KUNNON LEHTI. Numero 1 - Elokuu Tässä numerossa: Elämysretkellä Seitsemisen kansallispuistossa. Luonnosta, äänettömyydestä

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Numero 1 - Elokuu 2002 Elämysretkellä Seitsemisen kansallispuistossa Luonnosta, äänettömyydestä ja äänestä Innostus, kokemus ja työyhteisön ilmapiiri Asiantuntijakokous pohtii ikääntyviä ihmisiä työelämässä Liikunnan terveyshyödyt Innokkaita liikkujia Tapahtumakalenteri Tyytyväisyys kannustaa jatkamaan Tässä numerossa: 1

2 SANA LUONNOSTA, ÄÄNETTÖMYYDESTÄ JA ÄÄNESTÄ Satojen vuosien ajan tieteen keinoin on pyritty osoittamaan tervehdyttävät vaikutukset, mikä elämisellä, samoilulla tai oleskelulla sellaisissa ympäristöissä on, missä ihmisen käden, työn ja yleensä rakentamisen jälki ei näy. Tulokset ovat poikkeuksetta juuri sitä, mitä meidän oma yleinen kokemuksemmekin näyttäisi meille kertovan: pääsy hiljaiseen, jopa pyhänomaiseen marinmaalaiseen, mahdollisimman epäkaupunkimaiseen ja antitekniseen, terveesti askellettavaan ja tahdistavaan paikkaan on sekä henkisesti että ruumiillisesti korjaavaa ja entisöivää. Tämä sama perususkomus ja peruskokemus voidaan jo tunnistaa nykyaikaisissa stressin hallintaa käsittelevissä työmenetelmissä. Noin parikymmentä vuotta sitten arvioitiin olevan yli 300 erilaista erämaassa tai äärioloissa toteutettavaa kehittämisohjelmaa liikeelämän johtajille, sotilaille, kasvattajille, psykiatrisille potilaille tai vaikkapa nuorisorikollisille. Pyydettäessä ihmisiä kuvailemaan mahdollisimman rentouttavat olosuhteet, niin kukaan ei keksi mainita moottoritietä, lentokenttää ja keskikaupunkia. Sen sijaan useimmiten ihmiset kuvailevat mielihyvää ja rentoutta tuottaviksi paikoiksi metsiä, merenrantoja, tiettömän taipaleen päässä tunturissa tai järven rannalla tai pohjukassa sijaitsevaa mökkiä, kukkaketoja ja niittyjä. Rentouttavan paikan rentouttavia ääniä ovat maininkien kohina, laineiden liplatus, lintujen laulu, sateen ropina, metsän humina tai ötököiden surina. Useimmiten ihminen kehittää uusia taitoja, kun hän joutuu outoon tilanteeseen ja uuden haasteellisen tehtävän eteen. Erämaa asettaa Professori Olavi Mannisen tervehdyspuhe elämysretkeläisille haasteita vierailijalleen hankkia uusia taitoja jopa silloin, kun vierailijat itse eivät tiedosta tällaisen prosessin olemassaoloa tai käyntiin lähtöä. Suunnittelu, ryhmätoiminta, fyysinen ponnistelu, nöyryys, pelko tai vaikkapa ajattelu jaloin erämaassa auttaa kehittämään taitoja, joita voimme käyttää hyödyksemme joka päivä. Ennen kaikkea erämaat mahdollistavat tervehtymisemme siksi, että ne ammottavat tyhjyyttään niitä lukemattomia tekijöitä, jotka muualla vaativat meiltä tavallisesti jatkuvaa tarkkailuamme ja arviointiamme. Ajatellaanpa esimerkiksi autolla ajoa, ruokakaupassa käyntiä ja päivittäistä työtämme. Monesti nämä toimet johtavat aistien ylikuormittumiseen. Vaikka sanomme turtuvamme ja tottuvamme tilanteisiin, olemme ylikuormittuneita suurimman osa aikaa ulospäin suuntautuvine ajatuksinemme ja pakon- 2

3 ...LUONNOSTA, ÄÄNETTÖ- MYYDESTÄ JA ÄÄNESTÄ omaisine tarkkaavaisuusvaatimuksinemme. Erämaassa jo luonnon luontaisa juhlallisuus, arkipäiväisten ulkoisten paineiden puute, voimistunut itseluottamus ja eristyneisyys luovat itse kullekin olot itsensä tutkistelulle ja mietiskelylle - tien kulkea sisimpäänsä itsensä luo. Voi vain arvailla, miltä maailma mahtaisi tuntua jonain päivänä, kun pääsy alkuperäisiin erämaihin ja villeihin paikkoihin estyisi tai kun paikat tyystin katoaisivat. Miten vahingollista olisi, jos meiltä ei jäisi perinnöksi jälkipolville muuta kuin betonoituja aarnialueita, videokasetteja linnunlauluista tai tietokonesimulaatioita luontoelämyksistä. Hyvät elämysretkeläiset! Joitakin aikoja sitten kuuntelin radioohjelmaa, missä kerrottiin, että stressin karkottamiseen riittää luonnon katsominen ja hämmästely 4-7 minuutin ajan! Tänä päivänä meillä on useita tunteja aikaa entisöidä itsemme täällä harvinaisen upeassa Seitsemisen kansallispuistossa. TAPAHTUMAKALENTERI Kansainvälinen asiantuntijakokous Toimintapäivä Ikaalisten kylpylässä Jouluseminaari Finlaysonin Palatsissa Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus- ja kehittämistarkoituksessa. Tätä elokuussa 2002 käynnistyvää ja v uoden kestäv ää syventävää koulutusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Elämä on jotakin, joka tapahtuu meille sillä aikaa, kun meillä on kiire tehdä muita suunnitelmia. Nauttikaamme tästä päivästä. 3

4 Mielihyvää, kuntoa ja yhdessäoloa Elämysretkellä Seitsemisen kansallispuistossa NeljäViis-hanke yhdessä kumppaneidensa kanssa järjesti yhteistyöyritysten henkilöstöille elämysretken Seitsemisen kansallispuistoon kesäkuussa vuotispäiväänsä viettänyt kansallispuisto näytti vierailleen aurinkoiset puolensa ikihonkineen, kolopesijöineen ja mosaiikkimaisine metsineen ja soineen. Luontoelämysten lisäksi tapahtuma antoi runsaalle osallistujajoukolle uusia ajatuksia yhteistyöstä, tiimityöskentelystä ja jaksamisesta. Professori Olavi Manninen puhui erämaan tervehdyttävästä vaikutuksesta, äänettömyydestä ja äänestä. Yritysvalmentaja Rauno Korpi esitti ajatuksiaan yhteispelin rakentamisesta työelämässä. 4

5 Yksilön suorituskyvyn koostumuksessa TÄRKEINTÄ INNOSTUS, KOKEMUS JA TYÖYHTEISÖN ILMAPIIRI Yritysvalmentaja Rauno Korpi opasti elämysretkeläisiä, miten kyetä vastaamaan päivästä toiseen ainakin omasta energiatilastaan ja vireydestään - jopa auttamaan kanssaihmistä onnistumaan. Onneksi tähän löytyy monia keinoja. Hänen mukaansa tämä edellyttää, että itse kukin ottaa härkää sarvista ja tiedostaa nämä keinot ja etsii itselleen sopivat energialaturit. Rauno Korven esittämässä yhtälössä yksilön päivittäiseen suoritustasoon vaikuttaa 50 %:n suuruudella yksilön innostus ja motivaatio, 30 %:n suuruudella taito ja kokemus ja 20 %:n suuruudella työyhteisön ilmapiiri. Yksilön energisyyttä edistävät tehokkaat laturit voidaan jakaa Maratonlatureihin ja Pika-latureihin. Maraton-latureita ovat terve itsetunto, työn itse koettu tarkoitus, terveysliikunta, työn vaatimat vastapainot kuten perhe ja harrastukset, ihmissuhteet ja vuorovaikutustavat, hallinnassa olevat talousasiat ja elämäntavat. Puolestaan Pikalatureita ovat päivittäiset itse kunkin itselleen kirkastamat selkeät ja määrätietoiset tavoitteet, myönteisyys ja optimistisuus, hallittuun osaamistasoon johtavat fyysiset aktivointi- ja rauhoituskeinot, häiriötekijöiden ennaltaehkäisy, suoritusten viisas tauottaminen, itsensä palkitseminen ja kiittäminen onnistumisen johdosta ja menneen elämän onnistumiselämysten muistelu. YRITYSTEN HENKILÖT INNOKKAITA LIIKKUJIA NeljäViis-hankkeen voimavarakyselyn avulla yritysten henkilöstöiltä kerätyt tiedot osoittavat, että 40 vuotta ja tätä vanhemmat henkilöt harrastavat sekä kuntoliikuntaa että hyötyliikuntaa runsaasti. Kuntoliikuntaa 2-3 kertaa tai useammin viikossa harrastavia on tutkittujen teva-alan yritysten ikääntyvistä henkilöistä (n=298) 56 %, nake-alan yritysten henkilöistä (n=169) 57 % ja talotekniikka-alan yritysten henkilöistä (n=89) 36 %. Hyötyliikuntaa 2-3 kertaa tai useammin viikossa harrastavia on tutkittujen teva-alan yritysten ikääntyvistä henkilöistä 63 %, nake-alan yritysten henkilöistä 83 % ja talotekniikka-alan yritysten henkilöistä 53 %. Ylivoimaisesti suosituin kuntoilumuoto on kävely. Seuraaviksi suosituimmat kuntoilumuodot ovat pyöräily, hiihto, lenkkeily, jumppa ja uinti. Yhdessä Pertti Tanhuan kanssa Rauno Korpi on kirjoittanut näitä asioita luotaavaan kirjan Yhteispeli työelämässä valmentavalla johtamisella menetykseen (Gummerus 2002). Kirjansa saatesanoissa tekijät muun muassa toteavat, että menestykseen tähtäävä työelämä on vaativaa peliä. Kilpailu kovenee koko ajan ja on viisasta tiedostaa, ettei elämällä sinänsä ole suosikkeja. Elämä ei edes välitä kuka onnistuu ja kuka ei. Onnistuminen ei kuitenkaan voi perustua sattumaan. Onni tai epäonni eivät jakaannu tasan, vaan onnekkuus näyttää liittoutuvan paremmin valmistautuneen ja ammattimaisemmin asiansa osaavan puolelle. Ennen kaikkea työntekijä saa lisäarvoa osaamisensa jatkuvasta, aktiivisesta päivittämisestä ja kehittämisestä. Itse kutakin auttavat eteenpäin paitsi selkeät tavoitteet, myös halu Asiantuntijakokous pohtii Ikääntyv iä ihmisiä työelämässä Kansainvälinen asiantuntijakokous järjestetään Tampereen yliopiston Paavo Koli-auditoriossa syyskuuta Tilaisuuden avajaiset ovat kello sunnuntaina syyskuun 22. päivänä Kokouksen pääaiheita ovat ikääntyminen ja taloudelliset näkökohdat, työ ja työn tuottavuus, työn ergonomia, työorganisaatioiden toiminta, hyvät käytännöt työpaikoilla, yksilöiden fyysinen ja psyykkinen kunto, luovuus ja elinikäinen oppiminen, uusi teknologia ja kommunikointi, vapaa-aika ja perheelämä. Kokouksessa kuultavien esitelmien annin hyödyntämiseksi esitelmät suomennetaan, toimitetaan, uutisoidaan ja myös julkaistaan tieto- ja tietotuotantopankissa. Kokouksesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä NeljäViis- hankkeen toteuttajiin. 5

6 Tehokas apuväline sekä yhteisöille että yksilöille SÄÄNNÖLLISESTÄ LIIKUNNASTA MONIA TERVEYSHYÖTYJÄ Liikunta lisää yleiskestävyyttä ja lihaskuntoa sekä vahvistaa kehonhallintaa ja motorisia taitoja, jotka perustuvat hermoston, aistien ja lihasten yhteistyöhön. Terve ja hyväkuntoinen vartalo jaksaa vastaanottaa kuormituksen paremmin kuin huonokuntoinen vartalo niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Liikunnalla voidaan vähentää myös useita yleisiä oireita sekä sairauksia. Liikunnalla voidaan alentaa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien sekä korkean verenpaineen kehittymisen vaaraa. Sen avulla voidaan jopa päästä korkeaa verenpainetta laskeviin tuloksiin. Myös ylipainoisuuden sekä aikuisiän diabeteksen kehittymisen vaara alenee säännöllisen liikkumisen myötä. Liikunta on tärkeä osa tuki- ja liikuntaelimistön kunnon ylläpitämisessä sekä mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisemisessä. Liikunnalla voidaan vaikuttaa myös luukadon hidastumiseen. Henkisen hyvinvoinnin edistäminen on liikunnan tärkeä tavoite. Stressi sekä masennusoireet voivat helpottua liikunnan myötä. Liikunta on myönteisiä onnistumisen kokemuksia tarjoavaa toimintaa, jota voi harrastaa sosiaalisissa merkeissä. Liikunnan virkistävä sekä rentouttava vaikutus parantaa myös unen laatua. Mitä parempi kunto ihmisellä on, sitä enemmän hänellä on ns. terveysvoima-varoja myöhemmälläkin iällä. Liikunta on toimintaa, josta löytyy ihmisen hyvinvointia ja elämän-laatua parantavat tekijät kaikki samasta paketista. Liikuntaelimistö on tarkoitettu liikkumista varten. Ilman aktiivista käyttöä, se pääsee rappeutumaan. Hauskaa liikkumisesta tukee myös tieto siitä, että jokainen liikkuja saa kerätä oman työnsä makean hedelmän. 6

7 Prof. Olav i Manninen IKÄÄNTYVÄT TYÖNTEKIJÄT JA TYÖELÄMÄ Työvoiman käyttö ja riittävyys tulevaisuudessa on nykyään akuutti ongelma. Esimerkiksi Suomessa parin vuoden kuluessa työmarkkinoilta poistuu enemmän ammattitaitoista työvoimaa kuin mitä työmarkkinoille tulee. Varhaiseläkkeelle Suomessa siirrytään keskimäärin 59- vuotiaana. Syntyvyyden romahdus ja eliniän yleinen pidentyminen on vääristänyt väestörakenteen useimmissa teollistuneissa maissa, mutta samalla tehnyt aktiivista, osaavasta ja tuottavasta työvoimasta hyvin haluttua. NeljäViis-hankkeen yhteydessä on suoritettu poikkitieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, jotka liittyvät työntekijöiden työkuntoisuuden ja kaikinpuolisen osaamisen ylläpitämiseen ja edistämiseen Pirkanmaalla. Tutkimuksia on tehty ja uudentyyppisiä toimintamuotoja kokeiltu tekstiili- ja vaatetusalan, nahka- ja kenkäalan, talonrakennusalan, talotekniikka-alan ja henkilöliikennealan yrityksissä. Toimialat ovat tyypillisiä rakennemurrosaloja, jotka ovat syvällisten ja nopeiden muutosten ja uudelleenorganisointien kohteena. Tutkimuksen tulokset osoittavat, raha on huono kannustin ikääntyvien henkilöiden pitämiseksi työelämässä. Ihmiset eivät muutaman kymmenen euron palkan tai eläkkeen suurenemisen johdosta jatka työelämässä toimimistaan. Suurin osa tutkimistamme henkilöistä katsookin, että palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää tulisi muuttaa. He esittävät keinoiksi muun muassa palkkatulon verotuksen keventämistä, palkan rakenteen muuttamista, ilmaisia lomia ja erilaisia kannusteita. Kuitenkin kaikkein tärkein kannustin on mielekäs ja tyydytystä tuottava työ. Nykyistä enemmän olisikin tärkeää miettiä miten työn tekemisen arvostusta, kannustavaa palkitsemista, eduilla ja työoloilla motivointia voitaisiin nykyistä tehokkaammin soveltaa erilaisissa organisaatioissa. Tuloksista käy myös ilmi, että ikääntyvien työntekijöiden työkuntoisuuden ylläpitämiseksi ja eläkkeelle siirtymisen hidastamiseksi tulisi ennakkoluulottomasti luoda ja kokeilla uusia nykyisistä radikaalistikin eroavia kannustavia aktiviteetteja elimellisenä osana koko työorganisaation ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Näkisinkin, että kannustusaktiviteettien kehittely tulisi toteuttaa ottamalla huomioon koko yksityisen ihmisen työuran kesto siitä hetkestä alkaen, kun hän astuu ensimmäisen kerran työpaikalleen ja aina siihen hetkeen, kun hän poistuu viimeisen kerran työpaikaltaan. Sanomatta lienee selvää, että oikealla tiedon jakamisella ja tiejohtamisella yrityksen sisällä on suuri merkitys kannustusaktiviteettien ja palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien onnistumiseen, lanseeraukseen ja muuttamiseen. Tyytyväisyys elämään kannustaa jatkamaan työn tekemistä Hyvän lähtökohdan tälle innovoinnille antaa havaintomme, että ihmiset ovat sitä halukkaampia jatkamaan työn tekemistään, mitä energisempiä ja tyytyväisempiä he ovat omaan elämäänsä ja mitä mielekkäämpää tehtävä työ on. Erityisen tärkeää on rohkaista pienten yritysten johtajia katsomaan kokonaisuutta. Siksi yritysten koulutus- ja kehittämistoiminnassa on 7 otettava huomioon henkilöstöjen työkuntoisuus (ja sen ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvä elinikäinen oppiminen), kannustaminen ja motivointi sekä tietojohtaminen. Juuri tähän tavoitteeseen ja eri työorganisaatioille sopivien palvelujen tuotteistamiseen tähtää vastikää toimintansa aloittanut Tampereen yliopiston Työorganisaatioiden toimintakunto-instituutti (The Institute for High Ability of Work Organizations). Instituutin toiminnan suunnittelussa on alun perin päädytty siihen, että mikään em. pääaihealueista ei voi olla irrallinen ja itsenäisesti toimiva, vaan tavoitteiden ja vaikutusten saavuttamiseksi alueiden on oltava keskenään interaktiivisia ja erilaista yhteisvaikututusta ja lisäarvoa työorganisaatioissa synnyttävää. Vaikka perustettutyöorganisaatioiden toimintakunto-instituutti on akateeminen yksikkö, niin kaikissa yritys- ja työelämää sivuavissa koulutus- ja valmennustoimintojen tuotteistamisissa ja itse monitieteisessä toiminnassa painotetaan sitä, että annettava koulutus ja valmennus on mahdollisimman käytännönläheistä ja perustuu yritysten ja työorganisaatioiden todellisiin tarpeisiin. Yritysten ja työorganisaatioiden erilaiset tarpeet taas voi tuntea ainoastaan jatkuvan palautteen ja luotettavan tiedon keräämisen avulla. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta eduksi myös on, että kohteena olevan yrityksen ja työorganisaation lisäksi itse toimiala ja sen erityispiirteet otetaan huomioon jo kehitystoimien sisältöjen suunnittelussa, koska tänä päivänä esimerkiksi henkilöstön ikärakenne ja myös työpaikan vanhimpien ikä on erilainen eri toimialoilla.

8 KUNNON LEHTI Olavi Manninen Professori Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy