JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2014 SISÄLLYSLUETTELO 120 LAUSUNTO HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE PIRKANMAAN ELY- KESKUKSEN VALITUKSESTA LAUSUNTOPYYNTÖ JÄTTEEN KIINTEISTÖITTÄISEN KULJETUKSEN ALUEISTA VASTINE LYLYN JÄTEVEDENPUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUVAN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN / TILANNEKATSAUS TALOUSTILANNE ATTENDO OY:N VAATIMUS UHKASAKON ASETTAMISESTA / MARKKINAOIKEUDEN VASTINEPYYNTÖ / VASTAVASTINE KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS / LAUSUNTOPYYNTÖ KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN ALUEELLA / OSALLISTUMINEN SELVITYKSEEN TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen, poistui klo jäsen jäsen jäsen Muut läsnäolevat Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen Antti Pieviläinen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja, poistui klo pöytäkirjanpitäjä hallintosihteeri Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Sikiö ja Tarja-Riitta Koskinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Tarja-Riitta Kokinen pöytäkirjantarkastaja Heikki Sikiö pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ LAUSUNTO HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE PIRKANMAAN ELY- KESKUKSEN VALITUKSESTA Kunnanhallitus Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Peter Sinyutin anoo poikkeamislupaa 25 m 2 :n suuruisen autovajan rakentamiseen ranta-asemakaavassa VL -alueeksi merkitylle alueelle. Rakennus sijoittuu rakennetun loma-asunnon välittömään läheisyyteen. Hakijan omistajan tilan Liesipoukama RN:o 2:127 pinta-ala on ha. Autovaja sijoittuu ranta-asemakaavan mukaan RA-2 (loma-asuntojen korttelialue, rakennusoikeus on 200 m 2 ) ja VL -alueen (lähivirkistysalue) rajalle. Kaavan VL -alue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa, ja anotusta, ja rakennettavan autovajan etäisyys seuraavaan rakennuspaikkaan on n. 130 m. MRL 171 Poikkeamisvalta Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista MRL 172 Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa: 1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, 2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä 3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Naapureiden kuuleminen on suoritettu, ja heillä ei ollut huomauttamista hankkeesta. Liite n:o 1, sijaintikartta ja asemapiirros. Kunnanhallitus päättää hyväksyä anotun poikkeamisluvan. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (MRL 172 ).

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Poikkeamislupaa vastaavaa rakennuslupaa haetaan asianomaiselta rakennusvalvontaviranomaiselta. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Kunnanhallitus Hämeenlinnan hallinto-oikeus kehottaa oheisen valituksen johdosta 1) antamaan lausunnon kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja valitusperusteista sekä esittämään sellaiset perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa 2) liittämään asiakirjoihin alkuperäisinä tai jäljennöksinä valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Näitä asiakirjoja ovat: - poikkeamishakemus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85 :n mukaisine liitteineen - selvitys kuulemisesta - pyydetyt lausunnot - karttaselvitys rakennuspaikan ympäristön poikkeuslupatilanteesta, mikäli sellainen on tehty - mikäli kyseessä on poikkeaminen kaavasta, tarvitaan myös - kaavakartta tai ote siitä mittakaavatietoineen - kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan - kaavaselostus tai ote, josta ilmenevät kaavan tavoitteet, mitoitusperusteet ja perustelut - tieto siitä, milloin kaava on vahvistettu (jos on rakennuslain aikainen kaava) - kaikki muut päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Tämä lähete ja sen mukana olevat alkuperäiset liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valitus Juupajoen kunnanhallituksen päätöksestä , annettu julkipanon jälkeen (LIITE 1) Kunnanhallitus myönsi poikkemisluvan käyttää Juupajoen kunnan Hulippaan kylässä sijaitsevaa Liesipoukama -nimistä tilaa kerrosalaltaan

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ m 2 :n suuruisen autovajan rakentamiseen siten, että rakennus sijoittuu aluetta koskevan ranta-asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle (VL), jonne kaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta. ELY-keskuksen vaatimuksena on ensisijaisesti, että päätös on kumottava toimivaltavirheen perusteella ja asia on siirrettävä ELY-keskuksen ratkaistavaksi. Sen varalta, että päätöstä ei kumota toimivaltavirheen perusteella, ELY-keskus toissijaisesti vaatii, että päätös on kumottava menettelyvirheen johdosta ja palautettava kunnanhallitukselle uudelleen laillisessa järjestyksessä käsiteltäväksi. Vaatimusten perustelut Toimivaltavirhe Maankäyttö- ja rakennuslain 71 :ssä säädetään poikkeamislupatoimivallan jaosta kunnan ja ELY-keskuksen kesken. Pääsääntöisesti toimivalta kuuluu kunnalle, mutta pykälän 2 momentissa säädetään niistä tapauksista, joissa toimivalta pääsäännöstä poiketen kuitenkin kuuluu ELY-keskukselle. Momentin 2 kohdan ja pykälän 3 momentin mukaan toimivalta kuuluu ELY-keskukselle kun kysymys on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Aluetta koskevassa vuonna 1993 hyväksytyssä rantakaavassa lähivirkistysalueelle (VL) ei ole osoitettu rakennusoikeutta. (LIITE 2) Lupa sijoittaa kerrosalaltaan 25 m 2 :n suuruinen autotalli kaavan VL-alueelle merkitsee edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettua vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamista alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Tästä syystä asian ratkaiseminen ei ole kuulunut kunnan toimivaltaan vaan sen olisi tullut toimittaa poikkeuslupahakemus ELY-keskuksen ratkaistavaksi. Siten kunnanhallitus on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on toimivaltavirheen johdosta lainvastainen. Menettelyvirhe Maankäyttö- ja rakennuslain 174 :n 1 momentin mukaan poikkeamispäätös on perusteltava siten kuin hallintolaissa säädetään. Hallintolain 45 :n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä viidessä eri tapauksessa. Asiassa ei ole osoitettu, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu olisi edellyttänyt 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla päätöksen välitöntä antamista. Päätöksellä on sinänsä hyväksytty momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaatimus, joka ei koske toista asianosaista mutta poikkeamispäätökseen on maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n mukaan oikeus hakea muutosta laissa säädetyin perustein yksityisillä ja yhteisöillä sekä lisäksi viranomaisilla toimialaansa kuuluvissa asioissa ja ELY-keskuksella. Tästä syystä momentin 4 kohta ei tule sovellettavaksi. Myöskään momentin 5 kohta, jonka mukaan perustelu voidaan jättää esittämättä, jos perusteleminen muusta erityisestä syystä on ilmeisen tarpeetonta, ei tule sovellettavaksi. Tämä johtuu siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain 172 :ssä säädetyt poikkeamisen edellytykset ovat ehdottomia ja toisaalta siitä, että poikkeamislupapäätös sisältää viranomaisen harkintaa poikkeamisen edellytysten täyttymisessä (Ks. esim. Hämeenlinnan hallinto-oikeus T 12/0667/2), jolloin päätöksestä on käytävä ilmi, millä perustein viranomainen ratkaisuunsa on päätynyt. Edellä todetun nojalla poikkeamislupapäätökseen olisi tullut hallintolain :n, 45.2 :n 4 kohdan ja MRL 193 :n säännökset huomioon ottaen sisällyttää perustelu siitä, miksi poikkeaminen ei aiheuta MRL :ssä tarkoitetulla tavalla haittaa ranta-asemakaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. ELY-keskuksen käsityksen mukaan poikkeamislupapäätöstä ei ole perusteltu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Päätökseen kirjoitetut maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n säännökset poikkeamisen edellytyksistä eivät ole hallintolain 45 :n 1 momentissa edellytetty ilmoitus siitä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun (tosiasiaperustelu) vaan ainoastaan ilmoitus sovelletuista säännöksistä. Päätöksestä ei käy ilmi, millä perusteella poikkeamisen (ehdottomien) edellytysten on katsottu täyttyneen ja miksi poikkeamisen esim. ei ole katsottu aiheuttavan haittaa ranta-asemakaavan toteuttamiselle. Koska päätöksen perustelut puuttuvat, ei ole mahdollista arvioida, onko kunnanhallituksen päätös sisältönsä puolesta lainmukainen. Tästä syystä päätös on kumottava ja asia on palautettava kunnanhallituksen uudelleen käsiteltäväksi laillisessa järjestyksessä. Pyyntö vastaselityksen antamismahdollisuudesta ELY-keskus pyytää, että sille varataan tilaisuus antaa vastaselitys hallintooikeudelle asian käsittelyn aikana mahdollisesti toimitettavista vastineista ja selvityksistä.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Teknisen johtajan perustelut Toimivaltavirhe ELY-keskuksen valituksen mukaan poikkeamisvalta tästä poikkeamispäätöksestä ei kuulu kunnalle vaan ELY-keskukselle. Kunnan käsityksen mukaan on kysymys vähäisestä poikkeamisesta, jolloin poikkeamisluvasta päättäminen kuuluu kunnan toimivaltaan. Poikkeamisluvan hakija omistaa koko VL-alueen. Hakijan omistaman tilan pinta-ala on 2,457 ha. Hakijan anoma talousrakennus 25 m 2, lämpöeristämätön autovaja, liittyy kiinteästi loma-asunnon pihapiiriin. ELY-keskuksen valituksessa todetaan, että VL-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. VL-alueella on VV-merkintä, jolle saa kaavan mukaan rakentaa uimarantatoimintoja palvelevia laitteita ja rakenteita. Menettelyvirhe Poikkeamisluvan esittelyosassa on selvitetty poikkeamisluvan yksityiskohtaiset perusteet. Kunnanhallitus esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen hylkäämistä perusteettomana.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ LAUSUNTOPYYNTÖ JÄTTEEN KIINTEISTÖITTÄISEN KULJETUKSEN ALUEISTA Valmistelijat: ympäristöinsinööri Tarja Viteli ja tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Viite: Alueellisen jätehuoltojaoston kokous , 6 Dnro. TRE: 7768/2013 Alueellinen jätehuoltojaosto hyväksyi kokouksessaan yhteistoimintaalueen kunnalliset jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksissä viitataan kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueisiin (sekajäte, biojäte, kartonki). Alueellisen jätehuoltojaoston kokouksessa päätettiin, että kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen jätelajikohtaiset alueet hyväksytään jätehuoltojaostossa sopijakuntien kuulemisen jälkeen. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueet on tarkoitus hyväksyä alueellisen jätehuoltojaoston kokouksessa Edellä olevan perusteella jätehuoltojaosto pyytää lausuntoa koskien sekajätteen, biojätteen sekä kartongin kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueita sekä mahdollisia muutostarpeita kuntanne osalta. Kuntakohtaiset kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueet on esitetty lausuntopyynnön liitteenä n:o 1. Lausunnossa tulee esittää selvitys seuraavista seikoista: - Vastaako Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n esitys kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueista kunnan tarpeita? - Ehdotus tarvittavista muutoksista ja/tai mahdollisista lisäalueista kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueeseen. - Kunnan näkemys siitä, tulisiko jatkossa uusi asemakaava-alue liittää automaattisesti kiinteistöittäisen sekajätteen kuljetuksen alueeseen. Lausuntoa pyydetään yhteistoiminta-alueen kunnilta. Mahdolliset lausunnot pyydetään toimittamaan jätehuoltojaostolle viimeistään joko sähköpostitse osoitteeseen jatehuoltojaosto@tampere.fi tai kirjeitse postiosoitteeseen: Alueellinen jätehuoltojaosto, Kirjaamo, PL 487, Tampere. Juupajoella alue on ollut sama kuin asemakaava-alue. Juupajoella ei ole ollut biojätteen erilliskuljetusta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n esittämä uusi kiinteistöittäisen sekajätteen kuljetuksen alue sisältää Juupajoella Korkeakosken taajaman ja Kopsamon alueen.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Jätehuoltomääräysten mukaan erilliskerättäviä jätelajeja koskevat seuraavat määräykset: - Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella sijaitsevan kiinteistön haltijan tulee järjestää keräysastia sekajätteelle joko omalla astialla tai naapurikiinteistöjen kanssa yhteisellä keräysastialla ja kiinteistöllä syntyviä sekajätteitä ei saa viedä aluekeräyspisteeseen. - Kiinteistöittäisen biojätteen jätteenkuljetuksen alueella vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistön ja niiden kiinteistöjen, joissa syntyy biojätettä vähintään 20 kg viikossa, tulee järjestää biojätteelle keräysastia. - Kiinteistöittäisen kartongin kuljetusalueella muun kuin asuinkiinteistön tulee järjestää keräysastia kartongille, jos sitä syntyy vähintään 20 kg viikossa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan seuraavaa: - Juupajoen sekajätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen alueisiin voitaisiin rajata myös Lylyn taajama-alue. - Korkeakosken taajama-alue tulee lisätä biojätteen kuljetusalueeksi. - Sekajätteen kiinteistökohtaisen keräysalueen karttoja tulee tarkentaa. - Asemakaava-alueet tulee liittää automaattisesti kiinteistöittäisen sekajätteen kuljetuksen alueisiin lukuun ottamatta ranta-asemakaava-alueita.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ VASTINE LYLYN JÄTEVEDENPUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUVAN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Valmistelijat: ympäristöinsinööri Tarja Viteli ja tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää päivätyllä kirjeellään (Dnro LSSAVI/198/04.08/2013) Juupajoen kunnan vastinetta jätetyistä lausunnoista ja muistutuksista Lylyn jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Juupajoen kunnan Lylyjärven kylässä kiinteistöllä Pumpunranta Sijaintikartta on liitteenä. Asiakirjat olivat nähtävillä Puhdistamolla on voimassa Pirkanmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa, jota on muutettu annetulla päätöksellä. Juupajoen kunnan Lylyn jätevedenpuhdistamolle on johdettu jätevedet Lylyn kylätaajamasta ja Lyly-Juupavaara viemärilinjaan liitetyistä kiinteistöistä. Puhdistamo on maasuodatin, jota on täydennetty fosforin jälkisaostuksella. Jätevesi johdetaan kahdessa sakokaivossa tapahtuvan esiselkeytyksen kautta pumppukaivoon, josta se pumpataan vuorotellen 14 vrk:n kuormitusjaksoin maasuodattimen kahteen eri kenttään. Maasuodattimen jälkeen suodattunut vesi johdetaan jälkisaostusaltaaseen, jossa vesi käsitellään alumiinisulfaatilla. Käsitelty jätevesi johdetaan Ala-Lylyjärven länsiosaan. Purkuputken pää sijaitsee kahden metrin syvyydessä noin 70 metrin etäisyydellä rannasta. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 300. Vuonna 2013 puhdistamolle tulevan jäteveden asukasvastineluku oli keskimäärin 86 ja jäteveden määrä keskimäärin 67,6 m 3 /d. Tulevan jäteveden määrä on ollut suurimmillaan huhtikuussa, jolloin se oli keskimäärin 117,7 m 3 /d. Ympäristöluvan mukaiseen tarkkailuohjelmaan kuuluu neljä näytekertaa vuodessa, käyttötarkkailu ja vesistötarkkailu. Tarkkailutulosten mukaan puhdistamolta järveen tulevan veden pitoisuusarvot, puhdistusteho ja kuormitus ovat olleet vuonna 2013 vuosikeskiarvoina seuraavat: - biologinen hapenkulutus: 2,5 mg/l, 97 %, 0,17 kg/d - fosfori (P): 0,10 mg/l, 98 %, 0,006 kg/d - typpi (N): 34,0 mg/l, 6,5 %, 2,3 kg/d - ammoniumtyppi (NH4-N) 13 mg/l, 63 %, 0,9 kg/d - kiintoaine 6,8 mg/l, 85 %, 0,46 kg/d - kemiallinen hapenkulutus 22 mg/l, 88 %, 1,5 kg/d Vuonna 2013 puhdistamolla syntyi 263 m 3 kuivaamatonta jätevesilietettä, joka kuljetettiin jatkokäsittelyyn Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi sakokaivolietettä vietiin Korkeakosken sakokaivolietteen vastaanottopaikkaan 261 m 3.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Nykyisten lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaan raja-arvot ovat puolivuotiskeskiarvoina seuraavat: biologinen hapenkulutus 15 mg/l, 90 %, fosfori 0,8 mg/l, 90 %, kiintoaine 35 mg/l, 90 % ja kemiallinen hapenkulutus 125 mg/l, 75 %. Ala-Lylyjärvi kuuluu mataliin humusjärviin. Järven suurin syvyys on 7,5 m ja pinta-ala 77 ha. Laskennallinen veden keskiviipymä on 74 vuorokautta. Järven vesi on ollut ravinnetasoltaan talvisin lievästi rehevää (P 14 µg/l, N µg/l) ja kesäisin rehevää (P µg/l, N µg/l). Syvänteen pohjanläheinen alusvesi on loppukesäisin hapetonta ja hapettomissa oloissa pohjalta vapautuu veteen fosforia. Veden humuspitoisuus on lisääntynyt 20 vuoden aikana, mutta eri vuosina pitoisuudet vaihtelevat valumaolojen mukaan. Puhdistamolta tulevien vesien vaikutus ei näy tarkkailutuloksissa ja niiden laskennallinenkin vaikutus on järviveden fosforipitoisuuteen alle 1 µg/l ja typpipitoisuuteen 69 µg/l. Oriveden ympäristölautakunta esittää lausunnossaan lupamääräysten tarkistamisesta seuraavaa: Lylyn jätevedenpuhdistamon nykyisen ympäristöluvan puhdistusvaatimukset ja tarkkailuvelvoitteet ovat riittävät. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä esittää lausunnossaan yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena, että lupa voidaan myöntää, mikäli ravinnekuormitus ei nykyisestä oleellisesti kasva. Puhdistamon vaikutukset eivät nykyisellään edellytä kalataloudellista velvoitetarkkailua tai kalakannan hoitovelvoitetta. Pirkanmaan ELY-keskus esittää lausunnossaan huomattavia puhdistustehovaatimusten kiristämisiä. Aino ja Arja Niemi esittävät muistutuksessaan Lylyn puhdistamon sulkemista ja siirtoviemärin rakentamista Korkeakoskelle. Heikki Kurki esittää muistutuksessaan siirtoviemärin rakentamista ja lupaehtojen tiukentamista. Juupajoen kunnanhallitus esittää vastineenaan lausuntojen ja muistutusten osalta: Kunnanhallitus yhtyy Oriveden ympäristölautakunnan ja Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän lausuntojen näkemykseen Lylyn puhdistamon nykyisten puhdistusvaatimusten ja tarkkailuvelvoitteiden riittävyydestä. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisille puhdistusvaatimusten tiukentamisille ei ole perusteita.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Aino ja Arja Niemen sekä Heikki Kurjen muistutuksissa esittämä siirtoviemärin rakentaminen ei ole taloudellisesti mahdollista eikä Lylyn hyvin toimivan pienen puhdistamon (asukasvastineluku 86) vähäisen vesistönkuormituksen vuoksi tarpeellinen. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta poistui tämän pykälän jälkeen klo

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Ympäristöterveydenhuollon seudullisen yhteistoiminta-alueen perustaminen - Vuoden 2013 tilinpäätös - Vuoden 2013 arviointikertomus - Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostaminen Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Juupajoen kunnan kesken - Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen / palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttamistoimet / hankintapäätös ajalle Juupajoen kunnan hyvinvointikertomus. Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lausunnolla olevassa kuntalain uudistuksessa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan. Alijäämä tulee vastaisuudessa kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Muuten kunta voi joutua kriisikunta menettelyä vastaavaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Ehdotettua alijäämän kattamissäännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin, eli alijäämät tulisi kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä. Juupajoen kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää euroa, eli 160 euroa asukasta kohden. Kuluvan vuoden tilinpäätöksestä tavoitellaan nollatulosta. Valtiovarainministeriön kevään talouskatsauksen mukaan vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden BKTosuus alenee jo 15,4 prosenttiin. Ennusteen mukaan työttömyysaste nousee

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Myös työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu ennusteen mukaan 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Tämä näkyy myös kotitalouksien säästämisasteen laskuna. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taittumassa. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten koneja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan. Pitkittyessään tai laajetessaan Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta ja vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen. Yleinen taloudellinen tilanne on erittäin heikko ja valtion toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi eivät helpota kuntien tilannetta. Hallitus on päättänyt valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä vuoden 2015 tasolla noin 600 milj. euron nettomääräisistä uusista lisäsopeutustoimista. Verotus kiristyy ns. haittaveroissa, toisaalta yhteisöverokantaa alennetaan merkittävästi, mutta samanaikaisesti osinkoverotusta kiristetään ja tiettyjä verotukia poistetaan tai rajoitetaan. Elokuun kehysriihessä päätettyjä uusia kuntia koskevia leikkauksia ovat päätös leikata kuntien valtionosuuksista kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista kertyvä tuotto sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotus. Yhteensä nämä uudet valtionosuusleikkaukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. Ensi vuonna kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät varovasti arvioiden yli 300 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät muutokset ovat kuntien vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvistä, oppivelvollisuusiän nosto ja kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken. Valtionosuusuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2015 ja kuntakohtaiset arviolaskelmat uudistuksen vaikutuksista saadaan myöhemmin syksyllä. Valtakunnallisen sote -rakenneuudistuksen linjauksien vaikutus kuntaan on vaikeasti arvioitavissa.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Taloussuunnittelun kannalta merkittäviä päätöksiä olivat valtuuston tekemä sote -palvelujen hankintapäätös loppuvuodelle 2014 Pihlajalinna Oy:ltä ja Mänttä-Vilppulan sote -yhteistoiminta-alueen muodostamista koskeva päätös lukien. Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää talouden sopeuttamisohjelman laatimisen. Työtä ohjaa kehittämisjaosto. Kehittämisjaoston asettama kokonaisnettosäästötavoite on vuosille kullekin euroa eli yhteensä euroa. Vastuualueilta on pyydetty esitykset toimenpiteiksi mennessä. Kehittämisjaoston kokous on 18.8., jolloin vastuualueet esittelevät ehdotuksensa. Jatkolinjaukset päätetään kehittämisjaoston kokouksessa 25.8., johon kutsutaan myös valtuuston puheenjohtajisto mukaan. Kunnanhallitus hyväksyy kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman perusteiksi seuraavaa: 1. Talousarvion pohjana on nykyinen palvelutaso tiukkaa menokuria noudattaen. 2. Henkilöstömenojen korotusarvio on 0,5 % vuodelle 2015, muilta osin talousarvio tulee tehdä 0 % kasvulla. Palkanlaskennasta annetaan tarvittavat pohjatiedot vastuualueille viikolla 35 elokuun palkanmaksun tilanteen mukaan. 3. Maksut ja taksat tarkistetaan siten, että ne ovat vähintään maakunnan keskitasossa ja että kustannustason nousu huomioidaan. 4. Inflaatiotarkistuksia ei tehdä. 5. Investointisuunnitelma tehdään vuosille , investointitaso enimmillään poistojen suuruinen. 6. Määrärahabudjetin lisäksi toimialojen tulee asettaa selkeät, mitattavat ja realistiset toiminnalliset tavoitteet. 7. Talousarvioon tulee liittää sanalliset perustelut. 8. Sisäiset erät (kiinteistökustannukset, ruokapalvelukustannukset) tallennetaan keskitetysti koko kunnan osalta. Toimialojen tulee valmistella talousarvioesitykset siten, että alustava talousarvioluonnos on johtoryhmän käsittelyssä Valtuuston seminaari pidetään viikolla 43. Päätös veroprosentista on tehtävä valtuustossa viimeistään

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kehittämisjaosto täydennettynä valtuuston puheenjohtajistolla linjaa kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelman jatkovalmisteluun otettavat asiat.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN / TILANNEKATSAUS Kunnanhallitus Juupajoen kunnan kaksi edellistä tilinpäätöstä (2012 ja 2013) ovat olleet alijäämäisiä. Kunnan taloustilanteesta on laadittu emeritusprofessori Pentti Meklinin toimesta analyysi, joka on käsitelty kunnanvaltuustossa Analyysin yhteenvedossa todetaan mm. seuraavaa: Päätelmät tulojen osalta Tulojen kehityksen näkökulmasta Juupajoen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Tekijät, joihin kunta ei juuri voi vaikuttaa, vähintään hidastavat tai jopa pysäyttävät tulojen kasvun. Kunnan väline tulojen lisäämiseen on veroprosenttien korottaminen. - Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Jos valtionosuusuudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, supistaisi uudistus Juupajoen valtionosuuksia parin tuloveroprosentin verran siirtymäkauden jälkeen. - Veroprosentteihin tuo myös painetta jo nykyinen tilanne. Vuoden 2013 verotilityksiin sisältyi pari kertaluonteista verotulojen tilitystä (Juupajoen tarkka osuus ei nyt ole tiedossa, mutta se lienee alle yhden veroprosentin suuruinen). Näistä kertaluonteisesta eristä huolimatta kunnan tilinpäätös oli hieman alijäämäinen. - tulevaisuutta silmällä pitäen on myös huomattava, että vuoden 2013 hyvä verokertymä pienentää verotulontasausta vuonna 2015, jos silloin on voimassa nykyisen kaltainen tasausjärjestelmä. - Näiden järjestelmämuutoksista johtuvien veroprosenttien korotuspaineiden lisäksi tulevat luonnollisesti myös menojenkasvusta aiheutuvat korotuspaineet. Päätelmät menojen kehityksen osalta Mikäli yhteiskunnallinen muutos jatkuu entiseen malliin, tulevaisuudessa kuntien menojen kasvupaineet vain lisääntyvät erityisesti väestön ikärakenteen muuttumisen johdosta. Toinen menopaineita lisäävä syy on palvelutasovaatimusten kasvu. Vaikka maaseudulla asuvien ihmisten palveluodotukset eivät useinkaan ole korkeat, aiheuttavat yleiset kehityssuunnat sen, että palveluja järjestäviltä yksiköiltä edellytetään koko ajan korkeampaa palvelutasoa, vaikka samanaikaisesti olisikin pyrkimystä lieventää mm. henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Juupajoen asukaskohtaiset nettokäyttömenot ovat viime vuosina kasvaneet ja ylittävät nyt maan kuntien keskiarvon. Palvelutarpeiden kasvu jatkuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Samanaikaisesti palvelutasovaatimukset kasvavat.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tulevaisuudessa menojen hallinnan kannalta keskeinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden osuus kunnan nettokäyttökustannuksista on lähes 70 % ja niihin kohdistuu runsaasti kasvupaineita. Vuoden 2011 tietojen mukaan Juupajoen terveys- ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut menot ovat hieman kuntien keskitasoa korkeammat. - Opetuksen ja kulttuurin nettokäyttökustannukset ovat noin 23 %, josta peruskoulun osuus suurin. Kunnan nettokäyttökustannuksista peruskoulujen osuus on noin 18 %. Peruskoulujen oppilaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat korkeat. Menojen kasvun hallinnan kannalta edessä on rakenteellisten päätöksien tekeminen, kun ennusteiden mukaan lapsien ja nuorien ikäluokat pienenevät. - Tehtäväkohtaiset valtionosuudet kattavat nykyisellään iän ja sairastavuuden tuottamista menoista laskennallisesti noin kolmanneksen ja kunnan on maksettava kaksi kolmasosaa. Tämä osuuden kunta maksaa verotuloistaan ja verotuloksen tasauksesta saamillaan tuloilla. Kun valtionosuudet ovat sidottu pääosin asukaslukuun, väestön määrän aleneminen vähentää kunnan saamaa valtionosuutta kokonaisuudessaan. Kustannukset eivät suoraan vähene väestön määrän mukaan. Kiinteät kustannukset, esimerkiksi koulun kustannukset, pysyvät pitkään lähes muuttumattomina vaikka oppilasmäärä laskee. Kun talouskasvu ilmeisesti tulevaisuudessa on hidasta ja veroprosenttien jatkuva korottaminen ei ole mahdollista, selviytyminen edellyttää palvelutuotannossa perusteellisia rakenteellisia uudistuksia, joilla määrältään ja laadultaan riittävät palvelut voidaan turvata. Kunnan on parannettava tuottavuutta hillitäkseen menojen kasvua tai supistaakseen menoja. Juupajoen kunnan talouden tasapainottamistoimia ja taloussuunnitelman laatimista on käsitelty kehittämisjaoston kokouksessa Erityisesti tulossa oleva valtionosuusuudistus ja sen arvioidut vaikutukset kunnan talouteen edellyttävät toimenpiteitä. Kehittämisjaosto on päätynyt esittämään talouden tasapainottamisohjelman laatimista. Kunnanhallitus päättää käynnistää toimenpiteet kunnan talouden tasapainottamiseksi ja erillisen talousohjelman laatimiseksi. Tehtävää varten nimetään poliittinen ohjausryhmä, joka laatii työn linjaukset siten, että ohjelma voidaan hyväksyä syyskuun valtuustossa. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja päätti, että kehittämisjaosto toimii poliittisena ohjausryhmänä.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kehittämisjaosto on kokouksessaan asettanut kokonaisnettosäästötavoitteeksi vuosille kullekin euroa eli yhteensä euroa. Vastuualueilta on pyydetty mennessä esitykset rakenteellisiksi uudistuksiksi kunnan toiminnan tehostamiseksi. Kehittämisjaosto kuulee vastuualueiden johtajia kokouksessaan Kehittämisjaosto linjaa asian jatkovalmistelua pidettävässä kokouksessaan, johon kutsutaan mukaan myös valtuuston puheenjohtajisto. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi asiasta kokouksessa annettavan tilannekatsauksen.