Hyvä Päätös Elämälleprojekti

Transkriptio

1 projekti Väliraportti Päivi Järvinen

2 1 Projektin kuvaus 1.1 Projektin sisältö Projektin tavoitteena on etsiä uusia ratkaisuja eri-ikäisten viimeisten elinvuosien laadukkaalle elämälle ja varmistaa asianmukainen saattohoito ja tuki niin kodeissa, ryhmäkodeissa, palvelutaloissa kuin vanhainkodeissa asuville ja heidän läheisilleen. Erityisesti tuetaan palvelutaloyhdistysten mahdollisuuksia toteuttaa saattohoitoa. Projektin kantavana ideana on luoda paikallisia ja seudullisia palveluketjuja, jotka antavat riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet laadukkaisiin saattohoitoihin. Hankkeessa mallinnetaan hyvän saattohoidon käytännöt, jossa aikaisempaa enemmän vahvistetaan kuolevien psykososiaalista hyvinvointia ja tuetaan omaisten läsnäoloa saattohoidossa. Tavoitteena on vähentää tarpeettomia laitoshoitoon siirtoja sekä laitospaikkojen säästäminen akuuttihoitoon. 1.2 Projektin organisointi Projektiorganisaatioon kuuluu projektivastaavan äitiysloman sijainen alkaen Päivi Järvinen, joka on hoitanut projektityötä vuoden 2009 lokakuun loppuun. Projektivastaava Kati Penttilä palasi työhön Muuttolintu ry:n hallitus päätti, että projektille palkataan lisäksi puolipäiväinen työntekijä kehittämään vapaaehtoistyötä. Päivi Järvinen aloitti puolipäiväisenä vapaaehtoistoiminnanohjaajana. Projektille on myös nimetty ohjausryhmä, jonka kokoonpano esitellään liitteessä. Projektin koko organisaatio esitellään liitteessä. 2 Projektiin liittyvä yhteistyö Projektia toteutetaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen hoito- ja hoivayksiköiden kanssa. Yhteistyö kumppaneina on sekä yksityisiä että kunnallisia toimijoita. Kouvolan seudun yhteistyökumppaneita ovat: Kouvolan kaupungin perusturva, jossa yhteistyötä tehdään vanhuspalvelujen ja kotihoidon kanssa, Elimäen puustelli, Kymijoenhoiva ry ja Valkealan Iltatähti ry. Lappeenrannan yhteistyökumppaneina ovat: Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö sekä Joutsenon Suvantokoti. Kotkan seudulta saatiin yhteistyökumppaneita hankkeeseen mukaan 2

3 vasta 2009 vuoden loppupuolella. Kotkasta ja Haminasta mukaan saatiin Summankoti Haminasta, Kotkan kaupungin kotihoito, kotisairaala ja hoivapalvelut ja Haminan kaupungin kotihoito, asumispalvelut ja tehotiimi. Lisäksi ravimäkiyhdistyksen kanssa alkoi yhteistyö. Lisäksi projektissa tehdään yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat myös alueen seurakunnat. Eri seurakuntien kanssa tiivistettiin yhteistyötä vuoden 2009 loppupuolella ja työtä jatketaan vuonna Sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyö on vasta alkutaipaleella. 3 Projektin tila Suunnitellut tavoitteet ja toteutuma Tavoitteet Projektin tavoitteet vuodelle 2009: Saattohoidon laatua yhtenäistetään ja parannetaan Kaakkois-Suomen alueella. Laadun varmistamiseksi kootaan saattohoidon käsikirja, joka toimitetaan kaikkiin projektin yhteistyökumppaneiden yksiköihin. Vapaaehtoiset tukihenkilöt koulutetaan Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Lisäksi tukihenkilötoiminta käynnistetään näillä alueilla. Hoitohenkilöstön saattohoidon osaaminen paranee järjestettyjen koulutusten avulla. Lisäksi projektin aikana tarjotaan mahdollisimman monelle mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Saattohoidon laadun arviointi ja arviointiin liittyvän materiaalin kehittäminen Saattohoidon tietoisuuden lisääminen ammattilaisille ja malliikoille Yhteistyöverkoston laajentaminen myös Kotkan seudulle ja yhteistyön lisääminen alueen seurakuntien kanssa Vaihetulokset Saattohoidon käsikirja valmistui toukokuussa Jatkossa käytämme käsikirjasta nimeä Saattohoidon käsikirja aiemman laatukäsikirja nimen tilalla. Useiden keskustelujen jälkeen päädyimme Saattohoidon käsikirjanimeen, koska nimi kuvaa 3

4 paremmin kirjan tarkoitusta. Emme voi tehdä laatukäsikirjaa saattohoitoon, sillä laatu toteutuakseen vaatii paljon seurantaa ja työtä pitää toteuttaa tiettyjen sertifikaattien mukaan. Käsikirja toteutettiin kansiomuotoisena, jotta sitä on tulevaisuudessakin helppo päivittää ja yksiköt voivat lisätä omiin tarpeisiinsa sopivaa saattohoidon materiaalia kansioon. Käsikirjoja ostettiin kaikkiin projektin yhteistyökumppaneiden yksiköihin yhteensä 20 kpl. Käsikirjan materiaali on myös Muuttolintu ry:n www-sivuilla, jolloin myös ne yksiköt, jotka eivät ole kansiota saaneet, voivat tulostaa materiaalin käyttöönsä. Kansion lisämateriaali on myös saatavilla nettisivuilla. Käsikirjoja päivitetään projektin puitteissa. Käsikirja vietiin projektivastaavan toimesta kaikkiin projektin yhteistyökumppaneiden yksiköihin ja yksiköiden henkilöstö perehdytettiin kansion käyttöön. Osassa yksiköissä projektivastaava tapasi lähes kaikki työntekijät ja perehdytti heidät käsikirjan käyttöön. Toisissa yksiköissä taas projektivastaava tapasi vain yksikön esimiehen tai yksikön yhdyshenkilön, joka perehdytti työntekijät käyttämään käsikirjaa. Ensimmäinen vapaaehtoisten saattotukihenkilöiden ryhmä valmistui Kouvolassa. Valmistuneessa ryhmässä oli 21 henkilöä, joista 20 jäi mukaan tukihenkilötoimintaan. Luotiin malli tukihenkilötoimintaan ja luodun mallin avulla alettiin toteuttaa tukihenkilötoimintaa Kouvolassa. Tukihenkilöitä käytettiin saattohoidossa tukena yhteensä 11 kertaa. Vapaaehtoisille saattotukihenkilöille on selvästi tarvetta, mutta heidän käyttönsä on vielä melko vähäistä. Vapaaehtoisten käyttö osana saattohoidon työtä ei ole vielä rutiinia hoitotyönammattilaisille. Tukihenkilötoiminta käynnistyäkseen ja onnistukseen vaati hyvin paljon markkinointia ja hoitohenkilökunnan muistuttelua vapaaehtoisten olemassa olosta. Tukihenkilötoimintaa markkinoitiin projektivastaavan toimesta yhteistyökumppaneiden yksiköiden työntekijöille siten, että projektivastaava kävi kertomassa yksiköissä tukihenkilötoiminnasta. Lisäksi hoitohenkilöstölle oli tärkeää kertoa milloin tukihenkilöä voi pyytää ja millainen potilas hyötyy tukihenkilöstä. Tukihenkilöiden markkinoinnin tueksi painatettiin myös esite tukihenkilötoiminnasta. 4

5 Esitteessä kerrottiin tukihenkilöiden koulutuksesta, tehtävistä ja siitä mistä tukihenkilön voi saada ja kuka tukihenkilöä voi potilaalle pyytää. Kouvolan tukihenkilöille järjestettiin toiminnanohjausta kerran kuukaudessa kahdessa ryhmässä, yhteensä 12 kertaa. Toiminnanohjaus ostettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoululta. Toiminnanohjauksiin osallistui keskimäärin 5 tukihenkilöä per kerta. Emme saaneet läheskään kaikkia tukihenkilöitä motivoitumaan toiminnanohjaukseen ja ymmärtämään toiminnanohjauksen tärkeyttä tukihenkilötyössä jaksamiseen. Kouvolan tukihenkilöille järjestettiin yhteisiä tapaamisia kaksi kertaa vuoden 2009 aikana. Tapaamisissa opettelimme tuntemaan toinen toisiamme ja kävimme läpi tukihenkilötoimintaan liittyviä asioita sekä pohdimme tukihenkilötoimintaan liittyvää markkinointia yksiköihin. Lappeenrannassa koulutettiin myös tukihenkilöryhmä. Koulutukseen valittiin haastattelun perusteella 10 henkeä. Haastattelut toteutti projektivastaava Päivi Järvinen yhteistyössä Saimaan syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Leila Märkjärven kanssa. Koulutus järjestettiin Saimaan syöpäyhdistyksen tiloissa. Viikonloppu koulutus järjestettiin hotelli Marjolassa. Koulutukseen sisältyi viisi 3,5 tuntia kestävää iltaa ja yksi viikonloppu. Kouluttajina toimivat Etelä-Karjalan ammattiopiston opettajat Vuokko Arola ja Tuija Kuukka. Koulutuksessa käsiteltiin vapaaehtoistyöhön, jaksamiseen ja saattohoitoon liittyviä teemoja. Koulutuksessa oli myös vierailevia luennoitsijoita, esim. sairaalapappi. Koulutuspäivät olivat: 28.4., 7.5., 14.5., , ja Kouvolan koulutuksessa huomasimme, että koulutusiltojen välillä on hyvä olla viikkoja väliä, jotta kurssilaiset saavat rauhassa miettiä ja sisäistää kurssilla opittuja asioita. Lisäksi saattohoito aiheena on hyvin raskas ja vaatii myös kurssilaisilta paljon energiaa. Kurssilaiset kokivat kurssin aikataulun hyväksi. Lappeenrannan tukihenkilötoimintaa lähdettiin toteuttamaan Kouvolassa toteutetun suunnitelman mukaisesti. Tukihenkilö pyyntöjä tuli Lappeenrannan hoito- ja hoivayksiköihin vain kolme. Osittain vähäistä tukihenkilöiden käyttöä selittää se, että Lappeenrannassa projektin yhteistyökumppaneina on myös sellaisia yksiköitä, joissa ei ole vielä tehty saattohoitohoitoa ja yksiköt ovat vasta kehittämässä saattohoidon mallia. Erityisesti Lappeenrannassa täytyy tehostaa tukihenkilöiden markkinointia, jotta vapaaehtoisista tulisi pysyvä osa saattohoitotyötä. 5

6 Lappeenrannan tukihenkilöille ostettiin toiminnanohjaus yritykseltä nimeltä Oivalluksen ovi. Toiminnanohjausta järjestettiin ryhmätoiminnanohjauksena n. kerran kuukaudessa, yhteensä 3 kertaa. Keskimäärin toiminnanohjauksessa olin. 5 henkeä per kerta. Myöskään Lappeenrannassa emme valitettavasti saaneet kaikkia tukihenkilöitä ymmärtämään toiminnanohjauksen tärkeyttä jaksamisen ja toiminnassa kehittymisen kannalta. Kouvolan ja Lappeenrannan tukihenkilöille järjestettiin tutustumiskäynti Helsinkiin Terhokotiin. Tutustuimme Terhokodin toimintaan ja pääsimme esittelykierrokselle heidän tiloihinsa. Lisäksi saimme kuulla heidän vapaaehtoistoiminnastaan. Hoitohenkilöstölle järjestettiin saattohoitoon liittyvää koulutusta, jotta saattohoidon osaaminen paranee. Yhteistyössä Kymenlaakson Amk:n kanssa järjestettiin saattohoitopotilaiden omaisten kohtaamiseen liittyvä koulutus. Kouluttajana toimi Terhokodin kouluttaja Miia Snellman. Koko päivän mittaisessa koulutuksessa teemoina oli perustietoa saattohoitoon ja omaisten kohtaamisen ja heidän kanssaan toimimiseen liittyen. Koulutus saavutti suuren suosion hoitohenkilöstön keskuudessa ja se koettiin hyödylliseksi. Koulutukseen osallistui 85 koulutettavaa. Saattohoitoon liittyvä koulutus iltapäivä järjestettiin Lappeenrannassa 6.5. Palvelukeskussäätiön juhlasalissa. Koulutuksessa oli luennoimassa lääkäri Merja Nurmi, lääkäri Heikki Roilas ja sairaanhoitaja Minna Tani. Koulutuksessa käytiin läpi Kotkan saattohoidon mallia ja kuultiin sairaanhoitajan ja lääkärin näkemys saattohoitoon. Koulutus oli suunnattu pääasiassa hoitohenkilöstölle ja tarkoitettu saattohoidon perustietopaketiksi. Koulutettavia oli 36 kpl. Pirkanmaan hoitokodissa järjestettiin Elämää kuolevan lähellä koulutuspäivä Koulutuspäivään oli järjestetty bussikuljetus ja se oli tarkoitettu kaikille projektin yhteistyökumppaneiden yksiköiden työntekijöille. Koulutuksessa kuultiin Pirkanmaan hoitokodin työntekijöiden luentoja saattohoitoon liittyen sekä saatiin mahdollisuus tutustua hoitokotiin. Retkeläisiä oli 25 kpl. Yhteistyössä Kymenlaakson AMK:n kanssa järjestettiin suruun ja hengellisyyteen liittyvä koulutus Kouluttajina toimivat sairaalapastori Petra Sainio ja psykoterapeutti Jaana Svinhufvud. Koulutuksen teemana oli kuolevan potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen ja toisaalta myös työntekijöiden jaksamisen tukeminen. Koulutukseen osallistui 72 ihmistä. 6

7 järjestettiin Lappeenrannan palvelukeskussäätiön tiloissa Suru ja Hengellisyys saattohoidossa -koulutus. Kouluttajina toimivat psykoterapeutti Jaana Svinhufvud ja sairaalapastori Erja Kalpio. Koulutus oli samansisältöinen järjestetyn kanssa. Koulutukseen osallistui 32 ihmistä. Projektin tavoitteena on kartoittaa saattojen onnistumista ja kehittää saattojen arviointia. Saattojen arviointiin kehitettiin yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä arviointilomake. Lomakkeessa kartoitetaan millaisessa yksikössä saattohoito on tapahtunut kuinka saattohoitopotilaan fyysiset ja psyykkiset tarpeet on huomioitu, kuinka omaiset on huomioitu, kuinka tukihenkilötoiminta on onnistunut jne. Arviointilomakkeen täyttävät omaiset. Myös hoitohenkilökunta voi tiiminä arvioida ja käydä saattohoitoa läpi lomakkeen avulla. Omaiset saavat lomakkeen potilasta hoitavasta yksiköstä ja palauttavat sen palautuskuoressa Muuttolintu ry:lle. Lomakkeen voi täyttää myös Muuttolintu ry:n nettisivujen kautta, jolloin se tulee sähköisenä Muuttolintu ry:lle. Projektin aikana Muuttolintu ry tekee yhteenvetoa Kaakkois-Suomen saattohoitojen onnistumisesta. Saattojenarviointi saatiin käyntiin loppuvuodesta 2009 ja lomakkeita on palautunut jo TOHON KAPPALE MÄÄRÄ. Yhteenvedon tekeminen saattojenarvioinneista pääsee käyntiin vasta vuonna Tiedotus kuuluu olennaisena osana projektiin. Keskeinen osa projektissa on saavutettujen tulosten juurruttamista. Hyvä päätös elämme projektissa on järjestetty myös yleisölle tilaisuuksia, jossa on ollut mahdollisuus keskustella kuolemasta. Yleisötilaisuuksien tarkoituksena on ollut myös lisätä yleisön tietoisuutta saattohoidon erilaisista mahdollisuuksista. Projektille saatiin näkyvyyttä myös lehtitiedotuksen kautta. Lehtijutut tavoittavat todella suuren osan väestöstä ja tätä päätimme hyödyntää myös projektin tiedotuksessa. Ostimme Hermedialta valmiita lehtijuttuja ja kuvia, joita julkaistiin Kaakkois-Suomen alueen lehdissä. Osa lehdistä julkaisi valmiin jutun ja osa halusi valmiin jutun perusteella tulla tekemään oman jutun lehteensä. Päädyimme ostamaan lehtijuttujen teon, koska emme saaneet lehtiä kiinnostumaan hankkeeseen liittyvistä asioista ilman valmiita juttuja. 7

8 4 Projektisuunnitelman tarkennettu eteneminen 4.1 Tehtävät Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa yritetään saada kehiteltyä tiiviimmäksi vuonna Erikoissairaanhoito on todella tärkeä taho saattohoidossa ja olisi tärkeää, että yhteistyö toimisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kotkalaisten yksiköiden lähtiessä projektiin mukaan, järjestetään vapaaehtoisten tukihenkilöiden koulutus myös Kotkassa alkutalvesta Koulutuksen jälkeen myös Kotkan seudulle luodaan toimiva tukihenkilöverkosto. Seurakuntien kanssa yhteistyön kehittämistä jatketaan edelleen. 4.2 Aikataulu ja resurssien käyttö Projekti etenee lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussa. On huomattu, että projektin toteuttamiseen ja kehittämistyön työn toteuttamiseen tarvitaan enemmän kuin yhden ihmisen työpanos. Tällä hetkellä projektissa työskentelee yksi kokopäiväinen työntekijä ja yksi puolipäiväinen työntekijä. Projektin henkilöstöresurssit voisivat olla vieläkin suuremmat, jotta kehittämistyötä saataisi kunnolla eteenpäin. 4.3 Raportointi ja tiedonvälitys Projektin etenemisestä on raportoitu pienimuotoisemmalla raportilla sekä Muuttolintu ry:n hallituksen että ohjausryhmän kokouksissa joka toinen kuukausi. Suurempi projektin väliraportti on tehty kerran vuodessa. Tiedotus yksiköiden välillä on parantunut, sillä jakelulistaa on laajennettu todella paljon ja yksiköissä on enemmän kuin yksi henkilö, jotka saava Muuttolintu ry lähettämät tiedotteet. Edelleen on yksiköitä, joissa tieto ei kulje eteenpäin vaan jää yhden ihmisen taakse. 8

9 4.4 Palaverit Kaakkois-Suomen Saattohoitoyhdistys Muuttolintu ry. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Kokoontumiset olivat vuoronperää Lappeenrannassa ja Kouvolassa, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan kokouksiin. Laatukäsikirjaan liittyviä yhteistyöpalavereja on ollut Kouvolassa kolme kertaa ja Lappeenrannassa kuusi kertaa. Palavereissa on viimeistelty saattohoidon käsikirjan materiaaleja, tuotettu saattojen arviointilomake sekä luotu saattohoidon yhteistyöverkostoa sekä Kouvolan että Lappeenrannan alueelle. Lisäksi Kouvolan, Lappeenrannan ja Kotkan seudulla on järjestetty erilaisia palavereja joiden tarkoituksena oli luoda yhteistyökuvioita eri tahojen ja projektin välille. Näitä tapaamisia oli Muutosten hallinta Projektivastaava palasi äitiyslomalta Projektin mahdollisimman sujuva jatkuvuus ja työntekijän vaihto pyrittiin turvaamaan puolipäiväisen työntekijän palkkaamisella. Päivi Järvinen aloitti osa-aikaisena vapaaehtoistyön ohjaajana. 4.6 Dokumentointi Koulutustarvekyselystä tehtiin yhteenveto ja kyselylomakkeet ja yhteenveto arkistoitiin. Kaikista koulutuksista kerättiin osallistujilta palaute koulutuksesta ja palautteiden pohjalta tehtiin yhteenveto, josta käy ilmi kenelle koulutus oli suunnattu, mikä koulutuksessa oli hyvää, mikä huonoa, kuka kouluttaja jne. Yhteenvedon tarkoituksena on helpottaa koulutuksien järjestämistä jatkossa ja välttyä samoilta virheiltä tulevissa koulutuksissa. 5 Liitteet Projektiorganisaatio (Liite 1) Ohjausryhmän kokoonpano (Liite 2) Lista tapahtumista projektissa (Liite 3) 9