Konferenssiraportti. AgEng 2010 Clermont-Ferrand Ranska. Towards Environmental Technologies. Koonnut: Antti Rintaniemi. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konferenssiraportti. AgEng 2010 Clermont-Ferrand Ranska. Towards Environmental Technologies. Koonnut: Antti Rintaniemi. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy"

Transkriptio

1 Konferenssiraportti AgEng 2010 Clermont-Ferrand Ranska Towards Environmental Technologies Koonnut: Antti Rintaniemi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

2 Syyskuussa pidettiin EurAgEng-järjestön kansainvälinen maatalousteknologian tutkimuskonferenssi Clermont-Ferrandissa Ranskassa. Konferenssi on järjestetty vuodesta 1984 lähtien joka toinen vuosi ja nyt oli vuorossa 14. konferenssi. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasivat EurAgEng ja Ranskan valtiollinen maatalouden tutkimuslaitos Cemagref. Konferenssissa oli yli 430 osallistujaa 38 eri maasta. Seuraava CIGR-AgEng 2012 konferenssi järjestetään Valenciassa Espanjassa. Tällöin tilaisuus on järjestetty yhteistyössä pohjoisamerikkalaisen CIGR-järjestön kanssa. Konferenssissa esitettiin kolmen päivän aikana yhteensä 334 esitystä. Tässä julkaisussa on lyhyesti esiteltynä valikoituja mielenkiintoisia esityksiä konferenssista. Esityksistä on poimittu tähän julkaisuun pääkohdat. Sisältö 1. R&D works process on agricultural and forestry transportation units equipped with modern electronic brake system gooseneck trailers that could be coupled with light trucks or farm tractors Development of high level electrostatic charging air assisted sprayer utilizing conventional pressure nozzles Development and investigation of a completely semi-active suspension system for full spring mounted tractor Dairy cubicle housing layout: possible effects on production parameters A review of the impacts of the tires and their usage, on the fuel consumption of agricultural tractors Logistical study to compare slurry distribution: tanker vs umibilical system Slug pellet spreading: the double disc performances available with a single disc spreader Logistics chains for wood chips from short rotation forestry Mass flow control for manure spreader Mechanizing sustainable crop production intensification in developing countries scaling conservation agriculture World trends and evolution of the agriculture machinery manufacturing sector Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu Seinäjoki puh R&D works process on agricultural and forestry transportation units equipped with modern electronic brake system gooseneck trailers that could be coupled with light trucks or farm tractors PIMR maatalousteknologian teollisuusinstituutti, Puola Puolalainen PIMR-instituutti on kehittänyt hanhenkaula-malliseen perävaunuun soveltuvan pneumaattis-elektronisen jarrujärjestelmän. Järjestelmän tavoitteena on soveltua käytettäväksi kytkettynä traktoriin sekä lava-autoon. Järjestelmän avulla perävaunua voidaan vetää maastossa traktorilla sekä tieliikenteessä autolla. Näin voidaan välttää kärryjen vetäminen traktorilla valtateillä, eikä siten aiheuteta liikenteen jumiutumisia ja vaaratilanteita, jotka ovat valitettavan yleisiä Puolassa. Jarrujärjestelmässä vetoauton jarrulinjoihin asennetaan painelähettimet, joiden avulla ohjataan perävaunun jarrujärjestelmää. Perävaunun sähköisesti ohjattu jarrujärjestelmä pystyi reagoimaan testeissä o,3-o,6 sekunnissa polkimen painallukseen ja toimi luotettavasti aina testattuun 100km/h nopeuteen asti. Jarrujärjestelmä sisältää myös ABS-ominaisuuden ja se toimi moitteettomasti testeissä myös kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa. Perävaunu ollessa kytkettynä traktoriin, käytetään sen jarruja traktorin pneumaattisella jarrulinjalla. Jarrujärjestelmä osoittautui traktoriin kytkettynä testeissä huomattavasti luotettavammaksi ja tehokkaammaksi verrattuna perinteisiin peräkärryjen pneumaattisiin yksilinjajarruihin. Kehitystyön aikana jarrujärjestelmä rakennettiin yhteensä 8 eri lava-autoon ja maasturiin. Kuva 1. Hanhenkaulaperävaunu asennettuna Mitsubishi L200 lava-autoon. Kuvassa 1 hanhenkaulaperävaunu ja jarrujärjestelmä on liitetty Mitsubishi L200 lavaautoon. Jarrujärjestelmän ja hanhenkaulakytkennän avulla perävaunujen kokonaismassa on jopa luokkaa 4,5tn. Kehitystyön tuloksena PIMR on saavuttanut patentin traktorin ja trailerin välisestä vetokolmiosta, sekä saanut tyyppihyväksynnän jarrujärjestelmälleen. Jatkokehittelyn avulla PIMR pyrkii kasvattamaan entisestään perävaunujen kokonaismassaa, jolloin se soveltuisi entistä monipuolisemmin maatalouden kuljetuksiin

3 2. Development of high level electrostatic charging air assisted sprayer utilizing conventional pressure nozzles Maatalousteknologian instituutti, Israel Ruiskutussuihkun varaaminen sähköisesti on laajalti käytetty menetelmä muun muassa teollisuusmaalauksessa. Menetelmässä suuttimesta lähtevä suihku varataan sähköisesti ja suihkun kohteena oleva kappale maadoitettuna vetää varattua suihkua puoleensa. Näin päästään parempaan peittävyyteen jopa piilossa olevissa kohteissa. Kasvinsuojeluruiskuihin on olemassa erikoissuuttimia, joilla varaus saadaan aikaan, mutta suuttimien ongelmana on korkea hinta ja monimutkaisuus. Israelilaisen tutkimusryhmän tavoitteena oli kehittää perinteiseen suuttimeen perustuva suihkun varausjärjestelmä. Testeissä varausjärjestelmä rakennettiin ilma-avusteisiin ruiskutusjärjestelmiin käyttäen perinteisiä keraamisia suuttimia. Tutkimustyössä oli tarkoitus selvittää mittaamalla traktorin semi-aktiivisen jousitusjärjestelmän vaikutusta kuljettajaan kohdistuvaan tärinään ja kiihtyvyyksiin. Tutkittava jousitusjärjestelmä rakennettiin MB-Trac malliseen traktoriin ja jousitusjärjestelmän rakentamisessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä ripustuksen ja kierrejousituksen osia. Passiivisen jousituksen kierrejouset korvattiin hydraulisylintereillä, joilla saatiin aikaan semi-aktiivinen jousitus. Erona semi-aktiivisen ja aktiivisen jousituksen välillä on järjestelmään tuotavan energian määrä, eli semi-aktiivisessa järjestelmään tuotava energiamäärä (tässä tapauksessa paineenalainen hydrauliöljy) on vähäinen. Kuvassa 3 on esitetty järjestelmän hydraulikaavio sekä järjestelmän rakenne käytännössä. Kuva 2. Suuttimet ja varausrenkaat suuren ilmamäärän ja nopeuden (65m/s) järjestelmässä (vas.) ja pienessä matalan ilmanopeuden (12m/s) järjestelmässä (oik.). Testeissä varausjännitteenä käytettiin 16 kv virran ollessa muutamia milliampeereja. Testit tehtiin kasvihuoneoloissa ja tulokset mitattiin asettamalla kasvuston sekaan paperinpaloja, joiden takapuolelle kertyneiden pisaroiden määrät laskettiin. Testeissä suihkun varaaminen paransi ruiskutustulosta piilossa olevissa kohteissa jopa %. Testeissä huomattiin lisäksi, että vasta varauksen ollessa yli 1,0 mc/kg oli varauksella merkittävää vaikutusta. Testien suurimmat varaukset 3,2 mc/kg saavutettiin pienemmillä ilmamäärillä ja nopeuksilla. 3. Development and investigation of a completely semiactive suspension system for full spring mounted tractor Berliinin teknillinen yliopisto, Saksa Kuva 3. Semi-aktiivisen jousitusjärjestelmän hydraulikaavio ja toteutus. Kuvassa 3 jousisylinterin molemmin puolin on proportionaalikuristusventtiilit (2), joilla ajotilanteesta riippuen kontrolloidaan jousituksen kovuutta ja niiden jälkeen sijaitsevat kaasuvaraajat (3), joiden avulla varsinainen jousitus tapahtuu. Jousitussylinterien varrenpuolen öljynpaineiden perusteella järjestelmään syötetään tarvittaessa lisää öljyä venttiilin (4) kautta (tai mahdollisesti päästetään pois). Järjestelmästä tehtiin simulointimalli, jonka avulla suunniteltiin ohjausjärjestelmä jousitukselle. Jousituksen ohjausjärjestelmä tehtiin käyttäen Skyhook-control strategiaa. Ohjausjärjestelmän asentamisen jälkeen simulointimalli saatiin testiajojen avulla vastaamaan tarkasti todellisuutta. Semi-aktiivisen jousitusjärjestelmän vertailu passiiviseen tehtiin Berliinin teknillisen yliopiston hydraulisessa tiesimulaattorissa, jolla pystytään toteuttamaan muun muassa kiihdytysten, jarrutusten ja kuoppien aiheuttamia kiihtyvyyksiä traktorille. Vertailutestien tulokset on esitetty kuvassa

4 5. A review of the impacts of the tires and their usage, on the fuel consumption of agricultural tractors Michelin, Maatalousrenkaiden tutkimus- ja kehitysyksikkö, Ranska Kuva 4. Passiivisen ja semi-aktiivisen jousituksen vertailutestien tulokset. Kuvasta 4 nähdään, että traktoriin kohdistuvat kiihtyvyydet laskivat 6-10 % ja lisäksi renkaisiin kohdistuvat voimat laskivat noin 5 %. Kehitystyön jatkona on tarkoitus tutkia, kuinka paljon näillä vähennyksillä on vaikutusta kuljettajien kokemaan ajomukavuuteen. 4. Dairy cubicle housing layout: possible effects on production parameters Luonnontieteiden yliopisto, Norja; Pohjois-Trøndelagin ammattikorkeakoulu, Norja; Oslon eläinlääketieteiden koulu; Norja Tutkimuksessa etsittiin lehmien tuotokseen vaikuttavia tekijöitä vertaamalla 206 norjalaisen pihaton tila- ja pohjaratkaisuja sekä vastaavia lehmien tuotosmääriä. Lähtökohtana tutkimukselle oli se, että keskimäärin yli 35 lehmän tiloilla Norjassa saavutettiin suuremmat keskituotokset pihattonavetoissa kuin parsinavetoissa. Vertailtuja asioita olivat navetan lehmäkohtainen pinta-ala, mahdolliset umpikujat käytävissä, vesipisteiden määrä, käytetty lypsyjärjestelmä sekä poikima- ja sairaskarsinoiden määrä. Tilastotutkimuksen tuloksena suurimmat vaikutukset syntyivät mm. lypsyrobotin käytöstä, joka lisäsi tuotosta noin 5%, Useampi kuin yksi umpikuja pohjaratkaisussa laski tuotosta noin 5% ja poikimakarsinoiden käyttö lisäsi tuotosta noin 4%. Lisäksi jos vesipisteiden määrä oli alle puolet suositellusta, laski se tuotosta noin 4% (alle 80% => -3%). Kuitenkin kerran poikineiden hiehojen kohdalla nämä vaikutukset eivät aina toteutuneet. Lisäksi suurimpana tuloksena tutkimuksessa osoittautui se, että lehmien vapaatilan määrällä ja karjakoolla on vain hyvin vähäinen vaikutus tuotokseen. Näin ollen yleistrendi siitä, että yli 35 lehmän tiloilla tuotos on suurempi pihattoratkaisuissa, johtuu muista kuin pinta-alasyistä ja karjakoosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää traktorin renkaiden ominaisuuksien vaikutusta kulutukseen. Lisäksi tutkimustyön rinnalla pyrittiin luomaan numeerinen simulointimalli polttoaineen kulutukselle parametreinaan renkaan ominaisuudet. Testeissä polttoaineen kulutusta seurattiin maantieajossa ilman vetokuormaa ja vetokuorman kanssa sekä peltoajossa vedettäessä vakiokuormaa. Maantieajossa kuormitus tehtiin jarruvaunun avulla ja peltoajossa toisen jarruttavan traktorin avulla, jolloin vetokuormitus saatiin molemmissa tapauksissa mahdollisimman tasaiseksi. Maantietesteissä vetotraktorissa käytettiin yleisiä markkinoilla olevia 480/80R38 renkaita (rengas A), sekä samankokoisia realistisia prototyyppirenkaita (rengas B), joiden vierintävastus on noin 24 % pienempi. Peltotestissä vertailu tehtiin 480mm leveiden ja 650mm leveiden renkaiden välillä. Peltotestit tehtiin sekä sadonkorjuun jälkeisellä maissipellolla, että muokatulla pellolla. Kuva 5. Polttoaineen kulutuksen testausmenetelmät (ei testitilanne). Kuvassa 5 on esitetty testien toteutusperiaatteet. Maantietestissä käytössä oli 80 kw ja peltotestissä 132kW tehoinen traktori. Maantietesteissä polttoaineenkulutus mitattiin renkailla A ja B ilman vetokuormaa sekä 1000N vetokuormituksella mahdollisimman tasaisella 39km/h keskinopeudella. Taulukossa 1 on esitettynä testien polttoainekulutukset (L/100km) Testi Polttoainekulutus Rengas Vetokuorma Rengaskuorma ja paine 1 32,9 L/100km Tyyppi A kg, 1,6bar 2 31,6 L/100km Tyyppi B kg, 1,6bar 3 41,2 L/100km Tyyppi A 1000N 2950kg, 1,6bar 4 39,0 L/100km Tyyppi B 1000N 2950kg, 1,6bar Taulukko 1. Polttoainekulutus eri testeissä

5 Taulukosta 1 nähdään, että renkaan profiilia ja ominaisuuksia muuttamalla päästään 4 % polttoainevähennykseen ilman kuormaa ja 5 % vähennykseen vetokuormalla. Testissä vaihdettiin ainoastaan traktorin takarenkaat, jolloin myös vaihtamalla eturenkaat saataisiin polttoainekulutusta vähennettyä entisestään. Peltotestissä verrattiin takarenkaiden leveyden vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Kaikissa testeissä ajonopeutena pidettiin mahdollisimman tasainen 2m/s ja vetokuormituksena oli N. Taulukossa 2 on esitetty testien tulokset. Testi Polttoainekulutus Rengas Rengaspaine Maanpinnan laatu 5 27,3 L/h 480mm 1,5 bar Muokkaamaton 6 24,7 L/h VF 650mm 0,6 bar Muokkaamaton 7 32,5 L/h 480mm 1,5 bar Muokattu 8 27,8 L/h VF 650mm 0,6 bar Muokattu Taulukko 2. Polttoaineen kulutusmäärät peltotesteissä. Testien perusteella muokkaamattomalla maalla polttoaineen kulutus laski noin 9,5 % ja muokatulla alustalla jopa 14,5 %, eli vaikutus kulutukseen on huomattava. Jatkotesteissä huomattiin, että rengaspaineet selittävät osaa polttoainekulutuksen laskusta, mutta silti rengasleveyden vaikutus säilyi kaikissa tilanteissa ja maanpinnan laaduissa. Testeissä käytetyt renkaiden paineet ovat molemmissa tapauksissa valmistajan suositusten mukaisia. Tehtyjen testien tuloksia käytettiin myös simulointimallin luomiseen, jolla pyritään simuloimaan renkaan fysikaalisten ominaisuuksien ja ympäristötekijöiden vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Kehitystyön tuloksena saatu simulointimalli ennustaa kiitettävän hyvin renkaan vaikutuksia polttoainekulutukseen, ja simulointimallin jatkohyödyntämismahdollisuutena nähdäänkin renkaille annettavan polttoainetaloudellisuusluokituksen käyttöönottoa. Tällöin rengasvalmistajien kehitystyön tulokset voitaisiin saada nopeammin markkinoiden laajaan käyttöön ja ostajat voisivat painottaa kulutusvaikutuksia hankinnassaan entistä paremmin. Luokituksen heikkoutena on kuitenkin se, että kaikkiin käyttötilanteisiin kantaaottavan arvosanan antaminen on vaikeaa sillä kuitenkin yhdellä osa-alueella hyvin toimiva rengas voi toisessa käyttöympäristössä olla huonompi. Näin renkaan ostaja ei välttämättä saakaan tavoittelemaansa kulutusvähennystä, jonka kuvitteli luokituksen perusteella saavansa. 6. Logistical study to compare slurry distribution: tanker vs umibilical system Torinon yliopisto, Italia Torinon yliopisto toteutti vertailututkimuksen lietteen levitysmenetelmien välillä. Vertailussa selvitettiin ajankäytön ja kustannuksen eroja perinteisen lietevaunulevityksen ja putkiverkostolevityksen välillä. Putkiverkostossa lietesäiliöltä on rakennettu siirtoputki pellon reunaan ja siirtoputkeen liitetään traktorin vetämä multain/levitin ikään kuin valtavalla letkukelalla. Vertailussa on tehty käytännössä kustannus- ja ajankäyttömittauksia molemmilla tavoilla ja näiden perusteella on tehty simulointimalli, jonka avulla on pystytty simuloimaan kaikki mahdolliset peltokoko-, etäisyys- ja levitysmäärävariaatiot. Testeissä sekä simulointipohjassa levitysvaunun koko oli 15m3 ja multaimen työleveys 4,8m. Putkiverkostossa syöttöpumpun teho oli 160m3/h 12bar paineella, putkiston halkaisija oli 160mm ja kustannusten laskennallinen poistoaika 15 vuotta putkistolle sekä 4 vuotta letkukelalle. Vaunulevityksessä tarvitaan yksi traktori, kun vastaavasti letkukelalevityksessä tarvitaan pellolla yksi traktori, sekä kaksi traktoria säiliöllä lietteen putkistoon pumppaamiseen. Letkukelalevityksessä huomioitavia seikkoja ovat lisäksi, että sillä ei voida levittää pellolle jolla on kasvustoa ja multaintraktorin ajonopeudella on kompensoitava putkiston pituuden vaihtelun aiheuttamaa lietteen pumppausmäärään muutosta. Simulointimallin tuloksena saatiin vertailutiedot levitystapojen välille eri etäisyyksillä, lohkojen suuruuksilla ja 170kg N/ha sekä 340Kg N/ha levitysmäärille. Vertailun tuloksena kustannuksien valossa jo 2km etäisyydellä letkukelamenetelmä oli edullisempi, ja vaunulevitystä tehokkaampi myös lyhyemmillä etäisyyksillä. Letkukelamenetelmällä saavutettava työaikasäästö voi olla jopa 71% 10km etäisyyksillä

6 7. Slug pellet spreading: the double disc performances available with a single disc spreader Cemagref, Ranska; De Sagnosse, Ranska; AgroSup Dijon koulutuskeskus, Ranska Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään yhdellä levitinlautasella toteutetun pintalevittimen levitystasaisuutta vastaamaan enemmän kaksilautasellisen levittimen ominaisuuksia. Kehitystyössä käytetty levitettävä aines oli pelletöity etanoiden hävittämiseen tarkoitettu torjunta-aine. Tämä slug pellet vastaa ulkomuodoltaan pitkälti tavallista puupellettiä. Kehitettävä pintalevitin oli kevyt sähkömoottorikäyttöinen malli, jota voidaan kuljettaa esimerkiksi mönkijällä. Kuvassa 6 on esimerkki tämän tyyppisestä levittimestä. Kuvassa 7 on ylhäällä nähtävissä mekanismi, jolla saadaan muutettua pellettien pudotuskohtaa lautaselle ja sitä kautta saadaan määritettyä levityskuvion leveys. Periaatteena pudotuskohtien säätelyssä on, että pudotuskohtien keskinäistä etäisyyttä muuttamalla saadaan levitykseen ikään kuin kaksi viuhkakuviota yhdellä lautasella ja näiden kuvioiden limittyessä keskenään, vähenee levityksen epätasaisuus huomattavasti. Alemmalla levityslautasella saadaan vastaavasti sivusuunnassa tarkasti rajattu levityskuvio reuna-alueiden levitykseen. Yhdellä lautasella normaalisti levitettäessä on levitysmäärän vaihtelu yli 15%, mutta tällä menetelmällä päästään vaihtelussa alle 10 prosenttiin. Kehitystyölle on haettu kaksi patenttia ja se on tulossa markkinoille kevään 2011 aikana. Kehitystyön aikana menetelmää ei ole kuitenkaan koetettu soveltaa rakeistetulle lannoitteelle. Kuva 6. Pintalevittimen tyyppi (ei kehitetty malli). Tämän tyyppisten levittimien ongelmana on epätasainen levitysmäärä ja kuvio sekä puutteellinen levitysalueen rajaus. Kehitystyön tuloksena saatiin kaksikerroksinen levityslautanen, jonka ylemmällä kuperalla lautasella tehdään normaali levitys ja alemmalla pienellä lautasella reunaalueiden levitys. Kuvassa 7 on periaatekuva tästä levityslautasesta. 8. Logistics chains for wood chips from short rotation forestry Francisco Josephinum tutkimuskeskus BLT, Itävalta Tutkimuksessa vertailtiin energiapajujen korjuun logistiikkaratkaisuja kustannusten ja ajankäytön kannalta Itävallassa. Vertailun alla oli neljä erilaista kuljetustapaa jotka olivat seuraavat: 1. Traktorilla ja peräkärryillä (19-40m3) kuljetus suoraan loppuvarastoon 2. Traktorilla ja peräkärryillä kuljetus lähivarastoon, josta rekalla perille. Lastaus rekkaan kurottajalla tai pyöräkuormaajalla. 3. Traktorilla ja peräkärryillä kuljetus pellon reunaan, josta lastaus kärryssä olevalla erikoiskierukkapurkajalla rekan kyytiin. 4. Traktorilla ja koukkulavaperävaunulla kuljetus välivarastoon, josta rekka nostaa koukkulavalaitteilla lavan kyytiin ja kuljettaa perille. Vertailussa energiapajujen korjuu tehtiin Claas Jaguar 890 ajosilppurilla varustettuna Biomasse Europa korjuupöydällä. Logistiikkaketjut mitoitettiin siten, että ajosilppurille ei syntynyt odotustaukoja. Vertailun tuloksena saatiin, että pellon koolla on merkittävä vaikutus korjuuaikaan, eli lohkojen tulisi olla vähintään 2ha kokoisia. Verrattaessa korjuuseen tarvittavaa työmäärää osoittautui menetelmä 1 tehokkaimmaksi aina 13km etäisyyteen asti, jonka jälkeen menetelmä 4 oli tehokkain. Kuvassa 8 on esitetty työajan tarpeet eri etäisyyksillä 4 menetelmälle. Kuva 7. Levitinlautasen malli. Ylempänä sinisellä peruslevitinlautanen ja alla punaisella reuna-alueiden levitinlautanen

7 Lopputulemana tutkimuksesta voidaan sanoa, että alle 10km etäisyyksillä on nopeinta ja kannattavinta kuljettaa energiapaju perille asti traktorilla ja mahdollisimman suurilla perävaunuilla. Sitä kauemmaksi koukkulavamenetelmä on sekä edullisin, että tehokkain. Muut menetelmät osoittautuivat kaikissa tapauksissa joko kalliimmiksi tai vähemmän tehokkaiksi. Kuva 8. Tarvittava työaika per 10 tonnia energiapajua eri menetelmillä. Kustannuksia verrattaessa eri menetelmien välillä menetelmä 1 oli edullisin aina 10-13km siirtoetäisyyksiin asti, jonka jälkeen menetelmä 4 oli halvin. Kuvassa 9 on kuvattu eri menetelmien kokonaiskustannukset tonnia kohden kuljetusetäisyyden mukaan. 9. Mass flow control for manure spreader Cemagref, Ranska; Agrotronics, Ranska; Agrosup Dijon koulutuskeskus, Ranska Tutkimustyön tavoitteena oli minimoida lannanlevitysvaunun levitysmäärän vaihtelu, sillä tyypillisesti kuormaa purettaessa ainoastaan noin 40% levitysajasta levitysmäärä on tasainen. Vaihtelua levitysmäärään aiheuttavat muun muassa kuorman murtuminen purkamisen alku- ja loppuvaiheessa sekä kuorman tiheyden vaihtelu. Levitysmäärän tasaamiseksi kehitettiin seuranta- ja säätöjärjestelmä, jolla tunnistetaan levitettävän kuorman tiheys sekä levittimelle tulevan materiaalivirran korkeus. Kehitetyn järjestelmän toimintaa varten lannanlevitysvaunu runko varustettiin venymäliuska-antureilla, joiden avulla pystytään mittaamaan kuorman massa ja sitä kautta tiheys. Lisäksi vaunun sulkuporttiin tehtiin induktiivisensorien avulla tunnistusjärjestelmä, joka kuorman porttia painavan voiman perusteella seuraa kuorman pintaa. Kuvassa 10 on kuvattu sulkuportin pinnanseurantajärjestelmän toimintaperiaate. Kuva 10. Sulkuportin pinnanseurantajärjestelmä. Kuva 9. Korjuun kokonaiskustannukset eri kuljetusmenetelmille etäisyyden mukaan. Muina anturitietoina säätöjärjestelmälle syötettiin lisäksi pohjakuljettimen nopeus, purkukelan pyörimisnopeus sekä sulkuportin korkeus. Anturitietojen avulla järjestel

8 mä säätää pohjakuljettimen nopeutta automaattisesti mahdollisimman tasaisen levitysmäärän saamiseksi. Järjestelmän toimivuutta vertailtiin testissä kolmella eri materiaalilla, jota olivat olkinen lanta, kompostoitu lanta sekä biojätekompostorin multa. Vertailu tehtiin EN standardin mukaisten tunnuslukujen avulla. Kuvassa 11 on testitulokset olkilannalla ilman säätöjärjestelmää ja säätöjärjestelmällä. Kuvassa 13 on testitulokset vastaavista mittauksista kompostoidulla biojätteellä. Kuva 13. Levitysmäärät purkamisen aikana säätöjärjestelmällä (oik.) ja ilman (vas.) kompostoidulla biojätteellä. Kuva 11. Levitysmäärät purkamisen aikana säätöjärjestelmällä (oik.) ja ilman (vas.) olkisella lannalla. Kuvassa 11 merkityt vaakaviivat kuvaavat haluttua levitysmäärää kg/s ja 85% sekä 115% prosenttia siitä. Näiden rajojen välissä oleva levitysaika kuvaa standardin vertailuarvoa Stretch within tolerance zone, joka tulisi olla yli 35% levitysajasta. Kuvassa 12 ovat vastaavat kuvaajat testistä kompostoidulla lannalla Kuva 12. Levitysmäärät purkamisen aikana säätöjärjestelmällä (oik.) ja ilman (vas.) kompostoidulla lannalla. Testien perusteella säätöjärjestelmän avulla standardinmukainen toleranssin sisällä oleva levitysaika nousi olkisella lannalla 36,1% => 43,7%, kompostoidulla lannalla 38,8% => 66,3% ja kompostoidulla biojätteellä 39,8% => 67,2%. Näin ollen järjestelmällä saatiin merkittävää parannusta eritoten kompostoituja artikkeleita levitettäessä. Lisäksi kaikilla artikkeleilla kuorman purkuaika laski jopa kolmasosalla alkuperäisestä ajasta. Järjestelmälle on saatu tässä vaiheessa patentti, sekä se on jo myynnissä ranskalaisen Agrotronix-yrityksen toimesta tyyppimerkinnällä Epandix 8700 noin 2000 hintaan. 10. Mechanizing sustainable crop production intensification in developing countries scaling conservation agriculture FAO Italia Vuoteen 2050 mennessä maapallon asukasmäärän on arveltu nousevan 9,2 miljardiin ja käytännössä tämä tarkoittaa, että viljelytuotannon on noustava jopa 70 % tämänhetkisestä. Haasteena tälle kasvulle on rajalliset luonnonvarat eli viljelyskelpoinen maaperä sekä veden saatavuus. Maaperäongelmia aiheuttaa eritoten eroosio, joka saattaa hävittää muutamassa vuodessa viljelymaan koko ravinteikkaan pintakerroksen. Muun muassa eroosio-ongelmiin ja veden niukkuuteen ratkaisuna FAO (Food and Agriculture Organisation) näkee Conservation Agriculturen, eli muokkaamattoman viljelytekniikan. Muokkaamattomassa viljelymenetelmässä maaperän sekoittaminen pidetään mahdollisimman pienenä ja viljelylajikkeiden jatkuvalla vaihtelulla maaperän elinvoimaisuus pidetään korkeana. Muokkaamattomuudella estetään eroosio, sillä maanpinta on jatkuvasti peitetty. Esimerkiksi viljakasvien puintijätteet ja oljet jätetään peltoon täysin koskemattomina, eikä niiden maatumista yritetäkään nopeuttaa. Tämä vastaa

9 vasti asettaa kylvökoneille vaatimuksia, sillä niiden on pystyttävä työskentelemään tukkeutumatta tässä kasvustossa. Menetelmässä hoidetaan rikkakasvien torjunta kemiallisesti tai biologisesti ja jos on tarvetta mekaaniselle torjunnalle, hoidetaan se rullaäkeellä tai vastaavalla kevyesti muokkaavalla menetelmällä. Viljelykasvien kiertona toimii esimerkiksi soija, vilja, karjan laidunnurmi. Tällä kierrolla saadaan lisäksi hyödynnettyä esimerkiksi Brasiliassa esiintyvä kuivakausi/ sadekausi vaihtelu. Menetelmällä on saatu tasattua huomattavasti kasvutuotoksia ja se myös vähentää merkittävästi työmäärää. Menetelmässä on kuitenkin huomioitava erityisesti Controlled Traffic, eli ajolinjojen hallinta, sillä muokkaamattomuus vastaavasti korostaa maaperän tiivistymistä. Conservation Agriculturen merkittävimmät hyödyntämisalueet löytyvät tällä hetkellä Etelä-Amerikasta, Kanadasta ja Australiasta sekä nousevia mahdollisia muita soveltamisalueita ovat Keski-Aasian, Kiinan ja Afrikan alueet. Tällä hetkellä maailman kasvualasta 116 miljoona hehtaaria lasketaan kuuluvan tämän menetelmän piiriin, ja kahdenkymmenen vuoden sisällä on mahdollista, että puolet kaikesta viljelyalasta kuuluu siihen. Menetelmän haasteena on, että siihen soveltuvia erityisesti kylvökoneita on vähän saatavilla ja vain pienessä kokoluokassa. Lisäksi suuri osa siihen soveltuvasta viljelyalasta sijaitsee köyhillä alueilla, jolloin viljelijöillä ei ole mahdollisuutta investoida laitteita, vaikkakin tämän menetelmän koneiden kokonaiskustannukset ovat perinteistä viljelymenetelmää huomattavasti edullisempia. vuokraus yleistyy vahvasti. Etelä-Amerikassa ja eritoten Brasiliassa koneiden määrä tulee olemaan melko vakaa ja konekoko kasvaa. Kokonaisuudessaan Etelä-Amerikan maataloutta kuvaa bioetanolituotannon iso osuus. Japanissa maatalous pienenee ja muuttuu enemmän harrastukseksi. Kuitenkin koneiden määrä hehtaaria kohti on valtava ja niiden automaatio lisääntyy. Saharan alueen Afrikassa maatalouden tuotokset ovat huonot, ja lisäksi jopa 80 % maista kynnetään ihmisvoimalla. Lähes 70 % tämän alueen traktoreista on Etelä-Afrikassa sekä Nigeriassa. Kokonaisuudessa tälle alueelle hankittavista koneista suurin osa tuodaan Aasiasta. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä koneiden määrä on suurempi kuin eteläisen Afrikan maissa, mutta maiden välillä on suuriakin eroja. Esityksen yhteenvetona mainittiin, että Afrikan markkinoihin on panostettava nyt, tai Kiina ja Intia tulevat valtaamaan nämä markkinat halvoilla koneillaan täysin. 11. World trends and evolution of the agriculture machinery manufacturing sector Hohenheimin yliopisto, Saksa; YK:n teollisuuden kehitysyksikkö UNIDO Itävalta UNIDO toteutti vuoden 2009 aikana kansainvälisen maatalouskonevalmistajien kyselyn ja osittain tämän kyselyn perusteella he esittelivät AgEng-konferenssissa oman näkemyksensä maatalouden ja sen koneellistumisen tulevaisuudesta. Seuraavassa on esitetty tämän esityksen huomioita jaoteltuna eri alueisiin ja maihin. EU-maissa koneet tulevat vähenemään ja niiden koko tulee kasvamaan samalla kun maatalouskoneteollisuus tulee entisestään vahvistumaan ja EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti tulee olemaan merkittävää. Pohjois-Amerikassa markkinat ovat jo täysin koneellistuneet, ja jatkossa automatisointi lisääntyy sekä konekoko kasvaa. Venäjällä maatalouskoneet kuluvat loppuun, eikä sen maatalous pysty uusimaan konekantaa tarvittavaa vauhtia. Samanaikaisesti Venäjän oma teollisuuskaan ei pysty uusiutumaan riittävää vauhtia. Intiassa kehitys keskittyy vahvaan koneellistumiseen, vaikkakin koneet ovat pieniä keskimääräisen tilakoon ollessa vain noin 1,5hehtaaria. Lisäksi kaikki viljelijät eivät pysty hankkimaan ostamalla koneitaan, vaan niiden

10 Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta Raportti on tuotettu osana AgroInka agroteknologian kasvu- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisätietoja: Antti Rintaniemi, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy,

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten

Lisätiedot

EU-RENGASMERKINTÄ RENGASVALINTOJEN TUEKSI

EU-RENGASMERKINTÄ RENGASVALINTOJEN TUEKSI EU-RENGASMERKINTÄ RENGASVALINTOJEN TUEKSI, tekninen päällikkö Bridgestone Finland Oy Rengasvalmistajat ry EU-RENGASMERKINNÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET EU-rengasmerkinnän tarkoituksena on lisätä tieliikenteen

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering Helsinki Rukkila VAKOLA Helsinki 43 41 61 PltäJänmökl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1963 Koetusselostus 473 Test report WÄRTSILÄ-VÄKILANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna Uusi VT-TRACTOR Pieni kulutus Vetää ja pitää Pakkaa maata vähemmän Nykyään ovat maanviljelijät nopeasti muuttuvan maailman etulinjassa. Nopeutuva väestönkasvu,

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto Tekniset tiedot Malli Mechron 2210 Moottori malli tyyppi teho iskutilavuus kierrosluku polttoainetankki 3C100LWU 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) 1007 cm³ 2200 rpm 28 litraa Voimansiirto

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Slootsmid veitsimultain

Slootsmid veitsimultain Slootsmid veitsimultain Slootsmid B.V. Hollantilainen yritys joka on perustettu v. 1960 Euroopan johtava multauslaitteiden valmistaja Erikoistunut ainoastaan lietteen multauslaitteiden valmistukseen Kultivaattorimultain

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering VAK 0 LA 401 Helsinki Rukkila '12 Helsinki 43 41 61 11.111 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 531 T est report

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus

Lisätiedot

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni 101 Helsinki RukkIla VA K OLA Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 514 Test report Kuva 1. Vella

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Agronic VLM Vetoletkumultaimet Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Traktorin nostolaite pidetään vakioasennossa. Nosto ja lasku multaimen sylintereillä. Multain

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta.

Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. 7900 l, renkailla Vaunumallit ovat vuosien varrella vähitellen muuttuneet, on vanhempiinkin vaunuihin varaosien hankinta edelleen vaivatonta. LAME imupainevaunut täyttävät sekä Koneettä Painelaitedirektiivien

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT

KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT Markinnoinin päälikkö Juha Sorjonen, Sandvik Tamrock, Tampere PR 980609 Liikevaihto on noin 5 mlrd. Dollaria. Henkilökunta on 3500 ihmista. 300 yritystä 130:ssa maassa. PR 980609

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta LAKIEHDOTUKSIIN LIITTYVÄT VN-ASETUSLUONNOKSET Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta 1 LUKU Soveltamisala ja määritelmät (6.6.2013/407) 3 Ajoneuvoluokkia

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

AINUTLAATUINEN DSD TEKNIIKKA

AINUTLAATUINEN DSD TEKNIIKKA DISCROLLER HEVA DiscRoller issa on kaikki tehokkaan muokkauskoneen pääpiirteet se toimii se on yksinkertainen ja mikä tärkeintä se säästää aikaa ja rahaa. HEVA DiscRoller in kahden vuoden kehityksen ja

Lisätiedot

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland) VAKOLA Ruk kilo al:11 00001 Helsinki 100 122. Helsinki 53 41 61 kojo Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1975 Koetusselostus

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous

Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaus- ja kylvötöiden energiankulutus Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaustyöstä energiankulutukseen Tämä opas käsittelee polttoaineen kulutusta muokkaus- ja kylvötyössä. Oppaassa selvitetään,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone

Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone AVR nostaa 2-rivisen korjuutekniikan uudelle tasolle! Spirit 9200 nostaa 2-rivisen korjuutekniikan aivan uudelle tasolle. Tunnustettua Spirit-konseptia

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

PINTA-ÄKEIDEN KÄYTTÖOHJE. MALLIT HERKULES 700, 800, 900 ja 1000

PINTA-ÄKEIDEN KÄYTTÖOHJE. MALLIT HERKULES 700, 800, 900 ja 1000 POTILA PINTA-ÄKEIDEN KÄYTTÖOHJE MALLIT HERKULES 700, 800, 900 ja 1000 POTILA Tuotanto OY Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN Puh. 02 528 6500 Fax. 02 553 1385 Alkaen sarjanumerosta 130 POTILA HERKULES PINTA-ÄKEIDEN

Lisätiedot

HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT

HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT 2 Nokian Renkaat Talvirenkaat, hinnasto 1.6.2015 HAKKAPELIITTA 8 Ennenkokematonta pitoa Vakaa ja tarkka ohjaustuntuma, luotettava talvipito Ympäristöystävällinen: pienempi

Lisätiedot

paras kylvölannoitin kaikkiin olosuhteisiin paras kylvötarkkuus paras kylvötalous Tuottavuutta tiloille! Euroja säästyy Pieni vetovastus, kaikki osat pyöriviä. Kevyt vetää, jopa alle 90 hv traktorilla

Lisätiedot

Näyttöyksikkö (LED-tyyppi)

Näyttöyksikkö (LED-tyyppi) q LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI LÄPI! Se sisältää tärkeää tietoa turvallisuudesta. Näyttöyksikkö (LED-tyyppi) KÄÄNNÖS ALKUPERÄISESTÄ OHJEESTA TUOTTEEN KUVAUS 1 1. Näyttöyksikkö (LED-tyyppi) SÄHKÖPOLKUPYÖRÄT

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE

NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE POTILA NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit KK 13, KK 15, KK 17 ja KK 19 Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 POTILA NOSTOLAITEKULTIVAATTORIEN KÄYTTÖOHJE

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet Junkkari Oy Mitä on täsmäviljely? Täsmäviljely kylvötyössä nyt Täsmäviljelyn hyödyt kylvötyössä Täsmäviljelyn mahdollisuudet tulevaisuudessa MSK

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT SUURTEHOIMURIT KUIVILLE JA MÄRILLE AINEILLE Tekniset tiedot Mid Loader Säiliön materiaali ruostumaton SS 304 -teräs, tilavuus 12.500 l netto Perävaunun

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

Pinoamistrukkimallisto

Pinoamistrukkimallisto Roclan käyden ajettavat Solid-pinoamistrukit lisäävät työn tuottavuutta ja sujuvuutta monikäyttöisyytensä ansiosta. Hyllyttämiseen ja lavansiirtoon tarkoitetut ulkomitoiltaan kompaktit ja ketterästi liikkuvat

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Yhteystiedot: Hindrek Pikk Commercial Marketing Manager Nordic +372 565 5880 hindrek_pikk@goodyear.com LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Goodyearin uusimpien polttoainetehokkaiden

Lisätiedot

Pinoamistrukkimallisto SPE10/12(i)/14(i)/16(i)/16s

Pinoamistrukkimallisto SPE10/12(i)/14(i)/16(i)/16s Roclan ajotasolla varustetut Solid-pinoamistrukit lisäävät työn tuottavuutta ja sujuvuutta monikäyttöisyytensä ansiosta. Hyllyttämiseen ja lavansiirtoon pidemmilläkin ajomatkoilla suunnitellut ulkomitoiltaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajokorttiasetuksen soveltamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

Valitse voittajarengas

Valitse voittajarengas Valitse voittajarengas Monipuolisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa yksi parhaista kuljetus- ja kalustotoimintojen optimointitavoista on hyödyntää jokaista kuorma-autoa

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN Käyttöohjeet 2 Sisällysluettelo sivu 1. Käyttötarkoitus 3 2. Terän kaltevuuden säätöjärjestelmän rakenne 4 3. Tekniset tiedot 4 4 Tiehöylän

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Maakauhat. Lumikauhat

Maakauhat. Lumikauhat Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

BERGMANN täsmälevittimet

BERGMANN täsmälevittimet BERGMANN täsmälevittimet Tehokkaaseen työskentelyyn Mallisarjat: Lannanlevitin M Täsmälevitin TSW M 1080 Yksi akselinen 8 t SW-levityskoneisto on varustettu suoralla vedolla. Itsekantava rakenne tekee

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Toledo North Assembly Plant, Ohio, USA

Toledo North Assembly Plant, Ohio, USA TECHNICAL SPECIFICATIONS Dodge Nitro Alla esitetyt tiedot pohjautuvat julkaisuajankohdan (20.06.2007) tietoihin ja ne voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Tiedot ovat Euroopan markkina-alueelle tarkoitettuja

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

301.4C. Minikaivukone

301.4C. Minikaivukone 301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039

Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039 Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039 Yksiroottorinen karhotin Murtosokkasuojattu voimansiirto roottorille Säädettävä karhotinpressu Kokoon taitettavat turvakaiteet Korkealaatuiset Super-C piikit, 9 mm

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot