<+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "<+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$"

Transkriptio

1 <+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$ Helsingin kaupungin kuntajakoesitystä koskeva asia oli Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä kuulutettuna ja välisenä aikana. Sipoon kunta ilmoitti ko. asiasta virallisissa ilmoituslehdissä Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa Asiasta kuulutettiin myös Kuntalan ilmoitustaululla. Kunnan Internet-sivuilla oli tiedotteen lisäksi lääninhallituksen lähettämät asiakirjat, jotka olivat nähtävinä myös Sipoon kunnantoimistossa. Kunnanhallitukselle toimitettiin määräajan kuluessa huomautusta, joista Sipoon puolesta ry:n lomakkeelle kirjoitettua huomautusta ja 52 muuta huomautusta yksityishenkilöä oli allekirjoittanut huomautukset. Kuusi huomautusta oli yhdistysten ja seurakunnan lähettämiä (Sipoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Gemensamma kyrkorådet i Sibbo kyrkliga samfällighet, Svenska folkpartiets lokalavdelning i sydvästra Sibbo, Sibbo skärgårds öförening r.f., Sipoon puolesta ry För Sibbo r.f., Sibbo Fiskargillet r.f., Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f.). Kaikki huomautuksen jättäneet vastustavat rajansiirtoa. Muutamassa huomautuksessa ehdotetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja Helsingin esittämälle kuntajakomuutokselle. Huomautuksen jättäneet pitävät Helsingin kaupungin käyttäytymistä hyvin epädemokraattisena ja röyhkeänä. Heidän mielestään rajansiirtoesitys on ehdottomasti lainvastainen. Helsingin kaupunki ei voi perustella lisäalueen tarvetta rakennusmaan puutteella, koska Helsingissä on paljon rakentamattomia tai asuinalueiksi muutettavissa olevia alueita olemassa olevan infrastruktuurin läheisyydessä (raideliikenne yms.). Kaupunki aikoo ottaa haltuunsa puolet Sipoon saaristosta, vaikka sinne ei edes voi rakentaa lisää asuntoja. Huomautuksen jättäneet pelkäävät Helsingin kaupungin johdon julkisuuteen tuomia ajatuksia yksityisten maanomistajien maa-alueiden pakkolunastuksesta. He uskovat, että Sipoon kunnan talous romahtaisi ja että palvelut heikkenisivät sekä Etelä- ja Lounais-Sipoon alueella että muualla Sipoossa, jos alue liitettäisiin Helsinkiin. Sipoonkorpea ja luontoarvoja on suojeltava. Kestävän kehityksen vastaista toimintaa. Huomautuksen jättäneet uskovat, että Sipoon kunta pystyy paremmin kuin Helsingin kaupunki kehittämään Etelä- ja Lounais-Sipoon aluetta. Lisäksi Sipoon väestönkasvusuunnitelman mukaan asutus leviäisi tasaisemmin koko kunnan taajamiin eikä pelkästään eteläosaan. Pääkaupunkiseudun kuntien ja kehyskuntien yhteistyötä voitaisiin lisätä. 1

2 6, /(67$5<1/$$7,0$1+820$786/20$..((16,6b/7g Huomautuksen lähettäjät vastustavat kuntarajojen muutosta, koska - rajan siirto on kuntajakolain vastainen eikä paranna sipoolaisten elinolosuhteita (vallattavalla alueella peruspalveluiden tarjonta heikkenee, koska palvelut siirtyvät kauemmas Helsinkiin, jäljelle jäävä kunta olisi taloudellisesti elinkelvoton) - Helsingin kaupungin ylin johto on julkisesti ilmoittanut pakkolunastavansa yksityisiä alueita vallattavalla alueella raakamaan hinnalla. Tämä on kansalaisten oikeustajun vastainen toimi - Helsingin kaupunki veisi valtaosan kuntalaisten nykyisistä merellisistä virkistysalueista sekä ainoan kunnallisen merenranta-alueen - lounaisen Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tulisi Helsingin ilmoittamien visioiden mukaan muuttumaan ei-hyväksyttävällä tavalla, esim. rakentaminen tehokkuusluvulla 0,9 (tiheää kerrostaloaluetta), Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston esiintuomat visiot, kuten kaatopaikka, lentokenttä jne. 08,'(1+820$87867(16,6b/7g $VLDQNlVLWWHO\ - asiaa on valmisteltu salassa, Sipoon asukkaille ei ole tiedotettu - Helsingin kaupungin päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kun asiaa on käsitelty kiireellisenä - Sipoon kunnanvaltuusto vastustaa hanketta, joten asian pitäisi olla loppuunkäsitelty - lääninhallitus ja valtioneuvosto eivät saa käsitellä Helsingin kaupungin esitystä niin kauan kuin esitys ei ole saanut lainvoimaa (hallintolaki 20 ) - järjestäkää kansanäänestys. 'HPRNUDWLDMDODLOOLVHWSHUXVWHOXW - lainvastaista toimintaa - pakkolunastus on kuntajakolain vastainen toimi - kunnallisen itsemääräämisoikeuden vastainen eikä vahvista paikallista demokratiaa - Sipoon kunnan asukkaat eivät ole halukkaita luopumaan perustuslain 121 mukaisesta itsehallinto-oikeudestaan - osoittaa suurta ylimielisyyttä ja suoranaista halveksuntaa Sipoon kunnan asukkaiden demokraattisia oikeuksia kohtaan - sipoolaisina haluamme, että kuntaamme kehittävät meidän itsemme valitsemat luottamushenkilöt, ei toimintakulttuuriltaan maaseutukunnalle täysin vieras suurkaupunki - vastoin kuntalaisten etuja - Helsingin kaupungilla ja Sipoon kunnalla ei ole yhteistä maarajaa, joten vaatimus on kuntajakolain vastainen - Helsingin kaupunki ei ole esittänyt erityisen painavia syitä 2

3 - tämmöistä ei voi tapahtua demokraattisessa hyvinvointivaltiossa - lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli ja Sipoolla on sama oikeus kuin muilla kunnilla kaavoittaa omien rajojensa sisäpuolella. (OLQNHLQRMHQWRLPLQWDPDKGROOLVXXGHW - Sipoon suurin teollisuuslaitoskin on saatu viivattua liitosalueen sisälle - ei ole oikein, että Helsingin kaupunki toisaalta on mukana estämässä Sipoonkorven alueen yksityisten elinkeinojen kehittämistä ja toisaalta vaatii alueluovutuksia vedoten alueen kehittymättömyyteen - mikäli rajansiirron seurauksena elinkeinotoiminnan maapohja pakkolunastetaan raakamaana, se sekä huonontaa elinolosuhteita että vaikeuttaa elinkeinotoiminnan harjoittamista tiloilla - vaikeata jatkaa Sibbo Fiskargillet r.f:n ym. yhdistysten toimintaa Sipoon saaristossa - elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat ehkä, jos väkiluku kasvaa ja siten myös kauppojen asiakasmäärät lisääntyvät. Uudet ostokeskukset veisivät nykyisten kauppojen asiakkaat. Virkistyspalveluiden tarjoajien (hevostallien ym.) toiminta vaikeutuisi tiheän asutuksen takia. (OLQRORVXKWHHWMDHOlPlQODDWX - elinolosuhteet huononevat - elämänlaatu heikkenee - Sipoon kunta on rakenteeltaan yhtenäinen ja sen sosiaalinen verkosto kattaa koko kunnan alueen. Kunnan jakaminen hajottaa tämän verkoston ja siten lisää ihmisten vieraantumista, mistä seuraa sosiaalista levottomuutta. Tällä olisi negatiivinen vaikutus erityisesti nuorimpien sukupolvien elämänlaatuun - jos kunnan rajoja siirretään, muuttuvat samalla myös seurakuntien rajat. Sipoon seurakunnat menettävät jäseniä ja verotuloja, mikä vaikeuttaisi mahdollisuuksia ylläpitää hyvää palvelutasoa koko väestölle - Lounais-Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tuhoutuu. Tämä johtaa lukuisiin inhimillisiin tragedioihin, kun nykyiset asukkaat joutuvat etsimään uutta kotia muualta - sipoolaisilla on hyvin vahva kotiseututunne - aiheuttaisi vahinkoa sipoolaisten identiteetille ja yhteisöllisyyden tunteelle pitkäksi aikaa. +HOVLQJLQNDXSXQJLQPDDQNl\WW SROLWLLNND - Helsingin avoin ja brutaali ahneus ihmetyttää - Helsinki pyrkii saamaan hyviä veronmaksajia - Helsingin kaupungilla on omia rakentamattomia alueita. Lisäksi jo kaavoitetuilla alueilla on yksityisten omistamia rakentamattomia tontteja - Helsingin tulee tiivistää kaupunkirakennettaan - Helsingin johto on julkisesti ilmoittanut halunsa pakkolunastaa vaatimaltaan alueelta yksityisten maita raakamaan hinnalla. Se osoittaa röyhkeää välinpitämättömyyttä kansalaisten oikeustajua kohtaan - Helsinki on lukuisia kertoja vaatinut maa-alueita Sipoosta sekä asuntoja että häiriötä aiheuttavia laitoksia, kuten lentokenttää ja kaatopaikkoja, varten - Helsingillä on suuria rakentamattomia maatalousalueita esimerkiksi Viikissä, Tuomarinkartanossa ja Haltialassa. Maanviljelyn harjoittaminen metropolissa 3

4 on ironista. Nämä alueet voitaisiin ottaa asuinaluekäyttöön. - Helsingin kaupungin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta henkilölle Lounais-Sipooseen eivät ole hyväksyttäviä - Helsinki ei ole selvittänyt, onko ylipäätään mahdollista rakentaa asuntoja henkilölle Lounais-Sipooseen, jossa on monia maa-alueita, jotka eivät sovellu tehokkaaseen rakentamiseen - yksityisen maan pakkolunastus raakamaan hinnalla merkitsisi tulonmenetystä maata omistaville perheille ja vaikeuttaisi lasten mahdollisuuksia ostaa tonttimaata omakotitalon rakentamiseen, koska pakkolunastuksesta saatava korvaus on pieni - alueliitoksen pitäisi tuoda yhteistä hyvää molemmille osapuolille. Helsingin liitoshanke toisi sille mittavan hyödyn, mutta merkitsisi katastrofia Sipoolle..HVWlYlNHKLW\VMDDOXHSROLWLLNND - kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle - laajeneminen Sipooseen ei ole kestävän kehityksen mukaista - aluevaatimukset antaisivat onnistuessaan väärät mahdollisuudet koko Suomen isoille kunnille vaatia ympäristön alueita omaan käyttöönsä - pääkaupunkiseudun kunnissa ja kehyskunnissa on tehty riittävästi maavarauksia huomattavaa väestönkasvua varten. Suomen väestö alkaa lähitulevaisuudessa vähentyä, minkä vuoksi myös suuret muuttovirrat alkavat pian pienentyä. Muutto pääkaupunkiseudulle köyhdyttää muuta maata ja vaikeuttaa sen palvelutuotantoa - on järkevän yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen vastaista rakentaa uusia, suuria asuinalueita melko kauas Helsingin ydinkeskustasta, kun lähempänäkin on alueita, joilla on olemassa oleva infrastruktuuri (raideliikenne ym.) - ei ole kansallisen edun mukaista, että suuri osa Suomen väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta keskitetään pääkaupunkiseudulle - rajansiirto olisi parodia kestävästä kehityksestä. Ekologinen monimuotoisuus vaarantuu tehokkaan maankäytön, taloudellinen kestävyys liian nopean rakennusvauhdin ja sosiaalinen kestävyys liian suuren tulomuuton vuoksi - pakkoliitos palvelisi vain marginaalisesti pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolialueeksi - Helsingin seudulle tulisi useiden itsenäisten kuntien toimesta suunnitella monia keskuksia, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin täysin sietämättömiltä liikenneruuhkilta..xqwdmdsdoyhoxudnhqqhxxglvwxv - Sipoon tai sen osien mahdollinen liittäminen Helsinkiin on aivan eri kysymys kuin monet muut maassamme meneillään olevat kuntaliitossuunnitelmat. Sipoohan ei ole köyhä eikä kipeä. Se saattaa olla sitä vasta, jos ja kun Helsingille annetaan pala. Eihän missään muissakaan liitoskaavailuissa olla ottamassa naapurikunnista vain parhaita paloja. 4

5 /XRQQRQDUYRWMD\PSlULVW - Luonais-Sipoossa on ainutlaatuinen kulttuuri- ja luontomaisema. Alueella elää useita lajeja, joita ei juuri muualla Etelä-Suomessa tapaa. Eräät ovat äärimmäisen harvinaisia koko Suomessa - Helsingin suunnitelmat alueen nopeasta ja tiheästä asuttamisesta tuhoavat peruuttamattomasti luontoelinalueen sekä ainutlaatuisen metsän, Sipoonkorven - Sipoon uusmuttajat ovat muuttaneet Sipooseen juuri Sipoon tarjoaman rauhallisen ja vihreän elin- ja kasvuympäristön takia (pois Helsingistä) - Sipoonkorven kokonaisratkaisu tulisi tehdä yhteistyössä Vantaan kaupungin, Helsingin kaupungin, valtion ja Sipoon kunnan kesken - asutuksen lisääntyminen johtaa ympäristön lisääntyneeseen kuormitukseen ja huonompaan viihtyvyyteen liikenteen lisääntyessä huomattavasti - runsaasti alueita, mm. lintulahdet ja niitä ympyröivät rannikkoalueet, jotka eivät sovellu rakennusmaaksi. 3DOYHOXW - palvelut huononevat sekä Lounais-Sipoon että muun Sipoon alueilla - Söderkullan asema palveluiden eteläisenä keskuksena heikkenisi olennaisesti. Kaakkois-Sipoon palvelut siirtyisivät Nikkilään entistä kauemmas asutusta rannikosta ja saaristosta - Helsingin puolelle joutuvat sipoolaiset tulevat kunnasta, jossa on noin 40 % ruotsinkielisiä, kuntaan, jossa on vain 6 8 % ruotsinkielisiä, mikä selkeästi heikentää heidän asemaansa ja mahdollisuuksiansa vaalia ruotsinkielistä identiteettiään ja saada palveluja omalla äidinkielellään - Helsingin kaupunki ei pysty turvaamaan peruspalveluiden laatua maantieteellisen saavutettavuuden, äidinkielisten palveluiden ja ihmisläheisen menettelytavan suhteen. Sipoon kunta pystyy takaamaan päättäjien ja virkamiesten hyvän paikallistuntemuksen ja pystyy sen vuoksi ylläpitämään kuntalaisille parempaa elämänlaatua merkitseviä palveluja. 5DMDQVLLUWR - ehdotus Sipoon lounaisrajan siirtämisestä länteen - oma tontti on esitetty osittain Sipoon ja osittain Helsingin alueille kuuluvaksi - ennen kuin Sipooseen kosketaan, olisi Vantaan ja Helsingin liityttävä yhteen - rajansiirto vahvistaisi jo nyt itään painottunutta epätasapainoista kaupunkirakennetta epäterveellä tavalla - suunniteltu raja on täysin päätön ja todistaa täydellistä välinpitämättömyyttä asukkaita ja perinteitä kohtaan sekä täydellistä tietämättömyyttä paikallisista olosuhteista - rajansiirtoehdotus on kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle. Kuolinisku Sipoon kunnalle. 6DDULVWRMDPHUHQUDQWD - Sipoon saariston kaappaaminen ei helpota pääkaupunkiseudun rakentamispaineita - olemassa olevaa kylärakennetta ja Sipoon saariston asukkaita ei ole huomioitu lainkaan - ei elävää saaristoa ilman kiinteää asutusta, mutta se häviää, mikäli maa- 5

6 alueita pakkolunastetaan; myös vapaa-ajanasukkaiden palvelut heikkenevät, jos paikallisia pysyvästi asuvia yrittäjiä on vain manner-sipoossa - Sipoo menettäisi ainoan kunnallisen merenrantansa sekä satamansa. 6LSRRQNXQQDQPDDQNl\WW SROLWLLNND - Sipoon maankäyttöpolitiikka onnistunut säilyttämään omaleimaisen ja kauniin asuinympäristön ja säästänyt paljon vehreyttä ja luontoa kaikkien pääkaupunkilaisten ulottuville - Sipoon Itäsalmen alueen, Söderkullan ja Nikkilän rakentamista koskevilla suunnitelmilla saadaan aikaan huomattavasti viihtyisämpi miljöö kuin Helsingin suunnitelmilla uuden kaupunginosan rakentamisesta Lounais-Sipooseen ilman kulttuuri-identiteetin ja vuosisatojen kuluessa syntyneen kotiseututunteen kunnioittamista. Asutus levittäytyy suuremmalle alueelle, mikä ei tuhoa kulttuurimaisemaa samassa määrin - Sipoon kunnan väestönkasvuehdotus on liian optimistinen, koska talous ei kestä sitä - Sipoo pystyy itse parhaiten kehittämään Sipoota (rakennemalli V), rakentaminen jakaantuu tasaisemmin, jos Sipoo itse kehittää kuntaa, ja Sipoo turvaa paremmin sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet ja ottaa aktiivisesti vastaan uutta asukasta. 6LSRRQNXQQDQWRLPLQWDN\N\MDWDORXV - kunnan talous romahtaisi - kunnan veroprosenttia joudutaan korottamaan - kunnan organisaatio: rakennemuutoksia ja henkilöstövähennyksiä - Sipoon väkiluvun väheneminen asukkaaseen heikentäisi mahdollisuuksia toimia itsenäisenä kuntana. Tynkä-Sipoo ei enää täyttäisi puitelain asukkaan väestöpohjaa koskevia vaatimuksia, vaan sen olisi yhdistyttävä jonkin naapurikunnan tai joidenkin muiden naapurikuntien kanssa. Sipoon koko identiteetti murenee - kunnan toimintakyky heikkenisi - Sipoon kunnan kannalta kehitys ja terve kasvu rampautuu maa-alueen ja hyvien veronmaksajien kaappauksen vuoksi. 7RQWWLKLQQDW - vaikutus Sipoon puolelle jäävien tonttien arvoon on negatiivinen, jos veroprosentti nousee rajansiirron takia. Helsinkiin siirtyvä alue kasvattaisi suosiotaan, koska alueen veroprosentti säilyisi matalampana. Tonttihinnat nousisivat kaavoituksen ja lunastuksen kautta entisestään. Jos koko Sipoon kunnan alueet rakennettaisiin tasaisesti ottaen huomioon jo olemassa oleva infrastruktuuri ja se tosiasia, että tulevaisuuden metropolialueen keskusta tullee siirtymään Vantaalle lentokentän lähialueille, sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet voitaisiin turvata paremmin. <KWHLVW\ - kuntarajat eivät suunnittelua estä - Sipoon päätös liittyä Uudenmaan liittoon on viesti halukkuudesta ratkaista Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ongelmia tällä suurella foorumilla - suunnittelussa katsottava paljon laajempia kokonaisuuksia ainakin Porvoosta, Hyvinkäälle ja Lohjalle 6

7 - Sipoon kunta on vuosikausia harjoittanut yhteistyötä naapurikuntien kanssa - suunnittelua yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kesken. Husö-Ribbingö, vesialueet mukaan lukien, voitaisiin liittää Helsingin kaupunkiin - hyvällä yhteistyöllä voidaan turvata hyvät elinolosuhteet ja riittävästi asuntoja sekä Helsingille että Sipoolle. Mikäli yhteistyön tekeminen yli kuntarajojen on mahdotonta, on parempi yhdistää kaikki pääkaupunkiseudun kunnat yhdeksi uudeksi kunnaksi. 0XXWD - vaihtoehto 1: kasvattaa Sipoo kaupungiksi, vaihtoehto 2: liittää Sipooseen Itä-Helsingin ranta-alueet Kulosaaresta Vuosaareen, vaihtoehto 3: sitten kun Helsinki todella tarvitsee maat, hyvä alue olisi Sipoonkorpi (Sipoolle jäisi verotuksellisesti Sipoon elinkelpoisena pitävä rannikko) - ministeriö on nimennyt selvitysmiehen yksipuolisesti ja puolueellisesti. Selvitykselle laadittu aikataulu on liian tiukka eikä mahdollista asian perusteellista tutkimista - Immersby jakautuisi kahteen osaan, kuntaraja kulkisi jopa pihapiirien sekä useiden maa- ja metsätilojen halki ja kylän yhteismaat pirstoutuisivat. 7

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Vireilletulo: xx.xx.xxxx Versio: 11.6.2015, AK Anttila HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen likimääräinen

Lisätiedot

Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI

Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Khall 14.1.2013 36, liite nro 2 Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Haemme kuntarajan siirtoa

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia) Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa Verkko-osuuskunta n hallituksen puheenjohtaja Internet-operaattorin toimitusjohtaja lähes 10 vuotta Netplaza Oy, Talonetti Kokemusta Internet-teknologioista

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LAUSUNTO. 3llW NVHQYDOLWXVNHOSRLVXXVMDYDOLWXVRLNHXV

LAUSUNTO. 3llW NVHQYDOLWXVNHOSRLVXXVMDYDOLWXVRLNHXV LAUSUNTO Asianajaja Roger Wickholm on pyytänyt minulta oikeudellista asiantuntijalausuntoa asiassa, joka koskee Helsingin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 tekemää päätöstä tehdä esitys kuntajaon muuttamisesta

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 1 Kaartotie, kortteli 146 D:no 46/2015 Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Tervakosken taajaman eteläosassa, Kaartotien luoteispuolella.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I 10.4.2006. y h t e e n v e t o

V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I 10.4.2006. y h t e e n v e t o V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I 10.4.2006 y h t e e n v e t o S I P O O N K U N T A S I B B O KO M M U N Seminaarin avaus Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristiina Lyytikäinen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 124 25.03.2013. 124 Asianro 1519/10.00.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 124 25.03.2013. 124 Asianro 1519/10.00.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 124 Asianro 1519/10.00.02/2013 Maljalahden rantakerrostalotonttien tarjousten hyväksyminen ja esisopimusten tekeminen Kaupunkirakennelautakunta 20.3.2013 49: Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,

Lisätiedot