Syksy 2008 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syksy 2008 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti www.skp-vantaa.fi"

Transkriptio

1 Asukkaiden Vantaa Syksy 2008 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti Soran Zaki: tarvitaan toimiva kotouttamisohjelma sivu 2 Veikko Koivusalo Kenen metropoli? sivu 3 Perusturvassa avoparin mentävä aukko sivu 3 Vantaan terveydenhuolto laittomuuden rajalla sivu 7 Sosiaalinen tasa-arvo tuo terveyttä sivu 7 Bussilinjojen karsimisessa ei ole järkeä! sivu 8 Stoppa privatiseringen av de kommunala tjänsterna sivu 8 Asukkaiden Vantaa -lista kunnallisvaaleissa Jo riittää kunnallisten palvelujen heikentäminen Asukkaiden ääni valtuustoon! Tunnemme läheistemme hädän ja palvelujen karsinnan huonontamisen myös omissa nahoissamme. Vanhustemme ja lastemme elinoloja heikennetään lähes päivittäin. Kaupunkia vuosikymmeniä johtaneet puolueet puhuvat yhtä ja tekevät toista. Vaalien alla ne järjestävät sirkusotteluja, joissa ottavat mittaa toisistaan. Poliittinen sopu on nostettu tavaramerkiksi. Se on armotonta lähipalvelujen karsintaa ja yksityistämistä. Myrskyn silmässä ovat vanhukset, sairaat, vammaiset, mielenterveyspotilaat ja lapset. Henkilökunta uupuu tulospaineiden ja työolokriisin alla. Johtajat johtavat numeroita ja tilastoja sekä kierrättävät toisilleen rahakkaita virkoja ja valta-asemia. Samat voimat, jotka johtavat Vantaata, runnoivat pari vuotta sitten ns. PARAS -hankkeen. Sillä ahdistetaan kunnat nurkkaan ja tuhotaan demokratia. Henkilöstön työsuhdeturva romutettiin ja joukkoirtisanomiset hyväksyvä laki hyväksyttiin. Mallit ja meno on kopioitu pörssiyhtiöiltä. Vantaan valtuustoon tarvitaan edustajia, jotka pitävät sanansa ja joilla on kyky kuulla ja ymmärtää ihmisten tarpeet. Kokoamme Asukkaiden Vantaa -listalle muutosvoimat. Se muodostuu asukkaiden, ay- ja kansalaisliikkeiden sekä SKP:n toimijoista. Toimintamallissamme eri alojen asiantuntijat tekevät työtä valtuustoryhmämme kanssa. Kiinteä yhteistyö kansalais-, ay-, asukas- ja kulttuurijärjestöjen kanssa turvaa kosketuksen ihmisten elämään ja tarpeisiin. Olemme kehittäneet toiminta-ajatuksen Jyväskylän, Helsingin ja Järvenpään asukaslistaryhmien toiminnasta. Heidän kokemuksensa on, että suhteellisen pienikin valtuustoryhmä aktiivisen asiantuntijataustansa avulla pystyy saamaan tuloksia. Erityinen merkitys sillä on ollut kunnallispolitiikassa rehottavan korruption ja kähminnän kampeamisessa. Asukasvaikuttaminen ja demokratia on saanut sinnikkään puolustajansa. Työtapamme on tutkivan journalismin uurastusta. Ehdokkaat sivuilla 4 5

2 2 Asukkaiden Vantaa syksy 08 syksy 08 Asukkaiden Vantaa 3 Pääkirjoitus Päivän uutinen UPM 10 ja StoraEnso tuhoavat työpaikkoja Kajaanissa, Valkeakoskella, Imatralla, Kotkassa, Pohjois-Karjalan Enossa ja aiemmin Kemijärvellä sekä eri puolilla maailmaa. Uusliberalismi, globalisaatio iskee täydellä teholla. StoraEnso keräsi miljarditappiot Amerikan valloitusretkellä. Johtaja Härmälä palkittiin kultaisin kädenpuristuksin. Me maksamme molemmat! Kemijärven selluloosatehdas oli erittäin tuottoisa. Valkeakoskelle oli tehty juuri 30 miljoonan investoinnit. Summassa oli saneerattu, joustettu ja nostettu voittoastetta. Enossa revittiin voitot halvan venäläisen puun avulla. Teollisuus ei investoi Suomeen. Se on siirtänyt voittonsa ulkomaille konserniostoihin ja markkinavaltauksiin. Paperiteollisuuden maailmanvalloitus ajautui katastrofiin esillä olevin tuloksin. Maailmanlaajuisten yritysten toimet ovat tämän ajan inkvisitio. Hallitukset eivät voi mitään, sanotaan. Kyllä ne voivat ja mekin voimme! Jokaisen tuhotun työpaikan taustalta löytyy ihminen, perhe, yhteisö. Heillä on elämä, nykyinen ja tuleva. Nyt on aika sanoa seis! Tekoihin ministerit, kansanedustajat, kunnallispoliitikot ja ay-pomot! Yhteiskunnan on asetettava ehdot yrityksille. Jokaisen työpaikan tuhoaminen on estettävä. Työpaikkoja tuhoavat yritykset on otettava valtion ja kuntien haltuun. Yritystuholaisten vanavedessä uivat kunnallisten palvelujen yksityistämistä hoitavat konsultit, neuvonantajat ja pörssiyhtiöiden agentit, sekä maata kiertävät muutosjohtajat. Asukkaiden on sanottava Seis! Kunnissa työskentelee työntekijää ja heistä naisia on noin Tämän maamme suurimman yhtenäisen työntekijäryhmän työpanoksella on käsissään koko kansan elinehdot, hyvinvointivaltion toimivuus ja tulevaisuus. Sen vaikutus yhteiskuntaan on valtava. Kuntien työ on Suomen kansantalouden aktiivisuuden perusta. Kuntien toimialoja on laajennettava, työvoimaa lisättävä. Tarvittavista resursseista on taisteltava. Kuntia ei anneta vastuuttomien markkinahaiden riepoteltavaksi. Yhteiskunnan omaisuuden hävittäminen on pysäytettävä. Kuntien talous on neljäkymmentä (40) miljardia euroa, lisäksi valtava omaisuus ja maankäytön sekä kaavoituksen monopoli. Siksi pörssikeinottelijat ja heidän lakeijansa yrittävät kaapata kuntien talouden. Kuntien ja valtion on ryhdyttävä jälleenrakentajan tehtäviin. Yhteiskunnallisen tuotannon ja toiminnan aluetta on nopeasti laajennettava. Kunnilla on mahdollisuus nousta kansakunnan menestyksen rakentajaksi. Vantaalainen kielenkääntäjä ja tulkki Soran Zaki työskentelee maahanmuuttajien parissa Helsingin kaupungin palveluksessa. Häntä voidaan pitää kotoutumisasioiden eksperttinä. Soran on sitä mieltä, että on erityisen vaikeaa muuttaa sellaisen maahan, jonka sääolosuhteet, kulttuuri ja kieli ovat hyvin vieraita muuttajalle. Tällainen henkilö joutuu aloittamaan melkein kaikissa asioissa alle nollasta. Kieliongelma on englantia taitamattomien maahanmuuttajien alituinen painajainen. Maahan tutustuminen alkaa vasta, kun on opittu tarpeeksi suomen kieltä. On selvää, että he tarvitsevat jonkin aikaa yhteiskunnan tukea päästääkseen omille jaloilleen, Soran sanoo. Soranin mielestä maahanmuuttajan ei pitäisi olla Suomen B-kansalainen. Ongelma on, että häntä pidetään liikaa ulkomaalaisena. Soran uskoo, että maahanmuuttajayhteisö ei ole yhtenäinen, vaan se jakautuu luonnollisesti moniin sosiaalisiin ryhmiin. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti ne, jotka ovat tulleet vaikeista olosuhteista tai joilla on heikko koulutustausta. Heillä on huonommat lähtökohdat kuin eurooppalaisilla maa- Suurten kysymysten vaalit Tänä päivänä puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta. Ihmiskunnan elonkehään työntämät saasteet lämmittävät ilmastoa aiheuttaen ehkä kohtalokkaita seurauksia. Keskusteluissa on vain yksi huo no puoli; ne eivät johda tekoihin. Lisääntyvä liikenne on yksi ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Julkisen liikenteen tilanne pakottaa ihmiset yksityisauton käyttäjiksi. Julkisen liikenteen vuoroja on heikennetty, esim. iltavuoroja Voutilan alueella työmatkaliikku jien kiusaksi. Kokemuksesta tiedän, että bussivuoroja jää ajamatta, vedotaan työvoimapulaan. Työvoimapula ei ole totta. Totta on ainoastaan se, että kuljettajien palkkausta ja työoloja on huononnettu. Mahtavien kauppakeskusten rakentaminen asuttujen alueiden ulkopuolelle lisää väistämättä yksityisautoilua. Kävelymatkan päässä sijaitsevat pikkuliikkeet vähenevät, huonontaen varsinkin autottomien kansalaisten palveluja. Kunnallisvaalikeskustelussa minua ärsyttää se, että vaalikeskustelu pyritään rajoittamaan vain kuntien sisäisiin asioihin. Todellisuudessa kunnat eivät ole mitään omia maailmoitaan vaan tuhansin sitein kiinni koko maassa ja maailmassa. Kunnallispolitiikka on myös valtakunnan ja koko maailman politiikkaa. Meidän aikakautemme tärkein kysymys on EU Mitä ovat EU:n vaikutukset kunnissa? EU tulee yksisuuntaistamaan verotusta, myös tässä asiassa päätäntävalta liukuu yhä enemmän käsistämme pois. EU:n määräyksestä kilpailutus koskee myös kunnallisia palveluja, ne on kilpailutettava koko EU:n alueella. Kunnalliset palvelut tulevat yhä enemmän kapitalistien saalistushimon temmellyskentäksi. Ei kai kukaan kuvittele, että Suomen EU:n jäseneksi saattaneet puolueet edes haluaisivat taistella tätä kehitystä vastaan? Kunnallisasiat ovat tietysti vain yksi, mutta tärkeä osa EU -turmiota. EU vaikuttaa koko elämäämme ja kansalliseen kulttuuriimme. Minun linjani on selvä. Isänmaan itsenäisyys ja kunnia on palautettava. Irti EU:sta. Vantaan talous on huonossa kunnossa Vantaan talous on huonossa kunnossa, ainakin, jos vertailukohteena pidetään muuta pääkaupunkiseutua. Tämä ahdinko ei ole peräisin pelkästään Vantaan omista päätöksistä ja valinnoista. Osasyyllisiä ovat valtion korkeimmat päättäjät. Muutamat viimeaikaiset hallitukset ovat tehneet kuntatalouksia monenlaisiin pakkoratkaisuihin ajaneita päätöksiä. Näitä päätöksiä ovat olleet eduskunnassa tekemässä myös jotkut vantaalaiset kun nal lispoliitikot. Kaupungin nykyiset päättäjät kahlitsevat jo nyt uutta valtuustoa tulevaisuuden uhkakuvilla. Yksi näistä uhkista liittyy ehkä jo lähitulevaisuudessa koko Suomea kohtaavaan työvoimapulaan. Sen pelotellaan olevan niin totaalinen, ettei verovarat sen vuoksi riittäisi kuntien omaan palvelutuotantoon. Pitäisi tukeutua enemmän ostopalveluihin, mikä sitten tuottaisi enemmän verotuloja kunnille. Mutta kyllä kuntienkin työntekijät maksavat verot ja muut maksut. Osa kuntatyöntekijöille maksetusta palkkapotista palautuu veroina takaisin kunnan tilille. Ulkoistamisen ei ole todettu tulevan halvemmaksi Soran Zaki: Maahanmuuttajille tarvitaan toimiva kotouttamisohjelma Osan päättäjistä logiikkaan tuntuu sisältyvän ikään kuin itseisarvona, että mahdollisimman paljon julkisesta palvelutuotannosta pitäisi yksityistää, ulkoistaa tai ainakin kilpailuttaa. Mitkään tutkimukset eivät kuitenkaan tue sitä, lähinnä poliittisen oikeiston vaalimaa ajattelua, että tilaaja-tuottaja-mallin mukaisella konseptilla, tai kokonaan ulkoistamalla palvelut saataisiin kuntalaisille halvemmalla. Laadulla on aivan omanlaisensa merkitys Hoiva- ym. palvelutyössä laadulla on aivan omanlaisensa merkitys. Hoivatyön korkea laatu syntyy alalle koulutetun, motivoituneen ja myötäelämiseen kykenevän ammattilaisen työstä. Näiden tehtävien ulkoistaminen ja kilpailuttaminen vie näiltä vaatimuksilta pohjan. Kuntien työtehtävät ovat sen laatuisia, että ne sopivat parhaiten julkisen sektorin omana työnä tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysalan, ynnä hanmuuttajilla. Esimerkiksi Lähiidästä tulleiden pakolaisten asema Suomessa on muita maahanmuuttajia huonompi. Se ei johdu pelkästään pakolaistaustasta, vaan suomalaisen opetusjärjestelmän ja markkinatalouden väärästä näkökulmasta. Aasiasta ja Afrikasta hankituista opiskelu- ja työtodistuksista ei ole hyötyä palkkauksessa eikä opiskelupaikan saamisessa. Pakolaistaustaisilla on eläkeläisenäkin länsimaalaisia maahanmuuttajia heikompi asema, koska heidän työeläkkeensä on silloin muita huomattavasti pienempi. Aikaisempi työhistoria jää syntymämaahan ja siellä kertyneitä eläkkeitä ei useinkaan voida maksaa Suomessa. Soranin mielestä työnantajien maahanmuuttajilta vaatima kielitaitotaso on kohtuuttoman korkea. Kielikurssit ovat usein riittämättömiä. Kielikurssien yhteydessä Soran antaisi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta nykyistä enemmän. Kielikurssille ja ammattikoulutukseen pääsy nopeuttaa kotoutumisprosessia. Kulut korvautuvat työllistymisen jälkeen nopeasti maksettuina veroina. Soran ei näe maahanmuuttajia pelkkinä kuluina, vaan normaaleina luovina ihmisinä. Heidän on muidenkin perinteisesti julkisen sektorin, pääosin lakisääteiset, tehtävät sopivat erittäin huonosti muuten valtakunnassa vallalla olevan vapaan markkinatalouden normaalien kilpailutuskäytäntöjen piiriin. Julkisen sektorin tuotosta ei voi mitata euroilla Tullaan tutuiksi Korson Lumossa annettava päivittää kotimaassa hankittua koulutusta ja ammattitaitoa. Tarvitaan toimiva kotoutumisohjelma, jonka tulisi suunnitella maahanmuuttajataustaisten asiantuntijoiden kanssa. Soran on sitä mieltä, että alasajon kohteena oleva hyvinvointijärjestelmä on vasemmistolaisen työväenliikkeen taistelun tulos. Tämä järjestelmä on edelleen työtätekevien veronmaksajien ja pääomaa luovien palkansaajien hartioilla. Toisenlainen Suomi on mahdollinen ilman vallankumoustakin, jos pääomatuloja verotetaan kuin palkkatuloja, lyhennetään työpäivä 6 tunniksi ansiotasoa alentamatta ja jos tuetaan ilmaiseksi saatua maahanmuuttajavoimavaraa löytämään paikkaansa uudesta kotimaasta. Lasse Nevalainen Julkisen sektorin työn tuotosta on mitattava muilla, kuin euroissa määritellyllä mittarilla. Tähän ostopalvelu-ulkoistamis-yksityistämis-ajatteluun sisältyy aina se, nyky-yhteiskunnassa yhä enenevässä määrin vallalla oleva ajatus, että jonkun pitää päästä kaikessa vetämään välistä. Tavoitellaan hyötyä liiketoiminnallisen tuloksen, voiton muodossa. Se on mahdollisimman kaukana yhteiskunnallisen toiminnan tavoitteista. Kaupunkilaisten hyvinvointi, tai laajemmin ns. pohjosmainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on itseisarvo, jota kannattaa puolustaa. Sen olennainen sisältö on kohtuullisen laaja julkinen sektori ja sen tuottamat palvelut. Asukkaiden Vantaa-lis tan kunnallispoliittisessa ohjelmassa vaaditaan pal ve luita jatkossakin tuotettavaksi kaupungin omana tuotantona. Se on oikean suuntainen vaatimus. Unto Nikula Tikkurila Perusturvassa avoparin mentävä aukko Suomalainen sosiaaliturva sisältää ihmisen mentäviä aukkoja. Mikäli elämäntilanne muuttuu nopeasti, voi hyvinvointivaltiosta huolimatta yllättäen huomata olevansa taloudellisesti lähes tyhjän päällä. Vantaalaiset Mauri Tolvanen ja Milla Maavesi rakastuivat ja menivät maaliskuussa kihloihin. Pari kuukautta myöhemmin Mauri muutti asumaan Millan luokse. Kela palkitsi sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävää pariskuntaa mojovalla harkinnanvaraisten tukien leikkaamisella. Yhteen muutosta Maurin kanssa seurasi asumistukeni lakkauttaminen liian korkeiden tulojen takia. Samaten kansaneläkkeeni pieneni tuntuvasti. Ainoa ennallaan säilynyt tuki on työkyvyttömyyseläke, kertoo Milla. Sekä Mauri että Milla ovat pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentuloa rokottavat suuret lääkekulut sekä muut terveydenhoidon kustannukset, joita harkinnanvaraisissa tuissa otetaan huonosti huomioon. Maurin tilanne on siinä mielessä hankala, että hän on vielä naimisissa ja omistaa vaimonsa kanssa omakotitalon. Ero on pantu vireille, mutta byrokratiassa menee oma aikansa. Arkipäivä sujuu velkarahalla Sosiaalitoimisto on laskenut, että pariskunnan yhteenlasketut eläkkeet ovat nipin napin sen suuruiset, ettei toimeentulotukea tipu. Vastaavissa elämäntilanteissa oleville avopareille ovat sosiaaliviranomaiset joskus jopa tyrkyttäneet ratkaisuksi erilleen muuttamista. Maurille ja Millalle ei moista ole ehdotettu eikä se tulisi pariskunnalle edes mieleen. Arkipäivän elämä sujuu nyt jotenkuten velkarahan turvin. Määräämättömiä aikoja pariskunta ei syömävelkaa voi kasvattaa, mutta parempia aikoja on luvassa, kunhan Mauri saa avioeronsa alta pois. Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän perusteella rakastaminen näyttää joskus olevan sallittua vain hyvätuloisille ja -kuntoisille kansalaisille. Erityisen hankalia ovat harkinnanvaraiset sosiaalietuudet, jotka eivät aina vastaa muuttunutta elämäntilannetta parhaalla tavalla. Eräs ratkaisu Maurin ja Millankin toimeentuloon olisi Suomen kommunistisen puolueen ajama aloite perusturvauudistuksesta, joka poistaa perusturvan sidonnaisuuden puolison tuloihin. Aloite takaa 850 euron perusturvan kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan. Marko Korvela Vantaalaiset Mauri Tolvanen ja Milla Maavesi ovat joutuneet huomaamaan, että avoparina eläminen voi rokottaa toimeentuloa. Kisoilla oli suuri merkitys kiinalaisille Suomeen ja Vantaalle hyvin kotoutuneen Jian Zhangin mielestä Pekingin olympialaiset olivat tärkeä tapahtuma kaikille kiinalaisille sekä Kiinassa että maailmalla. Kiinassa kisat yhdistivät suurten muutosten tiellä olevaa kansaa. Vaurastuneet ihmiset voivat ryhtyä ajattelemaan vain omaa etuaan. Kansallistunne luo solidaarisuutta, mutta mistään länsimedian maalaamasta kansalliskiihkosta ei ole kyse, sanoo Jian. Olympialaisten jalkapalloa pelattiin Jianin kotikaupungissa, jossa hän vieraili kisojen aikana. Sielläkin oltiin tyytyväisiä hyvään mitalisaaliiseen ja järjestelyihin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ennen kisoja. Moni asia aiheutti kritiikkiäkin kaupunkilaisissa. Jianin poliisi-tuttavan vapaapäivät vähenivät pitkältä ajalta, koska turvallisuudesta oli suuri huoli. Vapaaseen elämään tottuneet kaupunkilaiset kokivat monet rajoitukset kiusallisina. Pääkaupungissa henkilöautoliikenteen rajoituksiin oltiin kuitenkin tyytyväisiä, koska bussit eivät myöhästelleet. Suomen median harjoittamaa Kiinan arvostelua Jian ei ymmärrä. Isossa maassa on tietysti ongelmia, isojakin. 100 vuoden aikana tapahtunut ja edelleen jatkuva muutos parempaan kansan elinoloissa ei oikeuta läntistä kritiikkiä. Maailman väestötilastoissa näkyvä nälkäkuolemien väheneminen 1900-luvun puolivälissä ja köyhyyden väheneminen vuosisadan lopulla ovat pääosin kiinalaista alkuperää. Jian arvelee länsimedian kritiikin olevan poliittista: entinen siirtomaavaltojen hallitsema köyhä valtio on kommunistisen puolueen johdolla noussut nyt jo suurvallan asemaan. Maailman kansojen välistä ystävyyttä edustavien olympialaisten onnistuminen oli osalle Suomen poliittista mediaa vaikea hyväksyä. Jianin mielestä olympialaiset edistivät hienosti muun maailman Kiina-tuntemusta ja kiinalaisten kontakteja ulkomaille. Ostopalvelut tuovat epävarmuutta Kenen metropoli? Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Valtiontalous on jatkuvasti miljardeja ylijäämäinen. Miksi rahaa ei riitä kuntien palveluihin? Kuntien määrärahojen ja henkilöstön riittämättömyys on poliittinen valinta. Sillä on ohjattu rahaa rikkaita suosiviin verohelpotuksiin ja luotu lisää markkinoita yksityisille yrityksille. Pienen piirin vallankäyttöä Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisellä ajetaan päätösvallan keskittämistä pienempään piiriin ja etäämmäs asukkaista, jotta lähipalvelujen karsiminen ja julkisten palvelujen yksityistäminen olisi helpompi toteuttaa. Pääkaupunkiseudulla on päätösvaltaa siirretty jo kaupunkien johtajista koostuvalle neuvottelukunnalle. Kaupunginvaltuustojen rooliksi on jäänyt siunata johtajien sopimukset ilman, että niihin on annettu tehdä mitään muutoksia. SKP:n ja asukaslistan edustajana olen yksin vastustanut pääkaupunkiseudun valtuustojen kokouksissa näihin sopimuksiin sisältyneitä esityksiä kilpailuttamisesta, yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Yksityistämisen Troijan hevonen? Terveydenhuollon päivystystoiminta on esimerkki siitä, miten pääkaupunkiseudun yhteistyötä yritetään käyttää yksityistämisen Troijan hevosena. Päivystyshanketta valmistelevassa työryhmässä olivat mukana MedOnen ja Meditalon edustajat, jotka ajoivat koko päivystystoiminnan siirtämistä yksityiseksi bisnekseksi. Vantaalla MedOne onnistui tässä kaappauksessa eduskuntapuolueiden edustajien avulla. Sen sijaan koko pääkaupunkiseutua koskeva hanke torjuttiin, kun SKP:n ja asukaslistan toimesta nostimme asian julkisuuteen ja vaadimme kuntia torjumaan hankkeen. Tässä tapauksessa tuloksena oli se, että ulkoistajat ulkoistettiin valmisteluryhmästä. Joukkoliikenteen lippujen hinnat alas Hanke pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen keskittämiseksi on toinen esimerkki hankkeesta, jonka tavoitteena on laajentaa kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Helsingin liikennelaitoksen lisäksi kansainväliset suurfirmat havittelevat VR:n lähiliikenteen kilpailutusta. Tähän liittyy myös lippujen hintojen nostaminen. Näidenkin hankkeiden valmistelulle ovat eduskuntapuolueiden edustajat antaneet valtakirjan pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskokouksessa. Kilpailuttaminen ei ole mikään ratkaisu pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ongelmiin. Sen sijaan tarvitaan lisää kuntien ja valtion määrärahoja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi, vuorojen lisäämiseksi ja raideliikenteen investointeihin. Osallistuvaa demokratiaa Yksityisen vanhusten hoitokodin, Myyrmäessä sijaitsevan Emma- Sofia kodin, palveluntuottaja Carema hoivapalvelut ei jatka ensi vuoden alussa alkavalla kaudella. Syyskuun alussa omaisille ilmoitettiin asiasta. Henkilökunnalle ilmoitettiin YT-neuvotteluista. Epävarmuus ensi vuodesta on omaisten ja henkilökunnan seurana. Tämä on yksityistettyjen kunnallisten palvelujen arkea. Sen vuoksi SKP on kaupungin oman palvelutuotannon kannalla. Carema hoivapalvelut omistaa Mehiläinen. Keskustelulla kuntien yhdistämisestä on suunnattu huomio pois asukkaiden kannalta tärkeimmistä asioista. Palveluihin on ohjattava lisää rahaa valtiontalouden ylijäämistä ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin. Palveluja pitää kehittää asukkaiden eikä markkinoiden ehdoilla. Vallan keskittämisen sijasta on kehitettävä lähidemokratiaa ja kuntien verkostomaista yhteistyötä. Johtajavaltainen seutuyhteistyö on alistettava vaaleilla valittavalle seutuvaltuustolle. YRJÖ HAKANEN Helsingin kaupunginvaltuutettu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan jäsen

3 4 Asukkaiden Vantaa syksy 08 syksy 08 Asukkaiden Vantaa 5 SKP:n aloite: Vantaalla aloite asukastalosta SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö on tehnyt aloitteen kaupunginvaltuustolle, että Vantaalle perustettaisiin asukastalo, joka olisi kaikkien asukkaiden mutta erityisesti eläkeläisten, vanhusten, vammaisten ja nuorten käyttöön tarkoitettu hyvinvointi- ja kulttuurikeskus. Ikääntyvien ihmisten määrä on kasvussa myös Vantaalla. Asukastalo voisi ennalta ehkäistä monia vanhuuteen sisältyviä ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja mielekkään tekemisen puutetta. Asukastalon avulla voitaisiin luoda uudenlaisia senioreille suunnattuja toimintoja ja palveluja. Etusijalla olisivat ruokapalvelun lisäksi erilaiset harrastukset, liikunta ja aktiivinen tekeminen, joilla edesautetaan psyykkistä hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. Talossa olisi toimintaa sekä päivällä että illalla ja monipuolisesti: ruokapalvelun ohella esimerkiksi sosiaali- ja terveysneuvontaa, ohjausta sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä, hyvinvointi- ja askartelukursseja sekä erilaista vapaaehtoistoimintaa. Oleellista olisi, että keskuksen toiminta mahdollistaisi aktiivisen tekemisen ja yhdessäolon muiden kanssa. Asukkaiden oma talo Tilat voisi varata myös työttömien ja työelämässä olevien asukkaiden ja kaupungin henkilöstön sekä nuorison harrastus- ja virkistystoiminnan käyttöön. Hyvinvointikeskuksesta muodostuisi myös paikka, jossa nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet voisivat olla luontevasti kanssakäymisissä erilaisten yhteisten aktiviteettien kautta. Vantaalaiset kommunistit korostavat, että asukastalon ideointia ei saa jättää virkamiesten harteille, vaan talon suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava käyttöön aktiivinen ja luova vuorovaikutus kaupungin asukkaiden ja järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. (MK) SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön mukaan asukastalo voisi ennalta ehkäistä mm. vanhusten yksinäisyyttä. Asukkaiden Vantaa -lista Asukkaiden ääni valtuustoon! Asukkaiden Vantaa -listan ehdokkaat esittelyssä. Listan ohjelma on osoitteessa Lena Huldén Lena Huldén on monipuolinen tieteentekijä ja poliitikko. Keskiajan historiasta filosofian tohtoriksi väitellyt Lena on tutkinut muun muassa 1500-luvun Ruotsi-Suomen historiaa sekä metsästyksen historiaa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa lääketieteellinen entomologia, joka tutkii hyönteisten levittämiä tauteja. Tutkijanuralla on tullut menestystä: Lena palkittiin tänä vuonna 109 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla teoksestaan Kuusijalkainen vihollinen. Myös lukijat ovat löytäneet kiitettävästi teoksen, joka käsittelee tauteja levittävien hyönteisten vaikutusta länsimaiseen sotahistoriaan. Kaksikielinen Lena toimii monessa luottamustehtävässä. Hän on muun muassa Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja ja SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja. Muun liikenevän vapaa-ajan Lena viettää mielellään puolisonsa kanssa luonnon helmassa. (MK) Hannu Väisänen Sellainen olen kuin olen, mutta se on yksityiselämääni. Muuten olen kyllä aika normaali. Kansalaistoimijana olen nähnyt monen moiset koukerot ja kummallisuudet enkä vähästä hätkähdä. Vaikka kyllä välillä pokka on pettänytkin valtapoliitikkojen satuiluja kuunnellessa. Kun kuulette sanat kehittää, ulkoistaa tai yksityistää julkisissa palveluissa, hieraiskaa äkkiä silmiänne. Kohta niitä palveluita ei ole. En väitä, että kannattaisi äänestää kommunistia, mutta kehotan miettimään ehdokasta ja puoluetta ei sanojen vaan tekojen mukaan. Vaalilupaus on kuin tyhjää 116 täynnä oleva lahjapaperi! Kaikki puolueet lupaavat parantaa sosiaali- ja tervey denhoitoa juuri ennen vaaleja. Mutta mitä tapahtuu vaalien välillä? Käypä katsomassa Vaalibudjettini: 10 euroa omasta taskusta ja 10 euron tuki pojalta. Olen 73-vuotias kirvesmies. Asun Vantaan Viherkummussa. Uusioperheeni lapset ovat pyrähtäneet maailmalle. Synnyin Koskenpään Hakalan kylässä mummoni peräkammarissa viattomien lasten päivänä kauan sitten. Jo poikasena metsätöissä kohtasin työn maailman. Ensimmäiseen avioliitoomme syntyi poika Työttömyys potki Helsinkiin ja rakennuksille vuonna Työläiset taistelivat rajusti sosiaalisten uudistusten puolesta Pääsin heti mukaan uuden näköalan löytäneenä. Ayaktivistin harrastus muuttui palkkatyöksi Työsuhdetta Rakennusliitossa kesti liki 18 vuotta 115 ja Kansainvälisessä puu- ja rakennustyöläisten liitossa 12 vuotta. Olen ylpeä, että olen päässyt mukaan vaatimustaisteluun, jol la luotiin suomalainen hyvin vointivaltio. Merkittävänä elämänmuotona pidän toimintaa rauhanliikkeessä. Olen edelleen Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja. Tänään Vanhasen Kataisen hallitus purkaa hyvinvointivaltiota sumeilematta ja kalistelee aseita. Sallimmeko sen? Olen Vantaan Tikkurilasta, 61v. Uusperheessäni on vaimo Pirjo, ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, ja 17-vuotias autistinen poika. Pesästään lentäneitä aikuisia lapsia on kaksi, toisen ansiosta olen jo tämän vuoden lokakuussa isoisä. Olen kotoisin Valkealasta, päässyt ylioppilaaksi Kouvolassa ja insinööriksi Riihimäellä. Työelämässä olen läpikäynyt muutokset, jotka jatkuvat vielä jäljellä olevalla julkisella sektorilla, ellei kansa toisin päätä. Tulin Posti- ja lennätihallitukseen Helsinkiin v Virastosta tehtiin 1990-luvun alussa ensin valtion liikelaitos, sitten teletoimi yhtiöitettiin Soneraksi. Sen valtio myi ruotsalaiselle Telialle. Viimeisin työnantajani oli TeliaSonera Finland. Tätänykyä olen työtön. Kauhajoen tragedia muistuttaa taas, Jokelan tavoin, lasten, nuorten ja lapsiperheiden heitteillejätöstä. Se alkoi laman hoidon varjolla ja jatkuu nykyään millä tahansa verukkeella. TV:ssä näytetään 15 vuoden tilastoja laskevista kouluterveydenhuollon ja nousevista lasten huostaanottokuluista. Kuntavaaleissa ratkaistaan pahoinvoinnin uhkaava kasvu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. 110 Jian Zhang Erkki Matinlassi Soran Zaki Pentti Nurminen Olen vuonna 1947 syntynyt kirvesmies. Paljasjalkaisena vantaalaisena asun nyt Martinlaaksossa. Kouluni olen käynyt Rekolassa ja Korsossa sekä ammattikoulun Vallilassa. Olen ollut naimisissa yli 40 vuotta. Olen kolmen aikuisen lapsen isä sekä viiden lastenlapsen vaari. Helsingin Kirvesmiehet ry:n taloudenhoitajana toimin 16 vuotta ja hallituksessa on vierähtänyt jo yli 30 vuotta. Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön tilintarkastajana toimin pitkään. 114 Olen parhaillaan Rakennusliiton valtuustossa varajäsenenä ja rakennusjaostossa jäsenenä, sekä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön Rakennusalan neuvottelukunnassa jäsenenä. Maankäyttö ja kaavoitusmonopoli ovat välineitä, joilla kaupunki voi kehittää sosiaalista asuntotuotantoa sekä edistää julkista liikennettä asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Siihen voi nojata edistyksellinen kaupunkisuunnittelu. Unto Nikula Tyrmättynä, vaan ei kanveesissa. Jos joku on luullut, että kommunistit olisi lopullisesti lyöty kanveesiin ja kannettu kehästä ulos, hän on erehtynyt. Tyrmättynä ehkä välillä oltiin, mutta se oli korkeintaan tekninen tyrmäys, ja siitä on toivuttu. Minä olen kommunisti. Minut on lapsesta asti kasvatettu siihen. Olen myös humanistisesti orientoitunut teknokraatti, mikä tarkoittaa sitä, että kuuden vuoden tekniikan alan opintojen ja teknikon työuran lisäksi olen aina harrastanut yhteiskunnallisia asioita. Toimin 27 vuotta työpaikkani 113 luottamusmiehenä ja nyt on menossa 32. vuosi ammattiosaston johtokunnassa. Olen ollut myös pitkään mukana rauhan- ja solidaarisuusliikkeissä. Kommunistit ovat aina olleet ajamassa yhteiskunnassa vähemmälle osalle jääneiden ihmisten asioita. Olen SKDL:n ja SKP:n kasvatti. Kansandemokraattisen ja kommunistisen liikkeen kunniakas perinne velvoittaa jokaista tälle tielle joskus lähtenyttä. Pyrin jatkamaan tuota perinnettä. 119 Olen vantaalainen myyntiassistentti. Olen kotoisin Pohjois-Kiinasta. Kiinassa ammattini oli englannin kielen opettaja. Olen asunut 14 vuotta Suomessa, jossa olen opiskellut tradenomiksi. Monikulttuurisessa perheessäni on aviomies ja kaksi lasta. 108 Larry Huldén Olen 59-vuotias filosofian tohtori ja Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti. Muutin Vantaalle Vapaalaan vanhempien kanssa jo vuonna 1962 ja palasin vuonna Pitkän linjan biologina olen erittäin huolestunut ympäristökysymyksistä. Joukkoliikenne on oleellinen osa kestävästä kehityksestä, mutta se ei oikeuta Vantaan ainoan kunnollisen järven, Kuusijärven, vaarantamista. Liikenneruuhkien purkaminen edellyttää myös matkalippujen hinnan alentamista ja varsinkin poikittaisliikenteen tuntuvaa lisäämistä. 117 Anja Welin Olen ehtinyt nähdä ja tehdä elämässäni yhtä sun toista, kulkenut omia teitäni niin valossa kuin varjossa. Ja tiedän, miten vielä paljon kovempaa olemassaolon taistelu liian monille on. Takana ovat nyt vuodet mm. tutkijana, toimittajana ja viimeksi kääntäjänä, lakiteksteistä runoihin. Nyt eläkeläisenä mottoni on: Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen, varallisuudesta riippumatta. Olen kotoisin Iranin miehittämästä Kurdistanista. Tulin kiintiöpakolaisena Suomeen syksyllä Olen toiminut vuosia tulkkina ja kääntäjänä Suomessa. Tällä hetkellä toimin asumisneuvojana ja suomen kielen opettajana. Olen kirjoittanut kaksi kirjaa suomen kieliopista kurdiksi ja persiaksi. Olen ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen ja toiminut Suomen Maahanmuuttajien Kotouttamisyhdistyksen SUMUKO Ry:n puheenjohtajana vuodesta Maailmankatsomukseltani olen kansainvälinen humanisti ja pitkän linjan sosialisti. Minulla on monikulttuurinen perhe, johon kuuluu vaimo ja kaksi lasta. 107 Irma Hautala Olen elämänmyönteinen, seurallinen, huumorintajuinen, filosofiasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut vaikuttaja. Olen suorittanut teoreettisen filosofian ja kasvatustieteen opintoja Helsingin yliopistossa sekä yo-merkonomin tutkinnon Oulussa. Olen toiminut työelämässä yli 30 vuotta, yliopistoklinikan esimiehen sihteerinä ja oikeusministeriössä toimistosihteerin tehtävissä. Olen osallistunut koko työelämäni ajan aktiivisesti työpaikkani ay-toimintaan SAK:laisessa ammattiosastossa. Kommunisteja tarvitaan nykyisin mielestäni aivan erityisesti vaatimaan valtiovaltaa siirtymään jokapäiväistä elämäämme kurjistavasta rahan ja pääomien erityisestä suojelusta työn ja työväestön, ts. ihmisen suojeluun. Julkisten hyvinvointipalvelujen yksityistäminen ja niiden alistaminen yksityiselle taloudelliselle voiton tavoittelulle on lopetettava. Olen 66-vuotias juuri eläkkeelle jäänyt myynnin ammattilainen. Voimia ja virtaa osallistua löytyy vielä. Yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamiseen ja yhteisiin rientoihin olen osallistunut koko elämäni ajan. Asukkaiden Vantaa -lista on julkaissut vaaliohjelman, joka SKP:n jäsenenä vastaa näkemyksiäni kuntalaisten enemmistön, tavallisten vantaalaisten, palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien säilyttämisestä ja parantamisesta. Siksi olen lähtenyt kunnallisvaaleihin juuri Asukkaiden Vantaa -listalle. Ääni minulle ei mene hukkaan, vaikken tulisi valituksikaan. Me SKP:ssä seuraamme kunnan päätöksentekoa ja vaikutamme asioihin joka tapauksessa. Paremmin sen pystyisimme tekemään valtuustossa. Jos haluat muutosta, etsi numeroni Asukkaiden Vantaa -listalta. Olen paljasjalkainen vantaalainen, tunnen paikat ja ta pahtumat. 112 Lasse Nevalainen Synnyin 1952 Etelä-Hämeessä pienviljelijän poikana. Lähdin jo 15-kesäisenä maailmalle opiskelemaan ja työnhakuun. Vartuin eri puolilla kuten Riihimäellä, Forssassa, Keravalla, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Olen työskennellyt erilaisissa töissä kuten rakennuksilla, teurastamossa, metsässä ja lopulta Postin (nykyään valitettavasti Itella) palveluksessa jo yli 35 vuotta. Nykyään asustelen vaimoni Evan kanssa kahdestaan, kaksi poikaani ovat jo aikamiehiä ja ovat maailmalla omilla teillään. Erilaisissa luottamustehtävissä olen toiminut yli kolmekymmentä vuotta: Luottamusmiehenä, toimikunnan jäsenenä, liittovaltuustossa ja työhuonekunnan puheenjohtajana. Ammattiyhdistysasiat ovat sydäntä lähinnä, mutta mikään inhimillinen ei ole vierasta. kommentti Emine Tekin tyttärensä Idilin kanssa seuraamassa Vastavirta-festivaalin ulkoilmaohjelmaa. Siksi äänestän kommunisteja Viime aikoina ruoan, polttoaineiden, maidon, joukkoliikenteen lippujen ja monien tarvikkeiden hintojen nousu on vaikeuttanut elämäämme. Peijaksen sairaalan päivystyksen yksityistäminen ja Myyrmäen terveysaseman iltavastaanoton ostaminen yksityiseltä yritykseltä aiheuttivat keskustelua. Nämä tämän päivän ilmiöt Suomessa ovat osa globaalia taloutta. Vertaan niitä kehitysmaiden talouksien muutoksiin. Maailman talouden valtavirta on uusliberalismin talouspolitiikka. Vapaakauppa, veropolitiikan pääomia suosivat muutokset ja maatalouspolitiikka on toteutettu Maailman kauppajärjestön WTO:n ja Maailmanpankin toimesta. Euroopassa muutokset on tehty ja tehdään EU:n välityksellä, kehitysmaissa lainaehtoihin liitetyillä rakennesopeutusohjelmilla. Millaisia vaikutuksia rakennesopeutusohjelmilla on esimerkiksi velkaisessa Afrikan maassa? Sosiaali-, terveys- ja opetustoimen leikkaukset ja yksityistäminen. Seurauksena on sairauksien, mm. epilepsian ja lapsikuolleisuuden lisääntyminen, kouluttamattoman halpatyövoiman ja työttömyyden lisääntyminen. Kansainvälisten suuryritysten toiminnan edistäminen kaikin tavoin yhteiskunnan edun syrjäyttäen. Pienyritysten toimintaedellytykset heikkenevät, työttömyys lisääntyy. Työ- ja ympäristöolosuhteet heikkenevät. Maataloudessa panostetaan vientituotteisiin, oman tuotannon tuki kielletään, subventoitu Euroopan elintarviketuonti näivettää omaa tuotantoa ja ruokaturvaa. Muutto suurkaupunkeihin työn perässä lisääntyy. Yksipuolinen viljely köyhdyttää maaperää. Tullien alentaminen heikentää maan omaa tuotantoa ja lisää tuontia. Velkaongelma pahenee. Kansainvälisen kilpailun nimissä palkat pidetään alhaisena, ammattiliitojen ei anneta vahvistua. Pörssiyhtiöiden ja EU-direktiivien ehdoilla Suomessa uusliberalistinen talouspolitiikka toimii pörssiyhtiöiden ja EU-direktiivien ehdoilla. Palvelut, palkat, sosiaaliedut ja ay-liike kokevat meillä samat muutokset kuin kehitysmaissa. Tuloerot kasvavat ja verohelpotukset korostavat eroja. Äänestämme kaupunginvaltuustoihin edustajamme, mutta onko valta heillä vai Brysselissä? Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ajavat metropolihanketta kysymättä valtuutetuilta. Kansan ääni kumotaan, kun ajetaan suurpääoman etuja. Nyt on aika kysyä, mitä kansanedustajat lupaavat vaalirahojen lahjoittajalle. Mikä tarkoittaa 17 kauppakeskuksen rakentaminen Uudellemaalle? Ketkä hyötyvät niistä? On aika sanoa riittää. Haluan etujani ajavan edustajan valtuustoon. Siksi äänestän Suomen kommunistista puoluetta. Emine Tekin Myyrmäki

4 6 Asukkaiden Vantaa syksy 08 syksy 08 Asukkaiden Vantaa 7 Asukkaat tekijöiksi asuntopolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa Asuntotuotannosta ja kaupunkisuunnittelusta on hävinnyt ja hävitetty yhteiskuntapolitiikka. Tilalle on tullut kasinopeli, keinottelu ja harmaa talous. Asuntotuotannossa kehitys ennakoi katastrofia. Pääkaupunkiseudun asunto jen hinnat ovat hypänneet pil viin. Vuokra-asuntoja myynnissä Pata kattilaa soimaa Vantaalla asuntojen neliöhintojen nousu vuodesta 2001 oli kuluvan vuoden toiseen neljännekseen verrattuna 868 euroa, eli hinnat ovat nousseet puolitoistakertaisiksi. Asuntojen myyntihintojen nopea kasvu on johtanut mittavaan vuokra-asuntokannan myyntiin. Rakennustyöläiset ovat nostaneet kunnallisvaaleissa sosiaali sen asuntotuotannon ykköskysymykseksi. Vanhasen Kataisen hallituksen budjettiesityksessä luvataan korkotukea 6000 uuden asunnon tuotantoon. Asuntorahasto on valtuutettu varaamaan siihen 78,5 miljoonaa euroa, rahastosta siirretään valtion budjetin tilkkeeksi 204 miljoonaa. Asuntorahastolla olisi merkittävät resurssit panostaa valtion rahoittamaan asuntotuotantoon, mutta kokoomus, kepu, vihreät ja ruotsalaiset eivät halua. Asuntotuotanto on viime vuosina ollut noin asuntoa. Kuluvana vuonna kovanrahan tuotanto on hiipunut. Valtion rahoittama asuntotuotanto on ollut olematonta. Kuluvana vuonna valtio rahoittaa vain noin 600 asuntoa. Vantaan valtuuston puheenjohtaja Tapani Mäkinen ja kaupungin hallituksen puheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen ovat vastakkain kuin taistelevat kukot konsanaan. Kehässä on vain sellaiset veijarit, joilta en ostaisi vanhaa autoa. Vantaa on taloudellisissa vaikeuksissa. Tapani Mäkinen, kykypuolueen nouseva tähti, karsii ja kitkee, ei suinkaan epäkohtia vaan kunnallisia palveluja. Lakisääteiset hän haluaa sysätä yksityiselle. Terveyden-, vanhusten ja vammaisten huollon, lasten päivähoidon tai koulutuksen laadusta tai asukkaiden tarpeista ei puheissa vilahda tavuakaan. Mäkisen suurin murhe on puolueiden välisen sovun rikkoutuminen. Markku J. iskee salamana takaisin muistuttaen, että Vantaa on jo vuosikymmeniä joutunut rahoittamaan investointejaan velkarahalla. Hän jatkaa ilman armoa muistuttaen eliitin suuresta yksimielisyydestä aina silloin kun palveluverkostoa on karsittu. Vantaa on ollut kaksi kertaa armottoman myllytyksen kohteena, kun valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia. Ahon hallitus aloitti Lipposen hallitusten jatkaessa selkeästi uusliberalismin viitoittamalla tiellä luvun alusta lukien kuntien valtionosuuksia on leikattu vuositasolla viisi miljardia. Verohelpotusten avulla rahat on kierrätetty suurituloisille. Jos valtionosuudet olisivat leikkauksia edeltäneellä tasolla, kriisiä ei olisi. Linja jatkuu muuttumattomana: Vanhasen Kataisen hallitus päätti korottaa kunnallisia palvelumaksuja. Kunnat eivät niistä saa latin latia, sillä valtio leikkasi kuntien valtionosuuksia etukäteen vastaavalla summalla. Valtionosuuksien leikkaukset ovat valtaeliitin poliittisilla päätöksillä tehty. Kokoomus, demarit ja kepu sekä pienpuolueet eri hallituksissa ovat katsellet entisten ministereiden kuvia seinillä tekmättä mitään. Tätä peittääkseen kykypuolueiden paikalliset pomot järjestävät vaalisirkusta. Niin se on Tapani Mäkinen ja Markku J. Jääskeläinen: pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (MP) Rakennustyöläiset vaativat sosiaalista asuntotuotantoa Maankäyttö ja rakennusoikeudet kiihottavat Vantaan on panostettava sosiaaliseen asuntotuotantoon. Siinä on viesti rakentajilta. Asukkaiden Vantaa -lista vaatii vuokra-asuntotuotannon oleellista lisäämistä. Kriisit ja lamat ovat opettaneet, että noususuhdanteissa vannotaan markkinoitten nimiin. Kriisin iskiessä yhteiskuntaa huudetaan apuun maksamaan keinottelijoiden tuhot. Rakentajien vaatimus on, että sosiaalisen asuntotuotannon on oltava ensisijaista kuntien sekä valtion toimintaa. Kuntien omalla rakennustoiminnalla voidaan merkittävästi hillitä asumiskustannusten nousua. Asukasvalvonta markkinavoimien vastapainoksi Yksitoista syyttäjää Helsingin syyttäjänvirastosta moittii hallitusta liian lepsuista otteista pimeän työn ehkäisemisessä. Syyttäjien huoli on peruteltua. Rakennuskustannusten nousu ja kartellien syntyminen ovat erityisesti kuntien ja valtion rakennuskohteissa vakiintuneita ilmiöitä. Julkisiin rakennushankkeisiin tulee vain yksi tarjous tai ei aina sitäkään. Edullisten vuokraasuntojen rakennusprojekteihin ei aina löydy yhtään kiinnostunutta rakennusyritystä. Esimerkit kielivät siitä, että harmaiden markkinoiden lonkerot ovat moninaiset. Rakennusliitto, verottaja ja ministeriön tutkija Markku Hirvonen ovat paiskineet töitä ja turhautuneet. Poliittinen eliitti seisoo tumput suorana. Myös vaalirahoilla on epäilty olevan yhteyttä poliitikkojen laiskuuteen. Kaikkihan tiedämme, että yritysmaailma on tiukasti mukana siinä prosessissa, jossa poliittisia menestyjiä luodaan. Valtiovarainministeri Kataisen menestystä turvasi veroparatiisiin rekisteröity Helsingin Mekaanikontalo OY. Kohun saattelemana Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistys rahoitti viimevaaleissa 53 ehdokasta joista 50 on mukana myös kunnallispolitiikassa. Vaikuttajayrityksillä näyttää olevan valmiit suunnitelmat Kunnissa maankäyttö ja rakennusoikeudet ovat kiinnostava ja kiihottava aihe. Kasvukeskuksissa suurten rakennusliikkeiden aloitteellisuus näyttää toimivan menestyksellisesti kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Yritykset ovat liikkeellä omilla kaavaideoillaan. Usein ne hyväksytään kaupunkien päättävissä elimissä. Vaikuttajayrityksillä näyttää olevan valmiit suunnitelmat suurista rakennushankkeista etukäteen. Tampereella aktiivisuudestaan tunnetaan. Puolestaan Skanska järjesti Järvenpäässä Asuntotuotannossa, kaupunkisuunnittelussa ja maankäytön hallinnassa avoimuus ja asukkaiden etujen turvaaminen on oltava lähtökohta. Asukasvalvonta merkitsee mark kinoiden vallan rajoittamista maankäytössä, liikenteen suunnittelussa ja uusien asuinalueiden kaavoituksessa. Se on toteutettava luomalla valvonnalle puitteet kuten aluetapaamiset, kyselyt, kuulemiset, kansalaisjärjestöjen lausunnot yms. Asukasvalvonta on luovaa vaikuttamista. suunnittelukilpailun 18 kerroksisesta tornista keskustaan, ja markkinointi aloitettiin välittömästi. Alueella tosin ei ole kaupungin laatimaa asemakaavaa tornitalolle. Harmaa talous Pentti Nurminen Asumiseen ja maankäyttöön liittyvissä asioissa päättäjät kaupungintalolla ovat yritysten kovan pommituksen kohteena. Asukasvalvonta auttaisi suojautumisessa. Suuriin rakennushankkeisiin helposti kietoutuu moninkertainen yli Euroopan ulottuva härmäverkko. Helsingin Musiikkitalon monttu, Olkiluodon ydinvoimala tai Lempäälän Sukarin Ideapark ovat kuuluisimpia rakennuskohteita, joissa monikansallinen veronkierto ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen ovat olleet systemaattisia. Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen on usein lausunnoissaan hämmästellyt politiikkojen haluttomuutta ryhtyä toimenpiteisiin harmaan talouden kitkemisessä. Kysymys on myös korruption kitkemisestä. (MP) Veikko Koivusalo Sosiaalinen tasa-arvo tuo terveyttä Ratkaisut samoja niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi elokuun lopulla raportin, jonka mukaan terveys jakautuu maapallolla hyvin epäoikeudenmukaisesti. Jos asut Japanissa tai Ruotsissa, on odotettavissa oleva keskimääräinen elinaikasi yli 80 vuotta. Monessa Afrikan maissa se on naisilla vain noin 45 vuotta. Myös yhden maan sisällä voi olla merkittäviä terveyseroja Vantaalainen tutkija Lena Huldén on havainnut, miten WHO:n raportin mukaan terveys riippuu etupäässä sosiaalisista seikoista, kuten vallan ja tulojen epädemokraattisesta jakautumisesta. Siihen vaikuttavat jokapäiväisen elämän asiat, kuten asuminen, koulutus ja työolot. Tilastoesimerkkinä: Ruotsissa yksi naisesta kuolee synnytyksessä. Vastaava luku Afganistanissa on yksi kahdeksasta. On täysin selvää ettei biologialla ole mitään osuutta tähän. Kyse on ainoastaan maiden välisistä eroista ja siitä, missä ja mihin yhteiskuntaluokkaan on sattunut syntymään, sanoo Huldén. Avaimia talouspolitiikasta Maailman terveydellisen epäoikeudenmukaisuuden taustalla on sosiaalinen epätasa-arvo, joka on Lena Huldénin mukaan sanamukaisesti globaali tappaja. Tilanteen korjaaminen olisi kuitenkin mahdollista. Maailma on rikkaampi kuin koskaan, mutta varallisuus on jakautunut epätasaisesti. Viimeisten 15 vuoden aikana köyhimpien kurjistuminen on lisääntynyt. Terveyspalvelujen oikeudenmukainen järjestäminen ei Huldénin mukaan aina ole bruttokansantuotteesta kiinni. Esimerkiksi Keralan osaval- Vantaan terveydenhoito vuosia hoippunut laittomuuden rajoilla tio Intiassa, Kuuba ja Sri Lanka ovat huolehtineet tasapuolisesti ihmisten terveydestä vaikka ne ovat suhteellisen köyhiä maita. Nämä ovat alueita ja maita, joissa kommunisteilla ja sosialisteilla on vahva poliittinen asema, huomauttaa Huldén. Vääristynyt varallisuuden jakautuminen ei ole luonnonlaki, vaan seurausta epätasa-arvoisista taloudellisista oloista ja huonosta politiikasta. Lena Huldén korostaa, että terveydenhoidon ratkaisun avaimet löytyvät talouspolitiikasta. Hyvän terveyden lähtökohta on tasa-arvoisuus, joka alkaa jo ennen syntymää. Erityisesti tyttöjen koulutukseen on satsattava, ja koulutuksen on oltava maksutonta, sanoo Huldén ja huomauttaa, että sosialismia rakentamaan ryhtyneissä maissa ovatkin laajat lukutaitokampanjat perinteisesti olleet ensimmäisiä toimenpiteitä. Ratkaisuja löytyy Lena Huldén listaa kehittyvien maiden ongelmiin joukon ratkaisuja, jotka ovat pitkälti samoja kuin meillä Suomessakin. Ensimmäiseksi on parannettava köyhimpien ihmisten elinoloja Toiseksi on ratkaistava vallan, rahan ja luonnonvarojen epätasa-arvoinen jakautuminen. Kolmanneksi on saatava ihmiset tiedostamaan, miten sosiaaliset olot ratkaisevat tai luovat terveydellisiä ongelmia, sanoo tohtori Huldén. Marko Korvela Vantaan terveystoimen johtaja Timo Aronkytö siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön määräaikaiseksi ylilääkäriksi valmistelemaan uutta terveydenhuoltolakia. Myös sosiaali- ja terveyshuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) liittyvät tehtävät kuuluvat hänelle. Sivutoimessaan Vantaalla hän hoitaa Aronkydön listautumismallia. Nousukiitoon tarvittava tietotaito hänelle syntyi terveydenhuollon resurssien leikkauksista. Ansioksi hänelle luetaan se, että suurista kaupungeista Vantaa on hillinnyt eniten terveydenhuollon kustannuksia. Vantaan terveydenhoito on vuosia hoippunut toisella jalallaan laittomuuden tilassa. Ennen uuteen virkaan siirtymistään Aronkytö teki päätöksen, ettei ketään oteta edes hammashoitojonoon syykuussa. Hän puolusteli lehtitietojen mukaan päätöstään sillä, että jo nyt on meidän pakko priorisoida asiakkaita sen mukaan, miten akuutista hoidosta on kyse. Nyt jonossa on 8000 vantaalaista. Akuutin hoidon tarve arvioidaan puhelimitse. Julkisen terveydenhuollon alasajolla markkinoita yksityiselle Kun julkista ei ole, joutuvat asukkaat käyttämään yksityistä hammashoitoa. Julkisen puolen ruuhkien kannalta tämä on hyvä asia, huomauttaa Aronkytö Vantaan Sanomissa Julkisen terveydenhuollon alasajon vakioperustelu on: ei ole varaa tai ei ole lääkäreitä. Aronkydön priorisoinnissa ratkaiseva Lainvastainen tila jatkuu: Vantaalaisnuorille ei riittävästi mielenterveyspalveluja Nuorten hoitoon pääsy on vaikeinta Vantaalla. 70 vantaalaista ja keravalaista nuorta joutui huhtikuussa jonottamaan nuorisopsykiatriseen hoitoon pääsyä yli 3 kuukautta (yli hoitotakuun). Jorvin alueella vastaavasti yli 3 kuukautta jonottaneita oli 6 ja Helsingissä 40. Pääkaupunkiseudun nuorisopsykiatria on Hyksin alaista toimintaa. Jorviin on satsattu eniten, mm. työntekijöitä on tuplasti verrattuna Peijakseen, jossa on vain puolet väestömäärän edellyttämistä palveluista. Ainoat Peijaksen nuorisopsykiatrian vuodeosastopaikat sijaitsevat Keravan Saviolla. Vuonna 2001 perustettu vuodeosasto ei ole pystynyt vastaamaan alueen päivystyksellisistä nuorten hoidon tarpeista, vaan kymmeniä nuoria (13 17 v) on jouduttu hoitamaan lainvastaisesti Peijaksen akuutilla aikuispsykiatrian osastolla. Vantaan kaupunki ei ole tehnyt tarvittavia johtopäätöksiä, joten nuoren edun ja lain vastainen toiminta jatkuu. Tietysti on ollut ja on parempi ottaa nuori aikuisten osastolle kuin jättää itsemurhaajatuksia tai hankalilla käytöshäiriöillä oireileva nuori heitteille. Aikuisten osastolta hätäapu Nuorten hoitamisesta aikuisten osastolla ei voida puhua, vaan nuoria pidetään lähinnä turvassa. Hoitamisen mahdollisuudet ovat minimissään. Henkilökunnalta puuttuu aika ja nuorisopsykiatrian erityisosaaminen. Henkilökuntaa on puolet nuoriso-osaston henkilökunnasta. Vakavasti oirehtiva nuori tarvitsee jokainen yhden hoitajan rinnallaan. Tilat eivät ole nuorten hoitamiseen suunnitellut. Koulunkäynti- ja harrastusmahdollisuudet puuttuvat. Aikuisten osasto on hyvin rauhaton. Henkilökunnalla ei välttä mättä ole edes lain nuorten yksiköissä toimivilta vaatimaa rikosrekisteriotetta. Kaupungin on korjattava laiton tilanne Hoitopaikkojen puutetta paikkaamaan on perustettu konsultaatiotyöryhmä. Se koostuu erikoislääkäristä, psykologista ja sairaanhoitajasta. Sairaanhoitaja käy päivittäin keskustelun merkeissä tapaamassa aikuisten osastolle tilapäisesti otettua nuorta. Työryhmä antaa konsultaatioapua nuoren hoidon suunnittelussa ja ongelmatilanteissa. Hoitamisesta ei tässäkään ole kyse, vaan nuoren olisi päästävä pikaisesti asianmukaiseen, lain edellyttämään hoitopaikkaan. Valitettavan usein nuori on jopa viikkoja aikuisten osastolla. Vantaalla ei ole myöskään tarjota nuorilleen päiväosastotyyppistä hoitomuotoa. HUS:n suunnitelmien mukaan nuorten vuodeosastopaikkatilanne helpottanee vasta vuonna Sitä ennen Vantaan kaupungin on korjattava välittömästi vuosikausia jatkunut lainvastainen tila. painoarvo on olematon resurssi. Asukkaan kannalta se on apua tarvitseva ihminen. Edellä kuvatun ohella kriisiyttämistä kuvaa hyvin apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salmisen (kok) alaisten Timo Arokydön ja ylilääkäri Jorma Kantosen toiminta Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksen järjestämisessä. Ensiksi lopetettiin säästöjen ja laadun turvaamisen nimissä Myyrmäen iltapäivystys ja koko päivystys keskitettiin Peijakseen. Päivystyksen lääkärityö ostettiin 70 prosenttisesti MedOnelta keikkalääkäripalveluna. Toiminta ajautui kustannuskriisiin ja päivystys päätettiin yksityistää. Kaupunki ei osallistunut kilpailuun. MedOne voitti kilpailun ja Jorma Kantonen siirtyi sen ylilääkäriksi. Nyt hänet on kutsuttu pörssiyhtiö MedOnen päivystyspalvelujen johtajaksi. Huippujohtaja julkisessa sairaanhoidossa kasvatetaan yksinkertaisella kaavalla. Avainasemaan istutettu viranhaltija avaa markkinoistamiseen suuntautuvan kehittämisprojektin. Em. tapauksissa se johti toiminnan kriisiin, joka ratkaistiin yksityistämällä. Tämä kehittämistyö avasi virkavastuussa olleille viranhaltijoille tien pörssiyhtiöin johtajistoon ja ministeriöön lakia valmistelevaksi virkamieheksi. Pörssiyhtiöt valtaavat kaupungin terveydenhuoltoa metodilla rusinat pullasta. Lue lisää Muut Mediat Omaishoitoon ei oteta enää uusia asiakkaita tänä vuonna Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahat uhkaavat ylittyä tänä vuonna Vantaalla neljällä miljoonalla. Ylitystä kurotaan umpeen loppuvuonna. Esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa omaishoidon tukea ja tarveharkinnanvaraisia avustuksia ei enää tänä vuonna myönnetä uusille asiakkaille, jotta määrärahoja ei ylitetä. Käytäntö on sama kuin hammashuollossa: heidät otetaan jonoon ja tukea myönnetään ensivuonna, sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen selittää. Myös terveydenhoidon kun toutusyksikön apuvälineja terapiaostoja rajoitetaan merkittävästi. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt toi menpiteet. Vantaan Sanomat Kataisen etumiehenä Vantaalla leikkuria heiluttava Salminen osoittaa asukkaille Paras -hanke / Kupru -kuntarakenneuudistuksen olemusta. Taistelu uraanista Nigerin tuaregit tarttuivat aseisiin helmikuussa 2007 ja vaativat uraanikaivoksista saatavien tulojen entistä oikeudenmukaisempaa jakamista. Nigerin armeija on vastannut väkivaltaisesti Pohjois-Nigerin vuoristoisella Agadetzin alueella. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet mielivaltaisista pidätyksistä ja lähes 70 siviilin joukkoteloituksista. Lisäksi kerrotaan kidutuksista, raiskauksista, ryöstöistä ja karjalaumojen surmaamisesta. Yksi konfliktin osapuoli on alueella kaivostoimintaa harjoittava ydinenergiayhtiö Areva, joka on tehnyt uraanivaltauksia myös Suomessa ja rakentaa ydinvoimalaa Olkiluotoon. Le MONDE DIPLOMATIQUE Anna Bednik ranskalainen toimittaja suomennus Niina Saikkonen Ydinvoima- ja ydinasetuottajien yhteenotto kansaa vastaan on kansallista ja yleismaailmallista ja ulottuu Uudeltamaalta ja Pohjoiskarjan Enon kautta Afrikan Nigeriin. Asukkaiden Vantaa Päätoimittaja puh Taitto Irene Auer Painatus TA-Tieto oy, Helsinki

5 8 Asukkaiden Vantaa syksy 08 Bussilinjojen karsimisessa ei ole järkeä! Meitä kehotetaan suosimaan ja käyttämään joukkoliikennettä, mutta mitenkäs käytät, kun Vantaalla sen palveluja vähennetään, tuskailee tuotannon suunnittelija Eeva Nurminen. Nurminen asuu Martinlaaksossa ja käy töissä Hakuninmaalla, viiden kilometrin päässä kotoa. Kesäkeleillä työmatka sujuu pyöräillen, mutta talviaikaan hän käyttää bussia. Ennen bussi 43 jatkoi Martinlaakson asemalta Myyrmäkeen ja pääsin työmatkani mukavasti sillä. Nyt syyskuun alusta linjaa Eeva Nurmisen mielestä Vantaan päättäjien pitäisi tutustua julkisen liikenteen käytännön ongelmiin. Stoppa privatiseringen av de kommunala tjänsterna De kommande kommunalvalen är av en ovanligt stor betydelse. Traditionellt har kommunerna haft en viktig roll i erbjudandet av de tjänster som är centrala för kommuninvånarna. Nu konkurrensutsätts tjänsterna, de privatiseras och hela tjänstestrukturen utsätts för stora omvälvningar. Det är av oss kommuninvånare som utgången av processen beror. Skall närtjänsterna rationaliseras bort? Skall den kommunala servicen privatiseras och skall beslutsfattande koncentreras i allt färre händer? Den offentliga servicen borde i stället utvecklas utgående från kommuninvånarnas behov. Kommunens arbetstagares ställning bör skyddas. Den kommunala beskattningen måste göras mera rättvis och invånarnas möjligheter att påverka beslutsprocesserna måste öka. Valet handlar om hur kommunerna skall klarar av att bemöta utmaningar, som det psykiska illamåendet hos barn och ungdomar eller det framtida ökade behovet av åldringsvård. Riksdagspartierna har skapat den nuvarande situationen lyhennettiin ja se päättyykin Martinlaaksoon. Lyhyellä matkalla pitäisi vaihtaa toiseen bussiin, eihän siinä ole mitään järkeä. Julkiset palvelut hajallaan Vantaa on poikkisuuntaan pitkä kaupunki, Pähkinärinteestä Itä- Hakkilaan on pitkä matka. Hallinnollisia ja muita palveluja on sekä idässä että lännessä. Myyrmäki on yksi hallinnollinen keskus ja sinne pitäisi asukkaitten päästä yhdellä ja samalla bussilla, myös idästä. Nyt esimerkiksi Tikkurilasta Myyrmäkeen kulkeva linjaa 53 aiotaan lopettaa. Sama linja palveli myös itään päin Peijaksen sairaalaan menijöitä. Ei tällainen yhteyksien huonontaminen kannusta käyttämään julkista liikennettä. Ihmiset hyppäävät omaan autoonsa, että pääsisivät perille. Kun odottelen bussia tuossa tien varressa, niin ohi ajavissa autoissa on melkein kaikissa vain yksi ihminen. Se on tuhlausta. Nurminen patistelee Vantaan päättäjiä käyttämään itse edes joskus julkista liikennettä matkustaessaan töihin tai palvelujen äärelle. Heidän pitäisi ymmärtää, miten hankalaa ja aikaa vievää on bussin vaihto, erityisesti vanhoille, huonosti liikkuville ja lastenrattaiden kanssa kulkijoille. Kehäradan rakentaminen alkaa Vanha suunnitelma Vantaa poikkiliikenteen ongelmien helpottamiseksi on Marja-rata, nykyiseltä nimeltään Kehärata. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 36 miljoonaa euroa ensi vuodelle radan rakentamiseen. Kustannuksiin osallistuu myös valtio. Se ratasuunnitelma on muhinut jo 30 vuotta. Nyt on luvattu, että rakentaminen alkaisi ensi vuonna. Mutta voi olla, että menee toiset 30 vuotta ennen kuin se on käytössä. Kehärata ei kuitenkaan Nurmisen mukaan palvele kaikkia, koska sen valmistumisen myötä taas lopetetaan bussilinjoja. Miten sitten Seutulan perukoilta pääsee vaikkapa Myyrmäkeen? On myös kaukaisia haaveita metroradasta Helsingin keskustasta Vantaan lentoasemalle. Se tietysti palvelisi ennen kaikkea lentomatkailijoita, mutta myös vantaalaisia. Metrolinjalla liikenne lentoasemalle on hoidettu monissa kaupungeissa, joissa lentokenttä on riittävän lähellä. Mutta tämäkään suunnitelma ei auta ketään tähän hätään. Metro palvelee ehkä seuraavaa sukupolvea. MARJALIISA SIIRA Den nuvarande situationen är ett resultat av riksdagspartiernas verksamhet. Vallöftena kommer att vara många. Det är viktigt att komma ihåg att Finland aldrig har haft lika mycket pengar som nu och att kommunernas verksamhet har redan rationaliserats i flera omgångar. Riksdagspartierna har godkänt nuvarande lagen om kommunreformen, som gallrar tillgången på närservice och ökar privatiseringen. Genom att slå ihop kommuner skapas stora plattformer som underlag för att storföretag skall kunna maximera sina vinster. Vårdgarantin från 2005 har inte ännu kunnat bli förverkligad i alla kommuner. Vi kräver att alla skall ha en likvärdig rätt till hälsovård. Bashälsvården måste bli avgiftsfri. Språklagen måste också beaktas inom vården. Det borde vara en mänsklig rättighet att födas, vara sjuk eller dö på sitt modersmål. Den statliga andelen av utgifterna för hälsvården måste höjas. Finansieringen skall vara kontinuerlig och långsiktig. Kostnaderna för den krävande specialhälsovården måste i sin helhet överföras på staten. Vi borde ha rätt till en trygg ålderdom. Det rika Finland har svikit dem som byggde upp välståndet. Speciellt de med små pensioner är utsatta. Åldringsvården lider brist på personal. Kommunerna har utlokaliserat och allt mera ansvar överförs på de anhöriga. FKP kräver en lagstadgad vårdgaranti inom åldringsvården, som förpliktar stat och kommuner att trygga vårdens kvalitet och resurser. Det förutsätter både mera personal och pengar. Privatiseringen av åldringsvården måste stoppas. Det är kommunens egen hemvård som skall trygga pensionärernas möjlighet att bo kvar i det egna hemmet. Den egna kommunens anställda får inte ersättas av servicesedlar. Det brutna indexet som reglerar pensionerna måste avskaffas. Våra äldsta medborgare måste få ekonomiska möjligheter att betala både mat och mediciner. En garanterad basinkomst De sociala stöden och resurserna har stampat på stället sedan depressionen. De fattiga har fått det allt sämre ställt. Utslagningen leder till ökad kriminalitet och en hotad samhällsfred. På lång sikt tjänar alla på att de, som inte själva på grund av sjukdom, ålder, studier eller arbetslöshet kan få en utkomst, får en garanterad basinkomst på 850 euro i månaden. Stöden bör dessutom delas ut från en enda lucka. De sociala resurserna måste öka så att den hjälpsökande personligen får möjlighet att samtala med en socialarbetare. Kommunerna utvecklas nu till någon underlig form av bolag som ordnar service utgående från marknadskrafterna eller också blir de beställare av service från privata företag. Finlands kommunister vill rädda den offentliga närservicen och utveckla de kommunala tjänsterna som en motvikt till marknadskrafterna. Lena Huldén Ilmastonmuutos pysäytettävä mitä tekee Vantaa? Ilmastonmuutos tulee, sitä ei estä enää mikään. Sitä voidaan hidastaa ja lieventää. Mutta se vaatii ripeitä ja isoja toimia välittömästi. Kunnilla, koko maan kattavina toimijoina, on erityinen vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tosin näissä talkoissa tarvitaan kuntien lisäksi valtiota ja joka ainoata ihmistä, jos halutaan säästää tulevat sukupolvet katastrofilta. Kunnissa ilmastomuutoksen torjuminen ykkösasiaksi Kuntien päätöksenteossa on ilmastonmuutoksen torjuminen otettava ykkösasiaksi kaikessa päätöksenteossa. Vantaalla on jo aloitettu, on liitytty eri ohjelmiin ja sopimuksiin joilla pyritään vähentämään esim. hiilidioksidipäästöjä tietyn määrän. Mutta riittääkö tämä? Ei riitä. Jos ei yksityisen sektorin toimissa tapahdu nopeasti vapaaehtoisesti harppausta ilmastonmuutoksen torjumiseen on ne pakotettava siihen yhteiskunnan säätämin määräyksin. Missä viipyvät matalaenergiatalot? Miksei asuintalojen katoilla, myös kerrostalojen, näy aurin- kopaneleja ja tuulimyllyjä? Miksi maalämmön käyttöön houkutellaan vain pientaloja? Miksi ei joka torpan uunissa pala pellettiä? Siksikö, että tällainen olisi suurten energiayhtiöiden etujen vastaista. Siksikö, että se romuttaisi tarpeen seuraavista atomivoimaloista. Entä liikenne? Vähentäisikö matkalippujen hinnan alentaminen euroon yksityisautoilua ja hiilidioksipäästöjä? Toisiko yksityisautoilun väheneminen säästöä liikenneväylien ja parkkipaikkojen rakentamisessa? Entä lähipalvelut, mikä niiden merkitys on? Onko järkevämpää tuoda kymmenen työntekijää kyläterveyskeskukseen kuin pistää tuhansia ihmisiä matkustamaan näiden kymmenen luokse? Kysymyksiä voitaisiin esittää lisää vaikka kuinka ja jokainen osoittaisi kunnan tärkeyden ja mahdollisuuden ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tehkäämme Vantaasta ilmastonmuutoksen torjumisen kärkijoukko. Erkki Matinlassi

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Målgrupp: Haparanda Ingress: Haaparanta tarvitsee uuden poliittisen johdon Brödtext: Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa Haaparannassa vuosikymmenien ajan.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen? Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Terveydenhuolto ja perusturva (lääkäri, hammaslääkäri, kuntoutus, neuvolat, kouluterveydenhuolto, sairaalapalvelut, mielenterveystyö, päihdehoito, lapsiperhepalvelut,

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot