Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Akkreditointi EU-lainsäädäntöön CLEEN ajaa kestävää kehitystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2012. MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Akkreditointi EU-lainsäädäntöön CLEEN ajaa kestävää kehitystä"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2012 MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Akkreditointi EU-lainsäädäntöön CLEEN ajaa kestävää kehitystä 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2012 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 MIKES mukana kaikilla elämänaloilla...4 Erilaiset mittaukset ja niiden luotettavuuden arviointi ovat osa jokapäiväistä arkeamme. Suomalaiset tutkimuslaitteet Marsissa...7 Ilmatieteen laitos toimitti kosteuden mittalaitteet Marsmönkijään. Akkreditointi lisää vaikuttavuuttaan...10 Akkreditoinnista ja markkinavalvonnan vähimmäisvaatimuksista säädetään ensi kertaa kattavasti EU-lainsäädännössä. CLEEN ajaa kestävää kehitystä...12 Heterogeeninen osakaskunta ideoi ja toteuttaa innovaatioihin tähtääviä tutkimusteemoja. MIKES vahvasti mukana. Tunne mittausepävarmuus mittaa luotettavasti...16 MIKES tarjoaa mittausepävarmuuskursseja ja räätälöi kurssin myös asiakkaan tarpeita vastaavaksi Ajankohtaisia tapahtumia...18 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Mittausoppi jälleen kouluaineeksi Mittaustulokset, joiden luotettavuudesta ei ole näyttöä ovat merkityksettömiä. Näin alkaa tämän lehden sivulla 16 mittausepävarmuuskoulutusta käsittelevä artikkeli. Teema on hyvin ajankohtainen ja sopii pohjaksi tänä syksynä käydylle keskustelulle ravintolisien D-vitamiinimäärityksistä. Keskustelu on osoittanut, että oikeiden johtopäätösten tekeminen edellyttää mittausmenetelmien käyttökelpoisuuden varmistamista. On suorastaan vastuutonta käyttää menetelmiä, joiden mittausepävarmuutta ei tunneta ja joiden luotettavuutta ei ole hyvien käytäntöjen mukaan testattu. Varmentamattomat mittaustulokset ovat arvauksia ja niillä voidaan aiheuttaa terveysriskejä ja taloudellisia tappioita. Päätöksentekijällä on aina oltava käytössään yksiselitteinen mittaustulos. Jos eri menetelmillä saadaan erilaisia tuloksia, päätöksenteko on mahdotonta. Kun väärien tulosten perusteella tehtyjä päätöksiä joudutaan korjaamaan, jää aina epäilyksen varjo. Metrologeille on itsestään selvää, että luotettavan mittauksen perustana on tulosten jäljitettävyys. Tulokset ovat jäljitettäviä, kun menetelmät ovat validoituja, on osallistuttu vertailumittauksiin, menetelmien sopivuus on arvioitu ja mittausten epävarmuus tunnetaan. Edellä luetellut menettelyt ovat metrologian peruselementtejä. Kun näitä käytetään, mittaustulokset ovat ajasta, paikasta ja menetelmistä riippumattomia. Miten saadaan metrologinen ajattelu siirretyksi käytännön mittaamiseen ja erityisesti osaksi tieteellistä tutkimusta? Varmin keino on koulutuksen lisääminen. Mittausoppi oli jopa kansakoulujen oppiaineena viime vuosisadan puoliväliin saakka. Sen jälkeen mittaustiedon määrä on ainakin satakertaistunut, joten mittausopin ymmärtämiseen on entistä suurempi tarve. Mittausoppi pitäisi ottaa osaksi opetusta kaikilla koulutasoilla. Koulutus luo yhtenäiset periaatteet ja poistaa pelottavan mörön mittausepävarmuuslaskennan ympäriltä. Tutkimuksessa kehitytyt menetelmät ovat perustana päätöksen teossa käytettäville menetelmille. Tieteelliseen tutkimukseen liittyvien mittaustulosten luotettavuus on myös arvioitava ja se on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun tuloksia julkaistaan. Hyvä tieteellinen julkaisu sisältää kattavan kuvauksen menetelmän luotettavuudesta ja mittausepävarmuudesta. Tieteellisesti julkaistu menetelmä ei ole suoraan käyttökelpoinen rutiinimittauksiin tai palvelutuotantoon. Jokaisen laboratorion on varmennettava menetelmä metrologisilla menettelyillä ennen käyttöönottoa. Vähintäänkin menetelmä on validoitava ja sen sopivuus ja tulosten luotettavuus on varmistettava vertailumittauksilla. Tämän syksyinen D-vitamiinipitoisuuksien mittaamiseen liittynyt sotku olisi vältetty, jos mittaukset olisi tehty akkreditoiduissa laboratorioissa akkreditoiduilla menetelmillä. Akkreditointi olisi varmentanut tulosten vertailukelpoisuuden ja mittausmenetelmien metrologisen varmennuksen. Kun mittauksessa käytetty menetelmä on akkreditoitu, se on kansainvälisten kriteerien mukaisesti varmennettu. Vastuuta mittaustulosten luotettavuudesta ei kuitenkaan voida jättää yksin palveluntuottajan kannettavaksi. Palvelun tilaajan on myös varmennettava, että tulokset ovat luotettavia. Vaatimus ei koske vain viranomaisia, vaan kaikkia jotka käyttävät tietoja eri tarkoituksiin. Koulutus, mittausten metrologinen jäljitettävyys ja akkreditointi varmistavat mittausten luotettavuuden. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Kotitalouksien sähkönkulutus tai luonnon hyvinvoinnin arviointi kuvataan mittaustuloksin. Kaupankäynti perustuu mittauksiin, samoin teollisuustuotanto tai terveydenhuolto. MIKES on mukana kaikkialla, missä on kyse mittausten luotettavuudesta. 4

5 - Tuotantotalouden osaston tutkimushankkeissa on tutkittu mittaamista osana yritystoimintaa ja tätä tutkimuksellista tietoa siirretään myös annettavaan opetukseen, osastonjohtaja, professori Pekka Kess Oulun yliopistosta kertoo. Mittatekniikan keskus (MIKES) on nimennyt energia- ja ympäristöalaan liittyvän mittaustieteellisen tutkimuksen ja sovellutusten kehittämisen keskeiseksi painopistealueekseen. Myös mittaustieteen ja mittaustekniikan nostaminen yhdeksi kansalliseksi vahvuusalueeksi kuuluu MIKESin tavoitteisiin. Apuna ja yhteistyökumppanina näissä pyrkimyksissä on mm. Oulun yliopisto. Professori Pekka Kess, joka toimii yliopiston tuotantotalouden osastonjohtajana, kuvailee mittaamisen roolia yhteiskunnassa monialaiseksi ja merkittäväksi. Erilaiset mittaukset ovat huomaamatta osa arkipäiväämme kaikilla yhteiskunnan aloilla. - Teollisuudessa mitataan monenlaisia suureita, joista suuri osa palvelee prosessien ohjausta ja säätöä. Monet viranomaiset ovat kiinnostuneet ympäristövaikutuksista niin maalla, vedessä kuin ilmassa. Kaikkia näitä kuvataan mittaustuloksilla. Kaupankäynti erilaisilla tuotteilla perustuu suurelta osin mittaamiseen, sillä maksun perusteena ovat usein määrää kuvaavat mitatut suureet. Kotona mittaamme säännöllisesti erilaisia lämpötiloja tai varmistamme verenpaineen tason. Kaikkialla avainkysymys kuuluu, kuinka luotettavia suoritetut mittaukset ovat. Luotettavuuden varmistamisessa MIKE- Sin tarjoamat mittausten jäljitettävyys sekä toimielinten pätevyydenarviointi eli akkreditointipalvelu ovat avainasemassa. Ne ovat niin kansallisessa kuin kansainvälisessä liiketoiminnassa ja kaupankäynnissä välttämätöntä infrastruktuuria. Tutkimustieto opetuskäyttöön Professori Kess arvelee, että yhteiskunnan eri aloilla tehtävien mittausten luotettavuus koetaan ehdottoman tärkeäksi. Hän pitää kuitenkin tietoa mittauksen epäluotettavuudesta vähintään yhtä tärkeänä ja havainnollistaa asiaa käytännön esimerkillä. - Kaupankäynnissä on tapana kompensoida epätarkka ja epäluotettava mittaaminen asiakkaan hyväksi. Mitä epätarkempi mittaus, sitä suuremmalla marginaalilla myyjä joutuu antamaan tuotetta asiakkaalle eikä hän luonnollisesti saa ylimenevästä määrästä korvausta. Jos esimerkiksi bensiinipumpun tarkkuus on +/- 2 %, asiakas saa keskimäärin pari prosenttia tuotetta ilmaiseksi. Mikäli mittauksen tarkkuutta voidaan lisätä vaikka +/- 1 %:iin, ylimääräisen tuotteen määrä putoaa vastaavasti. Virheellisten mittaustulosten seurauksia ovat yhtä hyvin taloudelliset menetykset kuin inhimilliset kärsimyksetkin, toimialasta ja mittaustapahtumasta riippuen. Niiltä vältytään varmistamalla niin mittalaitteiden tarkoituksenmukainen toiminta kuin mittaajien pätevyys. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös asiantuntevaa koulutusta. - Oulun yliopiston tuotantotalouden osastolla opiskellaan prosessien toimintaa. Osaston tutkimushankkeissa on tutkittu mittaamista osana yritystoimintaa ja tätä tutkimuksellista tietoa siirretään myös annettavaan opetukseen. Oulun yliopistossa on useita ryhmiä, jotka tekevät sekä koulutus- että tutkimusyhteistyötä MIKESin kanssa, Kess kertoo. Yhteistyö yliopiston ja MIKESin välillä tiivistyi entisestään, kun vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen uusi organisaatiomalli CEMIS-OULU. Siihen sulautettiin alueen mittaus- ja tietotekniikan yksiköt Biotekniikan laboratorio, Mittalaitelaboratorio, CWC (Centre for Wireless Communications) ja TOL (Tietojenkäsittelyopin laitos). Vauhtia t&k-prosesseihin CEMISin (Centre for Measurement and Information Systems) perustettiin samanaikaisesti MIKESin Kajaaniin perustaman voima- ja virtauslaboratorion kanssa. Laboratorion tehtävä on kehittää soveltavaa mittaustiedettä ja ylläpitää voiman, vääntömomentin ja virtauksen kansallisia mittanormaaleja. > 5

6 > Mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS keskittyy valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikuntaja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämiseen. Keskuksen tavoitteena on kasvattaa suomalaisyritysten kilpailukykyä painottamalla mittausosaamisen merkitystä. - Haluamme olla valituilla mittaustekniikan aloilla Suomen johtava toimija vuoteen 2015 mennessä. CEMIS työllistää tällä hetkellä noin 120 asiantuntijaa ja keskuksen rahoitus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Mittausosaaminen on teollisuudelle elintärkeää, sillä se on laadunvalvonnan, tuotantotehokkuuden, tuoteturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden avaintekijä, johtava liiketoiminnan kehitysasiantuntija Anas Al Natsheh CEMISistä toteaa. CEMISin ja sen osana toimivan MIKE- Sin voima- ja virtauslaboratorion merkitys Kajaanin alueen, mutta myös koko Suomen yrityksille on suuri. CEMISiltä saatavat palvelut ja asiantuntemus nopeuttavat selkeästi yritysten t&k-prosesseja. Kainuussa on mm. useita yrityksiä, jotka - Mittausosaaminen on teollisuudelle elintärkeää, sillä se on laadunvalvonnan, tuotantotehokkuuden, tuoteturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden avaintekijä, johtava liiketoiminnan kehitysasiantuntija Anas Al Natsheh CEMISistä toteaa. kehittävät voima-, vääntömomentti- ja nestevirtaussuureisiin perustuvia mittalaitteita. Yhteistyöstä kilpailukykyä CEMISissä on vuosittain meneillään keskimäärin 20 eri kehitysprojektia ja valmisteltavana projektia. Yrityksille tarjotaan palveluja yhteisrahoitteisina tutkimushankkeina, yrityskohtaisina toimeksiantoina, teknologia- ja markkinaselvityksinä tai opinnäytetöinä. Yrityksille suunnattujen palvelujen tuloksena on syntynyt jo useita ratkaisumalleja, kuten metrologian ja tarkkuusmittausten kehittäminen, urheiluvälineiden ja urheilijoiden suorituskyvyn määrittämiseen liittyvät mittausjärjestelmät, työkoneiden ja ajoneuvojen langattomat ja energiaomavaraiset anturointi- ja tiedonsiirtoratkaisut sekä ajoneuvo- ja työkonesimulaattorit. - Tarjoamme niin koti- kuin ulkomaisille yrityksille korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden palveluja. Kehitämme uutta teknologiaa yhdessä yritysten kanssa, suoritamme testauksia ja tarjoamme kalibrointipalveluja. Kaikki nämä vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Lisäksi toimimme tiedonvälityskanavana tuomalla suomalaisyritysten käyttöön alansa johtavien yritysten parhaita käytäntöjä ja uraa uurtavia teknologioita yhteisprojektiemme ansiosta. Kansainvälinen partneriverkostomme kasvaa jatkuvasti, Al Natsheh kuvailee. MIKESin laajat kansainväliset yhteydet ja toiminta Euroopan metrologiaohjelmassa (EMRP) tuovat merkittävää lisäarvoa suomalaisyrityksille. EMRP-ohjelma yhdistää projekteissa kansallisen ja eurooppalaisen mittausosaamisen. Innovaatioiden kehittäminen nopeutuu, yritysten kilpailukyky lisääntyy ja samalla tuotetaan yhteiskunnalle tietoa ja taitoa laadukkaaseen elämään, tiedeyhteisön tarpeita unohtamatta. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Jenni Kuva, MIKES MIKES vaikuttaa vahvasti MIKES on toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille kuvannut yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa tavoitteita näin: Kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovatiivisesti toteutettu mittausjärjestelmä ja pätevyydentoteamisjärjestelmä parantavat suomalaisten palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyä sekä kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristön tilaan liittyvien toimintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta. 6

7 Velloiko Marsin kuivalla pinnalla aikoinaan vesi? MSL-mönkijä ottaa siitä selvää suomalaisvalmisteisten kosteuden mittalaitteiden avulla. Suomalaiset tutkimuslaitteet Marsissa Elokuun alussa Mars Science Laboratory (MSL) -laskeutuja saavutti määränpäänsä Marsin. Laskeutujan mukana oli Ilmatieteen laitoksen toimittamia tutkimuslaitteita, joiden kalibroinnissa MIKES oli mukana. Curiosityksi ristityn MSL-laskeutujan yhdeksän kuukautta kestänyt matka päättyi onnistuneesti Gale-kraatteriin lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Curiosity on tähän mennessä suurin koskaan rakennettu mönkijätyyppinen laskeutuja. Se on kolmisen metriä pitkä ja painaa 900 kg sisältäen 80 kg tieteellisiä instrumentteja, mm. Suomesta. - Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään REMS-P ja REMS-H mittalaitteet paineen ja kosteuden mittaamiseen. Molemmat ovat osa Rover Environmental Monitoring Station (REMS) -mittalaitepakettia, jonka avulla tutkitaan Marsin kaasukehää, kosteutta ja painetta, tutkija Maria Komu Ilmatieteen laitokselta kertoo. Painedataa Marsista on jo kerätty aiemmissa missioissa, mutta nyt Marsin pinnalla on ensimmäistä kertaa kaasukehän suhteellista kosteutta mittaava laite, jonka avulla pyritään selvittämään > Mars-mönkijän kosteusinstrumentin lentomalli on pieni ja kevyt. 7

8 Mittauskammion -70 C:n kylmyys ei hyydytä Maria Komun ja Martti Heinosen aurinkoista hymyä. Myös MSL-mönkijän kosteusanturin rinnakkaisversio kammion sisällä on edelleen toimintakykyinen. > Marsin kaasukehän kosteusolosuhteet yhden Marsin vuoden ajalta. Ilmatieteen laitoksen toimittaman laitteen suurin etu pienen massan ja virrankulutuksen lisäksi on sen hyvä tarkkuus, joten toiveissa on saada vastauksia tähän kiinnostavaan kysymykseen. MIKES maailman huipulla NASAn MSL-hankkeella on neljä päätavoitetta, joista tärkein on tutkia, onko Marsissa ollut jossain sen historian aikana elämän ylläpitoon otolliset olosuhteet. Muut tavoitteet ovat tutkia Marsin kaasukehää ja sen sääilmiöitä, Marsin geologinen tutkimus sekä tutkimus, joka auttaa valmistautumaan tuleviin miehitettyihin Mars-lentoihin. Ilmatieteen laitoksesta tuli yksi MSLmönkijän laitetoimittaja espanjalaisen INTA-CABin kanssa jo aiemmin virinneen yhteistyön kautta. Koko MSL-mönkijän mittalaitepaketin yhteisiä testejä on tehty Espanjassa, mutta mittalaitteiden kalibrointi alhaisissa lämpötiloissa uskottiin suomalaiskäsiin. Marsissa vallitsevan hyytävän kylmyyden simulointi vaati MIKESin osaamista ja laitteita. - Ilmatieteen laitoksella teemme myös kosteuskalibrointeja, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siirrymme MIKESiin, kun tarvitsemme erilaisia kosteuspisteitä kylmissä lämpötiloissa luotettavasti ja nopeasti. MIKESissä alin mahdollinen kalibrointilämpötila on tällä hetkellä -70 C. MSL-mönkijän laskeutumisalueella lämpötila voi olla noin -120 C. Mittalaitteemme säilyvät tuossa lämpötilassa vielä hengissä, mutta mittauskykyisiä ne eivät enää ole, Komu selventää. Marsin korkein lämpötila on muutaman asteen plussan puolella ja kylmin -140 C. MIKES on yksi harvoista kalibrointilaboratorioista maailmassa, joka pystyy jäljittelemään kosteuden suhteen avaruusolosuhteita ja pääsee tulevaisuudessa yhä jäätävämpiin lämpötiloihin. Meneillään olevassa radiosondien kalibrointia koskevassa EMRP-projektissa pyritään -80 C:n kalibrointilämpötilaan, mutta vielä kyseisen tutkimuksen tulokset eivät ole hyödynnettävissä. - Normaalisti emme tarjoa asiakkaillemme kalibrointipalvelua kaikkein alhaisimmissa lämpötiloissa, joten tämä on meillekin eräänlainen tutkimushanke. MI- KESin lisäksi nyt suoritetut testit olisi voitu tehdä joillakin avaruuden kaasukehä- 8

9 simulaattoreilla, mutta niiden mittaustuloksilla ei olisi ollut MIKESin tarjoamaa jäljitettävyyttä. Tulosten luotettavuuden kannalta jäljitettävyys on ratkaisevan tärkeää, ryhmäpäällikkö Martti Heinonen kertoo. Anturit suodattimella vai ilman MSL-mönkijään toimitetussa kosteudenmittalaitteessa on kolme anturia. Niiden rinnakkaisversioiden kalibrointi MIKESissä tapahtuu sulkemalla anturit mittauskammioon, jonne syötetään ilmaa kosteus tarkoin säädettynä. Kun tiedetään syötetty kosteus, kammion lämpötila ja paine, mittareiden antamia tuloksia on helppo verrata näihin tietoihin. - Mittausepävarmuus on 3-5 % suhteellista kosteutta. Mittarit ovat jo kalibrointiin tullessaan viritettyjä, joten niiden säätötoimiin ei ole enää tarvetta ryhtyä. Mars-mönkijän antureiden kalibroinnin yhteydessä tehtiin myös huurretesti. Halusimme selvittää, kuinka antureiden päälle kerääntynyt jää vaikuttaa niiden toimintakykyyn, mutta eipä sillä näyttänyt olevan merkitystä, Heinonen sanoo. Vaikka Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää, testaamatta ei voida sanoa, kuinka kosteusanturit käyttäytyvät aidossa tutkimusympäristössä. Suoritetun kalibroinnin suurin hyöty onkin siinä, että Ilmatieteen laitoksen jo aiemmin referenssimallille tekemät laskelmat voidaan todeta oikeiksi. Tällä hetkellä MIKESissä suoritetaan kosteusantureiden riisuttujen versioiden mittauksia. - MSL-mönkijän kosteusantureissa on suodatin suojaamassa laitteita Marsin rautapitoiselta pölyltä, joka saattaa aiheuttaa laitteissa oikosulkuja. Mittaamme anturien vasteaikoja suodattimen kanssa ja ilman, jotta suodattimen vaikutus voidaan ottaa oikealla tavalla huomioon, Komu kuvailee. Tämänkertaiseen kalibrointityöryhmään osallistui MIKESistä Martti Heinosen lisäksi tutkija Hannu Sairanen, joka vastasi käytännön toimenpiteistä. Ilmatieteen laitokselta mukana on ollut Maria Komun lisäksi vanhempi tutkija Maria Genzer. Vertailevaa planeettatutkimusta Ilmatieteen laitoksen ja MIKESin yhteistyö on moninaista. MIKES tekee mm. Ilmatieteen laitoksen havaintoyksikön kalibrointireferenssien kalibrointeja antaen niille jäljitettävyyden, mikä maailman meteorologipiireissä ei suinkaan ole itsestäänselvyys. MSL-mönkijä tutkii Marsin rutikuivaa pintaa. Lämpötila vaihtelee muutamasta plussa-asteesta -140 asteen pakkaseen. - Hyvä esimerkki yhteistyöstämme on parhaillaan meneillään oleva EMRP-ohjelmaan kuuluva Meteomet (Metrology for Meteorology) -hanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa meteorologian säähavaintojen luotettavuutta jäljitettävyyden kautta. MIKESin osuus hankkeessa on radiosondien kosteus- ja lämpötilakalibrointien kehittäminen. Ilmatieteen laitoksen lisäksi yhteistyökumppanina toimii Vaisala, Heinonen kertoo. MIKES ja Ilmatieteen laitos ovat tehneet pitkään yhteistyötä avaruustutkimuksen parissa. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen ja tutkimustuloksia voidaan jo nyt hyödyntää. - Tutkimalla Marsia voimme oppia jotain uutta myös maapallosta ja sen ilmakehästä, minkä johdosta tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että olemme yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtäneet mm. Pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä, Komu paljastaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö ja Nasan kuva-arkisto 9

10 Akkreditointi lisää vaikuttavuuttaan Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellaan EU:n tuotedirektiiviuudistuksen kansallista toimeenpanoa. Tämänhetkisen tiedon mukaan uudistettu kansallinen lainsäädäntö tulisi voimaan 2015, jolloin akkreditoinnista saatetaan säätää horisontaalisessa yleislaissa. Akkreditoinnin merkitys EU:ssä on kasvussa, mistä kielii mm. vuoden 2010 alusta voimaan tullut uusi lainsäädäntöpuite, New Legislative Framework (NLF). Se koostuu akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksesta (NLF-asetus) ja päätöksestä tuotteiden kaupan pitämistä koskevista säännöksistä (NLF-päätös). Uusi lainsäädäntöpuite muodostaa perustan tulevalle sektorikohtaiselle lainsäädännölle. Marraskuussa 2011 Euroopan komissio antoi ehdotukset kaikkiaan yhdeksän tuotedirektiivin muuttamiseksi. Hankkeen tavoite on saattaa tuotedirektiivien muutokset osaksi kansallista tuotelainsäädäntöä ja tehdä siihen tarpeelliset kansallisen lainsäädännön edellyttämät muutokset. Toimeenpanon valmistelu on parhaillaan meneillään Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). - Aiemmin turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät lainsäädäntöasiat oli hajautettu ministeriön kahdelle osastolle, mutta vuosi sitten ne keskitettiin Työelämä- ja markkinaosastolle. Näiden asioiden keskittäminen yhdelle osastolle on toimiva ratkaisu, kaupallinen neuvos Tomi Lounema arvioi. Yhteinen lainsäädäntö yhteiset edut NLF-asetuksessa säädetään akkreditoinnista ja markkinavalvonnan vähimmäisvaatimuksista nyt ensi kertaa kattavasti EUlainsäädännössä. Tähän saakka akkreditoinnista on säädetty jäsenmaissa vain kansallisesti, jolloin sääntely ei ole yhteneväistä koko EU-alueella. NLF-asetus on jäsenvaltioita sellaisenaan velvoittava. Sen sijaan NLF-päätöksellä ei ole suoraa oikeudellista vaikutusta, vaan se toimii ohjeena uusia tuotedirektiivejä laadittaessa. - NLF-päätökseen sisältyvät säännökset talouden toimijoiden velvollisuuksista, tuotteen vaatimustenmukaisuudesta, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittamisesta ja suojamenettelyistä. Yksi syy koko NLF-lainsäädäntöpuitteen säätämiselle oli se, että markkinavalvonta on eritasoista EU-jäsenmaissa. Lainsäädäntöuudistuksen myötä EU:n markkinoilla tuoteturvallisuus paranee, kun akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta säädetään mahdollisimman yhdenmukaisesti koko EU-alueella, Lounema tähdentää. Muita direktiivipaketin tavoitteita ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen, tuotteiden sääntelyn harmonisointi sekä yhdenmukaistetun lainsäädännön avulla vain olennaisten vaatimusten sääntely. Näitä vaatimuksia ovat terveys, turvallisuus, ympäristönsuojelu ja kuluttajansuoja. 10

11 Euroopan komission laatimien direktiiviluonnosten käsittely neuvoston työryhmässä käynnistyi viime vuoden lopulla. Tämän vuoden aikana neuvotteluita neuvoston työryhmässä on käyty tiiviisti ja kova tahti jatkuu. Direktiivipaketin neuvotteleminen EU:ssa kestänee varmasti ensi vuoden puolelle, jonka jälkeen direktiivien implementointi kansalliseen lainsäädäntöön saanee kahden vuoden käsittelyajan. FINAS mukana johtoryhmässä Direktiivien täytäntöönpano edellyttää kansallisen tuotelainsäädännön uudistamista monelta osin ja merkittäviä rakenteellisia muutoksia lainsäädäntöön. Kaikkien yhdeksän direktiivin osalta markkinavalvontaa ja akkreditointia koskevat säännökset pyritään saamaan niin yhteneväisiksi kuin mahdollista. - Tarkoituksena on säätää kansalliset akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevat yleislait. Akkreditointilaki koskisi horisontaalisesti kaikkea akkreditointitoimintaa ja markkinavalvontalaki ensivaiheessa ainoastaan direktiivipakettiin kuuluvaa tuotesääntelyä. Yleislakien osalta on selvitettävä, koskevatko ne TEMin hallinnonalojen lisäksi myös muiden ministeriöiden hallinnonaloja, Lounema kertoo. Jo ennen direktiivipakettiin kuuluvien direktiivimuutosten kansallista täytäntöönpanoa on syytä tarkastella voimassa olevan tuotelainsäädännön ajanmukaisuutta. Direktiivien täytäntöönpanoa valmistelemaan onkin muodostettu johtoryhmä, joka koordinoi moniulotteista toimintaa ja varmistaa resurssit sekä osaamisen. - Suomessa akkreditoinnin huippuosaamista edustaa FINAS-akkreditointipalvelu, jonka johtaja Leena Tikkanen on johtoryhmän itseoikeutettu jäsen. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. selvittää lakiuudistuksen horisontaaliset ja perustuslailliset kysymykset sekä seurata erityisesti yleislakien valmistelua, itsekin johtoryhmään lukeutuva Lounema toteaa. Hän korostaa, että koko prosessin tavoitteena on akkreditoinnin aseman vahvistaminen entisestään ja sen tukeminen kansallisessa lainsäädännössä. - Lainsäädäntöuudistuksen myötä EU:n markkinoilla tuoteturvallisuus paranee, kun akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta säädetään mahdollisimman yhdenmukaisesti koko EU-alueella, kaupallinen neuvos Tomi Lounema TEMistä painottaa. NLF:n direktiivipaketin sisältö Direktiivipaketti sisältää 9 eri direktiiviä, joita käsitellään yhtenä kokonaisuutena. pienjännitedirektiivi, LVD elektromagneettinen yhteensopivuus, EMC-direktiivi hissidirektiivi, LD yksinkertaiset paineastiat, Simple ei-automaatiset vaa at direktiivi, Nawi mittauslaitedirektiivi, MID siviiliräjähdedirektiivi ATEX-direktiivi pyrotekniikkadirektiivi Laki lelujen turvallisuudesta tuli voimaan , joten se on jo NLF-päätöksen mukainen. TEM kampanjoi akkreditoinnin puolesta Akkreditoinnin asema on kaiken aikaa vahvistunut myös EU-lainsäädännössä ja se on tullut pakolliseksi yhä useammalla toimialalla. TEM suosittelee hallinnonaloilleen akkreditointia pätevyyden osoituskeinona ja lisää akkreditointitietämystä myös muissa ministeriöissä. - Vaikka akkreditoinnin merkitys vaihtelee eri hallinnonaloilla, se lisää selkeästi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja on etu suomalaiselle teollisuudelle ja kaupalle. Tiedonpuute on yksi tärkeimmistä syistä akkreditoinnin hyödyntämättä jättämiseen. Siksi olemme yhdessä FINASin kanssa käynnistäneet ministeriöiden lainvalmistelijoille suunnatun tiedotuskampanjan siitä, miten akkreditointia voidaan käyttää hyödyksi, Lounema sanoo. Ensimmäinen akkreditointia valottava tiedotustilaisuus järjestettiin tämän vuoden syyskuussa TEMin tiloissa ja jatkoa seuraa vuoden 2013 aikana. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 11

12 CLEEN ajaa kestävää kehitystä Energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) on yhtä kuin voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio CLEEN Oy. Sen voima on uudenlaisessa yhteistyökonseptissa ja heterogeenisessä osakaskunnassa, joka ideoi ja toteuttaa innovaatioihin tähtääviä tutkimusteemoja. Neljä vuotta sitten perustetun CLEE- Nin tavoitteena on saattaa yhteen eri alojen johtavia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joille energia- ja ympäristöosaaminen on tärkeä uudistumis- ja kilpailutekijä. Sen osakkaina on 28 yritystä ja 17 tutkimusinstituutiota, joista yksi on Mittatekniikan keskus (MIKES). CLEENillä on tällä hetkellä käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa, joista kolmessa MIKES on mukana. Tämän lisäksi valmisteilla on kolme tutkimusohjelma-aloitetta. - Toimintamme lähtökohta on uudenlainen elinkeinoelämän tarpeista lähtevä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (T&K&I), tavoitteena perustutkimuksesta kaupallistamiseen johtavan innovaatioketjun nopeuttaminen. Yrityslähtöisen, horisontaalisen ja poikkitieteellisen toimintamme tuloksena pystymme luomaan kaupallisesti merkittävämpää uutta tietoa entistä tehokkaammin, toimitusjohtaja Tommy Jacobson kuvailee CLEENin visiota. Hän painottaa tutkimusohjelmissa toimivien yhteistyökumppaneiden heterogeenisyyden merkitystä ja siitä saatavaa voimaa nähdä globaaleja megatrendejä. Kehityspäällikkö Tero Eklin MIKESistä on samaa mieltä ja valottaa MIKESin mukanaolon motiiveja. - MIKESin keskeinen tehtävä on tuottaa metrologian ja laadunvarmistuksen palveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteena on kasvavissa määrin soveltaa osaamistamme uusilla alueilla ja innovaatioprosessin eri vaiheissa. Kansallinen etu luupin alla CLEENin tavoitteena on syntyneen uuden tiedon ja innovaatioiden mahdollisimman laaja-alainen hyödyntäminen myös tutkimuskonsortion ulkopuolella perustuen avoimeen innovaatioon ja ekosysteemiajatteluun. CLEENin tutkimustoiminnan tulokset ovat raaka-ainetta yritysten tuotekehitysprosesseihin uuden liiketoiminnan kehittämiseksi sekä edelleen uuden tiedon tuottamiseksi tutkimusyhteisöjen tutkimushankkeissa. Tutkimusteemat valikoituvat CLEENin osakaskunnan avulla, joka edustaa kansainvälisestikin huomattavaa Cleantechyhteenliittymää. Osakkaat määrittävät tutkimustoiminnan painopisteet saattamalla yhteen maailmanlaajuisista energia- ja ympäristöhaasteista nousevat tiedon tarpeet kansainvälisesti korkeatasoisen tieteen luomiin mahdollisuuksiin suomalaisessa T&K&I-ympäristössä. 12

13 MIKESillä iso rooli CLEENin ohjelmissa Tämän seurauksena mm. Suomessa T&K&I-toimintaa harjoittavien yritysten kilpailukyky paranee, syntyy uutta yritystoimintaa ja uusimman teknologian demonstrointeja. Myös suomalaisen osaamisen relevanttisuus ja hyödynnettävyys kansainvälisen liiketoiminnan kannalta kasvaa. Tutkimustoiminta pidetään avoimena kulloinkin soveltuvimmille resursseille, joiden ei tarvitse löytyä osakkaiden riveistä. Tutkimusohjelmakonsortiot koostuvat tasavertaisesti yrityksistä ja tutkimusyhteisöistä. Koska CLEEN tutkimusohjelmineen on osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, neljäs sidosryhmä ohjelmissa on kotimainen julkinen rahoittaja, joka on tällä hetkellä Tekes. Myös Suomen Akatemian ja TEMin uusiutuvan energian edistämiseen liittyvät rahoitusinstrumentit olisivat lähitulevaisuudessa luontevia koko innovaatioketjun kattamiseksi ja tehostamiseksi sekä uusimpien Cleantech-ratkaisujen demonstroimiseksi juuri Suomessa. Kansainvälistymisen vauhdittamiseksi erityisesti Kiinan MOST:in (Ministry Of Science and Technology) ja EU:n rahoitus ovat tärkeitä vaihtoehtoja. - Julkisen rahoittajan, kotimaisen tai ulkomaisen, ensisijaisena tehtävänä on edistää kansallista hyvinvointia. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset eivät ensisijaisesti aja Suomen etua eivätkä ehkä tutkimusyhteisötkään, koska liiketoimintaa ja osaamista voidaan entistä vähemmän rajata kansallisvaltioiden mukaan. Suomen mahdollisuus on tarvelähtöinen, tehokas ja ketterä T&K&I-toimintaympäristö ja sitä tukevat edelläkävijämarkkinat, Jacobson huomauttaa. MMEA-tutkimusohjelma MIKES on mukana CLEENin tämänhetkisistä tutkimusohjelmista kolmessa: Ympäristön mittaus ja monitorointi (MMEA), Antti Manninen (vas.) esittelee Tommy Jacobsonille ja Tero Eklinille (oik.) MIKESin suurjännitelaboratoriota. Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitokset (FCEP) ja Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM). Kehityspäällikkö Tero Eklin toimii MMEA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkönä ja ryhmäpäällikkö Antti Manninen MIKESin edustajana FCEP- ja SGEM-ohjelmien ohjausryhmissä. - MMEA-ohjelman kaksi tärkeää ajuria ovat kestävän kehityksen ratkaisut, joiden tarve on osoittautunut odotettua voimakkaammaksi, ja julkisen ympäristötiedon datan vapautuminen ja sen hyödyntäminen. Uudenlaiset tietojenkäsittelyn infrastruktuurit, ns. pilvipalvelut, mahdollistavat jo nyt yksityishenkilöiden tekemät datanlouhinnat, mikä parantaa ratkaisevasti mm. pk-sektorin yritysten ympäristödatan käyttöä. Kun tähän vielä lisätään erilaiset nanoteknologia-, sensoreihin ja sensoriverkkoihin liittyvät ratkaisut, tarve MMEA-tutkimusohjelmalle oli ilmeinen, Eklin selittää. Ohjelmassa kehitetään ympäristötiedon alustaa, yhtä paikkaa, johon kootaan monenlaista ympäristötietoa helposti ja nopeasti hyödynnettäväksi. Avoimeen dataan liittyy kuitenkin aina luotettavuuskysymys, joten MIKESin ydinrooli alustan kehitystyössä on varmistaa, että laatudata kulkee tietodatan kanssa käsi kädessä. - Alustaan koottava ympäristötieto tulee sisältämään runsaasti erilaisia mittauksia, joihin tarvitaan älykkäällä tavalla kalibroitavuutta mittaustiedon laadun varmistamiseksi. Kyse on huikeista vapautuneen tiedon käyttömahdollisuuksista, sillä tähän mennessä julkisesti tuotettua dataa on hyödynnetty hyvin vajavaisesti, Eklin toteaa. > CLEENin osakkaina on 28 yritystä ja 17 tutkimusinstituutiota. 13

14 Suomeen on mahdollista luoda energiateeman ympärille rakennettuja tutkimuksen solmupisteitä. > Kasvua MMEA-arvoketjusta Uuden teknologian pilotointi ja demonstrointi on tärkeä osa CLEENin tutkimusohjelmiin kuuluvaa T&K-työtä. MMEA-ohjelmassa toteutetaan kaksi pilottia, joista toinen Kiinassa Chenchenin yliopistokampuksella ja toinen Suomessa. - Chenchenin kampukselle asennetaan ympäristötiedon alusta, johon kerätään tietoa hiukkaspitoisuuksista kampuksen alueella suomalaisten pk-yritysten kehittämien sensorien avulla. Yrityksille MMEA:n tuoma lisäarvo on merkittävä, sillä ne pääsevät mukaan isoon kuvioon testaamaan omaa teknologiaansa. Hankkeessa on mukana myös uudenlainen tutkimuskonsepti, jossa opiskelijat käyttävät matkapuhelinsovellusta ja välittävät käyttäjähavaintoja. Erilaista dataa yhdistämällä tutkitaan alustan lokalisointia tällaiseen ympäristöön, Eklin kertoo. Toinen pilotti on sisäilman, sähkönlaadun ja energiankäytön seurantatutkimus. Siinä on monitoroitu sisäilman laatua ympäristötiedon alustaa hyödyntäen. MMEA-ohjelmassa tehdään myös ympäristötehokkuustutkimuksia erityyppisille kokonaisuuksille; tuotteille, prosesseille tai vaikka kokonaiselle kaupungille. Tavoitteena on hyödyntää reaaliaikaisia mittauksia ympäristötiedon alustan kautta. Lisäksi mittausteknologioiden tutkimuksella pyritään saamaan alustaan uudentyyppistä mittaustietoa, ja toisaalta luomaan yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. - Tutkimusohjelmissa mukana olevien yritysten heterogeenisyys on tärkeä tavoite. Suuryritysten rinnalle haluamme pkyrityksiä kehittymään. Tarjoamme pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa olemalla mukana MMEA-arvoketjun usealla tasolla. Se on näille yrityksille MMEA-ohjelman tuoma selkeä lisäarvo. FCEP-tutkimusohjelma CLEENin tavoite vyöryttää markkinoille uusia innovaatioita näyttää toteutuvan. Hyvä esimerkki on laivojen haitallisten päästöjen puhdistamiseen suunniteltu rikkipesuri, jota Wärtsilä Finland Oy ja Metso Power Oy kehittävät Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitokset (FCEP) -tutkimusohjelmassa. Wärtsilä on jo hakenut patenttia uudelle teknologialleen ja myös MIKES on tehnyt uuden aluevaltauksen. - MIKESin osuus tässä ohjelmassa on termosähköisten materiaalien mittausten kehittäminen. Tämä on ollut meille uusi tutkimusalue, jonka ansiosta olemme päässeet mukaan myös EMRP-ohjelman (European Metrology Research Programme) samaa aihepiiriä käsittelevään Metrology for Energy Harvesting -tutkimusprojektiin. Lisäksi olemme saaneet Suomen Akatemialta aihetta koskevan hankerahoituksen, joten alun pieni roolimme FCEP-ohjelmassa on paisunut aivan uusiin ulottuvuuksiin tämän tutkimussuunnan osalta, ryhmäpäällikkö Antti Manninen MIKESistä kertoo. Ensi vuoden puolella käynnistyy jälleen uusi EMRP-ohjelman energiahaku. Suomeen on Mannisen mukaan mahdollista luoda energiateeman ympärille rakennettuja tutkimuksen solmupisteitä, joiden toteutuksessa hän näkee MIKESillä tärkeän roolin. SGEM-tutkimusohjelma Manninen on mukana myös Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM) -tutkimusohjelmassa, jossa MIKESillä on iso rooli. Ohjelmassa on kehitetty tarkkaa mittalaitteistoa sähkön laadunmittauksiin. - Ohjelman alussa tutkimme yhdessä VTT:n kanssa mikromekaniikkaan perustuvien anturien käyttöä. Siitä on ensimmäinen demonstraatio toteutettu, mutta sen jälkeen olemme keskittyneet lähinnä kolmivaihetehon ja epäsymmetrisen eisinimuotoisen sähkön tarkkaan mittaukseen tarvittavan laitteiston kehittämiseen, jolle on käyttöä mm. sähkön pientuottajien verkkoon syöttämän sähkön laadun valvonnassa. Laitteistoa on tarkoitus käyttää SGEM-tutkimusohjelman viimeisen vaiheen mittauksissa. MIKES on mukana myös älykkäitä sähköverkkoja tutkivassa EMRP-ohjelman tutkimusprojektissa. Molemmat ohjelmat hyödyttävät toisiaan ja johtavat toivottavasti suomalaisen sähköverkon ominaisongelmien ratkomiseen kansainvälisin voimin. - EMRP-projektissa MIKESin päätehtävä on ollut etäluettavien sähkömittareiden kaukokalibroinnin kehittäminen. Tämä tulee ajankohtaiseksi uuden mittalaitelain myötä, johon sisältyy mittareiden käytönaikainen varmistaminen. Olemme tuomassa tätä osaamista myös SGEM-ohjelmaan, Manninen kertoo. 14

15 Kirkas focus, korkea laatutaso CLEENin toiminnassa jatkuva ja merkittävä uudistuminen on välttämätöntä toiminnan lisäarvon säilyttämiseksi. MMEA-, FCEP- ja SGEM-ohjelmat ovat käynnissä vielä reilun vuoden, mutta seuraavan sukupolven ohjelmien suunnittelu on jo käynnistetty. Tavoitteeksi on asetettu entistä tarvelähtöisempien tutkimusohjelmien muodostaminen, mikä voisi toteutua purkamalla nykyiset ohjelmat rakennuspalasiksi ja kasaamalla niistä uusia, tiettyyn ratkaisuun tähtääviä kokonaisuuksia. - MIKESin kaltaisilla horisontaalisilla toimijoilla, jotka ovat nyt mukana useissa tutkimusohjelmissa, on keskeinen rooli, kun lähdetään suunnittelemaan tutkimusohjelmille jatkoa. He tuntevat taustat, tulokset ja toisensa ja ovat siten kullanarvoisia, Jacobson toteaa. CLEENin tulevaisuuden tavoitteisiin hän lukee tuloksellisen tutkimustoiminnan lisäksi ohjelmien tieteellisen korkeatasoisuuden selvittämisen ja myös sen nostamisen, jos se on ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Jokaiselle ohjelmalle on nimetty ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva Scientific Advisory Board ja työtä koordinoimaan CLEE- Nin sisältä koottu Science Council. Näiden tehtävänä on arvioida CLEENin tutkimustoiminnan tieteellistä korkeatasoisuutta ja esittää sen parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. MIKES ja Metrologian neuvottelukunta (MNK) suunnittelevat energia- ja ympäristöalan EMRP-hakujen aktivointiseminaarin järjestämistä helmikuussa Lisätietoja: CLEEN Oy:n kahdeksan strategista tutkimusaihealuetta Hiilineutraali energiantuotanto Hajautetut energiajärjestelmät Kestävät polttoaineet Energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot Tehokas energiankäyttö Resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut Materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Syksyllä 2012 näillä aihealueilla on käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa. Tulevaisuuden työtä ohjaa myös focuksen kirkastaminen. Osakaskunta ja ulkopuoliset arvioijat ovat todenneet CLEE- Nin tutkimuspohjan usein liian laveaksi resursseihin verrattuna. Entistä tiukempaa tutkimustoiminnan linjausta varten on laadittu uusi tutkimusstrategia. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Jenni Kuva, MIKES Kuvassa MIKESin ioniloukun elektrodit, joiden väliin on tarkoitus vangita yksi 88 Sr + ioni. Elektrodien välinen etäisyys on 0,56 mm. Kuva: Anders Wallin. MIKES nobelistien jalanjäljillä David J. Wineland ja Serge Haroche jakavat vuoden 2012 fysiikan Nobel palkinnon. David Wineland ryhmineen (National Institute of Standards and Technology, USA) on kehittänyt ionien vangitsemis- ja jäähdytystekniikoita, joiden eräs sovellus on optinen ionikello (tai valokello ). Tällä hetkellä maailman tarkin kello onkin juuri Winelandin ryhmän kehittämä 27 Al + -ioniin perustuva ionikello, jonka suhteellinen tarkkuus on 8,6 x Jos tämä kello kävisi jatkuvasti, se jätättäisi tai edistäisi noin sekunnin neljässä miljardissa vuodessa. Myös MIKESissä rakennetaan uutta optista ionikelloa. Ioniksi on valittu 88 Sr +, koska sen energiatilat vaativat pienemmän laser-arsenaalin. Tavoitteena onkin rakentaa siirrettävä kello, koska tarkkuuksien parantuessa kellojen vertailu muodostuu suureksi ongelmaksi eri maiden metrologiainstituuttien sijaitessa kaukana toisistaan. Lisätietoja antavat: Johtava metrologi Mikko Merimaa, puh Erikoistutkija Thomas Fordell, puh Erikoistutkija Thomas Lindvall, puh

16 Tunne mittausepävarmuus mittaa luotettavasti Mittaustulokset, joiden luotettavuudesta ei ole näyttöä, ovat merkityksettömiä. Siksi Mittatekniikan keskus (MIKES) tarjoaa koulutusta mittausepävarmuuden määrittämiseen ja räätälöi koulutuksen tarvittaessa asiakkaan mittaustarpeiden mukaiseksi. MIKES on järjestänyt kaikille avoimia mittausepävarmuuskursseja vuodesta 2007 alkaen ja yrityksille räätälöityjä kursseja jo vuodesta 2003 lähtien. Viime keväänä yhteinen mittausepävarmuuskurssi räätälöitiin Millogille, Finnairille ja Ilmavoimille. Kurssi toteutettiin sekä luentotilaisuutena MIKESissä että yritysten tiloissa, jolloin opetuksessa voitiin hyödyntää asiakkaan omia tilanteita ja laitteita. Koulutuspäiviä oli kaksi, joista ensimmäisen kaikki 24 osallistujaa viettivät yhdessä MIKESin tiloissa. Alkuopetuksen aikana käytiin läpi metrologian peruskäsitteet ja mittausepävarmuuden arvioinnin perusteet. Sen jälkeen koulutus eriytyi yritysten omiin tiloihin ja keskittyi kullekin tärkeisiin aiheisiin. - Millogin 9 kurssilaisen joukko tutustui sähkö- ja painemittausten tyypillisiin epävarmuustekijöihin. Saimme myös kotitehtäväksi näihin liittyvän mittauksen suorittamisen sekä epävarmuuslaskelman laatimisen. Toisena koulutuspäivänä kotitehtävä sitten purettiin ja saimme palautetta suorituksestamme, mikä oli erittäin opettavaista, mittaustekniikan asiantuntija Markku Pentikäinen Millogilta kertoo. Myös Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Finnairin laboratoriot suorittivat kotitehtävät omilla menetelmillään. Mystiikka pois matematiikasta Ihan hetkessä kolmelle yritykselle räätälöity koulutuskokonaisuus ei syntynyt, vaan onnistunutta lopputulosta edelsi usean kuukauden pituinen suunnittelu. Kaikki käynnistyi lähes vuosi aikaisemmin Maailman akkreditointipäivästä , jota samalla vietettiin FINASpäivänä. - Laboratoriopäällikkö Jarmo Viitanen Ilmavoimista piti tilaisuudessa esityksen - Olemme hioneet kalibroijien ja suunnittelijoiden perustaitoja mittausten epävarmuuden analysoinneissa. Myös valmiutemme laatia mittausepävarmuusanalyysejä on parantunut, Markku Pentikäinen arvioi koulutuksen antia. Kalibrointien merkitys Ilmavoimille toiminnan laadun varmistamisessa. Hänen esityksensä innoittamina ryhdyimme visioimaan laajemman yhteistyön kehittelyä Millogin, Finnairin ja Ilmavoimien laboratorioiden välille. Aiemmilla vuosikymmenillä yhteistyötä oli jo ollutkin, mutta se oli vuosien saatossa pahasti hiipunut, Pentikäinen muistelee. Hän ja kollegansa Pertti Saarinen, laboratoriopäällikkö Jaakko Ikonen Finnairilta ja Jarmo Viitanen Ilmavoimista sekä MIKESin edustajat Antti Manninen, Ilkka Iisakka, Risto Rajala ja Sari Saxholm ryhtyivät suunnittelemaan yhteistyötä tarkemmin ja totesivat, että yhteiskoulutukselle oli hyvät edellytykset saman asiakaskunnan ansiosta. - Me kaikki tuotamme kalibrointi- ja kunnossapitopalveluita pääasiakkaillemme ja tunnemme siten heidän korkean vaatimustasonsa. Haluamme Millogilla panostaa toimintamme kehittämiseen kaikilla osa-alueilla ja tuottaa asiakkaillemme luotettavaa lisäarvoa mittauslaitteiden elinkaarikustannusten minimoimiseksi. Tähän tarvitaan parasta mahdollista osaamista ja kyseinen kurssi on yksi tapa turvata osaamisemme, Pentikäinen arvioi. 16

17 Kurssilaisten kommentteja Saavutimme kurssille asetetut tavoitteet hyvin. Uskon, että tätä koulutusyhteistyötä tullaan jatkamaan ja laajentamaan. Markku Pentikäinen, Millog Oy Olimme kurssiin varsin tyytyväisiä ja olemme valmiita kehittelemään jatkokurssia. Suomessa tämän alan toimijoita on vähän, joten yhteistyö on järkevää. Jarmo Viitanen, Ilmavoimat Olimme kaikki kiinnostuneita tämän kaltaisesta koulutusyhteistyöstä, sillä toimimme samankaltaisten asiakkaiden kalibrointipalvelujen tuottajina. Jaakko Ikonen, Finnair Hänen mielestään metrologinen osaaminen kehittyy pitkällisen kokemuksen myötä. Sen sijaan hankitun kokemuksen kanavointi mittausepävarmuuden muodolliseen hallintaan eli laskentakaavojen käyttöön koetaan usein pelottavana mörkönä. Järjestetyn mittausepävarmuuskurssin yhtenä tavoitteena olikin oppia MIKESiltä mittaamisen tekniikoita ja poistaa mystiikkaa mittausepävarmuuden laskennan ympäriltä. Oppilaitokset tarjoavat vain vähän valmiuksia laskennan käyttöön. MIKESillä paljon annettavaa Millogille Koulutus on hyvä osaamisen perusta, mutta todellinen hyöty koulutuksesta saadaan vasta onnistuneen käytännön sovelluksen myötä. Millogilla käytäntöön soveltamista on harjoiteltu mm. mittanormaalien ja mittauslaitteiden seurannassa ja hyödyntämisessä sekä mittaus-epävarmuuden arvioinnissa ja kalibrointivälien hallinnassa. - Olemme hioneet kalibroijien ja suunnittelijoiden perustaitoja mittausten epävarmuuden analysoinneissa. Tätä kykyä tulemme hyödyntämään yhä laajemmin mittausten automatisoinnin avulla. Myös valmiutemme laatia mittausepävarmuusanalyysejä on parantunut. Tämä näkyy kaikilla perinteisillä osa-alueilla, mutta menetelmiä sovelletaan myös mm. sähkömagneettisten kenttien ja -vuotojen sekä mikroaaltotehon mittaamisessa, Pentikäinen luettelee. Koko Millog Oy, joka nykyisin vastaa materiaalin tason 2 kunnossapidosta, eriytettiin Puolustusvoimista vuonna Sen mukana eriytettiin myös kalibrointilaboratorio, joka on harjoittanut kalibrointitoimintaa jo 60-luvulta lähtien. Millogin ja MIKESin asiakassuhde on pitkäikäinen, mutta yhteistyö on laajentunut erityisesti muutaman viime vuoden aikana. - Millogin osalta tämä mittausepävarmuuskurssi kattoi vain pienen, mutta perustavaa laatua olevan osan toiminnastamme. Esimerkiksi suurtaajuus- ja mikroaaltotekniikan alueella olisi varmaankin tarpeen oppia lisää yhdessä ja näen yhteistyömahdollisuuksia myös sähköisten suureiden ulkopuolella. Millogin loppuasiakkaat ottavat jatkuvasti käyttöönsä uusia laitteita ja järjestelmiä, jotka asettavat uusia mittausteknisiä haasteita Millogin henkilöstölle. Myös asiakkaiden vanhoille laitteille tarjottava tuki sekä korvaavien ratkaisujen miettiminen lisäävät koulutustarvetta. Mittausepävarmuuden analysointi on tärkeä osa tätä työtä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö ja Millogin kuva-arkisto MIKESin mittausepävarmuuskurssit MIKESin tiloissa Espoon Otaniemessä järjestetään kaikille avoimia päivän mittaisia koulutustilaisuuksia mittausepävarmuudesta. Mittausepävarmuus kuvaa käytännössä mittausten luotettavuustasoa ja kurssi tunnetaankin nimellä Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin. Kurssilla osallistujat saavat perustiedot mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskemisesta sekä ideoita kurssilla esitettyjen asioiden soveltamiseksi omissa mittauskohteissaan. Yleisen peruskurssin lisäksi MIKES toteuttaa asiakkaille räätälöityjä kursseja erikseen sovittavassa laajuudessa. Räätälöidyillä kursseilla keskitytään asiakkaan mittauskohteisiin ja käsitellään esimerkkejä näiden lähtötietojen perusteella. Kurssin sisältö suunnitellaan ja sovitaan aina yhdessä. Kurssi voidaan toteuttaa MIKESissä tai asiakkaan tiloissa. MIKES voi myös toteuttaa mittausepävarmuuslaskennat asiakkaan lähtötiedoilla, jolloin laskentaa viedään eteenpäin askel kerrallaan, asiakkaan täydentäessä ja tarkentaessa lähtötietoja. Lopputuotteena asiakas saa käyttöönsä muunneltavissa olevat Excel-taulukot laskennasta sekä opastuksen niiden käyttöön ja laajempaan hyödyntämiseen. Mittausepävarmuuden koulutus ja laskenta noudattavat kansainvälisen tunnetun mittausepävarmuusoppaan, GUMin, periaatteita (Evaluation of measurement data Guide to the expression of uncertainty in measurement, JCGM 100:2008). Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Mittatekniikan keskus, Sari Saxholm, p

18 UUTISIA Uudet MIKESläiset Maksim Shpak aloitti työnsä lämpötila- ja massametrologian tutkijana Anders Wallin aloitti tutkijana ajan ja taajuuden parissa Hän vahvistaa MIKESin ionikello-tiimiä ja työskentelee IonClock/TOSIC projektien parissa. Aiemmin hän kehitti optisia pinsettejä biofysiikan mittauksiin piko- Newton/nanometri skaalassa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Uusi SFS-käsikirja: Toleranssit ja pinnankarheus Tekninen piirustus on vuosikymmenten varrella mullistunut ja nykyään puhutaan geometrisestä tuotemäärittelystä eli GPS:stä. SFS (Suomen Standardisoimisliitto) on julkaissut neliosaisen SFS-käsikirjan 20, joka sisältää kompaktissa muodossa kaikki oleellisimmat GPS-standardit (geometric product specifications, geometrinen tuotemäärittely) sekä oppaan. MetSta (Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys) toteutti oppaan eli sarjan ensimmäisen osan (SFS-käsikirja 20-1, Toleranssit ja pinnankarheus. Osa 1: Opastusta GPS-standardien käyttöön.) SFS:n projektirahoituksen ja Metrologian neuvottelukunnan Standardisointijaoston kautta saadun Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen avulla. Opas sisältää tekstejä useilta asiantuntijoilta yliopisto- ja yritysmaailmasta sekä luonnollisesti MetStasta. MIKESistä oppaaseen ovat kirjoittaneet esimerkein höystettyjä kappaleita Veli-Pekka Esala, Björn Hemming, Ilkka Palosuo ja Sari Saxholm. EMRP-partnerointikokous MIKESissä kesäkuuta Emma Mykkänen aloitti sähkömetrologian diplomityönsä Työn aihe liittyy virran kvanttinormaalin kehittämiseen osana kvanttimetrologiakolmio-projektia. Työn valmistuttua hän jatkaa jatko-opiskelijana saman projektin parissa. MIKES isännöi juhannuksen jälkeisellä viikolla pidettyä EMRP (European Metrology Research Programme) -partnerointikokousta. Kokous oli kolmipäiväinen ja oli yksi kolmesta tänä vuonna järjestetyistä partnerointikokouksista. Kokoukseen osallistui 130 uusia projekteja suunnittelevaa tutkijaa. EMRP on Euroopan metrologian tutkimus- ja kehitysohjelma, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen nykyiseen Artiklaan 185 (aiemmin Artikla 169). Ohjelma on rinnakkainen EU:n 7. puiteohjelmalle. Ohjelmaan on sitoutunut yli 20 Euroopan maata. Tänä vuonna Suomesta jätettyjen hakujen määrä oli 23. Lisätietoa projekteista, joissa MIKES on mukana: -> EMRP-esitesarja. Lisätietoa EMRP-ohjelmasta ja tulevista hauista löytyy MIKESin puhelinnumerot muuttuvat ja MIKESin yhteyshenkilöt EMRP-hakuihin liittyen: Tutkimusprofessori Erkki Ikonen, puh tai Johtaja Heikki Isotalo, puh

19 Asiantuntijaryhmä ehdottaa: MIKES, VTT ja GTK fuusioidaan Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama asiantuntijaryhmä esitti syyskuussa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta vuodesta 2014 lukien. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja jäseninä toimitusjohtaja Christine Hagström- Näsi sekä professori Sixten Korkman. Ryhmä esitti, että vuonna 2014 MIKES fuusioidaan VTT Teknologian tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on kutsunut tekniikan tohtorin, entisen Tekesin pääjohtajan Pekka Saarnivaaran arvioimaan yhdistämisen hyötyjä ja mahdollisia haittoja tutkimustiedon tuottamisen, soveltamisen ja monitieteisyyden näkökulmasta. Lisäksi Saarnivaaran tehtävänä on arvioida VTT:n hallintomallin uudistamistarpeita. Saarnivaara jättää ehdotuksensa ensi vuoden tammikuun puolenväliin mennessä. Hallitus käsitteli uudistuksen jatkovalmisteluja iltakoulussaan ja päättää lausuntokierroksen jälkeen uudistuksesta sekä sen keskeisistä toimista valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Lisää tietoa asiasta: UUTISIA Uudet MIKESläiset Mika Huovinen aloitti MIKES-Kajaanissa Hän työskentelee TU- NES-projektissa nestevirtauksien parissa. MIKES aktiivinen EMRP-projekteissa MIKESin meneillään olevat 26 EMRP-projektia etenevät hyvällä vauhdilla ja MIKE- Sin projektivastaavat edustavat MIKESiä aktiivisesti projektien kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Sari Saxholm ja Antti Lakka osallistuivat MIKESin edustajina Pariisissa, LNE:llä (Laboratoire national de métrologie et d essais), järjestettyyn dynaamisten mittausten workshoppiin (7th Workshop on Analysis of Dynamic Measurements) sekä sen jälkeen pidettyyn EMRP-projektin IND09 (Dynamic - Traceable dynamic measurement of mechanical quantities) projektikokoukseen. MIKES osallistuu vahvasti Dynamic-projektin dynaamisen paineen työpakettiin kehittäen primaaritason mittanormaalia. Työn etenemisestä pidettiin workshopissa esitelmä, joka sai hyvää palautetta. Kolmivuotinen projekti on nyt ollut käynnissä vuoden ja MIKESin osuus etenee aikataulussa. FINAS-päivä 2013 Helsingin Messukeskus Akkreditoinnin ajankohtaispäivä FINAS-akkreditointipalvelun asiakkaille ja muille sidosryhmille. Päivän teemana on Paperista pilveen Miten hallitset riskit ja varmistat toiminnan luotettavuuden ja jäljitettävyyden sähköistyvässä maailmassa. Päivän aiheita ovat muun muassa tietojärjestelmien turvallisuuden varmistaminen, automatisoinnin haasteet tietojen ja mittausten jäljitettävyydelle sekä toiminnan operatiivisten riskien sekä toiminnan riippumattomuuteen ja ulkoistamiseen liittyvien riskien tunnistaminen ja hallinta. FINAS-päivän ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta kohdasta Koulutus ja tiedotus-> FINAS-päivä. Osallistumismaksu on 280 (+ alv 24%). Ville Byman tekee diplomityötään pituusmetrologian projektista, jossa päivitettiin mittapalainterferometriä ja sen ohjelmistoa. Työn valmistuttua hän jatkaa projektissa, jossa päivitetään pitkien mittapalojen mittapalainterferometriä. Kalibrointeja jopa 0,5 miljoonan voltin jännitteellä Huhtikuussa 2012 MIKES kalibroi kolme 400 kv tasajännitejakajaa yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Sähkötekniikan korkeakoulun suurjännitehallissa tehdyistä mittauksista ja niiden jäljitettävyydestä vastasi MIKES. Jakajien tasajännitejakosuhde kalibrointiin usealla jännitteellä 10 kv ja 520 kv välillä. Jakosuhteen kalibroinnin epävarmuus oli 0,05 % (k = 2). Jännitteenjakajat päätynevät vielä tämän vuoden aikana Kanadan ja USAn rajalle mittaamaan valtakunnasta toiseen siirtyvää energiaa. Lisätietoja: Erikoistutkija Jari Hällström, puh

20 Julkaisu J4/2011 Laadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P. Kärhä Espoo 2011 Laadukkaan mittaamisen perusteet -oppaassa perusteet -oppaassa on perusteita on sille, perusteita mitä mittauksessa sille, ja mitä mittaustapahtumassa ja mittaustapahtumassa pitää ottaa huomioon, miten pitää mittaustapahtuma ottaa huomioon, validoidaan, miten jotta mittausta- mittaus- mittauksessa pahtuma tulokseen voidaan validoidaan, luottaa, sekä jotta miten mittaustulokseen arvioidaan mittausepävarmuutta voidaan luottaa, ja mistä sekä saadaan miten lisätietoa näihin mittausepävarmuutta asioihin. ja mistä saadaan lisätietoa näihin asioihin. arvioidaan Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta Yksittäiskappaleista ei veloiteta Kirjaa maksua, voi suuremmista tilata sähköpostitse lähetyksistä veloitetaan osoitteesta postimaksun suuruinen hinta. Yksittäiskappaleista selata ei ilmaisen veloiteta pdf-tiedoston maksua, muodossa suuremmista osoitteessa lähetyksistä veloitetaan -> Julkaisut -> postimaksun Laadukkaan Opasta voi myös suuruinen mittaamisen hinta. perusteet. Opasta voi myös selata ilmaisen pdf-tiedoston muodossa osoitteessa -> Julkaisut -> Laadukkaan mittaamisen perusteet.

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

EU:n lainsäädäntöpuite (NLF) ja ajankohtaiset teknisen lainsäädännön uudistushankkeet

EU:n lainsäädäntöpuite (NLF) ja ajankohtaiset teknisen lainsäädännön uudistushankkeet EU:n lainsäädäntöpuite (NLF) ja ajankohtaiset teknisen lainsäädännön uudistushankkeet Tukesin talvitapaaminen 14.2.2012 kaupallinen neuvos Tomi Lounema Uusi lainsäädäntöpuite, NLF New Legislative Framework

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 7.2.2012 Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 1 Measurepolis Development Oy lyhyesti Measurepolis Development Oy käynnistyi itsenäisenä kehitysyhtiönä 1.4.2009. Sitä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta

HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta (HE 30/2016 vp) Eduskunta, Talousvaliokunta 8.04.2016 Veli Viitala TEM HE (30/2016 vp) laiksi mittauslaitelain muuttamisesta Pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2008 (OR. en) 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 ENER 215 ENV 450 MI 198 CODEC 902 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet. 4.4.2016 Marko Heikkinen

Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet. 4.4.2016 Marko Heikkinen Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet 4.4.2016 Marko Heikkinen INKA ja 6Aika -yhteishaku Tekes avaa suomalaisille yrityksille suunnatun rahoitushaun INKA- ja 6Aika-teemojen kehittämiseen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen annetun lain 5 :n ja alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyön periaatteet

Viranomaisyhteistyön periaatteet Viranomaisyhteistyön periaatteet Helsinki 2016 FINAS-akkreditointipalvelu Sisällysluettelo Tausta 1 Yleiset periaatteet 1 Yhteistyö ja tietojen vaihto 2 Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointiprosessi

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Lainsäädäntöuudistuksia Euroopassa ja Suomessa. Sari Rapinoja Työ- ja elinkeinoministeriö Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen

Lainsäädäntöuudistuksia Euroopassa ja Suomessa. Sari Rapinoja Työ- ja elinkeinoministeriö Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen Lainsäädäntöuudistuksia Euroopassa ja Suomessa Sari Rapinoja Työ- ja elinkeinoministeriö Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen 28.10.2013 Tampere EU:ssa käynnissä olevat uudistukset Tuotedirektiivipaketti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot