissa puurtavista pellepelottomista elää tiukassa. Edison tai Einstein tuskin ottivat turhaa askelta eläessään, mutta nykytieteentekijä tiedostaa, että tutkimustyön kannalta tärkein instrumentti on syytä pitää hyvässä vireessä. Jannelle tehtiin lapsireuma-diagnoosi murrosiässä. Lapsena lääkärissä käynti ja kortisonipiikit tulivat tutuiksi. Sairaus ei ole kuitenkaan aikuisiällä vaivannut häntä juuri millään tavalla, ainoa näkyvä oire on pienet, lähes huomaamattomat muutokset parissa varpaassa. Onhan mulla lisäksi ollut iriitti eli silmän sisäosan tulehdus, mutta koen muuten olevani täysin terve ja hyvässä kunnossa. Mulla ei oo ollut mitään reuma-tulehduskipulääkitystä pariin vuoteen. Aikanaan tehty diagnoosi vain kannustaa pitämään itsestä entistäkin parempaa huolta. Kun tietää, että terveys ei ole itsestään selvyys, jaksaa panostaa eri tavalla hyvinvointiinsa. Lisävirtaa aivokäyrille Janne liikkuu paljon. Erityisesti maastopyöräily Tampereen, Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan jyrkkäpiirteisissä harju- ja kivikkomaastoissa on tärkeä osa urheiluharrastusta. En mä koe rääkkääväni itseäni. Liikunta on hyvää vastapainoa tietokoneen edessä istumiselle ja matemaattisten ongelmien vääntämiselle kynällä ja paperilla. Väitöksessäni pohdin sähkömagneettisten kenttien numeerista mallinnusta. Pyörän selkään päästyä saa pyyhittyä ajatuksista mieltä painavat työjutut. Mun tyylinen reumaatikko voi harrastaa kaikkea, kunhan pitää järjen päässä. Kokemukseni mukaan akateemiset ihmiset liikkuvat paljon. Maastopyöräilijöistä lähes puolet on juuri insinööritieteiden puolelta varmaankin maastopyöräilyyn kuuluvan teknisen puolen vuoksi. Jannelle liikunta on sosiaalinen tapahtuma ja keino tutustua uusin ihmisiin. Kuulun Kaupin Kanuunat -pyöräilykerhoon. Meillä käy säännöllisesti viikoittaisilla lenkeillä noin ajajaa. Oon yksi aktiivisemmista yhteislenkeillä kävijöistä, joten tunnen paljon porukkaa, vaikka oon kuulunut Kanuunoihin vasta kaksi vuotta. Aina välillä on hauskaa ajaa myös yksin, koska pidän omissa ajatuksissa luonnossa liikkumisesta. Mä pyöräilen ympäri vuoden, talvellakin maastokierros sujuu kunnon nastarenkaiden turvin. Itse asiassa pidän lumikinosten välissä kapeilla poluilla kiitämisestä jopa enemmän kuin kesäpyöräilystä. Jos olen terveenä, mulle kertyy viikossa noin 6-12 liikuntatuntia. Jopa 70 kilometriä pitkät pyörälenkit kestävät helposti 5 tuntia. Jos viikon aikana käyn kahdella Kanuunoiden yhteislenkillä ja kerran yksinäni parin tunnin lenkillä, ja sitten vielä muut liikunnat päälle, niin 10 tuntia tulee kevyesti täyteen. Pidän vähintään yhden lepopäivän joka viikko. Luppopäiviä tulee väkisinkin, välillä on työkiireitä ja muuta sovittua ohjelmaa. Ei pakkopullaa, vaan silkkaa iloa En mä liiku treenatakseni tai väkisin kuntoilun takia, liikun lähinnä koska se on hauskaa. Maastossa ajaessa saa endorfiinit liikkeelle, kun pääsee ajamaan niin vaikean kivikon läpi, tai ylös niin jyrkän ylämäen, ettei uskoisi kenenkään siitä pääsevän. Joinain 10

11 päisyyttä Kevyttä pikaruokaa kotona Terveysruuan ei tarvitse herättää puistatuksia tai maistua pahalta. Kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta muunsi sadonkorjuun kunniaksi perinteisen hampurilaisaterian funktionaaliseksi eli terveysvaikutteiseksi kotiruuaksi. Suussa sulava herkku vie taatusti vannoutuneimmankin epäilijän kielen mennessään. päivinä taas oikeasti laiskottaa niin paljon, ettei vaan viitsi lähteä liikkumaan. Tosin montaa peräkkäistä päivää en voi olla liikkumatta. Alunperin innostuin pyöräilystä, kun reumalääkäri kertoi pyöräilyn ja uinnin olevan niveliä vähemmän rasittavia lajeja. Käyn kuntosalilla ja pelaan sulkapalloa tyttöystäväni kanssa. Käydään me Katrin kanssa joskus yhdessä lenkillä siten, että hän ratsastaa hevosella ja minä ajan pyörällä. Välillä mä olen nopeampi, välillä Katri. Yksi motiiveistani liikkua on se, että uskon hyvän lihaskunnon auttavan terveenä pysymisessä. Salilla käydessä pyrin mahdollisimman monipuoliseen lihashuoltoon. Nykyäänkin diagnoosi vaikuttaa mun liikuntaan sen verran, että en halua ottaa riskiä ja lähteä juoksulenkille. Juoksulenkillä oon käynyt viimeksi silloin ennen diagnoosia. Luultavammin pitää juoksemistakin kokeilla taas syksymmällä, suunnistaminen kiinnostaisi. Meidän laitokselta osallistuu ainakin yksi joukkue ensi vuoden Jukolan viestiin. Mun tyylinen reumaatikko voi harrastaa kaikkea, kunhan pitää järjen päässä, eikä tahallaan rasita tulehdusherkkiä paikkojaan. En mä pidä itseäni himourheilijana, koska tiedän ison joukon itseäni pahempia tapauksia. 11 Juurespurilaiset (neljälle) Juurespihvitaikina 2 munaa 1 dl maitoa 0,5 dl korppujauhoja 2 dl porkkanaraastetta 1 dl lantturaastetta 1 dl palsternakkaraastetta 1 dl sipulisilppua 1 tl suolaa 1 tl valkosipulista yrttiseosta 0,5 dl vehnäjauhoja 2 dl juustoraastetta Paistamiseen: öljyä Kastike 1 prk kermaviiliä 1 dl sinappi-kurkkusalaattia Lisäksi jäävuorisalaattia sipulia 1 2 pihvitomaattia 4 5 täysjyväsämpylää tai 8 10 isoa paahtoleipäviipaletta ketsuppia Valmista pihvit. Sekoita munat, maito ja korppujauho. Anna turvota hetki. Lisää raasteet ja sipuli sekä mausteet. Sekoita lopuksi vehnäjauhot ja juustoraaste. Paista ohukaispannulla miedolla lämmöllä ohuita pihvejä. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Huuhdo salaatinlehdet ja leikkaa tomaatit ohuiksi viipaleiksi. Lämmitä sämpylät. Laita kaikki ainekset tarjolle, ja jokainen voi koota niistä itselleen hampurilaisen.

12 200 luuta ja 100 muuta rakenteista hyvää huolta K aiken takana ovat luut ja nivelet. Ihminen rakentuu kalkkiluisen tukirakenteen eli luurangon varaan. Ihmisen 206 luuta kiinnittyvät pääsääntöisesti toisiinsa noin sadan nivelen avulla. Lisäksi rakennelmaa pitävät koossa lihakset ja jänteet. Tules-vuosikymmen suurlähettilään, reumatologi Heikki Isomäen mukaan tuki- ja liikuntaelimistöstä puhuminen voi olla hämmentävää, sillä kyseessä ei ole samalla tapaa elimistö kuin esimerkiksi verenkierto- tai hengityselimistön yhteydessä. Tuki- ja liikuntaelimistön tehtävä on pitää ihminen kasassa. Hyvin nivelletty luupanssari antaa koko keholle muodon, suojaa arkoja sisäelimiä sekä mahdollistaa selkärankaisen ihmisen pysymisen pystyssä ja liikkumisen ylipäänsä. Ei siis ollenkaan vähäpätöinen juttu. Liike on nivelten ruokaa Jokainen autoilija tietää, että moottorin akselisto ja sylinterit kaipaavat liikettä pysyäkseen kunnossa. Pelkkä öljyäminen ei riitä. Pitkään käyttämätön moottori jumiutuu, ruostuu ja pahimmillaan leikkaa kiinni äkkilähdössä. Sama pätee niveliin. Nivel on kahden tai useamman luun välinen liitos, joka voi olla joko kiinteä tai liikettä salliva. Erilaiset niveltyypit määräävät luiden liikkumisradat. Myös sidekudokset vaikuttavat luiden liikkuvuuteen ja sitovat luita toisiinsa. Nivelsiteet ovat vahvoja ja kovassa rasituksessa ne saattavat repäistä osan luusta irti, sen sijaan että ne itse katkeaisivat. Luu ei itsessään tunne kipua, mutta sitä ympäröivä luukalvo tuntee. Luunmurtuman aiheuttaman kipu syntyy juuri luukalvon repeämisestä. Ostoporoosi mielellään pureutuu luukudokseen. Kudos uusiutuu koko ajan, mutta luun tiheys heikkenee normaalisti noin prosentin verran vuodessa. Luuliikunnaksi sopii kaikki päivittäinen liikkuminen, jossa keho saa kunnolla vauhtia ja vastusta. Hypi, juokse, palloile ja lisää arkeen kunnon töminää. Luuliikunta on Kun omat nivelet kuluvat tai vaurioituvat, ne voidaan korvata tekonivelillä. Tekonivelsairaala Coxan johtavan ylilääkärin, dosentti Matti Lehdon mukaan tekonivelleikkaus on eräs merkittävimmistä edistysaskeleista ortopedian alan kehityksessä. Tekonivelleikkaus on kaikista kirurgian alan toimenpiteistä eräs kustannustehokkaimmista. Suomessa asennetaan yli polvien ja lonkkien tekoniveltä vuosittain. Määrän odotetaan lisääntyvän polven nivelrikon osalta väestön keski-iän noustessa ja ylipaino-ongelman kasvaessa. Nivelrikon aiheuttamia, röntgenkuvassa näkyviä hyvällä mallilla aina, kun liikunta saa posket ja pakarat tärähtelemään! hmisen kannattaa pitää runkonsa ja moottorinsa voideltuna, käytössä ja hyvässä kunnossa. Kun nivel menee vaihtoon muutoksia on puolella yli 65-vuotiaista ja neljällä viidestä 75 vuotta täyttäneestä. Nivelrikon edetessä tarvitaan lähes aina tekonivelleikkausta, joka mahdollistaa uuden, toiminnallisen ja kivuttoman elämän. Tekonivel on vierasesine kehossa. Se on alttiina samalle rasitukselle kuin ihmisen omat nivelet. Tavallisimmin tekonivelen liikkuva osa, eli niin sanottu liukupari, muodostuu polyeteenimuovista ja koboltti-kromi-metalliseoksesta. Uusia kulutuskestäviä Kuvassa A. on kulunut lonkkanivel ennen leikkausta. Kuvassa B. sama nivel sementtikiinnitteisen tekonivelen asentamisen jälkeen. 12

13 syytä pitää kantavista materiaaleja kehitetään koko ajan. Esimerkiksi metallimetalli-liukuparin käytöstä on viime aikoina saatu lupaavia tuloksia lonkan tekonivelleikkauksissa. Myös keraamisia liukupareja käytetään. Polven tekoniveliin on kehitetty säärikomponentteja, jotka todennäköisesti pidentävät tekonivelen jo nykyiselläänkin pitkää käyttöikää. Itse kirurgiakin uudistuu koko ajan. Kokeiluvaiheessa on leikkausmenetelmä, jossa tekonivel voidaan asentaa aikaisempaa huomattavasti pienemmästä ihoviillosta. Tekonivelten asemointia on parantanut tietokoneella tehtävä kolmiulotteinen mallinnus. Tietokonemallinnus ohjaa tekonivelen asentamista leikkaustilanteessa. Pitkäaikaista kipua ja kolotusta nivelissä, lihaksissa ja luissa kutsutaan kansanomaisesti reumatismiksi. Matti Lehdon mukaan uusista tekniikoista kaivataan käytännön kokemuksen lisäksi tutkimustietoa. Uusien tekniikoiden soveltaminen tulee aina tapahtua valvotusti yksiköissä, joissa niitä käyttävät kokeneet, menetelmiä tutkivat asiantuntijat. Piirros: Katri Aaltonen Määräävätkö geenit luuston kestävyyden? Osteoporoosi eli luukato on muiden tule-sairauksien ohella maailmanlaajuinen vitsaus. Johtuuko luukato vain geeniperimästä vai voiko ravinnolla vaikuttaa oman luuston kuntoon? Millaiselta suomalaisten osteoporoositilanne näyttää kansainvälisessä vertailussa, ravitsemustieteen tutkija Marika Laaksonen? Osteoporoosin diagnostiset kriteerit ovat maailmanlaajuisesti samat, mutta osteoporoositapauksia 13 ja luunmurtumia ei tilastoida kaikkialla samalla tavalla. Samoin luuntiheysmittausten saatavuudessa ja hoitokäytännöissä on eroja. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa ihmiset elävät pitkään. Koska luu haurastuu iän

14 myötä, iäkkäitä osteoporootikkoja ja murtumia on enemmän kuin maissa joissa elinikäennuste on lyhyempi. Luun laatuun ja kestävyyteen vaikuttavat luun mineraalimäärän lisäksi monet ominaisuudet kuten luun koko, sen massan jakautuminen ja luun kuoren paksuus. Onko näissä tekijöissä paljon kansainvälisiä eroja? Luun kestävyysominaisuudet saattavat todellakin erota eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi mustalla väestöllä luumassa on suurempi kuin valkoisella, minkä vuoksi osteoporoosin ja luunmurtumien vaara on heillä pienempi. Muitakin eroja on esitetty olevan. Esimerkiksi eurooppalaisilla kansoilla reisiluun kaulaosa on pidempi kuin aasialaisilla. Tämä ero luun geometriassa lisää merkittävästi murtumariskiä luuntiheydestä riippumatta. Reisiluun kaulaosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat vakavia osteoporoottisia murtumia, koska ne vaativat aina leikkaushoitoa. Luut kulttuuri- ja sukupuolikysymyksenä Maantieteelliset sääolosuhteet selittävät myös eroja osteoporoottisten murtumien esiintyvyydessä. Pohjoisen liukkailla talvikeleillä kaatumis- ja murtumariski on selvästi suurempi kuin lämpimissä maissa. Lisäksi ruokakulttuuri ja ravinnon laatu vaihtelevat suuresti. Suomalaiset ovat maidon ja kahvin juojia. Tutkimukset ovat vahvasti osoittaneet, että runsas maitovalmisteiden käyttö edesauttaa luumassan kasvua lapsuudessa ja ehkäisee murtumia myöhemmällä iällä. Maitovalmisteissa on kalsiumin lisäksi muitakin luustolle tärkeitä ravintoaineita kuten proteiinia. Kahvin tai kola- ja energiajuomien sisältämä kofeiini sen sijaan lisää kalsiumin erittymistä virtsaan ja saattaa heikentää myös kalsiumin imeytymistä. On kuitenkin arvioitu, että kahvikupillisen aiheuttama kalsiumin menetys korvautuu, jos kupilliseen lisätään muutama ruokalusikallinen maitoa, joten riittävä kalsiumin saanti suojaa kofeiinin haitallisilta luustovaikutuksilta. Osteoporoosi mielletään naisten sairaudeksi. Luumassan lujuudella ja määrällä on merkitystä, mutta Marika Laaksosen mukaan luukato ei tunne sukupuolirajoja. Naisilla on pienikokoisemmat luut kuin miehillä, joten naisten luuston kestävyys on heikompi. Lisäksi naisilla luun haurastuminen kiihtyy merkittävästi vaihdevuosien aikana, kun luuta ylläpitävän naissukuhormonin eli estrogeenin tuotanto vähenee. Miehillä iän myötä tapahtuva luun haurastuminen on hitaampaa. Mutta kyllä miehilläkin esiintyy osteoporoosia ja murtumia yhä lisääntyvässä määrin. Tilastojen mukaan noin joka viides lonkkamurtuma osuu miehen kohdalle. Miesten riski saada osteoporoosista johtuva murtuma on suurempi kuin riski sairastua eturauhassyöpään. Syömällä lisää luumassaa? Voiko syömällä oikein lisätä oman luumassansa tiheyttä tai uusiutuvuutta? Geeneillä on suuri merkitys. Jopa prosenttia luuston vahvuudesta keskeisissä luustokohdissa, kuten lannerangassa ja reisiluun kaulaosassa, on perintötekijöiden määräämä. Luun lujuuteen ja kestävyyteen vaikuttavat perimän lisäksi elintavat, joista tärkeimpiä ovat liikunta- ja ravintotottumukset, tupakointi ja alkoholin käyttö. Perimä säätelee myös elintapojen luustovaikutuksia, joten yksilölliset erot voivat olla merkittäviä ja pelkkää ruokavalion vaikutusta luuston lujuuteen on vaikea arvioida. Vaikka perimän puolesta olisi altis sairastumaan osteoporoosiin, luustoystävällisillä elintavoilla on mahdollista ainakin hidastaa osteoporoosin kehittymistä. "Kalsiumin ja D-vitamiinin luustovaikutuksista on vahvaa tutkimusnäyttöä." Perintötekijöihinsä ei voi vaikuttaa, mutta elintapojaan voi muuttaa. Marika Laaksosen mukaan yksittäisten ravintoaineiden luustovaikutuksista ainoastaan kalsiumin ja D-vitamiinin osalta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Kalsium- ja D-vitamiinilisällä on saatu lisättyä kasvuikäisten luumassaa sekä hidastettua luun haurastumista ja ehkäistyä murtumia iäkkäillä. Kalsium- ja D-vitamiilisän hyödyistä luuston terveydelle ja murtumien ehkäisylle on näyttöä erityisesti osteoporoosia sairastavien ja kortisonilääkitystä saavien kohdalla. Kalsiumin ja D-vitamiinin riittämättömästä saannista kärsivät erityisesti laitoshoidossa olevat vanhukset. D-vitamiinilisää taivaalta Marika Laaksosesta ruoasta ei voi normaalioloissa saada liikaa D-vitamiinia. D-vitamiinia sisältäviä ruokaaineita on vähän ja eniten D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja maksaa, syödään yleensä kohtuullisia määriä. Suomalaiset saavat eniten D-vitamiinia kalaruoista sekä D-vitaminoiduista ravintorasvoista ja maitovalmisteista. Auringon UV-B-säteilyn ansiosta iholla tapahtuva D-vitamiinin muodostus on Marika Laaksosen mukaan tarkoin säädelty eli D-vitamiinin yliannostusvaaraa auringon vaikutuksesta ei ole. Auringonpalvontaa ei kuitenkaan tarvita, sillä kesällä jo minuutin päivittäinen oleskelu auringoissa niin että kasvot ja kädet ovat paljaana riittää. Ikääntymisen aiheuttamat muutokset ihossa vähentävät D-vitamiinimuodostusta. Lisäksi ruskettumisen seurauksena ihossa muodostuva melaniini vähentää D-vitamiinin saantia ihon kautta. Talvella vitamiiniannos tulee haalia kokoon ravinnosta ja tarvittaessa täydentämällä ruokavaliota 14

15 D-vitamiinilisällä. Alle 3-vuotiaille annetaan Suomessa D-vitamiinilisää, ja laitoshoidossa oleville vanhuksille suositellaan myös säännöllistä D-vitamiinivalmisteen käyttöä. Talviajaksi D-vitamiinitäydennystä kaipaavat erityisesti raskaana olevat ja imettävät sekä niukasti D-vitamiinipitoisia ruokia syövät kasvuikäiset lapset ja nuoret. Myös aikuisikäisten on syytä tarkistaa D-vitamiinin saantinsa. Mallimitat terveysriskinä Yksi osteoporoosin riskitekijä on alipaino. Ovatko mallimitat osteoporoosin kannalta vaarallinen mielikuva? Osteoporoosiriskin on esitetty lisääntyvän kun painoindeksi on alle 19 kg/m 2, mutta tämä ei tarkoita, että kaikki hoikat henkilöt saavat osteoporoosin. Oleellista on painonhallinnan laatu. Karrikoidusti sanoen riittävästi ja monipuolisesti syövät sekä säännöllisesti luuliikuntaa harrastavat hoikat suojautuvat varmasti paremmin osteoporoosilta kuin liian niukalla syömisellä ja vähäisellä liikunnalla sinnittelevät laiheliinit. Nuorilla tytöillä ja naisilla alipainoon tai liialliseen laihduttamiseen liittyvät hormonitoiminnan ja kuukautiskierron häiriöt ovat suuri vaara luuston terveydelle. Myös vanhuksilla alipaino ja aliravitsemus lisäävät murtumien vaaraa. ETM, tutkija Marika Laaksonen työskentelee ravitsemustieteen osastolla Helsingin yliopistossa. Hän valmistelee väitöskirjaa kalsiumin ja luun aineenvaihduntaa säätelevistä geeneistä. Parhaillaan hän on mukana yli 70-vuotiaiden laitoshoidossa olevien suomalaisnaisten D-vitamiinitilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Marika Laaksonen harrastaa olympialuokan kilpasoutua neljättä vuotta. Marika Laaksonen sanoo, että laihduttamisen uhkia luustolle on tutkittu paljon. Selvitysten mukaan maltillinen painonpudotusvauhti, liikunta, riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti suojaavat luustoa laihduttamisen haitallisilta vaikutuksilta. Luuystävällistä ravintoa Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjeistavat päivittäin nautittavaksi noin puoli litraa rasvattomia tai vähärasvaisia, nestemäisiä maitovalmisteita sekä 2-3 viipaletta vähärasvaista juustoa, mikä kattaa muiden ruoka-aineiden ohella riittävän kalsiumin saannin. Kalaa suositellaan syötäväksi kahdesta kolmeen kertaa viikossa, mikä yhdessä päivittäisen D-vitaminoitujen maitovalmisteiden ja margariinien kanssa riittää suositusten mukaiseen D-vitamiinin saantiin. Lisäksi runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja (vähintään viisi annosta eli 400 g päivittäin) ja täysjyväviljaa joka aterialla. Väestötutkimuksissa on havaittu runsaan kasvisten syönnin liittyvän hyväkuntoiseen luustoon. Uusiin ravitsemussuosituksiin on lisätty myös liikuntasuositus. HYVÄÄ RUOKAHALUA! Osteoporoosin käypä hoito -suositus löytyy internet-sivulta: 15

16 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös