Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta"

Transkriptio

1 Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta Olli Hietanen ja Jari Pekka Laiho Sisällysluettelo 1. Järjestökysely Onko Varsinais Suomi hyvä paikka harrastaa? Yhdistysten tuottamat palvelut ja tapahtumat Työllistäminen ja yrittäjyys Ympäristö, Talous ja Osaaminen työryhmien kysymykset järjestöille Minkälaisten arvojen toivotte vahvistuvan Varsinais Suomessa? Elinikäinen oppiminen Yrittäjyys ja nuorten työllistäminen työhyvinvoinnin edistäminen Jatkotoimenpiteet Julkishallinnon tulevaisuusverstas Yhteenveto

2 1. Järjestökysely Arvot ja ilmapiiri työryhmä tilasi järjestökyselyä varten Patentti ja rekisterihallitukselta yhteystiedot Varsinais Suomeen rekisteröidyistä yhdistyksistä. Rekisterin mukaan Varsinais Suomessa toimii 9694 järjestöä, mutta osoitetietoja löytyi vain 5694:lle. Lisäksi ilmeni, että käytettävissä oli vain postiosoitteet. Patentti ja rekisterihallituksella ei siis ole yhdistysten sähköpostiosoitteita. Arvot ja ilmapiiri työryhmä otti tästä aineistosta 750 yhdistyksen otoksen ja lähetti näille yhdistyksille syyskuussa 2013 kirjeen, jossa yhdistyksiä pyydettiin vastaamaan Internetissä olevaan kyselyyn. Lisäksi työryhmä etsi manuaalisesti 110 sähköpostiosoitetta. Nämä yhdistykset saivat linkin kyselyyn myös sähköpostilla. Kyselyyn tuli 86 vastausta. Vaikka otos ja vastausprosentti suhteessa yhdistysten määrään ovat melko pieniä, niin yleisesti ottaen sekä kysely, että myös vastaukset kattavat silti melko hyvin tai ainakin riittävissä määrin sekä sukupuolet, ikäryhmät, seutukunnat että myös eri toimialoilla toimivat järjestöt (kuvat 1 4): Kaikki vastaajat (N=74) N Nainen Mies Kuva 1: Vastaajien sukupuolijakauma. N alle yli 65 Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 2: Vastaajien ikäjakauma. 2

3 N Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 3: Vastaajat seutukunnittain Kaikki vastaajat (N=85) N Kuva 4: Vastaajat järjestön toimialan mukaan. Kyselyssä yhdistyksiltä kysyttiin muun muassa seuraavanlaisia asioita: Onko Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne hyvä paikka/toimintaympäristö harrastaa omaa harrastustanne? Tuottaako yhdistyksenne sellaisia palveluita tai yleisötapahtumia, jotka mielestänne tukevat ja täydentävät maakunnan/kunnan/kaupungin palveluita? Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? Järjestättekö maksullista toimintaa? Onko harrastuksessanne/yhdistyksessänne mahdollisuuksia yrittäjyyteen tms. ammattilaisuuteen? Jos Varsinais Suomessa käynnistetään jatkohankkeita yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi, niin haluatteko olla toiminnassa mukana? Moniin kysymyksiin liittyi myös avoin jatkokysymys, jossa vastaajia pyydettiin tarkentamaan vastaustaan. Seuraaville sivuille on tiivistetty järjestökyselyn keskeiset tulokset kysymys kysymykseltä. Jokaisen kysymyksen kohdalla on myös lyhyesti vedetty yhteen Arvot ja ilmapiirityöryhmän vastauksista tekemä tulkinta toimenpidesuosituksineen. 3

4 1.1. Onko Varsinais Suomi hyvä paikka harrastaa? N Kyllä 7 Ei Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 5: Onko Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne hyvä paikka/toimintaympäristö harrastaa omaa harrastustanne? Ilahduttavan monen (92 %) yhdistyksen mielestä Varsinais Suomi on jo nykyäänkin hyvä paikka harrastaa. Kun vastaajilta kysyttiin Miten Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne voisi auttaa/helpottaa yhdistyksenne toimintaa? vastauksissa korostuivat tilat, rahoitus, tiedotus, koulutus ja yhteistyö: Tilat ja rahoitus (poimittuja esimerkkejä): Kaupungin omistama yhdistystalo voisi tarjota joustavia mahdollisuuksia yhdistysten tilaratkaisuihin kohtuulliseen hintaan. Yhdistysten tilat ovat liiaksi vajaakäytössä eivätkä ne helposti mukaudu toiminnan kasvuun tai supistumiseen. Yhteiskunnalta pitäisi saada riittävä toiminta avustus, jotta toimintaa voitaisiin järjestää laadukkaasti ilman taloudellista taakkaa. Yhdistystoiminnan ikuisia ongelmia ovat toimitilat ja toiminnan rahoitus. Kunnilla ja kaupungeilla on paljon erilaisia tiloja joita voisi käyttää yhdistystoimintaan ilman että laskutetaan niiden käytöstä viimeisen päälle. Ja hyvää toimintaa kannattaa tukea esimerkiksi apurahoilla. Osoittamalla toimitiloja yhdistysten käyttöön yhdistyksen koosta riippuen toimistotiloja esim. toimistohotellina kokoustiloja muita kokoontumistiloja tukemalla taloudellisesti yhdistysten toimintaa kuten toimintatukena ja vuokratukena Tiedotus ja koulutus (poimittuja esimerkkejä): Jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta ja palveluista. Näkyvää, myyvää yhteistiedottamista. Koulutusta. Auttamalla markkinoinnissa, ohjaamalla lapsia ja nuoria sekä aikuisia yhdistysten toimintaan. 4

5 Nuorten harrastuksen tukeminen on hienoa, samoin ilmaiset koulutukset mm. Liiku, informointikanavia Turun nettisivuilla tai messuja, koulujen ja päiväkotien infoaminen "sisäisesti" ja esim. Turku liikkeellä lehden kautta asiantuntija apua terveyden ja hyvinvoinnin luentoja järjestettäessä kouluttamalla Myös kirjanpito tms. konttoripalvelut voisivat olla tarpeen. Yhteistyö (poimittuja esimerkkejä) Suunnitelmallinen yhteistyö, jolloin järjestön toiminta olisi integroitunut kunnan peruspalveluihin. Kunnat laatisivat tarkan ja konkreettisen strategian järjestöyhteistyöstä. Järjestöt olisivat asiantuntijoina mukana myös esim. lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien teossa ja muidenkin suunnitelmien. kulttuuritoimintaan yhteistyön syventäminen, sosiaalitoimintaan tukea Yhteistyö viranomaisten kanssa, sekä mahdollisuus edes tulla kuulluksi. Tämä toteutuu osittain, osittain todella huonosti. Toivoisimme alakouluilta aktiivisuutta shakkiasioissa, koska lähinnä sieltä saamme tulevat pelaajamme. Shakki tukee myös mainiosti koulutyötä ja ajattelua. Luomalla yhteistyömahdollisuuksia alueen yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Muuta: Tieyhteyden Salo Kokkila Kemiö pitäminen hyvässä kunnossa talviaikaan. Nyt viime vuosina tie on päässyt rapautumaan ja talviaikainen liukkauden torjunta ei ole hyvällä tasolla. Luomalla infrastruktuuria ja ympäristön joka paremmin tukisi yrittäjyyttä. Tiivistäen: vaikka rahoitustakin pyydetään, niin tilat ovat tärkeämmät ja monessa tapauksessa rahoitusta pyydetään juuri tiloja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien (ja mikä ettei myös yritysten) tulisi panostaa järjestöjen toimitiloihin. Ajatus yhteisestä yhdistystalosta on mielenkiintoinen: esimerkiksi Helsingin tieteiden talo on erittäin aktiivisessa käytössä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksia arvioineessa Mustat joutsenet raportissa nousi vahvasti esille Logomo: voisiko Logomosta ja Logomon ympäristöstä kehittyä luovan talouden ja kansalaisyhteiskunnan pörinäkeskus? Myös kirjastoista on kehittynyt viihtyisiä yhteisiä olohuoneita: järjestötalot voitaisiin sijoittaa myös niiden yhteyteen. Luonteeltaan kirjastot sopivat hyvin kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen keskipisteeksi samoin kuin myös erilaiset urheiluhallit ja koulut. Erittäin tärkeä viesti on myös tarve tiedotuksesta ja koulutuksesta. Eräs kantapään kautta huomattu asia järjestökyselyssä oli se, että osoitetiedot olivat hankalasti saatavissa. Siksi Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että Varsinais Suomeen tehdään Järjestöportaali, jonka kautta järjestöt löytyvät ja jonka kautta järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan. Samaan portaaliin voidaan liittää muutakin toimintaa: esimerkiksi kartta ja varausjärjestelmä kaikista käytettävissä olevista tiloista. Portaaliin voidaan tehdä myös osallistamisalusta, jonka avulla maakunta, kaupungit ja kunnat voivat osallistaa asukkaat mukaan kehittämishankkeisiin (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan osallistamisalusta). 5

6 Erittäin kannatettavaa on myös julkishallinnon ja yhdistysten yhteistyön syventäminen. Tämä teema nousi esille myös julkishallinnon tulevaisuusverstaassa. Kyselyssä ehdotettiin erityisen yhteistyö /kumppanuusstrategian laatimista. Arvot ja ilmapiirityöryhmä kannattaa tätä ehdotusta. Koulutuksella yms. tukipalveluilla voidaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan laatuun ja pitkällä aikavälillä myös niiden toiminnan laajuuteen, työllistävyyteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Heikkona signaalina esille nousi tieyhteys Salo Kokkila Kemiö. Jos teemaa laajentaa, niin kyse on hyvistä julkisista kulkuyhteyksistä eli saavutettavuudesta. Osana edellistä maakuntaohjelman ja suunnitelman päivityskierrosta tehtiin tulevaisuusverstas, jossa Auran ja Tarvasjoen yhtenäiskoulun 9 luokkalaiset pohtivat Varsinais Suomen tulevaisuutta. Tarve hyville julkisille liikenneyhteyksille tuli esille myös tässä nuorten verstaassa. Julkiset kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeitä erityisesti nuorille ja ikääntyneille. Siksi myös ne tulisi ottaa mukaan yhteistyöstrategiaan (sekä myös erilaisiin nuoriso ja ikääntymisstrategioihin). Julkiset kulkuyhteydet ja savutettavuus nousivat merkittävissä määrin esille myös Arvot ja ilmapiiri työryhmän keskusteluissa Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan kanssa. Kulkuyhteydet vaikuttavat myös maakunnan yritysten työvoiman saatavuuteen. Nykyisin nuoret/ opiskelijat eivät välttämättä voi ottaa vastaan esimerkiksi harjoittelupaikkoja Turun ulkopuolelta, jos/kun kulkuyhteydet eivät ole riittävän hyvät Yhdistysten tuottamat palvelut ja tapahtumat N Kyllä 18 Ei Kaikki vastaajat (N=86) Kuva 6: Tuottaako yhdistyksenne sellaisia palveluita tai yleisötapahtumia, jotka mielestänne tukevat ja täydentävät maakunnan/kunnan/kaupungin palveluita? Erittäin moni (79 %) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tuotti ainakin omasta mielestään julkisten palveluiden tapaisia kansalaisyhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Avoimessa kysymyksessä annetut esimerkit olivat muun muassa seuraavanlaisia (poimittuja esimerkkejä): Vertaistuen palveluita ja päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille Järjestämällä yhteisiä tapaamisia, tutustumisia omaan kunta alueeseen. Liikuntaa ryhmissä. 6

7 Yhdistys toimii omaishoitoperheiden ja vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä kehittää palveluita ja tukitoimia tavoitteena parantaa omaishoitajien jaksamista, lisätä heidän omaa aikaansa ja ehkäistä syrjäytymistä. Yhdistys tarjoaa harjoittelu ja työssäoppimispaikkoja sosiaali ja terveydenhuollon opiskelijoille sekä työharjoittelua pitkäaikaistyöttömille. Vertaisryhmiä,luentoja,retkiä,liikuntaryhmiä,julkaisutoimintaa,työllistävää toimintaa, syrjäytymisen ehkäisyä, lomia, psyykkistä hyvinvointia lisäävää toimintaa, vapaaehtoistoimintaa, tiedotusta Neuvomme ja opastamme jäseniä eduista, teemme hakemuksia ja neuvomme muutenkin vaikeissa elämäntilanteissa. Tämä osa jää hyvin usein lääkäreiltä ja yleensäkin sairaalahenkilöstöltä tekemättä. Start up / yrittäjätapahtumia Nuorten ja lasten tukeminen stipendein ja virkistystoimintana vanhusten auttaminen Yhdistyksemme ohjaa apua tarvitsevia muun muassa kaupungin palvelujen pariin. Yhdistyksemme järjestää vertaistukiryhmiä sekä sairastaville että näiden läheisille. Vertaistukiryhmä on maksuton ja vapaaehtoinen toimintamuoto. Varsinkin sairastavien läheisille vertaistukiryhmä on usein ainoa tukimuoto. Ehkäisevän lastensuojelun palveluita; perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, avoimia kohtaamispaikkoja, lastenhoitoapua, harrastetoimintaa, lasten kerhoja, vertaisryhmiä jne Nuorten kiinnittyminen harrastuksiin auttavat sosiaalisissa taidoissa, kaveripiirin samanlaisuus ehkä pitää pois esim. päihteistä, rikollisuudesta. Tulevaisuuden työntekijöiden kohtaamisia työnantajien kanssa niin, että nuoret oppivat tietämään mitä työelämä heiltä vaatii ja toisaalta mitä työnantajat oppivat tietämään, mitä nuoret puolestaan odottavat heiltä. Vapaaehtoista tukevaa pelastustoimintaa Nuorten tukitoimet, kummitoiminta vanhainkodeissa ja laitoksissa, osallistumiset Turun päivän tapahtumiin ohjelmalla, samoin joulukauden tapahtumiin, keskiaikatapahtumaan jne. Eläinsuojeluyhdistys on monissa tilanteissa auttanut mm. eläinongelmiin joutuneita vanhuksia eläinmäärän vähentämisessä, joka oleellisesti vaikuttaa vanhuksen asuinoloihin ja sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Turun ensi ja turvakoti ry tuottaa sekä ympärivuorokautista että ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua, tarkemmin sanottuna lastensuojelua. Urheilumahdollisuuksia lapsille ja aikuisille joilla on erityistarpeita. Järjestämme myös näytöksiä, kilpailuja ja ym. tapahtumia. Esiinnymme mm. vanhainkodeissa viihdyttäen vanhuksia. Toimimme myös yhden vanhainkodin kulttuurikummina. Yrittäjien ja elinkeinoelämän neuvontaa Sosiaalipalveluja veteraaniväestölle Liikuntaa ja tietoa sydänsairaille sekä tietoa terveellisistä elintavoista myös terveille ja mm. painonhallintaa. Tukipalveluja alkuvaiheen yrittäjille ja yritystiimeille. Fokusalueena osaamispohjainen kasvuyrittäjyys. Kulttuuritapahtumat; konsertit, näyttelyt, luennot Koulutus: edistetään kielikurssien tarjontaa, harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille Tarvittaessa olemme valmiit järjestämään luentoja ajankohtaisista aiheista. Tuoda europarlamentikkoja luennoimaan. Tukea tarvitsevien lasten leiri kerho harrastustoimintaa, jota ei ole kaupungilla ollenkaan tarjolla sekä erityislasten vanhempien ja tukea tarvitsevien aikuisten vertaistukiryhmiä. 7

8 Tiivistäen: Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toiminnassa korostuu vertaistuki, yhdessä tekeminen, kuntouttaminen sekä moninainen luova toiminta. Järjestöt myös jakavat tietoa ja kouluttavat. Yhdistysten toiminta tuottaa tekemisen iloa ja elämänlaatua tekijöilleen sekä monessa kohdin paikkaa ja täydentää julkisia palveluita. Osa toiminnasta on varsin ammattimaista ja jo nyt kiinteä osa julkistakin palvelun tarjontaa (esimerkiksi ensikodin toiminta). Arvot ja ilma piiri työryhmän tärkein toimenpidesuositus tähän teemaan liittyen on yhdistystoiminnan esille tuominen maakunnallisella portaalilla sekä maakunnallisen yhteistyö /kumppanuusstrategian valmistaminen (niin että maakunnan kaikki kunnat ja kaupungit ovat mukana strategiaa tekemässä yhteistyössä yhdistysten kanssa). Yhteistyö /kumppanuusstrategia vaatii aitoa sitoutumista ja portaali aktiivista tiedottamista ja markkinointia Työllistäminen ja yrittäjyys Vaikka yhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, niin melko monessa vastanneista yhdistyksistä on kuitenkin jo nykyään myös palkattuja työntekijöitä (43 %) sekä maksullisia palveluja (69 %). Joidenkin vastanneiden yhdistysten toimintaan voisi sopia myös yrittäjyys (35 %). (Kuvat 7 9): Kaikki vastaajat (N=86) N Kyllä Ei Kuva 7: Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? 8

9 Kaikki vastaajat (N=84) N Kyllä Ei Kuva 8: Järjestättekö maksullista toimintaa? Kaikki vastaajat (N=85) N Kyllä Ei Kuva 9: Onko harrastuksessanne/yhdistyksessänne mahdollisuuksia yrittäjyyteen tms. ammattilaisuuteen? Esimerkkeinä työllistävyydestä, maksullisista palveluista ja yrittäjyydestä esitettiin muun muassa seuraavaa (poimittuja esimerkkejä): Kuntouttavaa päivätoimintaa omaishoidettaville. Yhdistys työllistää kolme yhdistyksen varoin pakattua, neljä työllistämistuella palkattua sekä kaksi kaupungin avotyöntekijää (kehitysvammaisia). Vapaaehtoisia toimii noin 30 Yhdistys tarjoaa toimitilat parturikampaajalle, hierojalle ja jalkahoitajalle.. Esityksen kirjoittajalle, ohjaajalle, lavastajalle, puvustajalle, musiikki ja äänimaailman toteuttajalle maksetaan pientä palkkaa. Kaikki yhdistykset voisi saattaa myös liikelaitoksiksi. Se vaan nostaisi osallistumismaksuja. Tuotamme laajasti erilaisia liikuntapalveluita. Pääosa näistä palveluista tuotetaan vapaaehtoistyöllä. Vapaaehtoistyön jatkuvasti vähentyessä, olemme jatkossa pakotettuja turvautumaan enenevissä määrin palkkatyöhön. Tämä taas tullee nostamaan tuottamiemme palveluiden hintaa ja saattaa taas vähentää palveluiden kysyntää. Olemme järjestäneet Olet arvokas! koulukiertuetta. Olet arvokas! koulukiertue koostuu kolmesta työpajasta, jotka on suunnattu yläkouluikäisille tytöille. Työpajoissa käsitellään itsetuntoa, kehonkuvaa ja syömisen ongelmia. Kiertueen rahoitus on toistaiseksi tullut muilta 9

10 yhdistyksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Työpajoja ohjaavat yhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset ohjaajat, jotka saavat työstään korvauksen. Tällä hetkellä yhdistys ei järjestä koulukiertuetta, koska meillä ei ole työntekijää markkinoimaan ja koordinoimaan kiertuetta. Seuramme on harkinnut palkkaavansa vakituisia tekijöitä Yhdistyksemme on vakavasti harkinnut muutaman kerran viimeisen viiden vuoden aikana koko tai osa aikaisen henkilön palkkaamista. Kyseessä olisi ollut joko harjoitusten vetäjä tai toiminnanjohtaja, joka olisi mahdollisesti vetänyt myös osan harjoituksia. Suurimpana ongelmana on ollut sopivan henkilön löytäminen ja epävarmuus jäsentulojen osalta, joka mahdollistaa palkkauskulut. Leirintämatkailua, leirintämatkailutapahtumia, koulutusta, tiedotusta, opastusta. Leirintäaluehenkilökunta. Yhdistyksemme konsernina työllistää yli 50 henkeä. Nuoria oppisopimuksilla, työllistettäviä, nuoria kesätyöntekijöinä. Palkattujen lisäksi lähes 300 vapaaehtoista. Konserniin kuuluu nuorten sosiaalipalveluita tuottava yhtiö, jolla toimipisteet Raumalla, Raisiossa, Turussa ja Salossa. Yhteistyö ja kumppanuussopimuksia. Yhdistyksen puolella myös RAY projekteja ym. Tiivistäen: vaikka yrittäjyys ei saanutkaan paljon kannatusta, niin melko monessa kyselyyn vastanneessa yhdistyksessä on kuitenkin palkattuja työntekijöitä ja maksullisia palveluja. Joissakin yhdistyksissä ja järjestöissä on jopa kymmeniä työntekijöitä. Ero yritysmäiseen toimintaan on tällöin melko pieni. Tämäkin kysely siksi osoitti jo sen, että myös kolmannella sektorilla on merkittävä kyky työllistää samalla kun se myös tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluita julkishallinnon rinnalla. Kolmannen sektorin (yhdistysten ja järjestöjen) toiminta tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä tekijöilleen että myös toiminnan kohteille, yleisölle ja kaikille osapuolille. Kolmannella sektorilla on siksi tärkeä merkitys elämän laadussa ja hyvinvoinnissa julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen täydentäjänä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä esittää, että Varsinais Suomen liiton ja Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien tulisi voimakkaasti ja monipuolisesti tukea kolmannen sektorin toimintaa. Rahallisen tuen lisäksi tarvitaan tiloja ja uusia yhteistyön malleja. Edulliset tilat jo itsessään ratkaisevat suurimman osan kolmannen sektorin taloushuolista. Rahallinen tuki kannattaa suunnata erityisesti työllistämiseen ja toiminnan kaupallistamiseen (maksullisten palvelujen kehittämiseen) siltä osin kun se soveltuu kunkin yhdistyksen toimintaan. Tällä tavalla yhdistysten toiminta ammattimaistuu ja laatu paranee ja myös se on omiaan edistämään kolmannen sektorin kasvua töllistävyyttä. Yhtä tärkeää on henkinen tuki ja arvostus. Ja tätä voidaan tukea muun muassa yhteistyötä ja toimintamahdollisuuksia lisäämällä Ympäristö, Talous ja Osaaminen työryhmien kysymykset järjestöille Maakuntastrategiatyötä teki rinnakkain neljä työryhmää: 1) arvot ja ilmapiiri, 2) talous, 3) ympäristö ja 4) osaaminen. Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselyyn liitettiin myös muiden työryhmien kysymyksiä. Nämä kysymykset liittyivät arvoihin, elinikäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen, nuorten työllistämiseen sekä työhyvinvointiin. 10

11 Minkälaisten arvojen toivotte vahvistuvan Varsinais Suomessa? Vastauksista poimittuja esimerkkejä: Yhteenkuuluvuuden tunne ihmisten kesken, yhdessä eläminen monimuotoisessa kaupungissa, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa ja sosiaalinen elämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tasa arvo, tuloerot pienemmiksi Vanhus on voimavara jos se oikein oivalletaan. Toivomme, että raitis elämäntapa valtaa yhä enemmän alaa kansalaisten keskuudessa. Ihmisläheisyys. Turvallisuus ja luotettavuus. Jatkuva kehittyminen. Yhteistyö ja verkostot Liike elämän kehittyminen siten, että jatkossakin varmistetaan Varsinais Suomen asemaa. Liiketaloudellisen koulutuksen ja tutkimuksen tukeminen. Liikesivistyksen kehittäminen. Yhteyksien luominen ja verkostuminen. Uppskattning för kultur och konst. Öppenhet för nya saker. Att värdesätta teaterformen som underhållning. Kumppanuus Tasavertaisuus Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan mukaan otttaminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Ehkäisevien kestävän johtajuuden arvostaminen yrittäjyyden tukeminen elinikäinen oppiminen verkostojen kasvattaminen Vakaa työllisyys ja jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät jotka toteutuvat kun maakunta on mukana luomassa uusille yrityksille mahdollisuuksia aloittaa toimintaansa. Yrittäjien Varsinais Suomi! Panostaminen nuorten turvalliseen kehitykseen kohti aikuisuutta: osallisuus, yhteisöllisyys, välittäminen, vertaistuki... Lähimmäisenrakkaus, yksinäisyyden ja sairauden lamaannuttaman ihmisen auttaminen tuomitsematta, eläinrakkaus Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään Asukkaiden asuinympäristössään tärkeiksi kokemien olemassa olevien luontoarvojen säilyttämisen ja vahvistamisen huomioon ottaminen kaupunkia kehitettäessä. yhteisöllisyys, kulttuurin ja sivistyksen arvostus hyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Luonnossa tapahtuvaan retkeilyyn ja liikkumiseen Oma aloitteisuus, kannustaminen, uskallus, vanhojen toimitapojen kyseenalaistaminen. Monikulttuurisuus erilaisuuden arvostaminen (tai ainakin sietäminen) kulttuurista kiinnostuminen ja sen arvostaminen yleisesti, oli se sitten suomalaista kulttuuriperintöä tai muilta mailta aktiivisuus; yhdistysten pahin kilpailijahan on kotisohva yhteisöllisyys; yhdessä saadaan aikaan enemmän Vahva kansainvälisyys. Alkuperäisluonnon suojeleminen ja kulttuurimaiseman vaaliminen, kestävän kehityksen edistäminen, turhan moottoriliikenteen vähentäminen. "yhdessä mennään, porukalla tehdään" henkisyyden uudelleen löytämisen. Eli yhteisen hyvän eteen tehtäisiin jälleen talkoita. Tiivistäen: Kumppanuus, avoimuus, asiakas ja ihmislähtöisyys, osallistaminen, tasa arvo, syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteisöllisyys, kansainvälisyys, monikulttuurisuus, erilaisuuden sietäminen, perinteiden kunnioittaminen, uskallus, vanhojen toimitapojen kyseenalaistaminen, kulttuurin ja taiteen edistäminen, terveet elämäntavat, liikunta ja luonnosta huolehtiminen, kestävä kehitys, itse tekeminen sekä työllisyys, yrittäjyys ja vapaaehtoistoiminnan arvostaminen. Nämä 11

12 arvot ovat melko tyhjentävä lista siitä, mitä Arvot ja ilmapiiri työryhmän kaikissa kuulemisissa yms. keskusteluissa on noussut esille. Kyselyn ulkopuolelta listaan voisi ehkä vielä lisätä myös hyvän johtajuuden ja laadun. Jotta arvot eivät jäisi pelkiksi sanoiksi, niin Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa että maakuntastrategian kaikissa toimenpide ehdotuksissa selkeästi avataan se, mihin arvoihin toimenpiteet ja kannanotot perustuvat ja miten erilaiset tärkeänä pidetyt arvot näkyvät kannanotoissa ja toimenpiteissä Elinikäinen oppiminen Miten yhdistykset voisivat edistää elinikäistä oppimista? Vastauksista poimittuja esimerkkejä: Yhdistyksillä on mahdollisuus tarjota sellaista koulutusta, mitä oppilaitokset eivät tarjoa, kuten meillä pingiskouluja ja valmentajakoulutusta. Opettamalla jatkuvasti uutta. Yhdistyksemme järjestää jäsenille joka vuosi jonkin asiaan kuuluvan kurssin (maskeeraus, näyttelijäntyö, äänenkäyttö yms.). Itse harrastus pitää iäkkäämmätkin jäsenemme henkisesti aktiivisina. Vuorosanojen opettelu pitää mielen terässä. Ja mikä tärkeintä, yhdessä tekeminen. Ikähaarukkamme on vuoteen, joten erilaisten ihmisten rikkaus on varmasti suvaitsevuutta lisäävä. Olemme jatkuvasti mukana vaikuttamassa mukana kaikessa jossa on kyse henkilön, yhteisön tai ryhmän pyrkimyksissä kehittää omia ammatillisia vahvuuksia (insinöörit ja muutenkin korkeasti koulutettujen uudelleen työllistyminen) uusissa haasteissa työmarkkinoilla. Urheilijan elinkaari malli taitaa olla tällä hetkellä unohduksissa. Aiemmin harrastajat ja kilpailijat siirtyivät iän myötä muihin seuran toimintoihin mukaan. Tuntuu, että nykyään käydään ostamassa liikuntapalveluita harrastetaan niin kauan kuin on mielenkiintoa ja sen jälkeen siirrytään toisaalle. Pulaa tuntuu olevan pitkäjänteisistä seuratoimijoista, aktiiviharrastuksensa sivuuttaneista, joiden kohdalla voisi miettiä elinikäisestä oppimisesta. Iäkkäämmät henkilöt mielestäni kyllä hakevat tietoa ja osaamista kun sitä tarvitsevat. Ongelmana on siis, miten saada nuoria enemmän mukaan yhdistystoimintaan. Se kun ei ole hirveän "mediaseksikästä" toimintaa. Yhdistyksen toiminta ja ennen kaikkea oman toiminnan kehittäminen on elinikäistä oppimista. Tarjotaan mahdollisuus kehittää uutta, yhdessä tekeminen, luovuuteen kannustaminen, onnistumisen elämykset Tiivistäen: monen yhdistyksen toiminta on niin tyylipuhdasta elinikäistä koulutusta, harjoittelua, itsensä kehittämistä ja oppimista, että koko kysymys elinikäisestä oppimisesta menettää merkityksensä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että maakunnan tulevassa yhteistyö /kumppanuusstrategiassa yksi toimenpidekokonaisuus liittyy erityisesti elinikäiseen ja omatoimiseen oppimiseen. 12

13 Yrittäjyys ja nuorten työllistäminen Vastauksista poimittuja esimerkkejä yrittäjyyden kehittämisestä: Varusteet oman kunnan/kaupungin yrittäjältä käyttämällä oman paikkakunnan yrittäjien palveluita Ideoidaan uusi liiketoiminto ja toteutetaan liiketoiminnan edellytysselvityksiä. Voihdaan ohjata esim. hanketoiminnan kohderyhmää yrittäjyyteen yhteistyössä varsinaissuomen yrittäjien kanssa. Monet yhdistysten toimintamuodot omaavat yrittäjyyden piirteitä, kuten meillä esim. kilpailujen järjestäminen budjetteineen, hankintoineen ja organisaatioineen. Meillä ainakin useilla on myös läheisesti yhdistystoimintaa liittyvää yritystoimintaa, jotka tukevat toinen toisiaan Yhdistystoiminta ei ole taloudellista toimintaa, siitä esim. RAY varsin selkeästi varoittaa yhdistyksiä. Yritysten kanssa ei saa kilpailla, varsinkaan, jos yhdistys on onnistunut saamaan yhteiskunnalta taloudellista tukea. Yrittäjyys ja yhdistystoiminta ovat kaksi täysin erilaista asiaa. Miksi yhdistykset pitäisi kaupallistaa? Tiivistäen: myös yhdistykset ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä (eivätkä pelkästään yhdistykset ja julkishallinto). Yhdistykset voivat suosia paikallisia yrityksiä ja tuoda alan yrityksiä esille omissa lehdissään ja tapahtumissaan. Lisäksi joissakin yhdistyksissä voidaan tukea harrastajien yrittäjyyttä koulutuksella yms. Kolmas esille noussut malli on se, että osa yhdistyksistä voi myös itse harjoittaa yritystoimintaa. On siis monia erilaisia tapoja edistää yrittäjyyttä yhdistyksissä ja lisäksi pitää muistaa, että kaikille yhdistyksille tämä ei sovi. Myös lainsäädäntö voi joissakin tapauksissa asettaa esteitä yhdistysten yritysmuotoiselle toiminnalle. Joissakin vastauksissa nousi esille myös eettinen kysymys siitä, että mikä on yhdistysten/kolmannen sektorin rooli? Tuleeko pyrkiä kannattavaan toimintaa, joka voi aiheuttaa köyhimpien harrastajien tai avun tarvitsijoiden syrjäytymistä vai pitääkö päinvastoin pysytellä kansalaisjärjestönä talkoohengellä varmistaen, että halukkaat pääsevät mukaan? Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että tulevassa yhteistyöstrategiassa otetaan kantaa myös yhdistysten ja yritysten yhteistyöhön. Myös talouselämä on otettava mukaan yhteistyöhön. Yritysten ja yhdistysten yhteistyön lisääminen jo itsessään voi pitkällä aikavälillä edistää myös yrittäjyyttä monella eri tavalla työhyvinvoinnin edistäminen Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietinnöissä (TuV 1/2011 Uskalluksen politiikka paljon työtä, vähän päästöjä) työhyvinvoinnin edistäminen nousi merkittävään asemaan kestävän kasvun ajurina sekä myös hyvinvointipalveluiden rahoitukseen liittyvän kestävyysvajeen ratkaisemisessa: jos pidämme huolta siitä, että mahdollisimman moni kestää terveenä työelämään asti, käy koulut ja työllistyy sekä säilyy työelämässä terveenä ja motivoituneena eläkeikään asti, niin hyvinvointivaltiolla ei ole mitään hätää. Terveet ja onnelliset ihmiset eivät juuri käytä yhteiskunnalle 13

14 kalliiksi tulevia julkisia hyvinvointipalveluita ja he tekevät myös pidempään töitä, joka sekin lisää verotuloja ja vähentää julkisia menoja. Järjestökyselyssä kysyttiin miten harrastuksissa tuleva into ja ilo voitaisiin saada myös työpaikoille? Tässä joitakin esimerkkejä vastauksista: Työnantajien tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Kun työilmapiiri on yrityksissä kunnossa, niin tällöin henkilöstö sitoutuu paremmin yrityksiin ja tuottaa yritykselle parempaa tulosta. Vapaaehtoisten into on tarttuvaa. Esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan kannustamalla: esim. työtekijät voisivat viettää yhden työpäivän vapaaehtoistyössä jossain projektissa (talkoo tms) Hyödyntämällä jokaisen omin osaaminen, tiimimäinen työtapa, ihmisten mahdollisuus vaikuttaa itse työhönsä, Into ei taida olla ongelma, ongelma on aika! Aikaa on rajallisesti ja ajalla kiristetään entisestään stressaantuneita työntekijöitä. Sama on tulevaisuuden näkymien puute! Työpaikalla aktiivista yhteistoimintaa pitää tukea koska se kantaa hedelmää. Yhteistoiminta on elokuva, liikunta tms. kerhoja. työnantaja voisi tulla vastaan siinä että antaa työaikaa käyttöön. Eli vaikka 1.5h/kk/työntekijä kerhotoimintaan. Eli työajalla saa osallistua esim. 45min *2/kk Vaihtoehtoisia ja vapaaehtoisia työtehtäviä voitaisiin tarjota. Työkaverit voisivat vaikka puoleksi vuodeksi vaihtaa tehtäviään ja mentoroida toisiaan. Tämä on winn winn tilanne, kaikki voittavat, koska on työnantajalle etu että työntekijä osaa tehdä monenlaista työtä. Näin joku voi innostua saadessaan uuden tehtävän ja kehittyä tässä itsenäisesti opiskellen ja työssä oppien. Harrastus on usein vastapaino työlle, joten työn muuttaminen harrastuksenomaiseksi tuskin toimii. Harrastukseen liittyy usein onnistumisen kokeminen joka voi tulla onnistumisista tai taidon kehittymisestä. Työelämässä usein toistetaan suorituksia vain suoritusten itsensä takia. Ei kukaan harrasta mitään siten, että käy vaan tekemässä sarjan suorituksia ja määrän (aika tai kpl) tultua täyteen lopettaa siltä kerralta. Työhön pitäisi saada em. elementti mukaan. Tiivistäen: Melko monessa kommentissa perusviesti oli se, että harrastukset ja työ kannattaa pitää erillään, jotta elämässä olisi jotakin muutakin kuin työ. Tästä näkövinkkelistä työnantajat voisivat tukea henkilökunnan harrastustoimintaa tekemällä ne näkyväksi ja jopa palkitsemalla vapaa ajan aktiivisuudesta. Tyky toimintana yritykset voisivat tilata palveluita yhdistyksiltä tai harrastaa yhdessä. Uskottavalta tuntuu myös se ajatus, että koko elämänsä aktiivisesti harrastanut henkilö voi ylipäätään paremmin kuin harrastamaton ja että vapaa aikana aktiivinen ja aloitteellinen on sitä myös työaikana. Jälleen kerran aktiivinen harrastustoiminta jo sinällään luo myös työhyvinvointia ja lisäämällä yritysten ja yhdistysten yhteistyötä tätä elämänlaatua ja hyvinvointia voidaan vielä lisätä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa että myös yritykset otetaan mukaan yhteistyöstrategian tekemiseen. Tätä tarvetta voidaan perustella myös työhyvinvoinnin lisäämisellä. 14

15 1.5. Jatkotoimenpiteet Suurin osa kyselyyn vastanneista yhdistyksistä oli valmis jatkamaan yhteistyötä maakuntaliiton kanssa jos maakunnassa käynnistyy yhteistyötä syventävä hanke. N Kyllä 12 Ei Kaikki vastaajat (N=82) Kuva 10: Jos Varsinais Suomessa käynnistetään jatkohankkeita yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi, niin haluatteko olla toiminnassa mukana? Sähköpostiosoitteen yhteistyötä varten jätti 75 yhdistystä Tiivistäen: Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa jatkotoimenpiteiksi yhteistyö / kumppanuusstrategian tekemistä yhteistyössä yhdistysten ja alueen yritysten kanssa sekä lisäksi maakunnallisen yhdistysportaalin perustamista. Tähän portaaliin voidaan liittää myös muita kansalaisyhteiskunnan palveluja, kuten esimerkiksi osallistamis /joukkoistamisalusta sekä esimerkiksi luettelo ja varausjärjestelmä käytettävissä olevista tiloista. Myös julkisiin kulkuyhteyksiin yms. saavutettavuuteen on panostettava. Mukaan yhteistyöhön voidaan ottaa myös alueen yritykset. Rahallisia panostuksia kannattaa suunnata niihin toimintoihin, joissa tuki tuottaa ammattimaisuutta, yrittäjyyttä ja laadun merkittävää paranemista. Tällä tavalla tuetaan samalla myös kolmannen sektorin työllistävyyttä. 15

16 2. Julkishallinnon tulevaisuusverstas Julkishallinnon tulevaisuusverstaassa tavoitteena oli pohtia minkälaisia julkisia palveluja ihminen elämänsä aikana kohtaa. Tulevaisuusverstaaseen oli kutsuttu toimijoita julkishallinnon eri osaalueilta: Ensimmäisessä tehtävässä työryhmät piirsivät kuvan/kirjoittivat miellekartan palvelujen kokonaisuudesta. Kuva 11: Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan ensimmäinen ja toinen tehtävä. Verstaan toisessa vaiheessa ryhmät pohtivat mitä laatu ja asukkaiden/asiakkaiden oma aktiivisuus tarkoittavat erilaisissa palveluissa. Kolmannessa ja samalla viimeisessä työvaiheessa ryhmiä pyydettiin esittämään toimenpide ehdotuksia siitä, miten heidän pohtimansa ideat voitaisiin toteuttaa käytännössä. 16

17 Kuva 12: Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan kolmas tehtävä. Kuva 13: Julkishallinnon tulevaisuusverstas Turun kauppakorkeakoulussa

18 Hallinto Kuva 14: Julkiset palvelut kohdusta hautaan. Viisi ryhmää samassa kuvassa: musta, punainen, sininen, vihreä ja oranssi. Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, myös globaali, ennakoitavuus, innovatiivisuus, suvaitsevaisuus, joustavuus Verotus Monipuolinen, 141 tuki Verosuunnittelu Monipuolinen, innovatiivisuus Verotus Luotettava Yhteiset päämäärät, yhteistyö, yhteisvastuu Osallistava Rahoitus Ymmärrys Myös yhdistysten hyödyntäminen mm. kerhotoiminnassa Lasten kesk. tuki mm. koulussa Lapset ja nuoret Koulutus Kunnon kansalainen Yhteiskuntatalous tasa arvoisuus Luottamus Elinkeinopalvelut Kasvatus ja opetus Perusopetus Monipuolinen sivistyspohja Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisy Oikeaan aikaan ja paikkaan Elinkeinopolitiikka Pelisäännöt omavastuu Kotiäidit ja isät, yhteishoito ja harrastustoiminta Oma vastuu Hyvinvointi ja terveys Rahaa on Mahdollistaja Liikenne Sote tasa arvoinen, teknologia Koulutus Tarve Laatu Laadukas, kattava Rajapinnat sujuviksi Välittäminen Perusturva Kansalaisyhteiskunta Infra Kaavoitus Aktivoivat palvelut Hyvä elinympäristö infra Terveys Sote Oma vastuu terveydestä Turvallisuus Asuminen Vapaa aika Oikeuslaitos Turvallisuus Ympäristö Monikäyttöisyys Monipuolinen Sosiaaliturva Turvallisuus Vapaa aika infra Turvallisuus Elämän sisältö Palvelun laatu: Sujuvuus/tietoisuus, asiakkaan kokemus, asiakaskohtaaminen, henkilökunnan osaaminen Ikäihmisten ja lasten/nuorten yhdessä toimiminen, taitojen välitys Rakkaus osuuskuntaisuus kattava Vanhusten kimppakämpät Ikääntyminen Työikäinen Koulutuksen joustavuus Monimuotoisuus Dagis Mallia monikulttuurisuudesta, yhteisöllisyydestä Laadukas Kulttuuri, liikunta Työkyvyn ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen Vapaaehtoistyö Masennuksen vast. boost ryhmät Kansalaisaktiivisuus Eläkejärjestelmä Joustava järjestelmä Kaikille vireä kolmas sektori Monenlainen työ Downshiftaus OK Moniarvoinen työelämä 18 sos. ekol. ja tal. kestävä, tietoisuus

19 Palvelun laatutekijöinä (kuvassa 14) korostuivat seuraavat asiat: Kumppanuus (esimerkiksi järjestöt ja yritykset) Uuden keskustelukulttuurin edistäminen Teknologian parempi hyödyntäminen Sektorirajat ylittävät palvelut Kokeilut ja niistä kertominen ja oppiminen Vuorovaikutusjärjestelmä (systemaattinen, käytettävä) hiljaisen enemmistön kanssa. Älykkäät kokonaisratkaisut/ asennekysymys Sääntelyn purkaminen/ edunvalvonta: palvelujen järjestäminen mahdollisimman innovatiivisesti järkevät ratkaisut mietittynä itse palvelussa (mahdollistuu) Asiakas kuningas kaikissa tilanteissa (ikävissäkin) Yhdessä paremmin: yhteistyöfoorumeita, asiakasraateja jne. Ilmapiirin positiivistaminen Elämänkaariopas Osallistaminen on palkitsevaa Sektoriajattelun purkaminen Kontrolloinnista ratkaisukeskeisyyteen Asukaan/asiakkaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden näkökulmasta (kuvassa 14) korostuivat vastaavasti seuraavat teemat: Annetaan asukkaille aidosti mahdollisuus vaikuttaa (alueelliset palvelut) Esimerkiksi tilojen monipuolinen 24/7 käyttö, ylläpitoyhteistyö Mielenkiintoiset välineet/menetelmät (kuvat, kartat) Järjestöportaali vaikutuskanavaksi Yhteisöllinen toimintakulttuuri ja asuminen Tietoisuuden nostaminen, avoimuus (ei ole tyhmiä kysymyksiä) Herranpelon poistaminen Varat aktivisteille Asukas mukaan palveluiden suunnitteluun Osaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen Helppo asiointi Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan perusviestinä voidaan pitää yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Tämä avoin ja osallistava tekemisen tapa toteuttaa samaan aikaan sekä laatua että myös asukkaiden/asiakkaiden aktivoimista. Verstaan toimenpide ehdotuksia olivat yhteisölliset palvelut, joiden avulla asukkaat, järjestöt ja yritykset saadaan mukaan palveluita suunnittelemaan ja tuottamaan yhdessä viranomaisten kanssa. Tälle yhdessä tekemiselle tarvitaan myös vuorovaikutusjärjestelmä: esimerkiksi portaali, jonka avulla saadaan järjestöt esille. Portaali voi sisältää myös osallistamisalustan ja eräänlaisen Turku24 keskustelufoorumin, jolla ihmiset voivat jakaa osaamistaan. Lisäksi tarvitaan kokeiluja (rohkeampaa tekemistä ja epäonnistumisen sallimista). Myös tilojen 24/7 käyttöä on edistettävä. Tulevaisuusverstaan lopuksi osallistujat loivat spontaanisti vision. Haasteena on luoda julkishallinnolle kyky vastaanottaa tukea kansalaisilta: Tehokas asukas ja tyytyväinen julkishallinto! Arvot ja ilmapiiri työryhmän loppuraportissa tämä visio muutettiin muotoon: aktiivinen asukas ja tyytyväinen julkishallinto. 19

20 3. Yhteenveto Ilahduttavan monen (92 %) yhdistyksen mielestä Varsinais Suomi on jo nykyäänkin hyvä paikka harrastaa. Kun vastaajilta kysyttiin Miten Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne voisi auttaa/helpottaa yhdistyksenne toimintaa? vastauksissa korostuivat tilat, rahoitus, tiedotus, koulutus ja yhteistyö. Vaikka rahoitustakin pyydetään, niin tilat ovat tärkeämmät ja monessa tapauksessa rahoitusta pyydetään juuri tiloja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien (ja myös yritysten) tulisi panostaa järjestöjen toimitiloihin. Ajatus yhteisestä yhdistystalosta on mielenkiintoinen: esimerkiksi Helsingin tieteiden talo on erittäin aktiivisessa käytössä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksia arvioineessa Mustat joutsenet raportissa (TUTU ejulkaisuja 13/2011) nousi vahvasti esille Logomo: voisiko Logomosta ja Logomon ympäristöstä kehittyä luovan talouden ja kansalaisyhteiskunnan pörinäkeskus? Myös kirjastoista on kehittynyt viihtyisiä yhteisiä olohuoneita järjestötalot voitaisiin sijoittaa myös niiden yhteyteen. Luonteeltaan kirjastot sopivat hyvin kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen keskipisteeksi samoin kuin myös erilaiset urheiluhallit ja koulut. Erittäin tärkeä viesti on myös tarve tiedotuksesta ja koulutuksesta. Eräs kantapään kautta huomattu asia järjestökyselyssä oli se, että osoitetiedot olivat hankalasti saatavissa. Siksi Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että Varsinais Suomeen tehdään Järjestöportaali, jonka kautta järjestöt löytyvät ja jonka kautta järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan. Samaan portaaliin voidaan liittää muutakin toimintaa: esimerkiksi kartta ja varausjärjestelmä kakista käytettävissä olevista tiloista. Portaaliin voidaan tehdä myös osallistamisalusta, jonka avulla maakunta, kaupungit ja kunnat voivat osallistaa asukkaat mukaan kehittämishankkeisiin (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan osallistamisalusta). Erittäin kannatettavaa on myös julkishallinnon ja yhdistysten yhteistyön syventäminen. Tämä teema nousi esille myös julkishallinnon tulevaisuusverstaassa. Kyselyssä ehdotettiin erityisen yhteistyö /kumppanuusstrategian laatimista. Arvot ja ilmapiirityöryhmä kannattaa tätä ehdotusta. Myös koulutuksella yms. tukipalveluilla voidaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan laatuun ja pitkällä aikavälillä myös niiden toiminnan laajuuteen, työllistävyyteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Heikkona signaalina esille nousi tieyhteys Salo Kokkila Kemiö. Jos teemaa laajentaa, niin kyse on hyvistä julkisista kulkuyhteyksistä eli saavutettavuudesta. Osana edellistä maakuntaohjelman ja suunnitelman päivityskierrosta tehtiin tulevaisuusverstas, jossa Auran ja Tarvasjoen yhtenäiskoulun 9 luokkalaiset pohtivat Varsinais Suomen tulevaisuutta. Tarve hyville julkisille liikenneyhteyksille tuli esille myös tässä nuorten verstaassa. Julkiset kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeitä nuorille ja ikääntyneille. Siksi myös julkiset kulkuyhteydet tulisi ottaa mukaan yhteistyö /kumppanuusstrategiaan (sekä myös erilaisiin nuoriso ja ikääntymisstrategioihin). Erittäin moni (79 %) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tuotti ainakin omasta mielestään julkisten palveluiden tapaisia kansalaisyhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toiminnassa korostui vertaistuki, yhdessä tekeminen, kuntouttaminen sekä moninainen luova toiminta. Järjestöt myös jakavat tietoa ja kouluttavat. Yhdistysten toiminta tuottaa tekemisen iloa ja 20

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Mikko Lampi Tutkimuspäällikkö, Mamk + digiaktivisti twitter @jotudin Minä, digitalisti Tutkimuspäällikkö Data, tiedonhallinta, sähköinen arkistointi Käyttäjäkokemus,

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot