ICT-osaaminen Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki & Mari Tammi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT-osaaminen 2010. Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki & Mari Tammi"

Transkriptio

1 ICT-osaaminen 2010 Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi Tarja Meristö, Sami Leppimäki & Mari Tammi Åbo Akademi University Institute for Advanced Management Systems Research Corporate Foresight Group, CoFi Report No 1/2002 March 2002

2 ICT-OSAAMINEN 2010 Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi Hanke on toteutettu oheisten järjestöjen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Institute for Advanced Management Systems Research IAMSR, Åbo Akademi

3 ESIPUHE Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET ry teki taustaselvityksen yritysten henkilöstötarpeista ensimmäisen kerran vuonna 1993 koulutuspoliittisen linjauksensa valmistelun yhteydessä. Tältä pohjalta käynnistettiin Elektroniikka- ja sähköalan ennakointi projekti Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella, joka päättyi keväällä Samaan aikaan SET oli Osaamislinjaus julkaisussaan todennut tietoteollisuuden teknologioiden yhteensulautuvan tulevaisuudessa entistä tiiviimmin perinteisten toimialarajojen samalla hämärtyessä. Opetusministeriön käynnistettyä tietoteollisuuden koulutuksen lisätoimenpideohjelman vuonna 1998 oli entistä tärkeämpää seurata henkilöstötarpeiden kehittymistä. SET tekikin vuoden 2000 alussa opetusministeriölle esityksen siitä, että tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamistarpeita lähdettäisiin selvittämään järjestöjen yhteistyönä. Tietoalojen liitto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat - SATU ry, Espoon- Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu ja opetusministeriö lähtivät mukaan hankkeeseen. Ennakointihankkeen kunnianhimoisena tavoitteena oli selvittää ICT-alan osaamisen tarve määrällisesti ja laadullisesti vuoteen 2010 mennessä siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä ja järjestöjä että alan koulutuksen järjestäjiä. Aikajänteen pituuden vuoksi oli perusteltua lähestyä tulevaisuutta ja osaamistarpeita erilaisten vaihtoehtojen kautta. Åbo Akademin asiantuntemus ja metodologia on ollut kantavana voimana skenaariomenetelmän soveltamisessa toimialan ennakointiin. Tulevaisuuden tarkastelu skenaarioiden avulla antaa myös mahdollisuuden tehdä tietoisia strategisia valintoja, jotta halutut vaihtoehdot toteutuisivat. Erityisen tärkeänä on nähty yritysten panostus tulevaisuuden ennakointiin. Yritysten asiantuntijat ovat osallistuneet sekä projektin lähtöoletusten että osaamistarpeiden määrittelyyn. Delfoi-kysely varmisti projektin tulosten oikeellisuuden yritysten huippuasiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Suomi poikkeaa tietoteollisuuden ja digitaalisen median osalta muista Euroopan maista siinä, että meillä on vahva valmistavan teollisuuden painotus. Siksi ei olekaan yllättävää, että suurimpien kasvuodotusten nähdään olevan palvelusektorilla. ICT-alan valmistava teollisuus odottaa kasvun jatkuvan tasaisena. Tietoliikenne ja digitaalinen media ovat varovaisempia kasvuodotuksissaan. Henkilöstön määrällinen tarve vuoteen 2010 mennessä on varsin suuri kaikissa pääskenaariovaihtoehdoissa. Tietoalan osaajien määrällinen osuus kasvaa myös muilla sektoreilla. Tämän ennakointihankeen loppuvaiheessa todettiinkin, että on tarpeen arvioida tilannetta myös ICTsektorin ulkopuolella. Tarkastelu vahvistaa aikaisempaa tutkimustulosta, jonka perusteella Suomessa ei vielä hyödynnetä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia optimaalisesti. Positiivisia vaikutuksia tuottavuuden kasvuun on siis vielä odotettavissa. ICT-sektorin merkitys Suomen taloudelle on erittäin suuri. Sektori panostaa myös merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Kaksi kolmasosaa yritysten kokonaispanostuksesta tulee tältä toimialalta. Korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen merkitys korostuukin myös tämän hankkeen johtopäätöksissä. Minimivaatimuksena alan työtehtäviin on ammatillinen perustutkinto. Ilman koulutusta olevan henkilöstön määrän arvioidaankin laskevan. Toimialan integraatio

4 ja laadullinen kehitys on tuomassa uusia vaatimuksia osaamisprofiileihin ja osaamiseen. Tähän vaikuttavat teknologian lisäksi myös tietoyhteiskunnan vaatimukset sekä entistä lähemmäs kuluttajaa siirtyvät markkinat. Helsingissä SÄHKÖ-, ELEKTRONIIKKA- JA TIETOTEOLLISUUS SET ry Martti Mäenpää Toimitusjohtaja

5 TIIVISTELMÄ Johdanto Tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamisen ennakointi-hankkeessa (TIDE) tarkasteltiin tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Tarkastelun aikajänne oli vuoteen 2010 saakka. Tavoitteena oli määritellä tietoteollisuus- tai ICT (information and communication technology)-toimiala ja sen yleisimmät käsitteet. Lisäksi pyrittiin ennakoimaan toimialan osaamisen tarve niin laadullisesti kuin määrällisestikin siten, että tuloksista on hyötyä alan yrityksille ja järjestöille sekä koulutuksen järjestäjille. TIDE-hankkeen toteuttamisen aikana havaittiin, että hankkeen tulisi selvittää ICT:n hyödyntämistä myös muilla toimialoilla, koska muut alat ovat merkittäviä ICT:n käyttäjiä sekä ICT-ammattilaisten työllistäjiä. TIDE-hanke käynnistyi ICT-alan järjestöjen ja Opetusministeriön aloitteesta. Hankkeen rahoitus tuli järjestöiltä ja Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke alkoi lokakuussa 2000 ja päättyi loppuraportin julkistamiseen maaliskuussa Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET ry koordinoi hanketta, ja lisäksi mukana olivat Tietoalojen liitto (aik. Tietotekniikan palveluliitto TIPAL ry), Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry, Opetusministeriö OPM ja Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK. Menetelmät Tärkeimmät hankkeessa käytetyt menetelmät olivat skenaariotyöskentely, kyselytutkimus ja Delfoi-menetelmä eli asiantuntijapaneeli. Tulokset ICT-alan yrityskyselyyn saatiin 114 vastausta. Suurin osa vastaajista ennusti, että hidas positiivinen kasvu luonnehtii tulevaisuudessa ICT-toimiala a. Tietoteollisuusalan arveltiin integroituvan muille aloille, ja ICT-henkilöstön määrän kasvavan. Työvoimatilanne ICTalalla on useimpien vastaajien arvioiden mukaan tasapainossa, tai vajetta on korkeintaan henkeä sekä vuonna 2005 että vuonna Markkinatilanne vaikuttaa vastaajien mielestä suuresti ICT-alan työvoimatarpeeseen lyhyellä aikavälillä, ja pitkällä aikavälillä asiakkaiden käyttäytymisen muutokset, uusien markkinoiden ja innovaatioiden ilmaantuminen sekä teknologinen kehitys ovat merkittäviä työvoimatarvetta muuttavia tekijöitä. Suurin osa yrityksistä arvioi, että niiden palveluksessa olevan tietotyövoiman määrä lisääntyy korkeintaan 10 % vuosina Yritysten mukaan lisää henkilöstöä tarvitaan asiakaspalveluun ja asiakasyhteyksiin, projektien johtoon ja hallintaan, teknisiin tehtäviin, suunnittelutehtäviin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin ja myyntiin. Kyky ja halu oppia uutta, henkilökohtaiset ominaisuudet ja kommunikaatiokyky ovat vastaajien mielestä tärkeimpiä uudelta työntekijältä edellytettäviä ominaisuuksia. Koulutustasoittain tarkasteltuna yliopisto- tai korkeakoulututkinnon sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden määrän uskottiin kasvavan hieman, mutta tutkinnottomien työntekijöiden määrän vähenevän. i

6 Muiden toimialojen yritykset olivat varsin tyytyväisiä Suomessa nykyään järjestettävään ICT-alan koulutukseen, mutta monet niistä toivoivat koulutukseen nykyistä enemmän liiketoiminnan tuntemusta. Yritysten tietoteollisuustyövoimalta edellyttämiä ominaisuuksia olivat erityisosaaminen, vahva alan perusosaaminen, sitoutuminen tavoitteisiin ja sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet. ICT-työvoiman määrän muilla toimialoilla arveltiin kasvavan maltillisesti tai pysyvän suunnilleen ennallaan vuoteen 2010 asti. Tietoteollisuusalan sisällä toimialojen välillä oli jonkin verran eroja. ICT-valmistuksen yritykset pitivät muiden toimialojen yrityksiä useammin koko maailmaa markkinaalueenaan. Työvoiman siirtyminen ulkomaille ja koulutetun työvoiman puute koettiin suuremmaksi uhaksi kuin palvelujen ja digitaalisen viestinnän yrityksissä. Lisätyövoiman tuontia ulkomailta kannatettiin, jotta työvoimapula saataisiin ratkaistuksi. Tietoliikenneyritykset toimivat ensisijaisesti Suomessa ja arvioivat, ettei niiden asiakaskunta muutu globaaliksi. Koulutetun työvoiman, erityis- ja monialaosaajien puute sekä yritysten siirtyminen ulkomaille koettiin suureksi uhaksi. Tietoliikenneyritysten työntekijöistä muihin yrityksiin verrattuna monet olivat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, ja tämän koulutustason työntekijöiden määrän arvioitiin lisääntyvän. ICT-palveluyrityksistä monet toimivat Pohjoismaiden markkinoilla. Yritykset olivat sitä mieltä, että tutkinnottomien työntekijöiden määrä vähenee huomattavasti seuraavan viiden vuoden aikana. Toisiaan tukevia oppiaineyhdistelmiä ei koettu yhtä tärkeiksi kuin muissa yrityksissä. Digitaalisen viestinnän yritykset ennakoivat usein, ettei ICT-henkilöstön määrä kasva nykyisestä. Monet niistä olivat lisäksi sitä mieltä, ettei ICT-alalla ole henkilöstövajetta vuonna 2005 eivätkä talouden suhdannevaihtelut ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuta työvoimatarpeeseen. Ilman tutkintoa olevan henkilöstön määrän ei arveltu vähenevän. Tutkimuksessa määriteltiin suomalaisen ICT-alan nykytila ja alan kohtaamia muutostekijöitä ja näiden vaikutuksia kehitykseen tarkastelemalla luonnosteltiin alan tulevaisuuden näkymiä. Tämän tutkimuksen perusteella ICT-henkilöstön määrä tietoteollisuusalalla lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. Myös muut toimialat arvelivat tarvitsevansa lisää uusia ICT-työntekijöitä. Tietoteollisuustoimialan sisällä tietoliikenneyritykset olivat työvoiman määrän arvioissa varovaisempia kuin ICT-valmistuksen, palvelujen ja digitaalisen viestinnän yritykset: tietoliikenneyritysten arvioiden mukaan ICT-henkilöstön määrä kasvaa vain vähän tai pysyy ennallaan, mutta muut ICT-yritykset ennakoivat suuria kasvuprosentteja. ii

7 Kuvio I. Yrityskyselyyn vastanneiden yrityksien ICT-henkilöstön määrän arvioitu kehitys valmistuksessa, palveluissa ja tietoliikenteessä (osalla yrityksistä luvuissa mukana myös ulkomailla oleva henkilöstö) henkilöstömäärä vuosi valmistus tietoliikenne palvelut Yhteensä Kuvio II. Kyselyyn vastanneiden digitaalisen viestinnän yritysten ICT-henkilöstömäärän kehitys yritysten omien arvioiden pohjalta (digitaalinen viestintä esitellään erillisessä kuvassa, koska työvoiman määrän suuruusluokka on toisenlainen kuin muilla toimialoilla). henkilöstömäärä vuosi digitaalinen viestintä Määrällinen henkilöstövaje näyttäisi kuitenkin olevan pienempi ongelma kuin laadullinen osaamisvaje, eli tarvittavan osaamisen puute. Työvoiman laatua ajatellen erityisesti liiketoiminnan ja/tai teknisen osaamisen merkitys tuntuu lisääntyvän. Lisäksi trendinä näyttää olevan henkilöstön koulutustason nouseminen. Tämän tutkimuksen tulosten iii

8 perusteella koulutuksessa tulisi ottaa huomioon toimialojen konvergenssin ja muiden muutosten aiheuttama uusien osaamisyhdistelmien tarve sekä liiketoimintavalmiuksien ja teknisen osaamisen kysyntä. Kaikissa oppilaitoksissa tulisi huolehtia siitä, että opiskelijat saavuttavat ICT:n perusvalmiudet. iv

9 SAMMANDRAG Inledning I TIDE-projektet (Antecipering av kunnande i informationsindustrin och digitala medier) undersöktes informationsindustrins och digitala mediers framtid och framtidsperspektiven fram till år Målet var att definiera informationsindustri- eller ICT (information and communication technology)-branschen och dess viktigaste begrepp. Man strävade till att förutse behovet av såväl kvalitativt som kvantitativt kunnande inom branschen på ett sådant sätt, att resultaten skulle vara till nytta för företag, organisationer och läroanstalter. Under projektets lopp blev det klart att informationsindustrins roll även inom andra branscher borde inkluderas i projektet, eftersom det finns branscher som utnyttjar mycket informationsindustrin och därmed behöver personal som har specialiserat sig i den. TIDE-projektet startades på initiativ av organisationer inom informationsindustribranschen och Undervisningsministeriet. Det finansierades av organisationerna samt Europeiska Socialfonden. Projektet inleddes i oktober 2000 och avslutades med offentliggörandet av slutrapporten i mars SET rf (el-, elektronikoch informationsindustrin) koordinerade projektet och andra medverkande var Tietoalojen liitto (förra Tietotekniikan palvelualojen liitto TIPAL rf), Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom rf, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU rf, Undervisningsministeriet UVM och Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK. Metoder Undersökningen baserade sig på scenariometoden, förfrågningsmetoden och Delfoimetoden. Resultaten 114 företag svarade på ICT-förfrågningen. De flesta deltagare ansåg att en långsam, positiv tillväxt kommer att karaktärisera ICT-branschen i framtiden. Man antog att ICT branschen kommer att integreras i andra branscher och att mängden av arbetskraft inom branschen ökar. Enligt deltagarnas uppfattning är arbetskraftsituationen inom informationsindustrin i balans, eller bristen på arbetskraft kommer att vara högst personer både år 2005 och Marknadssituationen inverkar mycket på arbetskraftsbehovet inom ICT-branschen på kort sikt, medan det på lång sikt handlar om ändringar i kundernas beteende, nya marknader och innovationer och teknologisk utveckling. Största delen av företagen uppskattade att deras ICT-personal ökar med högst 10 % under åren Enligt företagen behövs nya anställda inom informationsindustrin till kundbetjäning och skötsel av kundkontakter, projektledning och administration, tekniska arbetsuppgifter, planering, forskning och produktutveckling, marknadsföring och försäljning. Förmåga och håg att lära nytt, personliga egenskaper och kommunikationsförmåga räknas som viktiga egenskaper för en person som är anställd inom informationsindustrin, anser deltagarna. Man antar, att antalet sådana anställda som har avlagt universitets-, högskole- v

10 eller yrkesskoleexamen kommer att minska. kommer att öka lite, medan antalet anställda utan examen Företag som inte tillhörde ICT branschen var ganska nöjda med Finlands nuvarande ICTutbildning, men de lade fram önskan att den nuvarande utbildningen skulle innehålla mera kännedom om affärsverksamhet. Specialkunnande, stark baskunskap, förbindning till målen och personliga egenskaper är sådana egenskaper som företag önskade av sina anställda. Man uppskattade att mängden av ICT arbetskraft kommer att öka litet eller stannar på samma nivå som nu fram till år Inom informationsindustrisektorn fanns det några olikheter mellan branscherna. Företagen inom ICT-produktion var oftare än andra företag av den åsikten att hela världen är deras marknadsområde. De upplevde också, oftare än andra företag, bristen på utbildad arbetskraft och arbetskraftens förflyttande utomlands som hot. Enligt företagen inom informationsindustrisektorn skulle förflyttandet av arbetskraften från utlandet till Finland vara en lösning på arbetskraftsbristen. Företagen inom datakommunikation ansåg att Finland är deras primära marknadsområde. De uppskattade, att deras kundkrets inte kommer att förändras globalt i framtiden. Man räknade företagens förflyttelse utomlands och bristen på arbetskraft med specifikt och mångsidigt kunnande som ett hot. Många av deras anställda hade avlagt endast en yrkesmässig examen, och man estimerade att antalet arbetare inom denna utbildningsnivå kommer att öka. Företagen inom ICT-service koncentrerade sig på verksamhet i de Nordiska länderna. De var av den åsikten att antalet anställda utan examen kommer att minska betydligt inom de närmaste fem åren. Man ansåg, att lämpliga kombinationer av studieområden inte är så viktiga. Företagen inom digital kommunikation ansåg att antalet ICT-anställda inte längre ökar. De trodde också att det inte kommer att råda brist på ICT-arbetskraft år 2005 och förändringar i den ekonomiska situationen och i samhället påverkar inte behovet av arbetare. Antalet anställda utan examen estimerades inte minska. I denna undersökning analyserade man den finländska ICT-branschens nuvarande tillstånd och förändringsorsaker. Deras påverkan på utvecklingen inom branschen beaktades och på basen av dem sammanställdes branschens framtidsutsikter. Enligt denna undersökning kommer antalet ICT-anställda att nästan fördubblas före år Också företag i andra branscher än ICT förutspådde att de ska behöva mera arbetskraft. Företag inom datakommunikation var mera betänksamma i deras uppskattningar än andra ICT-företag: de uppskattade att de inte behöver nya anställda eller högst några nya anställda före år Andra ICT företag beräknade stora procenten för tillväxten i antalet ICT-anställda. vi

11 Bild I. Förändringar i antalet ICT-arbetare vid företagen som svarade på förfrågningen antalet ICT-arbetare år produktion datakommunikation service Sammanlagt Bild II. Förändringar i antalet ICT arbetare vid företag inom digital kommunikation som svarade på förfrågningen antalet ICT-arbetare år digital kommunikation Bristen på arbetskraft tycks vara ett mindre problem än dess kvalitet. Vikten av affärsverksamhet och tekniskt kunnande tycks öka i. En ökning i personalens skolutbildningsnivå är eventuellt också en trend. Vid utbildningen borde man ta i beaktande att olika delar av ICT-sektorn integreras, vilket tillsammans med andra förändringar ökar behovet av nya kunskapskombinationer, affärsverksamhet och teknisk kunnande. Studenterna i alla skolor borde få grundkunskaper i ICT. vii

12 SUMMARY Introduction In the TIDE project (acronym for the Finnish words tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamisen ennakointi, Anticipating the Knowledge and Skills Needed in the Information Industry and Digital Media) the development and future scenarios of the Finnish information industry and the digital media were studied. The time period studied reached as far as the year The goal was to define the information industry or ICT (information and communication technology) sector and what the most common concepts closely connected to ICT really mean. The project also aimed to anticipate the knowledge needed in the sector. This was done, both quantitatively and qualitatively, in such a way that the results would be useful for ICT companies, organisations, and educational institutes. In the course of time the demands for ICT even in other branches were added to the project plan, which originally only covered the ICT sector. Since it was realised that other branches also use ICT significantly and employ ICT experts the research target was broadened to include also other branches than ICT. The project was initiated by Ministry of Education and a number of organisations in the ICT sector. The organisations also financed it together with the European Social Fund. The actual work began in October 2000, and was finished with the publication of the final report in March The Federation of Finnish Electrical and Electronics Industry, SET coordinated the project. Other participating organisations were Federation of the Finnish Information Industries, Finnish Federation for Communications and Teleinformatics FiCom, Association of Independent Producers in Finland SATU, Ministry of Education and Espoo-Vantaa Institute of Technology EVTEK. Methods The most important methods used in this project were scenario building, survey and Delphi-method. Results The total number of answers received from the ICT firms to the enquiry was 114. Most respondents predicted that a slow positive growth characterises the ICT sector in the future. It was a general thought that the information industry integrates to other branches and the amount of employees in the sector increases. According to the respondents estimates, the employment situation in information industry is in balance or there is shortage of less than persons in both years 2005 and The market situation affects strongly the employment situation in short term, and changes in customer behaviour, new markets and innovations as well as technological advancement will modify the employment situation in long term. Most of the ICT firms assessed that the amount of information industry workers they employ will increase by 10 % or less in According to the ICT firms, new ICT workers are needed for customer service and contacts, project leadership and management, technical tasks, planning, research and viii

13 development, marketing and selling. Ability and willingness to learn new things, personal quality and communication ability are the most important things expected from a new employee. The firms estimated that the amount of such workers, who have graduated from university or vocational school, would increase little, but the proportion of employees without any exam will decrease. Companies, which act on other branches than ICT, were quite satisfied with the Finnish ICT-education, but many of them hope more business knowledge to the education. Companies expect that information industry workers have some special skills, strong basic skills, commitment to the goals, and suitable personal characteristics. It was expected that the amount of ICT employers increases smoothly or stays at the same level than now until There were some differences between branches inside the ICT sector. Companies on ICT manufacturing have more often than other companies the whole world as their marketing area. They also often had the opinion that the lack of educated employees and the movement of labour to abroad are serious problems. According to the ICT manufacturing companies, the movement of labour from other countries to Finland could be a solution to the lack of employees. Telecommunications companies act mainly in Finland and they estimated that their customers are mainly Finnish also in the future. The lack of educated employees as well as employees with special skills and all-rounders were considered as problems. Many workers have only vocational degree, and according to the firms, the amount of employees in this educational level will grow. The entrepreneurship of ICT service firms was focused in the Nordic countries. Companies thought that the number of ICT employees without any degree will decrease significantly in the next five years. The versatile combination of study subjects was not considered as important as in other firms. Digital communication firms estimated that the number of ICT employees will not increase any more. In their opinion, there is no lack of ICT employees in Finland in 2005 and changes in the economical situation and society will not affect to the employment situation. The amount of employees without any degree stays at the current level. The present situation of the Finnish ICT sector and the factors that change it were defined in this survey. Their effect to the information industry was studied and some alternative future scenarios for the Finnish ICT sector were also constructed. According to this survey, the amount of ICT employees nearly doubles by the year Also companies on other industry branches than ICT thought that they need more ICT professionals. Inside the information industry sector, telecommunications companies were more pessimistic in their estimates than companies in ICT producing, services and digital communication. According to the telecommunications firms, the amount of ICT workers they employ either stays at the same level or increases little. Other ICT companies estimated high increasing percents in the number of ICT workers. ix

14 Figure I. The estimated change in the number of the ICT employees in Finnish ICTcompanies who participated in the enquiry number of ICT employees year manufacturing telecommunications services Total Figure II. The estimated change in the number of the ICT employees in the Finnish digital communication firms who participated in the enquiry number of ICT employees year digital communication The qualitative lack of employees seems however to be a more important problem than the quantitative lack. The need of workers with business and technical knowledge and skills is growing. The educational level of ICT employees tends also to be rising. According to the results got in this survey, education should take into account the changes of information industry and integration of different branches. New combinations of knowledge are therefore needed, as well as business knowledge and technical skills. The basic information industry skills should be taught in every educational institute. x

15 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ i-x 1. Johdanto: Kohti digitaalista taloutta TIDE-projektin tausta, tavoitteet ja toteutus Tavoitteet ja osallistujat Tietolähteet, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen eteneminen ICT-toimiala ICT-toimialan määrittely ICT-toimialan rakenne: nykytila ja tulevaisuus ICT-toimialan taloudellinen merkitys Suomessa Teknologia ja keihäänkärkialat Maailman ICT-markkinoiden kasvu ICT-alan työvoima: määrittely ja nykytila Tietotyövoiman määritelmä Suomessa Työvoiman kysyntä ja tarjonta Työvoiman määrä ja laatu ICT-toimialan muutostekijät ja kehityssuunnat Konvergenssi ja arvoketjujen muutos Yritysten verkostoituminen ja toimintojen ulkoistaminen Muita muutostekijöitä ja haasteita Yritysten strateginen valinta Kohti informaatioyhteiskuntaa Kuluttajanäkökulma alan kehitykseen Konvergenssi kuluttajanäkökulmasta Kuluttajat haastavat uudet välineet Uusien tuotteiden ja palveluiden kysyntä ICT-alan kehitys yritysnäkemysten valossa Kyselytutkimus ICT-alan yrityksiin Kyselyn toteutus Yritysten yleiskuva tulevaisuudesta Vastaukset toimialoittain Vastaajien tulevaisuusskenaariot klusterianalyysillä tehtynä Tulokset kysymys kysymykseltä Kyselytutkimus ja haastattelut muiden alojen ICT-tarpeista ICT-alan tulevaisuudenskenaariot Skenaarioiden esittäminen suodatinmallin avulla Skenaariokuvaukset Näkökulman muutos: Vaihtoehtoinen kuluttajavetoinen skenaario Yhteenveto tulevaisuuden osaamistarpeista Osaamistarpeet Koulutus Henkilöstön kysyntä-tarjonta tilanne tulevaisuudessa...97

16 9.4 Henkilöstömäärän kehitys eri skenaarioissa Lopuksi: mitä tästä eteenpäin? Keskeiset raportissa käytetyt käsitteet Lähteet Liitteet Kuviot: Kuvio 1. TIDE-hanke 10/2000-3/ Kuvio 2. Infocom industry käsite... 9 Kuvio 3. ICT-klusteri Kuvio 4. Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (TIDE-tutkimustulos 2/2002) Kuvio 5. ICT-toimialan nykytila tai tilanne hetki sitten (TIDE-tutkimustulos 6/2001) Kuvio 6. ICT-toimiala tulevaisuudessa *) (TIDE-tutkimustulos 6/2001) Kuvio 7. Informaatiosektorin osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta 226 mrd. liikevaihdosta vuonna Kuvio 8. Tavaran-, palveluiden- ja sisällöntuotannon sekä tietoliikenteen liikevaihto Suomessa vuosina Kuvio 9. Bruttoarvonlisäys valikoiduilla ICT-toimialoilla vuosina Kuvio 10. ICT-alan osuus T&K menoista eri OECD-maissa Kuvio 11. Suomen tietoteollisuuden tulevaisuuden liiketoiminta-alueet, eli ns. keihäänkärkialueet Kuvio 12. Tietotyöläisten, tietotekniikan käyttäjien ja perinteisten työntekijöiden osuudet työllisistä vuosina 1994 ja Kuvio 13. Tietotyöläisten, tietotekniikan käyttäjien ja perinteisten työntekijöiden määrä vuosina 1994 ja Kuvio 14. Informaatioammattien osuus työllisistä vuosina 1995 ja Kuvio 15. Informaatioammateissa toimivien määrät vuosina 1995 ja Kuvio 16. Suomen väestön teoreettinen lahjakkuusprofiili Kuvio 17. Ohjelmistoalan työvoiman tarjonta maailmassa (miljoonaa henkilöä) vuonna Kuvio 18. Henkilöstövaje maantieteellisillä alueilla, toimialla ja yrityksissä sekä tehtävittäin Kuvio 19. Arvoketjun muutos Kuvio 20. Arvonlisän synty teollisuustaloudessa ja informaatiotaloudessa Kuvio 21. Sisällöntuotannon arvoketju ja sisällön ja tekniikan virtaukset siinä Kuvio 22. Esimerkki globaalisti verkostoituneesta suomalaisesta ohjelmistovalmistajasta (TIDE-tutkimustulos) Kuvio 23. Teoreettinen malli osapuolten välisestä suhteesta toimintojen ulkoistamisessa Kuvio 24. Edellytykset onnistuneen innovaation syntymiselle Kuvio 25. VALS:n yleinen esitys (suomennettu versio SRI:n VALS 2:sta) Kuvio 26. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Kuvio 27. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain Kuvio 28. ICT-alan yritysten ICT-henkilöstön määrän muutos toimialoittain vuosina Kuvio 29. ICT-alan toimialojen tärkeimmät erot Kuvio 30. Ennuste tietotyövoiman määrän muutoksesta klustereittain

17 Kuvio 31. Kyselyyn vastanneiden yritysten arviot toimialan todennäköisimmästä tulevaisuudennäkymästä Suomessa ja globaalisti Kuvio 32. Yritysten arviot ICT-alan työvoimatilanteesta vuosina 2005 ja 2010 toimialoittain jaoteltuna Kuvio 33. Delfoi panelistien näkemys suomalaisen ICT-alan mahdollisista tulevaisuuden keihäänkärkialoista: eri alueita uskottavimpana ja epäuskottavimpana pitävien panelistien lukumäärä Kuvio 34. Yritysten vastaukset kysymykseen, kuinka suurella osalla ICT-työtä tekevästä henkilöstöstä on ICT-alan koulutus Kuvio 35. Teoreettinen esitys ICT:n käytön optimi- ja nykytasosta eri toimialoilla Kuvio 36. Valtionhallinnon tietotekniikkatoiminnon kokonaismenot ja niiden jakautuminen menolajeittain vuosina Kuvio 37. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde valtionhallinnossa Kuvio 38. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde pankkisektorilla Kuvio 39. Ominaisuudet ja taidot, joita kemianteollisuuden yritykset kaipaavat tietoteollisuuden ammattilaisilta Kuvio 40. Koulutuksen vastaavuus työnantajan tarpeisiin kemianteollisuudessa Kuvio 41. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde kemianteollisuussektorilla Kuvio 42. Vastanneissa kemianteollisuuden yrityksissä tietotekniikkaan liittyvistä toiminnoista ulkoistettu Kuvio 43. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde metsäteollisuussektorilla Kuvio 44. Kyselyyn vastanneiden metallialan yritysten ICT-alan ammattilaisten määrän kehitys Kuvio 45. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde metalliteollisuudessa Kuvio 46. Skenaariotyöskentelyn suodatinmalli Kuvio 47. Skenaariotyöskentelyn suodatinmallin suodattimet Kuvio 48. ICT-alan vaihtoehtoiset skenaariot Kuvio 49. Skenaarion I suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 50. Skenaarion II suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 51. Skenaarion III suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 52. Skenaarion IV suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 53. Vaihtoehtoinen kuluttajavetoinen tulevaisuudenskenaario Kuvio 54. ICT-alan työvoimalta vaadittavia ominaisuuksia (TIDE-tutkimustulos) Kuvio 55. Yrityskyselyyn vastanneiden yrityksien tietotyöhenkilöstön määrän arvioitu kehitys valmistuksessa, palveluissa ja tietoliikenteessä Kuvio 56. Kyselyyn vastanneiden digitaalisen viestinnän yritysten henkilöstömäärän kehitys yritysten omien arvioiden pohjalta Kuvio 57. ICT-tavarantuotannon,-palveluiden ja tietoliikenteen henkilöstömääräennuste Suomessa vuoteen Kuvio 58. ICT-alan henkilöstömääräennusteet vuoteen 2010 eri skenaarioissa Kuvio 59. Delfoi-panelistien näkemykset ICT-alan eri skenaarioiden uskottavuudesta: eri skenaarioita uskottavimpana ja epäuskottavimpana pitävien panelistien lukumäärä

18 Taulut: Taulu 1. ICT-ala Suomessa vuonna Taulu 2. Suomalaiset ICT-alan toimijat v 2001: TOP 10 liikevaihdossa ja nettotuloksessa Taulu 3. Yrityksen yleiset toimintavaihtoehdot verkostoitumisessa Taulu 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Taulu 5. Skenaarioiden kuvaus Taulu 6. Mihin skenaarioon ICT-alan yritykset uskovat Taulu 7. Mihin skenaarioon eri toimialat uskovat Taulu 8. Henkilöstön määrän vuosittaiset sekä ajanjakson v muutokset toimialoittain Taulu 9. Henkilöstön määrän vuosittaiset sekä ajanjakson v ja muutokset toimialoittain Taulu 10. ICT-alan henkilöstömäärän muutosprosentit eri skenaarioissa v

19 1. Johdanto: Kohti digitaalista taloutta Kehittyneissä maissa on käynnissä muutos, jossa ollaan siirtymässä pääoma-, raaka-aine- ja energiapainotteisesta taloudesta kohti tietopainotteista taloutta. Tiedosta ja kyvystä soveltaa tietoa sekä inhimillisestä pääomasta on tullut tärkeitä tuotannontekijöitä. Teollisuusmaiden taloudet ovat viime vuosien aikana kokeneet suuria rakenteellisia muutoksia. Sanotaan, että on syntymässä uusi talous tai digitaalinen talous. Minkälainen tämä digitaalinen talous sitten on ja mikä siinä on niin erikoista? Yleisesti voidaan sanoa, että innovatiivisuus ja uusi teknologia, sekä tieto ja sen hallinta ovat nousseet entistä tärkeämpään asemaan. Myös talouden nopeaa ja entistä tasaisempaa kasvuvauhtia luultiin aluksi uuden talouden ominaispiirteeksi. Nopea kehitys teknologiassa, markkinoilla ja talouden muilla osa-alueilla on aiheuttanut sen, että tietoa on saatavissa ja saatava. Nopeat teknologiset ja markkinoiden muutokset aiheuttavat sen, että digitaalinen talous ei ole vielä löytänyt tasapainoa, vaan myös talous on enemmän tai vähemmän jatkuvassa muutoksessa. Pahimman uusi talous huuman mentyä ohi on vakiintunut yhä enemmän käsitys, että talouden lainalaisuudet ovat sittenkin ennallaan. Myös suhdannekäänne ja tietoteollisuusalaan liittyvän hypen haihtuminen ovat palauttaneet käsitykset realistisemmalle tasolle. Digitaalisen talouden kehityksen mahdollistavat tieto- ja viestintäliikennetekniikan nopea kehitys, josta esimerkkeinä ovat (koottu eri lähteistä, kuten esim. Pohjola 2002; OECD 2000): tehokas henkilökohtainen tietokone, laskentatehon huikea kasvu Mooren lain mukaisesti informaation käsittelyn kustannusten jyrkkä lasku (jopa % vuodessa) tietotekniikan ja tietoliikenteen konvergenssi (tekninen ja toimialojen) monikanavaisuus (eli crossover media, sama sisältö useiden eri jakelukanavien kautta ja useille eri välineille) internetin integroituminen kaikkeen toimintaan Digitaalisen talouden ominaisuuksia on tutkinut erityisesti Tapscott (ks. esim. Tapscott 1996). Tapscottin mukaan digitaalista taloutta kuvaa erityisesti verkostoituminen. Tästä seuraa mm. välikäsien väheneminen, kulutuksen ja tuotannon välisen eron hämärtyminen sekä myös hierarkioiden purku, jolloin valta on ansaittava verkostossa oman osaamisen, tekojen ja luottamuksen kautta. ICT-alalla verkostoitumisesta seuraa myös toimialan rajojen hämärtyminen ja alan sisäinen konvergenssi, jossa tietotekniikka, tietoliikenne ja muut palvelut sekä sisältö sulautuvat yhteen. Tapscott nostaa verkostoitumisen ohella tiedon keskeiseen rooliin digitaalisessa taloudessa. Tietovaltaisuus edellyttää älykkäitä koneita ja järjestelmiä, mutta myös ihmisiltä entistä suurempaa ja nopeampaa innovatiivisuutta tuotesyklien lyhetessä. Yhä useammin toimitaan tässä ja nyt maailmassa, jossa korostuu välittömyys, mutta globaalin verkostoitumisen ansiosta se ei ole maantieteeseen sidottua. Maantieteestä irti, materiasta irti ovat pyrkimyksiä, jotka johtavat etäisyyksien ja ajan lyhenemiseen, mutta vain bittikeskeisessä maailmassa. Atomeja ei edelleenkään voi siirtää verkossa. Menestyvä yritys keskittyykin ihmisten tuottamaan lisäarvoon (ideat ja luovuus) ja tähän joukkoon kuuluvat henkilöstön ohella myös asiakkaat ja jopa loppukuluttajat, joiden valta verkostoissa kasvaa. (ks. esim. Carayannis E. - Sagi J ) Yritysten on tehostettava toimintaansa, sillä verkostoituneessa maailmassa ei ole varaa turhiin välikäsiin eikä ylihin- 1

20 noitteluun. Toisaalta, ärsykkeitä on niin paljon tarjolla, että tuotteistaminen ja muut brandinomaiset keinot erottua kaikkialla läsnä olevasta joukosta korostuvat. Seuraavassa on kuvattu digitaalisen talouden keskeisiä piirteitä, teemoja ja seurauksia, joiden avulla saa kuvan käynnissä olevasta kehityksestä. Digitaalisen talouden keskeiset piirteet: 1. Materia dematerialisointi ja immaterialisointi 2. Välimatkat lyhenevät, jopa menettävät merkityksensä 3. Aika lyhenee, syklit nopeutuvat 4. Ihminen ideat ja luovuus lisäarvon tuottajina tärkeimpiä 5. Kasvu kiihtyy verkostoitumisen ja tehokkuuden takia 6. Arvo avoimissa järjestelmissä ja standardeissa yksittäisen yksikön arvo kasvaa (network effect) 7. Tehokkuus välikädet vähenevät, kilpailuttaminen lisääntyy 8. Markkinat kuluttajien valta kasvaa 9. Ärsykkeet kaikkea on tarjolla kaikkialla (Carayannis E. - Sagi J. 2001) Digitaalisen talouden teemat: 1. Tieto älykkäät koneet ja järjestelmät 2. Digitalisointi tieto digitaaliseen muotoon 3. Virtuaalisuus koko maailma yksi kylä 4. Molekulaarisuus talouden klusterit 5. Verkostoituminen talouden, yhteiskunnan ja kuluttajien verkostot 6. Välittäjien tai välikäsien väheneminen 7. Konvergenssi tietotekniikan, tietoliikenteen ja sisällön yhteensulautuminen 8. Innovatiivisuus tuotesyklit lyhenevät 9. Kulutus vs. tuotanto ero hämärtyy 10. Välittömyys 11. Globalisaatio 12. Epäpuhtaus epäselvää kenellä valta (Tapscott, 1996) 2

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

OKM-ICT kyselyn tulokset: korkeakoulujen profiilit, painoalat

OKM-ICT kyselyn tulokset: korkeakoulujen profiilit, painoalat OKM-ICT-2015 -kyselyn tulokset: korkeakoulujen profiilit, painoalat Korkeakoulu- ja tiedesektori ovat avainasemassa ICT-ala osaamisen ja innovaatioiden kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Digitaalisen työvoiman asiantuntija. Jari Annala Digital (R)evolutionist

Digitaalisen työvoiman asiantuntija. Jari Annala Digital (R)evolutionist Digitaalisen työvoiman asiantuntija Jari Annala Digital (R)evolutionist Sitku seuraava versio on valmis ja sitku ERP on päivitetty Tänään!! 3 Digityöntekijä 4.11.2016 4 Knowledge Work Automation is a significant

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot