2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 2010 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

2 VALOA ELÄMÄÄN JA ENERGIAA TOIMINTAAN. SAVON VOIMA OYJ on sähköä ja lämpöä tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö, joka monipuolisilla palveluillaan tarjoaa asiakkailleen elämänlaatua ja menestymisen edellytyksiä. SAVON VOIMA OYJ, SAVON VOIMA VERKKO OY, SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), Toivala vaihde (017) , faxi (017) MAKSUTON PALVELUNUMERO (ma-pe klo 8 18) 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: , Kaukolämpö: SÄHKÖPOSTILOGIIKKA SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE VIEREMÄEMÄ KIUR UVESI IISALMI SONKAJÄRVI RAUT A- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE LAPINLAH TI Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 14 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEÄ KOSKI (SUM MIAINEN) KEIT ITELE VESANTO KONNE- VESI HANK A- SALMI PIELAVESI TERVO RAUT A- LAMPI MAAN INKA KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI SIILIN-IN- JÄRVI NILSIÄ LEPPÄVIR TA VARKAUS JUANK ANKO KOSK I Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen.

3 VUOSIKERTOMUS 2010 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Timo Pylvänen ASTA JA VEERA Yhtiön historian pahimmat myrskytuhot SAVON VOIMA VUONNA 2010 VOIMATEL OY Yhdessä yhä vahvemmiksi GEBWELL OY Onnistunutta yritysyhteistyötä SAVON VOIMA VERKKO OY SAVON VOIMA LÄMPÖ JYRKÄN ENERGIATURVE OY Kotimaista ja huoltovarmaa energiantuotantoa SAVON VOIMA TUOTANTO SAVON VOIMA MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT HENKILÖSTÖ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen edellytti meiltä suuria muutoksia ja kipeitä leikkauksia. Määrätietoisella työskentelyllä onnistuimme kuitenkin selvittämään vaikeudet ja kääntämään kokan rohkeasti kohti tulevaisuuden haasteita. Luonnonilmiöt ja globaalin talouskriisin jälkimainingit tekivät vuodesta 2010 erittäin haasteellisen energiakaupan riskienhallinnan ja sähköverkon toimitusvarmuuden kannalta. Savon Voiman kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta ja taloudellinen tulos jäi selvästi tavoitteita pienemmäksi. TALVIKUUKAUDET olivat poikkeuksellisen kylmiä ja kesän ennätyshelteiden jälkeen rajut ukkosmyrskyt tekivät laajoja tuhoja sähköverkkoihin. Heikko vesitilanne, Ruotsin ydinvoimalaitosten huono käytettävyys sekä kylmän sään aiheuttama kysynnän kasvu aiheuttivat tukkusähkömarkkinoilla voimakkaan hintatason nousun, aluehintaeroja ja suuria hintapiikkejä. Suuri osa asiakkaiden sähkönkäytön ja tukkusähkön markkinahinnan vaihteluun liittyvistä riskeistä on vähittäismarkkinoiden kovan kilpailun seurauksena jäänyt Suomessa sähkön myyjän kannettaviksi. Vuosi 2010 oli näiden riskien osalta erittäin vaikea, mikä johti Savon Voiman sähkönmyyntiliiketoiminnassa merkittäviin tappioihin. Muiden liiketoimintojen osalta kannattavuus oli tavoitteidemme mukainen. Eduskunta vahvisti heinäkuussa periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta, millä on suuri merkitys Savon Voimallekin. Rakenteilla olevan kolmannen yksikön valmistumisen jälkeen Olkiluodon laitokset tuottavat Savon Voimalle vuosittain päästötöntä sähköä noin 200 gigawattituntia, ja neljäs yksikkö tullee lisäämään osuuttamme seuraavalla vuosikymmenellä noin 50 prosenttia. Astan ja Veeran päivien myrskyt ja 4.8. tekivät poikkeuksellisen runsaasti tuhoja sähköverkossamme ja aiheuttivat pahimmillaan useiden viikkojen pituiset keskeytykset sähkönjakeluun. Myrskyjen korjauskustannukset nousivat yli viiden miljoonan euron, joista vakuutukset korvasivat noin 60 prosenttia. Korjauskustannusten lisäksi merkittäviä kustannuksia aiheutui sähkömarkkinalain perusteella maksettavista vakiokorvauksista, joita maksoimme yli 12 tunnin keskeytysten piirissä olleille asiakkaille 2,6 miljoonaa euroa. Valtaosa ja 1970-luvuilla rakennetusta sähköverkosta uusitaan kuluvan vuosikymmenen aikana, mikä merkitsee vuosittain noin 20 miljoonan euron investointeja. Mittavan investointiohjelman johtavina periaatteina tulevat olemaan toimitusvarmuuden parantaminen ja kustannustehokkuus. Äskettäin julkistetut alustavat suuntaviivat sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille sisältävät huolestuttavia piirteitä. Vuosi 2010 osoitti, että maaseutualueiden sähköverkkotoiminta sisältää selvästi enemmän riskejä, kuin verkkotoiminnan viranomaisvalvonnassa on oletettu. Valvontamallia ei pidä muuttaa siten, että verkkoyhtiöiden investointiohjelmien tulorahoitus vaarantuu ja sähköverkkojen arvo omistajille pienenee. Vuoden lopussa eduskunta päätti energiaverojen tuntuvasta kiristämisestä. Sähköveron muutos nostaa Savon Voiman verkkoasiakkaiden siirtolaskujen suuruutta noin 20 prosenttia. Turpeen ja muiden lämmön tuotannon polttoaineiden energiaveron kiristäminen tulee valitettavasti heikentämään kaukolämmön kilpailukykyä etenkin niillä paikkakunnilla, joissa kaukolämpö tuotetaan erillistuotantona. Vuoden kuluessa toteutimme Savon Voimassa lukuisia toimenpiteitä, joilla parannettiin valmiuksiamme vastata tulevien vuosien haasteisiin. Sähkön myynnissä päätimme muuttaa toimintapolitiikkaamme siten, että yhtiön vastuulle jää selvästi aikaisempaa pienempi osa sähkömarkkinoiden volyymi-, profiili- ja aluehintariskeistä. Toteutimme kannattavuuden parantamiseen tähtäävän toimenpideohjelman, jonka myötä supistimme kiinteitä toimintakulujamme neljällä miljoonalla eurolla. Henkilöstömäärä vähentyi vuoden kuluessa 12 prosenttia, osa luontaisen poistuman myötä ja osa yt-menettelyjen seurauksena. Keskitimme toimistotyötä tekevän henkilöstömme tammikuussa 2011 yhtiön uuteen pääkonttoriin Siilinjärven Rissalaan. Muutos merkitsi käytössämme olevien toimistoneliöiden määrän puolittumista ja yhdeksän toimipisteen sulkemista eri puolilta yhtiön sähköverkkoaluetta. Savon Voimalle vuosi 2010 oli vaikea. Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen edellytti meiltä suuria muutoksia ja kipeitä leikkauksia. Määrätietoisella työskentelyllä onnistuimme kuitenkin selvittämään vaikeudet ja kääntämään kokan rohkeasti kohti tulevaisuuden haasteita. Olen vakuuttunut siitä, että toteuttamamme toimenpiteet tulevat kääntämään Savon Voiman kannattavuuden vahvaan nousuun. Lämmin kiitos ahkerasta uurastuksesta, rakentavasta yhteistyöstä sekä lukuisista onnistumisista kuuluu koko henkilöstöllemme sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Helmikuussa 2011 TTIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

5 Savon Voima Oyj on sähköja lämpöpalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 230 miljoonan euron liikevaihdollaan yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen myyjiin. LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS LIIKETOIMINNOITTAIN miljoonaa euroa LIIKEVAIHTO LIIKETULOS Savon Voima Verkko Oy 59,9 54,4 19,7 19,9 Savon Voima Lämpö 36,4 33,0 3,9 3,0 Savon Voima Tuotanto 55,9 33,2 6,9-0,2 Savon Voima Myynti 148,2 137,7-13,7 0,6 Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,9 0,2 Savon Voima -konserni 239,2 220,8 15,9 21,8 SAVON VOIMA OYJ on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt, Savon Voima Verkko Oy ja Savon Voima Salkunhallinta Oy. Vuonna 2010 Savon Voima -konsernissa oli viisi liiketoiminta-aluetta: sähkön siirto, kaukolämpö, sähkön tuotanto, sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut. Sähkön siirto hoidetaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytettynä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy:ssä. Vuoden 2010 lopussa Savon Voiman sähköverkossa oli noin käyttöpaikkaa ja kaukolämpöverkoissa noin kiinteistöä. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 203 henkilöä. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Voimatel Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET SAVON ENERGIAHOLDING OY 23 omistajakuntaa 100 % SAVON VOIMA OYJ Asiakaspalvelu, Markkinointi ja viestintä, Taloushallinto, Tietohallinto, Kiinteistöt, Henkilöstöpalvelut, Mittaustietopalvelut, Laskutus ja saatavien hallinta SÄHKÖN SIIRTO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIAN TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ KYMPPIVOIMA OY (19,5 %) KYMPPIVOIMA HANKINTA OY (25,0 %) VOIMATEL OY (36,4 %) LAPINLAHDEN EKOLÄMPÖ OY (50,0 %) JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY (40,0 %) VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY (20,1 %) LIIKEVAIHTO (milj. ) LIIKEVOITTO (milj. ) SIJOITETUN PÄÄ- OMAN TUOTTO (%) OMAVARAISUUSASTE (%) INVESTOINNIT (milj. ) 8,9 27,8 33,2 28,7 21,8 14,4 15,9 199,0 234,3 251,6 220,8 239,2 16,4 13,1 78,3 75,3 76,7 77,4 73,9 27,4 30,6 40,8 6,3 30,5 28,8 MUUT SÄHKÖNTUOTANTO KAUKOLÄMPÖ ETÄMITTAUKSET SÄHKÖVERKKO

6 ASTA JA VEERA YHTIÖN HISTORIAN PAHIMMAT MYRSKYTUHOT Ensimmäinen myrskyrintama tavoitti Savon Voiman verkkoalueen Astan päivän aamuna kello Kaakkois-luodesuunnassa edennyt myrsky puhalsi monin paikoin yli 20 metriä sekunnissa kaataen metsää tuhansien hehtaarien alueella. Eniten tuhoa syntyi Pieksämäen, Suonenjoen, Konneveden, Vesannon ja Sumiaisten alueella. VUOSI 2010 oli yhtiön historian vaikein häiriöiden osalta. Kesän myrskyt aiheuttivat kaikkiaan 7,9 miljoonan euron kustannukset, josta verkoston korjaukseen kului 5,3 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettuihin vakiokorvauksiin 2,6 miljoonaa euroa. Yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa sujui hyvin, ja saimme vakuutuskorvauksia kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Pahimmillaan sähköttä oli noin asiakasta. Vikoja korjattiin hyvällä tahdilla, kunnes keskiviikkona 4.8. iltapäivällä saapui uusi myrskyrintama Veera, joka nosti sähköttömien asiakkaiden määrän takaisin yli :een. Keskitimme viankorjaukseen kaikki saatavilla olevat resurssit. Heti ensimmäisenä Astan jälkeisenä päivänä korjaustöissä oli noin 130 sähköalan ammattilaista, 20 metsuria ja 10 metsäkönetta. Lisäksi käytimme vikapaikkojen paikantamisessa apuna helikopteria kahden päivän ajan. Kysyimme, kuinka myrskypäivien tapahtumat koki sähkölaitosasentaja Pasi Ylönen Voimatelin Konneveden toimipisteestä. Olin varallaolijana ja jo torstai-iltana saimme työkeikan muuntajan vaihtoon Rautalammin pohjoispuolelle. Kyseinen vaurio ei liittynyt mitenkään myrskyihin, muuntaja vain oli tullut tiensä päähän. Muuntajan vaihto saatiin valmiiksi heti puolenyön jälkeen ja takaisin Rautalammen taajamaan päin ajellessa Asta sitten iski täydellä voimallaan. Hetkessä maisema oli paikka paikoin kuin pommituksen jäljiltä ja pahimmillaan tielle kaatuneet puut estivät matkan jatkumisen ja oli ryhdyttävä raivaustöihin. Rautalampi oli heti myrskyn jälkeen kokonaan sähkötön ja ensimmäiset myrskytuhojen korjaustehtävät olivatkin siellä. Vielä keskiviikkona, eli viisi päivää edellisestä, iski osin ASTA-MYRSKYN TUHOJA KONNEVEDEN POHJOISPUOLELLA samoillekin alueille Veera-myrsky, joka tosin voimakkuudeltaan ei ollut aivan Astan luokkaa, mutta katkoi sähköjä myös sieltä, missä ne edellisen myrskyn jäljiltä oli jo saatu korjattua. Lähes kolme viikkoa kestäneen viankorjauksen ajan ovat työpäivät venyneet pitkiksi, tulipa joitain yli kahdenkymmenen tunnin päiviäkin. Olemme pyrkineet aina tekemään loppuun aloitetut työtehtävät ennen pakollisia lepotaukoja. Mutta työn vaativuuden ja myös vaarallisuuden takia lepojaksot ovat välttämättömiä. Erityiskiitoksen Ylönen haluaa osoittaa myrskyalueen asiakkaille. Ainoatakaan kertaa emme saaneet vihamielistä vastaanottoa sähköttömän talon pihaan ajaessamme. Päinvastoin automme nähdessään asiakkaat silminnähden helpottuivat ja tarjosivat kaiken apunsa korjaustöiden edistämiseen. Ne ihmiset, jotka ovat nämä myrskyt livenä nähneet ymmärtävät asian hyvin. Mitkä sitten ovat Pasin mieleenpainuvimmat muistot Asta ja Veera myrskyistä? Ikävimpänä muistona ovat ne toivottoman näköiset totaalisen tuhon kärsineet metsät ja sähkölinjat, joiden lähellekään ei päässyt ennen metsänraivauskaluston paikalla käyntiä. Hienoin hetki on aina ehdottomasti se, kun saa asiakkaan kauan kaipaamat sähköt kytkettyä takaisin ja elämän siltä osin takaisin balanssiin. KUINKA TILANTEEN KITEYTTÄÄ pahimman tuhoalueen korjaustöitä organisoinut ja johtanut projektipäällikkö Jarmo Vartiainen Konnevedeltä? Heti Astan väistyttyä ja tuhojen laajuuden selvittyä alkoi työvoiman haalinta. Elettiin parasta kesälomakautta ja aika monelle asentajalle tulikin siirtyminen lomanvietosta linjanrakentamiseen. Ulkopuolista apua tarvittiin myös ja Asta-myrskyn jälkeisen perjantain ja maanantain välisenä aikana meillä Konneveden Rautalammin välisellä tuhoalueella oli töissä noin 80 sähköasentajaa. Lisäksi linjakatujen raivauksessa työskenteli 25 metsuria ja 5 metsäkoneryhmää. Vartiaisen päällimmäiset muistot ovat samansuuntaiset kuin Ylösenkin. Kriittisintä palautetta ovat antaneet asiakkaat, jotka ovat olleet ilman sähköä samaan aikaan, kun muutaman sa- SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

7 ASTA-MYRSKYN TURMELEMAA METSÄÄ JA SÄHKÖVERKKOA KONNEVEDELLÄ PASI YLÖNEN KORJAAMASSA VIKOJA KONNEVEDEN ISTUN- MÄELLÄ. dan metrin päässä olevassa naapurissa sähkölinjat on saatu korjattua ja sähköt toimimaan. Näissä tapauksissa oli kyse siitä, että tämäkin myrsky teki totaalista tuhoa kulkureitillään ainoastaan osalla aluetta. Ilmasta katsottuna näytti välillä siltä kuin jättiläinen olisi kävellyt alueen halki kaa-kosta luoteeseen. Paikoin myrskyn jälkiä ei edes huomannut ja seuraavalla kumpareella oli kaikki jo matalana. Osaan samankin muuntopiirin talouksista saatiin sähköt esimerkiksi uusien sulakkeiden vaihdolla muuntajaan, kun taas toisiin jouduttiin koko sähkölinja rakentamaan käytännössä uudelleen. Toinen huomioitava seikka oli korjaustöiden tärkeysjärjestys. Normaaleissa vikatilanteissa kaikki asiakkaat ovat viankorjauksessa samanarvoisia ja korjaukset etenevät systemaattisesti. Nyt kuitenkin oli kyse poikkeustilanteesta ja meidän oli pakko paikoitellen priorisoida työjärjestystä. Kesämökkiläisten linjat korjattiin joissain tapauksissa vakituisten asuntojen jälkeen. Ensin pyritään saamaan sähköt heille, joilla ei ole mitään paikkaa minne paeta ja vasta seuraavaksi heille, joilla on mahdollisuus siirtyä tuhoalueen ulkopuolella olevaan vakituiseen asuntoon korjaustöiden ajaksi klo 12 ASTA klo klo klo 12 SÄHKÖTTÖMÄT ASIAKKAAT VEERA 3.8. klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 12 TIEDOTUSVÄLINEITÄ SEURAAMALLA SAATTOI MYRSKYN JÄLKEEN SAADA MIELIKUVAN, ETTÄ VIANKORJAUSTÖI- DEN NOPEUS OLI VERKKAISTA. OHEINEN KAAVIO KERTOO, MITEN KORJAUSTYÖT TODELLISUUDESSA ETENIVÄT. NÄINKIN ISOJEN TUHOJEN JÄLKEEN SÄHKÖTTÖ- MIEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ SAATIIN NYKYTEKNIIKAN JA AMMATTITAITOISEN HENKILÖSTÖN AVULLA PIENENEMÄÄN KOHTUULLISEN NOPEASTI. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

8 SAVON VOIMA VUONNA 2010 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU Iisalmen voimalaitoksen generaattori vaurioitui Talvikauden tuotimme vajaalla teholla. Vaurio korjattiin kesällä Uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tähtäävän syöttötariffijärjestelmän lakiluonnos oli lausuntokierroksella. Savon Voima Salkunhallinta Oy aloitti toimintansa. Finanssivalvonta myönsi yhtiölle sijoituspalvelutoimiluvan Kesäkuun lopussa irtisanoimme kolme henkilöä keskittämisratkaisun seurauksena. Korotimme sähkön siirtohintaa keskimäärin 4 %, sähkön myyntihintoja keskimäärin 5 % ja kaukolämmön myyntihintaa keskimäärin 1,5 %. Tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä: keskilämpötila Kuopiossa oli -16,4 C (6,3 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi). Kaukolämmön myynti kasvoi edellisestä tammikuusta 30,3 % ja sähkön siirrossa kasvua oli 17,6 % Julkaisimme uudet www-sivumme. Tukkusähkön hinta kohosi voimakkaasti erittäin kylmän sään ja Ruotsin ydinvoiman heikon käytettävyyden vuoksi. Hinnat olivat spot-markkinoilla ennätyksellisen korkealla (huipputunnit /MWh).Tammi-helmikuun keskiarvo Suomen hinta-alueella 79 /MWh, mikä oli kaksinkertainen edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pysäytimme Iisalmen voimalaitoksen sähköntuotannon ja lähetimme generaattorin osia tutkittavaksi ja korjattavaksi Itävaltaan. Julkistimme osavuosikatsauksen tammi-huhtikuulta: liikevaihto +9,4 %, liikevoitto 13 %. Aloitimme yt-neuvottelut toimipaikkojen keskittämiseksi. Neuvottelut päättyivät maaliskuun alussa. Käynnistimme prosessiajatteluun perustuvan liiketoimintajärjestelmän rakentamisen. Valitsimme huhtikuun lopussa runsaan 250 hakijan joukosta 20 Kipinä-kesätyöntekijää. HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU Astan päivän myrsky aiheutti sähköverkossamme merkittäviä tuhoja ja pitkiä jakelukeskeytyksiä. Eduskunta päätti ydinvoiman lisärakentamisesta. Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen Savon Voiman sähkönhankinnasta on omaa ydinvoimaa noin 200 GWh ja Olkiluodon neljäs yksikkö tullee lisäämään osuutta noin 50 %. Veeran päivän myrsky 4.8 täydensi Astan tuhoja. Myrskyt aiheuttivat pahimmillaan useiden viikkojen pituiset keskeytykset sähkön jakeluun. Vaikeimmat tilanteet olivat Konnevedellä ja Vesannolla. Myrskyjen korjauskustannukset nousivat yli viiteen miljoonaan euroon ja pitkistä sähkökatkoksista asiakkaillemme maksettiin korvauksia 2,6 miljoonaa euroa. LY-keskus myönsi Viannan vesivoimalaitoksen saneeraushankkeelle energiatukea noin euroa. Irtauduimme Rautavaaran kaukolämpötoiminnasta toiminnan siirtyessä paikalliselle lämpöosuuskunnalle. Julkistimme osavuosikatsauksen tammi-elokuulta. Liikevaihto kasvoi 6,5 %, mutta liikevoitto puolittui edellisestä vuodesta. Suurimpana syynä tähän oli sähkön myynnin riskienhallinnan epäonnistuminen Huonon tuloskehityksen seurauksena päätimme suunnata sähkönmyyntiliiketoiminnan strategian uudelleen ja siirtymäkauden ajaksi siirsimme liiketoiminnan vetovastuun konsernin toimitusjohtajalle. Käynnistimme kustannussäästöohjelman, jolla tavoitellaan noin neljän miljoonan euron vuotuisia toimintakulusäästöjä. Heikentynyt taloudellinen tilanne, varautuminen kilpailutilanteen muutoksiin sekä näihin liittyvä kustannussäästöjen toteuttaminen johtivat ytneuvottelujen käynnistämiseen. Käynnistimme salkunhallintapalvelujen tuottamisen Rautaruukki Oyj:lle. Bioenergiaohjelma jatkuu: Allekirjoitimme hankintasopimukset Suonenjoen 8 MW biolämpökeskuksesta, 2 MW savukaasun lämmöntalteenottolaitoksesta sekä huippu- ja varalämmöntuotannossa käytettävän 8 MW öljylämpökeskuksesta. Saimme Iisalmen voimalaitoksen tuotantokäyttöön generaattorikorjauksen jälkeen. Yt-neuvottelut päättyivät. Neuvottelujen tuloksena päädyimme 13 henkilön vähennyksiin taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä. Tukkusähkön hinta kohosi voimakkaasti hydrologisen tilanteen nopean heikkenemisen ja normaalia kylmemmän sään vuoksi. Saimme Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneerauksen valmiiksi. Allekirjoitimme Viannan vesivoimalaitoksen saneerauksen hankintasopimuksen. Pieksämäen biokaasutuslaitoksen esiselvitys valmistui. Teimme selvityksen Savonia-ammattikorkeakoulun, Pieksämäen kaupungin ja Jätekukko Oy:n kanssa yhteistyönä. Lumikuormaongelmia esiintyi sähkönjakelussa eteläisimmissä osissa verkkoamme. Käynnistimme asiakastietojärjestelmän uudistamisprojektin. Teimme viimeisiä valmisteluita toimintojen keskittämiseksi Rissalan yrityskylään Siilinjärvelle vuoden 2011 alussa ja saimme vuodenvaihteessa voimaan astuvan organisaatiomuutoksen valmiiksi. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

9 VOIMATEL OY YHDESSÄ YHÄ VAHVEMMIKSI TEEMME SUJUVAA JA AVOINTA YHTEISTYÖTÄ SAMAN KATON ALLA LENTOKAPTEENISSA, KERTOVAT HANNU KOISTINEN VOIMATELISTÄ (VAS.) JA PEKKA MIETTINEN SAVON VOIMASTA. tarkoituksena on, että molempien yritysten henkilöt tietävät tehtävänsä poikkeustilanteissa ja osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Kriisitilanteista pidetään myös yhteisiä kuivaharjoituksia. Jokaisen tuhon jälkeen kokoonnutaan arvioimaan, miten toiminnassa onnistuttiin, ja miten kriisinhallintaa voitaisiin edelleen kehittää. Voimatel ja Savon Voima kehittävät kumppanuuttaan asiakkaidensa eduksi. VUODEN 2010 heinäkuun viimeisenä päivänä raivonnut Asta-myrsky katkaisi Savon Voiman verkkoalueelta sähköt noin taloudesta. Kun Astan tuhot oli jo lähes korjattu, ja sähköttä oli enää 2000 taloutta, puuskutti Veera-myrsky nostaen sähköttömien talouksien määrän nopeasti noin :een. Elokuun neljännen päivän iltana verkkoalueella oli vielä taloutta ilman sähköä. Vajaan kahden vuorokauden kuluttua sähköttä oli enää 1700 taloutta, eli kymmenesosa. Kriisitilanteen nopea toiminta on samojen henkilöiden ansiota, jotka ovat olleet suunnittelemassa ja rakentamassa Savon Voiman sähkönjakeluverkkoja. Heidän korvaamaton etunsa on verkkoalueen asiakkaiden, kylien, metsien ja teiden tarkka tuntemus. Oli sitten päivä tai yö, samat työntekijät menevät myrskyn jälkeen ennestään tuttuun maastoon korjaamaan tuulten tai lumimassojen aiheuttamia vaurioita. Heidän ansiostaan terveyskeskusten, kotien, yritysten ja kaikkien Savon Voiman asiakkaiden elämä pa- lautuu luonnonvoimien jälkeen mahdollisimman nopeasti taas normaaliksi. Nämä henkilöt ovat Voimatelin ja Savon Voiman työntekijöitä. Heidän yhteistyönsä pelaa niin arkisessa työssä kuin suurhäiriön aikanakin. OMAT OSAAMISALUEET, SAMAT TAVOITTEET Voimatel on valtakunnallinen sähkö- ja televerkkorakentamisen osaaja, joka suunnittelee ja rakentaa suuren osan Savon Voiman sähkönjakeluverkoista. Voimatel vastaa myös verkkojen huollosta ja kunnossapidosta. Savon Voima onkin Voimatelin suurin asiakas. Yhteistyö on toiminut monissa muodoissa melkein koko Savon Voiman historian ajan. Sen aikana molemmille on muodostunut toisiaan täydentävät osaamisalueet, joihin he keskittyvät ja joita he jatkuvasti kehittävät. Me hoidamme sähköpalvelujen tuotannon, ja Voimatelin ympärivuorokautinen päivystysvalmius turvaa kuluttajien sähkönsaannin, havainnollistaa verkostopäällikkö Pekka Miettinen Savon Voimasta. Yleistyneet säiden ääri-ilmiöt asettavat yhteisiä kehityshaasteita. Ne ovat myös hyvä esimerkki siitä, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Yhtiöt ovat yhdessä laatineet ennakkosuunnitelmat kriisitilanteiden varalle. Suunnitelman KUMPPANUUDEN KIVIJALKA Savon Voiman ja Voimatelin työntekijöiden keskinäinen tuntemus ja hyvät suhteet ovat toimivan kumppanuuden kivijalka. Noin puolet Voimatelin työntekijöistä on ollut aiemmin Savon Voiman palveluksessa. Eräs heistä on yrityksen sähköverkkoihin kohdistuvista palveluista vastaava Hannu Koistinen. Hän näkee molempien hyötyvän siitä, että yritysten hallintoyksiköt ovat seinänaapureina uudessa Lentokapteenissa, kuten ne olivat jo Leväsellä. Samassa talossa työskentely tekee asioimisesta sujuvaa ja avointa. Osa meistä tapaa toisiaan myös työajan ulkopuolella työyhteisön kehittämispäivillä tai vaikka lätkämatseissa, kertoo Koistinen. Yhteistyö jyllää myös kentällä. Jakeluverkkoja rakentavat ja huoltavat asentajat tekevät töitä Voimatelin joukoissa, mutta he edustavat samalla Savon Voiman brändiä. He lähettävät myös tietoa verkkojen kunnosta Savon Voimalle. Osaaminen on korkeatasoista, ja usein asentajat pystyvät korjaamaan havaitsemansa viat heti paikan päällä. Suomessa yli 20 paikkakunnalla toimivalla Voimatelillä riittää suurhäiriötilanteessa resursseja ottaa henkilöitä sinne, missä siihen kulloinkin on tarvetta. Toiminnan kehityssuunta on yhteistyön nostaminen yhä korkeammalle tasolle. Molemmilla on halu kehittää kumppanuutta suuntaan, jossa yritysten liiketoiminnan tavoitteet ja tahtotilat suunnataan yhä tarkemmin yhteisen menestyksen hyväksi. Lopulliset tyylipisteet molemmille antavat kuitenkin vasta asiakkaat, eli sähkönkäyttäjät. Heidän hyväkseen Voimatel ja Savon Voima jatkavat yhdessä työtään. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

10 GEBWELL OY ONNISTUNUTTA YRITYSYHTEISTYÖTÄ MAALÄMPÖ VAATII NORMAALIA SUUREMMAN LÄMMÖNJAKO- HUONEEN, JOTTA TEKNIIKKA SAADAAN MAHTUMAAN TILOIHIN, KERTOVAT RISTO POHJOLAINEN (VAS.) JA TUURE STENBERG. GEBWELL PORASI LENTOKAPTEENIN PIHAAN 60 KPL 200 METRIÄ SYVIÄ LÄMPÖKAIVOJA. KAIVOIHIN ON SIJOITETTU NOIN 24 KM LÄMMÖNKERUUPUTKISTOA. Lentokapteenin lämmityksessä yhdistyivät Savon Voiman edistyksellisyys ja Gebwell Oy:n maalämpöosaaminen UUDEN LENTOKAPTEENIN maalämpöratkaisu on niin innovatiivinen, että se on herättänyt kiinnostusta jo maamme rajojen ulkopuolella. Pilottihankkeen takana on Savon Voiman ja maalämpöosaamiseen keskittyneen Gebwellin toimiva yhteistyö. Yhteinen tuttavuus juontaa 30 vuoden päähän. Gebwellin nykyisen toimitusjohtajan Timo Hulkkosen yritys, LP-Metalli valmisti tuolloin kaukolämmön lämmönjakokeskuksia Leppävirralla ja sitä kautta Hulkkonen tuli tutuksi Savon Voimalle. Vuonna 2005 hän perusti ympäristöystävällisiin lämmitysratkaisuihin erikoistuneen Gebwell Oy:n, jonka tuotteisiin kuuluu kaukolämmön lämmönjakokeskuksien lisäksi maalämpölaitteet. Kun selvisi, että Lentokapteeniin tulee Enfon tietokonesali, heräsi kiinteistön omistajalla, Osuuskunta KPY:llä sekä Savon Voimalla halu hyödyntää kymmenien keskustietoko- neiden luovuttama lämpö toimitilojen lämmityksessä. Tässä Gebwellin maalämpöasiantuntemus astui luontevasti mukaan kuvioihin. Yrityksen innokkaat ja innovatiiviset ammattilaiset pystyivät vastamaan haasteeseen. He toteuttivat myös Savon Voiman toiveen ekologisesta ja energiatehokkaasta lämmityksestä. Gebwell valittiin järjestelmän toimittajaksi muiden alan osaajien joukosta. Gebwellin ehdoton valtti oli koko järjestelmän toimittaminen alusta loppuun asti. Toimitukseen kuului suunnittelu, kaivojen poraukset ja laitetoimitus asennuksineen, toteaa Savon Voiman tekninen asiakasvastaava Risto Pohjolainen. AVOINTA JA ANTOISAA YHTEISTYÖTÄ Savon Voiman teknisenä asiakasvastaavana toimiva Pohjolainen valvoi hanketta tilaajan roolissa. Hänen mielestään yritysten yhteistyö oli avointa ja opettavaa. Myös Gebwellin myyntijohtaja Tuure Stenbergin mukaan tapaamiset sujuivat erittäin hyvin. Hänen mielestään eräs syy oli se, että Savon Voiman henkilöstöllä oli jo ennestään riittävästi teknistä tietotaitoa lämmitystekniikoista. Ensimmäisissä tapaamisissa perehdyttiin kuitenkin perusteellisesti maalämmön saloihin. Koulutuksella varmistettiin se, että kaikki TOIMISTOTILOJEN JÄÄHDYTYKSESTÄ JA LÄMMITYKSESTÄ HUO- LEHTII LUXCOOL-PALKIT, JOIHIN ON INTEGROITU MYÖS VALAISTUS. osapuolet puhuivat samaa kieltä, ja ymmärsivät toisiaan. Saimme Gebwelliltä paljon uutta tietoa maalämmöstä. Lämmitysalan uudesta tiedosta on aina hyötyä, kiittää Pohjolainen. Erikoista Lentokapteenin energiatehokkaassa ratkaisussa on tietokonesalin jäähdyttäminen tuomalla tilaan kylmää suoraan kallioperästä. Konesalista saatava hukkalämpö hyödynnetään muun kiinteistön lämmittämisessä. Tuure Stenberg käyttää Lentokapteenia case-esimerkkinään luennoidessaan maalämmöstä Euroopassa. Siellä kiinnostus samankaltaisia ratkaisuja kohtaan on selvästi kasvanut. Ulkomailla on oivallettu, että juuri näin isojen toimitilojen tietokonesaleja tulisikin hyödyntää. Lentokapteeni on maa- ja kaukolämpöratkaisuihin erikoistuneelle Gebwellille yksi tärkeimmistä referenssikohteista. Tätä hanketta he eivät olisi toteuttaneet, ellei Savon Voima olisi ollut edistyksellinen etsiessään lämmitysvaihtoehtoja. Stenberg korostaa hankkeessa myös Savon Voiman luotettavuutta sähkönsiirrossa. Ilman sähköä ei ole lämmönsiirtoakaan. Valtakunnallisen sähköyhtiön luottamuksen voittaminen toi Gebwell Oy:lle lisää markkinointiarvoa. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

11 SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy:n vuosi oli myrskyisä. Alkuvuodesta verkostoa vaivasi paha lumikuormatilanne, mikä aiheutti paljon ylimääräistä työtä vikapartioinnin ja raivauksen osalta. Kesällä taas verkostoa runtelivat koko yhtiön historian pahimmat myrskyt. Astan ja Veeran tuhot olivat joillakin alueilla totaaliset ja sähköjen palauttaminen kesti pahimmillaan useita viikkoja. TUHOALUEIDEN KORJAUSTYÖT aiheuttivat vuodelle 2010 suunniteltujen investointitöiden perumisia ja töiden siirtämisiä tuleville vuosille. Teimme budjetoiduista töistä vain siirtokyvyn ja toimitusvarmuuden kannalta aivan välttämättömimmät. Toimintamme keskittyi tuhoalueiden verkoston uudelleen rakentamiseen ja myrskyn aikana tehtyjen väliaikaisten korjausten loppuun saattamiseen. Korjaustöissä otimme mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimitusvarmuuden parantamisen lisäämällä kaapelointia ja tuomalla johtoja teiden viereen pois metsästä. Kaikkialla tämä ei onnistunut, koska jouduimme kiireen vuoksi rakentamaan verkostoa entiseen johtoaukkoon perinteisellä tekniikalla. Suurin yksittäinen toimitusvarmuutta parantava kaapelointiprojekti oli Konnevedellä, jossa korvasimme sähköaseman ja keskustan väliltä tuhoutuneen kolmoisilmajohdon kolmella maakaapelilla. Tämä yli euroa maksanut investointi varmistaa tulevaisuudessa Konneveden keskustan sähkönsaannin myös myrskyisinä aikoina. VAKUUTUS JA PAKKASET TASASIVAT TALOUDEN Vaikka myrskyistä aiheutui miljoonien eurojen kustannukset, yhtiön talous pysyi kohtuullisessa kunnossa vakuutuksista saatujen korvausten ja siirron kasvusta saatujen lisätulojen ansioista. Riskipolitiikkamme mukaan olemme vakuuttaneet osan toimintamme riskeistä ja kesän tapahtumien kaltaiset suurhäiriötilanteet on arvioitu perinteisesti verkkoyhtiön yhdeksi suurimmista riskeistä. Tämän vuoksi suurhäiriövakuutuksemme on pidetty melko korkealla tasolla. Vakuutuksista saaduilla korvauksilla kykenimme kattamaan merkittävän osan verkostotuhojen korjauksista. Vuosi oli hieman keskimääräistä kylmempi, minkä vuoksi siirretyn energian määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Pitkän aikavälin keskilämpötiloihin verrattuna varsinkin vuoden ensimmäiset ja viimeiset kuukaudet olivat poikkeuksellisen kylmiä. Myös jakelualueemme talous piristyi hieman ja selkeimmin tämä näkyi suurasiakkaiden sähkönsiirrossa. Varsinkin 110 kv:n asiakkaiden sähkön käyttö kasvoi merkittävästi. Edelliseen vuoteen verrattuna koko siirron volyymi kasvoi 7,5 prosenttia, mikä oli hyvin lähellä valtakunnan keskimääräistä sähkön käytön kasvua. Suuret siirtomäärät merkitsevät myös suuria häviöitä sähkönsiirrossa ja tätä kautta yleensä myös lisäkustannuksia. Sähkönhankinnan suojaustoimintamme onnistui kuitenkin hyvin hillitsemään häviökustannusten kasvua. INVESTOINTEJA JA TYÖTÄ JAKELUALUEELLEMME Vaikka kesän myrskyt pakottivat kohdistamaan valtaosan investoinneista tuhoalueiden jälleenrakentamiseen, investointimäärämme säilyi edellisvuosien tavoin korkealla tasolla. Kaikkiaan investoimme verkostoomme ja laitteisiimme yli 21 miljoonaa euroa ja olemme yksi suurimmista investoijista Pohjois-Savossa. Vuosittaisilla investoinneillamme työllistämme joko välittömästi tai välillisesti useita satoja savolaisia sähköalan ammattilaisia sekä kymmeniä koneyrittäjiä jakelualueeltamme. Valtaosa investoinneista tehdään vanhenevan verkostomme uusintaan. Uusiminen tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti tulevaisuuden toimitusvarmuustavoitteet huomioiden. Toimitusvarmuuden parantamiseksi olemme lisänneet verkon kaapelointia ja automatisointia sekä rakentaneet lähes kaikki uudet ilmajohdot teiden varsille. Suurin meneillään oleva investointiprojektimme on koko mittalaitekantamme vaihto kaukoluettaviin mittalaitteisiin. Tämän investoinnin tarkoitus on täyttää uudet energian mittausta koskevan lainsäädännön vaatimukset. Savon Voima Verkolle tämä tarkoittaa :n mittalaitteen osittain ennenaikaista uusimista ja kymmenien miljoonien eurojen kuluja. Vuoden 2010 loppuun mennessä olimme vaihtaneet uudet mittarit jo yli puolelle asiakaskunnastamme ja kaikki mittalaitteemme ovat kaukoluettavissa vuoden 2013 loppuun mennessä. PARANNAMME SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUTTA LISÄÄMÄLLÄ MAAKAAPELOINTIA JA SIIRTÄMÄLLÄ ILMAJOHTOJA TEIDEN VARSILLE.

12 SAVON VOIMA LÄMPÖ Energiaverojen muutokset astuivat voimaan ja nostivat merkittävästi loppuasiakkaiden lämpö- ja sähkölaskua. Pääasiassa tästä syystä johtunut kaukolämmön hintojen korotus oli Suomessa keskimäärin 12,3 prosenttia. Savon Voimalla hinnankorotus oli 9 prosenttia ja osoitimme siten bioenergian käyttömme määrätietoisen lisäämisen olevan oikea ratkaisu. KARTTULAN 2 MW:N BIOLÄMPÖKES- KUKSEN ENSIMMÄISEN TOIMINTAVUODEN KÄYTTÖKOKEMUKSET OLIVAT HYVÄT. KAUKOLÄMPÖÄ on vaivatonta käyttää ja sen toimitusvarmuus on hyvä. Edullisen hinnan ja tehokkaan tuotannon ja jakelun vuoksi se on myös kysyttyä. Ei siis ihme, että Suomen rakennuskannasta noin puolet on liitetty kaukolämpöön ja sen piirissä asuu 2,6 miljoonaa ihmistä. Tämä on vaatinut ja vaatii tulevaisuudessakin pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, jota ympäristöystävällisyys, lähinnä energiatehokkuus ohjaa. Kiinteistöjen sijainnilla on ratkaiseva merkitys sille, onko kaukolämpöä saatavana. Kaukolämmitys on mahdollista silloin, kun alueella on olemassa riittävän suuri lämpökuorma. Keskustaajamat ovat Suomessa kaukolämmitettyjä ja laajentaminen harvempaan rakennetuille alueille on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Pientalovaltaisille alueille laajeneminen ei siten useinkaan toteudu. EU:N ENERGIAPOLITIIKKA EU on antanut kansalliset energiapoliittiset tavoitteet, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä ja Suomikin tekee muiden EU-maiden tapaan strategiansa tavoitteisiin pääsemiseksi. Energiapolitiikan perustana on EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään pääasiassa edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentämällä energiankulutusta. EU:n energiapolitiikan tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista ja suojata taloutta energian hintojen heilahtelujen ja energiavarantojen epävarmuuden vaikutuksilta. Savon Voimassakin tulemme miettimään tarkoin tuotantolaitosinvestointeja, kulloinkin laitoksissa käytettävää polttoainetta sekä toimitusvarmuutta. Bioenergiaohjelmamme mukaisesti olemme rakentaneet kaukolämmön peruskuormalaitokset kotimaisia polttoaineita, kuten puuta ja turvetta käyttäviksi. Olemme lähes omavaraisia tuontipolttoaineisiin nähden, koska öljyä käytämme vain noin 13 prosenttia vara- ja huipputehon tarpeeseen. Kustannusvaikutukseltaan se on kuitenkin merkittävä menoerä, sillä öljyn hinta on noin 3 5-kertainen kotimaisiin polttoaineisiin verrattuna. Meidän tulee jatkuvasti parantaa kustannustehokkuuttamme, ympäristöystävällistä toimintaamme ja olla päteviä energianhankinnassa, jotta pärjäisimme ja olisimme toimijoina hyväksyttyjä. UUDET RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET LISÄÄVÄT TOIMINNAN HAASTEELLISUUTTA Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kasvavat merkittävästi, mikäli ympäristöministeriön suunnitelmat rakentamismääräysten uudistamisesta toteutuvat. Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset olisivat lähes energiaomavaraisia. Uusille rakennuksille on kaavailtu lämmitystavasta riippuvia energiatehokkuuskertoimia, mikä voi muuttaa merkittävästi kilpailutilannetta lämmitysmarkkinoilla. Kiinteistöjen lämmitystarpeen huomattava pieneneminen asettaa kaukolämpötoiminnalle suuria haasteita tulevaisuudessa. LÄMMITYSTAPOJEN MARKKINAOSUUDET UUDISRAKENNUKSISSA (sisältää myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Juankosken Biolämpö Oy Lapinlahden Ekolämpö Oy Maaninka, lämmönostosop. lämpöyrittäjältä Iisalmen apujäähdytin Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Pieksämäen apujäähdytin Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri Suonenjoen biolämpökeskus SAVON VOIMAN BIOENERGIAOHJELMA Kaukolämpö Maakaasu Sähkö Maalämpö Kevyt öljy Lähde: Tilastokeskus Myönnetyt rakennusluvat (lämmitetty rakennustilavuus) SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

13 JYRKÄN ENERGIATURVE OY KOTIMAISTA JA HUOLTOVARMAA ENERGIANTUOTANTOA Savon Voimalla ja Jyrkän Energiaturpeella on pitkä yhteinen historia. Yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1982 lähtien, jolloin Kiltuan vesivoimalaitos valmistui. Jyrkän Energiaturve on vastannut lähes 30 vuotta voimalaitoksen talvikunnossapidosta. Turvetoimituksiin liittyvä yhteistyö alkoi vuonna 2008, kun ensimmäiset turve-erät saapuivat Iisalmen voimalaitokselle. Hyvien kokemusten innoittamana vuonna 2010 solmittiin sopimus useampivuotisesta turvetoimituksesta. JYRKÄN ENERGIATURVE on hyvä esimerkki kotimaisesta ja ympäristön huomioivasta energiantuotannosta. Kun se tehdään oikein ja ympäristö huomioiden, minimoituvat myös päästöt. Yrityksellä on ympäristöluvat kaikilla tuotantoalueilla ja käytössään paras mahdollinen tekniikka (BAT) ympäristön kuormituksen vähentämiseksi niin tuotannossa kuin tuotantovesien käsittelyssäkin. Tuotantovedet suodatetaan lopuksi pintavalutuskenttien läpi, joita tarkkaillaan säännöllisesti. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi tuotannossa otetaan huomioon muun muassa tuulen nopeus ja suunta, vuorokaudenaika, sääolosuhteet ja paloturvallisuus. Kunnostus- ja tuotantotyöt suoritetaan ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella käytännöllä (BEP). On tapahtunut huomattavaa edistystä noin 40 vuoden takaisista ajoista, kun turvetuotanto alkoi Suomessa suuremmassa mittakaavassa ja ympäristönsuojeluun ei kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin tänä päivänä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Sami Vornanen. Kotimaisten polttoaineiden toimituksissa huoltovarmuudella on merkittävä rooli. Turpeen varastoiminen voimalaitosalueella ei yleensä ole mahdollista, joten toimitusten on sujuttava ennalta määritellyssä rytmissä. Kun turvesuo on lähellä käyttöpaikkaa, toimitushäiriöriskit minimoituvat. Myös kuljetusten ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, Sami tähdentää. Savon Voiman ja Jyrkän Energiaturpeen kumppanuus polttoainehuollossa edesauttaa huoltovarmuutta, kun tuotanto- ja käyttöpaikka ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Turvetuotanto ei pelkästään ole kannattavaa siinä mukana oleville tahoille, vaan kotimaisten polttoaineiden käytöstä pääsevät osallisiksi niin Savon Voiman lämpöasiakkaat kuin ympäröivä yhteiskuntakin työllisyysvaikutusten ja verotulojen kautta. Näin hyvinvointi jää omaan maakuntaan sen sijaan, että se päätyisi Suomen rajojen ulkopuolelle. Kotimaiset polttoaineet, niin turve kuin puukin, ovat avainasemassa Suomen energiahuoltovarmuuden ja -omavaraisuuden parantamisessa myös tulevaisuudessa. Vornasetkin arvostavat energiaomavaraisuutta, sillä heidän oma talonsa lämpiää palaturpeella. JYRKÄN ENERGIATURVE OY on Savon Voiman kumppani Iisalmen voimalaitoksen polttoainehuollossa vastaten osaltaan laitoksen polttoainetoimituksista. Yritys on vuonna 1986 Martta ja Taisto Vornasen perustama turvetuotantoyritys. Turvetuotanto oli aluksi maatalouden sivuelinkeino, mutta pian turpeesta tuli yrityksen pääelinkeino. Tuotanto alkoi palaturpeella 1 2 koneen voimin, ja vuonna 1996 alkoi jyrsinturpeen tuotanto. Nykyään Jyrkän Energiaturve Oy:llä on kunnostus- ja tuotantokalustoa 10 konetta, jotka kaikki ovat kotimaista tuotantoa. Myös yrityksen tuotevalikoima on laajentunut energiaturpeesta kasvu-, maanparannus- ja kuiviketurpeisiin. Sivutyönä yritys tarjoaa erilaisia konetyöpalveluja. Turvetuotanto alkoi Pilvisuolla noin 20 ha:n tuotantopinta-alalla, ja se on kasvanut kymmenkertaiseksi ollen nyt 200 ha. Tuotantoa on kuudella eri tuotantoalueella Sonkajärven Jyrkän kylän ympäristössä. Vuonna 2004 yrityksessä suoritettiin sukupolvenvaihdos yrittäjäpariskunnan pojan Sami Vornasen ottaessa yrityksestä vetovastuun. Samalla yritys muuttui osakeyhtiöksi ja alkoi myydä turvetta suoraan loppuasiakkaille, kun sen tähän asti oli ostanut Metsäliitto ja myöhemmin Vapo Oy. Tuotantoalojen kasvaessa myös yrityksessä työskentelevien henkilöiden määrä on kasvanut ollen nyt ympärivuotisesti 3 4 henkilöä ja sesonkiaikana noin henkilöä. VORNASTEN PIHAPIIRISSÄ ON OMA TURVESIILO, SILLÄ TALO JA RANTASAUNA LÄMPIÄVÄT PALATURPEELLA. TUOTANTOKENTÄLLÄ KUIVATETTU TURVE KAADETAAN VARASTOAUMAAN JA SUOJATAAN MUOVILLA. NÄITÄ VARASTOJA LÄMPÖLAITOKSET HYÖDYNTÄVÄT TALVEN AIKANA.

14 SAVON VOIMA TUOTANTO Monipuolinen sähköntuotantokapasiteettimme koostuu yhdeksästä pohjoissavolaisesta vesivoimalaitoksesta, kolmesta sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksesta sekä useista tuotanto-osuuksista Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tuotantorakenteemme kattaa lähes kaikki Suomessa edustettuina olevat sähköntuotantomuodot. SÄHKÖMARKKINOIDEN OSALTA vuosi 2010 oli poikkeuksellinen. Sähkön tukkumarkkinahinnan vaihtelu oli huomattavaa, Pohjoismainen hydrologinen tilanne toteutui erittäin kuivana koko vuoden ja voimalaitospolttoaineiden (hiili ja kaasu) markkinahintojen nousu oli voimakasta. Öljyn ja päästöoikeuden markkinahintojen nousu oli kuitenkin maltillisempaa. Vuoden 2010 sähkön tukkumarkkinahinnan keskihinta Suomessa oli 56,64 /MWh nousten edellisestä vuodesta yli 50 prosenttia. Vuonna 2010 Savon Voiman sähkön tuotantomäärä oli 772 GWh, mikä on noin 20 prosenttia edellisen vuoden määrää suurempi. Vesivoimalla tuotetun sähkön määrä toteutui selvästi normaalia pienempänä heikosta vesitilanteesta johtuen. Säätävä vesivoima tuotti kuitenkin odotettua paremman tuloksen korkeasta sähkön markkinahinnasta johtuen. Yhteistuotantovoimalaitosten sähköntuotanto toteutui myös odotettua pienempänä. Syynä tähän oli Iisalmen voimalaitoksessa ilmennyt generaattorivaurio, joka rajoitti voimalaitoksen käyttöä pitkälle syksyyn saakka. Korkean sähkön markkinahinnan myötä yhteistuotantovoimalaitosten sähköntuotannon tulos oli kuitenkin odotettua KARJALANKOSKEN VOIMA- LAITOKSEN TEHONNOSTO LISÄSI LAITOKSEN VUOSITUOTTOA. parempi. Savon Voiman omistamien tuotanto-osuusvoimalaitosten sähköntuotanto oli normaalin vuosisuunnitelman mukaista. Kemin Ajoksen tuulivoiman tuotanto jäi hieman odotettua alhaisemmaksi normaalia heikommasta tuulisuudesta sekä tuotannon häiriöistä johtuen. INVESTOINNIT VESIVOIMATUOTANNON TEHOSTAMISEKSI Toteutimme Karjalankoksen vesivoimalaitoksen saneerauksen ja tehonnoston vuosina Saneerauksessa uusittiin laitoksen kahden turbiinin juoksupyörät, korjaushitsattiin kammiot sekä päivitettiin ohjausautomatiikkaa. Laitoksen teho nousi näillä toimenpiteillä 4,5 MW:sta 6,0 MW:iin ja energian vuosituotanto on nyt noin 3000 MWh. Karjalankosken molemmat koneet olivat suunnitelmien mukaisesti tuotantokäytössä tammikuun alussa Maaningan Viannankoskessa sijaitsevan yhtiön pienimmän vesivoimalaitoksen nykyinen teho on 2 x 0,14 MW ja energian vuosituotto on ollut enimmillään 800 MWh. Laitos alkaa olla jo käyttöikänsä päässä, minkä vuoksi päätimme toteuttaa voimalaitoksen peruskorjauksen. Korjauksen yhteydessä voimalaitoksen koneet vaihdetaan lappoturbiineiksi. Näiden 2 x 0,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on 1300 MWh. Saneerauksen on määrä valmistua syksyllä Työ tehdään nykyisten lupakäytäntöjen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututa. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS Vuonna 2010 Savon Voiman kaukolämmön ja yhteistuotantovoimalaitosten polttoaineenkäyttö kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin 4 prosenttia. Kotimaisten polttoaineiden toimitusvarmuus oli hyvä ja metsähakkeen käyttö kasvoikin noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta ja turpeen käyttö noin 8 prosenttia. Sahan sivutuotteiden käyttö pieneni hieman. Korvasimme öljyä kotimaisilla polttoaineilla ja kotimaisten polttoaineiden käyttöaste parani reilulla prosenttiyksiköllä ollen noin 86,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan polttoaineenkäyttö oli noin 1 TWh, josta 43 prosenttia oli turvetta, 32 prosenttia puuta ja 13 prosenttia öljyä. Ostimme teollisuudelta ja lämpöyrittäjiltä lämmöstä noin 12 prosentin osuuden koko hankinnasta. Osallistuimme vuonna 2010 yhteistyökumppaneidemme kanssa hankkeisiin, joilla edistetään paikallisten polttoaineiden käyttöä. Tällaisia hankkeita olivat muun muassa esiselvitys keskitetyn biokaasulaitoksen toteutettavuudesta Pieksämäelle ja Metsästä Energiaa-hanke, jolla pyritään edistämään metsäenergian saatavuutta ja käyttöä ÖLJY (JA KAASU) MUU PUU TURVE POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ (tuhatta MWh:a) SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

15 SAVON VOIMA MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT Savon Voima Myynti -liiketoiminta-alue vastasi vuonna 2010 Savon Voima Oyj:n sähkönmyynnistä ja salkunhallintapalveluista huhtikuun loppuun saakka. Salkunhallintaliiketoiminta siirtyi Savon Voima Salkunhallinta Oy:öön. SAVON VOIMA MYYNTI Vuonna 2010 myytiin sähköenergiaa 2,8 TWh (+2,9 %). Volyymin kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2010 kylmillä talvikausilla ja siten normaalia suuremmalla asiakaskohtaisella kulutuksella. Vuosi oli vaikea erityisesti asiakkaiden sähkönkäytön volyymiin ja sen ajalliseen jakautumiseen liittyvien riskien hallinnan osalta. Tämän vuoksi yritysasiakkaiden osalta uudistimme tuotetarjoomaamme. Aloitettujen kehitystoimien painopiste kohdistuu jatkossa näiden riskien hallinnan systematiikan kehittämiseen. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy sai Finanssivalvonnalta sijoituspalvelutoimiluvan ja aloitti liiketoiminnan Savon Voima Salkunhallinta Oy tarjoaa asiakkailleen sijoituspalveluita, kuten kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykkeiden suojaustuotteilla. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta yhtiön asiakaslähtöisiä palvelutuotteita kohtaan. Vuonna 2010 Savon Voima Salkunhallinta Oy välitti asiakkailleen 10,6 TWh sähköjohdannaisia ja 2,6 miljoonaa tonnia päästöoikeusjohdannaisia. Lisäksi kävimme kauppaa öljy-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. ENERGIAMARKKINAT 2010 Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoilla monen asian suhteen poikkeuksellinen. Sähkön tukkuhinta Suomen hinta-alueella oli keskimäärin 56,64 /MWh, mikä on yli 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna Hintatason nousua merkittävämpi muutos oli hintavaihtelun lisääntyminen. Kuukausikeskihinnat olivat Suomen hinta-alueella alimmillaan 39,47 /MWh (toukokuu) ja ylimmillään 93,7 /MWh (helmikuu). Tukkusähkön hintapiikit olivat erittäin korkeita. Hintaennätys saavutettiin 22.2., jolloin tuntihinta oli korkeimmillaan 1400,11 /MWh. Tukkusähkön korkeaa tasoa ja suurta hintavaihtelua selittivät poikkeuksellisen kylmät talvikaudet ja sähkön heikko kysynnän hintajousto, taantuman jäljiltä nopeasti kasvanut sähkönkäyttö, Ruotsin ydinvoiman heikko käytettävyys tammi-helmikuussa sekä edellisten seurauksena voimakkaasti heikentynyt vesitilanne. Hintaerot Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden eri hintaalueilla olivat suuria. Erityisesti tammi-, helmi- ja joulukuussa Suomen aluehinta oli yhteispohjoismaista systeemihintaa korkeampi. Kuukausitasolla ero oli suurimmillaan jopa yli 35 prosenttia. Kovilla pakkasilla Suomi ei ole omavarainen sähkötehon suhteen, eikä hinta-alueiden välinen siirtokapasiteetti riitä tasaamaan tuotannon ja kulutuksen välistä epätasapainoa. EU:n päästökaupan osalta vuosi oli hintojen suhteen hyvin rauhallinen hintojen pysytellessä /t vaihteluvälissä. Päästöoikeusmarkkinoilla huomio kiinnittyi väärinkäytöksiin rikollisten yritettyä useita kertoja murtautua toiminnanharjoittajien päästörekisteritileille. Polttoainemarkkinoilla suuntaa näytti tuttuun tapaa raakaöljy, jonka hinnan syksyllä alkanut nousu on jatkunut vuoden 2011 puolella jo 100 dollarin barrelihinnan yläpuolelle. Myös pohjoismaisittain sähköntuotannon kannalta tärkeän hiilen markkinahinta on ollut selvästi nouseva vuoden 2010 aikana SÄHKÖTERMIINIEN HINTAKEHITYS ( /MWh) ENOQ1-11 ENOQ2-11 ENOQ3-11 ENOQ SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS NORD POOL ELSPOT ( /MWh) 100 Suomen hinta-alue 90 Systeemihinta tammi 09 SÄHKÖN TULEVAN HINTAKE- HITYKSEN KANNALTA SUURIN MIELEN- KIINTO KOHDISTUU POHJOISMAISEN VESITILANTEEN KEHITTYMISEEN SEKÄ PÄÄSTÖOIKEUKSIEN JA POLTTOAI- NEIDEN HINTOIHIN. helmi 09 maalis 09 huhti 09 touko 09 kesä 09 heinä 09 elo 09 syys 09 loka 09 marras 09 joulu 09 tammi 10 helmi 10 maalis 10 huhti 10 touko 10 kesä 10 heinä 10 elo 10 syys 10 loka 10 marras 10 joulu 10

16 HENKILÖSTÖ Savon Voimassa työskenteli henkilöstöä vuoden aikana keskimäärin 203. Vuoden lopussa henkilöstöä oli 188, joista vakituisia 180. Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä konsernissa oli vuoden aikana 17. Noin 75 prosenttia yhtiön henkilöstöstä on toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä ja noin 25 prosenttia työskentelee lämmön ja tuotannon asennustehtävissä. Naisia on 29 prosenttia ja heistä esimiestehtävissä 2 prosenttia. VUOSI 2010 oli monessakin suhteessa raskas ja näkyi henkilöstön vaihtuvuutena merkittävällä tavalla. Vuoden aikana konsernin palveluksesta poistui vakituista henkilöstöä 23. Palkkasimme uusia vakituisia henkilöitä vuoden aikana viisi ja vuorotteluvapailla vuoden aikana oli kaksi henkilöä. Sairauspoissaolojen määrä oli kuitenkin aiempien vuosien hyvällä tasolla ollen 2,9 prosenttia (vuonna ,8 %). Poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui vuoden aikana 3, joista yksi johti jopa yli 30 työpäivän poissaoloon. Tammikuussa 2010 käynnistimme yt-neuvottelut koskien yhtiön tavoitetta keskittää toiminta vuoden 2010 lopussa Rissalan yrityskylään valmistuvaan toimipaikkaan. Neuvottelujen tuloksena Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Suonenjoen, Leppävirran, Iisalmen ja Siilinjärven keskustan palvelukonttoreiden ovet sulkeutuivat vuoden 2010 lopussa ja noin 140 toimihenkilön tehtävät siirtyivät yhtiön uusiin toimitiloihin Siilinjärvelle. Henkilöstövaikutusten lieventämiskeinoina sovimme etätyömahdollisuuksien lisäämisestä ja työsuhdematkalipun käyttöönotosta. Toimintojen keskittämistä koskevien yt-neuvottelujen seurauksena kolmen vakituisessa työsuhteessa olleen työsuhde päättyi. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä keskimäärin 203 Henkilöstöä joista vakituisia 180 Henkilöstöä joista vakituisia 174 Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä 17 Keskimääräinen palvelusaika (v) 20 Henkilöstön keski-ikä 48,8 v VAIHTUVUUS Uusia henkilöitä vakituiseen työsuhteeseen 5 Vakituisesta työsuhteesta poislähteneet 23 Eläkkeelle 5 Nettovaihtuvuus (tulovaihtuvuus lähtövaihtuvuus) -23 SAIRASTAVUUS Sairauspoissaolot 2,9 % Sairauspoissaoloista menetetyt työpäivät 1399 (keskim. 6,9 pv/hlö) TAPATURMAT Poissaoloon johtaneet työtapaturmat 3 joista yli 30 tpv:n poissaoloon johtaneita 1 Työmatkatapaturmat 2 (Yli 1 pv:n poissaoloon johtaneet tapaturmat suhteessa miljoonaan työtuntiin) Tapaturmataajuus 11 Poissaoloon johtaneet vapaa-ajan tapaturmat 6 Kesän aikana konsernin taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät heikkenivät merkittävästi, minkä seurauksena tarve sopeuttaa toimintaa muutoksiin tuli ajankohtaiseksi. Yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi käynnistyivät ja päättyivät Neuvottelujen tuloksena työsuhde päättyi 13 henkilöltä. IKÄRAKENNE Henkilöstön kehittämisen tukijalkana ovat koko henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut. Järjestimme osaamisen kehittämiseen liittyvää sisäistä koulutusta mm. asiakkuuden hallinnan, projektin johtamisen, prosessiajattelun sekä työturvallisuuden teemoista. Toimihenkilöistä iso osa osallistui vahvasti myös uusien toimitilojen rakennuttamisprojektiin liittyvän tila- ja toimistotekniikan suunnitteluun yhdessä rakennuttajan kanssa sekä muuttovalmisteluihin. Toiminnan tehostaminen ja erityisesti lämmön ja tuotannon työntekijöiden runsaat ylityöt puhuttivat ja sovimme niiden osalta kehittämistoimenpiteistä vuodelle SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

17 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI SAVON VOIMA -KONSERNIN RAKENNE Savon Voima Oyj on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Savon Voima Verkko Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Voimatel Oy, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIN VUODEN 2010 TULOS TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 239,2 220,8 251,6 Suunnitelman mukaiset poistot 17,4 15,7 14,6 Liikevoitto 15,9 21,8 28,7 Voitto ennen satunnaisia eriä 15,6 21,3 28,1 Tilikauden voitto 11,4 15,7 27,1 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 6,6 9,9 11,4 Voitto ennen satunnaisia eriä 6,5 9,6 11,2 MUUT TUNNUSLUVUT Oman pääoman tuotto (%) 4,9 7,0 9,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 6,3 8,9 13,1 Omavaraisuusaste (%) 73,9 77,3 76,7 Maksuvalmius, Quick Ratio 1,6 2,4 2,6 Investoinnit yhteensä (milj. ) 28,8 30,5 40,8 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 21,0 21,7 23,4 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 3,7 6,8 9,6 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 4,2 4,3 5,5 Konsernin liikevaihto oli vuonna ,2 miljoonaa euroa (220,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia. Kasvun taustalla olivat edellistä vuotta kylmempi säätila ja siitä seurannut korkeampi kiinteistöjen lämmitystarve sekä yleisen taloudellisen aktiivisuuden kasvaminen ja energian kohonnut hintataso. Konsernin liikevoitto laski 27,3 prosenttia ja oli 15,9 miljoonaa euroa (21,8). Liikevoittoa rasittavat kesän myrskyjen aiheuttamat kustannukset, epäonnistuminen sähkön myynnin riskienhallinnassa sekä toiminnan järjestelyistä aiheutuneet pääosin kertaluontoiset kustannukset. Konsernin muut kuin henkilöstökulut olivat 198,0 miljoonaa euroa (173,2) ja kasvua edelliseen vuoteen oli 14,3 prosenttia. Kasvu johtui pääosin kasvaneesta energianhankinnasta ja myrskyjen aiheuttamista kustannuksista. Henkilöstökulut olivat 11,0 miljoonaa euroa (11,1) eli ne pysyivät vuoden 2009 tasolla. Konsernin poistot olivat 17,4 miljoonaa euroa (15,7) ja ne kasvoivat 10,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pitkän tähtäyksen investointiohjelman aiheuttamasta poistotarpeen noususta. Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5) ja voitto ennen satunnaiseriä oli 15,5 miljoonaa euroa (21,3). Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin verot olivat 4,0 miljoonaa euroa (5,5). Tilikauden voitto oli 11,4 miljoonaa euroa kun se vuonna 2009 oli 15,7 miljoonaa euroa. Laskua tässä oli 27,3 prosenttia. Konsernin omavaraisuus aste laski 3,4 prosenttiyksikköä, mutta säilyi silti hyvällä tasolla ollen 73,9 prosenttia. Maksuvalmius oli myöskin hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 1,6. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT VUONNA Toimipaikkojen vähentämiseen ja toimintojen keskittämiseen liittyneet yt-neuvottelut, joiden seurauksena päädyttiin kolmen henkilön vähennykseen Savon Voima Salkunhallinta aloitti toimintansa Savon Voiman saatavien valvonta ja perintä siirtyivät Intrum Justitian hoitoon Asta-myrsky Veera-myrsky Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Rautavaaralla lopetetaan Savon Voima Myynti -liiketoiminnan uudelleen organisointi välisenä aikana käydyt yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi johtivat 13 henkilön vähennykseen. ENERGIAMARKKINAT Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 terawattituntia (TWh), lisäys vuoteen 2009 oli 6,2 TWh eli 7,6 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia. Teollisuuden sähköntarve kasvoi 10,6 prosenttia ja muu kulutus 5,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna lähes 32, ydinvoima 25, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 15 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti kattoi 12,0 prosenttia sähkön käytöstä. CHP-tuotanto (28,5 TWh) kasvoi kylmien säiden ja teollisuuden elpymisen vuoksi 15 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto (21,9 TWh) supistui kolme prosenttia. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 5.283, mikä oli 11,6 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009 ja 10,5 prosenttia korkeampi kuin vuosien keskiarvo. Nord Pool Spot-sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomen hintaalueella viime vuonna 5,7 snt/kwh, mikä oli 53 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2009 keskihinta. Aluehintaerot olivat poikkeuksellisen suuret, ja Suomen hinta-alueen keskihinta oli lähes 7 prosenttia korkeampi kuin spotmarkkinoiden systeemihinta. Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi erityisesti edellisiä vuosia kylmemmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia asiakkaita vuoden aikana. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi vajaalla yhdellä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 35,8 TWh, sen rahallinen arvo oli 1,97 miljardia euroa. SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

19 Taloudellinen toiminta piristyi vuoden 2010 aikana jossain määrin ja sillä oli myönteinen vaikutus Savon Voiman liikevaihtoon. Haastava tilanne energiamarkkinoilla johti siihen, että kasvanut volyymi ei kuitenkaan vaikuttanut positiivisesti yrityksen tulokseen. TYTÄRYHTIÖT SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy sai Finanssivalvonnalta sijoituspalvelutoimiluvan ja aloitti liiketoiminnan Savon Voima Salkunhallinta Oy tarjoaa asiakkailleen energia-alan sijoituspalveluita, kuten kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykkeiden suojaustuotteilla. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta yhtiön asiakaslähtöisiä palvelutuotteita kohtaan. Vuonna 2010 Savon Voima Salkunhallinta Oy välitti asiakkailleen 10,6 TWh sähköjohdannaisia ja 2,6 miljoonaa tonnia päästöoikeusjohdannaisia. Lisäksi kauppaa käytiin öljy-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy harjoittaa sähkön jakeluverkkotoimintaa omistamassaan sähköverkossa ja on sähkömarkkinalain tarkoittama jakeluverkonhaltija omalla vastuualueellaan. Yhtiön liikevaihto oli 59,9 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 19,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 19,9 miljoonaa euroa. Sähkön kokonaissiirto vuonna 2010 oli GWh eli 7,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirron kasvu johtui keskimääräistä kylmemmästä talvikauden säästä ja hieman parantuneesta yleisestä taloustilanteesta. Siirtohintoja korotettiin keskimäärin 4 prosenttia vuoden alussa. Sähköverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa noin Toimintavuoden aikana uusia sähkön liittymissopimuksia tehtiin 863 kpl. Tehtyjen sopimusten määrä oli 12,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Varsinkin vuoden alkupuoliskolla oli havaittavissa selvää piristymistä rakentamistoiminnassa verkkoalueellamme. Sähköverkon investoinnit olivat 21,1 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista sähköverkostoon käytettiin 14,0 miljoonaa euroa, sähköasemiin ja siirtojohtoihin 1,9 miljoonaa euroa, etämittauksen toteutukseen 4,0 miljoonaa euroa, johtoalueiden käyttöoikeuskorvauksiin 0,3 miljoonaa euroa sekä muihin investointeihin 0,9 miljoonaa euroa. Sähköverkostoinvestoinneissa on huomioitu 2,0 miljoonan euron osuus saaduista myrskyvakuutuskorvauksista. Vuosi 2010 oli yhtiön historian vaikein häiriöiden osalta. Kesän myrskyt aiheuttivat kaikkiaan 7,9 miljoonan euron kustannukset, josta verkoston korjaukseen meni 5,3 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettuihin vakiokorvauksiin 2,6 miljoonaa euroa. Vakuutuksista saimme vakuutusyhtiöiltä korvauksia kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Sähkön siirtohinnoittelun viranomaisvalvonta jaksolla on osoittanut, että Savon Voiman verkkotoiminnan tuotto oli valvontajakson kahtena ensimmäisenä vuotena yhteensä 19,7 miljoonaa euroa pienempi kuin sallittu tuottotaso. SAVON VOIMA OYJ:N LIIKETOIMINNOT SAVON VOIMA MYYNTI Savon Voima Myynnin liikevaihto oli 148,2 miljoonaa euroa (+ 7,5 %) ja liiketulos 13,7 miljoonaa euroa tappiollinen (edellisenä vuonna liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa). Sähköenergiaa myytiin 2,8 TWh (+2,9 %). Liikevaihdon ja volyymin kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2010 kylmillä talvikausilla ja siten normaalia suuremmalla asiakaskohtaisella kulutuksella. Sähkönmyyntiliiketoiminnan heikko tulos johtui riskienhallinnan epäonnistumisesta. Vuosi oli vaikea erityisesti asiakkaiden sähkönkäytön volyymiin ja sen ajalliseen jakautumiseen liittyvien riskienhallinnan osalta. Tämän vuoksi yritysasiakkaiden osalta tuotevalikoima uudistettiin ja energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa tarkistettiin. Aloitettujen kehitystoimien painopiste kohdistuu jatkossa näiden riskienhallinnan systematiikan kehittämiseen. SAVON VOIMA LÄMPÖ Savon Voima Lämpö vastaa konsernin lämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 36,4 miljoonaa euroa, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti kasvoi 10 prosenttia ja oli yhteensä 687 GWh. Kasvun syynä oli pääasiassa kylmä sää sekä alku-, että loppuvuonna. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 1005 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 86,7 prosenttia. Loppu oli öljyä, jota käytettiin vara- ja huippulämpökeskuksissa. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 46 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan Kaukolämpöverkostoa rakennettiin m, peruskorjattiin m ja purettiin m. Verkoston kokonaispituus oli 337 km. Lämpöliiketoiminnan investoinnit olivat kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden lopulla tehtiin päätös Suonenjoen 8+8 MW:n biolämpökeskuksen rakentamisesta Käpylän teollisuusalueelle. Uuden laitoksen kustannusarvio on 7,4 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua vuoden 2011 lopulla. Vuoden 2010 aikana Savon Voima luopui Rautavaaran kaukolämpöverkosta ja möi sen varalaitoksineen paikalliselle lämpöosuuskunnalle. Vuoden 2010 aikana toteutettiin Siilinjärven Rissalan yrityskylässä sijaitsevaan uuteen Lentokapteeni-kiinteistöön edistyksellinen lämpöpumpputekniikkaa ja maalämpöä hyödyntävä jäähdytys- ja lämmitysratkaisu. Vapaajäähdytysratkaisulla jäähdytetään kiinteistössä sijaitseva suuri ATK-konesali ja sieltä saatavalla hukkalämmöllä lämmitetään vastaavasti kiinteistön muut osat. SAVON VOIMA TUOTANTO Savon Voima Tuotanto -liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 772 GWh, missä oli 20 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen. Tuotantoaan kasvattivat ennen kaikkea Savon Voiman omistamat voimalaitososuudet, joiden tuotantomäärä oli nyt 634 GWh ( 481 GWh). Vesivoima pysyi kuivana vesivuonna edellisen vuoden alhaisella tasolla ja oli 60 GWh. Vastapainesähkön tuotantoa rajoitti joulukuussa 2009 sattunut Iisalmen voimalaitoksen generaat- SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

20 torivaurio, joka saatiin lopullisesti korjatuksi vasta syyskuussa Omaa vastapainetuotantoa kertyi yhteensä 68 GWh (normaalituotanto 100 GWh/v). Ajoksen tuulivoimaosuudesta saimme sähköä 10,5 GWh ( 14,8 GWh). Hiililauhteen kannattavuus parani selvästi ja tuotantomäärä kasvoi suuremmaksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Myös kannattavuus oli hyvä erityisesti alkuvuonna markkinahintojen noustessa ajoittain hyvinkin korkeiksi. Liiketulosta heikensi suojausten vaikutus, sillä osa tuotannosta oli myyty etukäteen huomattavasti alhaisemman hintatason vallitessa. Liikevaihto oli 55,9 miljoonaa euroa ja kokonaisuutena tuotantoliiketoiminnan liiketulos oli ennakkoarvioita parempi. Investoinneista merkittävin oli Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneeraus, joka maksoi kahden vuoden aikana 4,4 miljoonaa euroa. Molempien turbiinien peruskorjauksella lisätehoa saatiin 1,5 MW ja lisää energiaa vuodessa noin 4 GWh. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 28,8 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 21,0 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 3,7 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS, EMOYHTIÖ TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 188,8 174,7 7,5 Suunnitelman mukaiset poistot 7,3 6,5 0,7 Liikevoitto -4,7 1,9-2,3 Voitto ennen satunnaisia eriä -5,2-0,0-2,7 Tilikauden voitto 2,7 13,6 19,9 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto -2,5 1,1-30,2 Voitto ennen satunnaisia eriä -2,7-0,0-36,5 Omavaraisuusaste (%) 40,3 43,5 42,3 Oman pääoman tuotto (%) -5,5-0,4-5,0 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkökauppa-, tuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, IT-toiminnoista, kiinteistöistä, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. Satunnaisiin eriin sisältyvät Savon Voima Verkko Oy:ltä saatu 8,3 miljoonan euron konserniavustus sekä emoyhtiö Savon Energiaholding Oy:lle annettu 0,1 miljoonan euron konserniavustus. HENKILÖSTÖ Savon Voima -konsernilla on vahvistettu henkilöstösuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä periaatteena on turvata yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus sekä henkilöstön hyvä työviihtyvyys tarvittava urakehitys huomioiden. Vuoden aikana henkilöstöön liittyvässä toiminnassa elettiin monella tapaa murrosvaihetta: toisaalta valmistauduttiin tulevaisuuteen projektoimalla uusia toimitiloja ja organisaation rakenteellisia uudistuksia sekä toisaalta suljettiin vuosikymmeniä toimineita palvelupisteitä. Vuoden aikana Savon Voimassa läpikäytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut. Keväällä neuvotteluja käytiin toimipaikkojen lakkauttamiseen ja työpaikkojen siirtymiseen liittyen. Neuvottelut etenivät hyvässä hengessä ja erilaisista henkilöstövaikutuksia lieventävistä toimista saatiin yhteisesti päätetyksi. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin keskittämään Iisalmen, Siilinjärven keskustan, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Varkauden ja Pieksämäen asiakaspalvelupisteiden toiminta vuoden 2010 lopulla valmistuneisiin Lentokapteenin toimitiloihin Rissalan yrityskylään Siilinjärvelle. Järjestelyjen yhteydessä kolmen henkilön työsuhde päättyi. Syksyllä 2010 tuotannollisista ja taloudellisista syistä käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena työt Savon Voimassa päättyivät 13 toimihenkilöltä. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) RISKIENHALLINTA Savon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa, osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Lisäksi riskienhallintaan kuuluvat riskianalyysi, vakuuttamissuunnitelma, energiakaupan riskienhallintapolitiikka sekä Savon Voima Verkko Oy:n toimintajärjestelmä, jolla on voimassa seuraavat sertifikaatit: ISO 9001:2002, ISO 14001:2004, OHSAS 18001:2002. Strategisia riskejä arvioidaan osana konsernin johtoryhmän strategiatyötä. Riskianalyysi sisältää kartoituksen ja toimintaohjeet koskien operatiivisia, rahoitus- ja vahinkoriskejä. Sen yhteyteen kuuluu myös vakuuttamissuunnitelma, jonka mukaisesti konsernin riskien vakuuttaminen toteutetaan. Riskianalyysi ei sisällä energiakauppaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa, vaan ne käsitellään erillisessä Energiakaupan riskienhallintapolitiikassa. Riskianalyysi on päivitetty viimeksi vuonna Savon Voima -konsernissa on käynnistetty konsernin toimintajärjestelmän rakentaminen ja riskienhallinnan mallinnus ja analysointi tapahtuvat osana sitä. Toimintajärjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi pääosin vuoden 2011 aikana. Energiakaupan riskienhallintapolitiikan valmistelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta. Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen

Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta. Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen 1 Toimintaympäristön muutosnäkymiä Sähkön tukkumarkkinoiden integroituminen EU-alueella?

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Uudet sähköasemat Pukkilaan ja Lapinjärvelle Lämmin sää alensi sähkönkäyttöä Uusien liittymien

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012 Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012 Kymenlaakson Sähkö -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012 Investoinnit uusiutuvaan energiaan jatkuvat Sähköverkon toimintavarmuutta parannetaan Etäluettavien

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013 Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013 Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkö -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013 Ennätyksellisen vähän sähkökatkoja Taajamat maakaapeloidaan Etäluettavien

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus 17.1.2013 Pekka Miettinen Ehtaa energiaa Savon Voima Oyj on energiapalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 210 miljoonan euron liikevaihdolla

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014 Lämmin sää laski sähkön myyntiä Asiakkuuden hallinnan uusi tietojärjestelmä otettiin käyttöön

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 2011 VUOSIKERTOMUS www.savonvoima.fi VALOA ELÄMÄÄN JA ENERGIAA TOIMINTAAN. on sähköä ja lämpöä tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö, joka monipuolisilla palveluillaan tarjoaa asiakkailleen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus III/2006

Osavuosikatsaus III/2006 Osavuosikatsaus III/2006 23.10.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Kolmas neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Kolmannen neljänneksen tulos Tulosnäkymät 2 23.10.2006 Juha

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012. Heikki Vauhkonen 24.04.2012

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012. Heikki Vauhkonen 24.04.2012 Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012 24.04.2012 Osavuosikatsaus 1-3/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto oli 10,7 Me (12,6 Me 1-3/2011). Konsernin liiketulos oli -1,4 (-1,5 Me). Osakekohtainen tulos oli

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2015

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2015 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2015 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2015 Investointi tuulivoimaan lisää päästöttömän tuotannon osuutta Lämmin sää vaikutti sähkön hintaan

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot