TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2014"

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2014 Mäntsälä hyvinkää järvenpää pornainen Vihti nurmijärvi Tuusula Kerava Sipoo Kirkkonummi

2 SISÄLTÖ SIVU Kohti ketteriä ja houkuttelevia uusia kaupunkeja 3 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi 1.2 KUUMA-kuntien kuvaus 1.3 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Talouden kehitysnäkymät 2.2 Metropolipolitiikan painopisteet KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMinta 3.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen 3.2 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta 3.3 KUUMA-omistajapolitiikka 3.4 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta 3.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta 3.6 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA 4.1 Kasvusopimuksen toteuttaminen 4.2 Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen 4.3 Helsingin seudun maankäytön suunnitelma MASU 4.4 Asuntopoliittinen ohjelma 4.5 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 4.6 Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia 4.7 Paikkatietopurkki MAL-aiesopimuksen seurantajärjestelmänä 4.8 Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla LIIKELAITOKSEN talous 26 Visuaalinen suunnittelu & taitto: ELIDO 2

3 Kohti ketteriä ja houkuttelevia uusia kaupunkeja Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys on täydessä vauhdissa. Jouluun mennessä valmistuu väliraportti ja kesään 2014 mennessä loppuraportti. Syksy 2014 käytetään poliittiseen keskusteluun siten, että päätökset on tehty vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan ovat käynnistyneet vapaaehtoisesti myös ns. EKKV-selvitys eli Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys. Vähemmän vapaaehtoiselta pohjalta käynnistyy valtion taholta metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys, jossa selvitetään Tuusulan, Keravan, Sipoon, Kirkkonummen sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymistä. Vihti todennäköisesti sisällytetään siihen myös. Lisäksi on valmisteilla metropolilaki ja sote-laki. Kaikki selvitykset ovat valmiit vuoden 2014 syksyllä. Niiden jälkeen tehtävät johtopäätökset ja päätökset riippuvat kaikki toinen toisistaan. Todella mielenkiintoinen uusi vuosi on siis alkamassa. Samalla kun KUUMA-kuntien aikaa menee lukuisiin selvityksiin, ovat talousnäkymät lähivuosille heikot. Esimerkiksi teknologiateollisuuden yritykset työllistävät Uudellamaalla joka kolmannen työikäisen. Yritysten liikevaihdosta on kuitenkin kadonnut lähes kolmannes ja työpaikoistakin 12 % vuoteen 2008 verrattuna. Pelkällä pelialan ja luovien alojen uusilla työpaikoilla ei kateta suurimman työllistäjän kohtaamia vaikeuksia. Myös perinteisten alojen pk-yritysten uudistumista on tuettava sekä valtion että kuntien taholta ja ennen kaikkea yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Toivottavaa on, että kuntaselvitysten ohella julkinen sektori ei siis unohda yksityistä sektoria. Todella toivottavaa on, että julkisen sektorin selvitykset johtavat myös lopputuloksiin. Muutoin on suurena vaarana, että lopputulokseksi jää vain uupuneita ja turhautuneita johtavia päättäjiä ja viranhaltijoita, joiden kyky kehittää, uudistaa, lobata ja tehdä yhteistyötä on hetken aikaa hyvin vähissä. Itse annan oman osaamiseni Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen johtamiseen seuraavien 10 kuukauden ajaksi. Sijaisekseni tulee Elina Laavi, jolla on erinomainen valtionhallinnon kokemus sekä KUUMA-kuntienkin tuntemusta valtuuston jäsenenä peräti 11 vuoden ajalta. Toivon hänelle menestystä vaativassa tehtävässä. Lisäksi toivon, että jokainen meistä pitää huolen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, jotta KUUMA-kunnissa jaksetaan selvittelyjen jälkeen hyvillä mielin myös toteuttaa. Mielenkiintoista vuotta 2014! Johanna Viita yhteistyöjohtaja, KUUMA-seutu Kuva: Ruusukuva Oy 3

4 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti ovat joulukuussa 2012 sopineet kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMAseutu -liikelaitoksen muodossa osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu -liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuoden 2014 puheenjohtaja edustaa Kirkkonummea. Varapuheenjohtajuuden jakavat Mäntsälä ja Pornainen yhdessä. Organisaatiomuotoa muutettiin vuoden 2013 alusta alkaen, koska aiempi KUUMA-yhteistyö perustui seutukokeilulakiin ja sen voimassaolo päättyi KUUMA-seudun toimintaan organisaatiomuodon muutoksella ei ollut vaikutusta. 1.2 KUUMA-kuntien kuvaus 1 Väkiluvun kasvu hidastunut Koko KUUMA-alueen väkiluku kasvoi vuonna 2012 lähes asukkaalla 0,8 prosenttia. Kasvu jäi selvästi kymmenen viime vuoden keskimääräisestä vuosikasvusta 1,3 prosenttia 2. KUUMA-alueen suhteellinen kasvu alitti vuonna 2012 pääkaupunkiseudun suhteellisen kasvun 1,5 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on ollut päinvastainen, eli väkiluvun kasvu on ollut nopeampaa KUUMA-alueella kuin pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2012 väkiluku kasvoi kaikissa muissa KUUMA-kunnissa paitsi Keravalla. Absoluuttisesti väkiluvun kasvu oli suurinta Järvenpäässä. Suhteellisestikin se oli suurinta Järvenpäässä Mäntsälän ohella; vuosikasvu oli 1,7 prosenttia. 1 Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto (sivut 4 6). 2 Vuonna 2009 osa Sipoon kunnan alueesta liitettiin Helsinkiin. Sipoon ja koko KUUMA-alueen väkilukutiedot on korjattu laskemissa niin, että eri vuodet ovat keskenään vertailukelpoiset. 4

5 Kunta Väkiluku Muutos vuonna 2012 Vuosimuutos Abs. % , % Hyvinkää ,1 0,6 Järvenpää ,7 0,8 Kerava ,2 1,2 Kirkkonummi ,0 2,0 Mäntsälä ,7 1,8 Nurmijärvi ,9 1,6 Pornainen ,3 1,7 Sipoo ,1 1,4 Tuusula ,7 1,3 Vihti ,3 1,5 KUUMA-kunnat ,8 1,3 Taulukko 1. Väkiluku ja sen muutos Kaikissa KUUMA-kunnissa luonnollinen väestönkasvu oli positiivista eli syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa. Keravan kokonaisväkiluvun lasku johtui muuttotappiosta muihin Suomen kuntiin. KUUMA-alueen kotimainen nettomuuttoliike oli vuonna 2012 edellisten vuosien kaltainen. Nettomuutto KUUMA-alueelle oli suurta Espoosta ja erityisesti Vantaalta. Helsingistä se oli vähäistä. KUU- MA-alueelta väestö muutti nettomääräisesti erityisesti Uudenmaan ulkopuolelle. Kerava Kirkkonummi Hyvinkää Vihti Järvenpää Sipoo Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Pornainen KUUMA-kunnat Koko maa Kuvio 1. Ulkomaiden kansalaisten väestöosuus (%) vuoden 2012 lopussa 5

6 Muutto ulkomailta KUUMA-kuntiin on ollut trendinomaisessa kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2000 KUUMA-alueen ulkomainen nettomuutto oli 55 ihmistä ja viime vuonna 783 ihmistä. Vuonna 2012 vain Sipoo menetti väestöään ulkomaille. Kaikki muut KUUMA-kunnat saivat lisää väestöä ulkomailta. Ulkomaalaisen väestön osuus alittaa KUUMA-alueella koko maan tason (kuvio 1). Vain Keravalla ja Kirkkonummella asuu suhteellisesti enemmän ulkomaiden kansalaisia kuin koko maassa keskimäärin. Suomen ulkomaalainen väestö keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudun kolmeen suureen kaupunkiin, joissa ulkomaiden kansalaisten väestöosuus on kahdeksan prosentin tuntumassa eli noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin KUUMA-alueella. Vieraskielistä väestöä on jonkin verran enemmän kuin ulkomaiden kansalaisia, koska osa Suomeen muuttaneista ulkomaalaistaustaisista on saanut Suomen kansalaisuuden. Vieraskielisiä ihmisiä KUU- MA-alueella asuu nyt noin eli 3,4 prosenttia väestöstä. Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisessä vieraskielisen väestön ennusteessa ennakoidaan, että KUU- MA-alueen vieraskielisten osuus 2,5-kertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Alueella asuisi tuolloin lähes vieraskielistä väestöosuuden ollessa 7,0 prosenttia. Nuorten vuotiaiden osuus pienempi kuin Helsingin seudulla keskimäärin Kaikissa kymmenessä KUUMA-kunnassa vuotiaiden naisten ja miesten osuudet koko väestöstä ovat selvästi pienempiä kuin koko Helsingin seudun vastaavat osuudet. Toisaalta Kirkkonummella, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä 0 19-vuotiaita tyttöjä ja poikia on suhteessa selvästi enemmän kuin koko seudulla keskimäärin. Työikäisen ja vanhusväestön osalta yhtä selviä poikkeamia seudullisiin arvoihin ei ole nähtävissä, joskin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla vuotiaita naisia ja miehiä on hieman enemmän kuin koko Helsingin seudulla keskimäärin. Kehyskuntien ja Helsingin seudun ikä- ja sukupuolirakenne Kuvio 2. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne KUUMA-kunnissa Lähde: Tilastokeskus 3 Lähde: -sivusto (http://www.hel2.fi/helsinginseutu/hs_tunnusluvut/01_vaesto_2013.pdf) 6

7 Työpaikat yleensä omassa kunnassa tai pääkaupunkiseudulla KUUMA-kuntalaiset käyvät töissä pääosin kotikunnassaan tai pääkaupunkiseudulla. Suurin osa hyvinkääläisistä käy töissä Hyvinkäällä. Kirkkonummelaiset käyvät suhteellisesti ja myös absoluuttisesti eniten töissä pääkaupunkiseudulla. KUUMA-kuntien väestön työpaikoista vain viisi prosenttia on KUUMA-alueen tai pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kunta Kotikunta Muu KUUMA-kunta Pk-seutu Muu Uusimaa Muu Suomi Työlliset asukkaat Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMAkunnat Taulukko 2. Työpaikat työpaikkakuntien mukaan (%) vuoden 2011 lopussa 1.3 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat KUUMA-kuntien yhteistyösopimus ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntö KUUMA-johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. Johtokunnan päätökseen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä ei Keravan kaupungilla ole muutosoikeutta. Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma lähetetään vuosittain muihin KUUMA-kuntiin tiedoksi. Taloudenhoitoon liittyvissä asioissa noudatetaan kuntalain 10 a -luvun määräysten ohella Keravan kaupungin hallintosääntöä ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntöä. Valtuustokauden arviointi KUUMA-seutu yhteistyötä on arvioitu valtuustokausittain vuosina ja vuosina Viimeisimmän arvioinnin toteutti Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Hyvinkään yksikkö. Arvioijan mielestä KUUMAn toimintakenttä ja sen tavoitteet ovat valtavat varsinkin suhteutettuna koordinointiin ja tiedottamiseen varattuihin resursseihin. KUUMA-yhteistyön ytimeen 7

8 on nostettu varsin yleisiä kansallisen tason poliittisiin ratkaisuihin liittyviä asioita. Lisäksi KUUMAn tehtäviä ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen, elinkeinoasiat ja edunvalvonta, palveluyhteistyö, omistajapolitiikka sekä lisäksi KUUMAn sisäinen koordinointi ja Helsingin seudun yhteistyö. Kun toimintaa peilattiin edelliseen arviointiin, on vuosina onnistuttu hyvin vahvassa edunvalvonnassa, MAL-kokonaisuuden kehittämisessä sekä projektiosaamiseen panostamisessa. Haasteita arvioija katsoi edelleen olevan tavoitteiden priorisoinnissa, yksityiskohtaisten tavoitteiden määrittelyssä, niiden toteutumisen seurannassa sekä kuntien sitoutumisessa tavoitteisiin. Lisäksi viestintää kuntalaisille tulee arvioijan mielestä selkeyttää. Arviointia reflektoi myös Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Hän kannustaa KUUMA-kuntia paneutumaan yhteisen edunvalvonnan lisäksi alueen sisäisten vahvuuksien ja erityispiirteiden tunnistamiseen paikallisten intressien ymmärtämiseksi. Vaattovaara perustelee suositustaan sillä, että moninaisuus on kaupunkiseudun olennainen erityispiirre ja ainutlaatuinen vahvuus. Optimaalisen kaupunkirakenteen hahmottaminen on koko Helsingin seudulla vasta aluillaan. Kaupunkiseutujen kehityksen ohjaamiselle ja yhteistyölle on nähtävissä vahvoja perusteita. Samalla on syytä muistaa, että moninaisuus on keskeinen osa Helsingin seudun tarjontaa ja houkuttelevuutta, jota yhdenmukaistamisen sijaan ja ongelmallisuuksista huolimatta tulisi vaalia. Kuntien yhdistymisselvitykset ja KUUMA-yhteistyö Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa Jouluun mennessä valmistuu väliraportti ja kesään 2014 mennessä loppuraportti. Syksy 2014 käytetään poliittiseen keskusteluun siten, että päätökset on tehty vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan ovat käynnistyneet vapaaehtoisesti myös ns. EKKV-selvitys eli Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys. Keski-Uudenmaan selvitysalue km asukasta Mäntsälä EKKV-selvitysalue km asukasta Hyvinkää Vantaa 241 km asukasta Vihti Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kerava Sipoo Pornainen Helsinki 209 km asukasta Espoo Kauniainen Vantaa Helsinki Kirkkonummi Kuvio 3. Kuntien yhdistymisselvityksiä Helsingin seudulla km 8

9 Koska Helsinki ja Vantaa eivät ole mukana missään selvityksessä, käynnistää valtio myös metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen. Siinä selvitetään Tuusulan, Keravan, Sipoon, Kirkkonummen sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymistä. Vihti todennäköisesti sisällytetään siihen selvitykseen. Kuntien kannalta tärkeä on myös valmisteilla oleva sote-laki eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki. Siinä ratkaistaan, mikä organisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä, rahoittamisesta ja tuottamisesta. Asiaa valmistelevan työryhmän loppuraportin on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Lain tulisi astua voimaan kesällä 2014, jotta puolestaan kunnat voisivat päättää yhdistymisistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi valtio valmistelee metropolilakia. Uuden lain mukaan metropolialueen yhteisiä asioita, kuten maankäyttöä, asumista ja liikennettä, valmistellaan metropolihallinnossa. Päätökset tekee vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Lakia valmistelevan työryhmän väliraportti valmistuu ja lakiesityksen tulee olla valmis syyskuussa Kaikki selvitykset ovat valmiit tai lähes valmiit vuoden 2014 syyskuussa. Niiden jälkeen tehtävät johtopäätökset ja päätökset riippuvat toinen toisistaan. KUUMA-kunnat osallistuvat yhdistymisselvityksiin erilaisissa kokoonpanoissa ja kukin selvitys hoitaa omaa edunvalvontaansa ja yhteydenpitoa valtioon nähden. Kukin selvitysalue ottaa selvityksessään kantaa metropolihallintoon sekä sote-palveluihin. KUUMA-yhteistyön avulla koordinoidaan kaikkia selvityksiä sekä toteutetaan yhdessä kaikkien kymmenen kunnan yhteistä edunvalvontaa. Kuntien yhdistymisselvitysten ajan KUUMA-työryhmiä ovat vuonna 2014 kaavoittajat asuntoryhmä liikenneryhmä ympäristöryhmä kilpailukyky-ryhmä sivi-ryhmä sote-neuvottelukunta tietohuoltoryhmä ja hallintoryhmä. Työryhmien tehtävät liittyvät edunvalvontaan sekä erilaisiin hankkeisiin. Työryhmien puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti vuoden 2014 puheenjohtajakunnan eli Kirkkonummen edustaja. Varapuheenjohtajuuden jakavat Mäntsälä ja Pornainen yhdessä. 9

10 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Talouden kehitysnäkymät 4 Yhteensä 15 eri taloustutkimuslaitosta, pankkia ja muuta tahoa julkaisevat ennusteitaan Suomen taloudesta. Kaikki ennustavat, että Suomen talouskasvu piristyy vuonna Tutkimuslaitokset ennustavat keskimäärin noin 1,5 prosentin BKT:n kasvua ennustehaarukan ollessa 0,7 2,3 prosenttia. Ennustettu kasvu on vaatimatonta erityisesti, kun se suhteutetaan heikkoon lähtötilanteeseen. Suomen BKT tulee supistumaan lievästi kahtena peräkkäisenä vuonna, 2012 ja Yleensä työllisyyden kehitys seuraa viiveillä BKT:n kehitystä. Siten on pelättävissä, että työttömyys pahenee vielä alkuvuonna 2014 ja vasta vuoden toisella puoliskolla työttömyys alkaisi hitaasti pienentyä. Osa taloudellista tutkimuslaitoksista ennustaa, että keskimäärin työttömyysaste vuonna 2014 on vähän alhaisempi kuin vuonna Osa on päinvastaista mieltä; työttömyysaste on vähän korkeampi 2014 kuin Edellä kuvatut ennusteet ja tiedossa oleva työmarkkinaratkaisu tarkoittavat, että kuntien keskeinen veropohja eli asukkaiden tulot kehittyvät heikosti vuonna Suomen eri alueet ovat taloudellisesti hyvin riippuvaisia toisistaan. Kun alueellisia talousennusteita ei ole, hyvä lähtöoletus on, että KUUMAalueen talous kehittyy kuten koko Suomen talous. Työttömyys kasvussa Työttömiä KUUMA-alueella oli viimeisten tietojen eli syyskuun 2013 mukaan. Työttömien määrä kasvoi vuodessa henkilöllä 5. Työttömyys oli kaikkialla Suomessa kasvussa. KUUMA-alueella ja koko Uudellamaalla työttömien määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin syyskuusta 2012 syyskuuhun Kunta Syyskuu 2013 Syyskuu 2012 Muutos %-yksikköä Hyvinkää 9,3 7,7 1,6 Järvenpää 7,9 6,1 1,8 Kerava 8,1 6,1 2,0 Kirkkonummi 7,5 5,7 1,8 Mäntsälä 5,3 4,6 0,7 Nurmijärvi 5,1 4,0 1,1 Pornainen 5,8 4,4 1,4 Sipoo 5,2 4,0 1,2 Tuusula 5,9 4,7 1,2 Vihti 7,9 6,3 1,6 KUUMA-kunnat 7,1 5,6 1,5 Taulukko 3. Työttömyysaste 4 Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto (sivut 10 11). 5 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan, Tilastokeskuksen lukujen mukaan työttömyys on alhaisempi. Tilastokeskuksen lukuja ei ole saatavissa kunnittain. Syyskuun 2012 ja 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska tilastointiperusteet ovat muuttuneet. Todellinen työttömyyden kasvu on vähän pienempää. 10

11 Pornainen Kerava Tuusula Mäntsälä Nurmijärvi KUUMA-kunnat Hyvinkää Kirkkonummi Vihti Sipoo Järvenpää Uusimaa Koko maa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Kuvio 4. Työpaikkojen keskimääräinen vuosimuutos (%) Työpaikat Kunta, alue vuonna 2011 Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA-kunnat Helsingin seutu Uusimaa Koko maa Taulukko 4. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) KUUMA-alueen alhaisin työttömyysaste syykuussa 2013 oli Nurmijärvellä ja korkein Hyvinkäällä Hyvinkää oli ainut KUUMA-kunta, jossa työttömyysaste oli korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin eli 8,7 prosenttia. Työpaikkojen määrän kehitys maltillista Vuoden 2011 lopussa KUUMA-kunnissa oli työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodessa ja 2,3 prosenttia. Työpaikkojen määrän nopea kasvu saattoi olla osittain vielä toipumista vuoden 2009 taantumasta, sillä kymmenvuotiskaudella työpaikkojen keskimääräinen vuosikasvu on ollut alempi eli 1,3 prosenttia. On erittäin epätodennäköistä, että työpaikkojen määrä kasvaisi vuonna 2014 yhtä nopeasti kuin vuonna Jo kymmenvuotiskauden keskimääräinen vuosikasvu eli 1,3 prosenttia olisi todella hyvä tulos. Se tarkoittaisi noin työpaikan lisäystä. Syy maltilliseen ennusteeseen löytyy siitä, että Suomen BKT tulee laskemaan kahtena peräkkäisenä vuotena eli 2012 ja Vaikka taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat talouden kääntyvän hitaaseen kasvuun, työllisyys seuraa yleensä viiveellä tuotannon muutosta. 11

12 Työpaikkojen kasvu KUUMA-kunnissa on ollut pääkaupunkiseutua nopeampaa. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan keskimääräinen työpaikkojen kasvu vuosina oli 0,7 prosenttia eli sama kuin koko Uudelllamaalla keskimäärin. Kaikista Helsingin seudun työpaikoista KUUMA-kuntien osuus on kuitenkin vain 14 % (taulukko 4). 2.2 Metropolipolitiikan painopisteet Hallitusohjelman mukaisesti metropolipolitiikka kohdistuu Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Sen sisällöllisiä painopisteitä ovat 1. hallinnon rakenteiden kehittäminen 2. maankäyttö, asuminen ja liikenne 3. kansainvälinen kilpailukyky 4. maahanmuuttokysymykset sekä 5. sosiaalinen eheys. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat eri osapuolten välisen kumppanuuden varmistamiseksi perustaneet metropolipolitiikan neuvottelukunnan. Sen puheenjohtaja on asunto- ja viestintäministeri ja varapuheenjohtaja hallinto- ja kuntaministeri. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää metropolipolitiikan tavoitteiden toteuttamista ja valtion eri sektoreiden, alueen kuntien, koulutus- ja tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän sekä alueen päättäjien ja asukkaiden kumppanuutta. Hallinnon rakenteiden kehittäminen Hallinnon rakenteiden kehittämiseksi eduskunta on hyväksynyt kuntarakennelain, joka on astunut voimaan Käytännössä kaikille Suomen kunnille tulee kuntarakennelain myötä velvollisuus selvittää yhdistymistä. Yhdistymispäätösten tulee olla tehdyt kuusi kuukautta sen jälkeen, kun uusi sote-laki on tullut hyväksytyksi eli todennäköisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi valtiovarainministeriö on lokakuussa 2013 käynnistänyt metropolilain valmistelun sekä valtion erityisen kuntajakoselvityksen. Metropolihallinnon päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaa muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä metropolialueen kilpailukykyyn liittyviä tehtäviä. Metropolilain valmistelussa tulee ottaa huomioon alueen kuntarakenteen kehitys. Lakityöryhmän toimikausi päättyy Työryhmän tulee antaa maaliskuussa väliraportti ainakin metropolin hallintomallia, tehtäviä ja rahoitusta koskevista alustavista ehdotuksistaan. Hallinnon rakenteisiin liittyy myös oleellisesti valmisteilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Lakia valmistelevan työryhmän ehdotuksen tulee olla valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Metropolialueen sote-palveluiden järjestämistä on pohdittu erillisessä jaostossa. KUUMA-kuntien yhdistymisselvitykset ja niiden vaikutus KUUMA-seudun toimintaan on kuvattu luvussa

13 Maankäyttö, asuminen ja liikenne Helsingin seudun ja valtion välinen MAL-aiesopimus vuosille on allekirjoitettu kesäkuussa Aiesopimuksen tavoitteena on tukea kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksessa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Helsingin seudulla keskeistä on asuntotuotanto. Yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu asunnon rakentaminen vuosittain. Aiesopimus sisältää kuntakohtaiset kiintiöt, joihin kunnat sitoutuvat. Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi ARA-vuokra-asuntotuotannon osuuden tulee olla uudistuotantotavoitteesta vähintään 20 prosenttia. KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi olla puolet asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Tämä työ on KUUMA-kunnissa käynnissä (ks. luku 4.4 Asuntopoliittinen ohjelma). Aiesopimuksessa Helsingin seudun kunnat sitoutuvat laatimaan yhteisen maankäyttösuunnitelman (ks. luku 4.3 Helsingin seudun maankäytön suunnitelma MASU), jossa sovitetaan yhteen alueja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen. Samalla valtio sitoutuu tukemaan liikennejärjestelmien toimivuutta (ks. luku 3.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta) ja maankäytön kehittämiseen liittyviä hankkeita alueella. Kansainvälinen kilpailukyky Helsingin seudun kuntien ja valtion on määrä vuoden 2013 loppuun mennessä allekirjoittaa yhteinen kasvusopimus. Sen tavoitteena on metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. Kasvusopimus ohjaa ja suuntaa osaltaan valtion kehittämisrahoitusta vuoden 2014 alusta alkaen. KUUMA-kuntien tavoitteet liittyvät pääosin teollisuuden pk-yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen (ks. luku 4.1 Kasvusopimuksen toteuttaminen). Sosiaalinen eheys Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa valmistellaan yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa. Sen tavoitteiksi ollaan asettamassa 1. nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ilmiöihin tarttumista 2. asumisen ja asuinalueiden eriarvoistumiseen puuttumista sekä 3. maahanmuuttoon liittyviä esityksiä. Maahanmuuttokysymykset erillisenä metropolipolitiikan painopisteenä eivät koske KUUMA-kuntia, mutta osana sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa toimenpiteisiin on mahdollista saada tukea. 13

14 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA KUUMA-seutu -liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sataprosenttisesti. KUUMA-seudun perustoimintaan on talousarviossa varattu yhteensä euroa, joka kattaa kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarin järjestämisen sekä muun muassa hallinnon ja viestinnän kustannukset. 3.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Tavoitteena on KUUMA-yhteistyökokonaisuuden hallinta ja johtaminen sekä valtuustokauden tavoitteiden asettaminen. KUUMA-seutu -liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on muun muassa: 1. johtaa liikelaitoksen toimistoa 2. vastata yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä 3. huolehtia työryhmien toimivuudesta ja tukemisesta 4. vastata talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta sekä yhteistyötä koskevien selvitysten laatimisesta tarvittaville viranomaisille 5. tehdä selvityksiä ja aloitteita seutuyhteistyön kehittämiseksi 6. huolehtia johtokunnan päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta. Valtuustokauden KUUMA-yhteistyön arviointi huomioidaan alkaneen uuden valtuustokauden toiminnan suunnittelussa. Järjestetään KUUMA-johtokunnan ja -komission kokoukset ja seminaarit. Tuetaan KUUMA-asioiden käsittelyä kuntien toimielimissä samanaikaisesti ja samoin materiaalein. Työryhmien työskentely mahdollistetaan hakemalla toimintaan ulkopuolista rahoitusta ja huolehtimalla tarvittavasta projektihallinnoinnista ja työryhmien projektiosaamisesta. Mahdollistetaan seudullisten hankkeiden ja samalla hankkeisiin sitoutuvien resurssien koordinointi käsittelemällä kaikki seudulliset rahoitushakemukset komissiossa ennen rahoituksen hakemista. Käsitellään ja sitoudutaan seuraavan vuoden hankkeisiin edellisen vuoden syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Henkilöstöä koskevissa palveluyhteistyöhankkeissa asia käsitellään henkilöstöryhmässä ennen KUUMA-johtokunnan päätöksentekoa. KUUMA-yhteistyöstä tiedotetaan asukkaille kuntien omissa lehdissä ns. KUUMA-juttujen muodossa sekä sidosryhmille sähköisen uutiskirjeen muodossa. KUUMA-kuntien yhdistymisselvitysten tiedottamisesta vastaavat selvitysprojektien vetäjät myös KUUMA-uutiskirjettä hyödyntäen. Ylläpidetään ja kehitetään yhteyksiä tärkeimpiin rahoittajiin ja sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään ja alueen koulutuksen järjestäjiin, Uudenmaan liittoon, HSL- ja HSY-kuntayhtymiin, ELY-keskukseen, alueen osaamiskeskuksiin sekä eri ministeriöihin. Päävastuullisena toimijana on yhteistyöjohtaja 14

15 3.2 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Tavoitteena on, että KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta. Yhteisiä ajankohtaisia asioita Helsingin seudulla ovat tällä hetkellä muun muassa hallitusohjelman mukaisen kuntauudistuksen ja metropolipolitiikan toteuttaminen mukaan lukien Helsingin seudun maankäytön suunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ2015:n valmistelu. Yhteisen edunvalvonnan edellytyksenä on, että kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta on etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Valmistelutyötä ja KUUMA-kuntien painotuksia on kuvattu luvuissa erikseen. Valmistelutyöstä vastaavat pääsääntöisesti eri KUUMA-työryhmät. Yhteistyöjohtajan ja KUUMA-liikennesuunnittelijan tehtävinä on osallistua metropolipolitiikkaan, Helsingin seutuun ja koko Uuteenmaahan liittyvien eri sihteeristöjen ja työryhmien työhön, välittää tietoa KUUMA-työryhmistä valtiolle ja pääkaupunkiseudulle sekä päinvastoin välittää tietoa KUUMAtyöryhmiin päin. Yhteistyöjohtaja vastaa asioiden valmistelusta komissiolle ja KUUMA-johtokunnalle sekä tarvittaessa edelleen KUUMA-kuntiin. Metropolipoliitikan lisäksi tärkeitä yhteistyö- ja vaikuttamiskanavia ovat mm. johtavista luottamushenkilöistä muodostuva Helsingin seudun yhteistyökokous, Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta sekä MAL-neuvottelukunta. Koko maakunnan tasolla Uudenmaan liitto organisoi mm. kuntajohtajakokouksia ja sen valmistelusihteeristön kokouksia. KUUMA-seutu tekee yhteistyötä myös Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntaryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneiden ja selvitysten määrän kasvaessa uhkana on liiallinen organisoituminen. Samat henkilöt osallistuvat saman asian tiimoilta useisiin työryhmiin ja päätöksentekoareenoihin. Periaatteena on, että uusien esille nousevien asioiden työstämiseen käytetään olemassa olevia työryhmiä ja toimielimiä. Päävastuullisena toimijana ja edunvalvonnan organisoijana on yhteistyöjohtaja. Päätökset edunvalvonnan osalta tekevät KUUMA-komissio ja KUUMA-johtokunta sekä tarvittaessa KUUMA-kunnat. 3.3 KUUMA-omistajapolitiikka Tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että KUUMA-kuntien eli omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. Tämä tarkoittaa, että 1. metropolilain valmistelun yhteydessä Uudenmaan liiton, HSL:n ja HSYn tehtävät arvioidaan KUUMA-kuntien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 2. sote-uudistuksessa HUS-kokonaisuus säilyy siten, että kuntien yhdistymisselvitysten tuloksena mahdollisesti syntyvät uudet kaupungit ovat sote-alueita 3. Laurean toimipisteverkon kehittämisessä Keravan ja Lohjan uudet kampukset kattavat Hyvinkään toimistopisteen ohella KUUMA-kuntien asukkaiden ja yritysten osaamisen kehittämisen tarpeet sekä aluekehittämisen tarpeet. 15

16 KUUMA-hallitus hyväksyi lokakuussa 2012 KUUMA-seudun uudet omistajapolittiset menettelytavat -ohjeen, joka päivitti aiemmin käytössä olleen ohjeen ja jota sovelletaan myös uudessa KUUMA-seutu -liikelaitoksessa. Omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat kuntien omistajapoliittisiin linjauksiin ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Periaatteena on, että operatiivisesta omistajapolitiikasta vastaavat KUUMA-työryhmät, jotka tuovat merkittävät muutokset ja päätökset KUUMA-komission sekä tarvittaessa myös KUUMA-johtokunnan käsiteltäviksi. KUUMA-omistajapolitiikkaohjeissa on määritelty organisaatiot, joihin KUUMA-omistajapolitiikkaa sovelletaan. Lisäksi ohjeissa on määritelty tarkemmin kunkin KUUMA-työryhmän vastuulla olevat organisaatiot. Päävastuullisina toimijoina eli operatiivisessa valmistelu- ja omistajapolitiikkavastuussa ovat metropolilain eli Uudenmaan liiton, HSL:n ja HSY:n osalta kuntien yhdistymisselvitykset sote-uudistuksen eli HUS:n osalta kuntien yhdistymisselvitykset Laurean osalta KUUMA-sivistystoimenjohtajien työryhmä. Asiat tuodaan komission ja KUUMA-johtokunnan käsiteltäviksi silloin, kun kyse on kymmenen KUUMAkunnan yhteisestä edunvalvonnasta. Muun omistajapolitiikan osalta päävastuullisina toimijoina ovat KUUMA-omistajapolitiikkaohjeiden mukaisesti KUUMA-työryhmät. 3.4 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta Tavoitteena on MAL-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta siten, että molemmat osapuolet eli kunnat ja valtio noudattavat sopimusta. Tämä tarkoittaa, että MAL-aiesopimuksen seurantaraportit ja -katsaukset perustuvat aidosti KUUMA-kuntien ja valtion tilanteeseen ja että KUUMAkuntien erityispiirteet otetaan huomioon seuraavassa MAL-aiesopimuksessa. MAL-aiesopimuksen toteutumista seuraa ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintämisteriön asettama MAL-seurantasihteeristö. Se valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö ovat helmikuussa 2013 asettaneet Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan. Sen taustalla on välttämättömäksi nähty maankäytön ja liikenteen yhteen sovittava suunnittelu ja kehittäminen. Neuvottelukunnan tavoitteena on mm. valtion ja seudun vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen lisääminen maankäytön ja liikenteen alueella. Sen tehtävinä on mm. toimia seudun yhteisen maankäyttösuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun seurantaryhmänä ja tehdä esityksiä ja suosituksia näistä asioista sekä edistää ja seurata osaltaan MAL-aiesopimusten toteutumista ja valmistella seuraavien kierrosten sopimuksia. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt Uudenmaan liitossa syksyllä Pääteemoja ovat elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, vapaa-ajan asuminen ja palvelut, viherrakenne ja virkistys. Valmisteluun liittyvä aineisto kootaan ensi vuonna ja kaavaehdotus viimeistellään vuonna Tarkoituksena on saada 4. vaihekaava Uudenmaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. 16

17 MAL-aiesopimukseen liittyen päävastuullisina toimijoina ovat maankäyttöön liittyen kaavoittajat-työryhmä asumiseen liittyen asuntoryhmä liikenteeseen liittyen liikenneryhmä. Neljänteen vaihemaakuntakaavaan liittyen päävastuullisina toimijoina ovat elinkeinojen ja logistiikan osalta kilpailukykyjohtoryhmä tuulivoiman, viherrakentamisen ja virkistyksen osalta ilmastoryhmä vapaa-ajan asumisen ja palvelujen osalta kaavoittajat-työryhmä. MAL-aiesopimukseen ja vaihemaakuntakaavaan liittyvää edunvalvontaa koordinoi yhteistyöjohtaja. 3.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Tavoitteena on, että KUUMA-kunnille tärkeät KUHA-hankkeet saavat HLJ työn kautta valtion rahoituksen ja että pääradan kehittäminen jatkuu voimassa olevan MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Osana HLJ valmistelutyötä KUUMA-seudun isot ja suunnitteluasteeltaan valmiit investointihankkeet nousevat metropolialueella rahoitettavien hankkeiden joukkoon. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ suunnitelman valmistelu on käynnistynyt syksyllä Valmistelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun maankäytön suunnitelman kanssa. Valmistelutyö perustuu HSL:n hallituksen hyväksymään puiteohjelmaan sekä KUUMA-kuntien ja KUUMA-seudun kanssa solmittuun sopimukseen. HSL:n hallitus pyytää syksyllä 2014 HLJ suunnitelmasta lausunnot. Suunnitelma on valmis päätöksentekoa varten keväällä Valmistelun tärkeimpiä vaiheita on HLJ-strategiaselvitys (STRASU), jonka perusteella määritellään kriteerit HLJ-toimenpiteiden tunnistamiseksi ja nimeämiseksi. Osana strategiaselvitystä valmistellaan ajoneuvo- ja tavaraliikenteen strategia joukkoliikennestrategia liikkumisen palvelujen ja ohjauksen strategia sekä kävelyn ja pyöräilyn strategia. KUUMA-kärkihankkeet nimetään osana HLJ työtä uudelleen. HLJ työssä ne ovat olleet: pienet kustannustehokkaat hankkeet eli KUHA-hankkeet pääradan lisäraiteiden rakentaminen ja junaliikenteen tarjonnan lisääminen Klaukkalan ohikulkutien ja Hyrylän itäisen ohikulkutien rakentaminen. Kuva: Tuula Palaste-Eerola 17

18 KUHA-hankekokonaisuuden rahoitus vuosina tapahtuu perustienpidon määrärahoista. Varsinaista lisärahaa ei siis nykyisestä MAL-aiesopimuksesta huolimatta ole, vaan Uudenmaan ELYkeskus kohdentaa osan riittämättömästä investointirahoituksestaan KUHA-hankkeisiin. HLJ suunnitelmaa ohjaa HLJ-toimikunta sekä STRASU-selvityksen osalta myös toimikunnan alaisuudessa toimiva STRASU-työryhmä. Valmisteluun osallistuu myös MASU-työn edustajia. Muut liikenteeseen liittyvät KUUMA-yhteistyö- ja -edunvalvontatoimet liittyvät joukkoliikenteen järjestämiseen, liikenneturvallisuuteen sekä kunnalliseen pysäköinnin valvontaan. Joukkoliikenteen järjestämisessä KUUMA-seutu jakautuu kolmen toimivaltaisen viranomaisen alueeseen: 1. HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon osalta. 2. Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti kuuluvat Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueeseen. Lisäksi ELY on toimivaltainen viranomainen Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Sipoossa läpimenevän liikenteen osalta. 3. Hyvinkää on toimivaltainen viranomainen sisäisessä liikenteessään. KUUMA-yhteistyöllä edistetään joukkoliikenneasioiden edunvalvontaa ja seurantaa sekä valmistellaan KUUMA-kuntien yhteiset, joukkoliikennettä koskevat lausunnot. Liityntäpysäköinnissä tuetaan omalta osalta Helsingin seudun tahtotilan luomista. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen sisältyy HLJ työhön. Kunnallisiin liikenneturvallisuussuunnitelmiin liittyen tehdään yhteistyötä siten, että ne valmistuvat kaikkien KUUMA-kuntien osalta. Keravan, Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat valmistuneet tai ovat valmistumassa vuonna Hyvinkään suunnitelman laadinta on käynnistynyt Muissa KUUMA-kunnissa suunnitelmat ovat valmistuneet vuosina Useimmissa KUUMA-kunnissa toimii liikenneturvallisuusryhmä. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti liikenneturvallisuuden seudullisen yhteistyöryhmän (LIITU) toimintaan edustajien kautta. Kunnallisen pysäköinninvalvontayhteistyön kehittäminen saatetaan loppuun. Yhteistyö ei ole käytännössä edennyt vuoden 2012 jälkeen, eivätkä kuntien välillä käydyt keskustelut ole johtaneet konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin. Kunnallista pysäköinninvalvontaa harjoittavista kunnista Järvenpää ja Kerava ovat kuitenkin edelleen kiinnostuneita toimimaan palveluntarjoajina muille kunnille. Päävastuullisena toimijana on liikenneryhmä yhdessä KUUMA-liikennesuunnittelijan kanssa. 3.6 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä (keskimäärin tasolle 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas). Strategisen ilmasto-ohjelman aiheita tulevana vuonna ovat mm. kuntien hyvät käytännöt ja niiden kustannustehokkuus kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta energianeuvonnan järjestäminen KUUMAn ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän ohjeen toteuttaminen kunnissa kuntien energiatehokkuusryhmät ja niiden yhteistyö KUUMA-ilmastokatsaus 2013 valmistuu alkuvuonna Katsaus esittelee kuntien päästöjen ja energiatehokkuuden seurantatilannetta ja kuntien hyviä esimerkkejä. 18

19 Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa on tähän asti tehty Benviroc Oy:n CO 2 -raportin päästöpäivityspalvelulla, joka ei kaikin osin vastaa tarvetta. Valtion taholta on ollut kehitteillä uusi KASVE- NER-päästöjen laskentaohjelma, joka yhdenmukaistaa kuntien päästölaskentaa ja vähentänee oleellisesti laskennan kunnilta edellyttämää työpanosta. Laskentaohjelman julkaistaneen aiemmin arvioitua myöhemmin vasta vuonna Keski-Uudenmaan ympäristökeskus perehtyy KASVENER-laskentaohjelman käyttöön, ja KUUMA-kuntien edustajat yhdessä selvittävät kuntien kasvihuonekaasujen päästöjen seurantavaihtoehdot. Tällöin arvioidaan mahdollisuutta lopettaa kuntien tilaama Benvirocin palvelu ja siirtyä oman laskentaohjelman käyttöön. Benvirocin tajoama laskennan peruspalvelu maksaa kunnille tällä hetkellä noin euroa/kunta. KUUMA-kunnat ovat mukana Uudenmaan energianeuvonnan verkostossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Verkosto on muodostettu kunnista, järjestöistä ja energiayhtiöistä. Uudenmaan liiton hankkeen avulla vuosina on selvitetty verkoston mahdollisuutta toimia pysyvänä neuvontakokonaisuutena. Verkosto jatkaa neuvonnan kehittämistä ja järjestää koulutus- ja neuvontatilaisuuksia vuonna Erityistä huomiota kiinnitetään rakentajille annettavaan energiatehokkuusremontointia ja kosteusvaurioiden välttämistä koskevaan koulutukseen ja neuvontaan. Lisäksi osallistutaan yhteistyöverkostojen toimintaan, kuten Uudenmaan ilmastoryhmän toimintaan ja Syken johdolla käynnistyvään Julkiset Cleantechhankinnat -hankkeeseen. Päävastuullisena toimijana on ilmasto-ohjelman seurantaryhmä. Kuva: Krista Jännäri Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman kansikuva. 19

20 4 KUUMa-SeUDUn hanketoiminta KuuMa-seutu -liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. hanketoiminta on kehittämistyötä, johon haetaan kuntien maksuosuuksien lisäksi ulkopuolista rahoitusta. hanketoiminta voi tarkoittaa myös sitä, että KuuMa-kunnat ovat KuuMa-seutu -liikelaitoksen kautta, yhteisellä maksuosuudella mukana jonkun toisen organisaation käynnistämässä hankkeessa. KuuMa-seudun hanketoimintaan on talousarviossa varattu yhteensä euroa. 4.1 Kasvusopimuksen toteuttaminen Tavoitteena on, että KUUMA-kuntien, elinkeinoelämän, valtion ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken on sovittu toiminta- ja rahoitusmallista teknologia- ja elintarviketeollisuuden pk-yritysten uudistamiseksi. helsingin seudun 14 kuntaa ovat laatineet yhdessä metropolialueen kilpailukykystrategian. sen pohjalta kunnat ja valtio ovat valmistelleet kasvusopimuksen, joka on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kasvusopimuksen tavoitteena on helsingin seudun eli metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen. se ohjaa ja suuntaa osaltaan valtion kehittämisrahoitusta ensi vuoden alusta alkaen. KuuMa-kuntien painopisteinä ovat olleet teknologiateollisuuden ja elintarviketeollisuuden pkyritysten uudistuminen. vaikka alat ovat hyvin erilaiset, niiden taustalla on myös samoja piirteitä. Molemmat ovat pk-yritysvaltaisia. elintarvikealan yrityksistä peräti lähes 2/3 työllistää alle viisi henkilöä. Molemmissa on tapahtunut keskittymistä ja rakennemuutos jatkuu. esimerkiksi hyvinkääläinen Konecranes on vähentämässä alihankkijoiden määrää alihankkijasta alihankkijaan. Muutos on valtava. se edellyttää myös pk-yrityksiltä uudistumista. haluamme rakentaa uusia ekosysteemejä ja kokonaisvaltaisen näkökulman koko hankintaketjuun. Toisin sanoen: alihankkijoiden määrä vähenemässä :sta alihankkijaan. Kuva: Mikko Käkelä (Trioplus 1/2011) Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. 20

Työryhmäkysely: KUUMA-yhteistyö 2014

Työryhmäkysely: KUUMA-yhteistyö 2014 KUUMA-johtokunta 26.9.2013 Liite 38 Työryhmäkysely: KUUMA-yhteistyö 2014 Komissio 23.8.2013 ja 13.9.2013 TYÖRYHMÄ EDUNVALVONTA HANKKEET MÄÄRÄRAHA- ESITYS 2014 Otsikkorivi Hgin seudun tulee tähän Kaavoittajat

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

KUUMA-seutu liikelaitos

KUUMA-seutu liikelaitos KUUMA-johtokunta 2.11.2016 Liite 74b KUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 KUUMA-johtokunta 2.11.2016 2.11.2016 Antti Kuusela KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIO 1.1.-31.12.2017 PERUSTOIMINTA

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Hyvinkää. Nurmijärvi

Hyvinkää. Nurmijärvi 2015 Mäntsälä Hyvinkää Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Vihti Tuusula Kerava Sipoo Kirkkonummi SISÄLTÖ KUUMA-SEUTU MUUTOKSESSA 3 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 4 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi 4 1.2 Toiminta-

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 Aika Keskiviikko 15.6.2011, klo 16.00 Paikka Kirkonkylän koulu Tuusulantie 131, Tuusula SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 18.45 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, juhlasali Läsnä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta 143 03.12.2014 Kunnanhallitus 350 15.12.2014 Kunnanhallitus 145 25.05.2015 Ehdotus Mäntsälän kunnan lausunnoksi Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksesta,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS

KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS 1 KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIOVUODEN KESKEISET TAVOITTEET Tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 10/2011. Aika Perjantai klo Paikka Gustavelund, kokoushuone 8 Kirkkotie 36, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 10/2011. Aika Perjantai klo Paikka Gustavelund, kokoushuone 8 Kirkkotie 36, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 10/2011 Aika Perjantai 16.12.2011 klo 14.00-15.30 Paikka Gustavelund, kokoushuone 8 Kirkkotie 36, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 1/2010 Aika Torstai 14.1.2010, klo 18.00-19.15 Paikka Nurmijärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 2 b, Nurmijärvi 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2011 Aika Tiistai 24.5.2011 klo 18.00 Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 4386/00.01.00/2013 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIOVUODEN KESKEISET TAVOITTEET

KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIOVUODEN KESKEISET TAVOITTEET Keravan kaupunki tilinpäätös v. 2015 1 KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIOVUODEN KESKEISET TAVOITTEET Tavoite Toteuma Keravan kaupunki tilinpäätös v. 2015 2 TAVOITE TOTEUMA Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN ARVIOINTI

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN ARVIOINTI HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS Asia 2 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN ARVIOINTI Arviointiraportti 18.12.2008 2 SISÄLLYS Johdanto... 3 1 Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimuksen toteutuminen...

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8. VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.2014) Matti Vatilo 26.8.2014 Hallitusohjelma 24.6.2014 Helsingin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 5/2015 Aika Keskiviikko 28.10.2015 klo 18.00 Paikka Pornaisten kunnantalo Valtuustosali Kirkkotie 176, Pornainen 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus Keski-Uusimaa ja sote-uudistus KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Rolf Paqvalin Erityisasiantuntija Keski-Uudenmaan kunnat Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen sote-valmistelu 1. Mukana Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Helsingin seudun MAL suunnittelu. MAL kick off Finlandia-talo

Helsingin seudun MAL suunnittelu. MAL kick off Finlandia-talo Helsingin seudun MAL 2019 -suunnittelu MAL 2019 -kick off 15.2.2017 Finlandia-talo Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on kehittynyt vaiheittain Maankäytön ja asumisen seudullista suunnittelua

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 14.10.2015 KAAVOITUSKATSAUS 2015 2016 KAAVOITUSKATSAUS 2015 2016 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot