Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset
|
|
- Tapani Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Kristina Hotakainen, dos., EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta Sydän- ja verisuonitautiriski Väittämiä kliinisen kemian perustutkimuksista 1
2 Sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen laboratoriotutkimukset Sepelvaltimotautikohtaus Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi. - epästabiili angina pectoris - sydäninfarkti ilman ST-nousuja ja - ST-nousuinfarkti (ICD-10:n diagnoosiluokat I20.0, I21, I22). Epästabiilin angina pectoriksen ja ilman ST-nousuja ilmenevän sydäinfarktin (NSTEMI) hoitoperiaatteet ovat samat, kun taas ST-nousuinfarktin hoito on erilainen varsinkin akuuttivaiheessa Käypä hoito / Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä 2
3 Sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikka Vaaran arviointi ja työdiagnoosin asetus pohjautuu Oireisiin EKG-muutoksiin Sydänlihaksen merkkiainemäärityksiin Kliiniseen tutkimukseen Esitietoihin Käypä hoito / Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä Diagnoosi Oireet + EKG ja/tai merkkiainepäästö Kliininen tutkimus - usein normaali Kuvantamistutkimukset - Thx-rtg, sydänecho, tallium/teknetiumkartoitus EKG - diagnostinen n 50%:lla, mutta normaali EKG ei poissulje infarktia Kliiniskemialliset tutkimukset 3
4 Sepelvaltimotautikohtauksen laboratoriotutkimukset Troponiini I tai T ESC/ACC/Käypä hoito: troponiini ensisijainen merkkiaine Troponiinit herkimmät ja spesifisimmät CK-MBm Yksi merkkiaine riittää! Ei ole yhtä sydänspesifinen kuin troponiinit Myoglobiini Epäspesifisin A. Myoglobiinin, B. Troponiini T ja I, C. CK-MB:n vapautumiskäyrä. D. Epästabiilin angina pectoris -potilaan troponiinivuodon kinetiikka. Document 4
5 Merkkiaineiden kinetiikka tänään Troponiinit Lihassolun supistumisesta vastaavan molekyylikompleksin osia Pieni määrä vapaana sytoplasmassa (6% TnT) Sydänperäisten troponiinien (TnI ja TnT) aminohapposekvenssi on erilainen kuin luurankolihastroponiinien Määritetään spesifisten vastaaineiden avulla mitattavat troponiinit aina sydänperäisiä! ctn indikaatiot: Sydäninfarktin diagnostiikka 5
6 Troponiinit Uusilla ultraherkillä menetelmillä terveilläkin mitattavissa hyvin matalia troponiinipitoisuuksia plasmasta Etuna sydänspesifisyys ja laaja aikaikkuna Troponiinipitoisuus kohoaa 3-4 h sisällä lihassolujentuhosta ja tasot pysyvät koholla 1-2 viikkoon asti (huippupitoisuus usein 1-3 vrk kohdalla) Suurentunut pitoisuus + pitoisuuden nousu tai lasku viittaa infarktiin Käyttökelpoinen myös hoidon seurannassa ja vanhojen infarktien toteamisessa. Kohonneita pitoisuuksia esiintyy myös ilman muita sydäninfarktin merkkejä = suurentunut sydäntapahtuman riski tulevaisuudessa (Tn paras yksittäinen ennustekijä) Troponiini-vieritestit HUOM! TnT pikatesti heikosti posit ng/l alueella ja positiivinen > 100 ng/l alueella. Kohonnut TnT pitoisuus havaittavissa pikatestillä 3-9 h kuluessa. Negatiivinen tulos poissulkee infarktin vasta 8-24h oireiden alusta! 4532 P-TnT Troponiini T otettu käyttöön uusi ultraherkkä menetelmä Siirrytty käyttämään ng/l yksikköä aiemman g/l yksikön tilalla Yhden yrityksen patentti: inter-assay vaihtelu vähäisempää kuin TnI:llä ja arvot vertailukelpoisia eri klinikoiden välillä. Herkempi menetelmä Edut: Infarktin toteaminen aiemmin, infarktin nopeampi poissulku, aiemmin ja varmemmin positiivinen NSTEMI-potilailla kuin vanha menetelmä. Haitat: aiempaa enemmän epäspesifisten syiden vuoksi koholla olevia pitoisuuksia. Korostaa kliinisen kuvan merkitystä! Karkeasti, mitä korkeampi TnT-pitoisuus on, sitä todennäköisempi sydänlihasvaurio on. Infarktipotilailla tuloarvo >14 ng/l n. 60%:lla ja 3h myöhemmin n. 100%:lla Diagnostinen spesifisyys vain 70-80% potilasaineistosta riippuen Päätösrajalla 50 ng/l diagnostinen spesifisyys n. 98% 6
7 4532 P-TnT tulkinta Viiteyläraja 14 ng/l (terveiden 99. persentiilin viitealueen yläraja). TnT mitataan tulovaiheessa ja tarvittaessa 3-6 h kuluttua. Päätösraja 50 ng/l = sydänlihasvaurio on todennäköinen (vastaa aiemman epäherkemmän menetelmän 99% viiteylärajaa 0.03 g/l). Tulonäytteen TnT välillä ng/l: uusi näyte 3-6 h kuluttua. Mikäli pitoisuus noussut yli 50% = sydänlihasvaurio on todennäköinen. Tulonäytteen TnT alle 15 ng/l: uusi näyte 3-6 h kuluttua. Mikäli pitoisuus on noussut yli 100% ja samalla >14 ng/l tason = viittaa sydänlihasvaurioon. Mikäli pitoisuus on 3 h kuluttua edelleen alle 15 ng/l (+EKG normaali ja oireet menneet ohi/ epätyypillinen taudinkuva) = sydänlihasvaurio on epätodennäköinen. TnT toistuvasti koholla samalla tasolla: epäspesifinen syy tai krooninen sydänsairaus. Uuden sydäntapahtuman arviointi: yli 50% nousu edelliseen arvoon verrattuna laskutrendin jo alettua = viitteellinen uudesta vauriosta. (Tässä tilanteessa CK-MBm voi olla parempi.) Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiininousu Sydänlihasvenytys Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta Keuhkoembolia Pulmonaalihypertensio Hapen tarjonnan ja kulutuksen epäsuhta Sepsis Hypotensio Hypovolemia Vasemman kammion hypertrofia (subendokardiaalinen iskemia) Tiheälyöntinen rytmihäiriö Suora sydänlihasvaurio Sydänkontuusio Infiltratiiviset sydänlihassairaudet Toksinen lääkevaikutus Myokardiitti, perikardiitti Sydänkirurgia Krooninen munuaisten vajaatoiminta Stroke 7
8 Troponiini I Myös TnI:lle uusia ultraherkkiä menetelmiä; mitattavia pitoisuuksia terveilläkin Havaittavissa plasmassa 3-6 t infarktista ja pitoisuus säilyy kohonneena n. viikon (5-10 vrk) Suuri menetelmien välinen vaihtelu ( inter-assay variation ) klinikoiden välillä Suomessa käytössä Oulussa, muualla TnT 4525 P-CK-MBm Kreatiinikinaasi, MBalayksikkö, massa Dimeeri MM-tyyppiä luurankolihaksessa MB-tyyppiä luuranko- ja sydänlihaksessa BB-tyyppiä suolessa ja aivoissa N. 3% luurankolihaksen CK:sta on MB tyyppiä, sydämessä 20-30% CK-MBm voi nousta myös luurankolihasvaurioissa, tulkinta hankalaa jos samanaikainen luurankolihas- ja sydänlihasvaurio CK-entsyymiaktiivisuuden sijasta tulee määrittää CK-MB pitoisuus ( massa ; ug/l) Matala CK-MBm/CK-suhde viittaa luurankolihasvaurioon ilman sydänlihasvauriota Vääriä positiivisia tuloksia: lihasvaurio, leikkaukset, fyysinen rasitus 8
9 CK-MBm Plasmapitoisuus alkaa nousta 2-3 tunnin kuluessa vauriosta, huippu tunnissa, palautuminen 2-3 vrk:ssa Indikaatio: sydäninfarktiepäily Sydänleikkausten jälkeen infarktille diagnostinen väh. 5x nousu viiteylärajaan nähden Sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen väh. 3x nousu viiteylärajaan nähden infarktille diagnostinen Uusintainfarkti Tulkinta: Viitealue 0-7 µg/l 7-15 µg/l; mahdollinen pieni sydänlihasvaurio: Yli 15 µg/l; akuutti sydänlihasvaurio: (ellei merkittävää luurankolihasvauriota) Yksittäisen testin sensitivisyys on vain n. 50%, mutta toistetut määritykset 6-9 tunnin välein lisäävät sensitivisyyttä lähelle 90% ja 24 tunnin aikana se on lähes 100% Negatiivinen tulos > 6-8 t rintakivun alusta sulkee pois sydänlihasvaurion 4602 P-Myogl Myoglobiini Indikaatiot: Luurankolihasten sairaudet tai vammat (Akuutti sydäninfarkti) Kaikissa lihaksissa esiintyvä lihasproteiini Hyvin sensitiivinen ja varhainen sydänlihasnekroosin merkkiaine, mutta ei sydänlihasspesifinen Mitattavissa plasmasta 1-3 h infarktista, huippupitoisuudet saavutetaan 6-12 tunnissa ja normalisaatio h kuluessa Akuutin sydäninfarktin yhteydessä viitealueen yläraja ylittyy tavallisesti 5-15-kertaisesti Negatiivinen tulos 4 h sairaalaan tulosta: lähes 100% NPV Ei laajaa kliinistä käyttöä luurankolihasvaurion aiheuttaman väärän positiivisuuden vuoksi (nousee lihassairauksissa ja pienissäkin lihastraumoissa). Rhabdomyolyysi! Krooninen munuaisten vajaatoiminta saattaa myös kohottaa pitoisuuksia 9
10 Muita sepelvaltimotautikohtauksen laboratoriokokeita PVK - anemia? Tulehdusreaktio infarktialueella Leukosytoosi, huippu 2-4 päivässä, taso normalisoituu viikossa Lasko (La) suurenee 3 päivässä ja säilyy kohonneena jopa viikkoja LD nousee huippuunsa 3-6 päivässä ja normalisoituu 8-12 päivässä LD, kokonais- CK ja ASAT eivät enää kuulu sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikkaan C-reaktiivinen proteiini (CRP) Infarktin koon arviointi (CRP-arvon suuruus, huippupitoisuus ja pinta-ala) Ennuste Sepelvaltimotautikohtauspotilaiden yhden vuoden kuolleisuus on eri tutkimuksissa 2 18 % ja sydäninfarktivaara 7 21 %. Potilaan vaara kuolla tai saada merkittävä sydäntapahtuma on suurin ensimmäisinä päivinä kohtauksen jälkeen. Ennustetta kuvastavat erityisesti troponiinipitoisuus ja EKG; ne kuvastavat kliinisistä tiedoista riippumatonta lyhyen aikavälin vaaraa kuolla tai kokea sydänperäinen haittatapahtuma. Suurentuneen troponiinipitoisuuden yhteydessä kuoleman vaara on 3 8-kertainen. Käypä hoito / Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä 10
11 Yhteenveto ACS & AMI Työdiagnoosi perustuu oireisiin ja EKG:aan, mutta merkkiainemäärityksiä tarvitaan lopulliseen diagnoosinmääritykseen, päätöksentekoon (NSTEMI) ja vaaran arviointiin Troponiinit ovat ensisijaisia sydäninfarktin diagnostiikassa, CK-MBm toissijainen Määritykset tulisi toistaa 3-6 h sisällä, jotta sydänlihasvaurio voidaan luotettavasti osoittaa tai poissulkea Reinfarktaation tai progressiivisen lihasvaurion arvioinnissa CK- MBm:stä voi olla hyötyä, koska troponiini-taso säilyy koholla ad 2 vk Sydäntoimenpiteiden yhteydessä suositeltavampi CK-MBm Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa sydäninfarktidiagnostiikkaan suositellaan troponiinia (pitoisuuden muutos tärkeä!) Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet 11
12 Natriureettiset peptidit Atrial natriuretic peptide (ANP) erittyy sydämen eteispaineen kohotessa Brain natriuretic peptide (BNP) erittyy vasemmasta kammiosta sen toiminnan pettäessä. Näiden plasmapitoisuudet, erityisesti BNP:n ja sen propeptidin pro-bnp:n tasot, ovat kohonneita sydämen vajaatoiminnassa ja vasemman kammion hypertrofiassa. Käytetään sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa, hoidon seurannassa, hengenahdistuksen erotusdiagnostiikassa sekä riskinarvioinnissa. T ½ BNP = 20 min T ½ NT-proBNP = min 4760 P-proBNP B -tyypin N-terminaalinen propeptidi, plasmasta NT-proBNP:n indikaatiot: Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka (ja hoidon seuranta) Hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka Sydänpotilaan riskinarviointi Pitoisuuksiin vaikuttavat mm. Ikä, sukupuoli ja munuaisten vajaatoiminta Pitoisuus korreloi vajaatoiminnan vaikeusasteeseen Hyvä akuutin vajaatoiminnan diagnostiikassa, hyöty kroonisen vajaatoiminnan hoidon ohjauksessa epävarma Viitearvot: miehet alle 50 v alle 84 ng/l naiset alle 50 v alle 155 ng/l miehet v alle 194 ng/l naiset v alle 222 ng/l miehet yli 65 v alle 229 ng/l naiset yli 65 v alle 352 ng/l 12
13 NT-proBNP tulosten tulkinta Ikä Akuutti HF poissuljettu HF mahdollinen, mutta huomioi myös muut syyt Akuutti HF todennäköinen < 50 < 300 ng/l ng/l > 450 ng/l < 300 ng/l ng/l > 900 ng/l > 75 < 300 ng/l ng/l > 1800 ng/l Ei-akuutin sydämen vajaatoiminnan voi sulkea pois kun probnp on alle 125 ng/l. NT-proBNP lievästi koholla Krooninen sydämen vajaatoiminta Vasemman kammion hypertrofia Sepelvaltimotautikohtaus Keuhkoembolia Sydämen rytmihäiriöt (mm. Eteisvärinä ja lepatus) Sydäninfarktin jälkitila Oikean kammion kuormitus Vaikea pneumonia Munuaisten vajaatoiminta 13
14 Sydän- ja verisuonitautiriskin arviointi Sydän- ja verisuonitautiriskin arviointi Lipiditutkimukset Kolesteroli LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli Triglyseridit Apolipoproteiinit ApoB ApoA1 Hs-CRP 14
15 4515 fp-kol, Kolesteroli Indikaatiot Hyperlipidemioiden diagnostiikka Koronaaritaudin riskin arviointi Kolesterolipitoisuutta alentavan lääkehoidon tehon seuranta Viitearvojen sijaan käytetään tavoitearvoja fp-kol tavoitearvo alle 5.0 mmol/l Suuren riskin potilailla tavoite alle 4.5 mmol/l tai jos mahdollista alle 4.0 mmol/l (todettu valtimotauti, diabetes tai jos valtimotautien kokonaisriski arvioitu suureksi) Kohonnut kolesterolipitoisuus: ruokavalio, perinnölliset tekijät Kolesterolipitoisuus voi kohota myös esim. hypotyreoosissa, nefroottisessa syndroomassa, sappistaasissa, sokeritaudissa, ylipainoisuuden johdosta, kihdissä, uremiassa Matalia kolesteroliarvoja tavataan mm. hypertyreoosissa, aliravitsemuksessa, malabsorptiossa 4599 fp-kol-ldl, LDL-kolesteroli Indikaatiot Hyperlipidemioiden diagnostiikka Koronaaritaudin riskin arviointi Kolesterolipitoisuutta alentavan lääkehoidon tehon seuranta Plasman kolesterolista n. 70 % yleensä LDL-fraktiossa ja LDL-kolesterolin pitoisuus seuraa pääosin kokonaiskolesterolin pitoisuutta LDL on kokonaiskolesterolia tärkeämpi ateroskleroosin, koronaaritaudin ja muiden valtimotautien riskitekijä LDL-Kol-pitoisuuden ollessa korkea kolesterolia kertyy periferisiin kudoksiin, mm. valtimojen seinämiin. Määritetään HUSLABissa suoralla entsymaattisella menetelmällä, aiemmin pitoisuus laskettiin Friedewaldin kaavalla: fs-kol-ldl = fs-kol - fs-kol-hdl - (fs-trigly / 2.2) (Kaavan käytön edellytyksenä on, että fs-trigly on alle 4 mmol/l) LDL-Kol tavoitearvo < 3 mmol/l Suuren riskin potilailla < 2.5. mmol/l Valtimotautia sairastavilla diabeetikoilla < 1.8 mmol/l Kol-LDL/Kol-HDL < 3 15
16 4516 Kol-HDL, HDL-kolesteroli Indikaatiot: Hyperlipidemioiden selvittely Koronaaritaudin riskin arviointi Plasman kolesterolista normaalisti % HDL- fraktiossa HDL:n tehtävänä on kuljettaa kolesterolia periferisistä kudoksista maksaan Korkea HDL liittyy vähentyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin HDL-tasoa nostavat liikunta, laihdutus ylipainoisella, pienessä määrin alkoholin säännöllinen käyttö, eräät lääkeaineet (estrogeenit, antiepileptit) Matala HDL on tavallinen tiloissa, joissa kokonaiskolesteroli ja LDLkolesteroli ovat korkeat sekä hypertriglyseridemioissa Alentunut HDL liittyy myös metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen, ylipainoisuuteen ja sappistaasiin Harvinaisia perinnöllisiä tiloja, joissa HDL on selvästi alentunut tai puuttuu kokonaan (LCAT-entsyymin puutos, Tangierin tauti) Kol-HDL tavoitearvo >1 mmol/l Suhteen Kol/Kol-HDL tavoite < fp-trigly, Triglyseridit Indikaatiot: Hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoidon seuranta Koronaaritaudin riskin arviointi Aterian jälkeen kylomikronit, paastonäytteessä VLDL Korkea paaston jälkeinen trigly (yli 5-10 mmol/l tai korkeampi) liittyy familiaalisiin hyperlipidemioihin Sekundaarinen kohonnut triglyseridiarvo (yleensä 2-5 mmol/l): alkoholi (yksikin runsas alkoholin käyttö voi nostaa trigly-arvoa useiden vuorokausien ajaksi) hypotyreoosi metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, lihavuus munuaisten vajaatoiminta, sappitieobstruktio, akuutti pankreatiitti paraproteinemia, kihti Lääkkeistä diureetit suurina annoksina, beetasalpaajat ja estrogeenit Matala trigly: hypertyreoosi, malabsorptio, aliravitsemus, maksavaurio tai harvinaiset geneettiset puutostilat (hypobetalipoproteinemia, abetalipoproteinemia). fp-trigly tavoitearvo <2 mmol/l Trigly-pitoisuuteen yli 5-10 mmol/l liittyy lisääntynyt haimatulehduksen vaara 16
17 Apolipoproteiinit fs-apot, FS-Lipoproteiinit, apo A1 ja apo B Sisältää kummatkin lipoproteiinitutkimukset, apo A1 ja apo B sekä niiden suhteen fs-apob/a1 Suositeltavin apolipoproteiinitutkimuksista Erikseen tilattavissa 2247 fs-lipoa1, 2248 fs- LipoB, fs-apob/a1 Indikaatiot kaikilla apolipoproteiinitutkimuksilla Sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi Dyslipidemioiden selvittely Kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta ApoB Tavoitearvo < 1.1 g/l, Kanadassa suuren riskin potilailla tavoite < 0.90 g/l Apo B esiintyy plasmassa kahdessa eri muodossa Maksassa muodostuva apo B-100 on LDL-partikkelien vallitseva apoproteiini ja esiintyy myös VLDL-, IDL- ja Lp(a)-partikkeleissa Suoliston seinämässä muodostuva apo B-48 on kylomikronien rakenneosa Kukin lipoproteiinipartikkeli sisältää yhden apo B-molekyylin = Apo B-pitoisuus kuvaa plasman aterogeenisten lipoproteiinipartikkelien lukumäärää, joka on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien riskiin LDL sen sijaan ei kuvaa suoraan aterogeenisten partikkelien lukumäärää, koska LDL-partikkelien kolesterolipitoisuus vaihtelee Potilaan apo B-tason ollessa korkea suhteessa Kol-LDL-arvoon tulos viittaa siihen, että pienikokoisten, tiheiden (small dense) LDLpartikkelien osuus on tavallista korkeampi. Tähän tilaan liittyy suuri sydän/verisuonitautien riski Suurten AMORIS- ja INTERHEART-tutkimusten mukaan apo B on parempi sydän/verisuonitautien riskimittari kuin Kol tai Kol-LDL Alentuneita Apo B-arvoja tavataan maksataudeissa. Apo B puuttuu abetalipoproteinemiassa. 17
18 Apo A1 Tavoitearvo > 1.2 g/l Apo A1 on HDL-lipoproteiinipartikkelien pääasiallinen proteiinikomponentti Seerumin alentunut apo A1-pitoisuus liittyy lisääntyneeseen sepelvaltimo-, aivovaltimo- ja perifeeristen valtimotautien riskiin Apo A1- ja Kol-HDL-pitoisuudet korreloivat yleensä hyvin Apo A1 voi olla korkea geneettisistä syistä Liikunta, estrogeenit, raskaus ja kilpirauhashormoni voivat nostaa pitoisuutta Apo A1 on alentunut primaarisissa hyperlipoproteinemioissa tupakointi ja ylipaino kolestaasissa sepsiksessä esiintyy alentuneita pitoisuuksia alentunut tai puuttuu Tangierin taudissa ja perinnöllisessä hypoalfalipoproteinemiassa fs-apob/a1-suhde Tavoitearvo Miehet < 0.91 Naiset < 0.81 Useiden viimeaikaisten suuriin potilasaineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan muita lipiditutkimuksia parempi sydänja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, aivovaltimotaudit) riskimittari 18
19 8022 S-hs-CRP Indikaatiot: Piilevän tulehduksen diagnosointi ja seuranta Aterotromboosin ja koronaari-taudin riskin arviointi Jo lievästi koholla oleva pitoisuus liittyy koronaaritaudin riskiin Riski Kol-, HDL- ja LDL-pitoisuuksista riippumaton Paikallinen, lievä krooninen tulehdus voi vaurioittaa verisuonten endoteelia ja aiheuttaa paikallisia verihyytymiä Hs-CRP herkkä tulehduksen mittari Hs-CRP mediaani terveillä naisilla 0,6 mg/l ja miehillä 0,45 mg/l Sydäninfarktin, aivoinfarktin tai periferisen ateroskleroosin riski: Pieni riski hs-crp < 1 mg/l Keskisuuri riski 1 3 mg/l Suuri riski > 3 mg/l Aspiriini- ja statiini-hoidoista selvin hyöty kun CRP yli 3 mg/l Voi olla koholla myös diabeetikoilla ja metabolista oireyhtymää sairastavilla CRP-pitoisuuden ollessa koholla, uusintamääritys 3-6 viikon kuluttua Riskilaskurit FINRISKI-laskuri n_riskitestit/finriski-laskuri Reynolds risk score sisältää hs-crp:n EuroSCORE Heart score Europe (high risk) Framingham heart studyn riski-scoret eri sairauksille 19
20 Normaali kaksoivasta-ainemääritys Pirjo Tanner Heterofiilinen silta Pirjo Tanner 20
Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset
Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta
LisätiedotSYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014
SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta Sydän-
LisätiedotVERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien
LisätiedotUutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio
Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotSydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka
Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon
LisätiedotVerisuonitaudin riskitekijät
Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotSydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa
Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1 Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
Lisätiedot1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä
Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?
LisätiedotKansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotPohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet
Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotJohdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl
Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotSTATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa
STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotSydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka (2000, 2009) Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit (
Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia KÄYPÄ HOITO -työryhmä (2000, 2009) Potilaalla
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotHYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS
HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen
LisätiedotSUKLAA JA SYDÄNTERVEYS
SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Jauhe Valmisteen kuvaus: valkoinen jauhe
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotSISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA
1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa
LisätiedotBorrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista
1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotHEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala
HEPATOGESTOOSI ÄITIYSHUOLLON ALUEELLINEN KOULUTUS 13.3.2018 Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala MÄÄRITELMIÄ hepatogestoosi = hepatoosi = raskauskolestaasi = intrahepaattinen kolestaasi
LisätiedotTrusker'S Precious And Grace
Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)
EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotVastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko
Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotKEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.
KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotTestataanko samalla hiv
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotKOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT
KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT Mari Kuusinen Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan
LisätiedotHERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka
HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku
Lisätiedot