<+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$

Transkriptio

1 <+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$ Helsingin kaupungin kuntajakoesitystä koskeva asia oli Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä kuulutettuna ja välisenä aikana. Sipoon kunta ilmoitti ko. asiasta virallisissa ilmoituslehdissä Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa Asiasta kuulutettiin myös Kuntalan ilmoitustaululla. Kunnan Internet-sivuilla oli tiedotteen lisäksi lääninhallituksen lähettämät asiakirjat, jotka olivat nähtävinä myös Sipoon kunnantoimistossa. Kunnanhallitukselle toimitettiin määräajan kuluessa huomautusta, joista Sipoon puolesta ry:n lomakkeelle kirjoitettua huomautusta ja 52 muuta huomautusta yksityishenkilöä oli allekirjoittanut huomautukset. Kuusi huomautusta oli yhdistysten ja seurakunnan lähettämiä (Sipoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Gemensamma kyrkorådet i Sibbo kyrkliga samfällighet, Svenska folkpartiets lokalavdelning i sydvästra Sibbo, Sibbo skärgårds öförening r.f., Sipoon puolesta ry För Sibbo r.f., Sibbo Fiskargillet r.f., Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f.). Kaikki huomautuksen jättäneet vastustavat rajansiirtoa. Muutamassa huomautuksessa ehdotetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja Helsingin esittämälle kuntajakomuutokselle. Huomautuksen jättäneet pitävät Helsingin kaupungin käyttäytymistä hyvin epädemokraattisena ja röyhkeänä. Heidän mielestään rajansiirtoesitys on ehdottomasti lainvastainen. Helsingin kaupunki ei voi perustella lisäalueen tarvetta rakennusmaan puutteella, koska Helsingissä on paljon rakentamattomia tai asuinalueiksi muutettavissa olevia alueita olemassa olevan infrastruktuurin läheisyydessä (raideliikenne yms.). Kaupunki aikoo ottaa haltuunsa puolet Sipoon saaristosta, vaikka sinne ei edes voi rakentaa lisää asuntoja. Huomautuksen jättäneet pelkäävät Helsingin kaupungin johdon julkisuuteen tuomia ajatuksia yksityisten maanomistajien maa-alueiden pakkolunastuksesta. He uskovat, että Sipoon kunnan talous romahtaisi ja että palvelut heikkenisivät sekä Etelä- ja Lounais-Sipoon alueella että muualla Sipoossa, jos alue liitettäisiin Helsinkiin. Sipoonkorpea ja luontoarvoja on suojeltava. Kestävän kehityksen vastaista toimintaa. Huomautuksen jättäneet uskovat, että Sipoon kunta pystyy paremmin kuin Helsingin kaupunki kehittämään Etelä- ja Lounais-Sipoon aluetta. Lisäksi Sipoon väestönkasvusuunnitelman mukaan asutus leviäisi tasaisemmin koko kunnan taajamiin eikä pelkästään eteläosaan. Pääkaupunkiseudun kuntien ja kehyskuntien yhteistyötä voitaisiin lisätä. 1

2 6, /(67$5<1/$$7,0$1+820$786/20$..((16,6b/7g Huomautuksen lähettäjät vastustavat kuntarajojen muutosta, koska - rajan siirto on kuntajakolain vastainen eikä paranna sipoolaisten elinolosuhteita (vallattavalla alueella peruspalveluiden tarjonta heikkenee, koska palvelut siirtyvät kauemmas Helsinkiin, jäljelle jäävä kunta olisi taloudellisesti elinkelvoton) - Helsingin kaupungin ylin johto on julkisesti ilmoittanut pakkolunastavansa yksityisiä alueita vallattavalla alueella raakamaan hinnalla. Tämä on kansalaisten oikeustajun vastainen toimi - Helsingin kaupunki veisi valtaosan kuntalaisten nykyisistä merellisistä virkistysalueista sekä ainoan kunnallisen merenranta-alueen - lounaisen Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tulisi Helsingin ilmoittamien visioiden mukaan muuttumaan ei-hyväksyttävällä tavalla, esim. rakentaminen tehokkuusluvulla 0,9 (tiheää kerrostaloaluetta), Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston esiintuomat visiot, kuten kaatopaikka, lentokenttä jne. 08,'(1+820$87867(16,6b/7g $VLDQNlVLWWHO\ - asiaa on valmisteltu salassa, Sipoon asukkaille ei ole tiedotettu - Helsingin kaupungin päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kun asiaa on käsitelty kiireellisenä - Sipoon kunnanvaltuusto vastustaa hanketta, joten asian pitäisi olla loppuunkäsitelty - lääninhallitus ja valtioneuvosto eivät saa käsitellä Helsingin kaupungin esitystä niin kauan kuin esitys ei ole saanut lainvoimaa (hallintolaki 20 ) - järjestäkää kansanäänestys. 'HPRNUDWLDMDODLOOLVHWSHUXVWHOXW - lainvastaista toimintaa - pakkolunastus on kuntajakolain vastainen toimi - kunnallisen itsemääräämisoikeuden vastainen eikä vahvista paikallista demokratiaa - Sipoon kunnan asukkaat eivät ole halukkaita luopumaan perustuslain 121 mukaisesta itsehallinto-oikeudestaan - osoittaa suurta ylimielisyyttä ja suoranaista halveksuntaa Sipoon kunnan asukkaiden demokraattisia oikeuksia kohtaan - sipoolaisina haluamme, että kuntaamme kehittävät meidän itsemme valitsemat luottamushenkilöt, ei toimintakulttuuriltaan maaseutukunnalle täysin vieras suurkaupunki - vastoin kuntalaisten etuja - Helsingin kaupungilla ja Sipoon kunnalla ei ole yhteistä maarajaa, joten vaatimus on kuntajakolain vastainen - Helsingin kaupunki ei ole esittänyt erityisen painavia syitä 2

3 - tämmöistä ei voi tapahtua demokraattisessa hyvinvointivaltiossa - lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli ja Sipoolla on sama oikeus kuin muilla kunnilla kaavoittaa omien rajojensa sisäpuolella. (OLQNHLQRMHQWRLPLQWDPDKGROOLVXXGHW - Sipoon suurin teollisuuslaitoskin on saatu viivattua liitosalueen sisälle - ei ole oikein, että Helsingin kaupunki toisaalta on mukana estämässä Sipoonkorven alueen yksityisten elinkeinojen kehittämistä ja toisaalta vaatii alueluovutuksia vedoten alueen kehittymättömyyteen - mikäli rajansiirron seurauksena elinkeinotoiminnan maapohja pakkolunastetaan raakamaana, se sekä huonontaa elinolosuhteita että vaikeuttaa elinkeinotoiminnan harjoittamista tiloilla - vaikeata jatkaa Sibbo Fiskargillet r.f:n ym. yhdistysten toimintaa Sipoon saaristossa - elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat ehkä, jos väkiluku kasvaa ja siten myös kauppojen asiakasmäärät lisääntyvät. Uudet ostokeskukset veisivät nykyisten kauppojen asiakkaat. Virkistyspalveluiden tarjoajien (hevostallien ym.) toiminta vaikeutuisi tiheän asutuksen takia. (OLQRORVXKWHHWMDHOlPlQODDWX - elinolosuhteet huononevat - elämänlaatu heikkenee - Sipoon kunta on rakenteeltaan yhtenäinen ja sen sosiaalinen verkosto kattaa koko kunnan alueen. Kunnan jakaminen hajottaa tämän verkoston ja siten lisää ihmisten vieraantumista, mistä seuraa sosiaalista levottomuutta. Tällä olisi negatiivinen vaikutus erityisesti nuorimpien sukupolvien elämänlaatuun - jos kunnan rajoja siirretään, muuttuvat samalla myös seurakuntien rajat. Sipoon seurakunnat menettävät jäseniä ja verotuloja, mikä vaikeuttaisi mahdollisuuksia ylläpitää hyvää palvelutasoa koko väestölle - Lounais-Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tuhoutuu. Tämä johtaa lukuisiin inhimillisiin tragedioihin, kun nykyiset asukkaat joutuvat etsimään uutta kotia muualta - sipoolaisilla on hyvin vahva kotiseututunne - aiheuttaisi vahinkoa sipoolaisten identiteetille ja yhteisöllisyyden tunteelle pitkäksi aikaa. +HOVLQJLQNDXSXQJLQPDDQNl\WW SROLWLLNND - Helsingin avoin ja brutaali ahneus ihmetyttää - Helsinki pyrkii saamaan hyviä veronmaksajia - Helsingin kaupungilla on omia rakentamattomia alueita. Lisäksi jo kaavoitetuilla alueilla on yksityisten omistamia rakentamattomia tontteja - Helsingin tulee tiivistää kaupunkirakennettaan - Helsingin johto on julkisesti ilmoittanut halunsa pakkolunastaa vaatimaltaan alueelta yksityisten maita raakamaan hinnalla. Se osoittaa röyhkeää välinpitämättömyyttä kansalaisten oikeustajua kohtaan - Helsinki on lukuisia kertoja vaatinut maa-alueita Sipoosta sekä asuntoja että häiriötä aiheuttavia laitoksia, kuten lentokenttää ja kaatopaikkoja, varten - Helsingillä on suuria rakentamattomia maatalousalueita esimerkiksi Viikissä, Tuomarinkartanossa ja Haltialassa. Maanviljelyn harjoittaminen metropolissa 3

4 on ironista. Nämä alueet voitaisiin ottaa asuinaluekäyttöön. - Helsingin kaupungin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta henkilölle Lounais-Sipooseen eivät ole hyväksyttäviä - Helsinki ei ole selvittänyt, onko ylipäätään mahdollista rakentaa asuntoja henkilölle Lounais-Sipooseen, jossa on monia maa-alueita, jotka eivät sovellu tehokkaaseen rakentamiseen - yksityisen maan pakkolunastus raakamaan hinnalla merkitsisi tulonmenetystä maata omistaville perheille ja vaikeuttaisi lasten mahdollisuuksia ostaa tonttimaata omakotitalon rakentamiseen, koska pakkolunastuksesta saatava korvaus on pieni - alueliitoksen pitäisi tuoda yhteistä hyvää molemmille osapuolille. Helsingin liitoshanke toisi sille mittavan hyödyn, mutta merkitsisi katastrofia Sipoolle..HVWlYlNHKLW\VMDDOXHSROLWLLNND - kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle - laajeneminen Sipooseen ei ole kestävän kehityksen mukaista - aluevaatimukset antaisivat onnistuessaan väärät mahdollisuudet koko Suomen isoille kunnille vaatia ympäristön alueita omaan käyttöönsä - pääkaupunkiseudun kunnissa ja kehyskunnissa on tehty riittävästi maavarauksia huomattavaa väestönkasvua varten. Suomen väestö alkaa lähitulevaisuudessa vähentyä, minkä vuoksi myös suuret muuttovirrat alkavat pian pienentyä. Muutto pääkaupunkiseudulle köyhdyttää muuta maata ja vaikeuttaa sen palvelutuotantoa - on järkevän yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen vastaista rakentaa uusia, suuria asuinalueita melko kauas Helsingin ydinkeskustasta, kun lähempänäkin on alueita, joilla on olemassa oleva infrastruktuuri (raideliikenne ym.) - ei ole kansallisen edun mukaista, että suuri osa Suomen väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta keskitetään pääkaupunkiseudulle - rajansiirto olisi parodia kestävästä kehityksestä. Ekologinen monimuotoisuus vaarantuu tehokkaan maankäytön, taloudellinen kestävyys liian nopean rakennusvauhdin ja sosiaalinen kestävyys liian suuren tulomuuton vuoksi - pakkoliitos palvelisi vain marginaalisesti pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolialueeksi - Helsingin seudulle tulisi useiden itsenäisten kuntien toimesta suunnitella monia keskuksia, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin täysin sietämättömiltä liikenneruuhkilta..xqwdmdsdoyhoxudnhqqhxxglvwxv - Sipoon tai sen osien mahdollinen liittäminen Helsinkiin on aivan eri kysymys kuin monet muut maassamme meneillään olevat kuntaliitossuunnitelmat. Sipoohan ei ole köyhä eikä kipeä. Se saattaa olla sitä vasta, jos ja kun Helsingille annetaan pala. Eihän missään muissakaan liitoskaavailuissa olla ottamassa naapurikunnista vain parhaita paloja. 4

5 /XRQQRQDUYRWMD\PSlULVW - Luonais-Sipoossa on ainutlaatuinen kulttuuri- ja luontomaisema. Alueella elää useita lajeja, joita ei juuri muualla Etelä-Suomessa tapaa. Eräät ovat äärimmäisen harvinaisia koko Suomessa - Helsingin suunnitelmat alueen nopeasta ja tiheästä asuttamisesta tuhoavat peruuttamattomasti luontoelinalueen sekä ainutlaatuisen metsän, Sipoonkorven - Sipoon uusmuttajat ovat muuttaneet Sipooseen juuri Sipoon tarjoaman rauhallisen ja vihreän elin- ja kasvuympäristön takia (pois Helsingistä) - Sipoonkorven kokonaisratkaisu tulisi tehdä yhteistyössä Vantaan kaupungin, Helsingin kaupungin, valtion ja Sipoon kunnan kesken - asutuksen lisääntyminen johtaa ympäristön lisääntyneeseen kuormitukseen ja huonompaan viihtyvyyteen liikenteen lisääntyessä huomattavasti - runsaasti alueita, mm. lintulahdet ja niitä ympyröivät rannikkoalueet, jotka eivät sovellu rakennusmaaksi. 3DOYHOXW - palvelut huononevat sekä Lounais-Sipoon että muun Sipoon alueilla - Söderkullan asema palveluiden eteläisenä keskuksena heikkenisi olennaisesti. Kaakkois-Sipoon palvelut siirtyisivät Nikkilään entistä kauemmas asutusta rannikosta ja saaristosta - Helsingin puolelle joutuvat sipoolaiset tulevat kunnasta, jossa on noin 40 % ruotsinkielisiä, kuntaan, jossa on vain 6 8 % ruotsinkielisiä, mikä selkeästi heikentää heidän asemaansa ja mahdollisuuksiansa vaalia ruotsinkielistä identiteettiään ja saada palveluja omalla äidinkielellään - Helsingin kaupunki ei pysty turvaamaan peruspalveluiden laatua maantieteellisen saavutettavuuden, äidinkielisten palveluiden ja ihmisläheisen menettelytavan suhteen. Sipoon kunta pystyy takaamaan päättäjien ja virkamiesten hyvän paikallistuntemuksen ja pystyy sen vuoksi ylläpitämään kuntalaisille parempaa elämänlaatua merkitseviä palveluja. 5DMDQVLLUWR - ehdotus Sipoon lounaisrajan siirtämisestä länteen - oma tontti on esitetty osittain Sipoon ja osittain Helsingin alueille kuuluvaksi - ennen kuin Sipooseen kosketaan, olisi Vantaan ja Helsingin liityttävä yhteen - rajansiirto vahvistaisi jo nyt itään painottunutta epätasapainoista kaupunkirakennetta epäterveellä tavalla - suunniteltu raja on täysin päätön ja todistaa täydellistä välinpitämättömyyttä asukkaita ja perinteitä kohtaan sekä täydellistä tietämättömyyttä paikallisista olosuhteista - rajansiirtoehdotus on kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle. Kuolinisku Sipoon kunnalle. 6DDULVWRMDPHUHQUDQWD - Sipoon saariston kaappaaminen ei helpota pääkaupunkiseudun rakentamispaineita - olemassa olevaa kylärakennetta ja Sipoon saariston asukkaita ei ole huomioitu lainkaan - ei elävää saaristoa ilman kiinteää asutusta, mutta se häviää, mikäli maa- 5

6 alueita pakkolunastetaan; myös vapaa-ajanasukkaiden palvelut heikkenevät, jos paikallisia pysyvästi asuvia yrittäjiä on vain manner-sipoossa - Sipoo menettäisi ainoan kunnallisen merenrantansa sekä satamansa. 6LSRRQNXQQDQPDDQNl\WW SROLWLLNND - Sipoon maankäyttöpolitiikka onnistunut säilyttämään omaleimaisen ja kauniin asuinympäristön ja säästänyt paljon vehreyttä ja luontoa kaikkien pääkaupunkilaisten ulottuville - Sipoon Itäsalmen alueen, Söderkullan ja Nikkilän rakentamista koskevilla suunnitelmilla saadaan aikaan huomattavasti viihtyisämpi miljöö kuin Helsingin suunnitelmilla uuden kaupunginosan rakentamisesta Lounais-Sipooseen ilman kulttuuri-identiteetin ja vuosisatojen kuluessa syntyneen kotiseututunteen kunnioittamista. Asutus levittäytyy suuremmalle alueelle, mikä ei tuhoa kulttuurimaisemaa samassa määrin - Sipoon kunnan väestönkasvuehdotus on liian optimistinen, koska talous ei kestä sitä - Sipoo pystyy itse parhaiten kehittämään Sipoota (rakennemalli V), rakentaminen jakaantuu tasaisemmin, jos Sipoo itse kehittää kuntaa, ja Sipoo turvaa paremmin sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet ja ottaa aktiivisesti vastaan uutta asukasta. 6LSRRQNXQQDQWRLPLQWDN\N\MDWDORXV - kunnan talous romahtaisi - kunnan veroprosenttia joudutaan korottamaan - kunnan organisaatio: rakennemuutoksia ja henkilöstövähennyksiä - Sipoon väkiluvun väheneminen asukkaaseen heikentäisi mahdollisuuksia toimia itsenäisenä kuntana. Tynkä-Sipoo ei enää täyttäisi puitelain asukkaan väestöpohjaa koskevia vaatimuksia, vaan sen olisi yhdistyttävä jonkin naapurikunnan tai joidenkin muiden naapurikuntien kanssa. Sipoon koko identiteetti murenee - kunnan toimintakyky heikkenisi - Sipoon kunnan kannalta kehitys ja terve kasvu rampautuu maa-alueen ja hyvien veronmaksajien kaappauksen vuoksi. 7RQWWLKLQQDW - vaikutus Sipoon puolelle jäävien tonttien arvoon on negatiivinen, jos veroprosentti nousee rajansiirron takia. Helsinkiin siirtyvä alue kasvattaisi suosiotaan, koska alueen veroprosentti säilyisi matalampana. Tonttihinnat nousisivat kaavoituksen ja lunastuksen kautta entisestään. Jos koko Sipoon kunnan alueet rakennettaisiin tasaisesti ottaen huomioon jo olemassa oleva infrastruktuuri ja se tosiasia, että tulevaisuuden metropolialueen keskusta tullee siirtymään Vantaalle lentokentän lähialueille, sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet voitaisiin turvata paremmin. <KWHLVW\ - kuntarajat eivät suunnittelua estä - Sipoon päätös liittyä Uudenmaan liittoon on viesti halukkuudesta ratkaista Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ongelmia tällä suurella foorumilla - suunnittelussa katsottava paljon laajempia kokonaisuuksia ainakin Porvoosta, Hyvinkäälle ja Lohjalle 6

7 - Sipoon kunta on vuosikausia harjoittanut yhteistyötä naapurikuntien kanssa - suunnittelua yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kesken. Husö-Ribbingö, vesialueet mukaan lukien, voitaisiin liittää Helsingin kaupunkiin - hyvällä yhteistyöllä voidaan turvata hyvät elinolosuhteet ja riittävästi asuntoja sekä Helsingille että Sipoolle. Mikäli yhteistyön tekeminen yli kuntarajojen on mahdotonta, on parempi yhdistää kaikki pääkaupunkiseudun kunnat yhdeksi uudeksi kunnaksi. 0XXWD - vaihtoehto 1: kasvattaa Sipoo kaupungiksi, vaihtoehto 2: liittää Sipooseen Itä-Helsingin ranta-alueet Kulosaaresta Vuosaareen, vaihtoehto 3: sitten kun Helsinki todella tarvitsee maat, hyvä alue olisi Sipoonkorpi (Sipoolle jäisi verotuksellisesti Sipoon elinkelpoisena pitävä rannikko) - ministeriö on nimennyt selvitysmiehen yksipuolisesti ja puolueellisesti. Selvitykselle laadittu aikataulu on liian tiukka eikä mahdollista asian perusteellista tutkimista - Immersby jakautuisi kahteen osaan, kuntaraja kulkisi jopa pihapiirien sekä useiden maa- ja metsätilojen halki ja kylän yhteismaat pirstoutuisivat. 7