Lahden ammattikorkeakoulu LAATUKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden ammattikorkeakoulu LAATUKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulu LAATUKÄSIKIRJA Helmikuu 2015

2 Sisällys Johdanto TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE Kansallinen korkeakoulupolitiikka Kansainvälinen koulutuspolitiikka Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta (Karvi) FUAS, strateginen liittouma - yhteistyöllä kilpailukykyä Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA Laatujärjestelmän tavoitteet ja laatutyön organisoituminen Laatujärjestelmän dokumentaatio Laatukulttuuri ja sen kehittäminen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN PROSESSI JA MENETTELYTAVAT Toiminnan suunnittelu Strategiatyö OKM:n sopimusmenettely LAMKin sisäinen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi Toimintaprosessit Toiminnan arviointi Ulkoiset arvioinnit Sisäiset arvioinnit Palaute- seuranta- ja arviointijärjestelmä Tulosmittarit Toiminnan kehittäminen Liitteet 1. Laatutyön strategisen ohjausryhmän ja laatujärjestelmän kehittämistiimin jäsenet 2. Koulutuksen PDCA 3. TKI-toiminnan PDCA 4. Aluekehityksen PDCA Päivitysvastuu: laatu- ja suunnittelujohtaja 1

3 Johdanto Ammattikorkeakoulukenttä on ollut vahvassa muutoksen tilassa. Valtakunnallisen ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ollut edellytysten luominen ammattikorkeakoululle, joka on kansainvälisesti arvotettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja sekä innovaatioiden kehittäjä. Kehittämisen avainsanoja ovat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Toimilupaprosessin uudistaminen, aloituspaikkojen leikkaukset, talouden kiristyminen, rahoitusmallin muuttuminen tuloksellisuuspohjaiseksi sekä ylläpitojärjestelmän uudistus asettavat uusia haasteita myös laatujärjestelmälle ja sen toimivuudelle. Toimintakulttuuri muuttuu aiempaa laatupainotteisemmaksi jokaisen toimijan vastuu laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä korostuu. Lahden ammattikorkeakoulussa laadunhallinta tarkoittaa niitä toimintatapoja, prosesseja sekä menettelyitä, joilla ylläpidetään ja kehitetään koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan puolestaan laadunhallinnan organisoitumisesta, vastuunjaosta ja menettelytavoista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Lahden ammattikorkeakoulussa on Demingin jatkuvan parantamisen PDCA-sykliin (plan-do-check-act) perustuva, hyvien oppimistulosten saavuttamista tukeva laatujärjestelmä. Laadunhallinta on osa ammattikorkeakoulun toiminnanohjausta, ja laadunhallintaan vaikuttavia keskeisiä elementtejä PDCA-syklin lisäksi ovat toiminnan ulkoinen ohjaus sekä Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan taustalla oleva laatuajattelu rakentuu kehittävän arvioinnin periaatteelle, jossa pyrkimyksenä on tunnistaa toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä löytää hyviä käytäntöjä laajemmin levitettäväksi. Lahden ammattikorkeakoulun strategia antaa kaikelle kehittämiselle suunnan. Strategiassa kuvataan ammattikorkeakoulun toiminnan arvot, visio ja tavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan. Koulutusorganisaatiossa laadunhallinnan fokus on opetuksen laadussa ja oppimisessa, jolloin koulutusprosessin laadun taustalla on näkemys siitä, mitä on hyvä opetus ja oppiminen. LAMKin pedagoginen strategia antaa opetuksen kehittämiselle, tki-strategia tki-toiminnan kehittämiselle ja kv-strategia kv-toiminnan kehittämiselle suuntaviivat. Tässä laatukäsikirjassa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan menettelytavat ja laatujärjestelmän keskeiset elementit. 2

4 1 TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE 1.1 Kansallinen korkeakoulupolitiikka Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU), joka sisältää lähivuosien koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset. Hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja lainsäädännön lisäksi Lahden ammattikorkeakoulua ohjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulun välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään neljäksi vuodeksi ja siinä sovitaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. Niinä vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetus- ja kulttuuriministeriö antaa korkeakoululle kirjallisen palautteen. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö otti uutena ohjaus- ja palautemenettelynä käyttöön ns. ammattikorkeakouluvierailut. Vierailu toteutetaan kerran sopimuskauden aikana. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat myöntää valtioneuvosto. Toimilupien myöntämisperusteet on uudistettu osana ammattikorkeakoulu-uudistusta. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa alkaen määrätään mm. siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa (koulutusvastuu). Ammattikorkeakouluja ohjataan vuodesta 2014 alkaen ainoastaan tulosten pohjalta. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen, opintoprosessien laadun, tehokkuuden ja työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta sekä julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset. Ammattikorkeakoulun tulee myös osallistua säännöllisesti ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmänsä arviointiin. Uusi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö astui voimaan Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu rahoituksesta siirtyi kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tuli itsenäisiä oikeustoimihenkilöitä. LAMK Oy:n hallituksen perustamiskokous oli kesäkuussa 2014 ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy aloitti toimintansa tammikuun alussa Kansainvälinen koulutuspolitiikka Kansainvälinen kehitys on luonut uusia haasteita korkeakoulutuksen kehittämiselle. Koulutuksen laatu on nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta rakennettaessa (Bolognan prosessi). Kiristynyt kilpailu ja liikkuvuus ovat johtaneet siihen, että luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen yhtenäiseen tasoon ei enää riitä vaan laatu on pystyttävä osoittamaan ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi myös muille. Erityisesti opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus lisää tarvetta osoittaa koulutuksen ja tutkintojen laatu kansainvälisesti. Kansainvälisen 3

5 koulutuspolitiikan ohjaava rooli on selvästi vahvistunut. Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG) asiakirjaan on kirjattu eurooppalaisia laadunhallinnan suosituksia ja periaatteita. Suomessa on otettu käyttöön korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit 2000-luvun puolivälissä osana eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista. Auditointimalli täyttää eurooppalaiset laatuvaatimukset. 1.3 Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta (Karvi) Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen virasto, joka vastaa opetuksen ja koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen. Kolme keskeistä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevaa arviointityyppiä ovat: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit, koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit tekniikan alan koulutusohjelma-arvioinnit Entinen korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut kehittävän arvioinnin periaatteella laadunvarmistusjärjestelmän auditointeja vuodesta 2004 alkaen. Kaikki korkeakoulut on jo kertaalleen auditoitu ja toinen kierros on käynnistynyt Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kehittämisen suuntaamisessa sekä luoda myös tällä toiminnalla perustaa korkeakoulujen jatkuvalle kehittymiselle. Suomalaisen auditointimallin tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessään laatujärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita. Vuosina toteutettavat laatujärjestelmien auditoinnit kattavat korkeakoulun kaikkien perustehtävien laadunhallinnan. Tausta-ajatuksena on, että korkeatasoisen laadunhallinnan avulla korkeakoulu saavuttaa asettamansa tavoitteet. Toisen kierroksen auditointimallia on muutettu mm. siten, että itsearviointi painottuu aiempaa enemmän ja tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta on aiempaa vahvemmin mukana (sis. mm. koulutuskohtaiset näytöt) Uusi korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja ( ) ohjaa laatujärjestelmän kehittämistyötä lähivuosien aikana. FUAS-ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmien kansainväliset auditoinnit toteutetaan keväällä FUAS, strateginen liittouma - yhteistyöllä kilpailukykyä Itsenäiset ammattikorkeakoulut, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ja Laurea-ammattikorkeakoulu (Laurea) muodostavat FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). Sopimuspohjainen liittouma toimii Helsingin laajalla metropolialueella: Uusimaa, Päijät-Häme, Kanta- Häme ja Etelä-Pirkanmaa. 4

6 Kehittyvä metropolialue edellyttää aluelähtöisten, erilaisten ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyötä ja ammatillista korkeakoulutusta, johon FUAS-liittouma vastaa kattavalla ja monipuolisesta osaamisesta koostuvalla palvelutarjonnalla. Liittouman tarkoituksena on vahvistaa jäsenkorkeakoulujensa alueellisia toimintaedellytyksiä sekä toimia aktiivisesti korkeakoulupoliittisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. FUAS-laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä yhteisiä toiminnan suunnittelun (Plan), toteuttamisen (Do), arvioinnin (Check) ja kehittämisen menettelytapoja (Act), joilla FUAS-liittouma ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. FUAS-laadunhallintaa toteutetaan itsenäisten FUAS-jäsenkorkeakoulujen omia toimintakulttuureja toteuttavien laatujärjestelmien kautta. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan jäsenkorkeakoulujen laadunhallinnan organisoitumisesta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kuviossa 1. on esitetty FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde. KUVA1. FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde FUAS-laadunhallinta on osa FUAS-liittouman sisäistä toiminnanohjausta, johon laadunhallinnan lisäksi sisältyvät liittouman sisäinen toimintarakenne ja sen mukaiset toiminta- ja ohjausvastuut sekä talouden ohjausrakenteet. 1.5 Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä Lahden ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. Sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori, joka on samalla LAMK Oy:n toimitusjohtaja. Lahden ammattikorkeakoulun johtamis- ja ohjausjärjestelmä perustuu ammattikorkeakoululakiin, osakeyhtiölakiin ja muuhun toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä yhtiöjärjestykseen, perustamis- ja osakassopimuksiin sekä johto-, talous- ja toimintasääntöihin. 5

7 Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan ohjauksen tasot jakaantuvat seuraavasti: ammattikorkeakoulutaso osaamisaluetaso ja matriisitaso ( alk. osaamisaluetaso poistuu) koulutusalataso koulutustaso (entinen koulutusohjelmataso) Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ( alk.) on esitetty kuvassa 2. KUVA 2. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio alkaen Rehtorin alaisuudessa toimivaan Kehittämispalvelut -yksikköön kuuluu seuraavat toiminnot ja toimijat: hallintopalvelut (hallintojohtaja) korkeakoulupalvelut ja pedagoginen kehittäminen (kehitysjohtaja) strategiatyö, toiminnanohjaus, laadunhallinta- ja tietotuotantopalvelut (laatuja suunnittelujohtaja) TKI-palvelut (tutkimusjohtaja) oppimisympäristö- ja kampuspalvelut (kehitysjohtaja) tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja) viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintäpäällikkö) Lahden ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä kaksi osaamisaluetta (muotoilu ja tekniikka, hyvinvointi ja liiketalous), joita johtavat osaamisaluejohtajat. Osaamisaluejohtajien vastuulla on osaamisalueen kokonaisvaltainen johtaminen, koordinointi ja kehittäminen sisältäen ydinprosessien toimivuuden ja tuloksellisuuden varmistamisen ja henkilöstöjohtamisen. Lisäksi osaamisaluejohtajan keskeisiin 6

8 tehtäviin kuuluu mm. LAMKin strategian toimeenpano. Osaamisaluejohtajat ovat koulutuspäälliköiden lähiesimiehiä. Koulutusaloilla (liiketalous, muotoilu ja taide, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka) koulutuspäälliköt vastaavat koulutusalan toiminnan ja talouden kehittämisestä ja heillä on esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Koulutuspäälliköt ovat koulutusvastaavien ja yliopettajien lähiesimiehiä. Koulutusvastaavat ovat tiettyyn koulutusvastuuseen kuuluvien vastuuopettajien ja muiden opettajien lähiesimiehiä. Lakkautettavien koulutusten johtoon on erikseen määritelty henkilöt. Johtoryhmätasoja on kolme: LAMKin johtoryhmä (pj. rehtori), osaamisalueen johtoryhmä (pj. osaamisaluejohtaja) ja koulutusalan johtoryhmä (pj. koulutuspäällikkö). Johtoryhmän jäsenistä muodostetaan tarvittaessa pieniä työjaostoja. Kehittämistiimit ovat keskeisessä roolissa toiminnan kehittämisessä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä perustettiin strategiaan pohjautuvat painoala- ja profiilitiimit. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulussa on keskeisten prosessien mukaiset monialaiset kehittämistiimit. 2 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA 2.1 Laatujärjestelmän tavoitteet ja laatutyön organisoituminen Lahden ammattikorkeakoulussa laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen kokonaisuutta (plan do check act). Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja laatutyökaluja, joiden avulla LAMK ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Menettelytapoja ja prosesseja on kehitetty yhdessä FUASammattikorkeakoulujen kesken valmistauduttaessa vuoden 2016 auditointeihin. Osa menettelytavoista on yhteisiä. Yhteiset arviointimenetelmät ja niiden tulokset mahdollistavat toisilta oppimisen ja hyvien käytänteiden jakamisen. Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tavoitteena on tukea vision ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja ohjata LAMKin toiminnan kehittämistä vahvistaa koulutuksen ja muun toiminnan laatua tuottaa systemaattisesti tietoa toiminnan kehittämiseksi tukea hyvien käytänteiden leviämistä yhtenäistää ja tehostaa LAMKin laadunhallintaa ja toimintatapoja vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatuosaamista edistää LAMKin laatukulttuurin kehittymistä FUAS-liittouman yhteisellä laadunhallinnalla tuetaan jäsenkorkeakoulujen omien laatujärjestelmien toteuttamista ja edistetään FUAS-liittouman laatukulttuurin kehittymistä. 7

9 Lahden ammattikorkeakoulun rehtori vastaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Rehtori toimii laatutyön strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Laatutyön strategisen ohjausryhmän tehtävänä on toiminnanohjauksen ja laatujärjestelmätyön strateginen ohjaus, johtaminen ja kehittäminen LAMKin strategiakehikon mukaisesti luoda yleiset laatupoliittiset linjaukset valmistella laatukäsikirja korkeakoululautakunnan hyväksyttäväksi hyväksyä LAMK-tason laatutyön kehittämisen painopisteet ja priorisoinnin vastata LAMK-tasolla oppimisen laadusta varmistaa, että LAMK läpäisee vuonna 2016 laatujärjestelmän kansainvälisen auditoinnin Laatu- ja suunnittelujohtaja johtaa ja koordinoi laatujärjestelmän kehittämistä sekä valvoo uusien laadunhallinnan menettelytapojen käyttöönottoa ja kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä koulutusaloilla/yksiköissä. Laatu- ja suunnittelujohtajan apuna on laatujärjestelmän kehittämistiimi, jossa on edustus kaikilta koulutusaloilta ja matriisitoiminnoista sekä opiskelijakunnasta. Laatujärjestelmän kehittämistiimi kehittää laatujärjestelmää ja suunnittelee uusia laadunhallinnan menettelytapoja. Tiimin jäsenet (ns. laatuvastaavat) vastaavat käytännön toimeenpanosta yksiköissä ja erityisesti kehittämisen työkirjan käytöstä ja kehittämistoimenpiteiden seurannasta. Liitteessä 1 on laatutyön strategisen ohjausryhmän ja laatujärjestelmän kehittämistiimin jäsenet. Organisaatiouudistuksessa ( alk.) laadun seurannan ja kehittämisen vastuuta siirrettiin osaamisaluejohtajille ja koulutuspäälliköille. Osaamisaluejohtajien tehtävänkuvaan kuuluu opetusprosessin, tki-toiminnan sekä laatutoiminnan johtaminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen osaamisalueella. Koulutuspäälliköiden vastuulla on laatutoiminnan johtaminen ja organisointi koulutusalalla. Prosessien omistajilla on vastuu oman prosessinsa seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä. Yksiköiden johtamista ja samalla laadunhallinnan vastuunjakoa uudistetaan voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa. TAULUKKO 1. Laatujärjestelmätyön vastuut TOIMIJA Opiskelija Ammattikorkeakoulun henkilöstö Laatujärjestelmän kehittämistiimi Laatuvastaava VASTUU/TEHTÄVÄ Vastaa omalta osaltaan oppimisestaan ja koulutusta koskevan palautteen antamisesta. Osallistuu kehittämisryhmien toimintaan. Vastaa omalta osaltaan toiminnan kehittämisestä ja hyödyntää palautetta kehittämisessä. Osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kehittää laatujärjestelmää laatu- ja suunnittelujohtajan tukena. Suunnittelee uusia laadunhallinnan menettelytapoja. Vastaa laatutyön koordinoinnista yksikössä, kehittämisen työkirjan käytöstä ja kehittämistoimenpiteiden seurannasta. Toimii 8

10 Koulutuspäällikkö Tutkimusjohtaja Osaamisaluejohtaja Laatu- ja suunnittelujohtaja Laatutyön strateginen ohjausryhmä Korkeakoululautakunta Rehtori Hallitus yksikön johtajan tukena. Kuuluu laatujärjestelmän kehittämistiimiin. Vastaa laatutoiminnan johtamisesta ja organisoinnista koulutusalalla. Vastaa TKI-toiminnan johtamisesta ja laadunhallinnan kehittämisestä. Vastaa opetusprosessin, tki-toiminnan sekä laatutoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä osaamisalueella. Vastaa LAMKin laatujärjestelmän kehittämisestä, johtaa ammattikorkeakoulun arviointeja ja uusien laadunhallinnan menettelytapojen käyttöönottoa. Linjaa laadunhallinnan kehittämistä amk-tasolla. Linjaa laatujärjestelmän kehittämistä koulutuksen osalta, hyväksyy laatukäsikirjan. Vastaa ammattikorkeakoulun tehtävien tuloksellisesta hoitamisesta, vastaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Toimii laatutyön strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Seuraa strategian toteutumista ja samalla laatujärjestelmän toimivuutta. Ammattikorkeakoulun henkilöstö vastaa laadunhallinnasta osallistumalla toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijat vastaavat toiminnan laadun kehittämisestä erityisesti opiskelijapalautejärjestelmän kautta sekä osallistumalla erilaisten kehittämisryhmien toimintaan. Lisäksi myös opiskelijalla on vastuu oppimisesta. FUASissa laadunhallinta on organisoitu siten, että FUAS-toiminnanjohtaja vastaa FUAS-laadunhallinnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä yhdessä FUASin laatu- ja tietotuotantoryhmän kanssa. Laatu- ja tietotuotantoryhmässä on jäsenenä kunkin FUAS-ammattikorkeakoulun laadunhallinnasta ja tietotuotannosta vastaavat henkilöt (laatupäälliköt, tietotuotantopäälliköt tv.). Toiminnanjohtaja raportoi rehtorikollegiolle FUAS-laadunhallinnan kehittämisen tuloksista. 2.2 Laatujärjestelmän dokumentaatio Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on kuvattu henkilöstön intranetissä, www-sivuilla ja opiskelijoiden tiedotus- ja verkko-opetusympäristössä Repussa. Toiminnan ohjauksen keskeiset dokumentit (mm. strategiat, toimintasuunnitelmat, talousarvio- ja tilinpäätösasiakirjat, strategian toteuttamissuunnitelman väliarvioinnit, tulosanalyysit) löytyvät niin ikään intranetistä. LAMKissa on kehitetty toiminnan ohjauksen ja laadunhallinnan dokumentaation tueksi intraan ns. laatuympyrä, johon on koottu kaikki tärkeimmät asiaan liittyvät dokumentit. Sidosryhmien ja opiskelijoiden kannalta relevantti tieto viedään www-sivuille ja Reppuun. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on käynnistetty uuden, vuorovaikutteisemman opiskelijaportaalin suunnittelu. Laatujärjestelmän tuottamaa reaaliaikaista tietoa on mahdollista seurata LAMKin oman tietovaraston (DW:n) kautta. Keskeiset opiskelijoihin ja henkilöstön mittaritiedot ovat helposti saatavilla tietovarastosta. Tämä vahvistaa tiedolla johtamisen kulttuuria. 9

11 Tietovarastoraportointia kehitetään ja kevään 2015 aikana uudet, erityisesti johdon tarpeisiin suunnitellut raportit ovat käytössä. Myös erilaisten arviointien ja palautekyselyjen raportit ovat luettavissa intrassa, Repussa ja osittain myös www-sivuilla. Toiminnan seurannan ja dokumentoinnin tueksi on laadittu ns. kehittämisen työkirjat, joista käy ilmi arviointien ja palautteiden pohjalta suunnitellut kehittämistoimenpiteet. LAMK-tason kehittämisen työkirja ja yksiköiden kehittämisen työkirjat on nähtävissä ja työstettävissä intrassa, työryhmäsivustolla. LAMKin laatukäsikirjaa päivitetään tarvittaessa. Vuosittain laatutyön strateginen ohjausryhmä arvioi päivittämistarpeen kehittämistyön ja laatujärjestelmästä saadun palautteen pohjalta. FUAS-liittouman laadunhallintadokumentit löytyvät FUASin ekstranetistä, QPRohjelmiston kautta ja FUASin www-sivuilta (www.fuas.fi). Laadunhallintakokonaisuus on kuvattuna myös FUAS-liittouman internet-sivuille. FUAS-mittaristossa (QPR) on esitetty FUASin strategisten mittareiden, OKMsopimusmittareiden, OKM:n rahoitusmalliin liittyvien perustietojen sekä muiden perustietojen mukaiset tulokset FUAS-ammattikorkeakouluittain ja FUAS-tulos yhteenlaskettuna. FUAS-tulosmittariston käyttöä on laajennettu dokumentoimalla sinne myös muuta arviointi- ja kehittämistietoa toteutettujen arviointien pohjalta. FUAS-laatu ja tietotuotannon toimintaan (mm. asialistat, muistiot, työpaperit) liittyvä dokumentaatio on tallennettu FUAS-extranettiin ja ne ovat esillä avoimesti kaikkien jäsenammattikorkeakoulujen henkilöstölle. Opiskelijoiden rajapinta ammattikorkeakoulujen ja FUAS-liittouman toiminnan kehittämiseen on kuvattu HAMKin, LAMKin ja Laurean opiskelijakuntien laatukäsikirjoissa. TAULUKKO 2. Laatujärjestelmän dokumentaatio DOKUMENTAATIOALUSTA SISÄLTÖ TARKOITUS Henkilöstön intranet Työryhmäsivustot Reppu, opiskelijoiden tiedotus- ja verkkoopetusympäristö Toiminnanohjaus- ja laadunhallinta -sivustot Raportit ja analyysit DW tietovarasto, johdon raportointi Kehittämisen työkirjat Koulutusalojen omat sivut Laatulokero Kuvaa toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan periaatteet sisäisille toimijoille. Kokoaa laatujärjestelmän tuottaman tiedon. Seuranta- ja tulostiedot, mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan Kuvaa kehittämistoimenpiteet, aikataulutuksen, vastuut ja seurannan. Mahdollisuus työstää työkirjoja. Viestittää koulutusalojen ajankohtaisista asioista Kokoaa laatujärjestelmän tuottamaa tietoa, viestittää ajankohtaisista asioista 10

12 Internetsivusto, Yhteiset levyasemat Internet-sivusto Laadunhallinta, laatukäsikirja Yhdessä työstettävät tai arkistoitavat dokumentit FUAS-tason laadunhallinnan periaatteet Kuvaa laadunhallinnan kokonaisuuden ulkoisille sidosryhmille, toimii tiedottamisen välineenä Dokumenttien työstäminen, tietosuojattujen aineistojen säilytys Kuvaa liittouman laadunhallintakokonaisuuden henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille FUAS, extranet -sivusto Laadunhallintadokumentit Kokoaa liittouman laadunhallintaan liittyvät dokumentit (muistiot, asiakirjat, työpaperit) jäsenkorkeakoulujen henkilöstölle. Dokumenttien työstäminen. Intranet/QPR-ohjelmisto FUAS-mittaristo Kokoaa liittouman keskeisen mittaritiedon, määrällisen ja laadullisen tulos- ja arviointitiedon sekä liittouman yhteisen kehittämistiedon. Internet -opiskelijakunta Opiskelijakunnan laatukäsikirja Kuvaa opiskelijakunnan toiminnan ja sen kehittämisen keskeiset periaatteet. Toimii kehittämistoimintaa tukevana työvälineenä ja perehdytysmateriaalina 2.3 Laatukulttuuri ja sen kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulun laatukulttuuri rakentuu yhteisistä arvoista, yhteisestä näkemyksestä, sitoutumisesta ja halusta kehittää toimintaa kohti visiota. Tavoitteena on kehittää yhteisen tekemisen kulttuuria, jolloin laadun kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman monet (johto, henkilöstö, opiskelijat, sidosryhmät, muu työelämä) ovat mukana kehittämistyössä ja että kehittämisestä tulee luonnollinen osa arjen toimintaa. Laatukulttuurin kehittämisessä erityinen huomio kiinnitetään opiskelijoiden osallistumiseen. Opiskelijat ovat osa korkeakouluyhteisöä. Yhteinen laatujärjestelmä luo yhtenäistä organisaatiokulttuuria ja edistää lamkilaisuuden kehittymistä. Lahden ammattikorkeakoulun laatukulttuuria vahvistetaan erilaisten yhteisten tapahtumien ja toimintojen avulla. Strategian jalkauttaminen konkreettisen yhteisen tekemisen kautta on hyvä keino lisätä yhteisöllisyyttä yhteiset haasteet ja tavoitteet yhdistävät. Avoin kommunikointi, osallistuminen ja vuorovaikutus (top-down ja bottom-up) ovat menestyksekkään laatukulttuurin lähtökohtia. 11

13 Laatukulttuuri on osa organisaatiokulttuuria. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiouudistus luo entistä paremmat mahdollisuudet yhdessä tekemiselle ja monialaiselle, rajat ylittävälle toiminnalle. Tämä luo hyvää pohjaa myös jatkuvan kehittämisen kulttuurin vahvistumiselle organisaatiossa. Otamme yhdessä vastuun opetuksen ja oppimisen laadusta! FUAS-liittouma ja sen verkostoitunut toimintamalli mahdollistavat yhdessä tekemisen ja monialaisen, toiminta-alue/koulutusalarajat ylittävän yhteistoiminnan, joka yhdistää jäsenkorkeakoulun vahvuudet ja osaamiset. Tämä luo vahvan pohjan jatkuvan kehittämisen kulttuurin vahvistumiselle liittoumassa. 3 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN PROSESSI JA MENETTELYTAVAT Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan prosessi perustuu PDCA-sykliin ja jatkuvan parantamisen periaatteelle. Kuvassa 3 on kuvattu LAMKin laatujärjestelmä ja laadunhallinnan keskeiset menettelytavat. Laatutyön tavoitteena on tukea vision saavuttamista. Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja KUVA 3. Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä FUAS-toiminnan päämääränä on yhteisen vision toteuttaminen. FUAS-liittouman visio 2020: FUAS-liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. 12

14 3.1 Toiminnan suunnittelu Strategiatyö Ammattikorkeakoulun strategisen perustan muodostaa Lahden ammattikorkeakoulun strategia joka on laadittu sopimuskauden (OKM) mukaisesti vuosille sekä ja FUAS-strategia vuosille Lahden ammattikorkeakoulussa on päästrategian lisäksi pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia (jatkossa strategisia dokumentteja). Lahden ammattikorkeakoulun strategiat luovat laadunhallinnan ja kehittävän arvioinnin strategisen perustan. LAMKin päästrategia uudistetaan keväällä Lahden ammattikorkeakoulun strategiassa ( ) on lähivuosien strategiset linjaukset ja lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet. Strategian toteutumisen johtamisen ja seurannan tueksi on laadittu strategian toteuttamissuunnitelma. Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan kehittämisen painopisteet. Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämisen painopisteet, joiden katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä. Näiden painopisteiden toteutumisen seurannalle on asetettu vastuuhenkilöt, mittarit ja tavoitetasot, joiden saavuttamista mitataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä sekä (suunnitelma)kauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Toteuttamissuunnitelmassa määritellyt vastuuhenkilöt ohjaavat kehittämistoiminnan käynnistämistä ja vastaavat tulosten seurannasta. KUVA 4. Lahden ammattikorkeakoulun strategiakartta 13

15 Strategioiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoululla on strategisia ohjelmatason dokumentteja, joista on valmistunut aluekehitysohjelma, opiskelijayrittäjyysohjelma ja oppimisympäristöohjelma. Loput ohjelmat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä OKM:n sopimusmenettely Toiminnan suunnittelua ohjaa vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neljän vuoden välein laadittava sopimus (Lahden ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen sopimus). Siinä sovitaan ammattikorkeakoulujen toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista (tutkintotavoitteet ja tunnuslukutavoitteet), niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. OKMsopimuksen pohjalta Lahden ammattikorkeakoulu käy omat sisäiset sopimusneuvottelut koulutusalojen/tulosyksiköiden kanssa ja LAMK-tasolle sovitut tavoitteet jalkautetaan koulutusaloille vuosittaisten toimintasuunnitelmien avulla. Sopimusmenettelyyn liittyy vuosittaiset raportoinnit ja korkeakouluvierailu, joka toteutetaan kerran sopimuskaudessa LAMKin sisäinen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi Toiminnan suunnittelun konkreettisen rungon muodostaa toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen vuosittain. Taloutta ja toimintaa seurataan ennusteiden, välitilinpäätösten ja Q4 -raportoinnin (osavuosikatsaukset) yhteydessä. Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä strategian toteuttamissuunnitelma ohjaavat tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukevat johtamista ja toiminnan kehittämistä. Koulutusalojen ja matriisiyksiköiden laatimissa toimintasuunnitelmissa LAMK-tason tavoitteet jalkautetaan yksiköihin ja yksiköiden pitää määritellä omat tulostavoitteensa ja kehittämistoimenpiteensä, joita LAMKtason tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Koulutusalojen ja matriisien toimintasuunnitelmat laaditaan syksyisin. Uutena menettelynä otetaan syksyllä 2015 käyttöön toiminnan katselmukset osana toimintasuunnitelmaprosessia. LAMKin johtoryhmä ja yksiköiden johtoryhmät käyvät katselmuksessa läpi yksikön tulokset, palautteet ja kehittämisen työkirjat sekä keskustelevat seuraavan vuoden tavoitteista. Toiminta- ja taloussuunnittelu pitää sisällään myös henkilöstösuunnittelun. Henkilöstösuunnittelu käsittää organisaation strategian ja toiminnan vaatiman henkilöstön määrällisen ja laadullisen kokonaistarpeen (kysynnän) määrittelyn tulevaisuudessa. Laajassa mielessä henkilöstösuunnittelu käsittää useimmat henkilöstöstrategian ja henkilöstötoimen johto- ja esimiestehtävät kuten henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja työnteon edellytyksistä huolehtimisen sekä esimerkiksi henkilöstön jatkuvan sijoittamisen eri tehtäviin. Henkilöstösuunnittelu on jatkuva prosessi, esimerkiksi rekrytointeja suunniteltaessa. Lahden ammattikorkeakoulussa tehdään ennakoivaa henkilöstösuunnittelua yksikkökohtaisissa suunnittelupalavereissa esimiesten ja henkilöstöpalveluiden kanssa. Esimiesten käytössä on suunnittelun tukena AGS-raportointi ja henkilöstötietovarasto (HR-DW). 14

16 Kuva 5. Toiminnanohjauksen vuosikello 3.2 Toimintaprosessit Lahden ammattikorkeakoulun toimintatapoja kuvataan prosessikuvausten avulla. Prosessikuvausten tavoitteena on selkiyttää ja yhtenäistää toimintaa ammattikorkeakoulun sisällä sekä helpottaa yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa. Määrätietoisen, suunnitelmallisen toiminnan avulla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Prosessien mallintaminen, arviointi ja kehittäminen on yksi laadunhallinnan menettelytavoista. Lahden ammattikorkeakoulun prosessit jaetaan ydinprosesseihin (koulutus, tkitoiminta ja aluekehitystyö), strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessiin sekä tukiprosesseihin. Jokaisella em. prosessilla on kokonaisuudesta vastaava omistaja, joka hyväksyy oman vastuualueensa osaprosessit tai toimintaohjeet. Lahden ammattikorkeakoulun tukiprosessit hoidetaan joko itsenäisesti tai Päijät- Hämeen koulutuskonsernin yhteisten palveluiden yksikön kanssa tehtävillä palvelusopimuksilla. Lahden ammattikorkeakoulun omia tukipalveluja ovat hallintopalvelut, tki-palvelut, kv-palvelut, työelämäpalvelut, viestintäpalvelut sekä opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut. 15

17 KUVA 6. Prosessit Vuoden 2015 aikana prosessimallinnuksia päivitetään. Kaikkia toimintatapoja ei kuvata prosessien mallinnuksen avulla. Lähtökohtana on, että ne prosessit on mallinnettu, jotka ovat tavoitteiden/tuloksen saavuttamisen kannalta keskeisimpiä, joissa on paljon kehitettävää tai joissa on paljon rajapintoja muihin prosesseihin. Joissakin tapauksissa prosessien mallintamisen sijaan laaditaan yhteiset toimintaohjeet. Liitteinä koulutuksen, TKI:n ja aluekehitystyön PDCA-mallinnukset. FUAS-liittouman toiminnan vahvuus perustuu tulosten synnyttämiseen strategisilla yhteistyöalueilla, jotka perustuvat sopimuspohjaiseen kehittämiseen, toimintaan ja työnjakoon osana liittoumastrategian toteuttamista. Strategisten yhteistyöalueiden mukaisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät. Toiminnanjohtaja koordinoi yhteistyöaluekokonaisuutta ja arvio sen toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta yhteistyössä rehtorikollegion kanssa. Strategiset yhteistyöalueet ovat FUAS-kesäopinnot, FUAS-graduate school, FUAS-virtuaalikampus sekä FUASin palvelut yrityksille ja yhteisöille. Strategisia yhteistyöalueita tuetaan toiminnanohjaus- laadunhallinta ja viestintäpalveluiden avulla. 3.3 Toiminnan arviointi Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi koostuu ulkoisista arvioinneista, sisäisistä arvioinneista sekä palautejärjestelmän avulla kerättävästä palautetiedosta. Toiminnan arviointi kohdistuu strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Lisäksi tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa määriteltyjen mittareiden avulla. Seurattavat mittarit ja niiden tavoitetasot pohjautuvat strategiaan, OKM:n kanssa laadittuun sopimukseen (tutkintotavoitteet ja tunnuslukutavoitteet) sekä uuteen rahoitusmalliin. Osa arviointimenetelmistä on FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteisiä. 16

18 3.3.1 Ulkoiset arvioinnit Lahden ammattikorkeakoulu osallistuu säännöllisesti ulkoisiin arviointeihin. FUASyhteistyössä on vuonna 2012 toteutettu ensimmäinen yhteinen kansainvälinen arviointi, Curriculum Review ja vuonna 2013 kansainvälinen Research Review arviointi. Vuonna 2014 käynnistyi FUAS-opetussuunnitelma-arviointi. FUASyhteistyössä on toteutettu säännöllisesti myös laatujärjestelmän arviointeja. FUASammattikorkeakoulujen kesken ristiinarviointi on yleinen arviointimenettely. LAMK on osallistunut myös Korkeakoulujen arviointineuvoston koordinoimiin teemaarviointeihin, koulutuksen laatuyksikköarviointeihin sekä laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Lahden ammattikorkeakoulu auditoitiin ensimmäisten joukossa vuonna Sisäiset arvioinnit Lahden ammattikorkeakoulun sisäisiä arviointeja ovat strategian toteuttamissuunnitelman väliarviointi ja ns. osavuosikatsaukset keskeisimpien mittaritulosten pohjalta (Q1-Q4), tilinpäätöksen yhteydessä tehtävä tulosanalyysi, yksiköiden itsearvioinnit osana toimintasuunnitelmaprosessia ja ops-arvioinnit. Riskienhallinta on osa sisäistä arviointia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosesseissa. Vuonna 2013 on otettu käyttöön koulutusalojen laatutapaamiset, joissa ylin johto käy koulutusaloilla tapaamassa koulutusalojen keskeisiä työelämäkumppaneita, henkilöstöä ja opiskelijoita. Laatutapaamiset toteutetaan vuosittain. Lisäksi on otettu käyttöön myös muita, pienimuotoisempia katselmuksia (kv-katselmukset, tkikatselmukset) sekä uudet toiminnan katselmukset osana sisäisiä sopimusmenettelyjä. Säännöllisesti toteutettavien arviointien lisäksi toteutetaan ajankohtaisia arviointeja, kuten organisaatiouudistuksen arviointi ja johtamisjärjestelmän arviointi Palaute- seuranta- ja arviointijärjestelmä Lahden ammattikorkeakoulun palautejärjestelmä pitää sisällään opiskelijoilta, henkilöstöltä, ylimmältä johdolta, työelämältä/sidosryhmiltä kerättävän palautteen ja muut laadunhallintamenettelyt. Opiskelijat FUAS-amkeissa toteutetaan vuorovuosin koulutuksen laatupalautekysely ja opiskeluhyvinvointikysely. Lisäksi opiskelijapalautetta kerätään valmistumisvaiheessa (valmistumisvaiheen AVOP/OPALA-kysely ja LAMKin oma valmistumiskysely) ja valmistumisen jälkeen. Kaikki FUAS-amkit ovat mukana valtakunnallisessa sijoittumisseurantakyselyssä (1 vuosi valmistumisesta). Lahden ammattikorkeakoulussa opintojaksopalautetta on kerätty syksystä 2013 lähtien päivitetyllä sähköisellä opintojaksokyselyllä (winhaopaali). LAMK ottaa vuonna 2015 käyttöön uusia kyselyjä: aloittaneiden kysely ja valmistuvien kysely, jossa keskitytään osaamisen arviointiin valmistumisvaiheessa. YAMK-koulutukseen kehitetään yhteisiä palautekyselyjä. Koulutusaloilla on lisäksi omia palautekäytäntöjään, esimerkiksi koulutusvastuukohtaiset palautepäivät ja muut palautekeskustelut ja kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. Keväällä 2013 käyttöön otetut laatutapaamiset opiskelijoiden ja 17

19 johdon välillä ovat osa opiskelijapalautejärjestelmää. Lisäksi opiskelijakunta kokoontuu säännöllisesti johdon kanssa keskustelemaan ajankohtaisista asioista (LAMK-LAMKO -foorumit). Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että opiskelijoiden antamaan palautteeseen reagoidaan (ns. palautteen palaute). Sähköistä opintojaksopalautetta on kehitetty niin, että opettajien on helpompi jatkossa antaa opiskelijaryhmälle palautetta saamastaan palautteesta. Opettajia on myös pyydetty kertomaan uudelle opiskelijaryhmälle, miten he ovat muuttaneet käynnistyvää opintojaksoa edellisen palautteen perusteella. Henkilöstö Keskeisiä henkilöstöpalautejärjestelmän elementtejä ovat kehityskeskustelut, osaamisprofiilityö ja osaamiskeskustelut, kyselyt ja laatutapaamiset. Kehityskeskusteluissa pohditaan ja arvioidaan yhteisten arvojen merkitystä työssä, strategian toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista, työyhteisön toimivuutta sekä oman työn ja työyhteisön kehittämistä sekä työntekijän omasta että esimiehen näkökulmasta. LAMKissa lähiesimies käy keskustelut vakinaisen henkilöstön, yli kahden vuoden määräaikaisen henkilöstön ja osa-aikaeläkeläisten kanssa sekä harkinnan ja tarpeen mukaan myös sivutoimisen tai osa-aikaisen henkilöstön ja lyhyemmässä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien kanssa. Lisäksi voidaan käydä ryhmäkeskusteluja. Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Osaamisten määrittämisellä ja arvioinnilla tuetaan laatutyötä. Osaamisten kuvaamisella tavoitellaan organisaatiossa olevan osaamisen tunnistamista sekä osaamisen ja työtehtävien entistä parempaa kohtaamista, joilla on suora vaikutus laatuun. Osaamisprofiilit määritellään sähköiseen työvälineeseen, osaamisen johtamisen ohjelmistoon. Sähköinen työväline mahdollistaa osaamisten nopean tulosten tarkastelun sekä tiedon hyödyntämisen jatkuvasti ja joustavasti. Työyhteisössä osaamisprofiilityö ja osaamiskeskustelut aktivoivat keskusteluun omasta osaamisesta suhteessa työyhteisössä tarvittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Aktiivinen keskustelu osaamisesta tukee osaamisen yhteisöllistä jakamista sekä osaamisen liikkuvuutta työyhteisön sisällä. Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on otettu käyttöön syksyllä Kyselyn teemat ovat: 1) johtaminen ja organisaatio, 2) lähiesimiestyö, 3) oma työ ja oman työn kehittäminen, 4) terveys ja työkyky, 5) osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, 6) motivaatio ja sitoutuminen sekä 7) työyhteisö ja vuorovaikutus. Kyselyn tuloksista muodostetaan johtamis- työhyvinvointi- sekä viestintämittarit, joilla seurataan osaltaan henkilöstöohjelman sekä viestintä- ja markkinointiohjelman toteutumista. Vuosittaisten laatutapaamisten yhteydessä henkilöstö ja ammattikorkeakoulun ylin johto käyvät keskustelua ajankohtaisista asioista ja kuluneen vuoden aikana kertyneestä palautteesta ja sen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Työelämä/sidosryhmäpalaute Työelämäpalautetta on aktiivisemmin kerätty koulutusaloilla olemassa olevien, aitojen työelämäkontaktien yhteydessä. LAMK-tasolla on kerätty palautetta työelämän toimijoilta kyselylomakkeen avulla, mutta vastanneiden määrä on jäänyt vähäiseksi. Työelämäpalautetta kerätään tällä hetkellä työelämän neuvottelukuntien kokouksissa 18

20 ja laatutapaamisissa, joihin kutsutaan työelämän edustajia keskustelemaan opiskelijoiden osaamisesta ja työelämän tarpeista ja muista ajankohtaisista asioista. AHA-järjestelmän (asiakkuudenhallintajärjestelmä) avulla on mahdollista seurata opiskelijaprojektien, harjoittelun sekä myynnin tarjousten ja tilausten asiakkuuksia (mm. organisaatiot, julkisen sektorin toimijat, sijaintikunnat, organisaation koko). AHAjärjestelmä on otettu koulutusaloilla käyttöön, ja järjestelmään on tallennettu vasta osa tiedoista. Johtamispalaute (johtoryhmäkysely, rehtorikysely) Johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseksi on laadittu palautekysely, joka toteutetaan kerran vuodessa. Myös rehtorin toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi on rehtorin aloitteesta laadittu oma palautekysely, joka toteutetaan samaan aikaan kuin johtoryhmäkysely. Johtamispalautteen keruuta on laajennettu, ja vuonna 2014 kerättiin ensimmäisen kerran myös osaamisaluejohtajia ja koulutuspäälliköitä koskeva palaute sekä osaamisalueen johtoryhmä teki oman työskentelynsä kehittämiseksi itsearvioinnin. Johtamispalaute kerätään vuosittain. Tukipalvelupalaute Koulutuksen laatupalautteessa ja opiskeluhyvinvointipalautteessa kerätään opiskelijoilta palautetta tukipalvelujen toiminnasta. Myös uudistettavaan valmistuneiden kyselyyn (AVOP) sisältyy opiskelun tuki- ja hyvinvointipalveluihin liittyviä kysymyksiä. Koulutuskonsernin yhteiset palvelut (YPA) yksikkö on tehnyt palautekyselyjä oman toimintansa kehittämiseksi Tulosmittarit Lahden ammattikorkeakoulun keskeisimmät seurattavat mittarit on määritelty strategisten tavoitteiden pohjalta. Määrittelyyn vaikuttaa uusi rahoitusmalli ja OKM:n kanssa tehty sopimus, jossa on sovittu tutkinnoille ja keskeisille tunnusluvuille tavoitteet sopimuskauden ajaksi. LAMK-tasot mittarit tarkistetaan toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessin yhteydessä. Vuosittain laadittavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy LAMK-tason tuloskortti. Pyrkimyksenä on, että seurattavat mittarit pysyvät samoina strategia/sopimuskauden ajan, mutta asetettuja tavoitetasoja voidaan tarkistaa vuosittain. Strategian toteuttamissuunnitelmaan on nostettu keskeisimmät seurattavat mittarit johtamisen ja seurannan tueksi. LAMK-tason tulostavoitteet työstetään yhdessä johdon kanssa johdon arviointi- ja kehittämispäivillä ja tulostavoitteet jalkautetaan koulutusaloille toimintasuunnitelmien kautta. Koulutusalat määrittelevät toimintasuunnitelmansa tuloskorttiin omat tavoitetasonsa. Koulutusalojen tavoitetasot tarkistetaan johtoryhmissä, jotta varmistetaan, että LAMK-tasolle asetetut tavoitteet saavutetaan. FUAS-liittouman toiminnan arvioinnin ja seurannan välineenä toimii liittouman strategian toteuttamissuunnitelma, jonka laadinnan lähtökohtana ovat liittouman visio ja strategia. Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritetty mittarit ja palautemekanismit, joiden avulla arvioidaan strategisia yhteistyöalueita ja niitä tukevien palvelujen tuloksellisuutta. 19

Lahden ammattikorkeakoulun LAATUKÄSIKIRJA

Lahden ammattikorkeakoulun LAATUKÄSIKIRJA Lahden ammattikorkeakoulun LAATUKÄSIKIRJA PLAN DO ACT CHECK Hyväksytty LAMKin hallituksen kokouksessa 10.6.2013 Päivitetty 13.11.2013 Sisällys Johdanto...3 1. TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE...4 1.1. Kansallinen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Hyvät tyypit laadun takeena!

Hyvät tyypit laadun takeena! Hyvät tyypit laadun takeena! Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kuvaus Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme

KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme Johtamis- ja laatukäsikirja 3.0 Sivu 2 / 26 Käsikirja v 3.0 hyväksytty 16.2.2015. SISÄLLYS Johdanto... 3 Laatupolitiikka... 3 Johtamis- ja laatujärjestelmä ja

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Laatujärjestelmien kehittämisseminaari 14.6.2017 Laatupäällikkö Jukka Mäkinen Kehittämispäällikkö Leena Ahrio Esityksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

LAATUKÄSIKIRJA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Julkaisusarja B:49 Julkaisusarjan vastaava toimittaja Toimittajat Graafinen suunnittelu ja taitto Kari Tiainen Pekka Auvinen ja Mikko Penttinen Salla Anttila Tekijät ja Karelia-ammattikorkeakoulu Tämän

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tilannekatsaus 1 (6) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Partnerin (osahanke) toiminta ja Olemassa olevan laadunhallintajärjestelmän saattaminen sähköisen toimintajärjestelmän muotoon ottaen huomioon

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

LAATUKÄSIKIRJA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Julkaisusarja B:49 Julkaisusarjan vastaava toimittaja Toimittajat Graafinen suunnittelu ja taitto Kari Tiainen Pekka Auvinen ja Mikko Penttinen Salla Anttila Tekijät ja Karelia-ammattikorkeakoulu Tämän

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä

FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä 15.2.2013 Liittoumahallitus 2 Rehtorikollegio Toiminnanjohtaja Sihteeristö Viestintä TKI-OR Koulutusvastuut-OR Ohjaus ja järjestelmät-or Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Laadukas Mamk. Laatutyö Mamkissa

Laadukas Mamk. Laatutyö Mamkissa Laadukas Mamk Laatutyö Mamkissa Laatutyön pitkät perinteet 1990-l. Laatutyön kehittäminen käynnistyi va. ammattikorkeakoulussa 1994 Laatutyön organisaatio: yksiköihin laatupäälliköt, yhteinen laatutiimi,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot