LOPPURAPORTTI. 1. Hanketiedot. 2. Hankkeen tausta

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1. Hanketiedot Interreg III A Pohjoinen ohjelman Pohjoiskalotin osaohjelma Tornionlaakson maakuntamuseon uuden perusnäyttelyn suunnittelu Hankkeen tausta Tornionlaakson maakuntamuseo (TLMM) on Suomen opetusministeriön nimeämä maakunnallinen keskusmuseo, jonka toimialue ulottuu aina Simosta Muonioon asti. Rajanläheisen sijaintinsa vuoksi ja myös alueen yhteisen historian ja kulttuurin vuoksi luontevia yhteistyökumppaneita Tornion museotoimelle ovat niin Haaparannan kaupungin kulttuuritoimi, Tornionlaakson neuvoston kulttuurityöryhmä kuin Norrbottenin museo Luulajassa. Kun nähdään museo palvelujen tuottajana, tärkeiksi sidosryhmiksi nousevat myös molempien kaupunkien koulutoimi sekä alueen matkailuyritykset ja muut matkailualan organisaatiot. Tornionlaakson maakuntamuseolla on mittavat ja arvokkaat esinekokoelmat. Esineistä merkittävä osa on myös yleisön nähtävillä perusnäyttelyssä. Nykyinen perusnäyttely on kuitenkin varsin vanha, vanhimmalta osaltaan 45 vuoden ikäinen ja nuoremmaltakin osalta 25 vuoden ikäinen. Suositusten mukaan museon perusnäyttely tulisi uusia jopa viiden vuoden välein. Nykyisen perusnäyttelyn näyttelykieli, esillepano ja tekniikka ovat myös hyvin vanhanaikaisia ajastaan jälkeen jääneitä. Mittavasta kokoelmien esillepanosta huolimatta näyttely ei muodosta aihepiirien kokonaisuuksia eikä kokonaiskuvaa alueen historiasta ja kulttuurista. Näin se on voinut vain auttavasti palvella paikallisia museokävijöitä, koululaisia ja matkailijoita. Myöskään alueen rajanläheistä erikoislaatuisuutta ei tuoda nykyisessä näyttelyssä painokkaasti esiin. Myös saavutettavuuskriteerien täyttyminen on puutteellista nykyisessä perusnäyttelyssä. Lisäksi museorakennus itsessään vaatii pikaista peruskorjausta. Myös näyttely-, varastointi- ja työskentelytiloihin tarvitaan laajennusta. Tornionlaakso on kulttuurinen ja historiallinen kokonaisuus, jota tulisi voida myös kuvata kokonaisuutena, kaikkine yhtäläisyyksineen ja eroavaisuuksineenkin, joita ajan mittaan on syntynyt. 1

2 Alueen historialla ja kulttuurilla on rajanvedon 1809 vaikutuksesta myös laajempaa mielenkiintoa. Lisäksi Haaparannan kaupungilta puuttuu museo, joka kuvaisi kaupungin omaa ja sen lähialueiden historiaa ja kulttuuria. Vuonna 2000 Haaparannalla onkin tehty valtuustoaloite oman museon perustamiseksi. Toisaalta Haaparannan ja Tornion yhteisen museon tarve ja järkevyys on nostettu esiin ja lähdetty selvittämään näiden rajakaupunkien yhteisen museotoimen mahdollisuuksia. Vuonna 2002 Provincia Bothniensiksen yhteyteen perustettiin erillinen museotyöryhmä tätä tarkoitusta varten. Rajalla/På Gränsen hankkeen taustaa vasten nähtynä yhteinen museonäyttely on nähty entistä tarpeellisemmaksi. Rajalla/På Gränsen alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Tornionlaakson maakuntamuseo on saatava mitä pikimmin paremmin hyödynnettäväksi kulttuurikohteeksi ei vain paikallisille asukkaille ja koululaisille vaan myös kasvavan shoppailuturismin mukanaan tuomalle matkailijavirralle Tornion ja Haaparannan seudulle. Tornionlaakson maakuntamuseo kuuluu Rajakartanon kulttuurikeskuksen kokonaisuuteen. Muita Rajakartanon toimijoita ovat Aineen taidemuseo, Tornion pääkirjasto ja Tornion kulttuuritoimisto. Rajakartanon eri toimijoiden yhteistyötä, toimintojen yhteensovittamista ja kävijöiden parempaa palvelemista pyritään edistämään muuttamalla myös maakuntamuseon sisäänkäynti taidemuseon ja kirjaston muodostamalle aukiolle. Näin sisäänkäynti avautuu myös Haaparannan ja Rajalla/På Gränsen alueen suuntaan. Suunnitelmat Rajakartanon alueen peruskorjausta ja muutostöitä varten ovat valmistuneet loppuvuodesta Niihin sisältyy myös maakuntamuseon rakennuksen peruskorjaus, muutos- ja laajennustyöt. 3. Hankkeen organisaatio Hankkeen päähakija on Tornion kaupunki, yhteistyökumppaneita ovat Haaparannan kunta ja Norrbottenin museo. Hankkeen valvojana on toiminut Tiina Marjeta Interreg-sihteeristöstä, hankkeen vastuuhenkilönä museonjohtaja Henri Nordberg ja projektikoordinaattorina Raisa Lantto. Ohjausryhmään kutsuttiin edustajat kaikista hankeosapuolista: Tryggve Kenttä Haaparannan kunnasta, Tapio Salo Haaparannan kunnan kulttuuritoimesta, Henrik Ygge Norrbottenin museosta, Kaisa Rauvala Tornion kaupungista ja museonjohtaja Henri Nordberg Tornionlaakson maakuntamuseosta. Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa hankkeelle nimettiin myös työryhmä, jonka ytimen ovat muodostaneet Tapio Salo, Henrik Ygge, Henri Nordberg ja Raisa Lantto. Työryhmä on toiminut hankkeen operatiivisena elimenä ja sitä on täydennetty käsikirjoitusta varten museoiden museoammatillisella henkilökunnalla. Ohjausryhmä on kokoontunut hankeaikana viisi kertaa. Käsikirjoitustyöryhmä on kokoontunut kymmenen kertaa virallisemmin ja puolenkymmentä kertaa epävirallisemmin erilaisiin työpalavereihin. Ohjausryhmän päätöskokous pidettiin hankeajan ulkopuolella Hankkeen yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda käsikirjoitus ja suunnitelma TLMM:n uudelle perusnäyttelylle, joka esittelee koko Tornionlaakson sekä erityisesti Tornion ja Haaparannan 2

3 historiaa. Hankkeen tulosten pohjalta on tarkoitus toteuttaa perusnäyttelyn rakentaminen osana Rajakartanon tulevia muutostöitä. Hankkeen yhteydessä on ollut tarkoitus pohtia myös muotoja pysyvän Haaparannan ja Tornion museoyhteistyön luomiseksi. Hankkeen aikana on saavutettu sille asetetut tavoitteet. Uutta perusnäyttelyä varten on tuotettu käsikirjoitus Tornionlaakson ja erityisesti Tornion ja Haaparannan rajanylisestä historiasta ja kulttuurista. Käsikirjoituksen kantavana perusteemana on Kohtaamisia rajalla. Sen lisäksi käsikirjoitus jakautuu kahdeksaan alateemaan. Käsikirjoituksen pohjalta on laadittu myös visuaalinen suunnitelma näyttelyn toteuttamiseksi. Visuaalinen suunnitelma sisältää myös valaistussuunnitelman, suunnitelman ääniefektien ja tietotekniikan käytöstä sekä kustannusarvion tulevasta näyttelyn rakentamistyöstä. Hankkeen aikana on selvitetty erilaisia hallinnollisia ja toiminnallisia vaihtoehtoja Tornion ja Haaparannan yhteiseksi museotoimeksi. Niistä annettiin selvitys Tornion kaupungin kulttuuripalvelujen lautakunnalle , joka lähetti asian edelleen tiedoksi Provincia Bothniensikselle ja Haaparannan lapsi- ja nuorisolautakunnalle. Hankkeen aikana on myös pohdittu uutta hakemusta itse näyttelyn rakentamiseksi sekä museorakennuksen peruskorjaamiseksi ja laajentamiseksi. Varsinaista hakemusta ei kuitenkaan jätetty, sillä museorakennuksen ja peruskorjauksen rahoitus on keskeneräinen. 5. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin Hanke on kestänyt ajanjakson Tammikuun 2007 aikana rekrytoitiin hankkeelle koordinaattori, joka aloitti työnsä helmikuun alussa. Helmikuussa laadittiin projektille toteuttamisaikataulu ja tiedotussuunnitelma. Tiedottaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin aloitettiin heti. Käännöstyö kilpailutettiin. Helmikuussa kutsuttiin ohjausryhmä koolle ensimmäistä kertaa. Helmikuussa aloitti toimintansa myös operatiivinen työryhmä. Maaliskuussa jatkettiin tiedottamista. Hanke oli näkyvästi esillä sekä Ruotsin että Suomen puolen mediassa. Yleisöä kutsuttiin myös tutustumaan museon nykyiseen perusnäyttelyyn ja täyttämään asiakaskyselylomake. Museokävijöiden mielipiteitä ja ehdotuksia näyttelystä kerättiin maaliskuusta alkaen aina heinäkuulle asti. Näyttelyn käsikirjoittajien ekskursiot muihin museonäyttelyihin aloitettiin maaliskuussa. Huhtikuussa käsikirjoitustyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Aluksi työskenneltiin ideariihityyppisellä työtavalla ja saatiin aikaan alustava dispositio, pääsisältö ja pääteemat näyttelylle. Myös työnjaosta käsikirjoittamisessa sovittiin. Projektikoordinaattori alkoi pitää ohjausryhmää ajan tasalla projektin toimista sähköpostiviestein. Toukokuussa hanke oli jälleen esillä mediassa: Eurooppa-päivän yhteydessä järjestettiin yleisölle vapaa pääsy museoon ja mahdollisuus keskustella projektikoordinaattorin kanssa perusnäyttelystä ja sen uusimisesta. Kutsua levitettiin tiedotusvälineiden kautta, kirjastojen ilmoitustauluilla ja sähköpostitse kulttuuritoimien kautta. Käsikirjoitustyöryhmän toukokuun kokouksessa 3

4 työryhmäläisiä informoitiin kyselyn tuloksista ja Eurooppa-päivänä yleisöltä saadusta palautteesta. Toukokuussa työryhmässä alettiin suunnitella visuaalisen suunnittelun kilpailuttamista. Kesäkuussa työryhmä tutustui Lapin maakuntamuseoon ja Arktiseen keskukseen. Käännöspalvelujen toimittaja vaihdettiin toiseen aiemman toimittajan epävarman laadun ja hitauden vuoksi. Ohjausryhmä kokoontui 11. kesäkuuta. Aiheina olivat tiedottaminen, kysely ja Eurooppa-päivä, kääntäjän vaihtaminen, käsikirjoituksen eteneminen, visuaalisen suunnittelijan kilpailutus sekä toteutuneet kulut ja alustava väliraportti. Tarjouspyynnöt perusnäyttelyn visuaaliseksi suunnitteluksi lähetettiin 15. kesäkuuta viidelle ruotsalaisella ja viidelle suomalaiselle toimittajalle. Valinta tehtiin ohjausryhmän kokouksessa 13. heinäkuuta. Valintaa valmisteli samana päivänä kokoontunut käsikirjoitustyöryhmä. Tarjoukset oli saatu kahdelta ruotsalaiselta ja neljältä suomalaiselta toimittajalta. Valituksi tuli Tmi Takt Ylöjärveltä Suomesta. Valinta oli yksimielinen. Valinta vahvistettiin Tornion kaupunginhallituksen kokouksessa 6. elokuuta. Yhteydenpito arkkitehti Taina Väisäsen (Takt) ja projektikoordinaattorin välillä aloitettiin jo heinäkuussa. Heinäkuun 26. päivänä postitettiin ensimmäinen väliraportti ja maksatushakemus Interreg-sihteeristölle ja Lapin liittoon. Heinäkuussa, arkkitehdin valinnan jälkeen, hanke oli jälleen esillä Suomen puolen mediassa toimittajien oman aloitteellisuuden ja kiinnostuksen pohjalta. Heinä-, elo- ja syyskuussa ekskursiot muihin museoihin jatkuivat. Käsikirjoitustyöryhmän jäsenet tekivät näitä ekskursioita omaan toimenkuvaansa liittyen. Norrbottenin museon henkilökuntaa vieraili TLMM:ssa ja tutustui nykyiseen perusnäyttelyyn ja kuuli tulevista suunnitelmista. Syksyn toimien alkaessa museon henkilökuntaa informoitiin tulevasta. Myös asiakaskyselyn tuloksista tiedotettiin koko henkilökunnalle. Ensimmäinen yhteinen palaveri näyttelyarkkitehdin ja työryhmän kesken pidettiin syyskuun 4. päivänä. Lokakuussa näyttelyarkkitehdin ja käsikirjoitustyöryhmän yhteistyö tiivistyi. Yhteisiä palavereja oli kaksi. Niiden välillä tieto kulki sähköpostitse. Arkkitehdin luonnoksia kommentoitiin ja muutosehdotuksia esitettiin kokousten välillä sähköpostitse. Näyttelyn käsikirjoitukseen pohjaava visuaalinen ilme alkoi hahmottua. Näyttelyn käsikirjoittamiseen rekrytoitiin lisää asiantuntemusta Oulun yliopistosta ja Luulajan teknillisestä yliopistosta. Myös meänkielen asiantuntijoita konsultoitiin sekä Oulun ja Helsingin yliopistoista että Tukholman yliopistosta. Myös ruotsalaiseen free lancer toimittajaan pidettiin yhteyttä ja neuvoteltiin radiodokumentin käytöstä perusnäyttelyä elävöittämässä. Hankkeen alkuvaiheessa kirjoittaminen oli ollut pääosin TLMM:n museoammatillisen henkilökunnan aikaansaannosta. Lokakuussa tiedottamista jatkettiin. Lehdistö oli koolla museossa ja uutisoi hankkeen saavuttamista tuloksista ja erityisesti näyttelyn tulevasta visuaalisesta asusta näyttävästi. Myös molempien kaupunkien kulttuurilautakuntia informoitiin hankkeesta ja sen tuloksista lautakuntien yhteiskokouksessa lokakuun alussa. Ohjausryhmän neljäs kokoontuminen järjestettiin Luulajassa. Kokoukseen osallistui myös hankkeen valvoja Tiina Marjeta. Kokouksessa esiteltiin projektin väliraportti heinäkuulta, 4

5 käsikirjoituksen ja visuaalisen suunnittelun eteneminen, tiedotuksen onnistuminen sekä projektin loppuaikataulua ja toimia. Hallinnollisten vaihtoehtojen kartoitus aloitettiin. Kokouksessa nousi esille myös mahdollisuus anoa projektille lisäaikaa aina helmikuun 2008 loppuun asti. Loka- ja marraskuun aikana tehtiin myös ylimääräinen väliraportti ajalta Marraskuun alussa museoon kutsuttiin matkailualan yrittäjiä ja organisaatioita Torniosta ja Haaparannalta. Projektia, sen saavuttamia tuloksia ja museon uuden perusnäyttelyn tarjoamia mahdollisuuksia matkailuelinkeinolle esiteltiin. Tilaisuudessa kuultiin myös matkailualan toimijoiden ideoita ja näkemyksiä näyttelyn hyödyntämisestä. Myös Tornion koulutoimen edustaja osallistui tilaisuuteen. Haaparannan koulutointa informoitiin projektista rehtorien kokouksessa 15. marraskuuta. 5

6 Marraskuun 16. päivänä työryhmä ja arkkitehti kokoontuivat jälleen viimeistelemään yhteisiä näkemyksiään ja sovittamaan yhteen käsikirjoitusta ja visuaalista suunnitelmaa. Tuolloin saatettiin todeta, että ollaan melko lähellä hankkeen lopullista tavoitetta. Saman päivän aikana työryhmän ydin ja näyttelyarkkitehti kävivät informoimassa kaupunkien johtoa hankkeessa saavutetuista tuloksista ja kuulemassa mahdollisuuksista viedä rakennusprojektin rahoitusjärjestelyjä eteenpäin. Joulukuun 3. päivänä, kun työryhmä kokoontui viimeiseen yhteiseen palaveriinsa arkkitehdin kanssa ja kun myös ohjausryhmä kokoontui, käsillä olivat valmiit suunnitelmat TLMM:n uudeksi perusnäyttelyksi. Hankekoordinaattori lopetti työnsä vuoden 2007 lopulla. Anotun jatkoajan eli tammikuun sekä helmikuun raportointivaiheen operatiivisesta työskentelystä vastasi hankevastaava Henri Nordberg. Asiantuntija-apua molempien maiden korkeakouluista hankittiin näyttelyn käsikirjoitukseen. Sekä Oulun, Helsingin että Tukholman yliopistoa ja Luulajan teknillistä korkeakoulua konsultoitiin asiassa. Oulun yliopiston arkeologian laboratorion kanssa yhteistyö saatiin alkuun hyvissä ajoin. Identiteettiä ja mm. meänkieltä käsittelevään käsikirjoituksen osaan neuvottelut asiantuntijoiden kanssa venyivät pitkälle. Hyvä yhteistyö saatiin aikaan loppuvuodesta ja asiantuntemusta tilattiin tutkijoilta Helsingin yliopistosta, Tukholman yliopistosta ja Luulajan teknillisestä korkeakoulusta. Erityisesti tämän osion loppuun saattamiseksi projektille anottiin lisäaikaa tammikuun loppuun 2008 asti. Voidaan katsoa, että projekti on onnistunut hyvin. Päätavoite oli saada aikaan näyttelykäsikirjoitus ja siihen pohjaava visuaalinen suunnitelma Tornionlaakson maakuntamuseon uudeksi perusnäyttelyksi Päätavoite on toteutunut. Lisäksi voidaan todeta, että näyttelyn sisällöllisessä puolessa päästiin tavoitteeseen: tuleva perusnäyttely kuvaa rajanylistä historiaa ja kulttuuria, huomioi koko Tornionlaakson ja painottaa erityisesti kaupunkien Tornio ja Haaparanta yhteistä ja erillistä historiaa. Rajan problematiikka on kulkenut suunnittelutyössä mukana sen alkumetreiltä aivan loppuun asti. Lopputuloksena paljoille pohdinnoille siitä, miten rajaa näyttelyssä käsitellään, päädyttiin toteuttamaan se näyttelyn perusteemassa Kohtaamisia rajalla ja käsittelemään rajaa ja sen muutoksia myös erillisessä osiossa. Hankkeen aikana oli tarkoitus pohtia myös Haaparannan ja Tornion yhteisen museotoimen hallinnollisia kuvioita. Selvitys siitä on tehty ja saatettu tiedoksi myös molempien kaupunkien hallintoon sekä Provincia Bothniensikselle. Ongelmia hankkeen toteutuksessa ilmeni vain aikapulan vuoksi. Käytännössä työhön on voitu käyttää vain 11 kuukautta, mikä on lyhyt aika suhteutettuna projektin päätavoitteeseen. Projektikoordinaattori aloitti työnsä helmikuun alussa ja siitä lähtien projektin käytännön toimia on voitu tehokkaasti toteuttaa. Koko näyttelytyöryhmän ja myös loppuvuodeksi rekrytoidun näyttelyarkkitehdin kiitokseksi kuuluu, että lyhyen projektiajan vuoksi työtä on tehty aivan projektiajan loppuun asti ja näin tavoitteet saavutettu. Aika- ja resurssipula on vaivannut hankkeen aikana erityisesti ruotsalaisia hankekumppaneita, Norrbottenin museota ja Haaparannan kuntaa. Molemmilla on ollut vaikeuksia rekrytoida työntekijöitä näyttelyn käsikirjoitustyöhön. Vielä saavutettuina tuloksina, joita ei varsinaisesti hankepäätöksessä ole mainittu, voidaan todeta, että projektinaikainen tiedottaminen onnistui varsin hyvin. Median edustajat saatiin useaan otteeseen tulemaan museoon. Hanke oli näyttävästi esillä mediassa pitkin vuotta ja sitä kautta ns. suurelle yleisölle levisi koko ajan tietoa hankkeesta. Tästä syystä ja myös yleisölle tarjotusta 6

7 mahdollisuudesta osallistua näyttelyn ideointiin varmaankin johtuu se, että kiinnostus ja odotukset maakuntamuseon uusimiseen ovat saadun palautteen mukaan kasvaneet paikallisten asukkaiden keskuudessa. Positiivisena tuloksena voidaan kirjata myös se, että matkailualan toimijat saatiin tulemaan museoon ja sitä kautta viritettyä heidän odotuksiaan museon palveluita kohtaan. Siltä pohjalta on hyvä rakentaa tulevaa yhteistyötä uuden perusnäyttelyn saattamiseksi myös turismin voimavaraksi. Hankkeen aikana heräteltiin myös Tornion ja Haaparannan koulutoimien kiinnostusta uuteen perusnäyttelyyn ja sen suomiin mahdollisuuksiin opetuksessa. Hanke onnistui myös verkostoitumisessa. Päätoimijoiden ja samalla hankeosapuolten, Tornionlaakson maakuntamuseon, Norrbottenin museon ja Haaparannan kunnan kulttuuritoimen välille on syntynyt uutta yhteistoimintaa. Myös muita verkostoja luotiin ja vahvistettiin, joista edellä mainittuna jo matkailu- ja koulutoimi. Yliopistojen asiantuntemusta hyödynnettiin. Erityisenä ansiona voidaan pitää myös visuaalisen suunnittelijan rekrytoinnin onnistumista. Rekrytointi tapahtui hankkeen tulosten kannalta oikeaan aikaan noin puolivälissä, kun itse sisällöllinen käsikirjoitus oli vielä kesken. Näin saatiin visualisti mukaan työryhmän työskentelyyn. Yhteistyö on toiminut vuoropuheluna ja on ollut erittäin onnistunutta ja tuloksekasta. 6. Hankkeen talous 7. Hankkeen tulokset Ohjelma-, kehitys-, toimenpidekokonaisuuden ja omien indikaattoreiden toteutuminen: Odotetuissa tuloksissa kohdassa 2 mainitaan ohjelmaindikaattorina kulttuuritoimintojen lukumäärä ja tavoitteeksi on asetettu 200/vuosi. Rajat ylittävänä kehitysindikaattorina yhteisten kulttuuritoimintojen lukumäärä on ajateltu sadaksi vuodessa. Tässä kohden projektianomuksessa on ajateltu projektin tuloksia tulevaisuudessa - sitten, kun uusi perusnäyttely on valmis ja avoinna 7

8 yleisölle. Itse tämän hankkeen toteutumisaikana, vuoden 2007 aikana, ei hankkeen tuloksena kyseisiin tavoitteisiin voida päästä. Sama koskee kulttuuritoimintoihin osallistuneiden määrää, joksi tavoitteeksi on asetettu 12000/vuosi. Se on tavoitteena ja kävijämääränä realistinen sitten, kun perusnäyttely on uudistettu ja avattu. Myös omissa indikaattoreissa esitetty kävijämäärän lisääntyminen merkittävästi on realistinen tavoite myöhemmässä vaiheessa, ei tämän hankkeen aikana. Rajat ylittävät kehitysindikaattorit ovat toteutuneet hyvin. Yhteistyöhön osallistuneita viranomaisia ja organisaatioita ovat: Norrbottenin museo, Haaparannan kunta ja sen kulttuuritoimi, Tornion kaupunki ja sen kulttuuritoimi. Myös matkailualan organisaatiot ja molempien kaupunkien koulutoimi aktivoitiin mukaan hankkeen loppuvaiheessa. Koko valtakunnan tasolla kahden maan korkeakoulut verkostoituivat hankkeeseen asiantuntijaeliminä. Erityisesti Tornion kaupungin ja Haaparannan kunnan kulttuuritoimien yhteistyö on entisestään vahvistunut projektin aikana. Yhtenä tavoitteena ollut selvitys näiden kaupunkien yhteisen museotoimen hallinnollisesta muodosta on tehty. 8. Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankevaiheen jälkeen Hanke päättyy kuukauden jatkoajan jälkeen tammikuussa Hankkeen tuloksena syntyi suunnitelma Tornionlaakson maakuntamuseon uudesta rajanylisestä perusnäyttelystä. Hankkeen yhteydessä pohdittiin myös Tornion ja Haaparannan pysyvää museohallinnollista yhteistyötä. Mahdollinen uuden hallinnon käynnistyminen kytkeytyy Suomen seuraavien kunnallisvaalien yhteyteen (2009). Interreg-rahoitushakemusta uuden perusnäyttelyn toteuttamiseksi ( e) ei jätetty, koska hanke kytkeytyy Tornionlaakson maakuntamuseon rakennuksen peruskorjaukseen ja laajennukseen, jonka rahoitus on edelleen auki. Hankeosapuolet pyrkivät vuoden 2008 aikana neuvottelemaan rakennushankkeen rahoituksesta. Rakennushanke ja perusnäyttelyn uudistaminen kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Näyttelyrakentamisen Interreg-hakemus tehdään rakennushankkeen töiden rahoituksen varmistuttua. Liitteet: Hankkeessa tuotettu materiaali Suunnitelma Tornionlaakson maakuntamuseon uudesta perusnäyttelystä Muistio Tornioin ja Haaparannan museohallinnollisesta yhteistyöstä Käsikirjoitusaineistoa 344 konekirjoitusliuskaa (ei mukana) Hankevastaava Henri Nordberg Ohjausryhmä