TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA. Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu

Transkriptio

1 TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu Helena Nykänen 1

2 TARKKAAVUUSHÄIRIÖ (ADHD) YLEISESTI DIAGNOOSIN LUONTEESTA: Määrittävät käyttäytymisen piirteet tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus sekä impulsiivisuus. Ilmiönä vanha, diagnoosina verraten nuori. Diagnostiset kriteerit muokkautuneet ajan kuluessa. Käyttäytymisen tason diagnoosi. Perinnöllinen vahvasti. Pysyvä, alkaa ennen kouluikää ja jatkuu yli puolella aikuisuuteen. Helena Nykänen 2

3 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE A. Joko 1 tai 2: 1. TARKKAAMATTOMUUS Kuusi tai useampi seuraavista tarkkaamattomuutta kuvaavista oireista. On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Diagnoosi tehdään eri tilanteiden pohjalta (koti, koulu, ip/ap). Helena Nykänen 3

4 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE TARKKAAMATTOMUUS: 1. Ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin tai tekee paljon huolimattomuusvirheitä. 2. On vaikeuksia ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä tai leikeissä. 3. Ei kuuntele mitä hänelle puhutaan. 4. Ei seuraa ohjeita ja ei saa suoritettua tehtäviään loppuun. 5. On vaikeuksia organisoida tehtäviään loppuun. 6. Ei pidä tehtävistä, jotka vaativat pitkäaikaista ponnistelua tai välttelee niitä. 7. Kadottaa tarpeellisia tavaroitaan (leluja, kyniä, kirjoja jne.). 8. Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä. 9. On hajamielinen päivittäisissä toimissaan. Helena Nykänen 4

5 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE 2. HYPERAKTIIVISUUS IMPULSIIVISUUS Kuusi tai useampi seuraavista hyperaktiivisuutta/ impulsiivisuutta kuvaavista oireista On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Helena Nykänen 5

6 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE MOTORINEN LEVOTTOMUUS/ IMPULSIIVISUUS 1. Heiluttelee käsiään tai jalkojaan tai kiemurtelee istuessaan. 2. Nousee paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa missä pitäisi istua paikoillaan. 3. Juoksentelee ympäriinsä tai kiipeilee tilanteissa, joissa se ei ole sopivaa. 4. On vaikeuksia leikkiä tai osallistua harrastuksiin hiljaa. 5. On aina menossa tai näyttää siltä kuin olisi moottorikäyttöinen. 6. Puhuu usein liikaa. 7. Vastaa ennen kuin on kuullut koko kysymyksen. 8. On vaikeuksia odottaa vuoroaan. 9. Usein keskeyttää toisen puheen tai häiritsee muita. Helena Nykänen 6

7 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE B. Joitain oireita on ollut havaittavissa ennen alle 7 vuoden ikää. C. Jotkin oireet ovat havaittavissa useammassa kuin yhdessä tilanteessa (esim. koulussa ja kotona). D. Suoriutuminen koulussa, työssä tai sosiaalisissa tilanteissa on selvästi heikentynyt. E. Oireet eivät ole seurausta psykoottisesta häiriöstä tai paremmin selitettävissä jollain toisella häiriöllä (esim. mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt tai persoonallisuushäiriöt). Helena Nykänen 7

8 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE HÄIRIÖN JAOTTELU ERI TYYPPEIHIN: * Tarkkavaisuushäiriö, sekamuoto - molemmat kriteerit 1 ja 2 täyttyvät * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamaton muoto - kriteeri 1 täyttyy, kriteeri 2 ei täyty * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti hyperaktiivinen - impulsiivinen muoto - kriteeri 2 täyttyy, kriteeri 1 ei täyty Helena Nykänen 8

9 Tarkkaavaisuushäiriö bio-psykososiaalinen ongelma * Biologinen pohja - perinnöllisyyden rooli suuri - keskushermoston toiminnan tasolla eroja * Joka näyttäytyy psykologisella tasolla heikkouksina - toiminnanohjauksen ongelmat - vaikeus oppia oman käyttäytymisen säätelyä * Jotka ilmenevät vaikeuksina sosiaalisissa tilanteissa ja suhteissa - koulusuoriutumisen vaikeudet - vaikeudet noudattaa sääntöjä - vaikeudet toimia suhteissa aikuisiin ja ikätovereihin Helena Nykänen 9

10 TARKKAAVUUSHÄIRIÖN ULOTTUVUUDET KÄYTTÄYTYMINEN: vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti ympäristöllä voimakas toimintaa ohjaava vaikutus (ks. palautteiden merkitys) TYÖSKENTELY JA OPPIMINEN: vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi (ks. tarkkaavuuden osataidot) vaikeus suunnitella ja arvioida toimintaa tehtävätilanteissa (ks. toiminnanohjaus) TUNTEET: vaikeus hillitä tunteita ja ilmaista niitä suotavalla tavalla. Helena Nykänen 10

11 Kuinka yleinen on tarkkaavaisuushäiriö? Arviot välillä 1-20 %. Yleisimmin 3-5 %. Arviot poikien ja tyttöjen suhteesta välillä 2/1 ja 10/1. Pojat lähetetään tutkimuksiin helpommin, jostain syystä. Helena Nykänen 11

12 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy hyvin usein muita häiriöitä Oppimisvaikeudet -arviot esiintyvyydestä vaihtelevat % -kliinisessä aineistossa aina suurempi -joka tapauksessa yleisempää kuin normaalipopulaatiossa Emotionaaliset ongelmat -ahdistuneisuus, masentuneisuus, alhainen itsekunnioitus -yleisempiä kuin normaalipopulaatiossa Helena Nykänen 12

13 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Käytöshäiriöt -oppositionaalinen käytöshäiriö (riidanhaluisuutta, aggressiivisuutta, ärtyvyyttä jne.) -varsinainen käytöshäiriö -arviot esiintyvyydestä % Ongelma -erotusdiagnostisesti -tukitoimia suunniteltaessa myös muut tekijät on otettava huomioon Helena Nykänen 13

14 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Yleisellä tasolla havaitut ongelmat vähenevät iän myötä. Oireiden painopiste muuttuu, motorinen levottomuus ja impulsiivisuus vähenevät, tarkkaamattomuus ja oman toiminnan jäsentäminen säilyy - usein toimintavaikeudet säilyvät. Lapsuudessa tarkkaavaisuushäiriöisistä ongelmat jatkuvat selvinä ¾:lla murrosikään ja ½:lla aikuisuuteen. Helena Nykänen 14

15 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Lapsuuden tarkkaavaisuushäiriö riski myöhemmälle kehitykselle Koulutukseen Työuriin (lyhyet katkeilevat työsuhteet) Käytöshäiriön kehittyminen Päihdehäiriön kehittyminen Helena Nykänen 15

16 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Lapsen pitäisi pystyä ikätasonsa mukaan pitämään vireystilaa yllä tehtävien vaatimalla tavalla. Toisaalta hänen pitää osata vaihdella vireystilaa tilanteen mukaan. Havaintojen valikoivalla kohdentamiselle tarkoitetaan kykyä poimia ärsykkeistä tilanteen kannalta olennainen aines ja sulkea epäolennainen pois. Tämä edellyttää ennakoivaa toimintaa ja toimintastrategioiden oppimista. Tarkkaavaisuus edellyttää myös kahden toiminnon samanaikaista hallintaa. Helena Nykänen 16

17 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Toisaalta kykyä vaihtaa hyvinkin nopeasti huomiota kohteesta toiseen. Kyky käsitellä samanaikaisesti useaa asiaa lisääntyy iän myötä. Lapsen pitäisi pystyä suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan häiriötekijöistä huolimatta. Tarkkaavaisuus vaatii myös kykyä säädellä tehtävän kannalta olennaista ponnistelua. Tarkkaavaisuus edellyttää myös toiminnan jatkuvuutta ja pitkäaikaista keskittymistä samaan tehtävään. Helena Nykänen 17

18 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN Tehokkaita tukimuotoja ovat: 1. Lääkehoito Stimulanttilääkitys (Ritalin 4h, Concerta 8h) Lyhytaikainen teho TH:n ydinoireisiin vakuuttavasti osoitettu Uusi lääke Strattera Suomessa lääkkeiden käyttö suhteellisen vähäistä 0.45% 7-14v. (2005), esim. USA 4-7% lapsista jossakin vaiheessa 2.Perhekoulu Strukturoitu n. 10 tapaamisen tukimuoto Huomion kiinnittäminen vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen Tehokkaiden käyttäytymisen hallinnan keinojen opettelu Helena Nykänen 18

19 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN 3. Koulussa toteutetut käyttäytymispsykologiseen lähestymistapaan perustuvat tukimuodot Tilanteiden jäsentäminen. Huomion kiinnittäminen lapselle annettuun palautteeseen. Näistä puhun enemmän, liittäen niitä toiminnanohjauksen taitoihin ja toiminnanohjauksen taitojen kehittämiseen. Helena Nykänen 19

20 TOIMINNAOHJAUS Käsitteen taustalla neuropsykologinen teoria. Kykyä säädellä/ jäsentää omaa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Luria: TO:n taitojen kehittyminen on kiinteästi suhteessa A) keskushermoston kehittymiseen B) vuorovaikutukseen aikuisiin -kehityksessä aluksi ulkoinen, aikuisen tekemä jäsennys ja kontrolli sisäistyy lapselle -kieli keskeinen toiminnanohjauksen väline (aikuinen kielellistää asiat) Helena Nykänen 20

21 TOIMINNAOHJAUS Kehittyminen jatkuu pitkälle murrosikään (liittyen otsalohkojen toiminnan kehittymiseen). Toiminnanohjaus koostuu tavoitteiden muodostamisesta, ennakoimisesta, toiminnan suunnittelemisesta ja organisoimisesta, tavoitteiden toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti sekä toiminnan arvioimisesta, korjaamisesta ja uudelleen suuntaamisesta. Suunnitelma ohjaa toimintaa osaa arvioida omaa toimintaansa jälkeenpäin. Helena Nykänen 21

22 Mikä tarkkaavaisuuteen vaikuttaa? Motivaatio Tunnetilojen ja mielialojen vaihtelu Stressitekijät Vireystila Tiedolliset ja taidolliset kyvyt Helena Nykänen 22

23 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyö: vanhemmat, avustaja muut opettajat, erilaiset tutkivat tahot (tiedon välittäminen, hyvät kysymykset) Nopea puuttuminen Koulu tukitoimien keskeisin paikka Tukitoimien systemaattinen soveltaminen antaa lisätietoa= diagnostinen väline Helena Nykänen 23

24 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN Tehokkaita tukitoimia on olemassa. Tavoitteiden asettelu täytyy olla realistinen (pienin askelin, jotta edistyminen voidaan nähdä). Tukitoimien pitkäkestoisuus -lähtökohtana on, että tukitoimet kestävät pitkään, vähintään kuukausia -tukitoimien tarve vaihtelee eri vaiheissa Helena Nykänen 24

25 MENETELMIÄ JA INTERVENTIOKEINOJA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUEKSI Opettajan täytyy haluta auttaa lasta onnistumaan. Opettaja näkee lapsen voimavarat ja lahjat, eikä ajattele hänen olevan tyhmä tai tuhma. Opettajan tehtävänä on selvittää miten kukin lapsi oppii parhaiten. ADHD -lapsi ei mene siinä sivussa, vaan vaatii opettajalta tietoa, harjoittelua, perehtymistä ja sinnikkyyttä Lapsen on hyvä saada kokea olevansa hyväksytty sellaisenaan, vasta rakenteilla olevana oppijana. Nämä lapset eivät koskaan voi saada liikaa positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia koulutiellään. Helena Nykänen 25

26 OPETUKSEN STRUKTUROINTI Käsitteellä tarkoitetaan rakenteiltaan selkeiksi suunniteltua opetusta. ADHD-oppilaat hyötyvät selkeydestä, ennustettavuudesta, toistuvista rutiineista ja struktuurista. Lapsia helpottaa, kun päivä jaetaan selvästi ajallisiin periodeihin ja sama malli toistuu päivittäin. Opettaja oppii tuntemaan yleiset häiriötä aiheuttavat tilanteen ja ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Opiskeluympäristö ja opetus strukturoidaan. Helena Nykänen 26

27 OPETUKSEN STRUKTUROINTI II Lukujärjestyksen tulisi olla selkeä, joko luokan seinällä tai oppilaan pulpetinkannessa. Lukuisat tehtävät tulisi pilkkoa osiksi ja tarjoilla ne oppilaalle pienissä jaksoissa. Huom. Kokeiden pilkkominen ja tehtävienlukeminen ääneen. Tiukkoja deadlineja tulee välttää. Lukujärjestykset, ohjeet, vihjeet ja listat tulisivat olla kuvitettuina ja selkeinä lapsen nähtävillä. Visuaaliset kuvatuet: kuvien käyttö vaatii harjoittelua, mutta tuo hyötyä. Helena Nykänen 27

28 OPPIMISEN TUKEMINEN Selvitä miten oppilas oppii parhaiten, oppilaan vahvuudet ja hänelle sopivimmat oppimistyylit. Ohjatussa oppimiskokemuksessa lapsi ohjataan itse oivaltamaan ja oppimaan: säännöt, perustelut. Huomion kiinnittäminen oppimisen prosessiin, ei niinkään tuotokseen. Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset kaipaavat usein eri oppimiskanavien eli aistikanavien käyttöä. He hyötyvät usein sekä taktiilisen että visuaalisen kanavan käytöstä. Helena Nykänen 28

29 OPPIMISEN TUKEMINEN II Huom. visuaalinen ja auditiivinen modaliteetti kehittyvät lapsille vasta viimeisenä. Siten kuuntelemalla oppiminen on yleensä vaikeinta oppilaille (vrt. nykyinen opetus). Selkeät ohjeet tiiviisti ja yksinkertaisesti. Seiso lähellä oppilasta. Hae katsekontakti häneen. Anna kerrallaan vain yksi tai kaksi ohjetta. Kirjoita ohjeet ylös tai laita oppilaat kirjoittamaan ne. Rohkaise lasta kysymään, jos hän tarvitsee apua. Helena Nykänen 29

30 OPPIMISEN TUKEMINEN III Anna oppilaillesi jokin aloitusmerkki aloittaessasi opetusta. Käytä muistutuslistoja, esim. työskentelyä aloitettaessa tai kotiin lähtiessä. Aseta tavoitteet ja odotukset tunniksi, päiväksi, viikoksi jne. Rohkaise oppilasta pitämään pöydällä vain työskentelyssä tarvittava materiaali. Viestitä oppilaalle, että hän pystyy oppimaan, mutta eri keinoin. Helena Nykänen 30

31 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN Vääränlainen fyysinen oppimisympäristö vie lapsen energian epäolennaisiin asioihin ja estää näin heidän toivottua käyttäytymistään. Vältä ylimääräisiä visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. Järjestelmällisyys luokkahuoneessa: ei avokaappeja, ei sotkua. Seinillä postereita, joissa on säännöt, vahvuudet, suunnitelmat, opittavat asiat, päiväjärjestys. Oppilaalla mahdollisuus liikkua luokkahuoneessa. Helena Nykänen 31

32 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN II Pulpetti lähellä opettajaa (ei paripulpettia). Pulpetit mieluiten puolikaaressa. Ne, jotka eivät kestä, että selän takana tapahtuu, asetetaan selkä seinää vasten. Hyvät roolimallit molemmille puolille. Lattiaan merkeillä jonot, istumispaikat, aloituspaikat. Liikuteltavat sermit työskentelymahdollisuutena (ei rangaistuksena). Helena Nykänen 32

33 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN *Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky: -kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa ja tunnetilaa tilanteeseen sopivaksi -aikuinen tyynnyttävä rauhoittelija ilon ja riehakkuuden vahvistaja. *Vireystason oltava optimaalinen tilanteeseen nähden. *Esim. ADHD-lapsella vireystaso voi olla epätavallisen alhainen itseärsytys/ aistimusten hakeminen vireystason nostamiseksi (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.) Helena Nykänen 33

34 Keskustele vierustoveri kanssa pieni hetki, mitä Sinä mahdollisesti teet hyvin pienissä määrin ylläpitääksesi sopivaa vireyttä ja keskittyessäsi työhön? Helena Nykänen 34

35 MITEN SINÄ TOIMIT? Laitatko jotain suuhusi? Mitä? (purkkaa, naposteltavaa, kynän, juomista jne.) Liikutko? Miten? (liikehdit tuolilla, heiluttelet jalkojasi, pidät liikkumistaukoja jne.) Kosketteletko jotakin? (pyörittelet hiuksiasi, näpertelet kynää jne.) Millaisia visuaalisia ärsykkeitä suosit? (luonnon valo ikkunasta, lampun valo, kirkkaan värinen työhuone, sekainen vai siisti työpöytä jne.) Millaisia auditiivisia ärsykkeitä suosit? (vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn, jutteletko miellläsi muiden kanssa, kunkeskityt tehtävään, vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn) Helena Nykänen 35

36 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN Havainnoi lasta ja pyri selvittämään, mitkä ärsykkeet vaikeuttavat ja mitkä helpottavat sopivan vireystilan löytämistä OPPILAAN TUNTEMUS! Rajaa mahdollisuuksien mukaan lasta kuormittavaa ärsyketulvaa ja lisää käyttäytymistä jäsentäviä ärsykkeitä yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin. Helena Nykänen 36

37 JOS LAPSI JATKUVASSA LIIKKEESSÄ Järjestä lapselle enemmän liikekokemuksia/ motorisia aktiviteettia sopivan vireystason löytämiseksi, kanavoi liikkuminen hyväksytyllä tavalla -esim. ilmatyynyt tuolille liikkumista vaativia tehtäviä parityöskentelyn lomaan (taulun pyyhkiminen, tehtävien hakeminen hyllyltä), taukojumpat ja liikuntaleikit, stressipallo tai sinitarra käteen, jumppakuminauha tuolin jalkoihin, purkka suuhun jne. Joillakin lapsilla voi olla kaksi omaa paikkaa, jolloin he voivat siirtyä tarvittaessa paikalta toiselle tuntiessaan itsensä levottomaksi. Jotkut lapset ovat vähemmän levottomia, kun he istuvat tuolissa väärinpäin eli hajareisin selkänoja edessä. Helena Nykänen 37

38 JOS LAPSI PAINII, NUJAKOI, TÖRMÄILEE Tarjoa proprioseptiivisiä aistimuksia: raskaiden esineiden kantamista, vetämistä, työntämistä, esim. tuolien järjestäminen, kottikärrykävelyä omalle paikalle, kyynärnojassa vatsamakuulla kirjojen katselua, kengurupallolla hyppimistä, köyden vetoa, lahjapaketin aukaisua, painoliivi/-peitto. Helena Nykänen 38

39 JOS LAPSI REAGOI YLIHERKÄSTI AISTIMUKSIIN Sensorisen integraatio= aistiyliherkkyys ( Esimerkkejä ärsyttävistä asioista: Ruoan hajut ja maut. Se, että joku koskettaa, hiusten harjaaminen, manuaalinen ohjaus, sormivärit, hiekkaleikit, niskalaput vaatteissa jne. Äänet. Liikuntaleikit, -välineet. SI terapia) Helena Nykänen 39

40 HUOMIOITAVAA: Lähesty lapsen herkkiä aistialueita muiden aistijärjestelmien kautta. Ennakoi tilanteita ja säätele ympäristön aistitulvaa: -kuulosuojainten, korvatulppien, korvalappustereoiden käyttö -tuntoyliherkkä lapsi jonossa viimeiseksi, älä kosketa ennakoimattomasti takaapäin, tilaa ympärille piirissä, jäsentäviä aistimuksia ennen pukemistilanteita, sormivärimaalausta -hieronta tasaisin rauhallisin liikkein Helena Nykänen 40

41 HUOMIOITAVAA Suosi rauhoittavia aistimuksia esim. rauhallinen taustamusiikki, himmeä valaistus, syvään hengitys, säkkituolissa sadun kuuntelu. Särmit näköesteenä/ työpiste nurkkaan/ piirissä katsekontakti ohjaavaan aikuiseen. Siedätä lasta epämieluisiin ärsykkeisiin motivoivan leikin yhteydessä - keskitä huomio leikkiin, ei leikissä saataviin ärsykkeisiin. Seuraa reaktioita älä kuormita liikaa. Rauhoittumispesä esim. leikkiteltta tai pahvilaatikko, jossa vilttejä ja painopusseja. Helena Nykänen 41

42 KUINKA MOOTTORI HURISEE? Havainnollista lapselle ääneen puhuen ja visualisoiden, miten ylinopeudella lapsi käy ja miten lapsi saisi ylinopeuden vähenemään esim. nopeusmittari, autokortti. Havainnollista erityisesti sopivaa nopeutta. Opeta vanhempaa lasta itse tiedostamaan sopivaa ajonopeutta ja strategioita, miten saada nopeus sopivaksi. Helena Nykänen 42

43 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN (kognitiivinen lähestymistapa) Tue ääneen ajattelua toiminnan suunnittelussa, ulkoista ongelmanratkaisua. Harjoittele suunnittelutaitoja helpoissa tehtävissä harjoittelun painopiste suunnitelman tekemisessä, ei itse tehtävässä. 1. Puhu lapselle tavoitteet ja suunnitelma ääneen. 2. Opeta lapsi puhumaan itselleen ohjeet ääneen myöhemmin kuiskaten ja äänettömästi (sisäinen puhe). 3. Häivytä oma ohjauksesi. Helena Nykänen 43

44 MIETI+SUUNNITELE+TEE+TARKISTA Mitä pitää tehdä? (suunnittelu, ennakointi) Miten teen sen? Mitä välineitä tarvitsen? Kuinka kauan teen? Toiminko nyt kuten suunnittelin? Miten onnistuin? (arviointi) Missä onnistuin? Mitä voisin tehdä toisin? -Käytä tarvittaessa kuvallisia/ kirjoitettuja vihjeitä. -Anna kielelliset ohjeet lyhyesti ja selkeästi. -Käy toiminta konkreetisti läpi vaihe vaiheelta. Helena Nykänen 44

45 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN II Käytä ajastimia ja äänimerkkejä. Kuvallinen lukujärjestys toimintoihin. Tehtävälaatikot pöytätyöskentelyyn. Säännöllinen päivärutiini ja ennakoi muutokset ajoissa. ADHD-lapsella puhe suuntautuu usein epäolennaiseen toiminnasta saatu palaute ohjaa toimintaa. Helena Nykänen 45

46 JUUTTUMINEN =perseveraatio, liittyy toiminnanohjauksen vaikeuksiin. MITEN VOI NÄKYÄ TOIMINNASSA? Toiminta hidasta ja verkkaista. Aamutoimissa, pukemisessa, syömisessä, tehtävienteossa viivästymistä tarvitsee hoputusta. Täytyy odottaa, kun toiset jo valmiina. Uuden työn/ toiminnan aloittaminen hankalaa. Helena Nykänen 46

47 LISÄÄ JUUTTUMISESTA Siirtyminen toiminnasta toiseen on hankalaa. Lapsi voi kieltäytyä laululeikeistä ja jumpasta, koska näissä vaaditaan rytmitystä ja toiminnasta toiseen siirtymistä. Voi olla alisuoriutuja. Myöhemmin koetilanteet koululla vaikeita. Helena Nykänen 47

48 MITEN VOIN TUKEA JUUTTUVA LASTA? Ongelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen. ÄLÄ KIIREHDI paine voi pahentaa ongelmaa. Luo vapautunut ilmapiiri työskentelyyn. joustoharjoituksia siirryttäessä uuteen asiaan esim. musiikki, lorut, rytmitykset, ornamenttien piirtämiset. Ulkoista ohjausta toiminnan keskeyttämiseen ja uuden toiminnan jatkamiseen. Ei urakkatehtäviä vaan tehtävien pilkkomista pienimpiin osiin. Helena Nykänen 48

49 JATKOA Hyväksyttävä syy olla viimeinen (esim. valojen sammuttaminen). Janoaako vai vältteleekö lapsi jotakin aistiärsykkeitä juuttumalla toimintaan? Huom. SI Anna myönteistä palautetta tehtävän loppuun suorittamisesta. Ajan ulkoistaminen esim. lukujärjestykset (kuvat/kirjoitettu teksti), kellon käyttö (munakello, herätyskello, kellotaulu), koritehtävät. Tarvittaessa riittävästi aikaa esim. pukemistilanteissa. Helena Nykänen 49

50 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Johdonmukainen menetelmä toivotun käyttäytymisen aikaansaamiseksi. Systemaattinen, tehokas huomionkäyttö vaatii asiantuntemusta. Palautteen tulee olla eriteltyä käyttäytymisen vahvistamista ja sen on tultava heti palkittavan käyttäytymisen yhteyteen. Positiivisen palautteen tulisi olla tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen opetuksessa kaikkein keskeisimmässä roolissa. Palautteen tulee olla säännöllistä ja johdonmukaista. Tietystä käyttäytymisestä seuraa aina samanlainen palaute säännöllisesti. Helena Nykänen 50

51 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Mitä välittömämmin palaute annetaan, sen tehokkaampaa se on. Palautteen voimakkuuden tulee olla oikeassa mittasuhteessa tilanteeseen nähden. Negatiivisella vahvistamisella tarkoitetaan eri asiaa kuin kielteisellä palautteella. Siinä lapselle epämiellyttävä ärsyke on olemassa koko ajan, mutta ärsyke poistuu, kun lapsi käyttäytyy toivotulla tavalla. Esimerkkinä tästä on huomiottajättäminen. Helena Nykänen 51

52 KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAVA PALAUTTEEN ANTAMINEN (ratkaisukeskeinen, behavioraalinen lähestymistapa) Selkeät säännöt ja rajat (arvioitavissa, yksiselitteisiä, positiivisesti asetettuja). Seuraamusten selvittäminen. Palautteet: myönteinen, kielteinen (väh. 2:1), huomiotta jättäminen. Palkkiojärjestelmät esim. hymyvihko, tarrakortit, taidon juhlistaminen. Helena Nykänen 52

53 MOTIVOIVA, MYÖNTEINEN PALAUTE Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai ryhmän häirikkö. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja. Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan (huom. menneisyyden painolasti). Kannusta ja kehu lasta aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset!! Helena Nykänen 53

54 JATKUU *JUORUKEHU: kehu lasta toiselle takanapäin. *KOLMOISKEHU: -ihastuksen huudahdus (Mahtavaa! Upeaa!) -Toiminnan vaikeaksi toteaminen (se ei ollut helppoa) - Selityksen pyytäminen (Miten sinä tuon teit?) *kiellot toimintaohjeiksi ns. ÄLÄNKÄÄNTÖ EI älä juokse VAAN Kävele rauhallisesti Helena Nykänen 54

55 JATKUU Aseta hyvät roolimallit ADHD-lapsen molemmin puolin. Anna selkeät ohjeet, vältä pitkiä kuvauksia. Käytä kuvia ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. lapsi istumassa tuolilla, hymyilevä kasvo) Ulkoista lapsen ongelmat: Miten Repsu Riiviö saa sinut tönimiseen mukaan? Miten voimme estää Repsu Riiviön tulemisen? Miten ajamme Repsu Riiviön pois? Helena Nykänen 55

56 TAITOJEN OPETTELU Millainen taito lapsen olisi hyvä oppia, kun hän on levoton? - haukkataito : tarkkailla tilannetta rauhassa kuin haukka - patsastaito : olla paikallaan kuin patsas Mitä tehdään, kun harjoitellaan taitoa? -KESKITYTÄÄN POSITIIVISEEN PALAUTTEESEEN, NÄHTYYN EDISTYMISEEN JA TAITOJEN OPETTELUUN, EI ONGELMIIN! -JAETAAN POSITIIVINEN PALAUTE JA ANNETAAN SIITÄ ANSIO MYÖS MUILLE! Helena Nykänen 56

57 TIME OUT= JÄÄHY Käytetään vain rajoitetusti. Jäähyn käyttö: -selitä etukäteen rauhallisella hetkellä, mistä jäähyssä on kysymys -kerro, mistä jäähy seuraa -kerro, missä jäähy tapahtuu ja kuinka kauan se kestää Lapsi poistetaan tilanteesta tai ryhmästä tiettyyn paikkaa esim. jäähytuoli. Helena Nykänen 57

58 TIME OUT II Aika 1min./elinvuosi, jo 2 min voi olla tarpeeksi pitkä aika. Käytä munakelloa ajan mittaamisessa. Jäähyn toteutus: selkeä käsky, varoitus eli toista käsky, toteuta jäähy Vie pienet lapset jäähylle, vanhemmat voivat mennä itse. Älä keskustele lapsen kanssa jäähyn aikana. Helena Nykänen 58

59 TIME OUT III Jäähyn loputtua kysy: - Mitä tapahtui? - Mitä sinun olisi pitänyt tehdä? - Mitä teet seuraavaksi? Auta lasta löytämään keinoja vihan ja turhautumisen hallintaan Jos olet vihainen Saralle, tule kertomaan siitä minulle. Anna tunnustusta ja keksi mukavaa tekemistä. Helena Nykänen 59

60 RAJOITTAMINEN Rajoittamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppilas ei pysty enää hallitsemaan omaa käytöstään ympäristössään. Tällöin aikuiset turvaavat lapsen itsensä ja muiden turvallisuuden rajoittamalla hänen toimintaansa. Oppilas voidaan ottaa tiukasti vieraan istumaan, syliin tai muuten rajoittaa aikuisen selkeällä ylivoimalla. Aikuisen ei tule koskaan olla yksin näissä tilanteissa. Apuna voidaan myös käyttää mattoa, johon lapsi rullataan. Tällainen toiminta on aina etukäteen opiskeltua ja tarkoin yhdessä sovittua. Tämä ei ole rangaistus, vaan tapa rauhoittaa lapsen hallinnasta suistunut tilanne. Helena Nykänen 60

61 PALAUTEJÄRJESTELMÄT Myönteiset palautteet (satutuokio, vapaa-aika) Kielteiset palautteet (=rangaistukset, etuisuuksien menetys) Etusija myönteisillä palautteilla! TOKEN-järjestelmät: lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuisuuksiin. Lapsen kanssa sovitaan järjestelmän käyttöönotosta, palkkioista, säännöistä, joilla palkkioita saa tai menettää. Tilanteen selvittäminen luokalle. Helena Nykänen 61

62 SYSTEMAATTISEN TUKEMISEN OHJELMA 1. Ongelmien valinta: lista niistä asioista, jotka toivoisit lapsen tekevän toisin. Valitse listasta yksi tai kaksi asiaa, joihin alat puuttua. Se mikä eniten häiritsee. 2. Keinojen valinta: varaudu kokeilemaan erilaisia tukitoimia. 3. Tavoitteiden asettaminen: aseta tavoite riittävän matalalle. 4. Ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa: mieti miksi tavoitteita ei saavutettu muokkaa keinoja. Helena Nykänen 62

63 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI Älä jää ongelman kanssa yksin. Vältä negatiivista kierrettä oppilaan kanssa. Pyydä tukea erityisopettajalta, kuraattorilta, psykologilta, rehtorilta. Etsi tarvittaessa lisää tietoa koulutuksista, kirjoista, AHDH-liitosta jne. Aloita yhteistyö mahdollisimman pian huoltajien kanssa, hekin on usein huolestuneita, väsyneitä. Helena Nykänen 63

64 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI II Kirjaa ylös lapsen toimintaa, käyttäytymistä (esim. Lapsen tarkkaavuuden arviointi kaavake). Kokeile järjestelmällisesti eri tukitoimia oppilaan tukemiseksi (lomake: Kokeilemani tukitoimet tarkkaavaisuushäiriöisen oppilaan tukemiseksi, Kummi 2, erilaiset tsekkauslistat). Tehkää yhteistyössä suunnitelma oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi (esim. oppimissuunnitel- ma) arvioikaa ja täydentäkää suunnitelmaa. Helena Nykänen 64

65 VINKKEJÄ VANHEMPIEN TAPAAMISIIN: Anna tietoa tarkkaavaisuushäiriöstä yleensä. Selvitä lapsen tilanne realistisesti; vain selkeän ja realistisen käsityksen pohjalle voidaan rakentaa selkeät tavoitteet. Huomioi perheiden erilaiset toiveet, tarpeet ja käsitykset. Huomioi, että perhe ja lapsi saattavat olla hyvin väsyneitä vaikeuksiensa keskellä. Tue perheen päätöksiä. Vältä käyttämästä ammattikieltä tai itsestään selvyyksiä, jotta perhe voisi kokea sinun puhuvan juuri heille juuri heidän lapsestaan. Keskity keskusteluissa lapseen, älä ongelmaan. Painota tavoitteita vaikeuksien sijaan. Helena Nykänen 65

66 KIRJALLISUUTTA Aro T. & Närhi V.: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa, Kummi 2, NMI Akhutina T. & Pylajeva N.: Tarkkaavaiseksi oppiminen, Kehitysvammaliitto Erilaisten oppijoiden liitto: Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen Erilaisten oppijoiden liitto: Erilaisen oppijan käsikirja Kujanpää S. & Väinölä V.: Koritehtävät 1 Honka S., Norvapalo P. & Väinölä V.: Koritehtävät 3 ADHD-liiton materiaalit Laurinsalo V. & Alopaeus-Laurinsalo N.: Sensomotorisia harjoituksia kotiin, kouluun ja päiväkotiin Helena Nykänen 66

67 KIRJALLISUUTTA II Szegda D. & Hokkanen E.: Apua arkeen ja aistihäiriöihin Ojanen A.: Korvat auki. Kuullun ymmärtämisen ja lukivalmiuksia kehittäviä auditiivisia harjoituksia + CD Viljamaa J.: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus Keltikangas-Järvinen L.: Temperamentti ja koulumenestys Ayres A. Jean: Aistimuksen aallokossa Kranowitz C.: Tahatonta tohellusta Michelsson K., Saresma U., Valkama U. & Virtanen P.: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen Greene R.: Tulistuva lapsi Helena Nykänen 67

68 KIRJALLISUUTTA III Ikonen O.: Oppimisvalmiudet ja opetus Huhtanen K.: Tehostettu tuki perusopetuksessa Aro T. & Laakso M-L.: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, Taaperosta taitavaksi toimijaksi Ikonen O. & Krogerus A.: Ainutkertainen oppija, Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen Opetusministeriö: Erityisopetuksen strategia 2007 Kunzler-Behncke R. & Tiphoven M.: Vauhdikas Rasmus Soltvedt T. RasaVili, 30 riviä joka päivä Helena Nykänen 68

69 HYVIEN ASIOIDEN LISÄÄMINEN ON PARAS TAPA VÄHENTÄÄ HUONOJEN ASIOIDEN MÄÄRÄÄ. Furman Helena Nykänen 69

70 KIITOKSET TARKKAAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISESTÄ! Helena Nykänen 70