TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA. Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA. Helena Nykänen KM, eo, lo 30.1.2012 Haapavesi/ Hyttikallion koulu"

Transkriptio

1 TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu Helena Nykänen 1

2 TARKKAAVUUSHÄIRIÖ (ADHD) YLEISESTI DIAGNOOSIN LUONTEESTA: Määrittävät käyttäytymisen piirteet tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus sekä impulsiivisuus. Ilmiönä vanha, diagnoosina verraten nuori. Diagnostiset kriteerit muokkautuneet ajan kuluessa. Käyttäytymisen tason diagnoosi. Perinnöllinen vahvasti. Pysyvä, alkaa ennen kouluikää ja jatkuu yli puolella aikuisuuteen. Helena Nykänen 2

3 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE A. Joko 1 tai 2: 1. TARKKAAMATTOMUUS Kuusi tai useampi seuraavista tarkkaamattomuutta kuvaavista oireista. On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Diagnoosi tehdään eri tilanteiden pohjalta (koti, koulu, ip/ap). Helena Nykänen 3

4 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE TARKKAAMATTOMUUS: 1. Ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin tai tekee paljon huolimattomuusvirheitä. 2. On vaikeuksia ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä tai leikeissä. 3. Ei kuuntele mitä hänelle puhutaan. 4. Ei seuraa ohjeita ja ei saa suoritettua tehtäviään loppuun. 5. On vaikeuksia organisoida tehtäviään loppuun. 6. Ei pidä tehtävistä, jotka vaativat pitkäaikaista ponnistelua tai välttelee niitä. 7. Kadottaa tarpeellisia tavaroitaan (leluja, kyniä, kirjoja jne.). 8. Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä. 9. On hajamielinen päivittäisissä toimissaan. Helena Nykänen 4

5 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE 2. HYPERAKTIIVISUUS IMPULSIIVISUUS Kuusi tai useampi seuraavista hyperaktiivisuutta/ impulsiivisuutta kuvaavista oireista On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Helena Nykänen 5

6 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE MOTORINEN LEVOTTOMUUS/ IMPULSIIVISUUS 1. Heiluttelee käsiään tai jalkojaan tai kiemurtelee istuessaan. 2. Nousee paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa missä pitäisi istua paikoillaan. 3. Juoksentelee ympäriinsä tai kiipeilee tilanteissa, joissa se ei ole sopivaa. 4. On vaikeuksia leikkiä tai osallistua harrastuksiin hiljaa. 5. On aina menossa tai näyttää siltä kuin olisi moottorikäyttöinen. 6. Puhuu usein liikaa. 7. Vastaa ennen kuin on kuullut koko kysymyksen. 8. On vaikeuksia odottaa vuoroaan. 9. Usein keskeyttää toisen puheen tai häiritsee muita. Helena Nykänen 6

7 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE B. Joitain oireita on ollut havaittavissa ennen alle 7 vuoden ikää. C. Jotkin oireet ovat havaittavissa useammassa kuin yhdessä tilanteessa (esim. koulussa ja kotona). D. Suoriutuminen koulussa, työssä tai sosiaalisissa tilanteissa on selvästi heikentynyt. E. Oireet eivät ole seurausta psykoottisesta häiriöstä tai paremmin selitettävissä jollain toisella häiriöllä (esim. mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt tai persoonallisuushäiriöt). Helena Nykänen 7

8 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE HÄIRIÖN JAOTTELU ERI TYYPPEIHIN: * Tarkkavaisuushäiriö, sekamuoto - molemmat kriteerit 1 ja 2 täyttyvät * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamaton muoto - kriteeri 1 täyttyy, kriteeri 2 ei täyty * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti hyperaktiivinen - impulsiivinen muoto - kriteeri 2 täyttyy, kriteeri 1 ei täyty Helena Nykänen 8

9 Tarkkaavaisuushäiriö bio-psykososiaalinen ongelma * Biologinen pohja - perinnöllisyyden rooli suuri - keskushermoston toiminnan tasolla eroja * Joka näyttäytyy psykologisella tasolla heikkouksina - toiminnanohjauksen ongelmat - vaikeus oppia oman käyttäytymisen säätelyä * Jotka ilmenevät vaikeuksina sosiaalisissa tilanteissa ja suhteissa - koulusuoriutumisen vaikeudet - vaikeudet noudattaa sääntöjä - vaikeudet toimia suhteissa aikuisiin ja ikätovereihin Helena Nykänen 9

10 TARKKAAVUUSHÄIRIÖN ULOTTUVUUDET KÄYTTÄYTYMINEN: vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti ympäristöllä voimakas toimintaa ohjaava vaikutus (ks. palautteiden merkitys) TYÖSKENTELY JA OPPIMINEN: vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi (ks. tarkkaavuuden osataidot) vaikeus suunnitella ja arvioida toimintaa tehtävätilanteissa (ks. toiminnanohjaus) TUNTEET: vaikeus hillitä tunteita ja ilmaista niitä suotavalla tavalla. Helena Nykänen 10

11 Kuinka yleinen on tarkkaavaisuushäiriö? Arviot välillä 1-20 %. Yleisimmin 3-5 %. Arviot poikien ja tyttöjen suhteesta välillä 2/1 ja 10/1. Pojat lähetetään tutkimuksiin helpommin, jostain syystä. Helena Nykänen 11

12 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy hyvin usein muita häiriöitä Oppimisvaikeudet -arviot esiintyvyydestä vaihtelevat % -kliinisessä aineistossa aina suurempi -joka tapauksessa yleisempää kuin normaalipopulaatiossa Emotionaaliset ongelmat -ahdistuneisuus, masentuneisuus, alhainen itsekunnioitus -yleisempiä kuin normaalipopulaatiossa Helena Nykänen 12

13 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Käytöshäiriöt -oppositionaalinen käytöshäiriö (riidanhaluisuutta, aggressiivisuutta, ärtyvyyttä jne.) -varsinainen käytöshäiriö -arviot esiintyvyydestä % Ongelma -erotusdiagnostisesti -tukitoimia suunniteltaessa myös muut tekijät on otettava huomioon Helena Nykänen 13

14 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Yleisellä tasolla havaitut ongelmat vähenevät iän myötä. Oireiden painopiste muuttuu, motorinen levottomuus ja impulsiivisuus vähenevät, tarkkaamattomuus ja oman toiminnan jäsentäminen säilyy - usein toimintavaikeudet säilyvät. Lapsuudessa tarkkaavaisuushäiriöisistä ongelmat jatkuvat selvinä ¾:lla murrosikään ja ½:lla aikuisuuteen. Helena Nykänen 14

15 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Lapsuuden tarkkaavaisuushäiriö riski myöhemmälle kehitykselle Koulutukseen Työuriin (lyhyet katkeilevat työsuhteet) Käytöshäiriön kehittyminen Päihdehäiriön kehittyminen Helena Nykänen 15

16 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Lapsen pitäisi pystyä ikätasonsa mukaan pitämään vireystilaa yllä tehtävien vaatimalla tavalla. Toisaalta hänen pitää osata vaihdella vireystilaa tilanteen mukaan. Havaintojen valikoivalla kohdentamiselle tarkoitetaan kykyä poimia ärsykkeistä tilanteen kannalta olennainen aines ja sulkea epäolennainen pois. Tämä edellyttää ennakoivaa toimintaa ja toimintastrategioiden oppimista. Tarkkaavaisuus edellyttää myös kahden toiminnon samanaikaista hallintaa. Helena Nykänen 16

17 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Toisaalta kykyä vaihtaa hyvinkin nopeasti huomiota kohteesta toiseen. Kyky käsitellä samanaikaisesti useaa asiaa lisääntyy iän myötä. Lapsen pitäisi pystyä suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan häiriötekijöistä huolimatta. Tarkkaavaisuus vaatii myös kykyä säädellä tehtävän kannalta olennaista ponnistelua. Tarkkaavaisuus edellyttää myös toiminnan jatkuvuutta ja pitkäaikaista keskittymistä samaan tehtävään. Helena Nykänen 17

18 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN Tehokkaita tukimuotoja ovat: 1. Lääkehoito Stimulanttilääkitys (Ritalin 4h, Concerta 8h) Lyhytaikainen teho TH:n ydinoireisiin vakuuttavasti osoitettu Uusi lääke Strattera Suomessa lääkkeiden käyttö suhteellisen vähäistä 0.45% 7-14v. (2005), esim. USA 4-7% lapsista jossakin vaiheessa 2.Perhekoulu Strukturoitu n. 10 tapaamisen tukimuoto Huomion kiinnittäminen vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen Tehokkaiden käyttäytymisen hallinnan keinojen opettelu Helena Nykänen 18

19 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN 3. Koulussa toteutetut käyttäytymispsykologiseen lähestymistapaan perustuvat tukimuodot Tilanteiden jäsentäminen. Huomion kiinnittäminen lapselle annettuun palautteeseen. Näistä puhun enemmän, liittäen niitä toiminnanohjauksen taitoihin ja toiminnanohjauksen taitojen kehittämiseen. Helena Nykänen 19

20 TOIMINNAOHJAUS Käsitteen taustalla neuropsykologinen teoria. Kykyä säädellä/ jäsentää omaa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Luria: TO:n taitojen kehittyminen on kiinteästi suhteessa A) keskushermoston kehittymiseen B) vuorovaikutukseen aikuisiin -kehityksessä aluksi ulkoinen, aikuisen tekemä jäsennys ja kontrolli sisäistyy lapselle -kieli keskeinen toiminnanohjauksen väline (aikuinen kielellistää asiat) Helena Nykänen 20

21 TOIMINNAOHJAUS Kehittyminen jatkuu pitkälle murrosikään (liittyen otsalohkojen toiminnan kehittymiseen). Toiminnanohjaus koostuu tavoitteiden muodostamisesta, ennakoimisesta, toiminnan suunnittelemisesta ja organisoimisesta, tavoitteiden toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti sekä toiminnan arvioimisesta, korjaamisesta ja uudelleen suuntaamisesta. Suunnitelma ohjaa toimintaa osaa arvioida omaa toimintaansa jälkeenpäin. Helena Nykänen 21

22 Mikä tarkkaavaisuuteen vaikuttaa? Motivaatio Tunnetilojen ja mielialojen vaihtelu Stressitekijät Vireystila Tiedolliset ja taidolliset kyvyt Helena Nykänen 22

23 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyö: vanhemmat, avustaja muut opettajat, erilaiset tutkivat tahot (tiedon välittäminen, hyvät kysymykset) Nopea puuttuminen Koulu tukitoimien keskeisin paikka Tukitoimien systemaattinen soveltaminen antaa lisätietoa= diagnostinen väline Helena Nykänen 23

24 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN Tehokkaita tukitoimia on olemassa. Tavoitteiden asettelu täytyy olla realistinen (pienin askelin, jotta edistyminen voidaan nähdä). Tukitoimien pitkäkestoisuus -lähtökohtana on, että tukitoimet kestävät pitkään, vähintään kuukausia -tukitoimien tarve vaihtelee eri vaiheissa Helena Nykänen 24

25 MENETELMIÄ JA INTERVENTIOKEINOJA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUEKSI Opettajan täytyy haluta auttaa lasta onnistumaan. Opettaja näkee lapsen voimavarat ja lahjat, eikä ajattele hänen olevan tyhmä tai tuhma. Opettajan tehtävänä on selvittää miten kukin lapsi oppii parhaiten. ADHD -lapsi ei mene siinä sivussa, vaan vaatii opettajalta tietoa, harjoittelua, perehtymistä ja sinnikkyyttä Lapsen on hyvä saada kokea olevansa hyväksytty sellaisenaan, vasta rakenteilla olevana oppijana. Nämä lapset eivät koskaan voi saada liikaa positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia koulutiellään. Helena Nykänen 25

26 OPETUKSEN STRUKTUROINTI Käsitteellä tarkoitetaan rakenteiltaan selkeiksi suunniteltua opetusta. ADHD-oppilaat hyötyvät selkeydestä, ennustettavuudesta, toistuvista rutiineista ja struktuurista. Lapsia helpottaa, kun päivä jaetaan selvästi ajallisiin periodeihin ja sama malli toistuu päivittäin. Opettaja oppii tuntemaan yleiset häiriötä aiheuttavat tilanteen ja ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Opiskeluympäristö ja opetus strukturoidaan. Helena Nykänen 26

27 OPETUKSEN STRUKTUROINTI II Lukujärjestyksen tulisi olla selkeä, joko luokan seinällä tai oppilaan pulpetinkannessa. Lukuisat tehtävät tulisi pilkkoa osiksi ja tarjoilla ne oppilaalle pienissä jaksoissa. Huom. Kokeiden pilkkominen ja tehtävienlukeminen ääneen. Tiukkoja deadlineja tulee välttää. Lukujärjestykset, ohjeet, vihjeet ja listat tulisivat olla kuvitettuina ja selkeinä lapsen nähtävillä. Visuaaliset kuvatuet: kuvien käyttö vaatii harjoittelua, mutta tuo hyötyä. Helena Nykänen 27

28 OPPIMISEN TUKEMINEN Selvitä miten oppilas oppii parhaiten, oppilaan vahvuudet ja hänelle sopivimmat oppimistyylit. Ohjatussa oppimiskokemuksessa lapsi ohjataan itse oivaltamaan ja oppimaan: säännöt, perustelut. Huomion kiinnittäminen oppimisen prosessiin, ei niinkään tuotokseen. Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset kaipaavat usein eri oppimiskanavien eli aistikanavien käyttöä. He hyötyvät usein sekä taktiilisen että visuaalisen kanavan käytöstä. Helena Nykänen 28

29 OPPIMISEN TUKEMINEN II Huom. visuaalinen ja auditiivinen modaliteetti kehittyvät lapsille vasta viimeisenä. Siten kuuntelemalla oppiminen on yleensä vaikeinta oppilaille (vrt. nykyinen opetus). Selkeät ohjeet tiiviisti ja yksinkertaisesti. Seiso lähellä oppilasta. Hae katsekontakti häneen. Anna kerrallaan vain yksi tai kaksi ohjetta. Kirjoita ohjeet ylös tai laita oppilaat kirjoittamaan ne. Rohkaise lasta kysymään, jos hän tarvitsee apua. Helena Nykänen 29

30 OPPIMISEN TUKEMINEN III Anna oppilaillesi jokin aloitusmerkki aloittaessasi opetusta. Käytä muistutuslistoja, esim. työskentelyä aloitettaessa tai kotiin lähtiessä. Aseta tavoitteet ja odotukset tunniksi, päiväksi, viikoksi jne. Rohkaise oppilasta pitämään pöydällä vain työskentelyssä tarvittava materiaali. Viestitä oppilaalle, että hän pystyy oppimaan, mutta eri keinoin. Helena Nykänen 30

31 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN Vääränlainen fyysinen oppimisympäristö vie lapsen energian epäolennaisiin asioihin ja estää näin heidän toivottua käyttäytymistään. Vältä ylimääräisiä visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. Järjestelmällisyys luokkahuoneessa: ei avokaappeja, ei sotkua. Seinillä postereita, joissa on säännöt, vahvuudet, suunnitelmat, opittavat asiat, päiväjärjestys. Oppilaalla mahdollisuus liikkua luokkahuoneessa. Helena Nykänen 31

32 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN II Pulpetti lähellä opettajaa (ei paripulpettia). Pulpetit mieluiten puolikaaressa. Ne, jotka eivät kestä, että selän takana tapahtuu, asetetaan selkä seinää vasten. Hyvät roolimallit molemmille puolille. Lattiaan merkeillä jonot, istumispaikat, aloituspaikat. Liikuteltavat sermit työskentelymahdollisuutena (ei rangaistuksena). Helena Nykänen 32

33 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN *Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky: -kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa ja tunnetilaa tilanteeseen sopivaksi -aikuinen tyynnyttävä rauhoittelija ilon ja riehakkuuden vahvistaja. *Vireystason oltava optimaalinen tilanteeseen nähden. *Esim. ADHD-lapsella vireystaso voi olla epätavallisen alhainen itseärsytys/ aistimusten hakeminen vireystason nostamiseksi (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.) Helena Nykänen 33

34 Keskustele vierustoveri kanssa pieni hetki, mitä Sinä mahdollisesti teet hyvin pienissä määrin ylläpitääksesi sopivaa vireyttä ja keskittyessäsi työhön? Helena Nykänen 34

35 MITEN SINÄ TOIMIT? Laitatko jotain suuhusi? Mitä? (purkkaa, naposteltavaa, kynän, juomista jne.) Liikutko? Miten? (liikehdit tuolilla, heiluttelet jalkojasi, pidät liikkumistaukoja jne.) Kosketteletko jotakin? (pyörittelet hiuksiasi, näpertelet kynää jne.) Millaisia visuaalisia ärsykkeitä suosit? (luonnon valo ikkunasta, lampun valo, kirkkaan värinen työhuone, sekainen vai siisti työpöytä jne.) Millaisia auditiivisia ärsykkeitä suosit? (vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn, jutteletko miellläsi muiden kanssa, kunkeskityt tehtävään, vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn) Helena Nykänen 35

36 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN Havainnoi lasta ja pyri selvittämään, mitkä ärsykkeet vaikeuttavat ja mitkä helpottavat sopivan vireystilan löytämistä OPPILAAN TUNTEMUS! Rajaa mahdollisuuksien mukaan lasta kuormittavaa ärsyketulvaa ja lisää käyttäytymistä jäsentäviä ärsykkeitä yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin. Helena Nykänen 36

37 JOS LAPSI JATKUVASSA LIIKKEESSÄ Järjestä lapselle enemmän liikekokemuksia/ motorisia aktiviteettia sopivan vireystason löytämiseksi, kanavoi liikkuminen hyväksytyllä tavalla -esim. ilmatyynyt tuolille liikkumista vaativia tehtäviä parityöskentelyn lomaan (taulun pyyhkiminen, tehtävien hakeminen hyllyltä), taukojumpat ja liikuntaleikit, stressipallo tai sinitarra käteen, jumppakuminauha tuolin jalkoihin, purkka suuhun jne. Joillakin lapsilla voi olla kaksi omaa paikkaa, jolloin he voivat siirtyä tarvittaessa paikalta toiselle tuntiessaan itsensä levottomaksi. Jotkut lapset ovat vähemmän levottomia, kun he istuvat tuolissa väärinpäin eli hajareisin selkänoja edessä. Helena Nykänen 37

38 JOS LAPSI PAINII, NUJAKOI, TÖRMÄILEE Tarjoa proprioseptiivisiä aistimuksia: raskaiden esineiden kantamista, vetämistä, työntämistä, esim. tuolien järjestäminen, kottikärrykävelyä omalle paikalle, kyynärnojassa vatsamakuulla kirjojen katselua, kengurupallolla hyppimistä, köyden vetoa, lahjapaketin aukaisua, painoliivi/-peitto. Helena Nykänen 38

39 JOS LAPSI REAGOI YLIHERKÄSTI AISTIMUKSIIN Sensorisen integraatio= aistiyliherkkyys ( Esimerkkejä ärsyttävistä asioista: Ruoan hajut ja maut. Se, että joku koskettaa, hiusten harjaaminen, manuaalinen ohjaus, sormivärit, hiekkaleikit, niskalaput vaatteissa jne. Äänet. Liikuntaleikit, -välineet. SI terapia) Helena Nykänen 39

40 HUOMIOITAVAA: Lähesty lapsen herkkiä aistialueita muiden aistijärjestelmien kautta. Ennakoi tilanteita ja säätele ympäristön aistitulvaa: -kuulosuojainten, korvatulppien, korvalappustereoiden käyttö -tuntoyliherkkä lapsi jonossa viimeiseksi, älä kosketa ennakoimattomasti takaapäin, tilaa ympärille piirissä, jäsentäviä aistimuksia ennen pukemistilanteita, sormivärimaalausta -hieronta tasaisin rauhallisin liikkein Helena Nykänen 40

41 HUOMIOITAVAA Suosi rauhoittavia aistimuksia esim. rauhallinen taustamusiikki, himmeä valaistus, syvään hengitys, säkkituolissa sadun kuuntelu. Särmit näköesteenä/ työpiste nurkkaan/ piirissä katsekontakti ohjaavaan aikuiseen. Siedätä lasta epämieluisiin ärsykkeisiin motivoivan leikin yhteydessä - keskitä huomio leikkiin, ei leikissä saataviin ärsykkeisiin. Seuraa reaktioita älä kuormita liikaa. Rauhoittumispesä esim. leikkiteltta tai pahvilaatikko, jossa vilttejä ja painopusseja. Helena Nykänen 41

42 KUINKA MOOTTORI HURISEE? Havainnollista lapselle ääneen puhuen ja visualisoiden, miten ylinopeudella lapsi käy ja miten lapsi saisi ylinopeuden vähenemään esim. nopeusmittari, autokortti. Havainnollista erityisesti sopivaa nopeutta. Opeta vanhempaa lasta itse tiedostamaan sopivaa ajonopeutta ja strategioita, miten saada nopeus sopivaksi. Helena Nykänen 42

43 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN (kognitiivinen lähestymistapa) Tue ääneen ajattelua toiminnan suunnittelussa, ulkoista ongelmanratkaisua. Harjoittele suunnittelutaitoja helpoissa tehtävissä harjoittelun painopiste suunnitelman tekemisessä, ei itse tehtävässä. 1. Puhu lapselle tavoitteet ja suunnitelma ääneen. 2. Opeta lapsi puhumaan itselleen ohjeet ääneen myöhemmin kuiskaten ja äänettömästi (sisäinen puhe). 3. Häivytä oma ohjauksesi. Helena Nykänen 43

44 MIETI+SUUNNITELE+TEE+TARKISTA Mitä pitää tehdä? (suunnittelu, ennakointi) Miten teen sen? Mitä välineitä tarvitsen? Kuinka kauan teen? Toiminko nyt kuten suunnittelin? Miten onnistuin? (arviointi) Missä onnistuin? Mitä voisin tehdä toisin? -Käytä tarvittaessa kuvallisia/ kirjoitettuja vihjeitä. -Anna kielelliset ohjeet lyhyesti ja selkeästi. -Käy toiminta konkreetisti läpi vaihe vaiheelta. Helena Nykänen 44

45 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN II Käytä ajastimia ja äänimerkkejä. Kuvallinen lukujärjestys toimintoihin. Tehtävälaatikot pöytätyöskentelyyn. Säännöllinen päivärutiini ja ennakoi muutokset ajoissa. ADHD-lapsella puhe suuntautuu usein epäolennaiseen toiminnasta saatu palaute ohjaa toimintaa. Helena Nykänen 45

46 JUUTTUMINEN =perseveraatio, liittyy toiminnanohjauksen vaikeuksiin. MITEN VOI NÄKYÄ TOIMINNASSA? Toiminta hidasta ja verkkaista. Aamutoimissa, pukemisessa, syömisessä, tehtävienteossa viivästymistä tarvitsee hoputusta. Täytyy odottaa, kun toiset jo valmiina. Uuden työn/ toiminnan aloittaminen hankalaa. Helena Nykänen 46

47 LISÄÄ JUUTTUMISESTA Siirtyminen toiminnasta toiseen on hankalaa. Lapsi voi kieltäytyä laululeikeistä ja jumpasta, koska näissä vaaditaan rytmitystä ja toiminnasta toiseen siirtymistä. Voi olla alisuoriutuja. Myöhemmin koetilanteet koululla vaikeita. Helena Nykänen 47

48 MITEN VOIN TUKEA JUUTTUVA LASTA? Ongelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen. ÄLÄ KIIREHDI paine voi pahentaa ongelmaa. Luo vapautunut ilmapiiri työskentelyyn. joustoharjoituksia siirryttäessä uuteen asiaan esim. musiikki, lorut, rytmitykset, ornamenttien piirtämiset. Ulkoista ohjausta toiminnan keskeyttämiseen ja uuden toiminnan jatkamiseen. Ei urakkatehtäviä vaan tehtävien pilkkomista pienimpiin osiin. Helena Nykänen 48

49 JATKOA Hyväksyttävä syy olla viimeinen (esim. valojen sammuttaminen). Janoaako vai vältteleekö lapsi jotakin aistiärsykkeitä juuttumalla toimintaan? Huom. SI Anna myönteistä palautetta tehtävän loppuun suorittamisesta. Ajan ulkoistaminen esim. lukujärjestykset (kuvat/kirjoitettu teksti), kellon käyttö (munakello, herätyskello, kellotaulu), koritehtävät. Tarvittaessa riittävästi aikaa esim. pukemistilanteissa. Helena Nykänen 49

50 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Johdonmukainen menetelmä toivotun käyttäytymisen aikaansaamiseksi. Systemaattinen, tehokas huomionkäyttö vaatii asiantuntemusta. Palautteen tulee olla eriteltyä käyttäytymisen vahvistamista ja sen on tultava heti palkittavan käyttäytymisen yhteyteen. Positiivisen palautteen tulisi olla tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen opetuksessa kaikkein keskeisimmässä roolissa. Palautteen tulee olla säännöllistä ja johdonmukaista. Tietystä käyttäytymisestä seuraa aina samanlainen palaute säännöllisesti. Helena Nykänen 50

51 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Mitä välittömämmin palaute annetaan, sen tehokkaampaa se on. Palautteen voimakkuuden tulee olla oikeassa mittasuhteessa tilanteeseen nähden. Negatiivisella vahvistamisella tarkoitetaan eri asiaa kuin kielteisellä palautteella. Siinä lapselle epämiellyttävä ärsyke on olemassa koko ajan, mutta ärsyke poistuu, kun lapsi käyttäytyy toivotulla tavalla. Esimerkkinä tästä on huomiottajättäminen. Helena Nykänen 51

52 KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAVA PALAUTTEEN ANTAMINEN (ratkaisukeskeinen, behavioraalinen lähestymistapa) Selkeät säännöt ja rajat (arvioitavissa, yksiselitteisiä, positiivisesti asetettuja). Seuraamusten selvittäminen. Palautteet: myönteinen, kielteinen (väh. 2:1), huomiotta jättäminen. Palkkiojärjestelmät esim. hymyvihko, tarrakortit, taidon juhlistaminen. Helena Nykänen 52

53 MOTIVOIVA, MYÖNTEINEN PALAUTE Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai ryhmän häirikkö. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja. Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan (huom. menneisyyden painolasti). Kannusta ja kehu lasta aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset!! Helena Nykänen 53

54 JATKUU *JUORUKEHU: kehu lasta toiselle takanapäin. *KOLMOISKEHU: -ihastuksen huudahdus (Mahtavaa! Upeaa!) -Toiminnan vaikeaksi toteaminen (se ei ollut helppoa) - Selityksen pyytäminen (Miten sinä tuon teit?) *kiellot toimintaohjeiksi ns. ÄLÄNKÄÄNTÖ EI älä juokse VAAN Kävele rauhallisesti Helena Nykänen 54

55 JATKUU Aseta hyvät roolimallit ADHD-lapsen molemmin puolin. Anna selkeät ohjeet, vältä pitkiä kuvauksia. Käytä kuvia ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. lapsi istumassa tuolilla, hymyilevä kasvo) Ulkoista lapsen ongelmat: Miten Repsu Riiviö saa sinut tönimiseen mukaan? Miten voimme estää Repsu Riiviön tulemisen? Miten ajamme Repsu Riiviön pois? Helena Nykänen 55

56 TAITOJEN OPETTELU Millainen taito lapsen olisi hyvä oppia, kun hän on levoton? - haukkataito : tarkkailla tilannetta rauhassa kuin haukka - patsastaito : olla paikallaan kuin patsas Mitä tehdään, kun harjoitellaan taitoa? -KESKITYTÄÄN POSITIIVISEEN PALAUTTEESEEN, NÄHTYYN EDISTYMISEEN JA TAITOJEN OPETTELUUN, EI ONGELMIIN! -JAETAAN POSITIIVINEN PALAUTE JA ANNETAAN SIITÄ ANSIO MYÖS MUILLE! Helena Nykänen 56

57 TIME OUT= JÄÄHY Käytetään vain rajoitetusti. Jäähyn käyttö: -selitä etukäteen rauhallisella hetkellä, mistä jäähyssä on kysymys -kerro, mistä jäähy seuraa -kerro, missä jäähy tapahtuu ja kuinka kauan se kestää Lapsi poistetaan tilanteesta tai ryhmästä tiettyyn paikkaa esim. jäähytuoli. Helena Nykänen 57

58 TIME OUT II Aika 1min./elinvuosi, jo 2 min voi olla tarpeeksi pitkä aika. Käytä munakelloa ajan mittaamisessa. Jäähyn toteutus: selkeä käsky, varoitus eli toista käsky, toteuta jäähy Vie pienet lapset jäähylle, vanhemmat voivat mennä itse. Älä keskustele lapsen kanssa jäähyn aikana. Helena Nykänen 58

59 TIME OUT III Jäähyn loputtua kysy: - Mitä tapahtui? - Mitä sinun olisi pitänyt tehdä? - Mitä teet seuraavaksi? Auta lasta löytämään keinoja vihan ja turhautumisen hallintaan Jos olet vihainen Saralle, tule kertomaan siitä minulle. Anna tunnustusta ja keksi mukavaa tekemistä. Helena Nykänen 59

60 RAJOITTAMINEN Rajoittamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppilas ei pysty enää hallitsemaan omaa käytöstään ympäristössään. Tällöin aikuiset turvaavat lapsen itsensä ja muiden turvallisuuden rajoittamalla hänen toimintaansa. Oppilas voidaan ottaa tiukasti vieraan istumaan, syliin tai muuten rajoittaa aikuisen selkeällä ylivoimalla. Aikuisen ei tule koskaan olla yksin näissä tilanteissa. Apuna voidaan myös käyttää mattoa, johon lapsi rullataan. Tällainen toiminta on aina etukäteen opiskeltua ja tarkoin yhdessä sovittua. Tämä ei ole rangaistus, vaan tapa rauhoittaa lapsen hallinnasta suistunut tilanne. Helena Nykänen 60

61 PALAUTEJÄRJESTELMÄT Myönteiset palautteet (satutuokio, vapaa-aika) Kielteiset palautteet (=rangaistukset, etuisuuksien menetys) Etusija myönteisillä palautteilla! TOKEN-järjestelmät: lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuisuuksiin. Lapsen kanssa sovitaan järjestelmän käyttöönotosta, palkkioista, säännöistä, joilla palkkioita saa tai menettää. Tilanteen selvittäminen luokalle. Helena Nykänen 61

62 SYSTEMAATTISEN TUKEMISEN OHJELMA 1. Ongelmien valinta: lista niistä asioista, jotka toivoisit lapsen tekevän toisin. Valitse listasta yksi tai kaksi asiaa, joihin alat puuttua. Se mikä eniten häiritsee. 2. Keinojen valinta: varaudu kokeilemaan erilaisia tukitoimia. 3. Tavoitteiden asettaminen: aseta tavoite riittävän matalalle. 4. Ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa: mieti miksi tavoitteita ei saavutettu muokkaa keinoja. Helena Nykänen 62

63 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI Älä jää ongelman kanssa yksin. Vältä negatiivista kierrettä oppilaan kanssa. Pyydä tukea erityisopettajalta, kuraattorilta, psykologilta, rehtorilta. Etsi tarvittaessa lisää tietoa koulutuksista, kirjoista, AHDH-liitosta jne. Aloita yhteistyö mahdollisimman pian huoltajien kanssa, hekin on usein huolestuneita, väsyneitä. Helena Nykänen 63

64 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI II Kirjaa ylös lapsen toimintaa, käyttäytymistä (esim. Lapsen tarkkaavuuden arviointi kaavake). Kokeile järjestelmällisesti eri tukitoimia oppilaan tukemiseksi (lomake: Kokeilemani tukitoimet tarkkaavaisuushäiriöisen oppilaan tukemiseksi, Kummi 2, erilaiset tsekkauslistat). Tehkää yhteistyössä suunnitelma oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi (esim. oppimissuunnitel- ma) arvioikaa ja täydentäkää suunnitelmaa. Helena Nykänen 64

65 VINKKEJÄ VANHEMPIEN TAPAAMISIIN: Anna tietoa tarkkaavaisuushäiriöstä yleensä. Selvitä lapsen tilanne realistisesti; vain selkeän ja realistisen käsityksen pohjalle voidaan rakentaa selkeät tavoitteet. Huomioi perheiden erilaiset toiveet, tarpeet ja käsitykset. Huomioi, että perhe ja lapsi saattavat olla hyvin väsyneitä vaikeuksiensa keskellä. Tue perheen päätöksiä. Vältä käyttämästä ammattikieltä tai itsestään selvyyksiä, jotta perhe voisi kokea sinun puhuvan juuri heille juuri heidän lapsestaan. Keskity keskusteluissa lapseen, älä ongelmaan. Painota tavoitteita vaikeuksien sijaan. Helena Nykänen 65

66 KIRJALLISUUTTA Aro T. & Närhi V.: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa, Kummi 2, NMI Akhutina T. & Pylajeva N.: Tarkkaavaiseksi oppiminen, Kehitysvammaliitto Erilaisten oppijoiden liitto: Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen Erilaisten oppijoiden liitto: Erilaisen oppijan käsikirja Kujanpää S. & Väinölä V.: Koritehtävät 1 Honka S., Norvapalo P. & Väinölä V.: Koritehtävät 3 ADHD-liiton materiaalit Laurinsalo V. & Alopaeus-Laurinsalo N.: Sensomotorisia harjoituksia kotiin, kouluun ja päiväkotiin Helena Nykänen 66

67 KIRJALLISUUTTA II Szegda D. & Hokkanen E.: Apua arkeen ja aistihäiriöihin Ojanen A.: Korvat auki. Kuullun ymmärtämisen ja lukivalmiuksia kehittäviä auditiivisia harjoituksia + CD Viljamaa J.: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus Keltikangas-Järvinen L.: Temperamentti ja koulumenestys Ayres A. Jean: Aistimuksen aallokossa Kranowitz C.: Tahatonta tohellusta Michelsson K., Saresma U., Valkama U. & Virtanen P.: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen Greene R.: Tulistuva lapsi Helena Nykänen 67

68 KIRJALLISUUTTA III Ikonen O.: Oppimisvalmiudet ja opetus Huhtanen K.: Tehostettu tuki perusopetuksessa Aro T. & Laakso M-L.: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, Taaperosta taitavaksi toimijaksi Ikonen O. & Krogerus A.: Ainutkertainen oppija, Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen Opetusministeriö: Erityisopetuksen strategia 2007 Kunzler-Behncke R. & Tiphoven M.: Vauhdikas Rasmus Soltvedt T. RasaVili, 30 riviä joka päivä Helena Nykänen 68

69 HYVIEN ASIOIDEN LISÄÄMINEN ON PARAS TAPA VÄHENTÄÄ HUONOJEN ASIOIDEN MÄÄRÄÄ. Furman Helena Nykänen 69

70 KIITOKSET TARKKAAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISESTÄ! Helena Nykänen 70

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

kyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti

kyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti 1. Toiminnanohjaus kyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti 2. Nuoren tukeminen oma motivaatio omavalmentaja - tukitoimissa tekemisen tasolle Ratkaisukeskeisyys, voimaannuttaminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TAITOJA

KOULUTULOKKAAN TAITOJA KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista

Lisätiedot

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi

Lisätiedot

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Meidän työpaikkamme Kiviniemen koulu Perusopetusryhmiä 12 ja alueellisia pienryhmiä 4 Oppilaita

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus. Leena Mannström-Mäkelä

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus. Leena Mannström-Mäkelä Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus Leena Mannström-Mäkelä Valmennusprosessin huomion kohteet! Hyvän ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen! Prosessin aloittaminen: sopimus (kenelle

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot