TERVEYDENHOITOPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITOPALVELUT"

Transkriptio

1 Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka TERVEYDENHOITOPALVELUT Vertaileva tutkimus koulutussektorin työpaikkakäytännöistä kymmenessä eurooppalaisessa maassa

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET ESIPUHE ii iii iv 1. Johdanto 1 2. Taustaa kansalliset kontekstit 2 3. Lainsäädäntö Kansainvälinen lainsäädäntö Pätevyyksien tunnustaminen 6 4. Interkulttuurisen työpaikan haasteita Kieli Kommunikaatiotyylit Kulttuuriset arvot ja käytännöt Rasismi, syrjintä, ennakkoluulot Hyviä käytäntöjä Kieliongelmien ratkominen Romaniterveysvälittäjät Bulgariassa Mentorointi ja vertaistukijärjestelmät Pätevyyksien tunnustaminen Kulttuurisen monimuotoisuuden virkamies Valtakunnallinen interkulttuurisen terveydenhoidon projekti Irlannissa Johtopäätöksiä ja suosituksia 26 ii

3 Kiitokset Tämä terveydenhoitoraportti on Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) projektiyhteistyön tuote. Yhteistyökumppanit ovat seuraavat: Dublin City University, Irlanti; European Centre for Education and Training (ECET), Bulgaria; Institut für Projektbegleitung und Kompetenzentwicklung - Pro-Kompetenz, Saksa; Hellenic Regional Development Center (HRDC) Kreikka; Västra Nylands folkhögskola, Suomi; CONFORM - Consorzio Formazione Manageriale, Italia; Mangfold i Arbeidslivet MiA, Norja; Academy of Humanities and Economics in Lodz, Puola; Göteborgs Universitet, Ruotsi; University of Westminster, Iso-Britannia. EIW projektin yhteistyöjäsenet kiitollisena tunnustavat Euroopan yhteisön Leonardo da Vinci II ohjelman myöntämän rahoituksen. Tämän terveydenhoitoraportin sisältö on pääosin peräisin jokaisen yhteistyöinstituution tuottamista EIW projektin kansallisista raporteista, täydennyksiä on tarvittaessa saatu lisätutkimusten ja lähteiden avulla. Valtioiden rajat ylittävien analyysien tuottamiseen ja sektorikohtaisten raporttien suunnitteluun ja luomiseen osallistunut työryhmä koostui neljän yhteistyöinstituution jäsenistä: Aileen Pearson-Evans ja Frieda McGovern (DCU), Boian Satchev (ECET), Radu Szekely (Västra Nylands folkhögskola) sekä Brunella Maio ja Andrea Marella (Conform). Haluaisimme kiittää kaikkia niitä henkilöitä ja instituutioita, jotka ovat antaneet panoksensa yhteistyöhön, mukaan lukien tutkijamme ja sosiaaliset kumppanimme, jotka auttoivat meitä tapaustutkimusten kanssa ja myöhemmin avustivat meitä arvioimaan ja levittämään tutkimuksiamme. Tämän terveydenhoitoraportin tutkimustyöstä, kokoamisesta, kirjoittamisesta ja toimittamista vastasi Radu Szekely (Västra Nylands folkhögskola, Suomi). Toimittaja kiittää Nataliya Berbyuk-Lindströmiä Göteborgin Ylipistosta, jonka projektin sisällä tuotettua Ruotsin terveydenhuollon tapaustutkimusta on käytetty laajasti tämän raportin perusteena. Copyright 2007 Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) projektiyhteistyö. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun uudelleen tuottaminen ja jakelu ovat luvanvaraisia, paitsi mainostarkoituksissa, edellyttäen että EIW projektiyhteistyö mainitaan lähteeksi. Tämä projekti on suoritettu Euroopan yhteisöjen tuella. Tämän projektin sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan yhteisön asemaa, eikä siihen liity minkäänlaista vastuuta Euroopan yhteisön puolelta. iii

4 Esipuhe Eurooppalaiset työpaikat ovat kokemassa suuria muutoksia. Taloudelliset ja poliittiset muutokset Euroopassa viimevuosikymmenten aikana ovat vaikuttaneet alueella elävien, työskentelevien ja koulutettujen kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Euroopan unionin laajentuminen yhdessä mantereen monissa osissa olevan työvoimapulan kanssa, on luonut tasaisen kasvun liikkuvuudessa niin ETA-maiden välillä, ja niiden ulkopuolelta. Tämä on suuntaus, joka todennäköisesti vain jatkuu ja laajenee. Kuinka samankaltaisia ovat eri sektoreiden ja valtioiden esittämät haasteet ja mahdollisuudet? Mitä sudenkuoppia tulee välttää, ja mitä esimerkkejä hyvästä käytännöstä voidaan jakaa EU-maiden välillä? Millainen tarve interkulttuuriselle koulutukselle on, ja miten tähän tarpeeseen voitaisiin parhaiten vastata? Nämä ovat eräitä keskeisiä kysymyksiä, jotka innoittivat kehittämään Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka projektin (EIW, ). Alun perin käsite otettiin käyttöön Irlannissa, DCU:ssa ja se rahoitettiin EU:n Leonardo da Vinci II ohjelman avulla. EIW projekti laajeni kymmenen yhteistyömaan välityksellä Euroopan halki, pohjoisesta etelään ja lännestä itään, vanhimmista EU:n jäsenvaltioista uusimpiin, pitkän historian ulkomaalaisten integroimisesta työvoimaan omaavista maista sellaisiin, joille interkulturalismi on täysin uusi ilmiö. EIW projektin keskeinen lopputulos, ja tämän terveydenhoitoalan raportin pääasiallinen tavoite, on luoda silmäys sektorikohtaisiin työkäytäntöihin läpi Euroopan, perustuen kansallisiin tilanne analyyseihin ja työpaikkatapaustutkimuksiin. Jokaisessa yhteistyömaassa suoritettiin tutkimusta useilla yksityisen, julkisen ja koulutussektorin työpaikoilla. Johtajien, työntekijöiden ja asiakkaiden/palvelun käyttäjien näkemyksiä niin isäntä- kuin maahanmuuttajayhteisöistä tutkittiin ja vertailtiin. Tämän jälkeen kymmenen maan EIW raporteista tehdyt löydöt koottiin yhteen, jotta voitaisiin tuottaa kolme valtioiden rajat ylittävää vertailevaa raporttia seuraavilla avainaloilla: Liiketalous (PK-yritykset), sosiaalipalvelut (terveydenhoito) ja koulutus (keskittyen akateemiseen koulutukseen perus-, keski- ja korkea-asteella). Tämä terveydenhoitoalan raportti tähtää tuottamaan informaatiota, joka auttaisi päättäjiä ja ammatinharjoittajia tunnistamaan interkulttuurisen koulutuksen tarpeen ja Euroopan sisäiset hyvää käytäntöä osoittavat reaktiot, sekä ilmoittaa yleiseurooppalainen tehokkaiden interkulttuurisen koulutusmateriaalien standardi. EIW projektin tuloksena on syntynyt myös koulutusmateriaaleja (DVD ja käsikirja), jotka pohjautuvat tästä sektorikohtaisessa raportista ja kymmenestä erillisestä EIW:n kansallisessa raportista kerättyihin tietoihin, jotka toivottavasti auttavat johtoa ja työntekijöitä kehittämään integraatioprosessia ja interkulttuurista harmoniaa työpaikalla entistäkin tehokkaammin. Tämä raportti ei ole millään muotoa kaiken kattava; välttämätön valitsemisprosessi pakotti meidät jättämään paljon materiaalia ulkopuolelle, josta olisi saattanut olla hyötyä mahdolliselle käyttäjäkunnalle. Yksityiskohtaisempaa tietoa, ja lisätietoa harjoitusmateriaaleista löytyy kotisivuiltamme (www.eiworkplace.net). iv

5 1. Johdanto Yleisesti ottaen etninen monimuotoisuus ei ole uusi asia terveydenhoidossa ja kautta Euroopan useita politiikkoja ja käytäntöjä on otettu käyttöön erilaisuuksien tunnustamiseksi ja tukemiseksi tällä alalla. Terveyspalveluiden rooli kulttuurisen monimuotoisuuden ja maahanmuuton suhteen ei ole ajoittunut vain kapeaan sairaanhoidon osaan, vaan se tähtää voittamaan haittoja kaikissa muodoissa ja kohtaamaan tiettyjen ryhmien, mukaan lukien etnisten vähemmistöjen, erityistarpeet. Terveyden parantaminen säilyy tärkeänä asiana kaikille hallinnoille ja terveydenhoitoon pääsyn tulisi säilyttää asemansa hallitustenvälisessä yhteistyössä Euroopassa. Mahdollisuus terveyspalveluihin on erityisenä huolenaiheena nyt, kun monet etniset vähemmistöyhteisöt, joita perustettiin maihin ympäri Euroopan 1900-luvun loppupuolella, ikääntyvät, ja tulevat todennäköisesti tarvitsemaan enemmän tällaisia palveluita seuraavien 20 vuoden aikana. Etnisyys saattaa silti olla avaintekijä terveydellisissä epäoikeudenmukaisuuksissa, ja käänteinen hoitolaki jonka mukaan ne yhteisöt, jotka eniten tarvitsevat hoitoa, ovat juuri niitä, jotka todennäköisesti jäävät ilman tarvitsemiaan palveluita on yhä voimassa liian monessa osassa Eurooppaa. Asialla saattaa olla vain vähän tekemistä hallintojen varsinaisten terveydenhoidon järjestämisen kanssa. Periaatteessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet terveydenhoitoon ja useimmiten mahdollisuuden tiellä ovatkin kulttuuriset säännöt, kuten tulemme myöhemmin huomaamaan, ja tästä johtuen on otettava erilaisia keinoja käyttöön, kun toimitaan eri etnisten ja maahanmuuttajaryhmien kanssa. Lisäksi jotkin etniset tai maahanmuuttajaryhmät saattavat kokea syrjintää terveydenhoidon ammattilaisten taholta. Toisinaan palveluntarjoajien puolelta tuntuisi olevan puutetta kulttuurisesta tietoisuudesta, mikä saattaa johtaa syrjintään ja ennakkoluuloihin. Kulttuurinen monimuotoisuus ei näy vain terveydenhoitopalveluita käyttävien joukossa, eli käyttäjäkunnassa; läpi Euroopan sairaalat palkkaavat yhä enemmän ulkomaalaista työvoimaa huolehtimaan terveyspalveluiden tarjoamisesta. Tämä johtaa usein vanhojen ja tuttujen hierarkioiden kyseenalaistamiseen ja niiden korvaamiseen uusilla. Uusi heterogeenisempi työvoima luo työelämään vaikuttaviin kulttuurisiin eroavaisuuksiin liittyviä haasteita, kuten konfliktin ratkaisu, erot valtaetäisyyteen suhtautumisessa hohdon ja alaisten välillä, asenteet työtä kohtaan, odotukset käytöstä kohtaan ja sosiaalisesti hyväksyttävät standardit ja periaatteet. Tämä raportti tutkii erityisesti terveydenhoidon tilaa niissä kymmenessä maassa, jotka ottivat osaa tähän tutkimukseen ja tekee myös yleiskatsauksen joihinkin terveydenhoitoon liittyviin taloudellisiin seikkoihin Euroopassa. Tarkoituksena ei ole antaa kaiken kattavaa kuvaa Euroopan terveyspalveluista, vaan vertailla yhteistyömaiden kokemuksia interkulttuurisesta työpaikasta, keskittyen samanlaisuuksiin ja eroavaisuuksiin, sekä nostaa esiin asioita, jotka voivat olla avuksi työntekijöille sekä maahanmuuttajatyöntekijöille ja heidän isäntämaan kollegoilleen. Raportti ottaa käytännönläheisen näkökannan siihen, mitä työpaikoilla tapahtuu ja yrittää antaa suosituksia, miten terveydenhoitosektorin työpaikoilla nousevien päivittäisten ongelmien kanssa voisi tulla parhaiten toimeen. Raportin kokoamiseen käytettiin Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) projektiin osallistuneiden maiden kansallisissa raporteissa esitettyjen tapaustutkimusten analysointia ja vertailua. Löydökset tulisikin nähdä toisen asteen analyysina tästä materiaalista, joka nostaa esiin yhteisiä teemoja. Raporttiin kuuluu myös yleistietoa laeista ja säädöksistä, jotka tukevat henkilöstön liikkuvuutta terveydenhoitosektorilla, sekä viitteitä toimenpiteisiin, joita tulisi ottaa käyttöön useilla tasoilla päättäjistä yksittäisiin työpaikkoihin jotta voitaisiin varmistaa interkulttuurisen työvoiman onnistunut kasvu. 1

6 2. Taustaa kansalliset kontekstit Kulttuurinen monimuotoisuus vaihtelee merkittävästi niiden kymmenen maan kesken, jotka ovat tämän analyysin kohteena. Ensimmäinen selvä ero on niiden Länsi-Euroopan maiden, jotka ovat vastaanottaneet maahanmuuttajia koko lähihistoriansa ajan (esim. Iso-Britannia, Saksa) ja niiden Itä- Euroopan maiden, joissa maastamuutto on ollut nykyajan vallitseva piirre (esim. Bulgaria, Kreikka), välillä. Toiseksi, osalla maista on ollut perinteisesti varsin heterogeeninen etninen rakenne historiallisista syistä johtuen (esim. Suomi, Bulgaria, Puola), kun taas toisilla mailla on ollut perinteisesti homogeenisempi väestö (esim. Irlanti, Norja). Kolmanneksi, osa maista on kokenut tasaisen kulttuurisen monimuotoistumisen prosessin maahanmuuton kautta suhteellisen pitkän ajanjakson myötä (esim. Ruotsi, Italia) kun taas toiset ovat saaneet todistaa rajua kasvua maahanmuutossa lyhyen, ja viimeaikaisen, ajanjakson aikana (esim. Suomi, Irlanti). Samassa linjassa näiden kehityssuuntien kanssa on myös maahanmuuttajien prosentuaalinen määrä terveydenhoidossa, niin asiakkaina kuin henkilökunnan jäseninä, joka vaihtelee merkittävästi maasta toiseen. Etnisten vähemmistöryhmien edustajien määrä terveydenhoidon työvoimassa vaihtelee myös suhteessa maahanmuuttajien määrään koko maan työikäisten keskuudessa. Joissain maissa työvoiman/henkilökunnan koostumus heijastaa kulttuurien kirjoa, erityisesti niissä maissa, joilla on pitkä historia maahanmuutosta; toisissa maissa, tyypillisesti niissä, joissa maahanmuuttoa on ollut vasta vähän aikaa, tai joissa maahanmuuttajien lukumäärä on alhaisempi, näin ei vielä ole. Iso- Britanniassa ja Irlannissa terveydenhoidon parissa työskentelevien maahanmuuttajien määrä on varsin sama verrattuna maissa asuvien maahanmuuttajien prosentuaaliseen osuuteen; Ruotsissa ja Norjassa se on korkeampi ja kasvaa voimakkaasti; Suomessa, Saksassa ja Italiassa se on pienempi, mutta kasvaa vakaasti; Bulgariassa, Kreikassa ja Puolassa se pysyttelee huomattavasti alhaisempana. Syyt etnisten vähemmistöjen alhaisempaan edustukseen terveydenhoidon työvoimassa ovat yhtälailla vaihtelevia, monien liittyessä jokapäiväisiin haasteisiin, joita kuvaillaan myöhemmin tässä raportissa (kts. kappale 4). Joskus kuitenkin syyt ovat yleislaatuisempia, liittyen kyseessä olevan maan lakijärjestelmään tai sosiaaliseen rakenteeseen. Esimerkiksi Kreikan perustuslain mukaan vain Kreikan kansalaiset täyttävät kelpoisuusvaatimukset julkisen sektorin virkoihin 1. Esiin nouseva monikulttuurinen yhteiskunta vaatii kuitenkin uusien arvojen luomista, jotka ohjaavat terveydenhoitopalveluiden tarjoajia; ja vaikka tällä hetkellä maahanmuuttajien tarve julkisten palveluiden, kuten sairaaloiden, käytölle ei ole ollut yletöntä, saattaa se muuttua ratkaisevasti tulevien vuosien aikana, laittomien maahanmuuttajien aseman laillistamisen ja heidän perheidensä jälleen yhdistämisen takia (yksityiskohdat, kts. EIW: Kreikka Bulgaria, Italia ja Puola edustavat myös mielenkiintoisia tapauksia sillä periaatteessa näiden maiden yleisellä sektorilla ei ole maahanmuuttajatyöntekijöitä mutta terveydenhoito on tyypillinen poikkeus kaikissa maissa. Bulgaria ja Puola ovat vastatusten uuden ja tuntemattoman tilanteen kanssa, kun viranomaisten on pian houkuteltava ulkomaalaista henkilökuntaa korvatakseen maan omaa terveydenhoitohenkilökuntaa etenkin huippupäteviä lääkäreitä jotka lähtevät maista löytääkseen parempipalkkaisia töitä muualta EU:n alueelta. Sekä Bulgariassa että Puolassa on suhteellisen suuri romanivähemmistö, joiden pääsy terveydenhoitopalveluihin säilyy haasteena (esimerkki hyvästä käytännöstä Bulgariassa, kts. kappale 5). Italiassa on todistettu merkittävää nousua ulkomaalaisten hoitajien ja hoidonantajien (kuvaus ammatista, kts. EIW: Italiawww.eiworkplace.net) lukumäärän kasvussa. Vuonna 2002 Italiassa oli 2600 ulkomaalaista hoitajaa, jotka olivat kotoisin yli 50 valtiosta 1 Huom. Tämä tuntuu olevan ristiriidassa kaikille EU:n kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet tarjoavan käytännön kanssa 2

7 maailmassa; tämä edusti noin 1% terveydenhoitoalan koko työvoimasta. Vuoteen 2006 mennessä tämä luku kolminkertaistui. Tämä johtuu osittain kotimaan työmarkkinoiden kyvyttömyydestä tuottaa tarvittavia työntekijöitä, mutta myös maahantulon vapauttamisesta työluvan kanssa, joka oikeuttaa toimimaan hoitajana: tämä ammatti ei ole enää vuosittaisten kiintiöiden alaisena mitä tulee maahanmuuttajatyöntekijöihin, mutta se on vapautettu kaikista ylärajoista. Mitä tulee toiseen ammattiryhmään hoidonantajiin, on heitä Italiassa noin 1,5 miljoonaa, joista 85% on muita kuin EU:n kansalaisia: 40% näistä tulee Etelä-Amerikasta, Salvadorista, Perusta ja Ecuadorista, 30% Filippiineiltä, 10% Etu-Intian niemimaalta (etenkin Sri Lankasta), loppujen ollessa kotoisen Itä- Euroopasta (entisestä Jugoslaviasta). Terveydenhoitoalan työympäristö on kokenut suuria muutoksia myös Irlannissa viime vuosina, johtuen toisaalta suuresta ja nopeasta kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymisestä yhteiskunnassa joka on johtanut kulttuurisesti monimuotoiseen potilaskuntaan, ja toisaalta johtuen myös irlantilaisen hoitohenkilökunnan pulasta joka on johtanut aktiiviseen rekrytointiin useista eri maista. Vaikka yleistä tilastotietoa ei ollut tarjolla eri kulttuureista kotoisin olevan henkilökunnan palkkauksesta terveysalalle, pystyi st. Jamesin sairaala (suuri akateeminen koulutussairaala Dublinissa) toimimaan tyyppiesimerkkinä. Henkilökuntaa sairaalassa on n Henkilökunnan rekisteröityjä hoitaja-asemia on 1200, joista 518 on EU:n ulkopuolelta, 16 eri maasta ja 45 EU:sta. Tänä päivänä ulkomaalaiset hoitajat edustavat noin puolta koko hoitohenkilökunnasta. Myös eineuvottelevien lääkäreiden tapauksessa ulkomaalaisten osuus on noin 50% kokonaismäärästä. Suurin osa rekrytoiduista tulee Filippiineiltä, Intiasta ja Etelä-Afrikasta, pieniä lukumääriä tulee myös useista muista maista kuten USA:sta, brittiläisen kansainyhteisön maista ja EU:sta. Myös ulkomaalaisten terveydenhoitoavustajien lukumäärä on kokenut terävän kasvukauden viime vuosina. Vastauksina näihin kehityksiin, irlantilaisen terveyspalveluiden toimeenpanoelimen valtakunnallinen sosiaalisen mukaan lukemisen ohjauskomitea (NSISC), aloittaa valtakunnallisen interkulttuurisen terveydenhoidon projektin. Keskeistä tälle koulutusohjelmalle on henkilöstöpäälliköiden interkulttuurisen työkyvyn kehittäminen sekä toimet kehittää terveydenhoitoympäristöä niin, että hoito annetaan kulttuurisesti hienotunteisella tavalla (projektin keskeinen sisältö on esitelty myöhemmin, luvussa 5.6). Irlantilainen Valtakunnallinen interkulttuurinen terveysstrategia , joka on tarkoitus julkaista vuoden 2007 loppuun mennessä, muodostaa erittäin kattavan tietopaketin kuinka tukea henkilökunnan ja palvelun käyttäjien yhteistyötä ja kuinka tiedottaa etnisille vähemmistöryhmille terveydenhoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Strategiaan sisällytetty toimintasuunnitelma, joka käyttää lähteinään kansainvälisiä hyvän käytännön malleja sekä valtakunnallisen rasismin ja interkulturalismin konsultaatiokomitean suosituksia, tähtää sen varmistamiseen, että mukaan lukevia kulttuurisesti hienotunteisia strategioita harjoitetaan organisaatioissa kolmella keskeisellä alueella: organisaationaalinen henki, työpaikan ilmapiiri ja interkulttuurisen koulutuksen tukemiseen tarvittavat palveluelementit. Terveydenhoitoala Saksassa ja erityisesti Mecklenburg-Vorpommernin alueella on lisääntyvässä määrin interkulttuurinen. Tämä koskee asiakaskuntaa, mikä on luonnollinen seuraus lisääntyneestä monimuotoisuudesta, mutta myös terveydenhoitopalveluiden johtoa ja henkilökuntaa. Jälkimmäisen kasvuun vaikuttaa henkilökunnan puute valtakunnallisella tasolla, ja tähän on puututtava houkuttelemalla ulkomaalaista henkilöstöä, ja saatava maassa jo olevat ulkomaalaiset työntekijät pysymään viroissaan. Pätevää henkilökuntaa etsitään kiireisesti kaikkien osavaltioiden sairaaloissa; aukot poliklinikka potilaiden hoidossa kasvat yhä. Saksassa oli vuoden 2004 lopulla 600 tyhjillään olevaa vastaanottoa ja viranomaiset ovat aloittaneet kampanjoita, jotka on suunnattu ulkomaalaiselle työvoimalle, mutta myös jo maassa asuville päteville maahanmuuttajille, jotka eivät ole saaneet töitä riittämättömien virallisten pätevyyksien takia (katso selvitys virallisesta pätevyyksien tunnustamisesta luku 3.2); maahanmuuttajille myönnettiin valtion tutkintaviraston toimesta noin 400 lisenssiä ja toimilupaa vuoden 2004 loppuun mennessä. 3

8 Näiden lisäksi, etenkin kymmenien tuhansien entisen Neuvostoliiton maiden maahanmuuttajien keskuudessa on silti paljon pätevää henkilöstöä, jotka voitaisiin ohjata nopeasti kohti pätevyyksien tunnustamista ja ammatillista integraatiota julkiseen terveydenhoitojärjestelmään. Konkreettisen vaatimustilanteen ollessa vastassa, osavaltion hallinto katsoo ryhmällä olevan erityisen hyvät mahdollisuudet ja potentiaalin ammattielämään integroitumiseen - - Näiden miesten ja naisten hyväksyminen väestön joukkoon on korkeaa. 2 Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion sosiaaliturvaministeriön tilaamasta raportista ilmenee, että osavaltiossa on 145 lääketieteen ja sairaanhoidon pätevyydet omaavaa maahanmuuttajaa, jotka ovat ilman töitä, näistä 37 on lääkäreitä ja 76 sairaanhoitajia. Suurin osa heistä on alle 50-vuotiaita ja voisivat harjoittaa ammattejaan aktiivisesti sovitettuaan lääketieteelliset ja hoitoalanpätevyytensä vastaamaan saksalaisia pätevyysvaatimuksia. Kolmella tutkimukseen osallistuneella Pohjoismaalla Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä mitä tulee kulttuuriseen monimuotoisuuteen terveydenhoidossa, mutta mailla on myös muutamia merkittäviä eroavaisuuksia. Kolmen maan kokemat etniseen koostumukseen vaikuttaneet muutokset heijastuvat terveydenhoitojärjestelmään, joka on perinteisesti ollut varsin monokulttuurinen työpaikka. Maahanmuuton alati kiihtyvä tahti nostaa esiin kysymyksen kulttuurisesti pätevän terveydenhoidon tuottamisesta eri kulttuurisista lähtökohdista tuleville potilaille. Vuoden 2006 virallisten tilastotietojen mukaan, 12,2% Ruotsissa asuvista henkilöistä on syntynyt muualla kuin Ruotsissa. Jos lisäämme tähän ne, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Ruotsissa, nousee kokonaismäärä 15,8% (Ruotsin tilastokeskus). Luvut ovat pienemmät Norjassa (8,3%) ja Suomessa (2%), mutta tilanne tarkoittaa, että terveydenhoitohenkilökunnalta vaaditaan kasvavassa määrin lisää kielitaitoa ja kulttuurista osaamista voidakseen tarjota palveluita lukuisille eri kulttuuritaustaisille potilaille. Strategiasuunnitelmia tehdään hallitustasolla, tuorein esimerkki tästä on Norjasta, jossa eduskunnan vuonna 2006 hyväksytty lakiehdotus antoi selvät suuntaviivat siitä, kuinka terveydenhoidon käytäntöjen tulisi vastata tulevaisuuden etnisiä vähemmistöjä koskeviin haasteisiin ja nimeää lisäksi kolme keskeistä huomiota vaativaa asiaa: 1) informaatio, kieli ja kommunikaatio, 2) selvitys odotuksista ja sovelletuista terveydenhoitopalveluista sekä 3) henkilökunnan koulutus, yhteistyö ja opastus. Potilaiden lisäksi myös terveydenhoitohenkilökunnan joukossa on maahanmuuttajaryhmien edustajia Norjassa ja Ruotsissa Suomea enemmän. Nykyään heitä ei tapaa vain avustavien hoitajien ja siivoajin joukosta alemman aseman töistä, jotka perinteisesti edustivat väylää pohjoismaisille työmarkkinoille vaan myös lääkäreiden ja hoitajien keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 2004 ruotsalaisen lääkärilisenssin saaneista Ruotsin ulkopuolella koulutettujen lääkäreiden määrä oli suurempi kuin Ruotsissa koulutettujen (1109/1868, 59%, kts. EIW: Ruotsi, sivu 102 Toisaalta Suomessa pätevän maahanmuuttajatyövoiman osuus on pieni, johtuen osittain siitä, että vain harvat maahanmuuttajat ovat kouluttautuneet lääkäreiksi Suomessa ja toisaalta taas siitä, että ulkomailla lääkärinkoulutuksen saaneilla ei yleensä ole oikeutta ammatinharjoittamiseen Suomessa. Vastataakseen kasvavaan lääkäri- ja hoitohenkilökuntapulaan, viranomaisten on täytynyt laatia ohjelmia ulkomaalaisen henkilöstön rekrytoinniksi tai jo alueella asuvien lääkäreiden pätevyyksien tunnustamisen avustamiseksi, mikäli heillä on pätevyystodistukset, joita ei vain ole tunnustettu. Esimerkiksi eri puolella Ruotsia on aloitettu erityisiä rekrytointiohjelmia vuodesta 200 alkaen lääkäreiden houkuttelemiseksi Puolasta, Saksasta ja Unkarista. Suomessa hallitus on käynnistänyt ohjelman, joka on suunnattu päteville hammaslääkäreille EU:n ulkopuolelta, jotka voivat ohittaa viralliset pätevyyksientunnustustoimenpiteet käymällä nopean työssä oppimisen jakson ja saamalla oikeuden harjoittaa ammattia, suoriuduttuaan tästä jaksosta hyväksytysti. 2 Tri Marianne Linke, M-V sosiaaliturvaministerin puhe M-V Landtag

9 Maahanmuuttajien lukumäärät pysyttelevät alhaisina mitä tulee heidän pääsyynsä terveydenhoidon johtoasemiin kaikissa kolmessa tarkastellussa Pohjoismaassa; itse asiassa tilanne on samankaltainen kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa, Iso-Britannian ollessa huomattava poikkeus. Iso-Britanniassa valtion terveysministeri on vaatinut kaikkia valtakunnallisia terveyspalveluorganisaatioita (NHS) luomaan paikallisia tavoitteita vähemmistöetnisen työvoiman edustuksen lisäämiseksi niillä sektoreilla, joilla he ovat aliedustettuja. Tämä ja muut toimenpiteet vähemmistöetnisen henkilökunnan rekrytoinnin lisäämiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi julkistettiin osakkaiden kokouksen jälkeen, tavoitteena on: Lisätä aasialaisten hoitajien lukumäärää, joka on alhainen verrattuna työväestön kokoon; Lisätä etnisten vähemmistöryhmien edustusta tiettyjen alojen henkilökunnassa valtakunnallisissa terveyspalveluorganisaatioissa, joissa he ovat tällä hetkellä aliedustettuja. Lisätä etnisten vähemmistöryhmien työntekijöiden määrää johtavissa asemissa valtakunnallisissa terveyspalveluorganisaatioissa. Kaikkiin tavoitteisiin ollaan pääsemässä, mutta erityistä huomiota ansaitsee päämäärä, jonka mukaan vähintään 7% valtakunnallisten terveyspalveluorganisaatioiden lautakuntiin ja terveysministeriön eiministeriöllisiin julkisiin elimiin (NDPB) nimitetyistä henkilöistä - muista kuin johtajista - tulisi olla vähemmistöetnistaustaisia. Ministeriö on saavuttanut molemmille toimielimille asetetut tavoitteet, ensimmäisessä tapauksessa luku on nyt 12,3% ja jälkimäisessä se on noussut 10,9%. Tämä edustaa kiitettävää esimerkkiä hallituksen sitoutumisesta saavuttaa laajempi etnisten vähemmistöjen edustus julkisissa toimielimissä positiivisen syrjinnän kautta, ja on esimerkki, jonka voisi siirtää helposti myös muihin maihin. 3. Lainsäädäntö 3.1 Kansainvälinen laki Oikeus terveyteen Kaikki keskustelu koskien terveyden lainsäädäntöä alkaa käsitteen terveys ihmisoikeutena ymmärtämisestä ja niiden erityisten laillisten velvollisuuksien, joita valtiolla on tämän seurauksena sekä kansainvälisestä laista. Lukuisten Euroopassa voimassa olevien lainsäädäntöjen mukaan kaikilla on oikeus valtakunnallisen terveysjärjestelmän tarjoamaan terveydenhoitoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei minkään sairaalan tulisi koskaan käännyttää oviltaan ketään sairauden tai onnettomuuden uhria huolimatta siitä kuka tämä henkilö on ja ovatko he maksaneet sairausvakuutusta vai eivät. Kuitenkin vain tiettyjä hoitoja on tarjolla, jos henkilö ei ole EU:n kansalainen tai asukas ja ihmisoikeusjärjestöt ovat usein kyseenalaistaneet tämän kansainvälisten sopimusten rikkomisena. Kansainvälisillä sopimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä kahta asiakirjaa: - Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien sopimus, toinen kahdesta universaalin ihmisoikeusjulistuksessa hyväksytyistä sopimuksesta. Julistus tunnustaa kaikkien oikeuden korkeimmasta mahdollisesta fyysisestä ja henkisestä terveydentilasta nauttimiseen. ja; - Euroopan ihmisoikeussopimus Kumpikaan asiakirja ei viittaa välittömään oikeuteen saada hoitoa. Voi olla kuitenkin tilanteita, joissa epäonnistuminen hoidon tarjoamisessa tai palveluiden kieltäminen voivat johtaa rikkomukseen Euroopan yleissopimuksen osiota oikeus elämään kohtaan (2. artikla) ja/tai epäinhimillisen ja halventavan käytöksen kieltävää osiota kohtaan (3. artikla). Terveysviranomaisilla, lainsäädäntötoimielimillä ja paikallisviranomaisilla on velvollisuus julkisina toimieliminä noudattaa sopimuksen ehtoja. 5

10 Euroopan unionin laki Terveyslain tarkoituksena on luoda ympäristö, jossa terveyden edistäminen kulkee rinta rinnan yksilön oikeuksien ja yleisten tasa-arvo ja oikeusperiaatteiden kanssa. Vuosien aikana terveyslain merkitys on kasvanut, niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Terveys- ja ihmisoikeuksien ollessa tiiviisti yhteydessä toisiinsa, on tärkeää yhdistää terveyslait ja politiikat. On odotettavissa, että etenkin EU:n alueella terveyslain vaikutus kasvaa suhteessa terveyspolitiikkaan useiden kehitysten tuloksena, kuten esimerkiksi terveydenhoidon ja terveyspolitiikan kansainvälistyminen, kuluttajansuoja ja terveydenhoitopalveluiden lainsäädäntö EU:n tasolla. Euroopan unionista on tullut yhä aktiivisempi terveydenhoidon suhteen viime vuosina. Tämä mukaantulo voi vain kasvattaa uusien asiakirjojen ratifioimista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä vaatii strategiaa, jolla stimuloitaisiin tuottoisaa suhdetta terveyspolitiikan ja terveyslakien välille. EU:n virallinen terveyspolitiikka on rakentunut jotakuinkin paradoksaalisesti. Unionin johtajat ovat jo vuosien ajan halunneet unionin puuttuvan asioihin, kuten terveyteen, jotka ovat kansalaisten keskeisiä huolia. Silti terveyspolitiikka on niin korkeatasoista kansallista politiikkaa, että useimmat hallitukset eivät ole olleet halukkaita päästää EU:n lainsäädäntöä sekaantumaan asioihin. Osittainen ratkaisu otettiin käyttöön Maastrichtin sopimuksen (1992) avulla, jonka jälkeen EU:lla tuli olla valtuudet rohkaista yhteistyötä jäsenmaiden välillä ja mikäli tarpeen, antaa tukea heidän toimilleen julkisessa terveydenhoidossa (artikla 129(1)). EU:lle annettiin valtaa käyttää varoja terveysprojekteihin Euroopan tasolla, mutta käytännössä sitä kiellettiin hyväksymästä lakeja koskien jäsenmaiden julkisen terveydenhoidon toimien yhteistämistä (artikla 129(4)). Kun EU:n valtaa koskien terveyspolitiikkaa uudistettiin Amsterdamin sopimuksessa (1997) sen valtuuksia vahvistettiin huomattavasti. EU:n määrättiin varmistavan ihmisten korkean tason terveyssuoja kaikkien [unionin] politiikkojen ja aktiviteettien määrittelyssä ja käyttöönotossa sekä työskentelevän yhdessä jäsenvaltioiden kanssa julkisen terveydenhoidon parantamiseksi, sairauksien estämiseksi ja poistaa kaikki terveyttä uhkaavat vaaranlähteet (artikla 152(1)). Jäsenmaiden julkisen terveydenhoidon lainsäädännön yhteistäminen säilyi kiellettynä kahta pientä poikkeusta lukuun ottamatta ja EU valtuutettiin kunnioittamaan täysin jäsenmaiden vastuuta terveydenhoitopalveluiden ja lääkärinhoidon järjestämisestä ja tuottamisesta (artikla 152(4,5)). EU:n lainsäädännön vaikutus terveydenhoitopalveluiden tuottamiseen Euroopan yhteisön sopimus voi kieltää unionia käyttämästä sen terveyspolitiikkavaltaa millään tavalla, joka on ristiriidassa jäsenvaltioiden oikeuden johtaa omaa terveydenhoitojärjestelmää kanssa, mutta tämä ei eristä terveydenhoitoa tai terveydenhoidon ammattilaisia EU:n lainsäädännön vaikutuksesta muihin alueisiin. On olemassa lukuisia esimerkkejä siitä millä tavoin EU:n lainsäädäntö voi vaikuttaa terveyspolitiikkaan, lähtien kaikkien EU:n kansalaisten oikeudesta saada lääkärinhoitoa toisessa jäsenmaassa valtakunnallisen lainsäädännön mukaan aina yhteisen epidemioiden ja tarttuvien tautien valvontaverkostoon. Kaksi EU:n lainsäädäntöä, jotka ovat aiheuttaneet suuria muutoksia lääketieteessä kautta EU:n, ovat erityisesti mainitsemisen arvoisia, sillä ne ovat suorassa yhteydessä työpaikkaan: lääkäreiden direktiivi ja työaikadirektiivi, joista kumpikaan ei saanut alkuaan terveyspolitiikan keinona. Jos jälkeisempi tähtää yksinkertaisesti eri ammattien työaikojen valtavirtaistamiseen ja sen vaikutukset ovat hyvin tiedossa, ansaitsee ensimmäinen erityshuomiota sen laaja-alaisten työvoiman liikkuvuuteen ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviin seurauksiin. 3.2 Pätevyyksien tunnustaminen EU- ja ETA-maissa hankittujen pätevyyksien automaattisen tunnustamisen järjestelmä 3 Lääkäreiden direktiivi oli osa direktiivien ryhmää, joita Euroopan valtuusto ehdotti 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa osana suunnitelmaa edistää työntekijöiden ja ammattilaisten vapaata liikkuvuutta. 3 tieto pohjautuu direktiiviin 2005/36/EC kappaleeseen III 6

11 Direktiivi suunniteltiin takaamaan automaattinen useimpien lääketieteenpätevyyksien yhteinen tunnustaminen EU:ssa sillä ehdolla, että jäsenmaat ottavat käyttöön tiettyjä minimilaatutakuita (ilmaistu koulutuksen pituutena): Tämä oli pohjana direktiiville 93/16/EEC 5. huhtikuuta 1993, joka helpotti lääkäreiden vapaata liikkuvuutta ja heidän tutkintojensa, todistuksiensa ja muiden virallisesta pätevyydestä todistavien asiakirjojen yhteisestä tunnustamisesta. Euroopan unionin laajennettua itään, asiaan puututtiin uudestaan direktiivillä 2005/36/EC, joka koskee kaikkia jäsenmaiden kansalaisia, jotka haluavat harjoittaa ammattia (ei vain lääketieteen, kaikki ammatit olivat tällä kertaa mukana) muussa jäsenmaassa kuin missä he hankkivat ammatillisen pätevyytensä. Vaikka, kuten tulemme huomaamaan myöhemmin, direktiivi rohkaisee todistusten automaattiseen tunnustamiseen, ei prosessi ole täysin automaattinen ja siihen liittyy hakemuskäytäntö, joka saattaa toisinaan olla varsin byrokraattinen Pääperiaate Euroopan unionin alueella tunnustettujen pätevyyksien takana on se, että mikäli EU:n kansalainen on suorittanut suurimman osan pätevyyksistään yhdessä EU-maassa, tulee se tunnistaa muissakin EU-maissa. Tämä tunnustusten periaate pätee myös ETA-maissa (Liechtenstein, Islanti, Norja ja Sveitsi). Jokainen jäsenmaa tunnustaa automaattisesti koulutustodistukset, antaen pääsyn ammattitoimintaan lääkärinä, yleishoitajana, hammashoitajana, kätilönä ja farmaseuttina, kuten selostettu direktiivin liitteessä V. Direktiivi hyväksyy automaattisen tunnustuksen lääke- ja hammaslääketieteelliselle erikoistumiselle, joka on yleinen ainakin kahdessa jäsenmaassa voimassa olevan lain mukaan, mutta rajoittaa direktiivillä 2005/36/EC uusien lääketieteellisten erikoistumisten lisäyksiä kelpoisia automaattisen tunnustuksen ohjelmaan - niihin, jotka ovat yleisiä vähintään kahdessa viidesosassa jäsenvaltioita. Toisin sanoen kaikki tulevaisuuden lisäykset jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttyjen erikoistumisten listaan ovat mahdollisia vain jos 40% jäsenmaista tunnustaa erikoisalan. Pätevyyksien vastaavuutta varten, direktiivi asettaa vähimmäiskoulutusvaatimukset seuraaville ammateille: Lääkärin yleinen lääketieteellinen koulutus tunnustetaan jos se koostuu vähintään kuudesta vuodesta opiskelua tai 5500:ta tunnista yliopiston tarjoamaa tai valvomaa teoreettista opiskelua ja käytännönkoulutusta. Yleisen lääketieteenkoulutuksen suorittaminen on pakollista, jotta voi saavuttaa oikeuden osallistua lääketieteen erikoistumisopintoihin tai yleislääkärin koulutukseen. Lääketieteiden erikoistumisopinnot sisältävät kokoaikaista teoreettista opiskelua ja käytännön koulutusta yliopistossa tai muussa tunnustetussa keskuksessa vähimmäiskeston ajan, jonka ei tulisi olla lyhyempi kuin direktiivin liitteessä V kuvattu aika (esim. erikoistuminen yleiseen kirurgiaan viisi vuotta). Jotta yleislääkärit voivat saada pätevyytensä tunnustettua, heidän on tullut suorittaa yleisen lääketieteenkoulutuksen lisäksi kokoaikaista koulutusta hyväksytyssä sairaalassa, seuraavanlaisesti: - vähintään kaksi vuotta ennen 6. tammikuuta 2006 suoritettujen tutkintojen lisäksi - ja kolme vuotta tuon päivämäärän jälkeen suoritettujen tutkintojen lisäksi On huomattava, että koulutuksen eri osat voidaan suorittaa eri EU-maissa, ja viimeinen myönnetty tutkinto on se, joka tulee läpikäymään tunnustusprosessin. Yleishoidosta vastaavilla sairaanhoitajilla tulee olla takanaan vähintään kolmen vuoden opiskelut tai 4600 tuntia kokoaikaista teoreettista ja klinikkakoulutusta, ja direktiivi kuvaa koulutusohjelman vähittäisvaatimukset liitteessä V, kohdassa Hammaslääkäreiden tutkinnot tunnustetaan, mikäli siihen johtaneet opinnot koostuvat vähintään viiden vuoden kokoaikaisesta teoreettisesta ja käytännönopiskelusta ja siihen sisältyy vähintään direktiivin liitteessä, kohdassa kuvattu ohjelma. 7

12 Kätilöt saavat pätevyytensä tunnustettua, jos: heidän tutkintonsa sisältää kokoaikaista teoreettista koulutusta ja käytännönharjoittelua kätilönä vähintään kolmen vuoden ajalta; tai heillä on hallussaan todisteita virallisesta yleishoitajan pätevyydestä ja he ovat käyneet erityisen vähintään 18 kuukautta kestäneen kokoaikaisen kätilöiden käytännönkoulutuksen Farmaseuttien tulee saada pätevyytensä tunnustettua mikäli heidän tutkintonsa perustuu vähintään viiden vuoden koulutukseen, johon on sisältynyt vähintään neljä täyttä vuotta teoreettista ja käytännönharjoittelua yliopistossa ja vähintään puolen vuoden työharjoittelujakso yleisölle avoimessa apteekissa tai sairaalassa. Toimenpiteet lääketieteen ammattipätevyyksien yhteiseksi tunnustamiseksi Erillinen hakemus tulee toimittaa asianomaisille viranomaisille isäntäjäsenmaassa, liitteenään tiettyjä asiakirjoja ja todistuksia. Direktiivin 2005/36/EC mukaan asianomaisilla viranomaisilla on kuukausi aikaa vahvistaa hakemuksen vastaanotto ja huomauttaa mahdollisesti puuttuvista asiakirjoista. Päätöksen tulee tapahtua kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus vastaanotettiin kaikkine liitteineen. Mahdolliselle hylkäämiselle tulee antaa syyt, ja hylkäys tai epäonnistuminen saada päätös aikaan määräaikaan mennessä voidaan viedä julkiseen oikeuteen. On huomautettava, että kaikki vaatimukset ja yllä mainittu käytäntö on voimassa vain EU/ETA-maissa hankittuihin pätevyyksiin. Muissa maissa hankittuihin pätevyyksiin on jokaisella jäsenvaltiolla voimassa omat säädöksensä. Lisäksi direktiivi ei takaa, että muissa maissa hankitut ja jonkin jäsenmaan hyväksymät tutkinnot hyväksyttäisiin automaattisesti kautta EU:n (esimerkiksi Serbiassa hankittu ja asiaankuuluvien viranomaisten Itävallassa tunnustama lääkärintutkinto ei ole automaattisesti voimassa EU:n jäsenvaltioissa, vaan erilliset tunnustustoimenpiteet tulee suorittaa jokaisessa maassa, jossa tutkinnon haltija aikoo harjoittaa ammattia; näissä tapauksissa jokaisella jäsenvaltiolla on oma käytäntönsä) Pätevyyksien yhteinen tunnustaminen pohjoismaisen sopimuksen mukaan Uusin sopimus koskien terveydenhoidon ammattilaisia yhteisillä pohjoismaalaisilla työmarkkinoilla tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Sopimus pätee kaikkiin ammatinharjoittajiin, jotka ovat Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen tai Tanskan kansalaisia. Pätevyydet terveydenhoidon ammatteihin ovat samankaltaiset kaikissa Pohjoismaissa ja ne on hyväksytty maiden välillä. Täten sopimus koskee terveydenhoitoalan ammatinharjoittajia niin, että jossain maassa saadun ammatinharjoittamisoikeuden nojalla on henkilön vastaava oikeus automaattisesti tunnustettu muissakin sopimusmaissa, ilman mitään jatkotoimenpiteitä. Tämä sopimus helpottaa Pohjoismaiden kansalaisten liikkuvuutta enemmän kuin EU/ETA-maiden, sillä Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse erillistä tunnustuspäätöstä julkisen sektorin toimiin tai asemiin päteväksi olemisesta mikäli heidän pätevyytensä on hankittu jossain Pohjoismaassa EU:n/ETA:n ulkopuolella hankittujen pätevyyksien tunnustaminen Toisin kuin EU-maista kotoisin olevat terveydenhoidon ammattilaiset, jotka voivat aloittaa toisessa EU-maassa työskentelyn lähes välittömästi, lääkäri, joka ei ole EU/ETA-maan tai jonkin Pohjoismaan kansalainen, ei omaa sopimuksen takaamia oikeuksia automaattisesta lääkärinpätevyyden tunnustamisesta missään tutkimukseen osallistuneessa maassa; heidän tulee hakea laillistamista riippuen yksilöllisestä arvioinnista. Tähän arviointiin kuuluu usein lääketieteellisen koulutuksen arviointi, tarvittaessa sen parantaminen jatkokursseilla ja useimmissa tapauksissa lisenssikokeen suorittaminen. Tämä käytäntö on osoittautunut varsin pitkäveteiseksi useille lääkäreille, prosessin kestäessä kahdesta kahdeksaan vuotta. Ei ole lainkaan yllättävää, että monet EU-maiden ulkopuoliset lääkärit ovat alkaneet työskennellä koulutustaan vastaamattomissa työpaikoissa, ja usein he pysyvätkin ammattipiirin ulkopuolella pidempään kuin olisi tarpeen. 8

13 Jotain on kuitenkin tehty, jotta todistusten tunnustaminen olisi nopeampaa. Esimerkiksi ruotsalaisen lääketieteen lisenssin hankkimisesta on tulossa johdonmukaisempaa, vuosina aloitettujen projektien, kuten Projekt utländska läkare ( Projekti ulkomaalaiset lääkärit ), Legatimation.nu ( Rekisteröidyt ammatit), Tukholmaprojekti ja Malmöprojekti ansiosta (lisätiedot, kts. EIW: Ruotsi Italiassa erityisiä määrärahoja on myönnetty, jotta voitaisiin vastata nopeasti kotimaan ammattityövoiman puutteeseen. Täten maassa, jossa terveydenhoidon pätevyydet on normaalisti tunnustettu terveysministeriön kautta, ovat viranomaiset olleet viimeisten kahden vuoden aika pakotettuja delegoimaan tätä virallisten ammattipätevyyksien tunnustamisen tehtävää alueellisille toimielimille, jotta tyhjien virkojen täyttäminen ulkomaalaisella työvoimalla nopeutuisi Kielivaatimukset EU:n lakien mukaan, jäsenvaltioilla on oikeus vaatia maahanmuuttajilla olevan riittävä kielitaito niissä kielissä, jotka ovat ammatinharjoittamisen kannalta välttämättömiä. Tätä lauseketta tulee soveltaa oikeassa suhteessa, joka poistaa systemaattisten kielikokeiden määräämisen mahdollisuuden ennen kuin ammatillista toimintaa voidaan harjoittaa. On huomattava, että kaikenlainen kielitaitojen arviointi on täysin erillään ammatillisten pätevyyksien tunnustamisesta. Arvioinnin tulee tapahtua vasta tunnustuksen jälkeen, jolloin kyseessä olevaan ammattiin on todellinen pääsyn mahdollisuus. Toisin sanoen, oikeus harjoittaa terveydenhoitoa ei ole riippuvainen sen maan vieraan kielen osaamisesta, jossa työtä haetaan; työnantajilla on kuitenkin oikeus vaatia tiettyä kielitasoa ennen hakijan palkkaamista. Esimerkiksi kaikkien julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä työskentelevien ulkomaalaisten vaaditaan puhuvan englantia sen lisäksi, että heillä on valtakunnallisesti tunnustettu pätevyys. Englannin kielen kokeita järjestetään, ja ulkomaalaisia kehotetaan tähän ennen työnhakuun ryhtymistä. Mikäli ulkomaalainen lääkäri, jolla on tunnustettu pätevyys, mutta ei kielitaitoa, haluaa perustaa yksityisklinikan, mitään laillisia esteitä tälle ei ole. Tilanne on samankaltainen useimmissa muissa maissa, jossa työnantajaviranomaiset katsovat kielivaatimusten täyttyneen lääkärin suoritettua tietyt vaaditut kokeet, joissa odotetaan usein hyvin korkeaa kielitaitoa. Säännöt koskien hoitajia ovat hieman erilaiset, sillä heidän kielitaitonsa voi olla alhaisempi. Esimerkiksi Irlannissa vielä vuoteen 2003 asti, hoitajille ei ollut minkäänlaisia vähittäisvaatimuksia englannin kielen suhteen, joka johti joidenkin erittäin heikosti englantia puhuvien ulkomaalaisten hoitajien palkkaamiseen. Vaikka terveydenhoitoapulaisille ei olekaan mitään vähittäisvaatimuksia englannin kielen osaamisen suhteen, on henkilökunnan laillistettujen hoitajien saavutettava hyväksytty taso kielikokeissa (joko IELTS tai TOEFL). 4. Interkulttuurisen työpaikan haasteita Tämä kappale keskittyy niihin haasteisiin, joita eri kulttuuritaustat omaavat henkilöt kohtaavat työskennellessään samalla työpaikalla. Terveydenhoidon ollessa kyseessä, haasteet liittyvät sekä työntekijöiden väliseen kanssakäymiseen, sekä työntekijöiden ja eri kulttuuritaustaisten potilaiden välisiin kontakteihin. On selvää, että tällaisista kohtaamisista, niinkin herkässä ja stressialttiissa ympäristössä kuin tämä, nousee lukuisia haasteita; olemme valinneet tähän ne, jotka ovat osoittautuneet varsin samanlaisiksi kaikissa yhteistyömaissa, vaikka eroavaisuuksia jonkin kategorian sisältä löytyisikin. Joissain tapauksissa olemme onnistuneet tunnistamaan ammatinharjoittajien itsensä käyttöön ottamia käytännönratkaisuja, ja nämä onkin mainittu reaktioina kohdattuihin ongelmiin. 4.1 Kieli Kaikissa maissa terveydenhoitosektorilla kohdatut ongelmat liittyivät useimmiten kieleen. Tämä tulos ei ole mitenkään yllättävä, ovathan kieliongelmat luultavimmin helpoimmin tunnistettavia haasteita kommunikoinnissa. Näiden haasteiden huomaaminen ei tarkoita, että henkilö olisi mitenkään erityisellä tavalla herkkä huomaamaan interkulttuurisia eroja tai niiden aiheuttamia ongelmia. 9

14 Kieliongelmat ovat myös niitä, joilla on oletettavasti suurin vaikutus kommunikointiin terveydenhoidossa: se ettei ymmärrä tai että ymmärtää sanallisen viestinnän väärin, johtaa helposti kommunikaatiokatkoksiin ja mahdollisesti vaarallisiin tilanteisiin Kielenosaaminen Kielenosaamisen heikko taso aiheuttaa epävarmuutta, niin potilaiden kuin työntekijöiden keskuudessa. Kaikissa analysoiduissa tapaustutkimuksissa tiedostettiin ja tunnustettiin, että lääkäreillä on erinomainen osaamistaso virallisessa kielessä, työvoimatoimistojen asettamien vaatimusten vuoksi. Lääkärit itse tuntevat osaavansa kieltä, mutta pystyvät silti osoittamaan tiettyjä kielimuurin aiheuttamia ongelmia. Noin 60% haastatelluista lääkäreistä sanoi ymmärtävänsä kaiken, lukuun ottamatta ongelmia ymmärtää muutamien potilaiden lausumista. Vain noin 40% sanoi kokevansa murteiden olevan hankalia ymmärtää. Lähes kaikilla lääkäreillä oli ongelmia lausumisen suhteen, mutta olivat sitä mieltä, että heillä on riittävä aktiivinen sanasto. Tästä syystä johtuen haasteet eivät liittyneetkään merkittävästi lääkärien käyttämään kieleen, vaan sen käyttämiseen ulkomaalaisten hoitajien - heiltä ei yleensä vaadita samaa osaamistasoa kielen suhteen harjoittaakseen ammattiaan - ja maahanmuuttajapotilaiden kanssa kommunikoidessa. Toinen merkittävä ongelma viittaa kolmannen kielen, kuten englannin, käyttöön maahanmuuttajapotilaiden kanssa kommunikoidessa. Tämänkaltainen tilanne syntyy usein silloin, kun potilas ei pysty kuvailemaan oireitaan, tehden diagnoosin laatimisen erittäin hankalaksi. Se, että kummankaan osapuolen äidinkieli ei ole englanti saattaa aiheuttaa epävarmuutta molemmissa lääkäri ei voi olla varma onko hän ymmärtänyt oireet oikein, ja potilas voi olla epävarma saamistaan ohjeista. Suomalainen lääkäri halusi kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeää on, että potilas ymmärtää täysin sen, mitä lääkäri sanoo lääkkeiden ottamisesta, esimerkiksi itselääkinnästä diabetestapauksissa. Tämä ongelma korostuu potilaan ollessa maahanmuuttaja, jonka suomenkielen taso ei ole riittävä, mutta jonka kulttuuriset kommunikointisäännöt estävät heitä pyytämästä lääkäriä selittämään asian uudestaan tai antamaan lisätietoja. Näissä tapauksissa on erityisen tärkeää, että lääkäri kysyy potilaalta palautetta ja käyttää apuvälineitä (elekieli, kuvat) selittääkseen asian. Ongelmaan on olemassa sarja älykkäitä ratkaisuja, jotka tulivat esiin tutkimukseen osallistuneessa italialaisessa sairaalassa. Ratkaisuun kuuluu näyttökortteja, jotka on kirjoitettu yksinkertaisella kielellä, epäviralliseen tyyliin ja lisänä on sarja kuvia, joissa on aiheeseen liittyviä kuvia. Samaan aikaan käynnissä on kokeilu, jossa lääkäreille on annettu taulut, joissa on piirroksia tilanteista, jotka kuvaavat yleisimpiä taudin oireita. Näitä näytetään tarvittaessa potilaille, ja kuvissa on kuvatekstit, jotka sisältävät lyhyen selityksen oireista ja sairaudesta. Tekstit on käännetty monilla alueella asuvien kansallisuuksien kielillä. Tämä on vaatinut lääkäreiltä aikaa tekovaiheessa, mutta sillä on ollut erittäin positiivinen vaikutus kokeilun alkumetreillä. Samaan aikaan on tapahtunut huomattavaa edistystä kommunikoinnissa joidenkin eleiden avulla, jotka omaavat samankaltaisen merkityksen eri kulttuureissa ja näin ollen auttavat kuvaamaan potilaan oireita. Maahanmuuttaja kollegoiden kanssa puhuminen vaatii myös oman puhetyylin muuttamista äidinkieleltä käytettäessä, ja useimmat haastatelluista olivatkin tietoisia tästä asiasta. Suurin haaste tässä tapauksessa on ottaa käyttöön oikea sävy ja kieli olematta alentuva käyttämällä lapsikieltä. Eräs haastatelluista suomalaislääkäreistä sanoi, että toisinaan hän ei voinut olla täysin varma, olivatko ulkomaalaiset hoitajat varmasti ymmärtäneet mitä hän sanoi. Tässä tapauksessa hänen täytyy tarkistaa onko asia ymmärretty käyttämällä yksinkertaisempaa kieltä, mutta joskus hänen oma kulttuuritaustansa estää häntä tekemästä niin, sillä hän pelkää loukkaavansa hoitajien tunteita kohtelemalla heitä kuin lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä sanot heille. Potilaat ovat useissa tapauksissa ilmaisseet huolensa siitä, ettei henkilökunta puhu heidän kieltään. Esimerkiksi ruotsalaiset osanottajat korostivat huonon ruotsin ymmärtämisen aiheuttamia ongelmia heidän ei-ruotsalaisten kommunikointikumppaneidensa kanssa. Näissä tapauksissa epävarmuutta ja stressiä saattaa ilmetä. Kielitaidon puute ja viestinnän hitaampi tempo johtavat valitettavan usein siihen, että äidinkielenpuhujat tulevat epäluuloisiksi ja ajatellen jotakin 10

15 tämäntyylistä: onkohan hän edes hyvä lääkäri? Jos hän ei osaa puhua, ja tulee köyhästä kehitysmaasta, voinko luottaa siihen, että hän osaa auttaa minua? Ulkomaalaiset hoitajat Irlannissa kertoivat, että usein heikomman kielitason uskotaan virheellisesti tarkoittavan myös heikompaa ammattitaitoa. Saksassa lääkäreiden ongelmat saksan osaamisen suhteen ovat johtaneet epävarmuuteen ja siihen, että mikäli lääkäri ei puhu saksaa hyvin, hän saattaa myös ymmärtää potilaitaan huonosti, eikä näin ollen hoida potilaitaan asiaankuuluvalla tavalla. Potilaat peruvat usein puheitaan terveysongelmistaan, eivätkä avaudu samalla tavalla kuin yleensä, sekä kyseenalaistavat tietyt hoitomuodot useammin kuin saksaa puhuvien lääkäreiden tapauksissa. Jotta kieliongelmat voitaisiin välttää joidenkin potilaiden, etenkin vasta maahan tulleiden ja vanhempien maahanmuuttajien kanssa, tulkin käyttö saattaa olla tarpeellista. Tulkin käyttäminen saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta sekä tulkki että terveydenhoitopalveluiden tarjoaja tarvitsevat erityistaitoja. Toisaalta taas tulkkauspalvelu voi olla kallista, konsultaatio kestää kauemmin, mikäli tulkkia tarvitaan ja toisinaan diagnoosin ja ohjeiden kertomisesta tulee entistäkin hankalampaa. Tulkin käyttämiseen saattaa liittyä myös kulttuurisia seikkoja: osa potilaista haluaa kuulla lääkärin selittävän heille mitä tehdä, eivätkä suostu luottamaan tulkin sanoihin. Siksi onkin tärkeää olla erityisen huolellinen tulkin valinnassa. Seuraavat henkilöt voivat toimia tulkkeina: potilaan sukulaiset, esim. mies/vaimo, lapsi, veli, jne.; terveydenhoidon työntekijä, jolla on sama kielitausta kuin potilaalla tai valtuutettu tulkki. Kaikilla näillä vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka esitellään lyhyesti alempana. Potilaiden sukulaiset tulkkeina Potilaan sukulaiset tuntevat potilaan ja mikäli potilas itse ei pysty kertomaan oireistaan tms., voivat he mahdollisesti antaa hyödyllistä tietoa. Lisäksi sukulaisten tai ystävien läsnäolo lisää usein potilaan tuvallisuuden tunnetta. Potilaan sukulaisilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävän hyvää kielitaitoa voidakseen tulkata oikein. Lisäksi he saattavat jättää jotkin, omasta mielestään turhat, asiat kokonaan kääntämättä, toisinaan heillä saattaa jopa olla omia syitä jättää jotka johtavat informaation puutteellisuuteen. Useissa maissa kyseessä on myös potilaan yksityisyys lääkärillä ei ole oikeutta välittää tietoa potilaan terveydestä kenellekään muulle ilman potilaan suostumusta; on selvää, että tulkkauksen suorittava sukulainen saisi tiedon ennen potilasta, jolloin lääkäri voitaisiin haastaa oikeuteen lain rikkomisesta. Samaan aikaan lääkärit saattavat olla vastatusten eettisen kysymyksen kanssa kuinka paljon tietoa potilaan kärsimyksistä heidän tulee jakaa potilaan sukulaisten kanssa? Saman kielitaustan omaava terveydenhoidon työntekijä potilaan tulkkina Monia kieliä osaavasta henkilökunnasta nähdään olevan paljon apua, kun ollaan tekemisissä potilaiden kanssa, joilla ei ole maan virallista kieltä äidinkielenään ja näin ollen tarvitsevat kieliapua sairaalassa ollessaan. Tämä on todistettavasti positiivinen, vaikkakin odottamaton, tulos monikulttuurisesta työvoimasta. Esimerkiksi bosnialainen työntekijä voi tulkata bosnialaisen potilaan puolesta tämän ollessa sairaalassa. Konkreettinen esimerkki tästä tulee Suomesta, jossa intialaisen miehen, joka ei puhunut sanaakaan suomea eikä englantia, hengen pelasti toinen intialainen, joka oli sairaalassa töissä. Toisessa esimerkissä Iso-Britanniassa asuva, Bangladeshista kotoisin oleva nainen sanoi haastattelussa, että usein hänen täytyy auttaa kielen kanssa bengalia puhuvien potilaiden tapauksissa, mutta hän tuntui näkevän tämän ylityönä. Hoitajan ambivalenttinen kommentti asiaan oli: Se todella auttaa heitä (potilaita), kun he voivat selittää bengaliksi heti saavuttuaan, jolloin he ovat hieman hämmentyneitä. En tosin aina ole paikalla ja se voi aiheuttaa ongelmia. Eikä se sitä paitsi kuulu toimenkuvaani. Toisaalta, eräs Ruotsissa haastateltu, alun perin Iranista kotoisin oleva lääkäri, ilmaisi ärtymyksensä siihen, että hän oli aina se, jonka tuli hoitaa ei-ruotsalaiset potilaat, etenkin kaikki iranilaiset. Hän sanoi, että murre-eroista ja omasta tahdostaan johtuen, hän käyttäisi mieluummin ruotsia yhteiskielenä farsin sijaan, jotta ymmärtäisi potilasta paremmin. Lisäksi hän koki sen, että hänelle lähetettiin kaikki ei-ruotsalaiset potilaat, vahvisti hänen asemansa ulkomaalaisena ja lisäsi hänen erilleen nostamistaan. Hän koki myös, että hänen kotimaastaan tulevat potilaat olivat vaativampia 11

16 kuin ruotsalaiset, perustellen sen lauseella me olemme kotoisin samasta maasta, sinun täytyy auttaa minua! Usein hän ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, ja he tunsivat olonsa turhautuneiksi. Osa lääkäreistä epäili epävirallisten tulkkien luotettavuutta, sillä he saattaisivat jättää jotain kääntämättä. Valtuutetut tulkit Valtuutetun tulkin läsnäolo on paras vaihtoehto, mutta se vaatii silti tiettyjä taitoja terveydenhoidontarjoajalta. Lääkärin tulisi muistaa puhua potilaalle, ei tulkille (välttäen potilaan huomioimatta jättämisen, puhuen vain tulkille). Muita olennaisia muistettavia asioita ovat tulkin keskeyttämisen välttäminen ja potilaan muistuttaminen ammattiin kuuluvasta vaitiolovelvollisuudesta. Tehtyjen tapaustutkimusten joukosta, vain Iso-Britanniassa sijaitsevassa sairaalassa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ammattimaisia tulkkeja, mutta tämä palvelu nojaa usein vapaaehtoisiin. Palvelun tarjonta saattaa toisinaan olla horjuvaa sen turvautuessa sopivien taitojen omaavien ihmisten läsnäoloon Murteiden, aksentin ja slangin käyttö Paikallisten murteiden on sanottu olevan haaste monissa tapauksissa. Maan syntyperäiset kansalaiset saattavat puhua murteella, eivätkä muuta puhettaan yleiskieleksi puhutellessaan ulkomaalaista henkilökunnan jäsentä. Tämä saattaa johtaa väärinymmärryksiin tai sujuvan kommunikaation puutteeseen potilaan ja terveydenhoidon työntekijän välillä. Esimerkiksi Irlannissa puhutut alueelliset murteet ovat osoittautuneet vakaviksi ongelmiksi ymmärtämisen kannalta ulkomaalaisille työntekijöille, kuten myös ilmaisujen ja slangin laaja käyttö. Ulkomaalaiset työntekijät valittivat myös irlantilaisten puhenopeudesta, ja tämän irlantilaiset hoitajat vahvistivat. Erot intonaatiossakin saattavat johtaa väärinymmärryksiin. Intialainen hoitaja kertoi, kuinka hän oli tehnyt irlantilaiselle hoitajalle pyynnön ilman tyypillistä irlantilaista/englantilaista nousevaa sointua lopussa, ja hoitaja piti häntä tylynä: hän luuli, että annoin hänelle käskyjä. Jos joissain maissa murteen oppiminen on vaikea prosessi, joka lopulta auttaa terveydenhoidon maahanmuuttajatyöntekijää integroitumaan työpaikalle, on tilanne Italiassa hieman toisen lainen: murre on useimmiten käytettyä kieltä, jopa yleisempää kuin italian yleiskieli. Täten maahanmuuttajien pitää opetella sen alueen murre, jolla he elävät, ja tämä aiheuttaa integraatio-ongelmia, mikäli henkilö muuttaa maakunnasta tai toiselle alueelle. Ilmeisesti murteet ovat niin vahvoja, että maahanmuuttajan tulisi tässä tilanteessa opetella uusi murre, toisin sanoen aloittaa oppimisprosessi alusta, mikäli hän haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Myös slangin käyttö saattaa johtaa merkittäviin kommunikaatiokatkoksiin. Ulkomaalaisen hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan sekä potilaiden välinen kommunikointi saattaa toisinaan olla ongelmallista, kuten Iso-Britanniasta tulevassa esimerkissä huomaamme. Englantilaiset ovat hyvin epäsuoria joistain ruumiinosistaan ja toiminnoistaan puhuessaan ja ovatkin kehittäneet laajan valikoiman kiertoilmauksia, joita ei yleensä opeteta englannin tunneilla. Esimerkiksi eräs hoitaja kertoi seuraavaa: Potilas sanoi haluavansa heittää vetensä (eng. spend a penny) enkä ymmärtänyt lainkaan mitä hän tarkoitti sillä. Luulen, että nolostutin häntä hieman, pyytämällä häntä selittämään nyt tiedän, että se tarkoittaa virtsaamista Lääketieteellisen ammattikielen käyttö Sanojen löytämiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä interkulttuurisissa lääketieteellisissä konsultaatioissa lääkäreiden ja potilaiden välillä, mutta tiedot osoittavat, että molemmat osapuolet yrittävät ratkaista näitä ongelmia. Lääkärit käyttävät lääketieteellisten termien lisäksi eleitä. Ongelmia liittyen potilaan lääketieteellisten termien ymmärtämiseen saattaa kuitenkin ilmetä, kuten puolalainen 12

17 lääkäri Ruotsista sanoi: Kielen kanssa oli ehkä aluksi vaikeampaa. Kaikkien vaikeinta on tietää se tavanomainen kieli, mitä potilaat käyttävät kotona. Me käytämme esimerkiksi sanaa koolon sanan paksusuoli sijasta, eivätkä kaikki potilaat ymmärrä tätä. Näitä tavallisia sanoja meidän tulisi siis käyttää potilaiden kanssa. Me ymmärrämme potilasta hyvin, mutta potilas ei kykene ymmärtämään meitä. Bulgariassa 56% haastatelluista vähemmistöihin kuuluvista hoitajista mainitsi ammattikielen suurimmaksi väärinymmärrysten aiheuttajaksi heidän ja bulgarialaisten lääkäreiden välillä. Toinen kieleen liittyvä kysymys on muiden kuin virallisen kielen käyttäminen sairaalassa. Vaikka englanti on ainoa virallisesti sallittu kieli henkilökunnan joukossa sairaalan osastoilla ollessa, ulkomaalainen henkilökunta puhuu toisinaan omaa äidinkieltään työskennellessään yhdessä, jopa potilaiden kuullen. Vaikka se saattaa olla ulkomaalaisille hoitajille täysin luonnollista, että samasta kulttuurista kotoisin olevat henkilöt kommunikoivat omalla äidinkielellään, se saattaa potilaiden mielestä olla vastenmielistä tai pelottavaa ja irlantilaiset kollegat voivat tulkita sen eristäväksi. 4.2 Kommunikaatiotyyli Kielen lisäksi myös kommunikaatiotyyli saattaa aiheuttaa interkulttuurisia haasteita työpaikalla Suoruus/epäsuoruus Useissa analysoiduissa tapauksissa suoruutta suosittiin tai ainakin arvostettiin, niin tavassa puhutella kollegoita, mikä on esimerkiksi Pohjoismaissa hyvin epävirallista, kuin siinä, miten paljon tietoa potilaalle ja tämän sukulaisille annetaan. Suoran ja epäsuoran kommunikaatiotyylin välillä löydettiin kuitenkin suuria eroavaisuuksia Pohjoismaissa ja Irlannissa sekä Iso-Britanniassa. Kommunikaatio on hyvin suoraa Pohjois-Euroopassa, jossa kysymykset otetaan käsittelyyn varsin nopeasti niiden ilmenemisen jälkeen. Tämä on ristiriidassa monien niiden maahanmuuttajaryhmien tyylien kanssa, joita näissä maissa tätä nykyä on läsnä. Ja vaikka maahanmuuttajat ovat valmiita hyväksymään muiden suoran tyylin, tarvitsevat he usein rohkaisua, ennen kuin he itse ryhtyvät soveltamaan samaa kommunikaatiotyyliä. Tämä pätee erityisesti silloin, jos maahanmuuttajien kulttuuri perustuu suureen valtatäisyyteen tai on hyvin hierarkkinen. Eräät lääkärit kuvailivat myös kuinka osa potilaista ei näytä samalla tavoin kokevansa kipua, kuin potilaat lääkäreiden omasta kotimaasta. Nämä potilaat eivät huuda kovaa, vaan ovat tyyniä ja ilmeettömiä, mikä tekee potilaan tilan vakavuuden ymmärtämisestä vaikeampaa. Johto raportoi yhtälailla, että verrattuna irlantilaisiin kommunikaatiotyylin normeihin, monet eteläafrikkalaiset hoitajat voivat olla hyvin töykeitä jopa siinä määrin, että eräs vanhemmanpuoleinen potilas uskoi kerran tulleensa solvatuksi. On selvää, että kulttuureiden välillä on eroavaisuuksia siinä, miten paljon tietoa annetaan potilaille, ja miten tämä tieto kerrotaan. Joitain eettisiä kysymyksiä käsitellään Suomessa hyvin erilailla kuin kahden haastatellun ulkomaalaisen lääkärin kotimaissa. Eräs lääkäri sanoi esimerkiksi, että hänen kotimaassaan kerrotaan ensin sukulaisille, mikäli potilas on kuolemassa, ja sukulaiset neuvovat lääkäriä pitäisikö potilaalle itselleenkin kertoa; useimmissa tapauksissa potilaalle ei kerrottaisi näitä uutisia. Ja kun potilaalle vihdoin kerrotaan, että he tulevat kuolemaan, täytyy se ilmaista epäsuorasti, vältellen suoraa informaatiota. Suomessa tämä tehdään toisin päin, ja saattaa olla, ettei potilas halua kertoa totuutta tilanteesta sukulaisilleen lainkaan. Tämä voi aiheuttaa väärinymmärryksiä eri kulttuuritaustaisten potilaiden ja lääkäreiden välillä, ja saattaa lopulta johtaa syytöksiin epäeettisestä käytöksestä. On tärkeää varmistaa, että sisäisiä sääntöjä noudatetaan tarkasti, mutta samanaikaisesti myös potilaan kulttuurinen herkkyys tulisi ottaa huomioon. Toinen haastateltu antoi myös esimerkin eettisestä kysymyksestä. Hänen maassaan vanhemmille kerrottaisiin heti, jos heidän 13-vuotias tyttärensä olisi raskaana, mutta haluaisi salata asian. Pohjoismaissa taas olisi mahdollista olla kertomatta vanhemmille, ja tämä johtaisi syytöksiin vanhempien puolelta, jotka tulisivat kulttuureista, joissa heille tulisi kertoa. Lääkäri myönsi, että konsultoi vanhempaa lääkäriä kohdatessaan tällaisia kysymyksiä, varmistaakseen, että tämä tukee 13

18 hänen päätöksiään. Jälleen on seurattava sisäisiä sääntöjä, mutta lääkäreiden on hyvä kiinnittää huomiota kulttuuriseen herkkyyteen ja analysoida jokainen tapaus erikseen Korkea vs. matala kontekstisuus Tällä viitataan sanallisen viestin sisältämään yksityiskohtien ja informaation määrään, ja kuinka paljon puhuja olettaa kuuntelijan jo tietävän kyseisestä asiasta. Norjalaiset haastatellut sanoivat esimerkiksi, että etniseen vähemmistöön kuuluvalle henkilökunnalle täytyy toisinaan selittää asioita, jotka yleensä ovat itsestäänselvyyksiä, asioita, joita norjalaiset eivät koskaan kysyisi, sillä he tietävät niistä jo. Yhtälailla toiset haastatelluista sanoivat, että vaikka ulkomaalaiset lääkärit ovat korkeasti koulutettuja ja heidän kielitaitonsa saattaa olla lähes täydellinen, eroavaisuuksia kuitenkin löytyy siinä, miten jotkin asiat ymmärretään ja tehdään, eikä mitään tulisikaan siksi pitää itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi kun pyytää ulkomaalaista kollegaa tutkimaan potilaan, ei tulisi olettaa, että tämä ulkomaalainen lääkäri tekisi asiat automaattisesti samalla tavalla kuin lääkärit, jotka ovat saaneet oppinsa eurooppalaisissa yliopistoissa. On tärkeää kertoa selvästi minkälaisia kokeita täytyy tehdä, jotta väärinymmärryksiltä, myöhemmin tapahtuvilta syytöksiltä ja noloilta tilanteilta vältyttäisiin. On molempien osapuolien edun mukaista toimia yhdessä, olla olettamatta mitään ja selittää kaikki yksityiskohdat tarkasti. Vaikka tätä on joskus kritisoitu merkityksettömänä ajan hukkana, on sen vaikutukset pitkällä tähtäimellä positiiviset Small talk ja huumori Kaikissa maissa ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitajien esiin nostama kysymys oli small talkin tuomat ongelmat. Epävirallinen keskustelu saattaa olla ongelmallista, sillä se vaatii kielellistä ja kulttuurista osaamista, kuten iranilainen naispuolinen lääkäri Ruotsista sanoo: Kotimaassani pystyin vitsailemaan potilaan kanssa hieman, ja se teki hänet iloiseksi, kuten minutkin, me nauroimme ehkä voin nytkin vähän on hieman kevyempi ilmapiiri Huumori on lähes aina kulttuurisidonnaista, ja se näyttää olevan ongelma useimmilla interkulttuurisille työpaikoilla. Ensinnäkin, on oltava erityisen varovainen sellaisten vitsien suhteen, joihin liittyy kulttuurisia arvoja ja esineitä, esimerkiksi turbaaneja käyttäviä miehiä tai huntuja käyttäviä naisia. Toiseksi, ajatus raa asta tai törkeästä huumorista on hyvin erilainen eri kulttuureissa, ja tarvitaan huolellisuutta, jottei kukaan loukkaannu kommunikaatioprosessissa. Kolmanneksi, on muistettava, että vitsin ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa, jos kuulijakunta ei ymmärrä käytettyä sanastoa oikein. Suurin osa kyselyyn vastanneista ja haastatteluihin osallistuneista maahanmuuttajista sanoi heillä olevan vaikeuksia vitsien ymmärtämisessä ja kertomisessa. Lopuksi, huumori voi harhauttaa kuulijan huomion pääasiallisesta viestistä, jos paine huumorin ymmärtämiseen on suurempi kuin paine ymmärtää varsinainen viesti, mikä voi johtaa vakaviin terveydenhoito-ohjeiden väärinymmärtämiseen. Tämän tuloksena suositeltiin, että huumoria käytettäisiin säästeliäästi interkulttuurisissa kohtaamisissa, ja vain silloin kun kommunikaatiokielen osaamistaso on riittävän korkea. 4.3 Kulttuuriset arvot ja käytännöt Kulttuuristen arvojen ja käytäntöjen vaikutus kommunikointiin on kiistämätöntä. Auktoriteettiin tai terveyteen asennoitumiseen liittyvistä kysymyksistä nousevilla väärinymmärryksillä saattaa olla vakavia seurauksia, joita tulee välttää Uskonnollinen pukeutuminen ja ruoka Mitä pukeutumiskoodiin tulee, kaikissa yhteistyömaissa kerrotaan jo työllistämisvaiheessa, että univormuja tulee käyttää, ja vain muutamia poikkeuksia sallitaan. Huntuja pidetään sairaaloissa terveys- ja hygieniasyistä lähes yksimielisesti epähyväksyttävinä. Tämä on johtanut siihen, että pieni määrä vastaajista raportoi kysymyksestä pienenä huolenaiheena. Iso-Britanniassa tyypillinen vastaus tätä aihetta koskeviin kysymyksiin oli: Pidän hijabin (huntu, joka jättää kasvot näkyviin) käyttämisestä, enkä usko sen olevan haitaksi työni tekemiselle. He voisivat muuttaa univormua, mikäli tahtoisivat. 14

19 Johdon vastaus tähän oli yleensä, että univormuja, hiuksia, kynsiä ja koruja koskevia sääntöjä ohjaavat hygieniavaatimukset ja että vain kyseessä olevat kansalliset viranomaiset voisivat tunnustaa asiaan liittyvät poikkeukset. Se, ettei näitä kysymyksiä ole nostettu virallisesti esiin missään yhteistyömaassa, kertoo, että näiden säännösten tarve täytyy tunnustaa. Tällä alueella on kuitenkin tapahtunut viimeaikoina positiivista kehitystä Norjassa, jossa viranomaiset ovat tehneet univormuja koskevia muutoksia, jotta ne heijastaisivat kulttuurista monimuotoisuutta paremmin. Täten Norjan suurin sairaala, Ullevålin yliopistollinen sairaala, on tehnyt hijabista osan sairaalan univormua niille, jotka sitä haluavat käyttää Kollektivismi vs. individualismi: perheen rooli Monissa tapauksissa yhteisöön, perheeseen kuuluminen on tärkeämpää yksilölle kuin heidän oma terveytensä. Vastaavasti taas perhe haluaa luultavimmin osallistua täysipainoisesti yksilön tapauksen vaatimiin terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin. Useissa maissa lukuisat vastaajat ilmaisivat, etteivät ymmärrä perheen roolia potilaan hoidossa. Monissa kulttuureissa perheen mukanaolo on potilaan olennainen osa potilaan hoitoprosessia. Usein lääkärin oletetaan puhuvan ennemmin perheen kuin potilaan kanssa diagnoosista, hoidosta ja mahdollisista komplikaatioista. Ruotsissa työskentelevä ukrainalainen lääkäri kommentoi tätä sanomalla, että kaikki uutiset, erityisesti huonot uutiset kerrotaan perheelle, ei potilaalle. Yksi syy tähän on perheen vastuu huolehtia hoitomaksuista esimerkiksi Ukrainassa, jossa on usein pulaa lääkkeistä, jolloin perheen on huolehdittava niiden toimittamisesta potilaalle. Ruotsissa, kuten useimmissa muissakin eurooppalaisissa maissa, tilanne on päinvastainen, ja keskipisteenä on potilas, yksilö, eikä suinkaan koko perhe. Joissain tapauksissa henkilökunnan saattaa luonnollisesti olla vaikea ymmärtää perheen osallisuus, joka toisinaan tuntuu peittävän potilaan oman äänen. Italialainen lääkäri kertoi, että Ei ole helppoa kun eteesi tuodaan koko perhe kiinalaisia, eikä yksikään heistä puhuu kieltäsi ja he kaikki haluavat tulla vastaanotollesi samanaikaisesti Kysymys siitä, kuka oikein on potilas, saattaa toisinaan olla vaikea: onko lääkäri tekemisissä yksilön kanssa, vai heidän koko perheensä kanssa? Tämä on kulttuurisidonnainen asia, joka toisinaan asettaa lääkärin ja potilaan vastakkain. Eräs haastateltu kertoi esimerkin, jossa koko perhe (kuusi henkilöä) oli tullut tapaamaan lääkäriä, ja vain yksi heistä oli potilas. Epäsäännöllisen kommunikaatiotyylin vuoksi, jossa kukin selosti vuorollaan ongelmaa, lääkäriltä kesti hetken aikaa ymmärtää kenet hänen tulisi tutkia. Tämän lisäksi perhe kieltäytyi lähtemästä huoneesta, jotta potilas olisi voitu tutkia rauhassa, ja tämän ollessa myös potilaan toive, lääkäri myöntyi. Nämä kysymykset liittyvät epäilemättä individualismin ja kollektivismin käsitteisiin. Kollektiivisemmissa kulttuureissa potilaan asioiden uskotaan kuuluvan enemmän suvulle, ja että heillä on myös oikeus tietää niistä. Niissä maissa, joissa individualismi on hallitsevampaa, terveydenhoito henkilökunnan tulee löytää tapoja käsitellä asiaa maahanmuuttajien lukumäärän kasvaessa. Norjalainen lääkäri huomautti myös, että kollektiivisen kulttuurin jäsenellä saattaa olla vaikeuksia jättää vanhempansa hoitokotiin, sillä näissä kulttuureissa lapset ovat perinteisesti pitäneet huolta vanhemmistaan. Tilanne on yhtä vaikea vanhemmille, jos heistä tuntuu, että lapset ovat hylänneet heidät, ja siksi erityistä huomiota on kiinnitettävä näihin potilaisiin Arvokkuuden käsite Huolimatta siitä, että joissain maissa lääkärin ammatti on alipalkkainen, joka usein näkyy maahanmuuttona, lääkärin ammatti on arvossa pidetty ja lääkärit edustavat korkeasti koulutettua ja arvostettua sosiaalista ryhmää. Luonnollisesti, uuteen maahan tulon, ja usein pitkän, kielenopiskeluun ja joissain tapauksissa, jos lääkäri on EU:n ulkopuolelta, myös lääketieteellisen koulutuksen loppuun suorittamiseen käytetyn odotusajan jälkeen, henkilö tekee parhaansa onnistuakseen työpaikalla. Avun pyytäminen nähdään usein merkkinä tiedon puutteesta ja, kuten osa henkilökunnasta sanoo, monet ulkomaalaiset lääkärit yrittävät ratkaista ongelmansa itse ja välttävät avun pyytämistä. Lisäksi keskusteluissa he eivät välttämättä myönnä helposti, etteivät ymmärrä, ja saattavat sen sijaan vain 15

20 nyökkäillä ja sanoa kyllä, kyllä, kuten esimerkkitapauksessa, jossa kiinalainen lääkäri teki juuri näin, jottei menettäisi kasvojaan, eikä saattaisi keskustelukumppaniaankaan häpeään. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa huolta lääketieteellisestä turvallisuudesta, sillä ymmärryksen puutteella tai väärinymmärryksillä voi olla vakavia seurauksia Aikakäsitys Sairaaloiden toimiessa vuorojärjestelmällä seitsemän päivää viikossa, 24 tuntia päivässä, työkirjanpito on tärkeässä asemassa, mutta se on asia, jonka kanssa kaikkien tutkittavien maiden henkilökunta on selvinnyt kiitettävästi. Kulttuurierot aikaan ja ihanteelliseen työtahtiin suhtautumisessa nousivat täsmällisyyden sijasta mahdollisen turhautumisen ja kulttuurienvälisten väärinymmärrysten syiksi. Esimerkiksi ulkomaalaiset hoitajat Irlannissa sanoivat, että irlantilainen henkilökunta keskittyy liikaa kaikkien asioiden suorittamiseen nopeasti, aiheuttaen itselleen turhaa kiirettä koko päivän ajaksi. Toisaalta taas ulkomaalaiset hoitajat Suomessa sanoivat, että suomalainen henkilökunta arvostaa aikaa liikaa, eivätkä he suo työ- ja vapaa-ajan välille minkäänlaista joustavuutta: pohjoiseurooppalaiset tekevät usein työtä enemmin kellon kuin tehtävän mukaan, toisten kulttuurien keskittyessä suorittamaan annettua tehtävää, ja olevan valmiita unohtamaan työhön käytetyn ajan niin kauan kunhan tavoite saavutetaan Valtaetäisyys/hierarkia Eurooppalaisen organisaation kulttuuri ja liiketalousmalli olettavat, että hierarkioita on olemassa, eikä niitä kyseenalaisteta laajasti. On yleisesti hyväksyttyä, että hierarkian eri tasojen väliset konfliktit ovat luonnollisia. Kulttuurisesti monimuotoinen työvoima lisää kuitenkin todennäköisesti näiden konfliktien määrää. Eurooppalainen työympäristö (Bulgariassa ja Italiassa vähemmän) tuli yllätyksenä joillekin ulkomaalaisille työntekijöille, jotka pitivät sitä rentoutuneempana kuin mikä heidän kotimaassaan vallitsi. Erään tutkimukseen osallistuneen vastaus oli: Täällä on paljon rennompaa. Ihmiset kutsuvat toisiaan etunimillä ja täällä on ystävällisempää. Toinen osallistuja sanoi: Ilmapiiri on paljon rentoutuneempi ja ystävällisempi kuin kotona. Naisena minulla on enemmän vapautta ja kunnioitusta. Esimerkiksi Suomessa kommunikointi perustuu hyvin matalaan hierarkiaan. Eräs maahanmuuttajatyöntekijä huomautti tästä ja sanoi sen, että korkeammassa asemassa oleva henkilö, kuten esimerkiksi lääkäri kutsuu häntä etunimellä, olevan epätavallista, mutta erittäin mukavaa. Maahanmuuttajan omassa maassa tällaista ei tapahtuisi koskaan, sillä maassa on selvä ero, kuinka puhutella eri asemassa olevia henkilöitä. On muistettava, että sinuttelu korkeamassa asemassa olevan kanssa saatetaan hyväksyä helpommin, jos aloite tähän tulee ylemmältä henkilöltä, mutta työnantajien on oltava tietoisia siitä, että monet maahanmuuttajat voivat pitää tämän käytännön omaksumista loukkaavana tai ainakin epämukavana, ja toisinaan on annettava enemmän aikaa ennen kuin siirrytään sinuttelemaan. On myös suositeltavaa kertoa maahanmuuttajalle kaikki siitä, miksi tällainen suora kommunikointityyli, vailla mitään virallisuuksia, on omaksuttu. Osa henkilökunnasta piti tätä seikkaa vakavana ongelmana, ja että rentoutunut ja epävirallisempi ilmapiiri käsitettiin väärin joka johti asianmukaisen kunnioituksen vähenemiseen. Hierarkia säätelee usein lääkäreiden ja hoitajien välisiä suhteita, ja erittäin alhainen valtaetäisyys voi johtaa auktoriteettiongelmiin. Vaikka yhdessä työskentelemistä kuvailtiin laajasti ongelmattomaksi, matalan hierarkian tason syytettiin johtavan joidenkin johtajien ja lääkärien kunnioituksen puutteeseen. Saksassa haastatellut maahanmuuttajalääkärit sanoivat esimerkiksi, että potilaat heidän kotimaassaan kunnioittavat ja arvostavat lääkäreitä enemmän. He uskovat menettäneensä auktoriteettia Saksassa, ja heillä on käsitys, että monet hoitajat eivät seuraa lääkäreiden ohjeita ja että monet potilaat vaativat liikaa ja ovat erittäin taipuvaisia itsesääliin. Samankaltainen esimerkki tulee Ruotsista, jossa ei-ruotsalaiset lääkärit kertoivat, että useimpien kotimaissa lääkärin sanaa ei kyseenalaistettu. Ruotsissa kuitenkin, jossa terveydenhoitojärjestelmä on vähemmän hierarkkinen, lääkäri saattaa kokea, että hänen täytyy perustella päätöksensä hoitajille ja muulle henkilökunnalle. Monissa maissa hoitaja palvelee lääkäriä, ja omaa huomattavasti alemman koulutuksen, mutta 16

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 0633/2006, Christiane Becker, Saksan kansalainen, pyynnöstään saada asianmukaista palkkaa vastaavasta työstä

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka. Pk-yritykset

Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka. Pk-yritykset Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka Pk-yritykset Vertaileva tutkimus pk-yrityssektorin työpaikkakäytännöistä kymmenessä Eurooppalaisessa maassa Table of Contents Sisällysluettelo Kiitokset Esipuhe

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) ja tulevat muutokset

Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) ja tulevat muutokset Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) ja tulevat muutokset Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Marina Congress Center 9.10. Hallitusneuvos Maiju Tuominen Esityksen aiheet Ammattipätevyysdirektiivistä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p. LIITE 2 SOPIMUS SOPIMUS HAMMASLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMISESTA VIIKONLOPPU- JA ARKIPYHÄILTOIHIN 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot