Syksy 2008 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syksy 2008 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti www.skp-vantaa.fi"

Transkriptio

1 Asukkaiden Vantaa Syksy 2008 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti Soran Zaki: tarvitaan toimiva kotouttamisohjelma sivu 2 Veikko Koivusalo Kenen metropoli? sivu 3 Perusturvassa avoparin mentävä aukko sivu 3 Vantaan terveydenhuolto laittomuuden rajalla sivu 7 Sosiaalinen tasa-arvo tuo terveyttä sivu 7 Bussilinjojen karsimisessa ei ole järkeä! sivu 8 Stoppa privatiseringen av de kommunala tjänsterna sivu 8 Asukkaiden Vantaa -lista kunnallisvaaleissa Jo riittää kunnallisten palvelujen heikentäminen Asukkaiden ääni valtuustoon! Tunnemme läheistemme hädän ja palvelujen karsinnan huonontamisen myös omissa nahoissamme. Vanhustemme ja lastemme elinoloja heikennetään lähes päivittäin. Kaupunkia vuosikymmeniä johtaneet puolueet puhuvat yhtä ja tekevät toista. Vaalien alla ne järjestävät sirkusotteluja, joissa ottavat mittaa toisistaan. Poliittinen sopu on nostettu tavaramerkiksi. Se on armotonta lähipalvelujen karsintaa ja yksityistämistä. Myrskyn silmässä ovat vanhukset, sairaat, vammaiset, mielenterveyspotilaat ja lapset. Henkilökunta uupuu tulospaineiden ja työolokriisin alla. Johtajat johtavat numeroita ja tilastoja sekä kierrättävät toisilleen rahakkaita virkoja ja valta-asemia. Samat voimat, jotka johtavat Vantaata, runnoivat pari vuotta sitten ns. PARAS -hankkeen. Sillä ahdistetaan kunnat nurkkaan ja tuhotaan demokratia. Henkilöstön työsuhdeturva romutettiin ja joukkoirtisanomiset hyväksyvä laki hyväksyttiin. Mallit ja meno on kopioitu pörssiyhtiöiltä. Vantaan valtuustoon tarvitaan edustajia, jotka pitävät sanansa ja joilla on kyky kuulla ja ymmärtää ihmisten tarpeet. Kokoamme Asukkaiden Vantaa -listalle muutosvoimat. Se muodostuu asukkaiden, ay- ja kansalaisliikkeiden sekä SKP:n toimijoista. Toimintamallissamme eri alojen asiantuntijat tekevät työtä valtuustoryhmämme kanssa. Kiinteä yhteistyö kansalais-, ay-, asukas- ja kulttuurijärjestöjen kanssa turvaa kosketuksen ihmisten elämään ja tarpeisiin. Olemme kehittäneet toiminta-ajatuksen Jyväskylän, Helsingin ja Järvenpään asukaslistaryhmien toiminnasta. Heidän kokemuksensa on, että suhteellisen pienikin valtuustoryhmä aktiivisen asiantuntijataustansa avulla pystyy saamaan tuloksia. Erityinen merkitys sillä on ollut kunnallispolitiikassa rehottavan korruption ja kähminnän kampeamisessa. Asukasvaikuttaminen ja demokratia on saanut sinnikkään puolustajansa. Työtapamme on tutkivan journalismin uurastusta. Ehdokkaat sivuilla 4 5

2 2 Asukkaiden Vantaa syksy 08 syksy 08 Asukkaiden Vantaa 3 Pääkirjoitus Päivän uutinen UPM 10 ja StoraEnso tuhoavat työpaikkoja Kajaanissa, Valkeakoskella, Imatralla, Kotkassa, Pohjois-Karjalan Enossa ja aiemmin Kemijärvellä sekä eri puolilla maailmaa. Uusliberalismi, globalisaatio iskee täydellä teholla. StoraEnso keräsi miljarditappiot Amerikan valloitusretkellä. Johtaja Härmälä palkittiin kultaisin kädenpuristuksin. Me maksamme molemmat! Kemijärven selluloosatehdas oli erittäin tuottoisa. Valkeakoskelle oli tehty juuri 30 miljoonan investoinnit. Summassa oli saneerattu, joustettu ja nostettu voittoastetta. Enossa revittiin voitot halvan venäläisen puun avulla. Teollisuus ei investoi Suomeen. Se on siirtänyt voittonsa ulkomaille konserniostoihin ja markkinavaltauksiin. Paperiteollisuuden maailmanvalloitus ajautui katastrofiin esillä olevin tuloksin. Maailmanlaajuisten yritysten toimet ovat tämän ajan inkvisitio. Hallitukset eivät voi mitään, sanotaan. Kyllä ne voivat ja mekin voimme! Jokaisen tuhotun työpaikan taustalta löytyy ihminen, perhe, yhteisö. Heillä on elämä, nykyinen ja tuleva. Nyt on aika sanoa seis! Tekoihin ministerit, kansanedustajat, kunnallispoliitikot ja ay-pomot! Yhteiskunnan on asetettava ehdot yrityksille. Jokaisen työpaikan tuhoaminen on estettävä. Työpaikkoja tuhoavat yritykset on otettava valtion ja kuntien haltuun. Yritystuholaisten vanavedessä uivat kunnallisten palvelujen yksityistämistä hoitavat konsultit, neuvonantajat ja pörssiyhtiöiden agentit, sekä maata kiertävät muutosjohtajat. Asukkaiden on sanottava Seis! Kunnissa työskentelee työntekijää ja heistä naisia on noin Tämän maamme suurimman yhtenäisen työntekijäryhmän työpanoksella on käsissään koko kansan elinehdot, hyvinvointivaltion toimivuus ja tulevaisuus. Sen vaikutus yhteiskuntaan on valtava. Kuntien työ on Suomen kansantalouden aktiivisuuden perusta. Kuntien toimialoja on laajennettava, työvoimaa lisättävä. Tarvittavista resursseista on taisteltava. Kuntia ei anneta vastuuttomien markkinahaiden riepoteltavaksi. Yhteiskunnan omaisuuden hävittäminen on pysäytettävä. Kuntien talous on neljäkymmentä (40) miljardia euroa, lisäksi valtava omaisuus ja maankäytön sekä kaavoituksen monopoli. Siksi pörssikeinottelijat ja heidän lakeijansa yrittävät kaapata kuntien talouden. Kuntien ja valtion on ryhdyttävä jälleenrakentajan tehtäviin. Yhteiskunnallisen tuotannon ja toiminnan aluetta on nopeasti laajennettava. Kunnilla on mahdollisuus nousta kansakunnan menestyksen rakentajaksi. Vantaalainen kielenkääntäjä ja tulkki Soran Zaki työskentelee maahanmuuttajien parissa Helsingin kaupungin palveluksessa. Häntä voidaan pitää kotoutumisasioiden eksperttinä. Soran on sitä mieltä, että on erityisen vaikeaa muuttaa sellaisen maahan, jonka sääolosuhteet, kulttuuri ja kieli ovat hyvin vieraita muuttajalle. Tällainen henkilö joutuu aloittamaan melkein kaikissa asioissa alle nollasta. Kieliongelma on englantia taitamattomien maahanmuuttajien alituinen painajainen. Maahan tutustuminen alkaa vasta, kun on opittu tarpeeksi suomen kieltä. On selvää, että he tarvitsevat jonkin aikaa yhteiskunnan tukea päästääkseen omille jaloilleen, Soran sanoo. Soranin mielestä maahanmuuttajan ei pitäisi olla Suomen B-kansalainen. Ongelma on, että häntä pidetään liikaa ulkomaalaisena. Soran uskoo, että maahanmuuttajayhteisö ei ole yhtenäinen, vaan se jakautuu luonnollisesti moniin sosiaalisiin ryhmiin. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti ne, jotka ovat tulleet vaikeista olosuhteista tai joilla on heikko koulutustausta. Heillä on huonommat lähtökohdat kuin eurooppalaisilla maa- Suurten kysymysten vaalit Tänä päivänä puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta. Ihmiskunnan elonkehään työntämät saasteet lämmittävät ilmastoa aiheuttaen ehkä kohtalokkaita seurauksia. Keskusteluissa on vain yksi huo no puoli; ne eivät johda tekoihin. Lisääntyvä liikenne on yksi ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Julkisen liikenteen tilanne pakottaa ihmiset yksityisauton käyttäjiksi. Julkisen liikenteen vuoroja on heikennetty, esim. iltavuoroja Voutilan alueella työmatkaliikku jien kiusaksi. Kokemuksesta tiedän, että bussivuoroja jää ajamatta, vedotaan työvoimapulaan. Työvoimapula ei ole totta. Totta on ainoastaan se, että kuljettajien palkkausta ja työoloja on huononnettu. Mahtavien kauppakeskusten rakentaminen asuttujen alueiden ulkopuolelle lisää väistämättä yksityisautoilua. Kävelymatkan päässä sijaitsevat pikkuliikkeet vähenevät, huonontaen varsinkin autottomien kansalaisten palveluja. Kunnallisvaalikeskustelussa minua ärsyttää se, että vaalikeskustelu pyritään rajoittamaan vain kuntien sisäisiin asioihin. Todellisuudessa kunnat eivät ole mitään omia maailmoitaan vaan tuhansin sitein kiinni koko maassa ja maailmassa. Kunnallispolitiikka on myös valtakunnan ja koko maailman politiikkaa. Meidän aikakautemme tärkein kysymys on EU Mitä ovat EU:n vaikutukset kunnissa? EU tulee yksisuuntaistamaan verotusta, myös tässä asiassa päätäntävalta liukuu yhä enemmän käsistämme pois. EU:n määräyksestä kilpailutus koskee myös kunnallisia palveluja, ne on kilpailutettava koko EU:n alueella. Kunnalliset palvelut tulevat yhä enemmän kapitalistien saalistushimon temmellyskentäksi. Ei kai kukaan kuvittele, että Suomen EU:n jäseneksi saattaneet puolueet edes haluaisivat taistella tätä kehitystä vastaan? Kunnallisasiat ovat tietysti vain yksi, mutta tärkeä osa EU -turmiota. EU vaikuttaa koko elämäämme ja kansalliseen kulttuuriimme. Minun linjani on selvä. Isänmaan itsenäisyys ja kunnia on palautettava. Irti EU:sta. Vantaan talous on huonossa kunnossa Vantaan talous on huonossa kunnossa, ainakin, jos vertailukohteena pidetään muuta pääkaupunkiseutua. Tämä ahdinko ei ole peräisin pelkästään Vantaan omista päätöksistä ja valinnoista. Osasyyllisiä ovat valtion korkeimmat päättäjät. Muutamat viimeaikaiset hallitukset ovat tehneet kuntatalouksia monenlaisiin pakkoratkaisuihin ajaneita päätöksiä. Näitä päätöksiä ovat olleet eduskunnassa tekemässä myös jotkut vantaalaiset kun nal lispoliitikot. Kaupungin nykyiset päättäjät kahlitsevat jo nyt uutta valtuustoa tulevaisuuden uhkakuvilla. Yksi näistä uhkista liittyy ehkä jo lähitulevaisuudessa koko Suomea kohtaavaan työvoimapulaan. Sen pelotellaan olevan niin totaalinen, ettei verovarat sen vuoksi riittäisi kuntien omaan palvelutuotantoon. Pitäisi tukeutua enemmän ostopalveluihin, mikä sitten tuottaisi enemmän verotuloja kunnille. Mutta kyllä kuntienkin työntekijät maksavat verot ja muut maksut. Osa kuntatyöntekijöille maksetusta palkkapotista palautuu veroina takaisin kunnan tilille. Ulkoistamisen ei ole todettu tulevan halvemmaksi Soran Zaki: Maahanmuuttajille tarvitaan toimiva kotouttamisohjelma Osan päättäjistä logiikkaan tuntuu sisältyvän ikään kuin itseisarvona, että mahdollisimman paljon julkisesta palvelutuotannosta pitäisi yksityistää, ulkoistaa tai ainakin kilpailuttaa. Mitkään tutkimukset eivät kuitenkaan tue sitä, lähinnä poliittisen oikeiston vaalimaa ajattelua, että tilaaja-tuottaja-mallin mukaisella konseptilla, tai kokonaan ulkoistamalla palvelut saataisiin kuntalaisille halvemmalla. Laadulla on aivan omanlaisensa merkitys Hoiva- ym. palvelutyössä laadulla on aivan omanlaisensa merkitys. Hoivatyön korkea laatu syntyy alalle koulutetun, motivoituneen ja myötäelämiseen kykenevän ammattilaisen työstä. Näiden tehtävien ulkoistaminen ja kilpailuttaminen vie näiltä vaatimuksilta pohjan. Kuntien työtehtävät ovat sen laatuisia, että ne sopivat parhaiten julkisen sektorin omana työnä tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysalan, ynnä hanmuuttajilla. Esimerkiksi Lähiidästä tulleiden pakolaisten asema Suomessa on muita maahanmuuttajia huonompi. Se ei johdu pelkästään pakolaistaustasta, vaan suomalaisen opetusjärjestelmän ja markkinatalouden väärästä näkökulmasta. Aasiasta ja Afrikasta hankituista opiskelu- ja työtodistuksista ei ole hyötyä palkkauksessa eikä opiskelupaikan saamisessa. Pakolaistaustaisilla on eläkeläisenäkin länsimaalaisia maahanmuuttajia heikompi asema, koska heidän työeläkkeensä on silloin muita huomattavasti pienempi. Aikaisempi työhistoria jää syntymämaahan ja siellä kertyneitä eläkkeitä ei useinkaan voida maksaa Suomessa. Soranin mielestä työnantajien maahanmuuttajilta vaatima kielitaitotaso on kohtuuttoman korkea. Kielikurssit ovat usein riittämättömiä. Kielikurssien yhteydessä Soran antaisi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta nykyistä enemmän. Kielikurssille ja ammattikoulutukseen pääsy nopeuttaa kotoutumisprosessia. Kulut korvautuvat työllistymisen jälkeen nopeasti maksettuina veroina. Soran ei näe maahanmuuttajia pelkkinä kuluina, vaan normaaleina luovina ihmisinä. Heidän on muidenkin perinteisesti julkisen sektorin, pääosin lakisääteiset, tehtävät sopivat erittäin huonosti muuten valtakunnassa vallalla olevan vapaan markkinatalouden normaalien kilpailutuskäytäntöjen piiriin. Julkisen sektorin tuotosta ei voi mitata euroilla Tullaan tutuiksi Korson Lumossa annettava päivittää kotimaassa hankittua koulutusta ja ammattitaitoa. Tarvitaan toimiva kotoutumisohjelma, jonka tulisi suunnitella maahanmuuttajataustaisten asiantuntijoiden kanssa. Soran on sitä mieltä, että alasajon kohteena oleva hyvinvointijärjestelmä on vasemmistolaisen työväenliikkeen taistelun tulos. Tämä järjestelmä on edelleen työtätekevien veronmaksajien ja pääomaa luovien palkansaajien hartioilla. Toisenlainen Suomi on mahdollinen ilman vallankumoustakin, jos pääomatuloja verotetaan kuin palkkatuloja, lyhennetään työpäivä 6 tunniksi ansiotasoa alentamatta ja jos tuetaan ilmaiseksi saatua maahanmuuttajavoimavaraa löytämään paikkaansa uudesta kotimaasta. Lasse Nevalainen Julkisen sektorin työn tuotosta on mitattava muilla, kuin euroissa määritellyllä mittarilla. Tähän ostopalvelu-ulkoistamis-yksityistämis-ajatteluun sisältyy aina se, nyky-yhteiskunnassa yhä enenevässä määrin vallalla oleva ajatus, että jonkun pitää päästä kaikessa vetämään välistä. Tavoitellaan hyötyä liiketoiminnallisen tuloksen, voiton muodossa. Se on mahdollisimman kaukana yhteiskunnallisen toiminnan tavoitteista. Kaupunkilaisten hyvinvointi, tai laajemmin ns. pohjosmainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on itseisarvo, jota kannattaa puolustaa. Sen olennainen sisältö on kohtuullisen laaja julkinen sektori ja sen tuottamat palvelut. Asukkaiden Vantaa-lis tan kunnallispoliittisessa ohjelmassa vaaditaan pal ve luita jatkossakin tuotettavaksi kaupungin omana tuotantona. Se on oikean suuntainen vaatimus. Unto Nikula Tikkurila Perusturvassa avoparin mentävä aukko Suomalainen sosiaaliturva sisältää ihmisen mentäviä aukkoja. Mikäli elämäntilanne muuttuu nopeasti, voi hyvinvointivaltiosta huolimatta yllättäen huomata olevansa taloudellisesti lähes tyhjän päällä. Vantaalaiset Mauri Tolvanen ja Milla Maavesi rakastuivat ja menivät maaliskuussa kihloihin. Pari kuukautta myöhemmin Mauri muutti asumaan Millan luokse. Kela palkitsi sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävää pariskuntaa mojovalla harkinnanvaraisten tukien leikkaamisella. Yhteen muutosta Maurin kanssa seurasi asumistukeni lakkauttaminen liian korkeiden tulojen takia. Samaten kansaneläkkeeni pieneni tuntuvasti. Ainoa ennallaan säilynyt tuki on työkyvyttömyyseläke, kertoo Milla. Sekä Mauri että Milla ovat pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentuloa rokottavat suuret lääkekulut sekä muut terveydenhoidon kustannukset, joita harkinnanvaraisissa tuissa otetaan huonosti huomioon. Maurin tilanne on siinä mielessä hankala, että hän on vielä naimisissa ja omistaa vaimonsa kanssa omakotitalon. Ero on pantu vireille, mutta byrokratiassa menee oma aikansa. Arkipäivä sujuu velkarahalla Sosiaalitoimisto on laskenut, että pariskunnan yhteenlasketut eläkkeet ovat nipin napin sen suuruiset, ettei toimeentulotukea tipu. Vastaavissa elämäntilanteissa oleville avopareille ovat sosiaaliviranomaiset joskus jopa tyrkyttäneet ratkaisuksi erilleen muuttamista. Maurille ja Millalle ei moista ole ehdotettu eikä se tulisi pariskunnalle edes mieleen. Arkipäivän elämä sujuu nyt jotenkuten velkarahan turvin. Määräämättömiä aikoja pariskunta ei syömävelkaa voi kasvattaa, mutta parempia aikoja on luvassa, kunhan Mauri saa avioeronsa alta pois. Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän perusteella rakastaminen näyttää joskus olevan sallittua vain hyvätuloisille ja -kuntoisille kansalaisille. Erityisen hankalia ovat harkinnanvaraiset sosiaalietuudet, jotka eivät aina vastaa muuttunutta elämäntilannetta parhaalla tavalla. Eräs ratkaisu Maurin ja Millankin toimeentuloon olisi Suomen kommunistisen puolueen ajama aloite perusturvauudistuksesta, joka poistaa perusturvan sidonnaisuuden puolison tuloihin. Aloite takaa 850 euron perusturvan kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan. Marko Korvela Vantaalaiset Mauri Tolvanen ja Milla Maavesi ovat joutuneet huomaamaan, että avoparina eläminen voi rokottaa toimeentuloa. Kisoilla oli suuri merkitys kiinalaisille Suomeen ja Vantaalle hyvin kotoutuneen Jian Zhangin mielestä Pekingin olympialaiset olivat tärkeä tapahtuma kaikille kiinalaisille sekä Kiinassa että maailmalla. Kiinassa kisat yhdistivät suurten muutosten tiellä olevaa kansaa. Vaurastuneet ihmiset voivat ryhtyä ajattelemaan vain omaa etuaan. Kansallistunne luo solidaarisuutta, mutta mistään länsimedian maalaamasta kansalliskiihkosta ei ole kyse, sanoo Jian. Olympialaisten jalkapalloa pelattiin Jianin kotikaupungissa, jossa hän vieraili kisojen aikana. Sielläkin oltiin tyytyväisiä hyvään mitalisaaliiseen ja järjestelyihin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ennen kisoja. Moni asia aiheutti kritiikkiäkin kaupunkilaisissa. Jianin poliisi-tuttavan vapaapäivät vähenivät pitkältä ajalta, koska turvallisuudesta oli suuri huoli. Vapaaseen elämään tottuneet kaupunkilaiset kokivat monet rajoitukset kiusallisina. Pääkaupungissa henkilöautoliikenteen rajoituksiin oltiin kuitenkin tyytyväisiä, koska bussit eivät myöhästelleet. Suomen median harjoittamaa Kiinan arvostelua Jian ei ymmärrä. Isossa maassa on tietysti ongelmia, isojakin. 100 vuoden aikana tapahtunut ja edelleen jatkuva muutos parempaan kansan elinoloissa ei oikeuta läntistä kritiikkiä. Maailman väestötilastoissa näkyvä nälkäkuolemien väheneminen 1900-luvun puolivälissä ja köyhyyden väheneminen vuosisadan lopulla ovat pääosin kiinalaista alkuperää. Jian arvelee länsimedian kritiikin olevan poliittista: entinen siirtomaavaltojen hallitsema köyhä valtio on kommunistisen puolueen johdolla noussut nyt jo suurvallan asemaan. Maailman kansojen välistä ystävyyttä edustavien olympialaisten onnistuminen oli osalle Suomen poliittista mediaa vaikea hyväksyä. Jianin mielestä olympialaiset edistivät hienosti muun maailman Kiina-tuntemusta ja kiinalaisten kontakteja ulkomaille. Ostopalvelut tuovat epävarmuutta Kenen metropoli? Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Valtiontalous on jatkuvasti miljardeja ylijäämäinen. Miksi rahaa ei riitä kuntien palveluihin? Kuntien määrärahojen ja henkilöstön riittämättömyys on poliittinen valinta. Sillä on ohjattu rahaa rikkaita suosiviin verohelpotuksiin ja luotu lisää markkinoita yksityisille yrityksille. Pienen piirin vallankäyttöä Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisellä ajetaan päätösvallan keskittämistä pienempään piiriin ja etäämmäs asukkaista, jotta lähipalvelujen karsiminen ja julkisten palvelujen yksityistäminen olisi helpompi toteuttaa. Pääkaupunkiseudulla on päätösvaltaa siirretty jo kaupunkien johtajista koostuvalle neuvottelukunnalle. Kaupunginvaltuustojen rooliksi on jäänyt siunata johtajien sopimukset ilman, että niihin on annettu tehdä mitään muutoksia. SKP:n ja asukaslistan edustajana olen yksin vastustanut pääkaupunkiseudun valtuustojen kokouksissa näihin sopimuksiin sisältyneitä esityksiä kilpailuttamisesta, yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Yksityistämisen Troijan hevonen? Terveydenhuollon päivystystoiminta on esimerkki siitä, miten pääkaupunkiseudun yhteistyötä yritetään käyttää yksityistämisen Troijan hevosena. Päivystyshanketta valmistelevassa työryhmässä olivat mukana MedOnen ja Meditalon edustajat, jotka ajoivat koko päivystystoiminnan siirtämistä yksityiseksi bisnekseksi. Vantaalla MedOne onnistui tässä kaappauksessa eduskuntapuolueiden edustajien avulla. Sen sijaan koko pääkaupunkiseutua koskeva hanke torjuttiin, kun SKP:n ja asukaslistan toimesta nostimme asian julkisuuteen ja vaadimme kuntia torjumaan hankkeen. Tässä tapauksessa tuloksena oli se, että ulkoistajat ulkoistettiin valmisteluryhmästä. Joukkoliikenteen lippujen hinnat alas Hanke pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen keskittämiseksi on toinen esimerkki hankkeesta, jonka tavoitteena on laajentaa kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Helsingin liikennelaitoksen lisäksi kansainväliset suurfirmat havittelevat VR:n lähiliikenteen kilpailutusta. Tähän liittyy myös lippujen hintojen nostaminen. Näidenkin hankkeiden valmistelulle ovat eduskuntapuolueiden edustajat antaneet valtakirjan pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskokouksessa. Kilpailuttaminen ei ole mikään ratkaisu pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ongelmiin. Sen sijaan tarvitaan lisää kuntien ja valtion määrärahoja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi, vuorojen lisäämiseksi ja raideliikenteen investointeihin. Osallistuvaa demokratiaa Yksityisen vanhusten hoitokodin, Myyrmäessä sijaitsevan Emma- Sofia kodin, palveluntuottaja Carema hoivapalvelut ei jatka ensi vuoden alussa alkavalla kaudella. Syyskuun alussa omaisille ilmoitettiin asiasta. Henkilökunnalle ilmoitettiin YT-neuvotteluista. Epävarmuus ensi vuodesta on omaisten ja henkilökunnan seurana. Tämä on yksityistettyjen kunnallisten palvelujen arkea. Sen vuoksi SKP on kaupungin oman palvelutuotannon kannalla. Carema hoivapalvelut omistaa Mehiläinen. Keskustelulla kuntien yhdistämisestä on suunnattu huomio pois asukkaiden kannalta tärkeimmistä asioista. Palveluihin on ohjattava lisää rahaa valtiontalouden ylijäämistä ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin. Palveluja pitää kehittää asukkaiden eikä markkinoiden ehdoilla. Vallan keskittämisen sijasta on kehitettävä lähidemokratiaa ja kuntien verkostomaista yhteistyötä. Johtajavaltainen seutuyhteistyö on alistettava vaaleilla valittavalle seutuvaltuustolle. YRJÖ HAKANEN Helsingin kaupunginvaltuutettu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan jäsen

3 4 Asukkaiden Vantaa syksy 08 syksy 08 Asukkaiden Vantaa 5 SKP:n aloite: Vantaalla aloite asukastalosta SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö on tehnyt aloitteen kaupunginvaltuustolle, että Vantaalle perustettaisiin asukastalo, joka olisi kaikkien asukkaiden mutta erityisesti eläkeläisten, vanhusten, vammaisten ja nuorten käyttöön tarkoitettu hyvinvointi- ja kulttuurikeskus. Ikääntyvien ihmisten määrä on kasvussa myös Vantaalla. Asukastalo voisi ennalta ehkäistä monia vanhuuteen sisältyviä ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja mielekkään tekemisen puutetta. Asukastalon avulla voitaisiin luoda uudenlaisia senioreille suunnattuja toimintoja ja palveluja. Etusijalla olisivat ruokapalvelun lisäksi erilaiset harrastukset, liikunta ja aktiivinen tekeminen, joilla edesautetaan psyykkistä hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. Talossa olisi toimintaa sekä päivällä että illalla ja monipuolisesti: ruokapalvelun ohella esimerkiksi sosiaali- ja terveysneuvontaa, ohjausta sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä, hyvinvointi- ja askartelukursseja sekä erilaista vapaaehtoistoimintaa. Oleellista olisi, että keskuksen toiminta mahdollistaisi aktiivisen tekemisen ja yhdessäolon muiden kanssa. Asukkaiden oma talo Tilat voisi varata myös työttömien ja työelämässä olevien asukkaiden ja kaupungin henkilöstön sekä nuorison harrastus- ja virkistystoiminnan käyttöön. Hyvinvointikeskuksesta muodostuisi myös paikka, jossa nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet voisivat olla luontevasti kanssakäymisissä erilaisten yhteisten aktiviteettien kautta. Vantaalaiset kommunistit korostavat, että asukastalon ideointia ei saa jättää virkamiesten harteille, vaan talon suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava käyttöön aktiivinen ja luova vuorovaikutus kaupungin asukkaiden ja järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. (MK) SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön mukaan asukastalo voisi ennalta ehkäistä mm. vanhusten yksinäisyyttä. Asukkaiden Vantaa -lista Asukkaiden ääni valtuustoon! Asukkaiden Vantaa -listan ehdokkaat esittelyssä. Listan ohjelma on osoitteessa Lena Huldén Lena Huldén on monipuolinen tieteentekijä ja poliitikko. Keskiajan historiasta filosofian tohtoriksi väitellyt Lena on tutkinut muun muassa 1500-luvun Ruotsi-Suomen historiaa sekä metsästyksen historiaa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa lääketieteellinen entomologia, joka tutkii hyönteisten levittämiä tauteja. Tutkijanuralla on tullut menestystä: Lena palkittiin tänä vuonna 109 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla teoksestaan Kuusijalkainen vihollinen. Myös lukijat ovat löytäneet kiitettävästi teoksen, joka käsittelee tauteja levittävien hyönteisten vaikutusta länsimaiseen sotahistoriaan. Kaksikielinen Lena toimii monessa luottamustehtävässä. Hän on muun muassa Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja ja SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja. Muun liikenevän vapaa-ajan Lena viettää mielellään puolisonsa kanssa luonnon helmassa. (MK) Hannu Väisänen Sellainen olen kuin olen, mutta se on yksityiselämääni. Muuten olen kyllä aika normaali. Kansalaistoimijana olen nähnyt monen moiset koukerot ja kummallisuudet enkä vähästä hätkähdä. Vaikka kyllä välillä pokka on pettänytkin valtapoliitikkojen satuiluja kuunnellessa. Kun kuulette sanat kehittää, ulkoistaa tai yksityistää julkisissa palveluissa, hieraiskaa äkkiä silmiänne. Kohta niitä palveluita ei ole. En väitä, että kannattaisi äänestää kommunistia, mutta kehotan miettimään ehdokasta ja puoluetta ei sanojen vaan tekojen mukaan. Vaalilupaus on kuin tyhjää 116 täynnä oleva lahjapaperi! Kaikki puolueet lupaavat parantaa sosiaali- ja tervey denhoitoa juuri ennen vaaleja. Mutta mitä tapahtuu vaalien välillä? Käypä katsomassa Vaalibudjettini: 10 euroa omasta taskusta ja 10 euron tuki pojalta. Olen 73-vuotias kirvesmies. Asun Vantaan Viherkummussa. Uusioperheeni lapset ovat pyrähtäneet maailmalle. Synnyin Koskenpään Hakalan kylässä mummoni peräkammarissa viattomien lasten päivänä kauan sitten. Jo poikasena metsätöissä kohtasin työn maailman. Ensimmäiseen avioliitoomme syntyi poika Työttömyys potki Helsinkiin ja rakennuksille vuonna Työläiset taistelivat rajusti sosiaalisten uudistusten puolesta Pääsin heti mukaan uuden näköalan löytäneenä. Ayaktivistin harrastus muuttui palkkatyöksi Työsuhdetta Rakennusliitossa kesti liki 18 vuotta 115 ja Kansainvälisessä puu- ja rakennustyöläisten liitossa 12 vuotta. Olen ylpeä, että olen päässyt mukaan vaatimustaisteluun, jol la luotiin suomalainen hyvin vointivaltio. Merkittävänä elämänmuotona pidän toimintaa rauhanliikkeessä. Olen edelleen Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja. Tänään Vanhasen Kataisen hallitus purkaa hyvinvointivaltiota sumeilematta ja kalistelee aseita. Sallimmeko sen? Olen Vantaan Tikkurilasta, 61v. Uusperheessäni on vaimo Pirjo, ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, ja 17-vuotias autistinen poika. Pesästään lentäneitä aikuisia lapsia on kaksi, toisen ansiosta olen jo tämän vuoden lokakuussa isoisä. Olen kotoisin Valkealasta, päässyt ylioppilaaksi Kouvolassa ja insinööriksi Riihimäellä. Työelämässä olen läpikäynyt muutokset, jotka jatkuvat vielä jäljellä olevalla julkisella sektorilla, ellei kansa toisin päätä. Tulin Posti- ja lennätihallitukseen Helsinkiin v Virastosta tehtiin 1990-luvun alussa ensin valtion liikelaitos, sitten teletoimi yhtiöitettiin Soneraksi. Sen valtio myi ruotsalaiselle Telialle. Viimeisin työnantajani oli TeliaSonera Finland. Tätänykyä olen työtön. Kauhajoen tragedia muistuttaa taas, Jokelan tavoin, lasten, nuorten ja lapsiperheiden heitteillejätöstä. Se alkoi laman hoidon varjolla ja jatkuu nykyään millä tahansa verukkeella. TV:ssä näytetään 15 vuoden tilastoja laskevista kouluterveydenhuollon ja nousevista lasten huostaanottokuluista. Kuntavaaleissa ratkaistaan pahoinvoinnin uhkaava kasvu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. 110 Jian Zhang Erkki Matinlassi Soran Zaki Pentti Nurminen Olen vuonna 1947 syntynyt kirvesmies. Paljasjalkaisena vantaalaisena asun nyt Martinlaaksossa. Kouluni olen käynyt Rekolassa ja Korsossa sekä ammattikoulun Vallilassa. Olen ollut naimisissa yli 40 vuotta. Olen kolmen aikuisen lapsen isä sekä viiden lastenlapsen vaari. Helsingin Kirvesmiehet ry:n taloudenhoitajana toimin 16 vuotta ja hallituksessa on vierähtänyt jo yli 30 vuotta. Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön tilintarkastajana toimin pitkään. 114 Olen parhaillaan Rakennusliiton valtuustossa varajäsenenä ja rakennusjaostossa jäsenenä, sekä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön Rakennusalan neuvottelukunnassa jäsenenä. Maankäyttö ja kaavoitusmonopoli ovat välineitä, joilla kaupunki voi kehittää sosiaalista asuntotuotantoa sekä edistää julkista liikennettä asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Siihen voi nojata edistyksellinen kaupunkisuunnittelu. Unto Nikula Tyrmättynä, vaan ei kanveesissa. Jos joku on luullut, että kommunistit olisi lopullisesti lyöty kanveesiin ja kannettu kehästä ulos, hän on erehtynyt. Tyrmättynä ehkä välillä oltiin, mutta se oli korkeintaan tekninen tyrmäys, ja siitä on toivuttu. Minä olen kommunisti. Minut on lapsesta asti kasvatettu siihen. Olen myös humanistisesti orientoitunut teknokraatti, mikä tarkoittaa sitä, että kuuden vuoden tekniikan alan opintojen ja teknikon työuran lisäksi olen aina harrastanut yhteiskunnallisia asioita. Toimin 27 vuotta työpaikkani 113 luottamusmiehenä ja nyt on menossa 32. vuosi ammattiosaston johtokunnassa. Olen ollut myös pitkään mukana rauhan- ja solidaarisuusliikkeissä. Kommunistit ovat aina olleet ajamassa yhteiskunnassa vähemmälle osalle jääneiden ihmisten asioita. Olen SKDL:n ja SKP:n kasvatti. Kansandemokraattisen ja kommunistisen liikkeen kunniakas perinne velvoittaa jokaista tälle tielle joskus lähtenyttä. Pyrin jatkamaan tuota perinnettä. 119 Olen vantaalainen myyntiassistentti. Olen kotoisin Pohjois-Kiinasta. Kiinassa ammattini oli englannin kielen opettaja. Olen asunut 14 vuotta Suomessa, jossa olen opiskellut tradenomiksi. Monikulttuurisessa perheessäni on aviomies ja kaksi lasta. 108 Larry Huldén Olen 59-vuotias filosofian tohtori ja Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti. Muutin Vantaalle Vapaalaan vanhempien kanssa jo vuonna 1962 ja palasin vuonna Pitkän linjan biologina olen erittäin huolestunut ympäristökysymyksistä. Joukkoliikenne on oleellinen osa kestävästä kehityksestä, mutta se ei oikeuta Vantaan ainoan kunnollisen järven, Kuusijärven, vaarantamista. Liikenneruuhkien purkaminen edellyttää myös matkalippujen hinnan alentamista ja varsinkin poikittaisliikenteen tuntuvaa lisäämistä. 117 Anja Welin Olen ehtinyt nähdä ja tehdä elämässäni yhtä sun toista, kulkenut omia teitäni niin valossa kuin varjossa. Ja tiedän, miten vielä paljon kovempaa olemassaolon taistelu liian monille on. Takana ovat nyt vuodet mm. tutkijana, toimittajana ja viimeksi kääntäjänä, lakiteksteistä runoihin. Nyt eläkeläisenä mottoni on: Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen, varallisuudesta riippumatta. Olen kotoisin Iranin miehittämästä Kurdistanista. Tulin kiintiöpakolaisena Suomeen syksyllä Olen toiminut vuosia tulkkina ja kääntäjänä Suomessa. Tällä hetkellä toimin asumisneuvojana ja suomen kielen opettajana. Olen kirjoittanut kaksi kirjaa suomen kieliopista kurdiksi ja persiaksi. Olen ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen ja toiminut Suomen Maahanmuuttajien Kotouttamisyhdistyksen SUMUKO Ry:n puheenjohtajana vuodesta Maailmankatsomukseltani olen kansainvälinen humanisti ja pitkän linjan sosialisti. Minulla on monikulttuurinen perhe, johon kuuluu vaimo ja kaksi lasta. 107 Irma Hautala Olen elämänmyönteinen, seurallinen, huumorintajuinen, filosofiasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut vaikuttaja. Olen suorittanut teoreettisen filosofian ja kasvatustieteen opintoja Helsingin yliopistossa sekä yo-merkonomin tutkinnon Oulussa. Olen toiminut työelämässä yli 30 vuotta, yliopistoklinikan esimiehen sihteerinä ja oikeusministeriössä toimistosihteerin tehtävissä. Olen osallistunut koko työelämäni ajan aktiivisesti työpaikkani ay-toimintaan SAK:laisessa ammattiosastossa. Kommunisteja tarvitaan nykyisin mielestäni aivan erityisesti vaatimaan valtiovaltaa siirtymään jokapäiväistä elämäämme kurjistavasta rahan ja pääomien erityisestä suojelusta työn ja työväestön, ts. ihmisen suojeluun. Julkisten hyvinvointipalvelujen yksityistäminen ja niiden alistaminen yksityiselle taloudelliselle voiton tavoittelulle on lopetettava. Olen 66-vuotias juuri eläkkeelle jäänyt myynnin ammattilainen. Voimia ja virtaa osallistua löytyy vielä. Yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamiseen ja yhteisiin rientoihin olen osallistunut koko elämäni ajan. Asukkaiden Vantaa -lista on julkaissut vaaliohjelman, joka SKP:n jäsenenä vastaa näkemyksiäni kuntalaisten enemmistön, tavallisten vantaalaisten, palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien säilyttämisestä ja parantamisesta. Siksi olen lähtenyt kunnallisvaaleihin juuri Asukkaiden Vantaa -listalle. Ääni minulle ei mene hukkaan, vaikken tulisi valituksikaan. Me SKP:ssä seuraamme kunnan päätöksentekoa ja vaikutamme asioihin joka tapauksessa. Paremmin sen pystyisimme tekemään valtuustossa. Jos haluat muutosta, etsi numeroni Asukkaiden Vantaa -listalta. Olen paljasjalkainen vantaalainen, tunnen paikat ja ta pahtumat. 112 Lasse Nevalainen Synnyin 1952 Etelä-Hämeessä pienviljelijän poikana. Lähdin jo 15-kesäisenä maailmalle opiskelemaan ja työnhakuun. Vartuin eri puolilla kuten Riihimäellä, Forssassa, Keravalla, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Olen työskennellyt erilaisissa töissä kuten rakennuksilla, teurastamossa, metsässä ja lopulta Postin (nykyään valitettavasti Itella) palveluksessa jo yli 35 vuotta. Nykyään asustelen vaimoni Evan kanssa kahdestaan, kaksi poikaani ovat jo aikamiehiä ja ovat maailmalla omilla teillään. Erilaisissa luottamustehtävissä olen toiminut yli kolmekymmentä vuotta: Luottamusmiehenä, toimikunnan jäsenenä, liittovaltuustossa ja työhuonekunnan puheenjohtajana. Ammattiyhdistysasiat ovat sydäntä lähinnä, mutta mikään inhimillinen ei ole vierasta. kommentti Emine Tekin tyttärensä Idilin kanssa seuraamassa Vastavirta-festivaalin ulkoilmaohjelmaa. Siksi äänestän kommunisteja Viime aikoina ruoan, polttoaineiden, maidon, joukkoliikenteen lippujen ja monien tarvikkeiden hintojen nousu on vaikeuttanut elämäämme. Peijaksen sairaalan päivystyksen yksityistäminen ja Myyrmäen terveysaseman iltavastaanoton ostaminen yksityiseltä yritykseltä aiheuttivat keskustelua. Nämä tämän päivän ilmiöt Suomessa ovat osa globaalia taloutta. Vertaan niitä kehitysmaiden talouksien muutoksiin. Maailman talouden valtavirta on uusliberalismin talouspolitiikka. Vapaakauppa, veropolitiikan pääomia suosivat muutokset ja maatalouspolitiikka on toteutettu Maailman kauppajärjestön WTO:n ja Maailmanpankin toimesta. Euroopassa muutokset on tehty ja tehdään EU:n välityksellä, kehitysmaissa lainaehtoihin liitetyillä rakennesopeutusohjelmilla. Millaisia vaikutuksia rakennesopeutusohjelmilla on esimerkiksi velkaisessa Afrikan maassa? Sosiaali-, terveys- ja opetustoimen leikkaukset ja yksityistäminen. Seurauksena on sairauksien, mm. epilepsian ja lapsikuolleisuuden lisääntyminen, kouluttamattoman halpatyövoiman ja työttömyyden lisääntyminen. Kansainvälisten suuryritysten toiminnan edistäminen kaikin tavoin yhteiskunnan edun syrjäyttäen. Pienyritysten toimintaedellytykset heikkenevät, työttömyys lisääntyy. Työ- ja ympäristöolosuhteet heikkenevät. Maataloudessa panostetaan vientituotteisiin, oman tuotannon tuki kielletään, subventoitu Euroopan elintarviketuonti näivettää omaa tuotantoa ja ruokaturvaa. Muutto suurkaupunkeihin työn perässä lisääntyy. Yksipuolinen viljely köyhdyttää maaperää. Tullien alentaminen heikentää maan omaa tuotantoa ja lisää tuontia. Velkaongelma pahenee. Kansainvälisen kilpailun nimissä palkat pidetään alhaisena, ammattiliitojen ei anneta vahvistua. Pörssiyhtiöiden ja EU-direktiivien ehdoilla Suomessa uusliberalistinen talouspolitiikka toimii pörssiyhtiöiden ja EU-direktiivien ehdoilla. Palvelut, palkat, sosiaaliedut ja ay-liike kokevat meillä samat muutokset kuin kehitysmaissa. Tuloerot kasvavat ja verohelpotukset korostavat eroja. Äänestämme kaupunginvaltuustoihin edustajamme, mutta onko valta heillä vai Brysselissä? Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ajavat metropolihanketta kysymättä valtuutetuilta. Kansan ääni kumotaan, kun ajetaan suurpääoman etuja. Nyt on aika kysyä, mitä kansanedustajat lupaavat vaalirahojen lahjoittajalle. Mikä tarkoittaa 17 kauppakeskuksen rakentaminen Uudellemaalle? Ketkä hyötyvät niistä? On aika sanoa riittää. Haluan etujani ajavan edustajan valtuustoon. Siksi äänestän Suomen kommunistista puoluetta. Emine Tekin Myyrmäki

4 6 Asukkaiden Vantaa syksy 08 syksy 08 Asukkaiden Vantaa 7 Asukkaat tekijöiksi asuntopolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa Asuntotuotannosta ja kaupunkisuunnittelusta on hävinnyt ja hävitetty yhteiskuntapolitiikka. Tilalle on tullut kasinopeli, keinottelu ja harmaa talous. Asuntotuotannossa kehitys ennakoi katastrofia. Pääkaupunkiseudun asunto jen hinnat ovat hypänneet pil viin. Vuokra-asuntoja myynnissä Pata kattilaa soimaa Vantaalla asuntojen neliöhintojen nousu vuodesta 2001 oli kuluvan vuoden toiseen neljännekseen verrattuna 868 euroa, eli hinnat ovat nousseet puolitoistakertaisiksi. Asuntojen myyntihintojen nopea kasvu on johtanut mittavaan vuokra-asuntokannan myyntiin. Rakennustyöläiset ovat nostaneet kunnallisvaaleissa sosiaali sen asuntotuotannon ykköskysymykseksi. Vanhasen Kataisen hallituksen budjettiesityksessä luvataan korkotukea 6000 uuden asunnon tuotantoon. Asuntorahasto on valtuutettu varaamaan siihen 78,5 miljoonaa euroa, rahastosta siirretään valtion budjetin tilkkeeksi 204 miljoonaa. Asuntorahastolla olisi merkittävät resurssit panostaa valtion rahoittamaan asuntotuotantoon, mutta kokoomus, kepu, vihreät ja ruotsalaiset eivät halua. Asuntotuotanto on viime vuosina ollut noin asuntoa. Kuluvana vuonna kovanrahan tuotanto on hiipunut. Valtion rahoittama asuntotuotanto on ollut olematonta. Kuluvana vuonna valtio rahoittaa vain noin 600 asuntoa. Vantaan valtuuston puheenjohtaja Tapani Mäkinen ja kaupungin hallituksen puheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen ovat vastakkain kuin taistelevat kukot konsanaan. Kehässä on vain sellaiset veijarit, joilta en ostaisi vanhaa autoa. Vantaa on taloudellisissa vaikeuksissa. Tapani Mäkinen, kykypuolueen nouseva tähti, karsii ja kitkee, ei suinkaan epäkohtia vaan kunnallisia palveluja. Lakisääteiset hän haluaa sysätä yksityiselle. Terveyden-, vanhusten ja vammaisten huollon, lasten päivähoidon tai koulutuksen laadusta tai asukkaiden tarpeista ei puheissa vilahda tavuakaan. Mäkisen suurin murhe on puolueiden välisen sovun rikkoutuminen. Markku J. iskee salamana takaisin muistuttaen, että Vantaa on jo vuosikymmeniä joutunut rahoittamaan investointejaan velkarahalla. Hän jatkaa ilman armoa muistuttaen eliitin suuresta yksimielisyydestä aina silloin kun palveluverkostoa on karsittu. Vantaa on ollut kaksi kertaa armottoman myllytyksen kohteena, kun valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia. Ahon hallitus aloitti Lipposen hallitusten jatkaessa selkeästi uusliberalismin viitoittamalla tiellä luvun alusta lukien kuntien valtionosuuksia on leikattu vuositasolla viisi miljardia. Verohelpotusten avulla rahat on kierrätetty suurituloisille. Jos valtionosuudet olisivat leikkauksia edeltäneellä tasolla, kriisiä ei olisi. Linja jatkuu muuttumattomana: Vanhasen Kataisen hallitus päätti korottaa kunnallisia palvelumaksuja. Kunnat eivät niistä saa latin latia, sillä valtio leikkasi kuntien valtionosuuksia etukäteen vastaavalla summalla. Valtionosuuksien leikkaukset ovat valtaeliitin poliittisilla päätöksillä tehty. Kokoomus, demarit ja kepu sekä pienpuolueet eri hallituksissa ovat katsellet entisten ministereiden kuvia seinillä tekmättä mitään. Tätä peittääkseen kykypuolueiden paikalliset pomot järjestävät vaalisirkusta. Niin se on Tapani Mäkinen ja Markku J. Jääskeläinen: pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (MP) Rakennustyöläiset vaativat sosiaalista asuntotuotantoa Maankäyttö ja rakennusoikeudet kiihottavat Vantaan on panostettava sosiaaliseen asuntotuotantoon. Siinä on viesti rakentajilta. Asukkaiden Vantaa -lista vaatii vuokra-asuntotuotannon oleellista lisäämistä. Kriisit ja lamat ovat opettaneet, että noususuhdanteissa vannotaan markkinoitten nimiin. Kriisin iskiessä yhteiskuntaa huudetaan apuun maksamaan keinottelijoiden tuhot. Rakentajien vaatimus on, että sosiaalisen asuntotuotannon on oltava ensisijaista kuntien sekä valtion toimintaa. Kuntien omalla rakennustoiminnalla voidaan merkittävästi hillitä asumiskustannusten nousua. Asukasvalvonta markkinavoimien vastapainoksi Yksitoista syyttäjää Helsingin syyttäjänvirastosta moittii hallitusta liian lepsuista otteista pimeän työn ehkäisemisessä. Syyttäjien huoli on peruteltua. Rakennuskustannusten nousu ja kartellien syntyminen ovat erityisesti kuntien ja valtion rakennuskohteissa vakiintuneita ilmiöitä. Julkisiin rakennushankkeisiin tulee vain yksi tarjous tai ei aina sitäkään. Edullisten vuokraasuntojen rakennusprojekteihin ei aina löydy yhtään kiinnostunutta rakennusyritystä. Esimerkit kielivät siitä, että harmaiden markkinoiden lonkerot ovat moninaiset. Rakennusliitto, verottaja ja ministeriön tutkija Markku Hirvonen ovat paiskineet töitä ja turhautuneet. Poliittinen eliitti seisoo tumput suorana. Myös vaalirahoilla on epäilty olevan yhteyttä poliitikkojen laiskuuteen. Kaikkihan tiedämme, että yritysmaailma on tiukasti mukana siinä prosessissa, jossa poliittisia menestyjiä luodaan. Valtiovarainministeri Kataisen menestystä turvasi veroparatiisiin rekisteröity Helsingin Mekaanikontalo OY. Kohun saattelemana Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistys rahoitti viimevaaleissa 53 ehdokasta joista 50 on mukana myös kunnallispolitiikassa. Vaikuttajayrityksillä näyttää olevan valmiit suunnitelmat Kunnissa maankäyttö ja rakennusoikeudet ovat kiinnostava ja kiihottava aihe. Kasvukeskuksissa suurten rakennusliikkeiden aloitteellisuus näyttää toimivan menestyksellisesti kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Yritykset ovat liikkeellä omilla kaavaideoillaan. Usein ne hyväksytään kaupunkien päättävissä elimissä. Vaikuttajayrityksillä näyttää olevan valmiit suunnitelmat suurista rakennushankkeista etukäteen. Tampereella aktiivisuudestaan tunnetaan. Puolestaan Skanska järjesti Järvenpäässä Asuntotuotannossa, kaupunkisuunnittelussa ja maankäytön hallinnassa avoimuus ja asukkaiden etujen turvaaminen on oltava lähtökohta. Asukasvalvonta merkitsee mark kinoiden vallan rajoittamista maankäytössä, liikenteen suunnittelussa ja uusien asuinalueiden kaavoituksessa. Se on toteutettava luomalla valvonnalle puitteet kuten aluetapaamiset, kyselyt, kuulemiset, kansalaisjärjestöjen lausunnot yms. Asukasvalvonta on luovaa vaikuttamista. suunnittelukilpailun 18 kerroksisesta tornista keskustaan, ja markkinointi aloitettiin välittömästi. Alueella tosin ei ole kaupungin laatimaa asemakaavaa tornitalolle. Harmaa talous Pentti Nurminen Asumiseen ja maankäyttöön liittyvissä asioissa päättäjät kaupungintalolla ovat yritysten kovan pommituksen kohteena. Asukasvalvonta auttaisi suojautumisessa. Suuriin rakennushankkeisiin helposti kietoutuu moninkertainen yli Euroopan ulottuva härmäverkko. Helsingin Musiikkitalon monttu, Olkiluodon ydinvoimala tai Lempäälän Sukarin Ideapark ovat kuuluisimpia rakennuskohteita, joissa monikansallinen veronkierto ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen ovat olleet systemaattisia. Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen on usein lausunnoissaan hämmästellyt politiikkojen haluttomuutta ryhtyä toimenpiteisiin harmaan talouden kitkemisessä. Kysymys on myös korruption kitkemisestä. (MP) Veikko Koivusalo Sosiaalinen tasa-arvo tuo terveyttä Ratkaisut samoja niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi elokuun lopulla raportin, jonka mukaan terveys jakautuu maapallolla hyvin epäoikeudenmukaisesti. Jos asut Japanissa tai Ruotsissa, on odotettavissa oleva keskimääräinen elinaikasi yli 80 vuotta. Monessa Afrikan maissa se on naisilla vain noin 45 vuotta. Myös yhden maan sisällä voi olla merkittäviä terveyseroja Vantaalainen tutkija Lena Huldén on havainnut, miten WHO:n raportin mukaan terveys riippuu etupäässä sosiaalisista seikoista, kuten vallan ja tulojen epädemokraattisesta jakautumisesta. Siihen vaikuttavat jokapäiväisen elämän asiat, kuten asuminen, koulutus ja työolot. Tilastoesimerkkinä: Ruotsissa yksi naisesta kuolee synnytyksessä. Vastaava luku Afganistanissa on yksi kahdeksasta. On täysin selvää ettei biologialla ole mitään osuutta tähän. Kyse on ainoastaan maiden välisistä eroista ja siitä, missä ja mihin yhteiskuntaluokkaan on sattunut syntymään, sanoo Huldén. Avaimia talouspolitiikasta Maailman terveydellisen epäoikeudenmukaisuuden taustalla on sosiaalinen epätasa-arvo, joka on Lena Huldénin mukaan sanamukaisesti globaali tappaja. Tilanteen korjaaminen olisi kuitenkin mahdollista. Maailma on rikkaampi kuin koskaan, mutta varallisuus on jakautunut epätasaisesti. Viimeisten 15 vuoden aikana köyhimpien kurjistuminen on lisääntynyt. Terveyspalvelujen oikeudenmukainen järjestäminen ei Huldénin mukaan aina ole bruttokansantuotteesta kiinni. Esimerkiksi Keralan osaval- Vantaan terveydenhoito vuosia hoippunut laittomuuden rajoilla tio Intiassa, Kuuba ja Sri Lanka ovat huolehtineet tasapuolisesti ihmisten terveydestä vaikka ne ovat suhteellisen köyhiä maita. Nämä ovat alueita ja maita, joissa kommunisteilla ja sosialisteilla on vahva poliittinen asema, huomauttaa Huldén. Vääristynyt varallisuuden jakautuminen ei ole luonnonlaki, vaan seurausta epätasa-arvoisista taloudellisista oloista ja huonosta politiikasta. Lena Huldén korostaa, että terveydenhoidon ratkaisun avaimet löytyvät talouspolitiikasta. Hyvän terveyden lähtökohta on tasa-arvoisuus, joka alkaa jo ennen syntymää. Erityisesti tyttöjen koulutukseen on satsattava, ja koulutuksen on oltava maksutonta, sanoo Huldén ja huomauttaa, että sosialismia rakentamaan ryhtyneissä maissa ovatkin laajat lukutaitokampanjat perinteisesti olleet ensimmäisiä toimenpiteitä. Ratkaisuja löytyy Lena Huldén listaa kehittyvien maiden ongelmiin joukon ratkaisuja, jotka ovat pitkälti samoja kuin meillä Suomessakin. Ensimmäiseksi on parannettava köyhimpien ihmisten elinoloja Toiseksi on ratkaistava vallan, rahan ja luonnonvarojen epätasa-arvoinen jakautuminen. Kolmanneksi on saatava ihmiset tiedostamaan, miten sosiaaliset olot ratkaisevat tai luovat terveydellisiä ongelmia, sanoo tohtori Huldén. Marko Korvela Vantaan terveystoimen johtaja Timo Aronkytö siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön määräaikaiseksi ylilääkäriksi valmistelemaan uutta terveydenhuoltolakia. Myös sosiaali- ja terveyshuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) liittyvät tehtävät kuuluvat hänelle. Sivutoimessaan Vantaalla hän hoitaa Aronkydön listautumismallia. Nousukiitoon tarvittava tietotaito hänelle syntyi terveydenhuollon resurssien leikkauksista. Ansioksi hänelle luetaan se, että suurista kaupungeista Vantaa on hillinnyt eniten terveydenhuollon kustannuksia. Vantaan terveydenhoito on vuosia hoippunut toisella jalallaan laittomuuden tilassa. Ennen uuteen virkaan siirtymistään Aronkytö teki päätöksen, ettei ketään oteta edes hammashoitojonoon syykuussa. Hän puolusteli lehtitietojen mukaan päätöstään sillä, että jo nyt on meidän pakko priorisoida asiakkaita sen mukaan, miten akuutista hoidosta on kyse. Nyt jonossa on 8000 vantaalaista. Akuutin hoidon tarve arvioidaan puhelimitse. Julkisen terveydenhuollon alasajolla markkinoita yksityiselle Kun julkista ei ole, joutuvat asukkaat käyttämään yksityistä hammashoitoa. Julkisen puolen ruuhkien kannalta tämä on hyvä asia, huomauttaa Aronkytö Vantaan Sanomissa Julkisen terveydenhuollon alasajon vakioperustelu on: ei ole varaa tai ei ole lääkäreitä. Aronkydön priorisoinnissa ratkaiseva Lainvastainen tila jatkuu: Vantaalaisnuorille ei riittävästi mielenterveyspalveluja Nuorten hoitoon pääsy on vaikeinta Vantaalla. 70 vantaalaista ja keravalaista nuorta joutui huhtikuussa jonottamaan nuorisopsykiatriseen hoitoon pääsyä yli 3 kuukautta (yli hoitotakuun). Jorvin alueella vastaavasti yli 3 kuukautta jonottaneita oli 6 ja Helsingissä 40. Pääkaupunkiseudun nuorisopsykiatria on Hyksin alaista toimintaa. Jorviin on satsattu eniten, mm. työntekijöitä on tuplasti verrattuna Peijakseen, jossa on vain puolet väestömäärän edellyttämistä palveluista. Ainoat Peijaksen nuorisopsykiatrian vuodeosastopaikat sijaitsevat Keravan Saviolla. Vuonna 2001 perustettu vuodeosasto ei ole pystynyt vastaamaan alueen päivystyksellisistä nuorten hoidon tarpeista, vaan kymmeniä nuoria (13 17 v) on jouduttu hoitamaan lainvastaisesti Peijaksen akuutilla aikuispsykiatrian osastolla. Vantaan kaupunki ei ole tehnyt tarvittavia johtopäätöksiä, joten nuoren edun ja lain vastainen toiminta jatkuu. Tietysti on ollut ja on parempi ottaa nuori aikuisten osastolle kuin jättää itsemurhaajatuksia tai hankalilla käytöshäiriöillä oireileva nuori heitteille. Aikuisten osastolta hätäapu Nuorten hoitamisesta aikuisten osastolla ei voida puhua, vaan nuoria pidetään lähinnä turvassa. Hoitamisen mahdollisuudet ovat minimissään. Henkilökunnalta puuttuu aika ja nuorisopsykiatrian erityisosaaminen. Henkilökuntaa on puolet nuoriso-osaston henkilökunnasta. Vakavasti oirehtiva nuori tarvitsee jokainen yhden hoitajan rinnallaan. Tilat eivät ole nuorten hoitamiseen suunnitellut. Koulunkäynti- ja harrastusmahdollisuudet puuttuvat. Aikuisten osasto on hyvin rauhaton. Henkilökunnalla ei välttä mättä ole edes lain nuorten yksiköissä toimivilta vaatimaa rikosrekisteriotetta. Kaupungin on korjattava laiton tilanne Hoitopaikkojen puutetta paikkaamaan on perustettu konsultaatiotyöryhmä. Se koostuu erikoislääkäristä, psykologista ja sairaanhoitajasta. Sairaanhoitaja käy päivittäin keskustelun merkeissä tapaamassa aikuisten osastolle tilapäisesti otettua nuorta. Työryhmä antaa konsultaatioapua nuoren hoidon suunnittelussa ja ongelmatilanteissa. Hoitamisesta ei tässäkään ole kyse, vaan nuoren olisi päästävä pikaisesti asianmukaiseen, lain edellyttämään hoitopaikkaan. Valitettavan usein nuori on jopa viikkoja aikuisten osastolla. Vantaalla ei ole myöskään tarjota nuorilleen päiväosastotyyppistä hoitomuotoa. HUS:n suunnitelmien mukaan nuorten vuodeosastopaikkatilanne helpottanee vasta vuonna Sitä ennen Vantaan kaupungin on korjattava välittömästi vuosikausia jatkunut lainvastainen tila. painoarvo on olematon resurssi. Asukkaan kannalta se on apua tarvitseva ihminen. Edellä kuvatun ohella kriisiyttämistä kuvaa hyvin apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salmisen (kok) alaisten Timo Arokydön ja ylilääkäri Jorma Kantosen toiminta Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksen järjestämisessä. Ensiksi lopetettiin säästöjen ja laadun turvaamisen nimissä Myyrmäen iltapäivystys ja koko päivystys keskitettiin Peijakseen. Päivystyksen lääkärityö ostettiin 70 prosenttisesti MedOnelta keikkalääkäripalveluna. Toiminta ajautui kustannuskriisiin ja päivystys päätettiin yksityistää. Kaupunki ei osallistunut kilpailuun. MedOne voitti kilpailun ja Jorma Kantonen siirtyi sen ylilääkäriksi. Nyt hänet on kutsuttu pörssiyhtiö MedOnen päivystyspalvelujen johtajaksi. Huippujohtaja julkisessa sairaanhoidossa kasvatetaan yksinkertaisella kaavalla. Avainasemaan istutettu viranhaltija avaa markkinoistamiseen suuntautuvan kehittämisprojektin. Em. tapauksissa se johti toiminnan kriisiin, joka ratkaistiin yksityistämällä. Tämä kehittämistyö avasi virkavastuussa olleille viranhaltijoille tien pörssiyhtiöin johtajistoon ja ministeriöön lakia valmistelevaksi virkamieheksi. Pörssiyhtiöt valtaavat kaupungin terveydenhuoltoa metodilla rusinat pullasta. Lue lisää Muut Mediat Omaishoitoon ei oteta enää uusia asiakkaita tänä vuonna Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahat uhkaavat ylittyä tänä vuonna Vantaalla neljällä miljoonalla. Ylitystä kurotaan umpeen loppuvuonna. Esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa omaishoidon tukea ja tarveharkinnanvaraisia avustuksia ei enää tänä vuonna myönnetä uusille asiakkaille, jotta määrärahoja ei ylitetä. Käytäntö on sama kuin hammashuollossa: heidät otetaan jonoon ja tukea myönnetään ensivuonna, sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen selittää. Myös terveydenhoidon kun toutusyksikön apuvälineja terapiaostoja rajoitetaan merkittävästi. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt toi menpiteet. Vantaan Sanomat Kataisen etumiehenä Vantaalla leikkuria heiluttava Salminen osoittaa asukkaille Paras -hanke / Kupru -kuntarakenneuudistuksen olemusta. Taistelu uraanista Nigerin tuaregit tarttuivat aseisiin helmikuussa 2007 ja vaativat uraanikaivoksista saatavien tulojen entistä oikeudenmukaisempaa jakamista. Nigerin armeija on vastannut väkivaltaisesti Pohjois-Nigerin vuoristoisella Agadetzin alueella. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet mielivaltaisista pidätyksistä ja lähes 70 siviilin joukkoteloituksista. Lisäksi kerrotaan kidutuksista, raiskauksista, ryöstöistä ja karjalaumojen surmaamisesta. Yksi konfliktin osapuoli on alueella kaivostoimintaa harjoittava ydinenergiayhtiö Areva, joka on tehnyt uraanivaltauksia myös Suomessa ja rakentaa ydinvoimalaa Olkiluotoon. Le MONDE DIPLOMATIQUE Anna Bednik ranskalainen toimittaja suomennus Niina Saikkonen Ydinvoima- ja ydinasetuottajien yhteenotto kansaa vastaan on kansallista ja yleismaailmallista ja ulottuu Uudeltamaalta ja Pohjoiskarjan Enon kautta Afrikan Nigeriin. Asukkaiden Vantaa Päätoimittaja puh Taitto Irene Auer Painatus TA-Tieto oy, Helsinki

5 8 Asukkaiden Vantaa syksy 08 Bussilinjojen karsimisessa ei ole järkeä! Meitä kehotetaan suosimaan ja käyttämään joukkoliikennettä, mutta mitenkäs käytät, kun Vantaalla sen palveluja vähennetään, tuskailee tuotannon suunnittelija Eeva Nurminen. Nurminen asuu Martinlaaksossa ja käy töissä Hakuninmaalla, viiden kilometrin päässä kotoa. Kesäkeleillä työmatka sujuu pyöräillen, mutta talviaikaan hän käyttää bussia. Ennen bussi 43 jatkoi Martinlaakson asemalta Myyrmäkeen ja pääsin työmatkani mukavasti sillä. Nyt syyskuun alusta linjaa Eeva Nurmisen mielestä Vantaan päättäjien pitäisi tutustua julkisen liikenteen käytännön ongelmiin. Stoppa privatiseringen av de kommunala tjänsterna De kommande kommunalvalen är av en ovanligt stor betydelse. Traditionellt har kommunerna haft en viktig roll i erbjudandet av de tjänster som är centrala för kommuninvånarna. Nu konkurrensutsätts tjänsterna, de privatiseras och hela tjänstestrukturen utsätts för stora omvälvningar. Det är av oss kommuninvånare som utgången av processen beror. Skall närtjänsterna rationaliseras bort? Skall den kommunala servicen privatiseras och skall beslutsfattande koncentreras i allt färre händer? Den offentliga servicen borde i stället utvecklas utgående från kommuninvånarnas behov. Kommunens arbetstagares ställning bör skyddas. Den kommunala beskattningen måste göras mera rättvis och invånarnas möjligheter att påverka beslutsprocesserna måste öka. Valet handlar om hur kommunerna skall klarar av att bemöta utmaningar, som det psykiska illamåendet hos barn och ungdomar eller det framtida ökade behovet av åldringsvård. Riksdagspartierna har skapat den nuvarande situationen lyhennettiin ja se päättyykin Martinlaaksoon. Lyhyellä matkalla pitäisi vaihtaa toiseen bussiin, eihän siinä ole mitään järkeä. Julkiset palvelut hajallaan Vantaa on poikkisuuntaan pitkä kaupunki, Pähkinärinteestä Itä- Hakkilaan on pitkä matka. Hallinnollisia ja muita palveluja on sekä idässä että lännessä. Myyrmäki on yksi hallinnollinen keskus ja sinne pitäisi asukkaitten päästä yhdellä ja samalla bussilla, myös idästä. Nyt esimerkiksi Tikkurilasta Myyrmäkeen kulkeva linjaa 53 aiotaan lopettaa. Sama linja palveli myös itään päin Peijaksen sairaalaan menijöitä. Ei tällainen yhteyksien huonontaminen kannusta käyttämään julkista liikennettä. Ihmiset hyppäävät omaan autoonsa, että pääsisivät perille. Kun odottelen bussia tuossa tien varressa, niin ohi ajavissa autoissa on melkein kaikissa vain yksi ihminen. Se on tuhlausta. Nurminen patistelee Vantaan päättäjiä käyttämään itse edes joskus julkista liikennettä matkustaessaan töihin tai palvelujen äärelle. Heidän pitäisi ymmärtää, miten hankalaa ja aikaa vievää on bussin vaihto, erityisesti vanhoille, huonosti liikkuville ja lastenrattaiden kanssa kulkijoille. Kehäradan rakentaminen alkaa Vanha suunnitelma Vantaa poikkiliikenteen ongelmien helpottamiseksi on Marja-rata, nykyiseltä nimeltään Kehärata. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 36 miljoonaa euroa ensi vuodelle radan rakentamiseen. Kustannuksiin osallistuu myös valtio. Se ratasuunnitelma on muhinut jo 30 vuotta. Nyt on luvattu, että rakentaminen alkaisi ensi vuonna. Mutta voi olla, että menee toiset 30 vuotta ennen kuin se on käytössä. Kehärata ei kuitenkaan Nurmisen mukaan palvele kaikkia, koska sen valmistumisen myötä taas lopetetaan bussilinjoja. Miten sitten Seutulan perukoilta pääsee vaikkapa Myyrmäkeen? On myös kaukaisia haaveita metroradasta Helsingin keskustasta Vantaan lentoasemalle. Se tietysti palvelisi ennen kaikkea lentomatkailijoita, mutta myös vantaalaisia. Metrolinjalla liikenne lentoasemalle on hoidettu monissa kaupungeissa, joissa lentokenttä on riittävän lähellä. Mutta tämäkään suunnitelma ei auta ketään tähän hätään. Metro palvelee ehkä seuraavaa sukupolvea. MARJALIISA SIIRA Den nuvarande situationen är ett resultat av riksdagspartiernas verksamhet. Vallöftena kommer att vara många. Det är viktigt att komma ihåg att Finland aldrig har haft lika mycket pengar som nu och att kommunernas verksamhet har redan rationaliserats i flera omgångar. Riksdagspartierna har godkänt nuvarande lagen om kommunreformen, som gallrar tillgången på närservice och ökar privatiseringen. Genom att slå ihop kommuner skapas stora plattformer som underlag för att storföretag skall kunna maximera sina vinster. Vårdgarantin från 2005 har inte ännu kunnat bli förverkligad i alla kommuner. Vi kräver att alla skall ha en likvärdig rätt till hälsovård. Bashälsvården måste bli avgiftsfri. Språklagen måste också beaktas inom vården. Det borde vara en mänsklig rättighet att födas, vara sjuk eller dö på sitt modersmål. Den statliga andelen av utgifterna för hälsvården måste höjas. Finansieringen skall vara kontinuerlig och långsiktig. Kostnaderna för den krävande specialhälsovården måste i sin helhet överföras på staten. Vi borde ha rätt till en trygg ålderdom. Det rika Finland har svikit dem som byggde upp välståndet. Speciellt de med små pensioner är utsatta. Åldringsvården lider brist på personal. Kommunerna har utlokaliserat och allt mera ansvar överförs på de anhöriga. FKP kräver en lagstadgad vårdgaranti inom åldringsvården, som förpliktar stat och kommuner att trygga vårdens kvalitet och resurser. Det förutsätter både mera personal och pengar. Privatiseringen av åldringsvården måste stoppas. Det är kommunens egen hemvård som skall trygga pensionärernas möjlighet att bo kvar i det egna hemmet. Den egna kommunens anställda får inte ersättas av servicesedlar. Det brutna indexet som reglerar pensionerna måste avskaffas. Våra äldsta medborgare måste få ekonomiska möjligheter att betala både mat och mediciner. En garanterad basinkomst De sociala stöden och resurserna har stampat på stället sedan depressionen. De fattiga har fått det allt sämre ställt. Utslagningen leder till ökad kriminalitet och en hotad samhällsfred. På lång sikt tjänar alla på att de, som inte själva på grund av sjukdom, ålder, studier eller arbetslöshet kan få en utkomst, får en garanterad basinkomst på 850 euro i månaden. Stöden bör dessutom delas ut från en enda lucka. De sociala resurserna måste öka så att den hjälpsökande personligen får möjlighet att samtala med en socialarbetare. Kommunerna utvecklas nu till någon underlig form av bolag som ordnar service utgående från marknadskrafterna eller också blir de beställare av service från privata företag. Finlands kommunister vill rädda den offentliga närservicen och utveckla de kommunala tjänsterna som en motvikt till marknadskrafterna. Lena Huldén Ilmastonmuutos pysäytettävä mitä tekee Vantaa? Ilmastonmuutos tulee, sitä ei estä enää mikään. Sitä voidaan hidastaa ja lieventää. Mutta se vaatii ripeitä ja isoja toimia välittömästi. Kunnilla, koko maan kattavina toimijoina, on erityinen vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tosin näissä talkoissa tarvitaan kuntien lisäksi valtiota ja joka ainoata ihmistä, jos halutaan säästää tulevat sukupolvet katastrofilta. Kunnissa ilmastomuutoksen torjuminen ykkösasiaksi Kuntien päätöksenteossa on ilmastonmuutoksen torjuminen otettava ykkösasiaksi kaikessa päätöksenteossa. Vantaalla on jo aloitettu, on liitytty eri ohjelmiin ja sopimuksiin joilla pyritään vähentämään esim. hiilidioksidipäästöjä tietyn määrän. Mutta riittääkö tämä? Ei riitä. Jos ei yksityisen sektorin toimissa tapahdu nopeasti vapaaehtoisesti harppausta ilmastonmuutoksen torjumiseen on ne pakotettava siihen yhteiskunnan säätämin määräyksin. Missä viipyvät matalaenergiatalot? Miksei asuintalojen katoilla, myös kerrostalojen, näy aurin- kopaneleja ja tuulimyllyjä? Miksi maalämmön käyttöön houkutellaan vain pientaloja? Miksi ei joka torpan uunissa pala pellettiä? Siksikö, että tällainen olisi suurten energiayhtiöiden etujen vastaista. Siksikö, että se romuttaisi tarpeen seuraavista atomivoimaloista. Entä liikenne? Vähentäisikö matkalippujen hinnan alentaminen euroon yksityisautoilua ja hiilidioksipäästöjä? Toisiko yksityisautoilun väheneminen säästöä liikenneväylien ja parkkipaikkojen rakentamisessa? Entä lähipalvelut, mikä niiden merkitys on? Onko järkevämpää tuoda kymmenen työntekijää kyläterveyskeskukseen kuin pistää tuhansia ihmisiä matkustamaan näiden kymmenen luokse? Kysymyksiä voitaisiin esittää lisää vaikka kuinka ja jokainen osoittaisi kunnan tärkeyden ja mahdollisuuden ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tehkäämme Vantaasta ilmastonmuutoksen torjumisen kärkijoukko. Erkki Matinlassi

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän 1 / 10 27.9.2012 9:06 Helsingin Uutiset - Helsingin vaalikone Vastaa ohjeiden mukaan. Voit myös kommentoida vastaustasi. Vastauksien muokkaus Vastauksien esikatselu Valmis Marko Ekqvist Ehdokastiedot Ikä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON KANSALLINEN SEMINAARI 27.9.2010 Opteam lyhyesti TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot