TUTKIMUSMETODEJA AMMATILLISELLE KENTÄLLE Hanna Vilkka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSMETODEJA AMMATILLISELLE KENTÄLLE Hanna Vilkka"

Transkriptio

1 TUTKIMUSMETODEJA AMMATILLISELLE KENTÄLLE Hanna Vilkka SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO 1 TUTKIMUS AMMATILLISESSA KENTÄSSÄ 2 TUTKIMUKSELLE ASETETUT VAATIMUKSET 2.1 Tutkimusten vertailuperusta 2.2 Tutkimusetiikka 3 TUTKIMUSPROSESSI AMMATILLISESSA KENTÄSSÄ 3.1 Tutkimuksen kulku: ideataso, sitoutuminen, toteuttaminen, kirjoittaminen, tiedottaminen 3.2 Tutkimussuunnitelma 3.3 Tutkimusrahoituksen hakemisesta 4 MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUSMENETELMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ 4.1 Tutkimusaineiston keräämisen tavat 4.2 Otannan suunnittelu 4.3 Teoriasta kyselylomakkeeksi 4.4 Kyselylomakkeen taulukointi 5 LAADULLINEN TUTKIMUSMENETELMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ 5.1 Menetelmän erityispiirteet 5.2 Tutkimushaastattelun toteuttamisen tapoja 5.3 Haastateltavan valinta ja haastatteluun valmistautuminen 5.4 Puheesta tekstiksi: litterointi 5.5 Havainnoinnin toteuttamisen tapoja 5.6 Tutkimusaineiston määrä: koolla ei ole väliä 6 MERKITYKSIÄ TUTKIMASSA JA YMMÄRTÄMÄSSÄ 6.1 Merkityssuhde tutkimuskohteena 6.2 Kolme tapaa lähestyä merkityssuhdetta: fenomenologinen, sisällönanalyysi ja

2 diskurssianalyysi 6.3 Hermeneuttinen metodi 7 TUTKIMUKSEN ARVIOINNISTA 7.1 Kuka arvioi tehtyä tutkimusta? 7.2 Laadullinen tutkimusmenetelmä: tulkinnan yleistäminen ja luotettavuus 7.3 Määrällinen tutkimusmenetelmä: pätevyys ja luotettavuus 7.4 Tutkimuksen arvioinnin perusta: tutkimusteksti 7.5 Argumentaatio tutkimustekstissä LOPPUSANAT SANASTO LÄHDEKIRJALLISUUS ESIPUHE Tieteellistä tutkimusta, selvityksiä ja kartoituksia tehdään nykyään monella taholla ammatillisessa kentässä. Niitä tehdään muun muassa yrityksissä, elinkeinoelämässä, kaupunkien, kuntien, kuntainliittojen palveluksessa, instituuteissa, erilaisissa organisaatioissa kuten ammattiliitoissa, alueellisissa yliopistokeskuksissa ja innovaatiokeskuksissa sekä koulutusorganisaatioissa. Nykypäivänä eri toimi ja ammattialat sekä heidän sidosryhmänsä yhä useammin myös yhdistävät mielenkiinnon kohteitaan ja resurssejaan tehdäkseen tutkimusta yhdessä sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Toimijoina yhteishankkeissa on yhä useammin sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistuneita. Ammatillisen kentän tutkimustaitojen tarpeesta kertoo, että enenevässä määrin vuosina Helsingin seudun kesäyliopiston tutkimuskursseilleni osallistuvista on hakeutunut tutkimuksen tekemisen oppiin työnantajansa kehotuksesta tai omasta halustaan, koska he joutuvat osallistumaan tutkimushankkeisiin työyhteisössään. Opiskelijoiden mukaan työnantajat myös tiedustelevat entistä useammin tutkimustaitojen hallintaa työnhaussa, jolloin myös taidon näkyminen hankittuina tutkimusopintoina ja tehtyinä tutkimuksina on olennaista CV:ssä.

3 Korkeakouluopiskelijat ovat hyvin erilaisessa asemassa siirtyessään ammatillisen kentän palvelukseen. Yliopistoissa metodiopintoja on huomattavasti enemmän kuin ammattikorkeakoulussa, jossa tutkimusmetodiopintoja tarjotaan alasta riippuen laajuudessa nollasta kuuteen opintopistettä. Tutkimusmetodien opetuksen tavoite on myös käytännössä merkittävästi erilainen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa tutkimusmetodien opetus ei ole suunnattu vain pro gradu työstä selviytymiseen vaan laajemmin oman tieteenalan ja yhteiskunnan muutoksen seuraamiseen, tiedon soveltamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen. Olen opettanut useita vuosia ammattikorkeakouluissa tutkimusmetodeja ja ohjannut opinnäytteitä sekä harmitellut sitä, että usein ammattikorkeakoulujen metodiopetuksen vähyyden vuoksi opiskelijoille voidaan antaa vain perusvalmiudet opinnäytteestä selviytymiseen eikä opetusta laajempaan työelämässä tarvittavien tutkimustaitojen hallintaan. Ammattikorkeakoulut ja toinen aste eivät yhteiskunnallisen tehtävänsä mukaisesti kouluta tutkijoita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niistä valmistuvilla opiskelijoilla ei kuuluisi olla perustaitoja lukea tutkimuksia, arvioida niitä, tehdä päätöksiä tutkimustuloksiin perustuen sekä tehdä tutkimuksia, selvityksiä ja kartoituksia yhdessä kollegoidensa kanssa. Nykypäivänä yhä useampi työelämässä tehty päätös nojaa tutkimustuloksiin ja jo arkipäivän keskustelussa argumentoidaan omia näkemyksiä tutkimustuloksien perusteella. Tutkimustaitojen hallinta ei enää ole yliopistojen ja niistä valmistuneiden asiantuntijoiden yksinoikeus tai erityistaito vaan ne koskevat jokaista ammatillisessa kentässä toimivaa. Tutkimustaidot kuuluvat nykypäivänä yleissivistykseen kaikilla aloilla. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti Arto Siitonen (2004, 277) toteaa teoksessa Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu, että "Vailla tutkimuspohjaa oleva opetus supistuu vanhan toistamiseksi. Tutkimuksellista asennoitumista voidaan opettaa ajattelun taitona. Ammatillisen opetuksen vähimmäisvaatimus on ammattitaidon välittäminen, mutta taitavalta ammattilaiselta voidaan odottaa ammatillista sivistyneisyyttä ja ammattietiikan sisäistämistä". Jälkimmäisiin kuuluvat myös tutkimustaidot. Nykypäivänä ei riitä, että esimerkiksi ammattikorkeakoulun käynyt vaatesuunnittelija tuntee materiaalit, niiden käyttäytymisen ja

4 osaa suunnitella malliston. Hänen on myös tunnettava, miten pukeutuminen kietoutuu elämäntyyliin. Tähän liittyy jatkuva yhteiskunnan ja kulttuurien muutoksen virrassa eläminen, trendien ennakoiminen, niiden tutkiminen, uusien elämäntyylien rakentaminen ja niihin vastaaminen. Vaatesuunnittelija ei luo ja myy ihmisille vain mallistoa vaan myös niiden avulla luomiaan elämäntyylejä. Kiitän Muotoiluinstituutin ja Taideinstituutin Muotoilun ja taiteen erikoistumisopinnoissa Tutkimusmenetelmät kurssillani vuonna 2004 ja 2005 opiskelleita opiskelijoita. Edellinen vuosikurssi viritti mielessäni idean tästä oppikirjasta ja jälkimmäisten kanssa pääsin testaamaan oppikirjan sisältöä. Kiitoksen on ansainnut myös Ville Matti Vilkka antamastaan teknisestä tuesta ja sisällöllisistä kommenteista. Erityisesti haluan kiittää Suomen tietokirjailijat ry:tä ja Kansan Sivistysrahaston Kustannusosakeyhtiö Tammen rahastoa luovaan kirjoittamistyöhön saamastani tuesta. Lahdessa Hanna Vilkka JOHDANTO Tutkimusmetodeja ammatilliselle kentälle oppikirja antaa valmiuksia ammatillisten asiantuntijoiden tutkimustaitojen kartuttamiseen. Sen tavoitteena on lähentää tutkimustaidoissa ammatillisen toisen asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulun sekä yliopiston käyneitä ja kannustaa heitä tutkimuksen tekemiseen yhdessä ammatillisessa kentässä. Samanaikaisesti oppikirja on myös puheenvuoro ammatillisen kentän tutkimuksesta ja monialaisesta tutkimuksellisesta yhteistyöstä. Näkemykseni on, että parhaimmillaan ammattikorkeakoulun ja tiedekorkeakoulun käyneiden asiantuntijoiden osaaminen tukevat toisiaan. Tämä yhteistyö on nykypäivänä myös välttämätöntä sekä toimi ja ammattialojen, heidän sidosryhmiensä toiminnan kehittymiselle että aluekehitykselle. Oppikirja on tarkoitettu ammatillisen kentän toimijoille ensisijaisesti tieteellisen tutkimuksen, mutta myös selvityksen ja kartoitusten, tekemisen ja itsenäisen opiskelun tueksi. Ammatillisen kentän toimijoilla tarkoitan esimerkiksi yritysten, elinkeinoelämän,

5 kaupunkien, kuntien, koulutusorganisaatioiden, alueellisten yliopistokeskusten, innovaatiokeskusten ja kuntainliittojen palveluksessa työskenteleviä, joilla on takana toisen asteen tai ammattikorkeakoulun antama ammatillinen koulutus ja heiltä näin ollen puuttuu tiedekorkeakoulujen antama tieteellinen koulutus eli tutkijakoulutus tutkimuksen tekemiseen. Oppikirja soveltuu myös metodiopintojen oppikirjaksi toiselle asteelle, ammattikorkeakouluun sekä yliopistotutkintoon rinnastettaviin ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoihin ja jatkotutkintoihin. Sitä voi myös soveltaa tutkimuspainotteisissa opinnäytteissä, vaikka kirja ei anna erikseen ohjeita opinnäytetyön tekemiseen. Lähden tässä oppikirjassa ajatuksesta, että opinnäytteiden tekijät opettelevat, opiskelevat ja siten ovat osoittamassa osaamistaan opinnäytteellä. Ammatillisen kentän monialaiset tutkimukset ovat toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistuneiden ja työelämässä toimivien tutkimushankkeita. Jos niissä on mukana eri koulutusasteiden opinnäytetöiden tekijöitä, vastuu koko tieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimustuloksista on kuitenkin tutkimusjohtajalla eikä opiskelijalla. Tutkimustulokset nimetään tutkimusryhmän ja/tai tutkimustulosten omistajan eikä opiskelijan mukaan. Myös eettinen vastuu tieteellisestä tutkimuksesta on tutkimusryhmällä eikä opiskelijalla. Tutkimusryhmään osallistuvalle opiskelijalle voidaan antaa hänelle ansaitsemansa tunnustus tutkimushankkeeseen osallistumisesta, mutta tutkimusryhmä yhdessä toimeksiantajan kanssa omistaa tutkimustulokset ja niistä nousevat innovaatiot. Opiskelija on siten oppimassa ja opiskelemassa opinnäytteensä avulla tutkimusryhmässä. Oppikirjan kohderyhmän ulkopuolelle olen jättänyt ne, jotka kaipaavat välineitä joko oman tutkimuksellisen asenteen kehittämiseen ammatillisena työvälineenä, oman työn tutkimiseen ja kehittämiseen tai oppimateriaalin työstämiseen tutkivalla asenteella. Tutkimusmetodeita ammatilliselle kentälle oppikirjan lähtökohtana on, että ammatillisessa kentässä tieteellisiä tutkimuksia, selvityksiä ja kartoituksia tehdään monialaisissa ammatillisissa tutkimusryhmissä (ks. Kuva 1. Monialainen ammatillinen tutkimusryhmä). Monialaisuudella tarkoitan, että tutkimusryhmä ei muodostu vain yhden organisaation asiantuntijoista vaan tutkimusryhmässä on toimijoita sekä yrityksistä, elinkeinoelämästä, alueellisista yliopistokeskuksista, alueellisista innovaatiokeskuksista, alueen

6 koulutusorganisaatioista, kaupungin, kunnan tai kuntainliiton palveluksesta. Joillakin tutkimusryhmään kuuluvilla on tiedekorkeakoulutausta, mutta nykyään yhä useammin tutkimusryhmään kuuluu myös ammattikorkeakoulun käyneitä ja satunnaisesti myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen käyneitä. Oppikirjan tarkoitus on antaa ammatillisen koulutuksen saaneille välineitä käydä ja ymmärtää tutkimushankkeen ympärillä olevaa keskustelua sekä osallistua tutkimushanketta koskevaan päätöksentekoon yhdessä tieteellisen koulutuksen saaneiden kanssa tutkimuksen eri vaiheissa. Oppikirjan painopiste on tutkimuksen ideointi ja suunnitteluvaiheessa, koska niissä tehdään koko tutkimuksen kannalta ratkaisevimmat päätökset. Tavoitteenani on antaa välineitä, joiden avulla ammatillinen asiantuntija ymmärtää ammatillisen kentän luonnetta, tutkimusprosessia kokonaisuutena, tutkimusetiikkaa, tutkimusmetodeja, tutkimustekstin merkitystä tutkimuksen tekemisessä ja julkaisemisessa sekä tutkimuksen arvioinnin merkitystä tutkimuksen jokaisessa valintatilanteessa. Näihin liittyy monenlaisia asioita, jotka aiheuttavat tutkimusryhmässä pulmia tutkimuksen aikana, mikäli niistä ei ole käyty kriittistä keskustelua jo tutkimuksen ideointi ja suunnitteluvaiheessa. Tärkeänä asiana pidän, että tutkimusta tekevä ammatillinen asiantuntija tunnistaa metodien moninaisuuden, miten jokainen ratkaisu sulkee pois joitakin mahdollisuuksia ja samalla tuo lisää uusia sekä kuinka tärkeää on osata perustella ajatuksensa asianmukaisin lähtein tutkimusta koskevassa keskustelussa kollegoiden kanssa. Olen jättänyt tästä oppikirjasta pois tutkimusaineiston analysoinnin ja analysointitapoihin liittyvän tulkinnan tekemisen. Niitä on mahdoton kuvata yleisesti, koska jokaisella analyysimenetelmällä on omat tulkinnan tekemisen periaatteensa, jota usein vielä sovelletaan tutkimuskohtaisesti. Tutkimusmetodeja ammatilliselle kentälle oppikirja tukeutuu ensisijaisesti suomenkieliseen metodikirjallisuuteen, jota myös ensisijaisesti suosittelen täydentäväksi ja vertailevaksi lukemistoksi. Tähän rajaukseen olen päätynyt, koska ammatillisen kentän toimijoista valtaosa käyttää äidinkielenään suomen kieltä. Siksi myös suuri osa ammatillisen kentän alueellisista tutkimushankkeista tehdään ensisijaisesti suomenkielisten toimijoiden kanssa ja heidän sovellettavakseen. Ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun metodiopinnot ovat myös määrällisesti liian vähäisiä, että niissä ehdittäisiin antaa riittäviä valmiuksia

7 tutkimussanaston käyttämiseen vieraalla kielellä. Ammattikorkeakoulun opinnäytteiden kannalta tämä ei ole edes mielekästä, koska opinnäytteiden ensisijainen kieli on oma äidinkieli eikä opinnäytteillä tavoitella kansainvälistä mielenkiintoa toisin kuin yliopistojen jatkotutkintojen opinnäytteillä. Siksi pidän tärkeänä, että oppikirjan kohderyhmä oppii tutkimustoimintaa koskevat suomenkieliset sanat, niiden moninaisuuden ja osaa käydä perustason keskustelua niiden avulla tutkimusryhmän muiden jäsenten kanssa. Tutkimussanaston hallinta omalla äidinkielellä luontevasti on tärkeää myös, kun tutkimusta ja sen tuloksia esitellään toisille ammatillisen kentän toimijoille. Oppikirjan rakenne on seuraavanlainen. Ensimmäisessä luvussa kuvaan näkemykseni ammatillisen kentän tutkimuksesta. Toisessa luvussa käyn läpi tutkimusetiikkaa. Tutkimusetiikka on kaiken tutkimuksen tekemisen perusta ja kulkee siksi mukana koko tutkimusprosessin. Kolmannessa luvussa käyn läpi tutkimusprosessin kulun ammatillisen kentän näkökulmasta ideointivaiheesta tutkimustulosten tiedottamiseen. Samassa luvussa käsittelen myös tutkimusmenetelmien tiedonintressiä ja tutkimusmetodien yhdistämistä eli triangulaatiota, koska jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa on tärkeää ymmärtää, millaista tietoa määrällisellä ja laadullisella tutkimusmenetelmällä tavoitellaan. Lisäksi käyn läpi tutkimussuunnitelman rakennetta ja merkitystä tutkimusprosessissa sekä osana tutkimushankkeen rahoituksen hakemista. Samassa luvussa käsittelen lyhyesti myös kirjoittamista osana tutkimusprosessia. Neljännessä luvussa esittelen määrällistä tutkimusmenetelmää ja viidennessä luvussa vuorostaan käyn läpi laadullista tutkimusmenetelmää tutkimusmetodina. Tutkimusmenetelmissä esittelen metodeita, joiden ottaminen huomioon tutkimussuunnitelmassa on välttämätöntä. Näitä ovat muun muassa tutkimusaineiston keräämisen tavat, tutkimusaineiston määrään ja kattavuuteen liittyvät ratkaisut ja tutkimusaineiston muuttaminen raakamateriaalista tutkittavaan muotoon. Ammatillisessa kentässä kuulee usein pohdittavan, mikä merkitys tai tarkoitus asioilla on jollekin ihmiselle jossakin tilanteessa oli kysymys sitten tuotteesta, esineestä, tapahtumasta

8 tai tilanteesta. Merkitysten tutkiminen on yksi keskeinen tutkimuksen kohde ammatillisessa kentässä. Tästä syystä kuudennessa luvussa käyn läpi esimerkinomaisesti, millä tavalla eri metodien näkökulmasta merkitykset ja merkityssuhteet paljastuvat. Samassa luvussa esittelen lyhyesti myös hermeneuttista lähestymistapaa tutkimusmetodina, koska se liittyy läheisesti merkitysten tutkimiseen. Seitsemännessä luvussa paneudun tutkimuksen arviointiin. Käyn läpi ketkä arvioivat ammatillisen kentän tieteellistä, tieteellisen tutkimuksen yleistettävyyttä ja luotettavuutta sekä tutkimustekstiä tutkimuksen arvioinnin perustana. Samassa luvussa käsittelen haastattelulomakkeiden ja kyselylomakkeiden mukana lähetettävää saatekirjettä tutkimuksen arvioinnin välineenä. Lopuksi käsittelen tutkimustekstiin liittyvää erityispiirrettä, joka on argumentointi. Tutkimuksen argumentointi on myös yksi tutkimuksen arvioinnin kohde. Tutkimuksessa paljastuvan argumentoinnin onnistuneisuuden perusteella lukija päättää lukemansa tutkimustekstin lajityypistä sekä tutkimuksen sisällöllisestä uskottavuudesta ja vakuuttavuudesta. Jokaisen luvun lopussa mainitsen lukuun liittyvää täydentävää metodikirjallisuutta ammatillisen asiantuntijan itsenäiseen opiskeluun. Kirjallisuuslistoissa on luvusta toiseen myös samoja metodikirjoja. Metodikirjojen käytön helpottamiseksi olen kuitenkin toistanut teoksia ja pannut sulkeisiin sivunumerot, joilta lukua koskevaa lisämateriaalia löytyy. Jokaiseen lukuun olen myös maininnut muutamia verkkosivuja, joihin tutustuminen helpottaa ammatillisessa kentässä tutkimusta tekeviä ja itseopiskelua. Mukana on myös yhteistietoja palveluista, joita tutkimusprosessin aikana tutkimusryhmä saattaa tarvita. Olen kerännyt oppikirjan loppuun tämän kirjan keskeistä tutkimussanastoa. Esittelen lyhyet määritelmät suomeksi ja sulkeissa sanan englanninkielisen vastineen. Englanninkieliset vastineet olen ottanut mukaan siitä syystä, että tieteellisen koulutuksen saaneet henkilöt käyttävät usein tutkimusta koskevassa kielenkäytössään myös englanninkielisiä sanoja. Englanninkielisten vastineiden tarkoitus on auttaa ammatillisen koulutuksen saaneita ymmärtämään keskustelua tutkimusryhmässä sekä helpottamaan tarvittaessa ja tutkimustaitojen edetessä englanninkieliseen metodikirjallisuuteen tutustumista.

9 1 TUTKIMUS AMMATILLISESSA KENTÄSSÄ Käyn seuraavana läpi lyhyesti asioita, jotka tavalla tai toisella luonnehtivat ammatillista toimintaa ja tutkimusta ammatillisessa kentässä. Avainsanoja ovat ammatillisuus, tutkimustoiminta, alueellisuus (näkökulmana aluekehitys, toimi ja ammattiala), innovaatiotoiminta, kansainvälisyys, monialaisuus ja verkottuminen, yhteisöllisen korostaminen yksilöllisyyden sijaan. Ammatillisen kentän korkeakoulutus, ammattikorkeakoulujärjestelmä, luotiin 1990 luvun alussa. Tehtäväksi ammattikorkeakoulujärjestelmälle tuli lisätä tutkimustoimintaa ammatillisessa kentässä. Tutkimuksen matka yliopistoista ammattikorkeakouluihin nähtiin liian pitkäksi. Opetusministeriön valintana oli duaalimalli, jossa yliopisto ja ammattikorkeakoulu toimivat rinnakkaisina korkeakouluina, joissa yliopistoissa tehtävä perustutkimus ja ammattikorkeakoulussa tehtävä soveltava tutkimus ja niistä saatu tutkimustieto virtaavat toisiinsa, mutta osapuolet eivät koskaan tule toisekseen, koska niillä on eri tehtävä yhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys alueelliseen kehittämiseen ja työelämään. Siksi ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen tarkoitus on olla ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. (http:/ /www.minedu.fi/opm/koulutus/ammattikorkeakoulut/ ammattikorkeakoulut.htm.) Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan korkeakouluopetus painottuu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteelliseen lähtökohtiin perustuvaan opetukseen. Tavoitteena on tukea yksilön ammatillista kasvua ja sijoittumista ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lain mukaan ammattikorkeakoulut voivat harjoittaa sellaista tutkimus ja kehittämistyötä, joka palvelee korkeakouluopetusta, tukee aluekehitystä ja työelämää sekä ottaa huomioon alueen elinkeinorakenteen. Laissa yliopistolain muuttamisesta (645/2004) todetaan, että yliopistojen tehtävänä on vuorostaan edistää vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Yliopistot antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta eri tieteenaloilta. Ammattikorkeakoulut antavat ammatillipainoitteista opetusta. Yksilön kasvun kannalta yliopistojen tavoite on myös yleisempi kuin ammattikorkeakoulujen. Yliopistojen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isämaata ja ihmiskuntaa. Ammattikorkeakoulut

10 vuorostaan tukevat yksilön ammatillista kasvua. Jos ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuusalue on alueellinen työelämä ja elinkeinoelämä, on yliopistojen toiminnan tavoite edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/ ) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välillä on jo alkuaan kysymys historiallisesti erilaisista koulutusperinteistä. Kotila (2004, 13 18) osuu asian ytimeen viittaamalla ammattikorkeakoulun taustalla vaikuttavaan mestari kisälli perinteeseen ja ammattikasvatuksen perinteeseen. Siitonen (2004, 266) esittää saman asian toteamalla, että ammattiin liittyvän opetus ja oppimiskulttuurin taustalla vaikuttaa taitojen opettelu ja jatkuva harjaantuminen, jota taitajat opettivat niille, joilla siihen oli taipumusta ja intoa. Ammattikorkeakoulun yliopistosta haetaan siten ammattiin oppimisen perinteestä, johon liittyy oman ammattitaidon opettelu ja oppiminen sekä harjaantuminen. Ammattikorkeakoulua ja yliopistoa erilaistetaan myös toisella tavalla. Koulutusperinteen erilaisuudesta nousee ajatus, että ammattikorkeakoulun tutkimustyön tulisi olla käytännönläheistä, työelämälähtöistä ja ajankohtaista. Söderqvist (2004, 25) toteaakin, että ammattikorkeakoulua erilaistetaan yliopistosta korostamalla, että ammattikorkeakoulututkimuksen tulisi palvella työelämää ja aluekehitystä. Edellisiin ammattikorkeakoulun erilaistumispyrkimyksiin voidaan sanoa liittyvän myös se, että ammattikorkeakoulusta valmistuneita on alettu kutsua työelämässä ammatillisiksi asiantuntijoiksi. Toki tämä tulee jo Ammattikorkeakoululaissa esille mainintana, että ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa opetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Mutasen mukaan ammatillinen asiantuntijuus tarkoittaa kahta asiaa. Ammattilaisuus edellyttää toimimista ammatin mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiantuntijuus vuorostaan perustuu jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen, harjoittamiseen ja harjaannuttamiseen. (Mutanen 2004, , 249.) Koulutusperinteestään johtuen ammatillisen kentän tutkimusta luonnehtii ammatillisuus eli tutkitaan asioita, jotka luontevasti kuuluvat omaan ammatti tai toimialaan. Tutkimustarpeita säätelee käytännönläheisyys, työelämälähtöisyys ja ajankohtaisuus. Tutkimuskohteina ovat

11 siten työelämän käytännöt, jotka parhaillaan kaipaavat kehittämistä, muuttamista, ylläpitämästä tai peräti uusien käytäntöjen luomista. Mielenkiinto on perustutkimuksen sijaan tarkastelussa, jossa kohteena on esimerkiksi tuotetun tutkimustiedon soveltuvuuden tutkiminen käytännössä, uusien sovellutusten luominen tutkimusten avulla tai miten jo olemassa olevien tietojen yhdistäminen käytännössä onnistuu uudella tavalla. Ammatillisen kentän tutkimuksen tavoite on teorian, kokemuksen ja ammattikäytäntöjen yhdistäminen. Yhdistäminen tapahtuu tavalla, joka edistää ammatillisten asiantuntijoiden ja heidän sidosryhmiensä käytännöntaitoa sekä aluepoliittisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Ammatillisen kentän mielenkiinto tutkimuksen tekemisessä on siten pikemminkin käytännöllinen ja soveltava tutkimus kuin teoreettinen ja perustutkimus. Perustutkimus paneutuu perustan tiedon järjestelmälliseen tutkimiseen ja selvittämiseen. Tavoitteena on luoda pohjaa kunkin tieteenalan omalle että eri tieteenalojen väliselle tutkimukselle. Soveltavan tutkimuksen tavoite on käytännöllisen hyödyn saavuttaminen. (Hetemäki 1999, 157.) Ammatillisen kentän soveltavan tutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi tuottaa ja kehittää toimi ja ammattialan palveluja. Tavoitteeseen pääseminen saattaa vaatia tutkimustietoa esimerkiksi toimi ja ammattialan palvelurakenteesta, palvelua tuottavista toimijoista, kilpailutilanteesta, eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksista kilpailutilanteessa, väestörakenteesta, väestön palvelujen käyttämisestä, palvelujen tarpeesta, eri maantieteellisten alueiden vetovoimatekijöistä, yhteistyömahdollisuuksista lähialueiden kanssa tai ulkopaikkakuntalaisten palvelunkäyttäjien asiakasvirroista alueella. Myös Anttila (2004, 139) antaa esimerkkejä ammatillisista tutkimus ja kehittämistoiminnoista. Hänen mukaansa erityisesti kulttuurialoilla toimivia tutkimuskohteita olisivat esimerkiksi jonkin kohteen valmistukseen tarvittavien materiaalien koostumuksen tai rakenneratkaisujen kestävyysominaisuuksien, luovan prosessin luonteen tai ilmenemistapojen, kohteen kulttuuristen piirteiden tai historian sekä päätöksentekoprosessin, systeemisuunnittelun eri tekijöiden tai ratkaisujen tai taloudellisten vaikutusten selvittäminen. Jos luonnehdin ammatillisen tutkimuksen käytännön tavoitteita, ne ovat usein toiminnasta riippumatta esimerkiksi toimivuuden, käytettävyyden, houkuttavuuden, taloudellisuuden, uskottavuuden

12 tai tehokkuuden lisääminen. Ammatillisen tutkimuksen tärkeä tavoite on myös yhteisen kielen, käsitteiden sekä keskustelukulttuurin luominen eri toimi ja ammattialojen sekä heidän sidosryhmiensä kesken. Mitä useammasta eri toimijaryhmästä ihmisiä työskentelee yhdessä sitä laveampi on eri käytäntöjen, käsitteiden ja selitysmallien verkko. Tutkimuksen avulla voidaan luoda yhteisiä selitysmalleja ja keskustelukulttuuria. Yhteisen keskustelukulttuurin avulla vuorostaan voidaan ylläpitää, luoda ja muuttaa käytäntöjä sekä toiminta ja ajattelutapoja ammatillisessa kentässä. Kun ratkaisut ja päätöksenteko monialaisten toimijoiden kesken perustuvat tutkimuksen avulla tuotettuun tietoon, myös yhteinen päätöksenteko käytännössä on helpompaa. Erilaisesta historiallisesta koulutusperinteestä riippumatta suomalainen korkeakoulujärjestelmä on rakenteellinen koulutustasoon liittyvä kontaktipinta, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut kohtaavat. Opetuksessa kontaktipinta on tutkimustaitojen opettaminen. Ammatillisessa kentässä kohtaamisen muoto on tutkimuksen tekeminen yhdessä. Näin ollen kysymys ei liene ole ammattikorkeakoulun ja yliopiston kilpailusta tutkimuksen tekemisen ykköspaikasta yhteiskunnassa tai alueellisesti vaan toisiaan täydentävän tutkimuksellisen yhteistyön tekemisestä ammatillisessa kentässä silloin, kun se on luontevaa. Tutkimuksen yhteinen tavoite nousee molemmista koulutusperinteistä. Tutkimus ammatillisessa kentässä on alueellista, työelämää ja elinkeinoelämää tukevaa mutta samanaikaisesti tutkimuksella tavoitellaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta esimerkiksi työllisyyttä, taloudellista kasvua, alueellista tasa arvoa ja ihmisten hyvinvointia. Tutkimushankkeesta riippuen ammatillisen kentän tutkimuksissa voi olla siten myös joustavaa painopisteen vaihtamista tai jopa eri mielenkiinnon kohteiden yhdistämistä samassa tutkimuksessa ammatillisen kentän, ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen välillä. Itse en katso perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta toistensa vastakohdiksi vaan ainoastaan erilaisiksi ja toisiaan tukeviksi tutkimustavoitteiksi. Jossakin tapauksessa niiden yhdistäminen samassa tutkimuksessa saattaa olla jopa välttämätöntä riippuen toimi ja ammattialan tai sidosryhmien sen hetkisestä tiedon tarpeesta.

13 Tutkimus sekä ammatillinen toiminta ja sen perinne ovat luoneet tutkimuksen tekemiseen oman jännitteen. Jännite on ymmärrettävissä tässä yhteydessä myönteisenä ilmiönä. Manuel Castells (2000) teossarjassaan The Information Age: Economy, Society and Culture toteaa, että muuttuvassa maailmassa jännite esimerkiksi paikallisen ja maailmallisen (globaali) välillä luo uusia mahdollisuuksia, innovaatioita ja lähestymistapoja kaikilla elämänalueilla. Jännite luo myös uusia suhteita talouden, median ja tekniikan välillä yhtä hyvin kuin kuntien, kaupunkien, läänien, toimi ja ammattialojen, yhteisöjen, valtion ja organisaatioiden välillä. Verkostuminen on yhtä hyvin kansallista kuin kansainvälistäkin.verkostoituminen on myös välttämätöntä. Nykyaikana paikalliset toimijat ovat Castellsin mukaan voimattomia toimimaan yksin, koska sopimukset, neuvottelut ja päätöksenteko eivät noudata enää esimerkiksi maakunnallisia tai valtiollisia rajoja. Niitä ohjaavat pikemminkin ihmisten yhteiset mielenkiinnon kohteet. Kaikkia verkostoitumisen muodostamia verkkoja luonnehtii avoimuus ja innovatiivisuus riippumatta, ovatko ne esimerkiksi valtaan, viihteeseen, sodankäyntiin, informaatioon, urheiluun, turismiin, terveyteen, koulutukseen tai sosiaalisiin suhteisiin liittyviä verkkoja. Nykypäivänä kenen tahansa ihmisen ja etenkin organisaatioiden toimijoiden paikkaa maailmassa ja sosiaalisissa verkoissa tarkastellaan Castellsin mukaan verkossa olemisen tai niistä poissa olemisen näkökulmasta. Castellsin ajatus jännitteestä eri toimijoiden ja asioiden välillä näkyy myös ammatillisen kentän keskustelussa, jossa käsitellään paikallisuuteen liittyviä asioita alueellisuuden näkökulmasta. Alueellisuus sisältää kaksi toisiinsa kietoutuvaa osa aluetta. Toinen on alueellisuus aluekehityksenä ja toinen alueellisuus toimiala ja ammattialakohtaisena. Aluekehitys on poliittista toimintaa, joka pyrkii muun muassa talouden ja työllisyyden turvaamiseen määrätyllä maantieteellisellä alueella. Muun muassa Sitra, Tekes, Opetusministeriö sekä Euroopan komissio tukee tämän tapaiseen aluekehitys ja innovaatiotoimintaan. Komissio haluaa muun muassa rohkaista yrityksiä, yliopistoja ja rahoittajia tiiviimpään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen muun muassa erilaisten innovaatiokeskusten ympärille. Toimi ja ammattialakohtaisuus vuorostaan on aina ollut jossain määrin alueellisuutta rikkovaa niin toimi ja ammattialojen välillä kuin maantieteellisestikin. Kotila (2004, 12) muun muassa toteaa, että elinkeinoelämää luonnehtii nykyään pikemminkin alueisiin sitoutumattomuus kuin paikallisuus huolimatta siitä, että pieni ja keskisuuri yritystoiminta on julkisen hyvinvointipalveluluiden tapaan hyvin

14 paikallista. Pienten ja keskisuurten yritysten joukkoon mahtuu myös sellaisia yrityksiä, joilla toiminta on Suomessa mutta markkinat ovat ulkomailla. Pienten yritysten joukkoon mahtuu myös yrityksiä, joilla toiminta on paikallista mutta raaka aineiden saatavuus on riippuvainen muista maista. Näin ollen yritystoiminta on samanaikaisesti sekä paikallista ja kansallista että globaalia ja kansainvälistä. Näin ollen aluekehityksen ja toimi ja ammattialojen alueellisuutta koskevassa keskustelussa on väistämättä jännite ammatillisessa kentässä. Tutkimuksen luonteeseen ei myöskään ole kuulunut alueellisuus maantieteellisesti, toimialakohtaisuus tai ammattialakohtaisuus. Tutkimuksessa on ollut perinteisesti kysymys aina jostakin yleisemmästä ja yleisempiin tavoitteisiin pyrkivästä toiminnasta. Siksi tutkimus on aina ollut myös verkottunutta. Alasta riippumatta yhteistyötä tehdään sekä oman alan että lähialojen tutkijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hovatta toteaa osuvasti Aamulehden haastattelussa 20. maaliskuuta 2005: "Toki jokainen valmistelee sitä huonetta, missä omat ideat toteutuvat ja missä he ovat parhaita. Talo on kuitenkin rakennettava yhdessä." Mitä pienempi kansakunta sitä tärkeämpää on sekä kontaktit ja yhteistyö että taitojen ja tietojen jakaminen toisten kanssa. Hovatan edellä esitettyyn ajatukseen viitaten voisi todeta, että ideat syntyvät yksilöissä, mutta innovaatiot ryhmässä. Innovaatioiden toiminnallistaminen viimeistään edellyttää ryhmää. Jokainen varmasti olettaa tietävänsä, miten oman alan näkökulmasta asioiden pitäisi olla. Asiat vain eivät koskaan ole vain yhdellä tavalla, joko tai, vaan usein monella tavalla siltä väliltä. Kun tutkimuksessa on yhteistyössä mukana esimerkiksi tekniikan, muotoilun, matkailun ja liiketalouden ammattialat, yritykset ja julkinen hallinto, myös lopputulokset ovat aivan jotakin muuta kuin miltä ne yhden ammattialan näkökulmasta näyttävät. Innovaatioiden syntymiseksi on ammatillisessa kentässä ajateltava verkottumista ei vain oman alan ammatillisessa toiminnassa ja toimijoiden kanssa vaan myös tuohon ammatilliseen toimintaan liittyvässä tutkimustyössä oman alan ja lähialojen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Nykypäivänä siten kaikkea taloutta, tekniikkaa ja mediaa sivuavat asiat edellyttävät yhteistoimintaa. Yhteistyötä tarvitaan viimeistään silloin, kun uusi tutkimustieto pitää siirtää

15 toimintaan. Muiden alojen ja sidosryhmien mielenkiinnon herättäminen ja sitouttaminen tutkimukseen on yleensä vaikeaa tässä vaiheessa. Tutkimuksen operationaalisen tason eli tutkimusyhteistyön pohtiminen kannattaa aloittaa siten jo tutkimushankkeen ideoinnissa. Samoin pitäisi miettiä tutkimuksen strategisella tasolla, mitä tietoa eri sidosryhmät saavat ja miten he voivat tutkimustietoa hyödyntää esimerkiksi ilman taloudellisia vaateita. Innovatiivisessa ammatillisessa ja tieteellisessä tutkimustyössä korostuu yhteisöllisyys yksilöllisyyden sijaan ja yhteistyöverkoston tutkimustarve pikemminkin kuin yksilön henkilökohtainen tai oman toimi tai ammattialan pienen ryhmän mielenkiinto. Yhteiskunnan vaatimus verkostoitumiseen ja yhteistyöhön ei tarkoita, että ammatillisessa ja tieteellisessä kentässä ei olisi tarvetta tehdä tutkimuksia myös yksin ja puhtaasti omaa ammattialaa kohtaan tuntemasta ammatillisesta tai tieteellisestä mielenkiinnosta. Näin saadaan varmasti yhä edelleen osa mielenkiintoisista toimi ja ammattialojen sekä heidän sidosryhmien kannalta merkittävistä tutkimuksista. Commons (2005, 12 13) toteaa Yliopisto lehteen tehdyssä haastattelussa, että "Kaikki innovaatiot syntyvät aina ensin yhden ihmisen aivoissa. Ei Linuxia keksinyt iso tiimi. DNA:n löysi neljä yhdessä työskentelevää ihmistä. Useimmilla aloilla ei tarvita valtavia tutkimusprojekteja." Commonsin mukaan kuitenkin innovatiivisten ideoiden kehitteleminen ja hiominen vaatii tutkimusryhmää. Innovatiiviset oivallukset vaativat myös toiminnallistamista ollakseen innovaatioita. Sellaisia niistä voi tulla vain yhteisössä. Monen muunkin on kiinnostuttava tuloksista, jotta ne ovat siirrettävissä ammatillisten yhteisöjen käyttöön. Innovatiivinen aluekehitys ja innovatiivinen toimi tai ammattialakohtainen kehitys on kiinni myös siitä, millä tavalla yhteistyöverkot on rakennettu eri sidosryhmien välille. Tämä suhdetoiminta edeltää hyviä tutkimushankkeita. Uusiutuvan aluekehityksen ja toimiala ja ammattialakohtaisen innovatiivisen tutkimustoiminnan näkökulmasta keskeisiä toimijoita ovat myös alueella toimivat ammattikorkeakoulu ja yliopisto tai yliopistokeskus. Näiden kautta virtaa ammatilliseen kenttään aluekehityksen näkökulmasta tärkeitä osaajia, joita ovat sekä tieteellisen, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun koulutuksen saaneita henkilöitä. Parhaimmillaan osa näistä osaajista palaa työkokemusta saatuaan takaisin koulutusorganisaatioihin asiantuntijoiksi opetus, tutkimus ja kehittämistehtäviin.

16 Innovatiivisella alueella jatkuvaa virtausta on siis molempiin suuntiin. Koulutusorganisaatioista työelämään ja työelämästä koulutusorganisaatioihin. Tällä hetkellä on aivan liian vähän esimerkiksi ammattikorkeakoulusta valmistuneita ja työelämässä olleita koulutusorganisaatioiden palveluksessa. Tämä nakertaa pohjaa innovatiivisuudelta ja samalla se vie ammattikorkeakoululle annetun tutkimustehtävän uskottavuutta. Ammatillisen kentän tutkimus ja kehittäminen vain tiedekorkeakoulun käyneiden voimin ei ole uskottavaa. Aiemmin toin esille, että tiedekorkeakouluilla ja ammatillisen kentän koulutuksilla on eri koulutusperinne. Siten niillä on myös erilainen näkökulma ammatilliseen kenttään. Siitä huolimatta valtaosa ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyöstä on tiedekorkeakoulun käyneiden käsissä ja lähinnä tiedekorkeakoulun jatkotutkintoja tehneiden hallussa. Harvalla heistä on taustalla ammatillista korkeakoulutusta ja ammatillista työkokemusta. Usein samat ihmiset ovat vaikuttamassa opetussuunnitelmiin. Ammattialan ja sen sidosryhmien tutkimushankkeet ovat ammatilliselle asiantuntijalle oiva mahdollisuus päästä käyttämään asiantuntemustaan ammattialan ja sen sidosryhmien toiminta ja ajattelutapojen kehittämiseksi. Toistaiseksi ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa painotetaan ammatillisia taitoja tutkimustaitojen kustannuksella. Näin myös ammatillisen koulutuksen saaneet pidetään tutkimustaidoissa lapsenkengissä eikä heillä ole käytännössä riittäviä taidollisia edellytyksiä ja tutkimuksellista sivistystä toimia tutkimusryhmissä. Se on kova koulu, jos taitoja opetellaan vasta sitten, kun on jo tekojen aika. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot toivottavasti tuovat tilanteeseen muutoksen. Yksilön ammatillisen kasvun näkökulmasta, jota myös ammattikorkeakoululaki edellyttää, olisi erittäin tärkeää ammatilliselle asiantuntijalle sekä saada riittävät tutkimustaidot opiskelunsa aikana että päästä ammatillisena asiantuntijana edustamaan toimi ja ammattialansa tutkimusryhmissä. Tutkimushan on parhaimmillaan dialogia, josta uusi ammatillinen tutkimustieto ja sitä vasten uusi osaaminen kumpuaa. Ammatillinen asiantuntija on monialaisessa tutkimusryhmässä oman toimi ja ammattialansa edustaja, kehittäjä ja palvelija samalla tavalla kuin tiedekorkeakoulunkin käynyt henkilö ja taitavat ihmiset ovat pakotettuja palvelemaan toisia kuten Nieztsche ( , 709) on todennut.

17 2 TUTKIMUKSELLE ASETETUT VAATIMUKSET 2.1 Tutkimusten vertailuperusta Hirsjärvi et al. (2005, 23) toteavat, että tutkimukseksi saatetaan nimittää mitä tahansa toimintaa. Tutkimukseksi nykypäivänä on tapana kutsua niin kartoitusten tekemistä, tietojen keräämistä ja luokittelua, erilaisia tilastotietoon perustuvia esityksiä, haastatteluaineistoihin perustuvia kuvauksia ja jopa omakohtaiseen kokemukseen perustuvia kirjallisia kuvauksia tai esityksiä. Tutkimuksiksi kutsutaan, etenkin ammattikorkeakouluissa, myös toiminnallisia tekoja, joissa on tehty selvitystä jonkin tuotoksen kuten kirjan, esitteen tai tuotteen toteuttamiseksi. (Vilkka & Airaksinen 2003, 56 58, 2004, 70 72). Anttila (2004, ) viittaa samaan ongelmaan todetessaan, että tutkimustiedon ja käytännön tiedon välissä ovat sellaiset menetelmät, joiden avulla kokeillaan eri vaihtoehtoja, punnitaan, harkitaan ja kysellään asiantuntijoilta heidän käsityksiään parhaaksi katsotun tuloksen saavuttamiseksi. Anttilan mukaan ei ole liioiteltua sanoa, että usein edellä kuvattu prosessi ja sen lopputulos on kuin pieni tutkielma, mutta on liioiteltua kutsua niitä tutkimuksiksi. Kaikissa ammatillisissa toiminnallisissa teoissa käytetään tutkimuksellista asennetta, johon kuuluu luonnostaan taustatietojen kartoittamista, tiedonhankintaa ja tiedon kokoamista järjestelmällisesti sekä lopulta näistä muodostuneen tulkintakokonaisuuden ilmaisemista joko kirjallisesti tai esineenä (tuotoksena) tai molempina. Edellisissä ei ole kuitenkaan millään muotoa kysymys tutkimuksesta, vaikka noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä siltä osin, kun ne sisältävät yhtenä metodina selvityksen tai kartoituksen tekemistä. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 2004, 5 6.) Tieteellinen tutkimus eroaa merkittävästi edellä kuvatusta toiminnasta. Tieteellisillä tutkimuksilla on yhteinen vertailuperusta, josta tutkimuksen tekeminen lähtee ja mihin se valmistuttuaan lopulta palaa. Vertailuperusta muodostuu tieteelliselle tutkimukselle asetetuista vaatimuksista. Econ (1989, 43 46) mukaan tieteellisen tutkimuksen ehtoja ovat 1) tutkimuskohteen (esim. esine, asia, käsite, symboli, luokka, ryhmä) täsmällinen määrittäminen. Tutkimuksen lukijan on myös kyettävä tunnistamaan tutkittava kohde. Tutkimuskohteen täsmällisen määrittelyn lisäksi 2) tutkimuksen on tuotettava jotakin, jota ei ole ennen sanottu, 3) tutkimuksesta on oltava hyötyä muille ja 4) tutkimuksen on annettava riittävät perusteet julkiselle keskustelulle.

18 Edellisiin lisäisin, että tutkimuksen vaatimuksiin liittyy myös eri tavoin käytettynä teoreettisen viitekehyksen hyödyntäminen. Eskolan ja Suorannan (2000, 79 81) mukaan teoriaa voi hyödyntää joko päämääränä (teorian muodostus) tai keinona. Se toimii ajatuspohjana ja mahdollisuutena tutkimuksessa. Teorian käyttö tavasta riippumatta erottaa Eskolan ja Suorannan mukaan tutkimuksen ja selvityksen toisistaan. Tutkimuksen tekemisen vaatimuksiin liittäisin myös hyvän tieteellisen käytännön eli tutkimusetiikan noudattamisen. Tutkimusetiikka asettaa lisävaateita tutkimukselle. Sen mukaan tutkimuksen tekemisen on oltava myös kurinalaista, järjestelmällistä ja täsmällistä. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteet ja vaatimukset eivät mielestäni ole ristiriidassa ammatillisen kentän tavoitteiden ja vaatimusten kanssa. Nähdäkseni tieteellisen tutkimuksen vaatimukset ja ammatillisen kentän vaatimukset ovat vahvasti toisiaan tukevia ja siksi yhdistettävissä. Siksi näen myös tiedeyhteisön ja ammatillisen kentän yhteistyön olevan esteetöntä, mikäli siihen eri kentän toimijoilta löytyy yhteistä tahtoa. Anttila (2004, 135) esittää tieteellisen tutkimuksen ja ammatillisen tutkimus ja kehittämistoiminnan erona, että edellinen tuottaa uutta teoriaa ja jälkimmäinen muodostaa uusia tai parannettuja käytäntöjä. Teorian muodostaminen ja uusien käytäntöjen muodostaminen parhaimmillaan ruokkivat toisiaan, koska teoriat muodostuvat käytännöstä ja käytännöt soveltavat teorioita sekä muuttuvat teorioiden avulla. Siten ammatillinen ja tieteellinen kenttä tarvitsevat toisiaan. Tutkimusmetodit, tutkimuksen vertailuperusta ja tutkimusetiikka ovat kaikille samat riippumatta siitä, ollaanko tekemässä perustutkimusta vai soveltavaa tutkimusta. Siksi tieteellisten metodien hyödyntäminen ja monialainen yhteistyö tiedekorkeakoulujen kanssa tulisi nähdä pikemminkin voimavarana kuin haittana. Yhteistyö ei mielestäni myöskään ole este ammatillisen kentän erilaistumiselle perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen. Ammatilliselle ja tieteelliselle tutkimukselle on oma paikkansa yhteiskunnassa. Ammatillisessa kentässä on myös löydettävissä kontaktipintoja, joissa ne voivat luontevasti toimia yhdessä. Yhteistyö ammatillisessa kentässä kuitenkin edellyttää ammatillisen kentän ja tieteellisen kentän kykyä keskustella keskenään. Tämä taas edellyttää yhteisen keskustelukulttuurin rakentamista esimerkiksi tutkimusten avulla.

19 Keskustelu ja argumentointitaitoa tarvitaan muun muassa silloin, kun ammatillisen kentän ongelmanasettelut, tavoitteiden ja käytettävien tutkimusmetodien asettelu poikkeavat tiedekorkeakoulussa hyviksi havaituista käytännöistä. Ammatilliseen kenttään kuuluu asioiden kokeilu ja testaaminen käytännössä. Hyvät ammatilliset metodit ovat syntyneet pitkällä aikavälillä kokeilun, harjoittamisen, harjaantumisen ja kehittämisen tuloksena. Tämä toiminta ja ajattelutapa siirtyy väistämättä ammatillisen asiantuntijan toiminnasta myös hänen tutkimustoimintaansa. Ammatillisella kentällä pitäisi siksi myös säilyttää mahdollisuus kokeilla riskialttiita tutkimusmetodeita ja lupa haastaa tiedeyhteisössä hyväksi koetut metodit. Commons (2005, 13) toteaa, että jo tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu, että tutkimuspolitiikassa ei kannata pelata vain varman päälle. Odottamalla tutkimuksilta tuloksia, tutkimuksesta yritetään tehdä ennustettavaa. Tämä vuorostaan tappaa Commonsin mukaan kaiken luovuuden, mikä taas johtaa vain hyvin pieniin edistysaskeliin. Riskien ottamisella voidaan nostaa innovatiivisuuden todennäköisyyttä sekä luoda uutta ja merkittävää. Ammatillisen kentän sitoutuminen tieteellisiin tutkimusmetodeihin, tutkimuksen vertailuperustaan ja tutkimusetiikkaan on kuitenkin äärimmäisen tarkoituksenmukaista. Kun tutkimuksen tekemisessä sitoudutaan johonkin yhteiseen lähtökohtaan, voi ammatillinen kenttä olla parhaiten mukana ammatillisen kentän soveltavaan tutkimukseen sopivien tutkimuskäytäntöjen kehittämistyössä. Tieteellistä tutkimusta ei luotu yhdessä yössä vaan vuosisatojen kuluessa aivan kuin monet ammattialojen käytännön metodit. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Tutkimuskäytännöt ovat joka tapauksessa muuttuvia. Kun ammatilliset asiantuntijat ja tiedekorkeakoulusta valmistuneet toimivat ammatillisessa kentässä yhdessä ja toisiaan tukien, saavat molemmat hyötyä tutkimuskäytäntöjen muutoksesta. Yliopistoissakaan ei tehdä vain perustutkimusta. Näin ollen soveltavaa tutkimusta koskevasta kehityksestä hyötyvät molemmat osapuolet. Tutkimuksen vertailuperusta on hyvä nähdä ammatillisessa kentässä kuitenkin hieman laveammin ja ammatilliselle kentälle luontevalla tavalla. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on siis tuottaa uutta tietoa. Uudeksi tiedoksi kutsutaan myös sellaista tutkijoiden tuottamaa tietoa, jossa tutkijat pystyvät osoittamaan, miten aiempaa tietoa voidaan käyttää jonkin toisen toiminnan kehittämisessä tai miten aiempaa tietoa voidaan yhdistellä uusilla tavoilla. Ammatillisessa kentässä on merkittävästi hyötyä etenkin sellaisista tutkimuksista, jotka

20 kuvaavat aiemman tiedon uudenlaista käyttämistä tai tiedon uudenlaista yhdistelyä. Monia ammatillisia käytäntöjä on kehitelty pitkälle jopa vuosisatojen kuluessa ja ne ovat osoittautuneet varsin toimiviksi. Yhteiskunnan ja teknologian jatkuva muutos kuitenkin haastaa aiemmat ammatilliset käytännöt. Siksi tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen yhdistäminen on kaikilla toimi ja ammattialoilla tärkeää. Tieteellisessä tutkimuksessa uusi tieto tuotetaan alan teorian avulla. Metodikirjallisuudessa puhutaan myös teoreettisesta viitekehyksestä tai teoreettisesta lähestymistavasta. Siitosen (2004, 273) mukaan teoriat ovat tapoja tarkastella ja selittää todellisuutta. Kreikan kielen sana theoría tarkoittaa muun muassa katsomista, tarkastelua, tarkkailua ja näkemystä. Soveltavassa tutkimuksessa voidaan pitää luontevana, että teoriaa hyödynnetään keinona (Eskola & Suoranta 2000, 81) tuottaa teorian avulla tutkimusaineistosta tietoa. Ammatillisessa kentässä tämän tapainen teorian käyttö on tarkoituksenmukaisin tapa. Tutkimusaiheesta riippuen voidaan tutkimuksen tulkintaviitekehys muodostaa monella tavalla. Kaikilla ammattialoilla ei ole tieteellistä koulutusta tai tieteellinen koulutus on niin nuorta, että perustutkimusta kuten teorioiden ja käsitteiden muodostamista on tehty vain vähän. Siksi "objektiivinen" tarkastelutapa, viitekehys tai katsantokanta nousee usein ammatillisista käytännöistä. Tällöin voidaan puhua myös ammatillisesta tietoperustasta. (Vilkka & Airaksinen 2004, ) Ammatillisen kentän tutkimuksissa on siten syytä ottaa huomioon koulutusperinne ja hyväksyä tutkimuksen viitekehykseksi myös "epätieteellisiä" lähestymistapoja. Tärkeintähän on, että lähestymistapa on tutkimuksessa tarkoituksenmukainen sekä perustellusti valittu ja käytetty eikä tutkimus perustu mielipiteisiin. Tutkimuksissa puhutaan sekä teorioista että malleista. Jos aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tutkittavassa asiassa jonkinlaista säännönmukaisuutta, muodostuu lakeja tai lainalaisuuksia, jotka järjestävät asiaa tai ilmiötä. Säännönmukaisuudet selittävät ja lisäävät asia koskevaa ymmärrystä. Näitä kutsutaan tieteessä teorioiksi. Mallit ovat rakennekokonaisuuksia, joista käy ilmi eri osien suhteet toisiinsa ja jotka tuovat esiin kokonaisuudesta sen olennaiset piirteet. Tutkimuksessa malleja käytetään teorian muodostuksen apuvälineinä. (Hirsjärvi et al. 2005, 132, )

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot