Hangon elinkeino-ohjelma 2025

Transkriptio

1 LUONNOS Hangon elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 2. Hangon tarina 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 6. Asuntotuotanto ja asuntokannan parantaminen Liitteet: Elinkeinot ja yritystoiminta Hangossa

2 1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 1.1. Elinkeino-ohjelmatyö ja ohjelman seuranta Elinkeino-ohjelman laadinta aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella Valmistelua on jatkettu kuntastrategian valmistelun rinnalla uuden valtuustokauden alettua Valmistelu on tehty omana työnä, vuorovaikutuksessa yrittäjä- ja luottamushenkilöryhmän ja Hangon teollisuusyhdistyksen kanssa. Elinkeino-ohjelmaa on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut Hangon Yrittäjien, Hangon Teollisuusyhdistyksen ja Hangon kaupungin edustajia seuraavasti: Jouko Kavander Hangon kaupunki/ kh:n pj Mikael Kilpi Hangon kaupunki/ kh:n jäsen Paavo Lyytikäinen Hangon kaupunki/hangon satama Kare Johansson Hangon Yrittäjät Krister Sjöström Hangon Yrittäjät Robert Renlund Hangon Yrittäjät Tapio Manner Hangon Teollisuusyhdistys Tapio Salo Hangon Teollisuusyhdistys Jouko Mäkinen Hangon kaupunki Luonnosta on esitelty yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa, myös muiden yhdistysten tilaisuuksissa. Elinkeino-ohjelma tarkistetaan valtuustokauden ensimmäisenä toimintavuoden aikana kuntastrategian laadinnan yhteydessä. Yksittäisiä toimenpiteitä voidaan muuttaa/täydentää talousarviovalmistelun yhteydessä vuosittain. Elinkeino-ohjelman toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain ja valtuustokausittain (joka 4. vuosi).

3 1.2. Yrityksen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Keskuskauppakamari on selvittänyt (v. 2011) yritysten näkemystä siitä, mitkä tekijät pääasiassa vaikuttavat yritysten sijaintipaikan valintaan. Yritysten vastaukset koko maassa: - sopivan työvoiman saatavuus - liikenneyhteydet, hyvä saavutettavuus - turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet - kunnan/alueen hyvä imago Länsi-Uudenmaan yritysten vastaukset: - liikenneyhteydet/hyvä saavutettavuus - sopivan työvoiman saanti - markkinoiden läheisyys - turvallinen ja viihtyisä elinympäristö - yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet. Hanko on useiden yllä mainittujen tekijöiden suhteen kilpailukykyinen sijoittumiskohde, erityisesti sataman/logististen olosuhteiden, asuinympäristön, jo olemassa olevan teollisuuden ja hyvien peruspalvelujen ansiosta. Heikkouksia ovat etäisyys lähimarkkinoille ja koulutetun työvoiman saanti. Varsinkin nyt korkean työttömyyden aikana työttömän työvoiman koulutustarve tulee huomioida. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että erityisesti pienten yritysten sijoittumispaikkakunnan valintaan vaikuttaa voimakkaasti perustajan/omistajan asuinpaikkakunta, - joka samalla on yleensä myös omistajan perheen/suvun kotipaikkakunta. Usein yrityksen perustajalla on asuinpaikkakunnallaan/omalla tontillaan mahdollisuus rakentaa yritystilat. Näin on varsinkin pienyritysten osalta myös Hangossa. Siten yllä mainitut tekijät eivät ole ratkaisevia, mutta tärkeitä yrityksen toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja kehitettäessä.

4 1.3. Elinkeinot ja yritystoiminta Hangossa Hangon elinkeinorakenne on monipuolinen. Jalostuselinkeinojen, erityisesti teollisuuden osuus on ollut suuri, mutta vähenevä. Teollisuustyöpaikkojen osuus on n. 27 %, FNsteelin konkurssin jälkeen. Satama siihen liittyvine logistiikka palveluineen on merkittävä työllistäjä, samoin matkailu, joka lisää miltei kaikkien kaupallisten ja muiden palvelualojen kysyntää. Työpaikka- ja työvoimakehitys: Työlliset Työpaikkaoma- Työvoima Työttömät (31.12.) Vuosi Työpaikat (työssäkäyvät) varaisuus, % (16-64 v.) lkm, % , , , * , * * = arvio Vuonna 2007 Hangon työpaikkojen lukumäärä oli korkeimmillaan sitten v. 1990, kaikkiaan 5131 työpaikkaa. Tuolloin mm. autotuonti ja transito-kuljetukset Venäjälle olivat suurimmillaan. Myös työllisyysaste oli silloin korkea, 74,4 % ja työttömyys vastaavasti alhainen, 5,6 %. Vastaavat luvut olivat vuonna ,6 % (ennakkotieto) ja 10,4 %. (Valtakunnan tason työllisyysastetavoite on 71 % v. 2016). Työpaikkojen lukumäärä muutos ja työssäkäyvien hankolaisten lukumäärä muutos päätoimialoittain vuodesta 2007 vuoteen 2011: muutos; muutos; Toimiala Työpaikkoja Hangossa lkm, % Työlliset hankolaiset lkm, % Peruselinkeinot (maa- ja metsätalous, kalastus) 15 -> > ,8 Jalostus (teollisuus, sähkö-, kaasu- vesih., rakentaminen) > , > ,9 Palvelut > , > ,3 Tuntematon 35 -> ,3 35 -> ,3 Yhteensä > > ,5

5 Työpaikkakehitys toimialoittain Vuosien 2007*-2011 välisenä aikana työpaikat vähenivät 745 työpaikalla eli 14,5 %. (Uudempaa virallista tilastoa ei ole käytettävissä). Fnsteel Oy Ab:n konkurssin yhteydessä v poistui Hangosta arviolta 400 työpaikkaa, joten työpaikkojen vähentymä 2007 jälkeen on tämä huomioiden n eli 22 %. Suurimmat työpaikkojen määrän muutokset toimialoittain : (Tilastokeskuksen luokituksen/tilastojen mukaan) Työpaikat vähentyneet: Teollisuus 745 (45,5 %) (lisäksi n. 400 FNsteelin ym. työpaikkaa Koverharissa v. 2012) Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus 276 (32 %) Kuljetus ja varastointi 82 (12,5 %) Julkishallinto ja opetustoimi 55 (15 % Työpaikat lisääntyneet: Majoitus- ja ravitsemustoiminta 36 (36 %) Rakentaminen 32 (14 %) Terveys- ja sosiaalipalvelut 16 (4 %) Eri toimialoilla työskentelevien hankolaisten määrään suhde (%) Hangossa sijaitsevien työpaikkojen määrään v. 2011: Rakentaminen 70 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 102 % Teollisuus, sähkö-, vesi- ja lämpöhuolto 73 % Informaatio, viestintä, tieteell., tekn. toim 116 % Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta 81 % Koulutus ja julkishallinto 116 % Kuljetus- ja varastointi 98 % Rahoitus- ja vakuutusala 126 % Alhainen %-osuus kuvastanee ainakin osittain, että kyseisillä toimialoilla on vaikeuksia löytää sopivaa paikallista työvoimaa. * Elinkeinoalojen tilastointi muuttui v. 2007

6

7 Työpaikkojen vähenemisen myötä myös väestömäärä on vähentynyt. Väestö-, työvoima- ja työpaikkakehitys /2013: vv. muutos muutos yhteensä Väestökehitys vuosina % (väestö v. 1990; henkilöä) Työllinen työvoima, vuosina % (työllinen työvoima v. 1990; 5755 henkilöä) Työpaikkakehitys vuosina % (työpaikkoja v. 1990; 5935) Erityisen voimakasta työpaikkojen vähentyminen oli 1990-luvulla, myös lamavuosien aikana ja FNsteel Oy Ab:n terästehtaan konkurssin (v. 2012) jälkeen. Konkurssin myötä poistui n. 400 työpaikkaa, mikä oli n. 10 % Hangon kokonaistyöpaikoista ja n. 25 % teollisuustyöpaikoista. Hangon työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on edelleen korkea, mutta on laskenut aikaisemmista vuosista, jolloin se oli 113 %. Tällä hetkellä (2014) työpaikkaomavaraisuus on arviolta n. 100 %.

8 Yrityskehitys (lukumäärän kehitys) Hanko / Hangö Inkoo / Ingå Karkkila / Högfors Toimipaikkoja / Verksamhetsställen Liikevaihto / Omsättning (milj. ) Henkilöstö / Personal

9 1.4. Seutuyhteistyö ja kytkentä muihin ohjelmiin a) Yritysneuvontayhteistyö Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisenä yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämisorganisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy /Novago Företagsutveckling Ab vuodesta 2011 alkaen. Yhtiön omistavat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Novago tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa; - yrityksen perustamisessa - liiketoiminnan kehittämisessä - rahoitusasioissa, toimitilakysymyksissä - sukupolvenvaihdostilanteessa - yritysten osto- ja myyntitilanteessa ja - kansainvälistymisessä, jne. Novagolla on pysyvät toimipisteet Lohjalla ja Raaseporissa. Pääosa yrityskontakteista tapahtuu yrityksissä. Novago ylläpitää myös Yrityslinkoa, joka antaa pitkäaikaista tukea uusille yrityksille, sekä Protopaja tuotekehittelyyn. b) Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoima-yhteistyö (Kasvukraft) Länsi-Uudellamaalla on tehty elinkeinojen kehittämiseksi yhteistyötä valtion ja EU:n osarahoituksella kahden ohjelman puitteissa (AKO, KOKO). Yhteistyön jatkamista ja organisointia ehdotettiin v valmistuneessa Seudullisessa elinkeino- ja elinvoimaohjelmassa. Yhteistyöstä allekirjoitettiin Kasvukraft sopimus Yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen tahtoo vaikuttaa alueen kehittymiseen ja aikaansaada kasvua. Sopimuskuntia ovat Hanko, Inkoo Lohja, Raasepori ja Siuntio. Toimintaa ohjaa kuntien luottamishenkilöistä koostuva yhteistyökokous, johon osallistuu myös muiden tahojen edustajia. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan - hyvinvoinnin edistäminen - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi - vahvistamalla tarvittavaa osaamista.

10 Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat; - VESIOSAAMINEN, jota voidaan hyödyntää laajasti monilla osaamis- ja toimialoilla - uudistumishakuinen TEOLLISUUS, joka korostaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin - LEPO ja LUPPO, joka korostaa laadukasta asumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen laajaa valikoimaa Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. Yhteistyöorganisaatio mahdollistaa osallistumisen ulkoisen rahoituksen (valtio, EU) hyödyntämisen yhteisten pyrkimysten edistämiseksi. c) Uusimaa-ohjelma ja elinkeinot Uudenmaan liitto on hyväksynyt xxxx2013 Uusimaa-ohjelman EU:n kilpailukykyvertailussa Suomi oli v sijalla 3 ja pääkaupunkiseutu sijalla 5. Vuonna 2013 sijaluku oli molempien osalta 7. Uusimaa-ohjelman visio, Strategiset päämäärät 2040 ja strategiset valinnat vuosille : Visio: Uusimaa on Itämeren alueen kärjessä Strategiset tavoitteet 2040: Strategiset valinnat vuosille : Älykkään kasvun kehto Kasvun mahdollisuudet Helppo tulla, olla ja toimia Toimiva arki Puhdas ja kaunis Uusimaa Kestävä luonnontalous

11 Uusimaa-ohjelman yritystoimintaan liittyvät tavoitteet: Strategiset tavoitteet 2040 Älykkään kasvun kehto; Itämeren alueen kilpailukykyisin maakunta. Yksi tärkeimmistä kestävän kasvun innovaatiokeskittymistä. Hyödyntänyt logistisen asemansa Suomenlahden kasvukolmiossa. Strategiset valinnat : Kasvun mahdollisuudet; 1. Innovaatiot ja yritystoiminta Monipuoliset kehitysympäristöt ja älypalvelut Uutta yritystoimintaa 2. Vihreä talous Ympäristöliiketoiminta Cleantech Urbaani ruokahuolto 3. Kansainvälisyys Helsinki-Tallinna-Pietari -tulevaisuuskolmio Logistiset ratkaisut

12 2. Hangon tarina Hanko ennen omavarainen, numerotietoja merkittävämpi kaupunki Väitämme, että Hanko on ollut näihin päiviin asti kokoansa merkittävämpi kaupunki. Syitä on useita; ne liittyvät sijaintiin, suomalaisen elinkeinoelämän kehitykseen, luonnonolosuhteisiin ja historiallisiin tapahtumiin, mm. sotatapahtumiin. Sijainti on tarjonnut hyvät edellytykset ja olosuhteet, jopa pakottavat olosuhteet; - merenkulun viennin ja tuonnin - ja näihin liittyvien elinkeinojen kehitykselle - teollistumiselle ja yritysten varhaiselle kansainvälistymiselle - rauta- ja maantieyhteyksien kehitykselle ja hyödyntämiselle - maastamuuttoliikenteelle lukujen vaihteen vuosikymmeninä - puolustusvoimien, tullin ja rajavartioston toiminnalle - elinkeinoelämän kehittymiselle ja monipuolistumiselle yleensä - matkailuun ja vapaa-ajankäyttöön liittyvien palvelujen kehittymiselle. Hangon palvelutarjonta sekä julkinen että yksityinen kehittyi kaupungin kokoon nähden laajaksi toisaalta monipuolisen elinkeinoelämän mahdollistamana ja vaatimuksesta, toisaalta vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi. Etäisyys laajemman palvelutason keskuksiin Lohjalle ja Saloon on 80 km, etäisyys suurempiin keskuksiin tätäkin suurempi. Lähikuntien (35-50 km) Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan nykyisen Raaseporin - palvelutarjonta ei ole ollut merkittävästi Hangon palvelutarjontaa laajempaa. Sen sijaan niiden aikanaan suurella työpaikkatarjonnalla on ollut merkitystä myös hankolaisille. Hanko nyt ja tulevaisuudessa Hangon keskeiset ominaispiirteet ja elinkeinojen päätoimialat ovat edelleen olemassa. Satamatoiminta on laajentunut ja kasvaa. Teollisuus on monipuolista, kansainvälistä ja tuotanto laajentunut. Myös alasajoja on tapahtunut, mikä näkyy teollisuuden työpaikkakehityksessä. Matkailu on edelleen merkittävä toimiala; varsinkin ravitsemus- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kehittyneet, aivan viimeaikoina myös majoitus- ja leirintäaluepalvelut. Laajempaa läpimurtoa palvelutarjonnan kehityksessä ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, mutta on tapahtumassa.

13 Työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt n (33 %) ja väestömäärä n (21 %) vuoden 1990 jälkeen. Hanko on väestömäärän ja työpaikkamäärän vähentymisen myötä menettämässä osan julkisista ja yksityisistä lähipalveluista. Tämä merkitsee myös sitä, että sekä yritysten että kotitalouksien tarvitsemaa erikoisosaamista, ts. ammattitaitoisia henkilöitä, poistuu paikkakunnalta. Näin tapahtuu samanaikaisesti, kun julkisen sektorin palveluja keskitetään kustannussyistä ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteen mukaisesti. Osa palveluista korvataan sinänsä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla, mutta tämän seurauksena työpaikat lähipalveluissa vähenevät. Hanko tavoittelee hyvää paikallista julkista ja yksityistä palvelutasoa myös tulevaisuudessa, sekä asukkaille että yrityksille. Työpaikkaja väestökehityksellä on ratkaiseva merkitys palvelutason kehitykselle. Palvelutasoa koskevan tavoitteen yhtenä keskeisenä perusteluna on edelleen etäisyystekijä, joka on osalle väestöä todellinen asiointia ja työllistymistä hankaloittava tekijä. Kotitalouksien asiointi- ja työmatkaliikenteen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mikäli omavastuuta verotuksessa tältä osin muutetaan. Hangolle ja koko Länsi-Uudellemaalle on pitkällä aikavälillä tärkeää, että - Hanko Hyvinkää radan sähköistäminen toteutuu - Ulkosataman väylä ja satama-allas ruopataan, mikä lisää sataman käyttökapasiteettia % - Koverharin teollisuusalue ja satama voidaan ottaa käyttöön. Hangon satamien kokonaiskapasiteetti lisääntyy % sataman kehittämislaajuudesta riippuen.

14 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 3.1. Hangon kaupunkistrategian visio ja tavoitteet Visio Hangosta v kaupungin strategiassa Hanko on v kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. Kaupungin strategiassa tärkeimpänä päämääränä on yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen. Tätä edesauttavat mm. seuraavat hankkeet ja ja tavoitteet; - Koverharin alueen ja sataman käyttöön saaminen ja venehuoltoyritystoiminnan laajentaminen - Kaavoitus- ja maakäyttöprosessien nopeuttaminen - Elinkeino-ohjelman laatiminen valtuustokausittain - Matkailuyrittäjyyden edellytysten parantaminen - Novagon toiminnan kautta ja yhteishankkeisiin osallistumalla (Kasvukraft sopimus) Länsi-Uudellamaalla Strategiassa on työpaikkakehityksen tavoitteeksi asetettu 90 uutta työpaikka vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin työpaikkoja on vähentynyt keskimäärin vuodessa välisenä aikana.

15 3.2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet Elinkeino-ohjelma perustuu kaupunkistrategiaan ja siinä esitetään periaatteita ja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä elinkeinojen kehittämiseksi. Tavoitteet: Yritystoiminta ja työvoima Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt Hangossa vuodesta 1990 n. 33 %, yhteensä n työpaikkaa. Tämä on keksimäärin 90 työpaikkaa / vuosi! Samanaikaisesti asukasmäärä on vähentynyt n. 100 henkilöä/vuosi ja työssä käyvien hankolaisten määrä n. 70 henkilöä/vuosi. Siksi yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen strateginen tavoite. Työpaikkatavoite: Negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys on saatava pysähtymään. Muussa tapauksessa elinkeinorakenne yksipuolistuu, taloudellinen toimeliaisuus taantuu, kausivaihtelut kärjistyvät, väestömäärä vähenee ja väestörakenne vinoutuu ja palvelut heikkenevät. Tavoitteena on työpaikkojen määrän lisääminen keskimäärin 90 työpaikkaa vuodessa. Työvoimatavoite: On todennäköistä, että työmatkapendelöinti kasvaa tulevaisuudessa myös Länsi-Uudellamaalla. Siten työpaikkojen määrän kasvu ei välttämättä edellytä/merkitse yhtä suurta työllisten määrän kasvua. Tavoitteena on työllisen työvoiman kasvu keskimäärin 60 henkilöä/vuosi. Lisäksi tavoitteena on, että kaupungin koko henkilöstö tiedostaa ja huomioi yritystoiminnan merkityksen paikallistalouden perustana ja että jokainen omassa työssään ja organisaatio kokonaisuutena toimii yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

16 3.3. Elinkeinotoimen resurssit 2013 Hanko on osakkaana Novago Yrityskehitys Oy:ssä, joka on Länsi-Uudenmaan kuntien omistama yritysneuvontayhtiö. Hangon kaupunki käyttää tällä hetkellä välittömästi elinkeinojen kehittämiseen n (Novago Yrityskehitys Oy, Seudullinen hankeyhteistyö (Länsi-Uusimaa, kunnat 50 % - valtio/maakuntaliitto 50 %), Hangon kaupungin matkailutoimisto Hansea Dc Oy, Paikallinen Leader-toimintaryhmä /maaseudun kehittämisohjelmatyö Pomoväst, (valtio/eu 80 % - kunnat 20 %). Kaupungin infrainvestoinnit ovat 2-3 milj. /v. Huomattava osa kaupungin henkilöstön työstä liittyy elinkeinojen yleisten toimintaedellytysten parantamiseen. Muut resurssit - Hangon vuokra-asunnot Oy, n. 300 kpl - Yrityskummit; 2 vapaaehtoista henkilöä yritysneuvonantajina ja mentoreina (Suomen yrityskummit r.y.) - Muita toimijoita; valtion ja järjestöjen organisaatiot; Länsi-Uusimaa, (17 neuvonta-, koulutus- ja edunvalvontajärjestöä).

17 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet Periaatteet Kaupungilla on valtuuston hyväksymä elinkeino-ohjelma, joka valmistellaan yhdessä yrittäjien/yrittäjäjärjestöjen kanssa Yrityksille ja yrittäjiksi aikoville on tarjolla hyvät yritysneuvonta- ja yrityskehittämispalvelut Yrittäjien ja kaupungin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on jatkuvaa ja molempia osapuolia hyödyttävää Kaupungin koko organisaatio sitoutuu elinkeino-ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin Yritystoimintaa koskeva ja sivuava päätöksenteko on tasapuolista Kaupungin päätösten vaikutukset yritystoimintaan arvioidaan ennalta Kaupungin oman organisaation rooli palvelujen tuottajana määritellään palvelustrategiassa Painopisteet 1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä kehitetään 2. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten ja kaupungin välistä kanssakäymistä yritysilmapiirin parantamiseksi 3. Vahvistetaan vahvuuksia; Hangon satamatoimintaa laajennetaan ja logistiikkapalveluja kehitetään Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Luodaan edellytyksiä matkailupalvelujen laajentumiselle 4. Toimitaan yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi 5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä 6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta 7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan markkinoinnin ja tiedottamisen avulla

18 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 5.1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä monipuolistetaan Toimenpiteet: Novago Yrityskehitys Oy tarjoaa neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville ja toimiville/laajentaville yrityksille. Yritysneuvonta tapahtuu pääasiassa yrityksissä. Novagossa Lohjalla toimii ns. protopaja ja tarjolla on toimitiloja aloittaville Pienyrityksille. Kaupunki tarjoaa Novagon henkilöstölle vastaanotto- ja kokoustilat Hangossa, nykyisin Keksin tiloissa Yrityskummien tarjoamat neuvonta- ja mentoripalvelut ovat osa yritysneuvontatoimintaa

19 5.2. Edistetään yrittäjyyttä ja parannetaan yrittäjäilmapiiriä Toimenpiteet: Kaupungin/Novagon Oy:n ja yrittäjien kesken järjestetään yhteisiä tilaisuuksia yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi; yhteiset tapaamiset, yritysvierailut, aamukahvit, Kaupungin ja yritysten yhteiset markkinointi-, messu- ja muut yhteisesiintymiset Talousarvioon sisältyvistä hankinnoista/hankkeista järjestetään paikallisille yrittäjille informaatiotilaisuus budjettivuoden alussa Yritysten ja kaupungin edustajille järjestetään tilaisuuksia, joissa käsitellään yritystoiminnan merkitystä paikallisen hyvinvoinnin perustana sekä molemminpuolista riippuvuussuhdetta Päätöksenteossa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi, ts. arvioidaan ennakolta päätösten mahdollisia vaikutuksia yritystoiminnalle.

20 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; a) Sataman toiminnan ja liitännäisten logistiikkapalvelujen kehittäminen Toimenpiteet: Koverharin sataman hankinta kaupungin omistukseen ja liittäminen Hangon Satama Oy:n toimintaan. Länsisataman kilpailukykyinen toiminta ja kehittämismahdollisuus turvataan valmisteilla olevassa asemakaavassa (v ). Kasvua haetaan uusista liikennemuodoista, kehittämällä satamatoimintoja tukevia logistiikkapalveluja ja etsimällä uusia yhteistyösatamia. Kaupunki varaa tonttimaata sataman toimintaan liittyvien logistiikka-palvelujenyritysten toiminnan kehittämiselle. Satama huomioi monipuolisesti ympäristöarvot toiminnassaan ja toteuttaa osaltaan hiilineutraalin kaupungin (HINKU-) tavoiteohjelmaa.

21 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; b) Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Toimenpiteet: Teollisuuden edustajien kanssa pidetään vuosittain vähintään kaksi yhteistyökokousta, joissa teollisuuden tilannetta ja tarpeita sekä kaupungin ajankohtaisia asioita tuodaan esille. Kaupunki ja yritykset esiintyvät yhdessä hankkeissa/tilanteissa, kun se on kummankin osapuolen ja/tai paikkakunnan ja seudun edun mukaista. Yrityksillä tarjotaan mahdollisuutta toimia yhdessä kuntalaisten ja kaupungin kanssa hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunki toimii Koverharin alueen kehittämiseksi yritysalueeksi mm. kaavoittamalla ja parantamalla muita toimintaedellytyksiä alueella.

22 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; c) Matkailuelinkeinon monipuolistaminen ja toimintaedellytysten parantaminen Toimenpiteet: Toteutetaan kaavamuutokset, jotka mahdollistavat matkailupalvelujen kehittämisen; Casinon-Plagenin alue, Neljän tuulen tuvan alue (Pieni ja Iso Mäntysaari), Itäsataman alue, Hangonkylän satama. Leirintäalue Silversand kehittäminen neljän tähden leirintäalueena (**** v. 2013). Hansea Oy:n kanssa tehdään ostopalvelusopimus; Kaupungin rahoitusosuus sidotaan Hansean myyntitulojen (netto) määrään. Kaupungin rahoitusosuus vähintään 55 %, vähintään kuitenkin /v. Tavoitteena on yhteistyön ja ulkoisen rahoituksen lisääminen Hansean toiminnassa. Kaupunki tekee 3-5 vuotissopimukset suurempien tapahtumien järjestäjien kanssa suunnittelun/toteutuksen helpottamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Itäsatamalle ja Hangonkylän satamalle laaditaan kehittämisohjelmat; Itäsatama 6/201X, Hangonkylän satama 201X, suunnitelma keskustan seudun liikenne- ja paikoitusratkaisuiksi X/201X.

23 5.4. Toimenpiteitä yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Toimenpiteet: Kaupungin kotisivuille luodaan yritystoimintaa kattavasti käsittelevä osio Selvitetään - vapaat yksityiset toimitilat ja kunnostustarve sekä mahdollisuus saada ne yrityskäyttöön, - etätyöntekijöiden ja osa-aikahankolaisten toimitilatarve. Selvitetään mahdollisuus perustaa yritystalo, jossa on toimisto-/kokoustilat Novago Oy:lle ja muille neuvonta- ja tukiviranomaisille sekä ns. vastaanottotiloja aloittaville pienyrityksille/etätyöntekijöille, (esim. rautatieasema, valtion virastotalo tai Ljungbo). Kaupunki seuraa ja on aktiivinen paikallisen työvoimatarpeen huomioimiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jota tulee tarvittaessa järjestää paikallisesti. Yrityssijoittumiseen liittyvään valmistelutyöhön ja tiedotukseen/markkinointiin tulee varata vuosittain määräraha.

24 5.5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä Toimenpiteet: Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen; - ns. ratasuunnitelma valmistunut toteutus/aloitus viimeistään seuraavan hallituskauden aikana, (v Liikennepoliittisen selonteon mukaan). Kaupungin sisäisestä pääliikenneratkaisusta tehdään päätös niin, että toimenpiteet voidaan toteuttaa/aloittaa radan sähköistämistöiden yhteydessä. Kantatie 25 (Hanko-Hyvinkää-Porvoo) nimetään KEHÄ V:ksi, parannustoimenpiteitä kiirehditään yhdessä tien vaikutuspiirin kuntien kanssa; erityisesti liittymä Saloon (kt 52) ja turvallisuuden parantamistyöt Karjaa-Lohja välillä. Seudullinen edunvalvonta. Hanko osallistuu rantaradan Hki Karjaa kunnostamista koskevaan edunvalvontayhteistyöhön muiden radanvarsikuntien kanssa, (Pro rantarata).

25 5.6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta Toimenpiteet: Tarjolla on vaihtoehtoisia yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan. Periaatteet ja perusteet kunnallistekniikkaan liittymisestä on määritelty etukäteen, liittymismaksut aiheuttamisperiaatteen mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot tonttitarjonnasta on saatavilla kaupungin kotisivuilta. Alueiden markkinointia lisätään, toteutetaan yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

26 5.7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan Toimenpiteet: Kaupungin yleisilmettä kohotetaan kaupungin, yritysten ja yksityistalouksien toimenpitein. Yritys- ja yleisopasteita (kylttejä) täydennetään/uusitaan. Markkinointia ja tiedotusta lisätään; Hangon menestyvää ja monipuolista yritystoimintaa hyödynnetään markkinoinnissa. Teollisuudella/yrityksille tarjotaan osallistumista hiilineutraali kunta hankkeeseen; - tavoitteena on ilmastomuutoksen ehkäiseminen, parempi energia- ja materiaalitehokkuus, myönteinen vaikutus markkinoilla ja yrityskuva, - yritykset julkaisevat omalta osaltaan toteuttamiensa toimenpiteiden päästö- ja muita ympäristövaikutuksia.

27 6. Asuntokannan kehittäminen Väestömäärän väheneminen on vaikuttanut viime vuosikymmeninä asuntokannan kehitykseen. Asuntotuotanto on ollut vähäisempää kuin muissa kunnissa, tilapäisessä käytössä tai käyttämättömänä olevien asuntojen määrä, ns. asuntovarauma, on suuri samoin kuin myytävänä olevien asuntojen määrä. Asumistaso on parantunut myös peruskorjaustoiminnan myötä, josta ei ole kuitenkaan tilastoja saatavana. Hangon asuntokanta v Hanko Raasepori Uusimaa Koko maa Kaikki asunnot, (asuntokanta) Vakinaisesti asutut, lkm lkm % - niistä omistusasunnot, lkm % - vuokra-asunnot, lkm % - muu, tuntematon, lkm % Ei-vakinaisesti asutut, lkm % ,7 84,6 92, ,8 71, , ,2 24,8 36,6 30, ,6 5,4 4, ,3 14,4 7,1 10 Kesämökit, lkm

28 Asuntotuotanto Hanko, lkm kpl/1000 as. Raasepori kpl/1000 as. L-Uusimaa kpl/1000 as. Koko maa kpl/1000 as. 18 1,8 32 3,2 32 3,3 26 2,7 34 3,5 63 6,5 2 5,6 8, ,9 14,1 5,1 2,5 2,5 2 2,2 4,6 5, ,8 9,7 4,7 3,4 3,4 4,3 2,7 5,1 5,6 6,2 6,2 6,4 5,5 4 4,7 5,7 5,6 5,4 39 4,1 6 0,6 4 0,4 2 0,2 10 1,1 Hangossa ei ole asuntopulasta johtuvaa asunnottomuutta. Asumisväljyys on keskimääräistä suurempi, osittain asuntokuntien pienuuden vuoksi, (ks. Liitteet). Tilaston mukaan asutuista asunnoista oli 26,2 % vuokra-asuntoja v Vuokra-asuntojen kokonaismäärä on tätä suurempi. Kaupungin omistaman Hangon vuokra-asunnot Oy:n kaikkiaan 300 asunnosta on tällä hetkellä (lokak. 2014) noin 60 asuntoa vapaana. Huomattava asuntoreservi mahdollistaa omalta osaltaan yritystoiminnan laajentumisen ja väestömäärän kasvun. Hangolla on tällä hetkellä n. omakoti- tai pientaloasuntoa vastaava tonttireservi. Lisäksi on rivi- ja kerrostaloasuntojen tontteja, jotka mahdollistavat asunnon rakentamisen. Erityisesti kerrostalotonttien osalta on tarvetta tarkistaa olemassa olevat kaavat, joista osa on tehty 1970-luvulla.

29 Tavoitteet

30

31 Työpaikat ja työllinen työvoima Hangossa toimialan mukaan Työpaikat yhteensä Työllinen työvoima yhteensä Peruselinkeinot Jalostus Palvelut siitä: kuljetus, varastointi, majoitus, ravitsemus, tukkuk Työttömät

32 Väestö, työvoima, työpaikat ja kaupungin henkilöstö Väestö, % Työllinen työvoima, % Työpaikat, % Kaupungin oma henkilöstö (vakinaiset) % ( ) ( )

33 60 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Hangossa Nya och nedlagda företag i Hangö Lukumäärä/Antal SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Yritykset Aloittaneet/Nya företag Lopettaneet/Nedlagda företag Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Företag

34 Työllisyysaste kunnittain 2002, 2007 ja 2012 Det relativa sysselsättningstalet kommunvis 2002, 2007 och vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Andelen sysselsatta åringar av hela befolkningen i samma ålder Siuntio - Sjundeå Inkoo - Ingå Lohja - Lojo Karkkila - Högfors Raasepori - Raseborg Hanko - Hangö Hiiden alue - Hiisiområdet Raaseporin alue - Raseborgsområdet Uusimaa - Nyland Novago Yrityskehitys - Företagsutveckling Länsi-Uusimaa - Västra Nyland Koko maa - Hela landet Työllisyysaste/Relativt sysselsättningstal (%) SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Områdesindelningen år 2014 Källa: Statistikcentralen/Sysselsättningsstatistik