Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 1/ Pieksämäen toimisto. Kangasniemen toimisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 1/2013 17.4.2013. Pieksämäen toimisto. Kangasniemen toimisto"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 1/ Sivu 4-5 Hallitus esittäytyy Sivu 12 Partaharjun puutarhurit puubisnekseen Sivu 20 Metsäilta ja iltamat Pieksämäen toimisto Seunalantie Naarajärvi puh fax avoinna Kangasniemen toimisto Otto Mannisen tie Kangasniemi puh fax avoinna PEFC/

2 Puheenjohtajuutta etänä ja tulevaisuuden ajatuksia Tuleva valtuustokausi on mielenkiintoinen monella muotoa. Seuraaviin vuosiin mahtuu metsäalan organisaatiomuutoksia ja kaksi keskeistä lakia muuttuu. Metsälaki, jolla ohjataan metsänkäyttöä ja laki metsänhoitoyhdistyksistä, jolla säännellään metsänhoitoyhdistysten toimintaa. MHY-lain poistamisella tai muuttamisella on vaikutuksia myös yhdistyksien toimintaan jatkossa. Näillä näkymin metsänhoitomaksu poistuu ja tilalle tulee vapaaehtoinen jäsenmaksu. Edunvalvontaketju Puunjuurelta Brysseliin myllätään uuteen uskoon tässä samassa yhteydessä. Metsänomistajaliitot yhdistettäneen MTK:hon. Metsänomistajista tulisi MTK:n jäseniä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Mielestäni metsänomistajakentän tulisi olla yhtenäinen tässä uudessa tilanteessa, siten edunvalvonta kaikilla tasoilla voidaan parhaiten turvata metsänomistajien hyödyksi. Olen Ville Häkkinen (37 vuotta) ja kotoisin Kangasniemen Luusniemen kylästä, jossa myös metsäni sijaitsevat. Asun Mikkelissä ja ammatiltani olen maanmittari. Päivätyötäni teen Etelä-Savon maanmittaustoimistossa. MHY:n puheenjohtajuutta hoidan siis etänä perinteistä poiketen. Yhteydenpito onnistuu parhaiten sähköpostilla tai puhelimitse. Puhheenhoitajan saappaat tuntuvat isoilta Esko Kinnusen ja Markku Laitisen jäljiltä. Kiitos Esko ja Markku tekemästänne työstä metsänhoitoyhdistyksen hyväksi. Joudun laittamaan ainakin kahdet villasukat saappaiden täytteeksi :) Muutos on mahdollisuus niin pitkään kun itse voimme vaikuttaa kuinka toimimme jatkossa ja millä eväillä pärjäämme. Suuret ajattelijat ovat sanoneet: organisaatioiden menestyksen haaste ei useinkaan ole se, että ne tekisivät vääriä asioita väärällä tavalla vaan se, että ne tekevät oikeita asioita liian kauan samalla tavalla. Olemme mukana tässä muutosprosessissa ja me jäsenet ratkaisemme, millainen yhdistys meillä on jatkossa. Mitä palveluita me tarvitsemme ja onko jatkossa enää maksuttomia palveluita? Tähän asti mm. puunmyyntisuunnitelma ja neuvontatyötä on tuotettu metsänhoitomaksuvaroilla. Metsänhoitoyhdistystoiminta ja metsänomistajien edunvalvonta on tienhaarassa, tulevaisuus on meistä metsänomistajista kiinni. Toivon Teiltä MHY Kangasniemi-Pieksämäen jäsenet aktiivisuutta jatkossakin. Laittakaa viestiä minulle, hallituksen jäsenille ja valtuutetuille, sillä tavoin voitte olla rakentamassa tulevaisuuden yhdistystä tarpeisiimme. Ville Häkkinen MHY Kangasniemi-Pieksämäki puheenjohtaja puh Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi- Pieksämäen tiedotuslehti Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry Toimituksen osoite: Otto Mannisen tie 1-3, Kangasniemi Päätoimittaja: Aura Heikura, Taitto ja paino: Savilahden Kirjapaino Painosmäärä 4400 kpl Kansikuvassa metsäsuunnittelija Suvi Laitinen mittaamassa relaskoopilla. 2

3 Metsänhoitoyhdistyksillä edessä isoja ratkaisuja Muutos on mahdollisuus? Onko nykymuotoisessa metsänhoitoyhdistyksessä enemmän säilytettävää kuin muutettavaa? Viimeisen vuoden ajan on metsänomistajien etujärjestössä kentältä esikuntaan asti pohdittu lakimuutoksen vaikutuksia. Onko muutos omissa käsissä vai annetaanko tulevaisuuden raamit meille lainsäätäjän toimesta? Tulevan vuoden tärkein haaste on vaikuttaa lakivalmisteluun sekä suoraan että poliitikkojen kautta, kun lakiesitys aikanaan tule eduskunnan käsittelyyn. Metsänhoitoyhdistystoiminnalla on kunniakas historia. Toiminta on tänään vaikuttavampaa kuin koskaan. Puukaupan toimivuus ei ole pelkästään metsänomistajien kannalta hyvällä tolalla, myös puunostajat tunnustavat yhdistysten kiistattoman merkityksen teollisuuden puuhuollolle. Kun pohditaan tulevaisuutta, olemme toiminnallisesti valmiita kohtaamaan muutoksen. Palvelut ja resurssit ovat kunnossa. Jäsenkunnan luottamus omaan edunvalvontaan erityisesti puunjuuritasolla on vankkaa. Haasteitakin toki on. Yhdistysten väliset erot ovat kasvaneet rakennekehityksen edetessä. Jotta kai- kille metsänomistajille voidaan taata tasapuoliset palvelut ja edunvalvonta, on metsänhoitoyhdistysten yhteistä kehitystyötä tehostettava edelleen. Tärkeämpää kuin yltiöpäinen suuruuden tavoittelu, on yhdistyksen toiminnan metsänomistajalähtöisyys. Metsänomistajien edunvalvonta on jäsenen silmin katsottuna sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä metsää toimitaan. On selvää, että puunmyyjälle puukaupan edunvalvonta on hyvin konkreettista. Jatkossa koko edunvalvontaketjun profiilia on kirkastettava. Jos toimintaedellytykset eivät lainsäädännön puolesta ole kunnossa, ovat edunvalvontakeinot yhdistystasolla vähissä. Juuri nyt on menossa mhy lain uudistamisen lisäksi toisen erittäin tärkeän lain, varsinaisen metsälain uudistaminen. Metsänomistajien oman aktiivisuuden varassa on, millaisella voimalla näihin asioihin pystytään vaikuttamaan. Uudistettu metsänhoitoyhdistyslaki tullee voimaan vuoden 2015 alusta. Siirtymävaihe on siis jäämässä lyhyeksi. Jäsenkunnan tahto tulee ratkaisemaan sen, missä uudessa tilanteessa on mhy:n toiminnan painopiste. Organisaatio on vain väline toiminnalle. Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on kehittää toimintaa jäsenten tarpeiden ja terveen taloudenpidon pohjalta. Jos jäsenkunta haluaa, että edunvalvonta on toiminnan tärkein ohjenuora, se edellyttää riittävän laajaa jäsenpohjaa. Painopisteen siirtäminen liiketoimintaan muuttaa yhdistyksen toiminnan luonnetta: keskitytäänkö hyvin kannattaviin palveluihin ja asiakkaisiin vai ovatko jäsenet avainasiakkaina edelleen erityisasemassa? Ismo Kallio toiminnanjohtaja Luotettava ja helppo tapa hoitaa metsäomaisuutta - metsänhoitoyhdistys Metsänomistajien oma järjestö pitää metsänomistajien puolta puun juurelta Brysseliin. Hoidamme asiat niin, että metsänomistaja ja metsätalous menestyvät nyt ja tulevaisuudessa. Olemme metsänomistajan puolella niin puukaupassa ja metsänhoidossa kuin lainsäädännössä ja kaavoituksessa. Metsänomistajien edunvalvontaa hoidetaan paikallisesti metsänhoitoyhdistyksissä, maakunnallisesti metsänomistajien liitoissa sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitossa (MTK). 3

4 Mhy Kangasniemi-Pieksä Hallituksen jäsenet saivat vastatakseen neljä kysymystä. 1. Kerro itsestäsi. Perhe, ammatti, harrastuksia ym. 2. Mikä on mielestäsi mhy Kangasniemi-Pieksämäen merkittävin vahvuus, jos vertaat sitä muihin toimijoihin? 3. Metsää ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevat lait uudistuvat.miten ne vaikuttavat yhdistyksen toimintaympäristöön? 4. Millaisin odotuksin lähdet parin vuoden savottaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa. Puheenjohtaja Ville Häkkinen Tähtisilmä Mikkeli puh Asun Mikkelissä yhdessä vaimoni kanssa. Ammatiltani olen maanmittausinsinööri ja työpaikkani on Etelä- Savon maanmittaustoimisto. Vapaa-aika on kulunut metsänhoidon, mökkeilyn ja matkailun merkeissä. Puutyöt ovat myös lähellä sydäntä. 2. Mielestäni yhdistyksen tärkein tehtävä on toimia jäsentensä, metsänomistajien, edunvalvojana ja auttaa metsäomistajaa suorittamaan toimenpiteet metsässään tavoitteidensa mukaisesti. MHY Kangasniemi- Pieksämäellä on varsin laaja palveluvalikoima aina perinteisistä metsänhoito- ja puukauppapalveluista mukaanlukien tie-ja ojapalvelut, spv- ja veroneuvontaan sekä kiinteistövälitystoimintaan. Metsänomistaja saa tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. 3. Metsälain muutos antaa jatkossa vapauksia metsänomistajalle käsitellä metsiään monipuolisemmin. MHY-laista ei toistaiseksi ole vielä tietoa, missä määrin lailla halutaan ohjata mhy:n toimintaa. Jatkossa meidän on ratkaistava mitä palveluita tuotevalikoimaamme kuuluu, onko olemassa maksuttomia palveluita jäsenmaksua vastaan. Mikäli yhdistysten väliset toimialuerajat poistuvat ja jäsenet voivat valita minkä yhdistyksen jäseniä ovat, lisääntyy palveluiden ostaminen toisilta yhdistyksiltä ja toimijoilta. Uskon nettipalveluiden kysynnän lisääntyvän ja tätä palvelutarjontaa olisi pystyttävä lisäämään. 4. Seuraavan kahden vuoden aikana rakennetaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Mitään täyskäännöstä toiminnassa ei tapahdu lainsäädäntömuutosten myötä. Yhdistys toimii nyt ja jatkossa jäsentensä etujen mukaisesti. Joka tapauksessa kuluva valtuustokausi on mielenkiintoinen ja haasteita täynnä. Jouko Frilander Martantie 2 B Pieksämäki puh Vaimo, kaksi aikuista tytärtä, metsätalousteknikko ja toimin metsätilojen hoitajana, harrastukset: sulkapallo, luova sisustussuunnittelu ja viinit Mhy:llä on sitoutunut ja tehokkaasti toimiva johto, sekä henkilöstö. Mhy:n koko on myös sopiva laadukkaan ja riittävän monipuolisen palvelun tuottamiseen. 3. Oikeaan suuntaan olemme menossa. Haasteita on luvassa, mutta niihin on nyt mahdollista valmistautua hyvissä ajoin ja näin muutoksista tulevat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Mhy:ltä vaaditaan tässä tilanteessa erittäin aktiivista ja informatiivista otetta. Metsänomistajien neuvonnan ja edunvalvonnan tarve on jatkossakin merkittävä. 4. Olen työurani aikana tehnyt jakuvasti yhteistyötä yli kymmenen Mhy:n kanssa ja käyttänyt palveluja tarpeittemme mukaan. Monenlaiset palvelukulttuurit ovat tulleet tutuiksi - asiakkaan näkökulmasta. Olen päässyt nyt katsomaan toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa sisältä päin ja toivon, että voin kenttäkokemuksellani tuoda oikeaan suuntaan vieviä näkemyksiä hallitukseen. Iloinen olen siitä, että minulla on paikka juuri Mhy Kangasniemi-Pieksämäki hallituksessa. Jukka Kovanen Linnatie Naarajärvi puh fax Perheeseen kuulee vaimo ja kolme aikuista poikaa sekä kolme minijää. Lisäksi kolme lastenlasta. 2. Merkittävin vahvuus: Mhy:n talous kunnossa, metsäpinta-ala riittävän suuri sekä paljon jäseniä. Lähiympäristössä paljon raakapuuta käyttäviä metsäfirmoja. 3. Miten meidän on alettava valmistautumaan muutokseen: Tiedottamisen ja koulutuksen lisääminen, miten vaikuttaa metsänomistajiin tulevat muutokset. Nukkuvien metsänomistajien aktivointi. 4. Luottavaisin mielin, meillä on hyvä, ammattitaitoinen ja asiantunteva hallitus ja valtuusto sekä pitkän kokemuksen omaava toiminnanjohtaja. Tuomo Laitinen Vavesaarentie Hännilä puh Maaseutuyrittäjä,vaimo Taina ja neljä lasta: 5-18v. Harrastukset: Lentopallo, hiihto, laskettelu, moottorikelkkailu ja veneily. 2. Vahvalla metsäalueella sopivan iso (hallittavissa oleva) yksikkö. Hyvät ammattitaitoiset metsäammattilaiset töissä. 3. Kilpailu kiristyy. Pysyttävä puolueettomana metsänomistajan etujen ajajana.

5 mäen hallitus esittäytyy 4. Hyvillä mielin, yritän lähentää metsänomistajia MHYn kanssa yhteistyöhön. Marjaana Sävilammi-Kettunen Marjaana Sävilammi-Kettunen Männikköpolku 6 as 4, Palokka puh Olen ammatiltani vuokranantaja ja koulutukseltani diplomi-insinööri. Perheessä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla. Harrastan lasten kanssa liikkumista, lenkkeilyä, sienestystä, marjastusta ja uimista. 2. Kangasniemi-Pieksämäen merkittävin vahvuus on ammattitaitoinen henkilöstö ja pitkät hyvän metsänhoidon perinteet. 3. Toimintaympäristö tulee uudistusten myötä muuttumaan paljon. Metsänomistajalla tulee olemaan tulevaisuudessa enemmän valinnan mahdollisuuksia muun muassa yhteistyökumppanien valinnassa. Toisaalta toimintaympäristöstä tulee valinnan vapauden myötä myöskin entistä haastavampi sekä metsänomistajille että metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistysten täytyy lunastaa oma paikkansa ennen kaikkea ammattitaidon ja onnistuneiden asiakaskokemusten kautta. 4. Odotan haastavaa, mutta mielenkiintoista ja antoisaa savottaa. Varapuheenjohtaja Iiris Utriainen Rummukantie Siikamäki Puh Olen 35- vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä ja kahden lapsen (Jyrki 4v., Siiri 2v.) äiti Jäppilästä, Rummukan kylältä. Viljelemme mieheni Mikan sukutilaa, päätuotantosuuntana kasvinviljely. Toisena toimenkuvanani on metsänhoitoesimiehen tehtävät lämpöyritystoiminnassa. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri, Amk ja alikonemestari. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat ralli sekä luontoliikunta. Henkilökohtaisesti sydäntä lähelläni on biologia, maaseutuperinteet, metsästys, kalastus ja järjestötoiminta. 2. Mielestäni keskeisin asia on toimivat asiakassuhteet, jota tukee monipuolinen erityisosaaminen. Puukaupallinen osaaminen tuo selkeää etumatkaa muihin, jo metsänomistajan edunvalvontaakin ajatellen. 3. Muutokset tuovat varmastikin uusia haasteita toimintaympäristöön, niin metsäammattilaisille, kuin metsänomistajillekin. Lakimuutokset luovat osin vapauksia metsänhoitoyhdistysten toimintaan sekä myös metsänomistajuuteen. Näin ollen, tiedotuksen ja koulutuksen merkitys korostuu kaikilla osa-alueilla. Tietyssä suhteessa meidän täytyy omaksua täysin uusi ajattelumalli, mutta näen sen kuitenkin mahdollisuutena kehittää vieläkin laadukkaampaa palvelua. 4. En odota toimikauden olevan millään muotoa helppo. Luottamushenkilöiksi on kuitenkin valittu osaavia henkilöitä, joiden asiantuntemus eri sektoreilta on hyvinkin laaja-alaista. Lähden tulevaan kauteen odottavin ja positiivisin mielin! Väinö Viljakainen Siilintie Virtasalmi puh Olen maanviljelijä, metsänomistaja yrittäjä Pihlajataipaleen sukutilalla yhdeksännessä polvessa. Jälkikasvua on kaksi tyttöä ja poika, jotka ovat jo aikuisia ja työssä maailmalla. Harrastuksista voisin mainita toiminta maa- ja metsätaloutta lähellä olevissa järjestöissä ja sukuseurassa. 2. Valtakirjalla käytävä puukauppa. Mhyn kilpailuttaa leimikon ostajien kesken ja kun on päästy sopimukseen leimikosta, mhy suorittaa hakkuun valvonnan metsänomistajan puolesta. Mikään muu toimija ei ole niin tehokas ja puolueeton valvomaan metsänomistajan etua kuin mhy. 3. Katsotaan nyt, kunhan uudet lait tulevat ulos ja voimaan, joka tapauksessa tulee monet asiat muuttumaan On äärimmäisen tärkeää että metsänomistajat säilyttävät mhyn jäsenyyden, sillä joukkovoimalla on mahdollista taata edunvalvontaa niissä kammareissa joissa päätetään metsänomistajaa koskettavista asioista. 4. Aika on mielenkiintoinen, haastava sillä muutoksen tuulet puhaltaa ja mhy tulee varautua ja valmistautua tulevaan. Metsät ovat Suomessa ja pysyvät ja yhteiskunta tarvitsee jatkossakin työtä ja hyvinvointia vihreästä kullasta. METSÄNHOITOYHDISTYS KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Metsänomistajan oma edunvalvoja 5

6 Hyvä kysyntä jatkuu puumarkkinoilla Vuonna 2012 Järvi-Suomen yksityismetsien puukauppamäärä oli yhteensä 11 milj. m3. Määrä oli 10 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kuluvalle vuodelle metsäteollisuuden ostotarpeet ovat samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna. Vuodenvaihteessa teollisuuden puuvarannot olivat kokonaisuutena melko alhaiset. Vuoden vaihteen jälkeen kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja puukauppamäärät kasvaneet. Tammi-maaliskuun myyntimäärä oli yhteensä noin 2,6 milj. m3 mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kysynnän painopiste havutukissa Pystykauppojen painopiste on erityisesti mäntyja kuusitukissa. Ostajia kiinnostavat erityisesti kelirikon ja kesän aikana korjattavissa olevat kohteet. Puumarkkinoiden hyvä kysyntätilanne on heijastunut kevättalven aikana myös puun hintatasoon, joka on kääntynyt hienoiseen nousuun. Leimikoiden kilpailuttaminen kannattaa Metsänomistajien kannattaa aina kilpailuttaa leimikkonsa. Käytännön kokemus on osoittanut, että ostajilla on merkittäviä eroja puun hinnoittelussa ja tukin katkonnassa. Toinen ostaja haluaa painottaa hankinnassaan tukkia ja toinen kuitua, toinen mäntyä ja toinen kuusta. On selvää, että sama ostaja ei Kantohinnat Kymi-Savon alueella /m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 Lähde: Metinfo Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen. Kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Minna Kauppi Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry tai , Metsänomistajien oma johtava puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija. 6

7 Kantohinnat Etelä-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 57,1 58,1 46,7 17,8 19,8 18,4 Harvennushakkuu 48,8 47,6 38,2 15,5 15,0 16,2 Ensiharvennus 12,0 12,2 14,7 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Myyntimäärät viikoittain Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimialueella 1000 m voi olla paras kauppakumppani kaikille puutavaralajeille kaikissa kaupoissa kaikkina aikoina. Leimikoiden kilpailuttaminen on tärkeää, myös yleisen puun hintatason muodostumisen kannalta. Ainoastaan sitä kautta puun hintataso muodostuu markkinoilla oikeaksi suhteessa niiden jalostusarvoon. Kilpailuttaessaan leimikoita metsänomistaja huolehtii myös metsätalouden kannattavuudesta tulevaisuudessa. Epävarmuus vientimarkkinoilla jatkuu Paperiteollisuuden kysyntänäkymät jatkuvat epävarmoina ja tuotantomäärät ovat hienoisessa laskusuunnassa. Ainoastaan kartonki on pystynyt säilyttämään asemiaan kohtuullisesti. Sellun vientihinnat ovat nousussa ja tehtaiden käyntiasteet ovat korkeita. Sopii vain toivoa, ettei kotimaisten harvennusleimikoiden kysyntää pilata turhalla ja kalliilla tuontipuumäärien kasvattamisella. Sahatavaramarkkinoilla vienti vetää parhaiten Afrikan ja Aasian suuntaan. Euroopan markkinoilla kysyntätilanne on edelleen heikko. Pohjois-Amerikan rakentamisen nopea elpyminen tasapainottaa osaltaan Euroopan markkinatilannetta. Talouden epävarmuudesta huolimatta sahatavaran tuotanto säilynee tänä vuonna vähintään viime vuoden tasolla. Tukille on siis kysyntää. Metsänhoitoyhdistyksillä suuri merkitys puumarkkinoiden toimivuudessa Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina ja puumarkkinoiden toimivuudessa. Vuonna 2012 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten metsänomistajille laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli lähes 8 milj m3, mikä merkitsee yli 70 %:n osuutta kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Toimintaympäristössä monilla tahoilla olisi halua vähentää myyntierien kilpailuttamista, mutta metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Timo Leskinen, johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Tie- ja oja -hankkeet kuuluvat metsäomaisuuden hoitoon hyödynnä omalta maalta saatava murskeen raaka-aine ota yhteys mhy:n tie ja oja-asiantuntijaan Urpo Väkeväiseen katso blogi Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki 7

8 Metsätalous myötätuulessa kohti kesää Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen metsänomistajat voivat olla tyytyväisiä viime vuoteen. Koko maassa puukauppaa käytiin laskevilla hinnoilla ja pienenevillä kauppamäärillä. Oman yhdistyksen alueella sekä hintojen että kauppamäärien suhteen tilanne oli selkeästi parempi. Kun koko maassa yksityismetsien kauppamäärät jäivät alhaisiksi suhteessa hakkuumahdollisuuksiin, meillä päästiin määrissä yli 80 prosenttiin. Maksetut keskikantohinnat vahvistuivat tukilla ja säilyivät ennallaan kuitupuulla. Mhy:n sijainti on puunmyyjien kannalta edullinen. Perinteisten ostajien lisäksi alueella toimii kolme merkittävää yksityistä sahaa, jotka ostavat tukkileimikoita ja pitävät kilpailua yllä. Yhdistyksen kilpailuttamiin leimikoihin on ollut mahdollista saada jopa kahdeksan tarjousta. Vuosi 2012 oli Kangasniemen ja Pieksämäen metsänhoitoyhdistysten ensimmäinen yhteinen toimintavuosi. Fuusioihin yleensä liittyy henkilöstövaikutuksia ja muuta sopeutumista uuteen tilanteeseen. Mhy Kangasniemi-Pieksämäki on onnistunut aloittamaan yhteisen taipaleen niin talouden kuin toiminnan suhteen positiivisesti. Henkilöstöä on vahvistettu metsäsuunnittelijalla ja kaikki entiset työntekijät jatkavat mhy:n palveluksessa. Vuoden 2012 tulos oli lievästi positiivinen, vaikka yleinen taloustilanne oli haastava. Alkuvuoden puukauppa on ollut vilkasta. Mhy:n laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Pitkä syksy pakotti ostajat hakkaamaan kelirikkokohteet jo syksyllä ja suotuisa talvi on mahdollistanut talvileimikoitten korjuun. Tällä hetkellä teollisuuden puuvarastot ovat pienet. Loppu keväänä ja kesällä odotetaan puukaupan käyvän vilkkaasti. Nyt kannattaa olla yhteydessä omaan an ja varautua puukauppaan. Uutena puukaupan sujuvuutta parantavana keinona metsänhoitoyhdistykset ottavat käyttöön yhteisen puumarkkinapaikan verkossa. Palvelun tarkoituksena on lisätä puukauppojen kilpailuttamista. Alkuvaiheessa kaikki mhy:n laatimat puunmyyntisuunnitelmat, jotka metsänomistaja antaa valtakirjalla mhy:n hoidettavaksi, kilpailutetaan tämän Puumarkkinat.fi järjestelmän kautta. Puumarkkinapaikkaa tullaan kehittämään siten, että myöhemmin myyjät voivat tarjota leimikoitaan sen kautta ostajille. Metsänhoitoyhdistyksen koon kasvamisen tärkein hyöty on palveluresurssien monipuolistuminen ja vahvistuminen. Mhy Kangasniemi-Pieksämäen perinteisten palvelujen kehittämisen lisäksi panostetaan metsäomaisuuden omistusjärjestelyihin liittyviin arviointi ja asiantuntijapalveluihin. Metsänomistajien keski-iän kohotessa tarve erilaisiin omistusjärjestelyihin lisääntyy. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen ja erityisesti uusille metsänomistajille kokonaisvaltaiset metsäomaisuudenhallintapalvelut metsänhoidosta puukauppaan ja veroneuvonnasta tilakauppoihin. Puumarkkinat.fi - puukaupan markkinapaikka tehostaa puukauppakohteiden välitystä ja parantaa toimivuutta ja avoimuutta puumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistykset siirtävät puunmyyntisuunnitelman Puumarkkinat.fi -verkkopalveluun metsänomistajan valtuuttamana. Kohde puusto- ja leimikkotietoineen näkyy palveluun rekistönöityneille ostajille kohteen tarjousajan. Tarjoukset lähetetään sähköpostitse kohteen yleistiedoissa määritellyn mukaisesti joko mhy:n toimihenkilölle tai suoraan metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ottaa palvelun käyttöön huhtikuussa valtakirjakaupoissa ja yhdistyksen avustamissa puukaupoissa. 8

9 Sata vuotta metsäinsinöörikoulutusta muuttaa Mikkeliin Kesäkuussa 2013 metsätalousinsinöörikoulutus kokee suurimman muutoksen sitten perustamisensa, kun se muuttaa Nikkarilasta Mikkeliin Kasarmin kampukselle. Vuosien aikana on Nikkarilasta valmistunut satoja metsäammattilaisia, joita työskentelee myös Pieksämäki-Kangasniemen yhdistyksessä asiantuntijatehtävissä. Metsäala löytyi Henrikille omaksi alaksi pitkän tien kautta. - Kotona on harjoitettu maa- ja metsätaloutta, mutta alkuun alalle ei ollut kipinää. Hän opiskeli ensin muuta alaa, mutta tarve tehdä jotain käytännönläheisempää toi hänet metsäalalle. - Opiskelupaikka löytyi kätevästi kotipaikkakunnalta, kertaa Henrik. Kuva: Katri Keränen Opiskeluajasta jäi mieleen märkä aloitus - märästä alusta Kangasniemellä työskentelevää Henrik Roschieria hymyilyttävät muistot Nikkarilasta - Ensimmäisen päivän puomilla juoksu ja sitä seuraava sukellus oli hauska yllätys, sääkin oli hieno. Muitakin mukavia muistoja on toki jäänyt mieleen, hän kertoo. - Opiskeluaikana jo selvisi, että metsäalalla löytyy monia mahdollisuuksia löytää oma urapolku, toteaa Henrik. - Metsäalan lakiopinnoissa oli mukana väkeä eri organisaatioista, minkä ansiosta syntyi monta mielenkiintoista keskustelua, kertoo Marko Oksanen. - Kiviniemen Matti osasi hyvin selittää lain kiemurat selviksi meille metsäammattilaisille. Marko on käynyt Nikkarilassa metsäalan yleisjakson 1980-luvulla. - Koulussa istumiseen kyllästyneenä metsäalan opiskelu oli todella motivoivaa käytännönläheisyyden vuoksi. Metsäalalla mennään metsään ihmisten kanssa Sekä Henrik että Marko toteavat motivoivaksi mahdollisuuden itse rytmittää toimisto- ja maastopäiviä. - Työ on mukavan sosiaalista, tehdäänhän tässä töitä metsäomistajien kanssa hyvinkin vaihtelevissa asioissa, he toteavat. - Metsäammattilaisen työ on monipuolista. Mahdollisuus laatia päivän ohjelma itse on sekä mukavaa että haastavaa, kuvailee Henrik työtään. Puitteet muuttuvat tekemisen meininki ei - Nikkarilasta valmistuneiden hyvä käytännön osaaminen säilyy ennallaan lupaa koulutusjohtaja Jukka Mäntylä. - Maasto-opetuksesta ei tingitä. Olemme selvittäneet yhteistyömahdollisuuksia mm. Mikkelin kaupungin, seurakunnan ja Esedun kanssa ja tilanne näyttää hyvältä hän kertoo. Vaikka opiskeluympäristö muuttuu puurakennuksista kivitaloihin ja järvimaisemat kasarmin kulttuurimaisemaan, tehdään työtä edelleen samalla ajatuksella: - yhdessä tehden, tekemällä oppien. Ihmiset luovat tekemisen hengen, joten yhdessä oppiminen säilyy muutosta huolimatta, kun jatketaan hyvää vuorovaikutteista tapaa toimia. Pienellä kampuksella on tiivis yhteisö, jossa opettajista ja opiskelijoista muodostuu hyvä tiimi. Miksei hyvä tiimi säilyisi Kasarmin kampuksella, kun ihmiset muuttavat sinne, tuumii Henrik. Nikkarilan kampuksella juhlitaan metsäopetusta - vielä kerran Pitkä historia vaatii kunnon läksiäiset, joten kesäkuun 7. ja 8. päivä on mahdollisuus vielä kokoontua heittämään jäähyväiset kampukselle. Perjantaina kierretään opetusmetsän kohteita ja saunotaan. Löytyyhän kampukselta viisi saunaa. Lauantain huutokaupassa saavat kyytiä opetukselle tarpeettomat tavarat. Päivällä on mahdollisuus kiertää kampusta ja tutustua historiaan. Päivä päättyy iltamiin ja epäilemättä myös saunomiseen. Läksiäisjuhliin voi ilmoittautua mukaan p tai mamk.fi. Kirjoittajatiedot: Johanna Jalkanen, metsätalouden laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu 9

10 Arja Haapaniemi toimistonhoitaja Metsäasiantuntija Ismo Kallio toiminnanjohtaja Jouni Pölkki Veijo Suuronen Jari Kurki Henrik Roschier Makkola Äkry Ohensalo 4 1 Kauppila Laitiala Instruala 2 Synsiö Ruokomäki Hokka Vanaja 8 Venetmäki 7 Kylmämäki Kutemajärvi Kangasniemi 5 3 Mataramäki Halkokumpu 6 Luusniemi Liperonmäki Vilhula Haapakoski 9 Naarajärvi Pieksämäki Karjala 10 Lamminmäki Pyhitty Hietakylä 13 Siikamäki 11 Ankele Maavesi Montola Ruuh Jäppilä Syvänsi Virtasalmi Väisälä Valk Häll metsänhoitoyh KANGASNIEMI-PIEK 5 Teuvo Pulliainen Marko Oksanen Ja m jar 6 Jukka Halttunen Jukka Nykänen Ha m ha 10

11 t palveluksessasi Aura Heikura palvelupäällikkö, SPV, tiedotus, neuvonta Seija Mononen toimistonhoitaja ilampi Tihusniemi 11 Jari Forss Irja Kurkela toimistonhoitaja 12 Juha Kantanen Ari Sapattinen LKV, SPV-asiantuntija eamäki inmäki 13 Eero Thitz Urpo Väkeväinen ojat ja tiet -asiantuntija distys SÄMÄKI ieksamaki 14 Juha Laitinen Suvi Laitinen metsäsuunnittelija ri Rautiainen etsäneuvoja METSÄNHOITOYHDISTYSTEN PALVELUTOIMISTO JA METSÄLAKIPALVELUT, HELSINKI nnu Järvinen etsäneuvoja Metsälakimies Tuomo Pesälä Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo Puh (2,95 min. + pvm/mpm) Metsäneuvoja Kati Häkkinen

12 Partaharjun puutarhurit lähtevät puubisnekseen Partaharjun Puutarhan yrittäjien päätä ei huimaa. Samaan aikaan kun sahurit kautta maan valittavat huonoja markkinanäkymiä, Partaharjuun nousee parrua, haketta ja halkoja tuottava laitos. Investointien hinta on noin kuusi miljoonaa euroa. - Uskomme siihen, että kolmen tuotteen kombinaatio tuo toiminnalle kannattavan pohjan. Tuotteiden määrät elävät markkinatilanteen mukaan. Jos parru ei mene kaupaksi, sitä ei tehdä, vaan lisäämme silloin muiden tuotteiden tuotantoa, kertovat Partaharjun Puutarha Oy:n yrittäjät Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen. - En usko, että pystymme olemaan hintajohtaja harvennuspuussa, mutta jatkuvaa kysyntää me sille luomme, Savolainen sanoo. Yhtiö on varautunut uuteen toimintaan palkkaamalla palvelukseensa kaksi metsätalousammattilaista. Myös koneketju on värvätty tulevia hakkuita varten. Partaharjun hakkuut tekee Metsäurakointi Leikas Oy. Partaharjun Puutarha käynnisti taimituotannon Kuvassa tänä keväänä itäneitä kuusentaimia. Tuohon se tulee, viittilöi Erkki Savolainen pienpuuterminaalin paikkaa. Partaharjun tuotantolaitoksen puuntarpeeksi on arvioitu kuutiota vuodessa. Se on erittäin merkittävä lisä puun kysyntään MHY Kangasniemi-Pieksämäen toimialueella, sillä viime vuonna yhdistyksen alueella hakattiin puuta noin kuutiota. - Puunhankintamme tapahtuu lähiseuduilta. Olen laskenut, että 50 kilometriä olisi hankinta-alueen optimisäde, mutta yli 80 kilometrin päästä puuta ei ainakaan kannata hankkia, Savolainen sanoo. Vain harvennuspuuta Partaharjun yrittäjät eivät kilpaile päätehakkuuleimikoista, vaan laitos jalostaa pelkästään harvennuspuuta. Mänty ja kuusi sahataan parruiksi ja koivu tehdään haloiksi. Lisäksi syntyy haketta. Laitoksen on tarkoitus tehdä tulosta, mutta mukana on ripaus myös metsäaatetta. Metsänkasvatus on Erkki Savolaisen intohimo. - Jos saamme tuotantomme pyörimään suunnitellusti, sillä on vaikutusta Pieksämäen seudun metsien kuntoon ja metsäomaisuuden arvoon. Harvennus- ja kunnostushakkuut tulevat tehdyiksi ja metsät saadaan siirretyksi arvokasvun vaiheeseen. Puuta aiotaan hankkia useiden kanavien kautta. Yritys ostaa leimikoita itse ja hankkii lisäksi puuta metsänhoitoyhdistyksen ja muiden yhtiöiden kautta. Parrua hiekkaiseen Afrikkaan Partaharjun Puutarhan yrittäjät kaavailevat, että laitoksen tuotanto voisi käynnistyä jo tulevana syksynä. Saha on hankittu käytettynä ja massiiviset maansiirtotyöt käynnistetty. Yritys on hankkinut lisämaata siten, että uusille alueille mahtuvat sahan, pienpuutermimaalin lisäksi myös taimituotannon mahdolliset laajennuskentät. Tuotteiden myyntikanavat ovat parhaillaan viritteillä. -Halkotavara lähtee Etelä-Suomeen, parrut hiekkaiseen Afrikkaan ja hake lähiseutujen lämpölaitoksille, Erkki Savolainen luettelee. Halkojen tuottajana Partaharjun Puutarhan pitäisi nousta kertaheitolla Suomen suurimmaksi. Yritys tavoittelee motin vuosituotantoa. - Suurimmat tuottajat tekevät tällä hetkellä viidestä seitsemään tuhanteen mottiin halkoja vuodessa, Savolainen sanoo. Yrityksen on tarkoitus ottaa hakkeen kuivatuksessa käyttöön aivan uusi tekniikka, joka perustuu Erkki Savolaisen omaan ideointiin. Noin 3000 neliön hallissa hake kuivuu aurinkoenergian avulla. Prosessin tuloksena pitäisi syntyä tavallista kuivempaa haketta, jota voidaan käyttää lämpölaitoksissa palamistuloksen parantajana. 13 miljoonaa tainta istutuskentille Partaharjun Puutarha astui metsäalan liiketoimintaan 2009, jolloin se aloitti puuntaimien kasva- 12

13 tuksen. Ensimmäiset taimet lähtivät myyntiin Taimituotannon näkymät ovat yrittäjien mukaan kohtalaiset, vaikka kilpailu on kovaa. Partaharjun Puutarhalla on hallussaan noin kymmenen prosentin siivu Suomen taimimarkkinoista. Partaharjulta lähtee tänä keväänä istutuskentille yli 13 miljoonaa tainta, joista koivua on lähes , mäntyä 1,5 miljoonaa ja loput kuusta. Yhtiön päätuotantosuunta säilyy edelleen sipulikukkien kasvatus. - Puutuotteista saamme yritykselle uuden tukijalan. Se on tärkeää, sillä myös kukkien puolella markkinoiden käänteet voivat olla arvaamattomia, Hanna Suhonen sanoo. Partaharjun Puutarhan liikevaihto kuluvalla tilakaudella on noin kymmenen miljoonan euroa. Erkki Savolainen arvioi, että taimien ja pienpuutuotannon osuus voisi jatkossa olla noin puolet koko yrityksen liikevaihdosta. Hyvä lisä puunkysyntään Hienosti kilkahtaa, tuumaavat Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen. Halkojen tuotannon harjoituserä on kuivunut hyvin taivasalla huhtikuun auringonpaisteessa ja yöpakkasissa. Puutarhan taimituotannossa kuusi on ylivoimainen ykkönen. Hanna Suhosen havaintojen mukaan metsänistutukset ovat kuitenkin jälleen monipuolistumassa. - Mäntyjen kysyntä on selvästi kasvussa, samoin koivun. Mekin käynnistimme oman koivutuotannon viime kesänä, Suhonen kertoo. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen toiminnanjohtaja Ismo Kallio on mielissään, että Pieksämäellä syntyy uutta puuta käyttävää liiketoimintaa. -Partaharjun laitos on tervetullut erityisesti harvennuskuusen markkinoiden takia. Pieksämäellä ja Kangasniemellä on runsaasti harvennuksen tarpeessa olevia kuusikoita, mutta läpimitaltaan pienen kuusen kysyntä on ollut laskussa. Seudulle syntyvä tuotantolaitos voi tuoda tähän selvän käänteen, Kallio sanoo. JORMA YLÖNEN Täyden palvelun metsäpankki! Osuuspankki on metsänomistajan pankki. Tavoitteenamme on, että metsäpalveluidemme avulla asiakkaamme saavat metsäomistuksestaan mahdollisimman suuren hyödyn. Sähköiset metsäpalvelut löydät osoitteista ja Osuuspankin kotisivuilla on monipuoliset ja kattavat metsäsivut, joiden avulla saat aina ajankohtaista tietoa metsäasioista. Yhdessä hyvä tulee. Kangasniemen 13

14 Puuntuotannon kannattavuus 1. Metsänuudistamisessa ei kannata viivytellä Metsänuudistamisessa paras tulos tulee, jos muokkaus ja istutus tapahtuvat hakkuun jälkeisenä keväänä. Taimi ehtii kasvaa heinältä pakoon. Nopeus on valttia. Maanmuokkaus on useimmiten laikkumätästystä tuoreilla mailla. Kuivilla kankailla ja poikkeuksellisen kivisillä mailla käytetään myös laikutusta. Veden vaivaamilla aloilla käytetään ojitus-mätästystä. Mitä nopeammin hakkuun jälkeen saadaan maanpinta muokattua, sitä pienempiä taimia voidaan istuttaa. Näin säästetään myös kustannuksia, sillä suuremmat 2-vuotiaat taimet ovat kalliimpia kuin pienet yksivuotiaat. Taimikonhoidossa annetaan parhaille puille kasvutilaa ja näin kasvu nopeutuu. Laatu paranee, kun otetaan huonolaatuiset taimet pois. Ajoissa tehty taimikonhoito pienentää myös tuhoriskiä (lumija hirvituhot) ja sillä on suora vaikutus kannattavuuteen. Ensiharvennuksessa saadaan enemmän hakkuutuloja. Metlan Timo Saksan mukaan taimikonhoidon laiminlyönnin hinta Etelä-Suomessa kuusikon koko metsikön kiertoajan aikana on 5500 e/ha. Metsänomistaja kuittaa hyvän tilin istuttamalla taimensa itse. Istutustyö on helppoa ja neuvontaa saa omalta lta. Taimien riittävästä kosteudesta on muistettava huolehtia istutusaikana. Kuusen istutus mättääseen antaa parhaan tuloksen. Mättäässä taimi kasvaa hyvin, koska siinnä on ravinteita mättään ja maan väliin jäävän humuskerroksen ansiosta. Taimi istutetaan mättääseen riittävän syvään. Pintakasvillisuus ei häiritse taimen kehitystä, kun se on istutettu mahdollisimman korkealle mättään päälle. 2. Taimikot kannattaa hoitaa ajoissa Havupuun taimikkoon on kehittynyt 4-6 vuotta istutuksesta usein paljon luontaisesti syntynyttä lehtipuustoa, mikä nopeakasvuisena hidastaa havupuiden kasvua. Taimikon jatkokehityksen turvaamiseksi on tuolloin syytä tehdä varhaisperkaus eli kaikki lehtipuusto poistetaan havupuutaimikosta. Paras ajankohta perkaamiselle on keskikesä. Tällöin vesominen on pienimmillään. Perkauksen viivästyminen johtaa pääpuulajin kasvun hidastumiseen ja perkauskustannusten nousuun. 3. Harvennukset tehdään oikeaan aikaan Harvennuksissa poistetaan sairaat ja huonolaatuiset puut ja jätetään kasvamaan terveet ja hyvälaatuiset puut, joista kehittyy arvokkaita ja järeitä tukkipuita. Harvennetussa metsässä kasvu nopeutuu, kun parhaille puille annetaan lisää kasvutilaa. Harvennushakkuista saadaan tuloja ja päätehakkuu voidaan tehdä aikaisemmin. Myös päätehakkuusta saadaan enemmän tuloja harvennetusta metsästä kuin harventamattomasta. Metsänhoitoyhdistyksellä on ammattitaitoista työvoimaa istutuksiin ja taimikonhoitoihin, mikäli metsänomistaja ei itse tee työtä. Myös harvennukset hoituvat mhy:n korjuupalvelun avulla. Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen tehdään kuusikoissa 3-4 metrin ja männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa. 14

15 Kumman sinä valitset? Hoidatko/hoidatatko taimikkosi ajallaan vai annatko pusikoitua? Anna taimikollesi mahdollisuus kasvaa arvokkaaksi tukkipuuksi. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäeltä löytyy työvoimaa hoitamaan taimikkosi kuntoon. Ota yhteys omaan asi ja sovi taimikonhoitotyöstä 10 m Oikeanlainen metsänhoito parantaa sähkön laatua Johtoihin osuvat puut aiheuttavat eniten sähkökatkoksia. Kun hoidat metsääsi sähkölinjan läheltä, otathan linjan huomioon. Piirrokset: Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus ry Kun istutat taimia, jätä sähköjohdon alle 10 metrin levyinen alue istuttamatta. Jätä siemen- ja jättöpuut niin kauas johdoista, etteivät ne kaatuessaan ulotu niihin. Harvenna ajoissa voimakkaasti 25 metrin etäisyyteen saakka sähkölinjasta. Poista sähkölinjan vierustalta pitkät ja kapeat lehtipuut sekä kallistuneet puut. Ulota päätehakkuu aina sähkölinjaan saakka. Varmista myös turvallisuus metsänkäsittelyssä. Meiltä saat ilmaista puunkaatoapua, soita puh Otto Mannisen katu 6, Mikkeli 24h Sähköhäiriöpäivystys

16 Onko metsäsuunnitelmasi vanhentunut? Kiinnostaako metsäsi nykytila ja tulevaisuus? Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki tekee metsänomistajan tavoitteista lähtevää metsäsuunnittelua. Metsäsuunnitelma on monipuolinen ja selkeä tietopaketti tilan metsistä. Suunnitelmasta selviää metsän nykyinen tila, tiedot maapohjista, puustosta ja sen kasvusta sekä hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotöiden tarpeesta. Suunnitelmaan kuuluu lisäksi karttoja ja yksityiskohtaiset tiedot jokaiselta metsikkökuviolta. Metsänomistaja voi olla mukana maastotyövaiheessa, mikäli hän haluaa. Suunnitelman avulla saat tiedot metsäsi tilasta ja sinun on helpompi tehdä itse metsääsi koskevia päätöksiä. Ajantasainen metsäsuunnitelma on myös tila-arvioiden lähtökohtana, kun suunnittelet mahdollista metsätilan sukupolvenvaihdosta. Metsäsuunnitelman hinta koostuu perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta. Esimerkiksi alle 100 ha:n tilalla metsäsuunnitelman hinnaksi muodostuu 50 e +16 e/ha +alv. Kulu on vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa. Kysy lisää omalta ltasi. SilvaNetti Metsänomistajan verkkopalvelu - mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan SilvaNetissä voit: selata metsäsuunnitelmatietoja palstan, tilan tai koko metsäsuunnitelman osalta tutkia työmaatietoja koko työmaalla tai työmaakuvioittain avata kartalle teemakarttoja ja hakea valinnoin kohteita kartalle suunnitella toimenpiteitä tietotaulujen, kaavioiden ja karttojen avulla 16 suunnitella ja rajata hakkuita ja hoitotöitä piirtotyökalulla mitata matkoja mittaustyökalulla suunnitella töitä piirtotyökalulla ja lähettää ehdotukset sähköisesti omalle lle asioida metsänhoitoyhdistyksen kanssa sähköisesti ja siirtää sähköisesti asiakirjoja oman n kanssa

17 saada kaikki tilasi samaan paikkaan vaikka useamman kunnan alueelta liittää valokuvia metsäsuunnitelmaasi sinulla tärkeistä paikoista. Metsänomistaja voi hakea SilvaNetistä erilaisia kartta- ja tekstinäkymiä, jotka havainnollisesti näyttävät metsäomaisuuden sen hetkisen tilanteen ja hoitotarpeet. SilvaNetin hakutoiminnolla voi hakea esimerkiksi harvennusta vaativat metsäkuviot. Teemakartat, kaaviot ja yhteenvedot auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja helpottavat päätöksen tekoa. Teemakarttoja on seuraavista aiheista: Pääpuulaji, kehitysluokat, kasvupaikat, ikäluokkajakaumat, puutavaralajit, hakkuutapa ja luontokohteet. SilvaNetti sopii kaikille metsänomistajille, myös perikunnille ja yhteisomistuksissa oleville tiloille Verkossa oleva suunnitelma helpottaa yhteisomistuksessa olevien tilojen metsäasioiden hoitoa, koska suunnitelma on Internetissä kaikkien osakkaiden saatavilla. Palvelun tilaaminen edellyttää laajakaistayhteyttä ja tuoretta metsäsuunnitelmaa. Kun sopimus SilvaNetin käytöstä on tehty ja tilatiedot siirretty verkkoon, metsänomistaja saa yhdistykseltä käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla kirjaudutaan palveluun. Pääset testaamaan SilvaNettiä seuraavilla demotunnuksilla: Käyttäjätunnus: Metsämaa Salasana: Mustikka OTA METSÄNHOITOYHDISTYS AVUKSI metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa Oletko ajatellut, että metsätila kannattaa mieluummin luovuttaa elinaikana perillisille kuin jättää asia perikunnan ratkaistavaksi. Luovutus voidaan suunnitella ja valmistella huolella ja näin saadaan aikaan paras kokonaistulos. Metsäomaisuuden hallintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa sinua palvelevat: AURA HEIKURA palvelupäällikkö ARI SAPATTINEN LKV, Spv asiantuntija metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI 17 Metsänomistajien oma johtava puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija.

18 Uusi esittäytyy: Henrik Roschier Olen aloittanut maaliskuussa 2013 työt na Kangasniemen lounaisella alueella (Joutsan maantien ympäristö). Aiemmin työskentelin vuoden verran n sijaisena Pieksämäellä Jäppilän alueella olen siis hypännyt yhdistyksen laidasta laitaan, Pohjois-Savon rajalta Keski-Suomen kylkeen. Tätä ennenkin tutustuin yhdistyksen toimialueeseen, kun tein työharjoittelujen aikana metsäsuunnittelua ja taimikoiden inventointia. Olen valmistunut metsätalousinsinööriksi vuonna 2011 Nikkarilasta. Olen kotoisin Pieksämäeltä, mutta sekä asuinpaikka että ala olivat välillä muualla, ennen kuin palasin kotiseudulle metsäalan pariin. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa historiaa ja kieliä, ja valmistuttuani tein mm. sivutoimisia tuntiopettajan töitä. Akateeminen leipä on usein kuitenkin tiukassa ja hajallaan, enkä toisaalta halunnut pysyvästi muuttaa kauas kotitilalta. Kipinä luonnonvara-alalle syttyi hitaasti, mutta lopulta kaipasin vastapainoksi käytännönläheisempää oppia, jota löytyikin sopivasti kotikaupungista. Teoreettisemmat kiinnostuksen kohteet ovat edelleen mukana kuvioissa, mutta enimmäkseen harrastusten tasolla. Muita minulle tärkeitä harrastuksia ovat mm. musiikki, liikkuminen ja lukeminen, näistä kaikki monissa muodoissa; sivutoimisesti olen mukana myös kotitilan maa- ja metsätalouden pyörittämisessä. Paras ja tärkein harrastus tätä nykyä on kuitenkin lastenhoito, sillä kolmen alle kouluikäisen lapsen isällä ei juuri ole vapaa-ajan ongelmia. Kangasniemi ja oma toimialue eivät ole minulle vielä aivan tuttuja, mutta tutustuminen on hyvässä vauhdissa. Hauska yhteensattuma tosin on, että vuosia sitten ollessani varusmiehenä soittokunnassa saimme viiden hengen porukalla komennuksen osallistua Kangasniemen musiikkiviikoille. Se oli erityisen viihtyisä kokemus ja antoi alustavaa kosketusta Kangasniemeen eikä tässä nykyisessäkään työkomennuksessa valittamista ole. Odotan mielenkiinnolla tutustumista metsänomistajiin ja heidän metsiinsä! Kumman kuusikon valitset? = Jalostetulla siemenellä kasvatettu taimikko = Metsikkösiemenellä istutettu taimikko Jalostettua siementä käyttämällä saat jopa 18 % paremman tuoton taimikon arvo tuplantuu kasvua lisää 1,2 m 3 /ha vuodessa Kysy lisää! Johan Grönros, Jarko Leskinen,

19 METSÄNOMISTAJAN VINKKILISTA TAPAHTUMAKALENTERI varaudu puukauppaan teettämällä maksuton puunmyyntisuunnitelma tarkasta ovatko myyrät vierailleet taimikossasi ilmoita osoitteenmuutoksesi metsänhoitoyhdistykseen osallistuthan koulutuksiimme, pysyt metsäasioista ajan tasalla jos tarvitset kuusen taimia kevään istutuksiin, ota yhteys omaan asi vie nuorempi sukupolvi keväällä/kesällä metsäretkelle Metsäopintomatka Ruotsiin ke klo Lähtö Pieksämäeltä klo Kangasniemi klo Lounas Heinola Riihimäellä Suomen Metsästysmuseo ja Iittalan lasimuseo Päiväkahvit klo Turku-Tukholma, Viking Grace Illallinen laivalla to Aamiainen laivalla klo 7.00 Lähtö satamasta klo 8.00 Bålsta, tutustuminen hakkuisiin, puutavaralaatuihin ja -hintoihin klo Lounas klo Tutustuminen taimitarhaan, SSP:n esittely, Conniflex klo Lähtö majapaikkaan, Norröping Illallinen pe Aamiainen Matkalla Ruotsin myrskytuhot Svenska Jägereförbundet opastettu kierros villieläinpuistossa opastettu kierros Öster Malma Lounas Iltapäivällä vapaata aikaa Tukholmassa klo Tukholma-Turku, Viking Amorella Illallinen la klo 8.00 Turku-Kangasniemi-Pieksämäki lounas kotimatkalla Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Matkan hinta 500 e/hlö (minimi 30 matkustajaa) tai 450 e/hlö, mikäli 50 matkustajaa, sisältää majoituksen 2hh hytissä/ huoneessa, ohjelman mukaiset ateriat, pääsymaksut ja opastuksen. Ilmoittautuminen mennessä, puh Ennakkomaksu laskutetaan toukokuussa. ti klo Kahvitarjoilu alkaa klo Metsätilan sukupolvenvaihdosilta Kangasniemellä Osuuspankin kokoustiloissa. Luennoitsijoina SPV-asiantuntija Ari Sapattinen ja palvelupäällikkö Aura Heikura. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh ke klo Kahvitarjoilu alkaa klo Metsätilan sukupolvenvaihdosilta Pieksämäellä Kanttila -salissa.luennoitsijoina SPV-asiantuntija Ari Sapattinen ja palvelupäällikkö Aura Heikura. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh la klo Naisten taimikonhoitokurssi Pieksämäellä Nikkarilassa. Mielellään omat sahat mukaan. Ennakkoilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 50 e+alv. pe Metsäiltamat Kangasniemellä Syvälahden lavalla, erillinen kutsu takasivulla Metsäopintomatka Ruotsiin. Ilmoittautuminen mennessä. Ks. erillinen ilmoitus. ke Metsänomistajaviikon tapahtuma. Aiheena taimikonhoito ja puukauppa. Esittelyssä koneellista taimikonhoitoa. Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa kotisivuiltamme Seuraa ilmoitteluamme paikallislehdissä. Tee itse tai teetä taimikonhoitoa vähintään 1 hehtaari OSALLISTUT RAIVAUSSAHAN ARVONTAAN Kun olet tehnyt taimikon varhaishoitoa, perkausta tai nuoren metsän hoitoa vähintään hehtaarin, ota yhteys omaan asi ja ilmoita tekemäsi työ. Näin pääset mukaan arvontaan. Kilpailuaika on Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki 19

20 Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Koko perheen metsäilta ja iltamat Kangasniemen Syvälahden lavalla pe klo klo yhteistyökumppaneiden osastot avoinna, mm. metsäkonesimulaattori, mhy:n korjuu- ja taimikonhoitonäytös klo Kahvitarjoilu klo avaus mhy:n pj Ville Häkkinen ja MTK Kangasniemen pj Ilkka Tanttu professori, metsätalousyrittäjä Matti Kärkkäinen toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio Keitele Forest Oy klo Eki Jantunen ja Mutkattomat esittävät tanssimusiikkia tauoilla yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Kaikille osallistujille jaetaan muistotaimi. Vapaa pääsy. Kahvi- ja makkaralippu jaetaan portilla. Kuljetukset lähtevät klo Jäppilästä ja Virtasalmelta. Ilmoittaudu kyytiin mennessä puh Järjestäjänä mhy Kangasniemi-Pieksämäki ja alueen tuottajayhdistykset. Yhteistyökumppanit osastoilla: 20

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuus - yhdessä tehden Työelämätaidot metsäalan muutoksessa

MTI-opetuksen tulevaisuus - yhdessä tehden Työelämätaidot metsäalan muutoksessa MTI-opetuksen tulevaisuus - yhdessä tehden Työelämätaidot metsäalan muutoksessa MTI:en AMK-opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Mhy Etelä-Karjala konserni Mhy Etelä-Karjalan konserni Emoyhtiö: Mhy

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 4092 Hoitoluokka Suojametsä, pölysuoja Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot