GraduOpas 1. OPPAAN TARKOITUS... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GraduOpas 1. OPPAAN TARKOITUS... 2"

Transkriptio

1 GraduOpas 1. OPPAAN TARKOITUS GRADURYHMIEN TOIMINTA JA GRADUOHJAUS MILLOIN JA MITEN GRADURYHMIIN ILMOITTAUDUTAAN? MISSÄ VAIHEESSA OPINTOJA KANNATTAA MENNÄ GRADURYHMÄÄN? MILLAISIA GRADURYHMIÄ TIEDEKUNNASSAMME ON? MILLAISTA OHJAUSTA GRADUNTEKOON SAA? AIHEEN VALINTA MILLÄ PERUSTEELLA GRADUN AIHE KANNATTAA VALITA? HYVÄN AIHEEN KRITEERIT LYHYESTI MISTÄ IDEOITA AIHEESEEN? VAIHTOEHTOJA PERINTEISELLE GRADUNTEOLLE? TOIMEKSIANNOT / TILAUSTUTKIMUKSET AJANKÄYTTÖ KUINKA KAUAN GRADUN TEKEMISEEN ON HYVÄ VARATA AIKAA? MIKSI AIKATAULU JA TUTKIMUSSUUNNITELMA KANNATTAA LAATIA? MILLAINEN ON HYVÄ TUTKIMUSSUUNNITELMA? MITEN LAATIA AIKATAULU? GRADUJEN ARVIOINTI MIHIN ARVIOINNISSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA? KUKA ARVOSANASTA PÄÄTTÄÄ? ARVOSANAT YKSIKÖSSÄMME GRADUN KANSITTAMINEN JA PALAUTTAMINEN MONTAKO KAPPALETTA KANSITETAAN? MATURITEETTI ELI KYPSYYSNÄYTE AIKATAULU KYPSYYSNÄYTTEEN JA GRADUN ARVIOINTIMENETTELYSSÄ GRADUN MUOTOSEIKAT KUINKA MONTA SIVUA GRADUSSA PITÄÄ OLLA? VAATIMUKSET ULKOASULTA MUUTA GRADUNTEON ONGELMAKOHTIA JOS GRADU JÄÄ KESKEN TUTKIJANHUONEEN HAKEMINEN NAUHUREIDEN JA AINEISTON PURKULAITTEIDEN LAINAAMINEN TIEDONHAKU LINKKEJÄ HYVIÄ OPPAITA GRADUNTEKIJÄLLE OHJAAJIEN SIVUT SELKEYTTÄ OHJAUSKÄYTÄNTÖIHIN HYVÄSTÄ OHJAUKSESTA KIRJALLISUUTTA OHJAAJILLE OPPAASSA KÄYTETYT LÄHTEET... 17

2 1. Oppaan tarkoitus Gradu on syventäviin opintoihin kuuluva itsenäinen työ, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Gradun laajuus on yksikössämme 15 ov opettajankoulutuksessa ja 16 ov kasvatustieteiden koulutuksessa. Gradun voi tehdä joko yksin tai parityönä. Työssä tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tämä graduopas on koottu Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön tarpeisiin. Gradun tekemiseen liittyvät ohjeet, säännöt ja käytännöt ovat olleet hajallaan yksikössämme, nyt ne on pyritty kokoamaan yhteen selkeäksi paketiksi. Oppaan sisältö pohjautuu opiskelijoilta kerättyihin gradun tekemiseen liittyviin kysymyksiin sekä kuuden yksikkömme graduohjaajan haastatteluun. Lisäapua tutkielman tekemiseen opiskelija saa muualla tehdyistä hyvistä graduoppaista sekä linkeistä, joita on koottu tähän oppaaseen. Ohjaajille on koottu omat sivut ohjaustyön tueksi. Tarkoituksena on saada opiskelijoiden palaute ohjaajien korviin - graduryhmissä tehdyn kyselyn perusteella opiskelijat toivovat tiettyjä muutoksia ohjauksen laatuun. Hyvästä ohjauksesta on koottu joitakin ajatuksia, samoin ohjaukseen liittyvää kirjallisuutta ja linkkejä on listattu kiireisen ohjaajan työvälineeksi. Toivon mukaan tämä opas vähentää opiskelijoiden ikuisesti toistuvia kysymyksiä tutkielman teon käytännöistä, ja graduohjauksessa voitaisiin näin ollen keskittyä olennaiseen: opinnäytetöiden sisällön ja rakenteen sekä tutkimuksenteon oppimisen ohjaamiseen. Palautetta ja kehittämisideoita oppaan seuraavia versioita varten voi lähettää oppaan laatijalle sähköpostitse (iturtine@mail.student.oulu.fi). 2

3 2. Graduryhmien toiminta ja graduohjaus 2.1 Milloin ja miten graduryhmiin ilmoittaudutaan? Pääsääntö on se, että graduryhmiin ilmoittaudutaan syksyn alussa. Opettajankoulutuksessa ilmoittautuminen tapahtuu www-lomakkeella. (linkki tulossa) Kasvatustieteiden koulutuksessa opiskelijat hakeutuvat heille sopiviin ryhmiin lukukauden alussa. Joihinkin ryhmiin saattaa päästä mukaan myös keskellä vuotta, mikäli niissä on vielä tilaa. Tällöin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä ryhmän ohjaajaan ja tiedustella häneltä ryhmään pääsemisestä. 2.2 Missä vaiheessa opintoja kannattaa mennä graduryhmään? Sopiva aika aloittaa graduryhmässä vaihtelee opiskelijakohtaisesti riippuen mm. siitä, onko takana aikaisempia opintoja ja millaisella aikataululla opintoja on tekemässä. Gradun suunnittelu ja aiheen pohdinta kannattaa joka tapauksessa aloittaa jo opintojen alkuvaiheessa. Jos aikaisempia opintoja ei ole, sopiva aika mennä graduryhmään on yleensä opiskeluvuotena. Proseminaari tulisi tällöin olla tehtynä, syventävät tutkimuskurssit voivat ajoittua myös samanaikaisesti graduseminaarien kanssa. 2.3 Millaisia graduryhmiä tiedekunnassamme on? Graduseminaarit toimivat joko tietyn tematiikan (aihepiirin) tai lähestymistavan (metodin) ympärillä ohjaajasta riippuen. Ryhmät on esitelty seuraavilla sivuilla, joilta saa myös ohjaajien yhteystiedot ( Ryhmiin voi ilmoittautua koulutusohjelmasta riippumatta, jos niissä vain on tilaa. Ryhmän valinnassa kannattaa miettiä ensisijaisesti tutkielman aihepiiriä sekä myös lähestymistapaa, jolla gradunsa mahdollisesti tulee tekemään. On tärkeää, että myös ohjaaja on kiinnostunut aiheesta. Aihepiiriä tutkineelta tai aiheesta muuten kiinnostuneelta ohjaajalta kun saa parhaimmat neuvot työlleen. Mikäli sinulla ei ole vielä mitään tietoa aiheesta, kannattaa valita sellainen ryhmä, jonka aihepiiri on sinua edes jollain lailla kiinnostava. Voit siis mennä graduseminaariin mukaan, vaikka sinulla ei olisikaan vielä varmuutta siitä, mikä tutkielmasi aihe on. Ryhmän vaihtaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tunnet, ettet yksinkertaisesti saa graduasi valmistumaan siinä ryhmässä, jossa olet aloittanut. 2.4 Millaista ohjausta graduntekoon saa? Graduohjaus jakaantuu ryhmäohjaukseen sekä yksilöohjaukseen. Ryhmien toiminta vaihtelee ohjaajasta riippuen, mutta periaatteessa graduseminaareissa käydään läpi tutkielman (opinnäytetyön) tekemiseen liittyviä yleisiä seikkoja sekä keskustellaan kunkin opiskelijan tutkielmasta. Jokainen opiskelija esittelee omaa tutkielmaansa seminaarissa työn eri vaiheissa sekä opponoi ja osallistuu muiden töistä käytävään keskusteluun. Graduryhmät kokoontuvat noin kerran viikossa tai pari kolme kertaa kuukaudessa tilanteen ja tarpeen mukaan. Ne ovat ikään kuin graduntekijöiden yhteisiä ongelmanratkaisutilanteita. Graduseminaariin suositellaan osallistuttavan aktiivisesti vähintään kahden lukukauden ajan, mutta pääsääntönä on se, että ryhmässä ollaan niin kauan, kunnes oma gradu valmistuu. Käytännössä gradun tekeminen seminaareihin osallistumatta on melko vaikeaa. Jos elämäntilanne on kuitenkin sellainen, että osallistuminen on mahdotonta (esim. muutto toiselle paikkakunnalle kesken gradunteon), ohjausta työlle saa sähköpostitsekin. Tällaisissa erityistapauksissa ohjauksesta sovitaan erikseen oman ohjaajan kanssa. Graduseminaareihin osallistuminen hyödyttää monella tapaa graduntekijää. Ensinnäkin monille opiskelijoille alkuun pääseminen - aiheen löytäminen ja siihen sitoutuminen, näkökulman valinta - on melkeinpä vaikeinta graduprosessissa. Graduryhmässä saa vankan 3

4 pohjan työlleen. Seminaarissa saa palautetta, rakentavaa kritiikkiä, uusia ideoita ja hyviä neuvoja tutkielman eteenpäinviemiseksi. Graduryhmässä oppii myös toisten töistä: erilaiset työt tarjoavat laaja-alaisia näkökulmia ja niiden käsittely harjaannuttaa kriittiseen lukutapaan, mistä on hyötyä myös omaan työskentelyyn. Graduseminaarit rytmittävät omaa työskentelyä ja vahvistavat toisinaan horjuvaa itsekuria. Eikä sovi myöskään unohtaa graduseminaarien sosiaalista merkitystä: yhdessäolo muiden samassa veneessä olevien opiskelijoiden kanssa rohkaisee ja motivoi omaa työskentelyä. (Ks. esim. Ylijoki 1995, ) Kaikkien opiskelijoiden kokemukset graduseminaareista eivät ole yhtä aurinkoisia. Monien mielestä istuminen seminaareissa on turhauttavaa ja hyödytöntä omaa gradun tekoa ajatellen. Ryhmän ilmapiiri on huono eikä siinä uskalleta keskustella. Istuntojen onnistumisessa seminaarin vetäjä on eittämättä avainasemassa. Kuitenkin myös opiskelijat itse voivat vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin ja istuntojen sisältöön. Kannattaa rohkeasti esittää toiveitaan ja näkemyksiään siitä, millaisia asioita graduseminaareissa tulisi käsitellä ja miten! Graduseminaarien lisäksi tutkielman tekemiseen saa myös henkilökohtaista ohjausta, jonka määrä riippuu hyvin paljon opiskelijasta itsestään ja hänen tarpeistaan. Ohjaajat lukevat tutkielmaa sen eri vaiheissa sekä antavat opiskelijalle palautetta ja tukea työn tekemiseen. Ohjaajat vastaavat opiskelijan tutkielmaan liittyviin kysymyksiin myös sähköpostitse, joissakin graduryhmissä on käytössä verkko-oppimisympäristö. Opinnäytetyön tekeminen vaatii opiskelijalta kuitenkin ns. akateemisen kypsyyden osoittamista eli graduntekijän on kyettävä itsenäiseen päätöksentekoon ja tekemään asioita oma-aloitteisesti. Opiskelijalla on oikeus ohjaukseen, oikeus saada palautetta työstään. Opiskelijan on itse pidettävä kiinni tästä oikeudestaan. Jos saamansa ohjauksen kokee riittämättömäksi, kannattaa ohjaajan kanssa keskustella tästä asiasta. Yleensä ohjausta hakiessa olisi syytä muistaa seuraavat seikat: 1) Sovi ohjausaika etukäteen esimerkiksi sähköpostilla, 2) mieti valmiiksi selkeitä kysymyksiä, joihin odotat vastauksia. Kysymykset ja omat sen hetkiset ideat asiasta kannattaa laittaa paperille, jonka kanssa sitten menee ohjaustilanteeseen. Ohjaaja ei ole mikään holhooja, joka tekee päätökset ja ajatustyön graduntekijän puolesta. Gradu on itsenäinen työ. Kuitenkin sovittuihin ohjaustilanteisiin hyvin valmistautuneen opiskelijan on oikeus saada työlleen tukea ja palautetta. (Ks. myös Miten saada ohjaajasta hyöty irti? Ohjausta, ideoita ja tukea gradun tekemiseen voi toki hakea ohjaajan lisäksi muiltakin tiedekunnan henkilökunnasta löytyy monen alan asiantuntijoita. Eikä kannata unohtaa myöskään muita tuttavapiiriin kuuluvia alan ihmisiä ja käytännön työelämässä toimivia henkilöitä. Vertaistuki, eli toisten samasta aihepiiristä tai metodista kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa keskusteleminen, auttaa gradunteossa eteenpäin ja tekee prosessista hauskemman. Pääohjaajana opinnäytetyösi tekemisessä toimii kuitenkin oman graduryhmäsi ohjaaja. 3. Aiheen valinta 3.1 Millä perusteella gradun aihe kannattaa valita? Opinnäytetyön aihetta kannattaa alkaa pohdiskella jo aivan opintojen alkuvaiheessa, ensimmäisestä kurssista ja seminaarista lähtien. Näin parhaimmillaan lähes jokaisen kurssin pystyy hyödyntämään gradua ajatellen, eikä gradu jää irralliseksi ja ylitsepääsemättömäksi lopputyöksi, joka on väkisin punnerrettava paperien saamiseksi. Tärkeintä aiheenvalinnassa on se, että teet työn sellaisesta aiheesta, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Motivaatio ja kiinnostus aiheeseen on paras tae sille, että työ valmistuu kohtuullisessa ajassa ja gradun tekemisestä tulee sinulle mahdollisimman antoisa projekti. 4

5 Muita seikkoja, joita kannattaa miettiä aiheenvalinnassa, on se, että aiheella olisi jotakin yhtymäkohtia oikeaan, konkreettiseen työelämään. Näin saat gradusta mahdollisimman paljon hyötyä tulevaisuuden työhösi. Mieti aihetta siltä kannalta, miten saisit taitotietoa omaan ammatilliseen kasvuusi tai miltä alalta haluaisit kehittää asiantuntijuuttasi. (Ks. Hakala 1999, 22.) Opettajiksi opiskeleville tällaiset ammatillista kasvua tukevat aiheet voisivat olla esimerkiksi didaktisiin aiheisiin tai omaan opettaja-identiteettiin liittyviä. Muuksi kuin opettajiksi aikovien kannattaa myös miettiä graduaan työelämän kannalta, sillä hyvä opinnäytetyö voi parhaimmillaan olla suora osoitus ammattitaidosta, käyntikortti työelämään. 3.2 Hyvän aiheen kriteerit lyhyesti 1. Kiinnostaako aihe todella sinua? 2. Onko aihe sopiva tieteenalallesi? 3. Opettaako aiheen tutkiminen sinulle jotakin? 4. Onko aiheella yhteiskunnallista tai tieteensisäistä merkitystä? 5. Onko työllesi tiedossa sopiva ohjaaja? 6. Onko aihe toteutettavissa kohtuullisessa ajassa? 7. Onko aiheesta saatavissa tarpeeksi tietoa? 8. Onko aihe sellainen, että tutkimus on mahdollista toteuttaa, kun otetaan huomioon a) taloudelliset voimavarat b) tutkimuksen kohteeksi aiotut henkilöt c) tarvittavat erikoislaitteet tai muu kallis materiaali d) tarvittavat kirjastopalvelut 9. Onko aihe sellainen, että kykysi pääsevät esiin? 10. Voitko tutkimuksesi avulla lisätä tietoa tai ymmärrystä aiheesta? (Ks. lisää Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, ) 3.3 Mistä ideoita aiheeseen? Oma luovuus ja mielikuvitus kannattaa ottaa käyttöön aihetta pohdiskellessa. Raaka-ainetta ideoihin saa kirjallisuudesta lukemalla, seminaareista, kursseilta, harjoittelusta, työelämästä, seuraamalla tiedotusvälineitä sekä kahvipöytäkeskusteluista opiskelukavereiden ja tuttavien kanssa. Kannattaa miettiä ääneen, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja sitä kautta selkiyttää, olisiko tämä nyt se minun aiheeni. Aiheen valinta vaatii useimmilta pitempiaikaista prosessointia, useampia vaihtoehtoja on käytävä läpi, ennen kuin se oma aihe löytyy. Voi myös käydä tutkimassa kirjastossa aikaisemmin tehtyjä graduja ja sitä kautta hahmottaa, minkä tyyppisiä asioita oman tieteenalan opiskelijat ovat tutkineet. 3.4 Vaihtoehtoja perinteiselle gradunteolle? Perinteiselle gradunteolle ei ole vaihtoehtoja siinä mielessä, että tieteellisyys täytyy säilyttää ja olla tunnistettavissa työstä joka tapauksessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien olisi tehtävä juuri samanlainen opinnäytetyö. Tutkimusraportin rakenteen ei tarvitse välttämättä olla perinteinen siinä mielessä, että teoria, empiria, tulokset ja pohdinta esitetään erillisinä osina. Esimerkiksi ns. letti-malli on mahdollinen eli että teoreettinen ja empiirinen osa kulkevat rinta rinnan keskustellen toistensa kanssa. Tutkielman voi raportoida myös sähköisessä muodossa, esim. cd-rom. Toiminta- ja kehittämistutkimukset tarjoavat hieman erilaisen tavan tehdä tutkimusta. Näin voi tehdä vaikkapa käytännölliseen pedagogiikkaan liittyvää tutkimusta. Tutkimuksen lopputuotteena (empiirisenä osana) voi olla multimediaa, esim. cdrompun muodossa oleva opetuspaketti tms. Historiatutkimukset, esim. kouluhistoriikit Teoreettinen tutkimus: gradussa ei välttämättä tarvitse olla empiiristä osioita. Artikkeligradu 5

6 Tutkimusprojekti tietyn teeman ympärillä, jolloin useampi opiskelija sitoutuu tekemään tutkimusta tiettyyn teemaan liittyen ja sovitussa aikataulussa. Tällainen isompi tutkimusprojekti voisi kuulua ja näkyä laajemminkin. 3.5 Toimeksiannot / tilaustutkimukset Graduja tehdään myös yliopiston ulkopuolisten tahojen (yritysten, organisaatioiden tms.) tilauksesta, ns. toimeksiantona tai sitten osana jotakin isompaa projektia/hanketta. Näin voi saada työlleen rahoituksen tai jopa työpaikan itselleen. Omatoimisuus on tärkeää tällaista gradunteon muotoa suunnittelevalle; kannattaa seurata myös ilmoitustauluja, sieltä löytää joskus "graduntekijälle paikka" -ilmoituksia. Useimmissa tapauksissa gradu ja toimeksianto eivät kuitenkaan ole yksi ja sama työ, ja toimeksiannon "kääntäminen" tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttäväksi ei aina ole ongelmatonta. Toimeksiantajalla on omat odotukset ja vaatimukset siitä, mitä saa ja pitää tehdä, ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä itsenäinen ja kriittinen ote voi aiheuttaa ristiriitoja. (Vrt. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.) Toimeksiantojen aikataulu on usein hyvin tiukka ja rajattu, jolloin toimeksiannossa tehdyt ratkaisut eivät välttämättä ole kovin teoreettisesti perusteltuja, ja tämän vuoksi gradun kannalta voidaan saada heikko aineisto. Graduohjaajat eivät juuri näistä syistä johtuen ole kovin innokkaita ohjaamaan toimeksiantoja. Toki itseä kiinnostavaan toimeksiantoon kannattaa tarttua ja keskustella jonkun graduohjaajan kanssa, josko hän alkaisi tällaisen gradutyön ohjaajaksi. Hyvän aiheen voi löytää myös valmiina, katso esimerkiksi seuraavia linkkejä ( 4. Ajankäyttö 4.1 Kuinka kauan gradun tekemiseen on hyvä varata aikaa? Gradun tekemiseen kuluva aika on hyvin yksilöllistä ja riippuu myös siitä, tekeekö gradua päätoimisesti vai muun toiminnan (muut opinnot, työ, perhe) ohessa. Puhtaasti matematiikkaa käyttäen gradu on opintoviikkoa, eli työtuntia. Neljässä kuukaudessa tosin ani harva saa graduaan tehdyksi. Ajatustyöhön ja asioitten kypsyttelyyn menee yllättävän paljon aikaa ennen kuin mitään konkreettista saa aikaan. Gradunteko ei ole pelkästään kirjoittamista, aikaa kuluu myös oikean kirjallisuuden etsimiseen, lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Ohjaajien kokemuksesta realistinen aika, jossa tutkielma valmistuu, on kolme lukukautta. Tosin määrätietoisesti työskennellen nopeimmat ovat selvinneet gradusta kahdessa lukukaudessakin. Joka tapauksessa parhaiten tutkielman tekeminen etenee, kun sille rauhoittaa aikaa muulta toiminnalta ja sen tekemiseen keskittyy intensiivisesti. Pitkän katkoksen jälkeen tutkielman tekemiseen on usein vaikea päästä kiinni, joten siinäkin mielessä intensiivinen gradun työstäminen on suositeltavaa. 4.2 Miksi aikataulu ja tutkimussuunnitelma kannattaa laatia? Jotta opintoviikon laajuisesta opintokokonaisuudesta ei tulisi elämäntyötä, kannattaa gradun suunnittelemiseen nähdä hieman vaivaa. Tutkimuksen suunnittelun merkitys on siinä, että se auttaa projektin (tutkimuksen teon) kokonaishallintaa, ajankäytön hallintaa, ja eri työvaiheet jäsentyvät paremmin. Koko gradua ei voi tehdä yhtä aikaa, vaan se syntyy pienissä paloissa. Kiintiöimällä työvaiheisiin käytettävän ajan työnteko ei jumitu niin helposti eikä yhden osa-alueen pohtimiseen kulu suhteettomasti aikaa. Vanha viisaus, hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, pitää 6

7 paikkaansa myös gradunteossa. (Ks. lisää Kultaiset graduvinkit Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma? Tutkimussuunnitelma elää ja kehittyy tutkimuksen edetessä, kun saat lisää tietoa ja ymmärrystä aiheestasi. Hakala kuvaa, kuinka prosessin alkuvaiheessa tutkimuskohde on kuin sumuverhon takana, mutta tutkimussuunnitelman ja alustavan sisällysluettelon laadinnan avulla se terävöityy vähitellen. Ensi vaiheen tutkimussuunnitelma voi olla hyvin luonnoksenomainen ensimmäinen arvaus tutkimuksen kulusta. (Hakala 1999, ) Hyvä tutkimussuunnitelma auttaa paitsi tekijää itseään, kirkastaa tutkimuskohdetta myös ulkopuolisille. Alussa voi lähteä hahmottelemaan tutkimukselle yleisiä linjoja sen perusteella, mikä on sen hetkinen ymmärrys asiasta. Vähitellen suunnitelma sitten tarkentuu, ja valmiiseen tutkimussuunnitelmaan kootaan Hakalan mallin mukaan seuraavat asiat (noin neljä liuskaa tekstiä): 1. Tutkimuksen lähtökohdat (aihe eli mitä tutkitaan; tausta eli olosuhteet, joista aihe nousee; aiheen merkitys tieteellisenä tutkimuksena ja mahdollisesti yhteiskunnallisen käytännön kannalta) 2. Tutkimuksen tavoite (tutkimustehtävä esimerkiksi 1-3 selvänä kysymyksenä, tutkimustehtävän rajaus ja rajauksen perustelu) 3. Teoriatausta (kirjallisuuskatsaus, jossa esitetään lyhyt yhteenveto niistä tutkimuksista ja teorioista, jotka liittyvät tutkimustehtävään; käsitteelliset lähtökohdat ja keskeisten termien määrittely) 4. Menetelmät (millä menetelmillä tutkimustehtävät ovat ratkaistavissa, maininta mahdollisesta esitutkimuksesta) 5. Aineisto (miten aineisto kootaan; aineistonkeruun aikataulusuunnitelma; suunnitelma mahdollisista aineistonkeruun kustannuksista) 6. Tutkimuksen raportointi (julkaistaanko opinnäyte paperi- vai sähköisessä muodossa, tulosten luonne ja esitystapa, tulosten hyödynnettävyys, mahdolliset salassapitokysymykset) (Hakala 1999, 50-53; 238.) 4.4 Miten laatia aikataulu? Hakalan (1999, 61-63) mukaan ajankäytön suunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tutkimushanke koostuu karkeasti ottaen kolmesta ajallisesti melko lailla yhtä pitkästä vaiheesta: (1) suunnittelun, (2) aineiston hankinnan ja (3) yhtäjaksoisen kirjoittamisen vaiheesta. Tarkemmin ottaen Hakala (1999, 239) erottaa tutkielmasta seuraavat työvaiheet (kaikkiin tutkielmiin ei välttämättä kuulu kaikkia vaiheita): Aiheen valinta ja rajaus Sisällön suunnittelu (aihesuunnitelma ja tutkimussuunnitelma) Kirjallisuuden tavoittaminen, lukeminen, muistiinpanot Tutkimustehtävän täsmentäminen Teoriataustan laadinta Aineiston hankinta (luvat, haastattelut tms.) Menetelmien opiskelu, valinta, soveltaminen Tulokset (luokittelu, johtopäätökset) Kirjoittaminen Arviointi (oikoluku, esitarkastus, työn luovutus) Käytännössä tutkielman tekeminen on kuitenkin prosessi, jossa eri vaiheet kietoutuvat toisiinsa ja ovat ajallisestikin päällekkäisiä. Eri työvaiheiden ajankäyttö kannattaa silti suunnitella ihan konkreettisesti rajaamalla kalenterista niille tietty aika. Näin työskentelylle tulee jämäkkyyttä ja gradunteon kokonaishallinta paranee. Gradu ei ole enää yksi iso 15 7

8 opintoviikon kokoinen elefantti, joka pitäisi saada nujerrettua, vaan se on paloiteltu pienempiin osaprosesseihin. Ja tällaisia kolmen neljän opintoviikon kokoisia töitähän on harjoiteltu koko opiskeluaika! 5. Gradujen arviointi 5.1 Mihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota? Pro gradu tutkielmien lausuntolomakkeessa on 7 kriteeriä, joihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Arvioinneissa pyritään ottamaan huomioon myös erityyppisten tutkimusten erityispiirteitä. Arviointikriteerit ovat A) Tutkimuksen tausta: tutkimusaiheen, aikaisempien tutkimusten ja teorioiden tuntemus B) Viitekehyksen ja tutkimustehtävän hahmottaminen C) Aineiston valinta ja käyttö D) Menetelmien hallinta E) Analysointi ja tulosten esittely F) Tulosten tulkinta, johtopäätökset ja pohdinta G) Muodolliset seikat: esitystapa, lähteiden käyttö, kieliasu Miten nämä kriteerit todentuvat käytännössä? Kuudelta laitoksemme graduohjaajalta kysyttiin, mihin he kiinnittävät huomiota arvioidessaan tutkielmaa. Tässä koontia heidän haastatteluistaan: Arvioinnissa lähdetään siitä, että sellainen työ, jossa kaikki on kunnossa, on arvosanaltaan cum laude. Tutkielma on ehjä ja johdonmukainen kokonaisuus, tutkimustehtävä on hyvin rajattu ja tutkimustehtävään on vastattu. Cum laude tasolta alaspäin mentäessä työssä alkaa olla jotakin puutteita, ylöspäin mentäessä teoreettisessa mielessä tai empiirisen ratkaisun/analyysin suhteen on jotakin vähän parempaa. Magnassa tutkimustehtäviä voi olla useampia, käytetään alkukielisiä lähteitä ja asiaa käsitellään laajemmin, taustoja selvitellään enemmän. Yleensä korkeammissa arvosanoissa tutkimuksesta ilmenee itsenäinen, kriittinen ja luova tutkimusote. Samoin näkyy kyky jäsentää teoreettisesti laajoja asiakokonaisuuksia ja kyky toteuttaa käytännössä hankaliakin tutkimustehtäviä. Miten aihe ja tutkimustehtävä vaikuttavat arvosanaan? Tekijällä tulee olla näkemys siitä, minkä takia asiaa tulee tutkia ja mitä hän haluaa työltään. Tutkimustehtävän tulee olla harkittu, ettei tutkita vain jotakin vähän sieltä sun täältä. Aiheen rajaus ja tarkastelunäkökulman perusteleminen on siis tärkeää. Tutkimusaiheen mielekkyys: jos tekee tutkimuksen sellaiselta alueelta, joka on jotenkin ajankohtainen tai jolta ei ole tehty paljon tutkimusta, niin se on yleensä plussaa työlle. Se, millä tavalla tutkimus on tehty ja miten tekijä on pystynyt osoittamaan tutkimusaiheensa tärkeäksi, on kuitenkin ratkaisevaa. Laaja-alainen näkökulma ja monitieteinen tutkimusote ovat yleensä plussaa työlle. Miten lähteet vaikuttavat tutkielman arvosanaan? Tutkimusongelmat määräävät lähteiden valintaa. Tutkimusongelman ja teoreettiseen rakentelun kannalta keskeisiin ydinlähteisiin pitäisi päästä käsiksi, sillä huono ja aiheen kannalta epäolennainen lähdemateriaali johtaa huonoon tutkimukseen. Lähteiden valinta vaikuttaa ikään kuin piilotetusti, sillä oma tutkimus rakennetaan valittujen lähteiden pohjalta (tutkimuksen viitekehys). Jos tutkimusongelma on supisuomalainen, jolle ei ole vastaavuutta muualla maailmassa, niin kukaan ei tule kysymään ulkomaisten lähteiden perään. 8

9 Suurimmasta osasta aiheita on kuitenkin löydettävissä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, jota ei voi ohittaa. Akateemisessa opinnäytetyössä täytyy osata käyttää vieraskielistä (vähintään englannin ja ruotsin kielistä) lähdekirjallisuutta. Primäärilähteisiin pyrkiminen: korkeimmissa arvosanoissa edellytetään pelkästään alkuperäisten lähteiden käyttöä. Myös hyvä lähdekritiikki on plussaa työlle. Miten kieliasu vaikuttaa arvosanaan? Argumentaatioon kiinnitetään huomiota, eli miten opiskelija perustelee omat ratkaisunsa, metodologiset valintansa ja ylipäätään työn logiikan ja etenemisen. Kielen kautta punnitaan työn vakuuttavuus, määrätietoisuus ja tekijän oma ajatustyö. Johdonmukaisuus, selkeys ja luettavuus vaikuttavat arvosanaan. Työn pitää olla yhtenäinen kokonaisuus, se ei voi koostua vain irrallisista kappaleista. Kenen tahansa lukijan pitää saada tolkku lukemastaan gradusta. On tärkeää, että gradu on valmis eli se on viimeistelty huolella loppuun saakka. Lukeneisuutensa täytyy osoittaa, ei ainoastaan referoiden kirjallisuutta vaan siten, että käy dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä. Kirjoittamisessa on kyse itsensä ilmaisemisesta ja se riippuu mm. sanavarastosta. (akateemisen kirjoittamisen taito) Jos ei pysty ilmaisemaan itseään kielellisesti kunnolla, niin työkin jää köykäiseksi ja kapeaksi. Korkeimmissa arvosanoissa edellytetään luovaa ja syvällistä ilmaisua. Muuta arviointiin liittyen: Hyvässä tutkielmassa teoreettisen ja empiirisen aineiston välillä käydään keskustelua, ne eivät ole erillisiä osia. Sillä, kuinka laaja aineisto on, ei ole juurikaan vaikutusta (laadullisessa tutkimuksessa) arvosanaan. Aineiston laatu on tärkeämpää kuin määrä. Myöskään se, että tutkimusaineisto on kerätty ulkomailta, ei sinänsä tee aineistosta laadukasta. Yleiset arviointiperusteet ohjaavat arviointityötä, mutta myös opiskelijoiden on hyvä tietää ne. Niiden avulla opiskelija voi hahmottaa eri arvosanojen vaatimustasoja ja asettaa itsellensä tavoitteen. Hyväksyttäviä graduja on monentasoisia. Opiskelija voi pyrkiä tekemään loistavan tutkielman tai yhtä hyvin hän voi asettaa tavoitteekseen sen, että gradu on juuri ja juuri kelvollinen akateemiseksi opinnäytetyöksi. Jatkotutkimusta varten edellytetään, että pro gradu -tutkielman arvosana on vähintään cum laude. 5.2 Kuka arvosanasta päättää? Yksikön johtaja nimeää tutkielmalle tarkastajat, jona toimivat yleensä työn ohjaaja sekä hänestä riippumaton toinen tarkastaja. Tarkastajat antavat kirjallisen lausunnon tutkielmasta kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta. Tarkastajat voivat laatia joko yhteisen lausunnon tai molemmat omansa. Molempia tapoja käytetään. Tarkastajat tekevät yksikön neuvostolle esityksen tutkielman hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta tai hylkäämisestä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä ja arvosanasta tekee yksikön neuvosto kokouksessaan. Mikäli tarkastajien arvosanaehdotukset eroavat suuresti toisistaan tai arvosanaksi ehdotetaan eximiaa tai laudaturia, lopullinen päätöksenteko siirtyy yleensä seuraavaan kokoukseen, jotta myös muilla neuvoston jäsenillä on aikaa perehtyä tutkielmaan. 5.3 Arvosanat yksikössämme Hyväksytystä tutkielmasta annetaan arvosana approbatur (1), lubenter approbatur (1+), non sine laude approbatur (2-), cum laude approbatur (2), magna cum laude approbatur (2+), eximia cum laude approbatur (3-) tai laudatur (3). 9

10 6. Gradun kansittaminen ja palauttaminen 6.1 Montako kappaletta kansitetaan? Kun työ on tekijän mielestä valmis, se käsitellään graduseminaarissa, jossa 1-2 työlle määrättyä opiskelijaopponenttia antaa yksityiskohtaista palautetta siitä. Tämän jälkeen työ jätetään ohjaajalle esitarkastukseen, ja ohjaaja voi esittää vielä joitakin korjausehdotuksia työlle. Esitarkastus on siis viimeinen vaihe tutkielman ohjausprosessista. Kun ohjaaja on esitarkastuksen (ja sen jälkeen mahdollisesti tehtyjen korjausten jälkeen) antanut sinulle kansitusluvan, voit hakea opintotoimistosta vihreät A4-kokoiset pahvikannet (8 kpl). Lopullista, kaksinpuolin monistettua työtä toimitetaan (3) kolme kappaletta yksikön opintotoimistoon, joka toimittaa tutkielman arvioitavaksi. Huomaa, että vain yksi työ tulostetaan ATK-luokan tulostimella, loput monistetaan tulostin ei ole kopiokone! Tutkielmista kahden tulee olla nidottuja ja kolmannen irtolehtinä. Kansisivun ohjeet löytyy seuraavasta osoitteesta ( 6.2 Maturiteetti eli kypsyysnäyte Pro gradu tutkielma voidaan hyväksyä vasta, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti kypsyysnäytteen. Kansitusluvan saatuasi voit myös ilmoittautua maturiteettiin. Maturiteettia varten ohjaaja antaa tutkielman aihepiiriin liittyen 2-3 aihetta, joista opiskelija valitsee yhden ja kirjoittaa siitä noin 4-sivuisen tieteellisluontoisen kirjoitelman. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa hyvää äidinkielen taitoa ja perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin. Sen tarkistaa kieliasun osalta kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja ja sisällön osalta tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen avulla voidaan tarkistaa tutkielman osa-alueiden hallintaa ja näyte voi rajatapauksissa vaikuttaa arvosanaan. Jos kypsyysnäyte hylätään, tarkastajat antavat opiskelijalle palautteen kirjoituksesta ennen ilmoittautumista uuteen kokeeseen. Kypsyysnäyte suoritetaan tavallisesti yleisenä tenttipäivänä. Kieli- ja muotovaatimukset kypsyysnäytteelle löytyvät opinto-oppaasta ( 6.3 Aikataulu kypsyysnäytteen ja gradun arviointimenettelyssä Jos haluat saada tutkintotodistuksen tiettyyn päivämäärään mennessä, ota huomioon seuraavat seikat: Kypsyysnäytteen tarkistamiseen on varattava aikaa kolme viikkoa. Pro gradu tutkielman tarkastamiseen on varattava aikaa kuukausi. Tarkastajien lausunnot seuraavassa kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetuista tutkielmista sekä lopullisessa asussa olevat tutkielmat tulee olla yksikön kansliassa viimeistään viikkoa ennen kokousta. Tutkintotodistukset luovutetaan opiskelijoille jokaisen kuukauden toisena tiistaina järjestettävässä publiikissa. Todistus voidaan lähettää myös postitse, mikäli asiasta on etukäteen sovittu yksikön kanslian kanssa. Erityisestä syystä tutkintotodistus voidaan myös luovuttaa asianomaisen valtuuttamalle henkilölle. Huomaa, että ohjaaja/tarkastaja ei ole velvollinen antamaan opiskelijalle lupausta siitä, että tutkielma ehtii käsittelyyn muutaman päivän varoajalla. Lausunto tutkielmasta voidaan jättää myös pöydälle (lukuun ottamatta lukukauden viimeistä kokousta), jolloin tutkielman hyväksyminen siirtyy seuraavaan kokoukseen. Yksikön neuvoston kokouspäivät syksyllä 2002 ovat seuraavat: 27.8., 24.9., , ja

11 7. Gradun muotoseikat 7.1 Kuinka monta sivua gradussa pitää olla? Gradun laajuuden ratkaisee tutkimustehtävä(t). Tutkimustehtävään on vastattava riittävän syvästi ja perusteellisesti. Ohjeelliseksi sivumääräksi annetaan sivua (Hirsjärvi ym. 2002, 73), mutta tärkeintä on se, että tutkielma on ehyt ja joustava kokonaisuus. Raporttia ei pidä paisuttaa tarpeettomasti, vaan on pyrittävä tiiviiseen ilmaisumuotoon, jossa olennainen kiteytyy. Gradun laajuuteen tai arviointiin ei vaikuta se, tekeekö työn yksin vai parityönä. 7.2 Vaatimukset ulkoasulta Opinnäytetöiden rakenteesta tai muotoseikoista ei ole määrätty laitoksessamme muuta pakollista kuin se, että työ kopioidaan arkistointitilojen vähyyden vuoksi kaksipuolisena. Lisäksi kansisivun ja tiivistelmän laatimiseksi on viralliset pohjat ja ohjeet, joita on noudatettava. Kansisivun ohje + pohja ( Tiivistelmäpohja ( Tiivistelmän laatimisohje ( Muutoin tyyliseikat ovat ohjeellisia. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan viimeistelty. Työn muotoilussa tärkeää on johdonmukaisuus ja selkeys. Voit käyttää työssäsi seuraavia ohjeellisia arvoja: Sivun asetukset: Ylä- ja alamarginaali 2,5 cm Vasen marginaali 4 cm Oikea marginaali 1,5 cm Kirjasinkoko 12 Kirjasintyyppi Times New Roman tai Arial Riviväli 1,5 Sivunumerot keskelle ylös Rautalankaohjeita ulkoasun muotoiluun löytyy myös seuraavasta osoitteesta ( Mukana on myös tekstinkäsittelyohjeita. Viittaamisesta Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että tekstistä pitää aina käydä ilmi, mikä osa on omaa ajattelua ja mitkä ajatukset toisilta lainattuja. Suorien lainausten lisäksi myös tiivistävä referointi ja toisen tekstin omin sanoin sanominen on merkittävä lähdeviittein. Eri tieteenaloilla ja julkaisusarjoissa on omat lähdeviittauskäytänteensä. Laitoksellamme ei ole yhtä ainoaa oikeaa viittaustapaa, mutta valittua merkintätapaa on käytettävä johdonmukaisesti. Selkeä ja yksinkertainen sisäviittaustapa esitellään Hirsjärven ym. teoksessa Tutki ja kirjoita (2002, ). Ohjeet APA standardin mukaiseen lähdeviitteiden merkitsemiseen (APA = American Psychological Association), löytyvät osoitteesta (linkki) Myös alaviittaustekniikka on mahdollinen. Lähdeluettelon laadinnasta Otsikoksi annetaan lyhyesti Lähteet. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon välillä pitää olla tiukka vastaavuus. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut. 11

12 Hyvät ohjeet lähdeluettelon laadintaan löytyvät Hirsjärven ym. teoksesta Tutki ja kirjoita (2002, ). Samasta teoksesta löytyvät myös ohjeet kuvioiden, taulukoiden ja liitteiden käytöstä. 8. Muuta 8.1 Gradunteon ongelmakohtia Gradun tekeminen on prosessi, jonka aikana joutuu ratkaisemaan monia pienempiä ja suurempia ongelmia. Ei ole olemassa keittokirjaa, jossa olisi ratkaisut kaikkiin tutkimuksenteon ongelmiin - ongelmat kuuluvat opinnäytetyön luonteeseen. Gradu on ensimmäinen harjoitus tieteellisestä tutkimustyöstä. Ongelmien ratkaisemisen kautta työ sitten etenee, vaihe vaiheelta. Seuraavaan on kerätty suorina lainauksina opiskelijoiden kokemia ongelmakohtia gradunteon eri vaiheissa. Ne ehkä lohduttavat sinua, kun ajattelet omaa graduntekoasi - huomaat, että muutkin ovat kohdanneet samankaltaisia vaikeuksia gradua tehdessään. Ongelmat on jaoteltu neljään osa-alueeseen: "tutkimuksen teon yleiset ongelmat", "tekniset ongelmat", "ohjaukseen liittyvät ongelmat" sekä "projektin hallintaan liittyvät ongelmat". Lopussa on myös luetteloa siitä, mistä nämä graduntekijät ovat saaneet apua ongelmiinsa. Tutkimuksen teon (yleiset) ongelmat - alkuun pääseminen ja aiheen valinta - aiheen rajaaminen, tutkimusongelman muotoilu, kysymyksenasettelu - lähteiden lukeminen ja suuren tekstimäärän läpikäyminen, aiheeseen perehtyminen vaatii paljon työtä ennen kuin mitään näkyvää saa aikaan - disposition/sisällysluettelon laatiminen - tiedon etsintä, oikeiden lähteiden haku ja löytäminen - työvaiheiden selkiytyminen - tieteenteoreettiset ja epistemologiset kysymykset alussa - teoriapohjan rakentaminen, teoreettisten lähtökohtien hahmottaminen - lähestymistavan valitseminen - metodi, metodiikka - aineistonhankintamenetelmän valinta, aineiston analyysi ja luokittelu - empiirinen osio työläs - teorian ja empirian välinen yhteys - kokonaisuuden hahmottaminen, mitkä asiat työn kannalta merkityksellisiä, onko tutkimustulokset nyt sitten vastauksia tutkimuskysymyksiin - löytää työtä kuljettava punainen lanka, miten niveltää luvut yhteen joustavaksi kokonaisuudeksi - gradun paisuminen liian laajaksi, leviäminen käsiin - tieteellinen kirjoittaminen - tiivistelmän tekeminen Tekniset ongelmat - työtilan puute, tutkimushuoneita ei saa - kirjojen huono saatavuus, kaukolainat kalliita - nauhureiden ja aineiston purkulaitteitten (litterointi) huono saatavuus ja huono laatu - sopimuksen teko yrityksen kanssa - tutkittavia hakiessa ihmisiä ei tavoita, sopivia haastateltavia vaikea löytää - tutkimusluvan saaminen kesti kauan - tietokoneongelmat - SPSS-ohjelman käyttö 12

13 - kuvioiden siirtäminen ja muokkaaminen - koneiden kaatuilu Ohjaukseen liittyvät ongelmat - seminaari-istunnot turhauttavia ja hyödyttömiä - ohjauksen vähäisyys ja ohjaajan kiire: ei paneutumista ohjaukseen, ei aikaa työn lukemiseen ja palautteen antamiseen eikä opiskelijan tukemiseen - näkemyserot työstä ohjaajan kanssa - selkeiden ohjeiden puute - miten tehdään lähdeviittausmerkinnät ja muut muotoseikat - reunaehdot puuttuu: mitä graduryhmissä pitää ja tulee tehdä Projektin hallintaan liittyvät ongelmat - alkuvaiheessa kaikki tuntuu sekavalta, graduahdistus - oma saamattomuus: itsekuri ja itseltä vaatiminen työlästä - tukos kun työ ei etene - keskittymisvaikeudet - oma tietämättömyys asioista, tyhjä pää - yksinäisyys - motivaatio-ongelmat - kokonaisuuden hallinta, eri työvaiheet epäselviä - aikataulukysymykset - gradu osa isompaa projektia, oma aikataulu olisi eri kuin muun projektin - gradun tekemisen ja työn/muun opiskelun/perheen yhteensovittaminen ajallisesti - aikataulun yhteensovittaminen parin kanssa - muu ajanpuute, kiire - aikatauluttomuus, deadlinen puuttuminen Mistä apua? - ohjaaja - gradupari - graduseminaarin opiskelijatoverit, muut opiskelijakaverit - oma apu paras apu: oma sitkeys, yritys-erehdys menetelmä, kysyvä ei tieltä eksy - oppaat - kirjastonhoitajat - tutkimuskurssi - ulkopuolinen toimeksiantaja, jolle tekee gradua - muut tutut ja työkaverit 8.2 Jos gradu jää kesken Jos gradutyösi on jäänyt syystä tai toisesta kesken, kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä työsi ohjaajaan tai mikäli hän ei ole enää yksiköstä tavoitettavissa, johonkin muuhun yksikön graduohjaajaan. Myös maisterihautomosta voi saada yksilöllistä ohjausta keskeytyneen gradun loppuunsaattamiseksi. Maisterihautomo on keskeytyneiden opinnäytteiden loppuunohjausyksikkö, joka on toiminut Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutin alaisuudessa vuodesta Ohjaus tapahtuu pääasiassa sähköpostin välityksellä, myös joitakin kontaktipalavereita järjestetään. Hautomon ohjaustoiminta on opiskelijalähtöistä, yksilöllinen ohjaustapa sovitetaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivaksi. Maisterihautomon on perustanut Juha T. Hakala, lisätietoja saa osoitteesta ( 8.3 Tutkijanhuoneen hakeminen Pääkirjastossa on 16 ja Snellmanian kirjastossa 25 tutkijanhuonetta tutkijoiden ja opinnäytetöitä tekevien opiskelijoiden käyttöön. Kaikissa tutkijanhuoneissa on internet- 13

14 yhteyksillä varustetut tietokoneet. Tutkijanhuoneita voi hakea neljäksi kuukaudeksi kerrallaan; hakemuslomakkeita, joihin tulee liittää ohjaajan suositus, saa Snellmanian kirjaston 2. kerroksesta ja pääkirjaston käsikirjaston (2.krs) neuvonnasta sekä kirjaston internet-sivuilta. Tutkijanhuoneiden käyttöhakemukset jätetään Snellmanian kirjastoon tai pääkirjaston käsikirjaston neuvontaan syyskaudeksi 1. syyskuuta mennessä, kevätkaudeksi 2. tammikuuta mennessä, kesäksi 2. toukokuuta mennessä. 8.4 Nauhureiden ja aineiston purkulaitteiden lainaaminen Haastattelujen tekemiseen sekä litterointiin voi laitokselta lainata nauhureita ja nauhojen purkulaitteita. Ne kannattaa varata ja niiden kunto tarkistaa etukäteen, jottei aineiston kerääminen epäonnistu ainakaan epäkuntoisten laitteiden vuoksi! Nauhureita voi tiedustella Erkki Haatajalta huoneesta KTK 197 ja purkulaitteita vahtimestareilta. 8.5 Tiedonhaku Kirjastojen henkilökunta koostuu tiedonhaun asiantuntijoista, joten heiltä kannattaa pyytää apua lähteiden etsinnässä ja tiedonhaussa, kuten tietokantojen käytössä. Kirjastoissa järjestetään lisäksi erityisesti opinnäytetyötä tekeville tarkoitettua tiedonhaun opetusta. Kannattaa seurata kirjastojen ilmoitustauluja tai kysyä tiedonhankinnan opetuksesta kirjaston virkailijoita. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokanta OULA ( Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo LINDA ( Kasvatustieteiden kansainvälinen tietokanta ERIC ( 8.6 Linkkejä Verkossa olevat gradujen tiivistelmät ( Nyyti ry:n gradusivut ( Muita verkossa olevia hyviä graduohjeita/oppaita ( ( 8.7 Hyviä oppaita graduntekijälle Hakala, J. T Graduopas Melkein maisterin niksikirja. Tampere: Gaudeamus. Jos gradunteon aloittaminen tökkii tai olet jo aloittanut gradun tekemisen, mutta kamppailet epätoivon ja turhautumisen partaalla, niin tämä opas on juuri sinulle! Hauskasti ja rohkaisevasti kirjoitettu käytännönläheinen opas, jota voi suositella jokaiselle graduntekijälle. Hakala on graduohjauksen asiantuntija ja tietää mistä puhuu: hän pyörittää mm. Chydenius- Instituutin alaisuudessa toimivaa Maisterihautomoa (valtakunnallinen akateemisten opinnäytetöiden ohjausyksikkö). Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Vantaa: Kirjayhtymä. 14

15 Käsikirjatyyppinen, hyvä perusteos jokaiselle graduntekijälle. Kirjassa käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheita ja tieteellistä kirjoittamista. Kannattaa tutustua jo gradun suunnitteluvaiheessa, oppaasta saa vinkkejä aiheen valitsemiseen ja rajaamiseen. Erityisen paljon hyötyä teoksesta on kuitenkin kirjoittamisvaiheessa. Selkeä opas tutkielman muotoseikkoihin ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Eco, U Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. (italial. alkuteos 1977.) Suom. P. Mänttäri. Tampere: Vastapaino. Teos on kirjoitettu muihin kuin Suomen oloihin. Hyvän tutkimuksen tekemisen säännöt ovat kuitenkin kaikkialla samoja ja maailmankuulun italialaisen kulttuurintutkijan teos akateemisen opinnäytteen tekemisestä on saavuttanut suosiota Italian ulkopuolellakin. Kemppainen, T. & Latomaa, T Ensi askelia tieteen tiellä. Johdatus tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 80/1999. Huom! Teos löytyy myös verkkojulkaisuna: ( Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) Iso Gee Gradua ei jätetä. Tampere: Vastapaino. Teos sisältää opiskelijoiden tarinoita gradun tekemisestä, myös opettajat ja tutkijat kirjoittavat tutkielman tekemisen eri puolista, kuten tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ja gradun ohjaamisesta. Koskiaho, B Ohi, läpi ja reunojen yli. Tutkimuksenteon peruskysymyksiä. Helsinki: Painokaari. Teoksessa käsitellään tieteenfilosofisia ja metodologisia lähtökohtia yhteiskuntatieteissä. Päivänsalo, V. (toim.) Prosessia ja rautalankaa Gradun tekijän opas. Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen julkaisuja XIII. Helsinki: Yliopistopaino. Huom! Teos löytyy myös verkkojulkaisuna: ( raut.html) Valtaosan kirjasta ovat kirjoittaneet gradun tekijät itse ja se tekeekin oppaasta aidon gradun tekoa tarkastellaan ruohonjuuritasolta. Vaikka teos on systemaattisen teologian graduopas, se on silti käyttökelpoinen muidenkin alojen graduntekijöille. Ylijoki, O-H & Ahrio, L Gradu lähikuvassa. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 12/1995. Gradu lähikuvassa -tutkimusraportissa tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia tutkielman tekemisestä. Julkaisussa on myös tarinanäkökulma tutkielman tekemiseen, sisältäen "sankaritarinan", "tragedian", "arkitarinan" ja "pakkotyötarinan" gradun tekemisestä. Ohjausta, sen antia ja ongelmia sekä gradujen arviointia käsitellään myös. Hyvää luettavaa sekä opiskelijoille että ohjaajille. 9. Ohjaajien sivut 9.1 Selkeyttä ohjauskäytäntöihin Opinnäytetöiden ohjauskäytännöt yksikössämme osoittautuivat melkoisen kirjaviksi jo kuuden graduohjaajan haastattelun perusteella. Ohjauksessa ei näytä olevan mitään yhteisiä pelisääntöjä tai reunaehtoja, joita noudatettaisiin. Voidaan kysyä, ovatko sellaiset tarpeenkaan, mutta joka tapauksessa graduryhmien opiskelijoilta kerättyjen kyselyjen perusteella opiskelijat toivovat graduseminaareihin tiettyä jämäkkyyttä ja selkeyttä. Seminaarien alkaessa olisi hyvä käsitellä yhdessä (tehdä tiettäväksi) ohjauksen pelisäännöt. 15

16 Opiskelijat kaipaavat graduseminaareihin enemmän opetusta, keskustelua ja ohjausta tutkimuksen tekemisestä yleensä. Gradu on opiskelijoille ensimmäinen varsinainen työ, jossa harjoitellaan tieteellistä tutkimusta, ja useimmille tutkimusprosessin kulku ja sen eri vaiheet ovat aivan hämärän peitossa graduntekoa aloitettaessa. Opiskelijat ovat viestineet, että graduryhmässä ei ole käsitelty juuri lainkaan sitä, mitä gradun tekeminen on ja mitä gradussa pitää olla. Tosin kaikkien ryhmien kohdalla näin ei ole esimerkiksi yhdessä haastattelussa ohjaaja kertoi, että hän käyttää joka syksy viisi - kuusi istuntoa siihen, että käydään yhdessä läpi, mitä tutkimuksen tekeminen on. Opiskelijoita kannattaa neuvoa myös lukemaan hyviä graduoppaita, he eivät välttämättä itse hoksaa, kuinka paljon niistä voisi olla apua gradun tekemiselle. Yksi mahdollisuus käsitellä graduseminaarissa tutkimuksen tekemistä voisikin olla, että jokaisen opiskelijan pitäisi aluksi lukea joku graduopas, jonka jälkeen sitten ryhmässä yhdessä keskusteltaisiin lukemisen aikana heränneistä tutkimuksen tekemisen liittyvistä kysymyksistä. Jos tutkimusprosessin läpi käyminen kuitataan sillä, että opiskelijoita kehotetaan vain tutustumaan vanhoihin graduihin, jää anti kyllä melko köykäiseksi. Myös yksilöohjauksen pelisäännöt on hyvä tehdä selväksi opiskelijoille. Kaikki kuusi ohjaajaa kertoivat haastatteluissa, että he antavat opiskelijoille periaatteessa rajattomasti kahdenkeskistä ohjausta. Kuitenkaan kaikki opiskelijat eivät rohkene hakea riittävästi ohjausta: he kokevat, että ohjaaja on kiireinen ja hänellä on niin paljon muita tärkeitä tutkimuksia ja tekemisiä, ettei häntä viitsi häiritä. Asiaa ei auta, jos ohjaustilanteet todellisuudessa viestivät kiireestä: ohjaaja puhuu välillä puhelimassa tai on muuten kiireisen ja välinpitämättömän oloinen, eikä jaksa paneutua työhön kunnolla (esim. Ylijoki 1995). Opiskelijoita on syytä kehottaa sopimaan ohjausaika aina etukäteen, esimerkiksi sähköpostilla. Näin ohjaaja voi valita ohjausajan siten, että hänellä oikeasti on aikaa ja voimia pysähtyä opiskelijan työn äärelle. Opiskelijan on syytä valmistautua ohjaustilanteeseen omalta osaltaan, eli ohjaaja voi pyytää opiskelijaa miettimään valmiiksi asiat/kysymykset, joihin hän toivoo sillä kertaa ohjaajan kommentteja. Opiskelijalta kannattaa pyytää myös tulevaa ohjauskeskustelua varten kirjallinen selostus, sisällysluettelo, teksti tms., jotta ohjaustilanteesta tulisi mahdollisimman antoisa. Ohjaaminen tutkimuksen suunnitteluun ja ajankäytön suunnitteluun on myös yksikkömme graduryhmissä kovin kirjavaa laadultaan. Tutkimus- ja työsuunnitelman vaatiminen ei ole opiskelijoiden kiusaamista tai akateemisen vapauden riistoa (esim. Hakala 1996; 1999). Jos halutaan ohjata hyvään tutkimuksen tekemiseen, siihen kuuluu myös suunnittelutyön merkityksen korostaminen. Nykyinen työelämä on lähes jokaisessa työpaikassa enemmän tai vähemmän projektiluontoista, ja ammattitaitoon kuuluu olennaisena osana projektisuunnitelmien tekemisen taito. Projektit on myös kyettävä viemään läpi tietyssä aikataulussa. Näin ollen olisi kohtuullista, että opinnäytetyössä, joka on melkoisen laaja projekti sekin, ohjattaisiin kunnollisen suunnitelman ja aikataulun tekemiseen. Tutkimus- ja ajankäyttösuunnitelman merkitys on myös siinä, että gradunteon kokonaishallinta paranee ja työ valmistuu kohtuullisessa ajassa, kun se on suunnittelemalla pilkottu osaprosesseihin. Yliopiston rehtorien neuvoston ohjeissa (Opinnäytetöiden ohjauksen ja arvioinnin menettelytavat, raportti ) onkin korostettu, että opinnäyte tulisi olla mahdollista valmistaa ohjattuna ohjeajassa. Meidän yksikössä tuo ohjeaika on opintoviikkoa, mikä merkitsee noin 4-5 kuukauden kokonaistyöaikaa. Ilman perusteellista ja ohjattua työn suunnittelua tuohon ohjeaikaan on vaikea kenenkään graduntekijän yltää. 9.2 Hyvästä ohjauksesta 16

17 Gradu on opiskelijalle ensimmäinen työ, jossa hän harjoittelee tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta työlleen. Kalela (1994, 4-7) tuo esille, kuinka tutkielmanohjaus ei ole ainoastaan pedagoginen kysymys, vaan sillä on myös eettinen ulottuvuutensa. Ohjaajan tulee olla selvillä siitä, missä kysymyksissä vastuu ratkaisuista on hänen ja missä opiskelijan. Ohjaajan tehtävänä on tutkimustyön perusvalmiuksien välittäminen opiskelijalle, mutta myös opiskelijan ohjaaminen eettiseksi tutkimuksentekijäksi. (mt.) Erityisen tarpeellista ohjaus on Kalelan mukaan ensiksikin tutkimussuunnitelman laatimisen vaiheessa, jossa täsmennetään kysymyksenasettelu ja tehdään yksityiskohtainen työsuunnitelma. Opiskelija olisi saatava oivaltamaan sekä tutkimuksenteon tavoitteita koskevan realismin tärkeys että huolellisen suunnittelun välttämättömyys. Toinen vaihe, jossa ohjauksen merkitys korostuu, on aineiston analyysin vaihe. Opiskelijaa ei saisi jättää yksin aineistonsa kanssa, vaan asianmukaisen ohjauksen avulla ohjaajan tulisi varmistaa, että analyysi tapahtuu kysymyksenasettelun kannalta relevantilla tavalla. (Kalela 1994, 4-7.) Graduohjaus ei ole tarkoituksenmukaista silloin, jos se menee pilkunviilaukseksi. Opiskelijan tehtävä on muokata tutkielmansa kielellisesti moitteettomaksi. Ohjaajan tehtävänä ei ole myöskään ratkaista kaikkia ongelmia opiskelijan puolesta, vaan pikemminkin olla tukemassa opiskelijaa itsenäiseen ajatustyöhön. Opiskelija tarvitsee opinnäytetyönsä tekemiseen paljon tukea ja kannustusta, mutta hän on myös oikeutettu saamaan yksityiskohtaista palautetta työstään mikä on sisällöllisesti ja rakenteellisesti hyvin, mikä taas huonosti. Nyyti ry:n sivuille on koottu Opinnäytteen ohjaajan kymmenen käskyä ( sekä ohessa on myös listattuna kirjallisuutta ohjauksen tueksi. 9.3 Kirjallisuutta ohjaajille Aittola, H. & Hakala, J. (toim.) Laatua opinnäytteen ohjaukseen näkökulmia tutkielmaopintoihin. Jyväskylän yliopisto: Chydenius-Instituutin tutkimuksia 2/1996. Hakala, J. T Opinnäyte ja sen ohjaaminen johdatus tutkimusprosessin hallintaan. Tampere: Gaudeamus. Hakala, J. (toim.) Pro gradu, sen ohjaus ja sen vaihtoehdot. Helsinki: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosasto. Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) Iso Gee Gradua ei jätetä. Jyväskylä: Gummerus. 10. Oppaassa käytetyt lähteet Hakala, J. T Opinnäyte ja sen ohjaaminen johdatus tutkimusprosessin hallintaan. Tampere: Gaudeamus. Hakala, J. T Graduopas Melkein maisterin niksikirja. Tampere: Gaudeamus. Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Vantaa: Kirjayhtymä. 17

18 Kalela, J Miltä osin ja missä tutkielmanteon vaiheessa ohjaus on oikeutettua? Teoksessa (toim.) Hakala, J. Pro gradu, sen ohjaus ja sen vaihtoehdot. Helsinki: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosasto. Opinnäytetöiden ohjauksen ja arvioinnin menettelytavat. Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston raportti yliopistojen tiedekunnille ja laitoksille ( Ylijoki, O-H & Ahrio, L Gradu lähikuvassa. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 12/

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri Riikka Turtiainen Syksy 2008 S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri 3 op Sisältö: Opintopiirissä käsitellään vapaamuotoisesti osallistujien omiin opinnäytetöihin

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 1 Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tutkielmien arvosteluperusteet Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten normaalit opintojaksot eli asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN

Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN 2018-2019 PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN TUTKIMUSALUEET Suositellaan opinnäytetutkielmien sijoittumista Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Pikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09

Pikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Pikkugee Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Intoa Gradu on usein mielekkäin osa opiskeluja jälkikäteen mietittynä, vaikkei siltä gradua tehdessä tunnukaan varsinkin, jos aihe on jollain lailla antoisa Omaan

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

LUKUVUODEN PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN. Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos

LUKUVUODEN PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN. Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN 2019-2020 PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos Tutkimusalueet Suositellaan opinnäytetutkielman sijoittumista kasvatustieteiden tutkimuksen vahvuusalueille

Lisätiedot

Tietotekniikan opintojen aktivointi

Tietotekniikan opintojen aktivointi Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille

Lisätiedot

Tutkielmavuoden aloitus tiistaina pro gradu tutkielma

Tutkielmavuoden aloitus tiistaina pro gradu tutkielma Tutkielmavuoden aloitus tiistaina 6.9.2011 Kandidaatintutkielma ja pro gradu tutkielma Kandidaatintutkielma kyse itsenäisestä, yleensä ensimmäisestä tutkielmasta usein gradun esitutkimus hiukan normaalia

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu 1 Valtiotieteellinen tiedekunta 25.4.2005 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 4.5.2005 Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO. Nimi:

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO. Nimi: HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO Nimi: Opiskelijanumero: Päiväys: Opintojakson koodi Opintojakson nimi ja 1. lukuvuosi Kesäopinnot 1. 2. 3. 2. lukuvuosi opintopistemäärä 1. 2. 3. 4. 4. KANSATIETEEN

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella. Kandidaatintyöluennot (Ala kirjoittaa! -luentosarja)

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella. Kandidaatintyöluennot (Ala kirjoittaa! -luentosarja) 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Jarmo Tanskanen (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: kandidaatintyöluennot, yhteiset

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Syventävien opintojen opinnäytetyö

Syventävien opintojen opinnäytetyö Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin

Lisätiedot

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen

Lisätiedot

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen) YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö (1.8.2014 alkaen) Johdanto Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

VALINTAKOEOHJE, syksy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö

VALINTAKOEOHJE, syksy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö VALINTAKOEOHJE, syksy 2018 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö 1 SISÄLLYS YLEISTÄ VALINTAKOKEESTA... 2 Valintakokeen rakenne... 2 Valintakokeen osa A. Työelämälähtöisen

Lisätiedot

Filosofisen tiedekunnan syventävien opintojen opinnäytetöiden arviointi DP 270/2019

Filosofisen tiedekunnan syventävien opintojen opinnäytetöiden arviointi DP 270/2019 Filosofisen tiedekunnan syventävien opintojen opinnäytetöiden arviointi DP 270/2019 Tutkielman arviointikriteerit ovat seuraavat: Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa

eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa Kehittäjätiimi: Sosiaalityö: Helky Häkli & Sirpa Tapola-Tuohikumpu Erityispedagogiikka: Erja Kautto-Knape & Sanna Uotinen Aikuiskasvatustiede:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kandidaatin opinnäyteseminaari. Intro

Kandidaatin opinnäyteseminaari. Intro Kandidaatin opinnäyteseminaari Intro Seminaari? Seminaari on sarja kokoontumisia, joiden tarkoitus on tukea syksyllä alkavaa opinnäytteen suunnittelua ja keväällä toteutusta. Syksystä kevääseen kulkeva

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne

DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Maisteriopiskelijan infopaketti. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta

Maisteriopiskelijan infopaketti. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta Maisteriopiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta 27.8.2013 Maisterintutkinnon eri opintosuunnat 1. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/haku2012) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan

Lisätiedot