Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 1/ Pieksämäen toimisto. Kangasniemen toimisto

Transkriptio

1 Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 1/ Sivu 4-5 Hallitus esittäytyy Sivu 12 Partaharjun puutarhurit puubisnekseen Sivu 20 Metsäilta ja iltamat Pieksämäen toimisto Seunalantie Naarajärvi puh fax avoinna Kangasniemen toimisto Otto Mannisen tie Kangasniemi puh fax avoinna PEFC/

2 Puheenjohtajuutta etänä ja tulevaisuuden ajatuksia Tuleva valtuustokausi on mielenkiintoinen monella muotoa. Seuraaviin vuosiin mahtuu metsäalan organisaatiomuutoksia ja kaksi keskeistä lakia muuttuu. Metsälaki, jolla ohjataan metsänkäyttöä ja laki metsänhoitoyhdistyksistä, jolla säännellään metsänhoitoyhdistysten toimintaa. MHY-lain poistamisella tai muuttamisella on vaikutuksia myös yhdistyksien toimintaan jatkossa. Näillä näkymin metsänhoitomaksu poistuu ja tilalle tulee vapaaehtoinen jäsenmaksu. Edunvalvontaketju Puunjuurelta Brysseliin myllätään uuteen uskoon tässä samassa yhteydessä. Metsänomistajaliitot yhdistettäneen MTK:hon. Metsänomistajista tulisi MTK:n jäseniä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Mielestäni metsänomistajakentän tulisi olla yhtenäinen tässä uudessa tilanteessa, siten edunvalvonta kaikilla tasoilla voidaan parhaiten turvata metsänomistajien hyödyksi. Olen Ville Häkkinen (37 vuotta) ja kotoisin Kangasniemen Luusniemen kylästä, jossa myös metsäni sijaitsevat. Asun Mikkelissä ja ammatiltani olen maanmittari. Päivätyötäni teen Etelä-Savon maanmittaustoimistossa. MHY:n puheenjohtajuutta hoidan siis etänä perinteistä poiketen. Yhteydenpito onnistuu parhaiten sähköpostilla tai puhelimitse. Puhheenhoitajan saappaat tuntuvat isoilta Esko Kinnusen ja Markku Laitisen jäljiltä. Kiitos Esko ja Markku tekemästänne työstä metsänhoitoyhdistyksen hyväksi. Joudun laittamaan ainakin kahdet villasukat saappaiden täytteeksi :) Muutos on mahdollisuus niin pitkään kun itse voimme vaikuttaa kuinka toimimme jatkossa ja millä eväillä pärjäämme. Suuret ajattelijat ovat sanoneet: organisaatioiden menestyksen haaste ei useinkaan ole se, että ne tekisivät vääriä asioita väärällä tavalla vaan se, että ne tekevät oikeita asioita liian kauan samalla tavalla. Olemme mukana tässä muutosprosessissa ja me jäsenet ratkaisemme, millainen yhdistys meillä on jatkossa. Mitä palveluita me tarvitsemme ja onko jatkossa enää maksuttomia palveluita? Tähän asti mm. puunmyyntisuunnitelma ja neuvontatyötä on tuotettu metsänhoitomaksuvaroilla. Metsänhoitoyhdistystoiminta ja metsänomistajien edunvalvonta on tienhaarassa, tulevaisuus on meistä metsänomistajista kiinni. Toivon Teiltä MHY Kangasniemi-Pieksämäen jäsenet aktiivisuutta jatkossakin. Laittakaa viestiä minulle, hallituksen jäsenille ja valtuutetuille, sillä tavoin voitte olla rakentamassa tulevaisuuden yhdistystä tarpeisiimme. Ville Häkkinen MHY Kangasniemi-Pieksämäki puheenjohtaja puh Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi- Pieksämäen tiedotuslehti Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry Toimituksen osoite: Otto Mannisen tie 1-3, Kangasniemi Päätoimittaja: Aura Heikura, Taitto ja paino: Savilahden Kirjapaino Painosmäärä 4400 kpl Kansikuvassa metsäsuunnittelija Suvi Laitinen mittaamassa relaskoopilla. 2

3 Metsänhoitoyhdistyksillä edessä isoja ratkaisuja Muutos on mahdollisuus? Onko nykymuotoisessa metsänhoitoyhdistyksessä enemmän säilytettävää kuin muutettavaa? Viimeisen vuoden ajan on metsänomistajien etujärjestössä kentältä esikuntaan asti pohdittu lakimuutoksen vaikutuksia. Onko muutos omissa käsissä vai annetaanko tulevaisuuden raamit meille lainsäätäjän toimesta? Tulevan vuoden tärkein haaste on vaikuttaa lakivalmisteluun sekä suoraan että poliitikkojen kautta, kun lakiesitys aikanaan tule eduskunnan käsittelyyn. Metsänhoitoyhdistystoiminnalla on kunniakas historia. Toiminta on tänään vaikuttavampaa kuin koskaan. Puukaupan toimivuus ei ole pelkästään metsänomistajien kannalta hyvällä tolalla, myös puunostajat tunnustavat yhdistysten kiistattoman merkityksen teollisuuden puuhuollolle. Kun pohditaan tulevaisuutta, olemme toiminnallisesti valmiita kohtaamaan muutoksen. Palvelut ja resurssit ovat kunnossa. Jäsenkunnan luottamus omaan edunvalvontaan erityisesti puunjuuritasolla on vankkaa. Haasteitakin toki on. Yhdistysten väliset erot ovat kasvaneet rakennekehityksen edetessä. Jotta kai- kille metsänomistajille voidaan taata tasapuoliset palvelut ja edunvalvonta, on metsänhoitoyhdistysten yhteistä kehitystyötä tehostettava edelleen. Tärkeämpää kuin yltiöpäinen suuruuden tavoittelu, on yhdistyksen toiminnan metsänomistajalähtöisyys. Metsänomistajien edunvalvonta on jäsenen silmin katsottuna sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä metsää toimitaan. On selvää, että puunmyyjälle puukaupan edunvalvonta on hyvin konkreettista. Jatkossa koko edunvalvontaketjun profiilia on kirkastettava. Jos toimintaedellytykset eivät lainsäädännön puolesta ole kunnossa, ovat edunvalvontakeinot yhdistystasolla vähissä. Juuri nyt on menossa mhy lain uudistamisen lisäksi toisen erittäin tärkeän lain, varsinaisen metsälain uudistaminen. Metsänomistajien oman aktiivisuuden varassa on, millaisella voimalla näihin asioihin pystytään vaikuttamaan. Uudistettu metsänhoitoyhdistyslaki tullee voimaan vuoden 2015 alusta. Siirtymävaihe on siis jäämässä lyhyeksi. Jäsenkunnan tahto tulee ratkaisemaan sen, missä uudessa tilanteessa on mhy:n toiminnan painopiste. Organisaatio on vain väline toiminnalle. Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on kehittää toimintaa jäsenten tarpeiden ja terveen taloudenpidon pohjalta. Jos jäsenkunta haluaa, että edunvalvonta on toiminnan tärkein ohjenuora, se edellyttää riittävän laajaa jäsenpohjaa. Painopisteen siirtäminen liiketoimintaan muuttaa yhdistyksen toiminnan luonnetta: keskitytäänkö hyvin kannattaviin palveluihin ja asiakkaisiin vai ovatko jäsenet avainasiakkaina edelleen erityisasemassa? Ismo Kallio toiminnanjohtaja Luotettava ja helppo tapa hoitaa metsäomaisuutta - metsänhoitoyhdistys Metsänomistajien oma järjestö pitää metsänomistajien puolta puun juurelta Brysseliin. Hoidamme asiat niin, että metsänomistaja ja metsätalous menestyvät nyt ja tulevaisuudessa. Olemme metsänomistajan puolella niin puukaupassa ja metsänhoidossa kuin lainsäädännössä ja kaavoituksessa. Metsänomistajien edunvalvontaa hoidetaan paikallisesti metsänhoitoyhdistyksissä, maakunnallisesti metsänomistajien liitoissa sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitossa (MTK). 3

4 Mhy Kangasniemi-Pieksä Hallituksen jäsenet saivat vastatakseen neljä kysymystä. 1. Kerro itsestäsi. Perhe, ammatti, harrastuksia ym. 2. Mikä on mielestäsi mhy Kangasniemi-Pieksämäen merkittävin vahvuus, jos vertaat sitä muihin toimijoihin? 3. Metsää ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevat lait uudistuvat.miten ne vaikuttavat yhdistyksen toimintaympäristöön? 4. Millaisin odotuksin lähdet parin vuoden savottaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa. Puheenjohtaja Ville Häkkinen Tähtisilmä Mikkeli puh ville.hakkinen@live.fi ville.hakkinen@maanmittauslaitos.fi 1. Asun Mikkelissä yhdessä vaimoni kanssa. Ammatiltani olen maanmittausinsinööri ja työpaikkani on Etelä- Savon maanmittaustoimisto. Vapaa-aika on kulunut metsänhoidon, mökkeilyn ja matkailun merkeissä. Puutyöt ovat myös lähellä sydäntä. 2. Mielestäni yhdistyksen tärkein tehtävä on toimia jäsentensä, metsänomistajien, edunvalvojana ja auttaa metsäomistajaa suorittamaan toimenpiteet metsässään tavoitteidensa mukaisesti. MHY Kangasniemi- Pieksämäellä on varsin laaja palveluvalikoima aina perinteisistä metsänhoito- ja puukauppapalveluista mukaanlukien tie-ja ojapalvelut, spv- ja veroneuvontaan sekä kiinteistövälitystoimintaan. Metsänomistaja saa tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. 3. Metsälain muutos antaa jatkossa vapauksia metsänomistajalle käsitellä metsiään monipuolisemmin. MHY-laista ei toistaiseksi ole vielä tietoa, missä määrin lailla halutaan ohjata mhy:n toimintaa. Jatkossa meidän on ratkaistava mitä palveluita tuotevalikoimaamme kuuluu, onko olemassa maksuttomia palveluita jäsenmaksua vastaan. Mikäli yhdistysten väliset toimialuerajat poistuvat ja jäsenet voivat valita minkä yhdistyksen jäseniä ovat, lisääntyy palveluiden ostaminen toisilta yhdistyksiltä ja toimijoilta. Uskon nettipalveluiden kysynnän lisääntyvän ja tätä palvelutarjontaa olisi pystyttävä lisäämään. 4. Seuraavan kahden vuoden aikana rakennetaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Mitään täyskäännöstä toiminnassa ei tapahdu lainsäädäntömuutosten myötä. Yhdistys toimii nyt ja jatkossa jäsentensä etujen mukaisesti. Joka tapauksessa kuluva valtuustokausi on mielenkiintoinen ja haasteita täynnä. Jouko Frilander Martantie 2 B Pieksämäki puh jouko.frilander@pp.inet.fi 1. Vaimo, kaksi aikuista tytärtä, metsätalousteknikko ja toimin metsätilojen hoitajana, harrastukset: sulkapallo, luova sisustussuunnittelu ja viinit Mhy:llä on sitoutunut ja tehokkaasti toimiva johto, sekä henkilöstö. Mhy:n koko on myös sopiva laadukkaan ja riittävän monipuolisen palvelun tuottamiseen. 3. Oikeaan suuntaan olemme menossa. Haasteita on luvassa, mutta niihin on nyt mahdollista valmistautua hyvissä ajoin ja näin muutoksista tulevat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Mhy:ltä vaaditaan tässä tilanteessa erittäin aktiivista ja informatiivista otetta. Metsänomistajien neuvonnan ja edunvalvonnan tarve on jatkossakin merkittävä. 4. Olen työurani aikana tehnyt jakuvasti yhteistyötä yli kymmenen Mhy:n kanssa ja käyttänyt palveluja tarpeittemme mukaan. Monenlaiset palvelukulttuurit ovat tulleet tutuiksi - asiakkaan näkökulmasta. Olen päässyt nyt katsomaan toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa sisältä päin ja toivon, että voin kenttäkokemuksellani tuoda oikeaan suuntaan vieviä näkemyksiä hallitukseen. Iloinen olen siitä, että minulla on paikka juuri Mhy Kangasniemi-Pieksämäki hallituksessa. Jukka Kovanen Linnatie Naarajärvi puh fax jukka.kovanen@piako.fi 1. Perheeseen kuulee vaimo ja kolme aikuista poikaa sekä kolme minijää. Lisäksi kolme lastenlasta. 2. Merkittävin vahvuus: Mhy:n talous kunnossa, metsäpinta-ala riittävän suuri sekä paljon jäseniä. Lähiympäristössä paljon raakapuuta käyttäviä metsäfirmoja. 3. Miten meidän on alettava valmistautumaan muutokseen: Tiedottamisen ja koulutuksen lisääminen, miten vaikuttaa metsänomistajiin tulevat muutokset. Nukkuvien metsänomistajien aktivointi. 4. Luottavaisin mielin, meillä on hyvä, ammattitaitoinen ja asiantunteva hallitus ja valtuusto sekä pitkän kokemuksen omaava toiminnanjohtaja. Tuomo Laitinen Vavesaarentie Hännilä puh tuomo@vavesaarentila.fi 1. Maaseutuyrittäjä,vaimo Taina ja neljä lasta: 5-18v. Harrastukset: Lentopallo, hiihto, laskettelu, moottorikelkkailu ja veneily. 2. Vahvalla metsäalueella sopivan iso (hallittavissa oleva) yksikkö. Hyvät ammattitaitoiset metsäammattilaiset töissä. 3. Kilpailu kiristyy. Pysyttävä puolueettomana metsänomistajan etujen ajajana.

5 mäen hallitus esittäytyy 4. Hyvillä mielin, yritän lähentää metsänomistajia MHYn kanssa yhteistyöhön. Marjaana Sävilammi-Kettunen Marjaana Sävilammi-Kettunen Männikköpolku 6 as 4, Palokka puh marjaana.savilammi@gmail.com 1. Olen ammatiltani vuokranantaja ja koulutukseltani diplomi-insinööri. Perheessä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla. Harrastan lasten kanssa liikkumista, lenkkeilyä, sienestystä, marjastusta ja uimista. 2. Kangasniemi-Pieksämäen merkittävin vahvuus on ammattitaitoinen henkilöstö ja pitkät hyvän metsänhoidon perinteet. 3. Toimintaympäristö tulee uudistusten myötä muuttumaan paljon. Metsänomistajalla tulee olemaan tulevaisuudessa enemmän valinnan mahdollisuuksia muun muassa yhteistyökumppanien valinnassa. Toisaalta toimintaympäristöstä tulee valinnan vapauden myötä myöskin entistä haastavampi sekä metsänomistajille että metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistysten täytyy lunastaa oma paikkansa ennen kaikkea ammattitaidon ja onnistuneiden asiakaskokemusten kautta. 4. Odotan haastavaa, mutta mielenkiintoista ja antoisaa savottaa. Varapuheenjohtaja Iiris Utriainen Rummukantie Siikamäki Puh iiris.utriainen@energiatuote.com 1. Olen 35- vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä ja kahden lapsen (Jyrki 4v., Siiri 2v.) äiti Jäppilästä, Rummukan kylältä. Viljelemme mieheni Mikan sukutilaa, päätuotantosuuntana kasvinviljely. Toisena toimenkuvanani on metsänhoitoesimiehen tehtävät lämpöyritystoiminnassa. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri, Amk ja alikonemestari. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat ralli sekä luontoliikunta. Henkilökohtaisesti sydäntä lähelläni on biologia, maaseutuperinteet, metsästys, kalastus ja järjestötoiminta. 2. Mielestäni keskeisin asia on toimivat asiakassuhteet, jota tukee monipuolinen erityisosaaminen. Puukaupallinen osaaminen tuo selkeää etumatkaa muihin, jo metsänomistajan edunvalvontaakin ajatellen. 3. Muutokset tuovat varmastikin uusia haasteita toimintaympäristöön, niin metsäammattilaisille, kuin metsänomistajillekin. Lakimuutokset luovat osin vapauksia metsänhoitoyhdistysten toimintaan sekä myös metsänomistajuuteen. Näin ollen, tiedotuksen ja koulutuksen merkitys korostuu kaikilla osa-alueilla. Tietyssä suhteessa meidän täytyy omaksua täysin uusi ajattelumalli, mutta näen sen kuitenkin mahdollisuutena kehittää vieläkin laadukkaampaa palvelua. 4. En odota toimikauden olevan millään muotoa helppo. Luottamushenkilöiksi on kuitenkin valittu osaavia henkilöitä, joiden asiantuntemus eri sektoreilta on hyvinkin laaja-alaista. Lähden tulevaan kauteen odottavin ja positiivisin mielin! Väinö Viljakainen Siilintie Virtasalmi puh vaiski.viljakainen@luukku.com 1. Olen maanviljelijä, metsänomistaja yrittäjä Pihlajataipaleen sukutilalla yhdeksännessä polvessa. Jälkikasvua on kaksi tyttöä ja poika, jotka ovat jo aikuisia ja työssä maailmalla. Harrastuksista voisin mainita toiminta maa- ja metsätaloutta lähellä olevissa järjestöissä ja sukuseurassa. 2. Valtakirjalla käytävä puukauppa. Mhyn kilpailuttaa leimikon ostajien kesken ja kun on päästy sopimukseen leimikosta, mhy suorittaa hakkuun valvonnan metsänomistajan puolesta. Mikään muu toimija ei ole niin tehokas ja puolueeton valvomaan metsänomistajan etua kuin mhy. 3. Katsotaan nyt, kunhan uudet lait tulevat ulos ja voimaan, joka tapauksessa tulee monet asiat muuttumaan On äärimmäisen tärkeää että metsänomistajat säilyttävät mhyn jäsenyyden, sillä joukkovoimalla on mahdollista taata edunvalvontaa niissä kammareissa joissa päätetään metsänomistajaa koskettavista asioista. 4. Aika on mielenkiintoinen, haastava sillä muutoksen tuulet puhaltaa ja mhy tulee varautua ja valmistautua tulevaan. Metsät ovat Suomessa ja pysyvät ja yhteiskunta tarvitsee jatkossakin työtä ja hyvinvointia vihreästä kullasta. METSÄNHOITOYHDISTYS KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Metsänomistajan oma edunvalvoja 5

6 Hyvä kysyntä jatkuu puumarkkinoilla Vuonna 2012 Järvi-Suomen yksityismetsien puukauppamäärä oli yhteensä 11 milj. m3. Määrä oli 10 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kuluvalle vuodelle metsäteollisuuden ostotarpeet ovat samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna. Vuodenvaihteessa teollisuuden puuvarannot olivat kokonaisuutena melko alhaiset. Vuoden vaihteen jälkeen kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja puukauppamäärät kasvaneet. Tammi-maaliskuun myyntimäärä oli yhteensä noin 2,6 milj. m3 mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kysynnän painopiste havutukissa Pystykauppojen painopiste on erityisesti mäntyja kuusitukissa. Ostajia kiinnostavat erityisesti kelirikon ja kesän aikana korjattavissa olevat kohteet. Puumarkkinoiden hyvä kysyntätilanne on heijastunut kevättalven aikana myös puun hintatasoon, joka on kääntynyt hienoiseen nousuun. Leimikoiden kilpailuttaminen kannattaa Metsänomistajien kannattaa aina kilpailuttaa leimikkonsa. Käytännön kokemus on osoittanut, että ostajilla on merkittäviä eroja puun hinnoittelussa ja tukin katkonnassa. Toinen ostaja haluaa painottaa hankinnassaan tukkia ja toinen kuitua, toinen mäntyä ja toinen kuusta. On selvää, että sama ostaja ei Kantohinnat Kymi-Savon alueella /m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 Lähde: Metinfo Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen. Kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Minna Kauppi Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry tai , kangasniemi-pieksamaki@mhy.fi Metsänomistajien oma johtava puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija. 6

7 Kantohinnat Etelä-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 57,1 58,1 46,7 17,8 19,8 18,4 Harvennushakkuu 48,8 47,6 38,2 15,5 15,0 16,2 Ensiharvennus 12,0 12,2 14,7 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Myyntimäärät viikoittain Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimialueella 1000 m voi olla paras kauppakumppani kaikille puutavaralajeille kaikissa kaupoissa kaikkina aikoina. Leimikoiden kilpailuttaminen on tärkeää, myös yleisen puun hintatason muodostumisen kannalta. Ainoastaan sitä kautta puun hintataso muodostuu markkinoilla oikeaksi suhteessa niiden jalostusarvoon. Kilpailuttaessaan leimikoita metsänomistaja huolehtii myös metsätalouden kannattavuudesta tulevaisuudessa. Epävarmuus vientimarkkinoilla jatkuu Paperiteollisuuden kysyntänäkymät jatkuvat epävarmoina ja tuotantomäärät ovat hienoisessa laskusuunnassa. Ainoastaan kartonki on pystynyt säilyttämään asemiaan kohtuullisesti. Sellun vientihinnat ovat nousussa ja tehtaiden käyntiasteet ovat korkeita. Sopii vain toivoa, ettei kotimaisten harvennusleimikoiden kysyntää pilata turhalla ja kalliilla tuontipuumäärien kasvattamisella. Sahatavaramarkkinoilla vienti vetää parhaiten Afrikan ja Aasian suuntaan. Euroopan markkinoilla kysyntätilanne on edelleen heikko. Pohjois-Amerikan rakentamisen nopea elpyminen tasapainottaa osaltaan Euroopan markkinatilannetta. Talouden epävarmuudesta huolimatta sahatavaran tuotanto säilynee tänä vuonna vähintään viime vuoden tasolla. Tukille on siis kysyntää. Metsänhoitoyhdistyksillä suuri merkitys puumarkkinoiden toimivuudessa Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina ja puumarkkinoiden toimivuudessa. Vuonna 2012 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten metsänomistajille laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli lähes 8 milj m3, mikä merkitsee yli 70 %:n osuutta kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Toimintaympäristössä monilla tahoilla olisi halua vähentää myyntierien kilpailuttamista, mutta metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Timo Leskinen, johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Tie- ja oja -hankkeet kuuluvat metsäomaisuuden hoitoon hyödynnä omalta maalta saatava murskeen raaka-aine ota yhteys mhy:n tie ja oja-asiantuntijaan Urpo Väkeväiseen katso blogi Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki 7

8 Metsätalous myötätuulessa kohti kesää Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen metsänomistajat voivat olla tyytyväisiä viime vuoteen. Koko maassa puukauppaa käytiin laskevilla hinnoilla ja pienenevillä kauppamäärillä. Oman yhdistyksen alueella sekä hintojen että kauppamäärien suhteen tilanne oli selkeästi parempi. Kun koko maassa yksityismetsien kauppamäärät jäivät alhaisiksi suhteessa hakkuumahdollisuuksiin, meillä päästiin määrissä yli 80 prosenttiin. Maksetut keskikantohinnat vahvistuivat tukilla ja säilyivät ennallaan kuitupuulla. Mhy:n sijainti on puunmyyjien kannalta edullinen. Perinteisten ostajien lisäksi alueella toimii kolme merkittävää yksityistä sahaa, jotka ostavat tukkileimikoita ja pitävät kilpailua yllä. Yhdistyksen kilpailuttamiin leimikoihin on ollut mahdollista saada jopa kahdeksan tarjousta. Vuosi 2012 oli Kangasniemen ja Pieksämäen metsänhoitoyhdistysten ensimmäinen yhteinen toimintavuosi. Fuusioihin yleensä liittyy henkilöstövaikutuksia ja muuta sopeutumista uuteen tilanteeseen. Mhy Kangasniemi-Pieksämäki on onnistunut aloittamaan yhteisen taipaleen niin talouden kuin toiminnan suhteen positiivisesti. Henkilöstöä on vahvistettu metsäsuunnittelijalla ja kaikki entiset työntekijät jatkavat mhy:n palveluksessa. Vuoden 2012 tulos oli lievästi positiivinen, vaikka yleinen taloustilanne oli haastava. Alkuvuoden puukauppa on ollut vilkasta. Mhy:n laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Pitkä syksy pakotti ostajat hakkaamaan kelirikkokohteet jo syksyllä ja suotuisa talvi on mahdollistanut talvileimikoitten korjuun. Tällä hetkellä teollisuuden puuvarastot ovat pienet. Loppu keväänä ja kesällä odotetaan puukaupan käyvän vilkkaasti. Nyt kannattaa olla yhteydessä omaan an ja varautua puukauppaan. Uutena puukaupan sujuvuutta parantavana keinona metsänhoitoyhdistykset ottavat käyttöön yhteisen puumarkkinapaikan verkossa. Palvelun tarkoituksena on lisätä puukauppojen kilpailuttamista. Alkuvaiheessa kaikki mhy:n laatimat puunmyyntisuunnitelmat, jotka metsänomistaja antaa valtakirjalla mhy:n hoidettavaksi, kilpailutetaan tämän Puumarkkinat.fi järjestelmän kautta. Puumarkkinapaikkaa tullaan kehittämään siten, että myöhemmin myyjät voivat tarjota leimikoitaan sen kautta ostajille. Metsänhoitoyhdistyksen koon kasvamisen tärkein hyöty on palveluresurssien monipuolistuminen ja vahvistuminen. Mhy Kangasniemi-Pieksämäen perinteisten palvelujen kehittämisen lisäksi panostetaan metsäomaisuuden omistusjärjestelyihin liittyviin arviointi ja asiantuntijapalveluihin. Metsänomistajien keski-iän kohotessa tarve erilaisiin omistusjärjestelyihin lisääntyy. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen ja erityisesti uusille metsänomistajille kokonaisvaltaiset metsäomaisuudenhallintapalvelut metsänhoidosta puukauppaan ja veroneuvonnasta tilakauppoihin. Puumarkkinat.fi - puukaupan markkinapaikka tehostaa puukauppakohteiden välitystä ja parantaa toimivuutta ja avoimuutta puumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistykset siirtävät puunmyyntisuunnitelman Puumarkkinat.fi -verkkopalveluun metsänomistajan valtuuttamana. Kohde puusto- ja leimikkotietoineen näkyy palveluun rekistönöityneille ostajille kohteen tarjousajan. Tarjoukset lähetetään sähköpostitse kohteen yleistiedoissa määritellyn mukaisesti joko mhy:n toimihenkilölle tai suoraan metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ottaa palvelun käyttöön huhtikuussa valtakirjakaupoissa ja yhdistyksen avustamissa puukaupoissa. 8

9 Sata vuotta metsäinsinöörikoulutusta muuttaa Mikkeliin Kesäkuussa 2013 metsätalousinsinöörikoulutus kokee suurimman muutoksen sitten perustamisensa, kun se muuttaa Nikkarilasta Mikkeliin Kasarmin kampukselle. Vuosien aikana on Nikkarilasta valmistunut satoja metsäammattilaisia, joita työskentelee myös Pieksämäki-Kangasniemen yhdistyksessä asiantuntijatehtävissä. Metsäala löytyi Henrikille omaksi alaksi pitkän tien kautta. - Kotona on harjoitettu maa- ja metsätaloutta, mutta alkuun alalle ei ollut kipinää. Hän opiskeli ensin muuta alaa, mutta tarve tehdä jotain käytännönläheisempää toi hänet metsäalalle. - Opiskelupaikka löytyi kätevästi kotipaikkakunnalta, kertaa Henrik. Kuva: Katri Keränen Opiskeluajasta jäi mieleen märkä aloitus - märästä alusta Kangasniemellä työskentelevää Henrik Roschieria hymyilyttävät muistot Nikkarilasta - Ensimmäisen päivän puomilla juoksu ja sitä seuraava sukellus oli hauska yllätys, sääkin oli hieno. Muitakin mukavia muistoja on toki jäänyt mieleen, hän kertoo. - Opiskeluaikana jo selvisi, että metsäalalla löytyy monia mahdollisuuksia löytää oma urapolku, toteaa Henrik. - Metsäalan lakiopinnoissa oli mukana väkeä eri organisaatioista, minkä ansiosta syntyi monta mielenkiintoista keskustelua, kertoo Marko Oksanen. - Kiviniemen Matti osasi hyvin selittää lain kiemurat selviksi meille metsäammattilaisille. Marko on käynyt Nikkarilassa metsäalan yleisjakson 1980-luvulla. - Koulussa istumiseen kyllästyneenä metsäalan opiskelu oli todella motivoivaa käytännönläheisyyden vuoksi. Metsäalalla mennään metsään ihmisten kanssa Sekä Henrik että Marko toteavat motivoivaksi mahdollisuuden itse rytmittää toimisto- ja maastopäiviä. - Työ on mukavan sosiaalista, tehdäänhän tässä töitä metsäomistajien kanssa hyvinkin vaihtelevissa asioissa, he toteavat. - Metsäammattilaisen työ on monipuolista. Mahdollisuus laatia päivän ohjelma itse on sekä mukavaa että haastavaa, kuvailee Henrik työtään. Puitteet muuttuvat tekemisen meininki ei - Nikkarilasta valmistuneiden hyvä käytännön osaaminen säilyy ennallaan lupaa koulutusjohtaja Jukka Mäntylä. - Maasto-opetuksesta ei tingitä. Olemme selvittäneet yhteistyömahdollisuuksia mm. Mikkelin kaupungin, seurakunnan ja Esedun kanssa ja tilanne näyttää hyvältä hän kertoo. Vaikka opiskeluympäristö muuttuu puurakennuksista kivitaloihin ja järvimaisemat kasarmin kulttuurimaisemaan, tehdään työtä edelleen samalla ajatuksella: - yhdessä tehden, tekemällä oppien. Ihmiset luovat tekemisen hengen, joten yhdessä oppiminen säilyy muutosta huolimatta, kun jatketaan hyvää vuorovaikutteista tapaa toimia. Pienellä kampuksella on tiivis yhteisö, jossa opettajista ja opiskelijoista muodostuu hyvä tiimi. Miksei hyvä tiimi säilyisi Kasarmin kampuksella, kun ihmiset muuttavat sinne, tuumii Henrik. Nikkarilan kampuksella juhlitaan metsäopetusta - vielä kerran Pitkä historia vaatii kunnon läksiäiset, joten kesäkuun 7. ja 8. päivä on mahdollisuus vielä kokoontua heittämään jäähyväiset kampukselle. Perjantaina kierretään opetusmetsän kohteita ja saunotaan. Löytyyhän kampukselta viisi saunaa. Lauantain huutokaupassa saavat kyytiä opetukselle tarpeettomat tavarat. Päivällä on mahdollisuus kiertää kampusta ja tutustua historiaan. Päivä päättyy iltamiin ja epäilemättä myös saunomiseen. Läksiäisjuhliin voi ilmoittautua mukaan p tai mamk.fi. Kirjoittajatiedot: Johanna Jalkanen, metsätalouden laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu 9

10 Arja Haapaniemi toimistonhoitaja Metsäasiantuntija Ismo Kallio toiminnanjohtaja Jouni Pölkki jouni.polkki@mhy.fi Veijo Suuronen veijo.suuronen@mhy.fi Jari Kurki jari.kurki@mhy.fi Henrik Roschier henrik.roschier@mhy.fi Makkola Äkry Ohensalo 4 1 Kauppila Laitiala Instruala 2 Synsiö Ruokomäki Hokka Vanaja 8 Venetmäki 7 Kylmämäki Kutemajärvi Kangasniemi 5 3 Mataramäki Halkokumpu 6 Luusniemi Liperonmäki Vilhula Haapakoski 9 Naarajärvi Pieksämäki Karjala 10 Lamminmäki Pyhitty Hietakylä 13 Siikamäki 11 Ankele Maavesi Montola Ruuh Jäppilä Syvänsi Virtasalmi Väisälä Valk Häll metsänhoitoyh KANGASNIEMI-PIEK 5 Teuvo Pulliainen teuvo.pulliainen@mhy.fi 7 Marko Oksanen marko.oksanen@mhy.fi 9 Ja m jar 6 Jukka Halttunen jukka.halttunen@mhy.fi 8 Jukka Nykänen jukka.nykanen@mhy.fi 10 Ha m ha 10

11 t palveluksessasi Aura Heikura palvelupäällikkö, SPV, tiedotus, neuvonta Seija Mononen toimistonhoitaja ilampi Tihusniemi 11 Jari Forss Irja Kurkela toimistonhoitaja 12 Juha Kantanen Ari Sapattinen LKV, SPV-asiantuntija eamäki inmäki 13 Eero Thitz Urpo Väkeväinen ojat ja tiet -asiantuntija distys SÄMÄKI ieksamaki 14 Juha Laitinen Suvi Laitinen metsäsuunnittelija ri Rautiainen etsäneuvoja i.rautiainen@mhy.fi METSÄNHOITOYHDISTYSTEN PALVELUTOIMISTO JA METSÄLAKIPALVELUT, HELSINKI nnu Järvinen etsäneuvoja nnu.jarvinen@mhy.fi Metsälakimies Tuomo Pesälä tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo Puh (2,95 min. + pvm/mpm) Metsäneuvoja Kati Häkkinen palvelutoimisto@mhy.fi 11

12 Partaharjun puutarhurit lähtevät puubisnekseen Partaharjun Puutarhan yrittäjien päätä ei huimaa. Samaan aikaan kun sahurit kautta maan valittavat huonoja markkinanäkymiä, Partaharjuun nousee parrua, haketta ja halkoja tuottava laitos. Investointien hinta on noin kuusi miljoonaa euroa. - Uskomme siihen, että kolmen tuotteen kombinaatio tuo toiminnalle kannattavan pohjan. Tuotteiden määrät elävät markkinatilanteen mukaan. Jos parru ei mene kaupaksi, sitä ei tehdä, vaan lisäämme silloin muiden tuotteiden tuotantoa, kertovat Partaharjun Puutarha Oy:n yrittäjät Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen. - En usko, että pystymme olemaan hintajohtaja harvennuspuussa, mutta jatkuvaa kysyntää me sille luomme, Savolainen sanoo. Yhtiö on varautunut uuteen toimintaan palkkaamalla palvelukseensa kaksi metsätalousammattilaista. Myös koneketju on värvätty tulevia hakkuita varten. Partaharjun hakkuut tekee Metsäurakointi Leikas Oy. Partaharjun Puutarha käynnisti taimituotannon Kuvassa tänä keväänä itäneitä kuusentaimia. Tuohon se tulee, viittilöi Erkki Savolainen pienpuuterminaalin paikkaa. Partaharjun tuotantolaitoksen puuntarpeeksi on arvioitu kuutiota vuodessa. Se on erittäin merkittävä lisä puun kysyntään MHY Kangasniemi-Pieksämäen toimialueella, sillä viime vuonna yhdistyksen alueella hakattiin puuta noin kuutiota. - Puunhankintamme tapahtuu lähiseuduilta. Olen laskenut, että 50 kilometriä olisi hankinta-alueen optimisäde, mutta yli 80 kilometrin päästä puuta ei ainakaan kannata hankkia, Savolainen sanoo. Vain harvennuspuuta Partaharjun yrittäjät eivät kilpaile päätehakkuuleimikoista, vaan laitos jalostaa pelkästään harvennuspuuta. Mänty ja kuusi sahataan parruiksi ja koivu tehdään haloiksi. Lisäksi syntyy haketta. Laitoksen on tarkoitus tehdä tulosta, mutta mukana on ripaus myös metsäaatetta. Metsänkasvatus on Erkki Savolaisen intohimo. - Jos saamme tuotantomme pyörimään suunnitellusti, sillä on vaikutusta Pieksämäen seudun metsien kuntoon ja metsäomaisuuden arvoon. Harvennus- ja kunnostushakkuut tulevat tehdyiksi ja metsät saadaan siirretyksi arvokasvun vaiheeseen. Puuta aiotaan hankkia useiden kanavien kautta. Yritys ostaa leimikoita itse ja hankkii lisäksi puuta metsänhoitoyhdistyksen ja muiden yhtiöiden kautta. Parrua hiekkaiseen Afrikkaan Partaharjun Puutarhan yrittäjät kaavailevat, että laitoksen tuotanto voisi käynnistyä jo tulevana syksynä. Saha on hankittu käytettynä ja massiiviset maansiirtotyöt käynnistetty. Yritys on hankkinut lisämaata siten, että uusille alueille mahtuvat sahan, pienpuutermimaalin lisäksi myös taimituotannon mahdolliset laajennuskentät. Tuotteiden myyntikanavat ovat parhaillaan viritteillä. -Halkotavara lähtee Etelä-Suomeen, parrut hiekkaiseen Afrikkaan ja hake lähiseutujen lämpölaitoksille, Erkki Savolainen luettelee. Halkojen tuottajana Partaharjun Puutarhan pitäisi nousta kertaheitolla Suomen suurimmaksi. Yritys tavoittelee motin vuosituotantoa. - Suurimmat tuottajat tekevät tällä hetkellä viidestä seitsemään tuhanteen mottiin halkoja vuodessa, Savolainen sanoo. Yrityksen on tarkoitus ottaa hakkeen kuivatuksessa käyttöön aivan uusi tekniikka, joka perustuu Erkki Savolaisen omaan ideointiin. Noin 3000 neliön hallissa hake kuivuu aurinkoenergian avulla. Prosessin tuloksena pitäisi syntyä tavallista kuivempaa haketta, jota voidaan käyttää lämpölaitoksissa palamistuloksen parantajana. 13 miljoonaa tainta istutuskentille Partaharjun Puutarha astui metsäalan liiketoimintaan 2009, jolloin se aloitti puuntaimien kasva- 12

13 tuksen. Ensimmäiset taimet lähtivät myyntiin Taimituotannon näkymät ovat yrittäjien mukaan kohtalaiset, vaikka kilpailu on kovaa. Partaharjun Puutarhalla on hallussaan noin kymmenen prosentin siivu Suomen taimimarkkinoista. Partaharjulta lähtee tänä keväänä istutuskentille yli 13 miljoonaa tainta, joista koivua on lähes , mäntyä 1,5 miljoonaa ja loput kuusta. Yhtiön päätuotantosuunta säilyy edelleen sipulikukkien kasvatus. - Puutuotteista saamme yritykselle uuden tukijalan. Se on tärkeää, sillä myös kukkien puolella markkinoiden käänteet voivat olla arvaamattomia, Hanna Suhonen sanoo. Partaharjun Puutarhan liikevaihto kuluvalla tilakaudella on noin kymmenen miljoonan euroa. Erkki Savolainen arvioi, että taimien ja pienpuutuotannon osuus voisi jatkossa olla noin puolet koko yrityksen liikevaihdosta. Hyvä lisä puunkysyntään Hienosti kilkahtaa, tuumaavat Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen. Halkojen tuotannon harjoituserä on kuivunut hyvin taivasalla huhtikuun auringonpaisteessa ja yöpakkasissa. Puutarhan taimituotannossa kuusi on ylivoimainen ykkönen. Hanna Suhosen havaintojen mukaan metsänistutukset ovat kuitenkin jälleen monipuolistumassa. - Mäntyjen kysyntä on selvästi kasvussa, samoin koivun. Mekin käynnistimme oman koivutuotannon viime kesänä, Suhonen kertoo. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen toiminnanjohtaja Ismo Kallio on mielissään, että Pieksämäellä syntyy uutta puuta käyttävää liiketoimintaa. -Partaharjun laitos on tervetullut erityisesti harvennuskuusen markkinoiden takia. Pieksämäellä ja Kangasniemellä on runsaasti harvennuksen tarpeessa olevia kuusikoita, mutta läpimitaltaan pienen kuusen kysyntä on ollut laskussa. Seudulle syntyvä tuotantolaitos voi tuoda tähän selvän käänteen, Kallio sanoo. JORMA YLÖNEN Täyden palvelun metsäpankki! Osuuspankki on metsänomistajan pankki. Tavoitteenamme on, että metsäpalveluidemme avulla asiakkaamme saavat metsäomistuksestaan mahdollisimman suuren hyödyn. Sähköiset metsäpalvelut löydät osoitteista ja Osuuspankin kotisivuilla on monipuoliset ja kattavat metsäsivut, joiden avulla saat aina ajankohtaista tietoa metsäasioista. Yhdessä hyvä tulee. Kangasniemen 13

14 Puuntuotannon kannattavuus 1. Metsänuudistamisessa ei kannata viivytellä Metsänuudistamisessa paras tulos tulee, jos muokkaus ja istutus tapahtuvat hakkuun jälkeisenä keväänä. Taimi ehtii kasvaa heinältä pakoon. Nopeus on valttia. Maanmuokkaus on useimmiten laikkumätästystä tuoreilla mailla. Kuivilla kankailla ja poikkeuksellisen kivisillä mailla käytetään myös laikutusta. Veden vaivaamilla aloilla käytetään ojitus-mätästystä. Mitä nopeammin hakkuun jälkeen saadaan maanpinta muokattua, sitä pienempiä taimia voidaan istuttaa. Näin säästetään myös kustannuksia, sillä suuremmat 2-vuotiaat taimet ovat kalliimpia kuin pienet yksivuotiaat. Taimikonhoidossa annetaan parhaille puille kasvutilaa ja näin kasvu nopeutuu. Laatu paranee, kun otetaan huonolaatuiset taimet pois. Ajoissa tehty taimikonhoito pienentää myös tuhoriskiä (lumija hirvituhot) ja sillä on suora vaikutus kannattavuuteen. Ensiharvennuksessa saadaan enemmän hakkuutuloja. Metlan Timo Saksan mukaan taimikonhoidon laiminlyönnin hinta Etelä-Suomessa kuusikon koko metsikön kiertoajan aikana on 5500 e/ha. Metsänomistaja kuittaa hyvän tilin istuttamalla taimensa itse. Istutustyö on helppoa ja neuvontaa saa omalta lta. Taimien riittävästä kosteudesta on muistettava huolehtia istutusaikana. Kuusen istutus mättääseen antaa parhaan tuloksen. Mättäässä taimi kasvaa hyvin, koska siinnä on ravinteita mättään ja maan väliin jäävän humuskerroksen ansiosta. Taimi istutetaan mättääseen riittävän syvään. Pintakasvillisuus ei häiritse taimen kehitystä, kun se on istutettu mahdollisimman korkealle mättään päälle. 2. Taimikot kannattaa hoitaa ajoissa Havupuun taimikkoon on kehittynyt 4-6 vuotta istutuksesta usein paljon luontaisesti syntynyttä lehtipuustoa, mikä nopeakasvuisena hidastaa havupuiden kasvua. Taimikon jatkokehityksen turvaamiseksi on tuolloin syytä tehdä varhaisperkaus eli kaikki lehtipuusto poistetaan havupuutaimikosta. Paras ajankohta perkaamiselle on keskikesä. Tällöin vesominen on pienimmillään. Perkauksen viivästyminen johtaa pääpuulajin kasvun hidastumiseen ja perkauskustannusten nousuun. 3. Harvennukset tehdään oikeaan aikaan Harvennuksissa poistetaan sairaat ja huonolaatuiset puut ja jätetään kasvamaan terveet ja hyvälaatuiset puut, joista kehittyy arvokkaita ja järeitä tukkipuita. Harvennetussa metsässä kasvu nopeutuu, kun parhaille puille annetaan lisää kasvutilaa. Harvennushakkuista saadaan tuloja ja päätehakkuu voidaan tehdä aikaisemmin. Myös päätehakkuusta saadaan enemmän tuloja harvennetusta metsästä kuin harventamattomasta. Metsänhoitoyhdistyksellä on ammattitaitoista työvoimaa istutuksiin ja taimikonhoitoihin, mikäli metsänomistaja ei itse tee työtä. Myös harvennukset hoituvat mhy:n korjuupalvelun avulla. Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen tehdään kuusikoissa 3-4 metrin ja männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa. 14

15 Kumman sinä valitset? Hoidatko/hoidatatko taimikkosi ajallaan vai annatko pusikoitua? Anna taimikollesi mahdollisuus kasvaa arvokkaaksi tukkipuuksi. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäeltä löytyy työvoimaa hoitamaan taimikkosi kuntoon. Ota yhteys omaan asi ja sovi taimikonhoitotyöstä 10 m Oikeanlainen metsänhoito parantaa sähkön laatua Johtoihin osuvat puut aiheuttavat eniten sähkökatkoksia. Kun hoidat metsääsi sähkölinjan läheltä, otathan linjan huomioon. Piirrokset: Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus ry Kun istutat taimia, jätä sähköjohdon alle 10 metrin levyinen alue istuttamatta. Jätä siemen- ja jättöpuut niin kauas johdoista, etteivät ne kaatuessaan ulotu niihin. Harvenna ajoissa voimakkaasti 25 metrin etäisyyteen saakka sähkölinjasta. Poista sähkölinjan vierustalta pitkät ja kapeat lehtipuut sekä kallistuneet puut. Ulota päätehakkuu aina sähkölinjaan saakka. Varmista myös turvallisuus metsänkäsittelyssä. Meiltä saat ilmaista puunkaatoapua, soita puh Otto Mannisen katu 6, Mikkeli 24h Sähköhäiriöpäivystys

16 Onko metsäsuunnitelmasi vanhentunut? Kiinnostaako metsäsi nykytila ja tulevaisuus? Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki tekee metsänomistajan tavoitteista lähtevää metsäsuunnittelua. Metsäsuunnitelma on monipuolinen ja selkeä tietopaketti tilan metsistä. Suunnitelmasta selviää metsän nykyinen tila, tiedot maapohjista, puustosta ja sen kasvusta sekä hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotöiden tarpeesta. Suunnitelmaan kuuluu lisäksi karttoja ja yksityiskohtaiset tiedot jokaiselta metsikkökuviolta. Metsänomistaja voi olla mukana maastotyövaiheessa, mikäli hän haluaa. Suunnitelman avulla saat tiedot metsäsi tilasta ja sinun on helpompi tehdä itse metsääsi koskevia päätöksiä. Ajantasainen metsäsuunnitelma on myös tila-arvioiden lähtökohtana, kun suunnittelet mahdollista metsätilan sukupolvenvaihdosta. Metsäsuunnitelman hinta koostuu perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta. Esimerkiksi alle 100 ha:n tilalla metsäsuunnitelman hinnaksi muodostuu 50 e +16 e/ha +alv. Kulu on vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa. Kysy lisää omalta ltasi. SilvaNetti Metsänomistajan verkkopalvelu - mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan SilvaNetissä voit: selata metsäsuunnitelmatietoja palstan, tilan tai koko metsäsuunnitelman osalta tutkia työmaatietoja koko työmaalla tai työmaakuvioittain avata kartalle teemakarttoja ja hakea valinnoin kohteita kartalle suunnitella toimenpiteitä tietotaulujen, kaavioiden ja karttojen avulla 16 suunnitella ja rajata hakkuita ja hoitotöitä piirtotyökalulla mitata matkoja mittaustyökalulla suunnitella töitä piirtotyökalulla ja lähettää ehdotukset sähköisesti omalle lle asioida metsänhoitoyhdistyksen kanssa sähköisesti ja siirtää sähköisesti asiakirjoja oman n kanssa

17 saada kaikki tilasi samaan paikkaan vaikka useamman kunnan alueelta liittää valokuvia metsäsuunnitelmaasi sinulla tärkeistä paikoista. Metsänomistaja voi hakea SilvaNetistä erilaisia kartta- ja tekstinäkymiä, jotka havainnollisesti näyttävät metsäomaisuuden sen hetkisen tilanteen ja hoitotarpeet. SilvaNetin hakutoiminnolla voi hakea esimerkiksi harvennusta vaativat metsäkuviot. Teemakartat, kaaviot ja yhteenvedot auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja helpottavat päätöksen tekoa. Teemakarttoja on seuraavista aiheista: Pääpuulaji, kehitysluokat, kasvupaikat, ikäluokkajakaumat, puutavaralajit, hakkuutapa ja luontokohteet. SilvaNetti sopii kaikille metsänomistajille, myös perikunnille ja yhteisomistuksissa oleville tiloille Verkossa oleva suunnitelma helpottaa yhteisomistuksessa olevien tilojen metsäasioiden hoitoa, koska suunnitelma on Internetissä kaikkien osakkaiden saatavilla. Palvelun tilaaminen edellyttää laajakaistayhteyttä ja tuoretta metsäsuunnitelmaa. Kun sopimus SilvaNetin käytöstä on tehty ja tilatiedot siirretty verkkoon, metsänomistaja saa yhdistykseltä käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla kirjaudutaan palveluun. Pääset testaamaan SilvaNettiä seuraavilla demotunnuksilla: Käyttäjätunnus: Metsämaa Salasana: Mustikka OTA METSÄNHOITOYHDISTYS AVUKSI metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa Oletko ajatellut, että metsätila kannattaa mieluummin luovuttaa elinaikana perillisille kuin jättää asia perikunnan ratkaistavaksi. Luovutus voidaan suunnitella ja valmistella huolella ja näin saadaan aikaan paras kokonaistulos. Metsäomaisuuden hallintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa sinua palvelevat: AURA HEIKURA palvelupäällikkö ARI SAPATTINEN LKV, Spv asiantuntija metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI 17 Metsänomistajien oma johtava puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija.

18 Uusi esittäytyy: Henrik Roschier Olen aloittanut maaliskuussa 2013 työt na Kangasniemen lounaisella alueella (Joutsan maantien ympäristö). Aiemmin työskentelin vuoden verran n sijaisena Pieksämäellä Jäppilän alueella olen siis hypännyt yhdistyksen laidasta laitaan, Pohjois-Savon rajalta Keski-Suomen kylkeen. Tätä ennenkin tutustuin yhdistyksen toimialueeseen, kun tein työharjoittelujen aikana metsäsuunnittelua ja taimikoiden inventointia. Olen valmistunut metsätalousinsinööriksi vuonna 2011 Nikkarilasta. Olen kotoisin Pieksämäeltä, mutta sekä asuinpaikka että ala olivat välillä muualla, ennen kuin palasin kotiseudulle metsäalan pariin. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa historiaa ja kieliä, ja valmistuttuani tein mm. sivutoimisia tuntiopettajan töitä. Akateeminen leipä on usein kuitenkin tiukassa ja hajallaan, enkä toisaalta halunnut pysyvästi muuttaa kauas kotitilalta. Kipinä luonnonvara-alalle syttyi hitaasti, mutta lopulta kaipasin vastapainoksi käytännönläheisempää oppia, jota löytyikin sopivasti kotikaupungista. Teoreettisemmat kiinnostuksen kohteet ovat edelleen mukana kuvioissa, mutta enimmäkseen harrastusten tasolla. Muita minulle tärkeitä harrastuksia ovat mm. musiikki, liikkuminen ja lukeminen, näistä kaikki monissa muodoissa; sivutoimisesti olen mukana myös kotitilan maa- ja metsätalouden pyörittämisessä. Paras ja tärkein harrastus tätä nykyä on kuitenkin lastenhoito, sillä kolmen alle kouluikäisen lapsen isällä ei juuri ole vapaa-ajan ongelmia. Kangasniemi ja oma toimialue eivät ole minulle vielä aivan tuttuja, mutta tutustuminen on hyvässä vauhdissa. Hauska yhteensattuma tosin on, että vuosia sitten ollessani varusmiehenä soittokunnassa saimme viiden hengen porukalla komennuksen osallistua Kangasniemen musiikkiviikoille. Se oli erityisen viihtyisä kokemus ja antoi alustavaa kosketusta Kangasniemeen eikä tässä nykyisessäkään työkomennuksessa valittamista ole. Odotan mielenkiinnolla tutustumista metsänomistajiin ja heidän metsiinsä! Kumman kuusikon valitset? = Jalostetulla siemenellä kasvatettu taimikko = Metsikkösiemenellä istutettu taimikko Jalostettua siementä käyttämällä saat jopa 18 % paremman tuoton taimikon arvo tuplantuu kasvua lisää 1,2 m 3 /ha vuodessa Kysy lisää! Johan Grönros, Jarko Leskinen,

19 METSÄNOMISTAJAN VINKKILISTA TAPAHTUMAKALENTERI varaudu puukauppaan teettämällä maksuton puunmyyntisuunnitelma tarkasta ovatko myyrät vierailleet taimikossasi ilmoita osoitteenmuutoksesi metsänhoitoyhdistykseen osallistuthan koulutuksiimme, pysyt metsäasioista ajan tasalla jos tarvitset kuusen taimia kevään istutuksiin, ota yhteys omaan asi vie nuorempi sukupolvi keväällä/kesällä metsäretkelle Metsäopintomatka Ruotsiin ke klo Lähtö Pieksämäeltä klo Kangasniemi klo Lounas Heinola Riihimäellä Suomen Metsästysmuseo ja Iittalan lasimuseo Päiväkahvit klo Turku-Tukholma, Viking Grace Illallinen laivalla to Aamiainen laivalla klo 7.00 Lähtö satamasta klo 8.00 Bålsta, tutustuminen hakkuisiin, puutavaralaatuihin ja -hintoihin klo Lounas klo Tutustuminen taimitarhaan, SSP:n esittely, Conniflex klo Lähtö majapaikkaan, Norröping Illallinen pe Aamiainen Matkalla Ruotsin myrskytuhot Svenska Jägereförbundet opastettu kierros villieläinpuistossa opastettu kierros Öster Malma Lounas Iltapäivällä vapaata aikaa Tukholmassa klo Tukholma-Turku, Viking Amorella Illallinen la klo 8.00 Turku-Kangasniemi-Pieksämäki lounas kotimatkalla Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Matkan hinta 500 e/hlö (minimi 30 matkustajaa) tai 450 e/hlö, mikäli 50 matkustajaa, sisältää majoituksen 2hh hytissä/ huoneessa, ohjelman mukaiset ateriat, pääsymaksut ja opastuksen. Ilmoittautuminen mennessä, puh Ennakkomaksu laskutetaan toukokuussa. ti klo Kahvitarjoilu alkaa klo Metsätilan sukupolvenvaihdosilta Kangasniemellä Osuuspankin kokoustiloissa. Luennoitsijoina SPV-asiantuntija Ari Sapattinen ja palvelupäällikkö Aura Heikura. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh ke klo Kahvitarjoilu alkaa klo Metsätilan sukupolvenvaihdosilta Pieksämäellä Kanttila -salissa.luennoitsijoina SPV-asiantuntija Ari Sapattinen ja palvelupäällikkö Aura Heikura. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh la klo Naisten taimikonhoitokurssi Pieksämäellä Nikkarilassa. Mielellään omat sahat mukaan. Ennakkoilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 50 e+alv. pe Metsäiltamat Kangasniemellä Syvälahden lavalla, erillinen kutsu takasivulla Metsäopintomatka Ruotsiin. Ilmoittautuminen mennessä. Ks. erillinen ilmoitus. ke Metsänomistajaviikon tapahtuma. Aiheena taimikonhoito ja puukauppa. Esittelyssä koneellista taimikonhoitoa. Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa kotisivuiltamme Seuraa ilmoitteluamme paikallislehdissä. Tee itse tai teetä taimikonhoitoa vähintään 1 hehtaari OSALLISTUT RAIVAUSSAHAN ARVONTAAN Kun olet tehnyt taimikon varhaishoitoa, perkausta tai nuoren metsän hoitoa vähintään hehtaarin, ota yhteys omaan asi ja ilmoita tekemäsi työ. Näin pääset mukaan arvontaan. Kilpailuaika on Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki 19

20 Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Koko perheen metsäilta ja iltamat Kangasniemen Syvälahden lavalla pe klo klo yhteistyökumppaneiden osastot avoinna, mm. metsäkonesimulaattori, mhy:n korjuu- ja taimikonhoitonäytös klo Kahvitarjoilu klo avaus mhy:n pj Ville Häkkinen ja MTK Kangasniemen pj Ilkka Tanttu professori, metsätalousyrittäjä Matti Kärkkäinen toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio Keitele Forest Oy klo Eki Jantunen ja Mutkattomat esittävät tanssimusiikkia tauoilla yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Kaikille osallistujille jaetaan muistotaimi. Vapaa pääsy. Kahvi- ja makkaralippu jaetaan portilla. Kuljetukset lähtevät klo Jäppilästä ja Virtasalmelta. Ilmoittaudu kyytiin mennessä puh Järjestäjänä mhy Kangasniemi-Pieksämäki ja alueen tuottajayhdistykset. Yhteistyökumppanit osastoilla: 20