Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset"

Transkriptio

1 Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Kristina Hotakainen, dos., EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta Sydän- ja verisuonitautiriski Väittämiä kliinisen kemian perustutkimuksista 1

2 Sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen laboratoriotutkimukset Sepelvaltimotautikohtaus Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi. - epästabiili angina pectoris - sydäninfarkti ilman ST-nousuja ja - ST-nousuinfarkti (ICD-10:n diagnoosiluokat I20.0, I21, I22). Epästabiilin angina pectoriksen ja ilman ST-nousuja ilmenevän sydäinfarktin (NSTEMI) hoitoperiaatteet ovat samat, kun taas ST-nousuinfarktin hoito on erilainen varsinkin akuuttivaiheessa Käypä hoito / Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä 2

3 Sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikka Vaaran arviointi ja työdiagnoosin asetus pohjautuu Oireisiin EKG-muutoksiin Sydänlihaksen merkkiainemäärityksiin Kliiniseen tutkimukseen Esitietoihin Käypä hoito / Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä Diagnoosi Oireet + EKG ja/tai merkkiainepäästö Kliininen tutkimus - usein normaali Kuvantamistutkimukset - Thx-rtg, sydänecho, tallium/teknetiumkartoitus EKG - diagnostinen n 50%:lla, mutta normaali EKG ei poissulje infarktia Kliiniskemialliset tutkimukset 3

4 Sepelvaltimotautikohtauksen laboratoriotutkimukset Troponiini I tai T ESC/ACC/Käypä hoito: troponiini ensisijainen merkkiaine Troponiinit herkimmät ja spesifisimmät CK-MBm Yksi merkkiaine riittää! Ei ole yhtä sydänspesifinen kuin troponiinit Myoglobiini Epäspesifisin A. Myoglobiinin, B. Troponiini T ja I, C. CK-MB:n vapautumiskäyrä. D. Epästabiilin angina pectoris -potilaan troponiinivuodon kinetiikka. Document 4

5 Merkkiaineiden kinetiikka tänään Troponiinit Lihassolun supistumisesta vastaavan molekyylikompleksin osia Pieni määrä vapaana sytoplasmassa (6% TnT) Sydänperäisten troponiinien (TnI ja TnT) aminohapposekvenssi on erilainen kuin luurankolihastroponiinien Määritetään spesifisten vastaaineiden avulla mitattavat troponiinit aina sydänperäisiä! ctn indikaatiot: Sydäninfarktin diagnostiikka 5

6 Troponiinit Uusilla ultraherkillä menetelmillä terveilläkin mitattavissa hyvin matalia troponiinipitoisuuksia plasmasta Etuna sydänspesifisyys ja laaja aikaikkuna Troponiinipitoisuus kohoaa 3-4 h sisällä lihassolujentuhosta ja tasot pysyvät koholla 1-2 viikkoon asti (huippupitoisuus usein 1-3 vrk kohdalla) Suurentunut pitoisuus + pitoisuuden nousu tai lasku viittaa infarktiin Käyttökelpoinen myös hoidon seurannassa ja vanhojen infarktien toteamisessa. Kohonneita pitoisuuksia esiintyy myös ilman muita sydäninfarktin merkkejä = suurentunut sydäntapahtuman riski tulevaisuudessa (Tn paras yksittäinen ennustekijä) Troponiini-vieritestit HUOM! TnT pikatesti heikosti posit ng/l alueella ja positiivinen > 100 ng/l alueella. Kohonnut TnT pitoisuus havaittavissa pikatestillä 3-9 h kuluessa. Negatiivinen tulos poissulkee infarktin vasta 8-24h oireiden alusta! 4532 P-TnT Troponiini T otettu käyttöön uusi ultraherkkä menetelmä Siirrytty käyttämään ng/l yksikköä aiemman g/l yksikön tilalla Yhden yrityksen patentti: inter-assay vaihtelu vähäisempää kuin TnI:llä ja arvot vertailukelpoisia eri klinikoiden välillä. Herkempi menetelmä Edut: Infarktin toteaminen aiemmin, infarktin nopeampi poissulku, aiemmin ja varmemmin positiivinen NSTEMI-potilailla kuin vanha menetelmä. Haitat: aiempaa enemmän epäspesifisten syiden vuoksi koholla olevia pitoisuuksia. Korostaa kliinisen kuvan merkitystä! Karkeasti, mitä korkeampi TnT-pitoisuus on, sitä todennäköisempi sydänlihasvaurio on. Infarktipotilailla tuloarvo >14 ng/l n. 60%:lla ja 3h myöhemmin n. 100%:lla Diagnostinen spesifisyys vain 70-80% potilasaineistosta riippuen Päätösrajalla 50 ng/l diagnostinen spesifisyys n. 98% 6

7 4532 P-TnT tulkinta Viiteyläraja 14 ng/l (terveiden 99. persentiilin viitealueen yläraja). TnT mitataan tulovaiheessa ja tarvittaessa 3-6 h kuluttua. Päätösraja 50 ng/l = sydänlihasvaurio on todennäköinen (vastaa aiemman epäherkemmän menetelmän 99% viiteylärajaa 0.03 g/l). Tulonäytteen TnT välillä ng/l: uusi näyte 3-6 h kuluttua. Mikäli pitoisuus noussut yli 50% = sydänlihasvaurio on todennäköinen. Tulonäytteen TnT alle 15 ng/l: uusi näyte 3-6 h kuluttua. Mikäli pitoisuus on noussut yli 100% ja samalla >14 ng/l tason = viittaa sydänlihasvaurioon. Mikäli pitoisuus on 3 h kuluttua edelleen alle 15 ng/l (+EKG normaali ja oireet menneet ohi/ epätyypillinen taudinkuva) = sydänlihasvaurio on epätodennäköinen. TnT toistuvasti koholla samalla tasolla: epäspesifinen syy tai krooninen sydänsairaus. Uuden sydäntapahtuman arviointi: yli 50% nousu edelliseen arvoon verrattuna laskutrendin jo alettua = viitteellinen uudesta vauriosta. (Tässä tilanteessa CK-MBm voi olla parempi.) Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiininousu Sydänlihasvenytys Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta Keuhkoembolia Pulmonaalihypertensio Hapen tarjonnan ja kulutuksen epäsuhta Sepsis Hypotensio Hypovolemia Vasemman kammion hypertrofia (subendokardiaalinen iskemia) Tiheälyöntinen rytmihäiriö Suora sydänlihasvaurio Sydänkontuusio Infiltratiiviset sydänlihassairaudet Toksinen lääkevaikutus Myokardiitti, perikardiitti Sydänkirurgia Krooninen munuaisten vajaatoiminta Stroke 7

8 Troponiini I Myös TnI:lle uusia ultraherkkiä menetelmiä; mitattavia pitoisuuksia terveilläkin Havaittavissa plasmassa 3-6 t infarktista ja pitoisuus säilyy kohonneena n. viikon (5-10 vrk) Suuri menetelmien välinen vaihtelu ( inter-assay variation ) klinikoiden välillä Suomessa käytössä Oulussa, muualla TnT 4525 P-CK-MBm Kreatiinikinaasi, MBalayksikkö, massa Dimeeri MM-tyyppiä luurankolihaksessa MB-tyyppiä luuranko- ja sydänlihaksessa BB-tyyppiä suolessa ja aivoissa N. 3% luurankolihaksen CK:sta on MB tyyppiä, sydämessä 20-30% CK-MBm voi nousta myös luurankolihasvaurioissa, tulkinta hankalaa jos samanaikainen luurankolihas- ja sydänlihasvaurio CK-entsyymiaktiivisuuden sijasta tulee määrittää CK-MB pitoisuus ( massa ; ug/l) Matala CK-MBm/CK-suhde viittaa luurankolihasvaurioon ilman sydänlihasvauriota Vääriä positiivisia tuloksia: lihasvaurio, leikkaukset, fyysinen rasitus 8

9 CK-MBm Plasmapitoisuus alkaa nousta 2-3 tunnin kuluessa vauriosta, huippu tunnissa, palautuminen 2-3 vrk:ssa Indikaatio: sydäninfarktiepäily Sydänleikkausten jälkeen infarktille diagnostinen väh. 5x nousu viiteylärajaan nähden Sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen väh. 3x nousu viiteylärajaan nähden infarktille diagnostinen Uusintainfarkti Tulkinta: Viitealue 0-7 µg/l 7-15 µg/l; mahdollinen pieni sydänlihasvaurio: Yli 15 µg/l; akuutti sydänlihasvaurio: (ellei merkittävää luurankolihasvauriota) Yksittäisen testin sensitivisyys on vain n. 50%, mutta toistetut määritykset 6-9 tunnin välein lisäävät sensitivisyyttä lähelle 90% ja 24 tunnin aikana se on lähes 100% Negatiivinen tulos > 6-8 t rintakivun alusta sulkee pois sydänlihasvaurion 4602 P-Myogl Myoglobiini Indikaatiot: Luurankolihasten sairaudet tai vammat (Akuutti sydäninfarkti) Kaikissa lihaksissa esiintyvä lihasproteiini Hyvin sensitiivinen ja varhainen sydänlihasnekroosin merkkiaine, mutta ei sydänlihasspesifinen Mitattavissa plasmasta 1-3 h infarktista, huippupitoisuudet saavutetaan 6-12 tunnissa ja normalisaatio h kuluessa Akuutin sydäninfarktin yhteydessä viitealueen yläraja ylittyy tavallisesti 5-15-kertaisesti Negatiivinen tulos 4 h sairaalaan tulosta: lähes 100% NPV Ei laajaa kliinistä käyttöä luurankolihasvaurion aiheuttaman väärän positiivisuuden vuoksi (nousee lihassairauksissa ja pienissäkin lihastraumoissa). Rhabdomyolyysi! Krooninen munuaisten vajaatoiminta saattaa myös kohottaa pitoisuuksia 9

10 Muita sepelvaltimotautikohtauksen laboratoriokokeita PVK - anemia? Tulehdusreaktio infarktialueella Leukosytoosi, huippu 2-4 päivässä, taso normalisoituu viikossa Lasko (La) suurenee 3 päivässä ja säilyy kohonneena jopa viikkoja LD nousee huippuunsa 3-6 päivässä ja normalisoituu 8-12 päivässä LD, kokonais- CK ja ASAT eivät enää kuulu sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikkaan C-reaktiivinen proteiini (CRP) Infarktin koon arviointi (CRP-arvon suuruus, huippupitoisuus ja pinta-ala) Ennuste Sepelvaltimotautikohtauspotilaiden yhden vuoden kuolleisuus on eri tutkimuksissa 2 18 % ja sydäninfarktivaara 7 21 %. Potilaan vaara kuolla tai saada merkittävä sydäntapahtuma on suurin ensimmäisinä päivinä kohtauksen jälkeen. Ennustetta kuvastavat erityisesti troponiinipitoisuus ja EKG; ne kuvastavat kliinisistä tiedoista riippumatonta lyhyen aikavälin vaaraa kuolla tai kokea sydänperäinen haittatapahtuma. Suurentuneen troponiinipitoisuuden yhteydessä kuoleman vaara on 3 8-kertainen. Käypä hoito / Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä 10

11 Yhteenveto ACS & AMI Työdiagnoosi perustuu oireisiin ja EKG:aan, mutta merkkiainemäärityksiä tarvitaan lopulliseen diagnoosinmääritykseen, päätöksentekoon (NSTEMI) ja vaaran arviointiin Troponiinit ovat ensisijaisia sydäninfarktin diagnostiikassa, CK-MBm toissijainen Määritykset tulisi toistaa 3-6 h sisällä, jotta sydänlihasvaurio voidaan luotettavasti osoittaa tai poissulkea Reinfarktaation tai progressiivisen lihasvaurion arvioinnissa CK- MBm:stä voi olla hyötyä, koska troponiini-taso säilyy koholla ad 2 vk Sydäntoimenpiteiden yhteydessä suositeltavampi CK-MBm Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa sydäninfarktidiagnostiikkaan suositellaan troponiinia (pitoisuuden muutos tärkeä!) Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet 11

12 Natriureettiset peptidit Atrial natriuretic peptide (ANP) erittyy sydämen eteispaineen kohotessa Brain natriuretic peptide (BNP) erittyy vasemmasta kammiosta sen toiminnan pettäessä. Näiden plasmapitoisuudet, erityisesti BNP:n ja sen propeptidin pro-bnp:n tasot, ovat kohonneita sydämen vajaatoiminnassa ja vasemman kammion hypertrofiassa. Käytetään sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa, hoidon seurannassa, hengenahdistuksen erotusdiagnostiikassa sekä riskinarvioinnissa. T ½ BNP = 20 min T ½ NT-proBNP = min 4760 P-proBNP B -tyypin N-terminaalinen propeptidi, plasmasta NT-proBNP:n indikaatiot: Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka (ja hoidon seuranta) Hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka Sydänpotilaan riskinarviointi Pitoisuuksiin vaikuttavat mm. Ikä, sukupuoli ja munuaisten vajaatoiminta Pitoisuus korreloi vajaatoiminnan vaikeusasteeseen Hyvä akuutin vajaatoiminnan diagnostiikassa, hyöty kroonisen vajaatoiminnan hoidon ohjauksessa epävarma Viitearvot: miehet alle 50 v alle 84 ng/l naiset alle 50 v alle 155 ng/l miehet v alle 194 ng/l naiset v alle 222 ng/l miehet yli 65 v alle 229 ng/l naiset yli 65 v alle 352 ng/l 12

13 NT-proBNP tulosten tulkinta Ikä Akuutti HF poissuljettu HF mahdollinen, mutta huomioi myös muut syyt Akuutti HF todennäköinen < 50 < 300 ng/l ng/l > 450 ng/l < 300 ng/l ng/l > 900 ng/l > 75 < 300 ng/l ng/l > 1800 ng/l Ei-akuutin sydämen vajaatoiminnan voi sulkea pois kun probnp on alle 125 ng/l. NT-proBNP lievästi koholla Krooninen sydämen vajaatoiminta Vasemman kammion hypertrofia Sepelvaltimotautikohtaus Keuhkoembolia Sydämen rytmihäiriöt (mm. Eteisvärinä ja lepatus) Sydäninfarktin jälkitila Oikean kammion kuormitus Vaikea pneumonia Munuaisten vajaatoiminta 13

14 Sydän- ja verisuonitautiriskin arviointi Sydän- ja verisuonitautiriskin arviointi Lipiditutkimukset Kolesteroli LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli Triglyseridit Apolipoproteiinit ApoB ApoA1 Hs-CRP 14

15 4515 fp-kol, Kolesteroli Indikaatiot Hyperlipidemioiden diagnostiikka Koronaaritaudin riskin arviointi Kolesterolipitoisuutta alentavan lääkehoidon tehon seuranta Viitearvojen sijaan käytetään tavoitearvoja fp-kol tavoitearvo alle 5.0 mmol/l Suuren riskin potilailla tavoite alle 4.5 mmol/l tai jos mahdollista alle 4.0 mmol/l (todettu valtimotauti, diabetes tai jos valtimotautien kokonaisriski arvioitu suureksi) Kohonnut kolesterolipitoisuus: ruokavalio, perinnölliset tekijät Kolesterolipitoisuus voi kohota myös esim. hypotyreoosissa, nefroottisessa syndroomassa, sappistaasissa, sokeritaudissa, ylipainoisuuden johdosta, kihdissä, uremiassa Matalia kolesteroliarvoja tavataan mm. hypertyreoosissa, aliravitsemuksessa, malabsorptiossa 4599 fp-kol-ldl, LDL-kolesteroli Indikaatiot Hyperlipidemioiden diagnostiikka Koronaaritaudin riskin arviointi Kolesterolipitoisuutta alentavan lääkehoidon tehon seuranta Plasman kolesterolista n. 70 % yleensä LDL-fraktiossa ja LDL-kolesterolin pitoisuus seuraa pääosin kokonaiskolesterolin pitoisuutta LDL on kokonaiskolesterolia tärkeämpi ateroskleroosin, koronaaritaudin ja muiden valtimotautien riskitekijä LDL-Kol-pitoisuuden ollessa korkea kolesterolia kertyy periferisiin kudoksiin, mm. valtimojen seinämiin. Määritetään HUSLABissa suoralla entsymaattisella menetelmällä, aiemmin pitoisuus laskettiin Friedewaldin kaavalla: fs-kol-ldl = fs-kol - fs-kol-hdl - (fs-trigly / 2.2) (Kaavan käytön edellytyksenä on, että fs-trigly on alle 4 mmol/l) LDL-Kol tavoitearvo < 3 mmol/l Suuren riskin potilailla < 2.5. mmol/l Valtimotautia sairastavilla diabeetikoilla < 1.8 mmol/l Kol-LDL/Kol-HDL < 3 15

16 4516 Kol-HDL, HDL-kolesteroli Indikaatiot: Hyperlipidemioiden selvittely Koronaaritaudin riskin arviointi Plasman kolesterolista normaalisti % HDL- fraktiossa HDL:n tehtävänä on kuljettaa kolesterolia periferisistä kudoksista maksaan Korkea HDL liittyy vähentyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin HDL-tasoa nostavat liikunta, laihdutus ylipainoisella, pienessä määrin alkoholin säännöllinen käyttö, eräät lääkeaineet (estrogeenit, antiepileptit) Matala HDL on tavallinen tiloissa, joissa kokonaiskolesteroli ja LDLkolesteroli ovat korkeat sekä hypertriglyseridemioissa Alentunut HDL liittyy myös metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen, ylipainoisuuteen ja sappistaasiin Harvinaisia perinnöllisiä tiloja, joissa HDL on selvästi alentunut tai puuttuu kokonaan (LCAT-entsyymin puutos, Tangierin tauti) Kol-HDL tavoitearvo >1 mmol/l Suhteen Kol/Kol-HDL tavoite < fp-trigly, Triglyseridit Indikaatiot: Hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoidon seuranta Koronaaritaudin riskin arviointi Aterian jälkeen kylomikronit, paastonäytteessä VLDL Korkea paaston jälkeinen trigly (yli 5-10 mmol/l tai korkeampi) liittyy familiaalisiin hyperlipidemioihin Sekundaarinen kohonnut triglyseridiarvo (yleensä 2-5 mmol/l): alkoholi (yksikin runsas alkoholin käyttö voi nostaa trigly-arvoa useiden vuorokausien ajaksi) hypotyreoosi metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, lihavuus munuaisten vajaatoiminta, sappitieobstruktio, akuutti pankreatiitti paraproteinemia, kihti Lääkkeistä diureetit suurina annoksina, beetasalpaajat ja estrogeenit Matala trigly: hypertyreoosi, malabsorptio, aliravitsemus, maksavaurio tai harvinaiset geneettiset puutostilat (hypobetalipoproteinemia, abetalipoproteinemia). fp-trigly tavoitearvo <2 mmol/l Trigly-pitoisuuteen yli 5-10 mmol/l liittyy lisääntynyt haimatulehduksen vaara 16

17 Apolipoproteiinit fs-apot, FS-Lipoproteiinit, apo A1 ja apo B Sisältää kummatkin lipoproteiinitutkimukset, apo A1 ja apo B sekä niiden suhteen fs-apob/a1 Suositeltavin apolipoproteiinitutkimuksista Erikseen tilattavissa 2247 fs-lipoa1, 2248 fs- LipoB, fs-apob/a1 Indikaatiot kaikilla apolipoproteiinitutkimuksilla Sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi Dyslipidemioiden selvittely Kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta ApoB Tavoitearvo < 1.1 g/l, Kanadassa suuren riskin potilailla tavoite < 0.90 g/l Apo B esiintyy plasmassa kahdessa eri muodossa Maksassa muodostuva apo B-100 on LDL-partikkelien vallitseva apoproteiini ja esiintyy myös VLDL-, IDL- ja Lp(a)-partikkeleissa Suoliston seinämässä muodostuva apo B-48 on kylomikronien rakenneosa Kukin lipoproteiinipartikkeli sisältää yhden apo B-molekyylin = Apo B-pitoisuus kuvaa plasman aterogeenisten lipoproteiinipartikkelien lukumäärää, joka on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien riskiin LDL sen sijaan ei kuvaa suoraan aterogeenisten partikkelien lukumäärää, koska LDL-partikkelien kolesterolipitoisuus vaihtelee Potilaan apo B-tason ollessa korkea suhteessa Kol-LDL-arvoon tulos viittaa siihen, että pienikokoisten, tiheiden (small dense) LDLpartikkelien osuus on tavallista korkeampi. Tähän tilaan liittyy suuri sydän/verisuonitautien riski Suurten AMORIS- ja INTERHEART-tutkimusten mukaan apo B on parempi sydän/verisuonitautien riskimittari kuin Kol tai Kol-LDL Alentuneita Apo B-arvoja tavataan maksataudeissa. Apo B puuttuu abetalipoproteinemiassa. 17

18 Apo A1 Tavoitearvo > 1.2 g/l Apo A1 on HDL-lipoproteiinipartikkelien pääasiallinen proteiinikomponentti Seerumin alentunut apo A1-pitoisuus liittyy lisääntyneeseen sepelvaltimo-, aivovaltimo- ja perifeeristen valtimotautien riskiin Apo A1- ja Kol-HDL-pitoisuudet korreloivat yleensä hyvin Apo A1 voi olla korkea geneettisistä syistä Liikunta, estrogeenit, raskaus ja kilpirauhashormoni voivat nostaa pitoisuutta Apo A1 on alentunut primaarisissa hyperlipoproteinemioissa tupakointi ja ylipaino kolestaasissa sepsiksessä esiintyy alentuneita pitoisuuksia alentunut tai puuttuu Tangierin taudissa ja perinnöllisessä hypoalfalipoproteinemiassa fs-apob/a1-suhde Tavoitearvo Miehet < 0.91 Naiset < 0.81 Useiden viimeaikaisten suuriin potilasaineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan muita lipiditutkimuksia parempi sydänja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, aivovaltimotaudit) riskimittari 18

19 8022 S-hs-CRP Indikaatiot: Piilevän tulehduksen diagnosointi ja seuranta Aterotromboosin ja koronaari-taudin riskin arviointi Jo lievästi koholla oleva pitoisuus liittyy koronaaritaudin riskiin Riski Kol-, HDL- ja LDL-pitoisuuksista riippumaton Paikallinen, lievä krooninen tulehdus voi vaurioittaa verisuonten endoteelia ja aiheuttaa paikallisia verihyytymiä Hs-CRP herkkä tulehduksen mittari Hs-CRP mediaani terveillä naisilla 0,6 mg/l ja miehillä 0,45 mg/l Sydäninfarktin, aivoinfarktin tai periferisen ateroskleroosin riski: Pieni riski hs-crp < 1 mg/l Keskisuuri riski 1 3 mg/l Suuri riski > 3 mg/l Aspiriini- ja statiini-hoidoista selvin hyöty kun CRP yli 3 mg/l Voi olla koholla myös diabeetikoilla ja metabolista oireyhtymää sairastavilla CRP-pitoisuuden ollessa koholla, uusintamääritys 3-6 viikon kuluttua Riskilaskurit FINRISKI-laskuri n_riskitestit/finriski-laskuri Reynolds risk score sisältää hs-crp:n EuroSCORE Heart score Europe (high risk) Framingham heart studyn riski-scoret eri sairauksille 19

20 Normaali kaksoivasta-ainemääritys Pirjo Tanner Heterofiilinen silta Pirjo Tanner 20

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta

Lisätiedot

SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014

SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014 SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta Sydän-

Lisätiedot

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1 Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka (2000, 2009) Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit (

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka (2000, 2009) Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit ( Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia KÄYPÄ HOITO -työryhmä (2000, 2009) Potilaalla

Lisätiedot

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Jauhe Valmisteen kuvaus: valkoinen jauhe

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT Mari Kuusinen Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista 1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon. KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Pölönen Laura Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos/ Sisätautien klinikka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet

Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet Elina Kolho Mikrobilääkkeiden käyttö klassiset interventiot Tavoite: mikrobilääkkeiden käytön vähentäminen resistenssiongelman

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot