Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Akkreditointi EU-lainsäädäntöön CLEEN ajaa kestävää kehitystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2012. MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Akkreditointi EU-lainsäädäntöön CLEEN ajaa kestävää kehitystä"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2012 MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Akkreditointi EU-lainsäädäntöön CLEEN ajaa kestävää kehitystä 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2012 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 MIKES mukana kaikilla elämänaloilla...4 Erilaiset mittaukset ja niiden luotettavuuden arviointi ovat osa jokapäiväistä arkeamme. Suomalaiset tutkimuslaitteet Marsissa...7 Ilmatieteen laitos toimitti kosteuden mittalaitteet Marsmönkijään. Akkreditointi lisää vaikuttavuuttaan...10 Akkreditoinnista ja markkinavalvonnan vähimmäisvaatimuksista säädetään ensi kertaa kattavasti EU-lainsäädännössä. CLEEN ajaa kestävää kehitystä...12 Heterogeeninen osakaskunta ideoi ja toteuttaa innovaatioihin tähtääviä tutkimusteemoja. MIKES vahvasti mukana. Tunne mittausepävarmuus mittaa luotettavasti...16 MIKES tarjoaa mittausepävarmuuskursseja ja räätälöi kurssin myös asiakkaan tarpeita vastaavaksi Ajankohtaisia tapahtumia...18 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Mittausoppi jälleen kouluaineeksi Mittaustulokset, joiden luotettavuudesta ei ole näyttöä ovat merkityksettömiä. Näin alkaa tämän lehden sivulla 16 mittausepävarmuuskoulutusta käsittelevä artikkeli. Teema on hyvin ajankohtainen ja sopii pohjaksi tänä syksynä käydylle keskustelulle ravintolisien D-vitamiinimäärityksistä. Keskustelu on osoittanut, että oikeiden johtopäätösten tekeminen edellyttää mittausmenetelmien käyttökelpoisuuden varmistamista. On suorastaan vastuutonta käyttää menetelmiä, joiden mittausepävarmuutta ei tunneta ja joiden luotettavuutta ei ole hyvien käytäntöjen mukaan testattu. Varmentamattomat mittaustulokset ovat arvauksia ja niillä voidaan aiheuttaa terveysriskejä ja taloudellisia tappioita. Päätöksentekijällä on aina oltava käytössään yksiselitteinen mittaustulos. Jos eri menetelmillä saadaan erilaisia tuloksia, päätöksenteko on mahdotonta. Kun väärien tulosten perusteella tehtyjä päätöksiä joudutaan korjaamaan, jää aina epäilyksen varjo. Metrologeille on itsestään selvää, että luotettavan mittauksen perustana on tulosten jäljitettävyys. Tulokset ovat jäljitettäviä, kun menetelmät ovat validoituja, on osallistuttu vertailumittauksiin, menetelmien sopivuus on arvioitu ja mittausten epävarmuus tunnetaan. Edellä luetellut menettelyt ovat metrologian peruselementtejä. Kun näitä käytetään, mittaustulokset ovat ajasta, paikasta ja menetelmistä riippumattomia. Miten saadaan metrologinen ajattelu siirretyksi käytännön mittaamiseen ja erityisesti osaksi tieteellistä tutkimusta? Varmin keino on koulutuksen lisääminen. Mittausoppi oli jopa kansakoulujen oppiaineena viime vuosisadan puoliväliin saakka. Sen jälkeen mittaustiedon määrä on ainakin satakertaistunut, joten mittausopin ymmärtämiseen on entistä suurempi tarve. Mittausoppi pitäisi ottaa osaksi opetusta kaikilla koulutasoilla. Koulutus luo yhtenäiset periaatteet ja poistaa pelottavan mörön mittausepävarmuuslaskennan ympäriltä. Tutkimuksessa kehitytyt menetelmät ovat perustana päätöksen teossa käytettäville menetelmille. Tieteelliseen tutkimukseen liittyvien mittaustulosten luotettavuus on myös arvioitava ja se on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun tuloksia julkaistaan. Hyvä tieteellinen julkaisu sisältää kattavan kuvauksen menetelmän luotettavuudesta ja mittausepävarmuudesta. Tieteellisesti julkaistu menetelmä ei ole suoraan käyttökelpoinen rutiinimittauksiin tai palvelutuotantoon. Jokaisen laboratorion on varmennettava menetelmä metrologisilla menettelyillä ennen käyttöönottoa. Vähintäänkin menetelmä on validoitava ja sen sopivuus ja tulosten luotettavuus on varmistettava vertailumittauksilla. Tämän syksyinen D-vitamiinipitoisuuksien mittaamiseen liittynyt sotku olisi vältetty, jos mittaukset olisi tehty akkreditoiduissa laboratorioissa akkreditoiduilla menetelmillä. Akkreditointi olisi varmentanut tulosten vertailukelpoisuuden ja mittausmenetelmien metrologisen varmennuksen. Kun mittauksessa käytetty menetelmä on akkreditoitu, se on kansainvälisten kriteerien mukaisesti varmennettu. Vastuuta mittaustulosten luotettavuudesta ei kuitenkaan voida jättää yksin palveluntuottajan kannettavaksi. Palvelun tilaajan on myös varmennettava, että tulokset ovat luotettavia. Vaatimus ei koske vain viranomaisia, vaan kaikkia jotka käyttävät tietoja eri tarkoituksiin. Koulutus, mittausten metrologinen jäljitettävyys ja akkreditointi varmistavat mittausten luotettavuuden. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 MIKES mukana kaikilla elämänaloilla Kotitalouksien sähkönkulutus tai luonnon hyvinvoinnin arviointi kuvataan mittaustuloksin. Kaupankäynti perustuu mittauksiin, samoin teollisuustuotanto tai terveydenhuolto. MIKES on mukana kaikkialla, missä on kyse mittausten luotettavuudesta. 4

5 - Tuotantotalouden osaston tutkimushankkeissa on tutkittu mittaamista osana yritystoimintaa ja tätä tutkimuksellista tietoa siirretään myös annettavaan opetukseen, osastonjohtaja, professori Pekka Kess Oulun yliopistosta kertoo. Mittatekniikan keskus (MIKES) on nimennyt energia- ja ympäristöalaan liittyvän mittaustieteellisen tutkimuksen ja sovellutusten kehittämisen keskeiseksi painopistealueekseen. Myös mittaustieteen ja mittaustekniikan nostaminen yhdeksi kansalliseksi vahvuusalueeksi kuuluu MIKESin tavoitteisiin. Apuna ja yhteistyökumppanina näissä pyrkimyksissä on mm. Oulun yliopisto. Professori Pekka Kess, joka toimii yliopiston tuotantotalouden osastonjohtajana, kuvailee mittaamisen roolia yhteiskunnassa monialaiseksi ja merkittäväksi. Erilaiset mittaukset ovat huomaamatta osa arkipäiväämme kaikilla yhteiskunnan aloilla. - Teollisuudessa mitataan monenlaisia suureita, joista suuri osa palvelee prosessien ohjausta ja säätöä. Monet viranomaiset ovat kiinnostuneet ympäristövaikutuksista niin maalla, vedessä kuin ilmassa. Kaikkia näitä kuvataan mittaustuloksilla. Kaupankäynti erilaisilla tuotteilla perustuu suurelta osin mittaamiseen, sillä maksun perusteena ovat usein määrää kuvaavat mitatut suureet. Kotona mittaamme säännöllisesti erilaisia lämpötiloja tai varmistamme verenpaineen tason. Kaikkialla avainkysymys kuuluu, kuinka luotettavia suoritetut mittaukset ovat. Luotettavuuden varmistamisessa MIKE- Sin tarjoamat mittausten jäljitettävyys sekä toimielinten pätevyydenarviointi eli akkreditointipalvelu ovat avainasemassa. Ne ovat niin kansallisessa kuin kansainvälisessä liiketoiminnassa ja kaupankäynnissä välttämätöntä infrastruktuuria. Tutkimustieto opetuskäyttöön Professori Kess arvelee, että yhteiskunnan eri aloilla tehtävien mittausten luotettavuus koetaan ehdottoman tärkeäksi. Hän pitää kuitenkin tietoa mittauksen epäluotettavuudesta vähintään yhtä tärkeänä ja havainnollistaa asiaa käytännön esimerkillä. - Kaupankäynnissä on tapana kompensoida epätarkka ja epäluotettava mittaaminen asiakkaan hyväksi. Mitä epätarkempi mittaus, sitä suuremmalla marginaalilla myyjä joutuu antamaan tuotetta asiakkaalle eikä hän luonnollisesti saa ylimenevästä määrästä korvausta. Jos esimerkiksi bensiinipumpun tarkkuus on +/- 2 %, asiakas saa keskimäärin pari prosenttia tuotetta ilmaiseksi. Mikäli mittauksen tarkkuutta voidaan lisätä vaikka +/- 1 %:iin, ylimääräisen tuotteen määrä putoaa vastaavasti. Virheellisten mittaustulosten seurauksia ovat yhtä hyvin taloudelliset menetykset kuin inhimilliset kärsimyksetkin, toimialasta ja mittaustapahtumasta riippuen. Niiltä vältytään varmistamalla niin mittalaitteiden tarkoituksenmukainen toiminta kuin mittaajien pätevyys. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös asiantuntevaa koulutusta. - Oulun yliopiston tuotantotalouden osastolla opiskellaan prosessien toimintaa. Osaston tutkimushankkeissa on tutkittu mittaamista osana yritystoimintaa ja tätä tutkimuksellista tietoa siirretään myös annettavaan opetukseen. Oulun yliopistossa on useita ryhmiä, jotka tekevät sekä koulutus- että tutkimusyhteistyötä MIKESin kanssa, Kess kertoo. Yhteistyö yliopiston ja MIKESin välillä tiivistyi entisestään, kun vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen uusi organisaatiomalli CEMIS-OULU. Siihen sulautettiin alueen mittaus- ja tietotekniikan yksiköt Biotekniikan laboratorio, Mittalaitelaboratorio, CWC (Centre for Wireless Communications) ja TOL (Tietojenkäsittelyopin laitos). Vauhtia t&k-prosesseihin CEMISin (Centre for Measurement and Information Systems) perustettiin samanaikaisesti MIKESin Kajaaniin perustaman voima- ja virtauslaboratorion kanssa. Laboratorion tehtävä on kehittää soveltavaa mittaustiedettä ja ylläpitää voiman, vääntömomentin ja virtauksen kansallisia mittanormaaleja. > 5

6 > Mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS keskittyy valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikuntaja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämiseen. Keskuksen tavoitteena on kasvattaa suomalaisyritysten kilpailukykyä painottamalla mittausosaamisen merkitystä. - Haluamme olla valituilla mittaustekniikan aloilla Suomen johtava toimija vuoteen 2015 mennessä. CEMIS työllistää tällä hetkellä noin 120 asiantuntijaa ja keskuksen rahoitus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Mittausosaaminen on teollisuudelle elintärkeää, sillä se on laadunvalvonnan, tuotantotehokkuuden, tuoteturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden avaintekijä, johtava liiketoiminnan kehitysasiantuntija Anas Al Natsheh CEMISistä toteaa. CEMISin ja sen osana toimivan MIKE- Sin voima- ja virtauslaboratorion merkitys Kajaanin alueen, mutta myös koko Suomen yrityksille on suuri. CEMISiltä saatavat palvelut ja asiantuntemus nopeuttavat selkeästi yritysten t&k-prosesseja. Kainuussa on mm. useita yrityksiä, jotka - Mittausosaaminen on teollisuudelle elintärkeää, sillä se on laadunvalvonnan, tuotantotehokkuuden, tuoteturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden avaintekijä, johtava liiketoiminnan kehitysasiantuntija Anas Al Natsheh CEMISistä toteaa. kehittävät voima-, vääntömomentti- ja nestevirtaussuureisiin perustuvia mittalaitteita. Yhteistyöstä kilpailukykyä CEMISissä on vuosittain meneillään keskimäärin 20 eri kehitysprojektia ja valmisteltavana projektia. Yrityksille tarjotaan palveluja yhteisrahoitteisina tutkimushankkeina, yrityskohtaisina toimeksiantoina, teknologia- ja markkinaselvityksinä tai opinnäytetöinä. Yrityksille suunnattujen palvelujen tuloksena on syntynyt jo useita ratkaisumalleja, kuten metrologian ja tarkkuusmittausten kehittäminen, urheiluvälineiden ja urheilijoiden suorituskyvyn määrittämiseen liittyvät mittausjärjestelmät, työkoneiden ja ajoneuvojen langattomat ja energiaomavaraiset anturointi- ja tiedonsiirtoratkaisut sekä ajoneuvo- ja työkonesimulaattorit. - Tarjoamme niin koti- kuin ulkomaisille yrityksille korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden palveluja. Kehitämme uutta teknologiaa yhdessä yritysten kanssa, suoritamme testauksia ja tarjoamme kalibrointipalveluja. Kaikki nämä vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Lisäksi toimimme tiedonvälityskanavana tuomalla suomalaisyritysten käyttöön alansa johtavien yritysten parhaita käytäntöjä ja uraa uurtavia teknologioita yhteisprojektiemme ansiosta. Kansainvälinen partneriverkostomme kasvaa jatkuvasti, Al Natsheh kuvailee. MIKESin laajat kansainväliset yhteydet ja toiminta Euroopan metrologiaohjelmassa (EMRP) tuovat merkittävää lisäarvoa suomalaisyrityksille. EMRP-ohjelma yhdistää projekteissa kansallisen ja eurooppalaisen mittausosaamisen. Innovaatioiden kehittäminen nopeutuu, yritysten kilpailukyky lisääntyy ja samalla tuotetaan yhteiskunnalle tietoa ja taitoa laadukkaaseen elämään, tiedeyhteisön tarpeita unohtamatta. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Jenni Kuva, MIKES MIKES vaikuttaa vahvasti MIKES on toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille kuvannut yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa tavoitteita näin: Kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovatiivisesti toteutettu mittausjärjestelmä ja pätevyydentoteamisjärjestelmä parantavat suomalaisten palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyä sekä kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristön tilaan liittyvien toimintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta. 6

7 Velloiko Marsin kuivalla pinnalla aikoinaan vesi? MSL-mönkijä ottaa siitä selvää suomalaisvalmisteisten kosteuden mittalaitteiden avulla. Suomalaiset tutkimuslaitteet Marsissa Elokuun alussa Mars Science Laboratory (MSL) -laskeutuja saavutti määränpäänsä Marsin. Laskeutujan mukana oli Ilmatieteen laitoksen toimittamia tutkimuslaitteita, joiden kalibroinnissa MIKES oli mukana. Curiosityksi ristityn MSL-laskeutujan yhdeksän kuukautta kestänyt matka päättyi onnistuneesti Gale-kraatteriin lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Curiosity on tähän mennessä suurin koskaan rakennettu mönkijätyyppinen laskeutuja. Se on kolmisen metriä pitkä ja painaa 900 kg sisältäen 80 kg tieteellisiä instrumentteja, mm. Suomesta. - Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään REMS-P ja REMS-H mittalaitteet paineen ja kosteuden mittaamiseen. Molemmat ovat osa Rover Environmental Monitoring Station (REMS) -mittalaitepakettia, jonka avulla tutkitaan Marsin kaasukehää, kosteutta ja painetta, tutkija Maria Komu Ilmatieteen laitokselta kertoo. Painedataa Marsista on jo kerätty aiemmissa missioissa, mutta nyt Marsin pinnalla on ensimmäistä kertaa kaasukehän suhteellista kosteutta mittaava laite, jonka avulla pyritään selvittämään > Mars-mönkijän kosteusinstrumentin lentomalli on pieni ja kevyt. 7

8 Mittauskammion -70 C:n kylmyys ei hyydytä Maria Komun ja Martti Heinosen aurinkoista hymyä. Myös MSL-mönkijän kosteusanturin rinnakkaisversio kammion sisällä on edelleen toimintakykyinen. > Marsin kaasukehän kosteusolosuhteet yhden Marsin vuoden ajalta. Ilmatieteen laitoksen toimittaman laitteen suurin etu pienen massan ja virrankulutuksen lisäksi on sen hyvä tarkkuus, joten toiveissa on saada vastauksia tähän kiinnostavaan kysymykseen. MIKES maailman huipulla NASAn MSL-hankkeella on neljä päätavoitetta, joista tärkein on tutkia, onko Marsissa ollut jossain sen historian aikana elämän ylläpitoon otolliset olosuhteet. Muut tavoitteet ovat tutkia Marsin kaasukehää ja sen sääilmiöitä, Marsin geologinen tutkimus sekä tutkimus, joka auttaa valmistautumaan tuleviin miehitettyihin Mars-lentoihin. Ilmatieteen laitoksesta tuli yksi MSLmönkijän laitetoimittaja espanjalaisen INTA-CABin kanssa jo aiemmin virinneen yhteistyön kautta. Koko MSL-mönkijän mittalaitepaketin yhteisiä testejä on tehty Espanjassa, mutta mittalaitteiden kalibrointi alhaisissa lämpötiloissa uskottiin suomalaiskäsiin. Marsissa vallitsevan hyytävän kylmyyden simulointi vaati MIKESin osaamista ja laitteita. - Ilmatieteen laitoksella teemme myös kosteuskalibrointeja, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siirrymme MIKESiin, kun tarvitsemme erilaisia kosteuspisteitä kylmissä lämpötiloissa luotettavasti ja nopeasti. MIKESissä alin mahdollinen kalibrointilämpötila on tällä hetkellä -70 C. MSL-mönkijän laskeutumisalueella lämpötila voi olla noin -120 C. Mittalaitteemme säilyvät tuossa lämpötilassa vielä hengissä, mutta mittauskykyisiä ne eivät enää ole, Komu selventää. Marsin korkein lämpötila on muutaman asteen plussan puolella ja kylmin -140 C. MIKES on yksi harvoista kalibrointilaboratorioista maailmassa, joka pystyy jäljittelemään kosteuden suhteen avaruusolosuhteita ja pääsee tulevaisuudessa yhä jäätävämpiin lämpötiloihin. Meneillään olevassa radiosondien kalibrointia koskevassa EMRP-projektissa pyritään -80 C:n kalibrointilämpötilaan, mutta vielä kyseisen tutkimuksen tulokset eivät ole hyödynnettävissä. - Normaalisti emme tarjoa asiakkaillemme kalibrointipalvelua kaikkein alhaisimmissa lämpötiloissa, joten tämä on meillekin eräänlainen tutkimushanke. MI- KESin lisäksi nyt suoritetut testit olisi voitu tehdä joillakin avaruuden kaasukehä- 8

9 simulaattoreilla, mutta niiden mittaustuloksilla ei olisi ollut MIKESin tarjoamaa jäljitettävyyttä. Tulosten luotettavuuden kannalta jäljitettävyys on ratkaisevan tärkeää, ryhmäpäällikkö Martti Heinonen kertoo. Anturit suodattimella vai ilman MSL-mönkijään toimitetussa kosteudenmittalaitteessa on kolme anturia. Niiden rinnakkaisversioiden kalibrointi MIKESissä tapahtuu sulkemalla anturit mittauskammioon, jonne syötetään ilmaa kosteus tarkoin säädettynä. Kun tiedetään syötetty kosteus, kammion lämpötila ja paine, mittareiden antamia tuloksia on helppo verrata näihin tietoihin. - Mittausepävarmuus on 3-5 % suhteellista kosteutta. Mittarit ovat jo kalibrointiin tullessaan viritettyjä, joten niiden säätötoimiin ei ole enää tarvetta ryhtyä. Mars-mönkijän antureiden kalibroinnin yhteydessä tehtiin myös huurretesti. Halusimme selvittää, kuinka antureiden päälle kerääntynyt jää vaikuttaa niiden toimintakykyyn, mutta eipä sillä näyttänyt olevan merkitystä, Heinonen sanoo. Vaikka Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää, testaamatta ei voida sanoa, kuinka kosteusanturit käyttäytyvät aidossa tutkimusympäristössä. Suoritetun kalibroinnin suurin hyöty onkin siinä, että Ilmatieteen laitoksen jo aiemmin referenssimallille tekemät laskelmat voidaan todeta oikeiksi. Tällä hetkellä MIKESissä suoritetaan kosteusantureiden riisuttujen versioiden mittauksia. - MSL-mönkijän kosteusantureissa on suodatin suojaamassa laitteita Marsin rautapitoiselta pölyltä, joka saattaa aiheuttaa laitteissa oikosulkuja. Mittaamme anturien vasteaikoja suodattimen kanssa ja ilman, jotta suodattimen vaikutus voidaan ottaa oikealla tavalla huomioon, Komu kuvailee. Tämänkertaiseen kalibrointityöryhmään osallistui MIKESistä Martti Heinosen lisäksi tutkija Hannu Sairanen, joka vastasi käytännön toimenpiteistä. Ilmatieteen laitokselta mukana on ollut Maria Komun lisäksi vanhempi tutkija Maria Genzer. Vertailevaa planeettatutkimusta Ilmatieteen laitoksen ja MIKESin yhteistyö on moninaista. MIKES tekee mm. Ilmatieteen laitoksen havaintoyksikön kalibrointireferenssien kalibrointeja antaen niille jäljitettävyyden, mikä maailman meteorologipiireissä ei suinkaan ole itsestäänselvyys. MSL-mönkijä tutkii Marsin rutikuivaa pintaa. Lämpötila vaihtelee muutamasta plussa-asteesta -140 asteen pakkaseen. - Hyvä esimerkki yhteistyöstämme on parhaillaan meneillään oleva EMRP-ohjelmaan kuuluva Meteomet (Metrology for Meteorology) -hanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa meteorologian säähavaintojen luotettavuutta jäljitettävyyden kautta. MIKESin osuus hankkeessa on radiosondien kosteus- ja lämpötilakalibrointien kehittäminen. Ilmatieteen laitoksen lisäksi yhteistyökumppanina toimii Vaisala, Heinonen kertoo. MIKES ja Ilmatieteen laitos ovat tehneet pitkään yhteistyötä avaruustutkimuksen parissa. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen ja tutkimustuloksia voidaan jo nyt hyödyntää. - Tutkimalla Marsia voimme oppia jotain uutta myös maapallosta ja sen ilmakehästä, minkä johdosta tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että olemme yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtäneet mm. Pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä, Komu paljastaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö ja Nasan kuva-arkisto 9

10 Akkreditointi lisää vaikuttavuuttaan Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellaan EU:n tuotedirektiiviuudistuksen kansallista toimeenpanoa. Tämänhetkisen tiedon mukaan uudistettu kansallinen lainsäädäntö tulisi voimaan 2015, jolloin akkreditoinnista saatetaan säätää horisontaalisessa yleislaissa. Akkreditoinnin merkitys EU:ssä on kasvussa, mistä kielii mm. vuoden 2010 alusta voimaan tullut uusi lainsäädäntöpuite, New Legislative Framework (NLF). Se koostuu akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksesta (NLF-asetus) ja päätöksestä tuotteiden kaupan pitämistä koskevista säännöksistä (NLF-päätös). Uusi lainsäädäntöpuite muodostaa perustan tulevalle sektorikohtaiselle lainsäädännölle. Marraskuussa 2011 Euroopan komissio antoi ehdotukset kaikkiaan yhdeksän tuotedirektiivin muuttamiseksi. Hankkeen tavoite on saattaa tuotedirektiivien muutokset osaksi kansallista tuotelainsäädäntöä ja tehdä siihen tarpeelliset kansallisen lainsäädännön edellyttämät muutokset. Toimeenpanon valmistelu on parhaillaan meneillään Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). - Aiemmin turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät lainsäädäntöasiat oli hajautettu ministeriön kahdelle osastolle, mutta vuosi sitten ne keskitettiin Työelämä- ja markkinaosastolle. Näiden asioiden keskittäminen yhdelle osastolle on toimiva ratkaisu, kaupallinen neuvos Tomi Lounema arvioi. Yhteinen lainsäädäntö yhteiset edut NLF-asetuksessa säädetään akkreditoinnista ja markkinavalvonnan vähimmäisvaatimuksista nyt ensi kertaa kattavasti EUlainsäädännössä. Tähän saakka akkreditoinnista on säädetty jäsenmaissa vain kansallisesti, jolloin sääntely ei ole yhteneväistä koko EU-alueella. NLF-asetus on jäsenvaltioita sellaisenaan velvoittava. Sen sijaan NLF-päätöksellä ei ole suoraa oikeudellista vaikutusta, vaan se toimii ohjeena uusia tuotedirektiivejä laadittaessa. - NLF-päätökseen sisältyvät säännökset talouden toimijoiden velvollisuuksista, tuotteen vaatimustenmukaisuudesta, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittamisesta ja suojamenettelyistä. Yksi syy koko NLF-lainsäädäntöpuitteen säätämiselle oli se, että markkinavalvonta on eritasoista EU-jäsenmaissa. Lainsäädäntöuudistuksen myötä EU:n markkinoilla tuoteturvallisuus paranee, kun akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta säädetään mahdollisimman yhdenmukaisesti koko EU-alueella, Lounema tähdentää. Muita direktiivipaketin tavoitteita ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen, tuotteiden sääntelyn harmonisointi sekä yhdenmukaistetun lainsäädännön avulla vain olennaisten vaatimusten sääntely. Näitä vaatimuksia ovat terveys, turvallisuus, ympäristönsuojelu ja kuluttajansuoja. 10

11 Euroopan komission laatimien direktiiviluonnosten käsittely neuvoston työryhmässä käynnistyi viime vuoden lopulla. Tämän vuoden aikana neuvotteluita neuvoston työryhmässä on käyty tiiviisti ja kova tahti jatkuu. Direktiivipaketin neuvotteleminen EU:ssa kestänee varmasti ensi vuoden puolelle, jonka jälkeen direktiivien implementointi kansalliseen lainsäädäntöön saanee kahden vuoden käsittelyajan. FINAS mukana johtoryhmässä Direktiivien täytäntöönpano edellyttää kansallisen tuotelainsäädännön uudistamista monelta osin ja merkittäviä rakenteellisia muutoksia lainsäädäntöön. Kaikkien yhdeksän direktiivin osalta markkinavalvontaa ja akkreditointia koskevat säännökset pyritään saamaan niin yhteneväisiksi kuin mahdollista. - Tarkoituksena on säätää kansalliset akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevat yleislait. Akkreditointilaki koskisi horisontaalisesti kaikkea akkreditointitoimintaa ja markkinavalvontalaki ensivaiheessa ainoastaan direktiivipakettiin kuuluvaa tuotesääntelyä. Yleislakien osalta on selvitettävä, koskevatko ne TEMin hallinnonalojen lisäksi myös muiden ministeriöiden hallinnonaloja, Lounema kertoo. Jo ennen direktiivipakettiin kuuluvien direktiivimuutosten kansallista täytäntöönpanoa on syytä tarkastella voimassa olevan tuotelainsäädännön ajanmukaisuutta. Direktiivien täytäntöönpanoa valmistelemaan onkin muodostettu johtoryhmä, joka koordinoi moniulotteista toimintaa ja varmistaa resurssit sekä osaamisen. - Suomessa akkreditoinnin huippuosaamista edustaa FINAS-akkreditointipalvelu, jonka johtaja Leena Tikkanen on johtoryhmän itseoikeutettu jäsen. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. selvittää lakiuudistuksen horisontaaliset ja perustuslailliset kysymykset sekä seurata erityisesti yleislakien valmistelua, itsekin johtoryhmään lukeutuva Lounema toteaa. Hän korostaa, että koko prosessin tavoitteena on akkreditoinnin aseman vahvistaminen entisestään ja sen tukeminen kansallisessa lainsäädännössä. - Lainsäädäntöuudistuksen myötä EU:n markkinoilla tuoteturvallisuus paranee, kun akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta säädetään mahdollisimman yhdenmukaisesti koko EU-alueella, kaupallinen neuvos Tomi Lounema TEMistä painottaa. NLF:n direktiivipaketin sisältö Direktiivipaketti sisältää 9 eri direktiiviä, joita käsitellään yhtenä kokonaisuutena. pienjännitedirektiivi, LVD elektromagneettinen yhteensopivuus, EMC-direktiivi hissidirektiivi, LD yksinkertaiset paineastiat, Simple ei-automaatiset vaa at direktiivi, Nawi mittauslaitedirektiivi, MID siviiliräjähdedirektiivi ATEX-direktiivi pyrotekniikkadirektiivi Laki lelujen turvallisuudesta tuli voimaan , joten se on jo NLF-päätöksen mukainen. TEM kampanjoi akkreditoinnin puolesta Akkreditoinnin asema on kaiken aikaa vahvistunut myös EU-lainsäädännössä ja se on tullut pakolliseksi yhä useammalla toimialalla. TEM suosittelee hallinnonaloilleen akkreditointia pätevyyden osoituskeinona ja lisää akkreditointitietämystä myös muissa ministeriöissä. - Vaikka akkreditoinnin merkitys vaihtelee eri hallinnonaloilla, se lisää selkeästi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja on etu suomalaiselle teollisuudelle ja kaupalle. Tiedonpuute on yksi tärkeimmistä syistä akkreditoinnin hyödyntämättä jättämiseen. Siksi olemme yhdessä FINASin kanssa käynnistäneet ministeriöiden lainvalmistelijoille suunnatun tiedotuskampanjan siitä, miten akkreditointia voidaan käyttää hyödyksi, Lounema sanoo. Ensimmäinen akkreditointia valottava tiedotustilaisuus järjestettiin tämän vuoden syyskuussa TEMin tiloissa ja jatkoa seuraa vuoden 2013 aikana. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 11

12 CLEEN ajaa kestävää kehitystä Energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) on yhtä kuin voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio CLEEN Oy. Sen voima on uudenlaisessa yhteistyökonseptissa ja heterogeenisessä osakaskunnassa, joka ideoi ja toteuttaa innovaatioihin tähtääviä tutkimusteemoja. Neljä vuotta sitten perustetun CLEE- Nin tavoitteena on saattaa yhteen eri alojen johtavia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joille energia- ja ympäristöosaaminen on tärkeä uudistumis- ja kilpailutekijä. Sen osakkaina on 28 yritystä ja 17 tutkimusinstituutiota, joista yksi on Mittatekniikan keskus (MIKES). CLEENillä on tällä hetkellä käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa, joista kolmessa MIKES on mukana. Tämän lisäksi valmisteilla on kolme tutkimusohjelma-aloitetta. - Toimintamme lähtökohta on uudenlainen elinkeinoelämän tarpeista lähtevä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (T&K&I), tavoitteena perustutkimuksesta kaupallistamiseen johtavan innovaatioketjun nopeuttaminen. Yrityslähtöisen, horisontaalisen ja poikkitieteellisen toimintamme tuloksena pystymme luomaan kaupallisesti merkittävämpää uutta tietoa entistä tehokkaammin, toimitusjohtaja Tommy Jacobson kuvailee CLEENin visiota. Hän painottaa tutkimusohjelmissa toimivien yhteistyökumppaneiden heterogeenisyyden merkitystä ja siitä saatavaa voimaa nähdä globaaleja megatrendejä. Kehityspäällikkö Tero Eklin MIKESistä on samaa mieltä ja valottaa MIKESin mukanaolon motiiveja. - MIKESin keskeinen tehtävä on tuottaa metrologian ja laadunvarmistuksen palveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteena on kasvavissa määrin soveltaa osaamistamme uusilla alueilla ja innovaatioprosessin eri vaiheissa. Kansallinen etu luupin alla CLEENin tavoitteena on syntyneen uuden tiedon ja innovaatioiden mahdollisimman laaja-alainen hyödyntäminen myös tutkimuskonsortion ulkopuolella perustuen avoimeen innovaatioon ja ekosysteemiajatteluun. CLEENin tutkimustoiminnan tulokset ovat raaka-ainetta yritysten tuotekehitysprosesseihin uuden liiketoiminnan kehittämiseksi sekä edelleen uuden tiedon tuottamiseksi tutkimusyhteisöjen tutkimushankkeissa. Tutkimusteemat valikoituvat CLEENin osakaskunnan avulla, joka edustaa kansainvälisestikin huomattavaa Cleantechyhteenliittymää. Osakkaat määrittävät tutkimustoiminnan painopisteet saattamalla yhteen maailmanlaajuisista energia- ja ympäristöhaasteista nousevat tiedon tarpeet kansainvälisesti korkeatasoisen tieteen luomiin mahdollisuuksiin suomalaisessa T&K&I-ympäristössä. 12

13 MIKESillä iso rooli CLEENin ohjelmissa Tämän seurauksena mm. Suomessa T&K&I-toimintaa harjoittavien yritysten kilpailukyky paranee, syntyy uutta yritystoimintaa ja uusimman teknologian demonstrointeja. Myös suomalaisen osaamisen relevanttisuus ja hyödynnettävyys kansainvälisen liiketoiminnan kannalta kasvaa. Tutkimustoiminta pidetään avoimena kulloinkin soveltuvimmille resursseille, joiden ei tarvitse löytyä osakkaiden riveistä. Tutkimusohjelmakonsortiot koostuvat tasavertaisesti yrityksistä ja tutkimusyhteisöistä. Koska CLEEN tutkimusohjelmineen on osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, neljäs sidosryhmä ohjelmissa on kotimainen julkinen rahoittaja, joka on tällä hetkellä Tekes. Myös Suomen Akatemian ja TEMin uusiutuvan energian edistämiseen liittyvät rahoitusinstrumentit olisivat lähitulevaisuudessa luontevia koko innovaatioketjun kattamiseksi ja tehostamiseksi sekä uusimpien Cleantech-ratkaisujen demonstroimiseksi juuri Suomessa. Kansainvälistymisen vauhdittamiseksi erityisesti Kiinan MOST:in (Ministry Of Science and Technology) ja EU:n rahoitus ovat tärkeitä vaihtoehtoja. - Julkisen rahoittajan, kotimaisen tai ulkomaisen, ensisijaisena tehtävänä on edistää kansallista hyvinvointia. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset eivät ensisijaisesti aja Suomen etua eivätkä ehkä tutkimusyhteisötkään, koska liiketoimintaa ja osaamista voidaan entistä vähemmän rajata kansallisvaltioiden mukaan. Suomen mahdollisuus on tarvelähtöinen, tehokas ja ketterä T&K&I-toimintaympäristö ja sitä tukevat edelläkävijämarkkinat, Jacobson huomauttaa. MMEA-tutkimusohjelma MIKES on mukana CLEENin tämänhetkisistä tutkimusohjelmista kolmessa: Ympäristön mittaus ja monitorointi (MMEA), Antti Manninen (vas.) esittelee Tommy Jacobsonille ja Tero Eklinille (oik.) MIKESin suurjännitelaboratoriota. Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitokset (FCEP) ja Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM). Kehityspäällikkö Tero Eklin toimii MMEA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkönä ja ryhmäpäällikkö Antti Manninen MIKESin edustajana FCEP- ja SGEM-ohjelmien ohjausryhmissä. - MMEA-ohjelman kaksi tärkeää ajuria ovat kestävän kehityksen ratkaisut, joiden tarve on osoittautunut odotettua voimakkaammaksi, ja julkisen ympäristötiedon datan vapautuminen ja sen hyödyntäminen. Uudenlaiset tietojenkäsittelyn infrastruktuurit, ns. pilvipalvelut, mahdollistavat jo nyt yksityishenkilöiden tekemät datanlouhinnat, mikä parantaa ratkaisevasti mm. pk-sektorin yritysten ympäristödatan käyttöä. Kun tähän vielä lisätään erilaiset nanoteknologia-, sensoreihin ja sensoriverkkoihin liittyvät ratkaisut, tarve MMEA-tutkimusohjelmalle oli ilmeinen, Eklin selittää. Ohjelmassa kehitetään ympäristötiedon alustaa, yhtä paikkaa, johon kootaan monenlaista ympäristötietoa helposti ja nopeasti hyödynnettäväksi. Avoimeen dataan liittyy kuitenkin aina luotettavuuskysymys, joten MIKESin ydinrooli alustan kehitystyössä on varmistaa, että laatudata kulkee tietodatan kanssa käsi kädessä. - Alustaan koottava ympäristötieto tulee sisältämään runsaasti erilaisia mittauksia, joihin tarvitaan älykkäällä tavalla kalibroitavuutta mittaustiedon laadun varmistamiseksi. Kyse on huikeista vapautuneen tiedon käyttömahdollisuuksista, sillä tähän mennessä julkisesti tuotettua dataa on hyödynnetty hyvin vajavaisesti, Eklin toteaa. > CLEENin osakkaina on 28 yritystä ja 17 tutkimusinstituutiota. 13

14 Suomeen on mahdollista luoda energiateeman ympärille rakennettuja tutkimuksen solmupisteitä. > Kasvua MMEA-arvoketjusta Uuden teknologian pilotointi ja demonstrointi on tärkeä osa CLEENin tutkimusohjelmiin kuuluvaa T&K-työtä. MMEA-ohjelmassa toteutetaan kaksi pilottia, joista toinen Kiinassa Chenchenin yliopistokampuksella ja toinen Suomessa. - Chenchenin kampukselle asennetaan ympäristötiedon alusta, johon kerätään tietoa hiukkaspitoisuuksista kampuksen alueella suomalaisten pk-yritysten kehittämien sensorien avulla. Yrityksille MMEA:n tuoma lisäarvo on merkittävä, sillä ne pääsevät mukaan isoon kuvioon testaamaan omaa teknologiaansa. Hankkeessa on mukana myös uudenlainen tutkimuskonsepti, jossa opiskelijat käyttävät matkapuhelinsovellusta ja välittävät käyttäjähavaintoja. Erilaista dataa yhdistämällä tutkitaan alustan lokalisointia tällaiseen ympäristöön, Eklin kertoo. Toinen pilotti on sisäilman, sähkönlaadun ja energiankäytön seurantatutkimus. Siinä on monitoroitu sisäilman laatua ympäristötiedon alustaa hyödyntäen. MMEA-ohjelmassa tehdään myös ympäristötehokkuustutkimuksia erityyppisille kokonaisuuksille; tuotteille, prosesseille tai vaikka kokonaiselle kaupungille. Tavoitteena on hyödyntää reaaliaikaisia mittauksia ympäristötiedon alustan kautta. Lisäksi mittausteknologioiden tutkimuksella pyritään saamaan alustaan uudentyyppistä mittaustietoa, ja toisaalta luomaan yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. - Tutkimusohjelmissa mukana olevien yritysten heterogeenisyys on tärkeä tavoite. Suuryritysten rinnalle haluamme pkyrityksiä kehittymään. Tarjoamme pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa olemalla mukana MMEA-arvoketjun usealla tasolla. Se on näille yrityksille MMEA-ohjelman tuoma selkeä lisäarvo. FCEP-tutkimusohjelma CLEENin tavoite vyöryttää markkinoille uusia innovaatioita näyttää toteutuvan. Hyvä esimerkki on laivojen haitallisten päästöjen puhdistamiseen suunniteltu rikkipesuri, jota Wärtsilä Finland Oy ja Metso Power Oy kehittävät Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitokset (FCEP) -tutkimusohjelmassa. Wärtsilä on jo hakenut patenttia uudelle teknologialleen ja myös MIKES on tehnyt uuden aluevaltauksen. - MIKESin osuus tässä ohjelmassa on termosähköisten materiaalien mittausten kehittäminen. Tämä on ollut meille uusi tutkimusalue, jonka ansiosta olemme päässeet mukaan myös EMRP-ohjelman (European Metrology Research Programme) samaa aihepiiriä käsittelevään Metrology for Energy Harvesting -tutkimusprojektiin. Lisäksi olemme saaneet Suomen Akatemialta aihetta koskevan hankerahoituksen, joten alun pieni roolimme FCEP-ohjelmassa on paisunut aivan uusiin ulottuvuuksiin tämän tutkimussuunnan osalta, ryhmäpäällikkö Antti Manninen MIKESistä kertoo. Ensi vuoden puolella käynnistyy jälleen uusi EMRP-ohjelman energiahaku. Suomeen on Mannisen mukaan mahdollista luoda energiateeman ympärille rakennettuja tutkimuksen solmupisteitä, joiden toteutuksessa hän näkee MIKESillä tärkeän roolin. SGEM-tutkimusohjelma Manninen on mukana myös Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM) -tutkimusohjelmassa, jossa MIKESillä on iso rooli. Ohjelmassa on kehitetty tarkkaa mittalaitteistoa sähkön laadunmittauksiin. - Ohjelman alussa tutkimme yhdessä VTT:n kanssa mikromekaniikkaan perustuvien anturien käyttöä. Siitä on ensimmäinen demonstraatio toteutettu, mutta sen jälkeen olemme keskittyneet lähinnä kolmivaihetehon ja epäsymmetrisen eisinimuotoisen sähkön tarkkaan mittaukseen tarvittavan laitteiston kehittämiseen, jolle on käyttöä mm. sähkön pientuottajien verkkoon syöttämän sähkön laadun valvonnassa. Laitteistoa on tarkoitus käyttää SGEM-tutkimusohjelman viimeisen vaiheen mittauksissa. MIKES on mukana myös älykkäitä sähköverkkoja tutkivassa EMRP-ohjelman tutkimusprojektissa. Molemmat ohjelmat hyödyttävät toisiaan ja johtavat toivottavasti suomalaisen sähköverkon ominaisongelmien ratkomiseen kansainvälisin voimin. - EMRP-projektissa MIKESin päätehtävä on ollut etäluettavien sähkömittareiden kaukokalibroinnin kehittäminen. Tämä tulee ajankohtaiseksi uuden mittalaitelain myötä, johon sisältyy mittareiden käytönaikainen varmistaminen. Olemme tuomassa tätä osaamista myös SGEM-ohjelmaan, Manninen kertoo. 14

15 Kirkas focus, korkea laatutaso CLEENin toiminnassa jatkuva ja merkittävä uudistuminen on välttämätöntä toiminnan lisäarvon säilyttämiseksi. MMEA-, FCEP- ja SGEM-ohjelmat ovat käynnissä vielä reilun vuoden, mutta seuraavan sukupolven ohjelmien suunnittelu on jo käynnistetty. Tavoitteeksi on asetettu entistä tarvelähtöisempien tutkimusohjelmien muodostaminen, mikä voisi toteutua purkamalla nykyiset ohjelmat rakennuspalasiksi ja kasaamalla niistä uusia, tiettyyn ratkaisuun tähtääviä kokonaisuuksia. - MIKESin kaltaisilla horisontaalisilla toimijoilla, jotka ovat nyt mukana useissa tutkimusohjelmissa, on keskeinen rooli, kun lähdetään suunnittelemaan tutkimusohjelmille jatkoa. He tuntevat taustat, tulokset ja toisensa ja ovat siten kullanarvoisia, Jacobson toteaa. CLEENin tulevaisuuden tavoitteisiin hän lukee tuloksellisen tutkimustoiminnan lisäksi ohjelmien tieteellisen korkeatasoisuuden selvittämisen ja myös sen nostamisen, jos se on ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Jokaiselle ohjelmalle on nimetty ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva Scientific Advisory Board ja työtä koordinoimaan CLEE- Nin sisältä koottu Science Council. Näiden tehtävänä on arvioida CLEENin tutkimustoiminnan tieteellistä korkeatasoisuutta ja esittää sen parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. MIKES ja Metrologian neuvottelukunta (MNK) suunnittelevat energia- ja ympäristöalan EMRP-hakujen aktivointiseminaarin järjestämistä helmikuussa Lisätietoja: CLEEN Oy:n kahdeksan strategista tutkimusaihealuetta Hiilineutraali energiantuotanto Hajautetut energiajärjestelmät Kestävät polttoaineet Energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot Tehokas energiankäyttö Resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut Materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Syksyllä 2012 näillä aihealueilla on käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa. Tulevaisuuden työtä ohjaa myös focuksen kirkastaminen. Osakaskunta ja ulkopuoliset arvioijat ovat todenneet CLEE- Nin tutkimuspohjan usein liian laveaksi resursseihin verrattuna. Entistä tiukempaa tutkimustoiminnan linjausta varten on laadittu uusi tutkimusstrategia. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Jenni Kuva, MIKES Kuvassa MIKESin ioniloukun elektrodit, joiden väliin on tarkoitus vangita yksi 88 Sr + ioni. Elektrodien välinen etäisyys on 0,56 mm. Kuva: Anders Wallin. MIKES nobelistien jalanjäljillä David J. Wineland ja Serge Haroche jakavat vuoden 2012 fysiikan Nobel palkinnon. David Wineland ryhmineen (National Institute of Standards and Technology, USA) on kehittänyt ionien vangitsemis- ja jäähdytystekniikoita, joiden eräs sovellus on optinen ionikello (tai valokello ). Tällä hetkellä maailman tarkin kello onkin juuri Winelandin ryhmän kehittämä 27 Al + -ioniin perustuva ionikello, jonka suhteellinen tarkkuus on 8,6 x Jos tämä kello kävisi jatkuvasti, se jätättäisi tai edistäisi noin sekunnin neljässä miljardissa vuodessa. Myös MIKESissä rakennetaan uutta optista ionikelloa. Ioniksi on valittu 88 Sr +, koska sen energiatilat vaativat pienemmän laser-arsenaalin. Tavoitteena onkin rakentaa siirrettävä kello, koska tarkkuuksien parantuessa kellojen vertailu muodostuu suureksi ongelmaksi eri maiden metrologiainstituuttien sijaitessa kaukana toisistaan. Lisätietoja antavat: Johtava metrologi Mikko Merimaa, puh Erikoistutkija Thomas Fordell, puh Erikoistutkija Thomas Lindvall, puh

16 Tunne mittausepävarmuus mittaa luotettavasti Mittaustulokset, joiden luotettavuudesta ei ole näyttöä, ovat merkityksettömiä. Siksi Mittatekniikan keskus (MIKES) tarjoaa koulutusta mittausepävarmuuden määrittämiseen ja räätälöi koulutuksen tarvittaessa asiakkaan mittaustarpeiden mukaiseksi. MIKES on järjestänyt kaikille avoimia mittausepävarmuuskursseja vuodesta 2007 alkaen ja yrityksille räätälöityjä kursseja jo vuodesta 2003 lähtien. Viime keväänä yhteinen mittausepävarmuuskurssi räätälöitiin Millogille, Finnairille ja Ilmavoimille. Kurssi toteutettiin sekä luentotilaisuutena MIKESissä että yritysten tiloissa, jolloin opetuksessa voitiin hyödyntää asiakkaan omia tilanteita ja laitteita. Koulutuspäiviä oli kaksi, joista ensimmäisen kaikki 24 osallistujaa viettivät yhdessä MIKESin tiloissa. Alkuopetuksen aikana käytiin läpi metrologian peruskäsitteet ja mittausepävarmuuden arvioinnin perusteet. Sen jälkeen koulutus eriytyi yritysten omiin tiloihin ja keskittyi kullekin tärkeisiin aiheisiin. - Millogin 9 kurssilaisen joukko tutustui sähkö- ja painemittausten tyypillisiin epävarmuustekijöihin. Saimme myös kotitehtäväksi näihin liittyvän mittauksen suorittamisen sekä epävarmuuslaskelman laatimisen. Toisena koulutuspäivänä kotitehtävä sitten purettiin ja saimme palautetta suorituksestamme, mikä oli erittäin opettavaista, mittaustekniikan asiantuntija Markku Pentikäinen Millogilta kertoo. Myös Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Finnairin laboratoriot suorittivat kotitehtävät omilla menetelmillään. Mystiikka pois matematiikasta Ihan hetkessä kolmelle yritykselle räätälöity koulutuskokonaisuus ei syntynyt, vaan onnistunutta lopputulosta edelsi usean kuukauden pituinen suunnittelu. Kaikki käynnistyi lähes vuosi aikaisemmin Maailman akkreditointipäivästä , jota samalla vietettiin FINASpäivänä. - Laboratoriopäällikkö Jarmo Viitanen Ilmavoimista piti tilaisuudessa esityksen - Olemme hioneet kalibroijien ja suunnittelijoiden perustaitoja mittausten epävarmuuden analysoinneissa. Myös valmiutemme laatia mittausepävarmuusanalyysejä on parantunut, Markku Pentikäinen arvioi koulutuksen antia. Kalibrointien merkitys Ilmavoimille toiminnan laadun varmistamisessa. Hänen esityksensä innoittamina ryhdyimme visioimaan laajemman yhteistyön kehittelyä Millogin, Finnairin ja Ilmavoimien laboratorioiden välille. Aiemmilla vuosikymmenillä yhteistyötä oli jo ollutkin, mutta se oli vuosien saatossa pahasti hiipunut, Pentikäinen muistelee. Hän ja kollegansa Pertti Saarinen, laboratoriopäällikkö Jaakko Ikonen Finnairilta ja Jarmo Viitanen Ilmavoimista sekä MIKESin edustajat Antti Manninen, Ilkka Iisakka, Risto Rajala ja Sari Saxholm ryhtyivät suunnittelemaan yhteistyötä tarkemmin ja totesivat, että yhteiskoulutukselle oli hyvät edellytykset saman asiakaskunnan ansiosta. - Me kaikki tuotamme kalibrointi- ja kunnossapitopalveluita pääasiakkaillemme ja tunnemme siten heidän korkean vaatimustasonsa. Haluamme Millogilla panostaa toimintamme kehittämiseen kaikilla osa-alueilla ja tuottaa asiakkaillemme luotettavaa lisäarvoa mittauslaitteiden elinkaarikustannusten minimoimiseksi. Tähän tarvitaan parasta mahdollista osaamista ja kyseinen kurssi on yksi tapa turvata osaamisemme, Pentikäinen arvioi. 16

17 Kurssilaisten kommentteja Saavutimme kurssille asetetut tavoitteet hyvin. Uskon, että tätä koulutusyhteistyötä tullaan jatkamaan ja laajentamaan. Markku Pentikäinen, Millog Oy Olimme kurssiin varsin tyytyväisiä ja olemme valmiita kehittelemään jatkokurssia. Suomessa tämän alan toimijoita on vähän, joten yhteistyö on järkevää. Jarmo Viitanen, Ilmavoimat Olimme kaikki kiinnostuneita tämän kaltaisesta koulutusyhteistyöstä, sillä toimimme samankaltaisten asiakkaiden kalibrointipalvelujen tuottajina. Jaakko Ikonen, Finnair Hänen mielestään metrologinen osaaminen kehittyy pitkällisen kokemuksen myötä. Sen sijaan hankitun kokemuksen kanavointi mittausepävarmuuden muodolliseen hallintaan eli laskentakaavojen käyttöön koetaan usein pelottavana mörkönä. Järjestetyn mittausepävarmuuskurssin yhtenä tavoitteena olikin oppia MIKESiltä mittaamisen tekniikoita ja poistaa mystiikkaa mittausepävarmuuden laskennan ympäriltä. Oppilaitokset tarjoavat vain vähän valmiuksia laskennan käyttöön. MIKESillä paljon annettavaa Millogille Koulutus on hyvä osaamisen perusta, mutta todellinen hyöty koulutuksesta saadaan vasta onnistuneen käytännön sovelluksen myötä. Millogilla käytäntöön soveltamista on harjoiteltu mm. mittanormaalien ja mittauslaitteiden seurannassa ja hyödyntämisessä sekä mittaus-epävarmuuden arvioinnissa ja kalibrointivälien hallinnassa. - Olemme hioneet kalibroijien ja suunnittelijoiden perustaitoja mittausten epävarmuuden analysoinneissa. Tätä kykyä tulemme hyödyntämään yhä laajemmin mittausten automatisoinnin avulla. Myös valmiutemme laatia mittausepävarmuusanalyysejä on parantunut. Tämä näkyy kaikilla perinteisillä osa-alueilla, mutta menetelmiä sovelletaan myös mm. sähkömagneettisten kenttien ja -vuotojen sekä mikroaaltotehon mittaamisessa, Pentikäinen luettelee. Koko Millog Oy, joka nykyisin vastaa materiaalin tason 2 kunnossapidosta, eriytettiin Puolustusvoimista vuonna Sen mukana eriytettiin myös kalibrointilaboratorio, joka on harjoittanut kalibrointitoimintaa jo 60-luvulta lähtien. Millogin ja MIKESin asiakassuhde on pitkäikäinen, mutta yhteistyö on laajentunut erityisesti muutaman viime vuoden aikana. - Millogin osalta tämä mittausepävarmuuskurssi kattoi vain pienen, mutta perustavaa laatua olevan osan toiminnastamme. Esimerkiksi suurtaajuus- ja mikroaaltotekniikan alueella olisi varmaankin tarpeen oppia lisää yhdessä ja näen yhteistyömahdollisuuksia myös sähköisten suureiden ulkopuolella. Millogin loppuasiakkaat ottavat jatkuvasti käyttöönsä uusia laitteita ja järjestelmiä, jotka asettavat uusia mittausteknisiä haasteita Millogin henkilöstölle. Myös asiakkaiden vanhoille laitteille tarjottava tuki sekä korvaavien ratkaisujen miettiminen lisäävät koulutustarvetta. Mittausepävarmuuden analysointi on tärkeä osa tätä työtä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö ja Millogin kuva-arkisto MIKESin mittausepävarmuuskurssit MIKESin tiloissa Espoon Otaniemessä järjestetään kaikille avoimia päivän mittaisia koulutustilaisuuksia mittausepävarmuudesta. Mittausepävarmuus kuvaa käytännössä mittausten luotettavuustasoa ja kurssi tunnetaankin nimellä Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin. Kurssilla osallistujat saavat perustiedot mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskemisesta sekä ideoita kurssilla esitettyjen asioiden soveltamiseksi omissa mittauskohteissaan. Yleisen peruskurssin lisäksi MIKES toteuttaa asiakkaille räätälöityjä kursseja erikseen sovittavassa laajuudessa. Räätälöidyillä kursseilla keskitytään asiakkaan mittauskohteisiin ja käsitellään esimerkkejä näiden lähtötietojen perusteella. Kurssin sisältö suunnitellaan ja sovitaan aina yhdessä. Kurssi voidaan toteuttaa MIKESissä tai asiakkaan tiloissa. MIKES voi myös toteuttaa mittausepävarmuuslaskennat asiakkaan lähtötiedoilla, jolloin laskentaa viedään eteenpäin askel kerrallaan, asiakkaan täydentäessä ja tarkentaessa lähtötietoja. Lopputuotteena asiakas saa käyttöönsä muunneltavissa olevat Excel-taulukot laskennasta sekä opastuksen niiden käyttöön ja laajempaan hyödyntämiseen. Mittausepävarmuuden koulutus ja laskenta noudattavat kansainvälisen tunnetun mittausepävarmuusoppaan, GUMin, periaatteita (Evaluation of measurement data Guide to the expression of uncertainty in measurement, JCGM 100:2008). Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Mittatekniikan keskus, Sari Saxholm, p

18 UUTISIA Uudet MIKESläiset Maksim Shpak aloitti työnsä lämpötila- ja massametrologian tutkijana Anders Wallin aloitti tutkijana ajan ja taajuuden parissa Hän vahvistaa MIKESin ionikello-tiimiä ja työskentelee IonClock/TOSIC projektien parissa. Aiemmin hän kehitti optisia pinsettejä biofysiikan mittauksiin piko- Newton/nanometri skaalassa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Uusi SFS-käsikirja: Toleranssit ja pinnankarheus Tekninen piirustus on vuosikymmenten varrella mullistunut ja nykyään puhutaan geometrisestä tuotemäärittelystä eli GPS:stä. SFS (Suomen Standardisoimisliitto) on julkaissut neliosaisen SFS-käsikirjan 20, joka sisältää kompaktissa muodossa kaikki oleellisimmat GPS-standardit (geometric product specifications, geometrinen tuotemäärittely) sekä oppaan. MetSta (Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys) toteutti oppaan eli sarjan ensimmäisen osan (SFS-käsikirja 20-1, Toleranssit ja pinnankarheus. Osa 1: Opastusta GPS-standardien käyttöön.) SFS:n projektirahoituksen ja Metrologian neuvottelukunnan Standardisointijaoston kautta saadun Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen avulla. Opas sisältää tekstejä useilta asiantuntijoilta yliopisto- ja yritysmaailmasta sekä luonnollisesti MetStasta. MIKESistä oppaaseen ovat kirjoittaneet esimerkein höystettyjä kappaleita Veli-Pekka Esala, Björn Hemming, Ilkka Palosuo ja Sari Saxholm. EMRP-partnerointikokous MIKESissä kesäkuuta Emma Mykkänen aloitti sähkömetrologian diplomityönsä Työn aihe liittyy virran kvanttinormaalin kehittämiseen osana kvanttimetrologiakolmio-projektia. Työn valmistuttua hän jatkaa jatko-opiskelijana saman projektin parissa. MIKES isännöi juhannuksen jälkeisellä viikolla pidettyä EMRP (European Metrology Research Programme) -partnerointikokousta. Kokous oli kolmipäiväinen ja oli yksi kolmesta tänä vuonna järjestetyistä partnerointikokouksista. Kokoukseen osallistui 130 uusia projekteja suunnittelevaa tutkijaa. EMRP on Euroopan metrologian tutkimus- ja kehitysohjelma, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen nykyiseen Artiklaan 185 (aiemmin Artikla 169). Ohjelma on rinnakkainen EU:n 7. puiteohjelmalle. Ohjelmaan on sitoutunut yli 20 Euroopan maata. Tänä vuonna Suomesta jätettyjen hakujen määrä oli 23. Lisätietoa projekteista, joissa MIKES on mukana: -> EMRP-esitesarja. Lisätietoa EMRP-ohjelmasta ja tulevista hauista löytyy MIKESin puhelinnumerot muuttuvat ja MIKESin yhteyshenkilöt EMRP-hakuihin liittyen: Tutkimusprofessori Erkki Ikonen, puh tai Johtaja Heikki Isotalo, puh

19 Asiantuntijaryhmä ehdottaa: MIKES, VTT ja GTK fuusioidaan Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama asiantuntijaryhmä esitti syyskuussa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta vuodesta 2014 lukien. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja jäseninä toimitusjohtaja Christine Hagström- Näsi sekä professori Sixten Korkman. Ryhmä esitti, että vuonna 2014 MIKES fuusioidaan VTT Teknologian tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on kutsunut tekniikan tohtorin, entisen Tekesin pääjohtajan Pekka Saarnivaaran arvioimaan yhdistämisen hyötyjä ja mahdollisia haittoja tutkimustiedon tuottamisen, soveltamisen ja monitieteisyyden näkökulmasta. Lisäksi Saarnivaaran tehtävänä on arvioida VTT:n hallintomallin uudistamistarpeita. Saarnivaara jättää ehdotuksensa ensi vuoden tammikuun puolenväliin mennessä. Hallitus käsitteli uudistuksen jatkovalmisteluja iltakoulussaan ja päättää lausuntokierroksen jälkeen uudistuksesta sekä sen keskeisistä toimista valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Lisää tietoa asiasta: UUTISIA Uudet MIKESläiset Mika Huovinen aloitti MIKES-Kajaanissa Hän työskentelee TU- NES-projektissa nestevirtauksien parissa. MIKES aktiivinen EMRP-projekteissa MIKESin meneillään olevat 26 EMRP-projektia etenevät hyvällä vauhdilla ja MIKE- Sin projektivastaavat edustavat MIKESiä aktiivisesti projektien kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Sari Saxholm ja Antti Lakka osallistuivat MIKESin edustajina Pariisissa, LNE:llä (Laboratoire national de métrologie et d essais), järjestettyyn dynaamisten mittausten workshoppiin (7th Workshop on Analysis of Dynamic Measurements) sekä sen jälkeen pidettyyn EMRP-projektin IND09 (Dynamic - Traceable dynamic measurement of mechanical quantities) projektikokoukseen. MIKES osallistuu vahvasti Dynamic-projektin dynaamisen paineen työpakettiin kehittäen primaaritason mittanormaalia. Työn etenemisestä pidettiin workshopissa esitelmä, joka sai hyvää palautetta. Kolmivuotinen projekti on nyt ollut käynnissä vuoden ja MIKESin osuus etenee aikataulussa. FINAS-päivä 2013 Helsingin Messukeskus Akkreditoinnin ajankohtaispäivä FINAS-akkreditointipalvelun asiakkaille ja muille sidosryhmille. Päivän teemana on Paperista pilveen Miten hallitset riskit ja varmistat toiminnan luotettavuuden ja jäljitettävyyden sähköistyvässä maailmassa. Päivän aiheita ovat muun muassa tietojärjestelmien turvallisuuden varmistaminen, automatisoinnin haasteet tietojen ja mittausten jäljitettävyydelle sekä toiminnan operatiivisten riskien sekä toiminnan riippumattomuuteen ja ulkoistamiseen liittyvien riskien tunnistaminen ja hallinta. FINAS-päivän ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta kohdasta Koulutus ja tiedotus-> FINAS-päivä. Osallistumismaksu on 280 (+ alv 24%). Ville Byman tekee diplomityötään pituusmetrologian projektista, jossa päivitettiin mittapalainterferometriä ja sen ohjelmistoa. Työn valmistuttua hän jatkaa projektissa, jossa päivitetään pitkien mittapalojen mittapalainterferometriä. Kalibrointeja jopa 0,5 miljoonan voltin jännitteellä Huhtikuussa 2012 MIKES kalibroi kolme 400 kv tasajännitejakajaa yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Sähkötekniikan korkeakoulun suurjännitehallissa tehdyistä mittauksista ja niiden jäljitettävyydestä vastasi MIKES. Jakajien tasajännitejakosuhde kalibrointiin usealla jännitteellä 10 kv ja 520 kv välillä. Jakosuhteen kalibroinnin epävarmuus oli 0,05 % (k = 2). Jännitteenjakajat päätynevät vielä tämän vuoden aikana Kanadan ja USAn rajalle mittaamaan valtakunnasta toiseen siirtyvää energiaa. Lisätietoja: Erikoistutkija Jari Hällström, puh

20 Julkaisu J4/2011 Laadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P. Kärhä Espoo 2011 Laadukkaan mittaamisen perusteet -oppaassa perusteet -oppaassa on perusteita on sille, perusteita mitä mittauksessa sille, ja mitä mittaustapahtumassa ja mittaustapahtumassa pitää ottaa huomioon, miten pitää mittaustapahtuma ottaa huomioon, validoidaan, miten jotta mittausta- mittaus- mittauksessa pahtuma tulokseen voidaan validoidaan, luottaa, sekä jotta miten mittaustulokseen arvioidaan mittausepävarmuutta voidaan luottaa, ja mistä sekä saadaan miten lisätietoa näihin mittausepävarmuutta asioihin. ja mistä saadaan lisätietoa näihin asioihin. arvioidaan Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta Yksittäiskappaleista ei veloiteta Kirjaa maksua, voi suuremmista tilata sähköpostitse lähetyksistä veloitetaan osoitteesta postimaksun suuruinen hinta. Yksittäiskappaleista selata ei ilmaisen veloiteta pdf-tiedoston maksua, muodossa suuremmista osoitteessa lähetyksistä veloitetaan -> Julkaisut -> postimaksun Laadukkaan Opasta voi myös suuruinen mittaamisen hinta. perusteet. Opasta voi myös selata ilmaisen pdf-tiedoston muodossa osoitteessa -> Julkaisut -> Laadukkaan mittaamisen perusteet.

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen

Lisätiedot

Lainsäädäntöuudistuksia Euroopassa ja Suomessa

Lainsäädäntöuudistuksia Euroopassa ja Suomessa Lainsäädäntöuudistuksia Euroopassa ja Suomessa Sari Rapinoja Työ- ja elinkeinoministeriö Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen 21.11.2013 Helsinki EU:ssa käynnissä olevat uudistukset Tuotedirektiivipaketti

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen

EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin syysseminaari 2010 6.10.2010 Tommy Jacobson Sisällys Mitä ovat SHOKit CLEEN Oy:n esittely Miksi

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus 14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK

Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK Satu Helynen Cleantech Finland workshop 11.9.2008 Helsingin Messukeskus Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) tavoite

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www Mars S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl Kansi: Curiosity Marsissa (taiteilijan näkemys). Kuva: NASA. Sisäkansi: Marsin maisemaa. Kuva: NASA. Mars Science Laboratory Yleiskuvaus Mars

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

CE-MERKINTÄ. CE-merkintäkampanjan seminaari 11.5.2011 Sari Rapinoja TEM

CE-MERKINTÄ. CE-merkintäkampanjan seminaari 11.5.2011 Sari Rapinoja TEM CE-MERKINTÄ CE-merkintäkampanjan seminaari 11.5.2011 Sari Rapinoja TEM Mikä on CE-merkintä? Perustuu EU-lainsäädäntöön Merkintä osoittaa, että tuote on valmistajan mukaan EU:n lainsäädännön mukainen. Valmistaja

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1 Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1 Sisältö 1. Miksi energiatehokkuuspalveluita tarvitaan? Yrityksissä ja erityisesti teollisuudessa.

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot