<+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "<+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$"

Transkriptio

1 <+7((19(72+(/6,1*,1.817$-$.2(6,7<67b.26.(9,67$+820$8 78.6,67$ Helsingin kaupungin kuntajakoesitystä koskeva asia oli Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä kuulutettuna ja välisenä aikana. Sipoon kunta ilmoitti ko. asiasta virallisissa ilmoituslehdissä Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa Asiasta kuulutettiin myös Kuntalan ilmoitustaululla. Kunnan Internet-sivuilla oli tiedotteen lisäksi lääninhallituksen lähettämät asiakirjat, jotka olivat nähtävinä myös Sipoon kunnantoimistossa. Kunnanhallitukselle toimitettiin määräajan kuluessa huomautusta, joista Sipoon puolesta ry:n lomakkeelle kirjoitettua huomautusta ja 52 muuta huomautusta yksityishenkilöä oli allekirjoittanut huomautukset. Kuusi huomautusta oli yhdistysten ja seurakunnan lähettämiä (Sipoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Gemensamma kyrkorådet i Sibbo kyrkliga samfällighet, Svenska folkpartiets lokalavdelning i sydvästra Sibbo, Sibbo skärgårds öförening r.f., Sipoon puolesta ry För Sibbo r.f., Sibbo Fiskargillet r.f., Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f.). Kaikki huomautuksen jättäneet vastustavat rajansiirtoa. Muutamassa huomautuksessa ehdotetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja Helsingin esittämälle kuntajakomuutokselle. Huomautuksen jättäneet pitävät Helsingin kaupungin käyttäytymistä hyvin epädemokraattisena ja röyhkeänä. Heidän mielestään rajansiirtoesitys on ehdottomasti lainvastainen. Helsingin kaupunki ei voi perustella lisäalueen tarvetta rakennusmaan puutteella, koska Helsingissä on paljon rakentamattomia tai asuinalueiksi muutettavissa olevia alueita olemassa olevan infrastruktuurin läheisyydessä (raideliikenne yms.). Kaupunki aikoo ottaa haltuunsa puolet Sipoon saaristosta, vaikka sinne ei edes voi rakentaa lisää asuntoja. Huomautuksen jättäneet pelkäävät Helsingin kaupungin johdon julkisuuteen tuomia ajatuksia yksityisten maanomistajien maa-alueiden pakkolunastuksesta. He uskovat, että Sipoon kunnan talous romahtaisi ja että palvelut heikkenisivät sekä Etelä- ja Lounais-Sipoon alueella että muualla Sipoossa, jos alue liitettäisiin Helsinkiin. Sipoonkorpea ja luontoarvoja on suojeltava. Kestävän kehityksen vastaista toimintaa. Huomautuksen jättäneet uskovat, että Sipoon kunta pystyy paremmin kuin Helsingin kaupunki kehittämään Etelä- ja Lounais-Sipoon aluetta. Lisäksi Sipoon väestönkasvusuunnitelman mukaan asutus leviäisi tasaisemmin koko kunnan taajamiin eikä pelkästään eteläosaan. Pääkaupunkiseudun kuntien ja kehyskuntien yhteistyötä voitaisiin lisätä. 1

2 6, /(67$5<1/$$7,0$1+820$786/20$..((16,6b/7g Huomautuksen lähettäjät vastustavat kuntarajojen muutosta, koska - rajan siirto on kuntajakolain vastainen eikä paranna sipoolaisten elinolosuhteita (vallattavalla alueella peruspalveluiden tarjonta heikkenee, koska palvelut siirtyvät kauemmas Helsinkiin, jäljelle jäävä kunta olisi taloudellisesti elinkelvoton) - Helsingin kaupungin ylin johto on julkisesti ilmoittanut pakkolunastavansa yksityisiä alueita vallattavalla alueella raakamaan hinnalla. Tämä on kansalaisten oikeustajun vastainen toimi - Helsingin kaupunki veisi valtaosan kuntalaisten nykyisistä merellisistä virkistysalueista sekä ainoan kunnallisen merenranta-alueen - lounaisen Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tulisi Helsingin ilmoittamien visioiden mukaan muuttumaan ei-hyväksyttävällä tavalla, esim. rakentaminen tehokkuusluvulla 0,9 (tiheää kerrostaloaluetta), Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston esiintuomat visiot, kuten kaatopaikka, lentokenttä jne. 08,'(1+820$87867(16,6b/7g $VLDQNlVLWWHO\ - asiaa on valmisteltu salassa, Sipoon asukkaille ei ole tiedotettu - Helsingin kaupungin päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kun asiaa on käsitelty kiireellisenä - Sipoon kunnanvaltuusto vastustaa hanketta, joten asian pitäisi olla loppuunkäsitelty - lääninhallitus ja valtioneuvosto eivät saa käsitellä Helsingin kaupungin esitystä niin kauan kuin esitys ei ole saanut lainvoimaa (hallintolaki 20 ) - järjestäkää kansanäänestys. 'HPRNUDWLDMDODLOOLVHWSHUXVWHOXW - lainvastaista toimintaa - pakkolunastus on kuntajakolain vastainen toimi - kunnallisen itsemääräämisoikeuden vastainen eikä vahvista paikallista demokratiaa - Sipoon kunnan asukkaat eivät ole halukkaita luopumaan perustuslain 121 mukaisesta itsehallinto-oikeudestaan - osoittaa suurta ylimielisyyttä ja suoranaista halveksuntaa Sipoon kunnan asukkaiden demokraattisia oikeuksia kohtaan - sipoolaisina haluamme, että kuntaamme kehittävät meidän itsemme valitsemat luottamushenkilöt, ei toimintakulttuuriltaan maaseutukunnalle täysin vieras suurkaupunki - vastoin kuntalaisten etuja - Helsingin kaupungilla ja Sipoon kunnalla ei ole yhteistä maarajaa, joten vaatimus on kuntajakolain vastainen - Helsingin kaupunki ei ole esittänyt erityisen painavia syitä 2

3 - tämmöistä ei voi tapahtua demokraattisessa hyvinvointivaltiossa - lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli ja Sipoolla on sama oikeus kuin muilla kunnilla kaavoittaa omien rajojensa sisäpuolella. (OLQNHLQRMHQWRLPLQWDPDKGROOLVXXGHW - Sipoon suurin teollisuuslaitoskin on saatu viivattua liitosalueen sisälle - ei ole oikein, että Helsingin kaupunki toisaalta on mukana estämässä Sipoonkorven alueen yksityisten elinkeinojen kehittämistä ja toisaalta vaatii alueluovutuksia vedoten alueen kehittymättömyyteen - mikäli rajansiirron seurauksena elinkeinotoiminnan maapohja pakkolunastetaan raakamaana, se sekä huonontaa elinolosuhteita että vaikeuttaa elinkeinotoiminnan harjoittamista tiloilla - vaikeata jatkaa Sibbo Fiskargillet r.f:n ym. yhdistysten toimintaa Sipoon saaristossa - elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat ehkä, jos väkiluku kasvaa ja siten myös kauppojen asiakasmäärät lisääntyvät. Uudet ostokeskukset veisivät nykyisten kauppojen asiakkaat. Virkistyspalveluiden tarjoajien (hevostallien ym.) toiminta vaikeutuisi tiheän asutuksen takia. (OLQRORVXKWHHWMDHOlPlQODDWX - elinolosuhteet huononevat - elämänlaatu heikkenee - Sipoon kunta on rakenteeltaan yhtenäinen ja sen sosiaalinen verkosto kattaa koko kunnan alueen. Kunnan jakaminen hajottaa tämän verkoston ja siten lisää ihmisten vieraantumista, mistä seuraa sosiaalista levottomuutta. Tällä olisi negatiivinen vaikutus erityisesti nuorimpien sukupolvien elämänlaatuun - jos kunnan rajoja siirretään, muuttuvat samalla myös seurakuntien rajat. Sipoon seurakunnat menettävät jäseniä ja verotuloja, mikä vaikeuttaisi mahdollisuuksia ylläpitää hyvää palvelutasoa koko väestölle - Lounais-Sipoon monimuotoinen kulttuurimaisema tuhoutuu. Tämä johtaa lukuisiin inhimillisiin tragedioihin, kun nykyiset asukkaat joutuvat etsimään uutta kotia muualta - sipoolaisilla on hyvin vahva kotiseututunne - aiheuttaisi vahinkoa sipoolaisten identiteetille ja yhteisöllisyyden tunteelle pitkäksi aikaa. +HOVLQJLQNDXSXQJLQPDDQNl\WW SROLWLLNND - Helsingin avoin ja brutaali ahneus ihmetyttää - Helsinki pyrkii saamaan hyviä veronmaksajia - Helsingin kaupungilla on omia rakentamattomia alueita. Lisäksi jo kaavoitetuilla alueilla on yksityisten omistamia rakentamattomia tontteja - Helsingin tulee tiivistää kaupunkirakennettaan - Helsingin johto on julkisesti ilmoittanut halunsa pakkolunastaa vaatimaltaan alueelta yksityisten maita raakamaan hinnalla. Se osoittaa röyhkeää välinpitämättömyyttä kansalaisten oikeustajua kohtaan - Helsinki on lukuisia kertoja vaatinut maa-alueita Sipoosta sekä asuntoja että häiriötä aiheuttavia laitoksia, kuten lentokenttää ja kaatopaikkoja, varten - Helsingillä on suuria rakentamattomia maatalousalueita esimerkiksi Viikissä, Tuomarinkartanossa ja Haltialassa. Maanviljelyn harjoittaminen metropolissa 3

4 on ironista. Nämä alueet voitaisiin ottaa asuinaluekäyttöön. - Helsingin kaupungin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta henkilölle Lounais-Sipooseen eivät ole hyväksyttäviä - Helsinki ei ole selvittänyt, onko ylipäätään mahdollista rakentaa asuntoja henkilölle Lounais-Sipooseen, jossa on monia maa-alueita, jotka eivät sovellu tehokkaaseen rakentamiseen - yksityisen maan pakkolunastus raakamaan hinnalla merkitsisi tulonmenetystä maata omistaville perheille ja vaikeuttaisi lasten mahdollisuuksia ostaa tonttimaata omakotitalon rakentamiseen, koska pakkolunastuksesta saatava korvaus on pieni - alueliitoksen pitäisi tuoda yhteistä hyvää molemmille osapuolille. Helsingin liitoshanke toisi sille mittavan hyödyn, mutta merkitsisi katastrofia Sipoolle..HVWlYlNHKLW\VMDDOXHSROLWLLNND - kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle - laajeneminen Sipooseen ei ole kestävän kehityksen mukaista - aluevaatimukset antaisivat onnistuessaan väärät mahdollisuudet koko Suomen isoille kunnille vaatia ympäristön alueita omaan käyttöönsä - pääkaupunkiseudun kunnissa ja kehyskunnissa on tehty riittävästi maavarauksia huomattavaa väestönkasvua varten. Suomen väestö alkaa lähitulevaisuudessa vähentyä, minkä vuoksi myös suuret muuttovirrat alkavat pian pienentyä. Muutto pääkaupunkiseudulle köyhdyttää muuta maata ja vaikeuttaa sen palvelutuotantoa - on järkevän yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen vastaista rakentaa uusia, suuria asuinalueita melko kauas Helsingin ydinkeskustasta, kun lähempänäkin on alueita, joilla on olemassa oleva infrastruktuuri (raideliikenne ym.) - ei ole kansallisen edun mukaista, että suuri osa Suomen väestöstä ja taloudellisesta toiminnasta keskitetään pääkaupunkiseudulle - rajansiirto olisi parodia kestävästä kehityksestä. Ekologinen monimuotoisuus vaarantuu tehokkaan maankäytön, taloudellinen kestävyys liian nopean rakennusvauhdin ja sosiaalinen kestävyys liian suuren tulomuuton vuoksi - pakkoliitos palvelisi vain marginaalisesti pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolialueeksi - Helsingin seudulle tulisi useiden itsenäisten kuntien toimesta suunnitella monia keskuksia, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin täysin sietämättömiltä liikenneruuhkilta..xqwdmdsdoyhoxudnhqqhxxglvwxv - Sipoon tai sen osien mahdollinen liittäminen Helsinkiin on aivan eri kysymys kuin monet muut maassamme meneillään olevat kuntaliitossuunnitelmat. Sipoohan ei ole köyhä eikä kipeä. Se saattaa olla sitä vasta, jos ja kun Helsingille annetaan pala. Eihän missään muissakaan liitoskaavailuissa olla ottamassa naapurikunnista vain parhaita paloja. 4

5 /XRQQRQDUYRWMD\PSlULVW - Luonais-Sipoossa on ainutlaatuinen kulttuuri- ja luontomaisema. Alueella elää useita lajeja, joita ei juuri muualla Etelä-Suomessa tapaa. Eräät ovat äärimmäisen harvinaisia koko Suomessa - Helsingin suunnitelmat alueen nopeasta ja tiheästä asuttamisesta tuhoavat peruuttamattomasti luontoelinalueen sekä ainutlaatuisen metsän, Sipoonkorven - Sipoon uusmuttajat ovat muuttaneet Sipooseen juuri Sipoon tarjoaman rauhallisen ja vihreän elin- ja kasvuympäristön takia (pois Helsingistä) - Sipoonkorven kokonaisratkaisu tulisi tehdä yhteistyössä Vantaan kaupungin, Helsingin kaupungin, valtion ja Sipoon kunnan kesken - asutuksen lisääntyminen johtaa ympäristön lisääntyneeseen kuormitukseen ja huonompaan viihtyvyyteen liikenteen lisääntyessä huomattavasti - runsaasti alueita, mm. lintulahdet ja niitä ympyröivät rannikkoalueet, jotka eivät sovellu rakennusmaaksi. 3DOYHOXW - palvelut huononevat sekä Lounais-Sipoon että muun Sipoon alueilla - Söderkullan asema palveluiden eteläisenä keskuksena heikkenisi olennaisesti. Kaakkois-Sipoon palvelut siirtyisivät Nikkilään entistä kauemmas asutusta rannikosta ja saaristosta - Helsingin puolelle joutuvat sipoolaiset tulevat kunnasta, jossa on noin 40 % ruotsinkielisiä, kuntaan, jossa on vain 6 8 % ruotsinkielisiä, mikä selkeästi heikentää heidän asemaansa ja mahdollisuuksiansa vaalia ruotsinkielistä identiteettiään ja saada palveluja omalla äidinkielellään - Helsingin kaupunki ei pysty turvaamaan peruspalveluiden laatua maantieteellisen saavutettavuuden, äidinkielisten palveluiden ja ihmisläheisen menettelytavan suhteen. Sipoon kunta pystyy takaamaan päättäjien ja virkamiesten hyvän paikallistuntemuksen ja pystyy sen vuoksi ylläpitämään kuntalaisille parempaa elämänlaatua merkitseviä palveluja. 5DMDQVLLUWR - ehdotus Sipoon lounaisrajan siirtämisestä länteen - oma tontti on esitetty osittain Sipoon ja osittain Helsingin alueille kuuluvaksi - ennen kuin Sipooseen kosketaan, olisi Vantaan ja Helsingin liityttävä yhteen - rajansiirto vahvistaisi jo nyt itään painottunutta epätasapainoista kaupunkirakennetta epäterveellä tavalla - suunniteltu raja on täysin päätön ja todistaa täydellistä välinpitämättömyyttä asukkaita ja perinteitä kohtaan sekä täydellistä tietämättömyyttä paikallisista olosuhteista - rajansiirtoehdotus on kestämätöntä aluepolitiikkaa, eikä toisi mitään etua pääkaupunkiseudun kehittämiselle. Kuolinisku Sipoon kunnalle. 6DDULVWRMDPHUHQUDQWD - Sipoon saariston kaappaaminen ei helpota pääkaupunkiseudun rakentamispaineita - olemassa olevaa kylärakennetta ja Sipoon saariston asukkaita ei ole huomioitu lainkaan - ei elävää saaristoa ilman kiinteää asutusta, mutta se häviää, mikäli maa- 5

6 alueita pakkolunastetaan; myös vapaa-ajanasukkaiden palvelut heikkenevät, jos paikallisia pysyvästi asuvia yrittäjiä on vain manner-sipoossa - Sipoo menettäisi ainoan kunnallisen merenrantansa sekä satamansa. 6LSRRQNXQQDQPDDQNl\WW SROLWLLNND - Sipoon maankäyttöpolitiikka onnistunut säilyttämään omaleimaisen ja kauniin asuinympäristön ja säästänyt paljon vehreyttä ja luontoa kaikkien pääkaupunkilaisten ulottuville - Sipoon Itäsalmen alueen, Söderkullan ja Nikkilän rakentamista koskevilla suunnitelmilla saadaan aikaan huomattavasti viihtyisämpi miljöö kuin Helsingin suunnitelmilla uuden kaupunginosan rakentamisesta Lounais-Sipooseen ilman kulttuuri-identiteetin ja vuosisatojen kuluessa syntyneen kotiseututunteen kunnioittamista. Asutus levittäytyy suuremmalle alueelle, mikä ei tuhoa kulttuurimaisemaa samassa määrin - Sipoon kunnan väestönkasvuehdotus on liian optimistinen, koska talous ei kestä sitä - Sipoo pystyy itse parhaiten kehittämään Sipoota (rakennemalli V), rakentaminen jakaantuu tasaisemmin, jos Sipoo itse kehittää kuntaa, ja Sipoo turvaa paremmin sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet ja ottaa aktiivisesti vastaan uutta asukasta. 6LSRRQNXQQDQWRLPLQWDN\N\MDWDORXV - kunnan talous romahtaisi - kunnan veroprosenttia joudutaan korottamaan - kunnan organisaatio: rakennemuutoksia ja henkilöstövähennyksiä - Sipoon väkiluvun väheneminen asukkaaseen heikentäisi mahdollisuuksia toimia itsenäisenä kuntana. Tynkä-Sipoo ei enää täyttäisi puitelain asukkaan väestöpohjaa koskevia vaatimuksia, vaan sen olisi yhdistyttävä jonkin naapurikunnan tai joidenkin muiden naapurikuntien kanssa. Sipoon koko identiteetti murenee - kunnan toimintakyky heikkenisi - Sipoon kunnan kannalta kehitys ja terve kasvu rampautuu maa-alueen ja hyvien veronmaksajien kaappauksen vuoksi. 7RQWWLKLQQDW - vaikutus Sipoon puolelle jäävien tonttien arvoon on negatiivinen, jos veroprosentti nousee rajansiirron takia. Helsinkiin siirtyvä alue kasvattaisi suosiotaan, koska alueen veroprosentti säilyisi matalampana. Tonttihinnat nousisivat kaavoituksen ja lunastuksen kautta entisestään. Jos koko Sipoon kunnan alueet rakennettaisiin tasaisesti ottaen huomioon jo olemassa oleva infrastruktuuri ja se tosiasia, että tulevaisuuden metropolialueen keskusta tullee siirtymään Vantaalle lentokentän lähialueille, sipoolaisten ja naapurikuntien tarpeet voitaisiin turvata paremmin. <KWHLVW\ - kuntarajat eivät suunnittelua estä - Sipoon päätös liittyä Uudenmaan liittoon on viesti halukkuudesta ratkaista Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ongelmia tällä suurella foorumilla - suunnittelussa katsottava paljon laajempia kokonaisuuksia ainakin Porvoosta, Hyvinkäälle ja Lohjalle 6

7 - Sipoon kunta on vuosikausia harjoittanut yhteistyötä naapurikuntien kanssa - suunnittelua yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kesken. Husö-Ribbingö, vesialueet mukaan lukien, voitaisiin liittää Helsingin kaupunkiin - hyvällä yhteistyöllä voidaan turvata hyvät elinolosuhteet ja riittävästi asuntoja sekä Helsingille että Sipoolle. Mikäli yhteistyön tekeminen yli kuntarajojen on mahdotonta, on parempi yhdistää kaikki pääkaupunkiseudun kunnat yhdeksi uudeksi kunnaksi. 0XXWD - vaihtoehto 1: kasvattaa Sipoo kaupungiksi, vaihtoehto 2: liittää Sipooseen Itä-Helsingin ranta-alueet Kulosaaresta Vuosaareen, vaihtoehto 3: sitten kun Helsinki todella tarvitsee maat, hyvä alue olisi Sipoonkorpi (Sipoolle jäisi verotuksellisesti Sipoon elinkelpoisena pitävä rannikko) - ministeriö on nimennyt selvitysmiehen yksipuolisesti ja puolueellisesti. Selvitykselle laadittu aikataulu on liian tiukka eikä mahdollista asian perusteellista tutkimista - Immersby jakautuisi kahteen osaan, kuntaraja kulkisi jopa pihapiirien sekä useiden maa- ja metsätilojen halki ja kylän yhteismaat pirstoutuisivat. 7

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad Valtuusto 95 16.05.2016 Kunnanhallitus/Kommunstyrel 250 07.06.2016 sen Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad 1293/10.00.02/2015

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1164/ /2016 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1164/ /2016 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 21.6.2017 VM/1164/00.01.01.00/2016 Anu Hernesmaa ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen

Lisätiedot

Valtuusto Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015

Valtuusto Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015 Valtuusto 137 07.11.2016 Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Mustasaaren strategia

Mustasaaren strategia Mustasaaren strategia 2007 2015 Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.11.2016 Sivu 1 / 1 3939/2016 02.07.00 Kaupunginhallitus 297 3.10.2016 Valtuusto 169 31.10.2016 196 Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista (Pöydälle 31.10.2016)

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Vireilletulo: xx.xx.xxxx Versio: 11.6.2015, AK Anttila HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen likimääräinen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN KARHUSAARI III ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SIPOON KUNNAN KARHUSAARI III ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vantaa 17.6.2003 SIPOON KUNNAN KARHUSAARI III ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.6.2003 Kuva 1: Asemakaavan muutosalueen alustava rajaus. Mikko Rusanen 17.6.2003 1 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI

Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Khall 14.1.2013 36, liite nro 2 Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Haemme kuntarajan siirtoa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 20.8.2012 204 OAS-vaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 luonnosvaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 ehdotusvaiheen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia) Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen, ehdotus / Planeförslag för upphävande av Söderkulla delgeneralplan 2015 310/10.02.02/2013 MAAJAOS 70 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 28.8.2013 Valmistelija/Beredare:

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Framställning om att överföra en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Framställning om att överföra en del av Sibbo kommun till Vanda stad Valtuusto 114 13.06.2016 Kunnanhallitus/Kommunstyrel 346 01.11.2016 sen Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Framställning om att överföra en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit

SEPÄNKYLÄ, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i t 6 6 1-665 S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 11.12.2015 Täydennetty 3.5.2016

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

Valtuusto S24 Sipoonlahden ranta, asemakaavamuutos 895/ /2014

Valtuusto S24 Sipoonlahden ranta, asemakaavamuutos 895/ /2014 Valtuusto 135 07.11.2016 S24 Sipoonlahden ranta, asemakaavamuutos 895/10.02.03/2014 MAAJAOS 31 Maankäyttöjaosto 15.4.2015 Valmistelija: kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi-Sund, pilvi.nummi-sund(at)sipoo.fi,

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELISSA 7 OAS, asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen korttelissa 7 ~ 2 ~ OAS,

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Kuntakehityslautakunta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Kuntakehityslautakunta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) KARHULANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 222 OSA JA 224 OS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 227 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot