näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Uusia eväitä teema opinportaille S. 10 Koulu vuonna 2040 S. 17 Yritystukikeskustelu eksyksissä S.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Uusia eväitä teema opinportaille S. 10 Koulu vuonna 2040 S. 17 Yritystukikeskustelu eksyksissä S."

Transkriptio

1 näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille teema Uusia eväitä opinportaille S. 10 Koulu vuonna 2040 S. 17 Yritystukikeskustelu eksyksissä S. 6

2 Sisältö teema Apua oppimiseen 10 Oppiminen kohtaa uusia haasteita Oppimista tukeva teknologia vaatii uudenlaisia taitoja käyttäjiltään, mutta toisaalta tarjoaa myös huikeasti mahdollisuuksia. Suomessa on aineksia uusiin oppimisen menestystuotteisiin. 17 Gallup Koulu vuonna 2040, miten oppilas, opettaja ja arkkitehti näkevät tulevaisuuden koulun 16 Opintielle etänä Sadoilla miljoonilla ihmisillä ei ole pääsyä minkäänlaisen opetuksen tai oppimateriaalin pariin. Suomalainen Ympyrakonsepti pyrkii korjaamaan asian. 18 Monimuotoisuus verkko-oppimisen valttina Oppimisratkaisuja tarjoavat yritykset eivät vielä voi kutsua verkko-opetusta kultakaivokseksi, mutta opiskelu verkossa on tullut lähiopetuksen tueksi jäädäkseen. 16 Tuntosarvet ulkona Intiassa Tänä vuonna toimintansa aloittanut FinNode Intia kartoittaa yhtenä tehtävänään oppimisen kehittämistarpeita valtavassa maassa PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISSÄ 9 UUSIA JULKAISUJA 20 KASVUYRITYKSEN TARINA Prewise kouluttaa globaalisti 24 SUUNNANNÄYTTÄJÄT Toni Oinonen: Sähköisyys tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia 28 ideasta KONSEPTIKSI Älyä purjeeseen 30 HYVÄ TYÖ Yhteisöllisyyttä Oulun kouluihin 33 RISTEYKSESSÄ Lumoa ja lumoudu 34 NIMITYKSET 35 YHTEYSTIEDOT 2 NÄKÖALAT

3 Osaaminen - hyvän elämän ja menestyksen perusta Pääkirjoitus Menestyvien yritysten taustalla on koulutettu osaava henkilöstö. Yrityselämä on muuttunut viimeisen vuosisadan aikana ja siksi on syytä kysyä, pitäisikö myös kouluopetuksen uudistua. Tietotekniikan hyödyntäminen on mahdollistanut yritysten kehityksen ja sama kehitysmahdollisuus on koulutuksessa hyödyntämällä täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Onnistuneeseen muutokseen tarvitaan myös työorganisaatioiden toimintamenetelmien uudistamista. Uskon että opiskelijat hyötyisivät pedagogisten opetusmenetelmien tukena käytettävistä systemaattisesti rakennetuista verkkopohjaisista järjestelmistä. Opettajille taas opetuksen ehdoilla toimiva tietotekniikka voi vapauttaa enemmän aikaa yksilölliseen opiskelijan ohjaukseen. Ja lopputuloksena yritykset saavat kilpailuetua osaavan työvoiman muodossa. Tekes on käynnistänyt nelivuotisen Oppimisratkaisut-kumppanuusohjelman, jossa keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Finpron Future Learning Finland -koulutusklusteriohjelma ja Kuntaliitto. Tekesin päärooli on rahoittaa muutamia aihealueiden rinnakkaisia hankekokonaisuuksia ja edistää yhteistyötä. Pääosa ohjelman rahoituksesta kohdistuu arvoverkkohankkeisiin, joissa oppimisratkaisuja kehittävät yritykset ja tutkimusryhmät sekä kehitystyöhön osallistuvat koulut ja oppilaitokset kehittävät yhdessä uusia tuotteita, palveluja, toimintatapoja ja osaamista. Tavoitteena on tuoda hyvien käytäntöjen kautta uusia tuotteita, palveluja ja kokonaisratkaisuja levitettäväksi Suomeen ja myös kansainvälisille markkinoille, vaikkapa Intiaan tai Etelä-Afrikkaan. Ohjelmassa voi olla osana myös oppilaitosten ja yritysten tekemää työorganisaatioiden kehittämistä, joista tässä lehdessä onkin muutama esimerkki. Pekka Ollikainen Oppimisratkaisut-ohjelman päällikkö Tekes Kuva: Eeva Anundi Numero JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Sanna Karvonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Mari Isbom, Jouko Hautamäki, Pia Mörk, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: Eeva Anundi Taitto: Mainostoimisto KPL Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painos: Seuraava numero ilmestyy NÄKÖALAT

4 Koonneet: Kaj Nordgren, Eero Lukin ja Tiina Lifländer Valokeilassa kuva: istockphoto kuva: istockphoto Viritä verkostosi VerKa-menetelmillä VerKa-menetelmäpaketti soveltuu yritysten tuotekehitys-, tuotanto-, myynti- tai markkinointiverkostojen kehittämiseen. Kehitystyö synnyttää verkostoon yhteisen näkemyksen tavoitteista ja toimintatavoista. Käy tutustumassa: VerKa-menetelmien avulla saat vastauksia yrityksesi rooliin ja asemaan niissä verkostoissa, joihin se kuuluu. Lisäksi saat esiin verkostojen mukanaan tuomia hyötyjä. VerKalla kartoitat ne verkostot, joihin kannattaa panostaa ja karsit turhat pois. VerKa auttaa yritysverkostoja asemoimaan itsensä markkinoilla, kehittämään omaa kilpailukykyään, ennakoimaan markkinoiden muutokset ja sopeutumaan niihin ellei jopa vaikuttamaan niihin ja hyödyntämään niitä, kertoo projektipäällikkö Katri Valkokari VTT:ltä. Lisäksi VerKa on apuna, kun arvioidaan ja valitaan verkostoon uusia jäsenyrityksiä. Verkoston kehittäminen strategiseksi kilpailutekijäksi kannattaa tehdä, koska verkostoitumisessa on voimaa: se avaa pkyrityksille paljon uusia mahdollisuuksia sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla, toteaa projektipäällikkö ja tutkija Erno Salmela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. VerKa-menetelmät syntyivät Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) rahoittamassa ja VTT:n toteuttamassa projektissa. Tulevaisuuden avokonttori on vihreä ja yksilöllinen Suuret japanilaiset rakennusliikkeet kuten Shimizu Corporation kehittävät toimistotiloja, jotka ymmärtävät käyttäjien yksilöllisiä tarpeita. Osa ideoista on toteutettavissa myös Suomessa. Vaikka pohjana on avokonttori, voidaan teknisillä ratkaisuilla luoda hyvinkin yksilöllisiä työtiloja. Yksilöinti perustuu kulkukorttiin liitettyyn paikkatietoon. Kun asetut vapaaseen työpisteeseen, sinut tunnistetaan ja samalla valaistus, lämpötila ja ilmavirtaus säätyvät sinulle sopiviin arvoihin. Ilmanvaihto on toteutettu vedottomasti lattian kautta ilmaa läpäisevän maton avulla. Sälekaihtimet avautuvat mukautuvasti, esimerkiksi iltapäivällä pään korkeudella lamellit ovat kiinni häikäisyn estämiseksi ja muilla korkeuksilla auki päivänvalon hyödyntämiseksi. Vastamelujärjestelmän avulla voit pitää rauhallisen palaverin vaikka avokonttorin keskellä. Kasviseinät ja kattopuutarhat palvelevat rakennusten jäähdyttämistä sekä kaupungin ilmanlaatua. Ne parantavat myös työviihtyvyyttä palaveriin tai kahvitaukoon tulee aivan uutta potkua kun sen pitää kattopuutarhassa! Työntekijöiden sijaintitiedosta on myös muuta hyötyä. Tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa on helppo varmistaa, että kaikki työntekijät ovat turvallisilla alueilla. Ja aamulla töihin tullessa voit tarkistaa ruudulta, missä muut saman projektin kimpussa olevat ovat, ja liittyä heidän seuraansa. 4 NÄKÖALAT

5 kuva: Ovelin kuva: Ovelin Mukavammin kiinni musiikkiharrastukseen Kaisa Vähähyyppä Oppimisympäristöt- -yksikön päällikkö Opetushallitus Lukijan tärppi Vuonna 2010 perustettu tamperelainen Ovelin kehittää musiikin soiton opetteluun, ohjaukseen ja erityisesti harjoittelun motivointiin tarkoitettua peliä. Näköalat-lehti on ilahduttavasti nostanut oppimisen artikkelien keskiöön ja sinnehän se keskeisenä tulevaisuuden tekijänä tietysti kuuluukin. WildChords-pelissä käyttäjä saa välittömän palautteen harjoituksen onnistumisesta ja eteneminen vaatii oikeiden soittotaitojen kehittymistä. Erona miljoonia myyneisiin musiikkipeleihin on oikean instrumentin soittaminen sen sijaan, että painellaan nappeja valmiiden kuvioiden mukaan. Tavoitteena on tarjota monipuolisempi pelikokemus ja opetuksellista sisältöä viihteen lisäksi. Peliä pelataan tavallisilla kitaroilla sekä tietokoneella tai älypuhelimella. Myöhemmin mukaan tuodaan muita soittimia. WildChordsin hyödyntämän signaalikäsittelytekniikan takana on vuosien tutkimustyö. Konseptin kehitys ja yritystoiminta lähtivät liikkeelle IIDA-ideakilpailun voitosta keväällä Useita palkintoja voittanut Ovelin hakee parhaillaan yksityistä rahoitusta Suomen lisäksi Keski-Euroopasta ja USA:sta. Ensimmäinen tuotejulkistus on suunniteltu tulevalle kesälle. Ovelin on ollut mukana Tekesin TULI-ohjelman (Tutkimuksesta liiketoimintaa) projektissa, jossa tutkittiin signaalinkäsittelymenetelmän soveltuvuutta WildChordsiin. Ensimmäisenä sisällysluettelosta osuu silmään artikkeli sähköisestä kirjasta otsikolla Sähköisyys tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Kiinnostavia näköaloja, joiden suuntaan toivottavasti edetään oppimateriaalien teossa. Oppimateriaaleille sähköisyys tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Erityisesti huomioni herätti maininta Jo nyt voidaan esimerkiksi valita kirjasta alleviivatut kohdat, koota ne yhteen ja jakaa valikoitujen Facebook-kavereiden kanssa. Tällaisia yhteisöllisyyttä tukevia toimintoja tarvitaan kaiken aikaa enemmän oppimateriaalipuolelle. Monesta kiinnostavasta artikkelista nousi kuitenkin ylitse muiden kuudesluokkalaisen Pietari Lehdon huikea visio koulusta. Sitä lukiessa on hyvä muistaa Osmo A. Wiion laki tulevaisuuden ennustamisesta: Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan. Mahdammeko lukea jonkun vuoden Näköalat-lehdestä (hologrammimuotoisesta) Pietarin ennusteiden toteutumisesta? Suomalaistutkijat vievät lukutaitoa Afrikkaan GraphoGAME on internet-selaimessa ja mobiililaitteissa toimiva lukutaidon perusteiden oppimis- ja arviointiympäristö. Se opastaa lapsia tunnistamaan kirjainten ja äänteiden välisen yhteyden täydentäen lukuharjoituksia. Tavoitteena on edistää erityisesti kehittyvien maiden lasten lukutaitoa, joissa omankielinen lukeminen usein puuttuu. Yli satatuhatta suomalaislasta tuntee pelin Ekapelinä (LukiMat.fi). Rinnakkaisprojekti GraphoREAD tuottaa lukumateriaalia afrikkalaislasten matkapuhelimiin. Tuloksena on syntynyt esimerkiksi lasten karaoke-lauluja mobiililaitteisiin yhteistyössä sambialaisen yrityksen kanssa. Liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille ja paikallisille yrityksille tarjoaa esimerkiksi kilpailu, jonka avulla kootaan paikallisia tarinoita julkaistavaksi. Tarinatuotannot ja käännöspalvelut lukuisille Afrikan kielille tarjoavat lisää mahdollisuuksia. Taustalla on professori Heikki Lyytisen johtama Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yli kaksikymmentä vuotta kestänyt tutkimustyö sekä aktiivinen kansalaisjärjestötoiminta Sambiassa, Keniassa ja Tansaniassa. Tekes on rahoittanut tutkimusta. Yhteistyössä on mukana maailman huippuyliopistoja ja yrityksiä, kuten Nokia ja Rovio. NÄKÖALAT

6 Kuva: Susanna Lehto Uutta Tekesisä Veli-Pekka Saarnivaara pääjohtaja, Tekes Julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalle ei ole säilyttävää elinkeinotukea Suomi on suurien haasteiden edessä. Tulevat työpaikkamme ja mahdollisuutemme rahoittaa julkiset hyvinvointipalvelut riippuvat talouskasvusta. Talouskasvu syntyy yritysten menestymisestä. Julkinen keskustelu elinkeinotuista johtaa helposti harhaan, sillä elinkeinotuet voivat olla luonteeltaan täysin erilaisia. alouskasvumme on lamaa edeltävän kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin vajaa 4 prosenttia vuodessa. Tästä vajaa puolet on tullut työvoiman ja pääoman lisäyksestä ja runsas puolet kokonaistuottavuuden kasvusta. Tulevaisuudessa olemme entistä enemmän tuottavuuskasvun varassa. Julkisuudessa käytävä keskustelu monimutkaisista elinkeinotuista johtaa helposti harhaan, sillä elinkeinotuet voivat olla luonteeltaan täysin erilaisia. Ne voivat olla olemassa olevia liiketoimintoja säilyttäviä tai niitä uudistavia. Nämä pitää erottaa toisistaan. Säilyttävät elinkeinotuet voivat antaa tukea saavalle yritykselle ainakin lyhytaikaista kilpailuetua, mutta ne voivat samalla estää kansantalouden resurssien etsiytymistä kaikkein tuottavimpiin kohteisiin. Lisäksi tuen aiheuttaman markkinahäiriön riski on korkea. Tällaisten elinkeinotukien kriittinen arviointi on paikallaan. Uudistavat elinkeinotuet kannustavat yrityksiä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaan, jolla vaikutetaan pitkäjänteisesti yritysten kilpailukyvyn kasvuun. Niillä voidaan vaikuttaa tuottavuuden nousuun sekä jalostusarvon kasvun että toiminnan tehokkuuden paranemisen kautta. Yhteiskunta on julkisella rahoituksellaan riskinjakaja, kun yritykset etsivät ja kehittävät uusia tuotteita, palveluja ja prosesseja. Rahoitus kannustaa uudistumaan Uudistava elinkeinotuki eli yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i-toiminnan) julkinen rahoitus ei ole yritysrahoitusta, vaan osaamisen kehittämisen rahoitusta. Se ei ole elinkeinotuki sanan perinteisessä merkityksessä. Asiaa havainnollistaa se, että yrityksen saadessa julkista rahoitusta t&k&i-toimintaansa, yritys lisää omia tähän kohdistuvia kustannuksiaan kaksinkertaisesti saamaansa rahoitukseen verrattuna. Rahoitus siis muuttaa yrityksen käyttäytymistä siten, että se investoi pitkäjänteiseen kehittämiseen sen sijaan että jakaisi vastaavan rahamäärän esimerkiksi osinkoina. Tämä vaikutus on tutkittu useissa maissa, myös Suomessa. Pitäisikin oikeastaan puhua uudistavista julkisista rahoituskannusteista eikä elinkeinotuista. T&k&i-toiminnan vaikutukset näkyvät yrityksen kilpailukyvyssä, liikevaihdossa, jalostusarvossa, tuottavuudessa ja työllistävyydessä usean vuoden viipeellä. Tällaisilla yrityksen panostuksilla on myös merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että näiden panostusten hyödyt leviävät muiden käytettäväksi eri tavoilla, esimerkiksi työntekijän vaihtaessa työpaikkaa, tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkostoissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa. Tämä yhteiskunnan saama hyöty on ulkoisvaikutusten kautta kaksinkertainen verrattuna yritysten saamaan välittömään hyötyyn. Julkisen ra- 6 NÄKÖALAT

7 hoituksen avulla yritykset voivat myös toteuttaa kehityshankkeitaan nopeammin ja laajemmin sekä ottaa suurempia riskejä. Tuottavuuden kasvuun panostettava edelleen Edullinen toimintaympäristö on välttämätön, mutta se ei ole riittävä ehto kansantalouden kasvulle. Kasvu edellyttää kilpailijamaita nopeampaa tuottavuuden kasvua. Tämä puolestaan tulee pääosin aineettomista investoinneista t&k&i-toimintaan, liiketoimintojen uudistamiseen ja koulutukseen. Suomi on perustutkimukseen panostajana viiden eniten maailmassa panostavan maan joukossa, kun suhteutetaan panokset bruttokansantuotteeseen. Yritysten saama julkinen rahoitus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sen sijaan on OECD-maiden keskiarvoa alhaisempi. Esimerkiksi USA rahoittaa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna yritystensä t&k&i-toimintaa kolminkertaisesti Suomeen verrattuna. Nyt kun olemme saavuttaneet tuottavuudessa edelläkävijämaat, muita parempi menestyminen vaatii aiempaa vahvemmat panostukset. Julkinen innovaatiotoiminnan rahoitus ja tieteellisen tutkimuksen rahoitus eivät ole toistensa kääntöpuolia, vaan molemmat ovat jatkossakin tärkeitä. Julkisen rahoituksen edut selviä Yli puolet talouskasvustamme tulee aineettomista investoinneista Usein kuulee esitettävän mielipiteitä, että elinkeinoelämä ei näe yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkista rahoitusta tärkeänä ja että Etla olisi ehdottanut kansallisen tason innovaatiotukien leikkauksia. Molemmat käsitykset ovat vääriä. Sekä Elinkeinoelämän keskusliito että Teknologiateollisuus ry ovat selkeästi ilmaisseet innovaatiorahoituksen tärkeyden. Etla on korostanut, ettei toivo lapsen menevän pesuveden mukana - Etlan kritiikki kohdistui säilyttäviin elinkeinotukiin, ei kansallisen tason innovaatiorahoitukseen. Julkisen t&k&i-rahoituksen positiivisista vaikutuksista on Suomessa kymmeniä tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset on koottu yhteen raporttiin Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset Se löytyy nettisivuilta Tähänastista elinkeino- ja innovaatiopolitiikan onnistumista voidaan mitata tuottavuuden kasvulla, viennin lisääntymisellä, teollisuustuotannon kasvulla ja näiden seurauksena bruttokansantuotteen kasvulla. Näillä kaikilla mittareilla olemme menestyneet ennen viimeistä lamaa OECD-maiden keskiarvoa paremmin. Olemme esimerkiksi saavuttaneet elinkeinojen tuottavuudessa USA:n tason ja kasvattaneet vientiämme Saksaa nopeammin. Tätä kehitystä emme saa tulevina vuosina hukata. Suomi on EU:n innovaatiotoiminnan onnistumista arvioivan vertailun mukaan niiden neljän parhaan maan joukossa, jotka erottuvat muista maista. Kahden viime vuoden aikana Suomi ja Saksa ovat näistä neljästä edelleen parantaneet suoriutumistaan. Tästä vahvuudesta on syytä pitää kiinni tulevinakin vuosina. Tulevaisuuden hyvinvointimme edellyttää tänään investointeja uudistumiseen. Tekesin rahoitus julkiselle tutkimukselle uudistuu 2012 Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistetaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Uusi toimintatapa otetaan käyttöön vuonna Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus painottuu vahvasti siihen, mitä elinkeinoelämä tarvitsee. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja ja avauksia, joilla edesautetaan uudistumista ja kasvatetaan ennakoivasti niitä osaamisia, joita elinkeinoelämä ja innovaatiotoiminta todennäköisesti tulevaisuudessa tarvitsevat. Tekesin rahoituskriteereitä ei muuteta, mutta niitä painotetaan eri tavoin uusissa tutkimushanketyypeissä: Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus Ennakoivat strategiset tutkimusavaukset Ideoista uutta tutkimustietoa ja liiketoimintaa Kansainvälisyys, monialaisuus ja laajat kokonaisuudet säilyvät kannustettavina asioina. Fidipro rahoitus, ohjelmat, SHOKit sekä aktivointikampanjat jatkuvat ja tulevat olemaan osa uudistettua julkisen tutkimuksen rahoitusta. Vuonna 2011 julkisen tutkimuksen rahoitus jatkuu aiempaan tapaan. Syksyn vapaassa tutkimushaussa Tekesiltä voi hakea rahoitusta myös uudistettavan julkisen tutkimuksen mukaisiin hankkeisiin. Hakijoiden kannattaa seurata Tekesin uutisointia julkisen tutkimuksen rahoituksen uudistamisesta kuluvan vuoden aikana kaikki tutkimusrahoitus kohdennetaan suunnattujen hakujen kautta tai yhteishankkeissa yritysten kanssa.. NÄKÖALAT

8 Uutta Tekesisä Työelämän laadulla on väliä, jotta taloutemme pysyy kilpailukykyisenä Tavoitteena Euroopan paras työelämän laatu Teksti: Tiina Lifländer kuva: eeva anundi Laadukas työelämä vauhdittaa innovaatioita, tuottavuutta ja hyvinvointia. Taloutemme kilpailukyvyn kannalta ei ole yhdentekevää, millainen suomalaisten työpaikkojen työelämän laatu on. yvästä työelämän laadusta hyötyvät työntekijät, yritykset sekä koko yhteiskunta. Yritykset tarvitsevat aktiivisia ja luovia työntekijöitä, jotka palvelevat asiakkaita entistä oivaltavammin sekä kehittävät tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Uudenlaisia työn organisoinnin ja tekemisen tapoja sekä joustavia yksilöllisiä ratkaisuja tarvitaan myös työurien pidentämiseksi. Tulevaisuudessa työorganisaatioita on kehitettävä siten, että työpaikkojen innovaatiokyvykkyys lisääntyy ja organisaatiot tulevat entistä oppivammiksi. Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön on muutosten onnistumisen ja hyvien tulosten kannalta tärkeää. Matka ykköspaikalle aloitettu Työelämän kehittämisohjelma Tykes ( ) auttoi yrityksiä löytämään ratkaisuja etenkin toiminnan kasvusta tai ympäris- tön muutoksista syntyneisiin haasteisiin. Johdon ja henkilöstön yhdessä toteuttamien projektien tuloksena monien työpaikkojen toimintatavat muuttuivat sekä tuottavuus ja työelämän laatu paranivat. Työpaikkojen kehittämisaktiivisuus ja yhteistyö työelämän kehittäjien kanssa lisääntyivät. Suomen suurin tähän mennessä toteutettu työelämän kehittämisohjelma rahoitti yhteensä projektia. Ohjelma oli kokonaiskustannuksiltaan noin 225 miljoonan euron suuruinen, josta Tekesin osuus oli noin 75 miljoonaa euroa. Suomi on saanut viime vuosina paljon myönteistä kansainvälistä huomiota työelämän kehittämisessä. Huomiota on herättänyt erityisesti se, kuinka tiivistä yhteistyö on ollut niin työpaikoilla kuin valtakunnallisesti valtiovallan, työnantajien, työntekijöiden sekä tutkijoiden ja kehittäjien kesken, sanoo Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini. Alasoini korostaa, että jatkossa tarvitaan entistä rohkeampia kokeiluja. Väestörakenteen raju muutos ja globalisaatio edellyttävät radikaalisti uudenlaisia tapoja organisoida ja johtaa työtä. Tekesin uusi edelläkävijyyden strategia sopii erinomaisen hyvin myös työelämän innovaatioihin. Haasteenamme on innostaa kaikkia osapuolia yhdessä miettimään, kuinka Suomesta voitaisiin tehdä työelämän laadultaan Euroopan ykkösmaa vuoteen 2020 mennessä. 8 NÄKÖALAT

9 Tutkittua tietoa innovaatiotoiminnan vaikutuksista Innovaatiotoiminnan vaikutuksista on kaivattu tutkittua tietoa. Tuloksista ja vaikutuksista on paljon näyttöä. Tekes on koonnut keskeiset vertailut ja tutkimukset julkaisuun Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ja vertailut osoittavat kiistatta, että innovaatiotoiminta ja sen julkinen rahoitus ovat yhteiskunnalle tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Pitkäjänteisen työn tuloksena Suomi on yksi Euroopan ja OECD:n innovaatiojohtajista. Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on myös luotu toimiva yhteistyö yritysten ja tutkimusmaailman välille Innovaatiotoiminnalla vastataan kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin Innovaatiotoiminta antaa Suomelle hyvät eväät vastata globaaleihin haasteisiin. Ikärakenteemme vuoksi joudumme Suomessa rakentamaan talouskasvumme entistä vahvemmin kokonaistuottavuuden varaan. Aineettomat investoinnit ja niistä syntyvät innovaatiot ovat tärkein tekijä kokonaistuottavuuden ja kansantalouden kasvulle. Suomen menestyminen tulevina vuosina perustuu edelleen vahvaan osaamispohjaan, mutta entistä tärkeämmiksi nousevat yrityksille suotuisa toimintaympäristö sekä yritysten halu ja kyky uudistaa liiketoimintojaan. Tässä julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on toiminut hyvin. Jatkossa julkisten kannusteiden merkitys kasvaa edelleen. Uutisia Tekesistä myös sähköpostilla Tilaa kerran viikossa ilmestyvä Tekesin sähköinen uutiskirje sähköpostiosoitteeseesi. Uutiskirje on kooste Tekesin verkkosivuilla ilmestyneistä uutisista, tapahtumaja hakuilmoituksista sekä uusista julkaisuista. Tee tilaus osoitteessa Tekesin ohjelmien esitteitä Tekesin muita julkaisuja EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät ohjelman esite. document/49125/eve_esite_ pdf Trial Kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö Kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö -ohjelman esite. Ohjelman tavoitteena on varmistaa Suomen asema älykkään verkkoteknologian kehityksen eturintamassa ja kansainvälisesti merkittävänä osaamiskeskittymänä. BioRefine News BioRefineohjelman uutisia 1/2011 BioRefine News kertoo Tekesin BioRefine-ohjelman projekteista. Uutislehden numero 1/2011 on suomenkielinen. document/49672/ biorefinenews_1_2_2011_pdf Puheenvuoroja suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tulevaisuudesta Kirja tuo esiin yhdeksän alan vaikuttajan ja asiantuntijan näkökulmat sekä joukon niihin liittyviä kriittisiä kommentteja. puheenvuoroja_web_pdf Tekesin vuosikertomus Vuosikertomus sisältää Tekesin hallituksen kertomuksen toimintavuodesta 2010 ja keskeiset kohdat Tekesin toiminnasta ja toiminnan tuloksista ja vaikutuksista vuonna Tekesin ohjelmien raportteja Rakennetun ympäristön Roadmap 5/2011 Rakennetun ympäristön roadmap, jossa arvioitiin korjaus-, infrastruktuuri- ja hyvinvointirakentamisen nykytilaa, painopisteitä ja tulevaisuuden näkymiä. ympariston_roadmap_pdf Tekesin katsauksia Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 281/2011 Käsikirja on tarkoitettu työkaluksi asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden tuottamiseen. Se sisältää paitsi tutkittua tietoa asiakaslähtöisyyden merkityksestä myös käytännön vinkkejä alan ammattilaisille ja kehittäjille. Tekesin strategia Uudella strategiallaan Tekes kannustaa hakemaan kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Näin Tekes pyrkii kiihdyttämään uusien kasvuyritysten syntymistä ja edelläkävijöiden kansainvälistä menestystä. Tekes strategy Tekesin strategiaesitteen englanninkielinen versio engl_2011_pdf Tekes strategi Tekesin strategiaesitteen ruotsinkielinen versio ruotsi_pdf Uusia julkaisuja Lataa julkaisut pdf-tiedostoina tai tilaa paperiversiot osoitteessa Julkaisut ovat maksuttomia. NÄKÖALAT

10 Teema Oppiminen kohtaa uusia haasteita Kokosimme oppimisen parissa työskenteleviä asiantuntijoita pohtimaan yhdessä, mitkä ovat oppimisen suurimmat haasteet ja löytyisikö sähköisistä teknologioista uutta kasvupotentiaalia kansainvälisten menestystuotteiden kehittämiselle. Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Eeva Anundi älitunti on päättynyt ja summeri soi oppitunnille siirtymisen merkiksi. Tällä kertaa Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Mustankiven ala-asteen yksi luokkahuone on kuitenkin varattu hieman totutusta poikkeaville pohdiskelijoille. Pulpettien äärelle ovat kokoontuneet kahden eri yrityksen sekä kuntaliiton ja opetusministeriön asiantuntijat. Tehtävänä on kartoittaa tulevaisuuden oppimisen näkymiä. Ensimmäiseksi pohdinnan aiheeksi nousee kysymys siitä, kuinka oppiminen on teknologian murroksessa muuttunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi toteaa, että oppiminen toimii samojen yleisten lainalaisuuksien alla kuin aina ennenkin, vaikka toimintaympäristö ja käsityksemme oppimisesta ovatkin muuttuneet radikaalisti. Teknologian helppokäyttöisyys ja saavutettavuus on saanut aikaan sen, että sen hallinnasta on tullut eräänlainen kansalaistaito ja osittain myös edellytys opiskelulle. Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasiain johtaja Anneli Kangasvieri muistuttaa, että vielä jonkin aikaa sitten puhuttiin vielä siitä, kuinka teknologia kilpailee ihmisten vapaaajasta. Nykyisin mietitään yhä enemmän sitä, miten teknologiaa voitaisiin valjastaa oppimisen välineeksi. Perinteisemmän oppimateriaalin ohella myös sähköisiä sisältöjä koulu- ja yritysmaailmaan tuottavan WSOYpro:n toimitusjohtaja Salla Vainio on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että sähköiset ratkaisut tuovat paineita, mutta toisaalta taas huikeasti mahdollisuuksia oppimiseen. Yritystoiminnan ja liiketalouden simulaatiopeleihin erikoistuneen Cesim Oy:n toimitusjohtaja Veijo Kyösti sanoo, että sähköiset välineet tulevat nykyisin käyttöön luontaisesti, koska niiden kanssa ollaan vapaa-ajallakin jatkuvasti tekemisissä. Nykyisin opitaan paljon luontaisesti tekemällä. 10 NÄKÖALAT

11 Toimitusjohtaja Veijo Kyösti Cesim Oy (vas.) Toimitusjohtaja Salla Vainio WSOYpro Oy Kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriasian johtaja Anneli Kangasvieri Suomen Kuntaliitto NÄKÖALAT

12 Teema Suomessa on 4023 oppilaitosta, joissa yhteensä1,96 miljoonaa opiskelijaa. Yliopistoissa oli opiskelijaa vuonna prosentilla palkansaajista on mahdollisuus saada henkilöstökoulutusta. Aikuiskoulutuksessa on 1,7 miljoonaa suomalaista Aikuiskoulutukseen osallistuminen on yleisintä Pohjoismaissa: Ruotsi 73 prosenttia Suomi ja Norja 55 prosenttia OECD:n keskiarvo 41 prosenttia ( vuotias väestö) Ammattikorkeakouluissa suoritettiin tutkintoa vuonna 2010 Tilastotiedot: Tilastokeskus ja OECD 12 NÄKÖALAT

13 Kansallinen strategia käyttöön Lukutaidon käsite on siis laajentunut koskemaan myös käytettäviä tieto- ja viestintäteknisiä välineitä sekä uusia medioita. Vaikka teknologia onkin tuonut uusia mahdollisuuksia, eivät keskustelijat näe sitä oppimisen kannalta vallankumouksellisena ilmiönä. Enneminkin kysymys näyttäisi olevan evoluutiosta, jossa entuudestaan tutut ilmiöt siirtyvät uusiin ympäristöihin. Opettajina on nyt ensimmäinen ns. pelisukupolvi, joka on koko elämänsä ajan ollut luontevasti tekemisissä jatkuvasti kehittyvän teknologian parissa. Samalla on edennyt myös oppimisen hiljainen murros. Nyt uskalletaan ottaa laajemmin riskiä, kokeilla ja ottaa käyttöön erilaisia oppimista tukevia sovelluksia, Jouni Kangasniemi toteaa. Todellinen muutos edellyttääkin, että myös välineitä on tarjolla. Esimerkiksi eri koulujen varustelutasojen välillä on huomattavia eroja, ja opettajilla on vain harvoin sähköisiä työvälineitä käytössään. Toisaalta on myös varusteltuja oppilaitoksia, joissa mahdollisuuksia ei osata riittävästi hyödyntää, Salla Vainio sanoo. Ratkaisutoimittajan näkökulmasta pullonkaulana on monesti opettajien haluttomuus omaksua uusia menetelmiä, vaikka ne olisikin koettu tarpeellisiksi. Toivoisinkin, että koulut ottaisivat uusien menetelmien vaatiman ajan huomioon resurssisuunnittelussaan, Veijo Kyösti ehdottaa. Anneli Kangasvieri pohdiskelee, että oppilaitosten ulkopuolella tietotekniikkaa käytetään hyvinkin sujuvasti, mutta sen hyödyntäminen opiskelussa on vielä monin paikoin vierasta. Siksi asia pitäisi olla vahvemmin esillä myös opettajien koulutuksessa. Koska koulujen välistä polarisaatiota on jo nyt näkyvissä, voitaisiin pohtia tietynlaista yhdenmukaistamista uusien teknologioiden käyttöönotossa. Peräänkuuluttaisinkin perinteisen toimintakulttuurin muutosta, yksinkertaisten teknologioiden haltuun ottamista ja selkeää käytettävyyttä, Jouni Kangasniemi linjaa. Meidän yrityksellemme tuotteen helppokäyttöisyys on juuri se syy, jolla saamme maailmalla myyntiä aikaiseksi. Teknologian kanssa ei tarvitse nykyisin enää ponnistella, vaikka tuotettu sisältö olisikin laadukasta, Veijo Kyösti muistuttaa. Salla Vainio toteaa teknologisia hankkeita olevan nykyisin niin paljon, että ne luovat ympärille suorastaan hälyä. Usein on vaikea nähdä, mihin kannattaa lähteä mukaan ja kuinka vakavissaan ollaan. Silloin on vaikea luoda myös pitkäjänteisiä suunnitelmia. WSOYpro ei kehitä yhtäkään uutta sähköistä palvelua, ilman että opettajat osallistuisivat sen kehittämiseen. Lisäksi saamme tietää viranomaisilta melko ajoissa, minkälaisia opetussuunnitelmia on tiedossa. Nämä seikat helpottavat ratkaisujen tekemistä, hän kertoo. Minusta pitäisi kirkastaa kansallisesti, mihin ollaan pyrkimässä, ja koostaa hankkeita vielä enemmän esimeriksi seuraavan hallituksen ohjelmassa. Olisi luotava oppimisen kansallinen strategia johon laitetaan myös resursseja, Anneli Kangasvieri ehdottaa. Tuo on aivan totta. Tähän asti eri oppimisratkaisujen kehittäminen on ollut sirpaleista ja hankeperusteista. Jos tietyt osaamisvaateet pystyttäisiin kuvantamaan riittävän selkeästi, löydettäisiin myös ehkä kansallinen yhteisymmärrys teknologioiden hyödyntämiselle. Uskon, että uusilla ratkaisuilla voitaisiin etsiä kustannustehokkaita tapoja toimia, joilla voitaisiin tuoda lisäarvoa opiskeluun ja mahdollistaa paremmin myös yksilöllisiä oppimistarpeita, Jouni Kangasniemi pohdiskelee. NÄKÖALAT

14 Teema Suomalainen malli luo menestysmahdollisuudet Veijo Kyöstin mielestä yksi Suomen ehdottomista vahvuuksista on sopiva koko. Koska meillä on matalat hierarkiat, pystymme yhdessä luomaan hankkeita, jotka voivat parhaimmillaan synnyttää myös kansainvälisiä menestystuotteita. On vain orkesteroitava sellaisia hankkeita, joilla on selkeää kasvupotentiaalia. Tähän maahan mahtuu joka alalle yksi niin suuri toimija, että se pystyy saavuttamaan merkittävän aseman omalla alallaan kansainvälisesti, hän uskoo. Jouni Kangasniemi toteaa, että oppimisen teknologisille ratkaisuille on olemassa jo valmis selkänoja, sillä suomalainen oppiminen ja perusopetus ovat kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja. Täällä oppimista arvostetaan. Se on hyvin syvällä kulttuurissamme. Tämä on totta. Uskon, että suomalaisessa opetuskulttuurissa eritasoiset oppilaat pystytään ottamaan huomioon ainutlaatuisella tavalla, jolloin myös keskimääräinen oppiminen on korkeaa, Salla Vainio sanoo. Opetustoimessa kaikki julkiset varat on keskitetty yhden hyvän koulutusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Se edesauttaa myös sitä, että kaikki saavat tasapuolisesti opetusta teknologian hyödyntämisessä, Anneli Kangasvieri muistuttaa. Amerikkalainen kollegani totesi, että suomalaisessa oppimiskulttuurissa yhteisöllinen ja yksilöllinen oppiminen kulkevat hienolla tavalla rinnakkain. Hänen mielestään se on valtava mahdollisuus, joka pitäisi tuotteistaa. Silloin olisi luontevaa liittoutua kansainvälisesti toimivien vahvojen toimijoiden kanssa, Jouni Kangasniemi pohdiskelee. Meillä on siihen kieltämättä hyvät lähtökohdat vahva osaaminen, matalat hierarkiat, yhtenäinen kulttuuri ja toimiva paikallinen päätöksenteko. Hankkeita voitaisiin käynnistää nopeasti ja synnyttää oppimisen menestystuotteita. Kansallisten tavoitteiden tulisi olla kuitenkin riittävän väljät, jotta niitä voitaisiin muokata tarpeiden mukaan, Anneli kangasvieri sanoo. Oppimisesta globaali toimiala Anneli Kangasvieri uskoo, että yhteinen tila tulee näyttelemään oppimisessa edelleenkin tärkeää roolia, sillä sosiaaliset taidot ovat 14 NÄKÖALAT

15 tärkeä osa oppimista. tärkeitä. Sähköisellä oppimisella fyysistä läsnäoloa voidaan tehdä kuitenkin joustavammaksi. Hän korostaa myös elinikäinen oppimisen tärkeyttä. Jokaisen oma vastuu itsestään tulee varmasti korostumaan. Silloin valmiuksia on hankittava myös vapaaehtoisesti itse. Jouni Kangasniemi uskoo, että tulevaisuudessa sähköinen oppimateriaali tulee kulkemaan rinnakkain ja päällekkäin perinteisen oppimateriaalin rinnalla. Tällöin teknologia mahdollistaa joustavan oppimisen. Sama alusta voi toimia missä tahansa organisaatiossa yhteisöllisen oppimisen välineenä. Esimerkiksi meidän tuotteitamme käyttävät oppilaitosten ohella myös monet yritykset, Salla Vainio toteaa. Uskon, että ihmisten omat teknologiat tulevat entistä enemmän oppimiseen mukaan. Tällöin myös hiljaiset opiskelijat saavat äänen ja pystytään paremmin tunnistamaan kunkin omia oppimisen valmiuksia. Itse haluaisin nähdä Angry Birdsin kaltaisen sovelluksen oppimispelinä, Jouni Kangasniemi ehdottaa. Veijo Kyösti toteaa, että globaalissa maailmassa voi nykyisin luoda menestystuotteita osaamisella, ilman merkittäviä pääomia. Ensimmäistä kertaa yrityksemme toiminnan aikana kysyntää on alkanut syntyä meistä riippumatta. Maailmalla aletaan selvästi ymmärtää paremmin nykyaikaisen oppimisen mekanismeja. Nähdäkseni tästä on kasvamassa oikea toimiala. Oppimisen sisään on muodostumassa uusia globaaleja toimialoja, hän ennustaa. Kaikki keskustelijat ovat lopuksi yhtä mieltä siitä, että tulevaisuuden teknologioissa kannattaa keskittyä erityisosaamiseen. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä laajalla haarukalla, jolloin voidaan myös tuotteistaa toimivia teknologioita ja sovelluksia. Oppimisratkaisuilla kansainvälistä menestystä Tekesin Oppimisratkaisutohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa sekä kehittää uusia toimintatapoja ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Oppimisratkaisut-ohjelmassa yhdistetään koulumaailman oppiminen, yritysten ratkaisut sekä tutkimuksen avulla tapahtuva osaamisen kehittäminen. Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista on tarkoitus kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisutohjelman tavoitteena on myös parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat. Oppimisratkaisut-ohjelma toteutetaan vuosina Sen arvioitu budjetti on 52 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on 30 miljoonaa euroa. Ohjelman keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteriohjelma ja Kuntaliitto. oppimisratkaisut NÄKÖALAT

16 Teema Opintielle etänä Sadoilla miljoonilla ihmisillä ei ole pääsyä minkäänlaisen opetuksen tai oppimateriaalin pariin. Suomalainen Ympyra-konsepti pyrkii korjaamaan asian. teksti: Kaj Nordgren kuva: Ympyra inne perinteinen koululaitos ei pääse, oppimateriaaleja voidaan toimittaa kännyköiden kautta. 77 prosenttia maailman väestöstä käyttää matkapuhelinta ja niiden internet-ominaisuuksia. Luku kasvaa vauhdilla. Ympyralla tuotetaan oppimateriaaleja ja vuorovaikutteisia opetusjärjestelmiä mobiililaitteisiin. Sen avulla voidaan täydentää ja tehostaa nykyistä kouluttautumista. Peruspalveluihin kuuluu luku- ja kirjoitustaidon se- änä vuonna toimintansa aloittanut FinNode Intia kartoittaa yhtenä tehtävänään oppimisen kehittämistarpeita valtavassa maassa. FinNoden innokä matematiikan ja terveystiedon perusteiden oppimateriaaleja harjoitustehtävineen. Tekstiviesteillä voi hakea tietoa Wikipediasta. Vastaus tulee ääneen luettuna viestinä tai tekstinä. Taustalla on Suomen opetusjärjestelmä, jonka tuloksia PISA-tutkimuksissa hämmästellään vuodesta toiseen. Tavoitteena on mahdollistaa pääsy Ympyran palveluihin maailman kaikista mobiililaitteista vuoden 2012 aikana maksutta tai nimellisellä korvauksella. Ympyralla on tähän mennessä toteutettu Meksikossa opettajankoulutusjärjestelmä. Ugandassa välitetään tärkeää tietoa raskausajasta ja vauvan ensimmäisestä elinvuodesta. Afrikan Piilaaksossa Etelä-Afrikassa, jossa mobiliteetti on laajasti levinnyt kaikissa sosiaaliluokissa, avattiin laskutaitoa kehittävä palvelu yhteistyössä sikäläisten sosiaalisten verkostojen kanssa. Ympyra on kehitetty yhdessä Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tekes on rahoittanut tutkimusta. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Cambridgen yliopisto, YK ja Maailmanpankki. Yrityksistä mukana ovat muun muassa Nokia, Microsoft, Oracle ja Qualcomm. kuva: istockphoto Tuntosarvet ulkona Intiassa vaatioverkosto kumppaneineen pyrkii ennakoimaan tulevia mahdollisuuksia ja käynnistämään näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtäävää toimintaa Suomessa. Toiminnalla pyritään suomalaisyritysten ja Suomen kilpailukyvyn nostoon. FinNode toimii Intiassa samalla ikkunana suomalaiseen innovaatiojärjestelmään. FinNode-verkoston oppimiseen ja koulutukseen liittyvien mahdollisuuksien ennakointi ja selvitysprojektien kautta syvempi kartoitus tapahtuu läheisessä yhteistyössä Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman ja Finpron koordinoiman Future Learning Finland -koulutusvientiohjelman kanssa. Isossa maassa mahdollisuudet ja haasteet ovat valtavat. Yhteistyöllä on mahdollista kehittää intialaisiin tarpeisiin sopeutettuja ja kaupaksi käyviä, eri kokoisia innovaatioita, olivat ne sitten tuotteita, palveluja tai uusia liiketoimintamalleja, sanoo FinNode Intian johtaja Riku Mäkelä. Entuudestaan vakiintunutta FinNodetoimintaa löytyy Kiinasta, USA:sta, Venäjältä ja Japanista. Innovaatioverkoston toiminnan ohjaukseen osallistuvat Suomessa Tekes, Elinkeinoelämän keskusliitto, Finpro, Sitra, Suomen Akatemia, VTT ja ministeriöistä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), ulkoasiainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Toiminnan koordinoinnista vastaa TEM ja operoinnista Finpro. 16 NÄKÖALAT

17 Koulu vuonna 2040 Miten oppilas, opettaja ja arkkitehti näkevät tulevaisuuden koulun? Gallup toimitus: Sanna Karvonen Pietari Lehto Mustakiven ala-asteen 6 C luokka, Helsinki Satu Arjanne Erityisopettaja Lentävänniemen koulu, Tampere Arja Lukin Apulaiskaupunginarkkitehti Espoon kaupunki Vuonna 2040 kouluissa oppilaat käyttävät päähineitä, jotka syöttävät tietoa heidän aivoihinsa. Tarkalleen ottaen päähineet eivät opeta oppilaita ihmisäänellä vaan syöttävät tietoa heidän aivoihinsa ilman että he huomaavat mitään. Opettajat eivät opeta oppilaita vaan huoltavat päähineitä. Kouluissa oppilaat saavat pelata rauhassa hologrammipelejä kunhan heillä on päähineet päässänsä. Vuonna 2040 ihmiset, mukaan lukien opettajat, sopeutuvat elämään ilman omaa vartaloa. Tämä tarkoittaa sitä, että heistä tehdään kyborgeja, kun he täyttävät 18 vuotta. Heillä on ihmisen pää ja robotin keho. Kuvaamataidon tunneilla oppilaat piirtävät elektronisiin alustoihin, joihin jää metallikynästä magneettinen jälki. Värit syntyvät eri lämpövoimakkuuksista. Liikuntatunneilla oppilaat juoksevat suurella hologrammiesteradalla, joka kovetetaan tukevaksi lämpöön reagoivalla metallisuihkeella. Koulun tavaravarasto sijaitsee 12. ulottuvuudessa, jotta tilaa säästyisi. Muutokset etenevät Suomen koululaitoksessa yleensä hitaasti. Jotakin on kuitenkin näköpiirissä. Kuljemme kohti suurempia kouluyksiköitä. Samassa pihapiirissä vartutaan päiväkoti-ikäisestä ysiluokkalaiseksi. Luokanopettajat, aineenopettajat, samanaikaisopettajat ja erityisopettajat sukkuloivat luokka- ja kouluasteiden välillä. Kaikkien henkilökuntaan kuuluvien odotetaan tekevän säännöllistä ja saumatonta yhteistyötä. Opettajat ovat siirtymässä kokonaistyöaikaan. Koulunkäynnin aloitusikä on muuttunut joustavammaksi, kyse ei enää ole oikeasta vuosiluvusta vaan riittävästä valmiudesta aloittaa koulupolku. Sähköiset oppimateriaalit ovat arkipäivää. Koulussa toimivat aamu- ja iltapäiväkerhojen lisäksi lukuisat harrastusryhmät tarjoten lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä iltapäiviksi. Päättäjien tehtävänä on huolehtia, että koulut eivät muutu eriarvoisiksi sen perusteella, millaista oppilasainesta niihin osuu. Tulevaisuuden koulu on moniulotteinen kasvamisen, oppimisen ja työskentelyn sosiaalinen ja kulttuurinen verkosto, jossa tietoa kehitetään ja jaetaan informaalisti, interaktiivisesti, globaalisti ja teknologiaa hyödyntäen. Koulun tilat ja paikat monimuotoistuvat; reaalimaailman ja virtuaalimaailman rajapintaan syntyy uudenlaisia oppimisympäristöjä tai koulu soluttautuu ympäristöönsä; kirjastoon, liikuntakentille, yrityksiin tai sitten koulu on avoin ja monitoiminen rakennus, jossa toimitaan yhteistyössä lähiyhteisön kanssa. Kouluarkkitehtuuriin panostetaan, tilat ja paikat inspiroivat tilannesidonnaiseen oppimiseen sekä tukevat tiedon rakentamista ympäristökokemuksen ja elämyksellisyyden avulla. Tilat joustavat arkikäytössä ja ovat muunneltavissa toimijoiden tarpeiden mukaan. Kestävä kehitys on osa koulun toimintakulttuuria ja koulun opetusohjelmaa. Ehkäpä tulevaisuuden energiapihi koulurakennus tuottaa kuluttamansa energian, rakennuksen viherkatolla kasvatetaan aineksia kouluruokaan NÄKÖALAT

18 Teema Monimuotoisuus verkko-oppimisen valttina Käytettävyys ja monimuotoisuus ovat verkko-oppimisen avainasioita. Materiaaleja voidaan tehdä eri alustoille ja jakaa ne samanlaisina ympäri maailmaa ja jakaa ne samanlaisina ympäri maailmaa. teksti: Ville Mäkinen kuva: Eeva Anundi 18 NÄKÖALAT

19 Verkko-oppiminen ei katso aikaa eikä paikkaa. AC Global kehittää verkko-oppimismateriaaleja erilaisten digitaalisten ja mobiiliratkaisujen rinnalle. Yrityksessä on huomattu, että koulutettavan aisteja hyödyntävä ja vuorovaikutuksen mahdollistava multimedia on yksi nykypäivän tehokkaimmista opetusvälineistä. Erilaisia kombinaatioita on suuri määrä. Koulutusratkaisut kehitetään aina asiakasyrityksen koon ja esimerkiksi kansainvälisyyden mukaan, filosofian tohtori, Product Manager for Virtual Learning, Virpi Slotte AAC Globalilta kertoo. Kiireiseen nykypäivään Suurin osa verkko-oppimisratkaisuista soveltuu itseopiskelumateriaaliksi. Tämä sopii hyvin nykypäivän ihmisten nopearytmiseen työhön ja joustavuuden tarpeeseen. Opiskelemaan pystyy silloin, kun haluaa. Verkossa saadaan usein opiskeltua perustaitoja, mutta harvoin sitä käytetään siihen, että joku asia aiotaan oppia perinpohjaisesti, Slotte sanoo. Kymmenen vuotta AAC Globalilla ja sitä ennen Nokialla työskennelleen Slotten mukaan verkko-oppimisen puolesta puhuvat monet asiat. Se on ympäristöystävällistä, kustannustehokasta ja yritysten tarpeisiin varsin joustavaa. E-learningin avulla globaalit yritykset saavat perehdyttämismateriaalit täysin samanlaisina moneen eri maahan eikä tieto muutu matkalla. Materiaalit monille kielille AAC Global lokalisoi, eli kääntää ja mukauttaa digitaalisia perehdyttämis- ja tuotekoulutusmateriaaleja tarpeen vaatiessa monelle eri kielelle ja moneen kulttuuriin sopivaksi. Esimerkiksi ohjelmistojätti Microsoftin tuotteista tehty tietoturvakoulu tuotettiin neljällekymmenelle kielelle. Olemme tehneet suuryrityksille kymmeniä perehdyttämismateriaaleja ja pitkän perinteen ansiosta tulee myös onnistumisia. Jokaisesta projektista opimme uutta, kun pääsemme syvälle kyseiseen tuotteeseen. Keräämme myös jatkuvasti palautetta asiakkailta, Slotte selvittää. Takaisin lautapelien äärelle Suomi on ollut verkko-oppimisen kehittämisessä pitkään edelläkävijä. Monet suomalaisyliopistot ovat tehneet tutkimustyötä, josta saatu tieto on vyörynyt yritysten käyttöön. Laakereilla ei sovi kuitenkaan levätä. Myös muualla maailmassa asiaan on kiinnitetty huomiota. Mekin teemme laajaa yhteistyötä yliopistojen kanssa ja seuraamme alan kehittymistä. Suuret yritykset ovat varmasti edelleen hyvässä asemassa, mutta silti meidän pitää kyetä uusiutumaan jatkuvasti, koska trendit muuttuvat myös tällä alalla, Slotte toteaa. Yksi esimerkki uusiutumisesta on digitaalisten koulutusratkaisujen ja muiden tiedonhallinnan menetelmien yhdistäminen. AAC Global tuotti lautapelikokonaisuuden, jonka avulla opetus on tuotu perinteiselle pelinomaiselle alustalle. Teimme lentoasemia ylläpitävälle Finavialle lautapelin, joka opetti lentokentän toimintoja. Näissä peleissä huomaa konkreettisesti, että virhe kostautuu. Tämän päivän ykkössana onkin monimuotoisuus, joka näkyy näissä ratkaisuissa. Hankkeen avulla uusia ideoita Virpi Slotte toimii varsinaisen työnsä ohessa Multichannel Multimarket Media Servicesin (MuMuMeSe) vetäjänä. Kyse on Tivit Oy:n Next Media -tutkimusohjelman hankkeesta, jota Tekes rahoittaa. Myös AAC Globalilla on Tekesin rahoittamia tuotekehitysprojekteja. MuMuMeSen tavoitteena on tuottaa tietoa ja osaamista monikanavaisten palvelujen kansainvälistämiseen viihde- ja oppimispalveluja käyttäen. Lisäksi hankkeessa käytetään sähköisiä lukulaitteita ja tuetaan, niin ikään Next Mediaan kuuluvaa, ereadinghanketta tarjoamalla tutkimustuloksia. Hankkeessa yritämme nostaa verkkooppimisen henkeä esille. Olemme huomanneet, että koukuttavat ominaisuudet ovat tämän päivän sana. Viihteellisyys ja pelimäisyys ovat tulleet selvästi mukaan verkko-oppimiseen, Slotte selvittää. Hanke antaa uusia eväitä verkko-oppimisen kehittämiseksi. Ala on Slotten mukaan erittäin kilpailtu, mutta jokseenkin vakaa. Edelleen verkko-oppimistuotteita tilataan ja tietyillä aloilla on selkeä tarve verkkokoulutusmateriaaleihin. Kyse ei ole kuitenkaan AAC Globalin ydintoiminnasta, vaan ne kulkevat muiden kansainvälistymispalvelujen mukana, niitä sujuvasti täydentäen, Slotte sanoo. NÄKÖALAT

20 Kasvuyrityksen tarina Prewise koulutt 20 NÄKÖALAT

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 Tekes pk-yritykset voivat hakea rahoitusta jatkuvasti joko teknologiaohjelmiin liittyen tai riippumatta teknologiaohjelmista

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot