TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA. Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA. Helena Nykänen KM, eo, lo 30.1.2012 Haapavesi/ Hyttikallion koulu"

Transkriptio

1 TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu Helena Nykänen 1

2 TARKKAAVUUSHÄIRIÖ (ADHD) YLEISESTI DIAGNOOSIN LUONTEESTA: Määrittävät käyttäytymisen piirteet tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus sekä impulsiivisuus. Ilmiönä vanha, diagnoosina verraten nuori. Diagnostiset kriteerit muokkautuneet ajan kuluessa. Käyttäytymisen tason diagnoosi. Perinnöllinen vahvasti. Pysyvä, alkaa ennen kouluikää ja jatkuu yli puolella aikuisuuteen. Helena Nykänen 2

3 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE A. Joko 1 tai 2: 1. TARKKAAMATTOMUUS Kuusi tai useampi seuraavista tarkkaamattomuutta kuvaavista oireista. On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Diagnoosi tehdään eri tilanteiden pohjalta (koti, koulu, ip/ap). Helena Nykänen 3

4 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE TARKKAAMATTOMUUS: 1. Ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin tai tekee paljon huolimattomuusvirheitä. 2. On vaikeuksia ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä tai leikeissä. 3. Ei kuuntele mitä hänelle puhutaan. 4. Ei seuraa ohjeita ja ei saa suoritettua tehtäviään loppuun. 5. On vaikeuksia organisoida tehtäviään loppuun. 6. Ei pidä tehtävistä, jotka vaativat pitkäaikaista ponnistelua tai välttelee niitä. 7. Kadottaa tarpeellisia tavaroitaan (leluja, kyniä, kirjoja jne.). 8. Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä. 9. On hajamielinen päivittäisissä toimissaan. Helena Nykänen 4

5 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE 2. HYPERAKTIIVISUUS IMPULSIIVISUUS Kuusi tai useampi seuraavista hyperaktiivisuutta/ impulsiivisuutta kuvaavista oireista On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Helena Nykänen 5

6 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE MOTORINEN LEVOTTOMUUS/ IMPULSIIVISUUS 1. Heiluttelee käsiään tai jalkojaan tai kiemurtelee istuessaan. 2. Nousee paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa missä pitäisi istua paikoillaan. 3. Juoksentelee ympäriinsä tai kiipeilee tilanteissa, joissa se ei ole sopivaa. 4. On vaikeuksia leikkiä tai osallistua harrastuksiin hiljaa. 5. On aina menossa tai näyttää siltä kuin olisi moottorikäyttöinen. 6. Puhuu usein liikaa. 7. Vastaa ennen kuin on kuullut koko kysymyksen. 8. On vaikeuksia odottaa vuoroaan. 9. Usein keskeyttää toisen puheen tai häiritsee muita. Helena Nykänen 6

7 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE B. Joitain oireita on ollut havaittavissa ennen alle 7 vuoden ikää. C. Jotkin oireet ovat havaittavissa useammassa kuin yhdessä tilanteessa (esim. koulussa ja kotona). D. Suoriutuminen koulussa, työssä tai sosiaalisissa tilanteissa on selvästi heikentynyt. E. Oireet eivät ole seurausta psykoottisesta häiriöstä tai paremmin selitettävissä jollain toisella häiriöllä (esim. mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt tai persoonallisuushäiriöt). Helena Nykänen 7

8 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE HÄIRIÖN JAOTTELU ERI TYYPPEIHIN: * Tarkkavaisuushäiriö, sekamuoto - molemmat kriteerit 1 ja 2 täyttyvät * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamaton muoto - kriteeri 1 täyttyy, kriteeri 2 ei täyty * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti hyperaktiivinen - impulsiivinen muoto - kriteeri 2 täyttyy, kriteeri 1 ei täyty Helena Nykänen 8

9 Tarkkaavaisuushäiriö bio-psykososiaalinen ongelma * Biologinen pohja - perinnöllisyyden rooli suuri - keskushermoston toiminnan tasolla eroja * Joka näyttäytyy psykologisella tasolla heikkouksina - toiminnanohjauksen ongelmat - vaikeus oppia oman käyttäytymisen säätelyä * Jotka ilmenevät vaikeuksina sosiaalisissa tilanteissa ja suhteissa - koulusuoriutumisen vaikeudet - vaikeudet noudattaa sääntöjä - vaikeudet toimia suhteissa aikuisiin ja ikätovereihin Helena Nykänen 9

10 TARKKAAVUUSHÄIRIÖN ULOTTUVUUDET KÄYTTÄYTYMINEN: vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti ympäristöllä voimakas toimintaa ohjaava vaikutus (ks. palautteiden merkitys) TYÖSKENTELY JA OPPIMINEN: vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi (ks. tarkkaavuuden osataidot) vaikeus suunnitella ja arvioida toimintaa tehtävätilanteissa (ks. toiminnanohjaus) TUNTEET: vaikeus hillitä tunteita ja ilmaista niitä suotavalla tavalla. Helena Nykänen 10

11 Kuinka yleinen on tarkkaavaisuushäiriö? Arviot välillä 1-20 %. Yleisimmin 3-5 %. Arviot poikien ja tyttöjen suhteesta välillä 2/1 ja 10/1. Pojat lähetetään tutkimuksiin helpommin, jostain syystä. Helena Nykänen 11

12 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy hyvin usein muita häiriöitä Oppimisvaikeudet -arviot esiintyvyydestä vaihtelevat % -kliinisessä aineistossa aina suurempi -joka tapauksessa yleisempää kuin normaalipopulaatiossa Emotionaaliset ongelmat -ahdistuneisuus, masentuneisuus, alhainen itsekunnioitus -yleisempiä kuin normaalipopulaatiossa Helena Nykänen 12

13 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Käytöshäiriöt -oppositionaalinen käytöshäiriö (riidanhaluisuutta, aggressiivisuutta, ärtyvyyttä jne.) -varsinainen käytöshäiriö -arviot esiintyvyydestä % Ongelma -erotusdiagnostisesti -tukitoimia suunniteltaessa myös muut tekijät on otettava huomioon Helena Nykänen 13

14 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Yleisellä tasolla havaitut ongelmat vähenevät iän myötä. Oireiden painopiste muuttuu, motorinen levottomuus ja impulsiivisuus vähenevät, tarkkaamattomuus ja oman toiminnan jäsentäminen säilyy - usein toimintavaikeudet säilyvät. Lapsuudessa tarkkaavaisuushäiriöisistä ongelmat jatkuvat selvinä ¾:lla murrosikään ja ½:lla aikuisuuteen. Helena Nykänen 14

15 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Lapsuuden tarkkaavaisuushäiriö riski myöhemmälle kehitykselle Koulutukseen Työuriin (lyhyet katkeilevat työsuhteet) Käytöshäiriön kehittyminen Päihdehäiriön kehittyminen Helena Nykänen 15

16 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Lapsen pitäisi pystyä ikätasonsa mukaan pitämään vireystilaa yllä tehtävien vaatimalla tavalla. Toisaalta hänen pitää osata vaihdella vireystilaa tilanteen mukaan. Havaintojen valikoivalla kohdentamiselle tarkoitetaan kykyä poimia ärsykkeistä tilanteen kannalta olennainen aines ja sulkea epäolennainen pois. Tämä edellyttää ennakoivaa toimintaa ja toimintastrategioiden oppimista. Tarkkaavaisuus edellyttää myös kahden toiminnon samanaikaista hallintaa. Helena Nykänen 16

17 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Toisaalta kykyä vaihtaa hyvinkin nopeasti huomiota kohteesta toiseen. Kyky käsitellä samanaikaisesti useaa asiaa lisääntyy iän myötä. Lapsen pitäisi pystyä suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan häiriötekijöistä huolimatta. Tarkkaavaisuus vaatii myös kykyä säädellä tehtävän kannalta olennaista ponnistelua. Tarkkaavaisuus edellyttää myös toiminnan jatkuvuutta ja pitkäaikaista keskittymistä samaan tehtävään. Helena Nykänen 17

18 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN Tehokkaita tukimuotoja ovat: 1. Lääkehoito Stimulanttilääkitys (Ritalin 4h, Concerta 8h) Lyhytaikainen teho TH:n ydinoireisiin vakuuttavasti osoitettu Uusi lääke Strattera Suomessa lääkkeiden käyttö suhteellisen vähäistä 0.45% 7-14v. (2005), esim. USA 4-7% lapsista jossakin vaiheessa 2.Perhekoulu Strukturoitu n. 10 tapaamisen tukimuoto Huomion kiinnittäminen vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen Tehokkaiden käyttäytymisen hallinnan keinojen opettelu Helena Nykänen 18

19 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN 3. Koulussa toteutetut käyttäytymispsykologiseen lähestymistapaan perustuvat tukimuodot Tilanteiden jäsentäminen. Huomion kiinnittäminen lapselle annettuun palautteeseen. Näistä puhun enemmän, liittäen niitä toiminnanohjauksen taitoihin ja toiminnanohjauksen taitojen kehittämiseen. Helena Nykänen 19

20 TOIMINNAOHJAUS Käsitteen taustalla neuropsykologinen teoria. Kykyä säädellä/ jäsentää omaa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Luria: TO:n taitojen kehittyminen on kiinteästi suhteessa A) keskushermoston kehittymiseen B) vuorovaikutukseen aikuisiin -kehityksessä aluksi ulkoinen, aikuisen tekemä jäsennys ja kontrolli sisäistyy lapselle -kieli keskeinen toiminnanohjauksen väline (aikuinen kielellistää asiat) Helena Nykänen 20

21 TOIMINNAOHJAUS Kehittyminen jatkuu pitkälle murrosikään (liittyen otsalohkojen toiminnan kehittymiseen). Toiminnanohjaus koostuu tavoitteiden muodostamisesta, ennakoimisesta, toiminnan suunnittelemisesta ja organisoimisesta, tavoitteiden toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti sekä toiminnan arvioimisesta, korjaamisesta ja uudelleen suuntaamisesta. Suunnitelma ohjaa toimintaa osaa arvioida omaa toimintaansa jälkeenpäin. Helena Nykänen 21

22 Mikä tarkkaavaisuuteen vaikuttaa? Motivaatio Tunnetilojen ja mielialojen vaihtelu Stressitekijät Vireystila Tiedolliset ja taidolliset kyvyt Helena Nykänen 22

23 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyö: vanhemmat, avustaja muut opettajat, erilaiset tutkivat tahot (tiedon välittäminen, hyvät kysymykset) Nopea puuttuminen Koulu tukitoimien keskeisin paikka Tukitoimien systemaattinen soveltaminen antaa lisätietoa= diagnostinen väline Helena Nykänen 23

24 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN Tehokkaita tukitoimia on olemassa. Tavoitteiden asettelu täytyy olla realistinen (pienin askelin, jotta edistyminen voidaan nähdä). Tukitoimien pitkäkestoisuus -lähtökohtana on, että tukitoimet kestävät pitkään, vähintään kuukausia -tukitoimien tarve vaihtelee eri vaiheissa Helena Nykänen 24

25 MENETELMIÄ JA INTERVENTIOKEINOJA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUEKSI Opettajan täytyy haluta auttaa lasta onnistumaan. Opettaja näkee lapsen voimavarat ja lahjat, eikä ajattele hänen olevan tyhmä tai tuhma. Opettajan tehtävänä on selvittää miten kukin lapsi oppii parhaiten. ADHD -lapsi ei mene siinä sivussa, vaan vaatii opettajalta tietoa, harjoittelua, perehtymistä ja sinnikkyyttä Lapsen on hyvä saada kokea olevansa hyväksytty sellaisenaan, vasta rakenteilla olevana oppijana. Nämä lapset eivät koskaan voi saada liikaa positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia koulutiellään. Helena Nykänen 25

26 OPETUKSEN STRUKTUROINTI Käsitteellä tarkoitetaan rakenteiltaan selkeiksi suunniteltua opetusta. ADHD-oppilaat hyötyvät selkeydestä, ennustettavuudesta, toistuvista rutiineista ja struktuurista. Lapsia helpottaa, kun päivä jaetaan selvästi ajallisiin periodeihin ja sama malli toistuu päivittäin. Opettaja oppii tuntemaan yleiset häiriötä aiheuttavat tilanteen ja ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Opiskeluympäristö ja opetus strukturoidaan. Helena Nykänen 26

27 OPETUKSEN STRUKTUROINTI II Lukujärjestyksen tulisi olla selkeä, joko luokan seinällä tai oppilaan pulpetinkannessa. Lukuisat tehtävät tulisi pilkkoa osiksi ja tarjoilla ne oppilaalle pienissä jaksoissa. Huom. Kokeiden pilkkominen ja tehtävienlukeminen ääneen. Tiukkoja deadlineja tulee välttää. Lukujärjestykset, ohjeet, vihjeet ja listat tulisivat olla kuvitettuina ja selkeinä lapsen nähtävillä. Visuaaliset kuvatuet: kuvien käyttö vaatii harjoittelua, mutta tuo hyötyä. Helena Nykänen 27

28 OPPIMISEN TUKEMINEN Selvitä miten oppilas oppii parhaiten, oppilaan vahvuudet ja hänelle sopivimmat oppimistyylit. Ohjatussa oppimiskokemuksessa lapsi ohjataan itse oivaltamaan ja oppimaan: säännöt, perustelut. Huomion kiinnittäminen oppimisen prosessiin, ei niinkään tuotokseen. Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset kaipaavat usein eri oppimiskanavien eli aistikanavien käyttöä. He hyötyvät usein sekä taktiilisen että visuaalisen kanavan käytöstä. Helena Nykänen 28

29 OPPIMISEN TUKEMINEN II Huom. visuaalinen ja auditiivinen modaliteetti kehittyvät lapsille vasta viimeisenä. Siten kuuntelemalla oppiminen on yleensä vaikeinta oppilaille (vrt. nykyinen opetus). Selkeät ohjeet tiiviisti ja yksinkertaisesti. Seiso lähellä oppilasta. Hae katsekontakti häneen. Anna kerrallaan vain yksi tai kaksi ohjetta. Kirjoita ohjeet ylös tai laita oppilaat kirjoittamaan ne. Rohkaise lasta kysymään, jos hän tarvitsee apua. Helena Nykänen 29

30 OPPIMISEN TUKEMINEN III Anna oppilaillesi jokin aloitusmerkki aloittaessasi opetusta. Käytä muistutuslistoja, esim. työskentelyä aloitettaessa tai kotiin lähtiessä. Aseta tavoitteet ja odotukset tunniksi, päiväksi, viikoksi jne. Rohkaise oppilasta pitämään pöydällä vain työskentelyssä tarvittava materiaali. Viestitä oppilaalle, että hän pystyy oppimaan, mutta eri keinoin. Helena Nykänen 30

31 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN Vääränlainen fyysinen oppimisympäristö vie lapsen energian epäolennaisiin asioihin ja estää näin heidän toivottua käyttäytymistään. Vältä ylimääräisiä visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. Järjestelmällisyys luokkahuoneessa: ei avokaappeja, ei sotkua. Seinillä postereita, joissa on säännöt, vahvuudet, suunnitelmat, opittavat asiat, päiväjärjestys. Oppilaalla mahdollisuus liikkua luokkahuoneessa. Helena Nykänen 31

32 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN II Pulpetti lähellä opettajaa (ei paripulpettia). Pulpetit mieluiten puolikaaressa. Ne, jotka eivät kestä, että selän takana tapahtuu, asetetaan selkä seinää vasten. Hyvät roolimallit molemmille puolille. Lattiaan merkeillä jonot, istumispaikat, aloituspaikat. Liikuteltavat sermit työskentelymahdollisuutena (ei rangaistuksena). Helena Nykänen 32

33 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN *Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky: -kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa ja tunnetilaa tilanteeseen sopivaksi -aikuinen tyynnyttävä rauhoittelija ilon ja riehakkuuden vahvistaja. *Vireystason oltava optimaalinen tilanteeseen nähden. *Esim. ADHD-lapsella vireystaso voi olla epätavallisen alhainen itseärsytys/ aistimusten hakeminen vireystason nostamiseksi (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.) Helena Nykänen 33

34 Keskustele vierustoveri kanssa pieni hetki, mitä Sinä mahdollisesti teet hyvin pienissä määrin ylläpitääksesi sopivaa vireyttä ja keskittyessäsi työhön? Helena Nykänen 34

35 MITEN SINÄ TOIMIT? Laitatko jotain suuhusi? Mitä? (purkkaa, naposteltavaa, kynän, juomista jne.) Liikutko? Miten? (liikehdit tuolilla, heiluttelet jalkojasi, pidät liikkumistaukoja jne.) Kosketteletko jotakin? (pyörittelet hiuksiasi, näpertelet kynää jne.) Millaisia visuaalisia ärsykkeitä suosit? (luonnon valo ikkunasta, lampun valo, kirkkaan värinen työhuone, sekainen vai siisti työpöytä jne.) Millaisia auditiivisia ärsykkeitä suosit? (vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn, jutteletko miellläsi muiden kanssa, kunkeskityt tehtävään, vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn) Helena Nykänen 35

36 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN Havainnoi lasta ja pyri selvittämään, mitkä ärsykkeet vaikeuttavat ja mitkä helpottavat sopivan vireystilan löytämistä OPPILAAN TUNTEMUS! Rajaa mahdollisuuksien mukaan lasta kuormittavaa ärsyketulvaa ja lisää käyttäytymistä jäsentäviä ärsykkeitä yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin. Helena Nykänen 36

37 JOS LAPSI JATKUVASSA LIIKKEESSÄ Järjestä lapselle enemmän liikekokemuksia/ motorisia aktiviteettia sopivan vireystason löytämiseksi, kanavoi liikkuminen hyväksytyllä tavalla -esim. ilmatyynyt tuolille liikkumista vaativia tehtäviä parityöskentelyn lomaan (taulun pyyhkiminen, tehtävien hakeminen hyllyltä), taukojumpat ja liikuntaleikit, stressipallo tai sinitarra käteen, jumppakuminauha tuolin jalkoihin, purkka suuhun jne. Joillakin lapsilla voi olla kaksi omaa paikkaa, jolloin he voivat siirtyä tarvittaessa paikalta toiselle tuntiessaan itsensä levottomaksi. Jotkut lapset ovat vähemmän levottomia, kun he istuvat tuolissa väärinpäin eli hajareisin selkänoja edessä. Helena Nykänen 37

38 JOS LAPSI PAINII, NUJAKOI, TÖRMÄILEE Tarjoa proprioseptiivisiä aistimuksia: raskaiden esineiden kantamista, vetämistä, työntämistä, esim. tuolien järjestäminen, kottikärrykävelyä omalle paikalle, kyynärnojassa vatsamakuulla kirjojen katselua, kengurupallolla hyppimistä, köyden vetoa, lahjapaketin aukaisua, painoliivi/-peitto. Helena Nykänen 38

39 JOS LAPSI REAGOI YLIHERKÄSTI AISTIMUKSIIN Sensorisen integraatio= aistiyliherkkyys ( Esimerkkejä ärsyttävistä asioista: Ruoan hajut ja maut. Se, että joku koskettaa, hiusten harjaaminen, manuaalinen ohjaus, sormivärit, hiekkaleikit, niskalaput vaatteissa jne. Äänet. Liikuntaleikit, -välineet. SI terapia) Helena Nykänen 39

40 HUOMIOITAVAA: Lähesty lapsen herkkiä aistialueita muiden aistijärjestelmien kautta. Ennakoi tilanteita ja säätele ympäristön aistitulvaa: -kuulosuojainten, korvatulppien, korvalappustereoiden käyttö -tuntoyliherkkä lapsi jonossa viimeiseksi, älä kosketa ennakoimattomasti takaapäin, tilaa ympärille piirissä, jäsentäviä aistimuksia ennen pukemistilanteita, sormivärimaalausta -hieronta tasaisin rauhallisin liikkein Helena Nykänen 40

41 HUOMIOITAVAA Suosi rauhoittavia aistimuksia esim. rauhallinen taustamusiikki, himmeä valaistus, syvään hengitys, säkkituolissa sadun kuuntelu. Särmit näköesteenä/ työpiste nurkkaan/ piirissä katsekontakti ohjaavaan aikuiseen. Siedätä lasta epämieluisiin ärsykkeisiin motivoivan leikin yhteydessä - keskitä huomio leikkiin, ei leikissä saataviin ärsykkeisiin. Seuraa reaktioita älä kuormita liikaa. Rauhoittumispesä esim. leikkiteltta tai pahvilaatikko, jossa vilttejä ja painopusseja. Helena Nykänen 41

42 KUINKA MOOTTORI HURISEE? Havainnollista lapselle ääneen puhuen ja visualisoiden, miten ylinopeudella lapsi käy ja miten lapsi saisi ylinopeuden vähenemään esim. nopeusmittari, autokortti. Havainnollista erityisesti sopivaa nopeutta. Opeta vanhempaa lasta itse tiedostamaan sopivaa ajonopeutta ja strategioita, miten saada nopeus sopivaksi. Helena Nykänen 42

43 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN (kognitiivinen lähestymistapa) Tue ääneen ajattelua toiminnan suunnittelussa, ulkoista ongelmanratkaisua. Harjoittele suunnittelutaitoja helpoissa tehtävissä harjoittelun painopiste suunnitelman tekemisessä, ei itse tehtävässä. 1. Puhu lapselle tavoitteet ja suunnitelma ääneen. 2. Opeta lapsi puhumaan itselleen ohjeet ääneen myöhemmin kuiskaten ja äänettömästi (sisäinen puhe). 3. Häivytä oma ohjauksesi. Helena Nykänen 43

44 MIETI+SUUNNITELE+TEE+TARKISTA Mitä pitää tehdä? (suunnittelu, ennakointi) Miten teen sen? Mitä välineitä tarvitsen? Kuinka kauan teen? Toiminko nyt kuten suunnittelin? Miten onnistuin? (arviointi) Missä onnistuin? Mitä voisin tehdä toisin? -Käytä tarvittaessa kuvallisia/ kirjoitettuja vihjeitä. -Anna kielelliset ohjeet lyhyesti ja selkeästi. -Käy toiminta konkreetisti läpi vaihe vaiheelta. Helena Nykänen 44

45 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN II Käytä ajastimia ja äänimerkkejä. Kuvallinen lukujärjestys toimintoihin. Tehtävälaatikot pöytätyöskentelyyn. Säännöllinen päivärutiini ja ennakoi muutokset ajoissa. ADHD-lapsella puhe suuntautuu usein epäolennaiseen toiminnasta saatu palaute ohjaa toimintaa. Helena Nykänen 45

46 JUUTTUMINEN =perseveraatio, liittyy toiminnanohjauksen vaikeuksiin. MITEN VOI NÄKYÄ TOIMINNASSA? Toiminta hidasta ja verkkaista. Aamutoimissa, pukemisessa, syömisessä, tehtävienteossa viivästymistä tarvitsee hoputusta. Täytyy odottaa, kun toiset jo valmiina. Uuden työn/ toiminnan aloittaminen hankalaa. Helena Nykänen 46

47 LISÄÄ JUUTTUMISESTA Siirtyminen toiminnasta toiseen on hankalaa. Lapsi voi kieltäytyä laululeikeistä ja jumpasta, koska näissä vaaditaan rytmitystä ja toiminnasta toiseen siirtymistä. Voi olla alisuoriutuja. Myöhemmin koetilanteet koululla vaikeita. Helena Nykänen 47

48 MITEN VOIN TUKEA JUUTTUVA LASTA? Ongelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen. ÄLÄ KIIREHDI paine voi pahentaa ongelmaa. Luo vapautunut ilmapiiri työskentelyyn. joustoharjoituksia siirryttäessä uuteen asiaan esim. musiikki, lorut, rytmitykset, ornamenttien piirtämiset. Ulkoista ohjausta toiminnan keskeyttämiseen ja uuden toiminnan jatkamiseen. Ei urakkatehtäviä vaan tehtävien pilkkomista pienimpiin osiin. Helena Nykänen 48

49 JATKOA Hyväksyttävä syy olla viimeinen (esim. valojen sammuttaminen). Janoaako vai vältteleekö lapsi jotakin aistiärsykkeitä juuttumalla toimintaan? Huom. SI Anna myönteistä palautetta tehtävän loppuun suorittamisesta. Ajan ulkoistaminen esim. lukujärjestykset (kuvat/kirjoitettu teksti), kellon käyttö (munakello, herätyskello, kellotaulu), koritehtävät. Tarvittaessa riittävästi aikaa esim. pukemistilanteissa. Helena Nykänen 49

50 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Johdonmukainen menetelmä toivotun käyttäytymisen aikaansaamiseksi. Systemaattinen, tehokas huomionkäyttö vaatii asiantuntemusta. Palautteen tulee olla eriteltyä käyttäytymisen vahvistamista ja sen on tultava heti palkittavan käyttäytymisen yhteyteen. Positiivisen palautteen tulisi olla tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen opetuksessa kaikkein keskeisimmässä roolissa. Palautteen tulee olla säännöllistä ja johdonmukaista. Tietystä käyttäytymisestä seuraa aina samanlainen palaute säännöllisesti. Helena Nykänen 50

51 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Mitä välittömämmin palaute annetaan, sen tehokkaampaa se on. Palautteen voimakkuuden tulee olla oikeassa mittasuhteessa tilanteeseen nähden. Negatiivisella vahvistamisella tarkoitetaan eri asiaa kuin kielteisellä palautteella. Siinä lapselle epämiellyttävä ärsyke on olemassa koko ajan, mutta ärsyke poistuu, kun lapsi käyttäytyy toivotulla tavalla. Esimerkkinä tästä on huomiottajättäminen. Helena Nykänen 51

52 KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAVA PALAUTTEEN ANTAMINEN (ratkaisukeskeinen, behavioraalinen lähestymistapa) Selkeät säännöt ja rajat (arvioitavissa, yksiselitteisiä, positiivisesti asetettuja). Seuraamusten selvittäminen. Palautteet: myönteinen, kielteinen (väh. 2:1), huomiotta jättäminen. Palkkiojärjestelmät esim. hymyvihko, tarrakortit, taidon juhlistaminen. Helena Nykänen 52

53 MOTIVOIVA, MYÖNTEINEN PALAUTE Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai ryhmän häirikkö. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja. Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan (huom. menneisyyden painolasti). Kannusta ja kehu lasta aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset!! Helena Nykänen 53

54 JATKUU *JUORUKEHU: kehu lasta toiselle takanapäin. *KOLMOISKEHU: -ihastuksen huudahdus (Mahtavaa! Upeaa!) -Toiminnan vaikeaksi toteaminen (se ei ollut helppoa) - Selityksen pyytäminen (Miten sinä tuon teit?) *kiellot toimintaohjeiksi ns. ÄLÄNKÄÄNTÖ EI älä juokse VAAN Kävele rauhallisesti Helena Nykänen 54

55 JATKUU Aseta hyvät roolimallit ADHD-lapsen molemmin puolin. Anna selkeät ohjeet, vältä pitkiä kuvauksia. Käytä kuvia ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. lapsi istumassa tuolilla, hymyilevä kasvo) Ulkoista lapsen ongelmat: Miten Repsu Riiviö saa sinut tönimiseen mukaan? Miten voimme estää Repsu Riiviön tulemisen? Miten ajamme Repsu Riiviön pois? Helena Nykänen 55

56 TAITOJEN OPETTELU Millainen taito lapsen olisi hyvä oppia, kun hän on levoton? - haukkataito : tarkkailla tilannetta rauhassa kuin haukka - patsastaito : olla paikallaan kuin patsas Mitä tehdään, kun harjoitellaan taitoa? -KESKITYTÄÄN POSITIIVISEEN PALAUTTEESEEN, NÄHTYYN EDISTYMISEEN JA TAITOJEN OPETTELUUN, EI ONGELMIIN! -JAETAAN POSITIIVINEN PALAUTE JA ANNETAAN SIITÄ ANSIO MYÖS MUILLE! Helena Nykänen 56

57 TIME OUT= JÄÄHY Käytetään vain rajoitetusti. Jäähyn käyttö: -selitä etukäteen rauhallisella hetkellä, mistä jäähyssä on kysymys -kerro, mistä jäähy seuraa -kerro, missä jäähy tapahtuu ja kuinka kauan se kestää Lapsi poistetaan tilanteesta tai ryhmästä tiettyyn paikkaa esim. jäähytuoli. Helena Nykänen 57

58 TIME OUT II Aika 1min./elinvuosi, jo 2 min voi olla tarpeeksi pitkä aika. Käytä munakelloa ajan mittaamisessa. Jäähyn toteutus: selkeä käsky, varoitus eli toista käsky, toteuta jäähy Vie pienet lapset jäähylle, vanhemmat voivat mennä itse. Älä keskustele lapsen kanssa jäähyn aikana. Helena Nykänen 58

59 TIME OUT III Jäähyn loputtua kysy: - Mitä tapahtui? - Mitä sinun olisi pitänyt tehdä? - Mitä teet seuraavaksi? Auta lasta löytämään keinoja vihan ja turhautumisen hallintaan Jos olet vihainen Saralle, tule kertomaan siitä minulle. Anna tunnustusta ja keksi mukavaa tekemistä. Helena Nykänen 59

60 RAJOITTAMINEN Rajoittamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppilas ei pysty enää hallitsemaan omaa käytöstään ympäristössään. Tällöin aikuiset turvaavat lapsen itsensä ja muiden turvallisuuden rajoittamalla hänen toimintaansa. Oppilas voidaan ottaa tiukasti vieraan istumaan, syliin tai muuten rajoittaa aikuisen selkeällä ylivoimalla. Aikuisen ei tule koskaan olla yksin näissä tilanteissa. Apuna voidaan myös käyttää mattoa, johon lapsi rullataan. Tällainen toiminta on aina etukäteen opiskeltua ja tarkoin yhdessä sovittua. Tämä ei ole rangaistus, vaan tapa rauhoittaa lapsen hallinnasta suistunut tilanne. Helena Nykänen 60

61 PALAUTEJÄRJESTELMÄT Myönteiset palautteet (satutuokio, vapaa-aika) Kielteiset palautteet (=rangaistukset, etuisuuksien menetys) Etusija myönteisillä palautteilla! TOKEN-järjestelmät: lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuisuuksiin. Lapsen kanssa sovitaan järjestelmän käyttöönotosta, palkkioista, säännöistä, joilla palkkioita saa tai menettää. Tilanteen selvittäminen luokalle. Helena Nykänen 61

62 SYSTEMAATTISEN TUKEMISEN OHJELMA 1. Ongelmien valinta: lista niistä asioista, jotka toivoisit lapsen tekevän toisin. Valitse listasta yksi tai kaksi asiaa, joihin alat puuttua. Se mikä eniten häiritsee. 2. Keinojen valinta: varaudu kokeilemaan erilaisia tukitoimia. 3. Tavoitteiden asettaminen: aseta tavoite riittävän matalalle. 4. Ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa: mieti miksi tavoitteita ei saavutettu muokkaa keinoja. Helena Nykänen 62

63 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI Älä jää ongelman kanssa yksin. Vältä negatiivista kierrettä oppilaan kanssa. Pyydä tukea erityisopettajalta, kuraattorilta, psykologilta, rehtorilta. Etsi tarvittaessa lisää tietoa koulutuksista, kirjoista, AHDH-liitosta jne. Aloita yhteistyö mahdollisimman pian huoltajien kanssa, hekin on usein huolestuneita, väsyneitä. Helena Nykänen 63

64 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI II Kirjaa ylös lapsen toimintaa, käyttäytymistä (esim. Lapsen tarkkaavuuden arviointi kaavake). Kokeile järjestelmällisesti eri tukitoimia oppilaan tukemiseksi (lomake: Kokeilemani tukitoimet tarkkaavaisuushäiriöisen oppilaan tukemiseksi, Kummi 2, erilaiset tsekkauslistat). Tehkää yhteistyössä suunnitelma oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi (esim. oppimissuunnitel- ma) arvioikaa ja täydentäkää suunnitelmaa. Helena Nykänen 64

65 VINKKEJÄ VANHEMPIEN TAPAAMISIIN: Anna tietoa tarkkaavaisuushäiriöstä yleensä. Selvitä lapsen tilanne realistisesti; vain selkeän ja realistisen käsityksen pohjalle voidaan rakentaa selkeät tavoitteet. Huomioi perheiden erilaiset toiveet, tarpeet ja käsitykset. Huomioi, että perhe ja lapsi saattavat olla hyvin väsyneitä vaikeuksiensa keskellä. Tue perheen päätöksiä. Vältä käyttämästä ammattikieltä tai itsestään selvyyksiä, jotta perhe voisi kokea sinun puhuvan juuri heille juuri heidän lapsestaan. Keskity keskusteluissa lapseen, älä ongelmaan. Painota tavoitteita vaikeuksien sijaan. Helena Nykänen 65

66 KIRJALLISUUTTA Aro T. & Närhi V.: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa, Kummi 2, NMI Akhutina T. & Pylajeva N.: Tarkkaavaiseksi oppiminen, Kehitysvammaliitto Erilaisten oppijoiden liitto: Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen Erilaisten oppijoiden liitto: Erilaisen oppijan käsikirja Kujanpää S. & Väinölä V.: Koritehtävät 1 Honka S., Norvapalo P. & Väinölä V.: Koritehtävät 3 ADHD-liiton materiaalit Laurinsalo V. & Alopaeus-Laurinsalo N.: Sensomotorisia harjoituksia kotiin, kouluun ja päiväkotiin Helena Nykänen 66

67 KIRJALLISUUTTA II Szegda D. & Hokkanen E.: Apua arkeen ja aistihäiriöihin Ojanen A.: Korvat auki. Kuullun ymmärtämisen ja lukivalmiuksia kehittäviä auditiivisia harjoituksia + CD Viljamaa J.: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus Keltikangas-Järvinen L.: Temperamentti ja koulumenestys Ayres A. Jean: Aistimuksen aallokossa Kranowitz C.: Tahatonta tohellusta Michelsson K., Saresma U., Valkama U. & Virtanen P.: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen Greene R.: Tulistuva lapsi Helena Nykänen 67

68 KIRJALLISUUTTA III Ikonen O.: Oppimisvalmiudet ja opetus Huhtanen K.: Tehostettu tuki perusopetuksessa Aro T. & Laakso M-L.: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, Taaperosta taitavaksi toimijaksi Ikonen O. & Krogerus A.: Ainutkertainen oppija, Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen Opetusministeriö: Erityisopetuksen strategia 2007 Kunzler-Behncke R. & Tiphoven M.: Vauhdikas Rasmus Soltvedt T. RasaVili, 30 riviä joka päivä Helena Nykänen 68

69 HYVIEN ASIOIDEN LISÄÄMINEN ON PARAS TAPA VÄHENTÄÄ HUONOJEN ASIOIDEN MÄÄRÄÄ. Furman Helena Nykänen 69

70 KIITOKSET TARKKAAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISESTÄ! Helena Nykänen 70

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Lapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on. Vesa Närhi, PsT

Lapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on. Vesa Närhi, PsT Lapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on Tarkkaavuuden pulmat - mistä on kyse kun lapsi ei jaksa keskittyä? tarkkaavuuden pulmat diagnoosina ajatellen ADHD Keskeiset

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Kaisa Parviainen sh (AMK) TtM, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto Tuuli Korhonen KK, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ADHD-liitto ry 1 Miltä adhd tuntuu?

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Vanhemmuuden tukeminen

Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Mikä ADHD? ADHD 6.5.2010. Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1

Mikä ADHD? ADHD 6.5.2010. Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1 Vaahteranmäen Eemeli ärsyketulvassa millainen arki tukee lapsen keskittymisen taitoja? VI POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ 6.5.2010, Oulun yliopisto Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot