TERVEYDENHOITOPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITOPALVELUT"

Transkriptio

1 Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka TERVEYDENHOITOPALVELUT Vertaileva tutkimus koulutussektorin työpaikkakäytännöistä kymmenessä eurooppalaisessa maassa

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET ESIPUHE ii iii iv 1. Johdanto 1 2. Taustaa kansalliset kontekstit 2 3. Lainsäädäntö Kansainvälinen lainsäädäntö Pätevyyksien tunnustaminen 6 4. Interkulttuurisen työpaikan haasteita Kieli Kommunikaatiotyylit Kulttuuriset arvot ja käytännöt Rasismi, syrjintä, ennakkoluulot Hyviä käytäntöjä Kieliongelmien ratkominen Romaniterveysvälittäjät Bulgariassa Mentorointi ja vertaistukijärjestelmät Pätevyyksien tunnustaminen Kulttuurisen monimuotoisuuden virkamies Valtakunnallinen interkulttuurisen terveydenhoidon projekti Irlannissa Johtopäätöksiä ja suosituksia 26 ii

3 Kiitokset Tämä terveydenhoitoraportti on Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) projektiyhteistyön tuote. Yhteistyökumppanit ovat seuraavat: Dublin City University, Irlanti; European Centre for Education and Training (ECET), Bulgaria; Institut für Projektbegleitung und Kompetenzentwicklung - Pro-Kompetenz, Saksa; Hellenic Regional Development Center (HRDC) Kreikka; Västra Nylands folkhögskola, Suomi; CONFORM - Consorzio Formazione Manageriale, Italia; Mangfold i Arbeidslivet MiA, Norja; Academy of Humanities and Economics in Lodz, Puola; Göteborgs Universitet, Ruotsi; University of Westminster, Iso-Britannia. EIW projektin yhteistyöjäsenet kiitollisena tunnustavat Euroopan yhteisön Leonardo da Vinci II ohjelman myöntämän rahoituksen. Tämän terveydenhoitoraportin sisältö on pääosin peräisin jokaisen yhteistyöinstituution tuottamista EIW projektin kansallisista raporteista, täydennyksiä on tarvittaessa saatu lisätutkimusten ja lähteiden avulla. Valtioiden rajat ylittävien analyysien tuottamiseen ja sektorikohtaisten raporttien suunnitteluun ja luomiseen osallistunut työryhmä koostui neljän yhteistyöinstituution jäsenistä: Aileen Pearson-Evans ja Frieda McGovern (DCU), Boian Satchev (ECET), Radu Szekely (Västra Nylands folkhögskola) sekä Brunella Maio ja Andrea Marella (Conform). Haluaisimme kiittää kaikkia niitä henkilöitä ja instituutioita, jotka ovat antaneet panoksensa yhteistyöhön, mukaan lukien tutkijamme ja sosiaaliset kumppanimme, jotka auttoivat meitä tapaustutkimusten kanssa ja myöhemmin avustivat meitä arvioimaan ja levittämään tutkimuksiamme. Tämän terveydenhoitoraportin tutkimustyöstä, kokoamisesta, kirjoittamisesta ja toimittamista vastasi Radu Szekely (Västra Nylands folkhögskola, Suomi). Toimittaja kiittää Nataliya Berbyuk-Lindströmiä Göteborgin Ylipistosta, jonka projektin sisällä tuotettua Ruotsin terveydenhuollon tapaustutkimusta on käytetty laajasti tämän raportin perusteena. Copyright 2007 Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) projektiyhteistyö. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun uudelleen tuottaminen ja jakelu ovat luvanvaraisia, paitsi mainostarkoituksissa, edellyttäen että EIW projektiyhteistyö mainitaan lähteeksi. Tämä projekti on suoritettu Euroopan yhteisöjen tuella. Tämän projektin sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan yhteisön asemaa, eikä siihen liity minkäänlaista vastuuta Euroopan yhteisön puolelta. iii

4 Esipuhe Eurooppalaiset työpaikat ovat kokemassa suuria muutoksia. Taloudelliset ja poliittiset muutokset Euroopassa viimevuosikymmenten aikana ovat vaikuttaneet alueella elävien, työskentelevien ja koulutettujen kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Euroopan unionin laajentuminen yhdessä mantereen monissa osissa olevan työvoimapulan kanssa, on luonut tasaisen kasvun liikkuvuudessa niin ETA-maiden välillä, ja niiden ulkopuolelta. Tämä on suuntaus, joka todennäköisesti vain jatkuu ja laajenee. Kuinka samankaltaisia ovat eri sektoreiden ja valtioiden esittämät haasteet ja mahdollisuudet? Mitä sudenkuoppia tulee välttää, ja mitä esimerkkejä hyvästä käytännöstä voidaan jakaa EU-maiden välillä? Millainen tarve interkulttuuriselle koulutukselle on, ja miten tähän tarpeeseen voitaisiin parhaiten vastata? Nämä ovat eräitä keskeisiä kysymyksiä, jotka innoittivat kehittämään Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka projektin (EIW, ). Alun perin käsite otettiin käyttöön Irlannissa, DCU:ssa ja se rahoitettiin EU:n Leonardo da Vinci II ohjelman avulla. EIW projekti laajeni kymmenen yhteistyömaan välityksellä Euroopan halki, pohjoisesta etelään ja lännestä itään, vanhimmista EU:n jäsenvaltioista uusimpiin, pitkän historian ulkomaalaisten integroimisesta työvoimaan omaavista maista sellaisiin, joille interkulturalismi on täysin uusi ilmiö. EIW projektin keskeinen lopputulos, ja tämän terveydenhoitoalan raportin pääasiallinen tavoite, on luoda silmäys sektorikohtaisiin työkäytäntöihin läpi Euroopan, perustuen kansallisiin tilanne analyyseihin ja työpaikkatapaustutkimuksiin. Jokaisessa yhteistyömaassa suoritettiin tutkimusta useilla yksityisen, julkisen ja koulutussektorin työpaikoilla. Johtajien, työntekijöiden ja asiakkaiden/palvelun käyttäjien näkemyksiä niin isäntä- kuin maahanmuuttajayhteisöistä tutkittiin ja vertailtiin. Tämän jälkeen kymmenen maan EIW raporteista tehdyt löydöt koottiin yhteen, jotta voitaisiin tuottaa kolme valtioiden rajat ylittävää vertailevaa raporttia seuraavilla avainaloilla: Liiketalous (PK-yritykset), sosiaalipalvelut (terveydenhoito) ja koulutus (keskittyen akateemiseen koulutukseen perus-, keski- ja korkea-asteella). Tämä terveydenhoitoalan raportti tähtää tuottamaan informaatiota, joka auttaisi päättäjiä ja ammatinharjoittajia tunnistamaan interkulttuurisen koulutuksen tarpeen ja Euroopan sisäiset hyvää käytäntöä osoittavat reaktiot, sekä ilmoittaa yleiseurooppalainen tehokkaiden interkulttuurisen koulutusmateriaalien standardi. EIW projektin tuloksena on syntynyt myös koulutusmateriaaleja (DVD ja käsikirja), jotka pohjautuvat tästä sektorikohtaisessa raportista ja kymmenestä erillisestä EIW:n kansallisessa raportista kerättyihin tietoihin, jotka toivottavasti auttavat johtoa ja työntekijöitä kehittämään integraatioprosessia ja interkulttuurista harmoniaa työpaikalla entistäkin tehokkaammin. Tämä raportti ei ole millään muotoa kaiken kattava; välttämätön valitsemisprosessi pakotti meidät jättämään paljon materiaalia ulkopuolelle, josta olisi saattanut olla hyötyä mahdolliselle käyttäjäkunnalle. Yksityiskohtaisempaa tietoa, ja lisätietoa harjoitusmateriaaleista löytyy kotisivuiltamme (www.eiworkplace.net). iv

5 1. Johdanto Yleisesti ottaen etninen monimuotoisuus ei ole uusi asia terveydenhoidossa ja kautta Euroopan useita politiikkoja ja käytäntöjä on otettu käyttöön erilaisuuksien tunnustamiseksi ja tukemiseksi tällä alalla. Terveyspalveluiden rooli kulttuurisen monimuotoisuuden ja maahanmuuton suhteen ei ole ajoittunut vain kapeaan sairaanhoidon osaan, vaan se tähtää voittamaan haittoja kaikissa muodoissa ja kohtaamaan tiettyjen ryhmien, mukaan lukien etnisten vähemmistöjen, erityistarpeet. Terveyden parantaminen säilyy tärkeänä asiana kaikille hallinnoille ja terveydenhoitoon pääsyn tulisi säilyttää asemansa hallitustenvälisessä yhteistyössä Euroopassa. Mahdollisuus terveyspalveluihin on erityisenä huolenaiheena nyt, kun monet etniset vähemmistöyhteisöt, joita perustettiin maihin ympäri Euroopan 1900-luvun loppupuolella, ikääntyvät, ja tulevat todennäköisesti tarvitsemaan enemmän tällaisia palveluita seuraavien 20 vuoden aikana. Etnisyys saattaa silti olla avaintekijä terveydellisissä epäoikeudenmukaisuuksissa, ja käänteinen hoitolaki jonka mukaan ne yhteisöt, jotka eniten tarvitsevat hoitoa, ovat juuri niitä, jotka todennäköisesti jäävät ilman tarvitsemiaan palveluita on yhä voimassa liian monessa osassa Eurooppaa. Asialla saattaa olla vain vähän tekemistä hallintojen varsinaisten terveydenhoidon järjestämisen kanssa. Periaatteessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet terveydenhoitoon ja useimmiten mahdollisuuden tiellä ovatkin kulttuuriset säännöt, kuten tulemme myöhemmin huomaamaan, ja tästä johtuen on otettava erilaisia keinoja käyttöön, kun toimitaan eri etnisten ja maahanmuuttajaryhmien kanssa. Lisäksi jotkin etniset tai maahanmuuttajaryhmät saattavat kokea syrjintää terveydenhoidon ammattilaisten taholta. Toisinaan palveluntarjoajien puolelta tuntuisi olevan puutetta kulttuurisesta tietoisuudesta, mikä saattaa johtaa syrjintään ja ennakkoluuloihin. Kulttuurinen monimuotoisuus ei näy vain terveydenhoitopalveluita käyttävien joukossa, eli käyttäjäkunnassa; läpi Euroopan sairaalat palkkaavat yhä enemmän ulkomaalaista työvoimaa huolehtimaan terveyspalveluiden tarjoamisesta. Tämä johtaa usein vanhojen ja tuttujen hierarkioiden kyseenalaistamiseen ja niiden korvaamiseen uusilla. Uusi heterogeenisempi työvoima luo työelämään vaikuttaviin kulttuurisiin eroavaisuuksiin liittyviä haasteita, kuten konfliktin ratkaisu, erot valtaetäisyyteen suhtautumisessa hohdon ja alaisten välillä, asenteet työtä kohtaan, odotukset käytöstä kohtaan ja sosiaalisesti hyväksyttävät standardit ja periaatteet. Tämä raportti tutkii erityisesti terveydenhoidon tilaa niissä kymmenessä maassa, jotka ottivat osaa tähän tutkimukseen ja tekee myös yleiskatsauksen joihinkin terveydenhoitoon liittyviin taloudellisiin seikkoihin Euroopassa. Tarkoituksena ei ole antaa kaiken kattavaa kuvaa Euroopan terveyspalveluista, vaan vertailla yhteistyömaiden kokemuksia interkulttuurisesta työpaikasta, keskittyen samanlaisuuksiin ja eroavaisuuksiin, sekä nostaa esiin asioita, jotka voivat olla avuksi työntekijöille sekä maahanmuuttajatyöntekijöille ja heidän isäntämaan kollegoilleen. Raportti ottaa käytännönläheisen näkökannan siihen, mitä työpaikoilla tapahtuu ja yrittää antaa suosituksia, miten terveydenhoitosektorin työpaikoilla nousevien päivittäisten ongelmien kanssa voisi tulla parhaiten toimeen. Raportin kokoamiseen käytettiin Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) projektiin osallistuneiden maiden kansallisissa raporteissa esitettyjen tapaustutkimusten analysointia ja vertailua. Löydökset tulisikin nähdä toisen asteen analyysina tästä materiaalista, joka nostaa esiin yhteisiä teemoja. Raporttiin kuuluu myös yleistietoa laeista ja säädöksistä, jotka tukevat henkilöstön liikkuvuutta terveydenhoitosektorilla, sekä viitteitä toimenpiteisiin, joita tulisi ottaa käyttöön useilla tasoilla päättäjistä yksittäisiin työpaikkoihin jotta voitaisiin varmistaa interkulttuurisen työvoiman onnistunut kasvu. 1

6 2. Taustaa kansalliset kontekstit Kulttuurinen monimuotoisuus vaihtelee merkittävästi niiden kymmenen maan kesken, jotka ovat tämän analyysin kohteena. Ensimmäinen selvä ero on niiden Länsi-Euroopan maiden, jotka ovat vastaanottaneet maahanmuuttajia koko lähihistoriansa ajan (esim. Iso-Britannia, Saksa) ja niiden Itä- Euroopan maiden, joissa maastamuutto on ollut nykyajan vallitseva piirre (esim. Bulgaria, Kreikka), välillä. Toiseksi, osalla maista on ollut perinteisesti varsin heterogeeninen etninen rakenne historiallisista syistä johtuen (esim. Suomi, Bulgaria, Puola), kun taas toisilla mailla on ollut perinteisesti homogeenisempi väestö (esim. Irlanti, Norja). Kolmanneksi, osa maista on kokenut tasaisen kulttuurisen monimuotoistumisen prosessin maahanmuuton kautta suhteellisen pitkän ajanjakson myötä (esim. Ruotsi, Italia) kun taas toiset ovat saaneet todistaa rajua kasvua maahanmuutossa lyhyen, ja viimeaikaisen, ajanjakson aikana (esim. Suomi, Irlanti). Samassa linjassa näiden kehityssuuntien kanssa on myös maahanmuuttajien prosentuaalinen määrä terveydenhoidossa, niin asiakkaina kuin henkilökunnan jäseninä, joka vaihtelee merkittävästi maasta toiseen. Etnisten vähemmistöryhmien edustajien määrä terveydenhoidon työvoimassa vaihtelee myös suhteessa maahanmuuttajien määrään koko maan työikäisten keskuudessa. Joissain maissa työvoiman/henkilökunnan koostumus heijastaa kulttuurien kirjoa, erityisesti niissä maissa, joilla on pitkä historia maahanmuutosta; toisissa maissa, tyypillisesti niissä, joissa maahanmuuttoa on ollut vasta vähän aikaa, tai joissa maahanmuuttajien lukumäärä on alhaisempi, näin ei vielä ole. Iso- Britanniassa ja Irlannissa terveydenhoidon parissa työskentelevien maahanmuuttajien määrä on varsin sama verrattuna maissa asuvien maahanmuuttajien prosentuaaliseen osuuteen; Ruotsissa ja Norjassa se on korkeampi ja kasvaa voimakkaasti; Suomessa, Saksassa ja Italiassa se on pienempi, mutta kasvaa vakaasti; Bulgariassa, Kreikassa ja Puolassa se pysyttelee huomattavasti alhaisempana. Syyt etnisten vähemmistöjen alhaisempaan edustukseen terveydenhoidon työvoimassa ovat yhtälailla vaihtelevia, monien liittyessä jokapäiväisiin haasteisiin, joita kuvaillaan myöhemmin tässä raportissa (kts. kappale 4). Joskus kuitenkin syyt ovat yleislaatuisempia, liittyen kyseessä olevan maan lakijärjestelmään tai sosiaaliseen rakenteeseen. Esimerkiksi Kreikan perustuslain mukaan vain Kreikan kansalaiset täyttävät kelpoisuusvaatimukset julkisen sektorin virkoihin 1. Esiin nouseva monikulttuurinen yhteiskunta vaatii kuitenkin uusien arvojen luomista, jotka ohjaavat terveydenhoitopalveluiden tarjoajia; ja vaikka tällä hetkellä maahanmuuttajien tarve julkisten palveluiden, kuten sairaaloiden, käytölle ei ole ollut yletöntä, saattaa se muuttua ratkaisevasti tulevien vuosien aikana, laittomien maahanmuuttajien aseman laillistamisen ja heidän perheidensä jälleen yhdistämisen takia (yksityiskohdat, kts. EIW: Kreikka Bulgaria, Italia ja Puola edustavat myös mielenkiintoisia tapauksia sillä periaatteessa näiden maiden yleisellä sektorilla ei ole maahanmuuttajatyöntekijöitä mutta terveydenhoito on tyypillinen poikkeus kaikissa maissa. Bulgaria ja Puola ovat vastatusten uuden ja tuntemattoman tilanteen kanssa, kun viranomaisten on pian houkuteltava ulkomaalaista henkilökuntaa korvatakseen maan omaa terveydenhoitohenkilökuntaa etenkin huippupäteviä lääkäreitä jotka lähtevät maista löytääkseen parempipalkkaisia töitä muualta EU:n alueelta. Sekä Bulgariassa että Puolassa on suhteellisen suuri romanivähemmistö, joiden pääsy terveydenhoitopalveluihin säilyy haasteena (esimerkki hyvästä käytännöstä Bulgariassa, kts. kappale 5). Italiassa on todistettu merkittävää nousua ulkomaalaisten hoitajien ja hoidonantajien (kuvaus ammatista, kts. EIW: Italiawww.eiworkplace.net) lukumäärän kasvussa. Vuonna 2002 Italiassa oli 2600 ulkomaalaista hoitajaa, jotka olivat kotoisin yli 50 valtiosta 1 Huom. Tämä tuntuu olevan ristiriidassa kaikille EU:n kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet tarjoavan käytännön kanssa 2

7 maailmassa; tämä edusti noin 1% terveydenhoitoalan koko työvoimasta. Vuoteen 2006 mennessä tämä luku kolminkertaistui. Tämä johtuu osittain kotimaan työmarkkinoiden kyvyttömyydestä tuottaa tarvittavia työntekijöitä, mutta myös maahantulon vapauttamisesta työluvan kanssa, joka oikeuttaa toimimaan hoitajana: tämä ammatti ei ole enää vuosittaisten kiintiöiden alaisena mitä tulee maahanmuuttajatyöntekijöihin, mutta se on vapautettu kaikista ylärajoista. Mitä tulee toiseen ammattiryhmään hoidonantajiin, on heitä Italiassa noin 1,5 miljoonaa, joista 85% on muita kuin EU:n kansalaisia: 40% näistä tulee Etelä-Amerikasta, Salvadorista, Perusta ja Ecuadorista, 30% Filippiineiltä, 10% Etu-Intian niemimaalta (etenkin Sri Lankasta), loppujen ollessa kotoisen Itä- Euroopasta (entisestä Jugoslaviasta). Terveydenhoitoalan työympäristö on kokenut suuria muutoksia myös Irlannissa viime vuosina, johtuen toisaalta suuresta ja nopeasta kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymisestä yhteiskunnassa joka on johtanut kulttuurisesti monimuotoiseen potilaskuntaan, ja toisaalta johtuen myös irlantilaisen hoitohenkilökunnan pulasta joka on johtanut aktiiviseen rekrytointiin useista eri maista. Vaikka yleistä tilastotietoa ei ollut tarjolla eri kulttuureista kotoisin olevan henkilökunnan palkkauksesta terveysalalle, pystyi st. Jamesin sairaala (suuri akateeminen koulutussairaala Dublinissa) toimimaan tyyppiesimerkkinä. Henkilökuntaa sairaalassa on n Henkilökunnan rekisteröityjä hoitaja-asemia on 1200, joista 518 on EU:n ulkopuolelta, 16 eri maasta ja 45 EU:sta. Tänä päivänä ulkomaalaiset hoitajat edustavat noin puolta koko hoitohenkilökunnasta. Myös eineuvottelevien lääkäreiden tapauksessa ulkomaalaisten osuus on noin 50% kokonaismäärästä. Suurin osa rekrytoiduista tulee Filippiineiltä, Intiasta ja Etelä-Afrikasta, pieniä lukumääriä tulee myös useista muista maista kuten USA:sta, brittiläisen kansainyhteisön maista ja EU:sta. Myös ulkomaalaisten terveydenhoitoavustajien lukumäärä on kokenut terävän kasvukauden viime vuosina. Vastauksina näihin kehityksiin, irlantilaisen terveyspalveluiden toimeenpanoelimen valtakunnallinen sosiaalisen mukaan lukemisen ohjauskomitea (NSISC), aloittaa valtakunnallisen interkulttuurisen terveydenhoidon projektin. Keskeistä tälle koulutusohjelmalle on henkilöstöpäälliköiden interkulttuurisen työkyvyn kehittäminen sekä toimet kehittää terveydenhoitoympäristöä niin, että hoito annetaan kulttuurisesti hienotunteisella tavalla (projektin keskeinen sisältö on esitelty myöhemmin, luvussa 5.6). Irlantilainen Valtakunnallinen interkulttuurinen terveysstrategia , joka on tarkoitus julkaista vuoden 2007 loppuun mennessä, muodostaa erittäin kattavan tietopaketin kuinka tukea henkilökunnan ja palvelun käyttäjien yhteistyötä ja kuinka tiedottaa etnisille vähemmistöryhmille terveydenhoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Strategiaan sisällytetty toimintasuunnitelma, joka käyttää lähteinään kansainvälisiä hyvän käytännön malleja sekä valtakunnallisen rasismin ja interkulturalismin konsultaatiokomitean suosituksia, tähtää sen varmistamiseen, että mukaan lukevia kulttuurisesti hienotunteisia strategioita harjoitetaan organisaatioissa kolmella keskeisellä alueella: organisaationaalinen henki, työpaikan ilmapiiri ja interkulttuurisen koulutuksen tukemiseen tarvittavat palveluelementit. Terveydenhoitoala Saksassa ja erityisesti Mecklenburg-Vorpommernin alueella on lisääntyvässä määrin interkulttuurinen. Tämä koskee asiakaskuntaa, mikä on luonnollinen seuraus lisääntyneestä monimuotoisuudesta, mutta myös terveydenhoitopalveluiden johtoa ja henkilökuntaa. Jälkimmäisen kasvuun vaikuttaa henkilökunnan puute valtakunnallisella tasolla, ja tähän on puututtava houkuttelemalla ulkomaalaista henkilöstöä, ja saatava maassa jo olevat ulkomaalaiset työntekijät pysymään viroissaan. Pätevää henkilökuntaa etsitään kiireisesti kaikkien osavaltioiden sairaaloissa; aukot poliklinikka potilaiden hoidossa kasvat yhä. Saksassa oli vuoden 2004 lopulla 600 tyhjillään olevaa vastaanottoa ja viranomaiset ovat aloittaneet kampanjoita, jotka on suunnattu ulkomaalaiselle työvoimalle, mutta myös jo maassa asuville päteville maahanmuuttajille, jotka eivät ole saaneet töitä riittämättömien virallisten pätevyyksien takia (katso selvitys virallisesta pätevyyksien tunnustamisesta luku 3.2); maahanmuuttajille myönnettiin valtion tutkintaviraston toimesta noin 400 lisenssiä ja toimilupaa vuoden 2004 loppuun mennessä. 3

8 Näiden lisäksi, etenkin kymmenien tuhansien entisen Neuvostoliiton maiden maahanmuuttajien keskuudessa on silti paljon pätevää henkilöstöä, jotka voitaisiin ohjata nopeasti kohti pätevyyksien tunnustamista ja ammatillista integraatiota julkiseen terveydenhoitojärjestelmään. Konkreettisen vaatimustilanteen ollessa vastassa, osavaltion hallinto katsoo ryhmällä olevan erityisen hyvät mahdollisuudet ja potentiaalin ammattielämään integroitumiseen - - Näiden miesten ja naisten hyväksyminen väestön joukkoon on korkeaa. 2 Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion sosiaaliturvaministeriön tilaamasta raportista ilmenee, että osavaltiossa on 145 lääketieteen ja sairaanhoidon pätevyydet omaavaa maahanmuuttajaa, jotka ovat ilman töitä, näistä 37 on lääkäreitä ja 76 sairaanhoitajia. Suurin osa heistä on alle 50-vuotiaita ja voisivat harjoittaa ammattejaan aktiivisesti sovitettuaan lääketieteelliset ja hoitoalanpätevyytensä vastaamaan saksalaisia pätevyysvaatimuksia. Kolmella tutkimukseen osallistuneella Pohjoismaalla Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä mitä tulee kulttuuriseen monimuotoisuuteen terveydenhoidossa, mutta mailla on myös muutamia merkittäviä eroavaisuuksia. Kolmen maan kokemat etniseen koostumukseen vaikuttaneet muutokset heijastuvat terveydenhoitojärjestelmään, joka on perinteisesti ollut varsin monokulttuurinen työpaikka. Maahanmuuton alati kiihtyvä tahti nostaa esiin kysymyksen kulttuurisesti pätevän terveydenhoidon tuottamisesta eri kulttuurisista lähtökohdista tuleville potilaille. Vuoden 2006 virallisten tilastotietojen mukaan, 12,2% Ruotsissa asuvista henkilöistä on syntynyt muualla kuin Ruotsissa. Jos lisäämme tähän ne, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Ruotsissa, nousee kokonaismäärä 15,8% (Ruotsin tilastokeskus). Luvut ovat pienemmät Norjassa (8,3%) ja Suomessa (2%), mutta tilanne tarkoittaa, että terveydenhoitohenkilökunnalta vaaditaan kasvavassa määrin lisää kielitaitoa ja kulttuurista osaamista voidakseen tarjota palveluita lukuisille eri kulttuuritaustaisille potilaille. Strategiasuunnitelmia tehdään hallitustasolla, tuorein esimerkki tästä on Norjasta, jossa eduskunnan vuonna 2006 hyväksytty lakiehdotus antoi selvät suuntaviivat siitä, kuinka terveydenhoidon käytäntöjen tulisi vastata tulevaisuuden etnisiä vähemmistöjä koskeviin haasteisiin ja nimeää lisäksi kolme keskeistä huomiota vaativaa asiaa: 1) informaatio, kieli ja kommunikaatio, 2) selvitys odotuksista ja sovelletuista terveydenhoitopalveluista sekä 3) henkilökunnan koulutus, yhteistyö ja opastus. Potilaiden lisäksi myös terveydenhoitohenkilökunnan joukossa on maahanmuuttajaryhmien edustajia Norjassa ja Ruotsissa Suomea enemmän. Nykyään heitä ei tapaa vain avustavien hoitajien ja siivoajin joukosta alemman aseman töistä, jotka perinteisesti edustivat väylää pohjoismaisille työmarkkinoille vaan myös lääkäreiden ja hoitajien keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 2004 ruotsalaisen lääkärilisenssin saaneista Ruotsin ulkopuolella koulutettujen lääkäreiden määrä oli suurempi kuin Ruotsissa koulutettujen (1109/1868, 59%, kts. EIW: Ruotsi, sivu 102 Toisaalta Suomessa pätevän maahanmuuttajatyövoiman osuus on pieni, johtuen osittain siitä, että vain harvat maahanmuuttajat ovat kouluttautuneet lääkäreiksi Suomessa ja toisaalta taas siitä, että ulkomailla lääkärinkoulutuksen saaneilla ei yleensä ole oikeutta ammatinharjoittamiseen Suomessa. Vastataakseen kasvavaan lääkäri- ja hoitohenkilökuntapulaan, viranomaisten on täytynyt laatia ohjelmia ulkomaalaisen henkilöstön rekrytoinniksi tai jo alueella asuvien lääkäreiden pätevyyksien tunnustamisen avustamiseksi, mikäli heillä on pätevyystodistukset, joita ei vain ole tunnustettu. Esimerkiksi eri puolella Ruotsia on aloitettu erityisiä rekrytointiohjelmia vuodesta 200 alkaen lääkäreiden houkuttelemiseksi Puolasta, Saksasta ja Unkarista. Suomessa hallitus on käynnistänyt ohjelman, joka on suunnattu päteville hammaslääkäreille EU:n ulkopuolelta, jotka voivat ohittaa viralliset pätevyyksientunnustustoimenpiteet käymällä nopean työssä oppimisen jakson ja saamalla oikeuden harjoittaa ammattia, suoriuduttuaan tästä jaksosta hyväksytysti. 2 Tri Marianne Linke, M-V sosiaaliturvaministerin puhe M-V Landtag

9 Maahanmuuttajien lukumäärät pysyttelevät alhaisina mitä tulee heidän pääsyynsä terveydenhoidon johtoasemiin kaikissa kolmessa tarkastellussa Pohjoismaassa; itse asiassa tilanne on samankaltainen kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa, Iso-Britannian ollessa huomattava poikkeus. Iso-Britanniassa valtion terveysministeri on vaatinut kaikkia valtakunnallisia terveyspalveluorganisaatioita (NHS) luomaan paikallisia tavoitteita vähemmistöetnisen työvoiman edustuksen lisäämiseksi niillä sektoreilla, joilla he ovat aliedustettuja. Tämä ja muut toimenpiteet vähemmistöetnisen henkilökunnan rekrytoinnin lisäämiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi julkistettiin osakkaiden kokouksen jälkeen, tavoitteena on: Lisätä aasialaisten hoitajien lukumäärää, joka on alhainen verrattuna työväestön kokoon; Lisätä etnisten vähemmistöryhmien edustusta tiettyjen alojen henkilökunnassa valtakunnallisissa terveyspalveluorganisaatioissa, joissa he ovat tällä hetkellä aliedustettuja. Lisätä etnisten vähemmistöryhmien työntekijöiden määrää johtavissa asemissa valtakunnallisissa terveyspalveluorganisaatioissa. Kaikkiin tavoitteisiin ollaan pääsemässä, mutta erityistä huomiota ansaitsee päämäärä, jonka mukaan vähintään 7% valtakunnallisten terveyspalveluorganisaatioiden lautakuntiin ja terveysministeriön eiministeriöllisiin julkisiin elimiin (NDPB) nimitetyistä henkilöistä - muista kuin johtajista - tulisi olla vähemmistöetnistaustaisia. Ministeriö on saavuttanut molemmille toimielimille asetetut tavoitteet, ensimmäisessä tapauksessa luku on nyt 12,3% ja jälkimäisessä se on noussut 10,9%. Tämä edustaa kiitettävää esimerkkiä hallituksen sitoutumisesta saavuttaa laajempi etnisten vähemmistöjen edustus julkisissa toimielimissä positiivisen syrjinnän kautta, ja on esimerkki, jonka voisi siirtää helposti myös muihin maihin. 3. Lainsäädäntö 3.1 Kansainvälinen laki Oikeus terveyteen Kaikki keskustelu koskien terveyden lainsäädäntöä alkaa käsitteen terveys ihmisoikeutena ymmärtämisestä ja niiden erityisten laillisten velvollisuuksien, joita valtiolla on tämän seurauksena sekä kansainvälisestä laista. Lukuisten Euroopassa voimassa olevien lainsäädäntöjen mukaan kaikilla on oikeus valtakunnallisen terveysjärjestelmän tarjoamaan terveydenhoitoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei minkään sairaalan tulisi koskaan käännyttää oviltaan ketään sairauden tai onnettomuuden uhria huolimatta siitä kuka tämä henkilö on ja ovatko he maksaneet sairausvakuutusta vai eivät. Kuitenkin vain tiettyjä hoitoja on tarjolla, jos henkilö ei ole EU:n kansalainen tai asukas ja ihmisoikeusjärjestöt ovat usein kyseenalaistaneet tämän kansainvälisten sopimusten rikkomisena. Kansainvälisillä sopimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä kahta asiakirjaa: - Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien sopimus, toinen kahdesta universaalin ihmisoikeusjulistuksessa hyväksytyistä sopimuksesta. Julistus tunnustaa kaikkien oikeuden korkeimmasta mahdollisesta fyysisestä ja henkisestä terveydentilasta nauttimiseen. ja; - Euroopan ihmisoikeussopimus Kumpikaan asiakirja ei viittaa välittömään oikeuteen saada hoitoa. Voi olla kuitenkin tilanteita, joissa epäonnistuminen hoidon tarjoamisessa tai palveluiden kieltäminen voivat johtaa rikkomukseen Euroopan yleissopimuksen osiota oikeus elämään kohtaan (2. artikla) ja/tai epäinhimillisen ja halventavan käytöksen kieltävää osiota kohtaan (3. artikla). Terveysviranomaisilla, lainsäädäntötoimielimillä ja paikallisviranomaisilla on velvollisuus julkisina toimieliminä noudattaa sopimuksen ehtoja. 5

10 Euroopan unionin laki Terveyslain tarkoituksena on luoda ympäristö, jossa terveyden edistäminen kulkee rinta rinnan yksilön oikeuksien ja yleisten tasa-arvo ja oikeusperiaatteiden kanssa. Vuosien aikana terveyslain merkitys on kasvanut, niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Terveys- ja ihmisoikeuksien ollessa tiiviisti yhteydessä toisiinsa, on tärkeää yhdistää terveyslait ja politiikat. On odotettavissa, että etenkin EU:n alueella terveyslain vaikutus kasvaa suhteessa terveyspolitiikkaan useiden kehitysten tuloksena, kuten esimerkiksi terveydenhoidon ja terveyspolitiikan kansainvälistyminen, kuluttajansuoja ja terveydenhoitopalveluiden lainsäädäntö EU:n tasolla. Euroopan unionista on tullut yhä aktiivisempi terveydenhoidon suhteen viime vuosina. Tämä mukaantulo voi vain kasvattaa uusien asiakirjojen ratifioimista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä vaatii strategiaa, jolla stimuloitaisiin tuottoisaa suhdetta terveyspolitiikan ja terveyslakien välille. EU:n virallinen terveyspolitiikka on rakentunut jotakuinkin paradoksaalisesti. Unionin johtajat ovat jo vuosien ajan halunneet unionin puuttuvan asioihin, kuten terveyteen, jotka ovat kansalaisten keskeisiä huolia. Silti terveyspolitiikka on niin korkeatasoista kansallista politiikkaa, että useimmat hallitukset eivät ole olleet halukkaita päästää EU:n lainsäädäntöä sekaantumaan asioihin. Osittainen ratkaisu otettiin käyttöön Maastrichtin sopimuksen (1992) avulla, jonka jälkeen EU:lla tuli olla valtuudet rohkaista yhteistyötä jäsenmaiden välillä ja mikäli tarpeen, antaa tukea heidän toimilleen julkisessa terveydenhoidossa (artikla 129(1)). EU:lle annettiin valtaa käyttää varoja terveysprojekteihin Euroopan tasolla, mutta käytännössä sitä kiellettiin hyväksymästä lakeja koskien jäsenmaiden julkisen terveydenhoidon toimien yhteistämistä (artikla 129(4)). Kun EU:n valtaa koskien terveyspolitiikkaa uudistettiin Amsterdamin sopimuksessa (1997) sen valtuuksia vahvistettiin huomattavasti. EU:n määrättiin varmistavan ihmisten korkean tason terveyssuoja kaikkien [unionin] politiikkojen ja aktiviteettien määrittelyssä ja käyttöönotossa sekä työskentelevän yhdessä jäsenvaltioiden kanssa julkisen terveydenhoidon parantamiseksi, sairauksien estämiseksi ja poistaa kaikki terveyttä uhkaavat vaaranlähteet (artikla 152(1)). Jäsenmaiden julkisen terveydenhoidon lainsäädännön yhteistäminen säilyi kiellettynä kahta pientä poikkeusta lukuun ottamatta ja EU valtuutettiin kunnioittamaan täysin jäsenmaiden vastuuta terveydenhoitopalveluiden ja lääkärinhoidon järjestämisestä ja tuottamisesta (artikla 152(4,5)). EU:n lainsäädännön vaikutus terveydenhoitopalveluiden tuottamiseen Euroopan yhteisön sopimus voi kieltää unionia käyttämästä sen terveyspolitiikkavaltaa millään tavalla, joka on ristiriidassa jäsenvaltioiden oikeuden johtaa omaa terveydenhoitojärjestelmää kanssa, mutta tämä ei eristä terveydenhoitoa tai terveydenhoidon ammattilaisia EU:n lainsäädännön vaikutuksesta muihin alueisiin. On olemassa lukuisia esimerkkejä siitä millä tavoin EU:n lainsäädäntö voi vaikuttaa terveyspolitiikkaan, lähtien kaikkien EU:n kansalaisten oikeudesta saada lääkärinhoitoa toisessa jäsenmaassa valtakunnallisen lainsäädännön mukaan aina yhteisen epidemioiden ja tarttuvien tautien valvontaverkostoon. Kaksi EU:n lainsäädäntöä, jotka ovat aiheuttaneet suuria muutoksia lääketieteessä kautta EU:n, ovat erityisesti mainitsemisen arvoisia, sillä ne ovat suorassa yhteydessä työpaikkaan: lääkäreiden direktiivi ja työaikadirektiivi, joista kumpikaan ei saanut alkuaan terveyspolitiikan keinona. Jos jälkeisempi tähtää yksinkertaisesti eri ammattien työaikojen valtavirtaistamiseen ja sen vaikutukset ovat hyvin tiedossa, ansaitsee ensimmäinen erityshuomiota sen laaja-alaisten työvoiman liikkuvuuteen ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviin seurauksiin. 3.2 Pätevyyksien tunnustaminen EU- ja ETA-maissa hankittujen pätevyyksien automaattisen tunnustamisen järjestelmä 3 Lääkäreiden direktiivi oli osa direktiivien ryhmää, joita Euroopan valtuusto ehdotti 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa osana suunnitelmaa edistää työntekijöiden ja ammattilaisten vapaata liikkuvuutta. 3 tieto pohjautuu direktiiviin 2005/36/EC kappaleeseen III 6

11 Direktiivi suunniteltiin takaamaan automaattinen useimpien lääketieteenpätevyyksien yhteinen tunnustaminen EU:ssa sillä ehdolla, että jäsenmaat ottavat käyttöön tiettyjä minimilaatutakuita (ilmaistu koulutuksen pituutena): Tämä oli pohjana direktiiville 93/16/EEC 5. huhtikuuta 1993, joka helpotti lääkäreiden vapaata liikkuvuutta ja heidän tutkintojensa, todistuksiensa ja muiden virallisesta pätevyydestä todistavien asiakirjojen yhteisestä tunnustamisesta. Euroopan unionin laajennettua itään, asiaan puututtiin uudestaan direktiivillä 2005/36/EC, joka koskee kaikkia jäsenmaiden kansalaisia, jotka haluavat harjoittaa ammattia (ei vain lääketieteen, kaikki ammatit olivat tällä kertaa mukana) muussa jäsenmaassa kuin missä he hankkivat ammatillisen pätevyytensä. Vaikka, kuten tulemme huomaamaan myöhemmin, direktiivi rohkaisee todistusten automaattiseen tunnustamiseen, ei prosessi ole täysin automaattinen ja siihen liittyy hakemuskäytäntö, joka saattaa toisinaan olla varsin byrokraattinen Pääperiaate Euroopan unionin alueella tunnustettujen pätevyyksien takana on se, että mikäli EU:n kansalainen on suorittanut suurimman osan pätevyyksistään yhdessä EU-maassa, tulee se tunnistaa muissakin EU-maissa. Tämä tunnustusten periaate pätee myös ETA-maissa (Liechtenstein, Islanti, Norja ja Sveitsi). Jokainen jäsenmaa tunnustaa automaattisesti koulutustodistukset, antaen pääsyn ammattitoimintaan lääkärinä, yleishoitajana, hammashoitajana, kätilönä ja farmaseuttina, kuten selostettu direktiivin liitteessä V. Direktiivi hyväksyy automaattisen tunnustuksen lääke- ja hammaslääketieteelliselle erikoistumiselle, joka on yleinen ainakin kahdessa jäsenmaassa voimassa olevan lain mukaan, mutta rajoittaa direktiivillä 2005/36/EC uusien lääketieteellisten erikoistumisten lisäyksiä kelpoisia automaattisen tunnustuksen ohjelmaan - niihin, jotka ovat yleisiä vähintään kahdessa viidesosassa jäsenvaltioita. Toisin sanoen kaikki tulevaisuuden lisäykset jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttyjen erikoistumisten listaan ovat mahdollisia vain jos 40% jäsenmaista tunnustaa erikoisalan. Pätevyyksien vastaavuutta varten, direktiivi asettaa vähimmäiskoulutusvaatimukset seuraaville ammateille: Lääkärin yleinen lääketieteellinen koulutus tunnustetaan jos se koostuu vähintään kuudesta vuodesta opiskelua tai 5500:ta tunnista yliopiston tarjoamaa tai valvomaa teoreettista opiskelua ja käytännönkoulutusta. Yleisen lääketieteenkoulutuksen suorittaminen on pakollista, jotta voi saavuttaa oikeuden osallistua lääketieteen erikoistumisopintoihin tai yleislääkärin koulutukseen. Lääketieteiden erikoistumisopinnot sisältävät kokoaikaista teoreettista opiskelua ja käytännön koulutusta yliopistossa tai muussa tunnustetussa keskuksessa vähimmäiskeston ajan, jonka ei tulisi olla lyhyempi kuin direktiivin liitteessä V kuvattu aika (esim. erikoistuminen yleiseen kirurgiaan viisi vuotta). Jotta yleislääkärit voivat saada pätevyytensä tunnustettua, heidän on tullut suorittaa yleisen lääketieteenkoulutuksen lisäksi kokoaikaista koulutusta hyväksytyssä sairaalassa, seuraavanlaisesti: - vähintään kaksi vuotta ennen 6. tammikuuta 2006 suoritettujen tutkintojen lisäksi - ja kolme vuotta tuon päivämäärän jälkeen suoritettujen tutkintojen lisäksi On huomattava, että koulutuksen eri osat voidaan suorittaa eri EU-maissa, ja viimeinen myönnetty tutkinto on se, joka tulee läpikäymään tunnustusprosessin. Yleishoidosta vastaavilla sairaanhoitajilla tulee olla takanaan vähintään kolmen vuoden opiskelut tai 4600 tuntia kokoaikaista teoreettista ja klinikkakoulutusta, ja direktiivi kuvaa koulutusohjelman vähittäisvaatimukset liitteessä V, kohdassa Hammaslääkäreiden tutkinnot tunnustetaan, mikäli siihen johtaneet opinnot koostuvat vähintään viiden vuoden kokoaikaisesta teoreettisesta ja käytännönopiskelusta ja siihen sisältyy vähintään direktiivin liitteessä, kohdassa kuvattu ohjelma. 7

12 Kätilöt saavat pätevyytensä tunnustettua, jos: heidän tutkintonsa sisältää kokoaikaista teoreettista koulutusta ja käytännönharjoittelua kätilönä vähintään kolmen vuoden ajalta; tai heillä on hallussaan todisteita virallisesta yleishoitajan pätevyydestä ja he ovat käyneet erityisen vähintään 18 kuukautta kestäneen kokoaikaisen kätilöiden käytännönkoulutuksen Farmaseuttien tulee saada pätevyytensä tunnustettua mikäli heidän tutkintonsa perustuu vähintään viiden vuoden koulutukseen, johon on sisältynyt vähintään neljä täyttä vuotta teoreettista ja käytännönharjoittelua yliopistossa ja vähintään puolen vuoden työharjoittelujakso yleisölle avoimessa apteekissa tai sairaalassa. Toimenpiteet lääketieteen ammattipätevyyksien yhteiseksi tunnustamiseksi Erillinen hakemus tulee toimittaa asianomaisille viranomaisille isäntäjäsenmaassa, liitteenään tiettyjä asiakirjoja ja todistuksia. Direktiivin 2005/36/EC mukaan asianomaisilla viranomaisilla on kuukausi aikaa vahvistaa hakemuksen vastaanotto ja huomauttaa mahdollisesti puuttuvista asiakirjoista. Päätöksen tulee tapahtua kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus vastaanotettiin kaikkine liitteineen. Mahdolliselle hylkäämiselle tulee antaa syyt, ja hylkäys tai epäonnistuminen saada päätös aikaan määräaikaan mennessä voidaan viedä julkiseen oikeuteen. On huomautettava, että kaikki vaatimukset ja yllä mainittu käytäntö on voimassa vain EU/ETA-maissa hankittuihin pätevyyksiin. Muissa maissa hankittuihin pätevyyksiin on jokaisella jäsenvaltiolla voimassa omat säädöksensä. Lisäksi direktiivi ei takaa, että muissa maissa hankitut ja jonkin jäsenmaan hyväksymät tutkinnot hyväksyttäisiin automaattisesti kautta EU:n (esimerkiksi Serbiassa hankittu ja asiaankuuluvien viranomaisten Itävallassa tunnustama lääkärintutkinto ei ole automaattisesti voimassa EU:n jäsenvaltioissa, vaan erilliset tunnustustoimenpiteet tulee suorittaa jokaisessa maassa, jossa tutkinnon haltija aikoo harjoittaa ammattia; näissä tapauksissa jokaisella jäsenvaltiolla on oma käytäntönsä) Pätevyyksien yhteinen tunnustaminen pohjoismaisen sopimuksen mukaan Uusin sopimus koskien terveydenhoidon ammattilaisia yhteisillä pohjoismaalaisilla työmarkkinoilla tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Sopimus pätee kaikkiin ammatinharjoittajiin, jotka ovat Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen tai Tanskan kansalaisia. Pätevyydet terveydenhoidon ammatteihin ovat samankaltaiset kaikissa Pohjoismaissa ja ne on hyväksytty maiden välillä. Täten sopimus koskee terveydenhoitoalan ammatinharjoittajia niin, että jossain maassa saadun ammatinharjoittamisoikeuden nojalla on henkilön vastaava oikeus automaattisesti tunnustettu muissakin sopimusmaissa, ilman mitään jatkotoimenpiteitä. Tämä sopimus helpottaa Pohjoismaiden kansalaisten liikkuvuutta enemmän kuin EU/ETA-maiden, sillä Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse erillistä tunnustuspäätöstä julkisen sektorin toimiin tai asemiin päteväksi olemisesta mikäli heidän pätevyytensä on hankittu jossain Pohjoismaassa EU:n/ETA:n ulkopuolella hankittujen pätevyyksien tunnustaminen Toisin kuin EU-maista kotoisin olevat terveydenhoidon ammattilaiset, jotka voivat aloittaa toisessa EU-maassa työskentelyn lähes välittömästi, lääkäri, joka ei ole EU/ETA-maan tai jonkin Pohjoismaan kansalainen, ei omaa sopimuksen takaamia oikeuksia automaattisesta lääkärinpätevyyden tunnustamisesta missään tutkimukseen osallistuneessa maassa; heidän tulee hakea laillistamista riippuen yksilöllisestä arvioinnista. Tähän arviointiin kuuluu usein lääketieteellisen koulutuksen arviointi, tarvittaessa sen parantaminen jatkokursseilla ja useimmissa tapauksissa lisenssikokeen suorittaminen. Tämä käytäntö on osoittautunut varsin pitkäveteiseksi useille lääkäreille, prosessin kestäessä kahdesta kahdeksaan vuotta. Ei ole lainkaan yllättävää, että monet EU-maiden ulkopuoliset lääkärit ovat alkaneet työskennellä koulutustaan vastaamattomissa työpaikoissa, ja usein he pysyvätkin ammattipiirin ulkopuolella pidempään kuin olisi tarpeen. 8

13 Jotain on kuitenkin tehty, jotta todistusten tunnustaminen olisi nopeampaa. Esimerkiksi ruotsalaisen lääketieteen lisenssin hankkimisesta on tulossa johdonmukaisempaa, vuosina aloitettujen projektien, kuten Projekt utländska läkare ( Projekti ulkomaalaiset lääkärit ), Legatimation.nu ( Rekisteröidyt ammatit), Tukholmaprojekti ja Malmöprojekti ansiosta (lisätiedot, kts. EIW: Ruotsi Italiassa erityisiä määrärahoja on myönnetty, jotta voitaisiin vastata nopeasti kotimaan ammattityövoiman puutteeseen. Täten maassa, jossa terveydenhoidon pätevyydet on normaalisti tunnustettu terveysministeriön kautta, ovat viranomaiset olleet viimeisten kahden vuoden aika pakotettuja delegoimaan tätä virallisten ammattipätevyyksien tunnustamisen tehtävää alueellisille toimielimille, jotta tyhjien virkojen täyttäminen ulkomaalaisella työvoimalla nopeutuisi Kielivaatimukset EU:n lakien mukaan, jäsenvaltioilla on oikeus vaatia maahanmuuttajilla olevan riittävä kielitaito niissä kielissä, jotka ovat ammatinharjoittamisen kannalta välttämättömiä. Tätä lauseketta tulee soveltaa oikeassa suhteessa, joka poistaa systemaattisten kielikokeiden määräämisen mahdollisuuden ennen kuin ammatillista toimintaa voidaan harjoittaa. On huomattava, että kaikenlainen kielitaitojen arviointi on täysin erillään ammatillisten pätevyyksien tunnustamisesta. Arvioinnin tulee tapahtua vasta tunnustuksen jälkeen, jolloin kyseessä olevaan ammattiin on todellinen pääsyn mahdollisuus. Toisin sanoen, oikeus harjoittaa terveydenhoitoa ei ole riippuvainen sen maan vieraan kielen osaamisesta, jossa työtä haetaan; työnantajilla on kuitenkin oikeus vaatia tiettyä kielitasoa ennen hakijan palkkaamista. Esimerkiksi kaikkien julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä työskentelevien ulkomaalaisten vaaditaan puhuvan englantia sen lisäksi, että heillä on valtakunnallisesti tunnustettu pätevyys. Englannin kielen kokeita järjestetään, ja ulkomaalaisia kehotetaan tähän ennen työnhakuun ryhtymistä. Mikäli ulkomaalainen lääkäri, jolla on tunnustettu pätevyys, mutta ei kielitaitoa, haluaa perustaa yksityisklinikan, mitään laillisia esteitä tälle ei ole. Tilanne on samankaltainen useimmissa muissa maissa, jossa työnantajaviranomaiset katsovat kielivaatimusten täyttyneen lääkärin suoritettua tietyt vaaditut kokeet, joissa odotetaan usein hyvin korkeaa kielitaitoa. Säännöt koskien hoitajia ovat hieman erilaiset, sillä heidän kielitaitonsa voi olla alhaisempi. Esimerkiksi Irlannissa vielä vuoteen 2003 asti, hoitajille ei ollut minkäänlaisia vähittäisvaatimuksia englannin kielen suhteen, joka johti joidenkin erittäin heikosti englantia puhuvien ulkomaalaisten hoitajien palkkaamiseen. Vaikka terveydenhoitoapulaisille ei olekaan mitään vähittäisvaatimuksia englannin kielen osaamisen suhteen, on henkilökunnan laillistettujen hoitajien saavutettava hyväksytty taso kielikokeissa (joko IELTS tai TOEFL). 4. Interkulttuurisen työpaikan haasteita Tämä kappale keskittyy niihin haasteisiin, joita eri kulttuuritaustat omaavat henkilöt kohtaavat työskennellessään samalla työpaikalla. Terveydenhoidon ollessa kyseessä, haasteet liittyvät sekä työntekijöiden väliseen kanssakäymiseen, sekä työntekijöiden ja eri kulttuuritaustaisten potilaiden välisiin kontakteihin. On selvää, että tällaisista kohtaamisista, niinkin herkässä ja stressialttiissa ympäristössä kuin tämä, nousee lukuisia haasteita; olemme valinneet tähän ne, jotka ovat osoittautuneet varsin samanlaisiksi kaikissa yhteistyömaissa, vaikka eroavaisuuksia jonkin kategorian sisältä löytyisikin. Joissain tapauksissa olemme onnistuneet tunnistamaan ammatinharjoittajien itsensä käyttöön ottamia käytännönratkaisuja, ja nämä onkin mainittu reaktioina kohdattuihin ongelmiin. 4.1 Kieli Kaikissa maissa terveydenhoitosektorilla kohdatut ongelmat liittyivät useimmiten kieleen. Tämä tulos ei ole mitenkään yllättävä, ovathan kieliongelmat luultavimmin helpoimmin tunnistettavia haasteita kommunikoinnissa. Näiden haasteiden huomaaminen ei tarkoita, että henkilö olisi mitenkään erityisellä tavalla herkkä huomaamaan interkulttuurisia eroja tai niiden aiheuttamia ongelmia. 9

14 Kieliongelmat ovat myös niitä, joilla on oletettavasti suurin vaikutus kommunikointiin terveydenhoidossa: se ettei ymmärrä tai että ymmärtää sanallisen viestinnän väärin, johtaa helposti kommunikaatiokatkoksiin ja mahdollisesti vaarallisiin tilanteisiin Kielenosaaminen Kielenosaamisen heikko taso aiheuttaa epävarmuutta, niin potilaiden kuin työntekijöiden keskuudessa. Kaikissa analysoiduissa tapaustutkimuksissa tiedostettiin ja tunnustettiin, että lääkäreillä on erinomainen osaamistaso virallisessa kielessä, työvoimatoimistojen asettamien vaatimusten vuoksi. Lääkärit itse tuntevat osaavansa kieltä, mutta pystyvät silti osoittamaan tiettyjä kielimuurin aiheuttamia ongelmia. Noin 60% haastatelluista lääkäreistä sanoi ymmärtävänsä kaiken, lukuun ottamatta ongelmia ymmärtää muutamien potilaiden lausumista. Vain noin 40% sanoi kokevansa murteiden olevan hankalia ymmärtää. Lähes kaikilla lääkäreillä oli ongelmia lausumisen suhteen, mutta olivat sitä mieltä, että heillä on riittävä aktiivinen sanasto. Tästä syystä johtuen haasteet eivät liittyneetkään merkittävästi lääkärien käyttämään kieleen, vaan sen käyttämiseen ulkomaalaisten hoitajien - heiltä ei yleensä vaadita samaa osaamistasoa kielen suhteen harjoittaakseen ammattiaan - ja maahanmuuttajapotilaiden kanssa kommunikoidessa. Toinen merkittävä ongelma viittaa kolmannen kielen, kuten englannin, käyttöön maahanmuuttajapotilaiden kanssa kommunikoidessa. Tämänkaltainen tilanne syntyy usein silloin, kun potilas ei pysty kuvailemaan oireitaan, tehden diagnoosin laatimisen erittäin hankalaksi. Se, että kummankaan osapuolen äidinkieli ei ole englanti saattaa aiheuttaa epävarmuutta molemmissa lääkäri ei voi olla varma onko hän ymmärtänyt oireet oikein, ja potilas voi olla epävarma saamistaan ohjeista. Suomalainen lääkäri halusi kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeää on, että potilas ymmärtää täysin sen, mitä lääkäri sanoo lääkkeiden ottamisesta, esimerkiksi itselääkinnästä diabetestapauksissa. Tämä ongelma korostuu potilaan ollessa maahanmuuttaja, jonka suomenkielen taso ei ole riittävä, mutta jonka kulttuuriset kommunikointisäännöt estävät heitä pyytämästä lääkäriä selittämään asian uudestaan tai antamaan lisätietoja. Näissä tapauksissa on erityisen tärkeää, että lääkäri kysyy potilaalta palautetta ja käyttää apuvälineitä (elekieli, kuvat) selittääkseen asian. Ongelmaan on olemassa sarja älykkäitä ratkaisuja, jotka tulivat esiin tutkimukseen osallistuneessa italialaisessa sairaalassa. Ratkaisuun kuuluu näyttökortteja, jotka on kirjoitettu yksinkertaisella kielellä, epäviralliseen tyyliin ja lisänä on sarja kuvia, joissa on aiheeseen liittyviä kuvia. Samaan aikaan käynnissä on kokeilu, jossa lääkäreille on annettu taulut, joissa on piirroksia tilanteista, jotka kuvaavat yleisimpiä taudin oireita. Näitä näytetään tarvittaessa potilaille, ja kuvissa on kuvatekstit, jotka sisältävät lyhyen selityksen oireista ja sairaudesta. Tekstit on käännetty monilla alueella asuvien kansallisuuksien kielillä. Tämä on vaatinut lääkäreiltä aikaa tekovaiheessa, mutta sillä on ollut erittäin positiivinen vaikutus kokeilun alkumetreillä. Samaan aikaan on tapahtunut huomattavaa edistystä kommunikoinnissa joidenkin eleiden avulla, jotka omaavat samankaltaisen merkityksen eri kulttuureissa ja näin ollen auttavat kuvaamaan potilaan oireita. Maahanmuuttaja kollegoiden kanssa puhuminen vaatii myös oman puhetyylin muuttamista äidinkieleltä käytettäessä, ja useimmat haastatelluista olivatkin tietoisia tästä asiasta. Suurin haaste tässä tapauksessa on ottaa käyttöön oikea sävy ja kieli olematta alentuva käyttämällä lapsikieltä. Eräs haastatelluista suomalaislääkäreistä sanoi, että toisinaan hän ei voinut olla täysin varma, olivatko ulkomaalaiset hoitajat varmasti ymmärtäneet mitä hän sanoi. Tässä tapauksessa hänen täytyy tarkistaa onko asia ymmärretty käyttämällä yksinkertaisempaa kieltä, mutta joskus hänen oma kulttuuritaustansa estää häntä tekemästä niin, sillä hän pelkää loukkaavansa hoitajien tunteita kohtelemalla heitä kuin lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä sanot heille. Potilaat ovat useissa tapauksissa ilmaisseet huolensa siitä, ettei henkilökunta puhu heidän kieltään. Esimerkiksi ruotsalaiset osanottajat korostivat huonon ruotsin ymmärtämisen aiheuttamia ongelmia heidän ei-ruotsalaisten kommunikointikumppaneidensa kanssa. Näissä tapauksissa epävarmuutta ja stressiä saattaa ilmetä. Kielitaidon puute ja viestinnän hitaampi tempo johtavat valitettavan usein siihen, että äidinkielenpuhujat tulevat epäluuloisiksi ja ajatellen jotakin 10

15 tämäntyylistä: onkohan hän edes hyvä lääkäri? Jos hän ei osaa puhua, ja tulee köyhästä kehitysmaasta, voinko luottaa siihen, että hän osaa auttaa minua? Ulkomaalaiset hoitajat Irlannissa kertoivat, että usein heikomman kielitason uskotaan virheellisesti tarkoittavan myös heikompaa ammattitaitoa. Saksassa lääkäreiden ongelmat saksan osaamisen suhteen ovat johtaneet epävarmuuteen ja siihen, että mikäli lääkäri ei puhu saksaa hyvin, hän saattaa myös ymmärtää potilaitaan huonosti, eikä näin ollen hoida potilaitaan asiaankuuluvalla tavalla. Potilaat peruvat usein puheitaan terveysongelmistaan, eivätkä avaudu samalla tavalla kuin yleensä, sekä kyseenalaistavat tietyt hoitomuodot useammin kuin saksaa puhuvien lääkäreiden tapauksissa. Jotta kieliongelmat voitaisiin välttää joidenkin potilaiden, etenkin vasta maahan tulleiden ja vanhempien maahanmuuttajien kanssa, tulkin käyttö saattaa olla tarpeellista. Tulkin käyttäminen saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta sekä tulkki että terveydenhoitopalveluiden tarjoaja tarvitsevat erityistaitoja. Toisaalta taas tulkkauspalvelu voi olla kallista, konsultaatio kestää kauemmin, mikäli tulkkia tarvitaan ja toisinaan diagnoosin ja ohjeiden kertomisesta tulee entistäkin hankalampaa. Tulkin käyttämiseen saattaa liittyä myös kulttuurisia seikkoja: osa potilaista haluaa kuulla lääkärin selittävän heille mitä tehdä, eivätkä suostu luottamaan tulkin sanoihin. Siksi onkin tärkeää olla erityisen huolellinen tulkin valinnassa. Seuraavat henkilöt voivat toimia tulkkeina: potilaan sukulaiset, esim. mies/vaimo, lapsi, veli, jne.; terveydenhoidon työntekijä, jolla on sama kielitausta kuin potilaalla tai valtuutettu tulkki. Kaikilla näillä vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka esitellään lyhyesti alempana. Potilaiden sukulaiset tulkkeina Potilaan sukulaiset tuntevat potilaan ja mikäli potilas itse ei pysty kertomaan oireistaan tms., voivat he mahdollisesti antaa hyödyllistä tietoa. Lisäksi sukulaisten tai ystävien läsnäolo lisää usein potilaan tuvallisuuden tunnetta. Potilaan sukulaisilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävän hyvää kielitaitoa voidakseen tulkata oikein. Lisäksi he saattavat jättää jotkin, omasta mielestään turhat, asiat kokonaan kääntämättä, toisinaan heillä saattaa jopa olla omia syitä jättää jotka johtavat informaation puutteellisuuteen. Useissa maissa kyseessä on myös potilaan yksityisyys lääkärillä ei ole oikeutta välittää tietoa potilaan terveydestä kenellekään muulle ilman potilaan suostumusta; on selvää, että tulkkauksen suorittava sukulainen saisi tiedon ennen potilasta, jolloin lääkäri voitaisiin haastaa oikeuteen lain rikkomisesta. Samaan aikaan lääkärit saattavat olla vastatusten eettisen kysymyksen kanssa kuinka paljon tietoa potilaan kärsimyksistä heidän tulee jakaa potilaan sukulaisten kanssa? Saman kielitaustan omaava terveydenhoidon työntekijä potilaan tulkkina Monia kieliä osaavasta henkilökunnasta nähdään olevan paljon apua, kun ollaan tekemisissä potilaiden kanssa, joilla ei ole maan virallista kieltä äidinkielenään ja näin ollen tarvitsevat kieliapua sairaalassa ollessaan. Tämä on todistettavasti positiivinen, vaikkakin odottamaton, tulos monikulttuurisesta työvoimasta. Esimerkiksi bosnialainen työntekijä voi tulkata bosnialaisen potilaan puolesta tämän ollessa sairaalassa. Konkreettinen esimerkki tästä tulee Suomesta, jossa intialaisen miehen, joka ei puhunut sanaakaan suomea eikä englantia, hengen pelasti toinen intialainen, joka oli sairaalassa töissä. Toisessa esimerkissä Iso-Britanniassa asuva, Bangladeshista kotoisin oleva nainen sanoi haastattelussa, että usein hänen täytyy auttaa kielen kanssa bengalia puhuvien potilaiden tapauksissa, mutta hän tuntui näkevän tämän ylityönä. Hoitajan ambivalenttinen kommentti asiaan oli: Se todella auttaa heitä (potilaita), kun he voivat selittää bengaliksi heti saavuttuaan, jolloin he ovat hieman hämmentyneitä. En tosin aina ole paikalla ja se voi aiheuttaa ongelmia. Eikä se sitä paitsi kuulu toimenkuvaani. Toisaalta, eräs Ruotsissa haastateltu, alun perin Iranista kotoisin oleva lääkäri, ilmaisi ärtymyksensä siihen, että hän oli aina se, jonka tuli hoitaa ei-ruotsalaiset potilaat, etenkin kaikki iranilaiset. Hän sanoi, että murre-eroista ja omasta tahdostaan johtuen, hän käyttäisi mieluummin ruotsia yhteiskielenä farsin sijaan, jotta ymmärtäisi potilasta paremmin. Lisäksi hän koki sen, että hänelle lähetettiin kaikki ei-ruotsalaiset potilaat, vahvisti hänen asemansa ulkomaalaisena ja lisäsi hänen erilleen nostamistaan. Hän koki myös, että hänen kotimaastaan tulevat potilaat olivat vaativampia 11

16 kuin ruotsalaiset, perustellen sen lauseella me olemme kotoisin samasta maasta, sinun täytyy auttaa minua! Usein hän ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, ja he tunsivat olonsa turhautuneiksi. Osa lääkäreistä epäili epävirallisten tulkkien luotettavuutta, sillä he saattaisivat jättää jotain kääntämättä. Valtuutetut tulkit Valtuutetun tulkin läsnäolo on paras vaihtoehto, mutta se vaatii silti tiettyjä taitoja terveydenhoidontarjoajalta. Lääkärin tulisi muistaa puhua potilaalle, ei tulkille (välttäen potilaan huomioimatta jättämisen, puhuen vain tulkille). Muita olennaisia muistettavia asioita ovat tulkin keskeyttämisen välttäminen ja potilaan muistuttaminen ammattiin kuuluvasta vaitiolovelvollisuudesta. Tehtyjen tapaustutkimusten joukosta, vain Iso-Britanniassa sijaitsevassa sairaalassa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ammattimaisia tulkkeja, mutta tämä palvelu nojaa usein vapaaehtoisiin. Palvelun tarjonta saattaa toisinaan olla horjuvaa sen turvautuessa sopivien taitojen omaavien ihmisten läsnäoloon Murteiden, aksentin ja slangin käyttö Paikallisten murteiden on sanottu olevan haaste monissa tapauksissa. Maan syntyperäiset kansalaiset saattavat puhua murteella, eivätkä muuta puhettaan yleiskieleksi puhutellessaan ulkomaalaista henkilökunnan jäsentä. Tämä saattaa johtaa väärinymmärryksiin tai sujuvan kommunikaation puutteeseen potilaan ja terveydenhoidon työntekijän välillä. Esimerkiksi Irlannissa puhutut alueelliset murteet ovat osoittautuneet vakaviksi ongelmiksi ymmärtämisen kannalta ulkomaalaisille työntekijöille, kuten myös ilmaisujen ja slangin laaja käyttö. Ulkomaalaiset työntekijät valittivat myös irlantilaisten puhenopeudesta, ja tämän irlantilaiset hoitajat vahvistivat. Erot intonaatiossakin saattavat johtaa väärinymmärryksiin. Intialainen hoitaja kertoi, kuinka hän oli tehnyt irlantilaiselle hoitajalle pyynnön ilman tyypillistä irlantilaista/englantilaista nousevaa sointua lopussa, ja hoitaja piti häntä tylynä: hän luuli, että annoin hänelle käskyjä. Jos joissain maissa murteen oppiminen on vaikea prosessi, joka lopulta auttaa terveydenhoidon maahanmuuttajatyöntekijää integroitumaan työpaikalle, on tilanne Italiassa hieman toisen lainen: murre on useimmiten käytettyä kieltä, jopa yleisempää kuin italian yleiskieli. Täten maahanmuuttajien pitää opetella sen alueen murre, jolla he elävät, ja tämä aiheuttaa integraatio-ongelmia, mikäli henkilö muuttaa maakunnasta tai toiselle alueelle. Ilmeisesti murteet ovat niin vahvoja, että maahanmuuttajan tulisi tässä tilanteessa opetella uusi murre, toisin sanoen aloittaa oppimisprosessi alusta, mikäli hän haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Myös slangin käyttö saattaa johtaa merkittäviin kommunikaatiokatkoksiin. Ulkomaalaisen hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan sekä potilaiden välinen kommunikointi saattaa toisinaan olla ongelmallista, kuten Iso-Britanniasta tulevassa esimerkissä huomaamme. Englantilaiset ovat hyvin epäsuoria joistain ruumiinosistaan ja toiminnoistaan puhuessaan ja ovatkin kehittäneet laajan valikoiman kiertoilmauksia, joita ei yleensä opeteta englannin tunneilla. Esimerkiksi eräs hoitaja kertoi seuraavaa: Potilas sanoi haluavansa heittää vetensä (eng. spend a penny) enkä ymmärtänyt lainkaan mitä hän tarkoitti sillä. Luulen, että nolostutin häntä hieman, pyytämällä häntä selittämään nyt tiedän, että se tarkoittaa virtsaamista Lääketieteellisen ammattikielen käyttö Sanojen löytämiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä interkulttuurisissa lääketieteellisissä konsultaatioissa lääkäreiden ja potilaiden välillä, mutta tiedot osoittavat, että molemmat osapuolet yrittävät ratkaista näitä ongelmia. Lääkärit käyttävät lääketieteellisten termien lisäksi eleitä. Ongelmia liittyen potilaan lääketieteellisten termien ymmärtämiseen saattaa kuitenkin ilmetä, kuten puolalainen 12

17 lääkäri Ruotsista sanoi: Kielen kanssa oli ehkä aluksi vaikeampaa. Kaikkien vaikeinta on tietää se tavanomainen kieli, mitä potilaat käyttävät kotona. Me käytämme esimerkiksi sanaa koolon sanan paksusuoli sijasta, eivätkä kaikki potilaat ymmärrä tätä. Näitä tavallisia sanoja meidän tulisi siis käyttää potilaiden kanssa. Me ymmärrämme potilasta hyvin, mutta potilas ei kykene ymmärtämään meitä. Bulgariassa 56% haastatelluista vähemmistöihin kuuluvista hoitajista mainitsi ammattikielen suurimmaksi väärinymmärrysten aiheuttajaksi heidän ja bulgarialaisten lääkäreiden välillä. Toinen kieleen liittyvä kysymys on muiden kuin virallisen kielen käyttäminen sairaalassa. Vaikka englanti on ainoa virallisesti sallittu kieli henkilökunnan joukossa sairaalan osastoilla ollessa, ulkomaalainen henkilökunta puhuu toisinaan omaa äidinkieltään työskennellessään yhdessä, jopa potilaiden kuullen. Vaikka se saattaa olla ulkomaalaisille hoitajille täysin luonnollista, että samasta kulttuurista kotoisin olevat henkilöt kommunikoivat omalla äidinkielellään, se saattaa potilaiden mielestä olla vastenmielistä tai pelottavaa ja irlantilaiset kollegat voivat tulkita sen eristäväksi. 4.2 Kommunikaatiotyyli Kielen lisäksi myös kommunikaatiotyyli saattaa aiheuttaa interkulttuurisia haasteita työpaikalla Suoruus/epäsuoruus Useissa analysoiduissa tapauksissa suoruutta suosittiin tai ainakin arvostettiin, niin tavassa puhutella kollegoita, mikä on esimerkiksi Pohjoismaissa hyvin epävirallista, kuin siinä, miten paljon tietoa potilaalle ja tämän sukulaisille annetaan. Suoran ja epäsuoran kommunikaatiotyylin välillä löydettiin kuitenkin suuria eroavaisuuksia Pohjoismaissa ja Irlannissa sekä Iso-Britanniassa. Kommunikaatio on hyvin suoraa Pohjois-Euroopassa, jossa kysymykset otetaan käsittelyyn varsin nopeasti niiden ilmenemisen jälkeen. Tämä on ristiriidassa monien niiden maahanmuuttajaryhmien tyylien kanssa, joita näissä maissa tätä nykyä on läsnä. Ja vaikka maahanmuuttajat ovat valmiita hyväksymään muiden suoran tyylin, tarvitsevat he usein rohkaisua, ennen kuin he itse ryhtyvät soveltamaan samaa kommunikaatiotyyliä. Tämä pätee erityisesti silloin, jos maahanmuuttajien kulttuuri perustuu suureen valtatäisyyteen tai on hyvin hierarkkinen. Eräät lääkärit kuvailivat myös kuinka osa potilaista ei näytä samalla tavoin kokevansa kipua, kuin potilaat lääkäreiden omasta kotimaasta. Nämä potilaat eivät huuda kovaa, vaan ovat tyyniä ja ilmeettömiä, mikä tekee potilaan tilan vakavuuden ymmärtämisestä vaikeampaa. Johto raportoi yhtälailla, että verrattuna irlantilaisiin kommunikaatiotyylin normeihin, monet eteläafrikkalaiset hoitajat voivat olla hyvin töykeitä jopa siinä määrin, että eräs vanhemmanpuoleinen potilas uskoi kerran tulleensa solvatuksi. On selvää, että kulttuureiden välillä on eroavaisuuksia siinä, miten paljon tietoa annetaan potilaille, ja miten tämä tieto kerrotaan. Joitain eettisiä kysymyksiä käsitellään Suomessa hyvin erilailla kuin kahden haastatellun ulkomaalaisen lääkärin kotimaissa. Eräs lääkäri sanoi esimerkiksi, että hänen kotimaassaan kerrotaan ensin sukulaisille, mikäli potilas on kuolemassa, ja sukulaiset neuvovat lääkäriä pitäisikö potilaalle itselleenkin kertoa; useimmissa tapauksissa potilaalle ei kerrottaisi näitä uutisia. Ja kun potilaalle vihdoin kerrotaan, että he tulevat kuolemaan, täytyy se ilmaista epäsuorasti, vältellen suoraa informaatiota. Suomessa tämä tehdään toisin päin, ja saattaa olla, ettei potilas halua kertoa totuutta tilanteesta sukulaisilleen lainkaan. Tämä voi aiheuttaa väärinymmärryksiä eri kulttuuritaustaisten potilaiden ja lääkäreiden välillä, ja saattaa lopulta johtaa syytöksiin epäeettisestä käytöksestä. On tärkeää varmistaa, että sisäisiä sääntöjä noudatetaan tarkasti, mutta samanaikaisesti myös potilaan kulttuurinen herkkyys tulisi ottaa huomioon. Toinen haastateltu antoi myös esimerkin eettisestä kysymyksestä. Hänen maassaan vanhemmille kerrottaisiin heti, jos heidän 13-vuotias tyttärensä olisi raskaana, mutta haluaisi salata asian. Pohjoismaissa taas olisi mahdollista olla kertomatta vanhemmille, ja tämä johtaisi syytöksiin vanhempien puolelta, jotka tulisivat kulttuureista, joissa heille tulisi kertoa. Lääkäri myönsi, että konsultoi vanhempaa lääkäriä kohdatessaan tällaisia kysymyksiä, varmistaakseen, että tämä tukee 13

18 hänen päätöksiään. Jälleen on seurattava sisäisiä sääntöjä, mutta lääkäreiden on hyvä kiinnittää huomiota kulttuuriseen herkkyyteen ja analysoida jokainen tapaus erikseen Korkea vs. matala kontekstisuus Tällä viitataan sanallisen viestin sisältämään yksityiskohtien ja informaation määrään, ja kuinka paljon puhuja olettaa kuuntelijan jo tietävän kyseisestä asiasta. Norjalaiset haastatellut sanoivat esimerkiksi, että etniseen vähemmistöön kuuluvalle henkilökunnalle täytyy toisinaan selittää asioita, jotka yleensä ovat itsestäänselvyyksiä, asioita, joita norjalaiset eivät koskaan kysyisi, sillä he tietävät niistä jo. Yhtälailla toiset haastatelluista sanoivat, että vaikka ulkomaalaiset lääkärit ovat korkeasti koulutettuja ja heidän kielitaitonsa saattaa olla lähes täydellinen, eroavaisuuksia kuitenkin löytyy siinä, miten jotkin asiat ymmärretään ja tehdään, eikä mitään tulisikaan siksi pitää itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi kun pyytää ulkomaalaista kollegaa tutkimaan potilaan, ei tulisi olettaa, että tämä ulkomaalainen lääkäri tekisi asiat automaattisesti samalla tavalla kuin lääkärit, jotka ovat saaneet oppinsa eurooppalaisissa yliopistoissa. On tärkeää kertoa selvästi minkälaisia kokeita täytyy tehdä, jotta väärinymmärryksiltä, myöhemmin tapahtuvilta syytöksiltä ja noloilta tilanteilta vältyttäisiin. On molempien osapuolien edun mukaista toimia yhdessä, olla olettamatta mitään ja selittää kaikki yksityiskohdat tarkasti. Vaikka tätä on joskus kritisoitu merkityksettömänä ajan hukkana, on sen vaikutukset pitkällä tähtäimellä positiiviset Small talk ja huumori Kaikissa maissa ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitajien esiin nostama kysymys oli small talkin tuomat ongelmat. Epävirallinen keskustelu saattaa olla ongelmallista, sillä se vaatii kielellistä ja kulttuurista osaamista, kuten iranilainen naispuolinen lääkäri Ruotsista sanoo: Kotimaassani pystyin vitsailemaan potilaan kanssa hieman, ja se teki hänet iloiseksi, kuten minutkin, me nauroimme ehkä voin nytkin vähän on hieman kevyempi ilmapiiri Huumori on lähes aina kulttuurisidonnaista, ja se näyttää olevan ongelma useimmilla interkulttuurisille työpaikoilla. Ensinnäkin, on oltava erityisen varovainen sellaisten vitsien suhteen, joihin liittyy kulttuurisia arvoja ja esineitä, esimerkiksi turbaaneja käyttäviä miehiä tai huntuja käyttäviä naisia. Toiseksi, ajatus raa asta tai törkeästä huumorista on hyvin erilainen eri kulttuureissa, ja tarvitaan huolellisuutta, jottei kukaan loukkaannu kommunikaatioprosessissa. Kolmanneksi, on muistettava, että vitsin ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa, jos kuulijakunta ei ymmärrä käytettyä sanastoa oikein. Suurin osa kyselyyn vastanneista ja haastatteluihin osallistuneista maahanmuuttajista sanoi heillä olevan vaikeuksia vitsien ymmärtämisessä ja kertomisessa. Lopuksi, huumori voi harhauttaa kuulijan huomion pääasiallisesta viestistä, jos paine huumorin ymmärtämiseen on suurempi kuin paine ymmärtää varsinainen viesti, mikä voi johtaa vakaviin terveydenhoito-ohjeiden väärinymmärtämiseen. Tämän tuloksena suositeltiin, että huumoria käytettäisiin säästeliäästi interkulttuurisissa kohtaamisissa, ja vain silloin kun kommunikaatiokielen osaamistaso on riittävän korkea. 4.3 Kulttuuriset arvot ja käytännöt Kulttuuristen arvojen ja käytäntöjen vaikutus kommunikointiin on kiistämätöntä. Auktoriteettiin tai terveyteen asennoitumiseen liittyvistä kysymyksistä nousevilla väärinymmärryksillä saattaa olla vakavia seurauksia, joita tulee välttää Uskonnollinen pukeutuminen ja ruoka Mitä pukeutumiskoodiin tulee, kaikissa yhteistyömaissa kerrotaan jo työllistämisvaiheessa, että univormuja tulee käyttää, ja vain muutamia poikkeuksia sallitaan. Huntuja pidetään sairaaloissa terveys- ja hygieniasyistä lähes yksimielisesti epähyväksyttävinä. Tämä on johtanut siihen, että pieni määrä vastaajista raportoi kysymyksestä pienenä huolenaiheena. Iso-Britanniassa tyypillinen vastaus tätä aihetta koskeviin kysymyksiin oli: Pidän hijabin (huntu, joka jättää kasvot näkyviin) käyttämisestä, enkä usko sen olevan haitaksi työni tekemiselle. He voisivat muuttaa univormua, mikäli tahtoisivat. 14

19 Johdon vastaus tähän oli yleensä, että univormuja, hiuksia, kynsiä ja koruja koskevia sääntöjä ohjaavat hygieniavaatimukset ja että vain kyseessä olevat kansalliset viranomaiset voisivat tunnustaa asiaan liittyvät poikkeukset. Se, ettei näitä kysymyksiä ole nostettu virallisesti esiin missään yhteistyömaassa, kertoo, että näiden säännösten tarve täytyy tunnustaa. Tällä alueella on kuitenkin tapahtunut viimeaikoina positiivista kehitystä Norjassa, jossa viranomaiset ovat tehneet univormuja koskevia muutoksia, jotta ne heijastaisivat kulttuurista monimuotoisuutta paremmin. Täten Norjan suurin sairaala, Ullevålin yliopistollinen sairaala, on tehnyt hijabista osan sairaalan univormua niille, jotka sitä haluavat käyttää Kollektivismi vs. individualismi: perheen rooli Monissa tapauksissa yhteisöön, perheeseen kuuluminen on tärkeämpää yksilölle kuin heidän oma terveytensä. Vastaavasti taas perhe haluaa luultavimmin osallistua täysipainoisesti yksilön tapauksen vaatimiin terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin. Useissa maissa lukuisat vastaajat ilmaisivat, etteivät ymmärrä perheen roolia potilaan hoidossa. Monissa kulttuureissa perheen mukanaolo on potilaan olennainen osa potilaan hoitoprosessia. Usein lääkärin oletetaan puhuvan ennemmin perheen kuin potilaan kanssa diagnoosista, hoidosta ja mahdollisista komplikaatioista. Ruotsissa työskentelevä ukrainalainen lääkäri kommentoi tätä sanomalla, että kaikki uutiset, erityisesti huonot uutiset kerrotaan perheelle, ei potilaalle. Yksi syy tähän on perheen vastuu huolehtia hoitomaksuista esimerkiksi Ukrainassa, jossa on usein pulaa lääkkeistä, jolloin perheen on huolehdittava niiden toimittamisesta potilaalle. Ruotsissa, kuten useimmissa muissakin eurooppalaisissa maissa, tilanne on päinvastainen, ja keskipisteenä on potilas, yksilö, eikä suinkaan koko perhe. Joissain tapauksissa henkilökunnan saattaa luonnollisesti olla vaikea ymmärtää perheen osallisuus, joka toisinaan tuntuu peittävän potilaan oman äänen. Italialainen lääkäri kertoi, että Ei ole helppoa kun eteesi tuodaan koko perhe kiinalaisia, eikä yksikään heistä puhuu kieltäsi ja he kaikki haluavat tulla vastaanotollesi samanaikaisesti Kysymys siitä, kuka oikein on potilas, saattaa toisinaan olla vaikea: onko lääkäri tekemisissä yksilön kanssa, vai heidän koko perheensä kanssa? Tämä on kulttuurisidonnainen asia, joka toisinaan asettaa lääkärin ja potilaan vastakkain. Eräs haastateltu kertoi esimerkin, jossa koko perhe (kuusi henkilöä) oli tullut tapaamaan lääkäriä, ja vain yksi heistä oli potilas. Epäsäännöllisen kommunikaatiotyylin vuoksi, jossa kukin selosti vuorollaan ongelmaa, lääkäriltä kesti hetken aikaa ymmärtää kenet hänen tulisi tutkia. Tämän lisäksi perhe kieltäytyi lähtemästä huoneesta, jotta potilas olisi voitu tutkia rauhassa, ja tämän ollessa myös potilaan toive, lääkäri myöntyi. Nämä kysymykset liittyvät epäilemättä individualismin ja kollektivismin käsitteisiin. Kollektiivisemmissa kulttuureissa potilaan asioiden uskotaan kuuluvan enemmän suvulle, ja että heillä on myös oikeus tietää niistä. Niissä maissa, joissa individualismi on hallitsevampaa, terveydenhoito henkilökunnan tulee löytää tapoja käsitellä asiaa maahanmuuttajien lukumäärän kasvaessa. Norjalainen lääkäri huomautti myös, että kollektiivisen kulttuurin jäsenellä saattaa olla vaikeuksia jättää vanhempansa hoitokotiin, sillä näissä kulttuureissa lapset ovat perinteisesti pitäneet huolta vanhemmistaan. Tilanne on yhtä vaikea vanhemmille, jos heistä tuntuu, että lapset ovat hylänneet heidät, ja siksi erityistä huomiota on kiinnitettävä näihin potilaisiin Arvokkuuden käsite Huolimatta siitä, että joissain maissa lääkärin ammatti on alipalkkainen, joka usein näkyy maahanmuuttona, lääkärin ammatti on arvossa pidetty ja lääkärit edustavat korkeasti koulutettua ja arvostettua sosiaalista ryhmää. Luonnollisesti, uuteen maahan tulon, ja usein pitkän, kielenopiskeluun ja joissain tapauksissa, jos lääkäri on EU:n ulkopuolelta, myös lääketieteellisen koulutuksen loppuun suorittamiseen käytetyn odotusajan jälkeen, henkilö tekee parhaansa onnistuakseen työpaikalla. Avun pyytäminen nähdään usein merkkinä tiedon puutteesta ja, kuten osa henkilökunnasta sanoo, monet ulkomaalaiset lääkärit yrittävät ratkaista ongelmansa itse ja välttävät avun pyytämistä. Lisäksi keskusteluissa he eivät välttämättä myönnä helposti, etteivät ymmärrä, ja saattavat sen sijaan vain 15

20 nyökkäillä ja sanoa kyllä, kyllä, kuten esimerkkitapauksessa, jossa kiinalainen lääkäri teki juuri näin, jottei menettäisi kasvojaan, eikä saattaisi keskustelukumppaniaankaan häpeään. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa huolta lääketieteellisestä turvallisuudesta, sillä ymmärryksen puutteella tai väärinymmärryksillä voi olla vakavia seurauksia Aikakäsitys Sairaaloiden toimiessa vuorojärjestelmällä seitsemän päivää viikossa, 24 tuntia päivässä, työkirjanpito on tärkeässä asemassa, mutta se on asia, jonka kanssa kaikkien tutkittavien maiden henkilökunta on selvinnyt kiitettävästi. Kulttuurierot aikaan ja ihanteelliseen työtahtiin suhtautumisessa nousivat täsmällisyyden sijasta mahdollisen turhautumisen ja kulttuurienvälisten väärinymmärrysten syiksi. Esimerkiksi ulkomaalaiset hoitajat Irlannissa sanoivat, että irlantilainen henkilökunta keskittyy liikaa kaikkien asioiden suorittamiseen nopeasti, aiheuttaen itselleen turhaa kiirettä koko päivän ajaksi. Toisaalta taas ulkomaalaiset hoitajat Suomessa sanoivat, että suomalainen henkilökunta arvostaa aikaa liikaa, eivätkä he suo työ- ja vapaa-ajan välille minkäänlaista joustavuutta: pohjoiseurooppalaiset tekevät usein työtä enemmin kellon kuin tehtävän mukaan, toisten kulttuurien keskittyessä suorittamaan annettua tehtävää, ja olevan valmiita unohtamaan työhön käytetyn ajan niin kauan kunhan tavoite saavutetaan Valtaetäisyys/hierarkia Eurooppalaisen organisaation kulttuuri ja liiketalousmalli olettavat, että hierarkioita on olemassa, eikä niitä kyseenalaisteta laajasti. On yleisesti hyväksyttyä, että hierarkian eri tasojen väliset konfliktit ovat luonnollisia. Kulttuurisesti monimuotoinen työvoima lisää kuitenkin todennäköisesti näiden konfliktien määrää. Eurooppalainen työympäristö (Bulgariassa ja Italiassa vähemmän) tuli yllätyksenä joillekin ulkomaalaisille työntekijöille, jotka pitivät sitä rentoutuneempana kuin mikä heidän kotimaassaan vallitsi. Erään tutkimukseen osallistuneen vastaus oli: Täällä on paljon rennompaa. Ihmiset kutsuvat toisiaan etunimillä ja täällä on ystävällisempää. Toinen osallistuja sanoi: Ilmapiiri on paljon rentoutuneempi ja ystävällisempi kuin kotona. Naisena minulla on enemmän vapautta ja kunnioitusta. Esimerkiksi Suomessa kommunikointi perustuu hyvin matalaan hierarkiaan. Eräs maahanmuuttajatyöntekijä huomautti tästä ja sanoi sen, että korkeammassa asemassa oleva henkilö, kuten esimerkiksi lääkäri kutsuu häntä etunimellä, olevan epätavallista, mutta erittäin mukavaa. Maahanmuuttajan omassa maassa tällaista ei tapahtuisi koskaan, sillä maassa on selvä ero, kuinka puhutella eri asemassa olevia henkilöitä. On muistettava, että sinuttelu korkeamassa asemassa olevan kanssa saatetaan hyväksyä helpommin, jos aloite tähän tulee ylemmältä henkilöltä, mutta työnantajien on oltava tietoisia siitä, että monet maahanmuuttajat voivat pitää tämän käytännön omaksumista loukkaavana tai ainakin epämukavana, ja toisinaan on annettava enemmän aikaa ennen kuin siirrytään sinuttelemaan. On myös suositeltavaa kertoa maahanmuuttajalle kaikki siitä, miksi tällainen suora kommunikointityyli, vailla mitään virallisuuksia, on omaksuttu. Osa henkilökunnasta piti tätä seikkaa vakavana ongelmana, ja että rentoutunut ja epävirallisempi ilmapiiri käsitettiin väärin joka johti asianmukaisen kunnioituksen vähenemiseen. Hierarkia säätelee usein lääkäreiden ja hoitajien välisiä suhteita, ja erittäin alhainen valtaetäisyys voi johtaa auktoriteettiongelmiin. Vaikka yhdessä työskentelemistä kuvailtiin laajasti ongelmattomaksi, matalan hierarkian tason syytettiin johtavan joidenkin johtajien ja lääkärien kunnioituksen puutteeseen. Saksassa haastatellut maahanmuuttajalääkärit sanoivat esimerkiksi, että potilaat heidän kotimaassaan kunnioittavat ja arvostavat lääkäreitä enemmän. He uskovat menettäneensä auktoriteettia Saksassa, ja heillä on käsitys, että monet hoitajat eivät seuraa lääkäreiden ohjeita ja että monet potilaat vaativat liikaa ja ovat erittäin taipuvaisia itsesääliin. Samankaltainen esimerkki tulee Ruotsista, jossa ei-ruotsalaiset lääkärit kertoivat, että useimpien kotimaissa lääkärin sanaa ei kyseenalaistettu. Ruotsissa kuitenkin, jossa terveydenhoitojärjestelmä on vähemmän hierarkkinen, lääkäri saattaa kokea, että hänen täytyy perustella päätöksensä hoitajille ja muulle henkilökunnalle. Monissa maissa hoitaja palvelee lääkäriä, ja omaa huomattavasti alemman koulutuksen, mutta 16

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 0633/2006, Christiane Becker, Saksan kansalainen, pyynnöstään saada asianmukaista palkkaa vastaavasta työstä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM STO Närhi Ulla(STM) Eduskunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM STO Närhi Ulla(STM) Eduskunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2013-00035 STO Närhi Ulla(STM) 30.01.2013 Eduskunta Viite Asia EU; terveys; komission täytäntööpanodirektiivi 2012/52/EU toimenpiteistä toisessa jäsenvaltiossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p. LIITE 2 SOPIMUS SOPIMUS HAMMASLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMISESTA VIIKONLOPPU- JA ARKIPYHÄILTOIHIN 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ulkomailla suoritettu tutkinto Olen suorittanut tutkinnon ulkomailla. Kelpaako se Suomessa? Kuka tekee päätöksen? Vastaus näihin kysymyksiin

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 Maiju Tuominen Lausunto OKM 01.09.2011 Helsinki ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 :n mielestä on arvokasta ja tärkeää, että koko EU on myös

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 319/2010 vp Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

ZA4535. Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4535. Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law. Country Specific Questionnaire Finland ZA4535 Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law Country Specific Questionnaire Finland Flash 188 : Family law & Consular protection D(7599) DG JAI 2006, Draft Questionnaire v2.1 INTRO.

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot