Arabiemiirikuntien liitto. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arabiemiirikuntien liitto. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Marraskuu 2010

2 2 (37) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 5 Talous... 6 BKT... 6 Inflaatio... 6 Vaihtotase... 6 Ulkomaankauppa... 7 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Vesihuolto Jätevesihuolto Jätehuolto Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia Bioteknologia ja lääkkeet Terveysmatkailu Maatalous- ja elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot Tietotekniset palvelut Digitaalinen media Palvelusektori Kauppa... 31

3 3 (37) Matkailu Rahoituspalvelut Pankkitoiminta Pääomamarkkinat Vakuutustoiminta Tapakulttuuri Linkkejä... 37

4 4 (37) Maaprofiili Maa ja väestö Maa-ala: km² Luonnonvarat: runsaat öljyvarat: 9,5 % maailman öljystä on Arabiemiirikuntien liiton alueella. 94 % maan öljystä on Abu Dhabin emiraatin alueella. Luonnonkaasuesiintymät maailman neljänneksi suurimmat Rajanaapurit: Oman, Saudi-Arabia, Qatar Aika: UTC + 4 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Väkiluku: tiedot vaihtelevat lähteestä riippuen. Economist Intelligence Unitin arvio: 6,5 miljoonaa vuonna 2009 Suurimmat kaupungit: Abu Dhabi city (pääkaupunki), Dubai Etniset ryhmät: emiraattien arabeja, muita arabeja, intialaisia, pakistanilaisia, bangladeshilaisia, kaakkoisaasialaisia ja länsimaalaisia Virallinen kieli: arabia (englantia, hindiä, urdua ja farsia puhutaan paljon) Uskontokunnat: selvä enemmistö AEL:n asukkaista on muslimeja, joista noin 80 prosenttia sunneja. Lisäksi on hinduja, kristittyjä ja muita. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 971, Abu Dhabi 2, Dubai 4 Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 220V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 34,0 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 232,1 % vuonna 2009 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 30,5 vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 75,0 vuonna 2009 Tieverkosto: 4080 km vuonna 2008 (CIA World Factbook) Rautatieverkosto: 0 km (CIA World Factbook) Lentokenttiä: 41, joista 25:lla päällystetty kiitotie vuonna 2010 (CIA) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Yhdistyneet arabiemiirikunnat, United Arab Emirates, Imarat al- Arabiya al-muttahida Valtiomuoto: liittovaltio Presidentti: Abu Dhabin emiirikunnan hallitsija, sheikki Khalifa bin Zayed Al Nahyan Pääministeri ja varapresidentti: Dubain emiirikunnan hallitsija, sheikki Mohammed bin Rashid Al Maktoum Hallituspuolueet: poliittisia puolueita ei ole Seuraavat vaalit: yleisiä vaaleja ei järjestetä (ainakaan lähitulevaisuudessa)

5 5 (37) Aluehallinto: liittovaltio muodostuu seitsemästä emiirikunnasta eli osavaltiosta, jotka ovat Abu Dhabi, Dubai, Sharjah, Fujairah, Ajman, Ras al-khaimah ja Umm-al Qiwain (näkyy myös muotoja Qaiwain ja Quwain). Merkittäviä vuosilukuja: joulukuussa 1971 allekirjoitettiin liittovaltiosopimus, ja maa itsenäistyi pitkän brittihallintokauden jälkeen, 1958 löydettiin Abu Dhabista ensimmäinen merkittävä öljyesiintymä, 1996 väliaikainen perustuslaki muutettiin pysyväksi Kansallispäivä: 2. joulukuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: dirhami (AED) Valuuttakurssi: 1 USD = 3,67 AED Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 248,9 miljardia USD vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: arviolta USD vuonna 2009 (6,5 miljoonan väkilukuarviolla) Tärkeimmät teollisuustuotteet: raakaöljy, maakaasu, petrokemian tuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: elintarvikkeet, muut kulutustavarat, koneet, laitteet ja ajoneuvot Suurimmat vientimaat: Japani, Etelä-Korea ja Thaimaa vuonna 2008 (CIA) Suurimmat tuontimaat: Kiina, Intia ja Yhdysvallat v (CIA) Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 275,69 miljoonaa euroa ja tuonti 6,42 miljoonaa euroa v Kauppa oli Suomelle 269,27 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Liiketoiminta Väkiluvultaan suurimmat Yhdistyneiden arabiemiirikuntien osavaltioista ovat Dubai, Abu Dhabi ja Sharjah. Abu Dhabi on niistä taloudellisesti tärkein. Sen alueella sijaitse valtaosa maan öljystä, joka muodostaa noin 10 prosenttia koko maailman reserveistä. Dubaissakin on öljyä, mutta se loppunee kymmenen vuoden aikana. Tämän vuoksi Dubai muutti vuosia sitten taloudellista strategiaansa ja panostaa kauppaan, rahoitukseen, turismiin ja muihin palveluihin. Muutkin emiirikunnat ovat monipuolistamassa tuotantorakenteitaan. Arabiemiirikuntien liiton positiivisia piirteitä: Sisäpoliittinen tilanne on vakaa Markkinat ovat hyvin kehittyneet (etenkin Abu Dhabissa ja Dubaissa) AEL on Persianlahden maiden kauttakulkukaupan keskus Rahoitussektori on tehokas Viranomaiset suhtautuvat positiivisesti ulkomaisiin toimijoihin Matkailu tuo maahan paljon rahaa, mikä edistää kulutusta Arabiemiirikuntien liiton negatiivisia piirteitä: Kansantalous on vielä riippuvainen öljyn maailmanmarkkinahinnasta Abu Dhabin ja Dubain ulkopuolella elintaso ei ole vielä korkea

6 6 (37) Talous Tärkeimmät talousluvut e 2011e 2012e BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) 175,2 206,4 254,4 248,9 268,2 297,1 328,2 BKT, reaalinen muutos (%) 13,0 6,2 7,4-2,7 2,1 3,1 4,6 Kuluttajahinnat, muutos (%) 13,5a 11,1a 12,3a 1,6a 0,8 1,7 1,5 Vaihtotase (miljardia USD) 36,5 19,7 22,3 7,9 4,9 8,2 11,9 Valuuttakurssi: AED/ 1 USD 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 3,67 Lähde: Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste) BKT Arabiemiirikuntien kokonaistuotanto kasvoi 2000-luvulla nopeasti vuoteen 2008 asti. Tärkeimmät syyt olivat öljynhinnan nousu ja öljystä saatavien vientitulojen kasvu, valtava rakentaminen sekä kiinteistöpalveluiden ja muiden palveluiden kehittyminen. Vuonna 2009 BKT kuitenkin supistui 2,7 prosenttia maailmanlaajuisen rahoituskriisin, öljyn halventumisen ja rakentamisen hiljentymisen vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti marraskuussa, että BKT kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2010 ja 3,1 prosenttia vuonna Öljytulot muodostavat edelleen merkittävän osan AEL:n bruttokansantuotteesta, mutta niiden varaan ei ole tuudittauduttu. Liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset sekä yksityiset toimijat ovat sijoittaneet huomattavia summia sekä teollisuuteen, rakentamiseen että palveluihin. Tuotantorakenteen jatkuva monipuolistuminen vähentää talouden suhdanneherkkyyttä ja luo edellytyksiä tulevalle kasvulle. Inflaatio Kuluttajahinnat nousivat pitkään nopeasti. Inflaatio oli arviolta 11,1 prosenttia vuonna 2007 ja 12,3 prosenttia vuonna Yleistä hintatasoa nostivat etenkin kiinteistöjen ja vuokrien kallistuminen. Vuonna 2009 hintojen nousu jäi kuitenkin arviolta 1,6 prosenttiin. Economist Intelligence Unit ennusti marraskuussa, että inflaatio on vain 0,8 prosenttia vuonna 2010 ja 1,7 prosenttia vuonna Vaihtotase Arabiemiirikuntien vaihtotase on ollut yleensä ylijäämäinen suurten öljytulojen ansiosta. Ylijäämää kertyi 19,7 miljardia dollaria vuonna 2007 ja 22,3 miljardia dollaria vuonna Vuonna 2009 ylijäämä laski 7,9 miljardiin ja laskee EIU:n mukaan 4,9 miljardiin vuonna EIU toisaalta ennusti marraskuussa, että luku kasvaa taas tästä vuodesta eteenpäin.

7 7 (37) Ulkomaankauppa Arabiemiirikuntien ulkomaankauppa v , miljardia USD e 2011e 2012e Tavaravienti 145,6 178,6 239,2 192,2 197,5 214,9 240,2 Tavaratuonti 88,1 132,1 176,3 150,0 159,0 171,8 190,7 Kauppatase 57,5 46,5 62,9 42,2 38,4 43,2 49,6 Lähde: Economist Intelligence Unit (e = ennuste) AEL:n tärkeimmät vientimaat v Maa Osuus, % Japani 17,9 Etelä-Korea 10,1 Intia 9,6 Iran 6,9 Thaimaa 5,3 Lähde: Economist Intelligence Unit AEL:n tärkeimmät tuontimaat v Maa Osuus, % Kiina 15,4 Intia 15,0 Yhdysvallat 8,3 Saksa 5,7 Japani 4,4 Lähde: Economist Intelligence Unit

8 8 (37) Suomen AEL-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen AEL-viennin rakenne vuonna 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,9 % Valmiit tavarat 2,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 66,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,0 % Valmistetut tavarat 26,6 % Lähde: Tullihallitus

9 9 (37) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta AEL:ään vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 109, Muut metallit 35, Voimakoneet ja moottorit 21, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 20, Muut sähkökoneet ja -laitteet 20, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 16, Rauta ja teräs 12, Eri toimialojen erikoiskoneet 8, Väri- ja parkitusaineet 3, Kojeet, mittarit yms. 3, tärkeintä yhteensä 252,5 92 Suomen koko vienti 274, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)(*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot) Suomen AEL-tuonnin rakenne v Valmiit tavarat 4,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 23,5 % Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,9 % Valmistetut tavarat 59,5 % Lähde: Tullihallitus

10 10 (37) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta AEL:stä vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2, Kivennäisainetuotteet 0, Muut sähkökoneet ja -laitteet 0, Tuotteet epäjalosta metallista 0, Muovit, valmistetut 0, Eri toimialojen erikoiskoneet 0, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 0, Lannoitteet, valmistetut 0, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 0, Muut valmiit tavarat 0, tärkeintä yhteensä 6,1 95 Suomen koko tuonti 6, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)(*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot)

11 11 (37) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori toimialavastaava Öljy Arabiemiirikuntien liiton todennetut öljyvarannot olivat arviolta 97,8 miljardia barrelia vuonna Business Monitor Internationalin mukaan varannot laskevat 92,6 miljardiin barreliin vuonna Öljyä tuotettiin Opecin mukaan keskimäärin 2,56 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2008 ja keskimäärin 2,24 miljoonaa barrelia päivässä vuoden 2009 heinäkuussa. Tuotanto on laskenut vuoden 2009 aikana, koska AEL on alkanut noudattaa Opecin tuotantokiintiötä. Raakaöljyn tuotantokapasiteetiksi arvellaan 2,85 miljoonaa barrelia päivässä vuonna Öljynjalostuskapasiteetti on miljoonaa barrelia päivässä vuonna AEL:ssä on suunnitteilla tai käynnissä useita projekteja olemassa olevien öljykenttien infrastruktuurin parantamiseksi. Mantereella olevan Bu Hasa -kentän kapasiteettia nostetaan 300 miljoonalla dollarilla. Tavoite on kasvattaa tuotanto barreliin päivässä. Samoin mantereella olevaan Bab-kenttään suunnitellaan kaasun uudelleeninjektoimista, jotta kapasiteetti voisi nousta barreliin päivässä. Asabin kentän parannukset nostanevat kapasiteetin :sta barreliin päivässä. Nämä hankkeet ovat osa yleistä tavoitetta nostaa AEL:n öljyntuotantokapasiteetti 3,5 miljoonaan barreliin päivässä v Tavoite on kuitenkin liian kova saavutettavaksi. AEL:n perustuslain mukaan jokainen emiirikunta kontrolloi omaa öljyntuotantoaan ja resurssien kehittämistä. Abu Dhabin hallituksen omistama ADNOC tuottaa yli puolet emiirikunnan öljystä. Dubai Petroleum Company (DPC) on tärkein tuottaja Dubain emiirikunnassa. Kansainväliset öljy-yhtiöt Japanista, Ranskasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja muualta omistavat n. 40 prosenttia Abu Dhabin energiasektorista. Abu Dhabi on Persianlahden ainoa poliittinen yksikkö, joka on pitänyt ulkomaisia partnereita tuotannonjakosopimusten pohjalta. ADNOC:illa on enemmistöosuus kaikissa upstream-hankkeissa. Abu Dhabi National Oil Companyn (ADNOC) offshore öljyn- ja kaasuntuotantoyksikkö yrittää kasvattaa öljyntuotantoaan kahdella kolmasosalla yhteen miljoonaan barreliin päivässä vuonna Abu Dhabi marine Operating Company (ADMOC), jossa Totalilla, BP:llä ja Inpexillä on osuuksia, sanoi vuonna 2008 nostavansa öljyntuotantoaan 50 prosenttia seuraavien vuosien aikana. ADNOC otti vuonna 2004 ExxonMobilin strategiseksi partneriksi Upper Zakumin kentän kehittämiseen. ExxonMobil sai 28 prosentin omistusosuuden ja se ryhtyi nostamaan kentän kapasiteettia barrelista 1,2 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2010.

12 12 (37) Occidental Petroleum sopi vuoden 2008 lokakuussa maksavansa ADNOC:ille 500 miljoonaa dollaria hankkiakseen oikeudet kahden öljy- ja kaasukentän, Jarn Yaphourin ja Rahmanin kehittämiseen ja etsintään. Jarn Yaphourin tuotanto alkaa vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Määrä on aluksi öljybarreliekvivalenttia päivässä. Rahmanin potentiaalinen tuotanto arvioidaan myös öljybarreliekvivalentiksi päivässä. Tuotanto alkanee vuonna Business Monitor International olettaa että AEL:ssä tuotetaan keskimäärin 2,80 miljoonaa barrelia öljyä päivässä vuonna 2009, kun kaasuun dispergoitunut nestemäinen hiilivetyseos otetaan huomioon. BMI ennustaa, että tuotanto kasvaa 3,23 miljoonaan barreliin päivässä vuonna Kaasu BMI:n mukaan todennetut maakaasureservit olivat 6050 miljardia kuutiometriä vuonna Kaasua tuotettiin arviolta 58 miljardia kuutiometriä vuonna BMI ennustaa, että tuotanto kasvaa 63 miljardiin kuutiometriin vuonna 2009 ja 90 miljardiin kuutiometriin vuonna Kaasua vietiin ulkomaille arviolta 10 miljardia kuutiometriä vuonna BMI ennustaa, että vienti kasvaa 14 miljardiin kuutiometriin vuonna 2009 ja 26,9 miljardiin kuutiometriin vuonna AEL vie ja tuo kaasua Arabian niemimaan laajenevaa putkistoa pitkin ja laivoilla (nesteytetty maakaasu). Maakaasua kulutettiin AEL:ssä arviolta 48 miljardia kuutiometriä vuonna BMI ennustaa, että kulutus kasvaa 49 miljardiin kuutiometriin vuonna 2009 ja 63,1 miljardiin kuutiometriin vuonna Viimeisen vuosikymmenen aikana kaasun kulutus Abu Dhabissa on kaksinkertaistunut. Kaasukenttien kehittäminen on lisännyt tuotantoa ja kondensaattien vientiä. Kondensaattien tuotanto ei ole OPEC:in kiintiöiden sääntelemää. Dubain kaasunkulutus on kasvanut viime vuosina lähes 10 prosenttia vuodessa, kun sähkövoimalat ovat vaihtaneet öljyä kaasuksi, valmistusteollisuus on kehittynyt ja vanhoihin öljykenttiin on pumpattu kaasua öljynsaannin helpottamiseksi. Heinäkuussa 2008 ConocoPhillips allekirjoitti sopimuksen kehittääkseen Shahin kaasukenttää. Projekti käsittää uuden 10,3 miljardin kuutiometrin kaasunkäsittelylaitoksen rakentamisen Shahin kentälle, uudet kaasu- ja nesteputket sekä rikinvientilaitokset Ruwaisiin. ConocoPhillipsillä on 40 prosentin osuus Shahin kentästä, kun Abu Dhabi Gas Industries pitää loput 60 prosenttia. Yhtiöt jakavat kehityskustannukset. Vaikka ADNOC ei paljastanut hankkeen arvoa, sen arvellaan olevan ainakin 10 miljardia USD. Conoco pystynee varaamaan uusia reservejä Shahin kentältä. ADNOC on tehnyt samanlaisia sopimuksia muiden suurten kansainvälisten öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Abu Dhabiin rekisteröity Dolphin Energy on tuonut AEL:ään kaasua 20,7 miljardin kuutiometrin vuosivauhtia vuoden 2008 helmikuun jälkeen Qatarin North Fieldistä

13 13 (37) putkea pitkin. Dolphin Energy on sanonut, että myöhemmin North Field tarjoaa AEL:lle jopa 33 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Yhtiö myös vie kaasua edelleen Omaniin. Dubaissa alettiin rakentaa vuonna 2008 nesteytetyn kaasun varastointitilaa. Hankkeen arvo on 1 miljardi USD. The Dubai Multi Commodities Centre (DMCC) toivoo, että laitosta käytetään käynnistämään LNG-johdannaisten markkinat. Projektia operoi DMCC:n ja LNG Impelin yhteisyritys, joka luotiin vuonna DMCC pitää vain 10 prosentin osuuden hankkeesta. Impel omistaa prosenttia. Asiakkailla on oikeus ostaa osakkeita hankkeesta. Varastointitilan kapasiteetti on lopulta 1,1 1,8 miljardia kuutiometriä, riippuen asiakkaiden määrästä. DMCC valitsee kymmenkunta yritystä, jotka käyttävät laitosta pitkän aikaa. Ensimmäiset viisi asiakasta tulivat vuonna Aluksi päätettiin rakentaa 11 tankkia, joihin kaikkiin mahtuu kuutiometriä nesteytettyä kaasua. Kolmivaiheinen hanke pitäisi olla valmis Royal Dutch Shell on allekirjoittanut Dubain kanssa 15-vuotisen sopimuksen, jonka nojalla yhtiö tarjoaa emiirikuntaan 1,5 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua vuodessa (kesäkauden aikana) vuodesta 2010 eteenpäin. Shellin mukaan suuri osa kaasusta tulee Qatarista. Arabiemiirikuntien liitossa on neljä jalostamoa. Abu Dhabissa on kaksi jalostamoa, joita operoi ADNOC. Dubaissa on yksi, jota operoi ENOC ja Sharjahissa yksi, jota operoi Sharjah Oil Refining. Ruwaisin jalostamo Abu Dhabissa on selvästi suurin. Sen alkuperäinen kapasiteetti oli barrelia päivässä. Se laajeni barreliin vuonna Laitos tuottaa lyijytöntä bensiiniä ja matalarikkistä polttoöljyä. Kevyitä tuotteita valmistetaan lähinnä vientiin Japaniin ja muualle Aasiaan. ADNOC myy polttoöljyn Ruwaisista bunkkereina. Sitä käytetään myös kotimaiseen sähköntuotantoon. ADNOC:in omistamassa Umm al-narin jalostamossa on barrelin kapasiteetti. Dubain Jebel Alin jalostamo vetykäsittelee nesteytettyä kaasua barrelia päivässä. Ruwaisin jalostamo sekä Jebel Alin jalostamo kunnostetaan vuoden 2011 loppuun mennessä, jotta voidaan vastata öljyjalosteiden kasvavaan kotimaiseen kysyntään. Quality Energy Petro Holding International, jonka omistaa abudhabilainen al-otaiban perhe, ilmoitti vuoden 2008 helmikuussa rakennuttavansa 13 miljardilla dollarilla barrelin päiväkapasiteetin öljynjalostamon. Raaka-aineeksi halutaan iranilaista öljyä. Tämä lisäisi AEL:n jalostuskapasiteettia merkittävästi. Sähkö Arabiemiirikuntien liiton sähköalaa sääntelee neljä organisaatiota: Abu Dhabi Water and Electricity Authority (ADWEA) Abu Dhabin emiirikunnassa, Dubai Electricity and Water Authority (DEWA) Dubain emiirikunnassa, Sharjah Electricity and Water Authority (SEWA) Sharjahin emiirikunnassa ja liittovaltion Federal Electricity & Water Authority (FEWA) neljässä muussa emiraatissa (Ajman, Ras al-khaimah, Fujairah ja Umm-al Qiwain).

14 14 (37) ADWEA omistaa Abu Dhabissa sijaitsevista sähkövoimaloista (sähkö- ja desalinaatiolaitoksista) enemmistön, yleensä 60 prosenttia. 40 prosenttia voimaloista on ulkomaisessa yksityisessä omistuksessa. ADWEA ostaa voimaloiden tuottaman sähkön yksinoikeudella sekä siirtää ja jakelee sen loppuasiakkaille. ADWEA:n osittain omistamien voimaloiden sähköntuotantokapasiteetti (dependable capacity) oli 8367 megawattia vuoden 2007 lopussa. Luvussa on mukana Fujairahin emiirikunnassa toimivan sähkö- ja desalinaatiolaitoksen (Fujairah IWPP) silloinen kapasiteetti (641 MW). Kaasuturbiinien kapasiteetti oli yhteensä 4519 MW ja höyryturbiinien 3848 MW. Vuosille tehdyn viisivuotissuunnitelman mukaan käytössä oleva kapasiteetti (available capacity) kasvaa 9855 megawattiin vuonna 2009, megawattiiin vuonna 2010 ja megawattiin vuonna DEWA:n voimaloiden sähköntuotantokapasiteetti oli 5448 MW vuoden 2007 lopussa ja 6676 MW vuoden 2008 lopussa. Kaasuturbiinien kapasiteetti oli 5191 MW ja höyryturbiinien 1485 MW. DEWA aikoo kasvattaa Dubain sähköntuotantokapasiteetin 13,25 gigawattiin vuonna 2015 väkimäärän ja kysynnän voimakkaan kasvun vuoksi. DEWA:lla oli kaksitoista kpl 400 kilovoltin sähkönjakelukeskusta (muuntoasemaa), 116 kpl 132 kilovoltin jakelukeskusta, 137 kpl 33 kilovoltin jakelukeskusta sekä kpl 6,6 ja 11 kilovoltin jakelukeskusta vuoden 2008 lopussa. Neljänsadan kilovoltin siirtolinjojen pituus oli 766 kilometriä, 132 kilovoltin linjojen pituus 466 km ja 33 kilovoltin linjojen pituus 113 km. SEWA:n voimaloiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti oli 2381,9 MW vuoden 2008 lopussa. Diesel-yksiköiden teho oli 13,9 MW, kaasuturbiinien 1936 MW ja höyryturbiinien 432 MW. SEWA:n voimaloiden käytössä oleva kapasiteetti oli 2303,0 MW vuoden 2008 lopussa. Diesel-yksiköiden teho oli 9 MW, kaasuturbiinien 1908 MW ja höyryturbiinien 386 MW. SEWA:n voimalat tuottivat sähköä yhteensä 9614 gigawattituntia vuonna Neljässä väkimäärältään pienessä emiirikunnassa toimivan FEWA:n voimaloiden sähköntuotantokapasiteetti oli 1120 megawattia vuoden 2008 lopussa. Seitsemän voimalaa tuotti sähköä yhteensä 4735 gigawattituntia vuonna Lisäksi FEWA osti Abu Dhabista sähköä 4439 gigawattituntia. Business Monitor Internationalin (BMI) mukaan Arabiemiirikuntien liitossa tuotettiin sähköä yhteensä 77,2 terawattituntia vuonna BMI ennustaa 80,0 TWh:n tuotantoa vuodelle 2010 ja 98,9 TWh:n tuotantoa vuodelle Tuotantokapasiteetin kasvattaminen edellyttää miljardien dollareiden investointeja. Sähköntuotannossa käytetään polttoaineena lähinnä maakaasua. Aurinkokennovoimaa, keskittävää aurinkovoimaa ja tuulivoimaa on jonkin verran, ja kapasiteetti kasvaa lähivuosina, mutta niiden osuudet ovat vielä hyvin pieniä. Merkittävin hanke, jossa näitä uusiutuvan energian lähteitä hyödynnetään, on Abu Dhabiin tuleva vihreä

15 15 (37) kaupunki nimeltään Masdar. On olemassa pitkän aikavälin mahdollisuus rakentaa ydinvoimaloita, ja muidenkin energialähteiden käyttöä harkitaan. Vesivoimapotentiaali on kuitenkin hyvin pieni. AEL:n sähkönkulutus oli 69,2 TWh vuonna BMI ennustaa sen kasvavan 70,8 terawattituntiin vuonna 2010 ja 82,7 terawattituntiin vuonna Ympäristösektori Vesihuolto Vettä tuotetaan lähinnä merivedestä poistamalla siitä suola ja epäpuhtaudet. Makean veden varastot ovat pienet sekä järvien, jokien että pohjavesivarastojen osalta. Pohjavesivarastot pienenevät jatkuvasti ja niiden laatu heikkenee väestönkasvun ja teollistumisen myötä. Abu Dhabi Water and Electricity Authorityn (ADWEA) hallinnoimien ja osittain omistamien desalinaatiolaitosten vedentuotantokapasiteetti oli 629,2 miljoonaa brittiläistä gallonaa päivässä vuoden 2007 lopussa. Fujairahin emiirikunnassa sijaitsevan Qidfan laitoksen osuus summasta oli 101,5 miljoonaa gallonaa päivässä. ADWEA:n hallinnoimat desalinaatiolaitokset tuottivat vettä ,12 miljoonaa gallonaa vuonna Luvussa on mukana Fujairahin laitoksen ,78 miljoonaa gallonaa. (1 brittiläinen gallona on 4,546 litraa). Dubai Electricity and Water Authority (DEWA) vedentuotantokapasiteetti oli 307 miljoonaa gallonaa päivässä vuonna Kuuden desalinaatiolaitoksen osuus oli 275 miljoonaa gallonaa ja lähteiden 32 miljoonaa gallonaa. DEWA:n vedentuotanto oli miljoonaa gallonaa vuonna Desalinaatiolaitosten osuus oli miljoonaa ja lähteiden 4064 miljoonaa gallonaa. DEWA investoi 3,5 miljardia USD uusiin sähkö- ja vesisektorin hankkeisiin vuonna 2009 ja 16 miljardia USD tuotanto-, siirto- ja jakeluhankkeisiin seuraavien viiden vuoden aikana. Suurten investointien ansiosta desalinoidun veden tuotantokapasiteetti voi kasvaa 913 miljoonaan gallonaan päivässä vuonna DEWA:n asiakkaiden vedenkulutus oli miljoonaa gallonaa vuonna Kotitaloudet kuluttivat miljoonaa, kaupalliset yritykset miljoonaa, teollisuusyritykset 3366 miljoonaa ja muut (moskeijat, poliisiasemat, julkiset sairaalat, julkiset koulut etc.) 8813 miljoonaa gallonaa. Sharjahin SEWA:n asennettu vedentuotantokapasiteetti oli 112,78 miljoonaa gallonaa päivässä vuonna Maanalaisten vesilähteiden kapasiteetti oli 29,18 miljoonaa ja desalinaatiolaitosten 83,60 miljoonaa gallonaa päivässä. Käytössä oleva vedentuotantokapasiteetti oli 98,55 miljoonaa gallonaa päivässä, josta vesilähteiden osuus oli 26,07 mgp ja desalinaatiolaitosten 72,47 mgp. Keskimääräinen tuotanto oli 88,00 miljoonaa gallonaa päivässä, josta vesilähteiden osuus oli 18,78 mgp ja desalinaatiolai-

16 16 (37) tosten 65,00 miljoonaa mgp. Vuonna 2008 Sharjahin emiirikunnassa tuotettiin vettä kaikkiaan 31978,87 miljoonaa gallonaa. Federal Electricity and Water Authoritylla (FEWA) oli vuonna 2008 kolme vesilaitosta, jotka tuottivat vettä monivaihelauhdutustislauksella (multiple effect distillation MED) ja kuusi vesilaitosta, jotka tuottivat vettä käänteisosmoosilla (reverse osmosis RO). MED-laitosten kapasiteetti oli yhteensä 28,5 miljoonaa gallonaa päivässä. Laitokset tuottivat käyttövettä 8354,81 miljoonaa gallonaa vuonna Käänteisosmoosia käyttävien laitosten kapasiteetti oli 18 miljoonaa gallonaa päivässä. Laitokset tuottivat vettä yhteensä 3476,97 miljoonaa gallonaa vuonna FEWA:n käyttöveden kokonaistuotanto oli 11831,78 miljoonaa gallonaa vuonna FEWA julkaisi suunnitelman kolmesta uudesta desalinaatiolaitoksesta AEL:ssä. Yksi niistä tulee Ras al-khaimahin emiirikuntaan ja valmistunee vuonna Kaksi muuta tulee Ajmaniin. Niistä ensimmäinen aloittaa toimintansa vuoden 2009 lopussa ja toinen vuonna Kolmen laitoksen kapasiteetti on 10 miljoonaa brittiläistä gallonaa juomavettä päivittäin. (1 brittiläinen gallona on 4,546 litraa). Jätevesihuolto Abu Dhabi Abu Dhabin emiirikunnassa on 26 jätevedenpuhdistamoa, joista 24 on pieniä. Suuria puhdistamoita on kaksi. Toinen on Mafraqissa, Abu Dhabi Cityn vieressä, ja toinen Zakherissa, Al Ain Cityssä (emiraatin itäosassa, Dubain eteläpuolella). Mafraqin kapasiteetti nostettiin kuutiometriin päivässä vuonna 2002 ja Zakherin kapasiteetti kuutiometriin päivässä vuonna Mafraqin puhdistamoon tuli keskimäärin kuutiometriä jätevettä päivittäin vuonna Zakherin luku oli kuutiometriä. Vesivirrat ovat kasvaneet tämän jälkeen. Puhdistusjärjestelmä on siis ylikuormittunut. Jätevedenkäsittelystä vastaa Abu Dhabi Water and Electricity Authorityn (ADWEA) omistama Abu Dhabi Sewerage Services Company. ADSSC tarjoaa käsiteltyä jäteveden julkiselle sektorille kastelutarkoituksiin. Vuoden 2007 lopussa 65 prosenttia yhtiön puhdistamasta vedestä meni kasteluun. Jakeluverkoston puuttellisuus estää 100- prosenttisen hyödyntämisen. Mafraqin puhdistamo pumppasi joulukuussa 2007 noin kuutiota puhdistettua jätevettä mereen. Zakherin puhdistamo pumppasi kuutiota vettä aavikon laguuniin. Abu Dhabin hallituksen tavoite on kierrättää kaikki käsitelty jätevesi vuoden 2010 alusta lähtien. Kastelun lisäksi vettä käytettäisiin kaukojäähdytyksessä. Mafraqin puhdistamolla oli yhteensä asiakasta vuoden 2007 joulukuussa. Kotitalousasiakkaita niistä oli Zakherin puhdistamolla oli asiakasta, joista oli kotitalouksia.

17 17 (37) Puhdistusjärjestelmää kunnostetaan ja laajennetaan parhaillaan. Global Water Intelligencen mukaan Veolia ja Besix rakentavat puhdistamot Al Wathbaan (Mafraqin puhdistamon lähelle Abu Dhabi Cityn viereen) ja Al Ainin kaupunkiin. ADWEA:n kanssa tehdyn sopimuksen arvo on 525 miljoonaa euroa. Sopimus on 25-vuotinen ja BOOTpohjainen (build-own-operate-transfer). Puhdistamot valmistuvat vuoden 2011 puolivälissä. Kun rakentaminen on valmis, konsortio operoi uusia puhdistamoita 22,5 vuoden ajan. Projekti on strukturoitu samalla tavalla kuin Abu Dhabin itsenäiset vesi- ja sähköhankkeet. ADWEA ottaa projektiyhtiöstä 60 prosentin osuuden ADSSC:n kautta ja rakennuttajakonsortio omistaa loput 40 prosenttia. Al Wathban puhdistamon kapasiteetiksi tulee kuutiometriä päivässä ja Al Ainin puhdistamon kapasiteetiksi kuutiometriä päivässä. Dubai Dubain emiirikunnassa on tällä hetkellä yksi jätevedenpuhdistamo nimeltään Al Aweer. Puhdistamon suunniteltu kapasiteetti on kuutiometriä päivässä. Jätevettä kuitenkin käsiteltiin lähes kuutiometriä päivässä vuoden 2007 joulukuussa. Noin 75 prosenttia käsitellystä jätevedestä käytetään kasteluun ja loput pumpataan Dubai Creekiin (merenlahteen). Koska Al Aweerin puhdistamo käsittelee enemmän jätevettä kuin kapasiteetti sallii, puhdistetun veden laatu on heikentynyt. Dubain hallitus on pystyttämässä toista jätevedenpuhdistamoa Jebel Aliin 670 hehtaarin alalle. Zawya.comin mukaan puhdistamo rakennetaan neljässä vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistunee vuoden 2010 huhtikuussa. Tällöin kapasiteetti on kuutiometriä päivässä. Laitoksen pitäisi ottaa vastaan jo vuoden 2009 syyskuussa kuutiota päivässä. Lopullinen kapasiteetti on Zawya.comin mukaan 1,2 miljoonaa kuutiota päivässä. Tämä riittäisi pysymään väestönkasvun tahdissa seuraavien 25 vuoden ajan. Kaikki Dubain kotitaloudet, yritykset ja työläisten leirit eivät ole kytkettyjä kaupungin viemäriverkkoon. Noin kuutiometriä jätevettä menee ensin yhteensä 3000 tankkiin, jotka kuljetetaan sitten vedenpuhdistamoon. Viranomaiset kuitenkin investoivat putkistoon niin, että kaikki kaupunginosat saadaan kytkettyä kaupungin viemäriverkkoon. Tankeissa puhdistamoille kuljetettavan jäteveden osuus aiotaan laskea viiteen prosenttiin vuonna Jätehuolto Arabiemiirikuntien jätesektoria säätelevät seuraavat lait: Federal Law No. (24) Of 1999 for the Protection and Development of the Environment Executive order of Federal Law No. (24) for Regulation for Handling Hazardous Materials, Hazardous Wastes and Medical Wastes Federal Law No. (23) of the year 1999 regarding the Exploitation, Protection and Development of the Living Aquatic Resources In the waters of the state of the United Arab Emirates

18 18 (37) Federal Law No. (1) 2002 Regarding the Regulation and Control of the Use of Radiation Sources and Protection Against Their Hazards Abu Dhabi Abu Dhabin emiirikunnan tärkein jätehuoltoa koskeva laki on Law No. (21) of 2005 for Waste Management in the Emirate of Abu Dhabi. Kaudella 2007/2008 Abu Dhabissa tuotettiin 5,9 miljoonaa tonnia jätettä. Suurin osa siitä päätyi kaatopaikoille ja roskaläjiin, jossa biohajoava jäte synnytti suuret määrät metaania. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa ilmastoon. Jätehuollosta vastaa Jätehuoltokeskus (Centre of Waste Management). Se on käynnistänyt Abu Dhabissa innovaativisen ja sähköhydraulisen maanalaisen jätejärjestelmän rakentamisen. Maanalainen järjestelmä poistaa monet ongelmat, jotka ovat perinteisesti liittyneet rakennusten ulkopuolelle jätettyihin jätteisiin, kärpäsiin ja kulkukissoihin. Järjestelmässä on lukittava vastaanottomekanismi. Siihen ei pääse käsiksi ilman avainta. Järjestelmä on osa laajaa pyrkimystä siirtyä kohti integroitua jätehuoltoa ja luoda parempi ympäristö asukkaille, yrityksille ja matkailijoille emiirikunnassa. Järjestelmä asennetaan pilottihankkeena 31 strategiseen paikkaan Khalidyassa, Tourist Club -alueella, Suuressa moskeijassa ja eri puolilla Al Ainin kaupunkia. Paikat on valittu jätemäärien ja asukastiheyksien perusteella. Toimivuutta tutkitaan ennen yleistä käyttöönottoa. Dubai Dubain jätehuollosta vastaavat emiirikunnan ympäristöministeriön (Environment Department) jätepalveluosasto (Waste Services Section) ja jätteidenkäsittelyosasto (Waste Treatment Section) sekä yksityiset urakoitsijat. Jätepalveluosasto hoitaa jätteiden keräystä ja puhtaanapitoa. Sen vastuulla on myös hylättyjen kodinkoneiden, huonekalujen ja ajoneuvojen siirtäminen kaduilta ja julkisista paikoista. Puhtaanapitopitotoimet kattavat lakaisun lisäksi uimarantojen puhdistamisen ja roskaastioiden puhdistamisen, kuolleiden eläinten poisviemisen sekä lasin, pirstaleiden ym. poisviemisen onnettomuuksien jälkeen yhteistyössä poliisin ja siviilipuolustusministeriön kanssa (Civil Defence Department). Useimmissa kaupunginosissa / alueilla näitä palveluita tarjotaan yleensä aamuisin. Liikekeskuksissa (Central Business District) puhdistuspalveluita tarjotaan kuitenkin vuorokauden ympäri. Roskapartioita kiertää muillakin alueilla keräämässä roskia iltapäivisin ja iltaisin. Jätepalveluosasto on myös vastuussa puhtausmääräysten toimeenpanosta ja yhteisön koulutus- ja valistuskampanjoiden toimeenpanosta. Osasto kerää jätevedet kotitalouksilta, jotka eivät ole kytketty kunnalliseen viemäriverkkoon. Lisäksi osastolla hallinnoi lupavaatimuksia Dubaissa toimiville jätekeräysyhtiöille ja rakennushankkeiden

19 19 (37) jätekeräysjärjestelmille. Se myös valvoo yksityisten urakoitsijoiden tarjoamia siivouspalveluita. Jätepalveluosaston ajoneuvokaluston hallintavirasto (Fleet Management Office) on vastuussa kalustosuunnittelusta ja hankinnoista ja pitää huolen siitä, että ajoneuvoja on riittävästi tarvittavissa kohteissa ja huoltoajat ovat riittävän lyhyet. Kalusto koostuu yli 300 erikoisajoneuvosta ja laitteesta (kuorma-autot, lakaisukoneet, rantojenpuhdistuskoneet, peräkärryt jne.) Jätteidenkäsittelyosasto (WTS) valvoo ja takaa Dubaissa tuotettujen jätteiden turvallisen hävittämisen. WTS hoitaa niin yhdyskuntajätteiden, liiketoiminnasta syntyvien ongelmajätteiden kuin lääkintäsektorin jätteiden hävittämisen. Jätteidenkäsittelyosasto hallinnoi ja operoi viittä sanitaarista kaatopaikkaa, johon viedään yhdyskuntajätettä. Näihin kaatopaikkoihin tulee vuosittain yli miljoonaa tonnia kotitalousjätettä ja kolme miljoonaa tonnia kiinteää jätettä rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta. Dubaissa syntyi noin 8000 tonnia kiinteä jätettä päivittäin vuoden 2007 lokakuussa. Syntypaikkalajittelu on hyvin heikosti kehittynyt, koska jätteitä kerätään päivittäin, ja kuljetuskapasiteetti ei riittäisi lajitellun jätteen poisviemiseen. Dubain kunta on rakentanut Jebel Aliin ongelmajätteen käsittely- ja hävittämislaitoskompleksin (HWTDF). Kompleksiin kuuluu kemiallinen käsittelylaitos, jätteiden stabilisaatiolaitos, haihdutusaltaita sekä kaatopaikkoja. Käytössä on ollut vuodesta 2001 lähtien lääkintäjätteiden polttouuni. Metsäsektori Arabiemiriikuntien liitossa on vain vähän metsää, FAO:n mukaan hehtaaria vuonna Tästä oli metsämaata hehtaaria ja kitumaata (other wooded land) 4000 hehtaaria. Metsämaan ala kasvoi nopeasti 1970-, ja 1990-luvuilla mittavien istutusten ansiosta. Metsämaata oli hehtaaria vuonna 1990 ja hehtaaria vuonna Kitumaan ala ei toisaalta kasvanut vuodesta 1990 vuoteen Kaikki metsä on trooppista. Suurin osa puista on taatelipalmuja. Rannikolla on jonkin verran mangrovemetsää. Metsää ei kaadeta puunjalostusteollisuuden tarpeisiin. Puuston ensisijainen tarkoitus on suojella maaperää ja kaupunkeja hiekkamyrskyiltä, tarjota ihmisille esteettistä nautintoa ja asuinympäristön eri eläimille. Vuonna 2000 kaikki metsämaa ja kitumaa oli julkisessa omistuksessa. Arabiemiirikuntien liitossa on muutama puuta jalostava yhtiö. Yhtiöitä ovat mm. Galaxy Paper Industries (Dubaissa), Abu Dhabi National Paper Mill ja Crown Paper Mill (Ajmanissa). Ne tuovat raaka-aineensa ulkomailta ja tuottavat pehmopapereita.

20 20 (37) Life Sciences ja elintarvikesektori Toimialavastaava Niina Touré, Terveydenhoitopalvelut Terveydenhuoltosektorin vuosittainen liikevaihto on noin 600 miljoonaa dollaria. Sektori muodostaa 2,6 % maan BKT:stä. Terveydenhoitopalveluiden kysyntä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Yksityisten terveyspalveluiden määrä kasvaa vauhdilla ja ohittaa julkisten määrän. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa on valtava tarve terveydenhoitopalveluille. Niiden kysynnän arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2025 mennessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on akuutti sairaalapaikan puute. Ensisijaisesti terveydenhoitopalveluiden riittämättömyyteen vaikuttaa huima väestönkasvu. Yksin Dubaissa väestö kasvaa noin kuuden prosentin vuosivauhdilla. Toinen tekijä on ihmisten vaurastuminen, jonka myötä huoli omasta terveydestä kasvaa ja terveyspalvelut kiinnostavat entistä enemmän. Elämäntapasairauksien, kuten diabeteksen yleistyminen ja niiden hoito kasvattavat myös osaltaan palveluiden kysyntää. Arabiemiirikuntien liitossa terveydenhuoltoa koskevista säädöksistä ja strategiasta vastaa ensisijaisesti liittovaltion terveysministeriö (MOH). Abu Dhabissa ja Dubaissa on omat terveydenhuollosta vastaavat viranomaisensa, Health Authority Abu Dhabi (HAAD) ja Dubai Health Authority (DHA). Sekä MOH:lla että osavaltioiden viranomaisilla on omia sairaaloita ja terveyskeskuksia, joiden toiminnasta ne vastaavat. Esim. Dubaissa MOH:lla on kaksi sairaalaa ja yhdeksän terveyskeskusta. DHA:lla on puolestaan neljä sairaalaa ja 16 terveyskeskusta. Dubaissa terveydenhuollosta vastaava organisaatio hallinnoi siis itse omia sairaaloitaan eikä osta palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Abu Dhabissa taas käytäntö on toinen ja siellä palveluita ostetaan yksityisiltä, joiden joukossa on myös ulkomaisia toimijoita. Dubain terveydenhoitoyksiköissä on paljon ulkomaisia lääkäreitä ja hoitajia töissä. Laite- ja välineostot tapahtuvat tarjouskilpailuiden perusteella. Vastatakseen kysyntään useassa liittovaltiossa on suunnitteilla lukuisten uusien terveyskeskusten ja sairaaloiden perustaminen sekä useiden jo olemassa olevien yksiköiden varustetason parantaminen ja uudistaminen. Esimerkiksi Abu Dhabiin on suunnitteilla kaksi huipputasoista sairaalaa, joiden arvioidaan valmistuvan vuoteen 2013 mennessä. Kummassakin on lähes 700 vuodepaik-

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä Wärtsilä 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005 Wärtsilä Wärtsilän strategia Ship Power ja Huolto kasvua tuotevalikoiman laajentamisen ja yritysostojen kautta Voimalat painopiste kasvavilla hajautetun

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Oulu 5.9.2012 Toimitusjohtaja Jussi Järventaus 6.9.2012 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2010 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 318 951 yritystä sisältäen

Lisätiedot