Tehtaanpuiston yläaste ja Vuosaaren lukio Vuosaarentie 7, Helsinki. Julkisivurakenteiden kuntotutkimus projekti

Transkriptio

1 Tehtaanpuiston yläaste ja Vuosaaren lukio Vuosaarentie 7, Helsinki Julkisivurakenteiden kuntotutkimus projekti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tehtävä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 2 TUTKIMUSTULOKSET Tiiliverhoillut julkisivut Betonirakenteiset sokkelit Puuverhoillut julkisivut Ikkunat 15 3 LÄMMÖNERISTEIDEN MIKROBITUTKIMUSTEN TULOKSET 21 4 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Turvallisuutta heikentävät tekijät Julkisivurakenteet 23 5 KORJAUSKUSTANNUKSET 25 LIITTEET Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Ohuthieraportti Liite 3 Vetolujuuskokeet Liite 4 Kloridimääritys Liite 5 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi 2 (25)

3 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja Helsingin kaupunki HKR-Rakennuttaja Rakennusvirasto Riitta Harju PL HELSINGIN KAUPUNKI Kohde Vuosaarentie Helsinki Tutkimuksen kohteena on vuonna 1968 valmistunut koulurakennus. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros ja kellarikerros. Rakennus on tehty rinteeseen. Rakennus on teräsbetonirakenteinen ja julkisivujen alaosat ovat tehty punatiilimuurauksella ja yläosat kevyellä puupaneloidulla seinällä. Sokkelit ovat teräsbetonirakenteisia. Tutkimuksissa oli käytössä kohteen pääpiirustukset. 1.2 Tehtävä Tutkimus sisältää kohteen julkisivujen, ikkunoiden sekä sokkelin kuntotutkimuksen. Tutkimuksessa otettiin myös mikrobinäytteitä julkisivujen eristetilasta. Tutkimuksen tulokset ja havainnot on kirjattu tähän raporttiin. Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin Tutkimus suoritettiin maasta ja nostokorista. Tutkimuksen suoritti RI (AMK) Paulus Hedenstam. 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: Raudoitustankojen betonipeitemittauksia yleisesti näytteenoton yhteydessä: julkisivun ikkunan ylityspalkit sekä betoniseinät. Betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys 17 kpl Tiilen, laastin ja betonin ohuthietutkimus 4 kpl Betonin vetolujuuskoe 3 kpl Kloridipitoisuudenmääritys 1 kpl Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi 16 kpl. Tutkittujen rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Näytteenotto rakenteista tehtiin otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Kuntotutkimuksen tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa ja niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimuksissa. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 3 (25)

4 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Tiiliverhoillut julkisivut Rakenne havaintojen ja piirustusten perusteella Julkisivujen rakenteita tarkasteltiin näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Havainnot rakenteista: Ikkunan alapuolinen seinäosuus on tehty puoliksi kuvan 1 mukaisella rakenteella. Ikkunan yläpuolinen osuus on tehty pääosin lautaverhoiltuna (kuva 2). Poikkeuksena eteläjulkisivun siivessä kerrosten välinen seinäosuus on tehty kuva 1 mukaisesti ja ikkunan kohdalle on muurauksen kannattelevat ylityspalkit (leukapalkit). Leukapalkki näkyy kuvassa 3. Tiilirakenteinen ulkokuori on vahvuudeltaan 130 mm ja muurattu ikkunan kohdalla teräsbetonisten leukapalkkien varaan Tiilijulkisivun eristetila on mitattuna rakenneavauksista noin mm. Tuuletusrakoa ei ole ja sisäkuori toteutettu muurauksella. Tiilen avauksessa RAK12 havaittiin villaeristeen olevan kosteaa. Kuva 1. Tiilirakenteinen seinärakenne Kuva 2. Tiilirakenteinen seinärakenne Kuva 3. Yleiskuva leukapalkista 4 (25)

5 2.1.2 Tiilimuuraus Tiilimuuraus on muurattu ikkunan ylityskohdissa leukapalkkien varaan. Muuraus on kannakoitu todennäköisesti myös suorilla ansas-teräksillä. Tiilimuurauksessa esiintyy runsaasti tiilen rapautumista. Laastisaumojen rapautumista esiintyy myös usealla julkisivulla. Paikoin laastisaumat ovat hiekkautuneet useamman sentin syvyyteen saakka. Osin rapautuneet saumat ovat todennäköisesti jossain vaiheessa paikkakorjattu huonolla menestyksellä. Varsinkin eteläjulkisivu on tiilien / saumojen kunnolta huono ja tällä julkisivulla rapautuneet ja haljenneet tiilet aiheuttavat tippumisvaaran. Eteläisen julkisivun sauman rapautunut pintaosa poistettiin käsityökaluin ja huomattiin, että saumalaasti on märkää takaosassa. Tiilien halkemat viittaavat tiilen rapautumiseen ja tämä on tapahtunut ylimääräisen kosteusrasituksen seurauksena. Ylimäärinen kosteusrasitus johtuu runsaasta kosteusrasituksesta ja seinärakenteen puuttuvasta tuuletuksesta. Pahimmat rapautumavauriot ovat julkisivuilla etelään ja länteen ja ne ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan punaisella rasteroinnilla. Lievempää, mutta korjaustarpeen muodostavaa rapautumista kuvastaa vastaavasti oranssi rasterointi. Tiilijulkisivuilla, joihin ei ole merkitty rapautumista, on myös alkavaa sauman reikiintymistä, jonka kautta vauriot tulevat etenemään tulevaisuudessa. Ohuthietutkimustuloksia on käsitelty tarkemmin seuraavassa kappaleessa (2.1.3) Kuva 4. Tiilien ja sauman rapautumista. Kuva 5.Tiilen sauma on hiekkaantunut usean sentin syvyydelle saakka Kuva 7.Eteläjulkisivulla tiilen sauma on rap- rapautunut liiallisesta kosteusrasituksesta. Kuva 6. Eteläjulkisivulla tiili rapautunut ja tippumisvaarassa 5 (25)

6 Kuva 8. Eteläjulkisivulla pidemmälle edennyttä rapautumista Kuva 9.Suojaisemmalla julkisivulla sauman ja tiilen kunto on parempi (kuvassa itä JS) Tiilen ja saumalaastin mikrorakennetutkimukset Mikrorakennetutkimukset Julkisivujen tiilimuurauksen mikrorakennetta ja vaurioitumista tutkittiin ohuthietutkimuksilla kolmesta näytteestä. Ohuthietutkimuksissa havaittiin seuraavaa: JULKISIVUTIILI Näytteet ovat otettu ehjiltä kohdin. Voimakkaasti rapautuneista kohdista ei saatu näytettä ehjänä irti. Reikätiilet ovat rakenteeltaan tasalaatuisia ja huokoisuudeltaan vaihtelevia (huokoisesta -> melko tiiviiseen). Niiden pakkasenkestävyys ja hengittävyys on huokosrakenteen perusteella arviolta hyvä. Tiilet ovat yleisesti kunnossa ja pakkasvaurioita ei näytteissä havaittu Tiilissä on havaittavissa valmistuksen aikaisia tekstuurisäröjä Tiilet voidaan luokitella koostumuksen perusteella arviolta käyttökelpoisiksi (rapautuminen 0). Kuitenkin rapautumista on eli silmämääräisesti arvioituna kaikki tiilet eivät ole pakkasen kestäviä kosteusrasituksessa. SAUMALAASTI Saumalaastit ovat rakenteeltaan huokoisia ja tasalaatuisia Laasti on arviolta sementtirikasta kalkki-sementtilaastia Tyypillistä pakkasrapautumista ei todettu näytteissä, vaikka silmämääräisesti rapautumista on runsaasti. Laastin rakenne on kuitenkin hiekkaantumis- /rapautumisherkkää, johtuen runsaasta huokos- ja onkalokanavaverkostosta Tiilijulkisivun saumat Tutkimuksissa ei havaittu elastisia saumoja. Julkisivulla länteen havaittiin yksittäinen haljennut kohta ikkunan kohdalla sekä haljennut laastisaumanurkka, joihin on suositeltavaa tehdä elastinen liikuntasauma. Samoin eteläjulkisivulla on huonosti tehty laastisauma liikuntasaumakohdassa. 6 (25)

7 Kuva 11.Ikkunan alla halkeama tiilessä / laasti- saumassa (länsi). Kuva 10. Länsijulkisivun nurkkalaastisauma on rapautunut ja osin saumaa puuttuu. Kuva 12. Liikuntasauma tehty puutteellisesti kovaksi laastilla. Näiden havaittujen puuttuvien liikuntasaumojen lisäksi muiden liikuntasaumojen lisäämisen tarvetta tulee arvioida korjaussuunnitteluvaiheessa Julkisivujen kosteustekninen toiminta Julkisivuihin liittyvien kosteusteknistä toimintaa heikentäviä seikkoja ovat: - Tiilijulkisivun huokoinen laasti ja rapautunut pintalaasti edesauttaa tiiliseinän kyllästymistä vedellä ja näin ollen pakkasvaurioita Tiili / betonijulkisivussa ei ole eristetilassa ei ole selvää tuuletusrakoa ja tiilijulkisivun osalta saumojen purseet heikentävät entisestään tuulettumista. Tämä edistää merkittävästi vaurioita - Ikkunapellitykset kaatavat paikoin sisäänpäin ja ohjaa vesiä ikkunan karmin juureen. Tämä aiheuttaa vesivuotoja eristetilaan ja tiilimuuriin pellitysten epätiiveyskohdista. Kuvan 15. alapuolisesta rakenneavauksessa villaeristeen havaittiin olevan kosteaa. - Tiilimuurauksen laastisaumojen alareunoissa ei ole tuuletusrakoja ja muutamissa kohdissa havaittiin tiilimuurauksen tummentumia. Kosteusmittauksia ei tehty. 7 (25)

8 Kuva 13. Pellitykset kaatavat sisäänpäin ja vesi ohjautuu ikkunan karmin juureen. Kuva 14. Laastisaumoissa kasvaa sammalta Kuva 15. Sokkelin vierusmaat ovat nurmipintaisia ja kaadot ovat paikoin huonot Tiilijulkisivun leukapalkkien betonien kunto ja raudoituksen korroosio Ikkunapalkeissa oli paljon halkeilua. Halkeilu johtuu teräskorroosiosta. Arviolta noin 70 %:ssa ikkunapalkeista oli näkyviä teräskorroosio- tai muita vaurioita. Eniten vaurioita on eteläjulkisivulla. Itäjulkisivulla oleva yksittäinen palkki ja länsijulkisivun palkit ovat paremmassa kunnossa. Palkkeja on määrällisesti vähän, sillä suuri osa ikkunan yläpuolisista osuuksista on tehty kevytrakenteisella seinällä. Raudoituksen betonipeitteet ja betonin karbonatisoituminen Leukapalkeista mitattiin raudoituksen betonipeitteitä ja verrattiin sitä betonin karbonatisoitumiseen. Karbonatisoitumista tutkittiin porareikämittauksena yhteensä 10 kohdasta. Karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin yli 17 mm:n syvyydelle leukapalkkien betoneissa (vaihteluväli mm). Mittausten mukaan keskimäärin noin 23 % raudoituksesta on huonommat betonipeitteet kuin 20 mm ja noin 41 %:lla on huonommat kuin 25 mm. Laskennallisesti leukapalkkien uloimmasta haka- tai pääraudoituksesta noin 19 % on karbonatisoituneessa vyöhykkeessä. Taulukko 1. Betoniraudoitteiden betonipeitemittausten tulokset 1) Yli 50 2) ) 0% 5% 9% 9% 18% 21% 17% 16% 3% 1% 1% ( 1) betonipeitesyvyys alue (mm), 2) mittaustulokset eri syvyysalueilla (kpl), 3) mittaustulosten osuus eri syvyysalueilla (%)) 8 (25)

9 Kuva 16. Länsijulkisivun palkissa vähemmän Kuva 17.Ikkunapalkki on haljennut teräskornäkyviä vaurioita roosiosta Kuva 18. Palkin halkeilua, syynä korroosio Kuva 19. Palkin halkeilua, syynä korroosio Kuva 20. Leukapalkin raudoitus ruosteessa Kuva 21.Kuva kauempaa samasta kohdasta Yhteenveto raudoituksen korroosiosta Leukapalkeissa ovat uloimmat raudoitustangot yleisesti karbonatisoituneessa vyöhykkeessä ja varsinkin ikkunapalkeissa raudoituksen korroosio on johtanut betonirakenteen laajaan vaurioitumiseen. Raudoituksen korroosio on aiheuttanut rakenteeseen halkeilua, jonka kautta ulkoilman kosteusrasitus lisää rakenteen rapautumista ja johtaa rapautuvan betonin lohkeiluun palkeissa. Vaurioita on erittäin paljon eteläjulkisivun ikkunapalkeissa, mutta myös muissa leukapalkeissa vaurioita. Jatkossa rakenteisiin syntyy lisää haka- ja pääterästen korroosion aiheuttamia näkyviä vaurioita ja se voi aiheuttaa turvallisuusriskin julkisivun seinustoilla putoavienbetoninkappaleiden takia. Palkkien kantavuus on myös heikentynyt, joka voi tulevaisuudessa johtaa rakenteen kantokyvyn ylittymiseen. 9 (25)

10 2.2 Betonirakenteiset sokkelit Rakenne havaintojen ja piirustusten perusteella Julkisivujen rakenteita tarkasteltiin näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Havainnot rakenteista: Ikkunan alapuolinen seinäosuus on tehty noin puoliksi betonirakenteisena. Rakenne on ns.valesokkeli Ikkunan yläpuolinen osuus on tehty pääosin lautaverhoiltuna (kuva 23). Betonirakenteisen seinän betonikuoren paksuus vaihteli rakenneavauskohdissa mm välillä ja villaeristeenpaksuus on noin 150 mm. Tuuletusrakoa ei havaittu. Näyteporauksen WVL 9 kohdalla ei ollut rakenteessa lainkaan eristettä. Kuva 22. Seinärakenne betoniulkokuorella Kuva 23. Seinärakenne betoniulkokuorella Betonin kunto ja betonipinnat Poratuista lieriönäytteistä tehtiin seuraavat havainnot: Betonin tiivistymisaste on hyvä 3 tai 4 (asteikko 1-5). Kiviaines on yleisesti raekooltaan noin 20 mm Betoniteräkset ja raudoituksen korroosio Tehtyjen havaintojen perusteella sokkeleissa näkyy säännönmukaista teräskorroosiovaurioita. Näillä kohdin teräkset ovat hyvinkin pinnassa. Raudoituksena on käytetty 8 ja/tai 10 mm:n teräksiä. Raudoituksen betonipeitteet ja betonin karbonatisoituminen Sokkeleista mitattiin raudoituksen betonipeitteitä yleisesti. Betonipeitteet ovat pääosin mm ja 2 % betonipeitteistä on alle 15 mm. Karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin mm syvyydelle betonin ulkopinnasta. Näyteporausten yhteydessä esiin poratut raudoitustangot olivat mm:n syvyydellä betonissa. Taulukko 2. Betoniraudoitteiden betonipeitemittausten tulokset 1) Yli 50 2) ) 0% 1% 1% 8% 13% 20% 14% 11% 10% 11% 11% ( 1) betonipeitesyvyys alue (mm), 2) mittaustulokset eri syvyysalueilla (kpl), 3) mittaustulosten osuus eri syvyysalueilla (%)) 10 (25)

11 Betonin kloridipitoisuus Sokkelin kloridipitoisuus määritettiin yhdestä länsijulkisivun näytteestä (WVL 19). Näytteen kloridipitoisuus on alle 0,01 paino- % betonin massasta. Näyte ei sisällä haitallisessa määrin klorideja. Haitallisen kloridipitoisuuden rajana pidetään yleisesti 0,03 0,07 paino-%, riippuen betonin laadusta. Yhteenveto raudoituksen korroosiosta Laskennallisesti raudoituksesta noin 5 % on karbonatisoituneessa vyöhykkeessä. Havaintojen perusteella paikoin raudoitteet ovat pinnassa ja korroosiovaurioituneet Korroosiovauriot tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa. Mitä runsaammalla kosteusrasitusksella betonirakenne on, sitä enemmän vaurioita tulee syntymään. Betonin lujuus ja mikrorakennetutkimukset Aistinvaraisten havaintojen perusteella sokkelin pinnoilla havaittiin pintojen säröilyä. Säröilyä esiintyy eniten säärasitetuilla julkisivuilla. Säröilyn seurauksena betonin pinta on paikoin rapautunutta. Kuva 24. Pinnasta lohjennut betonia rapautumisen seurauksena. Kuva 25.Lähikuva betonipinnan säröilystä Mikrorakennetutkimukset Rakenteen betonin mikrorakennetta ja vaurioita tutkittiin ohuthietutkimuksella yhdellä näytteellä eteläjulkisivulta (WVL 9). Havainnot ovat seuraavat: - Laadultaan betoni on melko hyvää, hyvin tiivistynyttä ja tasalaatuista. - Kiviaineessa on hieman kiillekappaleita, jotka ovat rapautuneet. Tämä heikentää paikoin kivi- ja sideaineen tartuntoja - Betonin huokostiloihin on kiteytynyt jonkin verran haitallista ettringiittiä. Samoin kivi- ja sideaineen välisissä säröissä on havaittavissa ettringiittiä. Nämä kiteytymät ei ole arviolta merkityksellisiä betonin säilyvyyden kannalta. - Betoni ei ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Vetolujuuskokeet Betonin vetolujuutta tutkittiin vetokokeilla kolmesta kohdasta eri julkisivuilta. Näytteiden WVL 4 & 14 tulokset täyttävät korjausalustan yleisen vetolujuusvaatimuksen > 1,5 MN/m 2. Vetokokeissa betonin murtuminen tapahtui muutaman sentin syvyydeltä rakenteessa. Näytteen WVL 19 vetolujuus ei täytä korjausalustan vaatimusta. Tuloksen perusteella (0,6 0,9 MPa) näytteen betonissa esiintyy rapautumaa tai betonissa voi olal paikallisesti huono tiiviys. Kuitenkin rapautumaan viittaavaa säröilyä havaittiin näytteenottokohdan betonipinnoilla. Näillä kohdin tiilijulkisivusta on tullut kosteusrasitusta sokkelin yläosaan. 11 (25)

12 Kuva 26. Näytteenottokohta WVL 19 Kuva 27.Lähikuva betonipinnan säröilystä Taulukko 3. Vetolujuustulokset Näyte Näytteenottopaikka WVL 4 Sokkeli - pohjoisjulkisivu WVL 14 Sokkeli - pohjoisjulkisivu WVL 19 WVL 19 Uusinta Sokkeli - länsijulkisivu Sokkeli - länsijulkisivu Tulos Murtokohta/ [MN/m 2 ] -tapa 3, mm ulkopinnasta, leikkaa 2, mm ulkopinnasta, myötäilee 0, mm ulkopinnasta, myötäilee 0, mm ulkopinnasta, myötäilee Poikkeamat - murtokohdassa 2 x 8 mm teräkset - - Yhteenveto betonin pakkasrapautumisesta ja mikrorakennetutkimuksesta Tehtyjen havaintojen ja tutkimusten perusteella voidaan todeta, että sokkelin yläosissa on paikallisesti rapautumaa. Tämä johtuu tiiliseinän kosteusrasituksesta. Vauriot keskittyvät sokkelin yläosiin ja ovat paikallisia. Sokkelirakenteiden betonit eivät ole huokosrakenteen perusteella pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa Julkisivujen kosteustekninen toiminta Julkisivuihin liittyvien kosteusteknistä toimintaa heikentäviä seikkoja ovat: - Tiilijulkisivun huono kosteustekninen ja tuuletuksen puuttuminen heikentää myös sokkelirakenteiden kuivumista. Sokkelirakenteessa ei myöskään ole riittävää tuuletusta. - Sokkelien vierustat ovat nurmipintaisia ja näin aiheuttaa tarpeetonta kosteusrasitusta sokkelin betonirakenteille. Myös kallistukset ovat paikoin huonot ja maa ei vietä pois rakennuksesta. 12 (25)

13 2.3 Puuverhoillut julkisivut Rakenne havaintojen ja piirustusten perusteella Julkisivujen rakenteita tarkasteltiin näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Havainnot rakenteista: Rakennuksen räystään alapuolinen seinärakenne on kauttaaltaan puuverhoiltua (kuva 29). Kevytrakenteisen seinän rakennekerrokset ovat seuraavanlaiset: o 16 mm ulkoverhouslauta o mm koolaus + tuuletusrako o 13 mm tuulensuojalevy o 120 mm villaeriste o sisäpuolen levy (ei läpäisty) Paikoin villaeristeessä havaittiin tummumaa Rakenneavauksista havaittiin paikoin tunkkaista hajua. Kaikki avauskohdat olivat kuivia tarkastushetkellä Kuva 28. Seinärakenne ikkunan yläpuolella Kuva 29. Seinärakenne ikkunan yläpuolella Puuverhottu julkisivu Puuverhoillut julkisivut ovat kunnoiltaan vaihtelevia. Parhaimmassa kunnossa julkisivut ovat rakennuksen pohjoispuolella. Pohjoisjulkisivun pinnat ovat siistejä ja pintakäsittely on vielä siistin näköistä (kuva 29). Eteläjulkisivulla taas vaurioita esiintyy runsaasti ja puuosat ovat huoltokäsittelyn puuttumisen vuoksi päässeet vaurioitumaan. Eteläjulkisivun yläosassa puuosat ovat pinnoiltaan haristuneita ja niissä esiintyy käyryyttä sekä halkeilua. Eteläjulkisivun puuverhouksen taakse on myös ilmaantunut linnunpesiä rakojen kohdalle. Itä- ja länsijulkisivun pintojen kunto on säärasituksen mukaisesti edellä käsiteltyjen ilmansuuntien välistä. Katosten alapinnan puuverhoiluista puuttuu paikoin yksittäisiä lautoja. Katosten puuosat ovat myös vastaavassa kunnossa ilmansuuntien mukaan. 13 (25)

14 Kuva 30. Laudoitus on haristunut pinnoilta ja laudoitus rakoilee. Kuva 31. Kuvan laudoituksen takana linnunpesä myös viistosade pääsee tunkeutumaan raoista. Kuva 32. Laudoituksessa on porrastusta eteläjulkisivulla. Kuva 33. Villaeristeessä paikoin tummumaa Kuva 34. Katoksesta puuttuu verhoilulautoja Julkisivujen kosteustekninen toiminta Julkisivuihin liittyvien kosteusteknistä toimintaa heikentäviä seikkoja ovat: - Julkisivun huonokuntoisen laudoituksen raoista pääsee tunkeutumaan viistosadetta julkisivurakenteisiin. - Rakennuksen välittömässä läheisyydessä on myös puukasvustoa, joka tuottaa ylimääräistä kosteusrasitusta julkisivurakenteille. 14 (25)

15 Kuva 35. Rakennuksen läheisyydessä puukasvustoa. 2.4 Ikkunat Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin rakennuksen ikkunoiden kuntoa. Tutkimuksessa tarkastettiin ikkunat ulkopuolelta ja sisäpuolelta riittävänä otantana. Ulkopuolisia osia tarkasteltiin korkeilta osilta nostimesta käsin. Lisäksi ikkunoiden puuosien lahovaurioita tarkastettiin pistelemällä piikillä Isot puurakenteiset ikkunat Pääosin rakennuksen ikkunat ovat vanhoja puuikkunoita. Vanhoja puuikkunoita on jokaisella julkisivulla. Rakenne: - Vanhat puuikkunat ovat osin kippi-ikkunoita, jotka on varustettu teräksisellä avausmekanismilla, jolloin sisäpuite avautuu sisään ja ulkopuite samanaikaisesti ulos. - Osa ikkunoista on kiinteitä ikkunoita, jotka eivät avaudu. Näissä ikkunoissa on pieniä kippi-ikkunoita tuuletusikkunoina ja isoa ruutua on jaettu jakokarmein. - Osin ikkunat ovat levytetty umpeen ja niissä on villaeriste. - Kippi ikkunoissa ulko- ja sisäpuite ovat kiinnitetty toisiinsa. - Kippi-ikkunan puitteet ovat puupintaisia ja niissä on käytetty sisäpuitteessa lämpölasielementtiä ja ulkopuitteessa 1-kertaista lasia. Ulkopuitteiden alareunassa on puinen tippanokka. - Kiinteissä ikkunoissa on käytetty 2 x lämpölasielementtiä - Osittain lämpölasielementtejä on uusittu. Kuva 36. Yleiskuva ikkunasta, jossa kippimekanismi. Kuva 37. Osa ikkunoista on levytetty umpeen. 15 (25)

16 Kuva 38. Kippi-ikkuna vaaka asennossa. Kuva 39. Kiinteä ikkuna on varustettu kahdella lämpölasielementillä. Puuosat: - Sisäpuitteissa ei havaittu lahovaurioita. Sisäpuitteen pinnoitteet ovat luokkatiloissa kohtalaisen hyvässä kunnossa. Aulatiloissa maalipinnoitteet ovat muita tiloja kuluneemmat. Puuosien vaurioita on havaittavissa vain yksitäisissä kohdin sisäpuitetta. Puuosat ovat paikoitellen lohjenneet kippimekanismista. - Ulkopuitteen puuosissa esiintyy halkeilua säärasituksen seurauksena ja pinnoitteet ovat kuluneet. Eteläjulkisivulla vauriot ovat edenneet jo hyvinkin pitkälle. Usein ikkunoiden alaosissa esiintyy pehmeää puuta, johtuen kosteusrasituksesta (huonot pellitykset). Pohjoisjulkisivujen ikkunat ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Itä- ja eteläjulkisivuilla vauriot ovat myös merkittäviä ulkopuitteen osalla. - Paikoin ulkopuitteiden nurkat ovat rakoilleet, johtuen kosteuden aiheuttamasta turpoamisesta. - Levytetyissä ikkunoissa rakenne on tehty kosteusteknisesti huonoksi. Levytetyn ikkunan alaosassa oleva lista kerää sadevettä - Merkittävin ongelma ikkunoiden osalta ovat painuneet karmit. Ikkunoiden isosta koosta johtuen karmi + ikkunat ovat pakettina todella raskaita. Tämän vuoksi ikkunoissa on tapahtunut painumista kauttaaltaan rakennuksessa. Apukarmin kiinnitystapa seinärakenteen sisällä ei ole selvillä, mutta todennäköisesti sen kiinnitys on pettänyt. Todennäköisenä syynä on puutteellinen kiinnitystapa tai lahovauriot. Painuminen ilmenee ulkopuolelta ikkunapellitysten kaatosuunnan muuttumisena ja sisäpuolelta karmien käyntivälien muuttumisena. - Painuminen on tapahtunut julkisivun osilla, joissa ikkunat kulkevat nauhamaisesti läpi julkisivun tai pidemmän matkan verran. Pienemmissä, esimerkiksi päätyjen ikkunoissa, vastaavaa painumista ei havaittu. Kuva 40. Ulkopuitteen puuosat ovat pehmen- Kuva 41. Ulkopuitteen puun halkeilua neet alaosista kosteuden seurauksena 16 (25)

17 Kuva 42. Ulkopuitteen nurkka rakoilee kos-. teuden seurauksena Kuva 43. Levytetyn ikkuna-aukon alareunassa oleva lista kerää vettä. Kuva 45. Ulkopuolella painuminen havaitta- vissa pellitysten painumisena (kaatosuunta on muuttunut). Kuva 44. Sisäpuolella käyntiväli muuttunut ikkunan painumisen seurauksena. Kuva 46. Vertailuna ikkuna, jossa painumista ei ole tapahtunut. Tässä kaadot oikeaan suuntaan. 17 (25)

18 Tiiveys ja tiivistykset: - Pääosin vanhoissa puuikkunoissa on käytetty vanhaa kangasnarutiivistettä. Osittain tiivisteet ovat uusittu silikonitiivisteiksi. Vanhat kangastiivisteet ovat painuneet kasaan ja paikoin tiivisteitä puuttuu. - Ikkunankarmin ja seinien liitokset eivät ole täysin tiiviitä. Paikoin ikkunoiden karmeja on tiivistetty silikonimassalla. Todennäköisesti karmin ja seinän raosta tapahtuu ilmavuotoa, sillä karmi on painunut paikoin seinärakenteen sisään, johtuen ikkunoiden isosta koosta (paino). - Paikoin kiinteiden elementti-ikkunoiden kohdalla esiintyy rakoilua elementin ja karmin välissä. - Ikkunoiden ulkopuolisten peitelistojen tiiveys on puutteellinen. Paikoin seinän ja ikkunan liittymässä esiintyy isoja rakoja, joista sade pääsee tunkeutumaan eristeeseen. Kuva 47. Ikkunoissa on käytetty kangasnaru-. Kuva 48. Ikkunankarmin liittymäkohtia on tiivistetty silikonilla. Kuva 49. Uusitut silikonitiivistykset ovat jo pai- Kuva 50. Kiinteän ikkunan elementin ja karmin koin rakoilleet, joka kertoo ikkunan liikkeistä. välissä esiintyy rakoilua (ruuvimeisseli upotettu rakoon). Kuva 51. Ikkunan ja seinän välissä iso rako 18 (25)

19 Käynti ja lukitusmekanismit: - Puuikkunoiden käynti on heikentynyt karmien painumisen johdosta. Myös puuosien turpoaminen on vaikuttanut käyntiin. Käyntiväleissä on havaittavissa selkeitä eroja. - Kuitenkin yleisellä tasolla suuri osa ikkunoista avautuu moitteettomasti. Todennäköisesti ikkunoissa on ollut alun perin väljyyttä, joka on sallinut liikkeiden tapahtumisen. - Avausmekanismit toimivat pääsääntöisesti hyvin. Paikoin kahvoista puuttuu mustia ruuvikierteisiä nuppeja. - Katon rajaan asennetut verholaudat sekä sähköasennukset estävät paikoin kippi-ikkunoiden avautumisen. Kuva 52. Ikkunoiden puitteissa esiintyy käyn- Kuva 53. Mustia ruuvikierteisiä nuppeja puuttiväleissä eroa. tuu yksittäisten ikkunoiden osalta. Pellitykset: - Ikkunapellitysten kaadot ovat huonot ja pahimmilla kohdin pellitykset kaatavat karmiin päin. Tämä johtuu jo aiemmin mainitusta ikkunarakenteen painumisesta (Kuva 45). - Kaikkien pellitysten maalipinnat ovat hilseilleet / lehteilleet. Kuva 54. Jakokarmin pellityksen maalit ovat lehteilleet 19 (25)

20 2.4.2 Teräsrakenteiset ikkunat Rakennuksen teräsrakenteiset ikkunat sijoittuvat sisäänkäyntien yhteyteen. Rakenne: - Teräsrakenteinen ikkunan kehikko on kiinnitetty rakennusrunkoon. Kehikko on jaettu pienemmiksi ruuduiksi teräksisillä välikarmeilla. - Ikkunoissa on käytetty 2 x lämpölasielementtiä. - Lasipaketti on kiinnitetty kehikkoon teräslistoin ja ruuvikiinnityksellä. Kuva 55. Yleiskuva teräsrakenteisesta Kuva 56. Lasipaketti on kiinnitetty kehikkoon ruuveilla Havainnot: - Kehikon ja lasin välinen sauma ei ole tiivis. Sisäpuolella on nähtävissä vesivuotojen aiheuttamaa ruostejälkeä - Ruostesyöpymiä on nähtävissä ulko- ja sisäpuolella - Teräsovien osalta on nähtävissä vastaavia vaurioita Kuva 57. Ulkopuolella saumojen kohdalla on ruostesyöpymiä. Kuva 58. Ulkopuolen ruostesyöpymiä Kuva 59. Ikkunoiden sisäpuolelle on tapahtunut vesivuotoa saumoista ja niissä esiintyy myös ruostesyöpymiä. Kuva 60. Teräsovissa vastaavia vaurioita 20 (25)

21 3 LÄMMÖNERISTEIDEN MIKROBITUTKIMUSTEN TULOKSET Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty STM:n sisäilmaoppaan ohjeiden mukaan. Materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi tehtiin Työterveyslaitoksen mikrobilaboratoriossa Helsingissä. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobivaurioon viittaavana raja-arvona pidetään sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Mikrobinäytteitä kerättiin seinärakenteen eristemateriaalista seuraavanlaisesti: - Tiilijulkisivut 7 kpl - Puuverhoiltu julkisivu 8 kpl - Betonirakenteinen seinä 1 kpl Materiaalinäytteiden tulkinta: MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA RAJA- Vahva viite = 3 ARVOT Viite vaurioon = Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄYTE PITOISUUS Engyodontium Sädesienet A.Versicolor Engyodontium 3 Sädesienet Eurotium A.Versicolor Sädesienet Aureobasidium Phoma 2 Aureobasidium Engyodontium 3 Sädesienet Aureobasidium Sädesienet Engyodontium Paecilomyces 3 Sädesienet Exophiala Phoma 2 Sädesienet A.Versicolor Sädesienet A.Versicolor Sädesienet 3 21 (25)

22 Aureobasidium Exophiala Punaisella korostettu arvo ylittää Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Seitsemässä näytteessä havaittiin vahva viite materiaalin kosteusvaurioon viittaavasta mikrobikasvustosta. Näiden näytteiden osalta Asumisterveysohjeen raja-arvo ylittyy. - Viidessä näytteessä havaittiin viitteitä materiaalin kosteusvaurioon viittaavasta mikrobikasvustosta. Näytteistä homesieni- tai bakteeripitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja, mutta näytteissä havaittiin kuitenkin jonkin verran mikrobeja ja kosteusvauriolajistoa. - Kaikkien näytteiden tulokset viittaavat ulkoseinän villaeristeen kosteusrasitukseen ja vaurioita on näytteiden perusteella laajalla alueella. Mikrobikasvustot voivat aiheuttaa epäpuhtauksia sisätiloihin mm. vuotoilmojen seurauksena. Mikrobianalyysit ovat liitteenä. Kuva 61. Sisäpuolen levytyksessä on epätiiveskohtia Kuva 62. Ikkunoiden liittymissä rakoilua. 22 (25)

23 4 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 Turvallisuutta heikentävät tekijät Eristetilan mikrobikasvustot aiheuttavat terveysriskin. Julkisivuilla tiilet halkeilevat ja voivat aiheuttaa pudotessaan turvallisuusriskin. Leukapalkkien halkeilleeseen betoniin liittyy myös turvallisuusriski putoavan betonin takia. Myös rakenteen kantavuuden aleneminen aiheuttaa lisäriskin rakenteiden vaurioitumiselle. Muita turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ei havaittu 4.2 Julkisivurakenteet Tutkimuksen perusteella koulun julkisivujen tiili-, puu- ja betoniulkokuorissa ja lämmöneristeissä on korjaustoimia vaativia vaurioita. Merkittävän terveydellisen riskin aiheuttavat lämmöneristeen mikrobikasvustot, joita havaittiin jokaisella tutkitulla julkisivulla. Ulkoseinän mikrobikasvustot ovat seurausta ulkoseinärakenteen runsaasta kosteusrasituksesta ja puutteellisesta tuuletuksesta. Julkisivujen tiiliseinät ja laastisaumat ovat säärasitetuimmilla julkisivuilla pahasti rapautuneet. Eteläjulkisivulla tiilet ovat pahasti halkeilleet ja putoilevat. Samoin laastisaumat ovat pahasti rapautuneet. Vauriot ovat syntyneet pakkasrapautumisen seurauksena. Tiilisaumalaasti on huokoista ja sen vedenimukyky on suuri. Vauriot tulevat etenemään huonokuntoisten / huonolaatuisten saumojen kautta tulevaisuudessa myös niillä julkisivuilla, joissa ei vaurioita suuremmin vielä esiinny. Myös tiilijulkisivun tuuletuksen puuttuminen on merkittävässä roolissa julkisivun vaurioihin ja niiden etenemiseen tulevaisuudessa. Merkittävimmät rapautuneet tiilimuuraukset ovat uusittavassa kunnossa. Tiilimuurausten kunto on parempi vähemmän säärasitetuilla julkisivuilla, mutta lämmöneristeen mikrobivauriot puoltava myös näiden seinien uusimista. Myös teräsbetonisissa paikalla valetuissa leukapalkeissa on paljon teräskorroosiovaurioita ja sen aiheuttamaa halkeilua. Nämä tulee myös uusia tiilimuurausten yhteydessä. Betonisokkelin osuudella esiintyy myös teräskorroosiota ja sen johdosta halkeilua kauttaaltaan rakennuksen kaikilla julkisivuilla. Kuitenkin vauriot ovat paikkakorjattavissa. Pahimmilla kosteusrasituskohdilla, yleensä tiilimuurauksen tai ikkunan alla, betoni on halkeillut ja rapautunut. Näillä kohdin rapautunut betoni joudutaan poistamaan ja laastipaikat tai valukorjaukset joudutaan tekemään syvemmälle. Puujulkisivujen kunto on ilmansuuntien mukaan jaoteltavissa. Etelän puuverhoukset ovat täysin halkeilleet ja korjauskelvottomassa kunnossa. Itä- ja länsijulkisivujen verhoukset ovat myös huonossa kunnossa. Pohjoinen julkisivu on pinnoiltaan hyvässä kunnossa. Puurakenteisista seinistä kerättyjen näytteiden mikrobivauriot antavat viitteitä villaeristeen vaurioitumiseen laajemmilla alueilla, joten huonon tiiveyden sisäänpäin omaavan. Ikkunoiden osalta kunto on vastaavasti ilmansuuntien mukaan jaoteltavissa. Säärasitetuilla osilla ulkopuolinen kunto on huono. Puuosat ovat halkeilleet ja paikoin ikkunoiden alaosissa on lahoa. Merkittävimpänä ongelmana puuikkunoiden osalta on niiden painuminen. Todennäköisesti painuminen on tapahtunut pettäneen apukarmin vuoksi. Painuminen on osaltaan muuttanut vesipellitysten kallistuksia ja pahimmillaan vesipellityksien kallistukset ovat kääntyneet sisäänpäin. Teräsikkunoiden osalta on havaittavissa maalipintojen hilseilyä / lehteilyä. Maalipintojen huono kunto 23 (25)

24 sekä kehikon huono tiiveys on aiheuttanut ruostesyöpymiä ikkunoiden sisä- ja ulkopuolille. Rakenteissa esiintyneet vauriot ja toimenpiteisiin vaikuttavat tekijät: Mikrobikasvustot lämmöneristeissä. Mikrobit voivat kulkeutua ilmavuotojen mukana sisäilmaan seinien epätiiveyskohdista. Tiiliseinän huonon kosteusteknisen toiminnan seurauksen mikrobivauriot laajenevat. Leukapalkkien teräskorroosiovauriot sekä halkeilu on heikentänyt rakenteen alkuperäistä kantavuutta. Vaurioita esiintyy kaikissa palkeissa. Julkisivun rapautuneet tiilet ja laastisaumojen huono kunto, laatu ja hiekkaantuminen edistää tulevaisuudessa tiilimuurin vaurioita. Rakenteiden liikkeiden aiheuttamat halkeamat ulkoverhouksessa Julkisivujen tuuletusrakojen puuttuminen ja eristetilan laastipurseet, jotka entisestään heikentävät tuuletusta. Betonisokkelien teräskorroosiovauriot sekä niiden aiheuttama halkeilu. Paikoin betoni on rapautunut syvemmälle (pinnoiltaan halkeilleet kohdat). Vaurioita on kaikilla julkisivuilla. Puuverhoillun julkisivun puuosien halkeilu, käyristyminen ja pinnoitteiden huono kunto Rakoilevat laudoitukset aiheuttavat ylimäärästä kosteusrasitusta seinärakenteeseen. Mikrobivauriot laajenevat. Puuikkunoiden ulkopuolinen huono puuosien kunto, huono tiiveys runkoon ja käyntiongelmat aiheuttavat korjaustarpeen. Merkittävimpänä vauriona ikkunoiden painuminen (apukarmi) Teräsrakenteisten ikkunoiden huono tiiveys ja ruostevauriot Ikkunapeltien puutteellinen vedenpoisto, joka edistää julkisivujen eristeiden ja tiiliseinien vaurioita Toimenpide-ehdotuksena suositellaan: Julkisivujen lämmöneristeiden ja tiili- sekä puu-ulkokuoren purku kokonaisuudessaan Rakennetaan uudet tiili ja lautaverhoukset villaeristeineen. Paksunnetaan haluttaessa villaeristeen paksuutta. Järjestetään riittävä tuuletus ulkoverhouksen taustalle (noin 40 mm ilmarako). Betonisokkelin osalta purkua ei tarvitse suorittaa. Näiden seinien osalta suoritetaan seuraavat toimenpiteet: o poistetaan ja uusitaan eriste yläkautta o mikäli eristeen uusiminen ei onnistu yläkautta, niin koteloidaan eriste ilmatiiviisti rakenteeseen o betonipinnan suihkupuhdistus o teräskorroosiovaurioiden esiin piikkaus o rapautuneen betonin poistaminen mekaanisesti o raudoitteiden puhdistus ja suojaava käsittely o betonipaikkaus o Sokkelin yläosiin joudutaan tekemään valukorjauksia, kohtiin joissa esiintyy rapautumavaurioita. o pinnoitus kauttaaltaan halkeamat silloittavalla pinnoitteella Leukapalkkien uusiminen (korjausten onnistuminen paikkaamalla on kyseenalaista) Puuikkunat puretaan kokonaisuudessaan sekä apukarmit poistetaan Ikkunat uusitaan apukarmeineen. Raskaan / kookkaan nauhaikkunarivin uusien apukarmien suunnitteluun kiinnitettävä erityishuomiota, jotta vastaavilta vaurioilta vältytään. Teräsikkunoiden ja ovien pinnat puhdistetaan ruosteesta, saumat tiivistetään ja maalataan ruosteenestomaalilla. Uudet ikkunapellit, joihin tehdään nykyistä paremmat kaadot. 24 (25)

25 5 KORJAUSKUSTANNUKSET Esitettyjen korjausten alustavat kustannukset on arvioitu seuraavasti : Julkisivurakenteet Ikkunat Kustannukset on arvioitu karkealla tasolla (Alv 24%). Laajempien korjauksien kuten detaljikorjauksien kustannukset riippuvat merkittävästi suunnitteluratkaisuista / korjauksien laajuudesta. tarkastanut: Paulus Hedenstam Tutkimusinsinööri, Ins.(AMK) Petri Sippola Projektipäällikkö, Ins.(AMK) 25 (25)

26

27

28

29

30

31

32

33 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 1 (7) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puh Fax Paulus Hedenstam WSP Finland Oy Korjausrakentaminen ja tutkimus analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Vuosaari näytetunnukset: WVL3, WVL7, WVL9, WVL12 tilaus- tai toimituspäivämäärä: (toimitus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriöt, Ø 50 mm näytemateriaali: betoni, tiili, laasti ohuthienäytelasin koko: 48 mm x 25 mm Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Tutkimukset Tulokset Näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,025-0,030 mm) pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Näytteet on valmistettu ylä-, ala-, ulkotai sisäpinnasta lähtien asiakkaan pyynnön mukaisesti. Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon E400 POL polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen standardia ASTM C Näyte WVL 3, tiilijulkisivu, ohuthie ulkopinnasta Näytteen pituus on noin 125 mm. Näyte koostuu tiilestä ja muurauslaastista. Tiilen ja muurauslaastin tartunta on kiinni, mutta myös paikoin avoin. Tiilen sisäpinnalla on nähtävissä pintaa vastaan kohtisuora halkeama (pituus 15 mm, maksimi leveys 3 mm), jossa on savitäytettä/paakkuja. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

34 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 2 (7) TIILI Reikätiili on väriltään punainen. Tiilen makroskooppisessa tarkastelussa on nähtävissä monin paikoin savipaakkuja ( < 9 mm, pääosin huomattavasti pienempiä). Rakenteeltaan tiili on kohtalaisen huokoinen, mutta melko tasalaatuinen. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on noin 1 mm. Kiviaineen laatu on tavanomainen. Saviaines on melko tasalaatuista eikä siinä havaittu merkittävää suuntautuneisuutta. Savipaakkuja on nähtävissä myös jonkin verran ohuthieessä. Kiviaineen ja saviaineksen väliset tartunnat ovat kiinni. Lyhyitä ja suuntautumattomia tiilen valmistuksen aikaisia tekstuurisäröjä on nähtävissä vain yksittäin. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat kooltaan alle 9 mm, pääosin huomattavasti pienempiä. Tiilen pakkasenkesto on arviolta indeksi 0 (VTT julkaisu 1624). MUURAUSLAASTI Laasti on huokoista ja suhteellisen tasalaatuista. Laasti on hieman tiiviimpää ulkopinnalla (0-18 mm). Kiviaines koostuu pääosin hienorakeisista silikaattimineraaleista sekä mineralogialtaan vaihtelevista kivilajikappaleista. Suurin havaittu raekoko on 8 mm. Kiviaineksen laatu on suhteellisen normaali. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kiviaineen tartunnat sideaineeseen ovat huokoisuuden vuoksi monin paikoin auki. Laasti on arviolta sementtirikasta kalkki-sementtilaastia. Sideaine on karbonatisoitunut tasaisesti läpi kerroksen. Laastissa ei havaittu merkittävää säröilyä. Huokosia on runsaasti ja ne muodostavat ulkopintaa (0-18 mm) lukuun ottamatta melko yleisesti kanavamaisia/verkostomaisia rakenteita. Huokosissa ei havaittu merkittäviä sekundäärisiä kiteytymiä. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

35 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 3 (7) Näyte WVL 7, tiilijulkisivu, ohuthie ulkopinnasta Näytteen pituus on noin 75 mm. Näyte koostuu tiilestä ja muurauslaastista. Tiilen ja muurauslaastin väliset tartunnat ovat pääosin kiinni, paikoin avoimet. TIILI Reikätiili on väriltään punainen. Tiili on tasalaatuinen ja melko tiivis. Kiviaines koostuu pääasiassa kulmikkaista silikaattimineraaleista ja suurin havaittu raekoko on 3 mm, mutta pääosin alle 1 mm. Kiviaineen laatu on tavanomainen, yksittäistä säröilyä. Saviaines on tasalaatuista, eikä merkittävää suuntautuneisuutta havaittu. Savipaakkuja on nähtävissä jonkin verran, mutta ei merkittäviä määriä. Kiviaineen ja saviaineksen väliset tartunnat ovat kiinni. Ulkopinnasta 4 mm:n syvyydellä on huokosesta lähtevä pinnan suuntainen halkeama (pituus 9 mm, leveys maksimissaan 0.8 mm), jossa on hieman savitäytettä. Lyhyttä ja suuntautumatonta tekstuurisäröilyä havaittiin vain satunnaisesti. Huokosia on melko vähän ja ne ovat muodoltaan pitkänomaisia/litistyneitä. Huokoset ovat kooltaan alle 8 mm, mutta pääosin huomattavasti pienempiä, keskimäärin millimetrin mittaisia. Tiilen pakkasenkesto on arviolta indeksi 0 (VTT julkaisu 1624). Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. MUURAUSLAASTI Laasti on huokoista ja tasalaatuista. Kiviaines koostuu pääosin hienorakeisista silikaattimineraalirakeista sekä mineralogialtaan vaihtelevista kivilajikappaleista. Suurin havaittu raekoko on 10 mm. Kiviaineksen laatu on normaali, paikoin nähtävissä on vähäistä säröilyä. Kiviaineen tartunnat sideaineeseen ovat huokoisuuden vuoksi monin paikoin auki. Laasti on arviolta sementtirikasta kalkki-sementtilaastia. Sideaine on karbonatisoitunut tasaisesti läpi kerroksen. Laastissa ei havaittu merkittävää säröilyä. Epäsäännöllisen muotoisia huokosia on runsaasti ja ne ovat yleisesti yhdistyneet toisiinsa. Huokosten reunoilla havaittiin yksittäisesti hieman kalsiumhydroksidia. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

36 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 4 (7) Näyte WVL 12, tiilijulkisivu, ohuthie ulkopinnasta Näytteen pituus on noin 125 mm. Näyte koostuu tiilestä ja muurauslaastista. Tiilen ja muurauslaastin tartunnat ovat irronneet näytettä poratessa (palat on liimattu kiinni ohuthieen valmistusta varten). TIILI Punainen reikätiili on suhteellisen tasalaatuinen ja melko huokoinen. Kooltaan vaihtelevien savipaakkujen täyttämiä huokosia esiintyy melko yleisesti. Kiviaine koostuu kulmikkaasta silikaattimineraaliaineksesta ja sen laatu on normaali. Suurin havaittu raekoko on pitkänomaisella mineraalirakeella ( 3 mm). Saviaines on tasalaatuista, mutta savipaakkuja on nähtävissä melko yleisesti. Kivi- ja saviaineksen väliset tartunnat ovat pääosin kiinni, mutta paikoin tartuntoja heikentävät rakeiden pinnoilla esiintyvät huokoset. Havaittu yksittäinen pintaa vastaan kohtisuora ja heikohko säröily, jonka pituus on noin 5 mm. Näytteessä on lisäksi vain suuntautumattomia, yksittäisiä ja lyhyitä tekstuurisäröjä. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat kooltaan < 4 mm, pääosin pienempiä. Tiilen pakkasenkesto on arviolta indeksi 0 (VTT julkaisu 1624). MUURAUSLAASTI Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Laasti on huokoista (ulkopinnan huokoset ovat suurempia) ja tasalaatuista. Kiviaines koostuu mineralogialtaan vaihtelevista kivilajikappaleista ja pienemmistä silikaattimineraalirakeista. Kiviaineksen laatu on melko normaali, vaikka säröilyä esiintyykin yksittäisesti. Suurin havaittu raekoko on 4 mm. Kiviaineen tartunnat sideaineeseen ovat huokoisuuden vuoksi yleisesti avoimet. Laasti on arviolta koostumukseltaan sementtirikasta kalkki-sementtilaastia. Sideaine on karbonatisoitunut melko tasaisesti läpi kerroksen. Sideaineessa on mikrosärö, joka lähtee porauksessa haljenneesta pinnasta ja kulkee 8 mm:ä pintaa vastaan kohtisuorasti. Särö on leveydeltään alle mm ja se kulkee huokosverkoston läpi. Pieniä ja pyöreitä suojahuokosia on jonkin verran. Pyöristyneitä, mutta epäsäännöllisen muotoisia huokosia on melko runsaasti ja ne ovat paikoin yhdistyneet toisiinsa sekä jakautuneet hieman epätasaisesti sideaineeseen. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

37 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 5 (7) Huokosten reunoilla havaittiin paikoin/yksittäisesti hieman kalsiumhydroksidia. Näyte WVL 9, sokkeli, ohuthie ulkopinnasta Yleistiedot/yleispiirteiden tarkastelu Näytteen pituus on noin 135 mm. Ulkopinta on tasoitettu ja sisäpinnalla on viitteitä puukuiduista. Teräs ( 10) sijaitsee 25 mm syvyydellä ulkopinnasta. Teräksen tartunta sideaineeseen on tiivis, eikä merkkejä teräskorroosiosta ole nähtävissä. Teräksen painauma ( 10) sijaitsee 16 mm syvyydellä sisäpinnasta. Karbonatisoituminen on saavuttanut painauman, mutta siinä ei havaittu ruostetta. Sideaineen keskimääräinen karbonatisoituminen: (määritetty fenoliftaleiini-liuoksella näytteen halkaistulta pinnalta) Ulkopinta 12-21/17 (min-max/ka), ohuthieessä karbonatisoitumisen maksimisyvyys on 19 mm Sisäpinta 11-24/17 (min-max/ka), terässyvyys juuri saavutettu Ohuthietutkimus Betoni on suhteellisen hyvin tiivistynyt. Betonin rakenne on melko tasalaatuinen. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kiviaines (pääkivilajit: granitoidit, kiilleliuskeet) on pääosin ehjää. Makroskooppisessa tarkastelussa havaittiin jonkin verran läpikotaisesti rapautuneita kiillekappaleita. Kiviaine on myös paikoin rakoillutta/halkeillutta ja raoissa/pinnoissa havaittiin myös hieman rautaoksidia. Suurin havaittu raekoko on 20 mm. Kiviaine on muodoltaan pyöristynyttä tai hieman kulmikasta ja tasaisesti sideaineeseen jakautunutta. Side- ja kiviaineen tartuntoja heikentävät paikoin säröily sekä kiviainekappaleiden pinnoilla esiintyvät tiivistyshuokoset. Paikoin kiviainekappaleiden ja sideaineen välisissä säröissä havaittiin myös ettringiitti- ja/tai kalsiumhydroksidikiteytymiä. Sideaines on portlandsementtiä ja se on tasaisesti hydratoitunut. Hydrataatioaste on normaali. Suojahuokosia ( mm) on vähän. Pyöristyneitä tiivistyshuokosia ( < 12) on ohuthieessä vähän, poralieriönäytteessä paikoin hieman enemmän. Suojahuokosten reunoilla havaittiin hieman ettringiittikitetymiä (aivan ulkopinnalla ei havaittu ettringiittiä). Merkittävää sideaineen säröilyä/halkeilua ei havaittu. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

38 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 6 (7) Tulosten arviointi Taulukossa 1. (Tulosten tarkastelu) on kuvattu näytteen kuntoa asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Tiilten pakkasenkestävyyttä on arvioitu perustuen VTT:n julkaisussa 1624 esitettyyn luokitteluun. Arvion perustana on käytetty ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia. Taulukko 1. Tulosten tarkastelu Näyte Kunto Karbonatisoituminen [mm] (min- Pakkaskestävyys/ Rapautuneisuus** huokostäytteet max/ka.) WVL3 tiili: hyvä laastin läpi index 0*/ei 0 WVL7 tiili: hyvä laastin läpi index 0*/ yksittäisesti kalsiumhydroksidia 0 WVL12 tiili: hyvä laastin läpi index 0*/ yksittäisesti kalsiumhydroksidia 0 WVL9 hyvä up: 12-21/17 sp: 11-24/17 ei/hieman ettringiittiä 0 * VTT:n tiilen mikrorakenteen perusteella määrittämä luokitus (VTT julkaisu 1624, luokat 0-3). ** Rapautuneisuutta (esim. pakkas-, kemiallinen- tai mekaaninen rapautuminen, kiviainesreaktiot, teräskorroosio) kuvattu asteikolla 0-4: 0= ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Julkisivut Tiilet ovat tasalaatuisia, mutta tiivistyminen vaihtelee kohtalaisen huokoisista (WVL 3 ja WVL 12) melko tiiviiseen (WVL 7). Tiilet ovat kunnoltaan hyviä, eikä niissä havaittu rapautumiseen viittaavaa säröilyä (ainoastaan tiilen valmistuksen aikaisia, satunnaisia tekstuurisäröjä). Näytteessä WVL 7 on huokosesta lähtevä pieni pinnan suuntainen halkeama (ulkopinnasta 4 mm:n syvyydellä), joka ei arviolta viittaa rapautumiseen. Mikrotekstuurien perusteella tiilten pakkasenkestävyydet ovat arviolta hyviä, luokkaa index 0 (VTT julkaisu 1624, luokat index 0-3). Tiilten saviaines on suhteellisen tasalaatuista, mutta savipaakkuja on nähtävissä jonkin verran (eniten näytteessä WVL 3) Laastit ovat huokoisia ja suhteellisen tasalaatuisia. Näytteiden WVL 3 ja WVL 7 laastit sisältävät runsaasti huokosia, jotka muodostavat selkeitä ja kanavamaisia rakenteita/onkaloita (kanavamaiset rakenteet huomattavasti suurempia näytteessä WVL 3). Kyseisten näytteiden laasteilla on tämän vuoksi arviolta heikko huokosrakenne, jolloin laasti voi vaurioitua veden jäätyessä huokosiin. Huokoisuus voi myös lisätä läpäisevyyttä ja siten altistaa rapautumiselle. Näytteen WVL 12 pakkasenkestävyys on arviolta suhteellisen hyvä. Laastien kiviaines koostuu hienorakeisista silikaattimineraaleista sekä mineralogialtaan vaihtelevista kivilajikappaleista. Kiviaineksen laatu on suhteellisen normaali, paikoin säröillyttä. Kiviaineiden tartunnat sideaineeseen ovat huokoisuuden vuoksi monin paikoin auki. Näytteiden WVL 7 ja WVL 12 huokosten reunoilla havaittiin vain yksittäisesti hieman kalsiumhydroksidia. Laastit ovat koostumukseltaan arviolta WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

39 9430/OH/13 OHUTHIEANALYYSI 7 (7) sementtirikasta kalkki-sementtilaastia. Rapautumisen aiheuttamia vaurioita ei havaittu. Sokkeli Betoni on melko tasalaatuinen ja suhteellisen hyvin tiivistynyt. Kiviaines on pääosin ehjää, mutta paikoin rakoillutta/halkeillutta. Lisäksi kiviaineiden pinnoilla ja raoissa havaittiin hieman kiviaineksen (todennäköisesti kiilteiden) rapautumiseen viittaavaa rautaoksidia. Sideja kiviaineen tartuntoja heikentävät paikoin säröily sekä kiviainekappaleiden pinnoilla esiintyvät tiivistyshuokoset. Sideaines on tasaisesti hydratoitunut ja hydrataatioaste on normaali. Karbonatisoituminen on edennyt kohtalaisesti näytteiden pinnoilla, saavuttaen juuri teräksen painauman sisäpinnalla. Painaumassa ei havaittu ruostetta. Suojahuokosrakenteen perusteella betoni ei ole pakkasenkestävä kosteusrasituksessa. Suojahuokosten reunoilla havaittiin hieman ettringiittikiteytymiä. Merkittävää sideaineen säröilyä/halkeilua ei havaittu. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP FINLAND OY tekijä: Miika Värttö tutkija, FM tarkastaja: Pirkko Kekäläinen tutkija, LuK WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

40 9430/VETO/13 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam testaus: VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS kohde: tilaus- tai toimituspäivämäärä: Vuosaaren lukio (tilaus) näytetunnukset: näytteiden muoto ja halkaisija: WVL 4, WVL 14, WVL 19 lieriönäytteet ø 50 mm näytemateriaali: betoni testauksen ajankohta: Mall: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. ver Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Menetelmä Tulokset Tilaajan toimittamien näytteiden testaus suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa EASY-M -vetolaitteella. Laite on kalibroitu vuonna Koekappaleiden pinnat on tasoitettu timanttisahalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näyte Näytteenottopaikka Tulos [MN/m 2 ] Murtokohta/ -tapa WVL 4 sokkeli 3, mm ulkopinnasta, leikkaa WVL 14 sokkeli 2, mm ulkopinnasta, myötäilee WVL 19 sokkeli 0, mm ulkopinnasta, myötäilee WVL 19 sokkeli 0, mm ulkopinnasta, uusinta myötäilee WSP FINLAND OY Petri Perätalo laboratorioanalyytikko, tutkija Poikkeamat - murtokohdassa 2 x 8 mm teräkset - - WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus