Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta"

Transkriptio

1 Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta Olli Hietanen ja Jari Pekka Laiho Sisällysluettelo 1. Järjestökysely Onko Varsinais Suomi hyvä paikka harrastaa? Yhdistysten tuottamat palvelut ja tapahtumat Työllistäminen ja yrittäjyys Ympäristö, Talous ja Osaaminen työryhmien kysymykset järjestöille Minkälaisten arvojen toivotte vahvistuvan Varsinais Suomessa? Elinikäinen oppiminen Yrittäjyys ja nuorten työllistäminen työhyvinvoinnin edistäminen Jatkotoimenpiteet Julkishallinnon tulevaisuusverstas Yhteenveto

2 1. Järjestökysely Arvot ja ilmapiiri työryhmä tilasi järjestökyselyä varten Patentti ja rekisterihallitukselta yhteystiedot Varsinais Suomeen rekisteröidyistä yhdistyksistä. Rekisterin mukaan Varsinais Suomessa toimii 9694 järjestöä, mutta osoitetietoja löytyi vain 5694:lle. Lisäksi ilmeni, että käytettävissä oli vain postiosoitteet. Patentti ja rekisterihallituksella ei siis ole yhdistysten sähköpostiosoitteita. Arvot ja ilmapiiri työryhmä otti tästä aineistosta 750 yhdistyksen otoksen ja lähetti näille yhdistyksille syyskuussa 2013 kirjeen, jossa yhdistyksiä pyydettiin vastaamaan Internetissä olevaan kyselyyn. Lisäksi työryhmä etsi manuaalisesti 110 sähköpostiosoitetta. Nämä yhdistykset saivat linkin kyselyyn myös sähköpostilla. Kyselyyn tuli 86 vastausta. Vaikka otos ja vastausprosentti suhteessa yhdistysten määrään ovat melko pieniä, niin yleisesti ottaen sekä kysely, että myös vastaukset kattavat silti melko hyvin tai ainakin riittävissä määrin sekä sukupuolet, ikäryhmät, seutukunnat että myös eri toimialoilla toimivat järjestöt (kuvat 1 4): Kaikki vastaajat (N=74) N Nainen Mies Kuva 1: Vastaajien sukupuolijakauma. N alle yli 65 Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 2: Vastaajien ikäjakauma. 2

3 N Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 3: Vastaajat seutukunnittain Kaikki vastaajat (N=85) N Kuva 4: Vastaajat järjestön toimialan mukaan. Kyselyssä yhdistyksiltä kysyttiin muun muassa seuraavanlaisia asioita: Onko Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne hyvä paikka/toimintaympäristö harrastaa omaa harrastustanne? Tuottaako yhdistyksenne sellaisia palveluita tai yleisötapahtumia, jotka mielestänne tukevat ja täydentävät maakunnan/kunnan/kaupungin palveluita? Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? Järjestättekö maksullista toimintaa? Onko harrastuksessanne/yhdistyksessänne mahdollisuuksia yrittäjyyteen tms. ammattilaisuuteen? Jos Varsinais Suomessa käynnistetään jatkohankkeita yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi, niin haluatteko olla toiminnassa mukana? Moniin kysymyksiin liittyi myös avoin jatkokysymys, jossa vastaajia pyydettiin tarkentamaan vastaustaan. Seuraaville sivuille on tiivistetty järjestökyselyn keskeiset tulokset kysymys kysymykseltä. Jokaisen kysymyksen kohdalla on myös lyhyesti vedetty yhteen Arvot ja ilmapiirityöryhmän vastauksista tekemä tulkinta toimenpidesuosituksineen. 3

4 1.1. Onko Varsinais Suomi hyvä paikka harrastaa? N Kyllä 7 Ei Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 5: Onko Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne hyvä paikka/toimintaympäristö harrastaa omaa harrastustanne? Ilahduttavan monen (92 %) yhdistyksen mielestä Varsinais Suomi on jo nykyäänkin hyvä paikka harrastaa. Kun vastaajilta kysyttiin Miten Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne voisi auttaa/helpottaa yhdistyksenne toimintaa? vastauksissa korostuivat tilat, rahoitus, tiedotus, koulutus ja yhteistyö: Tilat ja rahoitus (poimittuja esimerkkejä): Kaupungin omistama yhdistystalo voisi tarjota joustavia mahdollisuuksia yhdistysten tilaratkaisuihin kohtuulliseen hintaan. Yhdistysten tilat ovat liiaksi vajaakäytössä eivätkä ne helposti mukaudu toiminnan kasvuun tai supistumiseen. Yhteiskunnalta pitäisi saada riittävä toiminta avustus, jotta toimintaa voitaisiin järjestää laadukkaasti ilman taloudellista taakkaa. Yhdistystoiminnan ikuisia ongelmia ovat toimitilat ja toiminnan rahoitus. Kunnilla ja kaupungeilla on paljon erilaisia tiloja joita voisi käyttää yhdistystoimintaan ilman että laskutetaan niiden käytöstä viimeisen päälle. Ja hyvää toimintaa kannattaa tukea esimerkiksi apurahoilla. Osoittamalla toimitiloja yhdistysten käyttöön yhdistyksen koosta riippuen toimistotiloja esim. toimistohotellina kokoustiloja muita kokoontumistiloja tukemalla taloudellisesti yhdistysten toimintaa kuten toimintatukena ja vuokratukena Tiedotus ja koulutus (poimittuja esimerkkejä): Jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta ja palveluista. Näkyvää, myyvää yhteistiedottamista. Koulutusta. Auttamalla markkinoinnissa, ohjaamalla lapsia ja nuoria sekä aikuisia yhdistysten toimintaan. 4

5 Nuorten harrastuksen tukeminen on hienoa, samoin ilmaiset koulutukset mm. Liiku, informointikanavia Turun nettisivuilla tai messuja, koulujen ja päiväkotien infoaminen "sisäisesti" ja esim. Turku liikkeellä lehden kautta asiantuntija apua terveyden ja hyvinvoinnin luentoja järjestettäessä kouluttamalla Myös kirjanpito tms. konttoripalvelut voisivat olla tarpeen. Yhteistyö (poimittuja esimerkkejä) Suunnitelmallinen yhteistyö, jolloin järjestön toiminta olisi integroitunut kunnan peruspalveluihin. Kunnat laatisivat tarkan ja konkreettisen strategian järjestöyhteistyöstä. Järjestöt olisivat asiantuntijoina mukana myös esim. lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien teossa ja muidenkin suunnitelmien. kulttuuritoimintaan yhteistyön syventäminen, sosiaalitoimintaan tukea Yhteistyö viranomaisten kanssa, sekä mahdollisuus edes tulla kuulluksi. Tämä toteutuu osittain, osittain todella huonosti. Toivoisimme alakouluilta aktiivisuutta shakkiasioissa, koska lähinnä sieltä saamme tulevat pelaajamme. Shakki tukee myös mainiosti koulutyötä ja ajattelua. Luomalla yhteistyömahdollisuuksia alueen yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Muuta: Tieyhteyden Salo Kokkila Kemiö pitäminen hyvässä kunnossa talviaikaan. Nyt viime vuosina tie on päässyt rapautumaan ja talviaikainen liukkauden torjunta ei ole hyvällä tasolla. Luomalla infrastruktuuria ja ympäristön joka paremmin tukisi yrittäjyyttä. Tiivistäen: vaikka rahoitustakin pyydetään, niin tilat ovat tärkeämmät ja monessa tapauksessa rahoitusta pyydetään juuri tiloja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien (ja mikä ettei myös yritysten) tulisi panostaa järjestöjen toimitiloihin. Ajatus yhteisestä yhdistystalosta on mielenkiintoinen: esimerkiksi Helsingin tieteiden talo on erittäin aktiivisessa käytössä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksia arvioineessa Mustat joutsenet raportissa nousi vahvasti esille Logomo: voisiko Logomosta ja Logomon ympäristöstä kehittyä luovan talouden ja kansalaisyhteiskunnan pörinäkeskus? Myös kirjastoista on kehittynyt viihtyisiä yhteisiä olohuoneita: järjestötalot voitaisiin sijoittaa myös niiden yhteyteen. Luonteeltaan kirjastot sopivat hyvin kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen keskipisteeksi samoin kuin myös erilaiset urheiluhallit ja koulut. Erittäin tärkeä viesti on myös tarve tiedotuksesta ja koulutuksesta. Eräs kantapään kautta huomattu asia järjestökyselyssä oli se, että osoitetiedot olivat hankalasti saatavissa. Siksi Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että Varsinais Suomeen tehdään Järjestöportaali, jonka kautta järjestöt löytyvät ja jonka kautta järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan. Samaan portaaliin voidaan liittää muutakin toimintaa: esimerkiksi kartta ja varausjärjestelmä kaikista käytettävissä olevista tiloista. Portaaliin voidaan tehdä myös osallistamisalusta, jonka avulla maakunta, kaupungit ja kunnat voivat osallistaa asukkaat mukaan kehittämishankkeisiin (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan osallistamisalusta). 5

6 Erittäin kannatettavaa on myös julkishallinnon ja yhdistysten yhteistyön syventäminen. Tämä teema nousi esille myös julkishallinnon tulevaisuusverstaassa. Kyselyssä ehdotettiin erityisen yhteistyö /kumppanuusstrategian laatimista. Arvot ja ilmapiirityöryhmä kannattaa tätä ehdotusta. Koulutuksella yms. tukipalveluilla voidaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan laatuun ja pitkällä aikavälillä myös niiden toiminnan laajuuteen, työllistävyyteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Heikkona signaalina esille nousi tieyhteys Salo Kokkila Kemiö. Jos teemaa laajentaa, niin kyse on hyvistä julkisista kulkuyhteyksistä eli saavutettavuudesta. Osana edellistä maakuntaohjelman ja suunnitelman päivityskierrosta tehtiin tulevaisuusverstas, jossa Auran ja Tarvasjoen yhtenäiskoulun 9 luokkalaiset pohtivat Varsinais Suomen tulevaisuutta. Tarve hyville julkisille liikenneyhteyksille tuli esille myös tässä nuorten verstaassa. Julkiset kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeitä erityisesti nuorille ja ikääntyneille. Siksi myös ne tulisi ottaa mukaan yhteistyöstrategiaan (sekä myös erilaisiin nuoriso ja ikääntymisstrategioihin). Julkiset kulkuyhteydet ja savutettavuus nousivat merkittävissä määrin esille myös Arvot ja ilmapiiri työryhmän keskusteluissa Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan kanssa. Kulkuyhteydet vaikuttavat myös maakunnan yritysten työvoiman saatavuuteen. Nykyisin nuoret/ opiskelijat eivät välttämättä voi ottaa vastaan esimerkiksi harjoittelupaikkoja Turun ulkopuolelta, jos/kun kulkuyhteydet eivät ole riittävän hyvät Yhdistysten tuottamat palvelut ja tapahtumat N Kyllä 18 Ei Kaikki vastaajat (N=86) Kuva 6: Tuottaako yhdistyksenne sellaisia palveluita tai yleisötapahtumia, jotka mielestänne tukevat ja täydentävät maakunnan/kunnan/kaupungin palveluita? Erittäin moni (79 %) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tuotti ainakin omasta mielestään julkisten palveluiden tapaisia kansalaisyhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Avoimessa kysymyksessä annetut esimerkit olivat muun muassa seuraavanlaisia (poimittuja esimerkkejä): Vertaistuen palveluita ja päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille Järjestämällä yhteisiä tapaamisia, tutustumisia omaan kunta alueeseen. Liikuntaa ryhmissä. 6

7 Yhdistys toimii omaishoitoperheiden ja vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä kehittää palveluita ja tukitoimia tavoitteena parantaa omaishoitajien jaksamista, lisätä heidän omaa aikaansa ja ehkäistä syrjäytymistä. Yhdistys tarjoaa harjoittelu ja työssäoppimispaikkoja sosiaali ja terveydenhuollon opiskelijoille sekä työharjoittelua pitkäaikaistyöttömille. Vertaisryhmiä,luentoja,retkiä,liikuntaryhmiä,julkaisutoimintaa,työllistävää toimintaa, syrjäytymisen ehkäisyä, lomia, psyykkistä hyvinvointia lisäävää toimintaa, vapaaehtoistoimintaa, tiedotusta Neuvomme ja opastamme jäseniä eduista, teemme hakemuksia ja neuvomme muutenkin vaikeissa elämäntilanteissa. Tämä osa jää hyvin usein lääkäreiltä ja yleensäkin sairaalahenkilöstöltä tekemättä. Start up / yrittäjätapahtumia Nuorten ja lasten tukeminen stipendein ja virkistystoimintana vanhusten auttaminen Yhdistyksemme ohjaa apua tarvitsevia muun muassa kaupungin palvelujen pariin. Yhdistyksemme järjestää vertaistukiryhmiä sekä sairastaville että näiden läheisille. Vertaistukiryhmä on maksuton ja vapaaehtoinen toimintamuoto. Varsinkin sairastavien läheisille vertaistukiryhmä on usein ainoa tukimuoto. Ehkäisevän lastensuojelun palveluita; perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, avoimia kohtaamispaikkoja, lastenhoitoapua, harrastetoimintaa, lasten kerhoja, vertaisryhmiä jne Nuorten kiinnittyminen harrastuksiin auttavat sosiaalisissa taidoissa, kaveripiirin samanlaisuus ehkä pitää pois esim. päihteistä, rikollisuudesta. Tulevaisuuden työntekijöiden kohtaamisia työnantajien kanssa niin, että nuoret oppivat tietämään mitä työelämä heiltä vaatii ja toisaalta mitä työnantajat oppivat tietämään, mitä nuoret puolestaan odottavat heiltä. Vapaaehtoista tukevaa pelastustoimintaa Nuorten tukitoimet, kummitoiminta vanhainkodeissa ja laitoksissa, osallistumiset Turun päivän tapahtumiin ohjelmalla, samoin joulukauden tapahtumiin, keskiaikatapahtumaan jne. Eläinsuojeluyhdistys on monissa tilanteissa auttanut mm. eläinongelmiin joutuneita vanhuksia eläinmäärän vähentämisessä, joka oleellisesti vaikuttaa vanhuksen asuinoloihin ja sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Turun ensi ja turvakoti ry tuottaa sekä ympärivuorokautista että ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua, tarkemmin sanottuna lastensuojelua. Urheilumahdollisuuksia lapsille ja aikuisille joilla on erityistarpeita. Järjestämme myös näytöksiä, kilpailuja ja ym. tapahtumia. Esiinnymme mm. vanhainkodeissa viihdyttäen vanhuksia. Toimimme myös yhden vanhainkodin kulttuurikummina. Yrittäjien ja elinkeinoelämän neuvontaa Sosiaalipalveluja veteraaniväestölle Liikuntaa ja tietoa sydänsairaille sekä tietoa terveellisistä elintavoista myös terveille ja mm. painonhallintaa. Tukipalveluja alkuvaiheen yrittäjille ja yritystiimeille. Fokusalueena osaamispohjainen kasvuyrittäjyys. Kulttuuritapahtumat; konsertit, näyttelyt, luennot Koulutus: edistetään kielikurssien tarjontaa, harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille Tarvittaessa olemme valmiit järjestämään luentoja ajankohtaisista aiheista. Tuoda europarlamentikkoja luennoimaan. Tukea tarvitsevien lasten leiri kerho harrastustoimintaa, jota ei ole kaupungilla ollenkaan tarjolla sekä erityislasten vanhempien ja tukea tarvitsevien aikuisten vertaistukiryhmiä. 7

8 Tiivistäen: Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toiminnassa korostuu vertaistuki, yhdessä tekeminen, kuntouttaminen sekä moninainen luova toiminta. Järjestöt myös jakavat tietoa ja kouluttavat. Yhdistysten toiminta tuottaa tekemisen iloa ja elämänlaatua tekijöilleen sekä monessa kohdin paikkaa ja täydentää julkisia palveluita. Osa toiminnasta on varsin ammattimaista ja jo nyt kiinteä osa julkistakin palvelun tarjontaa (esimerkiksi ensikodin toiminta). Arvot ja ilma piiri työryhmän tärkein toimenpidesuositus tähän teemaan liittyen on yhdistystoiminnan esille tuominen maakunnallisella portaalilla sekä maakunnallisen yhteistyö /kumppanuusstrategian valmistaminen (niin että maakunnan kaikki kunnat ja kaupungit ovat mukana strategiaa tekemässä yhteistyössä yhdistysten kanssa). Yhteistyö /kumppanuusstrategia vaatii aitoa sitoutumista ja portaali aktiivista tiedottamista ja markkinointia Työllistäminen ja yrittäjyys Vaikka yhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, niin melko monessa vastanneista yhdistyksistä on kuitenkin jo nykyään myös palkattuja työntekijöitä (43 %) sekä maksullisia palveluja (69 %). Joidenkin vastanneiden yhdistysten toimintaan voisi sopia myös yrittäjyys (35 %). (Kuvat 7 9): Kaikki vastaajat (N=86) N Kyllä Ei Kuva 7: Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? 8

9 Kaikki vastaajat (N=84) N Kyllä Ei Kuva 8: Järjestättekö maksullista toimintaa? Kaikki vastaajat (N=85) N Kyllä Ei Kuva 9: Onko harrastuksessanne/yhdistyksessänne mahdollisuuksia yrittäjyyteen tms. ammattilaisuuteen? Esimerkkeinä työllistävyydestä, maksullisista palveluista ja yrittäjyydestä esitettiin muun muassa seuraavaa (poimittuja esimerkkejä): Kuntouttavaa päivätoimintaa omaishoidettaville. Yhdistys työllistää kolme yhdistyksen varoin pakattua, neljä työllistämistuella palkattua sekä kaksi kaupungin avotyöntekijää (kehitysvammaisia). Vapaaehtoisia toimii noin 30 Yhdistys tarjoaa toimitilat parturikampaajalle, hierojalle ja jalkahoitajalle.. Esityksen kirjoittajalle, ohjaajalle, lavastajalle, puvustajalle, musiikki ja äänimaailman toteuttajalle maksetaan pientä palkkaa. Kaikki yhdistykset voisi saattaa myös liikelaitoksiksi. Se vaan nostaisi osallistumismaksuja. Tuotamme laajasti erilaisia liikuntapalveluita. Pääosa näistä palveluista tuotetaan vapaaehtoistyöllä. Vapaaehtoistyön jatkuvasti vähentyessä, olemme jatkossa pakotettuja turvautumaan enenevissä määrin palkkatyöhön. Tämä taas tullee nostamaan tuottamiemme palveluiden hintaa ja saattaa taas vähentää palveluiden kysyntää. Olemme järjestäneet Olet arvokas! koulukiertuetta. Olet arvokas! koulukiertue koostuu kolmesta työpajasta, jotka on suunnattu yläkouluikäisille tytöille. Työpajoissa käsitellään itsetuntoa, kehonkuvaa ja syömisen ongelmia. Kiertueen rahoitus on toistaiseksi tullut muilta 9

10 yhdistyksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Työpajoja ohjaavat yhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset ohjaajat, jotka saavat työstään korvauksen. Tällä hetkellä yhdistys ei järjestä koulukiertuetta, koska meillä ei ole työntekijää markkinoimaan ja koordinoimaan kiertuetta. Seuramme on harkinnut palkkaavansa vakituisia tekijöitä Yhdistyksemme on vakavasti harkinnut muutaman kerran viimeisen viiden vuoden aikana koko tai osa aikaisen henkilön palkkaamista. Kyseessä olisi ollut joko harjoitusten vetäjä tai toiminnanjohtaja, joka olisi mahdollisesti vetänyt myös osan harjoituksia. Suurimpana ongelmana on ollut sopivan henkilön löytäminen ja epävarmuus jäsentulojen osalta, joka mahdollistaa palkkauskulut. Leirintämatkailua, leirintämatkailutapahtumia, koulutusta, tiedotusta, opastusta. Leirintäaluehenkilökunta. Yhdistyksemme konsernina työllistää yli 50 henkeä. Nuoria oppisopimuksilla, työllistettäviä, nuoria kesätyöntekijöinä. Palkattujen lisäksi lähes 300 vapaaehtoista. Konserniin kuuluu nuorten sosiaalipalveluita tuottava yhtiö, jolla toimipisteet Raumalla, Raisiossa, Turussa ja Salossa. Yhteistyö ja kumppanuussopimuksia. Yhdistyksen puolella myös RAY projekteja ym. Tiivistäen: vaikka yrittäjyys ei saanutkaan paljon kannatusta, niin melko monessa kyselyyn vastanneessa yhdistyksessä on kuitenkin palkattuja työntekijöitä ja maksullisia palveluja. Joissakin yhdistyksissä ja järjestöissä on jopa kymmeniä työntekijöitä. Ero yritysmäiseen toimintaan on tällöin melko pieni. Tämäkin kysely siksi osoitti jo sen, että myös kolmannella sektorilla on merkittävä kyky työllistää samalla kun se myös tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluita julkishallinnon rinnalla. Kolmannen sektorin (yhdistysten ja järjestöjen) toiminta tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä tekijöilleen että myös toiminnan kohteille, yleisölle ja kaikille osapuolille. Kolmannella sektorilla on siksi tärkeä merkitys elämän laadussa ja hyvinvoinnissa julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen täydentäjänä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä esittää, että Varsinais Suomen liiton ja Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien tulisi voimakkaasti ja monipuolisesti tukea kolmannen sektorin toimintaa. Rahallisen tuen lisäksi tarvitaan tiloja ja uusia yhteistyön malleja. Edulliset tilat jo itsessään ratkaisevat suurimman osan kolmannen sektorin taloushuolista. Rahallinen tuki kannattaa suunnata erityisesti työllistämiseen ja toiminnan kaupallistamiseen (maksullisten palvelujen kehittämiseen) siltä osin kun se soveltuu kunkin yhdistyksen toimintaan. Tällä tavalla yhdistysten toiminta ammattimaistuu ja laatu paranee ja myös se on omiaan edistämään kolmannen sektorin kasvua töllistävyyttä. Yhtä tärkeää on henkinen tuki ja arvostus. Ja tätä voidaan tukea muun muassa yhteistyötä ja toimintamahdollisuuksia lisäämällä Ympäristö, Talous ja Osaaminen työryhmien kysymykset järjestöille Maakuntastrategiatyötä teki rinnakkain neljä työryhmää: 1) arvot ja ilmapiiri, 2) talous, 3) ympäristö ja 4) osaaminen. Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselyyn liitettiin myös muiden työryhmien kysymyksiä. Nämä kysymykset liittyivät arvoihin, elinikäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen, nuorten työllistämiseen sekä työhyvinvointiin. 10

11 Minkälaisten arvojen toivotte vahvistuvan Varsinais Suomessa? Vastauksista poimittuja esimerkkejä: Yhteenkuuluvuuden tunne ihmisten kesken, yhdessä eläminen monimuotoisessa kaupungissa, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa ja sosiaalinen elämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tasa arvo, tuloerot pienemmiksi Vanhus on voimavara jos se oikein oivalletaan. Toivomme, että raitis elämäntapa valtaa yhä enemmän alaa kansalaisten keskuudessa. Ihmisläheisyys. Turvallisuus ja luotettavuus. Jatkuva kehittyminen. Yhteistyö ja verkostot Liike elämän kehittyminen siten, että jatkossakin varmistetaan Varsinais Suomen asemaa. Liiketaloudellisen koulutuksen ja tutkimuksen tukeminen. Liikesivistyksen kehittäminen. Yhteyksien luominen ja verkostuminen. Uppskattning för kultur och konst. Öppenhet för nya saker. Att värdesätta teaterformen som underhållning. Kumppanuus Tasavertaisuus Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan mukaan otttaminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Ehkäisevien kestävän johtajuuden arvostaminen yrittäjyyden tukeminen elinikäinen oppiminen verkostojen kasvattaminen Vakaa työllisyys ja jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät jotka toteutuvat kun maakunta on mukana luomassa uusille yrityksille mahdollisuuksia aloittaa toimintaansa. Yrittäjien Varsinais Suomi! Panostaminen nuorten turvalliseen kehitykseen kohti aikuisuutta: osallisuus, yhteisöllisyys, välittäminen, vertaistuki... Lähimmäisenrakkaus, yksinäisyyden ja sairauden lamaannuttaman ihmisen auttaminen tuomitsematta, eläinrakkaus Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään Asukkaiden asuinympäristössään tärkeiksi kokemien olemassa olevien luontoarvojen säilyttämisen ja vahvistamisen huomioon ottaminen kaupunkia kehitettäessä. yhteisöllisyys, kulttuurin ja sivistyksen arvostus hyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Luonnossa tapahtuvaan retkeilyyn ja liikkumiseen Oma aloitteisuus, kannustaminen, uskallus, vanhojen toimitapojen kyseenalaistaminen. Monikulttuurisuus erilaisuuden arvostaminen (tai ainakin sietäminen) kulttuurista kiinnostuminen ja sen arvostaminen yleisesti, oli se sitten suomalaista kulttuuriperintöä tai muilta mailta aktiivisuus; yhdistysten pahin kilpailijahan on kotisohva yhteisöllisyys; yhdessä saadaan aikaan enemmän Vahva kansainvälisyys. Alkuperäisluonnon suojeleminen ja kulttuurimaiseman vaaliminen, kestävän kehityksen edistäminen, turhan moottoriliikenteen vähentäminen. "yhdessä mennään, porukalla tehdään" henkisyyden uudelleen löytämisen. Eli yhteisen hyvän eteen tehtäisiin jälleen talkoita. Tiivistäen: Kumppanuus, avoimuus, asiakas ja ihmislähtöisyys, osallistaminen, tasa arvo, syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteisöllisyys, kansainvälisyys, monikulttuurisuus, erilaisuuden sietäminen, perinteiden kunnioittaminen, uskallus, vanhojen toimitapojen kyseenalaistaminen, kulttuurin ja taiteen edistäminen, terveet elämäntavat, liikunta ja luonnosta huolehtiminen, kestävä kehitys, itse tekeminen sekä työllisyys, yrittäjyys ja vapaaehtoistoiminnan arvostaminen. Nämä 11

12 arvot ovat melko tyhjentävä lista siitä, mitä Arvot ja ilmapiiri työryhmän kaikissa kuulemisissa yms. keskusteluissa on noussut esille. Kyselyn ulkopuolelta listaan voisi ehkä vielä lisätä myös hyvän johtajuuden ja laadun. Jotta arvot eivät jäisi pelkiksi sanoiksi, niin Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa että maakuntastrategian kaikissa toimenpide ehdotuksissa selkeästi avataan se, mihin arvoihin toimenpiteet ja kannanotot perustuvat ja miten erilaiset tärkeänä pidetyt arvot näkyvät kannanotoissa ja toimenpiteissä Elinikäinen oppiminen Miten yhdistykset voisivat edistää elinikäistä oppimista? Vastauksista poimittuja esimerkkejä: Yhdistyksillä on mahdollisuus tarjota sellaista koulutusta, mitä oppilaitokset eivät tarjoa, kuten meillä pingiskouluja ja valmentajakoulutusta. Opettamalla jatkuvasti uutta. Yhdistyksemme järjestää jäsenille joka vuosi jonkin asiaan kuuluvan kurssin (maskeeraus, näyttelijäntyö, äänenkäyttö yms.). Itse harrastus pitää iäkkäämmätkin jäsenemme henkisesti aktiivisina. Vuorosanojen opettelu pitää mielen terässä. Ja mikä tärkeintä, yhdessä tekeminen. Ikähaarukkamme on vuoteen, joten erilaisten ihmisten rikkaus on varmasti suvaitsevuutta lisäävä. Olemme jatkuvasti mukana vaikuttamassa mukana kaikessa jossa on kyse henkilön, yhteisön tai ryhmän pyrkimyksissä kehittää omia ammatillisia vahvuuksia (insinöörit ja muutenkin korkeasti koulutettujen uudelleen työllistyminen) uusissa haasteissa työmarkkinoilla. Urheilijan elinkaari malli taitaa olla tällä hetkellä unohduksissa. Aiemmin harrastajat ja kilpailijat siirtyivät iän myötä muihin seuran toimintoihin mukaan. Tuntuu, että nykyään käydään ostamassa liikuntapalveluita harrastetaan niin kauan kuin on mielenkiintoa ja sen jälkeen siirrytään toisaalle. Pulaa tuntuu olevan pitkäjänteisistä seuratoimijoista, aktiiviharrastuksensa sivuuttaneista, joiden kohdalla voisi miettiä elinikäisestä oppimisesta. Iäkkäämmät henkilöt mielestäni kyllä hakevat tietoa ja osaamista kun sitä tarvitsevat. Ongelmana on siis, miten saada nuoria enemmän mukaan yhdistystoimintaan. Se kun ei ole hirveän "mediaseksikästä" toimintaa. Yhdistyksen toiminta ja ennen kaikkea oman toiminnan kehittäminen on elinikäistä oppimista. Tarjotaan mahdollisuus kehittää uutta, yhdessä tekeminen, luovuuteen kannustaminen, onnistumisen elämykset Tiivistäen: monen yhdistyksen toiminta on niin tyylipuhdasta elinikäistä koulutusta, harjoittelua, itsensä kehittämistä ja oppimista, että koko kysymys elinikäisestä oppimisesta menettää merkityksensä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että maakunnan tulevassa yhteistyö /kumppanuusstrategiassa yksi toimenpidekokonaisuus liittyy erityisesti elinikäiseen ja omatoimiseen oppimiseen. 12

13 Yrittäjyys ja nuorten työllistäminen Vastauksista poimittuja esimerkkejä yrittäjyyden kehittämisestä: Varusteet oman kunnan/kaupungin yrittäjältä käyttämällä oman paikkakunnan yrittäjien palveluita Ideoidaan uusi liiketoiminto ja toteutetaan liiketoiminnan edellytysselvityksiä. Voihdaan ohjata esim. hanketoiminnan kohderyhmää yrittäjyyteen yhteistyössä varsinaissuomen yrittäjien kanssa. Monet yhdistysten toimintamuodot omaavat yrittäjyyden piirteitä, kuten meillä esim. kilpailujen järjestäminen budjetteineen, hankintoineen ja organisaatioineen. Meillä ainakin useilla on myös läheisesti yhdistystoimintaa liittyvää yritystoimintaa, jotka tukevat toinen toisiaan Yhdistystoiminta ei ole taloudellista toimintaa, siitä esim. RAY varsin selkeästi varoittaa yhdistyksiä. Yritysten kanssa ei saa kilpailla, varsinkaan, jos yhdistys on onnistunut saamaan yhteiskunnalta taloudellista tukea. Yrittäjyys ja yhdistystoiminta ovat kaksi täysin erilaista asiaa. Miksi yhdistykset pitäisi kaupallistaa? Tiivistäen: myös yhdistykset ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä (eivätkä pelkästään yhdistykset ja julkishallinto). Yhdistykset voivat suosia paikallisia yrityksiä ja tuoda alan yrityksiä esille omissa lehdissään ja tapahtumissaan. Lisäksi joissakin yhdistyksissä voidaan tukea harrastajien yrittäjyyttä koulutuksella yms. Kolmas esille noussut malli on se, että osa yhdistyksistä voi myös itse harjoittaa yritystoimintaa. On siis monia erilaisia tapoja edistää yrittäjyyttä yhdistyksissä ja lisäksi pitää muistaa, että kaikille yhdistyksille tämä ei sovi. Myös lainsäädäntö voi joissakin tapauksissa asettaa esteitä yhdistysten yritysmuotoiselle toiminnalle. Joissakin vastauksissa nousi esille myös eettinen kysymys siitä, että mikä on yhdistysten/kolmannen sektorin rooli? Tuleeko pyrkiä kannattavaan toimintaa, joka voi aiheuttaa köyhimpien harrastajien tai avun tarvitsijoiden syrjäytymistä vai pitääkö päinvastoin pysytellä kansalaisjärjestönä talkoohengellä varmistaen, että halukkaat pääsevät mukaan? Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että tulevassa yhteistyöstrategiassa otetaan kantaa myös yhdistysten ja yritysten yhteistyöhön. Myös talouselämä on otettava mukaan yhteistyöhön. Yritysten ja yhdistysten yhteistyön lisääminen jo itsessään voi pitkällä aikavälillä edistää myös yrittäjyyttä monella eri tavalla työhyvinvoinnin edistäminen Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietinnöissä (TuV 1/2011 Uskalluksen politiikka paljon työtä, vähän päästöjä) työhyvinvoinnin edistäminen nousi merkittävään asemaan kestävän kasvun ajurina sekä myös hyvinvointipalveluiden rahoitukseen liittyvän kestävyysvajeen ratkaisemisessa: jos pidämme huolta siitä, että mahdollisimman moni kestää terveenä työelämään asti, käy koulut ja työllistyy sekä säilyy työelämässä terveenä ja motivoituneena eläkeikään asti, niin hyvinvointivaltiolla ei ole mitään hätää. Terveet ja onnelliset ihmiset eivät juuri käytä yhteiskunnalle 13

14 kalliiksi tulevia julkisia hyvinvointipalveluita ja he tekevät myös pidempään töitä, joka sekin lisää verotuloja ja vähentää julkisia menoja. Järjestökyselyssä kysyttiin miten harrastuksissa tuleva into ja ilo voitaisiin saada myös työpaikoille? Tässä joitakin esimerkkejä vastauksista: Työnantajien tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Kun työilmapiiri on yrityksissä kunnossa, niin tällöin henkilöstö sitoutuu paremmin yrityksiin ja tuottaa yritykselle parempaa tulosta. Vapaaehtoisten into on tarttuvaa. Esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan kannustamalla: esim. työtekijät voisivat viettää yhden työpäivän vapaaehtoistyössä jossain projektissa (talkoo tms) Hyödyntämällä jokaisen omin osaaminen, tiimimäinen työtapa, ihmisten mahdollisuus vaikuttaa itse työhönsä, Into ei taida olla ongelma, ongelma on aika! Aikaa on rajallisesti ja ajalla kiristetään entisestään stressaantuneita työntekijöitä. Sama on tulevaisuuden näkymien puute! Työpaikalla aktiivista yhteistoimintaa pitää tukea koska se kantaa hedelmää. Yhteistoiminta on elokuva, liikunta tms. kerhoja. työnantaja voisi tulla vastaan siinä että antaa työaikaa käyttöön. Eli vaikka 1.5h/kk/työntekijä kerhotoimintaan. Eli työajalla saa osallistua esim. 45min *2/kk Vaihtoehtoisia ja vapaaehtoisia työtehtäviä voitaisiin tarjota. Työkaverit voisivat vaikka puoleksi vuodeksi vaihtaa tehtäviään ja mentoroida toisiaan. Tämä on winn winn tilanne, kaikki voittavat, koska on työnantajalle etu että työntekijä osaa tehdä monenlaista työtä. Näin joku voi innostua saadessaan uuden tehtävän ja kehittyä tässä itsenäisesti opiskellen ja työssä oppien. Harrastus on usein vastapaino työlle, joten työn muuttaminen harrastuksenomaiseksi tuskin toimii. Harrastukseen liittyy usein onnistumisen kokeminen joka voi tulla onnistumisista tai taidon kehittymisestä. Työelämässä usein toistetaan suorituksia vain suoritusten itsensä takia. Ei kukaan harrasta mitään siten, että käy vaan tekemässä sarjan suorituksia ja määrän (aika tai kpl) tultua täyteen lopettaa siltä kerralta. Työhön pitäisi saada em. elementti mukaan. Tiivistäen: Melko monessa kommentissa perusviesti oli se, että harrastukset ja työ kannattaa pitää erillään, jotta elämässä olisi jotakin muutakin kuin työ. Tästä näkövinkkelistä työnantajat voisivat tukea henkilökunnan harrastustoimintaa tekemällä ne näkyväksi ja jopa palkitsemalla vapaa ajan aktiivisuudesta. Tyky toimintana yritykset voisivat tilata palveluita yhdistyksiltä tai harrastaa yhdessä. Uskottavalta tuntuu myös se ajatus, että koko elämänsä aktiivisesti harrastanut henkilö voi ylipäätään paremmin kuin harrastamaton ja että vapaa aikana aktiivinen ja aloitteellinen on sitä myös työaikana. Jälleen kerran aktiivinen harrastustoiminta jo sinällään luo myös työhyvinvointia ja lisäämällä yritysten ja yhdistysten yhteistyötä tätä elämänlaatua ja hyvinvointia voidaan vielä lisätä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa että myös yritykset otetaan mukaan yhteistyöstrategian tekemiseen. Tätä tarvetta voidaan perustella myös työhyvinvoinnin lisäämisellä. 14

15 1.5. Jatkotoimenpiteet Suurin osa kyselyyn vastanneista yhdistyksistä oli valmis jatkamaan yhteistyötä maakuntaliiton kanssa jos maakunnassa käynnistyy yhteistyötä syventävä hanke. N Kyllä 12 Ei Kaikki vastaajat (N=82) Kuva 10: Jos Varsinais Suomessa käynnistetään jatkohankkeita yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi, niin haluatteko olla toiminnassa mukana? Sähköpostiosoitteen yhteistyötä varten jätti 75 yhdistystä Tiivistäen: Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa jatkotoimenpiteiksi yhteistyö / kumppanuusstrategian tekemistä yhteistyössä yhdistysten ja alueen yritysten kanssa sekä lisäksi maakunnallisen yhdistysportaalin perustamista. Tähän portaaliin voidaan liittää myös muita kansalaisyhteiskunnan palveluja, kuten esimerkiksi osallistamis /joukkoistamisalusta sekä esimerkiksi luettelo ja varausjärjestelmä käytettävissä olevista tiloista. Myös julkisiin kulkuyhteyksiin yms. saavutettavuuteen on panostettava. Mukaan yhteistyöhön voidaan ottaa myös alueen yritykset. Rahallisia panostuksia kannattaa suunnata niihin toimintoihin, joissa tuki tuottaa ammattimaisuutta, yrittäjyyttä ja laadun merkittävää paranemista. Tällä tavalla tuetaan samalla myös kolmannen sektorin työllistävyyttä. 15

16 2. Julkishallinnon tulevaisuusverstas Julkishallinnon tulevaisuusverstaassa tavoitteena oli pohtia minkälaisia julkisia palveluja ihminen elämänsä aikana kohtaa. Tulevaisuusverstaaseen oli kutsuttu toimijoita julkishallinnon eri osaalueilta: Ensimmäisessä tehtävässä työryhmät piirsivät kuvan/kirjoittivat miellekartan palvelujen kokonaisuudesta. Kuva 11: Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan ensimmäinen ja toinen tehtävä. Verstaan toisessa vaiheessa ryhmät pohtivat mitä laatu ja asukkaiden/asiakkaiden oma aktiivisuus tarkoittavat erilaisissa palveluissa. Kolmannessa ja samalla viimeisessä työvaiheessa ryhmiä pyydettiin esittämään toimenpide ehdotuksia siitä, miten heidän pohtimansa ideat voitaisiin toteuttaa käytännössä. 16

17 Kuva 12: Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan kolmas tehtävä. Kuva 13: Julkishallinnon tulevaisuusverstas Turun kauppakorkeakoulussa

18 Hallinto Kuva 14: Julkiset palvelut kohdusta hautaan. Viisi ryhmää samassa kuvassa: musta, punainen, sininen, vihreä ja oranssi. Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, myös globaali, ennakoitavuus, innovatiivisuus, suvaitsevaisuus, joustavuus Verotus Monipuolinen, 141 tuki Verosuunnittelu Monipuolinen, innovatiivisuus Verotus Luotettava Yhteiset päämäärät, yhteistyö, yhteisvastuu Osallistava Rahoitus Ymmärrys Myös yhdistysten hyödyntäminen mm. kerhotoiminnassa Lasten kesk. tuki mm. koulussa Lapset ja nuoret Koulutus Kunnon kansalainen Yhteiskuntatalous tasa arvoisuus Luottamus Elinkeinopalvelut Kasvatus ja opetus Perusopetus Monipuolinen sivistyspohja Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisy Oikeaan aikaan ja paikkaan Elinkeinopolitiikka Pelisäännöt omavastuu Kotiäidit ja isät, yhteishoito ja harrastustoiminta Oma vastuu Hyvinvointi ja terveys Rahaa on Mahdollistaja Liikenne Sote tasa arvoinen, teknologia Koulutus Tarve Laatu Laadukas, kattava Rajapinnat sujuviksi Välittäminen Perusturva Kansalaisyhteiskunta Infra Kaavoitus Aktivoivat palvelut Hyvä elinympäristö infra Terveys Sote Oma vastuu terveydestä Turvallisuus Asuminen Vapaa aika Oikeuslaitos Turvallisuus Ympäristö Monikäyttöisyys Monipuolinen Sosiaaliturva Turvallisuus Vapaa aika infra Turvallisuus Elämän sisältö Palvelun laatu: Sujuvuus/tietoisuus, asiakkaan kokemus, asiakaskohtaaminen, henkilökunnan osaaminen Ikäihmisten ja lasten/nuorten yhdessä toimiminen, taitojen välitys Rakkaus osuuskuntaisuus kattava Vanhusten kimppakämpät Ikääntyminen Työikäinen Koulutuksen joustavuus Monimuotoisuus Dagis Mallia monikulttuurisuudesta, yhteisöllisyydestä Laadukas Kulttuuri, liikunta Työkyvyn ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen Vapaaehtoistyö Masennuksen vast. boost ryhmät Kansalaisaktiivisuus Eläkejärjestelmä Joustava järjestelmä Kaikille vireä kolmas sektori Monenlainen työ Downshiftaus OK Moniarvoinen työelämä 18 sos. ekol. ja tal. kestävä, tietoisuus

19 Palvelun laatutekijöinä (kuvassa 14) korostuivat seuraavat asiat: Kumppanuus (esimerkiksi järjestöt ja yritykset) Uuden keskustelukulttuurin edistäminen Teknologian parempi hyödyntäminen Sektorirajat ylittävät palvelut Kokeilut ja niistä kertominen ja oppiminen Vuorovaikutusjärjestelmä (systemaattinen, käytettävä) hiljaisen enemmistön kanssa. Älykkäät kokonaisratkaisut/ asennekysymys Sääntelyn purkaminen/ edunvalvonta: palvelujen järjestäminen mahdollisimman innovatiivisesti järkevät ratkaisut mietittynä itse palvelussa (mahdollistuu) Asiakas kuningas kaikissa tilanteissa (ikävissäkin) Yhdessä paremmin: yhteistyöfoorumeita, asiakasraateja jne. Ilmapiirin positiivistaminen Elämänkaariopas Osallistaminen on palkitsevaa Sektoriajattelun purkaminen Kontrolloinnista ratkaisukeskeisyyteen Asukaan/asiakkaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden näkökulmasta (kuvassa 14) korostuivat vastaavasti seuraavat teemat: Annetaan asukkaille aidosti mahdollisuus vaikuttaa (alueelliset palvelut) Esimerkiksi tilojen monipuolinen 24/7 käyttö, ylläpitoyhteistyö Mielenkiintoiset välineet/menetelmät (kuvat, kartat) Järjestöportaali vaikutuskanavaksi Yhteisöllinen toimintakulttuuri ja asuminen Tietoisuuden nostaminen, avoimuus (ei ole tyhmiä kysymyksiä) Herranpelon poistaminen Varat aktivisteille Asukas mukaan palveluiden suunnitteluun Osaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen Helppo asiointi Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan perusviestinä voidaan pitää yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Tämä avoin ja osallistava tekemisen tapa toteuttaa samaan aikaan sekä laatua että myös asukkaiden/asiakkaiden aktivoimista. Verstaan toimenpide ehdotuksia olivat yhteisölliset palvelut, joiden avulla asukkaat, järjestöt ja yritykset saadaan mukaan palveluita suunnittelemaan ja tuottamaan yhdessä viranomaisten kanssa. Tälle yhdessä tekemiselle tarvitaan myös vuorovaikutusjärjestelmä: esimerkiksi portaali, jonka avulla saadaan järjestöt esille. Portaali voi sisältää myös osallistamisalustan ja eräänlaisen Turku24 keskustelufoorumin, jolla ihmiset voivat jakaa osaamistaan. Lisäksi tarvitaan kokeiluja (rohkeampaa tekemistä ja epäonnistumisen sallimista). Myös tilojen 24/7 käyttöä on edistettävä. Tulevaisuusverstaan lopuksi osallistujat loivat spontaanisti vision. Haasteena on luoda julkishallinnolle kyky vastaanottaa tukea kansalaisilta: Tehokas asukas ja tyytyväinen julkishallinto! Arvot ja ilmapiiri työryhmän loppuraportissa tämä visio muutettiin muotoon: aktiivinen asukas ja tyytyväinen julkishallinto. 19

20 3. Yhteenveto Ilahduttavan monen (92 %) yhdistyksen mielestä Varsinais Suomi on jo nykyäänkin hyvä paikka harrastaa. Kun vastaajilta kysyttiin Miten Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne voisi auttaa/helpottaa yhdistyksenne toimintaa? vastauksissa korostuivat tilat, rahoitus, tiedotus, koulutus ja yhteistyö. Vaikka rahoitustakin pyydetään, niin tilat ovat tärkeämmät ja monessa tapauksessa rahoitusta pyydetään juuri tiloja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien (ja myös yritysten) tulisi panostaa järjestöjen toimitiloihin. Ajatus yhteisestä yhdistystalosta on mielenkiintoinen: esimerkiksi Helsingin tieteiden talo on erittäin aktiivisessa käytössä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksia arvioineessa Mustat joutsenet raportissa (TUTU ejulkaisuja 13/2011) nousi vahvasti esille Logomo: voisiko Logomosta ja Logomon ympäristöstä kehittyä luovan talouden ja kansalaisyhteiskunnan pörinäkeskus? Myös kirjastoista on kehittynyt viihtyisiä yhteisiä olohuoneita järjestötalot voitaisiin sijoittaa myös niiden yhteyteen. Luonteeltaan kirjastot sopivat hyvin kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen keskipisteeksi samoin kuin myös erilaiset urheiluhallit ja koulut. Erittäin tärkeä viesti on myös tarve tiedotuksesta ja koulutuksesta. Eräs kantapään kautta huomattu asia järjestökyselyssä oli se, että osoitetiedot olivat hankalasti saatavissa. Siksi Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että Varsinais Suomeen tehdään Järjestöportaali, jonka kautta järjestöt löytyvät ja jonka kautta järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan. Samaan portaaliin voidaan liittää muutakin toimintaa: esimerkiksi kartta ja varausjärjestelmä kakista käytettävissä olevista tiloista. Portaaliin voidaan tehdä myös osallistamisalusta, jonka avulla maakunta, kaupungit ja kunnat voivat osallistaa asukkaat mukaan kehittämishankkeisiin (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan osallistamisalusta). Erittäin kannatettavaa on myös julkishallinnon ja yhdistysten yhteistyön syventäminen. Tämä teema nousi esille myös julkishallinnon tulevaisuusverstaassa. Kyselyssä ehdotettiin erityisen yhteistyö /kumppanuusstrategian laatimista. Arvot ja ilmapiirityöryhmä kannattaa tätä ehdotusta. Myös koulutuksella yms. tukipalveluilla voidaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan laatuun ja pitkällä aikavälillä myös niiden toiminnan laajuuteen, työllistävyyteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Heikkona signaalina esille nousi tieyhteys Salo Kokkila Kemiö. Jos teemaa laajentaa, niin kyse on hyvistä julkisista kulkuyhteyksistä eli saavutettavuudesta. Osana edellistä maakuntaohjelman ja suunnitelman päivityskierrosta tehtiin tulevaisuusverstas, jossa Auran ja Tarvasjoen yhtenäiskoulun 9 luokkalaiset pohtivat Varsinais Suomen tulevaisuutta. Tarve hyville julkisille liikenneyhteyksille tuli esille myös tässä nuorten verstaassa. Julkiset kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeitä nuorille ja ikääntyneille. Siksi myös julkiset kulkuyhteydet tulisi ottaa mukaan yhteistyö /kumppanuusstrategiaan (sekä myös erilaisiin nuoriso ja ikääntymisstrategioihin). Erittäin moni (79 %) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tuotti ainakin omasta mielestään julkisten palveluiden tapaisia kansalaisyhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toiminnassa korostui vertaistuki, yhdessä tekeminen, kuntouttaminen sekä moninainen luova toiminta. Järjestöt myös jakavat tietoa ja kouluttavat. Yhdistysten toiminta tuottaa tekemisen iloa ja 20

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

IÄN ILOINEN KESÄAMU

IÄN ILOINEN KESÄAMU IÄN ILOINEN KESÄAMU 14.6.2012 Iän iloinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia Suvilaulu JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN, KAUNIISTI JOKA PAIKKAA KORISTAA KUKKANEN. NYT LÄMPÖÄNSÄ SUOPI

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi tulevaisuuden kuva 1)Koulujen pihat systemaattisesti laadukkaiksi lähiliikuntapaikoiksi, koulujen tilat monipuoliseen yhteiskäyttöön 2) Vaatii asenteiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

SoteMaku messut

SoteMaku messut SoteMaku messut 7.12.2016 Yhteenveto kyselyyn annetuista vastauksista Koonnut hallintopäällikkö Ulla Silmäri Mistä asioista haluat lisää tietoa sote- ja maakuntauudistuksessa? las ten j a nuorten palvel

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot