Ett samarbetsprojekt mellan Finland och Sverige, där femton kvinnliga bildkonstnärer från Västerbotten, Västernorrland och Österbotten deltar

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ett samarbetsprojekt mellan Finland och Sverige, där femton kvinnliga bildkonstnärer från Västerbotten, Västernorrland och Österbotten deltar"

Transkriptio

1 Ett samarbetsprojekt mellan Finland och Sverige, där femton kvinnliga bildkonstnärer från Västerbotten, Västernorrland och Österbotten deltar

2 För mera information kontakta / Lisätietoja antavat: Marielle Nylander konstkonsulent / taidekonsulentti, Västerbotten Lisa W Carlson konstkonsulent / taidekonsulentti, Västernorrland Annika Bergvik-Forsander länskonstnär i visuell konst, Österbotten visuaalisten taiteiden läänintaiteilija, Pohjanmaa Layout: Terese Bast, Kapsel Illustrations Tryck / Painopaikka: Arkmedia, Vasa Översättning / Käännös: Översättningstjänst / Käännöspalvelu Bergman ISBN Tack / Kiitos: K onstkonsulenterna i Västerbotten och Väster norrland samt länskonstnären i visuell konst vid Österbottens konstkommission arbetar för ett utökat utbyte mellan Sverige och Finland. Under hösten 2008 inleddes ett samarbete inom fältet för samtidskonst. Samarbetet har resulterat i konstprojektet Kvinnor och Krig, där fem kvinnliga bildkonstnärer från varje samarbetsregion, totalt 15 konstnärer, deltar. Projekttemat härrör delvis från de pågående märkesåren kring Finska kriget , men tanken är att behandla och analysera detta mångfacetterade och konstnärligt intressanta grundtema även allmängiltigt och med nutida förtecken. Projektet inleddes i maj 2009 då vi höll ett två dagarsseminarium med tillhörande workshop i Umeå. Inbjudna föreläsare inom historia, freds arbete och aktivism föreläste och belyste temat från olika håll och utgångspunkter. Tanken var att seminariet skulle fungera som inspiration och start inför konstnärernas kommande arbete med att skapa nya verk eller projekt på temat. Grupputställningen Kvinnor och Krig visas under 2010 på Västerbottens museum i Umeå, på Tobaksmagasinet i Jakobstad och vid Härnösands konsthall. Lisa W Carlson, Marielle Nylander, Annika Bergvik-Forsander V ästerbottenin ja Västernorrlannin taide konsulentit sekä Pohjanmaan taidetoimikunnan visuaalisten taiteiden läänin taiteilija työskentelevät Ruotsin ja Suomen välisen vaihdon lisäämiseksi. Syksyllä 2008 aloitettiin nykytaiteen kentän yhteistyö. Yhteistyö on johtanut taidehankkeeseen Naiset ja Sota, johon viisi naiskuvataiteilijaa jokaisesta yhteistyöalueesta, yhteensä viisitoista taiteilijaa, osallistuu. Hankkeen teema juontuu osittain meneillään olevista Suomen sodan merkkivuosista, mutta ajatuksena on käsitellä ja analysoida tätä monisäikeistä ja taiteellisesti kiinnostavaa perusteemaa myös yleisesti ja nykypäivän näkökulmasta. Hanke käynnistettiin toukokuussa 2009, jolloin järjestimme kaksipäiväisen seminaarin sekä siihen liittyvän työpajan Uumajassa. Kutsutut historian, rauhantyön ja aktivismin luennoitsijat luennoivat ja valottivat teemaa eri näkökulmista ja lähtökohdista. Ajatuksena oli, että seminaari toimisi kannustimena ja alkusysäyksenä kuvataiteilijoiden tulevalle työlle, jossa he luovat uusia teoksia tai hankkeita teeman pohjalta. Vuoden 2010 aikana ryhmänäyttely Naiset ja Sota esitellään Västerbottenin museossa Uumajassa, Pietarsaaren Tupakkamakasiinissa ja Härnösandin taidehallissa.

3 KVINNLIGA KONSTNÄRER BEARBETAR KRIGET Ett samarbetsprojekt mellan Sverige och Finland. foto / valokuva: Marielle Nylander Samarbete över Kvarken Med de finska konstnärernas närvaro återupplivades den goda traditionen att samarbeta över Kvarken, även om det är slutet på den en gång gemensamma historien som gjort 2009 till det märkesår som utlöst konstprojektet. Utöver stöd från landstingen i Västerbotten, Västernorrland och Österbottens konstkommission har projektet därför också erhållit stöd från Mittnordenkommittén och Kulturfonden för Sverige och Finland. Som initiativtagare och projektplanerare står konstkonsulenterna Lisa W Carlsson och Marielle Nylander samt länskonstnären i visuell konst Annika Bergvik-Forsander. foto / valokuva: Marielle Nylander års krig, det senaste som utkämpades på svensk mark, har 200 år senare utlöst det konstprojekt som genomförts som ett samarbete mellan länen Västernorrland och Västerbotten i Sverige, samt Österbotten i Finland. Upptakten ägde rum på Västerbottens museum 4-5 maj Konstnärer från de tre länen samlades då till en workshop och ett seminarium, där en rad föreläsare belyste ämnen som krigsföring, fredskamp, miljökamp, säkerhetspolitik och civilt motstånd ur ett både historiskt och allmänmänskligt perspektiv. Femton kvinnor från de tre länen visade sig snart både benägna och motiverade till att göra konst som berör krigets realiteter. Att projektet vänder sig till just kvinnliga konstnärer och efterfrågar deras medverkan förklarar konstkonsulenten Lisa W Carlsson i Västernorrland så här: -Kvinnor delar sällan mäns spontana fascination och passionerade intresse för ämnet krig. Kvinnor saknar oftast makten att fatta beslut och påverka i krig. Som en reaktion vänder vi oss till kvinnliga konstnärer som nu definierar, representerar och hanterar ämnet krig. Projektet har varit öppet för en vid definition och tolkning av begreppen krig och krigsföring. Under seminariet i maj talade t ex Mike Winnerstig, forskningsledare vid Totalförsvarets forskningsinstitut, om krigföring mot klimatet. Margareta Ingelstam, utbildare och aktiv i freds- och rättvisefrågor sedan 80-talet, uppmanade till att föra krig mot kriget. Definitionen av begreppet krig togs upp redan i seminariets inledande föreläsning. När börjar krig och när tar de slut, frågade Martin Hårdstedt, historiker vid Umeå universitet. Han beskrev ingående den svenska härens svårigheter att få tillräckligt med bröd under frammarschen genom Finland under krigsvintrarna 1808 och Enligt hans studier var detta avgörande för förlusten. Föreläsningarna närmade sig vartefter vår egen tids våldsamma konflikter. Psykologen Lillemor Lagnebro beskrev sin forskning om upplevelser och erfarenheter hos de nu vuxna finska barn som skickades till Sverige för att omhändertas under andra världskriget och det Finska vinterkriget. Finska krigsbarn är titeln och ämnet för hennes avhandling. Knutte Wester, konstnär i Umeå som ofta samarbetar med människor och barn i utsatta situationer, har bidragit till skildringen av den samtida krigshistorien med vittnesmål från asylsökande han lärt känna i Boliden i Västerbotten. Under seminariet visade han den gripande intervju från 2003 där den då 9-årige kosovoalbanske pojken Gzim, på västerbottensdialekt, reflekterar över det utvisningsbeslut som strax därefter tvingade hans familj att lämna Boliden. Lejla Porovic, deltagande konstnär verksam i Sundsvall, levde med sina tre barn i krigets Bosnien, och bidrog i de efterföljande diskussionerna med ett självupplevt perspektiv på brödets betydelse under krig; Mjöl var så sporadiskt förekommande att man inte kunde förvänta sig något dagligt bröd. Linser, som det fanns mera av, fick både ersätta bröd och vara surrogat för kaffe. Ett kaffe som dracks i gemenskap och under kontemplation.

4 NAISTAITEILIJAT KÄSITTELEVÄT SOTAA Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyöhanke. Konstnärliga strategier i fält foto / valokuva: Marielle Nylander Det kollektivt arbetande konstnärsparet Ingrid Falk och Gustavo Aguerre drar ofta in andra i sina konstprojekt, därav artistnamnet FA+. Plusset står för den skiftande tredje part de brukar ha som medverkande i sina projekt. Att vara tre är en god strategi när man agerar snabbt under närmast fältmässiga former i det offentliga rummet, förklarade Aguerre. Alltså på gator, torg eller andra platser, där det både finns legala ägaranspråk och outtalade territoriella anspråk från det offentliga rummets brukare. De visade exempel ur sin verksamhet och gav rent taktiska råd om snabba och effektiva metoder för bildskapande aktioner. En håller utkik, en utför konstverket, en samtalar och håller kontakt med de som kommer förbi och har åsikter, sammanfattade Aguerre den slags kompetens som kan behövas i konstlivet idag. FA+ förmedlade erfarenheter de förvärvat i olika länder och kontexter under den workshop som blev inledningen till konstnärernas handgripliga arbete. Make art not war är ju konstprojektets underförstådda motto. Efter två dagars gemenskap där det konstnärliga samarbetet över läns- och nationsgränserna genast kom igång splittrades skaran av konstnärer för att övergå till det egna ateljéarbetet. Återföreningen sker när det nu är dags att ställa ut 15 konstverk tillkomna under inflytande av och reflektioner kring företeelsen krig. De konstnärer som deltar i projektet är från Västernorrland Åsa Bergdahl, Kirstie Ekelund, Lejla Porović, Gunnel Oldenmark och Ann-Kristin Källström. Från Västerbotten deltar Margaretha Holmlund, Margareta Klingberg, Karin Laaja, Evaanna Hertov, Rebecka Adelhult Feklistoff. Deltagande österbottniska konstnärer är Susanne Hedman, Anna Ulff, Eva Forsman och Malin Simons. text: Margareta Klingberg Sota vuosina , viimeisin joka käytiin ruotsalaisella maaperällä, on 200 vuotta myöhemmin käynnistänyt taidehankeen, joka on toteutettu Västernorrlannin ja Västerbottenin läänien sekä Pohjanmaan välisenä yhteistyönä. Hanke käynnistyi Västerbottenin museossa toukokuuta Taiteilijoita kolmesta läänistä kerääntyi silloin työpajaan ja seminaariin, jossa monet esitelmöitsijät valottivat esimerkiksi sotimista, rauhantyötä, ympäristötaistelua, turvallisuuspolitiikkaa ja siviilivastarintaa sekä historiallisesta että yleisinhimillisestä näkökulmasta. Näistä kolmesta läänistä viisitoista naista osoitti pian olevansa sekä halukkaita että motivoituneita tekemään taidetta sodan realiteeteista. Näin taidekonsulentti Lisa W Carlsson Västernorrlannissa selittää miksi hanke kääntyy juuri naistaiteilijoiden puoleen ja pyytää heitä osallistumaan: Harvoin naiset ovat yhtä kiehtoutuneita ja palavasti kiinnostuneita sodan aiheesta kuin miehet. Sodassa naisilta usein puuttuu valta päättää ja vaikuttaa. Vastavaikutuksena käännymme naistaiteilijoiden puoleen, jotka nyt määrittelevät, edustavat ja käsittelevät sodan teemaa. Hankkeessa sodan ja sodankäynnin käsitteiden määritelmät ja tulkinta on ollut laaja. Toukokuun seminaarissa esimerkiksi Totalförsvarets forskningsinstitutenin tutkimusjohtaja Mike Winnerstig puhui sodankäynnistä ja ilmastosta. Margareta Ingelstam, kouluttaja, joka on ollut aktiivinen rauhan- ja oikeudenmukaisuuskysymyksissä 80-luvusta lähtien, kehotti sodankäyntiin sotaa vastaan. Yhteistyötä yli Merenkurkun Suomalaistaiteilijoiden läsnäolo herätti jälleen henkiin hyvän perinteen tehdä yhteistyötä Merenkurkun yli. Vaikka sota merkitsi loppua yhteiselle historialle, juuri sodan merkkivuosi 2009 synnytti taidehankkeen. Västerbottenin, Västernorrlannin ja Pohjanmaan taidetoimikunnan tuen lisäksi

5 hanke on tästä syystä saanut tukea myös Keskipohjola-komitealta ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahastoilta. Taidekonsulentit Lisa W Carlsson ja Marielle Nylander sekä visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Annika Bergvik-Forsander ovat tehneet aloitteen ja myös suunnitelleet hankkeen. Sodan määritelmää käsiteltiin jo seminaarin johdantoluennon aikana. Koska sota alkaa ja, koska se päättyy, kysyi Martin Hårdstedt, Uumajan yliopiston historioitsija. Hän kuvaili seikkaperäisesti Ruotsin armeijan vaikeuksia saada riittävästi leipää Suomen läpi etenemisen aikana sotatalvina 1808 ja Hänen tutkimustensa mukaan tämä oli ratkaisevaa häviölle. Luennot etenivät kohti oman aikamme väkivaltaisia konflikteja. Psykologi Lillemor Lagnebro kertoi tutkimuksestaan Ruotsiin toisen maailmansodan ja Suomen talvisodan aikana hoidettavaksi lähetettyjen ja nyt jo aikuisten suomalaislasten elämyksistä ja kokemuksista. Hänen tutkimuksensa nimenä ja aiheena ovat Suomalaiset sotalapset. Hädänalaisten ihmisten ja lasten parissa usein työskentelevä taiteilija Knutte Wester Uumajasta on osallistunut tämän päivän sotahistorian esittämiseen niiden turvapaikanhakijoiden kertomuksilla, joihin hän tutustui Bolidenissä Västerbottenissa. Seminaarin aikana hän näytti koskettavan haastattelun vuodelta 2003, jolloin silloin 9-vuotias kosovonalbanialainen poika Gzim Västerbottenin murteella miettii karkottamispäätöstä, joka heti tämän jälkeen pakotti hänen perheensä jättämään Bolidenin. Lejla Porovic, osallistuva taiteilija joka toimii Sundsvallissa, asui kolmen lapsensa kanssa sodan Bosniassa, ja osallistui tätä seuraaviin keskusteluihin itse koetulla näkökulmalla leivän merkityksestä sodan aikana; jauhoja oli niin harvoin, että joka päivä ei voinut odottaa saavansa leipää. Linssit, joita oli enemmän, saivat korvata sekä leivän että toimia kahvin korvikkeena. Kahvin, joka juotiin yhdessä mietiskellen. Taiteelliset strategiat sodassa Kollektiivisesti työskentelevä taiteilijapari Ingrid Falk ja Gustavo Aguerre vetävät usein mukaan toisia ihmisiä taidehankkeisiinsa, tästä taiteilijanimi FA+. Plussa edustaa sitä vaihtelevaa kolmatta osapuolta joka heillä tavallisesti on avustajana hankkeissaan. Kolme on hyvä strategia, kun julkisessa tilassa toimitaan nopeasti, melkein sodan kaltaisissa muodoissa, Aguerre selitti. Eli kaduilla, toreilla tai muissa paikoissa, joissa on sekä lainmukaisia omistusta koskevia vaatimuksia että julkisen tilan käyttäjien lausumattomia alueita koskevia vaatimuksia. He näyttivät esimerkkejä toiminnastaan ja antoivat puhtaasti taktisia neuvoja nopeista ja tehokkaista menetelmistä tempauksiin, joissa kuvia luodaan. Yksi tarkkailee, yksi suorittaa taideteoksen, yksi keskustelee ja on yhteydessä mielipiteitä esittävien ohikulkevien kanssa, Aquerre kiteyttää osaamisen joka voi olla tarpeellinen nykyisessä taide-elämässä. FA+ välitti eri maissa hankitut kokemukset ja kontekstit taiteilijoiden varsinaista työtä edeltävän työpajan aikana. Taidehankkeen lausumaton mottohan on Make art not war. Kahden päivän yhdessä olon jälkeen, jonka aikana taiteellinen läänin ja kansakunnan rajoja ylittävä yhteistyö heti käynnistyi, taiteilijoiden joukko hajaantui siirtyäkseen omiin ateljeihinsa työtä tekemään. Jälleennäkeminen tapahtuu nyt kun on aika asettaa näytteille ne 15 taideteosta, jotka ovat syntyneet sota-ilmiön vaikutuksen alaisena ja sen pohdiskelusta. foto / valokuva: Marielle Nylander Hankkeeseen osallistuvat taiteilijat ovat Åsa Bergdahl, Kristie Ekelund, Lejla Porović, Gunnel Oldenmark ja Ann-Kristin Källström Västernorrlannista. Västerbottenista osallistuu Margaretha Holmlund, Margareta Klingberg, Karin Laaja, Evaanna Hertov ja Rebecka Adelhult Feklistoff. Osallistuvat pohjalaiset taiteilijat ovat Susanne Hedman, Anna Ulff, Eva Forsman ja Malin Simons.

6 ÄR KRIGET KÖNSBESTÄMT? Apan i Stanley Kubricks 2001, A Space Odyssey lyfter ett avgnagt ben som ett vapen för att hugga mot en annan apa och kriget iscensätts i vår värld, det får ett bildspråk, en kontext, ett sammanhang. Fredspristagaren Barack Obama, som kommer att gå till historien som presidenten i ett land i permanent krigstillstånd, argumenterade starkt i sin diskurs i Oslo om krigets nödvändighet, om kriget som en kulturell företeelse, som civilisationens yttersta verktyg. Kriget som nödvändighet, som uttryck för kampvilja, kronan i utvecklingens träd. Jag vet inte vilket kön Kubricks apa hade, om det var en hane eller en hona. Det finska språket har ett förträffligt sätt att bortdefiniera sexuell tillhörighet, med sina könsneutrala pronomen, som hän och he. Det är annars männen som alltid kallas krigets herrar, eller warlords, ett ord som numera används för att klassificera beväpnade banditer i Afrika och Afghanistan. Honan i den mänskliga arten är fysiskt svagare än hanen och hon producerar dess avkomma, det vill säga att biologin har gett henne en mycket könsspecifik roll. I de primitiva samhällen där människan var jägare och samlare, fick mannen jaga och kvinnan samla och bevara. I krigen var kvinnor och barn lätta byten. Bibeln är fylld av grymma berättelser där Israels mäktige gud, Jahve, beordrade sina bekännare att döda och plundra och att slakta barn och kvinnor, det fientliga släktets bärare. Socialantropologer som Claude Levi Strauss utforskade gamla myter och sökte upp indianer i Kanada och Brasilien, där det lär ha funnits matriarkaliska kulturer som kvinnorna styrde och där odlingar och språken blomstrade. Men vi vet för lite om dessa kulturer. Det enda som vi har är männens beskrivningar av slag och erövringar, av imperier byggda av slavar och krigsfångar. Mesopotamien, Persien, Grekland, Egypten, Judéen, Rom, Spanien, Portugal, England, Tyskland, Frankrike - historien verkar vara en oändlig räcka krig med korta små perioder av fred emellan. De kvinnor som deltog i kriget slogs som män. Amazonerna var fruktade av alla, de ägde vapen och var lika grymma som sina fiender. Jeanne d Arc får bära en manlig rustning för att accepteras av armén och hon bränns på bålet för att hon har gjort det mest tabubelagda, hon har blivit en man, hon har gömt sin kön bakom en mans beklädnad. Transsexuella och transvestiter straffades med döden i de flesta samhällen, det var bara under karnevalerna som man och kvinna tilläts byta kläder med varandra. Krigarklassen försvarade svartsjukt sina privilegier och alla överträdelser mot deras regler fördömdes som djävulens verk. Många av de kvinnor som dödades som häxor under medeltiden hade ertappats i manliga kläder, ett klart tecken på deras samröre med satan. Det var bara nunnor som bakom klostrets trygga murar kunde skapa en tillvaro där krig och erövringar bannlystes. Starka abbedissor som Hildegard von Bingen stod för säkerhet och kontinuitet i en värld där gränser och lojalitet så ofta ändrade skepnad. Under renässansen blev den styrande klassens kvinnor onåbara madonnor, som skulle dyrkas och besjungas. Dante Alighieris Commedia gör Beatrice till ett helgon. Hon och jungfru Maria styr himlen och den manlige och krigiske Jahve har efterträtts på den gudomliga tronen av Kristus, en kärleksfullare figur, som är både människa och gud. Den industriella revolutionen i Europa behövde kvinnor och barn till textilkonfektionen (där barnen lättare än vuxna kunde krypa under maskinerna när det krävdes). Kvinnornas roll inom industrin utvidgades när männen drog ut i första världskriget. Den socialistiska revolutionen i Ryssland försökte befria kvinnorna från de traditionella könsrollerna och man eftersträvade att de statliga daghemmen skulle ersätta familjen som uppfostrare. På 1900-talet höjdes alltfler starka kvinnliga röster mot de patriarkala krigen. Alexandra Kollontaj, Fredrika Bremer, Ellen Key, Elin Wägner, Bertha von Suttner; freden visade sig bli den nya kvinnans diskurs. Det är bara i fredstid som det moderna samhället kan byggas ut. Men moderniteten befinner sig nu i paradoxens tidsålder och krig och vapentillverkning får industrin att blomstra. Flera kvinnliga författare som t ex Sara Lidman engagerade sig starkt i fredsrörelsen under Vietnamkriget. Andra har beskrivit hur det svenska samhället burits upp av en stark krigsindustri. I boken Arabesk skildrar Birgitta Stenberg en vapenhandlare på ett obarmhärtigt och briljant sätt, han personifierar plundring och svek. På nittiotalet skedde det stora nederlaget, det svenska folkhemmets visade sig då vara ett havererat experiment. Brevväxling mellan den österrikiska aristokraten Bertha von Suttner och Alfred Nobel speglar några av vår tids starkaste motsättningar: kriget och industrin som ett sätt att hålla befolkningskurvan under kontroll, medan freden förminskas till ett utopiskt önsketänkande. Bertha von Suttner levde i en tid då kvinnorna började kräva medborgerliga rättigheter, både rösträtt och rätten till sin egen kropp. Kvinnorna pläderade för den fria kärleken, för rätten till abort och för unioner där det heteronormativa ifrågasattes och gränserna tänjdes. Alfred Nobel hävdade att hans uppfinning, dynamit, skulle avskräcka människor från stora krig, att skadorna och ödeläggelsen som var konsekvenser av dynamiten på ett empiriskt sätt skulle visa för människan att krig var av ondo. Under de båda världskrigen försökte kvinnor agera för fred, men deras tal tystades ner av maskingevär och kanonernas dån. Befrielsekampen mot kolonialismen gjorde många kvinnor till soldater, de kastade bomber och granater, de blev en del av en armé, som i Israel, där kvinnor kämpade vid sidan av män för att bygga det sionistiska paradiset.

7 Den palestinska gerillakämpen Leila Khaled kapade två plan under sjuttiotalet för att uppmärksamma situationen för de miljontals palestinier som levde på Israels ockuperade områden. I filmen som den svensk/ palestinska regissören Lisa Makboul gjorde om hennes liv, Leila Khaled, kaparen, säger Khaled Jag är inte en terrorist, jag är en frihetskämpe. Hon valde att vara subjekt och inte offer, hon lämnade den kvinnligt passiva rollen och tog en manlig roll. Också Jeanne d Arc tog på talet på sig en manlig hjälm och rustning när hon fick engelsmännen att lämna belägringen av Reims. Under Balkankriget våldtogs tiotusentals kvinnor, offer för ett samhälle där kvinnornas dygd är männens ära. En grupp kvinnor bildade i Belgrad en sammanslutning för att uppmärksamma både det militära våldet mot kvinnor och våldet i hemmet. Women in Black växte upp och spreds som en löpeld, nu finns det grupper av Women in Black i, bland andra, Israel, Sydafrika, Spanien, Italien, Frankrike, USA, Belgien, Nederländerna, Danmark och England. Jag deltog i en konferens med dem i Jerusalem för några år sedan. Vi var 800 kvinnor som sjöng kampsånger och som krävde vår rätt till fred, till militär nedrustning, till samarbete och dialog istället för krig, plundring och erövring. I USA arbetar gruppen Code Pink på liknande sätt. Med hjälp av advokater och freds aktivister försöker de etablera varaktig fred, de åker till Colombia, ett av världens värst drabbade länder när det gäller våld, och försöker skapa ett samtal mellan krigsherrar och civila organisationer. Sverige har länge varit befriat från krig, men Danmark, Norge och Finland har varit dels ockuperade, dels krigförande länder, där den civila befolkningen och i synnerhet kvinnor och barn varit offer för en politik som ser den civila befolkningen ungefär som bönder i ett schackspel. Flyktingar från ryska sidan av Karelen tog sig in i Finland och berättade om brända byar, om våldtagna kvinnor. Nazityska soldater brände ner Finnmark, i norra Norge när de retirerade. När jag höll ett föredrag i Alta mötte jag människor som drabbats av samma öde som jag, som drivits i exil och flytt från sina brinnande hus med en resväska med lite bilder av de sina som sin enda tillhörighet av värde. Kvinnor är krigets förlorare och en sann feminism måste kunna förknippas med fred och militär nedrustning. Det är en utopi att arbeta för. Ana Valdés författare, aktuell med boken Er tid skall komma, Ordfront

8 ONKO SOTA SUKUPUOLIMÄÄRITETTY? Apina Stanley Kubricksin elokuvassa 2001, A Space Odyssey kohottaa kalutun luun iskeäkseen toista apinaa kohti ja sota lavastetaan meidän maailmaan, se saa kuvakielen, kontekstin, yhteyden. Rauhanpalkinnon saaja Barack Obama, joka tulee jäämään historiaan presidenttinä maassa, joka on pysyvässä sotatilassa, argumentoi diskurssissaan Oslossa vahvasti sodan välttämättömyydestä, sodasta kulttuurisena ilmiönä, sivilisaation kovimpana työkaluna. Sota välttämättömyytenä, taistelutahdon ilmauksena, kruununa kehityksen puussa. En tiedä Kubrikin apinan sukupuolta, oliko se uros vai naaras. Suomen kielessä on erinomainen tapa olla määrittelemättä sukupuolta käyttämällä sukupuolineutraaleja pronomineja hän ja he. Miehiä muuten kutsutaan aina sotaherroiksi, tai warlordseiksi, sana jota nykyään käytetään aseistetuista rosvoista Afrikassa ja Afganistanissa. Ihmislajissa naaras on urosta fyysisesti heikompi ja tuottaa sen jälkeläiset. Biologia on siis antanut hänelle roolin, joka on erittäin ominainen sukupuolelle. Primitiivisissä yhteisöissä, joissa ihminen oli metsästäjä ja kerääjä, mies sai metsästää ja nainen kerätä ja säilyttää. Sodissa naiset ja lapset olivat helppoja saaliita. Raamattu on täynnä julmia kertomuksia, joissa Israelin mahtava jumala, Jahve, käski tunnustajansa tappamaan ja ryöstämään ja teurastamaan lapsia ja naisia, vihollissuvun kantajia. Sosiaaliantropologit kuten Claude Levi Strauss tutkivat vanhoja myyttejä ja etsivät intiaaneja Kanadasta ja Brasiliasta, joissa kuulemma oli ollut matriarkaalisia kulttuureja, joissa naiset hallitsivat ja joissa viljelmät ja kielet kukoistivat. Mutta tiedämme liian vähän näistä kulttuureista. Miesten kuvaukset taisteluista ja valloituksista, orjien ja sotavankien rakentamista imperiumeista on ainoa mitä meillä on. Mesopotamia, Persia, Kreikka, Egypti, Juudea, Rooma, Espanja, Portugali, Englanti, Saksa, Ranska, historia vaikuttaa olevan loputon jono sotia joiden välillä on lyhyitä rauhan jaksoja. Sotaan osallistuvat naiset taistelivat kuin miehet. Amazoneja pelkäsivät kaikki, he omistivat aseita ja olivat yhtä julmia kuin heidän vihollisensa. Jeanne d Arc saa kantaa miehisen varustuksen saadakseen armeijan hyväksynnän ja hänet poltetaan roviolla, koska hän oli syyllistynyt suurimpaan tabuun, hänestä on tullut mies, hän on piilottanut sukupuolensa miehen vaatteisiin. Transseksuaalisia ja transvestiitteja rankaistiin useimmissa yhteiskunnissa kuolemalla, ainoastaan karnevaaleissa miesten ja naisten sallittiin vaihtaa vaatteita toistensa kanssa. Soturiluokka puolusti mustasukkaisesti etuoikeuksiaan ja kaikki rikkomukset näitä sääntöjä vastaan tuomittiin paholaisen aikaansaannoksina. Monet Keskiajalla noitina tapetuista naisista oli yllätetty maskuliinisissa vaatteissa, selvä merkki heidän yhteistoiminnastaan saatanan kanssa. Ainoastaan luostarin turvallisten muurien takana olevat nunnat pystyivät luomaan olemassaolon, jossa sota ja valloitukset oli julistettu pannaan. Voimakkaat abbedissat, esimerkiksi Hildegard von Bingen, vastasivat turvallisuudesta ja jatkuvuudesta maailmassa, jossa rajat ja uskollisuus usein muuttivat hahmoa. Renessanssin aikana hallitsevan luokan naisista tuli tavoittamattomia madonnia, joita oli palvottava ja ylistettävä. Dante Alighierin Commedia tekee Beatricesta pyhimyksen. Hän ja Neitsyt Maria johtavat taivasta ja taivaallisella valtaistuimella Kristus, rakastavaisempi hahmo, joka on sekä ihminen että jumala, on syrjäyttänyt miehekkään ja sotaisen Jahven. Euroopan teollinen vallankumous tarvitsi naisia ja lapsia tekstiilien valmistukseen (jossa lapset aikuisia helpommin vaadittaessa pystyivät ryömimään koneiden alle). Ensimmäisen maailmansodan syttyessä naisten rooli teollisuudessa kasvoi miesten lähtiessä sotaan. Venäjän sosialistinen vallankumous yritti vapauttaa naiset perinteisistä sukupuolirooleista, pyrittiin siihen, että valtiolliset päiväkodit korvaisivat perheen kasvattajina. Yhä useammat voimakkaat naisäänet vastustivat patriarkallisia sotia 1900-luvulla. Alexandra Kollontaj, Fredrika Bremer, Ellen Key, Elin Wägner, Bertha von Suttner, rauha osoittautui uuden naisen diskurssiksi. Modernia yhteiskuntaa voidaan rakentaa ainoastaan rauhan aikana. Mutta nykyaikaisuus elää nyt paradoksin aikakautta ja sota ja aseiden valmistus saa teollisuuden kukoistamaan. Useat naiskirjailijat esimerkiksi Sara Lidman osallistuivat aktiivisesti rauhanliikkeeseen Vietnamin sodan aikana.

9 Toiset ovat kuvanneet kuinka voimakas sotateollisuus on kannattanut ruotsalaista yhteiskuntaa. Kirjassaan Arabesk Birgitta Stenberg kertoo säälimättömällä ja loistavalla tavalla asekauppiaasta, joka personoi rosvousta ja petosta. 90-luvulla tapahtui raskas tappio, ruotsalainen kansankoti osoittautui silloin haaksirikkoutuneeksi kokeeksi. Kirjeenvaihto itävaltalaisen aristokraatin Bertha von Suttnerin ja Alfred Nobel välillä heijastaa paria aikamme voimakkaimmista ristiriidoista: sota ja teollisuus tapana hallita väestökäyriä, samanaikaisesti kun rauha typistetään utopistiseksi toiveajatteluksi. Bertha von Suttner eli aikana, jolloin naiset alkoivat vaatia kansalaisoikeuksia, sekä äänioikeutta että oikeutta omaan kehoonsa. Naiset puhuivat vapaan rakkauden, aborttioikeuden ja unionien puolesta, joissa heteronormatiivinen kyseenalaistettiin ja rajoja venytettiin. Alfred Nobel väitti, että hänen keksintönsä, dynamiitti, pelottaisi ihmisiä suurista sodista ja, että vahingot ja hävitys, jotka olivat dynamiitin seurauksia, empiirisellä tavalla osoittaisivat ihmiselle, että sota oli pahasta. Kahden maailmansodan aikana naiset yrittivät ajaa rauhan asiaa, mutta konekiväärit ja tykkien jyrinä vaiensivat heidän puheensa. Vapaustaistelu kolonialismia vastaan teki monista naisista sotilaita, he heittivät pommeja ja kranaatteja, heistä tuli osa armeijaa, niin kuin Israelissa, jossa naiset taistelivat rinta rinnan miesten kanssa luodakseen sionistisen paratiisin. Seitsemänkymmentäluvulla palestiinalainen gerillasotilas Leila Khaled sieppasi kaksi lentokonetta, jotta Israelin miehittämillä alueilla asuvien miljoonien palestiinalaisten tilanne huomioitaisiin. Elokuvassa, jonka ruotsalainen- palestiinalainen ohjaaja Lisa Makboul teki hänen elämästään Leila Khaled, kaappaaja, Khaled sanoo En ole terroristi, olen vapaustaistelija. Hän valitsi subjektin eikä uhrin aseman, hän jätti naisen passiivisen roolin ja otti miehen roolin. Myös Jeanne d Arc puki 1400-luvulla päälleen miehen kypärän ja varustuksen, kun hän sai englantilaiset keskeyttämään Reimsin piirityksen. Balkanin sodan aikana kymmeniä tuhansia naisia raiskattiin, uhreja yhteiskunnassa, jossa naisen siveys on miehen kunnia. Ryhmä naisia solmivat Belgradissa liiton kiinnittääkseen huomion naisiin kohdistuvaan sotilaalliseen väkivaltaan ja väkivaltaan kodeissa. Women in Black kasvoi ja levisi kulovalkean tavoin, nyt Women in Black ryhmiä on Israelissa, Etelä- Afrikassa, Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, USA:ssa, Belgiassa, Alankomaissa, Tanskassa, Englannissa jne. Osallistuin heidän kanssaan konferenssiin Jerusalemissa pari vuotta sitten, olimme 800 naista ja lauloimme taistelulauluja ja vaadimme oikeuttamme rauhaan, sotilaalliseen aseistariisuntaan, yhteistyöhön ja dialogiin sodan, ryöstämisen ja valloittamisen sijaan. USA:ssa Code Pink-ryhmä työskentelee vastaavanlaisella tavalla. Asianajajien ja rauhanaktivistien avulla he yrittävät vakiinnuttaa pysyvän rauhan, he matkustavat Colombiaan, yhteen maailman maista, joihin väkivalta on iskenyt pahimmin, ja yrittävät aikaansaada keskusteluja sotaherrojen ja siviiliorganisaatioiden välillä. Ruotsi on kauan säästynyt sodalta, mutta Tanska, Norja ja Suomi ovat olleet osaksi miehitettyinä, osaksi sotaa käyviä maita, joissa siviiliväestö ja varsinkin naiset ja lapset ovat olleet politiikan uhreja, ja jossa siviiliväestö on nähty suunnilleen šakkipelin talonpoikina. Pakolaisia Karjalan venäläiseltä puolelta tuli Suomeen ja kertoi poltetuista kylistä, raiskatuista naisista. Natsisaksan sotilaat polttivat perääntyessään Finnmarkin Pohjois- Norjassa. Pitäessäni esitelmän Altassa kohtasin ihmisiä, joita oli kohdannut sama kohtalo kuin minua, jotka oli ajettu maanpakoon ja jotka olivat paenneet palavista taloistaan ainoana arvokkaana omaisuutenaan matkalaukku ja vähän kuvia omaisistaan. Naiset ovat sodan häviäjiä ja todellinen feminismi on pystyttävä liittämään rauhaan ja sotilaalliseen aseistariisuntaan. Tämä on utopia, jonka eteen kannattaa työskennellä. Ana Valdés kirjailija, ajankohtainen kirjallaan Er tid skall komma, Ordfront

10 Sirenerna har tystnat. Krigskorrespondenterna har åkt hem. Trupperna drar sig tillbaka. Kvar är lämningarna. Innan var det fullt av liv omkring mig. Nu är jag osynlig. Sireenit ovat hiljentyneet Rintamakirjeenvaihtajat ovat lähteneet kotiin. Joukot vetäytyvät. Jäljelle jäävät jäännökset. Ennen ympäristöni oli täynnä elämää Nyt olen näkymätön. REBECKA ADELHULT FEKLISTOFF Lämningar, blandteknik, trä och textil Jäännöksiä, sekatekniikka, puu ja tekstiili bildkonstnär född 1970, bosatt i Umeå kuvataiteilija syntynyt 1970, asuinpaikka Uumaja

11 Vackra själar (tvivel och tro), C.print, fotografi samt text. Foto: Ola Borgström Kauniit sielut (epäilys ja usko), C.print, valokuva ja teksti. Valokuva: Ola Borgström Vackra själar (tvivel och tro) Efter trettio års möjlighet att delta i svenska försvaret är kvinnor där i dag cirka fyra procent, vilket är bland de lägsta siffrorna i Europa. Min utgång spunkt var att träffa några av dem. Jag tillbringade två omtumlande veckor med militären i vardagen, såg på FNs resolution mot kvinnovåld i krig och försvarsmaktens genomtänkta arbete för likabehandling. Det blev startpunkten för en stimulerande process där fler verk ska tillkomma. Men jag insåg att jag måste börja från början; i det civila samhället. Jag läste stats- och samhällsvetenskap, talade med forskare. Hos många svenskar finns, från vår neutralitets- och folkhemsanda, en bild av den Rättrådiga krigaren i det klassjämlika försvaret. Hans motpol blir så den Vackra själen, för god för denna värld. Hon är mor och tjänar osjälviskt nationen genom att föda, stödja och vårda. Mannen får soldatplikten och riskerar att dödas i rikets tjänst. Hon är passiv och fredlig. Med Vackra själars begrepp är det nära till svensk samsyn av porr och prostitution, där hon är passiv och offer. I vårt civila samhälle är kvinnliga militärer och sexsäljare i varsin utkant av den norm som ännu är minerad mark, att ha styrka till försvar och våld, bestämmande över den egna kroppen och makt över ekonomin. Styrka, sex och pengar. Etiken är teorin, normen regeln och moralen handlingen. Så var exakt i slidan kom vi överens om att kvinnors själar är placerade? ÅSA BERGDAHL bildkonstnär född 1958, bosatt i Ådalen Kauniita sieluja (epäilys ja usko) Naisilla on kolmenkymmenen vuoden ajan ollut mahdollisuus osallistua Ruotsin puolustukseen. Nykyään heitä on noin 4 prosenttia, joka on Euroopan alimpia lukuja. Lähtökohtanani oli tavata heistä pari. Vietin kaksi vavahduttavaa viikkoa armeijan arkipäivässä, katselin YK:n päätöslauselmaa, jossa vastustetaan sodissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja puolustusvoimien tarkkaan harkittua työtä yhdenvertaisen kohtelun puolesta. Tämä oli lähtölaukaus stimuloivalle prosessille, jossa tulee syntymään useampia teoksia. Mutta huomasin, että minun on aloitettava alusta; siviiliyhteiskunnasta. Luin valtio- ja yhteiskuntatieteitä, puhuin tutkijoiden kanssa. Monilla ruotsalaisilla on, neutraalius- ja kansankotihengen johdosta, kuva Oikeamielisestä soturista tasavertaisessa puolustuksessa. Hänen vastakohtanaan on tuolloin Kaunis sielu, liian hyvä tähän maailmaan. Hän on äiti ja palvelee kansakuntaa epäitsekkäästi synnyttämällä, tukemalla ja hoivaamalla. Mies saa suorittaa asepalveluksen vaarana tulla tapetuksi valtakunnan palveluksessa. Nainen on passiivinen ja rauhallinen. Kauniiden sielujen käsite on lähellä ruotsalaista näkemystä pornosta ja prostituutiosta, jossa nainen on passiivinen ja uhri. Siviiliyhteiskunnassamme naissotilaat ja seksin myyjät ovat vastakkain kumpikin sen normin omassa laidassa, joka vielä on miinoitettua maata, puolustamisen ja väkivallan voiman omaaminen, omasta kehostaan päättäminen ja taloudellinen valta. Voima, seksi ja raha. Etiikka on teoria, normi on sääntö ja moraali on toiminta. Joten mihin kohtaan emätintä tarkalleen sovimme, että naisten sielut on sijoitettu? kuvataiteilija syntynyt 1958, asuinpaikka Ådalen

12 Min instinkt säger mig, att krig är död och därtill förintelse. Det förtjänar ingen annan betydelse. Som barn fick man lära sig att sky elden och samtidigt ta reda på hur man nyttjar den. Snarlika i sin destruktiva innebörd, är eld och krig något besläktat det kan få förödande konsekvenser för allt liv, om bekämpning saknas. I vår del av världen har de flesta en sund inställning till krig, dvs. att frukta och bekämpa krig med alla tänkbara, goda medel. Mina bilder är en berättelse som i en målning visar striden och i den andra bilden visar tystnaden, då allt är dött och snart utplånat. Vaistoni sanoo, että sota merkitsee kuolemaa ja lisäksi tuhoa. Se ei ansaitse mitään muuta merkitystä. Lapsena opimme varomaan tulta ja samanaikaisesti selvittämään kuinka sitä hyödynnetään. Tuli ja sota ovat tuhoisassa merkityksessään samankaltaisia niiden seuraukset voivat olla tuhoisia kaikelle elämälle, jos niitä ei voida torjua. Meidän osassa maailmaa useimmat suhtautuvat terveellä tavalla sotaan ts. sodan pelkääminen ja torjuminen kaikin ajateltavissa olevin hyvin keinoin. Kuvani ovat kertomus, jossa yksi kuva kuvaa taistelun ja toinen kuva kuvaa hiljaisuutta, kun kaikki on kuollut ja pian tuhottu. Döden, acryl på duk 110 x 195 cm / Kuolema, akryyli kankaalla 110 x 195 cm målare, tecknare född 1955, bosatt i Stöde taidemaalari, piirtäjä syntynyt 1955, asuinpaikka Stöde KIRSTIE EKELUND

13 Kvinnor och krig berör många aspekter av kvinnans roll i konfliktfyllda situationer. Motsättningar av varierande storlek uppstår i olika former av spänningstillstånd människor emellan. I tomrummet mellan en konflikt och dess upprättelse bearbetas inställningar till kropp och kön, känslor och psyke. Tolkningar av roller och känslomässiga reaktioner ur ett kvinnligt perspektiv presenteras i fotografier av stilleben med objekt och detaljer av scener från hemmet och köket. En lekfull illusion av speglad realitet skapas av vardagsföremål framställda som sårbara objekt. Dekorativa och traditionsbundna fasader återspeglar inre och yttre konflikter. Ljuset formar till sammans med skuggor ett tomrum i bilden och belyser det förgängliga i vardagen. Teema Sota ja naiset koskettaa monia aspekteja naisen roolissa ristiriitaisissa tilanteissa. Erilaisissa jännitystiloissa ihmisten välille syntyy erisuuruisia ristiriitoja. Konfliktin ja sen hyvittämisen välillä syntyneessä tyhjiössä työstetään asenteita kehoon ja sukupuoleen, tunteisiin ja sieluun. Roolien tulkinta ja tunneperäiset reaktiot naisellisesta perspektiivistä esitellään valokuvissa, joissa on stillebeneitä kodin ja keittiön näyttämöiden esineistä ja yksityiskohdista. Leikillinen illuusio heijastuneesta todellisuudesta luodaan arkipäivän esineistä, jotka esitellään haavoittuvina objekteina. Koristeelliset ja perinteiset julkisivut heijastavat sisäisiä ja ulkoisia konflikteja. Valo muodostaa yhdessä varjojen kanssa tyhjiön kuvaan ja valottaa katoavaa arkipäivässä. Det dukade bordet, fotografi, installation Katettu pöytä, valokuva, installaatio bildkonstnär född 1978, bosatt i Jakobstad kuvataiteilija syntynyt 1978, asuinpaikka Pietarsaari EVA FORSMAN

14 Varpu, video. foto/valokuva: Martin Karlsson Elvi, video. foto/valokuva: Martin Karlsson När jag tänker på temat Kvinnor och Krig tänker jag bland annat på min farmor Aino som upplevde krigstiderna i Finland under andra världskriget. Jag tänker på hur orolig hon måste ha varit för farfar, som stred vid fronten i flera års tid. Och vad glad hon måste ha blivit när han en dag kom helskinnad hem. Nu har farmor gått bort för länge sedan, så det är för sent att fråga henne om hur det var under kriget. För det här projektet har jag i stället intervjuat andra kvinnor som har upplevt krigstider i Finland. Kvinnans roll under Finlands krig var nog mycket mer betydelsefull än man oftast tänker på. Utan deras insats hade soldaternas lidande blivit ännu större och samhället hade inte heller fungerat så bra som det ändå gjorde. Ajatellessani teema Naiset ja Sota ajattelen muun muassa isoäitiäni Ainoa, joka koki sota-ajan Suomessa toisen maailman sodan aikana. Ajattelen kuinka huolissaan hän oli isoisästä, joka taisteli rintamalla usean vuoden ajan. Ja kuinka iloinen hän varmasti oli kun isoisä eräänä päivänä tuli vahingoittumana kotiin. Nyt isoäiti on kuollut jo kauan aikaa sitten, joten on liian myöhäistä kysyä häneltä sodasta. Tätä hanketta varten olen sen sijaan haastatellut muita Suomessa sota-ajan kokeneita naisia. Naisen rooli Suomen sodan aikana oli kyllä paljon merkittävämpi kuin mitä usein ajatellaan. Ilman heidän panostaan sotilaiden kärsimykset olisivat olleet vielä suuremmat ja yhteiskunta ei myöskään olisi voinut toimia niin hyvin kuin se kuitenkin teki. videokonstnär född 1967, bosatt i Vasa videotaiteilija, syntynyt 1967, asuinpaikka Vaasa SUSANNE HEDMAN

15 Somalia, Gaza, Kongo.., broderi på lakan, gipsavgjutningar / kirjonta lakanalla, kipsivaluja Detta krig som utspelade sig här, 2 mil från Umeå, för 200 år sedan det berör mig så starkt. Alla krig som sker runtomkring i världen idag dem bryr jag mig inte alls om, det är så avlägset... Mina tankar och den omtumlande känslan efter detta spontana uttalande från en okänd person fick mig att bli klar över vad jag ville arbeta med inför Kvinnor och Krig-projektet. Det som berör mig mest är krig som pågår ständigt i detta nu som möter mig i bilder, rubriker, tvnyheter som en aldrig sinande ström av våld och övergrepp och lidande och död. Drabbande någon annan än mig själv och ofattbart att förstå. Kan människans förgängelse någonsin vara så tydlig som under krig! Vad gör kvinnor i krigssituationer idag? Försöker upprätthålla någon slags vardag, lagar mat, hämtar vatten, använder läppstift, föder barn...paketerar ammunition...bär vapen...väntar i skyddsrum... i flyktingläger...blir våldtagna och dödade... Några gamla brudlakan med broderade initialer gav mig idéen att brodera namnen på krigs platser som finns etsade i samtidsmänniskans minne som en påminnelse och med en magi av tidlöshet, precis som förväntningarna som broderades in i gamla tiders brudlakan, med en helt annan innebörd och förhoppning, nu på lakan, inhandlade på militärt överskottslager. Tämä sota, joka 200 vuotta sitten käytiin täällä noin 20 kilometriä Uumajasta koskettaa minua vahvasti. Kaikki sodat, joita nykyään käydään ympäri maailmaa niistä en ollenkaan välitä, ne ovat niin kaukana Ajatukseni ja hämmentynyt tunne tämän tuntemattoman henkilön spontaanin toteamuksen jälkeen selkeytti ajatuksiani siitä minkä kanssa haluan työskennellä Naiset ja Sota-hankkeessa. Käynnissä jatkuvasti tässä hetkessä olevat sodat, jotka kohtaan kuvissa, otsikoissa, tv-uutisissa katkeamattomana väkivallan ja hyökkäysten ja kärsimysten ja kuoleman virtana. Koskien jotakin muuta kuin itseäni ja mahdottomia ymmärtää. Voiko ihmisen katoavaisuus ikinä olla selvempää kuin sodassa! Mitä naiset tekevät kriisitilanteissa tänä päivänä? Yrittävät ylläpitää jonkinlaista arkipäivää, keittävät ruokaa, hakevat vettä, käyttävät huulipunaa, synnyttävät lapsensa paketoivat ammuksia kantavat aseita odottavat pommisuojissa pakolaisleireissä tulevat raiskatuiksi ja tapetuiksi Pari vanhaa häälakanaa kirjailluin nimikirjaimin antoivat minulle idean, kirjailla niiden sotapaikkojen nimet, jotka ovat syöpyneet nykyihmisen muistiin muistutuksena ja ajattomuuden taianomaisuudella, samalla tavoin kuin odotukset, jotka kirjailtiin vanhan ajan häälakanoihin, täysin toisella merkityksellä ja toiveilla, nyt armeijan ylijäämävarastosta ostetulle lakanalle. bildkonstnär född 1952, bosatt i Umeå kuvataiteilija syntynyt 1952, asuinpaikka Uumaja EVAANNA HERTOV

16 Tårskålar Förlusten, åderlåtningen, förlorandet, mistandet. Sorgen, saknaden, gråten, smärtan. Av en son, make, far eller broder. Mitt intresse för ämnet kvinnor och krig är angeläget eftersom min mamma kom från Finland. Min morbror omkom under kriget. Jag har under min uppväxt hört mamma berätta om händelser från andra världskriget och förfasats, förundrats och förvånats. Att jag i verket valt just tvåhundra skålar för tårar, beror på att vid slaget i Siikajoki den 18 april i års krig stupade just tvåhundra soldater på vardera sidan. Kyynelkulhot Mieshukka, riisto, menettäminen, kadottaminen. Suru, ikävä, itku, tuska. Pojan, miehen, isän tai veljen. Aihe naiset ja sota on tärkeä minulle, koska äitini tulee Suomesta. Enoni kuoli sodassa. Kasvuiässä äitini kertoi toisen maailmansodan tapahtumista ja kauhistelin, ihmettelin ja kummastelin. Kahdensadan kulhon valitseminen kyyneleitä varten teoksessa johtuu siitä, että Siikajoen taistelussa 18. huhtikuuta kaatui juuri kaksisataa sotilasta kummaltakin puolelta. keramiker född 1949, bosatt i Hjoggböle, Skellefteå keraamikko syntynyt 1949, asuinpaikka Hjoggböle, Skellefteå Tårskålar, installation av delvis glaserade porslinsskålar, samt träbänk Kyynelkulhot, installaatio osittain lasitetuista posliinikulhoista sekä puupenkki MARGARETHA HOLMLUND

17 Margareta Klingberg med Mall och Mari Peepre / Margareta Klingberg, Mall ja Mari Peepre, Själevad/Örnsköldsvik, Sverige 1945.Foto, valokuva: Allan Klingberg Leida och Mari Peepre / Leida ja Mari Peepre, Victoria/British Columbia, Kanada Foto, valokuva: Margareta Klingberg Aldrig kom mig kriget så nära. På kvällen den 27 september 1944 anlände den finska träskutan Venus till hamnen i Örnsköldsvik. Båten hade siktats utanför Ulvön varifrån den bogserats i hamn. Ombord fanns 842 estniska flyktingar som färdats från Raumo i Finland i 60 timmar. Resan skulle ha gått till Gävle men en tilltagande storm tvingade båten norrut. Under färden stod männen tätt samman på däck. Kvinnor och barn satt i båtens lastutrymme. - Aldrig kom mig kriget så nära. Så säger min far när han minns de nyanlända flyktingar som kom gående uppför Storgatan. De ester som kom till Örnsköldsvik inlemmades snart i stadens liv. Mina föräldrar fick goda vänner. Deras dotter blev min första jämnåriga flickkamrat. Jag sattes på bussen för att leka med henne i Själevad. Den nära vänskapen varade några år tills familjen flyttade vidare. Först till Älvsjö, sedan till Kanada. I juni 2009 återser jag Leida och Mari Peepre i Victoria på Kanadas stillahavskust. I Leida Peepres album finns bilden av männen ombord på Venus i hamn. Själv fanns hon med Mari under däck och syns inte i bild. Men jag får höra henne berätta om flykten från Estland och Finland tillsammans med Mari i famnen och i knät. bildkonstnär född 1942 bosatt i Stockholm och Umeå kuvataiteilija syntynyt 1942 asuinpaikat Tukholma ja Uumaja Koskaan sota ei ollut minua niin lähellä. Illalla 27. syyskuuta 1944 suomalainen puualus Venus saapui Örnsköldsvikin satamaan. Alus havaittiin Ulvön ulkopuolella, josta se hinattiin satamaan. Aluksessa oli 842 virolaista pakolaista, jotka olivat matkustaneet 60 tuntia Raumasta Suomesta. Matkan piti johtaa Gävleen, mutta yltyvä myrsky pakotti aluksen pohjoista kohden. Matkan aikana miehet seisoivat kannella tiiviisti yhdessä. Naiset ja lapset istuivat aluksen lastitilassa. -Koskaan sota ei ollut minua niin lähellä. Näin sanoi isäni hänen muistellessaan juuri saapuneita pakolaisia, jotka kävelivät Storgatania pitkin. Örnsköldsvikiin tulleet virolaiset sulautuivat nopeasti kaupungin elämään. Vanhempani saivat hyviä ystäviä. Heidän tyttärestään tuli ensimmäinen samanikäinen tyttöystäväni. Minut lähetettiin bussilla Själevadiin leikkimään hänen kanssaan. Läheistä ystävyyttä kesti pari vuotta kunnes perhe muutti edelleen. Ensin Älvsjöhön, sen jälkeen Kanadaan. Kesäkuussa 2009 tapaan taas Leidan ja Mari Peepren Victoriassa Kanadan Tyynenmeren rannikolla. Leida Peepren albumissa on kuvia miehistä satamassa olevassa Veenuksessa. Itse hän oli Marin kanssa kannen alla eikä näy kuvassa. Mutta saan kuulla hänen kertovan paosta Virosta ja Suomesta yhdessä sylissä istuvan Marin kanssa. MARGARETA KLINGBERG

18 Vänterskor all this pain for nothing but quietus Krigets interaktiva vänterskors strävan att upprätthålla livet. Krig är för mig död, smärta och lidande. Har ingen egen erfarenhet av krig, så jag har relaterat till det som finns i min tillvaro. Det kom att handla om fem kvinnor nära mig. Kvinnor i krig, i strid för livet mot döden. Källan till tankar och funderingar inför det här verket kommer från Kriget har inget kvinnligt ansikte, en intervjubok av Svetlana Aleksijevitj. Odottajat all this pain for nothing but quietus Sodan interaktiivisten odottajien pyrkimys ylläpitää elämää. Sota merkitsee minulle kuolemaa, tuskaa ja kärsimystä. Itselläni ei ole kokemuksia sodasta, joten olen suhtauttanut sen omaan elämääni. Työ kertoo viidestä minua lähellä olevasta naisesta. Naisia sodassa, taistelussa elämän puolesta kuolemaa vastaan. Lähde ajatuksilleni ja mietteilleni ennen tätä teosta on Svetlana Aleksijevitjn haastattelukirja Kriget har inget kvinnligt ansikte. bildkonstnär född 1958, bosatt i Sundsvall kuvataiteilija syntynyt 1958, asuinpaikka Sundsvall Vänterskor, ImageOn på rispapper, betong, träskivor Odottajat, ImageOn riisipaperilla / betoni, puulevyjä ANN-KRISTIN KÄLLSTRÖM

19 Lekar och spel En lek hette Dränk. Man sam ut till där man inte längre bottnade och började sedan trycka ner varandras huvuden under vattenytan. Ibland lekte vi Mest fast. Arenan var ute, på ängar, i skogen men ibland i någons hölada. Deltagandet, reglerna, bedömningen och vem eller vilka som skulle bedöma var oklara och föränderliga. Det var en kamp där segraren, blev den som var minst fast i dom andra och förlorarna dom som var mest fast. Man frös kampen med jämna mellanrum för att domarna skulle kunna se, räkna och bedöma. Oftast var allt tillåtet och jag förlorade alltjämt. Arbetet Mest fast börjar i en grop, en av platserna för leken. Leikkejä ja pelejä Yhden leikin nimi oli Upota. Uitiin ulos paikkaan, jossa ei enää pohjattu ja alettiin sen jälkeen painaa toistemme päät veden pinnan alle. Joskus leikittiin Eniten kiinni. Näyttämö oli ulkona, niityillä, metsässä mutta joskus myös jonkun heinäladossa. Osallistuminen, säännöt, arvostelu ja kuka tai ketkä arvostelisivat, oli epäselvää ja vaihteli. Se oli taistelu, jossa voittaja, tavallisesti voimakkain ja suurin, oli se, joka oli vähiten kiinni toisissa ja häviäjät, ne jotka olivat eniten kiinni. Tasaisin välein taistelu jäädytettiin, jotta tuomarit voisivat nähdä, laskea ja arvostella. Useimmiten kaikki oli sallittua ja minä hävisin alituisesti. Työ Eniten kiinni alkaa kuopassa, jota kutsun pommikuopaksi, yksi leikin paikoista. Mest fast, skiss, blandteknik 2009 / Eniten kiinni, piirros, sekatekniikka 2009 bildkonstnär född 1965, bosatt i Umeå kuvataiteilija syntynyt 1965, asuinpaikka Uumaja KARIN LAAJA

20 Hösten 2009 möter jag palestinska familjer i Jerusalem. Jag besöker familjen Al Ghawi som bor i tält på gatan med trafikbuller och avgaser. Israeliska bosättare tog deras hus. Jag tar en bild Liten flicka i Sheikh Jarrah. Att ockuperas av främmande makt, få sitt hem raserat, inte ha tillgång till rent vatten, inte kunna resa till släktingar och vänner, inte kunna åka till sjukhus för att föda barn eller få vård. Det är en palestinsk kvinnas vardag. Kvinnor är mest utsatta eftersom deras uppgift är att sörja för sina familjer med mat, kläder och god hälsa. Jag möter israeliska kvinnor som berättar om sin syn på konflikten och hur de arbetar för att skapa goda relationer med palestinierna. En sjuksyster i Yad Hanna säger: Ta bort all israelisk militär från de ockuperade områdena. Ta bort alla militärer, då blir det fred. Att finna kärlekens vatten, har en känsla av vattnets darrande rörlighet. Solidaritetsaktionen Ship to Gaza, och sången om en kvinna i Gaza, kan ha inspirerat mig. En kvinna går utför en trappa. Det jag uppfattar under ett ögonblick, är hennes rygg och dörren som stängs, men hennes liv av kamp och smärta berättas av en annan kvinna. Jag blir berörd. Till kvinnan i Noor Shams camp växer fram. To the woman in Noor Shams camp skulptur, 100 x 85 cm, blandteknik veistos, 100 x 85 cm, sekatekniikka Matkustan Länsirannalle ja Israeliin kohtaamaan miehityksen alla olevia ja sotaselkkauksessa eläviä naisia. Jerusalemissa kohtaan syksyllä 2009 kodeistaan häädettyjä palestiinalaisperheitä. Israelilaiset asuttajat ottivat heidän talonsa. Vierailen Al Ghawin perheen luona, joka nyt asuu teltassa kadulla. Liikenne, pakokaasut ja teltassa nukkuva pieni tyttö. Vieraan vallan miehittämä, koti hajotettu, maa anastettu tai pääsy omalle maatilalle estetty, ei puhdasta vettä saatavilla, ei mahdollisuutta matkustaa sukulaisten ja ystävien luo, ei mahdollisuutta mennä sairaalaan synnyttämään tai saamaan hoitoa. Sitä sotatoimille altistuminen tarkoittaa. Tämä on palestiinalaisnaisen arkipäivää. Naiset alitustuvat eniten, koska heidän tehtävänään on ruokkia ja vaatettaa perheitään ja huolehtia hyvästä terveydestä. Israelilaisnaisten miehet, isät ja pojat suorittavat näitä sotatoimia. Kohtaan israelilaisnaisia, jotka kertovat omasta näkemyksestään konfliktista ja kuinka he työskentelevät luodakseen hyviä suhteita palestiinalaisiin. Sairaanhoitaja Yad Hanna sanoo: Ota pois kaikki israelilaiset sotilaat miehitetyiltä alueilta. Ota pois kaikki sotilaat niin rauha tulee. To find the water of love, on veistos, joka antaa tunteen kelluvasta aluksesta ja veden värisevästä liikkuvuudesta. Tukitoiminta Ship to Gaza, ja laulu gazalaisesta naisesta, ovat innoittaneet minua. Nainen kulkee portaita alas, hetkessä käsittämäni, on hänen selkänsä ja sulkeutuva ovi, mutta hänen elämästään, joka on taistelua ja tuskaa, kertoo toinen nainen ja liikutun. Veistos To the woman in Noor Shams camp muodostua. bildkonstnär född 1942 bosatt i Härnösand kuvataiteilija syntynyt 1942 asuinpaikka Härnösand GUNNEL OLDENMARK

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Hirsitalot / Stockhus

Hirsitalot / Stockhus UUSI ESITE! NY BROSCHYR! LAATUTALOJA HIRRESTÄ KVALITETSHUS I TIMMER Loghomes Since 1974 Hirsitalot / Stockhus Sisältö Innehåll Pia-Maria 222L...4 Eva 130L...6 Diana 153L...8 Vera 139L... 10 Jonna 120L...

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot