GraduOpas 1. OPPAAN TARKOITUS... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GraduOpas 1. OPPAAN TARKOITUS... 2"

Transkriptio

1 GraduOpas 1. OPPAAN TARKOITUS GRADURYHMIEN TOIMINTA JA GRADUOHJAUS MILLOIN JA MITEN GRADURYHMIIN ILMOITTAUDUTAAN? MISSÄ VAIHEESSA OPINTOJA KANNATTAA MENNÄ GRADURYHMÄÄN? MILLAISIA GRADURYHMIÄ TIEDEKUNNASSAMME ON? MILLAISTA OHJAUSTA GRADUNTEKOON SAA? AIHEEN VALINTA MILLÄ PERUSTEELLA GRADUN AIHE KANNATTAA VALITA? HYVÄN AIHEEN KRITEERIT LYHYESTI MISTÄ IDEOITA AIHEESEEN? VAIHTOEHTOJA PERINTEISELLE GRADUNTEOLLE? TOIMEKSIANNOT / TILAUSTUTKIMUKSET AJANKÄYTTÖ KUINKA KAUAN GRADUN TEKEMISEEN ON HYVÄ VARATA AIKAA? MIKSI AIKATAULU JA TUTKIMUSSUUNNITELMA KANNATTAA LAATIA? MILLAINEN ON HYVÄ TUTKIMUSSUUNNITELMA? MITEN LAATIA AIKATAULU? GRADUJEN ARVIOINTI MIHIN ARVIOINNISSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA? KUKA ARVOSANASTA PÄÄTTÄÄ? ARVOSANAT YKSIKÖSSÄMME GRADUN KANSITTAMINEN JA PALAUTTAMINEN MONTAKO KAPPALETTA KANSITETAAN? MATURITEETTI ELI KYPSYYSNÄYTE AIKATAULU KYPSYYSNÄYTTEEN JA GRADUN ARVIOINTIMENETTELYSSÄ GRADUN MUOTOSEIKAT KUINKA MONTA SIVUA GRADUSSA PITÄÄ OLLA? VAATIMUKSET ULKOASULTA MUUTA GRADUNTEON ONGELMAKOHTIA JOS GRADU JÄÄ KESKEN TUTKIJANHUONEEN HAKEMINEN NAUHUREIDEN JA AINEISTON PURKULAITTEIDEN LAINAAMINEN TIEDONHAKU LINKKEJÄ HYVIÄ OPPAITA GRADUNTEKIJÄLLE OHJAAJIEN SIVUT SELKEYTTÄ OHJAUSKÄYTÄNTÖIHIN HYVÄSTÄ OHJAUKSESTA KIRJALLISUUTTA OHJAAJILLE OPPAASSA KÄYTETYT LÄHTEET... 17

2 1. Oppaan tarkoitus Gradu on syventäviin opintoihin kuuluva itsenäinen työ, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Gradun laajuus on yksikössämme 15 ov opettajankoulutuksessa ja 16 ov kasvatustieteiden koulutuksessa. Gradun voi tehdä joko yksin tai parityönä. Työssä tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tämä graduopas on koottu Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön tarpeisiin. Gradun tekemiseen liittyvät ohjeet, säännöt ja käytännöt ovat olleet hajallaan yksikössämme, nyt ne on pyritty kokoamaan yhteen selkeäksi paketiksi. Oppaan sisältö pohjautuu opiskelijoilta kerättyihin gradun tekemiseen liittyviin kysymyksiin sekä kuuden yksikkömme graduohjaajan haastatteluun. Lisäapua tutkielman tekemiseen opiskelija saa muualla tehdyistä hyvistä graduoppaista sekä linkeistä, joita on koottu tähän oppaaseen. Ohjaajille on koottu omat sivut ohjaustyön tueksi. Tarkoituksena on saada opiskelijoiden palaute ohjaajien korviin - graduryhmissä tehdyn kyselyn perusteella opiskelijat toivovat tiettyjä muutoksia ohjauksen laatuun. Hyvästä ohjauksesta on koottu joitakin ajatuksia, samoin ohjaukseen liittyvää kirjallisuutta ja linkkejä on listattu kiireisen ohjaajan työvälineeksi. Toivon mukaan tämä opas vähentää opiskelijoiden ikuisesti toistuvia kysymyksiä tutkielman teon käytännöistä, ja graduohjauksessa voitaisiin näin ollen keskittyä olennaiseen: opinnäytetöiden sisällön ja rakenteen sekä tutkimuksenteon oppimisen ohjaamiseen. Palautetta ja kehittämisideoita oppaan seuraavia versioita varten voi lähettää oppaan laatijalle sähköpostitse 2

3 2. Graduryhmien toiminta ja graduohjaus 2.1 Milloin ja miten graduryhmiin ilmoittaudutaan? Pääsääntö on se, että graduryhmiin ilmoittaudutaan syksyn alussa. Opettajankoulutuksessa ilmoittautuminen tapahtuu www-lomakkeella. (linkki tulossa) Kasvatustieteiden koulutuksessa opiskelijat hakeutuvat heille sopiviin ryhmiin lukukauden alussa. Joihinkin ryhmiin saattaa päästä mukaan myös keskellä vuotta, mikäli niissä on vielä tilaa. Tällöin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä ryhmän ohjaajaan ja tiedustella häneltä ryhmään pääsemisestä. 2.2 Missä vaiheessa opintoja kannattaa mennä graduryhmään? Sopiva aika aloittaa graduryhmässä vaihtelee opiskelijakohtaisesti riippuen mm. siitä, onko takana aikaisempia opintoja ja millaisella aikataululla opintoja on tekemässä. Gradun suunnittelu ja aiheen pohdinta kannattaa joka tapauksessa aloittaa jo opintojen alkuvaiheessa. Jos aikaisempia opintoja ei ole, sopiva aika mennä graduryhmään on yleensä opiskeluvuotena. Proseminaari tulisi tällöin olla tehtynä, syventävät tutkimuskurssit voivat ajoittua myös samanaikaisesti graduseminaarien kanssa. 2.3 Millaisia graduryhmiä tiedekunnassamme on? Graduseminaarit toimivat joko tietyn tematiikan (aihepiirin) tai lähestymistavan (metodin) ympärillä ohjaajasta riippuen. Ryhmät on esitelty seuraavilla sivuilla, joilta saa myös ohjaajien yhteystiedot (http://wwwedu.oulu.fi/kasope/opinto/grad2002.htm). Ryhmiin voi ilmoittautua koulutusohjelmasta riippumatta, jos niissä vain on tilaa. Ryhmän valinnassa kannattaa miettiä ensisijaisesti tutkielman aihepiiriä sekä myös lähestymistapaa, jolla gradunsa mahdollisesti tulee tekemään. On tärkeää, että myös ohjaaja on kiinnostunut aiheesta. Aihepiiriä tutkineelta tai aiheesta muuten kiinnostuneelta ohjaajalta kun saa parhaimmat neuvot työlleen. Mikäli sinulla ei ole vielä mitään tietoa aiheesta, kannattaa valita sellainen ryhmä, jonka aihepiiri on sinua edes jollain lailla kiinnostava. Voit siis mennä graduseminaariin mukaan, vaikka sinulla ei olisikaan vielä varmuutta siitä, mikä tutkielmasi aihe on. Ryhmän vaihtaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tunnet, ettet yksinkertaisesti saa graduasi valmistumaan siinä ryhmässä, jossa olet aloittanut. 2.4 Millaista ohjausta graduntekoon saa? Graduohjaus jakaantuu ryhmäohjaukseen sekä yksilöohjaukseen. Ryhmien toiminta vaihtelee ohjaajasta riippuen, mutta periaatteessa graduseminaareissa käydään läpi tutkielman (opinnäytetyön) tekemiseen liittyviä yleisiä seikkoja sekä keskustellaan kunkin opiskelijan tutkielmasta. Jokainen opiskelija esittelee omaa tutkielmaansa seminaarissa työn eri vaiheissa sekä opponoi ja osallistuu muiden töistä käytävään keskusteluun. Graduryhmät kokoontuvat noin kerran viikossa tai pari kolme kertaa kuukaudessa tilanteen ja tarpeen mukaan. Ne ovat ikään kuin graduntekijöiden yhteisiä ongelmanratkaisutilanteita. Graduseminaariin suositellaan osallistuttavan aktiivisesti vähintään kahden lukukauden ajan, mutta pääsääntönä on se, että ryhmässä ollaan niin kauan, kunnes oma gradu valmistuu. Käytännössä gradun tekeminen seminaareihin osallistumatta on melko vaikeaa. Jos elämäntilanne on kuitenkin sellainen, että osallistuminen on mahdotonta (esim. muutto toiselle paikkakunnalle kesken gradunteon), ohjausta työlle saa sähköpostitsekin. Tällaisissa erityistapauksissa ohjauksesta sovitaan erikseen oman ohjaajan kanssa. Graduseminaareihin osallistuminen hyödyttää monella tapaa graduntekijää. Ensinnäkin monille opiskelijoille alkuun pääseminen - aiheen löytäminen ja siihen sitoutuminen, näkökulman valinta - on melkeinpä vaikeinta graduprosessissa. Graduryhmässä saa vankan 3

4 pohjan työlleen. Seminaarissa saa palautetta, rakentavaa kritiikkiä, uusia ideoita ja hyviä neuvoja tutkielman eteenpäinviemiseksi. Graduryhmässä oppii myös toisten töistä: erilaiset työt tarjoavat laaja-alaisia näkökulmia ja niiden käsittely harjaannuttaa kriittiseen lukutapaan, mistä on hyötyä myös omaan työskentelyyn. Graduseminaarit rytmittävät omaa työskentelyä ja vahvistavat toisinaan horjuvaa itsekuria. Eikä sovi myöskään unohtaa graduseminaarien sosiaalista merkitystä: yhdessäolo muiden samassa veneessä olevien opiskelijoiden kanssa rohkaisee ja motivoi omaa työskentelyä. (Ks. esim. Ylijoki 1995, ) Kaikkien opiskelijoiden kokemukset graduseminaareista eivät ole yhtä aurinkoisia. Monien mielestä istuminen seminaareissa on turhauttavaa ja hyödytöntä omaa gradun tekoa ajatellen. Ryhmän ilmapiiri on huono eikä siinä uskalleta keskustella. Istuntojen onnistumisessa seminaarin vetäjä on eittämättä avainasemassa. Kuitenkin myös opiskelijat itse voivat vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin ja istuntojen sisältöön. Kannattaa rohkeasti esittää toiveitaan ja näkemyksiään siitä, millaisia asioita graduseminaareissa tulisi käsitellä ja miten! Graduseminaarien lisäksi tutkielman tekemiseen saa myös henkilökohtaista ohjausta, jonka määrä riippuu hyvin paljon opiskelijasta itsestään ja hänen tarpeistaan. Ohjaajat lukevat tutkielmaa sen eri vaiheissa sekä antavat opiskelijalle palautetta ja tukea työn tekemiseen. Ohjaajat vastaavat opiskelijan tutkielmaan liittyviin kysymyksiin myös sähköpostitse, joissakin graduryhmissä on käytössä verkko-oppimisympäristö. Opinnäytetyön tekeminen vaatii opiskelijalta kuitenkin ns. akateemisen kypsyyden osoittamista eli graduntekijän on kyettävä itsenäiseen päätöksentekoon ja tekemään asioita oma-aloitteisesti. Opiskelijalla on oikeus ohjaukseen, oikeus saada palautetta työstään. Opiskelijan on itse pidettävä kiinni tästä oikeudestaan. Jos saamansa ohjauksen kokee riittämättömäksi, kannattaa ohjaajan kanssa keskustella tästä asiasta. Yleensä ohjausta hakiessa olisi syytä muistaa seuraavat seikat: 1) Sovi ohjausaika etukäteen esimerkiksi sähköpostilla, 2) mieti valmiiksi selkeitä kysymyksiä, joihin odotat vastauksia. Kysymykset ja omat sen hetkiset ideat asiasta kannattaa laittaa paperille, jonka kanssa sitten menee ohjaustilanteeseen. Ohjaaja ei ole mikään holhooja, joka tekee päätökset ja ajatustyön graduntekijän puolesta. Gradu on itsenäinen työ. Kuitenkin sovittuihin ohjaustilanteisiin hyvin valmistautuneen opiskelijan on oikeus saada työlleen tukea ja palautetta. (Ks. myös Miten saada ohjaajasta hyöty irti? Ohjausta, ideoita ja tukea gradun tekemiseen voi toki hakea ohjaajan lisäksi muiltakin tiedekunnan henkilökunnasta löytyy monen alan asiantuntijoita. Eikä kannata unohtaa myöskään muita tuttavapiiriin kuuluvia alan ihmisiä ja käytännön työelämässä toimivia henkilöitä. Vertaistuki, eli toisten samasta aihepiiristä tai metodista kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa keskusteleminen, auttaa gradunteossa eteenpäin ja tekee prosessista hauskemman. Pääohjaajana opinnäytetyösi tekemisessä toimii kuitenkin oman graduryhmäsi ohjaaja. 3. Aiheen valinta 3.1 Millä perusteella gradun aihe kannattaa valita? Opinnäytetyön aihetta kannattaa alkaa pohdiskella jo aivan opintojen alkuvaiheessa, ensimmäisestä kurssista ja seminaarista lähtien. Näin parhaimmillaan lähes jokaisen kurssin pystyy hyödyntämään gradua ajatellen, eikä gradu jää irralliseksi ja ylitsepääsemättömäksi lopputyöksi, joka on väkisin punnerrettava paperien saamiseksi. Tärkeintä aiheenvalinnassa on se, että teet työn sellaisesta aiheesta, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Motivaatio ja kiinnostus aiheeseen on paras tae sille, että työ valmistuu kohtuullisessa ajassa ja gradun tekemisestä tulee sinulle mahdollisimman antoisa projekti. 4

5 Muita seikkoja, joita kannattaa miettiä aiheenvalinnassa, on se, että aiheella olisi jotakin yhtymäkohtia oikeaan, konkreettiseen työelämään. Näin saat gradusta mahdollisimman paljon hyötyä tulevaisuuden työhösi. Mieti aihetta siltä kannalta, miten saisit taitotietoa omaan ammatilliseen kasvuusi tai miltä alalta haluaisit kehittää asiantuntijuuttasi. (Ks. Hakala 1999, 22.) Opettajiksi opiskeleville tällaiset ammatillista kasvua tukevat aiheet voisivat olla esimerkiksi didaktisiin aiheisiin tai omaan opettaja-identiteettiin liittyviä. Muuksi kuin opettajiksi aikovien kannattaa myös miettiä graduaan työelämän kannalta, sillä hyvä opinnäytetyö voi parhaimmillaan olla suora osoitus ammattitaidosta, käyntikortti työelämään. 3.2 Hyvän aiheen kriteerit lyhyesti 1. Kiinnostaako aihe todella sinua? 2. Onko aihe sopiva tieteenalallesi? 3. Opettaako aiheen tutkiminen sinulle jotakin? 4. Onko aiheella yhteiskunnallista tai tieteensisäistä merkitystä? 5. Onko työllesi tiedossa sopiva ohjaaja? 6. Onko aihe toteutettavissa kohtuullisessa ajassa? 7. Onko aiheesta saatavissa tarpeeksi tietoa? 8. Onko aihe sellainen, että tutkimus on mahdollista toteuttaa, kun otetaan huomioon a) taloudelliset voimavarat b) tutkimuksen kohteeksi aiotut henkilöt c) tarvittavat erikoislaitteet tai muu kallis materiaali d) tarvittavat kirjastopalvelut 9. Onko aihe sellainen, että kykysi pääsevät esiin? 10. Voitko tutkimuksesi avulla lisätä tietoa tai ymmärrystä aiheesta? (Ks. lisää Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, ) 3.3 Mistä ideoita aiheeseen? Oma luovuus ja mielikuvitus kannattaa ottaa käyttöön aihetta pohdiskellessa. Raaka-ainetta ideoihin saa kirjallisuudesta lukemalla, seminaareista, kursseilta, harjoittelusta, työelämästä, seuraamalla tiedotusvälineitä sekä kahvipöytäkeskusteluista opiskelukavereiden ja tuttavien kanssa. Kannattaa miettiä ääneen, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja sitä kautta selkiyttää, olisiko tämä nyt se minun aiheeni. Aiheen valinta vaatii useimmilta pitempiaikaista prosessointia, useampia vaihtoehtoja on käytävä läpi, ennen kuin se oma aihe löytyy. Voi myös käydä tutkimassa kirjastossa aikaisemmin tehtyjä graduja ja sitä kautta hahmottaa, minkä tyyppisiä asioita oman tieteenalan opiskelijat ovat tutkineet. 3.4 Vaihtoehtoja perinteiselle gradunteolle? Perinteiselle gradunteolle ei ole vaihtoehtoja siinä mielessä, että tieteellisyys täytyy säilyttää ja olla tunnistettavissa työstä joka tapauksessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien olisi tehtävä juuri samanlainen opinnäytetyö. Tutkimusraportin rakenteen ei tarvitse välttämättä olla perinteinen siinä mielessä, että teoria, empiria, tulokset ja pohdinta esitetään erillisinä osina. Esimerkiksi ns. letti-malli on mahdollinen eli että teoreettinen ja empiirinen osa kulkevat rinta rinnan keskustellen toistensa kanssa. Tutkielman voi raportoida myös sähköisessä muodossa, esim. cd-rom. Toiminta- ja kehittämistutkimukset tarjoavat hieman erilaisen tavan tehdä tutkimusta. Näin voi tehdä vaikkapa käytännölliseen pedagogiikkaan liittyvää tutkimusta. Tutkimuksen lopputuotteena (empiirisenä osana) voi olla multimediaa, esim. cdrompun muodossa oleva opetuspaketti tms. Historiatutkimukset, esim. kouluhistoriikit Teoreettinen tutkimus: gradussa ei välttämättä tarvitse olla empiiristä osioita. Artikkeligradu 5

6 Tutkimusprojekti tietyn teeman ympärillä, jolloin useampi opiskelija sitoutuu tekemään tutkimusta tiettyyn teemaan liittyen ja sovitussa aikataulussa. Tällainen isompi tutkimusprojekti voisi kuulua ja näkyä laajemminkin. 3.5 Toimeksiannot / tilaustutkimukset Graduja tehdään myös yliopiston ulkopuolisten tahojen (yritysten, organisaatioiden tms.) tilauksesta, ns. toimeksiantona tai sitten osana jotakin isompaa projektia/hanketta. Näin voi saada työlleen rahoituksen tai jopa työpaikan itselleen. Omatoimisuus on tärkeää tällaista gradunteon muotoa suunnittelevalle; kannattaa seurata myös ilmoitustauluja, sieltä löytää joskus "graduntekijälle paikka" -ilmoituksia. Useimmissa tapauksissa gradu ja toimeksianto eivät kuitenkaan ole yksi ja sama työ, ja toimeksiannon "kääntäminen" tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttäväksi ei aina ole ongelmatonta. Toimeksiantajalla on omat odotukset ja vaatimukset siitä, mitä saa ja pitää tehdä, ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä itsenäinen ja kriittinen ote voi aiheuttaa ristiriitoja. (Vrt. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.) Toimeksiantojen aikataulu on usein hyvin tiukka ja rajattu, jolloin toimeksiannossa tehdyt ratkaisut eivät välttämättä ole kovin teoreettisesti perusteltuja, ja tämän vuoksi gradun kannalta voidaan saada heikko aineisto. Graduohjaajat eivät juuri näistä syistä johtuen ole kovin innokkaita ohjaamaan toimeksiantoja. Toki itseä kiinnostavaan toimeksiantoon kannattaa tarttua ja keskustella jonkun graduohjaajan kanssa, josko hän alkaisi tällaisen gradutyön ohjaajaksi. Hyvän aiheen voi löytää myös valmiina, katso esimerkiksi seuraavia linkkejä (http://www.yle.fi/satumaa/gradupankki.html). 4. Ajankäyttö 4.1 Kuinka kauan gradun tekemiseen on hyvä varata aikaa? Gradun tekemiseen kuluva aika on hyvin yksilöllistä ja riippuu myös siitä, tekeekö gradua päätoimisesti vai muun toiminnan (muut opinnot, työ, perhe) ohessa. Puhtaasti matematiikkaa käyttäen gradu on opintoviikkoa, eli työtuntia. Neljässä kuukaudessa tosin ani harva saa graduaan tehdyksi. Ajatustyöhön ja asioitten kypsyttelyyn menee yllättävän paljon aikaa ennen kuin mitään konkreettista saa aikaan. Gradunteko ei ole pelkästään kirjoittamista, aikaa kuluu myös oikean kirjallisuuden etsimiseen, lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Ohjaajien kokemuksesta realistinen aika, jossa tutkielma valmistuu, on kolme lukukautta. Tosin määrätietoisesti työskennellen nopeimmat ovat selvinneet gradusta kahdessa lukukaudessakin. Joka tapauksessa parhaiten tutkielman tekeminen etenee, kun sille rauhoittaa aikaa muulta toiminnalta ja sen tekemiseen keskittyy intensiivisesti. Pitkän katkoksen jälkeen tutkielman tekemiseen on usein vaikea päästä kiinni, joten siinäkin mielessä intensiivinen gradun työstäminen on suositeltavaa. 4.2 Miksi aikataulu ja tutkimussuunnitelma kannattaa laatia? Jotta opintoviikon laajuisesta opintokokonaisuudesta ei tulisi elämäntyötä, kannattaa gradun suunnittelemiseen nähdä hieman vaivaa. Tutkimuksen suunnittelun merkitys on siinä, että se auttaa projektin (tutkimuksen teon) kokonaishallintaa, ajankäytön hallintaa, ja eri työvaiheet jäsentyvät paremmin. Koko gradua ei voi tehdä yhtä aikaa, vaan se syntyy pienissä paloissa. Kiintiöimällä työvaiheisiin käytettävän ajan työnteko ei jumitu niin helposti eikä yhden osa-alueen pohtimiseen kulu suhteettomasti aikaa. Vanha viisaus, hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, pitää 6

7 paikkaansa myös gradunteossa. (Ks. lisää Kultaiset graduvinkit 4.3 Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma? Tutkimussuunnitelma elää ja kehittyy tutkimuksen edetessä, kun saat lisää tietoa ja ymmärrystä aiheestasi. Hakala kuvaa, kuinka prosessin alkuvaiheessa tutkimuskohde on kuin sumuverhon takana, mutta tutkimussuunnitelman ja alustavan sisällysluettelon laadinnan avulla se terävöityy vähitellen. Ensi vaiheen tutkimussuunnitelma voi olla hyvin luonnoksenomainen ensimmäinen arvaus tutkimuksen kulusta. (Hakala 1999, ) Hyvä tutkimussuunnitelma auttaa paitsi tekijää itseään, kirkastaa tutkimuskohdetta myös ulkopuolisille. Alussa voi lähteä hahmottelemaan tutkimukselle yleisiä linjoja sen perusteella, mikä on sen hetkinen ymmärrys asiasta. Vähitellen suunnitelma sitten tarkentuu, ja valmiiseen tutkimussuunnitelmaan kootaan Hakalan mallin mukaan seuraavat asiat (noin neljä liuskaa tekstiä): 1. Tutkimuksen lähtökohdat (aihe eli mitä tutkitaan; tausta eli olosuhteet, joista aihe nousee; aiheen merkitys tieteellisenä tutkimuksena ja mahdollisesti yhteiskunnallisen käytännön kannalta) 2. Tutkimuksen tavoite (tutkimustehtävä esimerkiksi 1-3 selvänä kysymyksenä, tutkimustehtävän rajaus ja rajauksen perustelu) 3. Teoriatausta (kirjallisuuskatsaus, jossa esitetään lyhyt yhteenveto niistä tutkimuksista ja teorioista, jotka liittyvät tutkimustehtävään; käsitteelliset lähtökohdat ja keskeisten termien määrittely) 4. Menetelmät (millä menetelmillä tutkimustehtävät ovat ratkaistavissa, maininta mahdollisesta esitutkimuksesta) 5. Aineisto (miten aineisto kootaan; aineistonkeruun aikataulusuunnitelma; suunnitelma mahdollisista aineistonkeruun kustannuksista) 6. Tutkimuksen raportointi (julkaistaanko opinnäyte paperi- vai sähköisessä muodossa, tulosten luonne ja esitystapa, tulosten hyödynnettävyys, mahdolliset salassapitokysymykset) (Hakala 1999, 50-53; 238.) 4.4 Miten laatia aikataulu? Hakalan (1999, 61-63) mukaan ajankäytön suunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tutkimushanke koostuu karkeasti ottaen kolmesta ajallisesti melko lailla yhtä pitkästä vaiheesta: (1) suunnittelun, (2) aineiston hankinnan ja (3) yhtäjaksoisen kirjoittamisen vaiheesta. Tarkemmin ottaen Hakala (1999, 239) erottaa tutkielmasta seuraavat työvaiheet (kaikkiin tutkielmiin ei välttämättä kuulu kaikkia vaiheita): Aiheen valinta ja rajaus Sisällön suunnittelu (aihesuunnitelma ja tutkimussuunnitelma) Kirjallisuuden tavoittaminen, lukeminen, muistiinpanot Tutkimustehtävän täsmentäminen Teoriataustan laadinta Aineiston hankinta (luvat, haastattelut tms.) Menetelmien opiskelu, valinta, soveltaminen Tulokset (luokittelu, johtopäätökset) Kirjoittaminen Arviointi (oikoluku, esitarkastus, työn luovutus) Käytännössä tutkielman tekeminen on kuitenkin prosessi, jossa eri vaiheet kietoutuvat toisiinsa ja ovat ajallisestikin päällekkäisiä. Eri työvaiheiden ajankäyttö kannattaa silti suunnitella ihan konkreettisesti rajaamalla kalenterista niille tietty aika. Näin työskentelylle tulee jämäkkyyttä ja gradunteon kokonaishallinta paranee. Gradu ei ole enää yksi iso 15 7

8 opintoviikon kokoinen elefantti, joka pitäisi saada nujerrettua, vaan se on paloiteltu pienempiin osaprosesseihin. Ja tällaisia kolmen neljän opintoviikon kokoisia töitähän on harjoiteltu koko opiskeluaika! 5. Gradujen arviointi 5.1 Mihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota? Pro gradu tutkielmien lausuntolomakkeessa on 7 kriteeriä, joihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Arvioinneissa pyritään ottamaan huomioon myös erityyppisten tutkimusten erityispiirteitä. Arviointikriteerit ovat A) Tutkimuksen tausta: tutkimusaiheen, aikaisempien tutkimusten ja teorioiden tuntemus B) Viitekehyksen ja tutkimustehtävän hahmottaminen C) Aineiston valinta ja käyttö D) Menetelmien hallinta E) Analysointi ja tulosten esittely F) Tulosten tulkinta, johtopäätökset ja pohdinta G) Muodolliset seikat: esitystapa, lähteiden käyttö, kieliasu Miten nämä kriteerit todentuvat käytännössä? Kuudelta laitoksemme graduohjaajalta kysyttiin, mihin he kiinnittävät huomiota arvioidessaan tutkielmaa. Tässä koontia heidän haastatteluistaan: Arvioinnissa lähdetään siitä, että sellainen työ, jossa kaikki on kunnossa, on arvosanaltaan cum laude. Tutkielma on ehjä ja johdonmukainen kokonaisuus, tutkimustehtävä on hyvin rajattu ja tutkimustehtävään on vastattu. Cum laude tasolta alaspäin mentäessä työssä alkaa olla jotakin puutteita, ylöspäin mentäessä teoreettisessa mielessä tai empiirisen ratkaisun/analyysin suhteen on jotakin vähän parempaa. Magnassa tutkimustehtäviä voi olla useampia, käytetään alkukielisiä lähteitä ja asiaa käsitellään laajemmin, taustoja selvitellään enemmän. Yleensä korkeammissa arvosanoissa tutkimuksesta ilmenee itsenäinen, kriittinen ja luova tutkimusote. Samoin näkyy kyky jäsentää teoreettisesti laajoja asiakokonaisuuksia ja kyky toteuttaa käytännössä hankaliakin tutkimustehtäviä. Miten aihe ja tutkimustehtävä vaikuttavat arvosanaan? Tekijällä tulee olla näkemys siitä, minkä takia asiaa tulee tutkia ja mitä hän haluaa työltään. Tutkimustehtävän tulee olla harkittu, ettei tutkita vain jotakin vähän sieltä sun täältä. Aiheen rajaus ja tarkastelunäkökulman perusteleminen on siis tärkeää. Tutkimusaiheen mielekkyys: jos tekee tutkimuksen sellaiselta alueelta, joka on jotenkin ajankohtainen tai jolta ei ole tehty paljon tutkimusta, niin se on yleensä plussaa työlle. Se, millä tavalla tutkimus on tehty ja miten tekijä on pystynyt osoittamaan tutkimusaiheensa tärkeäksi, on kuitenkin ratkaisevaa. Laaja-alainen näkökulma ja monitieteinen tutkimusote ovat yleensä plussaa työlle. Miten lähteet vaikuttavat tutkielman arvosanaan? Tutkimusongelmat määräävät lähteiden valintaa. Tutkimusongelman ja teoreettiseen rakentelun kannalta keskeisiin ydinlähteisiin pitäisi päästä käsiksi, sillä huono ja aiheen kannalta epäolennainen lähdemateriaali johtaa huonoon tutkimukseen. Lähteiden valinta vaikuttaa ikään kuin piilotetusti, sillä oma tutkimus rakennetaan valittujen lähteiden pohjalta (tutkimuksen viitekehys). Jos tutkimusongelma on supisuomalainen, jolle ei ole vastaavuutta muualla maailmassa, niin kukaan ei tule kysymään ulkomaisten lähteiden perään. 8

9 Suurimmasta osasta aiheita on kuitenkin löydettävissä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, jota ei voi ohittaa. Akateemisessa opinnäytetyössä täytyy osata käyttää vieraskielistä (vähintään englannin ja ruotsin kielistä) lähdekirjallisuutta. Primäärilähteisiin pyrkiminen: korkeimmissa arvosanoissa edellytetään pelkästään alkuperäisten lähteiden käyttöä. Myös hyvä lähdekritiikki on plussaa työlle. Miten kieliasu vaikuttaa arvosanaan? Argumentaatioon kiinnitetään huomiota, eli miten opiskelija perustelee omat ratkaisunsa, metodologiset valintansa ja ylipäätään työn logiikan ja etenemisen. Kielen kautta punnitaan työn vakuuttavuus, määrätietoisuus ja tekijän oma ajatustyö. Johdonmukaisuus, selkeys ja luettavuus vaikuttavat arvosanaan. Työn pitää olla yhtenäinen kokonaisuus, se ei voi koostua vain irrallisista kappaleista. Kenen tahansa lukijan pitää saada tolkku lukemastaan gradusta. On tärkeää, että gradu on valmis eli se on viimeistelty huolella loppuun saakka. Lukeneisuutensa täytyy osoittaa, ei ainoastaan referoiden kirjallisuutta vaan siten, että käy dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä. Kirjoittamisessa on kyse itsensä ilmaisemisesta ja se riippuu mm. sanavarastosta. (akateemisen kirjoittamisen taito) Jos ei pysty ilmaisemaan itseään kielellisesti kunnolla, niin työkin jää köykäiseksi ja kapeaksi. Korkeimmissa arvosanoissa edellytetään luovaa ja syvällistä ilmaisua. Muuta arviointiin liittyen: Hyvässä tutkielmassa teoreettisen ja empiirisen aineiston välillä käydään keskustelua, ne eivät ole erillisiä osia. Sillä, kuinka laaja aineisto on, ei ole juurikaan vaikutusta (laadullisessa tutkimuksessa) arvosanaan. Aineiston laatu on tärkeämpää kuin määrä. Myöskään se, että tutkimusaineisto on kerätty ulkomailta, ei sinänsä tee aineistosta laadukasta. Yleiset arviointiperusteet ohjaavat arviointityötä, mutta myös opiskelijoiden on hyvä tietää ne. Niiden avulla opiskelija voi hahmottaa eri arvosanojen vaatimustasoja ja asettaa itsellensä tavoitteen. Hyväksyttäviä graduja on monentasoisia. Opiskelija voi pyrkiä tekemään loistavan tutkielman tai yhtä hyvin hän voi asettaa tavoitteekseen sen, että gradu on juuri ja juuri kelvollinen akateemiseksi opinnäytetyöksi. Jatkotutkimusta varten edellytetään, että pro gradu -tutkielman arvosana on vähintään cum laude. 5.2 Kuka arvosanasta päättää? Yksikön johtaja nimeää tutkielmalle tarkastajat, jona toimivat yleensä työn ohjaaja sekä hänestä riippumaton toinen tarkastaja. Tarkastajat antavat kirjallisen lausunnon tutkielmasta kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta. Tarkastajat voivat laatia joko yhteisen lausunnon tai molemmat omansa. Molempia tapoja käytetään. Tarkastajat tekevät yksikön neuvostolle esityksen tutkielman hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta tai hylkäämisestä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä ja arvosanasta tekee yksikön neuvosto kokouksessaan. Mikäli tarkastajien arvosanaehdotukset eroavat suuresti toisistaan tai arvosanaksi ehdotetaan eximiaa tai laudaturia, lopullinen päätöksenteko siirtyy yleensä seuraavaan kokoukseen, jotta myös muilla neuvoston jäsenillä on aikaa perehtyä tutkielmaan. 5.3 Arvosanat yksikössämme Hyväksytystä tutkielmasta annetaan arvosana approbatur (1), lubenter approbatur (1+), non sine laude approbatur (2-), cum laude approbatur (2), magna cum laude approbatur (2+), eximia cum laude approbatur (3-) tai laudatur (3). 9

10 6. Gradun kansittaminen ja palauttaminen 6.1 Montako kappaletta kansitetaan? Kun työ on tekijän mielestä valmis, se käsitellään graduseminaarissa, jossa 1-2 työlle määrättyä opiskelijaopponenttia antaa yksityiskohtaista palautetta siitä. Tämän jälkeen työ jätetään ohjaajalle esitarkastukseen, ja ohjaaja voi esittää vielä joitakin korjausehdotuksia työlle. Esitarkastus on siis viimeinen vaihe tutkielman ohjausprosessista. Kun ohjaaja on esitarkastuksen (ja sen jälkeen mahdollisesti tehtyjen korjausten jälkeen) antanut sinulle kansitusluvan, voit hakea opintotoimistosta vihreät A4-kokoiset pahvikannet (8 kpl). Lopullista, kaksinpuolin monistettua työtä toimitetaan (3) kolme kappaletta yksikön opintotoimistoon, joka toimittaa tutkielman arvioitavaksi. Huomaa, että vain yksi työ tulostetaan ATK-luokan tulostimella, loput monistetaan tulostin ei ole kopiokone! Tutkielmista kahden tulee olla nidottuja ja kolmannen irtolehtinä. Kansisivun ohjeet löytyy seuraavasta osoitteesta (http://wwwedu.oulu.fi/ktk/opas/gradukan.htm). 6.2 Maturiteetti eli kypsyysnäyte Pro gradu tutkielma voidaan hyväksyä vasta, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti kypsyysnäytteen. Kansitusluvan saatuasi voit myös ilmoittautua maturiteettiin. Maturiteettia varten ohjaaja antaa tutkielman aihepiiriin liittyen 2-3 aihetta, joista opiskelija valitsee yhden ja kirjoittaa siitä noin 4-sivuisen tieteellisluontoisen kirjoitelman. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa hyvää äidinkielen taitoa ja perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin. Sen tarkistaa kieliasun osalta kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja ja sisällön osalta tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen avulla voidaan tarkistaa tutkielman osa-alueiden hallintaa ja näyte voi rajatapauksissa vaikuttaa arvosanaan. Jos kypsyysnäyte hylätään, tarkastajat antavat opiskelijalle palautteen kirjoituksesta ennen ilmoittautumista uuteen kokeeseen. Kypsyysnäyte suoritetaan tavallisesti yleisenä tenttipäivänä. Kieli- ja muotovaatimukset kypsyysnäytteelle löytyvät opinto-oppaasta (http://wwwedu.oulu.fi/opas/2001/4luku.htm). 6.3 Aikataulu kypsyysnäytteen ja gradun arviointimenettelyssä Jos haluat saada tutkintotodistuksen tiettyyn päivämäärään mennessä, ota huomioon seuraavat seikat: Kypsyysnäytteen tarkistamiseen on varattava aikaa kolme viikkoa. Pro gradu tutkielman tarkastamiseen on varattava aikaa kuukausi. Tarkastajien lausunnot seuraavassa kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetuista tutkielmista sekä lopullisessa asussa olevat tutkielmat tulee olla yksikön kansliassa viimeistään viikkoa ennen kokousta. Tutkintotodistukset luovutetaan opiskelijoille jokaisen kuukauden toisena tiistaina järjestettävässä publiikissa. Todistus voidaan lähettää myös postitse, mikäli asiasta on etukäteen sovittu yksikön kanslian kanssa. Erityisestä syystä tutkintotodistus voidaan myös luovuttaa asianomaisen valtuuttamalle henkilölle. Huomaa, että ohjaaja/tarkastaja ei ole velvollinen antamaan opiskelijalle lupausta siitä, että tutkielma ehtii käsittelyyn muutaman päivän varoajalla. Lausunto tutkielmasta voidaan jättää myös pöydälle (lukuun ottamatta lukukauden viimeistä kokousta), jolloin tutkielman hyväksyminen siirtyy seuraavaan kokoukseen. Yksikön neuvoston kokouspäivät syksyllä 2002 ovat seuraavat: 27.8., 24.9., , ja

11 7. Gradun muotoseikat 7.1 Kuinka monta sivua gradussa pitää olla? Gradun laajuuden ratkaisee tutkimustehtävä(t). Tutkimustehtävään on vastattava riittävän syvästi ja perusteellisesti. Ohjeelliseksi sivumääräksi annetaan sivua (Hirsjärvi ym. 2002, 73), mutta tärkeintä on se, että tutkielma on ehyt ja joustava kokonaisuus. Raporttia ei pidä paisuttaa tarpeettomasti, vaan on pyrittävä tiiviiseen ilmaisumuotoon, jossa olennainen kiteytyy. Gradun laajuuteen tai arviointiin ei vaikuta se, tekeekö työn yksin vai parityönä. 7.2 Vaatimukset ulkoasulta Opinnäytetöiden rakenteesta tai muotoseikoista ei ole määrätty laitoksessamme muuta pakollista kuin se, että työ kopioidaan arkistointitilojen vähyyden vuoksi kaksipuolisena. Lisäksi kansisivun ja tiivistelmän laatimiseksi on viralliset pohjat ja ohjeet, joita on noudatettava. Kansisivun ohje + pohja (http://wwwedu.oulu.fi/ktk/opas/gradukan.htm) Tiivistelmäpohja (http://wwwedu.oulu.fi/ktk/opas/gradtiiv.doc) Tiivistelmän laatimisohje (http://wwwedu.oulu.fi/ktk/opas/tiivohj.htm) Muutoin tyyliseikat ovat ohjeellisia. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan viimeistelty. Työn muotoilussa tärkeää on johdonmukaisuus ja selkeys. Voit käyttää työssäsi seuraavia ohjeellisia arvoja: Sivun asetukset: Ylä- ja alamarginaali 2,5 cm Vasen marginaali 4 cm Oikea marginaali 1,5 cm Kirjasinkoko 12 Kirjasintyyppi Times New Roman tai Arial Riviväli 1,5 Sivunumerot keskelle ylös Rautalankaohjeita ulkoasun muotoiluun löytyy myös seuraavasta osoitteesta (http://wwedu.oulu.fi/vaka/ohjeita.htm). Mukana on myös tekstinkäsittelyohjeita. Viittaamisesta Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että tekstistä pitää aina käydä ilmi, mikä osa on omaa ajattelua ja mitkä ajatukset toisilta lainattuja. Suorien lainausten lisäksi myös tiivistävä referointi ja toisen tekstin omin sanoin sanominen on merkittävä lähdeviittein. Eri tieteenaloilla ja julkaisusarjoissa on omat lähdeviittauskäytänteensä. Laitoksellamme ei ole yhtä ainoaa oikeaa viittaustapaa, mutta valittua merkintätapaa on käytettävä johdonmukaisesti. Selkeä ja yksinkertainen sisäviittaustapa esitellään Hirsjärven ym. teoksessa Tutki ja kirjoita (2002, ). Ohjeet APA standardin mukaiseen lähdeviitteiden merkitsemiseen (APA = American Psychological Association), löytyvät osoitteesta (linkki) Myös alaviittaustekniikka on mahdollinen. Lähdeluettelon laadinnasta Otsikoksi annetaan lyhyesti Lähteet. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon välillä pitää olla tiukka vastaavuus. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut. 11

12 Hyvät ohjeet lähdeluettelon laadintaan löytyvät Hirsjärven ym. teoksesta Tutki ja kirjoita (2002, ). Samasta teoksesta löytyvät myös ohjeet kuvioiden, taulukoiden ja liitteiden käytöstä. 8. Muuta 8.1 Gradunteon ongelmakohtia Gradun tekeminen on prosessi, jonka aikana joutuu ratkaisemaan monia pienempiä ja suurempia ongelmia. Ei ole olemassa keittokirjaa, jossa olisi ratkaisut kaikkiin tutkimuksenteon ongelmiin - ongelmat kuuluvat opinnäytetyön luonteeseen. Gradu on ensimmäinen harjoitus tieteellisestä tutkimustyöstä. Ongelmien ratkaisemisen kautta työ sitten etenee, vaihe vaiheelta. Seuraavaan on kerätty suorina lainauksina opiskelijoiden kokemia ongelmakohtia gradunteon eri vaiheissa. Ne ehkä lohduttavat sinua, kun ajattelet omaa graduntekoasi - huomaat, että muutkin ovat kohdanneet samankaltaisia vaikeuksia gradua tehdessään. Ongelmat on jaoteltu neljään osa-alueeseen: "tutkimuksen teon yleiset ongelmat", "tekniset ongelmat", "ohjaukseen liittyvät ongelmat" sekä "projektin hallintaan liittyvät ongelmat". Lopussa on myös luetteloa siitä, mistä nämä graduntekijät ovat saaneet apua ongelmiinsa. Tutkimuksen teon (yleiset) ongelmat - alkuun pääseminen ja aiheen valinta - aiheen rajaaminen, tutkimusongelman muotoilu, kysymyksenasettelu - lähteiden lukeminen ja suuren tekstimäärän läpikäyminen, aiheeseen perehtyminen vaatii paljon työtä ennen kuin mitään näkyvää saa aikaan - disposition/sisällysluettelon laatiminen - tiedon etsintä, oikeiden lähteiden haku ja löytäminen - työvaiheiden selkiytyminen - tieteenteoreettiset ja epistemologiset kysymykset alussa - teoriapohjan rakentaminen, teoreettisten lähtökohtien hahmottaminen - lähestymistavan valitseminen - metodi, metodiikka - aineistonhankintamenetelmän valinta, aineiston analyysi ja luokittelu - empiirinen osio työläs - teorian ja empirian välinen yhteys - kokonaisuuden hahmottaminen, mitkä asiat työn kannalta merkityksellisiä, onko tutkimustulokset nyt sitten vastauksia tutkimuskysymyksiin - löytää työtä kuljettava punainen lanka, miten niveltää luvut yhteen joustavaksi kokonaisuudeksi - gradun paisuminen liian laajaksi, leviäminen käsiin - tieteellinen kirjoittaminen - tiivistelmän tekeminen Tekniset ongelmat - työtilan puute, tutkimushuoneita ei saa - kirjojen huono saatavuus, kaukolainat kalliita - nauhureiden ja aineiston purkulaitteitten (litterointi) huono saatavuus ja huono laatu - sopimuksen teko yrityksen kanssa - tutkittavia hakiessa ihmisiä ei tavoita, sopivia haastateltavia vaikea löytää - tutkimusluvan saaminen kesti kauan - tietokoneongelmat - SPSS-ohjelman käyttö 12

13 - kuvioiden siirtäminen ja muokkaaminen - koneiden kaatuilu Ohjaukseen liittyvät ongelmat - seminaari-istunnot turhauttavia ja hyödyttömiä - ohjauksen vähäisyys ja ohjaajan kiire: ei paneutumista ohjaukseen, ei aikaa työn lukemiseen ja palautteen antamiseen eikä opiskelijan tukemiseen - näkemyserot työstä ohjaajan kanssa - selkeiden ohjeiden puute - miten tehdään lähdeviittausmerkinnät ja muut muotoseikat - reunaehdot puuttuu: mitä graduryhmissä pitää ja tulee tehdä Projektin hallintaan liittyvät ongelmat - alkuvaiheessa kaikki tuntuu sekavalta, graduahdistus - oma saamattomuus: itsekuri ja itseltä vaatiminen työlästä - tukos kun työ ei etene - keskittymisvaikeudet - oma tietämättömyys asioista, tyhjä pää - yksinäisyys - motivaatio-ongelmat - kokonaisuuden hallinta, eri työvaiheet epäselviä - aikataulukysymykset - gradu osa isompaa projektia, oma aikataulu olisi eri kuin muun projektin - gradun tekemisen ja työn/muun opiskelun/perheen yhteensovittaminen ajallisesti - aikataulun yhteensovittaminen parin kanssa - muu ajanpuute, kiire - aikatauluttomuus, deadlinen puuttuminen Mistä apua? - ohjaaja - gradupari - graduseminaarin opiskelijatoverit, muut opiskelijakaverit - oma apu paras apu: oma sitkeys, yritys-erehdys menetelmä, kysyvä ei tieltä eksy - oppaat - kirjastonhoitajat - tutkimuskurssi - ulkopuolinen toimeksiantaja, jolle tekee gradua - muut tutut ja työkaverit 8.2 Jos gradu jää kesken Jos gradutyösi on jäänyt syystä tai toisesta kesken, kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä työsi ohjaajaan tai mikäli hän ei ole enää yksiköstä tavoitettavissa, johonkin muuhun yksikön graduohjaajaan. Myös maisterihautomosta voi saada yksilöllistä ohjausta keskeytyneen gradun loppuunsaattamiseksi. Maisterihautomo on keskeytyneiden opinnäytteiden loppuunohjausyksikkö, joka on toiminut Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutin alaisuudessa vuodesta Ohjaus tapahtuu pääasiassa sähköpostin välityksellä, myös joitakin kontaktipalavereita järjestetään. Hautomon ohjaustoiminta on opiskelijalähtöistä, yksilöllinen ohjaustapa sovitetaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivaksi. Maisterihautomon on perustanut Juha T. Hakala, lisätietoja saa osoitteesta (http://www.chydenius.fi/koulutus/tutkintoonjohtava/maisterihautomo.html). 8.3 Tutkijanhuoneen hakeminen Pääkirjastossa on 16 ja Snellmanian kirjastossa 25 tutkijanhuonetta tutkijoiden ja opinnäytetöitä tekevien opiskelijoiden käyttöön. Kaikissa tutkijanhuoneissa on internet- 13

14 yhteyksillä varustetut tietokoneet. Tutkijanhuoneita voi hakea neljäksi kuukaudeksi kerrallaan; hakemuslomakkeita, joihin tulee liittää ohjaajan suositus, saa Snellmanian kirjaston 2. kerroksesta ja pääkirjaston käsikirjaston (2.krs) neuvonnasta sekä kirjaston internet-sivuilta. Tutkijanhuoneiden käyttöhakemukset jätetään Snellmanian kirjastoon tai pääkirjaston käsikirjaston neuvontaan syyskaudeksi 1. syyskuuta mennessä, kevätkaudeksi 2. tammikuuta mennessä, kesäksi 2. toukokuuta mennessä. 8.4 Nauhureiden ja aineiston purkulaitteiden lainaaminen Haastattelujen tekemiseen sekä litterointiin voi laitokselta lainata nauhureita ja nauhojen purkulaitteita. Ne kannattaa varata ja niiden kunto tarkistaa etukäteen, jottei aineiston kerääminen epäonnistu ainakaan epäkuntoisten laitteiden vuoksi! Nauhureita voi tiedustella Erkki Haatajalta huoneesta KTK 197 ja purkulaitteita vahtimestareilta. 8.5 Tiedonhaku Kirjastojen henkilökunta koostuu tiedonhaun asiantuntijoista, joten heiltä kannattaa pyytää apua lähteiden etsinnässä ja tiedonhaussa, kuten tietokantojen käytössä. Kirjastoissa järjestetään lisäksi erityisesti opinnäytetyötä tekeville tarkoitettua tiedonhaun opetusta. Kannattaa seurata kirjastojen ilmoitustauluja tai kysyä tiedonhankinnan opetuksesta kirjaston virkailijoita. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokanta OULA (http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/oula.fi) Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo LINDA (http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/linda.fi) Kasvatustieteiden kansainvälinen tietokanta ERIC (http://ericir.syr.edu/eric/) 8.6 Linkkejä Verkossa olevat gradujen tiivistelmät (http://wwwedu.oulu.fi/opinnayt) Nyyti ry:n gradusivut (http://www.nyyti.fi/gradu/index.html) Muita verkossa olevia hyviä graduohjeita/oppaita (http://www.valt.helsinki.fi/yhis/polhis/opetus/opas-tutkielma.html#79) (http://www.valt.helsinki.fi/kfil/gradops) 8.7 Hyviä oppaita graduntekijälle Hakala, J. T Graduopas Melkein maisterin niksikirja. Tampere: Gaudeamus. Jos gradunteon aloittaminen tökkii tai olet jo aloittanut gradun tekemisen, mutta kamppailet epätoivon ja turhautumisen partaalla, niin tämä opas on juuri sinulle! Hauskasti ja rohkaisevasti kirjoitettu käytännönläheinen opas, jota voi suositella jokaiselle graduntekijälle. Hakala on graduohjauksen asiantuntija ja tietää mistä puhuu: hän pyörittää mm. Chydenius- Instituutin alaisuudessa toimivaa Maisterihautomoa (valtakunnallinen akateemisten opinnäytetöiden ohjausyksikkö). Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Vantaa: Kirjayhtymä. 14

15 Käsikirjatyyppinen, hyvä perusteos jokaiselle graduntekijälle. Kirjassa käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheita ja tieteellistä kirjoittamista. Kannattaa tutustua jo gradun suunnitteluvaiheessa, oppaasta saa vinkkejä aiheen valitsemiseen ja rajaamiseen. Erityisen paljon hyötyä teoksesta on kuitenkin kirjoittamisvaiheessa. Selkeä opas tutkielman muotoseikkoihin ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Eco, U Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. (italial. alkuteos 1977.) Suom. P. Mänttäri. Tampere: Vastapaino. Teos on kirjoitettu muihin kuin Suomen oloihin. Hyvän tutkimuksen tekemisen säännöt ovat kuitenkin kaikkialla samoja ja maailmankuulun italialaisen kulttuurintutkijan teos akateemisen opinnäytteen tekemisestä on saavuttanut suosiota Italian ulkopuolellakin. Kemppainen, T. & Latomaa, T Ensi askelia tieteen tiellä. Johdatus tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 80/1999. Huom! Teos löytyy myös verkkojulkaisuna: (http://herkules.oulu.fi/isbn x/) Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) Iso Gee Gradua ei jätetä. Tampere: Vastapaino. Teos sisältää opiskelijoiden tarinoita gradun tekemisestä, myös opettajat ja tutkijat kirjoittavat tutkielman tekemisen eri puolista, kuten tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ja gradun ohjaamisesta. Koskiaho, B Ohi, läpi ja reunojen yli. Tutkimuksenteon peruskysymyksiä. Helsinki: Painokaari. Teoksessa käsitellään tieteenfilosofisia ja metodologisia lähtökohtia yhteiskuntatieteissä. Päivänsalo, V. (toim.) Prosessia ja rautalankaa Gradun tekijän opas. Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen julkaisuja XIII. Helsinki: Yliopistopaino. Huom! Teos löytyy myös verkkojulkaisuna: (http://www.helsinki.fi/~steolww/oppimateriaalit/prosessi/pros raut.html) Valtaosan kirjasta ovat kirjoittaneet gradun tekijät itse ja se tekeekin oppaasta aidon gradun tekoa tarkastellaan ruohonjuuritasolta. Vaikka teos on systemaattisen teologian graduopas, se on silti käyttökelpoinen muidenkin alojen graduntekijöille. Ylijoki, O-H & Ahrio, L Gradu lähikuvassa. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 12/1995. Gradu lähikuvassa -tutkimusraportissa tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia tutkielman tekemisestä. Julkaisussa on myös tarinanäkökulma tutkielman tekemiseen, sisältäen "sankaritarinan", "tragedian", "arkitarinan" ja "pakkotyötarinan" gradun tekemisestä. Ohjausta, sen antia ja ongelmia sekä gradujen arviointia käsitellään myös. Hyvää luettavaa sekä opiskelijoille että ohjaajille. 9. Ohjaajien sivut 9.1 Selkeyttä ohjauskäytäntöihin Opinnäytetöiden ohjauskäytännöt yksikössämme osoittautuivat melkoisen kirjaviksi jo kuuden graduohjaajan haastattelun perusteella. Ohjauksessa ei näytä olevan mitään yhteisiä pelisääntöjä tai reunaehtoja, joita noudatettaisiin. Voidaan kysyä, ovatko sellaiset tarpeenkaan, mutta joka tapauksessa graduryhmien opiskelijoilta kerättyjen kyselyjen perusteella opiskelijat toivovat graduseminaareihin tiettyä jämäkkyyttä ja selkeyttä. Seminaarien alkaessa olisi hyvä käsitellä yhdessä (tehdä tiettäväksi) ohjauksen pelisäännöt. 15

16 Opiskelijat kaipaavat graduseminaareihin enemmän opetusta, keskustelua ja ohjausta tutkimuksen tekemisestä yleensä. Gradu on opiskelijoille ensimmäinen varsinainen työ, jossa harjoitellaan tieteellistä tutkimusta, ja useimmille tutkimusprosessin kulku ja sen eri vaiheet ovat aivan hämärän peitossa graduntekoa aloitettaessa. Opiskelijat ovat viestineet, että graduryhmässä ei ole käsitelty juuri lainkaan sitä, mitä gradun tekeminen on ja mitä gradussa pitää olla. Tosin kaikkien ryhmien kohdalla näin ei ole esimerkiksi yhdessä haastattelussa ohjaaja kertoi, että hän käyttää joka syksy viisi - kuusi istuntoa siihen, että käydään yhdessä läpi, mitä tutkimuksen tekeminen on. Opiskelijoita kannattaa neuvoa myös lukemaan hyviä graduoppaita, he eivät välttämättä itse hoksaa, kuinka paljon niistä voisi olla apua gradun tekemiselle. Yksi mahdollisuus käsitellä graduseminaarissa tutkimuksen tekemistä voisikin olla, että jokaisen opiskelijan pitäisi aluksi lukea joku graduopas, jonka jälkeen sitten ryhmässä yhdessä keskusteltaisiin lukemisen aikana heränneistä tutkimuksen tekemisen liittyvistä kysymyksistä. Jos tutkimusprosessin läpi käyminen kuitataan sillä, että opiskelijoita kehotetaan vain tutustumaan vanhoihin graduihin, jää anti kyllä melko köykäiseksi. Myös yksilöohjauksen pelisäännöt on hyvä tehdä selväksi opiskelijoille. Kaikki kuusi ohjaajaa kertoivat haastatteluissa, että he antavat opiskelijoille periaatteessa rajattomasti kahdenkeskistä ohjausta. Kuitenkaan kaikki opiskelijat eivät rohkene hakea riittävästi ohjausta: he kokevat, että ohjaaja on kiireinen ja hänellä on niin paljon muita tärkeitä tutkimuksia ja tekemisiä, ettei häntä viitsi häiritä. Asiaa ei auta, jos ohjaustilanteet todellisuudessa viestivät kiireestä: ohjaaja puhuu välillä puhelimassa tai on muuten kiireisen ja välinpitämättömän oloinen, eikä jaksa paneutua työhön kunnolla (esim. Ylijoki 1995). Opiskelijoita on syytä kehottaa sopimaan ohjausaika aina etukäteen, esimerkiksi sähköpostilla. Näin ohjaaja voi valita ohjausajan siten, että hänellä oikeasti on aikaa ja voimia pysähtyä opiskelijan työn äärelle. Opiskelijan on syytä valmistautua ohjaustilanteeseen omalta osaltaan, eli ohjaaja voi pyytää opiskelijaa miettimään valmiiksi asiat/kysymykset, joihin hän toivoo sillä kertaa ohjaajan kommentteja. Opiskelijalta kannattaa pyytää myös tulevaa ohjauskeskustelua varten kirjallinen selostus, sisällysluettelo, teksti tms., jotta ohjaustilanteesta tulisi mahdollisimman antoisa. Ohjaaminen tutkimuksen suunnitteluun ja ajankäytön suunnitteluun on myös yksikkömme graduryhmissä kovin kirjavaa laadultaan. Tutkimus- ja työsuunnitelman vaatiminen ei ole opiskelijoiden kiusaamista tai akateemisen vapauden riistoa (esim. Hakala 1996; 1999). Jos halutaan ohjata hyvään tutkimuksen tekemiseen, siihen kuuluu myös suunnittelutyön merkityksen korostaminen. Nykyinen työelämä on lähes jokaisessa työpaikassa enemmän tai vähemmän projektiluontoista, ja ammattitaitoon kuuluu olennaisena osana projektisuunnitelmien tekemisen taito. Projektit on myös kyettävä viemään läpi tietyssä aikataulussa. Näin ollen olisi kohtuullista, että opinnäytetyössä, joka on melkoisen laaja projekti sekin, ohjattaisiin kunnollisen suunnitelman ja aikataulun tekemiseen. Tutkimus- ja ajankäyttösuunnitelman merkitys on myös siinä, että gradunteon kokonaishallinta paranee ja työ valmistuu kohtuullisessa ajassa, kun se on suunnittelemalla pilkottu osaprosesseihin. Yliopiston rehtorien neuvoston ohjeissa (Opinnäytetöiden ohjauksen ja arvioinnin menettelytavat, raportti ) onkin korostettu, että opinnäyte tulisi olla mahdollista valmistaa ohjattuna ohjeajassa. Meidän yksikössä tuo ohjeaika on opintoviikkoa, mikä merkitsee noin 4-5 kuukauden kokonaistyöaikaa. Ilman perusteellista ja ohjattua työn suunnittelua tuohon ohjeaikaan on vaikea kenenkään graduntekijän yltää. 9.2 Hyvästä ohjauksesta 16

17 Gradu on opiskelijalle ensimmäinen työ, jossa hän harjoittelee tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta työlleen. Kalela (1994, 4-7) tuo esille, kuinka tutkielmanohjaus ei ole ainoastaan pedagoginen kysymys, vaan sillä on myös eettinen ulottuvuutensa. Ohjaajan tulee olla selvillä siitä, missä kysymyksissä vastuu ratkaisuista on hänen ja missä opiskelijan. Ohjaajan tehtävänä on tutkimustyön perusvalmiuksien välittäminen opiskelijalle, mutta myös opiskelijan ohjaaminen eettiseksi tutkimuksentekijäksi. (mt.) Erityisen tarpeellista ohjaus on Kalelan mukaan ensiksikin tutkimussuunnitelman laatimisen vaiheessa, jossa täsmennetään kysymyksenasettelu ja tehdään yksityiskohtainen työsuunnitelma. Opiskelija olisi saatava oivaltamaan sekä tutkimuksenteon tavoitteita koskevan realismin tärkeys että huolellisen suunnittelun välttämättömyys. Toinen vaihe, jossa ohjauksen merkitys korostuu, on aineiston analyysin vaihe. Opiskelijaa ei saisi jättää yksin aineistonsa kanssa, vaan asianmukaisen ohjauksen avulla ohjaajan tulisi varmistaa, että analyysi tapahtuu kysymyksenasettelun kannalta relevantilla tavalla. (Kalela 1994, 4-7.) Graduohjaus ei ole tarkoituksenmukaista silloin, jos se menee pilkunviilaukseksi. Opiskelijan tehtävä on muokata tutkielmansa kielellisesti moitteettomaksi. Ohjaajan tehtävänä ei ole myöskään ratkaista kaikkia ongelmia opiskelijan puolesta, vaan pikemminkin olla tukemassa opiskelijaa itsenäiseen ajatustyöhön. Opiskelija tarvitsee opinnäytetyönsä tekemiseen paljon tukea ja kannustusta, mutta hän on myös oikeutettu saamaan yksityiskohtaista palautetta työstään mikä on sisällöllisesti ja rakenteellisesti hyvin, mikä taas huonosti. Nyyti ry:n sivuille on koottu Opinnäytteen ohjaajan kymmenen käskyä (http://www.nyyti.fi/gradu/gkymmenenp.html), sekä ohessa on myös listattuna kirjallisuutta ohjauksen tueksi. 9.3 Kirjallisuutta ohjaajille Aittola, H. & Hakala, J. (toim.) Laatua opinnäytteen ohjaukseen näkökulmia tutkielmaopintoihin. Jyväskylän yliopisto: Chydenius-Instituutin tutkimuksia 2/1996. Hakala, J. T Opinnäyte ja sen ohjaaminen johdatus tutkimusprosessin hallintaan. Tampere: Gaudeamus. Hakala, J. (toim.) Pro gradu, sen ohjaus ja sen vaihtoehdot. Helsinki: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosasto. Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) Iso Gee Gradua ei jätetä. Jyväskylä: Gummerus. 10. Oppaassa käytetyt lähteet Hakala, J. T Opinnäyte ja sen ohjaaminen johdatus tutkimusprosessin hallintaan. Tampere: Gaudeamus. Hakala, J. T Graduopas Melkein maisterin niksikirja. Tampere: Gaudeamus. Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Vantaa: Kirjayhtymä. 17

18 Kalela, J Miltä osin ja missä tutkielmanteon vaiheessa ohjaus on oikeutettua? Teoksessa (toim.) Hakala, J. Pro gradu, sen ohjaus ja sen vaihtoehdot. Helsinki: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosasto. Opinnäytetöiden ohjauksen ja arvioinnin menettelytavat. Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston raportti yliopistojen tiedekunnille ja laitoksille (www.rectorscouncil.helsinki.fi) Ylijoki, O-H & Ahrio, L Gradu lähikuvassa. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 12/

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu 1 Valtiotieteellinen tiedekunta 25.4.2005 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 4.5.2005 Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Kansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Gradun arviointi. Arvostelulomake

Gradun arviointi. Arvostelulomake Gradun arviointi laudatur: harvinainen, lähes lisensiaantintyöntasoinen (5) eximia cum laude approbatur: uusia ja mielekkäitä tutkimustuloksia (4-5) magna cum laude approbatur: itsenäinen ja kriittinen

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen 1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Opinnäytetyö kasvuprosessina ammattiuralle Miten opinnäytetöitä voidaan edistää?

Opinnäytetyö kasvuprosessina ammattiuralle Miten opinnäytetöitä voidaan edistää? Opinnäytetyö kasvuprosessina ammattiuralle Miten opinnäytetöitä voidaan edistää? Merja Mäkelä, KyAMK, Energiatekniikka Lassi Salminen, KyAMK, Matematiikka Seppo Immonen, Pöyry Finland, Automaatio Agenda

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa?

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Päästä paperille Tiedekunnan tutkijakoulu 16.9.2005 Minna-Riitta Luukka Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Tiedeyhteisö elää julkaisuissa. Julkaisut ovat yhteisön vuorovaikutusta. Kirjoittaminen on

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Prosessi -produkti Opinnäyte prosessi p r o d u k t i aiheen valinta esitys Lopetus

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,

Lisätiedot

Ryhtiä työntekoon. Hanna Niemelä

Ryhtiä työntekoon. Hanna Niemelä Ryhtiä työntekoon Hanna Niemelä Alkuun pääseminen Opinnäytetyön tekeminen alkaa aiheen sopimisesta ohjaajan kanssa. Opinnäytetyön onnistumisen ensimmäinen edellytys on tutkimuskysymyksen määrittely ja

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari

TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Kauppatieteiden laitos OPINNÄYTETYÖOPAS. Koonnut Tero Montonen

Itä-Suomen yliopisto Kauppatieteiden laitos OPINNÄYTETYÖOPAS. Koonnut Tero Montonen Itä-Suomen yliopisto Kauppatieteiden laitos OPINNÄYTETYÖOPAS Koonnut Tero Montonen 1 JOHDANTO Tämä opas on koottu Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen opinnäytetyön tekijöille. Oppaan sisältö

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Teollisen muotoilun opinnäytetöiden arviointikriteerit

Teollisen muotoilun opinnäytetöiden arviointikriteerit Teollisen muotoilun opinnäytetöiden arviointikriteerit Taiteen kandidaatin (TaK-taso) opinnäytetyön arviointi Taiteen maisterin (TaM/MA-taso) produktiopohjaisen opinnäytetyön arviointi Taiteen maisterin

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen. Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin

CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen. Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin ongelmanratkaisuun Petri Niemi petri.niemi@lut.fi +358 50 322

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Ajankäytön suunnittelu opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015

Ajankäytön suunnittelu opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015 Ajankäytön suunnittelu opiskelussa SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015 Sisältö Ajankäytön suunnittelu Ajankäytön vinkkejä Esimerkkejä ajankäytön suunnitteluun Linkkejä 30.10.2015

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN DIPLOMITYÖOHJEET 24.11.2014

OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN DIPLOMITYÖOHJEET 24.11.2014 1 OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN DIPLOMITYÖOHJEET 24.11.2014 1. YLEISTÄ Diplomityö Julkinen opinnäyte Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva tutkimustyön luonteinen (taiteellinen tai

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot