2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

2 VALOA ELÄMÄÄN JA ENERGIAA TOIMINTAAN. SAVON VOIMA OYJ on sähköä ja lämpöä tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö, joka monipuolisilla palveluillaan tarjoaa asiakkailleen elämänlaatua ja menestymisen edellytyksiä. SAVON VOIMA OYJ, SAVON VOIMA VERKKO OY, SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), Toivala vaihde (017) , faxi (017) MAKSUTON PALVELUNUMERO (ma-pe klo 8 18) 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: , Kaukolämpö: SÄHKÖPOSTILOGIIKKA SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE VIEREMÄEMÄ KIUR UVESI IISALMI SONKAJÄRVI RAUT A- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE LAPINLAH TI Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 14 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEÄ KOSKI (SUM MIAINEN) KEIT ITELE VESANTO KONNE- VESI HANK A- SALMI PIELAVESI TERVO RAUT A- LAMPI MAAN INKA KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI SIILIN-IN- JÄRVI NILSIÄ LEPPÄVIR TA VARKAUS JUANK ANKO KOSK I Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen.

3 VUOSIKERTOMUS 2010 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Timo Pylvänen ASTA JA VEERA Yhtiön historian pahimmat myrskytuhot SAVON VOIMA VUONNA 2010 VOIMATEL OY Yhdessä yhä vahvemmiksi GEBWELL OY Onnistunutta yritysyhteistyötä SAVON VOIMA VERKKO OY SAVON VOIMA LÄMPÖ JYRKÄN ENERGIATURVE OY Kotimaista ja huoltovarmaa energiantuotantoa SAVON VOIMA TUOTANTO SAVON VOIMA MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT HENKILÖSTÖ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen edellytti meiltä suuria muutoksia ja kipeitä leikkauksia. Määrätietoisella työskentelyllä onnistuimme kuitenkin selvittämään vaikeudet ja kääntämään kokan rohkeasti kohti tulevaisuuden haasteita. Luonnonilmiöt ja globaalin talouskriisin jälkimainingit tekivät vuodesta 2010 erittäin haasteellisen energiakaupan riskienhallinnan ja sähköverkon toimitusvarmuuden kannalta. Savon Voiman kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta ja taloudellinen tulos jäi selvästi tavoitteita pienemmäksi. TALVIKUUKAUDET olivat poikkeuksellisen kylmiä ja kesän ennätyshelteiden jälkeen rajut ukkosmyrskyt tekivät laajoja tuhoja sähköverkkoihin. Heikko vesitilanne, Ruotsin ydinvoimalaitosten huono käytettävyys sekä kylmän sään aiheuttama kysynnän kasvu aiheuttivat tukkusähkömarkkinoilla voimakkaan hintatason nousun, aluehintaeroja ja suuria hintapiikkejä. Suuri osa asiakkaiden sähkönkäytön ja tukkusähkön markkinahinnan vaihteluun liittyvistä riskeistä on vähittäismarkkinoiden kovan kilpailun seurauksena jäänyt Suomessa sähkön myyjän kannettaviksi. Vuosi 2010 oli näiden riskien osalta erittäin vaikea, mikä johti Savon Voiman sähkönmyyntiliiketoiminnassa merkittäviin tappioihin. Muiden liiketoimintojen osalta kannattavuus oli tavoitteidemme mukainen. Eduskunta vahvisti heinäkuussa periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta, millä on suuri merkitys Savon Voimallekin. Rakenteilla olevan kolmannen yksikön valmistumisen jälkeen Olkiluodon laitokset tuottavat Savon Voimalle vuosittain päästötöntä sähköä noin 200 gigawattituntia, ja neljäs yksikkö tullee lisäämään osuuttamme seuraavalla vuosikymmenellä noin 50 prosenttia. Astan ja Veeran päivien myrskyt ja 4.8. tekivät poikkeuksellisen runsaasti tuhoja sähköverkossamme ja aiheuttivat pahimmillaan useiden viikkojen pituiset keskeytykset sähkönjakeluun. Myrskyjen korjauskustannukset nousivat yli viiden miljoonan euron, joista vakuutukset korvasivat noin 60 prosenttia. Korjauskustannusten lisäksi merkittäviä kustannuksia aiheutui sähkömarkkinalain perusteella maksettavista vakiokorvauksista, joita maksoimme yli 12 tunnin keskeytysten piirissä olleille asiakkaille 2,6 miljoonaa euroa. Valtaosa ja 1970-luvuilla rakennetusta sähköverkosta uusitaan kuluvan vuosikymmenen aikana, mikä merkitsee vuosittain noin 20 miljoonan euron investointeja. Mittavan investointiohjelman johtavina periaatteina tulevat olemaan toimitusvarmuuden parantaminen ja kustannustehokkuus. Äskettäin julkistetut alustavat suuntaviivat sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille sisältävät huolestuttavia piirteitä. Vuosi 2010 osoitti, että maaseutualueiden sähköverkkotoiminta sisältää selvästi enemmän riskejä, kuin verkkotoiminnan viranomaisvalvonnassa on oletettu. Valvontamallia ei pidä muuttaa siten, että verkkoyhtiöiden investointiohjelmien tulorahoitus vaarantuu ja sähköverkkojen arvo omistajille pienenee. Vuoden lopussa eduskunta päätti energiaverojen tuntuvasta kiristämisestä. Sähköveron muutos nostaa Savon Voiman verkkoasiakkaiden siirtolaskujen suuruutta noin 20 prosenttia. Turpeen ja muiden lämmön tuotannon polttoaineiden energiaveron kiristäminen tulee valitettavasti heikentämään kaukolämmön kilpailukykyä etenkin niillä paikkakunnilla, joissa kaukolämpö tuotetaan erillistuotantona. Vuoden kuluessa toteutimme Savon Voimassa lukuisia toimenpiteitä, joilla parannettiin valmiuksiamme vastata tulevien vuosien haasteisiin. Sähkön myynnissä päätimme muuttaa toimintapolitiikkaamme siten, että yhtiön vastuulle jää selvästi aikaisempaa pienempi osa sähkömarkkinoiden volyymi-, profiili- ja aluehintariskeistä. Toteutimme kannattavuuden parantamiseen tähtäävän toimenpideohjelman, jonka myötä supistimme kiinteitä toimintakulujamme neljällä miljoonalla eurolla. Henkilöstömäärä vähentyi vuoden kuluessa 12 prosenttia, osa luontaisen poistuman myötä ja osa yt-menettelyjen seurauksena. Keskitimme toimistotyötä tekevän henkilöstömme tammikuussa 2011 yhtiön uuteen pääkonttoriin Siilinjärven Rissalaan. Muutos merkitsi käytössämme olevien toimistoneliöiden määrän puolittumista ja yhdeksän toimipisteen sulkemista eri puolilta yhtiön sähköverkkoaluetta. Savon Voimalle vuosi 2010 oli vaikea. Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen edellytti meiltä suuria muutoksia ja kipeitä leikkauksia. Määrätietoisella työskentelyllä onnistuimme kuitenkin selvittämään vaikeudet ja kääntämään kokan rohkeasti kohti tulevaisuuden haasteita. Olen vakuuttunut siitä, että toteuttamamme toimenpiteet tulevat kääntämään Savon Voiman kannattavuuden vahvaan nousuun. Lämmin kiitos ahkerasta uurastuksesta, rakentavasta yhteistyöstä sekä lukuisista onnistumisista kuuluu koko henkilöstöllemme sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Helmikuussa 2011 TTIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

5 Savon Voima Oyj on sähköja lämpöpalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 230 miljoonan euron liikevaihdollaan yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen myyjiin. LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS LIIKETOIMINNOITTAIN miljoonaa euroa LIIKEVAIHTO LIIKETULOS Savon Voima Verkko Oy 59,9 54,4 19,7 19,9 Savon Voima Lämpö 36,4 33,0 3,9 3,0 Savon Voima Tuotanto 55,9 33,2 6,9-0,2 Savon Voima Myynti 148,2 137,7-13,7 0,6 Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,9 0,2 Savon Voima -konserni 239,2 220,8 15,9 21,8 SAVON VOIMA OYJ on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt, Savon Voima Verkko Oy ja Savon Voima Salkunhallinta Oy. Vuonna 2010 Savon Voima -konsernissa oli viisi liiketoiminta-aluetta: sähkön siirto, kaukolämpö, sähkön tuotanto, sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut. Sähkön siirto hoidetaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytettynä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy:ssä. Vuoden 2010 lopussa Savon Voiman sähköverkossa oli noin käyttöpaikkaa ja kaukolämpöverkoissa noin kiinteistöä. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 203 henkilöä. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Voimatel Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET SAVON ENERGIAHOLDING OY 23 omistajakuntaa 100 % SAVON VOIMA OYJ Asiakaspalvelu, Markkinointi ja viestintä, Taloushallinto, Tietohallinto, Kiinteistöt, Henkilöstöpalvelut, Mittaustietopalvelut, Laskutus ja saatavien hallinta SÄHKÖN SIIRTO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIAN TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ KYMPPIVOIMA OY (19,5 %) KYMPPIVOIMA HANKINTA OY (25,0 %) VOIMATEL OY (36,4 %) LAPINLAHDEN EKOLÄMPÖ OY (50,0 %) JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY (40,0 %) VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY (20,1 %) LIIKEVAIHTO (milj. ) LIIKEVOITTO (milj. ) SIJOITETUN PÄÄ- OMAN TUOTTO (%) OMAVARAISUUSASTE (%) INVESTOINNIT (milj. ) 8,9 27,8 33,2 28,7 21,8 14,4 15,9 199,0 234,3 251,6 220,8 239,2 16,4 13,1 78,3 75,3 76,7 77,4 73,9 27,4 30,6 40,8 6,3 30,5 28,8 MUUT SÄHKÖNTUOTANTO KAUKOLÄMPÖ ETÄMITTAUKSET SÄHKÖVERKKO

6 ASTA JA VEERA YHTIÖN HISTORIAN PAHIMMAT MYRSKYTUHOT Ensimmäinen myrskyrintama tavoitti Savon Voiman verkkoalueen Astan päivän aamuna kello Kaakkois-luodesuunnassa edennyt myrsky puhalsi monin paikoin yli 20 metriä sekunnissa kaataen metsää tuhansien hehtaarien alueella. Eniten tuhoa syntyi Pieksämäen, Suonenjoen, Konneveden, Vesannon ja Sumiaisten alueella. VUOSI 2010 oli yhtiön historian vaikein häiriöiden osalta. Kesän myrskyt aiheuttivat kaikkiaan 7,9 miljoonan euron kustannukset, josta verkoston korjaukseen kului 5,3 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettuihin vakiokorvauksiin 2,6 miljoonaa euroa. Yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa sujui hyvin, ja saimme vakuutuskorvauksia kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Pahimmillaan sähköttä oli noin asiakasta. Vikoja korjattiin hyvällä tahdilla, kunnes keskiviikkona 4.8. iltapäivällä saapui uusi myrskyrintama Veera, joka nosti sähköttömien asiakkaiden määrän takaisin yli :een. Keskitimme viankorjaukseen kaikki saatavilla olevat resurssit. Heti ensimmäisenä Astan jälkeisenä päivänä korjaustöissä oli noin 130 sähköalan ammattilaista, 20 metsuria ja 10 metsäkönetta. Lisäksi käytimme vikapaikkojen paikantamisessa apuna helikopteria kahden päivän ajan. Kysyimme, kuinka myrskypäivien tapahtumat koki sähkölaitosasentaja Pasi Ylönen Voimatelin Konneveden toimipisteestä. Olin varallaolijana ja jo torstai-iltana saimme työkeikan muuntajan vaihtoon Rautalammin pohjoispuolelle. Kyseinen vaurio ei liittynyt mitenkään myrskyihin, muuntaja vain oli tullut tiensä päähän. Muuntajan vaihto saatiin valmiiksi heti puolenyön jälkeen ja takaisin Rautalammen taajamaan päin ajellessa Asta sitten iski täydellä voimallaan. Hetkessä maisema oli paikka paikoin kuin pommituksen jäljiltä ja pahimmillaan tielle kaatuneet puut estivät matkan jatkumisen ja oli ryhdyttävä raivaustöihin. Rautalampi oli heti myrskyn jälkeen kokonaan sähkötön ja ensimmäiset myrskytuhojen korjaustehtävät olivatkin siellä. Vielä keskiviikkona, eli viisi päivää edellisestä, iski osin ASTA-MYRSKYN TUHOJA KONNEVEDEN POHJOISPUOLELLA samoillekin alueille Veera-myrsky, joka tosin voimakkuudeltaan ei ollut aivan Astan luokkaa, mutta katkoi sähköjä myös sieltä, missä ne edellisen myrskyn jäljiltä oli jo saatu korjattua. Lähes kolme viikkoa kestäneen viankorjauksen ajan ovat työpäivät venyneet pitkiksi, tulipa joitain yli kahdenkymmenen tunnin päiviäkin. Olemme pyrkineet aina tekemään loppuun aloitetut työtehtävät ennen pakollisia lepotaukoja. Mutta työn vaativuuden ja myös vaarallisuuden takia lepojaksot ovat välttämättömiä. Erityiskiitoksen Ylönen haluaa osoittaa myrskyalueen asiakkaille. Ainoatakaan kertaa emme saaneet vihamielistä vastaanottoa sähköttömän talon pihaan ajaessamme. Päinvastoin automme nähdessään asiakkaat silminnähden helpottuivat ja tarjosivat kaiken apunsa korjaustöiden edistämiseen. Ne ihmiset, jotka ovat nämä myrskyt livenä nähneet ymmärtävät asian hyvin. Mitkä sitten ovat Pasin mieleenpainuvimmat muistot Asta ja Veera myrskyistä? Ikävimpänä muistona ovat ne toivottoman näköiset totaalisen tuhon kärsineet metsät ja sähkölinjat, joiden lähellekään ei päässyt ennen metsänraivauskaluston paikalla käyntiä. Hienoin hetki on aina ehdottomasti se, kun saa asiakkaan kauan kaipaamat sähköt kytkettyä takaisin ja elämän siltä osin takaisin balanssiin. KUINKA TILANTEEN KITEYTTÄÄ pahimman tuhoalueen korjaustöitä organisoinut ja johtanut projektipäällikkö Jarmo Vartiainen Konnevedeltä? Heti Astan väistyttyä ja tuhojen laajuuden selvittyä alkoi työvoiman haalinta. Elettiin parasta kesälomakautta ja aika monelle asentajalle tulikin siirtyminen lomanvietosta linjanrakentamiseen. Ulkopuolista apua tarvittiin myös ja Asta-myrskyn jälkeisen perjantain ja maanantain välisenä aikana meillä Konneveden Rautalammin välisellä tuhoalueella oli töissä noin 80 sähköasentajaa. Lisäksi linjakatujen raivauksessa työskenteli 25 metsuria ja 5 metsäkoneryhmää. Vartiaisen päällimmäiset muistot ovat samansuuntaiset kuin Ylösenkin. Kriittisintä palautetta ovat antaneet asiakkaat, jotka ovat olleet ilman sähköä samaan aikaan, kun muutaman sa- SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

7 ASTA-MYRSKYN TURMELEMAA METSÄÄ JA SÄHKÖVERKKOA KONNEVEDELLÄ PASI YLÖNEN KORJAAMASSA VIKOJA KONNEVEDEN ISTUN- MÄELLÄ. dan metrin päässä olevassa naapurissa sähkölinjat on saatu korjattua ja sähköt toimimaan. Näissä tapauksissa oli kyse siitä, että tämäkin myrsky teki totaalista tuhoa kulkureitillään ainoastaan osalla aluetta. Ilmasta katsottuna näytti välillä siltä kuin jättiläinen olisi kävellyt alueen halki kaa-kosta luoteeseen. Paikoin myrskyn jälkiä ei edes huomannut ja seuraavalla kumpareella oli kaikki jo matalana. Osaan samankin muuntopiirin talouksista saatiin sähköt esimerkiksi uusien sulakkeiden vaihdolla muuntajaan, kun taas toisiin jouduttiin koko sähkölinja rakentamaan käytännössä uudelleen. Toinen huomioitava seikka oli korjaustöiden tärkeysjärjestys. Normaaleissa vikatilanteissa kaikki asiakkaat ovat viankorjauksessa samanarvoisia ja korjaukset etenevät systemaattisesti. Nyt kuitenkin oli kyse poikkeustilanteesta ja meidän oli pakko paikoitellen priorisoida työjärjestystä. Kesämökkiläisten linjat korjattiin joissain tapauksissa vakituisten asuntojen jälkeen. Ensin pyritään saamaan sähköt heille, joilla ei ole mitään paikkaa minne paeta ja vasta seuraavaksi heille, joilla on mahdollisuus siirtyä tuhoalueen ulkopuolella olevaan vakituiseen asuntoon korjaustöiden ajaksi klo 12 ASTA klo klo klo 12 SÄHKÖTTÖMÄT ASIAKKAAT VEERA 3.8. klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 12 TIEDOTUSVÄLINEITÄ SEURAAMALLA SAATTOI MYRSKYN JÄLKEEN SAADA MIELIKUVAN, ETTÄ VIANKORJAUSTÖI- DEN NOPEUS OLI VERKKAISTA. OHEINEN KAAVIO KERTOO, MITEN KORJAUSTYÖT TODELLISUUDESSA ETENIVÄT. NÄINKIN ISOJEN TUHOJEN JÄLKEEN SÄHKÖTTÖ- MIEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ SAATIIN NYKYTEKNIIKAN JA AMMATTITAITOISEN HENKILÖSTÖN AVULLA PIENENEMÄÄN KOHTUULLISEN NOPEASTI. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

8 SAVON VOIMA VUONNA 2010 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU Iisalmen voimalaitoksen generaattori vaurioitui Talvikauden tuotimme vajaalla teholla. Vaurio korjattiin kesällä Uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tähtäävän syöttötariffijärjestelmän lakiluonnos oli lausuntokierroksella. Savon Voima Salkunhallinta Oy aloitti toimintansa. Finanssivalvonta myönsi yhtiölle sijoituspalvelutoimiluvan Kesäkuun lopussa irtisanoimme kolme henkilöä keskittämisratkaisun seurauksena. Korotimme sähkön siirtohintaa keskimäärin 4 %, sähkön myyntihintoja keskimäärin 5 % ja kaukolämmön myyntihintaa keskimäärin 1,5 %. Tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä: keskilämpötila Kuopiossa oli -16,4 C (6,3 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi). Kaukolämmön myynti kasvoi edellisestä tammikuusta 30,3 % ja sähkön siirrossa kasvua oli 17,6 % Julkaisimme uudet www-sivumme. Tukkusähkön hinta kohosi voimakkaasti erittäin kylmän sään ja Ruotsin ydinvoiman heikon käytettävyyden vuoksi. Hinnat olivat spot-markkinoilla ennätyksellisen korkealla (huipputunnit /MWh).Tammi-helmikuun keskiarvo Suomen hinta-alueella 79 /MWh, mikä oli kaksinkertainen edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pysäytimme Iisalmen voimalaitoksen sähköntuotannon ja lähetimme generaattorin osia tutkittavaksi ja korjattavaksi Itävaltaan. Julkistimme osavuosikatsauksen tammi-huhtikuulta: liikevaihto +9,4 %, liikevoitto 13 %. Aloitimme yt-neuvottelut toimipaikkojen keskittämiseksi. Neuvottelut päättyivät maaliskuun alussa. Käynnistimme prosessiajatteluun perustuvan liiketoimintajärjestelmän rakentamisen. Valitsimme huhtikuun lopussa runsaan 250 hakijan joukosta 20 Kipinä-kesätyöntekijää. HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU Astan päivän myrsky aiheutti sähköverkossamme merkittäviä tuhoja ja pitkiä jakelukeskeytyksiä. Eduskunta päätti ydinvoiman lisärakentamisesta. Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen Savon Voiman sähkönhankinnasta on omaa ydinvoimaa noin 200 GWh ja Olkiluodon neljäs yksikkö tullee lisäämään osuutta noin 50 %. Veeran päivän myrsky 4.8 täydensi Astan tuhoja. Myrskyt aiheuttivat pahimmillaan useiden viikkojen pituiset keskeytykset sähkön jakeluun. Vaikeimmat tilanteet olivat Konnevedellä ja Vesannolla. Myrskyjen korjauskustannukset nousivat yli viiteen miljoonaan euroon ja pitkistä sähkökatkoksista asiakkaillemme maksettiin korvauksia 2,6 miljoonaa euroa. LY-keskus myönsi Viannan vesivoimalaitoksen saneeraushankkeelle energiatukea noin euroa. Irtauduimme Rautavaaran kaukolämpötoiminnasta toiminnan siirtyessä paikalliselle lämpöosuuskunnalle. Julkistimme osavuosikatsauksen tammi-elokuulta. Liikevaihto kasvoi 6,5 %, mutta liikevoitto puolittui edellisestä vuodesta. Suurimpana syynä tähän oli sähkön myynnin riskienhallinnan epäonnistuminen Huonon tuloskehityksen seurauksena päätimme suunnata sähkönmyyntiliiketoiminnan strategian uudelleen ja siirtymäkauden ajaksi siirsimme liiketoiminnan vetovastuun konsernin toimitusjohtajalle. Käynnistimme kustannussäästöohjelman, jolla tavoitellaan noin neljän miljoonan euron vuotuisia toimintakulusäästöjä. Heikentynyt taloudellinen tilanne, varautuminen kilpailutilanteen muutoksiin sekä näihin liittyvä kustannussäästöjen toteuttaminen johtivat ytneuvottelujen käynnistämiseen. Käynnistimme salkunhallintapalvelujen tuottamisen Rautaruukki Oyj:lle. Bioenergiaohjelma jatkuu: Allekirjoitimme hankintasopimukset Suonenjoen 8 MW biolämpökeskuksesta, 2 MW savukaasun lämmöntalteenottolaitoksesta sekä huippu- ja varalämmöntuotannossa käytettävän 8 MW öljylämpökeskuksesta. Saimme Iisalmen voimalaitoksen tuotantokäyttöön generaattorikorjauksen jälkeen. Yt-neuvottelut päättyivät. Neuvottelujen tuloksena päädyimme 13 henkilön vähennyksiin taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä. Tukkusähkön hinta kohosi voimakkaasti hydrologisen tilanteen nopean heikkenemisen ja normaalia kylmemmän sään vuoksi. Saimme Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneerauksen valmiiksi. Allekirjoitimme Viannan vesivoimalaitoksen saneerauksen hankintasopimuksen. Pieksämäen biokaasutuslaitoksen esiselvitys valmistui. Teimme selvityksen Savonia-ammattikorkeakoulun, Pieksämäen kaupungin ja Jätekukko Oy:n kanssa yhteistyönä. Lumikuormaongelmia esiintyi sähkönjakelussa eteläisimmissä osissa verkkoamme. Käynnistimme asiakastietojärjestelmän uudistamisprojektin. Teimme viimeisiä valmisteluita toimintojen keskittämiseksi Rissalan yrityskylään Siilinjärvelle vuoden 2011 alussa ja saimme vuodenvaihteessa voimaan astuvan organisaatiomuutoksen valmiiksi. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

9 VOIMATEL OY YHDESSÄ YHÄ VAHVEMMIKSI TEEMME SUJUVAA JA AVOINTA YHTEISTYÖTÄ SAMAN KATON ALLA LENTOKAPTEENISSA, KERTOVAT HANNU KOISTINEN VOIMATELISTÄ (VAS.) JA PEKKA MIETTINEN SAVON VOIMASTA. tarkoituksena on, että molempien yritysten henkilöt tietävät tehtävänsä poikkeustilanteissa ja osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Kriisitilanteista pidetään myös yhteisiä kuivaharjoituksia. Jokaisen tuhon jälkeen kokoonnutaan arvioimaan, miten toiminnassa onnistuttiin, ja miten kriisinhallintaa voitaisiin edelleen kehittää. Voimatel ja Savon Voima kehittävät kumppanuuttaan asiakkaidensa eduksi. VUODEN 2010 heinäkuun viimeisenä päivänä raivonnut Asta-myrsky katkaisi Savon Voiman verkkoalueelta sähköt noin taloudesta. Kun Astan tuhot oli jo lähes korjattu, ja sähköttä oli enää 2000 taloutta, puuskutti Veera-myrsky nostaen sähköttömien talouksien määrän nopeasti noin :een. Elokuun neljännen päivän iltana verkkoalueella oli vielä taloutta ilman sähköä. Vajaan kahden vuorokauden kuluttua sähköttä oli enää 1700 taloutta, eli kymmenesosa. Kriisitilanteen nopea toiminta on samojen henkilöiden ansiota, jotka ovat olleet suunnittelemassa ja rakentamassa Savon Voiman sähkönjakeluverkkoja. Heidän korvaamaton etunsa on verkkoalueen asiakkaiden, kylien, metsien ja teiden tarkka tuntemus. Oli sitten päivä tai yö, samat työntekijät menevät myrskyn jälkeen ennestään tuttuun maastoon korjaamaan tuulten tai lumimassojen aiheuttamia vaurioita. Heidän ansiostaan terveyskeskusten, kotien, yritysten ja kaikkien Savon Voiman asiakkaiden elämä pa- lautuu luonnonvoimien jälkeen mahdollisimman nopeasti taas normaaliksi. Nämä henkilöt ovat Voimatelin ja Savon Voiman työntekijöitä. Heidän yhteistyönsä pelaa niin arkisessa työssä kuin suurhäiriön aikanakin. OMAT OSAAMISALUEET, SAMAT TAVOITTEET Voimatel on valtakunnallinen sähkö- ja televerkkorakentamisen osaaja, joka suunnittelee ja rakentaa suuren osan Savon Voiman sähkönjakeluverkoista. Voimatel vastaa myös verkkojen huollosta ja kunnossapidosta. Savon Voima onkin Voimatelin suurin asiakas. Yhteistyö on toiminut monissa muodoissa melkein koko Savon Voiman historian ajan. Sen aikana molemmille on muodostunut toisiaan täydentävät osaamisalueet, joihin he keskittyvät ja joita he jatkuvasti kehittävät. Me hoidamme sähköpalvelujen tuotannon, ja Voimatelin ympärivuorokautinen päivystysvalmius turvaa kuluttajien sähkönsaannin, havainnollistaa verkostopäällikkö Pekka Miettinen Savon Voimasta. Yleistyneet säiden ääri-ilmiöt asettavat yhteisiä kehityshaasteita. Ne ovat myös hyvä esimerkki siitä, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Yhtiöt ovat yhdessä laatineet ennakkosuunnitelmat kriisitilanteiden varalle. Suunnitelman KUMPPANUUDEN KIVIJALKA Savon Voiman ja Voimatelin työntekijöiden keskinäinen tuntemus ja hyvät suhteet ovat toimivan kumppanuuden kivijalka. Noin puolet Voimatelin työntekijöistä on ollut aiemmin Savon Voiman palveluksessa. Eräs heistä on yrityksen sähköverkkoihin kohdistuvista palveluista vastaava Hannu Koistinen. Hän näkee molempien hyötyvän siitä, että yritysten hallintoyksiköt ovat seinänaapureina uudessa Lentokapteenissa, kuten ne olivat jo Leväsellä. Samassa talossa työskentely tekee asioimisesta sujuvaa ja avointa. Osa meistä tapaa toisiaan myös työajan ulkopuolella työyhteisön kehittämispäivillä tai vaikka lätkämatseissa, kertoo Koistinen. Yhteistyö jyllää myös kentällä. Jakeluverkkoja rakentavat ja huoltavat asentajat tekevät töitä Voimatelin joukoissa, mutta he edustavat samalla Savon Voiman brändiä. He lähettävät myös tietoa verkkojen kunnosta Savon Voimalle. Osaaminen on korkeatasoista, ja usein asentajat pystyvät korjaamaan havaitsemansa viat heti paikan päällä. Suomessa yli 20 paikkakunnalla toimivalla Voimatelillä riittää suurhäiriötilanteessa resursseja ottaa henkilöitä sinne, missä siihen kulloinkin on tarvetta. Toiminnan kehityssuunta on yhteistyön nostaminen yhä korkeammalle tasolle. Molemmilla on halu kehittää kumppanuutta suuntaan, jossa yritysten liiketoiminnan tavoitteet ja tahtotilat suunnataan yhä tarkemmin yhteisen menestyksen hyväksi. Lopulliset tyylipisteet molemmille antavat kuitenkin vasta asiakkaat, eli sähkönkäyttäjät. Heidän hyväkseen Voimatel ja Savon Voima jatkavat yhdessä työtään. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

10 GEBWELL OY ONNISTUNUTTA YRITYSYHTEISTYÖTÄ MAALÄMPÖ VAATII NORMAALIA SUUREMMAN LÄMMÖNJAKO- HUONEEN, JOTTA TEKNIIKKA SAADAAN MAHTUMAAN TILOIHIN, KERTOVAT RISTO POHJOLAINEN (VAS.) JA TUURE STENBERG. GEBWELL PORASI LENTOKAPTEENIN PIHAAN 60 KPL 200 METRIÄ SYVIÄ LÄMPÖKAIVOJA. KAIVOIHIN ON SIJOITETTU NOIN 24 KM LÄMMÖNKERUUPUTKISTOA. Lentokapteenin lämmityksessä yhdistyivät Savon Voiman edistyksellisyys ja Gebwell Oy:n maalämpöosaaminen UUDEN LENTOKAPTEENIN maalämpöratkaisu on niin innovatiivinen, että se on herättänyt kiinnostusta jo maamme rajojen ulkopuolella. Pilottihankkeen takana on Savon Voiman ja maalämpöosaamiseen keskittyneen Gebwellin toimiva yhteistyö. Yhteinen tuttavuus juontaa 30 vuoden päähän. Gebwellin nykyisen toimitusjohtajan Timo Hulkkosen yritys, LP-Metalli valmisti tuolloin kaukolämmön lämmönjakokeskuksia Leppävirralla ja sitä kautta Hulkkonen tuli tutuksi Savon Voimalle. Vuonna 2005 hän perusti ympäristöystävällisiin lämmitysratkaisuihin erikoistuneen Gebwell Oy:n, jonka tuotteisiin kuuluu kaukolämmön lämmönjakokeskuksien lisäksi maalämpölaitteet. Kun selvisi, että Lentokapteeniin tulee Enfon tietokonesali, heräsi kiinteistön omistajalla, Osuuskunta KPY:llä sekä Savon Voimalla halu hyödyntää kymmenien keskustietoko- neiden luovuttama lämpö toimitilojen lämmityksessä. Tässä Gebwellin maalämpöasiantuntemus astui luontevasti mukaan kuvioihin. Yrityksen innokkaat ja innovatiiviset ammattilaiset pystyivät vastamaan haasteeseen. He toteuttivat myös Savon Voiman toiveen ekologisesta ja energiatehokkaasta lämmityksestä. Gebwell valittiin järjestelmän toimittajaksi muiden alan osaajien joukosta. Gebwellin ehdoton valtti oli koko järjestelmän toimittaminen alusta loppuun asti. Toimitukseen kuului suunnittelu, kaivojen poraukset ja laitetoimitus asennuksineen, toteaa Savon Voiman tekninen asiakasvastaava Risto Pohjolainen. AVOINTA JA ANTOISAA YHTEISTYÖTÄ Savon Voiman teknisenä asiakasvastaavana toimiva Pohjolainen valvoi hanketta tilaajan roolissa. Hänen mielestään yritysten yhteistyö oli avointa ja opettavaa. Myös Gebwellin myyntijohtaja Tuure Stenbergin mukaan tapaamiset sujuivat erittäin hyvin. Hänen mielestään eräs syy oli se, että Savon Voiman henkilöstöllä oli jo ennestään riittävästi teknistä tietotaitoa lämmitystekniikoista. Ensimmäisissä tapaamisissa perehdyttiin kuitenkin perusteellisesti maalämmön saloihin. Koulutuksella varmistettiin se, että kaikki TOIMISTOTILOJEN JÄÄHDYTYKSESTÄ JA LÄMMITYKSESTÄ HUO- LEHTII LUXCOOL-PALKIT, JOIHIN ON INTEGROITU MYÖS VALAISTUS. osapuolet puhuivat samaa kieltä, ja ymmärsivät toisiaan. Saimme Gebwelliltä paljon uutta tietoa maalämmöstä. Lämmitysalan uudesta tiedosta on aina hyötyä, kiittää Pohjolainen. Erikoista Lentokapteenin energiatehokkaassa ratkaisussa on tietokonesalin jäähdyttäminen tuomalla tilaan kylmää suoraan kallioperästä. Konesalista saatava hukkalämpö hyödynnetään muun kiinteistön lämmittämisessä. Tuure Stenberg käyttää Lentokapteenia case-esimerkkinään luennoidessaan maalämmöstä Euroopassa. Siellä kiinnostus samankaltaisia ratkaisuja kohtaan on selvästi kasvanut. Ulkomailla on oivallettu, että juuri näin isojen toimitilojen tietokonesaleja tulisikin hyödyntää. Lentokapteeni on maa- ja kaukolämpöratkaisuihin erikoistuneelle Gebwellille yksi tärkeimmistä referenssikohteista. Tätä hanketta he eivät olisi toteuttaneet, ellei Savon Voima olisi ollut edistyksellinen etsiessään lämmitysvaihtoehtoja. Stenberg korostaa hankkeessa myös Savon Voiman luotettavuutta sähkönsiirrossa. Ilman sähköä ei ole lämmönsiirtoakaan. Valtakunnallisen sähköyhtiön luottamuksen voittaminen toi Gebwell Oy:lle lisää markkinointiarvoa. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

11 SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy:n vuosi oli myrskyisä. Alkuvuodesta verkostoa vaivasi paha lumikuormatilanne, mikä aiheutti paljon ylimääräistä työtä vikapartioinnin ja raivauksen osalta. Kesällä taas verkostoa runtelivat koko yhtiön historian pahimmat myrskyt. Astan ja Veeran tuhot olivat joillakin alueilla totaaliset ja sähköjen palauttaminen kesti pahimmillaan useita viikkoja. TUHOALUEIDEN KORJAUSTYÖT aiheuttivat vuodelle 2010 suunniteltujen investointitöiden perumisia ja töiden siirtämisiä tuleville vuosille. Teimme budjetoiduista töistä vain siirtokyvyn ja toimitusvarmuuden kannalta aivan välttämättömimmät. Toimintamme keskittyi tuhoalueiden verkoston uudelleen rakentamiseen ja myrskyn aikana tehtyjen väliaikaisten korjausten loppuun saattamiseen. Korjaustöissä otimme mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimitusvarmuuden parantamisen lisäämällä kaapelointia ja tuomalla johtoja teiden viereen pois metsästä. Kaikkialla tämä ei onnistunut, koska jouduimme kiireen vuoksi rakentamaan verkostoa entiseen johtoaukkoon perinteisellä tekniikalla. Suurin yksittäinen toimitusvarmuutta parantava kaapelointiprojekti oli Konnevedellä, jossa korvasimme sähköaseman ja keskustan väliltä tuhoutuneen kolmoisilmajohdon kolmella maakaapelilla. Tämä yli euroa maksanut investointi varmistaa tulevaisuudessa Konneveden keskustan sähkönsaannin myös myrskyisinä aikoina. VAKUUTUS JA PAKKASET TASASIVAT TALOUDEN Vaikka myrskyistä aiheutui miljoonien eurojen kustannukset, yhtiön talous pysyi kohtuullisessa kunnossa vakuutuksista saatujen korvausten ja siirron kasvusta saatujen lisätulojen ansioista. Riskipolitiikkamme mukaan olemme vakuuttaneet osan toimintamme riskeistä ja kesän tapahtumien kaltaiset suurhäiriötilanteet on arvioitu perinteisesti verkkoyhtiön yhdeksi suurimmista riskeistä. Tämän vuoksi suurhäiriövakuutuksemme on pidetty melko korkealla tasolla. Vakuutuksista saaduilla korvauksilla kykenimme kattamaan merkittävän osan verkostotuhojen korjauksista. Vuosi oli hieman keskimääräistä kylmempi, minkä vuoksi siirretyn energian määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Pitkän aikavälin keskilämpötiloihin verrattuna varsinkin vuoden ensimmäiset ja viimeiset kuukaudet olivat poikkeuksellisen kylmiä. Myös jakelualueemme talous piristyi hieman ja selkeimmin tämä näkyi suurasiakkaiden sähkönsiirrossa. Varsinkin 110 kv:n asiakkaiden sähkön käyttö kasvoi merkittävästi. Edelliseen vuoteen verrattuna koko siirron volyymi kasvoi 7,5 prosenttia, mikä oli hyvin lähellä valtakunnan keskimääräistä sähkön käytön kasvua. Suuret siirtomäärät merkitsevät myös suuria häviöitä sähkönsiirrossa ja tätä kautta yleensä myös lisäkustannuksia. Sähkönhankinnan suojaustoimintamme onnistui kuitenkin hyvin hillitsemään häviökustannusten kasvua. INVESTOINTEJA JA TYÖTÄ JAKELUALUEELLEMME Vaikka kesän myrskyt pakottivat kohdistamaan valtaosan investoinneista tuhoalueiden jälleenrakentamiseen, investointimäärämme säilyi edellisvuosien tavoin korkealla tasolla. Kaikkiaan investoimme verkostoomme ja laitteisiimme yli 21 miljoonaa euroa ja olemme yksi suurimmista investoijista Pohjois-Savossa. Vuosittaisilla investoinneillamme työllistämme joko välittömästi tai välillisesti useita satoja savolaisia sähköalan ammattilaisia sekä kymmeniä koneyrittäjiä jakelualueeltamme. Valtaosa investoinneista tehdään vanhenevan verkostomme uusintaan. Uusiminen tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti tulevaisuuden toimitusvarmuustavoitteet huomioiden. Toimitusvarmuuden parantamiseksi olemme lisänneet verkon kaapelointia ja automatisointia sekä rakentaneet lähes kaikki uudet ilmajohdot teiden varsille. Suurin meneillään oleva investointiprojektimme on koko mittalaitekantamme vaihto kaukoluettaviin mittalaitteisiin. Tämän investoinnin tarkoitus on täyttää uudet energian mittausta koskevan lainsäädännön vaatimukset. Savon Voima Verkolle tämä tarkoittaa :n mittalaitteen osittain ennenaikaista uusimista ja kymmenien miljoonien eurojen kuluja. Vuoden 2010 loppuun mennessä olimme vaihtaneet uudet mittarit jo yli puolelle asiakaskunnastamme ja kaikki mittalaitteemme ovat kaukoluettavissa vuoden 2013 loppuun mennessä. PARANNAMME SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUTTA LISÄÄMÄLLÄ MAAKAAPELOINTIA JA SIIRTÄMÄLLÄ ILMAJOHTOJA TEIDEN VARSILLE.

12 SAVON VOIMA LÄMPÖ Energiaverojen muutokset astuivat voimaan ja nostivat merkittävästi loppuasiakkaiden lämpö- ja sähkölaskua. Pääasiassa tästä syystä johtunut kaukolämmön hintojen korotus oli Suomessa keskimäärin 12,3 prosenttia. Savon Voimalla hinnankorotus oli 9 prosenttia ja osoitimme siten bioenergian käyttömme määrätietoisen lisäämisen olevan oikea ratkaisu. KARTTULAN 2 MW:N BIOLÄMPÖKES- KUKSEN ENSIMMÄISEN TOIMINTAVUODEN KÄYTTÖKOKEMUKSET OLIVAT HYVÄT. KAUKOLÄMPÖÄ on vaivatonta käyttää ja sen toimitusvarmuus on hyvä. Edullisen hinnan ja tehokkaan tuotannon ja jakelun vuoksi se on myös kysyttyä. Ei siis ihme, että Suomen rakennuskannasta noin puolet on liitetty kaukolämpöön ja sen piirissä asuu 2,6 miljoonaa ihmistä. Tämä on vaatinut ja vaatii tulevaisuudessakin pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, jota ympäristöystävällisyys, lähinnä energiatehokkuus ohjaa. Kiinteistöjen sijainnilla on ratkaiseva merkitys sille, onko kaukolämpöä saatavana. Kaukolämmitys on mahdollista silloin, kun alueella on olemassa riittävän suuri lämpökuorma. Keskustaajamat ovat Suomessa kaukolämmitettyjä ja laajentaminen harvempaan rakennetuille alueille on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Pientalovaltaisille alueille laajeneminen ei siten useinkaan toteudu. EU:N ENERGIAPOLITIIKKA EU on antanut kansalliset energiapoliittiset tavoitteet, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä ja Suomikin tekee muiden EU-maiden tapaan strategiansa tavoitteisiin pääsemiseksi. Energiapolitiikan perustana on EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään pääasiassa edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentämällä energiankulutusta. EU:n energiapolitiikan tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista ja suojata taloutta energian hintojen heilahtelujen ja energiavarantojen epävarmuuden vaikutuksilta. Savon Voimassakin tulemme miettimään tarkoin tuotantolaitosinvestointeja, kulloinkin laitoksissa käytettävää polttoainetta sekä toimitusvarmuutta. Bioenergiaohjelmamme mukaisesti olemme rakentaneet kaukolämmön peruskuormalaitokset kotimaisia polttoaineita, kuten puuta ja turvetta käyttäviksi. Olemme lähes omavaraisia tuontipolttoaineisiin nähden, koska öljyä käytämme vain noin 13 prosenttia vara- ja huipputehon tarpeeseen. Kustannusvaikutukseltaan se on kuitenkin merkittävä menoerä, sillä öljyn hinta on noin 3 5-kertainen kotimaisiin polttoaineisiin verrattuna. Meidän tulee jatkuvasti parantaa kustannustehokkuuttamme, ympäristöystävällistä toimintaamme ja olla päteviä energianhankinnassa, jotta pärjäisimme ja olisimme toimijoina hyväksyttyjä. UUDET RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET LISÄÄVÄT TOIMINNAN HAASTEELLISUUTTA Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kasvavat merkittävästi, mikäli ympäristöministeriön suunnitelmat rakentamismääräysten uudistamisesta toteutuvat. Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset olisivat lähes energiaomavaraisia. Uusille rakennuksille on kaavailtu lämmitystavasta riippuvia energiatehokkuuskertoimia, mikä voi muuttaa merkittävästi kilpailutilannetta lämmitysmarkkinoilla. Kiinteistöjen lämmitystarpeen huomattava pieneneminen asettaa kaukolämpötoiminnalle suuria haasteita tulevaisuudessa. LÄMMITYSTAPOJEN MARKKINAOSUUDET UUDISRAKENNUKSISSA (sisältää myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Juankosken Biolämpö Oy Lapinlahden Ekolämpö Oy Maaninka, lämmönostosop. lämpöyrittäjältä Iisalmen apujäähdytin Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Pieksämäen apujäähdytin Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri Suonenjoen biolämpökeskus SAVON VOIMAN BIOENERGIAOHJELMA Kaukolämpö Maakaasu Sähkö Maalämpö Kevyt öljy Lähde: Tilastokeskus Myönnetyt rakennusluvat (lämmitetty rakennustilavuus) SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

13 JYRKÄN ENERGIATURVE OY KOTIMAISTA JA HUOLTOVARMAA ENERGIANTUOTANTOA Savon Voimalla ja Jyrkän Energiaturpeella on pitkä yhteinen historia. Yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1982 lähtien, jolloin Kiltuan vesivoimalaitos valmistui. Jyrkän Energiaturve on vastannut lähes 30 vuotta voimalaitoksen talvikunnossapidosta. Turvetoimituksiin liittyvä yhteistyö alkoi vuonna 2008, kun ensimmäiset turve-erät saapuivat Iisalmen voimalaitokselle. Hyvien kokemusten innoittamana vuonna 2010 solmittiin sopimus useampivuotisesta turvetoimituksesta. JYRKÄN ENERGIATURVE on hyvä esimerkki kotimaisesta ja ympäristön huomioivasta energiantuotannosta. Kun se tehdään oikein ja ympäristö huomioiden, minimoituvat myös päästöt. Yrityksellä on ympäristöluvat kaikilla tuotantoalueilla ja käytössään paras mahdollinen tekniikka (BAT) ympäristön kuormituksen vähentämiseksi niin tuotannossa kuin tuotantovesien käsittelyssäkin. Tuotantovedet suodatetaan lopuksi pintavalutuskenttien läpi, joita tarkkaillaan säännöllisesti. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi tuotannossa otetaan huomioon muun muassa tuulen nopeus ja suunta, vuorokaudenaika, sääolosuhteet ja paloturvallisuus. Kunnostus- ja tuotantotyöt suoritetaan ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella käytännöllä (BEP). On tapahtunut huomattavaa edistystä noin 40 vuoden takaisista ajoista, kun turvetuotanto alkoi Suomessa suuremmassa mittakaavassa ja ympäristönsuojeluun ei kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin tänä päivänä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Sami Vornanen. Kotimaisten polttoaineiden toimituksissa huoltovarmuudella on merkittävä rooli. Turpeen varastoiminen voimalaitosalueella ei yleensä ole mahdollista, joten toimitusten on sujuttava ennalta määritellyssä rytmissä. Kun turvesuo on lähellä käyttöpaikkaa, toimitushäiriöriskit minimoituvat. Myös kuljetusten ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, Sami tähdentää. Savon Voiman ja Jyrkän Energiaturpeen kumppanuus polttoainehuollossa edesauttaa huoltovarmuutta, kun tuotanto- ja käyttöpaikka ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Turvetuotanto ei pelkästään ole kannattavaa siinä mukana oleville tahoille, vaan kotimaisten polttoaineiden käytöstä pääsevät osallisiksi niin Savon Voiman lämpöasiakkaat kuin ympäröivä yhteiskuntakin työllisyysvaikutusten ja verotulojen kautta. Näin hyvinvointi jää omaan maakuntaan sen sijaan, että se päätyisi Suomen rajojen ulkopuolelle. Kotimaiset polttoaineet, niin turve kuin puukin, ovat avainasemassa Suomen energiahuoltovarmuuden ja -omavaraisuuden parantamisessa myös tulevaisuudessa. Vornasetkin arvostavat energiaomavaraisuutta, sillä heidän oma talonsa lämpiää palaturpeella. JYRKÄN ENERGIATURVE OY on Savon Voiman kumppani Iisalmen voimalaitoksen polttoainehuollossa vastaten osaltaan laitoksen polttoainetoimituksista. Yritys on vuonna 1986 Martta ja Taisto Vornasen perustama turvetuotantoyritys. Turvetuotanto oli aluksi maatalouden sivuelinkeino, mutta pian turpeesta tuli yrityksen pääelinkeino. Tuotanto alkoi palaturpeella 1 2 koneen voimin, ja vuonna 1996 alkoi jyrsinturpeen tuotanto. Nykyään Jyrkän Energiaturve Oy:llä on kunnostus- ja tuotantokalustoa 10 konetta, jotka kaikki ovat kotimaista tuotantoa. Myös yrityksen tuotevalikoima on laajentunut energiaturpeesta kasvu-, maanparannus- ja kuiviketurpeisiin. Sivutyönä yritys tarjoaa erilaisia konetyöpalveluja. Turvetuotanto alkoi Pilvisuolla noin 20 ha:n tuotantopinta-alalla, ja se on kasvanut kymmenkertaiseksi ollen nyt 200 ha. Tuotantoa on kuudella eri tuotantoalueella Sonkajärven Jyrkän kylän ympäristössä. Vuonna 2004 yrityksessä suoritettiin sukupolvenvaihdos yrittäjäpariskunnan pojan Sami Vornasen ottaessa yrityksestä vetovastuun. Samalla yritys muuttui osakeyhtiöksi ja alkoi myydä turvetta suoraan loppuasiakkaille, kun sen tähän asti oli ostanut Metsäliitto ja myöhemmin Vapo Oy. Tuotantoalojen kasvaessa myös yrityksessä työskentelevien henkilöiden määrä on kasvanut ollen nyt ympärivuotisesti 3 4 henkilöä ja sesonkiaikana noin henkilöä. VORNASTEN PIHAPIIRISSÄ ON OMA TURVESIILO, SILLÄ TALO JA RANTASAUNA LÄMPIÄVÄT PALATURPEELLA. TUOTANTOKENTÄLLÄ KUIVATETTU TURVE KAADETAAN VARASTOAUMAAN JA SUOJATAAN MUOVILLA. NÄITÄ VARASTOJA LÄMPÖLAITOKSET HYÖDYNTÄVÄT TALVEN AIKANA.

14 SAVON VOIMA TUOTANTO Monipuolinen sähköntuotantokapasiteettimme koostuu yhdeksästä pohjoissavolaisesta vesivoimalaitoksesta, kolmesta sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksesta sekä useista tuotanto-osuuksista Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tuotantorakenteemme kattaa lähes kaikki Suomessa edustettuina olevat sähköntuotantomuodot. SÄHKÖMARKKINOIDEN OSALTA vuosi 2010 oli poikkeuksellinen. Sähkön tukkumarkkinahinnan vaihtelu oli huomattavaa, Pohjoismainen hydrologinen tilanne toteutui erittäin kuivana koko vuoden ja voimalaitospolttoaineiden (hiili ja kaasu) markkinahintojen nousu oli voimakasta. Öljyn ja päästöoikeuden markkinahintojen nousu oli kuitenkin maltillisempaa. Vuoden 2010 sähkön tukkumarkkinahinnan keskihinta Suomessa oli 56,64 /MWh nousten edellisestä vuodesta yli 50 prosenttia. Vuonna 2010 Savon Voiman sähkön tuotantomäärä oli 772 GWh, mikä on noin 20 prosenttia edellisen vuoden määrää suurempi. Vesivoimalla tuotetun sähkön määrä toteutui selvästi normaalia pienempänä heikosta vesitilanteesta johtuen. Säätävä vesivoima tuotti kuitenkin odotettua paremman tuloksen korkeasta sähkön markkinahinnasta johtuen. Yhteistuotantovoimalaitosten sähköntuotanto toteutui myös odotettua pienempänä. Syynä tähän oli Iisalmen voimalaitoksessa ilmennyt generaattorivaurio, joka rajoitti voimalaitoksen käyttöä pitkälle syksyyn saakka. Korkean sähkön markkinahinnan myötä yhteistuotantovoimalaitosten sähköntuotannon tulos oli kuitenkin odotettua KARJALANKOSKEN VOIMA- LAITOKSEN TEHONNOSTO LISÄSI LAITOKSEN VUOSITUOTTOA. parempi. Savon Voiman omistamien tuotanto-osuusvoimalaitosten sähköntuotanto oli normaalin vuosisuunnitelman mukaista. Kemin Ajoksen tuulivoiman tuotanto jäi hieman odotettua alhaisemmaksi normaalia heikommasta tuulisuudesta sekä tuotannon häiriöistä johtuen. INVESTOINNIT VESIVOIMATUOTANNON TEHOSTAMISEKSI Toteutimme Karjalankoksen vesivoimalaitoksen saneerauksen ja tehonnoston vuosina Saneerauksessa uusittiin laitoksen kahden turbiinin juoksupyörät, korjaushitsattiin kammiot sekä päivitettiin ohjausautomatiikkaa. Laitoksen teho nousi näillä toimenpiteillä 4,5 MW:sta 6,0 MW:iin ja energian vuosituotanto on nyt noin 3000 MWh. Karjalankosken molemmat koneet olivat suunnitelmien mukaisesti tuotantokäytössä tammikuun alussa Maaningan Viannankoskessa sijaitsevan yhtiön pienimmän vesivoimalaitoksen nykyinen teho on 2 x 0,14 MW ja energian vuosituotto on ollut enimmillään 800 MWh. Laitos alkaa olla jo käyttöikänsä päässä, minkä vuoksi päätimme toteuttaa voimalaitoksen peruskorjauksen. Korjauksen yhteydessä voimalaitoksen koneet vaihdetaan lappoturbiineiksi. Näiden 2 x 0,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on 1300 MWh. Saneerauksen on määrä valmistua syksyllä Työ tehdään nykyisten lupakäytäntöjen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututa. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS Vuonna 2010 Savon Voiman kaukolämmön ja yhteistuotantovoimalaitosten polttoaineenkäyttö kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin 4 prosenttia. Kotimaisten polttoaineiden toimitusvarmuus oli hyvä ja metsähakkeen käyttö kasvoikin noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta ja turpeen käyttö noin 8 prosenttia. Sahan sivutuotteiden käyttö pieneni hieman. Korvasimme öljyä kotimaisilla polttoaineilla ja kotimaisten polttoaineiden käyttöaste parani reilulla prosenttiyksiköllä ollen noin 86,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan polttoaineenkäyttö oli noin 1 TWh, josta 43 prosenttia oli turvetta, 32 prosenttia puuta ja 13 prosenttia öljyä. Ostimme teollisuudelta ja lämpöyrittäjiltä lämmöstä noin 12 prosentin osuuden koko hankinnasta. Osallistuimme vuonna 2010 yhteistyökumppaneidemme kanssa hankkeisiin, joilla edistetään paikallisten polttoaineiden käyttöä. Tällaisia hankkeita olivat muun muassa esiselvitys keskitetyn biokaasulaitoksen toteutettavuudesta Pieksämäelle ja Metsästä Energiaa-hanke, jolla pyritään edistämään metsäenergian saatavuutta ja käyttöä ÖLJY (JA KAASU) MUU PUU TURVE POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ (tuhatta MWh:a) SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

15 SAVON VOIMA MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT Savon Voima Myynti -liiketoiminta-alue vastasi vuonna 2010 Savon Voima Oyj:n sähkönmyynnistä ja salkunhallintapalveluista huhtikuun loppuun saakka. Salkunhallintaliiketoiminta siirtyi Savon Voima Salkunhallinta Oy:öön. SAVON VOIMA MYYNTI Vuonna 2010 myytiin sähköenergiaa 2,8 TWh (+2,9 %). Volyymin kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2010 kylmillä talvikausilla ja siten normaalia suuremmalla asiakaskohtaisella kulutuksella. Vuosi oli vaikea erityisesti asiakkaiden sähkönkäytön volyymiin ja sen ajalliseen jakautumiseen liittyvien riskien hallinnan osalta. Tämän vuoksi yritysasiakkaiden osalta uudistimme tuotetarjoomaamme. Aloitettujen kehitystoimien painopiste kohdistuu jatkossa näiden riskien hallinnan systematiikan kehittämiseen. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy sai Finanssivalvonnalta sijoituspalvelutoimiluvan ja aloitti liiketoiminnan Savon Voima Salkunhallinta Oy tarjoaa asiakkailleen sijoituspalveluita, kuten kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykkeiden suojaustuotteilla. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta yhtiön asiakaslähtöisiä palvelutuotteita kohtaan. Vuonna 2010 Savon Voima Salkunhallinta Oy välitti asiakkailleen 10,6 TWh sähköjohdannaisia ja 2,6 miljoonaa tonnia päästöoikeusjohdannaisia. Lisäksi kävimme kauppaa öljy-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. ENERGIAMARKKINAT 2010 Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoilla monen asian suhteen poikkeuksellinen. Sähkön tukkuhinta Suomen hinta-alueella oli keskimäärin 56,64 /MWh, mikä on yli 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna Hintatason nousua merkittävämpi muutos oli hintavaihtelun lisääntyminen. Kuukausikeskihinnat olivat Suomen hinta-alueella alimmillaan 39,47 /MWh (toukokuu) ja ylimmillään 93,7 /MWh (helmikuu). Tukkusähkön hintapiikit olivat erittäin korkeita. Hintaennätys saavutettiin 22.2., jolloin tuntihinta oli korkeimmillaan 1400,11 /MWh. Tukkusähkön korkeaa tasoa ja suurta hintavaihtelua selittivät poikkeuksellisen kylmät talvikaudet ja sähkön heikko kysynnän hintajousto, taantuman jäljiltä nopeasti kasvanut sähkönkäyttö, Ruotsin ydinvoiman heikko käytettävyys tammi-helmikuussa sekä edellisten seurauksena voimakkaasti heikentynyt vesitilanne. Hintaerot Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden eri hintaalueilla olivat suuria. Erityisesti tammi-, helmi- ja joulukuussa Suomen aluehinta oli yhteispohjoismaista systeemihintaa korkeampi. Kuukausitasolla ero oli suurimmillaan jopa yli 35 prosenttia. Kovilla pakkasilla Suomi ei ole omavarainen sähkötehon suhteen, eikä hinta-alueiden välinen siirtokapasiteetti riitä tasaamaan tuotannon ja kulutuksen välistä epätasapainoa. EU:n päästökaupan osalta vuosi oli hintojen suhteen hyvin rauhallinen hintojen pysytellessä /t vaihteluvälissä. Päästöoikeusmarkkinoilla huomio kiinnittyi väärinkäytöksiin rikollisten yritettyä useita kertoja murtautua toiminnanharjoittajien päästörekisteritileille. Polttoainemarkkinoilla suuntaa näytti tuttuun tapaa raakaöljy, jonka hinnan syksyllä alkanut nousu on jatkunut vuoden 2011 puolella jo 100 dollarin barrelihinnan yläpuolelle. Myös pohjoismaisittain sähköntuotannon kannalta tärkeän hiilen markkinahinta on ollut selvästi nouseva vuoden 2010 aikana SÄHKÖTERMIINIEN HINTAKEHITYS ( /MWh) ENOQ1-11 ENOQ2-11 ENOQ3-11 ENOQ SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS NORD POOL ELSPOT ( /MWh) 100 Suomen hinta-alue 90 Systeemihinta tammi 09 SÄHKÖN TULEVAN HINTAKE- HITYKSEN KANNALTA SUURIN MIELEN- KIINTO KOHDISTUU POHJOISMAISEN VESITILANTEEN KEHITTYMISEEN SEKÄ PÄÄSTÖOIKEUKSIEN JA POLTTOAI- NEIDEN HINTOIHIN. helmi 09 maalis 09 huhti 09 touko 09 kesä 09 heinä 09 elo 09 syys 09 loka 09 marras 09 joulu 09 tammi 10 helmi 10 maalis 10 huhti 10 touko 10 kesä 10 heinä 10 elo 10 syys 10 loka 10 marras 10 joulu 10

16 HENKILÖSTÖ Savon Voimassa työskenteli henkilöstöä vuoden aikana keskimäärin 203. Vuoden lopussa henkilöstöä oli 188, joista vakituisia 180. Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä konsernissa oli vuoden aikana 17. Noin 75 prosenttia yhtiön henkilöstöstä on toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä ja noin 25 prosenttia työskentelee lämmön ja tuotannon asennustehtävissä. Naisia on 29 prosenttia ja heistä esimiestehtävissä 2 prosenttia. VUOSI 2010 oli monessakin suhteessa raskas ja näkyi henkilöstön vaihtuvuutena merkittävällä tavalla. Vuoden aikana konsernin palveluksesta poistui vakituista henkilöstöä 23. Palkkasimme uusia vakituisia henkilöitä vuoden aikana viisi ja vuorotteluvapailla vuoden aikana oli kaksi henkilöä. Sairauspoissaolojen määrä oli kuitenkin aiempien vuosien hyvällä tasolla ollen 2,9 prosenttia (vuonna ,8 %). Poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui vuoden aikana 3, joista yksi johti jopa yli 30 työpäivän poissaoloon. Tammikuussa 2010 käynnistimme yt-neuvottelut koskien yhtiön tavoitetta keskittää toiminta vuoden 2010 lopussa Rissalan yrityskylään valmistuvaan toimipaikkaan. Neuvottelujen tuloksena Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Suonenjoen, Leppävirran, Iisalmen ja Siilinjärven keskustan palvelukonttoreiden ovet sulkeutuivat vuoden 2010 lopussa ja noin 140 toimihenkilön tehtävät siirtyivät yhtiön uusiin toimitiloihin Siilinjärvelle. Henkilöstövaikutusten lieventämiskeinoina sovimme etätyömahdollisuuksien lisäämisestä ja työsuhdematkalipun käyttöönotosta. Toimintojen keskittämistä koskevien yt-neuvottelujen seurauksena kolmen vakituisessa työsuhteessa olleen työsuhde päättyi. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä keskimäärin 203 Henkilöstöä joista vakituisia 180 Henkilöstöä joista vakituisia 174 Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä 17 Keskimääräinen palvelusaika (v) 20 Henkilöstön keski-ikä 48,8 v VAIHTUVUUS Uusia henkilöitä vakituiseen työsuhteeseen 5 Vakituisesta työsuhteesta poislähteneet 23 Eläkkeelle 5 Nettovaihtuvuus (tulovaihtuvuus lähtövaihtuvuus) -23 SAIRASTAVUUS Sairauspoissaolot 2,9 % Sairauspoissaoloista menetetyt työpäivät 1399 (keskim. 6,9 pv/hlö) TAPATURMAT Poissaoloon johtaneet työtapaturmat 3 joista yli 30 tpv:n poissaoloon johtaneita 1 Työmatkatapaturmat 2 (Yli 1 pv:n poissaoloon johtaneet tapaturmat suhteessa miljoonaan työtuntiin) Tapaturmataajuus 11 Poissaoloon johtaneet vapaa-ajan tapaturmat 6 Kesän aikana konsernin taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät heikkenivät merkittävästi, minkä seurauksena tarve sopeuttaa toimintaa muutoksiin tuli ajankohtaiseksi. Yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi käynnistyivät ja päättyivät Neuvottelujen tuloksena työsuhde päättyi 13 henkilöltä. IKÄRAKENNE Henkilöstön kehittämisen tukijalkana ovat koko henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut. Järjestimme osaamisen kehittämiseen liittyvää sisäistä koulutusta mm. asiakkuuden hallinnan, projektin johtamisen, prosessiajattelun sekä työturvallisuuden teemoista. Toimihenkilöistä iso osa osallistui vahvasti myös uusien toimitilojen rakennuttamisprojektiin liittyvän tila- ja toimistotekniikan suunnitteluun yhdessä rakennuttajan kanssa sekä muuttovalmisteluihin. Toiminnan tehostaminen ja erityisesti lämmön ja tuotannon työntekijöiden runsaat ylityöt puhuttivat ja sovimme niiden osalta kehittämistoimenpiteistä vuodelle SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

17 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI SAVON VOIMA -KONSERNIN RAKENNE Savon Voima Oyj on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Savon Voima Verkko Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Voimatel Oy, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIN VUODEN 2010 TULOS TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 239,2 220,8 251,6 Suunnitelman mukaiset poistot 17,4 15,7 14,6 Liikevoitto 15,9 21,8 28,7 Voitto ennen satunnaisia eriä 15,6 21,3 28,1 Tilikauden voitto 11,4 15,7 27,1 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 6,6 9,9 11,4 Voitto ennen satunnaisia eriä 6,5 9,6 11,2 MUUT TUNNUSLUVUT Oman pääoman tuotto (%) 4,9 7,0 9,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 6,3 8,9 13,1 Omavaraisuusaste (%) 73,9 77,3 76,7 Maksuvalmius, Quick Ratio 1,6 2,4 2,6 Investoinnit yhteensä (milj. ) 28,8 30,5 40,8 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 21,0 21,7 23,4 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 3,7 6,8 9,6 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 4,2 4,3 5,5 Konsernin liikevaihto oli vuonna ,2 miljoonaa euroa (220,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia. Kasvun taustalla olivat edellistä vuotta kylmempi säätila ja siitä seurannut korkeampi kiinteistöjen lämmitystarve sekä yleisen taloudellisen aktiivisuuden kasvaminen ja energian kohonnut hintataso. Konsernin liikevoitto laski 27,3 prosenttia ja oli 15,9 miljoonaa euroa (21,8). Liikevoittoa rasittavat kesän myrskyjen aiheuttamat kustannukset, epäonnistuminen sähkön myynnin riskienhallinnassa sekä toiminnan järjestelyistä aiheutuneet pääosin kertaluontoiset kustannukset. Konsernin muut kuin henkilöstökulut olivat 198,0 miljoonaa euroa (173,2) ja kasvua edelliseen vuoteen oli 14,3 prosenttia. Kasvu johtui pääosin kasvaneesta energianhankinnasta ja myrskyjen aiheuttamista kustannuksista. Henkilöstökulut olivat 11,0 miljoonaa euroa (11,1) eli ne pysyivät vuoden 2009 tasolla. Konsernin poistot olivat 17,4 miljoonaa euroa (15,7) ja ne kasvoivat 10,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pitkän tähtäyksen investointiohjelman aiheuttamasta poistotarpeen noususta. Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5) ja voitto ennen satunnaiseriä oli 15,5 miljoonaa euroa (21,3). Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin verot olivat 4,0 miljoonaa euroa (5,5). Tilikauden voitto oli 11,4 miljoonaa euroa kun se vuonna 2009 oli 15,7 miljoonaa euroa. Laskua tässä oli 27,3 prosenttia. Konsernin omavaraisuus aste laski 3,4 prosenttiyksikköä, mutta säilyi silti hyvällä tasolla ollen 73,9 prosenttia. Maksuvalmius oli myöskin hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 1,6. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT VUONNA Toimipaikkojen vähentämiseen ja toimintojen keskittämiseen liittyneet yt-neuvottelut, joiden seurauksena päädyttiin kolmen henkilön vähennykseen Savon Voima Salkunhallinta aloitti toimintansa Savon Voiman saatavien valvonta ja perintä siirtyivät Intrum Justitian hoitoon Asta-myrsky Veera-myrsky Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Rautavaaralla lopetetaan Savon Voima Myynti -liiketoiminnan uudelleen organisointi välisenä aikana käydyt yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi johtivat 13 henkilön vähennykseen. ENERGIAMARKKINAT Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 terawattituntia (TWh), lisäys vuoteen 2009 oli 6,2 TWh eli 7,6 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia. Teollisuuden sähköntarve kasvoi 10,6 prosenttia ja muu kulutus 5,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna lähes 32, ydinvoima 25, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 15 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti kattoi 12,0 prosenttia sähkön käytöstä. CHP-tuotanto (28,5 TWh) kasvoi kylmien säiden ja teollisuuden elpymisen vuoksi 15 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto (21,9 TWh) supistui kolme prosenttia. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 5.283, mikä oli 11,6 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009 ja 10,5 prosenttia korkeampi kuin vuosien keskiarvo. Nord Pool Spot-sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomen hintaalueella viime vuonna 5,7 snt/kwh, mikä oli 53 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2009 keskihinta. Aluehintaerot olivat poikkeuksellisen suuret, ja Suomen hinta-alueen keskihinta oli lähes 7 prosenttia korkeampi kuin spotmarkkinoiden systeemihinta. Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi erityisesti edellisiä vuosia kylmemmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia asiakkaita vuoden aikana. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi vajaalla yhdellä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 35,8 TWh, sen rahallinen arvo oli 1,97 miljardia euroa. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

19 Taloudellinen toiminta piristyi vuoden 2010 aikana jossain määrin ja sillä oli myönteinen vaikutus Savon Voiman liikevaihtoon. Haastava tilanne energiamarkkinoilla johti siihen, että kasvanut volyymi ei kuitenkaan vaikuttanut positiivisesti yrityksen tulokseen. TYTÄRYHTIÖT SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy sai Finanssivalvonnalta sijoituspalvelutoimiluvan ja aloitti liiketoiminnan Savon Voima Salkunhallinta Oy tarjoaa asiakkailleen energia-alan sijoituspalveluita, kuten kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykkeiden suojaustuotteilla. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta yhtiön asiakaslähtöisiä palvelutuotteita kohtaan. Vuonna 2010 Savon Voima Salkunhallinta Oy välitti asiakkailleen 10,6 TWh sähköjohdannaisia ja 2,6 miljoonaa tonnia päästöoikeusjohdannaisia. Lisäksi kauppaa käytiin öljy-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy harjoittaa sähkön jakeluverkkotoimintaa omistamassaan sähköverkossa ja on sähkömarkkinalain tarkoittama jakeluverkonhaltija omalla vastuualueellaan. Yhtiön liikevaihto oli 59,9 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 19,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 19,9 miljoonaa euroa. Sähkön kokonaissiirto vuonna 2010 oli GWh eli 7,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirron kasvu johtui keskimääräistä kylmemmästä talvikauden säästä ja hieman parantuneesta yleisestä taloustilanteesta. Siirtohintoja korotettiin keskimäärin 4 prosenttia vuoden alussa. Sähköverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa noin Toimintavuoden aikana uusia sähkön liittymissopimuksia tehtiin 863 kpl. Tehtyjen sopimusten määrä oli 12,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Varsinkin vuoden alkupuoliskolla oli havaittavissa selvää piristymistä rakentamistoiminnassa verkkoalueellamme. Sähköverkon investoinnit olivat 21,1 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista sähköverkostoon käytettiin 14,0 miljoonaa euroa, sähköasemiin ja siirtojohtoihin 1,9 miljoonaa euroa, etämittauksen toteutukseen 4,0 miljoonaa euroa, johtoalueiden käyttöoikeuskorvauksiin 0,3 miljoonaa euroa sekä muihin investointeihin 0,9 miljoonaa euroa. Sähköverkostoinvestoinneissa on huomioitu 2,0 miljoonan euron osuus saaduista myrskyvakuutuskorvauksista. Vuosi 2010 oli yhtiön historian vaikein häiriöiden osalta. Kesän myrskyt aiheuttivat kaikkiaan 7,9 miljoonan euron kustannukset, josta verkoston korjaukseen meni 5,3 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettuihin vakiokorvauksiin 2,6 miljoonaa euroa. Vakuutuksista saimme vakuutusyhtiöiltä korvauksia kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Sähkön siirtohinnoittelun viranomaisvalvonta jaksolla on osoittanut, että Savon Voiman verkkotoiminnan tuotto oli valvontajakson kahtena ensimmäisenä vuotena yhteensä 19,7 miljoonaa euroa pienempi kuin sallittu tuottotaso. SAVON VOIMA OYJ:N LIIKETOIMINNOT SAVON VOIMA MYYNTI Savon Voima Myynnin liikevaihto oli 148,2 miljoonaa euroa (+ 7,5 %) ja liiketulos 13,7 miljoonaa euroa tappiollinen (edellisenä vuonna liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa). Sähköenergiaa myytiin 2,8 TWh (+2,9 %). Liikevaihdon ja volyymin kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2010 kylmillä talvikausilla ja siten normaalia suuremmalla asiakaskohtaisella kulutuksella. Sähkönmyyntiliiketoiminnan heikko tulos johtui riskienhallinnan epäonnistumisesta. Vuosi oli vaikea erityisesti asiakkaiden sähkönkäytön volyymiin ja sen ajalliseen jakautumiseen liittyvien riskienhallinnan osalta. Tämän vuoksi yritysasiakkaiden osalta tuotevalikoima uudistettiin ja energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa tarkistettiin. Aloitettujen kehitystoimien painopiste kohdistuu jatkossa näiden riskienhallinnan systematiikan kehittämiseen. SAVON VOIMA LÄMPÖ Savon Voima Lämpö vastaa konsernin lämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 36,4 miljoonaa euroa, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti kasvoi 10 prosenttia ja oli yhteensä 687 GWh. Kasvun syynä oli pääasiassa kylmä sää sekä alku-, että loppuvuonna. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 1005 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 86,7 prosenttia. Loppu oli öljyä, jota käytettiin vara- ja huippulämpökeskuksissa. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 46 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan Kaukolämpöverkostoa rakennettiin m, peruskorjattiin m ja purettiin m. Verkoston kokonaispituus oli 337 km. Lämpöliiketoiminnan investoinnit olivat kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden lopulla tehtiin päätös Suonenjoen 8+8 MW:n biolämpökeskuksen rakentamisesta Käpylän teollisuusalueelle. Uuden laitoksen kustannusarvio on 7,4 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua vuoden 2011 lopulla. Vuoden 2010 aikana Savon Voima luopui Rautavaaran kaukolämpöverkosta ja möi sen varalaitoksineen paikalliselle lämpöosuuskunnalle. Vuoden 2010 aikana toteutettiin Siilinjärven Rissalan yrityskylässä sijaitsevaan uuteen Lentokapteeni-kiinteistöön edistyksellinen lämpöpumpputekniikkaa ja maalämpöä hyödyntävä jäähdytys- ja lämmitysratkaisu. Vapaajäähdytysratkaisulla jäähdytetään kiinteistössä sijaitseva suuri ATK-konesali ja sieltä saatavalla hukkalämmöllä lämmitetään vastaavasti kiinteistön muut osat. SAVON VOIMA TUOTANTO Savon Voima Tuotanto -liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 772 GWh, missä oli 20 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen. Tuotantoaan kasvattivat ennen kaikkea Savon Voiman omistamat voimalaitososuudet, joiden tuotantomäärä oli nyt 634 GWh ( 481 GWh). Vesivoima pysyi kuivana vesivuonna edellisen vuoden alhaisella tasolla ja oli 60 GWh. Vastapainesähkön tuotantoa rajoitti joulukuussa 2009 sattunut Iisalmen voimalaitoksen generaat- SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

20 torivaurio, joka saatiin lopullisesti korjatuksi vasta syyskuussa Omaa vastapainetuotantoa kertyi yhteensä 68 GWh (normaalituotanto 100 GWh/v). Ajoksen tuulivoimaosuudesta saimme sähköä 10,5 GWh ( 14,8 GWh). Hiililauhteen kannattavuus parani selvästi ja tuotantomäärä kasvoi suuremmaksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Myös kannattavuus oli hyvä erityisesti alkuvuonna markkinahintojen noustessa ajoittain hyvinkin korkeiksi. Liiketulosta heikensi suojausten vaikutus, sillä osa tuotannosta oli myyty etukäteen huomattavasti alhaisemman hintatason vallitessa. Liikevaihto oli 55,9 miljoonaa euroa ja kokonaisuutena tuotantoliiketoiminnan liiketulos oli ennakkoarvioita parempi. Investoinneista merkittävin oli Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneeraus, joka maksoi kahden vuoden aikana 4,4 miljoonaa euroa. Molempien turbiinien peruskorjauksella lisätehoa saatiin 1,5 MW ja lisää energiaa vuodessa noin 4 GWh. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 28,8 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 21,0 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 3,7 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS, EMOYHTIÖ TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 188,8 174,7 7,5 Suunnitelman mukaiset poistot 7,3 6,5 0,7 Liikevoitto -4,7 1,9-2,3 Voitto ennen satunnaisia eriä -5,2-0,0-2,7 Tilikauden voitto 2,7 13,6 19,9 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto -2,5 1,1-30,2 Voitto ennen satunnaisia eriä -2,7-0,0-36,5 Omavaraisuusaste (%) 40,3 43,5 42,3 Oman pääoman tuotto (%) -5,5-0,4-5,0 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkökauppa-, tuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, IT-toiminnoista, kiinteistöistä, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. Satunnaisiin eriin sisältyvät Savon Voima Verkko Oy:ltä saatu 8,3 miljoonan euron konserniavustus sekä emoyhtiö Savon Energiaholding Oy:lle annettu 0,1 miljoonan euron konserniavustus. HENKILÖSTÖ Savon Voima -konsernilla on vahvistettu henkilöstösuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä periaatteena on turvata yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus sekä henkilöstön hyvä työviihtyvyys tarvittava urakehitys huomioiden. Vuoden aikana henkilöstöön liittyvässä toiminnassa elettiin monella tapaa murrosvaihetta: toisaalta valmistauduttiin tulevaisuuteen projektoimalla uusia toimitiloja ja organisaation rakenteellisia uudistuksia sekä toisaalta suljettiin vuosikymmeniä toimineita palvelupisteitä. Vuoden aikana Savon Voimassa läpikäytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut. Keväällä neuvotteluja käytiin toimipaikkojen lakkauttamiseen ja työpaikkojen siirtymiseen liittyen. Neuvottelut etenivät hyvässä hengessä ja erilaisista henkilöstövaikutuksia lieventävistä toimista saatiin yhteisesti päätetyksi. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin keskittämään Iisalmen, Siilinjärven keskustan, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Varkauden ja Pieksämäen asiakaspalvelupisteiden toiminta vuoden 2010 lopulla valmistuneisiin Lentokapteenin toimitiloihin Rissalan yrityskylään Siilinjärvelle. Järjestelyjen yhteydessä kolmen henkilön työsuhde päättyi. Syksyllä 2010 tuotannollisista ja taloudellisista syistä käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena työt Savon Voimassa päättyivät 13 toimihenkilöltä. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) RISKIENHALLINTA Savon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa, osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Lisäksi riskienhallintaan kuuluvat riskianalyysi, vakuuttamissuunnitelma, energiakaupan riskienhallintapolitiikka sekä Savon Voima Verkko Oy:n toimintajärjestelmä, jolla on voimassa seuraavat sertifikaatit: ISO 9001:2002, ISO 14001:2004, OHSAS 18001:2002. Strategisia riskejä arvioidaan osana konsernin johtoryhmän strategiatyötä. Riskianalyysi sisältää kartoituksen ja toimintaohjeet koskien operatiivisia, rahoitus- ja vahinkoriskejä. Sen yhteyteen kuuluu myös vakuuttamissuunnitelma, jonka mukaisesti konsernin riskien vakuuttaminen toteutetaan. Riskianalyysi ei sisällä energiakauppaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa, vaan ne käsitellään erillisessä Energiakaupan riskienhallintapolitiikassa. Riskianalyysi on päivitetty viimeksi vuonna Savon Voima -konsernissa on käynnistetty konsernin toimintajärjestelmän rakentaminen ja riskienhallinnan mallinnus ja analysointi tapahtuvat osana sitä. Toimintajärjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi pääosin vuoden 2011 aikana. Energiakaupan riskienhallintapolitiikan valmistelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Aurinkosähkö

Aurinkosähkö Aurinkosähkö 25.10.2016 Yritystietoa Savon Voimasta Energian ja informaation Innovatiivinen yhdistäjä Savon Voima on maakunnallinen energiakonserni, jonka omistaa 100 prosenttisesti alueen 21 kuntaa. Olemme

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj TILINPÄÄTÖS 2009 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 11.2.2010 Raisiokonserni: vuosi 2009 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto 375,9 milj. euroa (463,2 ) Liiketulos ilman kertaeriä 20,5 milj. euroa (20,2

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009 Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.29 Tammi-maaliskuu 29 Liikevaihto 98,6 milj. euroa (118,9 milj. e) Liiketulos 5, milj. euroa (4,2 milj. e) eli 5,1

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot