Konferenssiraportti. AgEng 2010 Clermont-Ferrand Ranska. Towards Environmental Technologies. Koonnut: Antti Rintaniemi. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konferenssiraportti. AgEng 2010 Clermont-Ferrand Ranska. Towards Environmental Technologies. Koonnut: Antti Rintaniemi. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy"

Transkriptio

1 Konferenssiraportti AgEng 2010 Clermont-Ferrand Ranska Towards Environmental Technologies Koonnut: Antti Rintaniemi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

2 Syyskuussa pidettiin EurAgEng-järjestön kansainvälinen maatalousteknologian tutkimuskonferenssi Clermont-Ferrandissa Ranskassa. Konferenssi on järjestetty vuodesta 1984 lähtien joka toinen vuosi ja nyt oli vuorossa 14. konferenssi. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasivat EurAgEng ja Ranskan valtiollinen maatalouden tutkimuslaitos Cemagref. Konferenssissa oli yli 430 osallistujaa 38 eri maasta. Seuraava CIGR-AgEng 2012 konferenssi järjestetään Valenciassa Espanjassa. Tällöin tilaisuus on järjestetty yhteistyössä pohjoisamerikkalaisen CIGR-järjestön kanssa. Konferenssissa esitettiin kolmen päivän aikana yhteensä 334 esitystä. Tässä julkaisussa on lyhyesti esiteltynä valikoituja mielenkiintoisia esityksiä konferenssista. Esityksistä on poimittu tähän julkaisuun pääkohdat. Sisältö 1. R&D works process on agricultural and forestry transportation units equipped with modern electronic brake system gooseneck trailers that could be coupled with light trucks or farm tractors Development of high level electrostatic charging air assisted sprayer utilizing conventional pressure nozzles Development and investigation of a completely semi-active suspension system for full spring mounted tractor Dairy cubicle housing layout: possible effects on production parameters A review of the impacts of the tires and their usage, on the fuel consumption of agricultural tractors Logistical study to compare slurry distribution: tanker vs umibilical system Slug pellet spreading: the double disc performances available with a single disc spreader Logistics chains for wood chips from short rotation forestry Mass flow control for manure spreader Mechanizing sustainable crop production intensification in developing countries scaling conservation agriculture World trends and evolution of the agriculture machinery manufacturing sector Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu Seinäjoki puh R&D works process on agricultural and forestry transportation units equipped with modern electronic brake system gooseneck trailers that could be coupled with light trucks or farm tractors PIMR maatalousteknologian teollisuusinstituutti, Puola Puolalainen PIMR-instituutti on kehittänyt hanhenkaula-malliseen perävaunuun soveltuvan pneumaattis-elektronisen jarrujärjestelmän. Järjestelmän tavoitteena on soveltua käytettäväksi kytkettynä traktoriin sekä lava-autoon. Järjestelmän avulla perävaunua voidaan vetää maastossa traktorilla sekä tieliikenteessä autolla. Näin voidaan välttää kärryjen vetäminen traktorilla valtateillä, eikä siten aiheuteta liikenteen jumiutumisia ja vaaratilanteita, jotka ovat valitettavan yleisiä Puolassa. Jarrujärjestelmässä vetoauton jarrulinjoihin asennetaan painelähettimet, joiden avulla ohjataan perävaunun jarrujärjestelmää. Perävaunun sähköisesti ohjattu jarrujärjestelmä pystyi reagoimaan testeissä o,3-o,6 sekunnissa polkimen painallukseen ja toimi luotettavasti aina testattuun 100km/h nopeuteen asti. Jarrujärjestelmä sisältää myös ABS-ominaisuuden ja se toimi moitteettomasti testeissä myös kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa. Perävaunu ollessa kytkettynä traktoriin, käytetään sen jarruja traktorin pneumaattisella jarrulinjalla. Jarrujärjestelmä osoittautui traktoriin kytkettynä testeissä huomattavasti luotettavammaksi ja tehokkaammaksi verrattuna perinteisiin peräkärryjen pneumaattisiin yksilinjajarruihin. Kehitystyön aikana jarrujärjestelmä rakennettiin yhteensä 8 eri lava-autoon ja maasturiin. Kuva 1. Hanhenkaulaperävaunu asennettuna Mitsubishi L200 lava-autoon. Kuvassa 1 hanhenkaulaperävaunu ja jarrujärjestelmä on liitetty Mitsubishi L200 lavaautoon. Jarrujärjestelmän ja hanhenkaulakytkennän avulla perävaunujen kokonaismassa on jopa luokkaa 4,5tn. Kehitystyön tuloksena PIMR on saavuttanut patentin traktorin ja trailerin välisestä vetokolmiosta, sekä saanut tyyppihyväksynnän jarrujärjestelmälleen. Jatkokehittelyn avulla PIMR pyrkii kasvattamaan entisestään perävaunujen kokonaismassaa, jolloin se soveltuisi entistä monipuolisemmin maatalouden kuljetuksiin

3 2. Development of high level electrostatic charging air assisted sprayer utilizing conventional pressure nozzles Maatalousteknologian instituutti, Israel Ruiskutussuihkun varaaminen sähköisesti on laajalti käytetty menetelmä muun muassa teollisuusmaalauksessa. Menetelmässä suuttimesta lähtevä suihku varataan sähköisesti ja suihkun kohteena oleva kappale maadoitettuna vetää varattua suihkua puoleensa. Näin päästään parempaan peittävyyteen jopa piilossa olevissa kohteissa. Kasvinsuojeluruiskuihin on olemassa erikoissuuttimia, joilla varaus saadaan aikaan, mutta suuttimien ongelmana on korkea hinta ja monimutkaisuus. Israelilaisen tutkimusryhmän tavoitteena oli kehittää perinteiseen suuttimeen perustuva suihkun varausjärjestelmä. Testeissä varausjärjestelmä rakennettiin ilma-avusteisiin ruiskutusjärjestelmiin käyttäen perinteisiä keraamisia suuttimia. Tutkimustyössä oli tarkoitus selvittää mittaamalla traktorin semi-aktiivisen jousitusjärjestelmän vaikutusta kuljettajaan kohdistuvaan tärinään ja kiihtyvyyksiin. Tutkittava jousitusjärjestelmä rakennettiin MB-Trac malliseen traktoriin ja jousitusjärjestelmän rakentamisessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä ripustuksen ja kierrejousituksen osia. Passiivisen jousituksen kierrejouset korvattiin hydraulisylintereillä, joilla saatiin aikaan semi-aktiivinen jousitus. Erona semi-aktiivisen ja aktiivisen jousituksen välillä on järjestelmään tuotavan energian määrä, eli semi-aktiivisessa järjestelmään tuotava energiamäärä (tässä tapauksessa paineenalainen hydrauliöljy) on vähäinen. Kuvassa 3 on esitetty järjestelmän hydraulikaavio sekä järjestelmän rakenne käytännössä. Kuva 2. Suuttimet ja varausrenkaat suuren ilmamäärän ja nopeuden (65m/s) järjestelmässä (vas.) ja pienessä matalan ilmanopeuden (12m/s) järjestelmässä (oik.). Testeissä varausjännitteenä käytettiin 16 kv virran ollessa muutamia milliampeereja. Testit tehtiin kasvihuoneoloissa ja tulokset mitattiin asettamalla kasvuston sekaan paperinpaloja, joiden takapuolelle kertyneiden pisaroiden määrät laskettiin. Testeissä suihkun varaaminen paransi ruiskutustulosta piilossa olevissa kohteissa jopa %. Testeissä huomattiin lisäksi, että vasta varauksen ollessa yli 1,0 mc/kg oli varauksella merkittävää vaikutusta. Testien suurimmat varaukset 3,2 mc/kg saavutettiin pienemmillä ilmamäärillä ja nopeuksilla. 3. Development and investigation of a completely semiactive suspension system for full spring mounted tractor Berliinin teknillinen yliopisto, Saksa Kuva 3. Semi-aktiivisen jousitusjärjestelmän hydraulikaavio ja toteutus. Kuvassa 3 jousisylinterin molemmin puolin on proportionaalikuristusventtiilit (2), joilla ajotilanteesta riippuen kontrolloidaan jousituksen kovuutta ja niiden jälkeen sijaitsevat kaasuvaraajat (3), joiden avulla varsinainen jousitus tapahtuu. Jousitussylinterien varrenpuolen öljynpaineiden perusteella järjestelmään syötetään tarvittaessa lisää öljyä venttiilin (4) kautta (tai mahdollisesti päästetään pois). Järjestelmästä tehtiin simulointimalli, jonka avulla suunniteltiin ohjausjärjestelmä jousitukselle. Jousituksen ohjausjärjestelmä tehtiin käyttäen Skyhook-control strategiaa. Ohjausjärjestelmän asentamisen jälkeen simulointimalli saatiin testiajojen avulla vastaamaan tarkasti todellisuutta. Semi-aktiivisen jousitusjärjestelmän vertailu passiiviseen tehtiin Berliinin teknillisen yliopiston hydraulisessa tiesimulaattorissa, jolla pystytään toteuttamaan muun muassa kiihdytysten, jarrutusten ja kuoppien aiheuttamia kiihtyvyyksiä traktorille. Vertailutestien tulokset on esitetty kuvassa

4 5. A review of the impacts of the tires and their usage, on the fuel consumption of agricultural tractors Michelin, Maatalousrenkaiden tutkimus- ja kehitysyksikkö, Ranska Kuva 4. Passiivisen ja semi-aktiivisen jousituksen vertailutestien tulokset. Kuvasta 4 nähdään, että traktoriin kohdistuvat kiihtyvyydet laskivat 6-10 % ja lisäksi renkaisiin kohdistuvat voimat laskivat noin 5 %. Kehitystyön jatkona on tarkoitus tutkia, kuinka paljon näillä vähennyksillä on vaikutusta kuljettajien kokemaan ajomukavuuteen. 4. Dairy cubicle housing layout: possible effects on production parameters Luonnontieteiden yliopisto, Norja; Pohjois-Trøndelagin ammattikorkeakoulu, Norja; Oslon eläinlääketieteiden koulu; Norja Tutkimuksessa etsittiin lehmien tuotokseen vaikuttavia tekijöitä vertaamalla 206 norjalaisen pihaton tila- ja pohjaratkaisuja sekä vastaavia lehmien tuotosmääriä. Lähtökohtana tutkimukselle oli se, että keskimäärin yli 35 lehmän tiloilla Norjassa saavutettiin suuremmat keskituotokset pihattonavetoissa kuin parsinavetoissa. Vertailtuja asioita olivat navetan lehmäkohtainen pinta-ala, mahdolliset umpikujat käytävissä, vesipisteiden määrä, käytetty lypsyjärjestelmä sekä poikima- ja sairaskarsinoiden määrä. Tilastotutkimuksen tuloksena suurimmat vaikutukset syntyivät mm. lypsyrobotin käytöstä, joka lisäsi tuotosta noin 5%, Useampi kuin yksi umpikuja pohjaratkaisussa laski tuotosta noin 5% ja poikimakarsinoiden käyttö lisäsi tuotosta noin 4%. Lisäksi jos vesipisteiden määrä oli alle puolet suositellusta, laski se tuotosta noin 4% (alle 80% => -3%). Kuitenkin kerran poikineiden hiehojen kohdalla nämä vaikutukset eivät aina toteutuneet. Lisäksi suurimpana tuloksena tutkimuksessa osoittautui se, että lehmien vapaatilan määrällä ja karjakoolla on vain hyvin vähäinen vaikutus tuotokseen. Näin ollen yleistrendi siitä, että yli 35 lehmän tiloilla tuotos on suurempi pihattoratkaisuissa, johtuu muista kuin pinta-alasyistä ja karjakoosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää traktorin renkaiden ominaisuuksien vaikutusta kulutukseen. Lisäksi tutkimustyön rinnalla pyrittiin luomaan numeerinen simulointimalli polttoaineen kulutukselle parametreinaan renkaan ominaisuudet. Testeissä polttoaineen kulutusta seurattiin maantieajossa ilman vetokuormaa ja vetokuorman kanssa sekä peltoajossa vedettäessä vakiokuormaa. Maantieajossa kuormitus tehtiin jarruvaunun avulla ja peltoajossa toisen jarruttavan traktorin avulla, jolloin vetokuormitus saatiin molemmissa tapauksissa mahdollisimman tasaiseksi. Maantietesteissä vetotraktorissa käytettiin yleisiä markkinoilla olevia 480/80R38 renkaita (rengas A), sekä samankokoisia realistisia prototyyppirenkaita (rengas B), joiden vierintävastus on noin 24 % pienempi. Peltotestissä vertailu tehtiin 480mm leveiden ja 650mm leveiden renkaiden välillä. Peltotestit tehtiin sekä sadonkorjuun jälkeisellä maissipellolla, että muokatulla pellolla. Kuva 5. Polttoaineen kulutuksen testausmenetelmät (ei testitilanne). Kuvassa 5 on esitetty testien toteutusperiaatteet. Maantietestissä käytössä oli 80 kw ja peltotestissä 132kW tehoinen traktori. Maantietesteissä polttoaineenkulutus mitattiin renkailla A ja B ilman vetokuormaa sekä 1000N vetokuormituksella mahdollisimman tasaisella 39km/h keskinopeudella. Taulukossa 1 on esitettynä testien polttoainekulutukset (L/100km) Testi Polttoainekulutus Rengas Vetokuorma Rengaskuorma ja paine 1 32,9 L/100km Tyyppi A kg, 1,6bar 2 31,6 L/100km Tyyppi B kg, 1,6bar 3 41,2 L/100km Tyyppi A 1000N 2950kg, 1,6bar 4 39,0 L/100km Tyyppi B 1000N 2950kg, 1,6bar Taulukko 1. Polttoainekulutus eri testeissä

5 Taulukosta 1 nähdään, että renkaan profiilia ja ominaisuuksia muuttamalla päästään 4 % polttoainevähennykseen ilman kuormaa ja 5 % vähennykseen vetokuormalla. Testissä vaihdettiin ainoastaan traktorin takarenkaat, jolloin myös vaihtamalla eturenkaat saataisiin polttoainekulutusta vähennettyä entisestään. Peltotestissä verrattiin takarenkaiden leveyden vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Kaikissa testeissä ajonopeutena pidettiin mahdollisimman tasainen 2m/s ja vetokuormituksena oli N. Taulukossa 2 on esitetty testien tulokset. Testi Polttoainekulutus Rengas Rengaspaine Maanpinnan laatu 5 27,3 L/h 480mm 1,5 bar Muokkaamaton 6 24,7 L/h VF 650mm 0,6 bar Muokkaamaton 7 32,5 L/h 480mm 1,5 bar Muokattu 8 27,8 L/h VF 650mm 0,6 bar Muokattu Taulukko 2. Polttoaineen kulutusmäärät peltotesteissä. Testien perusteella muokkaamattomalla maalla polttoaineen kulutus laski noin 9,5 % ja muokatulla alustalla jopa 14,5 %, eli vaikutus kulutukseen on huomattava. Jatkotesteissä huomattiin, että rengaspaineet selittävät osaa polttoainekulutuksen laskusta, mutta silti rengasleveyden vaikutus säilyi kaikissa tilanteissa ja maanpinnan laaduissa. Testeissä käytetyt renkaiden paineet ovat molemmissa tapauksissa valmistajan suositusten mukaisia. Tehtyjen testien tuloksia käytettiin myös simulointimallin luomiseen, jolla pyritään simuloimaan renkaan fysikaalisten ominaisuuksien ja ympäristötekijöiden vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Kehitystyön tuloksena saatu simulointimalli ennustaa kiitettävän hyvin renkaan vaikutuksia polttoainekulutukseen, ja simulointimallin jatkohyödyntämismahdollisuutena nähdäänkin renkaille annettavan polttoainetaloudellisuusluokituksen käyttöönottoa. Tällöin rengasvalmistajien kehitystyön tulokset voitaisiin saada nopeammin markkinoiden laajaan käyttöön ja ostajat voisivat painottaa kulutusvaikutuksia hankinnassaan entistä paremmin. Luokituksen heikkoutena on kuitenkin se, että kaikkiin käyttötilanteisiin kantaaottavan arvosanan antaminen on vaikeaa sillä kuitenkin yhdellä osa-alueella hyvin toimiva rengas voi toisessa käyttöympäristössä olla huonompi. Näin renkaan ostaja ei välttämättä saakaan tavoittelemaansa kulutusvähennystä, jonka kuvitteli luokituksen perusteella saavansa. 6. Logistical study to compare slurry distribution: tanker vs umibilical system Torinon yliopisto, Italia Torinon yliopisto toteutti vertailututkimuksen lietteen levitysmenetelmien välillä. Vertailussa selvitettiin ajankäytön ja kustannuksen eroja perinteisen lietevaunulevityksen ja putkiverkostolevityksen välillä. Putkiverkostossa lietesäiliöltä on rakennettu siirtoputki pellon reunaan ja siirtoputkeen liitetään traktorin vetämä multain/levitin ikään kuin valtavalla letkukelalla. Vertailussa on tehty käytännössä kustannus- ja ajankäyttömittauksia molemmilla tavoilla ja näiden perusteella on tehty simulointimalli, jonka avulla on pystytty simuloimaan kaikki mahdolliset peltokoko-, etäisyys- ja levitysmäärävariaatiot. Testeissä sekä simulointipohjassa levitysvaunun koko oli 15m3 ja multaimen työleveys 4,8m. Putkiverkostossa syöttöpumpun teho oli 160m3/h 12bar paineella, putkiston halkaisija oli 160mm ja kustannusten laskennallinen poistoaika 15 vuotta putkistolle sekä 4 vuotta letkukelalle. Vaunulevityksessä tarvitaan yksi traktori, kun vastaavasti letkukelalevityksessä tarvitaan pellolla yksi traktori, sekä kaksi traktoria säiliöllä lietteen putkistoon pumppaamiseen. Letkukelalevityksessä huomioitavia seikkoja ovat lisäksi, että sillä ei voida levittää pellolle jolla on kasvustoa ja multaintraktorin ajonopeudella on kompensoitava putkiston pituuden vaihtelun aiheuttamaa lietteen pumppausmäärään muutosta. Simulointimallin tuloksena saatiin vertailutiedot levitystapojen välille eri etäisyyksillä, lohkojen suuruuksilla ja 170kg N/ha sekä 340Kg N/ha levitysmäärille. Vertailun tuloksena kustannuksien valossa jo 2km etäisyydellä letkukelamenetelmä oli edullisempi, ja vaunulevitystä tehokkaampi myös lyhyemmillä etäisyyksillä. Letkukelamenetelmällä saavutettava työaikasäästö voi olla jopa 71% 10km etäisyyksillä

6 7. Slug pellet spreading: the double disc performances available with a single disc spreader Cemagref, Ranska; De Sagnosse, Ranska; AgroSup Dijon koulutuskeskus, Ranska Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään yhdellä levitinlautasella toteutetun pintalevittimen levitystasaisuutta vastaamaan enemmän kaksilautasellisen levittimen ominaisuuksia. Kehitystyössä käytetty levitettävä aines oli pelletöity etanoiden hävittämiseen tarkoitettu torjunta-aine. Tämä slug pellet vastaa ulkomuodoltaan pitkälti tavallista puupellettiä. Kehitettävä pintalevitin oli kevyt sähkömoottorikäyttöinen malli, jota voidaan kuljettaa esimerkiksi mönkijällä. Kuvassa 6 on esimerkki tämän tyyppisestä levittimestä. Kuvassa 7 on ylhäällä nähtävissä mekanismi, jolla saadaan muutettua pellettien pudotuskohtaa lautaselle ja sitä kautta saadaan määritettyä levityskuvion leveys. Periaatteena pudotuskohtien säätelyssä on, että pudotuskohtien keskinäistä etäisyyttä muuttamalla saadaan levitykseen ikään kuin kaksi viuhkakuviota yhdellä lautasella ja näiden kuvioiden limittyessä keskenään, vähenee levityksen epätasaisuus huomattavasti. Alemmalla levityslautasella saadaan vastaavasti sivusuunnassa tarkasti rajattu levityskuvio reuna-alueiden levitykseen. Yhdellä lautasella normaalisti levitettäessä on levitysmäärän vaihtelu yli 15%, mutta tällä menetelmällä päästään vaihtelussa alle 10 prosenttiin. Kehitystyölle on haettu kaksi patenttia ja se on tulossa markkinoille kevään 2011 aikana. Kehitystyön aikana menetelmää ei ole kuitenkaan koetettu soveltaa rakeistetulle lannoitteelle. Kuva 6. Pintalevittimen tyyppi (ei kehitetty malli). Tämän tyyppisten levittimien ongelmana on epätasainen levitysmäärä ja kuvio sekä puutteellinen levitysalueen rajaus. Kehitystyön tuloksena saatiin kaksikerroksinen levityslautanen, jonka ylemmällä kuperalla lautasella tehdään normaali levitys ja alemmalla pienellä lautasella reunaalueiden levitys. Kuvassa 7 on periaatekuva tästä levityslautasesta. 8. Logistics chains for wood chips from short rotation forestry Francisco Josephinum tutkimuskeskus BLT, Itävalta Tutkimuksessa vertailtiin energiapajujen korjuun logistiikkaratkaisuja kustannusten ja ajankäytön kannalta Itävallassa. Vertailun alla oli neljä erilaista kuljetustapaa jotka olivat seuraavat: 1. Traktorilla ja peräkärryillä (19-40m3) kuljetus suoraan loppuvarastoon 2. Traktorilla ja peräkärryillä kuljetus lähivarastoon, josta rekalla perille. Lastaus rekkaan kurottajalla tai pyöräkuormaajalla. 3. Traktorilla ja peräkärryillä kuljetus pellon reunaan, josta lastaus kärryssä olevalla erikoiskierukkapurkajalla rekan kyytiin. 4. Traktorilla ja koukkulavaperävaunulla kuljetus välivarastoon, josta rekka nostaa koukkulavalaitteilla lavan kyytiin ja kuljettaa perille. Vertailussa energiapajujen korjuu tehtiin Claas Jaguar 890 ajosilppurilla varustettuna Biomasse Europa korjuupöydällä. Logistiikkaketjut mitoitettiin siten, että ajosilppurille ei syntynyt odotustaukoja. Vertailun tuloksena saatiin, että pellon koolla on merkittävä vaikutus korjuuaikaan, eli lohkojen tulisi olla vähintään 2ha kokoisia. Verrattaessa korjuuseen tarvittavaa työmäärää osoittautui menetelmä 1 tehokkaimmaksi aina 13km etäisyyteen asti, jonka jälkeen menetelmä 4 oli tehokkain. Kuvassa 8 on esitetty työajan tarpeet eri etäisyyksillä 4 menetelmälle. Kuva 7. Levitinlautasen malli. Ylempänä sinisellä peruslevitinlautanen ja alla punaisella reuna-alueiden levitinlautanen

7 Lopputulemana tutkimuksesta voidaan sanoa, että alle 10km etäisyyksillä on nopeinta ja kannattavinta kuljettaa energiapaju perille asti traktorilla ja mahdollisimman suurilla perävaunuilla. Sitä kauemmaksi koukkulavamenetelmä on sekä edullisin, että tehokkain. Muut menetelmät osoittautuivat kaikissa tapauksissa joko kalliimmiksi tai vähemmän tehokkaiksi. Kuva 8. Tarvittava työaika per 10 tonnia energiapajua eri menetelmillä. Kustannuksia verrattaessa eri menetelmien välillä menetelmä 1 oli edullisin aina 10-13km siirtoetäisyyksiin asti, jonka jälkeen menetelmä 4 oli halvin. Kuvassa 9 on kuvattu eri menetelmien kokonaiskustannukset tonnia kohden kuljetusetäisyyden mukaan. 9. Mass flow control for manure spreader Cemagref, Ranska; Agrotronics, Ranska; Agrosup Dijon koulutuskeskus, Ranska Tutkimustyön tavoitteena oli minimoida lannanlevitysvaunun levitysmäärän vaihtelu, sillä tyypillisesti kuormaa purettaessa ainoastaan noin 40% levitysajasta levitysmäärä on tasainen. Vaihtelua levitysmäärään aiheuttavat muun muassa kuorman murtuminen purkamisen alku- ja loppuvaiheessa sekä kuorman tiheyden vaihtelu. Levitysmäärän tasaamiseksi kehitettiin seuranta- ja säätöjärjestelmä, jolla tunnistetaan levitettävän kuorman tiheys sekä levittimelle tulevan materiaalivirran korkeus. Kehitetyn järjestelmän toimintaa varten lannanlevitysvaunu runko varustettiin venymäliuska-antureilla, joiden avulla pystytään mittaamaan kuorman massa ja sitä kautta tiheys. Lisäksi vaunun sulkuporttiin tehtiin induktiivisensorien avulla tunnistusjärjestelmä, joka kuorman porttia painavan voiman perusteella seuraa kuorman pintaa. Kuvassa 10 on kuvattu sulkuportin pinnanseurantajärjestelmän toimintaperiaate. Kuva 10. Sulkuportin pinnanseurantajärjestelmä. Kuva 9. Korjuun kokonaiskustannukset eri kuljetusmenetelmille etäisyyden mukaan. Muina anturitietoina säätöjärjestelmälle syötettiin lisäksi pohjakuljettimen nopeus, purkukelan pyörimisnopeus sekä sulkuportin korkeus. Anturitietojen avulla järjestel

8 mä säätää pohjakuljettimen nopeutta automaattisesti mahdollisimman tasaisen levitysmäärän saamiseksi. Järjestelmän toimivuutta vertailtiin testissä kolmella eri materiaalilla, jota olivat olkinen lanta, kompostoitu lanta sekä biojätekompostorin multa. Vertailu tehtiin EN standardin mukaisten tunnuslukujen avulla. Kuvassa 11 on testitulokset olkilannalla ilman säätöjärjestelmää ja säätöjärjestelmällä. Kuvassa 13 on testitulokset vastaavista mittauksista kompostoidulla biojätteellä. Kuva 13. Levitysmäärät purkamisen aikana säätöjärjestelmällä (oik.) ja ilman (vas.) kompostoidulla biojätteellä. Kuva 11. Levitysmäärät purkamisen aikana säätöjärjestelmällä (oik.) ja ilman (vas.) olkisella lannalla. Kuvassa 11 merkityt vaakaviivat kuvaavat haluttua levitysmäärää kg/s ja 85% sekä 115% prosenttia siitä. Näiden rajojen välissä oleva levitysaika kuvaa standardin vertailuarvoa Stretch within tolerance zone, joka tulisi olla yli 35% levitysajasta. Kuvassa 12 ovat vastaavat kuvaajat testistä kompostoidulla lannalla Kuva 12. Levitysmäärät purkamisen aikana säätöjärjestelmällä (oik.) ja ilman (vas.) kompostoidulla lannalla. Testien perusteella säätöjärjestelmän avulla standardinmukainen toleranssin sisällä oleva levitysaika nousi olkisella lannalla 36,1% => 43,7%, kompostoidulla lannalla 38,8% => 66,3% ja kompostoidulla biojätteellä 39,8% => 67,2%. Näin ollen järjestelmällä saatiin merkittävää parannusta eritoten kompostoituja artikkeleita levitettäessä. Lisäksi kaikilla artikkeleilla kuorman purkuaika laski jopa kolmasosalla alkuperäisestä ajasta. Järjestelmälle on saatu tässä vaiheessa patentti, sekä se on jo myynnissä ranskalaisen Agrotronix-yrityksen toimesta tyyppimerkinnällä Epandix 8700 noin 2000 hintaan. 10. Mechanizing sustainable crop production intensification in developing countries scaling conservation agriculture FAO Italia Vuoteen 2050 mennessä maapallon asukasmäärän on arveltu nousevan 9,2 miljardiin ja käytännössä tämä tarkoittaa, että viljelytuotannon on noustava jopa 70 % tämänhetkisestä. Haasteena tälle kasvulle on rajalliset luonnonvarat eli viljelyskelpoinen maaperä sekä veden saatavuus. Maaperäongelmia aiheuttaa eritoten eroosio, joka saattaa hävittää muutamassa vuodessa viljelymaan koko ravinteikkaan pintakerroksen. Muun muassa eroosio-ongelmiin ja veden niukkuuteen ratkaisuna FAO (Food and Agriculture Organisation) näkee Conservation Agriculturen, eli muokkaamattoman viljelytekniikan. Muokkaamattomassa viljelymenetelmässä maaperän sekoittaminen pidetään mahdollisimman pienenä ja viljelylajikkeiden jatkuvalla vaihtelulla maaperän elinvoimaisuus pidetään korkeana. Muokkaamattomuudella estetään eroosio, sillä maanpinta on jatkuvasti peitetty. Esimerkiksi viljakasvien puintijätteet ja oljet jätetään peltoon täysin koskemattomina, eikä niiden maatumista yritetäkään nopeuttaa. Tämä vastaa

9 vasti asettaa kylvökoneille vaatimuksia, sillä niiden on pystyttävä työskentelemään tukkeutumatta tässä kasvustossa. Menetelmässä hoidetaan rikkakasvien torjunta kemiallisesti tai biologisesti ja jos on tarvetta mekaaniselle torjunnalle, hoidetaan se rullaäkeellä tai vastaavalla kevyesti muokkaavalla menetelmällä. Viljelykasvien kiertona toimii esimerkiksi soija, vilja, karjan laidunnurmi. Tällä kierrolla saadaan lisäksi hyödynnettyä esimerkiksi Brasiliassa esiintyvä kuivakausi/ sadekausi vaihtelu. Menetelmällä on saatu tasattua huomattavasti kasvutuotoksia ja se myös vähentää merkittävästi työmäärää. Menetelmässä on kuitenkin huomioitava erityisesti Controlled Traffic, eli ajolinjojen hallinta, sillä muokkaamattomuus vastaavasti korostaa maaperän tiivistymistä. Conservation Agriculturen merkittävimmät hyödyntämisalueet löytyvät tällä hetkellä Etelä-Amerikasta, Kanadasta ja Australiasta sekä nousevia mahdollisia muita soveltamisalueita ovat Keski-Aasian, Kiinan ja Afrikan alueet. Tällä hetkellä maailman kasvualasta 116 miljoona hehtaaria lasketaan kuuluvan tämän menetelmän piiriin, ja kahdenkymmenen vuoden sisällä on mahdollista, että puolet kaikesta viljelyalasta kuuluu siihen. Menetelmän haasteena on, että siihen soveltuvia erityisesti kylvökoneita on vähän saatavilla ja vain pienessä kokoluokassa. Lisäksi suuri osa siihen soveltuvasta viljelyalasta sijaitsee köyhillä alueilla, jolloin viljelijöillä ei ole mahdollisuutta investoida laitteita, vaikkakin tämän menetelmän koneiden kokonaiskustannukset ovat perinteistä viljelymenetelmää huomattavasti edullisempia. vuokraus yleistyy vahvasti. Etelä-Amerikassa ja eritoten Brasiliassa koneiden määrä tulee olemaan melko vakaa ja konekoko kasvaa. Kokonaisuudessaan Etelä-Amerikan maataloutta kuvaa bioetanolituotannon iso osuus. Japanissa maatalous pienenee ja muuttuu enemmän harrastukseksi. Kuitenkin koneiden määrä hehtaaria kohti on valtava ja niiden automaatio lisääntyy. Saharan alueen Afrikassa maatalouden tuotokset ovat huonot, ja lisäksi jopa 80 % maista kynnetään ihmisvoimalla. Lähes 70 % tämän alueen traktoreista on Etelä-Afrikassa sekä Nigeriassa. Kokonaisuudessa tälle alueelle hankittavista koneista suurin osa tuodaan Aasiasta. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä koneiden määrä on suurempi kuin eteläisen Afrikan maissa, mutta maiden välillä on suuriakin eroja. Esityksen yhteenvetona mainittiin, että Afrikan markkinoihin on panostettava nyt, tai Kiina ja Intia tulevat valtaamaan nämä markkinat halvoilla koneillaan täysin. 11. World trends and evolution of the agriculture machinery manufacturing sector Hohenheimin yliopisto, Saksa; YK:n teollisuuden kehitysyksikkö UNIDO Itävalta UNIDO toteutti vuoden 2009 aikana kansainvälisen maatalouskonevalmistajien kyselyn ja osittain tämän kyselyn perusteella he esittelivät AgEng-konferenssissa oman näkemyksensä maatalouden ja sen koneellistumisen tulevaisuudesta. Seuraavassa on esitetty tämän esityksen huomioita jaoteltuna eri alueisiin ja maihin. EU-maissa koneet tulevat vähenemään ja niiden koko tulee kasvamaan samalla kun maatalouskoneteollisuus tulee entisestään vahvistumaan ja EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti tulee olemaan merkittävää. Pohjois-Amerikassa markkinat ovat jo täysin koneellistuneet, ja jatkossa automatisointi lisääntyy sekä konekoko kasvaa. Venäjällä maatalouskoneet kuluvat loppuun, eikä sen maatalous pysty uusimaan konekantaa tarvittavaa vauhtia. Samanaikaisesti Venäjän oma teollisuuskaan ei pysty uusiutumaan riittävää vauhtia. Intiassa kehitys keskittyy vahvaan koneellistumiseen, vaikkakin koneet ovat pieniä keskimääräisen tilakoon ollessa vain noin 1,5hehtaaria. Lisäksi kaikki viljelijät eivät pysty hankkimaan ostamalla koneitaan, vaan niiden

10 Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta Raportti on tuotettu osana AgroInka agroteknologian kasvu- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisätietoja: Antti Rintaniemi, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy,

RCW. RCW 3000, 5500, 7500, 10 000, RCW 5500 plus, 7500 plus. RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet

RCW. RCW 3000, 5500, 7500, 10 000, RCW 5500 plus, 7500 plus. RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet RCW RCW 3000, 5500, 7500, 10 000, RCW 5500 plus, 7500 plus RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet RCW lannoitteen- ja kalkinlevittimet - helppokäyttöisyys, tarkkuus ja varmuus RCW-levittimet ovat tarkoitettu

Lisätiedot

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2016 TRAKTORI MAXI TRACTION IF Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. Jopa 20 % suuremmat kuormat. Erinomainen ajomukavuus suurissakin

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö perävaunutehdas on ollut uranuurtaja isoissa maatalousperävaunujen valmistuksessa. MetaQ perävaunuissa on huomioitu nykyaikaisten tilojen kasvaneet kuljetusvaatimukset.

Lisätiedot

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering Helsinki Rukkila VAKOLA Helsinki 43 41 61 PltäJänmökl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1963 Koetusselostus 473 Test report WÄRTSILÄ-VÄKILANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna Uusi VT-TRACTOR Pieni kulutus Vetää ja pitää Pakkaa maata vähemmän Nykyään ovat maanviljelijät nopeasti muuttuvan maailman etulinjassa. Nopeutuva väestönkasvu,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 KÄYTTÖ JA HUOLTO-OHJE PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 Alkuperäiset ohjeet 01 / 2015 Sisällysluettelo 1. ESIPUHE... 1 1.1. Koneen käyttötarkoitus... 1 1.2. Tekniset tiedot... 1 1.3. Tyyppikilpi... 2 2. TURVALLISUUSOHJEET...

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

TRAKTOREIDEN VYÖRENKAAT

TRAKTOREIDEN VYÖRENKAAT TRAKTOREIDEN VYÖRENKAAT MEILTÄ PITOA. SINULLE SATOA. SUORITUSKYKYISET TRAKTORIN RENKAAT PARANTAVAT TUOTTAVUUTTASI Tilastothan me tunnemme. Maailman väestön odotetaan kasvavan 9 miljardiin vuoteen 2050

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Älyohjattua levitystä

Älyohjattua levitystä CALIBRATOR Älyohjattua levitystä 100% ajonopeuden mukaan säätyvä Jo vuodesta 1991 saakka CALIBRATOR on ollut ratkaisu älykkäästi tietokoneohjattuun levitykseen ajonopeuden muutoksista riippumatta. Tällä

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

YLEISKUVAUS. Paalivaunu

YLEISKUVAUS. Paalivaunu YLEISKUVAUS 30.10.2008 Page 1 (6) YLEISKUVAUS Paalivaunu YLEISKUVAUS 30.10.2008 Page 2 (6) Sisällysluettelo: 1. LAITTEEN YLEISKUVAUS...3 1.1. Koneen yleiskuva ja pääkomponentit...3 1.2. Koneen yksilöinti-,

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus

Lisätiedot

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail MOOTTORIT MOOTTORI Manuaalivaihteisto Manuaalivaihteisto Robottivaihteisto Moottorin mallimerkintä 110dCi 125dCi 150dCi 110dCi 135dCi 165dCi 150dCi Päästönormi Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 363

VA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 363 VA K 0 LA LOI Helsinki Rukkilo Helsinki 43 48 12 i4"!j4vj Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKI MUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 363 SKJOLD-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto Tekniset tiedot Malli Mechron 2210 Moottori malli tyyppi teho iskutilavuus kierrosluku polttoainetankki 3C100LWU 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) 1007 cm³ 2200 rpm 28 litraa Voimansiirto

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle Puoliperävaunu 80 T kuormalle 1. Päämitat: Esitekuva T620-4 Reknro WLY-998; valm nro 734/2006 Vuosimalli 2006 (rek 30.3.2006) Renkaat 285 / 70 R19.5, 8-pulttiset Rakennekantavuus 80 tonnia Kuormatilan

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Jeantil lannanlevitysvaunut

Jeantil lannanlevitysvaunut Jeantil lannanlevitysvaunut Jeantil SA perheyhtiön historia ulottuu 1800-luvulle saakka. Päätuotteena viimeisten 50 vuoden ajan on ollut lannanlevitysvaunut. Sillä alalla Jeantil on tunnettu tehokkaiden

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Kaapelikelavaunu JKS 750V

Kaapelikelavaunu JKS 750V Kaapelikelavaunu JKS 750V Kaapelikelavaunu kevyempiin verkonrakennuksen tarpeisiin Kokonsa puolesta JKS 750 soveltuu erinomaisesti antenniurakoitsijoiden ja sähköasennusliikkeiden käyttöön. Vaunu on tarkoitettu

Lisätiedot

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni 101 Helsinki RukkIla VA K OLA Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 514 Test report Kuva 1. Vella

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta.

Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. 7900 l, renkailla Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. LAME imupainevaunut täyttävät sekä Koneettä Painelaitedirektiivien

Lisätiedot

Sähköiset ohjausyksiköt

Sähköiset ohjausyksiköt Sähköiset ohjausyksiköt Ohjausyksiköt toimivat jatkuvalla 12 voltin jännitteellä traktoreissa, kylvö-, istutus- ja korjuukoneissa, ruiskuissa, jne. Yksiköissä automaattinen tai manuaalinen määrän säätö,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta FIA:n Make Cars Green kampanjan tavoite on vähentää autojen ympäristövaikutuksia ja auttaa kuljettajia valitsemaan ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot autoilussaan. 10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering VAK 0 LA 401 Helsinki Rukkila '12 Helsinki 43 41 61 11.111 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 531 T est report

Lisätiedot

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 IDrum Kaapeliteollisuuden toimitusketjun tehostaminen RFID-ratkaisuilla Selvitystyö, EP Logistics Osallistujat

Lisätiedot

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Slootsmid veitsimultain

Slootsmid veitsimultain Slootsmid veitsimultain Slootsmid B.V. Hollantilainen yritys joka on perustettu v. 1960 Euroopan johtava multauslaitteiden valmistaja Erikoistunut ainoastaan lietteen multauslaitteiden valmistukseen Kultivaattorimultain

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen HVAC Apulaitteiden energiankulutus HDENIQ Osku Kaijalainen Aalto yliopisto Koneenrakennustekiikan laitos Auto ja työkonetekniikan tutkimusryhmä Renkaiden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus Linja-auton renkaiden energiatehokkuus Renkaan tehtävät Kuorman kantaminen Ohjaaminen Kulun pehmentäminen Vieriminen Voimien välittäminen Kulutuksen kestäminen Renkaiden kehityssuuntia Matalampi ja leveämpi

Lisätiedot

KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT

KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT Markinnoinin päälikkö Juha Sorjonen, Sandvik Tamrock, Tampere PR 980609 Liikevaihto on noin 5 mlrd. Dollaria. Henkilökunta on 3500 ihmista. 300 yritystä 130:ssa maassa. PR 980609

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

UNIVERSAL SERVICE. on tähtiluokkaa. K M P 1) Luotettava. Voimakas. Huokea. Taloudellinen. Nykyaikainen. Osa mainitusta kirjoituksesta on

UNIVERSAL SERVICE. on tähtiluokkaa. K M P 1) Luotettava. Voimakas. Huokea. Taloudellinen. Nykyaikainen. Osa mainitusta kirjoituksesta on Puh. Nykyaikainen kevytmoottoripyörä on tähtiluokkaa. Luotettava Voimakas Huokea Taloudellinen K M P 1) 1) K M P (= kevytmoottoripyörä) on saanut Suomen Moottorilehden kirjoituksessa erittäin hyvän arvostelun.

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT. Hinnasto 1.3.2015. www.nokiantyres.com/heavy

KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT. Hinnasto 1.3.2015. www.nokiantyres.com/heavy KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT Hinnasto 1.3.2015 www.nokiantyres.com/heavy 19 Eturenkaat Nokian Hakkapeliitta Truck F 295/80 R 22.5 152/148M Nokian Hakkapeliitta Truck F x x D C 74 )) 860, 1 066, T675020

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous

Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaus- ja kylvötöiden energiankulutus Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaustyöstä energiankulutukseen Tämä opas käsittelee polttoaineen kulutusta muokkaus- ja kylvötyössä. Oppaassa selvitetään,

Lisätiedot

BERGMANN täsmälevittimet

BERGMANN täsmälevittimet BERGMANN täsmälevittimet Tehokkaaseen työskentelyyn Mallisarjat: Lannanlevitin M Täsmälevitin TSW M 1080 Yksi akselinen 8 t SW-levityskoneisto on varustettu suoralla vedolla. Itsekantava rakenne tekee

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Työkonerenkaat. Myynti ja varastointi:

Työkonerenkaat. Myynti ja varastointi: 20 Työkonerenkaat Myynti ja varastointi: 02/ Pääkonttori: Apollo Vredestein B.V., Tel. +31-53- 888 35, E-mail: agri-ind@apollovredestein.com Suomi: Vredestein Däck AB, Puh. 08001 128, S-posti: customer.fi@apollovredestein.com

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot