2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

2 VALOA ELÄMÄÄN JA ENERGIAA TOIMINTAAN. SAVON VOIMA OYJ on sähköä ja lämpöä tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö, joka monipuolisilla palveluillaan tarjoaa asiakkailleen elämänlaatua ja menestymisen edellytyksiä. SAVON VOIMA OYJ, SAVON VOIMA VERKKO OY, SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), Toivala vaihde (017) , faxi (017) MAKSUTON PALVELUNUMERO (ma-pe klo 8 18) asiakaspalvelu@savonvoima.fi 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: , Kaukolämpö: SÄHKÖPOSTILOGIIKKA etunimi.sukunimi@savonvoima.fi. SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE VIEREMÄEMÄ KIUR UVESI IISALMI SONKAJÄRVI RAUT A- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE LAPINLAH TI Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 14 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEÄ KOSKI (SUM MIAINEN) KEIT ITELE VESANTO KONNE- VESI HANK A- SALMI PIELAVESI TERVO RAUT A- LAMPI MAAN INKA KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI SIILIN-IN- JÄRVI NILSIÄ LEPPÄVIR TA VARKAUS JUANK ANKO KOSK I Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen.

3 VUOSIKERTOMUS 2010 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Timo Pylvänen ASTA JA VEERA Yhtiön historian pahimmat myrskytuhot SAVON VOIMA VUONNA 2010 VOIMATEL OY Yhdessä yhä vahvemmiksi GEBWELL OY Onnistunutta yritysyhteistyötä SAVON VOIMA VERKKO OY SAVON VOIMA LÄMPÖ JYRKÄN ENERGIATURVE OY Kotimaista ja huoltovarmaa energiantuotantoa SAVON VOIMA TUOTANTO SAVON VOIMA MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT HENKILÖSTÖ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen edellytti meiltä suuria muutoksia ja kipeitä leikkauksia. Määrätietoisella työskentelyllä onnistuimme kuitenkin selvittämään vaikeudet ja kääntämään kokan rohkeasti kohti tulevaisuuden haasteita. Luonnonilmiöt ja globaalin talouskriisin jälkimainingit tekivät vuodesta 2010 erittäin haasteellisen energiakaupan riskienhallinnan ja sähköverkon toimitusvarmuuden kannalta. Savon Voiman kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta ja taloudellinen tulos jäi selvästi tavoitteita pienemmäksi. TALVIKUUKAUDET olivat poikkeuksellisen kylmiä ja kesän ennätyshelteiden jälkeen rajut ukkosmyrskyt tekivät laajoja tuhoja sähköverkkoihin. Heikko vesitilanne, Ruotsin ydinvoimalaitosten huono käytettävyys sekä kylmän sään aiheuttama kysynnän kasvu aiheuttivat tukkusähkömarkkinoilla voimakkaan hintatason nousun, aluehintaeroja ja suuria hintapiikkejä. Suuri osa asiakkaiden sähkönkäytön ja tukkusähkön markkinahinnan vaihteluun liittyvistä riskeistä on vähittäismarkkinoiden kovan kilpailun seurauksena jäänyt Suomessa sähkön myyjän kannettaviksi. Vuosi 2010 oli näiden riskien osalta erittäin vaikea, mikä johti Savon Voiman sähkönmyyntiliiketoiminnassa merkittäviin tappioihin. Muiden liiketoimintojen osalta kannattavuus oli tavoitteidemme mukainen. Eduskunta vahvisti heinäkuussa periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta, millä on suuri merkitys Savon Voimallekin. Rakenteilla olevan kolmannen yksikön valmistumisen jälkeen Olkiluodon laitokset tuottavat Savon Voimalle vuosittain päästötöntä sähköä noin 200 gigawattituntia, ja neljäs yksikkö tullee lisäämään osuuttamme seuraavalla vuosikymmenellä noin 50 prosenttia. Astan ja Veeran päivien myrskyt ja 4.8. tekivät poikkeuksellisen runsaasti tuhoja sähköverkossamme ja aiheuttivat pahimmillaan useiden viikkojen pituiset keskeytykset sähkönjakeluun. Myrskyjen korjauskustannukset nousivat yli viiden miljoonan euron, joista vakuutukset korvasivat noin 60 prosenttia. Korjauskustannusten lisäksi merkittäviä kustannuksia aiheutui sähkömarkkinalain perusteella maksettavista vakiokorvauksista, joita maksoimme yli 12 tunnin keskeytysten piirissä olleille asiakkaille 2,6 miljoonaa euroa. Valtaosa ja 1970-luvuilla rakennetusta sähköverkosta uusitaan kuluvan vuosikymmenen aikana, mikä merkitsee vuosittain noin 20 miljoonan euron investointeja. Mittavan investointiohjelman johtavina periaatteina tulevat olemaan toimitusvarmuuden parantaminen ja kustannustehokkuus. Äskettäin julkistetut alustavat suuntaviivat sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille sisältävät huolestuttavia piirteitä. Vuosi 2010 osoitti, että maaseutualueiden sähköverkkotoiminta sisältää selvästi enemmän riskejä, kuin verkkotoiminnan viranomaisvalvonnassa on oletettu. Valvontamallia ei pidä muuttaa siten, että verkkoyhtiöiden investointiohjelmien tulorahoitus vaarantuu ja sähköverkkojen arvo omistajille pienenee. Vuoden lopussa eduskunta päätti energiaverojen tuntuvasta kiristämisestä. Sähköveron muutos nostaa Savon Voiman verkkoasiakkaiden siirtolaskujen suuruutta noin 20 prosenttia. Turpeen ja muiden lämmön tuotannon polttoaineiden energiaveron kiristäminen tulee valitettavasti heikentämään kaukolämmön kilpailukykyä etenkin niillä paikkakunnilla, joissa kaukolämpö tuotetaan erillistuotantona. Vuoden kuluessa toteutimme Savon Voimassa lukuisia toimenpiteitä, joilla parannettiin valmiuksiamme vastata tulevien vuosien haasteisiin. Sähkön myynnissä päätimme muuttaa toimintapolitiikkaamme siten, että yhtiön vastuulle jää selvästi aikaisempaa pienempi osa sähkömarkkinoiden volyymi-, profiili- ja aluehintariskeistä. Toteutimme kannattavuuden parantamiseen tähtäävän toimenpideohjelman, jonka myötä supistimme kiinteitä toimintakulujamme neljällä miljoonalla eurolla. Henkilöstömäärä vähentyi vuoden kuluessa 12 prosenttia, osa luontaisen poistuman myötä ja osa yt-menettelyjen seurauksena. Keskitimme toimistotyötä tekevän henkilöstömme tammikuussa 2011 yhtiön uuteen pääkonttoriin Siilinjärven Rissalaan. Muutos merkitsi käytössämme olevien toimistoneliöiden määrän puolittumista ja yhdeksän toimipisteen sulkemista eri puolilta yhtiön sähköverkkoaluetta. Savon Voimalle vuosi 2010 oli vaikea. Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen edellytti meiltä suuria muutoksia ja kipeitä leikkauksia. Määrätietoisella työskentelyllä onnistuimme kuitenkin selvittämään vaikeudet ja kääntämään kokan rohkeasti kohti tulevaisuuden haasteita. Olen vakuuttunut siitä, että toteuttamamme toimenpiteet tulevat kääntämään Savon Voiman kannattavuuden vahvaan nousuun. Lämmin kiitos ahkerasta uurastuksesta, rakentavasta yhteistyöstä sekä lukuisista onnistumisista kuuluu koko henkilöstöllemme sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Helmikuussa 2011 TTIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

5 Savon Voima Oyj on sähköja lämpöpalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 230 miljoonan euron liikevaihdollaan yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen myyjiin. LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS LIIKETOIMINNOITTAIN miljoonaa euroa LIIKEVAIHTO LIIKETULOS Savon Voima Verkko Oy 59,9 54,4 19,7 19,9 Savon Voima Lämpö 36,4 33,0 3,9 3,0 Savon Voima Tuotanto 55,9 33,2 6,9-0,2 Savon Voima Myynti 148,2 137,7-13,7 0,6 Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,9 0,2 Savon Voima -konserni 239,2 220,8 15,9 21,8 SAVON VOIMA OYJ on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt, Savon Voima Verkko Oy ja Savon Voima Salkunhallinta Oy. Vuonna 2010 Savon Voima -konsernissa oli viisi liiketoiminta-aluetta: sähkön siirto, kaukolämpö, sähkön tuotanto, sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut. Sähkön siirto hoidetaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytettynä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy:ssä. Vuoden 2010 lopussa Savon Voiman sähköverkossa oli noin käyttöpaikkaa ja kaukolämpöverkoissa noin kiinteistöä. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 203 henkilöä. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Voimatel Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET SAVON ENERGIAHOLDING OY 23 omistajakuntaa 100 % SAVON VOIMA OYJ Asiakaspalvelu, Markkinointi ja viestintä, Taloushallinto, Tietohallinto, Kiinteistöt, Henkilöstöpalvelut, Mittaustietopalvelut, Laskutus ja saatavien hallinta SÄHKÖN SIIRTO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIAN TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ KYMPPIVOIMA OY (19,5 %) KYMPPIVOIMA HANKINTA OY (25,0 %) VOIMATEL OY (36,4 %) LAPINLAHDEN EKOLÄMPÖ OY (50,0 %) JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY (40,0 %) VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY (20,1 %) LIIKEVAIHTO (milj. ) LIIKEVOITTO (milj. ) SIJOITETUN PÄÄ- OMAN TUOTTO (%) OMAVARAISUUSASTE (%) INVESTOINNIT (milj. ) 8,9 27,8 33,2 28,7 21,8 14,4 15,9 199,0 234,3 251,6 220,8 239,2 16,4 13,1 78,3 75,3 76,7 77,4 73,9 27,4 30,6 40,8 6,3 30,5 28,8 MUUT SÄHKÖNTUOTANTO KAUKOLÄMPÖ ETÄMITTAUKSET SÄHKÖVERKKO

6 ASTA JA VEERA YHTIÖN HISTORIAN PAHIMMAT MYRSKYTUHOT Ensimmäinen myrskyrintama tavoitti Savon Voiman verkkoalueen Astan päivän aamuna kello Kaakkois-luodesuunnassa edennyt myrsky puhalsi monin paikoin yli 20 metriä sekunnissa kaataen metsää tuhansien hehtaarien alueella. Eniten tuhoa syntyi Pieksämäen, Suonenjoen, Konneveden, Vesannon ja Sumiaisten alueella. VUOSI 2010 oli yhtiön historian vaikein häiriöiden osalta. Kesän myrskyt aiheuttivat kaikkiaan 7,9 miljoonan euron kustannukset, josta verkoston korjaukseen kului 5,3 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettuihin vakiokorvauksiin 2,6 miljoonaa euroa. Yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa sujui hyvin, ja saimme vakuutuskorvauksia kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Pahimmillaan sähköttä oli noin asiakasta. Vikoja korjattiin hyvällä tahdilla, kunnes keskiviikkona 4.8. iltapäivällä saapui uusi myrskyrintama Veera, joka nosti sähköttömien asiakkaiden määrän takaisin yli :een. Keskitimme viankorjaukseen kaikki saatavilla olevat resurssit. Heti ensimmäisenä Astan jälkeisenä päivänä korjaustöissä oli noin 130 sähköalan ammattilaista, 20 metsuria ja 10 metsäkönetta. Lisäksi käytimme vikapaikkojen paikantamisessa apuna helikopteria kahden päivän ajan. Kysyimme, kuinka myrskypäivien tapahtumat koki sähkölaitosasentaja Pasi Ylönen Voimatelin Konneveden toimipisteestä. Olin varallaolijana ja jo torstai-iltana saimme työkeikan muuntajan vaihtoon Rautalammin pohjoispuolelle. Kyseinen vaurio ei liittynyt mitenkään myrskyihin, muuntaja vain oli tullut tiensä päähän. Muuntajan vaihto saatiin valmiiksi heti puolenyön jälkeen ja takaisin Rautalammen taajamaan päin ajellessa Asta sitten iski täydellä voimallaan. Hetkessä maisema oli paikka paikoin kuin pommituksen jäljiltä ja pahimmillaan tielle kaatuneet puut estivät matkan jatkumisen ja oli ryhdyttävä raivaustöihin. Rautalampi oli heti myrskyn jälkeen kokonaan sähkötön ja ensimmäiset myrskytuhojen korjaustehtävät olivatkin siellä. Vielä keskiviikkona, eli viisi päivää edellisestä, iski osin ASTA-MYRSKYN TUHOJA KONNEVEDEN POHJOISPUOLELLA samoillekin alueille Veera-myrsky, joka tosin voimakkuudeltaan ei ollut aivan Astan luokkaa, mutta katkoi sähköjä myös sieltä, missä ne edellisen myrskyn jäljiltä oli jo saatu korjattua. Lähes kolme viikkoa kestäneen viankorjauksen ajan ovat työpäivät venyneet pitkiksi, tulipa joitain yli kahdenkymmenen tunnin päiviäkin. Olemme pyrkineet aina tekemään loppuun aloitetut työtehtävät ennen pakollisia lepotaukoja. Mutta työn vaativuuden ja myös vaarallisuuden takia lepojaksot ovat välttämättömiä. Erityiskiitoksen Ylönen haluaa osoittaa myrskyalueen asiakkaille. Ainoatakaan kertaa emme saaneet vihamielistä vastaanottoa sähköttömän talon pihaan ajaessamme. Päinvastoin automme nähdessään asiakkaat silminnähden helpottuivat ja tarjosivat kaiken apunsa korjaustöiden edistämiseen. Ne ihmiset, jotka ovat nämä myrskyt livenä nähneet ymmärtävät asian hyvin. Mitkä sitten ovat Pasin mieleenpainuvimmat muistot Asta ja Veera myrskyistä? Ikävimpänä muistona ovat ne toivottoman näköiset totaalisen tuhon kärsineet metsät ja sähkölinjat, joiden lähellekään ei päässyt ennen metsänraivauskaluston paikalla käyntiä. Hienoin hetki on aina ehdottomasti se, kun saa asiakkaan kauan kaipaamat sähköt kytkettyä takaisin ja elämän siltä osin takaisin balanssiin. KUINKA TILANTEEN KITEYTTÄÄ pahimman tuhoalueen korjaustöitä organisoinut ja johtanut projektipäällikkö Jarmo Vartiainen Konnevedeltä? Heti Astan väistyttyä ja tuhojen laajuuden selvittyä alkoi työvoiman haalinta. Elettiin parasta kesälomakautta ja aika monelle asentajalle tulikin siirtyminen lomanvietosta linjanrakentamiseen. Ulkopuolista apua tarvittiin myös ja Asta-myrskyn jälkeisen perjantain ja maanantain välisenä aikana meillä Konneveden Rautalammin välisellä tuhoalueella oli töissä noin 80 sähköasentajaa. Lisäksi linjakatujen raivauksessa työskenteli 25 metsuria ja 5 metsäkoneryhmää. Vartiaisen päällimmäiset muistot ovat samansuuntaiset kuin Ylösenkin. Kriittisintä palautetta ovat antaneet asiakkaat, jotka ovat olleet ilman sähköä samaan aikaan, kun muutaman sa- SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

7 ASTA-MYRSKYN TURMELEMAA METSÄÄ JA SÄHKÖVERKKOA KONNEVEDELLÄ PASI YLÖNEN KORJAAMASSA VIKOJA KONNEVEDEN ISTUN- MÄELLÄ. dan metrin päässä olevassa naapurissa sähkölinjat on saatu korjattua ja sähköt toimimaan. Näissä tapauksissa oli kyse siitä, että tämäkin myrsky teki totaalista tuhoa kulkureitillään ainoastaan osalla aluetta. Ilmasta katsottuna näytti välillä siltä kuin jättiläinen olisi kävellyt alueen halki kaa-kosta luoteeseen. Paikoin myrskyn jälkiä ei edes huomannut ja seuraavalla kumpareella oli kaikki jo matalana. Osaan samankin muuntopiirin talouksista saatiin sähköt esimerkiksi uusien sulakkeiden vaihdolla muuntajaan, kun taas toisiin jouduttiin koko sähkölinja rakentamaan käytännössä uudelleen. Toinen huomioitava seikka oli korjaustöiden tärkeysjärjestys. Normaaleissa vikatilanteissa kaikki asiakkaat ovat viankorjauksessa samanarvoisia ja korjaukset etenevät systemaattisesti. Nyt kuitenkin oli kyse poikkeustilanteesta ja meidän oli pakko paikoitellen priorisoida työjärjestystä. Kesämökkiläisten linjat korjattiin joissain tapauksissa vakituisten asuntojen jälkeen. Ensin pyritään saamaan sähköt heille, joilla ei ole mitään paikkaa minne paeta ja vasta seuraavaksi heille, joilla on mahdollisuus siirtyä tuhoalueen ulkopuolella olevaan vakituiseen asuntoon korjaustöiden ajaksi klo 12 ASTA klo klo klo 12 SÄHKÖTTÖMÄT ASIAKKAAT VEERA 3.8. klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 12 TIEDOTUSVÄLINEITÄ SEURAAMALLA SAATTOI MYRSKYN JÄLKEEN SAADA MIELIKUVAN, ETTÄ VIANKORJAUSTÖI- DEN NOPEUS OLI VERKKAISTA. OHEINEN KAAVIO KERTOO, MITEN KORJAUSTYÖT TODELLISUUDESSA ETENIVÄT. NÄINKIN ISOJEN TUHOJEN JÄLKEEN SÄHKÖTTÖ- MIEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ SAATIIN NYKYTEKNIIKAN JA AMMATTITAITOISEN HENKILÖSTÖN AVULLA PIENENEMÄÄN KOHTUULLISEN NOPEASTI. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

8 SAVON VOIMA VUONNA 2010 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU Iisalmen voimalaitoksen generaattori vaurioitui Talvikauden tuotimme vajaalla teholla. Vaurio korjattiin kesällä Uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tähtäävän syöttötariffijärjestelmän lakiluonnos oli lausuntokierroksella. Savon Voima Salkunhallinta Oy aloitti toimintansa. Finanssivalvonta myönsi yhtiölle sijoituspalvelutoimiluvan Kesäkuun lopussa irtisanoimme kolme henkilöä keskittämisratkaisun seurauksena. Korotimme sähkön siirtohintaa keskimäärin 4 %, sähkön myyntihintoja keskimäärin 5 % ja kaukolämmön myyntihintaa keskimäärin 1,5 %. Tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä: keskilämpötila Kuopiossa oli -16,4 C (6,3 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi). Kaukolämmön myynti kasvoi edellisestä tammikuusta 30,3 % ja sähkön siirrossa kasvua oli 17,6 % Julkaisimme uudet www-sivumme. Tukkusähkön hinta kohosi voimakkaasti erittäin kylmän sään ja Ruotsin ydinvoiman heikon käytettävyyden vuoksi. Hinnat olivat spot-markkinoilla ennätyksellisen korkealla (huipputunnit /MWh).Tammi-helmikuun keskiarvo Suomen hinta-alueella 79 /MWh, mikä oli kaksinkertainen edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pysäytimme Iisalmen voimalaitoksen sähköntuotannon ja lähetimme generaattorin osia tutkittavaksi ja korjattavaksi Itävaltaan. Julkistimme osavuosikatsauksen tammi-huhtikuulta: liikevaihto +9,4 %, liikevoitto 13 %. Aloitimme yt-neuvottelut toimipaikkojen keskittämiseksi. Neuvottelut päättyivät maaliskuun alussa. Käynnistimme prosessiajatteluun perustuvan liiketoimintajärjestelmän rakentamisen. Valitsimme huhtikuun lopussa runsaan 250 hakijan joukosta 20 Kipinä-kesätyöntekijää. HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU Astan päivän myrsky aiheutti sähköverkossamme merkittäviä tuhoja ja pitkiä jakelukeskeytyksiä. Eduskunta päätti ydinvoiman lisärakentamisesta. Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen Savon Voiman sähkönhankinnasta on omaa ydinvoimaa noin 200 GWh ja Olkiluodon neljäs yksikkö tullee lisäämään osuutta noin 50 %. Veeran päivän myrsky 4.8 täydensi Astan tuhoja. Myrskyt aiheuttivat pahimmillaan useiden viikkojen pituiset keskeytykset sähkön jakeluun. Vaikeimmat tilanteet olivat Konnevedellä ja Vesannolla. Myrskyjen korjauskustannukset nousivat yli viiteen miljoonaan euroon ja pitkistä sähkökatkoksista asiakkaillemme maksettiin korvauksia 2,6 miljoonaa euroa. LY-keskus myönsi Viannan vesivoimalaitoksen saneeraushankkeelle energiatukea noin euroa. Irtauduimme Rautavaaran kaukolämpötoiminnasta toiminnan siirtyessä paikalliselle lämpöosuuskunnalle. Julkistimme osavuosikatsauksen tammi-elokuulta. Liikevaihto kasvoi 6,5 %, mutta liikevoitto puolittui edellisestä vuodesta. Suurimpana syynä tähän oli sähkön myynnin riskienhallinnan epäonnistuminen Huonon tuloskehityksen seurauksena päätimme suunnata sähkönmyyntiliiketoiminnan strategian uudelleen ja siirtymäkauden ajaksi siirsimme liiketoiminnan vetovastuun konsernin toimitusjohtajalle. Käynnistimme kustannussäästöohjelman, jolla tavoitellaan noin neljän miljoonan euron vuotuisia toimintakulusäästöjä. Heikentynyt taloudellinen tilanne, varautuminen kilpailutilanteen muutoksiin sekä näihin liittyvä kustannussäästöjen toteuttaminen johtivat ytneuvottelujen käynnistämiseen. Käynnistimme salkunhallintapalvelujen tuottamisen Rautaruukki Oyj:lle. Bioenergiaohjelma jatkuu: Allekirjoitimme hankintasopimukset Suonenjoen 8 MW biolämpökeskuksesta, 2 MW savukaasun lämmöntalteenottolaitoksesta sekä huippu- ja varalämmöntuotannossa käytettävän 8 MW öljylämpökeskuksesta. Saimme Iisalmen voimalaitoksen tuotantokäyttöön generaattorikorjauksen jälkeen. Yt-neuvottelut päättyivät. Neuvottelujen tuloksena päädyimme 13 henkilön vähennyksiin taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä. Tukkusähkön hinta kohosi voimakkaasti hydrologisen tilanteen nopean heikkenemisen ja normaalia kylmemmän sään vuoksi. Saimme Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneerauksen valmiiksi. Allekirjoitimme Viannan vesivoimalaitoksen saneerauksen hankintasopimuksen. Pieksämäen biokaasutuslaitoksen esiselvitys valmistui. Teimme selvityksen Savonia-ammattikorkeakoulun, Pieksämäen kaupungin ja Jätekukko Oy:n kanssa yhteistyönä. Lumikuormaongelmia esiintyi sähkönjakelussa eteläisimmissä osissa verkkoamme. Käynnistimme asiakastietojärjestelmän uudistamisprojektin. Teimme viimeisiä valmisteluita toimintojen keskittämiseksi Rissalan yrityskylään Siilinjärvelle vuoden 2011 alussa ja saimme vuodenvaihteessa voimaan astuvan organisaatiomuutoksen valmiiksi. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

9 VOIMATEL OY YHDESSÄ YHÄ VAHVEMMIKSI TEEMME SUJUVAA JA AVOINTA YHTEISTYÖTÄ SAMAN KATON ALLA LENTOKAPTEENISSA, KERTOVAT HANNU KOISTINEN VOIMATELISTÄ (VAS.) JA PEKKA MIETTINEN SAVON VOIMASTA. tarkoituksena on, että molempien yritysten henkilöt tietävät tehtävänsä poikkeustilanteissa ja osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Kriisitilanteista pidetään myös yhteisiä kuivaharjoituksia. Jokaisen tuhon jälkeen kokoonnutaan arvioimaan, miten toiminnassa onnistuttiin, ja miten kriisinhallintaa voitaisiin edelleen kehittää. Voimatel ja Savon Voima kehittävät kumppanuuttaan asiakkaidensa eduksi. VUODEN 2010 heinäkuun viimeisenä päivänä raivonnut Asta-myrsky katkaisi Savon Voiman verkkoalueelta sähköt noin taloudesta. Kun Astan tuhot oli jo lähes korjattu, ja sähköttä oli enää 2000 taloutta, puuskutti Veera-myrsky nostaen sähköttömien talouksien määrän nopeasti noin :een. Elokuun neljännen päivän iltana verkkoalueella oli vielä taloutta ilman sähköä. Vajaan kahden vuorokauden kuluttua sähköttä oli enää 1700 taloutta, eli kymmenesosa. Kriisitilanteen nopea toiminta on samojen henkilöiden ansiota, jotka ovat olleet suunnittelemassa ja rakentamassa Savon Voiman sähkönjakeluverkkoja. Heidän korvaamaton etunsa on verkkoalueen asiakkaiden, kylien, metsien ja teiden tarkka tuntemus. Oli sitten päivä tai yö, samat työntekijät menevät myrskyn jälkeen ennestään tuttuun maastoon korjaamaan tuulten tai lumimassojen aiheuttamia vaurioita. Heidän ansiostaan terveyskeskusten, kotien, yritysten ja kaikkien Savon Voiman asiakkaiden elämä pa- lautuu luonnonvoimien jälkeen mahdollisimman nopeasti taas normaaliksi. Nämä henkilöt ovat Voimatelin ja Savon Voiman työntekijöitä. Heidän yhteistyönsä pelaa niin arkisessa työssä kuin suurhäiriön aikanakin. OMAT OSAAMISALUEET, SAMAT TAVOITTEET Voimatel on valtakunnallinen sähkö- ja televerkkorakentamisen osaaja, joka suunnittelee ja rakentaa suuren osan Savon Voiman sähkönjakeluverkoista. Voimatel vastaa myös verkkojen huollosta ja kunnossapidosta. Savon Voima onkin Voimatelin suurin asiakas. Yhteistyö on toiminut monissa muodoissa melkein koko Savon Voiman historian ajan. Sen aikana molemmille on muodostunut toisiaan täydentävät osaamisalueet, joihin he keskittyvät ja joita he jatkuvasti kehittävät. Me hoidamme sähköpalvelujen tuotannon, ja Voimatelin ympärivuorokautinen päivystysvalmius turvaa kuluttajien sähkönsaannin, havainnollistaa verkostopäällikkö Pekka Miettinen Savon Voimasta. Yleistyneet säiden ääri-ilmiöt asettavat yhteisiä kehityshaasteita. Ne ovat myös hyvä esimerkki siitä, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Yhtiöt ovat yhdessä laatineet ennakkosuunnitelmat kriisitilanteiden varalle. Suunnitelman KUMPPANUUDEN KIVIJALKA Savon Voiman ja Voimatelin työntekijöiden keskinäinen tuntemus ja hyvät suhteet ovat toimivan kumppanuuden kivijalka. Noin puolet Voimatelin työntekijöistä on ollut aiemmin Savon Voiman palveluksessa. Eräs heistä on yrityksen sähköverkkoihin kohdistuvista palveluista vastaava Hannu Koistinen. Hän näkee molempien hyötyvän siitä, että yritysten hallintoyksiköt ovat seinänaapureina uudessa Lentokapteenissa, kuten ne olivat jo Leväsellä. Samassa talossa työskentely tekee asioimisesta sujuvaa ja avointa. Osa meistä tapaa toisiaan myös työajan ulkopuolella työyhteisön kehittämispäivillä tai vaikka lätkämatseissa, kertoo Koistinen. Yhteistyö jyllää myös kentällä. Jakeluverkkoja rakentavat ja huoltavat asentajat tekevät töitä Voimatelin joukoissa, mutta he edustavat samalla Savon Voiman brändiä. He lähettävät myös tietoa verkkojen kunnosta Savon Voimalle. Osaaminen on korkeatasoista, ja usein asentajat pystyvät korjaamaan havaitsemansa viat heti paikan päällä. Suomessa yli 20 paikkakunnalla toimivalla Voimatelillä riittää suurhäiriötilanteessa resursseja ottaa henkilöitä sinne, missä siihen kulloinkin on tarvetta. Toiminnan kehityssuunta on yhteistyön nostaminen yhä korkeammalle tasolle. Molemmilla on halu kehittää kumppanuutta suuntaan, jossa yritysten liiketoiminnan tavoitteet ja tahtotilat suunnataan yhä tarkemmin yhteisen menestyksen hyväksi. Lopulliset tyylipisteet molemmille antavat kuitenkin vasta asiakkaat, eli sähkönkäyttäjät. Heidän hyväkseen Voimatel ja Savon Voima jatkavat yhdessä työtään. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

10 GEBWELL OY ONNISTUNUTTA YRITYSYHTEISTYÖTÄ MAALÄMPÖ VAATII NORMAALIA SUUREMMAN LÄMMÖNJAKO- HUONEEN, JOTTA TEKNIIKKA SAADAAN MAHTUMAAN TILOIHIN, KERTOVAT RISTO POHJOLAINEN (VAS.) JA TUURE STENBERG. GEBWELL PORASI LENTOKAPTEENIN PIHAAN 60 KPL 200 METRIÄ SYVIÄ LÄMPÖKAIVOJA. KAIVOIHIN ON SIJOITETTU NOIN 24 KM LÄMMÖNKERUUPUTKISTOA. Lentokapteenin lämmityksessä yhdistyivät Savon Voiman edistyksellisyys ja Gebwell Oy:n maalämpöosaaminen UUDEN LENTOKAPTEENIN maalämpöratkaisu on niin innovatiivinen, että se on herättänyt kiinnostusta jo maamme rajojen ulkopuolella. Pilottihankkeen takana on Savon Voiman ja maalämpöosaamiseen keskittyneen Gebwellin toimiva yhteistyö. Yhteinen tuttavuus juontaa 30 vuoden päähän. Gebwellin nykyisen toimitusjohtajan Timo Hulkkosen yritys, LP-Metalli valmisti tuolloin kaukolämmön lämmönjakokeskuksia Leppävirralla ja sitä kautta Hulkkonen tuli tutuksi Savon Voimalle. Vuonna 2005 hän perusti ympäristöystävällisiin lämmitysratkaisuihin erikoistuneen Gebwell Oy:n, jonka tuotteisiin kuuluu kaukolämmön lämmönjakokeskuksien lisäksi maalämpölaitteet. Kun selvisi, että Lentokapteeniin tulee Enfon tietokonesali, heräsi kiinteistön omistajalla, Osuuskunta KPY:llä sekä Savon Voimalla halu hyödyntää kymmenien keskustietoko- neiden luovuttama lämpö toimitilojen lämmityksessä. Tässä Gebwellin maalämpöasiantuntemus astui luontevasti mukaan kuvioihin. Yrityksen innokkaat ja innovatiiviset ammattilaiset pystyivät vastamaan haasteeseen. He toteuttivat myös Savon Voiman toiveen ekologisesta ja energiatehokkaasta lämmityksestä. Gebwell valittiin järjestelmän toimittajaksi muiden alan osaajien joukosta. Gebwellin ehdoton valtti oli koko järjestelmän toimittaminen alusta loppuun asti. Toimitukseen kuului suunnittelu, kaivojen poraukset ja laitetoimitus asennuksineen, toteaa Savon Voiman tekninen asiakasvastaava Risto Pohjolainen. AVOINTA JA ANTOISAA YHTEISTYÖTÄ Savon Voiman teknisenä asiakasvastaavana toimiva Pohjolainen valvoi hanketta tilaajan roolissa. Hänen mielestään yritysten yhteistyö oli avointa ja opettavaa. Myös Gebwellin myyntijohtaja Tuure Stenbergin mukaan tapaamiset sujuivat erittäin hyvin. Hänen mielestään eräs syy oli se, että Savon Voiman henkilöstöllä oli jo ennestään riittävästi teknistä tietotaitoa lämmitystekniikoista. Ensimmäisissä tapaamisissa perehdyttiin kuitenkin perusteellisesti maalämmön saloihin. Koulutuksella varmistettiin se, että kaikki TOIMISTOTILOJEN JÄÄHDYTYKSESTÄ JA LÄMMITYKSESTÄ HUO- LEHTII LUXCOOL-PALKIT, JOIHIN ON INTEGROITU MYÖS VALAISTUS. osapuolet puhuivat samaa kieltä, ja ymmärsivät toisiaan. Saimme Gebwelliltä paljon uutta tietoa maalämmöstä. Lämmitysalan uudesta tiedosta on aina hyötyä, kiittää Pohjolainen. Erikoista Lentokapteenin energiatehokkaassa ratkaisussa on tietokonesalin jäähdyttäminen tuomalla tilaan kylmää suoraan kallioperästä. Konesalista saatava hukkalämpö hyödynnetään muun kiinteistön lämmittämisessä. Tuure Stenberg käyttää Lentokapteenia case-esimerkkinään luennoidessaan maalämmöstä Euroopassa. Siellä kiinnostus samankaltaisia ratkaisuja kohtaan on selvästi kasvanut. Ulkomailla on oivallettu, että juuri näin isojen toimitilojen tietokonesaleja tulisikin hyödyntää. Lentokapteeni on maa- ja kaukolämpöratkaisuihin erikoistuneelle Gebwellille yksi tärkeimmistä referenssikohteista. Tätä hanketta he eivät olisi toteuttaneet, ellei Savon Voima olisi ollut edistyksellinen etsiessään lämmitysvaihtoehtoja. Stenberg korostaa hankkeessa myös Savon Voiman luotettavuutta sähkönsiirrossa. Ilman sähköä ei ole lämmönsiirtoakaan. Valtakunnallisen sähköyhtiön luottamuksen voittaminen toi Gebwell Oy:lle lisää markkinointiarvoa. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

11 SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy:n vuosi oli myrskyisä. Alkuvuodesta verkostoa vaivasi paha lumikuormatilanne, mikä aiheutti paljon ylimääräistä työtä vikapartioinnin ja raivauksen osalta. Kesällä taas verkostoa runtelivat koko yhtiön historian pahimmat myrskyt. Astan ja Veeran tuhot olivat joillakin alueilla totaaliset ja sähköjen palauttaminen kesti pahimmillaan useita viikkoja. TUHOALUEIDEN KORJAUSTYÖT aiheuttivat vuodelle 2010 suunniteltujen investointitöiden perumisia ja töiden siirtämisiä tuleville vuosille. Teimme budjetoiduista töistä vain siirtokyvyn ja toimitusvarmuuden kannalta aivan välttämättömimmät. Toimintamme keskittyi tuhoalueiden verkoston uudelleen rakentamiseen ja myrskyn aikana tehtyjen väliaikaisten korjausten loppuun saattamiseen. Korjaustöissä otimme mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimitusvarmuuden parantamisen lisäämällä kaapelointia ja tuomalla johtoja teiden viereen pois metsästä. Kaikkialla tämä ei onnistunut, koska jouduimme kiireen vuoksi rakentamaan verkostoa entiseen johtoaukkoon perinteisellä tekniikalla. Suurin yksittäinen toimitusvarmuutta parantava kaapelointiprojekti oli Konnevedellä, jossa korvasimme sähköaseman ja keskustan väliltä tuhoutuneen kolmoisilmajohdon kolmella maakaapelilla. Tämä yli euroa maksanut investointi varmistaa tulevaisuudessa Konneveden keskustan sähkönsaannin myös myrskyisinä aikoina. VAKUUTUS JA PAKKASET TASASIVAT TALOUDEN Vaikka myrskyistä aiheutui miljoonien eurojen kustannukset, yhtiön talous pysyi kohtuullisessa kunnossa vakuutuksista saatujen korvausten ja siirron kasvusta saatujen lisätulojen ansioista. Riskipolitiikkamme mukaan olemme vakuuttaneet osan toimintamme riskeistä ja kesän tapahtumien kaltaiset suurhäiriötilanteet on arvioitu perinteisesti verkkoyhtiön yhdeksi suurimmista riskeistä. Tämän vuoksi suurhäiriövakuutuksemme on pidetty melko korkealla tasolla. Vakuutuksista saaduilla korvauksilla kykenimme kattamaan merkittävän osan verkostotuhojen korjauksista. Vuosi oli hieman keskimääräistä kylmempi, minkä vuoksi siirretyn energian määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Pitkän aikavälin keskilämpötiloihin verrattuna varsinkin vuoden ensimmäiset ja viimeiset kuukaudet olivat poikkeuksellisen kylmiä. Myös jakelualueemme talous piristyi hieman ja selkeimmin tämä näkyi suurasiakkaiden sähkönsiirrossa. Varsinkin 110 kv:n asiakkaiden sähkön käyttö kasvoi merkittävästi. Edelliseen vuoteen verrattuna koko siirron volyymi kasvoi 7,5 prosenttia, mikä oli hyvin lähellä valtakunnan keskimääräistä sähkön käytön kasvua. Suuret siirtomäärät merkitsevät myös suuria häviöitä sähkönsiirrossa ja tätä kautta yleensä myös lisäkustannuksia. Sähkönhankinnan suojaustoimintamme onnistui kuitenkin hyvin hillitsemään häviökustannusten kasvua. INVESTOINTEJA JA TYÖTÄ JAKELUALUEELLEMME Vaikka kesän myrskyt pakottivat kohdistamaan valtaosan investoinneista tuhoalueiden jälleenrakentamiseen, investointimäärämme säilyi edellisvuosien tavoin korkealla tasolla. Kaikkiaan investoimme verkostoomme ja laitteisiimme yli 21 miljoonaa euroa ja olemme yksi suurimmista investoijista Pohjois-Savossa. Vuosittaisilla investoinneillamme työllistämme joko välittömästi tai välillisesti useita satoja savolaisia sähköalan ammattilaisia sekä kymmeniä koneyrittäjiä jakelualueeltamme. Valtaosa investoinneista tehdään vanhenevan verkostomme uusintaan. Uusiminen tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti tulevaisuuden toimitusvarmuustavoitteet huomioiden. Toimitusvarmuuden parantamiseksi olemme lisänneet verkon kaapelointia ja automatisointia sekä rakentaneet lähes kaikki uudet ilmajohdot teiden varsille. Suurin meneillään oleva investointiprojektimme on koko mittalaitekantamme vaihto kaukoluettaviin mittalaitteisiin. Tämän investoinnin tarkoitus on täyttää uudet energian mittausta koskevan lainsäädännön vaatimukset. Savon Voima Verkolle tämä tarkoittaa :n mittalaitteen osittain ennenaikaista uusimista ja kymmenien miljoonien eurojen kuluja. Vuoden 2010 loppuun mennessä olimme vaihtaneet uudet mittarit jo yli puolelle asiakaskunnastamme ja kaikki mittalaitteemme ovat kaukoluettavissa vuoden 2013 loppuun mennessä. PARANNAMME SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUTTA LISÄÄMÄLLÄ MAAKAAPELOINTIA JA SIIRTÄMÄLLÄ ILMAJOHTOJA TEIDEN VARSILLE.

12 SAVON VOIMA LÄMPÖ Energiaverojen muutokset astuivat voimaan ja nostivat merkittävästi loppuasiakkaiden lämpö- ja sähkölaskua. Pääasiassa tästä syystä johtunut kaukolämmön hintojen korotus oli Suomessa keskimäärin 12,3 prosenttia. Savon Voimalla hinnankorotus oli 9 prosenttia ja osoitimme siten bioenergian käyttömme määrätietoisen lisäämisen olevan oikea ratkaisu. KARTTULAN 2 MW:N BIOLÄMPÖKES- KUKSEN ENSIMMÄISEN TOIMINTAVUODEN KÄYTTÖKOKEMUKSET OLIVAT HYVÄT. KAUKOLÄMPÖÄ on vaivatonta käyttää ja sen toimitusvarmuus on hyvä. Edullisen hinnan ja tehokkaan tuotannon ja jakelun vuoksi se on myös kysyttyä. Ei siis ihme, että Suomen rakennuskannasta noin puolet on liitetty kaukolämpöön ja sen piirissä asuu 2,6 miljoonaa ihmistä. Tämä on vaatinut ja vaatii tulevaisuudessakin pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, jota ympäristöystävällisyys, lähinnä energiatehokkuus ohjaa. Kiinteistöjen sijainnilla on ratkaiseva merkitys sille, onko kaukolämpöä saatavana. Kaukolämmitys on mahdollista silloin, kun alueella on olemassa riittävän suuri lämpökuorma. Keskustaajamat ovat Suomessa kaukolämmitettyjä ja laajentaminen harvempaan rakennetuille alueille on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Pientalovaltaisille alueille laajeneminen ei siten useinkaan toteudu. EU:N ENERGIAPOLITIIKKA EU on antanut kansalliset energiapoliittiset tavoitteet, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä ja Suomikin tekee muiden EU-maiden tapaan strategiansa tavoitteisiin pääsemiseksi. Energiapolitiikan perustana on EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään pääasiassa edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentämällä energiankulutusta. EU:n energiapolitiikan tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista ja suojata taloutta energian hintojen heilahtelujen ja energiavarantojen epävarmuuden vaikutuksilta. Savon Voimassakin tulemme miettimään tarkoin tuotantolaitosinvestointeja, kulloinkin laitoksissa käytettävää polttoainetta sekä toimitusvarmuutta. Bioenergiaohjelmamme mukaisesti olemme rakentaneet kaukolämmön peruskuormalaitokset kotimaisia polttoaineita, kuten puuta ja turvetta käyttäviksi. Olemme lähes omavaraisia tuontipolttoaineisiin nähden, koska öljyä käytämme vain noin 13 prosenttia vara- ja huipputehon tarpeeseen. Kustannusvaikutukseltaan se on kuitenkin merkittävä menoerä, sillä öljyn hinta on noin 3 5-kertainen kotimaisiin polttoaineisiin verrattuna. Meidän tulee jatkuvasti parantaa kustannustehokkuuttamme, ympäristöystävällistä toimintaamme ja olla päteviä energianhankinnassa, jotta pärjäisimme ja olisimme toimijoina hyväksyttyjä. UUDET RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET LISÄÄVÄT TOIMINNAN HAASTEELLISUUTTA Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kasvavat merkittävästi, mikäli ympäristöministeriön suunnitelmat rakentamismääräysten uudistamisesta toteutuvat. Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset olisivat lähes energiaomavaraisia. Uusille rakennuksille on kaavailtu lämmitystavasta riippuvia energiatehokkuuskertoimia, mikä voi muuttaa merkittävästi kilpailutilannetta lämmitysmarkkinoilla. Kiinteistöjen lämmitystarpeen huomattava pieneneminen asettaa kaukolämpötoiminnalle suuria haasteita tulevaisuudessa. LÄMMITYSTAPOJEN MARKKINAOSUUDET UUDISRAKENNUKSISSA (sisältää myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Juankosken Biolämpö Oy Lapinlahden Ekolämpö Oy Maaninka, lämmönostosop. lämpöyrittäjältä Iisalmen apujäähdytin Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Pieksämäen apujäähdytin Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri Suonenjoen biolämpökeskus SAVON VOIMAN BIOENERGIAOHJELMA Kaukolämpö Maakaasu Sähkö Maalämpö Kevyt öljy Lähde: Tilastokeskus Myönnetyt rakennusluvat (lämmitetty rakennustilavuus) SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

13 JYRKÄN ENERGIATURVE OY KOTIMAISTA JA HUOLTOVARMAA ENERGIANTUOTANTOA Savon Voimalla ja Jyrkän Energiaturpeella on pitkä yhteinen historia. Yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1982 lähtien, jolloin Kiltuan vesivoimalaitos valmistui. Jyrkän Energiaturve on vastannut lähes 30 vuotta voimalaitoksen talvikunnossapidosta. Turvetoimituksiin liittyvä yhteistyö alkoi vuonna 2008, kun ensimmäiset turve-erät saapuivat Iisalmen voimalaitokselle. Hyvien kokemusten innoittamana vuonna 2010 solmittiin sopimus useampivuotisesta turvetoimituksesta. JYRKÄN ENERGIATURVE on hyvä esimerkki kotimaisesta ja ympäristön huomioivasta energiantuotannosta. Kun se tehdään oikein ja ympäristö huomioiden, minimoituvat myös päästöt. Yrityksellä on ympäristöluvat kaikilla tuotantoalueilla ja käytössään paras mahdollinen tekniikka (BAT) ympäristön kuormituksen vähentämiseksi niin tuotannossa kuin tuotantovesien käsittelyssäkin. Tuotantovedet suodatetaan lopuksi pintavalutuskenttien läpi, joita tarkkaillaan säännöllisesti. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi tuotannossa otetaan huomioon muun muassa tuulen nopeus ja suunta, vuorokaudenaika, sääolosuhteet ja paloturvallisuus. Kunnostus- ja tuotantotyöt suoritetaan ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella käytännöllä (BEP). On tapahtunut huomattavaa edistystä noin 40 vuoden takaisista ajoista, kun turvetuotanto alkoi Suomessa suuremmassa mittakaavassa ja ympäristönsuojeluun ei kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin tänä päivänä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Sami Vornanen. Kotimaisten polttoaineiden toimituksissa huoltovarmuudella on merkittävä rooli. Turpeen varastoiminen voimalaitosalueella ei yleensä ole mahdollista, joten toimitusten on sujuttava ennalta määritellyssä rytmissä. Kun turvesuo on lähellä käyttöpaikkaa, toimitushäiriöriskit minimoituvat. Myös kuljetusten ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, Sami tähdentää. Savon Voiman ja Jyrkän Energiaturpeen kumppanuus polttoainehuollossa edesauttaa huoltovarmuutta, kun tuotanto- ja käyttöpaikka ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Turvetuotanto ei pelkästään ole kannattavaa siinä mukana oleville tahoille, vaan kotimaisten polttoaineiden käytöstä pääsevät osallisiksi niin Savon Voiman lämpöasiakkaat kuin ympäröivä yhteiskuntakin työllisyysvaikutusten ja verotulojen kautta. Näin hyvinvointi jää omaan maakuntaan sen sijaan, että se päätyisi Suomen rajojen ulkopuolelle. Kotimaiset polttoaineet, niin turve kuin puukin, ovat avainasemassa Suomen energiahuoltovarmuuden ja -omavaraisuuden parantamisessa myös tulevaisuudessa. Vornasetkin arvostavat energiaomavaraisuutta, sillä heidän oma talonsa lämpiää palaturpeella. JYRKÄN ENERGIATURVE OY on Savon Voiman kumppani Iisalmen voimalaitoksen polttoainehuollossa vastaten osaltaan laitoksen polttoainetoimituksista. Yritys on vuonna 1986 Martta ja Taisto Vornasen perustama turvetuotantoyritys. Turvetuotanto oli aluksi maatalouden sivuelinkeino, mutta pian turpeesta tuli yrityksen pääelinkeino. Tuotanto alkoi palaturpeella 1 2 koneen voimin, ja vuonna 1996 alkoi jyrsinturpeen tuotanto. Nykyään Jyrkän Energiaturve Oy:llä on kunnostus- ja tuotantokalustoa 10 konetta, jotka kaikki ovat kotimaista tuotantoa. Myös yrityksen tuotevalikoima on laajentunut energiaturpeesta kasvu-, maanparannus- ja kuiviketurpeisiin. Sivutyönä yritys tarjoaa erilaisia konetyöpalveluja. Turvetuotanto alkoi Pilvisuolla noin 20 ha:n tuotantopinta-alalla, ja se on kasvanut kymmenkertaiseksi ollen nyt 200 ha. Tuotantoa on kuudella eri tuotantoalueella Sonkajärven Jyrkän kylän ympäristössä. Vuonna 2004 yrityksessä suoritettiin sukupolvenvaihdos yrittäjäpariskunnan pojan Sami Vornasen ottaessa yrityksestä vetovastuun. Samalla yritys muuttui osakeyhtiöksi ja alkoi myydä turvetta suoraan loppuasiakkaille, kun sen tähän asti oli ostanut Metsäliitto ja myöhemmin Vapo Oy. Tuotantoalojen kasvaessa myös yrityksessä työskentelevien henkilöiden määrä on kasvanut ollen nyt ympärivuotisesti 3 4 henkilöä ja sesonkiaikana noin henkilöä. VORNASTEN PIHAPIIRISSÄ ON OMA TURVESIILO, SILLÄ TALO JA RANTASAUNA LÄMPIÄVÄT PALATURPEELLA. TUOTANTOKENTÄLLÄ KUIVATETTU TURVE KAADETAAN VARASTOAUMAAN JA SUOJATAAN MUOVILLA. NÄITÄ VARASTOJA LÄMPÖLAITOKSET HYÖDYNTÄVÄT TALVEN AIKANA.

14 SAVON VOIMA TUOTANTO Monipuolinen sähköntuotantokapasiteettimme koostuu yhdeksästä pohjoissavolaisesta vesivoimalaitoksesta, kolmesta sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksesta sekä useista tuotanto-osuuksista Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tuotantorakenteemme kattaa lähes kaikki Suomessa edustettuina olevat sähköntuotantomuodot. SÄHKÖMARKKINOIDEN OSALTA vuosi 2010 oli poikkeuksellinen. Sähkön tukkumarkkinahinnan vaihtelu oli huomattavaa, Pohjoismainen hydrologinen tilanne toteutui erittäin kuivana koko vuoden ja voimalaitospolttoaineiden (hiili ja kaasu) markkinahintojen nousu oli voimakasta. Öljyn ja päästöoikeuden markkinahintojen nousu oli kuitenkin maltillisempaa. Vuoden 2010 sähkön tukkumarkkinahinnan keskihinta Suomessa oli 56,64 /MWh nousten edellisestä vuodesta yli 50 prosenttia. Vuonna 2010 Savon Voiman sähkön tuotantomäärä oli 772 GWh, mikä on noin 20 prosenttia edellisen vuoden määrää suurempi. Vesivoimalla tuotetun sähkön määrä toteutui selvästi normaalia pienempänä heikosta vesitilanteesta johtuen. Säätävä vesivoima tuotti kuitenkin odotettua paremman tuloksen korkeasta sähkön markkinahinnasta johtuen. Yhteistuotantovoimalaitosten sähköntuotanto toteutui myös odotettua pienempänä. Syynä tähän oli Iisalmen voimalaitoksessa ilmennyt generaattorivaurio, joka rajoitti voimalaitoksen käyttöä pitkälle syksyyn saakka. Korkean sähkön markkinahinnan myötä yhteistuotantovoimalaitosten sähköntuotannon tulos oli kuitenkin odotettua KARJALANKOSKEN VOIMA- LAITOKSEN TEHONNOSTO LISÄSI LAITOKSEN VUOSITUOTTOA. parempi. Savon Voiman omistamien tuotanto-osuusvoimalaitosten sähköntuotanto oli normaalin vuosisuunnitelman mukaista. Kemin Ajoksen tuulivoiman tuotanto jäi hieman odotettua alhaisemmaksi normaalia heikommasta tuulisuudesta sekä tuotannon häiriöistä johtuen. INVESTOINNIT VESIVOIMATUOTANNON TEHOSTAMISEKSI Toteutimme Karjalankoksen vesivoimalaitoksen saneerauksen ja tehonnoston vuosina Saneerauksessa uusittiin laitoksen kahden turbiinin juoksupyörät, korjaushitsattiin kammiot sekä päivitettiin ohjausautomatiikkaa. Laitoksen teho nousi näillä toimenpiteillä 4,5 MW:sta 6,0 MW:iin ja energian vuosituotanto on nyt noin 3000 MWh. Karjalankosken molemmat koneet olivat suunnitelmien mukaisesti tuotantokäytössä tammikuun alussa Maaningan Viannankoskessa sijaitsevan yhtiön pienimmän vesivoimalaitoksen nykyinen teho on 2 x 0,14 MW ja energian vuosituotto on ollut enimmillään 800 MWh. Laitos alkaa olla jo käyttöikänsä päässä, minkä vuoksi päätimme toteuttaa voimalaitoksen peruskorjauksen. Korjauksen yhteydessä voimalaitoksen koneet vaihdetaan lappoturbiineiksi. Näiden 2 x 0,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on 1300 MWh. Saneerauksen on määrä valmistua syksyllä Työ tehdään nykyisten lupakäytäntöjen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututa. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS Vuonna 2010 Savon Voiman kaukolämmön ja yhteistuotantovoimalaitosten polttoaineenkäyttö kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin 4 prosenttia. Kotimaisten polttoaineiden toimitusvarmuus oli hyvä ja metsähakkeen käyttö kasvoikin noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta ja turpeen käyttö noin 8 prosenttia. Sahan sivutuotteiden käyttö pieneni hieman. Korvasimme öljyä kotimaisilla polttoaineilla ja kotimaisten polttoaineiden käyttöaste parani reilulla prosenttiyksiköllä ollen noin 86,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan polttoaineenkäyttö oli noin 1 TWh, josta 43 prosenttia oli turvetta, 32 prosenttia puuta ja 13 prosenttia öljyä. Ostimme teollisuudelta ja lämpöyrittäjiltä lämmöstä noin 12 prosentin osuuden koko hankinnasta. Osallistuimme vuonna 2010 yhteistyökumppaneidemme kanssa hankkeisiin, joilla edistetään paikallisten polttoaineiden käyttöä. Tällaisia hankkeita olivat muun muassa esiselvitys keskitetyn biokaasulaitoksen toteutettavuudesta Pieksämäelle ja Metsästä Energiaa-hanke, jolla pyritään edistämään metsäenergian saatavuutta ja käyttöä ÖLJY (JA KAASU) MUU PUU TURVE POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ (tuhatta MWh:a) SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

15 SAVON VOIMA MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT Savon Voima Myynti -liiketoiminta-alue vastasi vuonna 2010 Savon Voima Oyj:n sähkönmyynnistä ja salkunhallintapalveluista huhtikuun loppuun saakka. Salkunhallintaliiketoiminta siirtyi Savon Voima Salkunhallinta Oy:öön. SAVON VOIMA MYYNTI Vuonna 2010 myytiin sähköenergiaa 2,8 TWh (+2,9 %). Volyymin kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2010 kylmillä talvikausilla ja siten normaalia suuremmalla asiakaskohtaisella kulutuksella. Vuosi oli vaikea erityisesti asiakkaiden sähkönkäytön volyymiin ja sen ajalliseen jakautumiseen liittyvien riskien hallinnan osalta. Tämän vuoksi yritysasiakkaiden osalta uudistimme tuotetarjoomaamme. Aloitettujen kehitystoimien painopiste kohdistuu jatkossa näiden riskien hallinnan systematiikan kehittämiseen. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy sai Finanssivalvonnalta sijoituspalvelutoimiluvan ja aloitti liiketoiminnan Savon Voima Salkunhallinta Oy tarjoaa asiakkailleen sijoituspalveluita, kuten kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykkeiden suojaustuotteilla. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta yhtiön asiakaslähtöisiä palvelutuotteita kohtaan. Vuonna 2010 Savon Voima Salkunhallinta Oy välitti asiakkailleen 10,6 TWh sähköjohdannaisia ja 2,6 miljoonaa tonnia päästöoikeusjohdannaisia. Lisäksi kävimme kauppaa öljy-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. ENERGIAMARKKINAT 2010 Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoilla monen asian suhteen poikkeuksellinen. Sähkön tukkuhinta Suomen hinta-alueella oli keskimäärin 56,64 /MWh, mikä on yli 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna Hintatason nousua merkittävämpi muutos oli hintavaihtelun lisääntyminen. Kuukausikeskihinnat olivat Suomen hinta-alueella alimmillaan 39,47 /MWh (toukokuu) ja ylimmillään 93,7 /MWh (helmikuu). Tukkusähkön hintapiikit olivat erittäin korkeita. Hintaennätys saavutettiin 22.2., jolloin tuntihinta oli korkeimmillaan 1400,11 /MWh. Tukkusähkön korkeaa tasoa ja suurta hintavaihtelua selittivät poikkeuksellisen kylmät talvikaudet ja sähkön heikko kysynnän hintajousto, taantuman jäljiltä nopeasti kasvanut sähkönkäyttö, Ruotsin ydinvoiman heikko käytettävyys tammi-helmikuussa sekä edellisten seurauksena voimakkaasti heikentynyt vesitilanne. Hintaerot Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden eri hintaalueilla olivat suuria. Erityisesti tammi-, helmi- ja joulukuussa Suomen aluehinta oli yhteispohjoismaista systeemihintaa korkeampi. Kuukausitasolla ero oli suurimmillaan jopa yli 35 prosenttia. Kovilla pakkasilla Suomi ei ole omavarainen sähkötehon suhteen, eikä hinta-alueiden välinen siirtokapasiteetti riitä tasaamaan tuotannon ja kulutuksen välistä epätasapainoa. EU:n päästökaupan osalta vuosi oli hintojen suhteen hyvin rauhallinen hintojen pysytellessä /t vaihteluvälissä. Päästöoikeusmarkkinoilla huomio kiinnittyi väärinkäytöksiin rikollisten yritettyä useita kertoja murtautua toiminnanharjoittajien päästörekisteritileille. Polttoainemarkkinoilla suuntaa näytti tuttuun tapaa raakaöljy, jonka hinnan syksyllä alkanut nousu on jatkunut vuoden 2011 puolella jo 100 dollarin barrelihinnan yläpuolelle. Myös pohjoismaisittain sähköntuotannon kannalta tärkeän hiilen markkinahinta on ollut selvästi nouseva vuoden 2010 aikana SÄHKÖTERMIINIEN HINTAKEHITYS ( /MWh) ENOQ1-11 ENOQ2-11 ENOQ3-11 ENOQ SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS NORD POOL ELSPOT ( /MWh) 100 Suomen hinta-alue 90 Systeemihinta tammi 09 SÄHKÖN TULEVAN HINTAKE- HITYKSEN KANNALTA SUURIN MIELEN- KIINTO KOHDISTUU POHJOISMAISEN VESITILANTEEN KEHITTYMISEEN SEKÄ PÄÄSTÖOIKEUKSIEN JA POLTTOAI- NEIDEN HINTOIHIN. helmi 09 maalis 09 huhti 09 touko 09 kesä 09 heinä 09 elo 09 syys 09 loka 09 marras 09 joulu 09 tammi 10 helmi 10 maalis 10 huhti 10 touko 10 kesä 10 heinä 10 elo 10 syys 10 loka 10 marras 10 joulu 10

16 HENKILÖSTÖ Savon Voimassa työskenteli henkilöstöä vuoden aikana keskimäärin 203. Vuoden lopussa henkilöstöä oli 188, joista vakituisia 180. Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä konsernissa oli vuoden aikana 17. Noin 75 prosenttia yhtiön henkilöstöstä on toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä ja noin 25 prosenttia työskentelee lämmön ja tuotannon asennustehtävissä. Naisia on 29 prosenttia ja heistä esimiestehtävissä 2 prosenttia. VUOSI 2010 oli monessakin suhteessa raskas ja näkyi henkilöstön vaihtuvuutena merkittävällä tavalla. Vuoden aikana konsernin palveluksesta poistui vakituista henkilöstöä 23. Palkkasimme uusia vakituisia henkilöitä vuoden aikana viisi ja vuorotteluvapailla vuoden aikana oli kaksi henkilöä. Sairauspoissaolojen määrä oli kuitenkin aiempien vuosien hyvällä tasolla ollen 2,9 prosenttia (vuonna ,8 %). Poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui vuoden aikana 3, joista yksi johti jopa yli 30 työpäivän poissaoloon. Tammikuussa 2010 käynnistimme yt-neuvottelut koskien yhtiön tavoitetta keskittää toiminta vuoden 2010 lopussa Rissalan yrityskylään valmistuvaan toimipaikkaan. Neuvottelujen tuloksena Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Suonenjoen, Leppävirran, Iisalmen ja Siilinjärven keskustan palvelukonttoreiden ovet sulkeutuivat vuoden 2010 lopussa ja noin 140 toimihenkilön tehtävät siirtyivät yhtiön uusiin toimitiloihin Siilinjärvelle. Henkilöstövaikutusten lieventämiskeinoina sovimme etätyömahdollisuuksien lisäämisestä ja työsuhdematkalipun käyttöönotosta. Toimintojen keskittämistä koskevien yt-neuvottelujen seurauksena kolmen vakituisessa työsuhteessa olleen työsuhde päättyi. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä keskimäärin 203 Henkilöstöä joista vakituisia 180 Henkilöstöä joista vakituisia 174 Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä 17 Keskimääräinen palvelusaika (v) 20 Henkilöstön keski-ikä 48,8 v VAIHTUVUUS Uusia henkilöitä vakituiseen työsuhteeseen 5 Vakituisesta työsuhteesta poislähteneet 23 Eläkkeelle 5 Nettovaihtuvuus (tulovaihtuvuus lähtövaihtuvuus) -23 SAIRASTAVUUS Sairauspoissaolot 2,9 % Sairauspoissaoloista menetetyt työpäivät 1399 (keskim. 6,9 pv/hlö) TAPATURMAT Poissaoloon johtaneet työtapaturmat 3 joista yli 30 tpv:n poissaoloon johtaneita 1 Työmatkatapaturmat 2 (Yli 1 pv:n poissaoloon johtaneet tapaturmat suhteessa miljoonaan työtuntiin) Tapaturmataajuus 11 Poissaoloon johtaneet vapaa-ajan tapaturmat 6 Kesän aikana konsernin taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät heikkenivät merkittävästi, minkä seurauksena tarve sopeuttaa toimintaa muutoksiin tuli ajankohtaiseksi. Yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi käynnistyivät ja päättyivät Neuvottelujen tuloksena työsuhde päättyi 13 henkilöltä. IKÄRAKENNE Henkilöstön kehittämisen tukijalkana ovat koko henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut. Järjestimme osaamisen kehittämiseen liittyvää sisäistä koulutusta mm. asiakkuuden hallinnan, projektin johtamisen, prosessiajattelun sekä työturvallisuuden teemoista. Toimihenkilöistä iso osa osallistui vahvasti myös uusien toimitilojen rakennuttamisprojektiin liittyvän tila- ja toimistotekniikan suunnitteluun yhdessä rakennuttajan kanssa sekä muuttovalmisteluihin. Toiminnan tehostaminen ja erityisesti lämmön ja tuotannon työntekijöiden runsaat ylityöt puhuttivat ja sovimme niiden osalta kehittämistoimenpiteistä vuodelle SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

17 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI SAVON VOIMA -KONSERNIN RAKENNE Savon Voima Oyj on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Savon Voima Verkko Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Voimatel Oy, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIN VUODEN 2010 TULOS TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 239,2 220,8 251,6 Suunnitelman mukaiset poistot 17,4 15,7 14,6 Liikevoitto 15,9 21,8 28,7 Voitto ennen satunnaisia eriä 15,6 21,3 28,1 Tilikauden voitto 11,4 15,7 27,1 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 6,6 9,9 11,4 Voitto ennen satunnaisia eriä 6,5 9,6 11,2 MUUT TUNNUSLUVUT Oman pääoman tuotto (%) 4,9 7,0 9,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 6,3 8,9 13,1 Omavaraisuusaste (%) 73,9 77,3 76,7 Maksuvalmius, Quick Ratio 1,6 2,4 2,6 Investoinnit yhteensä (milj. ) 28,8 30,5 40,8 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 21,0 21,7 23,4 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 3,7 6,8 9,6 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 4,2 4,3 5,5 Konsernin liikevaihto oli vuonna ,2 miljoonaa euroa (220,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia. Kasvun taustalla olivat edellistä vuotta kylmempi säätila ja siitä seurannut korkeampi kiinteistöjen lämmitystarve sekä yleisen taloudellisen aktiivisuuden kasvaminen ja energian kohonnut hintataso. Konsernin liikevoitto laski 27,3 prosenttia ja oli 15,9 miljoonaa euroa (21,8). Liikevoittoa rasittavat kesän myrskyjen aiheuttamat kustannukset, epäonnistuminen sähkön myynnin riskienhallinnassa sekä toiminnan järjestelyistä aiheutuneet pääosin kertaluontoiset kustannukset. Konsernin muut kuin henkilöstökulut olivat 198,0 miljoonaa euroa (173,2) ja kasvua edelliseen vuoteen oli 14,3 prosenttia. Kasvu johtui pääosin kasvaneesta energianhankinnasta ja myrskyjen aiheuttamista kustannuksista. Henkilöstökulut olivat 11,0 miljoonaa euroa (11,1) eli ne pysyivät vuoden 2009 tasolla. Konsernin poistot olivat 17,4 miljoonaa euroa (15,7) ja ne kasvoivat 10,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pitkän tähtäyksen investointiohjelman aiheuttamasta poistotarpeen noususta. Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5) ja voitto ennen satunnaiseriä oli 15,5 miljoonaa euroa (21,3). Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin verot olivat 4,0 miljoonaa euroa (5,5). Tilikauden voitto oli 11,4 miljoonaa euroa kun se vuonna 2009 oli 15,7 miljoonaa euroa. Laskua tässä oli 27,3 prosenttia. Konsernin omavaraisuus aste laski 3,4 prosenttiyksikköä, mutta säilyi silti hyvällä tasolla ollen 73,9 prosenttia. Maksuvalmius oli myöskin hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 1,6. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT VUONNA Toimipaikkojen vähentämiseen ja toimintojen keskittämiseen liittyneet yt-neuvottelut, joiden seurauksena päädyttiin kolmen henkilön vähennykseen Savon Voima Salkunhallinta aloitti toimintansa Savon Voiman saatavien valvonta ja perintä siirtyivät Intrum Justitian hoitoon Asta-myrsky Veera-myrsky Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Rautavaaralla lopetetaan Savon Voima Myynti -liiketoiminnan uudelleen organisointi välisenä aikana käydyt yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi johtivat 13 henkilön vähennykseen. ENERGIAMARKKINAT Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 terawattituntia (TWh), lisäys vuoteen 2009 oli 6,2 TWh eli 7,6 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia. Teollisuuden sähköntarve kasvoi 10,6 prosenttia ja muu kulutus 5,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna lähes 32, ydinvoima 25, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 15 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti kattoi 12,0 prosenttia sähkön käytöstä. CHP-tuotanto (28,5 TWh) kasvoi kylmien säiden ja teollisuuden elpymisen vuoksi 15 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto (21,9 TWh) supistui kolme prosenttia. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 5.283, mikä oli 11,6 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009 ja 10,5 prosenttia korkeampi kuin vuosien keskiarvo. Nord Pool Spot-sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomen hintaalueella viime vuonna 5,7 snt/kwh, mikä oli 53 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2009 keskihinta. Aluehintaerot olivat poikkeuksellisen suuret, ja Suomen hinta-alueen keskihinta oli lähes 7 prosenttia korkeampi kuin spotmarkkinoiden systeemihinta. Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi erityisesti edellisiä vuosia kylmemmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia asiakkaita vuoden aikana. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi vajaalla yhdellä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 35,8 TWh, sen rahallinen arvo oli 1,97 miljardia euroa. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

19 Taloudellinen toiminta piristyi vuoden 2010 aikana jossain määrin ja sillä oli myönteinen vaikutus Savon Voiman liikevaihtoon. Haastava tilanne energiamarkkinoilla johti siihen, että kasvanut volyymi ei kuitenkaan vaikuttanut positiivisesti yrityksen tulokseen. TYTÄRYHTIÖT SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy sai Finanssivalvonnalta sijoituspalvelutoimiluvan ja aloitti liiketoiminnan Savon Voima Salkunhallinta Oy tarjoaa asiakkailleen energia-alan sijoituspalveluita, kuten kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykkeiden suojaustuotteilla. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta yhtiön asiakaslähtöisiä palvelutuotteita kohtaan. Vuonna 2010 Savon Voima Salkunhallinta Oy välitti asiakkailleen 10,6 TWh sähköjohdannaisia ja 2,6 miljoonaa tonnia päästöoikeusjohdannaisia. Lisäksi kauppaa käytiin öljy-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy harjoittaa sähkön jakeluverkkotoimintaa omistamassaan sähköverkossa ja on sähkömarkkinalain tarkoittama jakeluverkonhaltija omalla vastuualueellaan. Yhtiön liikevaihto oli 59,9 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 19,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 19,9 miljoonaa euroa. Sähkön kokonaissiirto vuonna 2010 oli GWh eli 7,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirron kasvu johtui keskimääräistä kylmemmästä talvikauden säästä ja hieman parantuneesta yleisestä taloustilanteesta. Siirtohintoja korotettiin keskimäärin 4 prosenttia vuoden alussa. Sähköverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa noin Toimintavuoden aikana uusia sähkön liittymissopimuksia tehtiin 863 kpl. Tehtyjen sopimusten määrä oli 12,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Varsinkin vuoden alkupuoliskolla oli havaittavissa selvää piristymistä rakentamistoiminnassa verkkoalueellamme. Sähköverkon investoinnit olivat 21,1 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista sähköverkostoon käytettiin 14,0 miljoonaa euroa, sähköasemiin ja siirtojohtoihin 1,9 miljoonaa euroa, etämittauksen toteutukseen 4,0 miljoonaa euroa, johtoalueiden käyttöoikeuskorvauksiin 0,3 miljoonaa euroa sekä muihin investointeihin 0,9 miljoonaa euroa. Sähköverkostoinvestoinneissa on huomioitu 2,0 miljoonan euron osuus saaduista myrskyvakuutuskorvauksista. Vuosi 2010 oli yhtiön historian vaikein häiriöiden osalta. Kesän myrskyt aiheuttivat kaikkiaan 7,9 miljoonan euron kustannukset, josta verkoston korjaukseen meni 5,3 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettuihin vakiokorvauksiin 2,6 miljoonaa euroa. Vakuutuksista saimme vakuutusyhtiöiltä korvauksia kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Sähkön siirtohinnoittelun viranomaisvalvonta jaksolla on osoittanut, että Savon Voiman verkkotoiminnan tuotto oli valvontajakson kahtena ensimmäisenä vuotena yhteensä 19,7 miljoonaa euroa pienempi kuin sallittu tuottotaso. SAVON VOIMA OYJ:N LIIKETOIMINNOT SAVON VOIMA MYYNTI Savon Voima Myynnin liikevaihto oli 148,2 miljoonaa euroa (+ 7,5 %) ja liiketulos 13,7 miljoonaa euroa tappiollinen (edellisenä vuonna liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa). Sähköenergiaa myytiin 2,8 TWh (+2,9 %). Liikevaihdon ja volyymin kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2010 kylmillä talvikausilla ja siten normaalia suuremmalla asiakaskohtaisella kulutuksella. Sähkönmyyntiliiketoiminnan heikko tulos johtui riskienhallinnan epäonnistumisesta. Vuosi oli vaikea erityisesti asiakkaiden sähkönkäytön volyymiin ja sen ajalliseen jakautumiseen liittyvien riskienhallinnan osalta. Tämän vuoksi yritysasiakkaiden osalta tuotevalikoima uudistettiin ja energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa tarkistettiin. Aloitettujen kehitystoimien painopiste kohdistuu jatkossa näiden riskienhallinnan systematiikan kehittämiseen. SAVON VOIMA LÄMPÖ Savon Voima Lämpö vastaa konsernin lämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 36,4 miljoonaa euroa, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti kasvoi 10 prosenttia ja oli yhteensä 687 GWh. Kasvun syynä oli pääasiassa kylmä sää sekä alku-, että loppuvuonna. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 1005 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 86,7 prosenttia. Loppu oli öljyä, jota käytettiin vara- ja huippulämpökeskuksissa. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 46 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan Kaukolämpöverkostoa rakennettiin m, peruskorjattiin m ja purettiin m. Verkoston kokonaispituus oli 337 km. Lämpöliiketoiminnan investoinnit olivat kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden lopulla tehtiin päätös Suonenjoen 8+8 MW:n biolämpökeskuksen rakentamisesta Käpylän teollisuusalueelle. Uuden laitoksen kustannusarvio on 7,4 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua vuoden 2011 lopulla. Vuoden 2010 aikana Savon Voima luopui Rautavaaran kaukolämpöverkosta ja möi sen varalaitoksineen paikalliselle lämpöosuuskunnalle. Vuoden 2010 aikana toteutettiin Siilinjärven Rissalan yrityskylässä sijaitsevaan uuteen Lentokapteeni-kiinteistöön edistyksellinen lämpöpumpputekniikkaa ja maalämpöä hyödyntävä jäähdytys- ja lämmitysratkaisu. Vapaajäähdytysratkaisulla jäähdytetään kiinteistössä sijaitseva suuri ATK-konesali ja sieltä saatavalla hukkalämmöllä lämmitetään vastaavasti kiinteistön muut osat. SAVON VOIMA TUOTANTO Savon Voima Tuotanto -liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 772 GWh, missä oli 20 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen. Tuotantoaan kasvattivat ennen kaikkea Savon Voiman omistamat voimalaitososuudet, joiden tuotantomäärä oli nyt 634 GWh ( 481 GWh). Vesivoima pysyi kuivana vesivuonna edellisen vuoden alhaisella tasolla ja oli 60 GWh. Vastapainesähkön tuotantoa rajoitti joulukuussa 2009 sattunut Iisalmen voimalaitoksen generaat- SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

20 torivaurio, joka saatiin lopullisesti korjatuksi vasta syyskuussa Omaa vastapainetuotantoa kertyi yhteensä 68 GWh (normaalituotanto 100 GWh/v). Ajoksen tuulivoimaosuudesta saimme sähköä 10,5 GWh ( 14,8 GWh). Hiililauhteen kannattavuus parani selvästi ja tuotantomäärä kasvoi suuremmaksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Myös kannattavuus oli hyvä erityisesti alkuvuonna markkinahintojen noustessa ajoittain hyvinkin korkeiksi. Liiketulosta heikensi suojausten vaikutus, sillä osa tuotannosta oli myyty etukäteen huomattavasti alhaisemman hintatason vallitessa. Liikevaihto oli 55,9 miljoonaa euroa ja kokonaisuutena tuotantoliiketoiminnan liiketulos oli ennakkoarvioita parempi. Investoinneista merkittävin oli Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneeraus, joka maksoi kahden vuoden aikana 4,4 miljoonaa euroa. Molempien turbiinien peruskorjauksella lisätehoa saatiin 1,5 MW ja lisää energiaa vuodessa noin 4 GWh. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 28,8 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 21,0 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 3,7 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS, EMOYHTIÖ TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 188,8 174,7 7,5 Suunnitelman mukaiset poistot 7,3 6,5 0,7 Liikevoitto -4,7 1,9-2,3 Voitto ennen satunnaisia eriä -5,2-0,0-2,7 Tilikauden voitto 2,7 13,6 19,9 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto -2,5 1,1-30,2 Voitto ennen satunnaisia eriä -2,7-0,0-36,5 Omavaraisuusaste (%) 40,3 43,5 42,3 Oman pääoman tuotto (%) -5,5-0,4-5,0 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkökauppa-, tuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, IT-toiminnoista, kiinteistöistä, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. Satunnaisiin eriin sisältyvät Savon Voima Verkko Oy:ltä saatu 8,3 miljoonan euron konserniavustus sekä emoyhtiö Savon Energiaholding Oy:lle annettu 0,1 miljoonan euron konserniavustus. HENKILÖSTÖ Savon Voima -konsernilla on vahvistettu henkilöstösuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä periaatteena on turvata yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus sekä henkilöstön hyvä työviihtyvyys tarvittava urakehitys huomioiden. Vuoden aikana henkilöstöön liittyvässä toiminnassa elettiin monella tapaa murrosvaihetta: toisaalta valmistauduttiin tulevaisuuteen projektoimalla uusia toimitiloja ja organisaation rakenteellisia uudistuksia sekä toisaalta suljettiin vuosikymmeniä toimineita palvelupisteitä. Vuoden aikana Savon Voimassa läpikäytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut. Keväällä neuvotteluja käytiin toimipaikkojen lakkauttamiseen ja työpaikkojen siirtymiseen liittyen. Neuvottelut etenivät hyvässä hengessä ja erilaisista henkilöstövaikutuksia lieventävistä toimista saatiin yhteisesti päätetyksi. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin keskittämään Iisalmen, Siilinjärven keskustan, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Varkauden ja Pieksämäen asiakaspalvelupisteiden toiminta vuoden 2010 lopulla valmistuneisiin Lentokapteenin toimitiloihin Rissalan yrityskylään Siilinjärvelle. Järjestelyjen yhteydessä kolmen henkilön työsuhde päättyi. Syksyllä 2010 tuotannollisista ja taloudellisista syistä käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena työt Savon Voimassa päättyivät 13 toimihenkilöltä. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) RISKIENHALLINTA Savon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa, osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Lisäksi riskienhallintaan kuuluvat riskianalyysi, vakuuttamissuunnitelma, energiakaupan riskienhallintapolitiikka sekä Savon Voima Verkko Oy:n toimintajärjestelmä, jolla on voimassa seuraavat sertifikaatit: ISO 9001:2002, ISO 14001:2004, OHSAS 18001:2002. Strategisia riskejä arvioidaan osana konsernin johtoryhmän strategiatyötä. Riskianalyysi sisältää kartoituksen ja toimintaohjeet koskien operatiivisia, rahoitus- ja vahinkoriskejä. Sen yhteyteen kuuluu myös vakuuttamissuunnitelma, jonka mukaisesti konsernin riskien vakuuttaminen toteutetaan. Riskianalyysi ei sisällä energiakauppaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa, vaan ne käsitellään erillisessä Energiakaupan riskienhallintapolitiikassa. Riskianalyysi on päivitetty viimeksi vuonna Savon Voima -konsernissa on käynnistetty konsernin toimintajärjestelmän rakentaminen ja riskienhallinnan mallinnus ja analysointi tapahtuvat osana sitä. Toimintajärjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi pääosin vuoden 2011 aikana. Energiakaupan riskienhallintapolitiikan valmistelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS