TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA. Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu
|
|
- Kalevi Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TARKKAAVUUDEN SUUNTAAMINEN OPPIMISESSA Helena Nykänen KM, eo, lo Haapavesi/ Hyttikallion koulu Helena Nykänen 1
2 TARKKAAVUUSHÄIRIÖ (ADHD) YLEISESTI DIAGNOOSIN LUONTEESTA: Määrittävät käyttäytymisen piirteet tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus sekä impulsiivisuus. Ilmiönä vanha, diagnoosina verraten nuori. Diagnostiset kriteerit muokkautuneet ajan kuluessa. Käyttäytymisen tason diagnoosi. Perinnöllinen vahvasti. Pysyvä, alkaa ennen kouluikää ja jatkuu yli puolella aikuisuuteen. Helena Nykänen 2
3 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE A. Joko 1 tai 2: 1. TARKKAAMATTOMUUS Kuusi tai useampi seuraavista tarkkaamattomuutta kuvaavista oireista. On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Diagnoosi tehdään eri tilanteiden pohjalta (koti, koulu, ip/ap). Helena Nykänen 3
4 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE TARKKAAMATTOMUUS: 1. Ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin tai tekee paljon huolimattomuusvirheitä. 2. On vaikeuksia ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä tai leikeissä. 3. Ei kuuntele mitä hänelle puhutaan. 4. Ei seuraa ohjeita ja ei saa suoritettua tehtäviään loppuun. 5. On vaikeuksia organisoida tehtäviään loppuun. 6. Ei pidä tehtävistä, jotka vaativat pitkäaikaista ponnistelua tai välttelee niitä. 7. Kadottaa tarpeellisia tavaroitaan (leluja, kyniä, kirjoja jne.). 8. Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä. 9. On hajamielinen päivittäisissä toimissaan. Helena Nykänen 4
5 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE 2. HYPERAKTIIVISUUS IMPULSIIVISUUS Kuusi tai useampi seuraavista hyperaktiivisuutta/ impulsiivisuutta kuvaavista oireista On jatkunut viimeiset 6 kuukautta siinä määrin, että ne häiritsevät toimintoja ja ovat ristiriidassa lapsen kehitystason kanssa. Helena Nykänen 5
6 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE MOTORINEN LEVOTTOMUUS/ IMPULSIIVISUUS 1. Heiluttelee käsiään tai jalkojaan tai kiemurtelee istuessaan. 2. Nousee paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa missä pitäisi istua paikoillaan. 3. Juoksentelee ympäriinsä tai kiipeilee tilanteissa, joissa se ei ole sopivaa. 4. On vaikeuksia leikkiä tai osallistua harrastuksiin hiljaa. 5. On aina menossa tai näyttää siltä kuin olisi moottorikäyttöinen. 6. Puhuu usein liikaa. 7. Vastaa ennen kuin on kuullut koko kysymyksen. 8. On vaikeuksia odottaa vuoroaan. 9. Usein keskeyttää toisen puheen tai häiritsee muita. Helena Nykänen 6
7 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE B. Joitain oireita on ollut havaittavissa ennen alle 7 vuoden ikää. C. Jotkin oireet ovat havaittavissa useammassa kuin yhdessä tilanteessa (esim. koulussa ja kotona). D. Suoriutuminen koulussa, työssä tai sosiaalisissa tilanteissa on selvästi heikentynyt. E. Oireet eivät ole seurausta psykoottisesta häiriöstä tai paremmin selitettävissä jollain toisella häiriöllä (esim. mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt tai persoonallisuushäiriöt). Helena Nykänen 7
8 DSM IV KRITEERIT TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖLLE HÄIRIÖN JAOTTELU ERI TYYPPEIHIN: * Tarkkavaisuushäiriö, sekamuoto - molemmat kriteerit 1 ja 2 täyttyvät * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamaton muoto - kriteeri 1 täyttyy, kriteeri 2 ei täyty * Tarkkaavaisuushäiriö, pääasiallisesti hyperaktiivinen - impulsiivinen muoto - kriteeri 2 täyttyy, kriteeri 1 ei täyty Helena Nykänen 8
9 Tarkkaavaisuushäiriö bio-psykososiaalinen ongelma * Biologinen pohja - perinnöllisyyden rooli suuri - keskushermoston toiminnan tasolla eroja * Joka näyttäytyy psykologisella tasolla heikkouksina - toiminnanohjauksen ongelmat - vaikeus oppia oman käyttäytymisen säätelyä * Jotka ilmenevät vaikeuksina sosiaalisissa tilanteissa ja suhteissa - koulusuoriutumisen vaikeudet - vaikeudet noudattaa sääntöjä - vaikeudet toimia suhteissa aikuisiin ja ikätovereihin Helena Nykänen 9
10 TARKKAAVUUSHÄIRIÖN ULOTTUVUUDET KÄYTTÄYTYMINEN: vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti ympäristöllä voimakas toimintaa ohjaava vaikutus (ks. palautteiden merkitys) TYÖSKENTELY JA OPPIMINEN: vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi (ks. tarkkaavuuden osataidot) vaikeus suunnitella ja arvioida toimintaa tehtävätilanteissa (ks. toiminnanohjaus) TUNTEET: vaikeus hillitä tunteita ja ilmaista niitä suotavalla tavalla. Helena Nykänen 10
11 Kuinka yleinen on tarkkaavaisuushäiriö? Arviot välillä 1-20 %. Yleisimmin 3-5 %. Arviot poikien ja tyttöjen suhteesta välillä 2/1 ja 10/1. Pojat lähetetään tutkimuksiin helpommin, jostain syystä. Helena Nykänen 11
12 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy hyvin usein muita häiriöitä Oppimisvaikeudet -arviot esiintyvyydestä vaihtelevat % -kliinisessä aineistossa aina suurempi -joka tapauksessa yleisempää kuin normaalipopulaatiossa Emotionaaliset ongelmat -ahdistuneisuus, masentuneisuus, alhainen itsekunnioitus -yleisempiä kuin normaalipopulaatiossa Helena Nykänen 12
13 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Käytöshäiriöt -oppositionaalinen käytöshäiriö (riidanhaluisuutta, aggressiivisuutta, ärtyvyyttä jne.) -varsinainen käytöshäiriö -arviot esiintyvyydestä % Ongelma -erotusdiagnostisesti -tukitoimia suunniteltaessa myös muut tekijät on otettava huomioon Helena Nykänen 13
14 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Yleisellä tasolla havaitut ongelmat vähenevät iän myötä. Oireiden painopiste muuttuu, motorinen levottomuus ja impulsiivisuus vähenevät, tarkkaamattomuus ja oman toiminnan jäsentäminen säilyy - usein toimintavaikeudet säilyvät. Lapsuudessa tarkkaavaisuushäiriöisistä ongelmat jatkuvat selvinä ¾:lla murrosikään ja ½:lla aikuisuuteen. Helena Nykänen 14
15 Tarkkaavuushäiriön kehityksellinen kulku Lapsuuden tarkkaavaisuushäiriö riski myöhemmälle kehitykselle Koulutukseen Työuriin (lyhyet katkeilevat työsuhteet) Käytöshäiriön kehittyminen Päihdehäiriön kehittyminen Helena Nykänen 15
16 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Lapsen pitäisi pystyä ikätasonsa mukaan pitämään vireystilaa yllä tehtävien vaatimalla tavalla. Toisaalta hänen pitää osata vaihdella vireystilaa tilanteen mukaan. Havaintojen valikoivalla kohdentamiselle tarkoitetaan kykyä poimia ärsykkeistä tilanteen kannalta olennainen aines ja sulkea epäolennainen pois. Tämä edellyttää ennakoivaa toimintaa ja toimintastrategioiden oppimista. Tarkkaavaisuus edellyttää myös kahden toiminnon samanaikaista hallintaa. Helena Nykänen 16
17 TARKKAAVUUDEN OSATAIDOT Toisaalta kykyä vaihtaa hyvinkin nopeasti huomiota kohteesta toiseen. Kyky käsitellä samanaikaisesti useaa asiaa lisääntyy iän myötä. Lapsen pitäisi pystyä suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan häiriötekijöistä huolimatta. Tarkkaavaisuus vaatii myös kykyä säädellä tehtävän kannalta olennaista ponnistelua. Tarkkaavaisuus edellyttää myös toiminnan jatkuvuutta ja pitkäaikaista keskittymistä samaan tehtävään. Helena Nykänen 17
18 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN Tehokkaita tukimuotoja ovat: 1. Lääkehoito Stimulanttilääkitys (Ritalin 4h, Concerta 8h) Lyhytaikainen teho TH:n ydinoireisiin vakuuttavasti osoitettu Uusi lääke Strattera Suomessa lääkkeiden käyttö suhteellisen vähäistä 0.45% 7-14v. (2005), esim. USA 4-7% lapsista jossakin vaiheessa 2.Perhekoulu Strukturoitu n. 10 tapaamisen tukimuoto Huomion kiinnittäminen vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen Tehokkaiden käyttäytymisen hallinnan keinojen opettelu Helena Nykänen 18
19 TUKIMUODOT TARKAAVAISUUSHÄIRIÖÖN 3. Koulussa toteutetut käyttäytymispsykologiseen lähestymistapaan perustuvat tukimuodot Tilanteiden jäsentäminen. Huomion kiinnittäminen lapselle annettuun palautteeseen. Näistä puhun enemmän, liittäen niitä toiminnanohjauksen taitoihin ja toiminnanohjauksen taitojen kehittämiseen. Helena Nykänen 19
20 TOIMINNAOHJAUS Käsitteen taustalla neuropsykologinen teoria. Kykyä säädellä/ jäsentää omaa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla ja tilanteen vaatimusten mukaisesti. Luria: TO:n taitojen kehittyminen on kiinteästi suhteessa A) keskushermoston kehittymiseen B) vuorovaikutukseen aikuisiin -kehityksessä aluksi ulkoinen, aikuisen tekemä jäsennys ja kontrolli sisäistyy lapselle -kieli keskeinen toiminnanohjauksen väline (aikuinen kielellistää asiat) Helena Nykänen 20
21 TOIMINNAOHJAUS Kehittyminen jatkuu pitkälle murrosikään (liittyen otsalohkojen toiminnan kehittymiseen). Toiminnanohjaus koostuu tavoitteiden muodostamisesta, ennakoimisesta, toiminnan suunnittelemisesta ja organisoimisesta, tavoitteiden toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti sekä toiminnan arvioimisesta, korjaamisesta ja uudelleen suuntaamisesta. Suunnitelma ohjaa toimintaa osaa arvioida omaa toimintaansa jälkeenpäin. Helena Nykänen 21
22 Mikä tarkkaavaisuuteen vaikuttaa? Motivaatio Tunnetilojen ja mielialojen vaihtelu Stressitekijät Vireystila Tiedolliset ja taidolliset kyvyt Helena Nykänen 22
23 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyö: vanhemmat, avustaja muut opettajat, erilaiset tutkivat tahot (tiedon välittäminen, hyvät kysymykset) Nopea puuttuminen Koulu tukitoimien keskeisin paikka Tukitoimien systemaattinen soveltaminen antaa lisätietoa= diagnostinen väline Helena Nykänen 23
24 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN Tehokkaita tukitoimia on olemassa. Tavoitteiden asettelu täytyy olla realistinen (pienin askelin, jotta edistyminen voidaan nähdä). Tukitoimien pitkäkestoisuus -lähtökohtana on, että tukitoimet kestävät pitkään, vähintään kuukausia -tukitoimien tarve vaihtelee eri vaiheissa Helena Nykänen 24
25 MENETELMIÄ JA INTERVENTIOKEINOJA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN LAPSEN KOULUNKÄYNNIN TUEKSI Opettajan täytyy haluta auttaa lasta onnistumaan. Opettaja näkee lapsen voimavarat ja lahjat, eikä ajattele hänen olevan tyhmä tai tuhma. Opettajan tehtävänä on selvittää miten kukin lapsi oppii parhaiten. ADHD -lapsi ei mene siinä sivussa, vaan vaatii opettajalta tietoa, harjoittelua, perehtymistä ja sinnikkyyttä Lapsen on hyvä saada kokea olevansa hyväksytty sellaisenaan, vasta rakenteilla olevana oppijana. Nämä lapset eivät koskaan voi saada liikaa positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia koulutiellään. Helena Nykänen 25
26 OPETUKSEN STRUKTUROINTI Käsitteellä tarkoitetaan rakenteiltaan selkeiksi suunniteltua opetusta. ADHD-oppilaat hyötyvät selkeydestä, ennustettavuudesta, toistuvista rutiineista ja struktuurista. Lapsia helpottaa, kun päivä jaetaan selvästi ajallisiin periodeihin ja sama malli toistuu päivittäin. Opettaja oppii tuntemaan yleiset häiriötä aiheuttavat tilanteen ja ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Opiskeluympäristö ja opetus strukturoidaan. Helena Nykänen 26
27 OPETUKSEN STRUKTUROINTI II Lukujärjestyksen tulisi olla selkeä, joko luokan seinällä tai oppilaan pulpetinkannessa. Lukuisat tehtävät tulisi pilkkoa osiksi ja tarjoilla ne oppilaalle pienissä jaksoissa. Huom. Kokeiden pilkkominen ja tehtävienlukeminen ääneen. Tiukkoja deadlineja tulee välttää. Lukujärjestykset, ohjeet, vihjeet ja listat tulisivat olla kuvitettuina ja selkeinä lapsen nähtävillä. Visuaaliset kuvatuet: kuvien käyttö vaatii harjoittelua, mutta tuo hyötyä. Helena Nykänen 27
28 OPPIMISEN TUKEMINEN Selvitä miten oppilas oppii parhaiten, oppilaan vahvuudet ja hänelle sopivimmat oppimistyylit. Ohjatussa oppimiskokemuksessa lapsi ohjataan itse oivaltamaan ja oppimaan: säännöt, perustelut. Huomion kiinnittäminen oppimisen prosessiin, ei niinkään tuotokseen. Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset kaipaavat usein eri oppimiskanavien eli aistikanavien käyttöä. He hyötyvät usein sekä taktiilisen että visuaalisen kanavan käytöstä. Helena Nykänen 28
29 OPPIMISEN TUKEMINEN II Huom. visuaalinen ja auditiivinen modaliteetti kehittyvät lapsille vasta viimeisenä. Siten kuuntelemalla oppiminen on yleensä vaikeinta oppilaille (vrt. nykyinen opetus). Selkeät ohjeet tiiviisti ja yksinkertaisesti. Seiso lähellä oppilasta. Hae katsekontakti häneen. Anna kerrallaan vain yksi tai kaksi ohjetta. Kirjoita ohjeet ylös tai laita oppilaat kirjoittamaan ne. Rohkaise lasta kysymään, jos hän tarvitsee apua. Helena Nykänen 29
30 OPPIMISEN TUKEMINEN III Anna oppilaillesi jokin aloitusmerkki aloittaessasi opetusta. Käytä muistutuslistoja, esim. työskentelyä aloitettaessa tai kotiin lähtiessä. Aseta tavoitteet ja odotukset tunniksi, päiväksi, viikoksi jne. Rohkaise oppilasta pitämään pöydällä vain työskentelyssä tarvittava materiaali. Viestitä oppilaalle, että hän pystyy oppimaan, mutta eri keinoin. Helena Nykänen 30
31 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN Vääränlainen fyysinen oppimisympäristö vie lapsen energian epäolennaisiin asioihin ja estää näin heidän toivottua käyttäytymistään. Vältä ylimääräisiä visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. Järjestelmällisyys luokkahuoneessa: ei avokaappeja, ei sotkua. Seinillä postereita, joissa on säännöt, vahvuudet, suunnitelmat, opittavat asiat, päiväjärjestys. Oppilaalla mahdollisuus liikkua luokkahuoneessa. Helena Nykänen 31
32 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISEN OPPILAAN OPISKELUYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN II Pulpetti lähellä opettajaa (ei paripulpettia). Pulpetit mieluiten puolikaaressa. Ne, jotka eivät kestä, että selän takana tapahtuu, asetetaan selkä seinää vasten. Hyvät roolimallit molemmille puolille. Lattiaan merkeillä jonot, istumispaikat, aloituspaikat. Liikuteltavat sermit työskentelymahdollisuutena (ei rangaistuksena). Helena Nykänen 32
33 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN *Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky: -kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa ja tunnetilaa tilanteeseen sopivaksi -aikuinen tyynnyttävä rauhoittelija ilon ja riehakkuuden vahvistaja. *Vireystason oltava optimaalinen tilanteeseen nähden. *Esim. ADHD-lapsella vireystaso voi olla epätavallisen alhainen itseärsytys/ aistimusten hakeminen vireystason nostamiseksi (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.) Helena Nykänen 33
34 Keskustele vierustoveri kanssa pieni hetki, mitä Sinä mahdollisesti teet hyvin pienissä määrin ylläpitääksesi sopivaa vireyttä ja keskittyessäsi työhön? Helena Nykänen 34
35 MITEN SINÄ TOIMIT? Laitatko jotain suuhusi? Mitä? (purkkaa, naposteltavaa, kynän, juomista jne.) Liikutko? Miten? (liikehdit tuolilla, heiluttelet jalkojasi, pidät liikkumistaukoja jne.) Kosketteletko jotakin? (pyörittelet hiuksiasi, näpertelet kynää jne.) Millaisia visuaalisia ärsykkeitä suosit? (luonnon valo ikkunasta, lampun valo, kirkkaan värinen työhuone, sekainen vai siisti työpöytä jne.) Millaisia auditiivisia ärsykkeitä suosit? (vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn, jutteletko miellläsi muiden kanssa, kunkeskityt tehtävään, vaaditko hiljaisen ympäristön työskentelyyn) Helena Nykänen 35
36 VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA SÄÄTELYN TUKEMINEN Havainnoi lasta ja pyri selvittämään, mitkä ärsykkeet vaikeuttavat ja mitkä helpottavat sopivan vireystilan löytämistä OPPILAAN TUNTEMUS! Rajaa mahdollisuuksien mukaan lasta kuormittavaa ärsyketulvaa ja lisää käyttäytymistä jäsentäviä ärsykkeitä yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin. Helena Nykänen 36
37 JOS LAPSI JATKUVASSA LIIKKEESSÄ Järjestä lapselle enemmän liikekokemuksia/ motorisia aktiviteettia sopivan vireystason löytämiseksi, kanavoi liikkuminen hyväksytyllä tavalla -esim. ilmatyynyt tuolille liikkumista vaativia tehtäviä parityöskentelyn lomaan (taulun pyyhkiminen, tehtävien hakeminen hyllyltä), taukojumpat ja liikuntaleikit, stressipallo tai sinitarra käteen, jumppakuminauha tuolin jalkoihin, purkka suuhun jne. Joillakin lapsilla voi olla kaksi omaa paikkaa, jolloin he voivat siirtyä tarvittaessa paikalta toiselle tuntiessaan itsensä levottomaksi. Jotkut lapset ovat vähemmän levottomia, kun he istuvat tuolissa väärinpäin eli hajareisin selkänoja edessä. Helena Nykänen 37
38 JOS LAPSI PAINII, NUJAKOI, TÖRMÄILEE Tarjoa proprioseptiivisiä aistimuksia: raskaiden esineiden kantamista, vetämistä, työntämistä, esim. tuolien järjestäminen, kottikärrykävelyä omalle paikalle, kyynärnojassa vatsamakuulla kirjojen katselua, kengurupallolla hyppimistä, köyden vetoa, lahjapaketin aukaisua, painoliivi/-peitto. Helena Nykänen 38
39 JOS LAPSI REAGOI YLIHERKÄSTI AISTIMUKSIIN Sensorisen integraatio= aistiyliherkkyys ( Esimerkkejä ärsyttävistä asioista: Ruoan hajut ja maut. Se, että joku koskettaa, hiusten harjaaminen, manuaalinen ohjaus, sormivärit, hiekkaleikit, niskalaput vaatteissa jne. Äänet. Liikuntaleikit, -välineet. SI terapia) Helena Nykänen 39
40 HUOMIOITAVAA: Lähesty lapsen herkkiä aistialueita muiden aistijärjestelmien kautta. Ennakoi tilanteita ja säätele ympäristön aistitulvaa: -kuulosuojainten, korvatulppien, korvalappustereoiden käyttö -tuntoyliherkkä lapsi jonossa viimeiseksi, älä kosketa ennakoimattomasti takaapäin, tilaa ympärille piirissä, jäsentäviä aistimuksia ennen pukemistilanteita, sormivärimaalausta -hieronta tasaisin rauhallisin liikkein Helena Nykänen 40
41 HUOMIOITAVAA Suosi rauhoittavia aistimuksia esim. rauhallinen taustamusiikki, himmeä valaistus, syvään hengitys, säkkituolissa sadun kuuntelu. Särmit näköesteenä/ työpiste nurkkaan/ piirissä katsekontakti ohjaavaan aikuiseen. Siedätä lasta epämieluisiin ärsykkeisiin motivoivan leikin yhteydessä - keskitä huomio leikkiin, ei leikissä saataviin ärsykkeisiin. Seuraa reaktioita älä kuormita liikaa. Rauhoittumispesä esim. leikkiteltta tai pahvilaatikko, jossa vilttejä ja painopusseja. Helena Nykänen 41
42 KUINKA MOOTTORI HURISEE? Havainnollista lapselle ääneen puhuen ja visualisoiden, miten ylinopeudella lapsi käy ja miten lapsi saisi ylinopeuden vähenemään esim. nopeusmittari, autokortti. Havainnollista erityisesti sopivaa nopeutta. Opeta vanhempaa lasta itse tiedostamaan sopivaa ajonopeutta ja strategioita, miten saada nopeus sopivaksi. Helena Nykänen 42
43 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN (kognitiivinen lähestymistapa) Tue ääneen ajattelua toiminnan suunnittelussa, ulkoista ongelmanratkaisua. Harjoittele suunnittelutaitoja helpoissa tehtävissä harjoittelun painopiste suunnitelman tekemisessä, ei itse tehtävässä. 1. Puhu lapselle tavoitteet ja suunnitelma ääneen. 2. Opeta lapsi puhumaan itselleen ohjeet ääneen myöhemmin kuiskaten ja äänettömästi (sisäinen puhe). 3. Häivytä oma ohjauksesi. Helena Nykänen 43
44 MIETI+SUUNNITELE+TEE+TARKISTA Mitä pitää tehdä? (suunnittelu, ennakointi) Miten teen sen? Mitä välineitä tarvitsen? Kuinka kauan teen? Toiminko nyt kuten suunnittelin? Miten onnistuin? (arviointi) Missä onnistuin? Mitä voisin tehdä toisin? -Käytä tarvittaessa kuvallisia/ kirjoitettuja vihjeitä. -Anna kielelliset ohjeet lyhyesti ja selkeästi. -Käy toiminta konkreetisti läpi vaihe vaiheelta. Helena Nykänen 44
45 TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN II Käytä ajastimia ja äänimerkkejä. Kuvallinen lukujärjestys toimintoihin. Tehtävälaatikot pöytätyöskentelyyn. Säännöllinen päivärutiini ja ennakoi muutokset ajoissa. ADHD-lapsella puhe suuntautuu usein epäolennaiseen toiminnasta saatu palaute ohjaa toimintaa. Helena Nykänen 45
46 JUUTTUMINEN =perseveraatio, liittyy toiminnanohjauksen vaikeuksiin. MITEN VOI NÄKYÄ TOIMINNASSA? Toiminta hidasta ja verkkaista. Aamutoimissa, pukemisessa, syömisessä, tehtävienteossa viivästymistä tarvitsee hoputusta. Täytyy odottaa, kun toiset jo valmiina. Uuden työn/ toiminnan aloittaminen hankalaa. Helena Nykänen 46
47 LISÄÄ JUUTTUMISESTA Siirtyminen toiminnasta toiseen on hankalaa. Lapsi voi kieltäytyä laululeikeistä ja jumpasta, koska näissä vaaditaan rytmitystä ja toiminnasta toiseen siirtymistä. Voi olla alisuoriutuja. Myöhemmin koetilanteet koululla vaikeita. Helena Nykänen 47
48 MITEN VOIN TUKEA JUUTTUVA LASTA? Ongelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen. ÄLÄ KIIREHDI paine voi pahentaa ongelmaa. Luo vapautunut ilmapiiri työskentelyyn. joustoharjoituksia siirryttäessä uuteen asiaan esim. musiikki, lorut, rytmitykset, ornamenttien piirtämiset. Ulkoista ohjausta toiminnan keskeyttämiseen ja uuden toiminnan jatkamiseen. Ei urakkatehtäviä vaan tehtävien pilkkomista pienimpiin osiin. Helena Nykänen 48
49 JATKOA Hyväksyttävä syy olla viimeinen (esim. valojen sammuttaminen). Janoaako vai vältteleekö lapsi jotakin aistiärsykkeitä juuttumalla toimintaan? Huom. SI Anna myönteistä palautetta tehtävän loppuun suorittamisesta. Ajan ulkoistaminen esim. lukujärjestykset (kuvat/kirjoitettu teksti), kellon käyttö (munakello, herätyskello, kellotaulu), koritehtävät. Tarvittaessa riittävästi aikaa esim. pukemistilanteissa. Helena Nykänen 49
50 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Johdonmukainen menetelmä toivotun käyttäytymisen aikaansaamiseksi. Systemaattinen, tehokas huomionkäyttö vaatii asiantuntemusta. Palautteen tulee olla eriteltyä käyttäytymisen vahvistamista ja sen on tultava heti palkittavan käyttäytymisen yhteyteen. Positiivisen palautteen tulisi olla tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen opetuksessa kaikkein keskeisimmässä roolissa. Palautteen tulee olla säännöllistä ja johdonmukaista. Tietystä käyttäytymisestä seuraa aina samanlainen palaute säännöllisesti. Helena Nykänen 50
51 JOHDONMUKAINEN NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN HUOMIO KÄYTTÄYTYMISEN MUOKKAAJANA Mitä välittömämmin palaute annetaan, sen tehokkaampaa se on. Palautteen voimakkuuden tulee olla oikeassa mittasuhteessa tilanteeseen nähden. Negatiivisella vahvistamisella tarkoitetaan eri asiaa kuin kielteisellä palautteella. Siinä lapselle epämiellyttävä ärsyke on olemassa koko ajan, mutta ärsyke poistuu, kun lapsi käyttäytyy toivotulla tavalla. Esimerkkinä tästä on huomiottajättäminen. Helena Nykänen 51
52 KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAVA PALAUTTEEN ANTAMINEN (ratkaisukeskeinen, behavioraalinen lähestymistapa) Selkeät säännöt ja rajat (arvioitavissa, yksiselitteisiä, positiivisesti asetettuja). Seuraamusten selvittäminen. Palautteet: myönteinen, kielteinen (väh. 2:1), huomiotta jättäminen. Palkkiojärjestelmät esim. hymyvihko, tarrakortit, taidon juhlistaminen. Helena Nykänen 52
53 MOTIVOIVA, MYÖNTEINEN PALAUTE Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai ryhmän häirikkö. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja. Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan (huom. menneisyyden painolasti). Kannusta ja kehu lasta aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset!! Helena Nykänen 53
54 JATKUU *JUORUKEHU: kehu lasta toiselle takanapäin. *KOLMOISKEHU: -ihastuksen huudahdus (Mahtavaa! Upeaa!) -Toiminnan vaikeaksi toteaminen (se ei ollut helppoa) - Selityksen pyytäminen (Miten sinä tuon teit?) *kiellot toimintaohjeiksi ns. ÄLÄNKÄÄNTÖ EI älä juokse VAAN Kävele rauhallisesti Helena Nykänen 54
55 JATKUU Aseta hyvät roolimallit ADHD-lapsen molemmin puolin. Anna selkeät ohjeet, vältä pitkiä kuvauksia. Käytä kuvia ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. lapsi istumassa tuolilla, hymyilevä kasvo) Ulkoista lapsen ongelmat: Miten Repsu Riiviö saa sinut tönimiseen mukaan? Miten voimme estää Repsu Riiviön tulemisen? Miten ajamme Repsu Riiviön pois? Helena Nykänen 55
56 TAITOJEN OPETTELU Millainen taito lapsen olisi hyvä oppia, kun hän on levoton? - haukkataito : tarkkailla tilannetta rauhassa kuin haukka - patsastaito : olla paikallaan kuin patsas Mitä tehdään, kun harjoitellaan taitoa? -KESKITYTÄÄN POSITIIVISEEN PALAUTTEESEEN, NÄHTYYN EDISTYMISEEN JA TAITOJEN OPETTELUUN, EI ONGELMIIN! -JAETAAN POSITIIVINEN PALAUTE JA ANNETAAN SIITÄ ANSIO MYÖS MUILLE! Helena Nykänen 56
57 TIME OUT= JÄÄHY Käytetään vain rajoitetusti. Jäähyn käyttö: -selitä etukäteen rauhallisella hetkellä, mistä jäähyssä on kysymys -kerro, mistä jäähy seuraa -kerro, missä jäähy tapahtuu ja kuinka kauan se kestää Lapsi poistetaan tilanteesta tai ryhmästä tiettyyn paikkaa esim. jäähytuoli. Helena Nykänen 57
58 TIME OUT II Aika 1min./elinvuosi, jo 2 min voi olla tarpeeksi pitkä aika. Käytä munakelloa ajan mittaamisessa. Jäähyn toteutus: selkeä käsky, varoitus eli toista käsky, toteuta jäähy Vie pienet lapset jäähylle, vanhemmat voivat mennä itse. Älä keskustele lapsen kanssa jäähyn aikana. Helena Nykänen 58
59 TIME OUT III Jäähyn loputtua kysy: - Mitä tapahtui? - Mitä sinun olisi pitänyt tehdä? - Mitä teet seuraavaksi? Auta lasta löytämään keinoja vihan ja turhautumisen hallintaan Jos olet vihainen Saralle, tule kertomaan siitä minulle. Anna tunnustusta ja keksi mukavaa tekemistä. Helena Nykänen 59
60 RAJOITTAMINEN Rajoittamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppilas ei pysty enää hallitsemaan omaa käytöstään ympäristössään. Tällöin aikuiset turvaavat lapsen itsensä ja muiden turvallisuuden rajoittamalla hänen toimintaansa. Oppilas voidaan ottaa tiukasti vieraan istumaan, syliin tai muuten rajoittaa aikuisen selkeällä ylivoimalla. Aikuisen ei tule koskaan olla yksin näissä tilanteissa. Apuna voidaan myös käyttää mattoa, johon lapsi rullataan. Tällainen toiminta on aina etukäteen opiskeltua ja tarkoin yhdessä sovittua. Tämä ei ole rangaistus, vaan tapa rauhoittaa lapsen hallinnasta suistunut tilanne. Helena Nykänen 60
61 PALAUTEJÄRJESTELMÄT Myönteiset palautteet (satutuokio, vapaa-aika) Kielteiset palautteet (=rangaistukset, etuisuuksien menetys) Etusija myönteisillä palautteilla! TOKEN-järjestelmät: lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuisuuksiin. Lapsen kanssa sovitaan järjestelmän käyttöönotosta, palkkioista, säännöistä, joilla palkkioita saa tai menettää. Tilanteen selvittäminen luokalle. Helena Nykänen 61
62 SYSTEMAATTISEN TUKEMISEN OHJELMA 1. Ongelmien valinta: lista niistä asioista, jotka toivoisit lapsen tekevän toisin. Valitse listasta yksi tai kaksi asiaa, joihin alat puuttua. Se mikä eniten häiritsee. 2. Keinojen valinta: varaudu kokeilemaan erilaisia tukitoimia. 3. Tavoitteiden asettaminen: aseta tavoite riittävän matalalle. 4. Ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa: mieti miksi tavoitteita ei saavutettu muokkaa keinoja. Helena Nykänen 62
63 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI Älä jää ongelman kanssa yksin. Vältä negatiivista kierrettä oppilaan kanssa. Pyydä tukea erityisopettajalta, kuraattorilta, psykologilta, rehtorilta. Etsi tarvittaessa lisää tietoa koulutuksista, kirjoista, AHDH-liitosta jne. Aloita yhteistyö mahdollisimman pian huoltajien kanssa, hekin on usein huolestuneita, väsyneitä. Helena Nykänen 63
64 JÄSENTYNYT YHTEISTYÖ ON OPPILAAN PARAS TUKI II Kirjaa ylös lapsen toimintaa, käyttäytymistä (esim. Lapsen tarkkaavuuden arviointi kaavake). Kokeile järjestelmällisesti eri tukitoimia oppilaan tukemiseksi (lomake: Kokeilemani tukitoimet tarkkaavaisuushäiriöisen oppilaan tukemiseksi, Kummi 2, erilaiset tsekkauslistat). Tehkää yhteistyössä suunnitelma oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi (esim. oppimissuunnitel- ma) arvioikaa ja täydentäkää suunnitelmaa. Helena Nykänen 64
65 VINKKEJÄ VANHEMPIEN TAPAAMISIIN: Anna tietoa tarkkaavaisuushäiriöstä yleensä. Selvitä lapsen tilanne realistisesti; vain selkeän ja realistisen käsityksen pohjalle voidaan rakentaa selkeät tavoitteet. Huomioi perheiden erilaiset toiveet, tarpeet ja käsitykset. Huomioi, että perhe ja lapsi saattavat olla hyvin väsyneitä vaikeuksiensa keskellä. Tue perheen päätöksiä. Vältä käyttämästä ammattikieltä tai itsestään selvyyksiä, jotta perhe voisi kokea sinun puhuvan juuri heille juuri heidän lapsestaan. Keskity keskusteluissa lapseen, älä ongelmaan. Painota tavoitteita vaikeuksien sijaan. Helena Nykänen 65
66 KIRJALLISUUTTA Aro T. & Närhi V.: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa, Kummi 2, NMI Akhutina T. & Pylajeva N.: Tarkkaavaiseksi oppiminen, Kehitysvammaliitto Erilaisten oppijoiden liitto: Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen Erilaisten oppijoiden liitto: Erilaisen oppijan käsikirja Kujanpää S. & Väinölä V.: Koritehtävät 1 Honka S., Norvapalo P. & Väinölä V.: Koritehtävät 3 ADHD-liiton materiaalit Laurinsalo V. & Alopaeus-Laurinsalo N.: Sensomotorisia harjoituksia kotiin, kouluun ja päiväkotiin Helena Nykänen 66
67 KIRJALLISUUTTA II Szegda D. & Hokkanen E.: Apua arkeen ja aistihäiriöihin Ojanen A.: Korvat auki. Kuullun ymmärtämisen ja lukivalmiuksia kehittäviä auditiivisia harjoituksia + CD Viljamaa J.: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus Keltikangas-Järvinen L.: Temperamentti ja koulumenestys Ayres A. Jean: Aistimuksen aallokossa Kranowitz C.: Tahatonta tohellusta Michelsson K., Saresma U., Valkama U. & Virtanen P.: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen Greene R.: Tulistuva lapsi Helena Nykänen 67
68 KIRJALLISUUTTA III Ikonen O.: Oppimisvalmiudet ja opetus Huhtanen K.: Tehostettu tuki perusopetuksessa Aro T. & Laakso M-L.: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, Taaperosta taitavaksi toimijaksi Ikonen O. & Krogerus A.: Ainutkertainen oppija, Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen Opetusministeriö: Erityisopetuksen strategia 2007 Kunzler-Behncke R. & Tiphoven M.: Vauhdikas Rasmus Soltvedt T. RasaVili, 30 riviä joka päivä Helena Nykänen 68
69 HYVIEN ASIOIDEN LISÄÄMINEN ON PARAS TAPA VÄHENTÄÄ HUONOJEN ASIOIDEN MÄÄRÄÄ. Furman Helena Nykänen 69
70 KIITOKSET TARKKAAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISESTÄ! Helena Nykänen 70
Vastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotMistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?
Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen tukeminen
Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
Lisätiedotkyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti
1. Toiminnanohjaus kyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti 2. Nuoren tukeminen oma motivaatio omavalmentaja - tukitoimissa tekemisen tasolle Ratkaisukeskeisyys, voimaannuttaminen
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotLapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v
Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotKummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa
Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotLapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on. Vesa Närhi, PsT
Lapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on Tarkkaavuuden pulmat - mistä on kyse kun lapsi ei jaksa keskittyä? tarkkaavuuden pulmat diagnoosina ajatellen ADHD Keskeiset
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija
ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)
LisätiedotNÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)
NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho
Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotKASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p
KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotYleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori
Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotVuorovaikutus lapsen kanssa
Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotVinkkejä valmennukseen
Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotAdhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen
Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Kaisa Parviainen sh (AMK) TtM, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto Tuuli Korhonen KK, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ADHD-liitto ry 1 Miltä adhd tuntuu?
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotTervetuloa nettiluennolle!
Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotKuovit päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meille on tärkeää perheen, lapsen ja työkaverin kohtaaminen aidosti, lämpimästi ja välittäen. Ylläpidämme toiminnassamme ME HENKEÄ yhdessä
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
Lisätiedotjonkin verran parempi
ADHD-OIREIDEN SEURANALISA JA HOIDONSEURANALOMAKE 1 (1) LÄÄKKEENSAAJAN NIMI: ÄYÄJÄ: LÄÄKE, ANNOS JA ALOIUSPVM: Lomake täytetään kotona/muualla, missä: Viikoilla Onko ADHD-oireissa tai voinnissa tapahtunut
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotHS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja
HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Lisätiedot... 2... 3... 4... 6 Monesti opiskelija löytää oppimisen pulmat itsestään, mutta seuraavan askelen ottaminen yksin voi olla hyvin hankalaa. Ilman ohjausta ja monipuolisten oppimistapojen esittelyä opiskelijan
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI
ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotItsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen
Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Niilo Mäki Instituutti & Attentio Oy 18.4.2018 ITSESÄÄTELY kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitioita ympäristölle
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6
ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6 Oppilaan nimi ja syntymäaika VUOSILUOKKA 3 Oppimaan oppimisen taidot tiedot itsestä oppijana: vahvuudet ja kehittämisen kohteet tavoitteenasettelutaito
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
Lisätiedot