LINNAKLUBIN SANOMAT. Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmenesyheksäslehti Kesä-syyskuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINNAKLUBIN SANOMAT. Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmenesyheksäslehti Kesä-syyskuu 2013"

Transkriptio

1 LINNAKLUBIN SANOMAT Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmenesyheksäslehti Kesä-syyskuu

2 2

3 SISÄLTÖ PIÄKIRJOTUS... 3 KLUBITALO-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS HYGIENIAPASSI, LINTULAUDAN ELÄMÄÄ... 9 RUNOJA UNETTOMUUDESTA NATSIKKA OSTOKSILLA SAUVAKÄVELY VOIMAANTUMINEN NÄKYY JOKAISEN KEHOSSA ITALIALAINEN RUOKAKULTTUURI KIINALAINEN RUOKAKULTTUURI RANSKALAINEN RUOKAKULTTUURI IHMISEN YKSITYISYYDESTÄ, HYMY...20 TYHJÄSTÄ ON PAHA NYHJÄSTÄ PUUKÄSITÖITÄ LINNAKLUBIN KARVAISET NAAPURIT LINNAKLUBILAISET...27 LINNAKYÖKKI TARJOAA SYNTYMÄPÄIVÄT KLUBIN JELEPPAAJAT, KIRPPUTORI, KIITOKSET...32 VIIKKO-OHJELMA TULEVAT OHJELMAT, TAIDENÄYTTELYT, HYVINVOINTIRYHMÄ...34 LEHTI KAIPAA TEKIJÖITÄ...35 YHTEYSTIEDOT.36 3

4 PIÄKIRJOTUS Enää ei vaihdeta aivoja Röykän Montussa, vaan ne käydään vaihtamassa IKEASSA. Totesin tämän, kun läksin käymään Kuopiossa ja Hym kun oletettiin, että menen IKEAAN. Eihän Kuopiossa muuta (Puijon torni, Suuri ihana tori kesäisin ) olekaan kuin tämä Ruotsalaisien suuri keksintö IKEA. No, tuli sitten käytyä sielläkin. LinnaKlubin kesä 2013 on ollut todella monivaiheinen ja tapahtumarikas. Meillä on ollut monenlaisia tapahtumia ja on ollut useita henkilökuntavaihdoksia, mitkä ovat omalta osalta vaikuttaneet kesään. Kesällä lähti virkavapaalle johtajamme ja uusia haastateltavia on käynyt silloin tällöin. Myös Juha on jäämässä pois vuodenvaihteessa ja sen vuoksi lisää haastateltavia tulvi ovesta sisään. Talo tuntui jotenkin rauhattomammalta kuin normaalisti. Jäseniltä vaadittiin entistä enemmän. Voimat alkoivat hiipua toden teolla. Lomaa kaipasi pikkuhiljaa yksi toisensa jälkeen Mutta, jotain muutakin on tapahtunut, lue siitä lehdestä, jota pidät kädessäsi Sanna 4

5 MUSTALAMMENLAAVU Nyt se lähdön aamu koitti Musta lammen laavulle. Meitä oli kahdella autolla yhteensä 13 LinnaKlubilaista mukana retkellä. Mukavaa oli. Sää suosi meitä, aurinko paistoi ihanasti täydeltä terältä taivaalta loistaen. Autolta kävelimme aina niin kaunista ja sykähdyttävän vihreää polkua ja satumaista metsää pitkin kohti määränpäätämme. Oli ihanaa nauttia luonnon hiljaisuudesta ja sekä rauhasta. Mukanamme oli mukana pieni Luontoretkeilijä, joka piti meitä kaikkia mukavasti liikkeellä Viihdytettiin Pientä luontoretkeilijää monella tavalla 1. Älä tallaa nurmikoita 2. Älä puita vahingoita 3. Älä riko luonnon rauhaa 4. Älä huuda, älä pauhaa Aurinko, aurinko, lettuja paistaa hauska on auringon lettuja maistaa. Kiipeän puuhun pistelen suuhun, loput voin heittää ukolle Kuuhun. Meille pidettiin luonnon kasveista tietokilpailu, joka suoritettiin erilaisilla menestyksillä. Opittiin myös paljon uutta. Meillä oli evästä riittävästi, kenellekään ei jäänyt nälkä. Pieni matkailija jaksoi syödä ja jaksoi kyllä liikuttaa kyllä meitä muitakin 5

6 Tallinnan retki Sää oli hyvä, kun lähdettiin retkelle Tallinnaan. Aamulla syötiin puuro Klubitalolla. Syötiin ravintolassa ruokaa. Ruoka oli aika-ajoin hyvää, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Alkoholia olisi saatu ruokakaupoista nyt. En kuitenkaan ostanut itse alkoholia. Hotelli Stroomissa Tallinnassa oli siistiä ja hyvä levätä. Hotelli oli hyvin varusteltu, sieltä löytyi radio ja televisio. Siellä oli hyvä levätä ja alkupalan aamiaista sai hyvin hotelli Stroomissa. Kortteja laitettiin Suomessa asuville tutuille. Kotimatka bussissa meni hyvin. Saimme kuulla bussissa uudella Tallinnasta ostetulla kitaralla musiikkia. Porukka oli hyvää ja kämppäkaverina oli urheilumies, joka oli juossut maratonin. Laivamatkalla toista rantaa eri näkynyt hytin ikkunasta Suomenlahdella, joten olimme kaukana merellä. Ostimme matkamuistoja Tallinnan kaduilta olevista kojuista. Kaikki meni hyvin ja selvittiin takaisin Savonlinnan kotiin yöllä ja päästiin nukkumaan kotiin. Asko 6

7 JUHANNUS-PÄIVÄ 2013 MUUMIPEIKON JUHANNUSRUNO Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään. -Tove Jansson Vietimme Juhannuspäivää LinnaKlubilla hyvässä seurassa. Grillissä paistui maissia, kesäkurpitsaa, makkaroita ja muita herkkuja. Nautimme kauniista keskikesänpäivästä ja rennosta tunnelmasta. 7

8 Verkostoyhdistysten kevätseminaari Jyväskylässä 20, 21, ja 22.toukokuuta 2013 Maanantaiaamuna aikainen herätys ja lähtö nelihenkisenä joukkueena, kolme noviisia ja juontaja eli oman LinnaKlubin Hanna, kohti Jyväskylää. Tarkoituksemme oli viettää kolme päivää tutustuen suomalaiseen klubitalo maailmaan, ajankohtaisiin aiheisiin ja klubitalojen tämänhetkiseen toimintaan verkostoyhdistysten kevätseminaarissa. Koko kotimainen, laajempi klubitalotoiminta oli allekirjoittaneelle melko uutta asiaa kaikilta osin, tunsin ainoastaan oman, Savonlinnan LinnaKlubin toimintaa jäsenenä ja tästä johtuen odotukseni päiviltä olivat korkealla. Maanantaina, aloituspäivänä klo tilaisuuden avauksen suoritti Jyväskylän klubitalon edustaja, minkä jälkeen valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Ministeri kuvaili valtiovallan tämänhetkistä asennetta mielenterveyskuntoutujiin. Mielestäni ministerin sanoma oli jollain lailla positiivinen. Perustetaan toimikuntia, määritetään lisämäärärahoja jne. Sanoisin kuin muinoinen intiaani, paljon savu, vähän tuli, toivo jäi kuitenkin kytemään ARTO-hanke projektin veturi, Päivi Lepistö kertoi aluksi verkostoyhdistysten hankkeesta, jonka päätavoitteena olisi luoda ja kehittää kaikille Suomen klubitaloille yhtenäinen seuranta ja arviointimalli, joka tulisi parantamaan laatua, sekä tehostamaan, helpottamaan ja yhtenäistämään tiedonkeruuta. Seuraavana esitelmän aiheena oli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen klubitaloilla. Seminaarin järjestävän Suvimäen klubitalon edustaja kertoi miten asiat on saatu hoidettua Jyväskylän alueella. Oli perustettu TEPI-terveystietopiste, missä on mahdollisuus mm. mitata painonsa, vyötärönympärysmittansa ja verenpaineensa ja saada pisteestä myös ajankohtaista terveystietoa. Kerran kuukaudessa pidetään TEPI:n suunnittelupalaveri, missä tarjonnan kehittelyä terveysasioissa parannetaan. Terveysasioista tiedotetaan Suvimäen Sanomissa, omalla palstallaan. Lisäksi oli vielä MIELIKKI-hanke huoltoliiton kanssa. Hanke sisälsi alussa kunto- ja terveysarvioinnin, jatkossa oli ravinto-oppia ja liikuntaa alan asiantuntijoiden opastuksella. Käsittääkseni hanke oli määräaikainen, sisältäen yhteiset ja yksilölliset tapaamiset ja mittaukset. Omaiset saattoivat olla mukana joka toisella kerralla tai pitää omia tapaamisiaan. Järjestettiin myös MIELIKKI-viikko kaikille jäsenille. Viikolla jäsenet kokkasivat terveellisiä ruokia ja järjestivät liikuntaa ja tietoiskuja muille jäsenille Hotellin kabinetissa oli vielä illalla johtaja-jäsenparitapaaminen, jossa käytiin yleistä keskustelua eri klubitalojen toiminnoista ja tekemisestä. Tapaaminen antoi paljon tietoa klubitalojen erilaisista toimista miten asioita eri klubitaloissa hoidetaan ja tapaaminen antoi myös vinkkejä, miten voitaisiin parantaa toimintoja oman klubin osalta. Virallinen osa oli illassa ja Savonlinnan osanottajat lähtivät vielä tutustumaan muutamalle vieraaseen kaupunkiin. Tiistai, toinen seminaaripäivä toi tullessaan heti aamulla Jyväskylän kaupungin tervehdyksen, jonka toi sosiaalitoimista päättävä Mauno Vanhala, minkä jälkeen ELY-keskuksen edustaja valotti mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille. Sain kuvan, että joillain paikkakunnilla työllisyysnäkymät olivat melko hyvätkin. ELY-keskusten ja klubitalojen yhteistyöllä on saatu aikaiseksi mm. kuntouttavaa työtoimintaa, jolloin kuntoutuja on saanut mahdollisuuden varovasti koettaa kykyjään ja pystyvyyttään uudelleen työelämässä. 8

9 Itä- Helsingin klubitalon edustaja Kaiju Yrttiaho esitteli työ- ja työnsaantia edistävää toimintaa Helsingin alueella. Olivat saaneet aikaiseksi jopa RAY:n rahoituksen kolmevuotiseen projektiin, hyvä Helsinki. Jyväskylän Suvimäen klubitalolla oli oma PORTTI-projektinsa, missä kuntoutujalle kehitellään oma työllistymispolkunsa tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille työvalmentajan avulla, mahdollisen kuntoutuksen kautta. PORTTI-ryhmä toimii vertaistukena ja kokoontuu kerran viikossa ja aloittaa jäsenen kuulumisilla, siirtyen käsittelemään ajankohtaisia asioita. Iltapäivällä alkoi työpajatoiminta missä osallistujat saivat valita omat työpajaryhmänsä. Omalle kohdalleni lankesi nuoret aikuiset klubitalolla. Pohdimme ryhmässä tämänhetkistä tilannetta nuorten aikuisten osalta. Melkein kaikilla klubitaloilla oli tuntuma siitä, että nuoria aikuisia on klubeilla liian vähän ja kysymys kuuluikin; missä nuoret aikuiset luuraavat. Vastauksia saatiin monenlaisia, mutta syyksi poissaoloon tuli useammalta edustajalta nuorten pelokkuus, koska tuntuu siltä, että klubitalot ovat ukottuneet ja akottuneet niin, että nuoret pelkäävät tulla vanhusten joukkoon. Lääkkeeksi keksittiin nuorten rekrytoiminen klubitoimintaan, ainoastaan tavat jäivät vielä ryhmänjäsenien mietittäviksi eli millä saada nuoret aikuiset tulemaan klubille ja ottamaan osaa klubien toimintaan. Edellisessä on runsaasti työsarkaa kaikille jäsenille hankkia nuoria tähän ukkoutuvaan ja akkautuvaan klubitoimintaan. Osallistuvat nuoret aikuiset olisivat kaikin tavoin tärkeä voimavara klubitalojen toiminnan jatkuvuudelle. Illalla Suvimäen klubitalo järjesti illanvieton ja tutustumisen omalla klubitalollaan, emme ottaneet osaa iltamiin vaan tutustuimme kaupunkiin. Keskiviikkona aamun aloitti RAY:n edustaja kertomalla, miten RAY ottaa osaa mielenterveyskuntoutujien asiaan ja kaikesta päätellen RAY on erittäin halukas tukemaan rahallisesti klubitalojen toimintaa. Akuutti asia ja mukavaa oli kuulla, että RAY on halukas ottamaan osaa rahoituksen muodossa jopa kahden klubitalolle palkattavan nuoren työntekijän palkka- sosiaalikulujen tukemiseen. Asialla oli kiire, koska hakemusten jättöaika oli jo vajaan kuukauden päästä. Jatkettiin edellisenpäivän työpajojen tulosten purkua ja keskusteltiin vilkkaasti eri ryhmien ryhmätehtävien annista. Ruokailu ja loppukeskustelut ja kiitokset päättivät hyvin sujuneen seminaarin ja osallistujat lähtivät väsyneinä, mutta onnellisina paluumatkalle kotiklubeihinsa. Olin väsynyt, mutta onnellinen. Koin nuo kolme päivää hyvinkin tuloksellisiksi ja antoisiksi. Meistä pidettiin todella hyvää huolta ja järjestelyt olivat todella korkealuokkaisesti hoidettu, joten siitä suuri kiitos Suvimäen klubille ja sen aktiivisille järjestäjille, järjestelyt olivat todella vaatineet voimavaroja. Kokoonvirkannut Kariim 9

10 VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Suomen kielen sana vuorovaikutus kuvaa myös hyvin kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista kommunikaatiota, dialogia. Yhteiskuntatieteissä vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten sosiaalista kanssakäymistä sekä tapaa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan. Ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta tarkastellaan muun muassa vuorovaikutteisen viestinnän kuten puheviestinnän tieteenalalla. MITÄ KUUNTELEMINEN ON? KUUNTELEMINEN Kuuntelemisen taidot ovat keskeisiä puheviestintätaitoja ja puheviestinnän havainnoimisessa ne ovat erityisen tärkeitä. Puheviestinnässä kuuntelemisella voidaan tarkoittaa sekä 1) verbaalisen että 2) nonverbaalisen viestinnän havainnoimista ja tulkintaa. Havainnoimiseen kuuluvat sekä kuuntelemisen taidot että nonverbaalisen viestinnän tulkintataidot. Havainnoimisen merkitys on hyvin tärkeä, sillä sen perusteella teemme johtopäätöksiä ihmisten puheesta tai tulkintoja heidän ilmeistään tai eleistään. Kuuntelemistilanteita on monenlaisia ja kuuntelemisen tavoitteet ovat erilaisia eri tilanteissa. Kuuntelemisen tapojakin on erilaisia, sillä tilanteesta riippuen käytämme erilaisia tapoja kuunnella. KUULETKO, KUUNTELETKO? Ei ole helppoa kuunnella erilaisella tempperamentilla varustettua ihmistä. Nopea hermostuu helposti hitaaseen ja perusteelliseen puhujaan. Rauhallista puhujaa saattaa ärsyttää liian tehokas tempo. Mieluisaa ei ole myöskään kuunnella eri mieltä olevaa. Älä luokittele äläkä tuomitse. Unohda uskomuksesi ja ennakkoluulosi ja käsityksesi. Älä kuvittele tietäväsi etukäteen, mitä tuleman pitää. Anna itsellesi mahdollisuus yllättyä. ÄLÄ KESKEYTÄ, KESKITY Jaksatko kuunnella toisen lausetta loppuun? Puhutko helposti päälle? Onko usein oma juttu sittenkin se paras? Hyvä kuuntelija ei keskeytä toista, vaan jaksaa kuunnella loppuun asti. Onko rasittavampaa kuin tulla keskeytetyksi niin, että kuulija ryhtyykin puheisiin jonkun muun kanssa ja palaa hetken kuluttua asiaan anteeksi pyytelevänä. Kuka haluaa enää sen jälkeen jatkaa keskustelua? Tilaisuus kuulla tai tulla kuulluksi on menetetty. OLE LÄSNÄ, KOHDISTA KATSEESI Kohtaamisesta tulee arvokas, kun katsot puhujaa silmiin ja olet aidosti läsnä. Kelloaan katseleva ja haukotteleva keskustelukumppani kertoo jo eleillään, ettei hän ole oikeasti kiinnostunut. Kohdista siis katseesi ja ole kiinnostunut kuuntelija. Näe ja koe toinen, unohda hetkeksi itsesi. 10

11 OLE VALPAS JA VASTAANOTTAVAINEN Jokainen kohtaaminen voi olla merkittävä ja ainutlaatuinen, jos annat sille mahdollisuuden. Suhtaudu keskustelukumppaniisi kuin odottaisit hänen antavan sinulle jotain arvokasta, ainutlaatuista ja tärkeää. Ole valpas, havahdu ja herää. Älä päästä tilaisuutta käsistäsi. Hänellä voi olla sinulle viesti, joka muuttaa elämäsi. VERBAALISEN VIESTINNÄN HAVAINNOIMINEN JA TULKINTA Kuunteleminen on kognitiivinen prosessi, jossa kuulija antaa merkityksen eri signaaleille ja arvioi niitä. Kuunteleminen on kuullun aistimista (kuuloaisti), tulkitsemista, arvioimista ja kuultuun reagoimista (Steil, Barker & Watson 1983). Valikoiva tarkkaavaisuus vaikuttaa kuuntelemiseen huomattavasti. Emme pysty aistimaan kaikkia ympäristön lähettämiä ärsykkeitä, vaan huomiomme kiinnittyy valikoiden eri ärsykkeisiin. Niinpä kuunteleminen vaatiikin keskittymistä ja aktiivisuutta. Keskittyminen on tehokkaan kuuntelemisen ehdoton edellytys. Motivaatio vaikuttaa keskittymiseen ja huomion kohdentamiseen hyvin paljon. Jos puhujan aihe on mielenkiintoinen ja sen kokee tärkeäksi, häntä jaksaa kuunnella keskittyneesti paljon pidempään. NONVERBAALISTEN VIHJEIDEN HAVAINNOIMINEN JA TULKINTA Nonverbaalisen viestinnän koodeja ovat ääni, ilmeet, katse, eleet, liikkeet, asennot, tilankäyttö ja välimatka. Näiden koodien avulla ihmiset saavat tietoa toistensa tunteista ja ajatuksista. Nonverbaalinen viestintä on vaikeammin hallittavissa kuin verbaalinen viestintä ja siksi saatammekin lähettää toisille viestejä myös tiedostamatta. Esimerkiksi kasvojen ilmeitä on hankala hallita ja ne saattavatkin viestiä jotain aivan muuta kuin mitä itse ajattelemme. Jos verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä ovat ristiriidassa keskenään, uskomme ennemmin nonverbaalisiä viestejä. Myös tunteemme välittyvät helposti nonverbaalisten koodien avulla. Nonverbaalisen viestinnän havainnoimisessa ja tulkitsemisessa kannattaa olla tarkkana, sillä useinkaan nonverbaalisia vihjeitä ei voi tulkita yhdellä ainoalla tavalla. Esimerkiksi jos ystäväsi vilkuilee kelloaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, että häntä pitkästyttäisi. Hän saattaa vain tarkistaa, kuinka kauan hän vielä voi viettää aikaansa kanssasi. Tai jos ystäväsi koskettelee kasvojaan puhuessaan, se ei välttämättä ole merkki siitä, että hän valehtelee. Yhtä hyvin hänellä voi olla kutiavaa ihottumaa kasvoissaan. Samoin jos ystäväsi istuu kädet ja jalat ristissä, se ei välttämättä tarkoita, että hänen asenteensa on torjuva. Nonverbaalisen viestinnän piirteitä: Se on monitulkintaista. Siitä ei aina ole tietoinen. Sitä on vaikea hallita. Siihen luotetaan enemmän kuin sanoihin. 11

12 MISTÄ KUUNTELEMISEN HUOMAA? Kuuntelemista ei voi arvioida pelkästään kuulijan nonverbaalista viestintää havainnoimalla. Jos kuulija nyökyttelee tai katsoo keskittyneesti puhujaa, se ei välttämättä vielä tarkoita sitä, että hän todella keskittyisi kuuntelemiseen. Kuuntelemisen huomaa siitä, että kuuntelija pystyy kommentoimaan ja tiivistämään kuulemaansa. Hän pystyy esittämään kysymyksiä ja mielipiteitä kuullusta sekä arvioimaan kuultua. Hän pystyy myös osallistumisessaan ja puheessaan ottamaan huomioon kuulemansa. Kuuntelemisen ja havainnoimisen opetteleminen auttaa ymmärtämään ja analysoimaan sekä omaa että toisten viestintää. Taitojen opetteleminen on lähtökohta myös omien puheviestintätaitojen kehittämisessä. Kuuntelemisen avulla voi esimerkiksi oppia taitorepertuaaria muilta, pystyy havainnoimaan muiden reaktioita ja arvioimaan oman viestinnän vaikutusta muihin. Kuuntelemisen taidot on todettu vaikeiksi monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan puolet noin kaksikymmenvuotiaista yhdysvaltalaisista ei osannut tiivistää kuulemastaan toisen ihmisen esittämää näkökantaa ja selittää sitä omassa puheenvuorossaan. Myös yksittäisten havaintojen tekeminen kuullusta on helpompaa kuin yhteenvetojen ja synteesien tekeminen. Kuuntelemisen harjoittelemisessa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota havaittujen asioiden yhdistelemiseen ja esiintuomiseen omassa puheessa. Esimerkiksi päätöksentekokeskustelussa voi tehdä väliyhteenvetoja tehdyistä ehdotuksista. Myös nonverbaalisen viestinnän havainnoimista voi harjoitella, vaikkei sen perusteella aina voi tehdä yksiselitteisiä tulkintoja viestinnästä. Ihmisten taidot tulkita toistensa kasvojen ilmeitä tai äänen sävyjä vaihtelevat ja samoillekin ilmeille löytyy monta eri tulkinta. Taitava kuuntelija Osaa seurata sisällön rakentumista. Osaa tehdä yhteenvetoja ja tiivistyksiä kuulemastaan. Erottaa ydinkohdat ja keskeiset asiat kuulemastaan. Osaa arvioida kuultua. Osaa tehdä kuulemastaan päätelmiä. Antaa puhujalle tarkoituksenmukaista palautetta. Erottaa mielipiteet ja faktat toisistaan. Osaa havainnoida puhujan nonverbaalista viestintää. Osaa arvioida sanoman luotettavuutta sekä verbaalisten että nonverbaalisten vihjeiden avulla. Oivaltaa, millaista kuuntelemisen tapaa viestinnän onnistuminen milloinkin edellyttää. Ymmärtää kuuntelemisen merkityksen viestinnässä. "On vain yksi hyvä puhujan sääntö: opi kuuntelemaan." Christopher Darlington Morley 12

13 KOTIA KOHTI KOTILON KAUTTA Olen asunut Kotilon tukiasunnossa nyt 1 ½ ja sitä ennen 3 eri kertaa Kotilon Erikan puolella ja n. 4 in paljon on Neitsytkadun Kotilossa. Tieni tänne tukiasuntoon on ollut ns. pitkä ja kivinen, mutta olen sairaudestani huolimatta pystynyt menemään eteenpäin vaikkapa päivä kerrallaan. Uskon, että joku päivä asun vähemmän tuetussa kodissa - en sen puolesta, etten tuntisi nykyistä kohdalla olen ns. turvassa, mikä auttaa lähimmäisiäni olen 3 aikuisen lapsen äiti ja minulla on myös 1 lapsen lapsi. Käy joskus mielessä, että missä olisin, jos ei olisi tällaista paikkaa kun Kotilo. Olen saanut paljon ohjeita ja neuvoja, ja olen pystynyt purkamaan omaa tuskaani pois. Olen sitä mieltä, että puhumalla asioista pääsee tosi pitkälle. Joskus tuntuu, että hiljaisuus antaa mielelle rauhaa, mutta myös toiminta pitää virkeänä, ja kuten minulle on sanottu, että pidä kiinni arkirutiineista niin arjessa pysyy ns. suunta. Päivitä kalenteri vaikkapa viikoksi eteenpäin ja suunnittele joka päiväksi jotakin sunnuntai pyhitä lepopäiväksi. Muista liikkua päivittäin 2 x ½ h/vrk. Keksi itsellesi joku mielekäs harrastus tai käy vaikka osa- aikaisesti töissä (siirtymätyö). Pysy kiinni elämässä vaikeudet on luotu voitettaviksi. Jos tulee niin sanottu umpikuja, niin etsi itsellesi joku ihminen jolle voit puhua ihan kaikki mikä mieltäsi painaa. Kaikella on aikansa ja aikataulunsa Pyydä voimaa, älä hätäile Jos suunnitelmat eivät toteudu Älä hätäile Jos elämä näyttää kulkevan väärään suuntaan pyydä voimaa älä hätäile Kaikella on aikansa syntymisellä ja kuolemalla ja kaikella sillä mitä on välissä Samalla kuullaan ole rauhassa ja pyydä voimaa äläkä hätäile ota apua vastaan älä sitä torju vaikka sinusta tunteesi että itse olet oikeassa minä en henkilö kohtalaisesti vaihtaisi sairauttani mihinkään fyysiseen sairauteen jos se olisikin mahdollista en tiedä onko helpompi elää juhlien aikaan vai tavallista arkea ehkä sopivassa suhteessa molempia klubitalolla saa helposti vertaistukea mikä on tosi tärkeää kuntoutumisen kannalta Luonnossa liikkuminen marjojen ja sienien kerääminen suorastaan avartaa sielua Ilman tätä päivää ei olisi eilistä, ei huomista ota siis kiinni tästä rientävästä hetkestä ja nauti! 13

14 On tietenkin muitakin tuettuja asumismuotoja kuin Kotilo ry. Neitsytkadulta ja Erkonkadulta kotiuttaa paljon kuntoutujia, askel askeleelta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja jos jostakin syystä yksinään asuminen ei onnistukaan voi palata lähtökuvioihin. Tosi harvoin jää niin sanotusti tyhjän päälle, ei kun rohkeasti eteenpäin ja luomaan uutta tulevaisuutta. Elämä antaa ja Elämä ottaa, se nyt on niin. Sanotaan että kaikkeen tottuu, jos on sellainen sanonta. Joskus asiat selviävät nopeammalla aikataululla, toisinaan taas ei. Tarja Tiainen Tuomo 14

15 Siirtymätyössä askel eteenpäin :00 Seija Gustavsson Anne Kauppisen (vas.) itseluottamus on vahvistunut työssä, Mia Perälä on ollut tärkeä tuki. Kuva: Petri Vanhanen Savonlinnalaisella Anne Kauppisella on jäljellä alle kuukausi siirtymätyöpaikassaan. Kauppinen on työskennellyt supermarketissa huhtikuusta alkaen, ja siirtymätyösuhteen päätyttyä alkaa uusi, itse hankittu työ. Työtä on ollut kaksikymmentä tuntia viikossa. Olen saanut varmuutta ja luottamusta siihen, että pärjään. Siirtymätyö on keino auttaa mielenterveyskuntoutujaa takaisin työelämään. Siinä työnantaja tekee kuntoutujan kanssa määräaikaisen työsopimuksen osa-aikatyöstä. Savonlinnan Linnaklubin ohjaaja opastaa kuntoutujan työtehtävään yhdessä työpaikan edustajan kanssa ja tuuraa työntekijää, jos tämä esimerkiksi sairastuu. Sairaanhoitajaksi opiskeleva Mia Perälä etsii siirtymätyöpaikkoja Linnaklubin kuntoutujille opinnäytetyönään. Työnantajalla on luonnollisesti oltava tarve osa-aikatyöntekijälle. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta, sillä ennakkoluulot mielenterveysongelmia kohtaan ovat edelleen vahvat. Työsopimukset ovat noin viiden kuukauden mittaisia, alussa on normaali koeaika. Kun yksi työntekijä lopettaa, Linnaklubilta ehdotetaan tehtävään uutta tekijää samalla metodilla. Lisätietoja siirtymätyöstä saa Linnaklubista puh tai sähköpostitse osoitteesta 15

16 7-VELJESTÄ, KESÄTEATTERI PUTKINOTKOSSA Näytelmä oli vauhdikas ja musiikkipitoinen. Olimme kymmenen jäsenen voimin katsomassa kesäteatteria Putkinotkossa. Näytelmä kertoi Jukolan seitsemästä veljeksestä, joilla oli vaikeuksia oppia lukemaan. Orvoksi jääneitä poikia yritti opettaa lukemaan lukkari, mutta epäonnistuen siinä. Toiseksi vanhin veljeksistä, Aapo yritti pitää veljes joukkoa jonkinlaisessa järjestyksessä, vaihtelevalla menestyksellä. Veljekset kävivät kilpaa kosimassa Venlaa, kuka heistä saisi hänet. Mutta kukaan veljeksistä ei Venlalle kelvannut. He ehtivät myös vuoden aikana polttaa kaksi kertaa saunansa ja kerran pirttinsä sekä rakentaa kerran molemmat uudestaan. Nimismies antoi anteeksi veljesten tekoset. Veljekset kiipesivät Naisvuorelle otattelemaan voimiaan. He myös keittivät pontikkaa, jota Lauri ei hyväksynyt. Hän hävitti pontikan keittovälineet pois. Kun taas Aapo ymmärsi välineiden arvon ja olisi myynyt hyvät keittovälineet, mutta ehti puuttua asiaan liian myöhään. Juopottelusta päätettiin tehdä loppu. Ja sen sijaan päätettiin opetella lukemaan. Veljeksistä nuorin, Eero, päätettiin lähettää kouluun. Vanhan Jukolan paikalle rakennettiin uusi salskeampi Jukola. Eero opetti vanhemmat veljet lukemaan. Ja niinpä Jukola sai mainetta ja kunniaa. Näytelmä oli hyvin muokattu hyvin nykyaikaan. Siitä oli huomattavissa myös tänä päivänä olevat ongelmat; koulu ja työpaikka kiusaaminen. Se on todellinen poikien selviytymistarina. Ihmisten erilaisuus sekä eri asioista kiinnostuminen oli huomattavissa. Näytelmässä osattiin kuvata niin ikään sosiaaliset ongelmatilanteet ja yksinäisyys, jotka ovat tänäkin päivänä yhtenä ongelmana. Alkoholin runsas käyttö oli kuvattu todella osuvalla tavalla. Näytelmä on todella hyvä ja laittoi katsojan miettimään asioita. Esitys ei ollut lainkaan pitkän tuntuinen. Vaikka meille alkoi sataa hiukan vettä, se ei haitannut naurua riitti aina loppuun asti. Sanna 16

17 Siikalahden retki Siikalahti on Parikkalan Simpeleenjärven umpeenkasvanut lahti. Se on laajuudeltaan noin 445 hehtaaria ja viitisen kilometriä pitkä, mutta leveimmillään vain puolisentoista kilometriä. Siikalahti otettiin lintuvesien suojeluohjelmaan vuonna Valtiolle se hankittiin 1980-luvun puolivälissä. Siikalahtea hoitaa Metsähallitus. Kaunis ilma suosi meitä kun läksimme retkelle, meillä oli eväät mukana ja tietysti iloinen mieli. Kuljimme pitkin Siikalahden reittiä missä matkan varrella oli tietokilpailukysymyksiä. Siikalahti muotoutui nykyiseen muotoonsa Simpeleenjärven laskussa 1930-luvun lopussa. Järven veden pinnan laskemisen yhteydessä, jolloin suunniteltiin lahden kuivattamista kokonaan kanavan avulla. Aie kuitenkin peruuntui kesäkuussa 1954, tällöin perustettiin Siikalahden Suojeluyhdistys. Säätiö osti kaksi tilaa lahden ympäristöstä Honkasaaren ja Kasinniemen, joille rakennettiin alueella nykyisinkin olevat rakennelmat lintutorni tosin Ripekesaarelta vuokratulle maalle. Piilopirtistä oli kiva kurkistella lintuja ja lintutornista oli mukava katsella erilaisten lintujen liitoratoja. Tuli bongattua yksi harvinaisempikin lintu. Siitä lisää seuraavalla sivulla. Itä-Suomen vesioikeus antoi lahden kuivatukselle lopullisen kielten päätöksen vuonna 1980, sen sijaan sitä käytiin kunnostamaan arvokkaana kosteikkona ja lintuvetenä. Valtio lunasti Siikalahden vuosina 1985 ja 1986, metsästys lahdella kiellettiin Siikalahti on kuuluisa arvokkaasta lajistostaan. Alueella on tavattu noin 250 erilaista lintulajia, 900 perhoslajia ja 25 eri sudenkorentolajia. Alueen harvinaisimpiin kasveihin kuuluu hentonäkinruohoja (Najas tenuissima) sekä sahalehti (Stratiotes). Sen linnuista harvinaisia ovat muun muassa satakieli ja erilaiset kertut. Siikalahti on myös tärkeä etappimuuttolinnuille. Siikalahdelle pääsee lyhintä reittiä valtatie 6:lta Kaukolan kylätieltä myöten vajaan kolmen kilometrin verran. Polku lähtee Kaukolan tien varrelta pysäköintipaikalta, jossa on hyvä opastetaulu. Polku ylittää lahdenpohjukan pitkospuina. Pysäköintipaikasta hieman eteenpäin on myös pyörätuolille sopiva matala lintujen tarkkailulava. Siikalahdelle on rakennettu kaksi lintutornia 17

18 18

19 KAIKKI 151 NAISET MIEHET

20 Työpainotteinen päivä Työpainotteinen päivä muodostaa klubitalon toiminnan perustan. Talossamme työt jakaantuvat toimisto-, keittiö- ja kiinteistönhoitotöihin. Toimistotöihin kuuluu mm. tilastointia, esitteiden tekoa, klubilehden toimittamista, sähköpostin hoitamista ja toiminnasta tiedottamista. LinnaKlubilla julkaistaan LinnaKlubin sanomia, missä kirjoitetaan ajankohtaisista asioista, kerrotaan menneistä tapahtumista ja jaetaan tuntemuksia. Toimistotöissä voi opetella ja kehittää samalla ATK-taitoja. Päivittäin valmistetaan työntekijöiden ja jäsenten yhteistyöllä monipuolinen, terveellinen lounas, johon kuuluvat salaatit, leivät, juomat, 20

21 lounasannos ja jälkiruoka. Ruuasta maksetaan omakustannehinta, kolme euroa. LinnaKlubin kahvilassa on myös hyvin jäsenystävälliset hinnat. Juhlapäivät ja kausituotteet huomioidaan ruuan valmistuksessa ja tarjoilun esteettisyyteen pyritään kiinnittämään huomiota. Myös monenlainen suunnittelu- ja puhtaanapitotyö kuuluvat työpainotteisen päivän tehtäviin. Yhteistyöllä laaditaan ostoslistat sekä kuukausittaiset ruokalistat. Kiinteistönhoito- ja pihatyöt työllistävät useita jäseniämme; kesällä nurmikonleikkaus, kasvimaanhoito ja muut pihatyöt sekä talvella lumityöt. Lämmitykseen liittyvät puutyöt olivat myös vuonna 2012 merkittävä ja mielekäs työtehtävä useille jäsenillemme. Puut käytiin kaatamassa metsästä ja jatkojalostaminen (pätkiminen, halkominen ja pinoaminen) tarjosi työtehtäviä. Metsäreissuilla keräsimme myös marjoja ja sieniä talomme keittiötä varten. Talvella lämmitystehtävät työllistivät kovasti. Työpainotteisen viikon lopetukseen liittyen perjantaisin iltapäivällä talo tarjoaa ahkeruuskahvit ja samalla muistellaan menneen viikon onnistumisia. Klubitalon muu toiminta Työpainotteisen päivän lisäksi vietettiin paljon vapaa-aikaa yhdessä. Vapaa-ajan ohjelmaa varten järjestettiin myyjäisiä ja kirpputoritoimintaa, jolla saatiin kerättyä rahoitusta. Perjantaisin talomme on auki klo 20 asti. Iltaa vietetään yhdessä vapaamuotoisesti pelaillen, syöden ja saunoen. Perjantai-illoista on muodostunut tärkeä vapaa-ajanviettotapa ja se tarjoaa myös opiskeleville ja työssä käyville jäsenillemme mahdollisuuden osallistua klubitalon toimintaan ja kuulua yhteisöön. Lauantain aukiolo toteutuu jäsenvetoisesti klo Hyvinvointi ravitsemuksen ja liikunnan avulla sai uutta puhtia syksyllä LinnaKlubilla aloittaneen hyvinvointiryhmän muodossa. Hyvinvointiryhmän tavoitteena on kokonaisvaltainen elämänhallinnan ja terveyttä edistävien elämäntapojen siirtäminen osaksi ryhmäläisten arkipäivää. Ryhmää toteutetaan yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutin kanssa ja siinä on huomioitu yleiset ravitsemussuositukset sekä ryhmäläisten omat mielenkiinnonkohteet. 21

22 Liikunta kuului tärkeänä osana Linnaklubin toimintaa myös vuonna Erilaisiin liikunnallisiin lajeihin tutustuminen oli mielekästä: kuntosali, keilaus, jousiammunta, sauvakävely, retkeily, ratsastus ym. Juhlapyhien huomioiminen on LinnaKlubin toiminnassa tärkeää. Myös monipuolinen harrastaminen ja mm. luontoon liittyvä matkailu ovat osa Linnaklubin päivää. Vuonna 2012 alkaen olemme osallistuneet myös Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoimaan Green Care- projektiin. Green Care toiminnalla edistetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti ihmisten hyvinvointia ja elämän laatua luontoavusteisin menetelmin. Opiskelu, siirtymätyö ja työllistymisen edistäminen Työllistymistä ja oppimista edistävinä toimina LinnaKlubilla järjestettiin vuonna 2012 hygieniapassikoulutusta, ATK-koulutusta tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskentaohjelmasta. Jäseniä tuettiin myös työnhaussa ja koulutukseen hakeutumisessa. Siirtymätyöohjelmaa ideoitiin lisää ja sen käynnistämiseen saadaan lisäresurssia vuonna 2013 opinnäytetyön tiimoilta. Uuteen siirtymätyöpaikkaan valmistautuminen on jo aloitettu. Työelämä- ja työyhteisötaitojen kehittämisessä käytettiin oman toiminnan lisäksi myös koko klubitaloyhteisölle suunnattua ulkopuolisen ohjaamaa työnohjausta. Vuonna 2013 on suunniteltu tiiviimpää yhteistyötä ja mahdollisesti projekteja Ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa kuntouttavien koulutuslinjojen osalta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon maakuntaliiton sekä muiden kartoitettavien yhteistyötahojen kesken esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden pilotointia käytäntöön Savonlinnan seudulla. 22

23 Kuvissa LinnaKlubilla 6 hygieniapassin suorittanutta tutkinnon vastaanottajan Kirsin kanssa. ONNEA HEILLE Lintulaudan elämää Koko talven olemme seuranneet mielenkiinnolla lintulaudallamme vierailevia höyhenpeitteisiä ja kaikenkarvaisia kavereita, olemme yrittäneet tunnistaa ja oppia uusia lintulajeja ja aina uuden kaverin tunnistaminen on aiheuttanut suurta riemua ja jippii huutoja ja välillä on totta kai syntynyt kiistaa, onko tipu talitintti vai hömötiainen. Kaikenkarvaisista ei ole syntynyt kiistaa orava on orava ja kissa on kissa ja naapurin koira on koira. talitintti,hömötiainen,urpiainen, sinitiainen 23

24 Voisinpa uudelleen olla lapsi viaton, olla tietämätön maailman pahuudesta. Olla heinätöissä maalla papan pikku apurina ja mummon kiusana taikinavarkaana pullan teossa. Olla isän kanssa pikkumekaanikkona kun vuartburggi oli taas ruvennut nykimään 50 kilometrin nopeudessa ja hyytynyt ylämäkkeen. Pelkeleen lomu! sanoisin niin kuin isäni oli tälle auton kuvatukselle usein sanonut ja mie salakuunnellut. Olla äidin siivousapurina imurin kanssa heiluen. Pyöriessäni vaan nuo kukkamaljakot oli pudonneet äiti oli vaan laittanut väärään paikkaan näin mie ymmärsin. Voisinpa vielä olla lapsi! ja saisin elää elämäni toisella lailla. Elä elämää, elä elämää elämättä jätä (Petteri Jussilaa lainaten) On päivä kolea, kostea. Pisarat koskettaa. On syksy vuodenajoista värikkäin, on vihreää, ruskeaa, keltaista värejä erisävyisiä! Kaunista! Värien loistoa parhaimmillaan. Viimeisetkin muuttolinnut muuttaa maihin lämpöisiin jättäen hyvästit kylmälle, kolealle, kostealle maalle. Pian lumi peittää maan. On valoisia kirkkaita päiviä ja pikimustia öitä. Puhtaan lumen valkeus tuo mieleeni olisipa sielunikin yhtä puhdas ja kirkkaus että olisipa ajatuksenikin joku päivä yhtä kirkas Onko millään mitään merkitystä? Miksi olen täällä? Mitä minä täällä teen, oikeasti? Kulutanko vain muiden hermoja? Vienkö pienessä suljetussa tilassa vain muilta happea? Tuhlaan muiden aikaa? Miksi otan sen joka olisi enemmän kuulunut muille? Ehkä kaikella on merkitystä! Kaipa minulle on luotu joku tarkotus olla täällä oikeasti! Pitäähän sitä joskus kokeilla muiden hermoja! Aukaisee oven niin kaikki saa happea pienessä tilassa. Kaipa muilla on ylimääräistä aikaa käytettäväksi! Ehkäpä muut eivät halunnut sitä ja siksi otin sen! 24

25 UNETTOMUUDESTA Unettomuus on yleinen vaiva, josta tilapäisenä tai pitkäaikaisena kärsii yli miljoona suomalaista. Sen vaikutukset ihmisen jokapäiväiseen elämään, terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin ovat kokonaisvaltaiset. Unettomuus heikentää elämänlaatua ja altistaa sekä fyysisille että psyykkisille sairauksille. Tämän vuoksi on hyvä ymmärtää sen syitä ja hoitomahdollisuuksia. Unettomuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Perinteisesti unettomuuden oireina pidetään seuraavia: Nukahtamisvaikeudet Katkonainen uni Liian varhainen herääminen Unen huono laatu/ virkistämätön uni Olennaista unen määrittelyssä on se, katsooko henkilö itse kärsivänsä unettomuudesta. Luontainen unentarve vaihtelee yksilöittäin. Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7-8 tuntia unta, jotkut pärjäävät viidellä tunnilla toiset taas saattavat tarvita yli kymmenen tuntia. Ihmisen vanhetessa unentarve vähenee, yöuni lyhenee ja muuttuu kevyemmäksi. Lähes jokainen kärsii joskus uniongelmista, eikä satunnaisesti valvottu yö ole haitallista. Hoitamattomana sen taustalla on tapana pahentua ajan myötä. Jos univaikeudet pitkittyvät tai alkavat muuten häiritä jokapäiväistä elämää, asialle on tehtävä jotain. Unettomuus on yleensä hoidettavissa, joten siitä kärsivän kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Nukkumisolosuhteet: Huolehdi, että nukkumispaikkasi on mahdollisimman rauhallinen ja miellyttävä. Makuuhuoneen tulisi olla melko viileä (n.18 astetta) ja hyvin tuuletettu. Joskus valoisuus häiritsee, kannattaa hankkia pimennysverhot tai käyttää silmälappuja. Jos äänet häiritsevät, kannattaa totutella nukkumaan korvatulpat korvissa Ruokailu ja juominen: Kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia ei tulisi juoda lähellä nukkumaanmenoaikaa. Liian raskas ateria ennen nukkumaanmenoa pitää elimistön työssä liian pitkään. Nikotiini kiihdyttää aineenvaihduntaa ja toimii stimulanttina, joten tupakkavalmisteet vaikeuttavat nukahtamista. Alkoholi saattaa auttaa nukahtamista, mutta tekee unesta levotonta, joten sen nauttimista tulisi välttää. Elämäntavat: Mielessä pyörivät asiat, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, estävät helposti nukahtamisen. Tämän vuoksi olisikin tärkeää yrittää rentoutua iltaisin (huolet ja ratkaisemattomat asiat on syytä kirjata paperille ennen nukkumaan menoa, kirjaa suunnitelmasi ja listaa tekemättömät työt). Raskas liikunta illalla voi viivästyttää nukahtamista. Siksi kannattaa varata tunteja rentoutumiseen liikunnan ja nukahtamishetken väliin. Rentoutumisessa voi auttaa iltarutiinien kehittäminen; ne nollaavat pään ja valmistelevat mielen iltaa ja yötä varten. Päiväunia tulisi välttää, mutta jos ne ovat välttämättömät, ihanteellinen kesto on 40 minuuttia. Vuoteeseen kannattaa mennä vasta, kun tuntee itsensä aidosti väsyneeksi. Aamuisin kannattaa yrittää nousta aina samaan aikaan; siitä syntyy pian nukahtamista helpottava rytmi ja rutiini. Puhuthan pahat asiat pois mielenpäältäsi ystävälle tai ammattiauttajalle. Muistathan, että ajoittainen unettomuus on osa tervettä elämää. Se kuuluu vaikeisiin elämänvaiheisiin, kuten suruun. 25

26 Melatoniini Melatoniini on ns. pimeä hormoni, jota erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta. Melatoniini auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja on huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniini vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa myös vireystilaan. Se on tärkeä hormoni normaalin ihmisen vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. vähenee, jolloin luonnollinen melatoniin määrä ei välttämättä riitä hyvän unen tankkaamiseen. Sanna Miten melatoniini vaikuttaa? Se on tärkeä hormoni normaalin ihmisen vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Sitä erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osa syynä siihen, miksi ihminen kärsii unettomuutta. Myös alkoholi vähentää melatoniinin tuotantoa. Iän myötä Natsikka ostoksilla Kiertelin päivänä muutamana tavarataloissa aikani kuluksi. Yhdestä löytyi grilli mökille, kaikilla mausteilla ja vuoden takuulla hintaan 5,90. Toisesta kaupasta tarttui kainaloon 16 rullaa, wc-paperia hintaan 3,99. Kuittipaperia on koko kesäksi mökille. Onnesta mykkänä tulin ostoksilta asunnolleni ja ajatuksin, että tulee lämmin kesä ja grilli kuumana joka päivä. Jalmari 26

27 Sauvakävely Hyvinvointiryhmän innoittamana vanhasta harrastuksesta löytyi kuin uusi. Innostus puhkesi uudestaan ryhmän kannustuksesta. Kuin huomaamatta vanhat ystävät lähtivät oven pielestä mukaan kävelykaveriksi, kun kukaan muu ei lähtenyt. Ja vieläkin näin on. Ystäväni kulkevat mukanani kuuntelemassa ja seuraamassa vuodenaikojen vaihtelujen mukanaan tuomia jänniä muutoksia luonnossa. Sauvakävelyn lyhyt historia Sauvakävelybuumi sai alkunsa 1990-luvun loppupuolella. Hiihtäjät olivat käyttäneet hiihtosauvoja kesätreeneissään jo kymmeniä vuosia, mutta suuren yleisön ja median tietoisuuteen laji nousi vuonna Samaan aikaan suomalainen urheiluvälinevalmistaja Exel kehitti ensimmäisen version kävelysauvasta. Sauvakävelyn isänä voidaan pitää Suomen Latu ry:n entistä toiminnanjohtajaa, Tuomo Jantusta. Suomen Latu on ollut kehittämässä lajin tiedotus- ja koulutustoimintaa yhdessä välinevalmistaja Exelin kanssa. Sauvakävely nousi nopeasti kansan tietoisuuteen, ja vuosien varrella sen harrastajamäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Sauvakävely meillä ja maailmalla Vuonna 2006 tehdyn gallupin mukaan lajia on kokeillut jo 1,5 miljoonaa suomalaista. Sauvakävely on saanut jopa tietynlaisen kansallislajin aseman, eikä suotta: säännöllisesti harrastavia on reilut puoli miljoonaa! Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n julkaiseman tutkimuksen mukaan sauvakävely on 2010-luvulla Suomen kahdeksanneksi suosituin aikuisten liikuntaharrastus. Maailmalla laji kulkee nimellä Nordic Walking, ja sen harrastajia on jo lähes kymmenen miljoonaa. Suosituinta sauvakävely on Keski-Euroopassa ja Suomessa. Saksassakin on tutkimusten mukaan jo 3,2 miljoonaa sauvakävelijää. Laji leviää suuriin maihin kuten USA:han ja Kiinaan, joten harrastajamäärään odotetaan huomattavaa kasvua tulevina vuosina. Sauvakävelyn ohjaajia on jo noin 40 eri maassa, ja laji on yksi nopeimmin kehittyvistä vapaaajan harrastuksista maailmassa. Turvallinen ja tehokas sauvakävelytekniikka - näin kävelet oikein! jalkaterät eteenpäin tehokas päkiätyöntö eli jalkaterä rullaa askeleessa vartalo tiukkana, mutta hieman etukenoon, napa selkärankaan katse kaukaisuuteen ja ryhdikäs asento sauvat liikkuvat vartalon sivuilla - älä pidä "appelsiineja" kainalossa yläselkään tulisi saada liikettä ja pientä kiertoa Suomalaiset ovat sauvakävelykansaa! Eikä ihme, sillä oikealla tekniikalla laji on tehokasta kuntoilua. Kynnys sauvakävelyn aloittamiseen on matala: välineiksi tarvitaan vain kävelysauvat ja mukavat kengät. Heikko peruskunto tai ylipaino eivät ole esteinä aloittamiselle. Harrastamaan voi lähteä suoraan kotiovelta kaikkina vuodenaikoina. Sauvakävely on erittäin tehokas kuntoilumuoto. Laji sopii niin kestävyysharjoitteluksi kuin tueksi painonhallintaan. Oman liikunnan seuraaminen vaikkapa askelmittaria käyttäen kannustaa sauvakävelyn harrastajaa. Harjoittelua voi myös tehostaa vaihtelevalla maastolla, nopeammalla temmolla sekä lisäpainoilla. Tekniikka haltuun! Puoli miljoonaa suomalaista sauvakävelee vähintään kerran viikossa, mikä itsessään on mahtavaa. Valitettavan moni heistä tekee sen kuitenkin väärällä tekniikalla. Jos hartiasi kipeytyvät tai sauvakävely tuntuu hyödyttömältä sauvojen ulkoiluttamiselta, tarkista tekniikkasi. Oikealla tekniikalla sauvakävelystä saa todellisen fitness-lajin! Sauvakävelyn tekniikka on helppo oppia. Oikealla tekniikalla hartiat pysyvät rentona, ylävartalo tekee tehokkaasti töitä ja askel rullaa hyvässä kävelyrytmissä. Anna itsesi innostua sauvakävelystä Tekniikka kuntoon! Sauvakävelyssä ylävartalon tulee nojata hieman eteenpäin: näin selkälihasten aktivoituminen lisää selän lihastukea. Sauvat tehostavat ylävartalon ja rintakehän vastakiertoa rangan ympäri ja aktivoivat hartioiden ja lapaluiden liikettä. Sauvojen tasapainottavan vaikutuksen ansioista lonkan oikea asento ja lonkkanivelen ojentuminen kävelyn varvastyöntövaiheessa parantuu ja lantionseudun käyttö tehostuu. Sauvakävelyharjoitukset kannattaa aloittaa roikottamalla sauvoja rennosti alhaalla suorilla käsillä ja hakemalla kävelyrytmiä. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse. Sauvojen hihnoihin tukien sormet aukeavat kädensijoista ja ylävartalo kiertää käsiojennukseen mukaan. Sompaa ei heitetä missään vaiheessa eteen. Etummaisen käsivarren ollessa hieman koukussa ja somman vastakkaisen jalan kanssa suunnilleen samalla tasolla, sauva osuu maahan viistosti noin 40 asteen kulmassa. herkkä ote sauvasta - älä purista sauva osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään taakse sauvojen suunta on koko suorituksen ajan viistosti taaksepäin käsi aukeaa sauvatyönnön lopuksi vartalolinjan takana hartiat alhaalla, älä nosta olkapäitä 27

28 Terveysvaikutukset Miksi sauvakävely on tehokasta kuntoliikuntaa? hapenkulutus on runsaampaa kuin kävelyssä syke nousee korkeammalle kuin kävelyssä kaikki lihasryhmät joutuvat töihin askel pitenee ja kävelyryhti paranee parantaa käsien lihaskestävyyttä pienentää alamäessä hieman polviniveleen kohdistuvaa kuormitusta rintarangan liikkuvuus paranee selän lihakset pysyvät terveempinä vaikuttaa mielialaan positiivisesti tuntuu fyysisesti kevyemmältä kuin ko. rasitustason kävely Oikein suoritettuna sauvakävely on jopa 20% tehokkaampaa kuin kävely. Sauvakävelyn teholukuihin vaikuttaa aina henkilön paino, pituus ja sauvojen tehokkaan käytön osaaminen, maasto sekä vauhti. Hyvässä seurassa kauniissa luonnossa sauvakävely on fyysisten terveysvaikutuksien lisäksi myös psyykkisesti arvokas liikuntamuoto. Aerobinen rasitus mahdollistaa juttelemisen sauvakävelyä harrastaen. Villitys haihtui, suosio jäi Uutuudenviehätyksen haihduttua sauvakävelyn näkyvyys mediassa on vähentynyt, mutta lajin suosio on säilynyt. Suomen Liikunta ja Urheilu järjestön kevään 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan sauvakävely on kahdeksanneksi suosituin liikuntalaji Suomessa. Jopa meistä sauvakävelee ainakin kerran viikossa. Luku on kasvanut edellisestä liikuntatutkimuksesta (vuosilta ) kymmenellätuhannella. Erityisesti vanhempien ihmisten keskuudessa sauvakävelyn suosio on huima vuotiaiden joukossa laji on kasvattanut harrastajamääräänsä 40%. Tässä ikäryhmässä sauvakävely nousi toiseksi suosituimmaksi liikuntalajiksi. Sauvojen valinta Sauvojen valinnassa kannattaa kysyä asiantuntevan myyjän neuvoa. Sopivan kävelysauvan valintaan vaikuttavat henkilön pituus, käsien ja jalkojen mittasuhteet sekä sauvakävelykokemus. Kävelysauvan pituus Tavalliselle kuntoilijalle hyvä nyrkkisääntö on, että kyynärpään tulisi muodostaa 90 asteen kulma sauvan ollessa rentona kädessä. Kokeneempi harrastaja voi valita hieman pidemmänkin sauvan. Esimerkkejä sopivista pituuksista: Käsihihna Sauvojen käsihihnoilla on iso merkitys kävelymukavuuteen ja tehoon. Hihnan tulee tukea kättä ja tuntua miellyttävältä. Se ei saa hiertää eikä puristaa. Hyvä hihna on säädettävä, pesuun irrotettava ja valmistettu kestävästä materiaalista. Piikki Kävelusauvassa on piikki, jota käytetään lenkkeillessä pehmeässä maastossa, lumessa tai jäällä. Hyvin muotoiltu piikkiosa iskeytyy maahan oikeassa kulmassa eikä lipsu. Asfaltilla ja muilla kovemmilla alustoilla käveltäessä tarvitaan asfalttitassu, joka vaimentaa tärähdyksen. Henkilö 160 cm - sauva 110 cm Henkilö 170 cm - sauva 115 cm Henkilö 180 cm - sauva 120 cm 28

29 Sauvakävelyn hyödyt Sauvakävely on monipuolista kestävyysharjoittelua. Se lisää aerobista kuntoa ja vahvistaa erityisesti käsien ja hartioiden lihaksia. Kun kädet tulevat jalkojen kaveriksi kävelyyn, harjoituksen teho kasvaa merkittävästi. Vauhti ei välttämättä lisäänny, mutta käsien ja jalkojen yhteistyö tekee harjoituksesta kokonaisvaltaisen. Sauvakävely onkin tehokkaampaa kuin miltä se tuntuu. Se on myös turvallista, koska sauvat ovat tukena myös liukkaalla tai kuoppaisella alustalla Syke nousee. Sauvakävelyssä syke on keskimäärin 13 % korkeampi kuin normaalikävelyssä. Energiaa kuluu. Sauvakävely kuluttaa noin 400 kcal tunnissa, kun normaalikävelyssä kuluu 280 kcal tunnissa. Sauvat vähentävät polviin ja muihin niveliin kohdistuvaa kuormitusta. Rintarangan ja kaularangan liikkuvuus paranee. Niska-hartiaseudun lihaskivut vähenevät. Käsi- ja selkälihakset vahvistuvat Voimaantuminen näkyy jokaisen kehossa Epävarmuus ja kasvavat vaatimukset ruokkivat ylivarovaisuutta, näköalattomuutta ja itseluottamuksen puutetta. Moni ei uskalla repäistä itseään irti siitä elämäntilanteesta tai roolista, mihin hän on hakeutunut tai joutunut. Muutos alkaa pienestä. Ensin tarvitaan havahtuminen ja tahto muutokseen. Voimaantumistutkimus nimettiin EU-ssa. Tarkoituksena on päästä mittaamaan voimaantumisen elvyttävää vaikutusta kehossa. Voimaantumisessa on kyse voimantunteesta, jonka turvin ihminen jaksaa luottaa itseensä, omaa myönteisen minäkuvan, onnistuu perustehtävissään ja asettaa itselleen kohtuullisia tavoitteita. Hän osaa suhtautua myönteisesti niin itseensä kuin muihinkin. Itsearvostus, itseluottamus, minäkuva ja identiteetti ovat perustekijöitä. Kun ihminen on havahtunut huomaamaan voimaantumisen tarpeensa, häntä voidaan ohjata ja tarjota hyviksi havaittuja erilaisia käytännöntapoja. Mielenterveysongelmista kuntoutuvalle on voimaantuminen tärkeää. On edettävä pienin askelin ja iloittava jokaisesta edistyksen merkistä. Sen tunnistaa itse, mutta sitä voidaan peilata myös muiden ihmisten kautta. Voimaantuminen ilmenee muutoksena käyttäytymisessä. Ihminen arvostaa enemmän itseään, rohkaistuu tekemään asioita, innostuu ja sitoutuu tekemiinsä tavoitteisiin. Muutos on täysin mahdollista, kun pienetkin hyvät muutokset huomataan ja kiitetään heti. Jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää. Pienistä onnistumisista seuraa suurempia onnistumisia. Liian moni pelkää itsensä nolaamista. Epäonnistuminenkin saadaan tuntumaan onnistumiselta. Todetaan vain, että nyt kävi vähän hassusti, mutta yritän kohta uudelleen. Yleinen ilmapiiri lieventää epäonnistumista ja kannustaa uuteen yritykseen. Kehittyvä lapsi ja kuntoutuva mielenterveysongelmainen tarvitsevat onnistumisen kokemuksia. Monien mielestä jopa vapaa-aika ja viihde ovat suuntutuneet kilpailuun ja voittamiseen. Yleisesti pahoitellaan sitä, että onnistuminen mitataan vain rahassa. Yksittäisen ihmisen lisäksi yhteiskunta tarvitsee voimaantumista. Sanna 29

30 Seuraavassa hyvinvointiryhmän tuotokset eri ruokakulttuureista. Italialainen ruokakulttuuri Italialainen keittiö on maailman kuulu. Pizza on yksi tunnetuimmista Italialaisista ruokalajeista. Rannikkoseuduilla syödään kalaa ja muita meren antimia. Ligurian seuduilla käytetään paljon yrttejä ja kasviksia ruoanvalmistuksessa, koska siellä ei ole kalaa saatavilla. Vuoristoissa kasvatetaan hedelmiä ja käytetään paljon sianlihaa erimuodoissa. Pohjoisiin maakuntiin kuuluvilla alueilla tarjotaan paljon risotto- ja polentaruokia sekä ilmakuivattua kinkkua. Etelässä taas syödään paljon vihanneksia, aurinkokuivattuja tomaatteja, munakoisoa, paksua ja rasvaista pizzaa, jäätelöä sekä Mozzarellaa. Tyypillisiä ruoka-aineita ovat pastat, tomaatti, lampaan- ja vasikanliha, jotka kuuluvat Keski-Italian ruokakulttuuriin. Oliiviöljy on erittäin tärkeää. Ruoan merkitys Italian kulttuurissa on erittäin tärkeä. Italiassa syödään etenkin päivällisellä useita ruokalajeja, jolloin ateriointi kestää useita tunteja. Täydelliseen Italialaiseen ateriaan sisältyy aperitiivijuoma (I aperitivo),alkupalat (gli antipasti), alkuruoka(il primo piatto= ensimmäinen lautanen), pääruoka ( il secondo piatto)= toinen lautanen), jälkiruoka( i dolci= makeat) sekä ruoan sulattelua helpottamaan tarkoitettu alkoholijuoma ( il digestivo). Pitkän kaavan mukaan ruokaillaan erityisesti viikonloppuisin ja juhlissa, mutta italialaiset voivat nauttia useampia ruokalajeja myös tavallisena arki-iltana. Koonnut: Asko Kiinalainen ruokakulttuuri Kiinalainen pitää kiinni vakiintuneista ateriaajoista. Yhdenkin aterian jättäminen väliin herättää huolta asianomaisen terveydestä. Aterioilla tarjotaan kiinalaista ruokaa, joka syödään puikoilla. Kiinassa on jo varhain opittu arvostamaan terveellistä, monipuolista ja taitavasti valmistettua ruokaa. Kohteliaan isännän tehtäviin kuuluu nostella vieraan lautaselle herkkupaloja. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Mikäli vieraat tyhjentävät tarjoiluastian, isäntä tilaa lisää. Tarjoilua suunniteltaessa on hyvä välttää ruokalajeja, joiden valmistuksessa käytetään maitoa tai kermaa tai voita, joiden käyttö aiheuttaa niihin tottumattomille vatsavaivoja. Tästä poikkeuksena ovat kylmänä tarjottavat jäätelö ja jogurtti. Ruokailutilanne on vilkas, sosiaalinen ja ystävällinen. Normaaleille kiinalaisille ruokailussa on tärkeintä säännöllisyys ruoka-ajoista pidetään kiinni ja sosiaalisuus. Ruokailu kestää huomattavan pitkään, sillä ruokalajeja on useita, ja ateriakokonaisuuteen kuuluu aina alkupaloja, pääruoat ja keitto. Ruoka syödään pääasiassa puikoilla ja ruokaa tarjoillaan aina toisille. Kiinalaiset syövät joka aterialla riisiä, nuudelia tai hirssiä, joita täydennetään muilla ruokalajeilla. Kiinalainen pyrkii aina makujen tasapainoon: makeaa ja hapanta, kuumaa ja kylmää, mietoa ja mausteista. Inkivääri, kevätsipuli ja valkosipuli muodostaa makujen perustan Alkupalat tarjoillaan usein kylminä ja ne voivat olla pähkinöitä, säilöttyjä vihanneksia tai vaikka possun korvia ja ankanjalkoja. Pääruokien jälkeen syödään yleensä vielä keitto. 30

31 Moni kiinalainen ei varsinaisen aterian aikana juo varsinaista ruokajuomaa, joten keitto toimiikin juoman korvikkeena. Kiinalaiset varovat juomasta kylmiä juomia, tai syömästä kylmiä ruokia, koska niiden sanotaan olevan epäterveellistä. Varsinaisia jälkiruokia kiinalaiset eivät syö, korkeintaan pöytään saatetaan tuoda hedelmiä. Ruokajuomaksi tulee varata mahdollisen viinin ja oluen lisäksi myös sekä hiilihapollista ja hapotonta kivennäisvettä ja mielellään kuumaa vettä termoskannussa. Kiinalaiset eivät käytä alkoholia juopuakseen. Ruoan kera tarjoillaan yleensä kuumaa vettä, tai teetä esim. jasmiiniteetä. Jos on olemassa jotakin, minkä otamme vakavasti, se ei ole uskonto eikä opiskelu vaan ruoka, sanoi Lin Yutang, ja niinpä ihmiset haluavat oppia asioita ruoasta. Maailman loistavista keittiöistä Itämainen keittiö sijoittuisi ensimmäiseksi, jos otettaisiin huomioon heidän ruokamieltymyksensä ja se arvostus ja kunnioitus, jota he tuntevat täydellisyyttä tavoittelevia ruoka-aineita kohtaan. Mitään ruokaa ei pidetä toista parempana, vaan kaikki on tarkoitettu tarjoiltavaksi parhaalla mahdollisella tavalla, sillä sen tarkoitus on ravita henkeä, sielua ja ruumista Itämaat esittelivät länsimaille ruokailun kokemuksena ja elämyksenä. Ruoka tarjottiin siten, että ruokailija nautti ruokailukokemuksesta. Itämaiden asukkaat halusivat jakaa myös keittotaitotekniikkaa kaikille vieraille. Kiinalainen ruoka on parhaimmillaan vastavalmistettuna. Anna siis vieraiden odottaa ruokaa eikä ruoan vieraita. Älä koskaan jätä ruoka-aineita suupalaa suuremmiksi, jotta voidaan haluttaessa nauttia puikoilla. Älä keitä kasviksia liian kypsiksi, niiden on tunnuttava hampaissa hieman kovilta. näin maku säilyy raikkaana ja koostumus eheänä. Ruokien kastikkeet ovat kirkkaita, korkeintaan nuolijuurijauholla suurustettuja. Kaikki ruokalajit keittoa lukuun ottamatta, joka voidaan tarjota ensimmäiseksi tai viimeiseksi tuodaan pöytään yhtä aikaa. Tavallisesti kiinalaiset tarjoavat yhtä monta erilaista ruokalajia kuin on vieraita. Kiinalaisia mausteita ovat inkiväärinjuuri, joka maistuu parhaimmillaan tuoreena. Sambal oelek on hyvin vahva chilipippurista valmistettu punainen maustetahna. Kiinalainen ruokakulttuuri määritetään usein neljään maatieteelliseen osaan (ilmansuuntien mukaan): Pohjoiseen Pekingiläiseen keittiöön: Pekingin ympärillä suositaan vehnätuotteita, kuten nuudeleita, nyyttejä, leipää ja suhteellisen vähän mausteita tai höyrytettyjä enemmän kuin riisiä. Alueella käytetään paljon myös säilöttyjä kasviksia ja pähkinöitä. Erilaiset Wokit ovat suosittuja. Reseptit suosivat melko paljon runsaasti soijaa ja myös seesam öljyä. Itäiseen Shanghain keittiöön: Siellä käytetään merenantimia, ruoka valmistetaan taidokkaasti yleensä höyryttämällä. Ruoka valmistetaan taidokkaasti. Shanghailaisessa keittiötaidon ominaispiirteinä pidetään ruoka-aineiden runsasta valikoimaa ja kaikenlaisien erikoisuuksien innokasta kokeilua. Sokeria ja öljyä käytetään tuhlailevasti. Ruoat maistuvat makeahkoilta. Itämaisessa keittiössä käytetään sokeria melko tuhlailevasti. Läntiseen Sichuanilaiseen keittiöön: Läntisessä keittiössä käytetään eniten mausteita. Alue myös tunnetaan tulisista mauista ja monimutkaisista ruoanlaittotavoista. Alueella käytetään chiliä, sichuaninpippuria, inkivääriä ja valkosipulia, samoin viinietikkaa, riisiviiniä ja seesamiöljyä. Raaka-aineista käytetään paljon porsaanlihaa, kanaa, hedelmiä, kasviksia ja tofua. Soijapavuista valmistettua juustoa käytetään runsaasti. Tofu vaikuttaa hormoni toimintaan ja tämän vuoksi naiset eivät tarvitse vaihdevuosilääkitystä. Eteläiseen Kantonin keittiöön: Alue on tunnetuin keittiö maailmalla. Alueella kalastetaan paljon, kalaa höyrystetään, paistetaan ja friteerataan erilaisiksi herkuiksi. Tunnetuimpia ovat hapanimeläkastikepohjaiset kastikkeet ruoat ja höyrytetyt dim sum piiraat, joita tarjotaan bambukoreista. Kantonin keittiössä ei käytetä voimakkaita mausteita. Kiinalainen keittotaito on yksi maailman vanhimmista ja sen vaikutus on levinnyt ympäri maapalloa. Jo varhain on opittu arvostamaan terveellistä, monipuolista ja 31

32 taitavasti valmistettua ruokaa. Alituinen polttoaineen puute on opettanut kiinalaiset kehittämään nopeita ruoanvalmistusmenetelmiä, joissa uunia ei tarvita. Kiinalainen ruoka valmistetaan nopeasti wok-pannulla. Nyt on nousussa kevyempi ja alkuperäisempi kiinalainen kasvisruoka. Valkuaisaineita kiinalaiset saavat myös pavuista, herneistä ja tofujuustosta. Ruoanvalmistuksessa on tärkeää, että kasviksia ei kypsennetä liikaa vaan ne Kiinalainen tee Teen historiaa Kiinassa on juotu teetä tuhansia vuosia. Teetä alettiin juoda tang-dynastian aikana. Kerrotaan että tee havaittiin hyväksi juomaksi muutaman teelehden pudottua sattumalta veteen. Teestä tuli jo tuolloin arvostettu juoma, jota vain keisarit ja heidän perheensä joivat. Teen nelituhatvuotinen historia on täynnä satuja, tarinoita, uskomuksia ja tapoja. Onko kiina teen kotimaa? Näin ainakin halutaan uskoa, mutta on paljon niitäkin, jotka sanovat teen olevan kotoisin intiasta. Mutta vain kiinassa teellä on tuhansien vuosien aikana ollut erittäin tärkeä asema, niin uskonnossa, keisareiden hoveissa kuin ulkomaan kaupassakin. Teelaatuja Kiinassa on maailman suurin valikoima eri teelaatuja. Teet jaetaan siellä kuuteen pääluokkaan. On vihreät teet, jotka ovat kaikkein suosituimpia. On mustat teet, joista suurin osa viedään länteen. Pienemmät teeryhmät ovat keltaiset teet, valkoiset teet, tummat teet ja olong-teet. Vihreä tee on kiinan yleisimpiä teelajeja. Vihreää teetä ei ole fermentoitu eli hiostettu. Fermentointi muuttaa teen värin mustaksi. Pohjois-Kiinassa suosittua on jasmiinitee. jätetään puolikoviksi, rapeiksi. Pääsääntö on, että kasvikset tarjoillaan kuumina myös kiinankaali, kurkku ja tomaatti. Kasvisruoat kypsennetään nopeasti wok-pannussa kuumalla lämmöllä pienessä määrässä öljyä. Muita perinteisiä tapoja valmistaa kiinalaisia ruokia ovat höyrytys uppopaistaminen ja hauduttaminen. Itäisen ja eteläisen keittiötaidon ominaispiirteinä pidetään, että ruokaaineiden valikoima on todella runsas ja erikoisuuksia kokeillaan innokkaasti. Kiinassa juodaan paljon teetä. Ihmiset kuljettavat teekuppeja mukanaan missä vain. Tavallinen kansa, lähes kaikki kiinalaiset, juo teetä, niin kuin suomalaiset kahvia. Kupposen aamulla, kupposen illalla Silloin kun sitä tekee mieli, ilman sen kummempia rituaaleja. Kiinalainen juo teensä yleensä sellaisenaan, höyryävänä ilman hunajaa, sokeria tai makeaa leivonnaista. Teen valmistus Teejuoman valmistus on hyvin yksinkertaista. Vesi keitetään ja kaadetaan kuppiin teelehtien päälle. Kun lehdet ovat painuneet astian pohjalle, tee on valmista. Samoille lehdille kaadetaan vielä toinenkin annos vettä. Kiinan pohjoisosissa juodaan tee suurista kannellisista mukeista. Tee pysyy kannen avulla lämpimänä ja sillä voi työntää suuhun pyrkiviä teelehti sivuun. Kiinalaiset uskovat teen voimaan. Tee ei ole heille vain pelkkä juoma. Sillä on lääkkeenomaisia vaikutuksia, he sanovat. Tee sekä virkistää että rauhoittaa. Se auttaa rasvaisen ruoan sulamista. Se tuo helpotusta ripulista kärsiville. Liiallisesta teenjuonnista varoitetaan etenkin korkeasta verenpaineesta kärsiviä, sydänvikaisia, sappivikaisia, ummetuksesta kärsiviä, vanhuksia sekä lapsia. Koonnut: Merja L. ja Sanna 32

33 Ranskan ruokakulttuuri Ranskan ruokakulttuurilla ja maailmankuululla ranskalaisella keittiöllä on pitkät perinteet. Ranskalainen ruoka ja ruoanlaitto on vaikuttanut laajalti eri maiden keittiöihin ympäri maapalloa. Ranskalaisen keittiön historia ulottuu luvuille saakka, jolloin kuninkaallisten hovien keittiöissä ryhdyttiin valmistamaan ranskalaista ruokaa italialaisen asemesta. Ranskalaisen keittiön ja ruokakulttuurin nopeaan suosituksi tulemiseen vaikutti suuresti se, että silloiset kuninkaalliset käyttivät lemmenleikkien lisäksi suuren osan ajastaan hyvän viinin ja ruoan nauttimiseen. Ranskalaisen keittiön olennaisia raaka-aineita ovat peruna, vihreät pavut, porkkana, sienet, tomaatti, kana, kalkkuna, ankka, hanhi, nauta, sika, lammas, kaniini, hevonen, turska, sardiini, tonnikala, osterit, rapu, lohi, taimen, sammakko, persikka, omena, kiivi, viinirypäle, luumut, kirsikka, mansikka. Monelle kuitenkin ranskalaisesta ruokakulttuurista puhuttaessa tulee ensiksi mieleen patongit, viinit, juustot ja maalaismakkarat. Ranskalainen illallinen venyy lyhyimmilläänkin puoleentoista tuntiin. Kaksi tuntia on lähempänä totuutta, kolme tuntia vierähtää ennen kuin on huomannutkaan. Kiirettä ei tarvitse pitää. Pääruoan jälkeen on juustojen vuoro, siis jos vatsassa suinkin on tilaa. Ja sitten on jälkiruoan aika. Jälkiruokalista on yleensä pitkä. Sieltä löytyvät erilaiset piirakat, tortut ja jäätelö. Kahvi tuodaan vasta jälkiruoan jälkeen. Se on vahvaa, pehmeän makuista espressoa, joka tasoittaa hyvin aterian. Sen perään voi vielä ottaa digestiivin, jonka sanotaan auttavan ruoansulatusta. "Uskonnon ja eri kulttuurien vaikutus ranskalaiseen ruokakulttuuriin on nykyisin hyvin monitahoinen. Yhtäältä siinä näkyvät katolisen kirkon vaikutus esimerkiksi paastonajan ja kirkollisten pyhäpäivien ruokineen, ja toisaalta siihen on vaikuttanut runsas muuttoliike esimerkiksi islamilaisesta Pohjois-Afrikasta, mikä näkyy eri etnisten ruokien ja ruokakulttuurin maihinnousuna."vuoden 2011 tiedon mukaan katolilaisia oli maassa 62 %, muslimeja 6 %, protestantteja 2 %, juutalaisia 1 %... Ranska on varsin maallistunut maa, joten katolisen uskonnon perinteitä koskien mm. paastoa ennen pääsiäistä ei yleisesti noudateta. Toki löytyy myös hyvin uskonnollisia ihmisiä, jotka välttävät esim. lihaa paaston aikana. Laskiaistiistaina (Mardi gras) syödään kuitenkin melko yleisesti räiskäleitä Tuhkakeskiviikkoa alkavaa paastoa ennen. Muiden uskontojen kuin kristinuskon ruokanormistoa noudatetaan hiukan uskollisemmin. Näin esim. muslimien halálja juutalaisten kosher-vaatimusten suhteen. Ranskasta löytyy useita vaatimukset täyttäviä teurastamoja.pariisi on kulinaristien kehto. Sieltä löytyy myös eri uskontojen ravitsemusnormeja noudattavia herkkupaikkoja. Tunnetuimpia Suomessakin valmistettavia ja tarjoiltavia Ranskalaisia ruokia ovat patonki, croissantit, Creme brule ja Ranskalainen sipulikeitto. Useimpien mielestä klassinen ranskalainen keittiö on keittiöistä parhain, mutta osa asettaa sen edelle joko kiinalaisen tai venäläisen keittiön. Kolmen suurimman keittiön joukkoon se silti silloinkin luettaneen. Koonnut: Sirpa ja Jorma 33

34 IHMISEN YKSITYISYYDESTÄ Olen monta kertaa miettinyt, miksi ihmiset enimmäkseen elävät toisten henkilöiden negatiivisista tiedoista kuin, että oltaisiin aidosti iloisia positiivisista tapahtumista. Täytyy todeta, kuinka ikävää on pahan puhuminen verrattuna hyvän puhumiseen. Siinähän voisi käydä niin, että puhuessaan hyvää saattaisi aiheuttaa jollekin jopa hyvän mielen. Minusta elämä on kuin tiimalasi, en tarkoita, että aika olisi rahaa, vaan että se on vieläkin arvokkaampaa, ei sitä rahassa mitata. Ajatelleenpa esim. selvittämättömiä ihmissuhteita onko ihminen valmis kestämään esim. jos menettää lähimmäisen aivan yllättäen esim. jonkun tapaturman, kolarin tai jonkun muun johdosta. On sanonta, että minkä voit tehdä tänään, älä jätä sitä huomiseksi. Kun meillä ei ole kuin tämä yksi elämä elettävänä, niin kannattaako tuhlata aikaa joihinkin tyhmiin ristiriitoihin, kun niin paljon kaunista kuitenkin tämä elämä pitää sisällään. Palatakseni tuohon ihmisen yksityisyyteen, talohan elää tavallaan ja täytyy panna asiat tärkeysjärjestykseen. Sehän on ollut aina selvää, että kylä tietää asiat paremmin kuin asianomaiset itse. Tällaiset kuulopuheet voi vaivatta tallentaa mappi Ö:hön. Se on merkki, että ihmisillä on tekemisen puute, kun joudetaan jauhamaan toisten asioita. Vaikka toisaalta, sana kiire mainitaan aina vaan useammin. Mielestäni jokaiselle täytyisi antaa ns. elämisen vapaus. Kuten laulussa lauletaan eksynyt oon asfalttiviidakkoon. Jos ihmiset eivät ymmärrä, katu kyllä ymmärtää. On se aika pieni lohtu yksinäisille, joita on paljon. Edellä mainittuihin kirjoituksiin vedoten voi todeta, että näin saadaan syrjäytyneitä ihmisiä, koska kaikki eivät jaksa taistella oikeuksiensa puolesta, vaan luovuttavat vahvempien edessä. Mietiskelijä, Savonlinna HYMY Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi. Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti. Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä, eikä kukaan niin köyhä ettei se häntä rikastuttaisi. Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus. Se tuo levon väsyneelle, ilon väsyneelle, ilon lannistuneelle, auringonpaisteen murheellisille, ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin. Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata, varastaa sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna. Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä. 34

35 TYHJÄSTÄ ON PAHA NYHJÄSTÄ maalis-huhtikuu 2013 Minä, ajatus, tyhjyys. Siis mielen onkalo, joka on tyhjä-valoton, outo, hiljainen.. ja jälleen kerran tyhjä. Olenko sittenkään ihminen, kun päässä soi tyhjyys. Olenko inhimillinen muita kohtaan vain olemalla hiljaa? Silloin kuin muilla soi elämän suurimmat kysymykset ja suu täynnä mielipiteiden vaihtoa. Ymmärtävätkö he minua? Vai luulevatko minun olevan ylimielinen? En tiedä...mutta, kun en jaksa! En tee mitään ja minulla on raskasta! En jaksa edes puhua muuta kuin epämääräisiä sanoja sieltä täältä. Olen melkein koko ajan väsynyt, että jopa puhuminenkin tuntuu turhalta toistolta. Olen musta-valkoisessa mykkä filmissä, eikä siellä tarvinnut ajatella, mitä puhuisi. Riitti vallan hyvin, kun vain oli paikalla ja ajatteli tyhjää. Ei minun päässäni mitään vikaa ole. Päinvastoin - ajatus on kuin jokavuotisella joulukuun lahjapakettien kirjalla MITÄ?MISSÄ?MILLOIN? vuosiluku perässä, eikä ajatusta voi kuunnella äänellä, paitsi silloin tällöin yksittäisillä sanoilla kuin kommentoisi tekemääni. huhtikuu 2013 Jos yritän liikaa, niin se on minulle jo liikaa. Enpä ole ennen keksinytkään mitään näin yksinkertaista. Siis aion vain keskittyä mykkänä olemiseen, koska olen oikeutettu siihen. Voin kumminkin vastata pakolliset mutta en yritä liikaa.. VOI Ei olen taas väsynyt, väsynyt yhä uudelleen väsynyt... Juolahti mieleeni liika yritykseni paheneminen Burn Outiksi. Voi ei.. en saa mitään aikaiseksi tässä kirjoituksessani, mutta kotona kyllä tiskasin, imuroin, pesin osan vaatteita, söin alkuviikolla valmistamaani nakkikeittoa. Nukuin yöllä huonosti ja aamupalan jälkeen herättyäni, noin kello 13.30, yritin taas nukkua. Epäonnistuin. Ai miksi yritin nukkua? Koska en jaksa, kun olen koko päivän tehnyt EI MITÄÄN! Olen 34- vuotias ja asun yksin. No okei.. liikun ulkona mutta en säännöllisesti. Kutsun pakollisia kävelyjäni lenkkeilyksi. Ja ainakin olen itse uskonut sen. Laiskistumiseni näkyy kyllä Klubitalollakin. En ole viime aikoina tehnyt juuri muuta kuin istunut ja kerännyt ns. voimia. Kun tekee kaiken eli ei mitään; ei siis tarvitse odottaa ei mitään. 35

36 Tyhjästä on paha nyhjästä.. ajatuksia.. joskus toukokuussa 2013 Minulla on mennyt useampi vuosi kotona odottaen tekemättä lähestulkoon mitään. Luullen, että parantuisin seuraavalla viikolla tai seuraavana kuukautena, vuotena. Mutta vasta viime aikoina olen alkanut tajuamaan tosiasioita, siis ei mitään pientä asiaa, vaan ison faktan; ettei elämä odota tai tule joskus tulevaisuudessa vastaan. Tämän tajuamiseen meni minulta 30 vuotta. (joku kyllä epäili, etten olisi tajunnut tätä asiaa). Asia kuultuna oli hyvin simppeli mutta tajuaminen olikin sitten aivan jotain muuta kuin yksinkertainen. Kun nyt on hyvässä elämän iässä, niin tuntuu, että jotain jäi elämättä. Mutta tässähän sitä eletään tätä päivää, ei eilistä tai vuotta 85. Joskus tuntuu typerältä ajatella, mitä kaikkea on mennyt ohitse aivan huomaamatta. Viime viikolla ajatukseni siirtyi menneisyyteen. Katselin lapsuudessani otettuja valokuvia ja harmittelin, ettei minulla ollut niitä enempää kotona. Taas tällä viikolla sain päivitettyä oman naamakirja-kuvan. Olin iloinen siitä, koska inhosin edellistä kuvaani todella paljon. Seuraava tulevaisuuden ostos on kyllä valokuvakirja. Mutta en silti huoli mitä tahansa valokuva-albumia sillä aion löytää jostakin jonkin erilaisen ja värikkään albumin. Kuulostaa jälleen yhtä hyvältä kuin aikomukseni kahden edellisen talven aikana käydä jäällä kävelyllä - Enpä saanut aikaiseksi vaikka kävelen tietä lähes jään vierestä max. 6 kertaa viikon aikana. No ei paineita jos sitä sitten taas ensi talvena yrittäisi sinne jäälle kävelylle Hei taas. Olen saanut paljon asioita aikaiseksi? Olen kävellyt noin 2 viikon ajan lähes päivittäin pidemmälle kuin kaupalle, pidemmälle kuin postilaatikolle. Hyvä minä. Olen edistynyt askeleen kohti parempaa. Ja talviturkkikin tuli heitettyä pois pari viikkoa sitten. Vesi oli alussa hyvin kylmää mutta tuli kuitenkin uitua saunan kera. En ole moneen vuoteen jaksanut nauttia suomen kauniista luonnosta. Mutta eilen huomasin kuinka valoisa suomen kesä on ja kirkkaita loistavia värejä; sireenit, päivänkakkarat, voikukat ja paljon minun kaipaamani kukat lemmikit. Niitä en ole edes nähnyt tai siis huomannut vuosikymmeniin. Pienenä piirtelin jatkuvasti edellä mainittuja kukkia ja muistaakseni viimoiset kukka-piirrokset olivat siinä 5-6 luokan ajoilta. Tahdon taivaltaa yli yön ja unen, Suuren meren yli Pilvihattaroilla nukkua uinua unessa ja mukavana herätä aamulla meressä mukavasti kellua iltapäivällä heilauttaa tutuille kättä Kenen tahto on kovin? kehtaan kysyä Marika Berg 36

37 Puuka sitö ita Kello ja kanteleet Kasvihyllyköt Kanteleen tekoa LinnaKlubilla Töitä ihmettelemässä Jennin ensimmäisiä kolvauksia 37

38 Hannan maalaamia tauluja ja laatikko Kaunis neito kukkaniityllä Jennin kuvittama kello ja linnunpöntöt LinnaKlubin alakerran paja on ollut ahkerassa käytössä. Nuoret aikuiset ovat siellä työskennelleet yhdessä ahkeroiden ja opettaneet toisilleen erilaisia taitoja. Kuten kuvista näkyy, siellä on syntynyt monenlaisia hienoja tuotoksia. Olisi tärkeää, että myös nuoret aikuiset löytäisivät paikkansa Klubitalolta ja näin voisimme edistää heidän kuntoutumistaan ja tulevaisuuden jatkosuunnitelmia esim. opintoja. Toivommekin, että jatkossa tulisit ideoimaan ja kertomaan minkälainen toiminta kiinnostaisi sinua. 38

39 LinnaKlubin karvaiset naapurit Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäs. LinnaKlubin lintulaudalla vierailee useimpia cityoravia joiden ruokavalioon kuuluu kaikki lintulaudan antimet. Tavallisesti oravat syövät kuusen siemeniä huonona käpy vuotena oravat turvautuvat männyn siemeniin. Syksyisin oravat syövät myös sieniä. Sen lisäksi oravat voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset ja linnunmunat ja jopa poikaset. josta johtuen oravat melkein kuolivat sukupuuttoon siksi orava rauhoitettiin 1929 ja metsästysaikaa lyhennettiin. Orava on aidosti päiväaktiivinen otus ja sen reviiri on yleensä parin hehtaarin kokoinen. Orava tekee reviirilleen useita pesiä yleensä korkealle joko kuuseen tai mäntyyn mutta linnunpönttökin kelpaa kodiksi. Oravaa ei paljoa naapurit häiritse siksi se onkin sopeutunut hyvin city-oravaksi. Oravan metsästys on vieläkin sallittua mutta se on hyvin vähäistä. Viimevuosisadan alussa oravaa metsästettiin satojatuhansia yksilöitä 39

40 Kun ihminen arvostelee toista ihmistä, mikä on syy? Etsi oikea vaihtoehto seuraavista vaihtoehdoista : A) Arvosteleva ihminen haluaa nostaa oman arvonsa toisten silmissä B) Arvosteleva ihminen on kateellinen arvostelevalle ihmiselle C) Arvostelija haluaa kontrolloida arvostelevaa ihmistä D) Arvostelija on masentunut E) Arvostelija haluaa luoda yhteishenkeä arvostelun tavalla F) Tämän kysymyksen laatija yrittää vaikuttaa toisiin ihmisiin Oikea vastaus vaihtoehtoihin on: jokainen voi valita mieleisensä vaihtoehdon. 40

41 LinnaKlubilaiset Viisi viikkoa työharjoittelua on hujahtanut nopeasti. Tulen kaipaamaan teitä ja muistan teitä kaikkia lämmöllä. Nyt on aika jatkaa eteenpäin ja kohti uusia haasteita. Sain hyviä eväitä matkalleni teiltä ja ne auttavat minua opiskellessani, työelämässäni ja ihmissuhteissani. Olette huipputyyppejä! Kiitos kaikille ja valoa ja voimaa elämäänne! Onnellisin olet silloin, kun et lainkaan kysy itseltäsi, oletko onnellinen vai onneton, kun unohdat itsesi ja täytyt siitä tehtävästä ja tekemisen ilosta, jossa tunnet tekeväsi jotain omaa, hauskaa ja jopa hyödyllistäkin. (Claes Anderson) Heidi 41

42 Linnakyökki tarjoaa kesäkuussa 2013 Ma 3.6. Ti 4.6. Ke 5.6. To 6.6. Pe 7.6. Jauhelihakastike Spagetti Salaatti Kalaruoka Kesäkeitto Ahvenanmaanpannukakku Kinkkukiusaus Punajuuria Hyrskytyskurkut Italianpata Salaatti Ma Ti Ke To Pe Pekoninakit Muusi Kasviksia Broilerikastike Riisi Raaste Maaartisokkakeitto Leikkele Kiisseli Grilliruoka Täytetyt paprikat Kalaruoka Ma Ti Ke To Pe Pastaruoka Raaste Grillatut täytetyt jauhelihapihvit Kasviksia Salaatti Sosekeitto Sämpylä Juusto Vispipuuro Juhannusjuhlat Muikut Kalastajakojulla Juhannusaatto LinnaKlubi on kiinni Ma Ti Ke To Pe Pinaattikeitto Keitetyt kananmunat Marjoja Makaronilaatikko Raaste Kalaruoka Ruokaisasalaatti: Linssisalaatti Perunasalaatti Maksakastike Perunoita Puolukka Raaste Ruokailuun tulee ilmoittautua klo mennessä. Tulethan valmistamaan ruokaa kanssamme ja syömään yhdessä LinnaKlubille. Kalaruokapäivinä valmistamme sesongin mukaista kalaruokaa! 42

43 Linnakyökki tarjoaa heinäkuussa 2013 Ma 1.7. Ti 2.7. Ke 3.7. To 4.7. Pe 5.7. Jauhelihakeitto Jäätelö Grillausta Salaatti Tomaattinen kinkkukastike Pasta Raaste Kalaruoka Lihakasvispata Salaatti Ma 8.7. Ti 9.7. Ke To Pe Kesäkeitto Ruissämpylä Raparperipiirakka Uunipuuro Leikkele Mehukeitto Kalaruoka Broileriviilokki Perunat Salaatti Kasvissosekeitto Lämpimät leivät Mansikoita Ma Ti Ke17.7. To Pe Makkarakastike Muusi Kukka-/parsakaali Kalaruoka Kulttuuripäivä Moussaka Fetasalaatti (kreikkalainen) Grillausta Täytetyt tomaatit Kermaviilikastike Peruna Ma Ti Ke To Pe Risotto Raaste Perunalaatikko Tomaattisipulisalaatti Grillattua broileria Uudet perunat Kasviksia Minestronekeitto Leikkele Pannari Kalaruoka Ma Ti Ke Savupekonipasta Salaatti Kaalikeitto Leikkele Jäätelö ja mansikat Kalaruoka Ruokailuun tulee ilmoittautua klo mennessä. Kalaruokapäivinä valmistamme sesongin mukaista kalaruokaa 43

44 Linnakyökki tarjoaa elokuussa 2013 To 1.8. Pe 2.8. Broileria Riisi Mustaherukka Salaatti Kesäkurpitsakeitto Leikkele Mansikoita Ma 5.8. Ti 6.8. Ke 7.8. To 8.8. Pe 9.8. Savukalasalaatti Ruispatonki Tuoremarjakiisseli Grilliruokaa Salaattia Kasvissosekeitto Lämpimät voileivät Hedelmärahka Lasagne Vihersalaatti Kalaruoka Ma Ti Ke14.8. To Pe Kanakeitto Raejuusto Sämpylät Possunuudeliwokki raaste Kulttuuripäivä (ratatoulle ranskalaista) Kalaruoka Hapanimeläpossu salaatti Ma Ti Ke To Pe Perunapurjososekeitto Ruisneliöt, juusto Aprikoosikiisseli Pasta carbonara Ruispatonki Kalaruoka Lihapullat Perunasose Salaatti Uunipuuro Raparperikeitto Leikkele Ma Ti Ke To Pe Kasvisgratiini Salaatti Nakkeja Maksapihvit Peruna Porkkanaananasraaste Puolukka Kalaruoka Kanawokki Salaatti Kebab Veneperunat Kaaliraaste Tulethan valmistamaan ruokaa kanssamme ja syömään yhdessä LinnaKlubille. 44

45 Toukokuu Riitta K Merja L Marjaana L Arto N Tarja K Anna M Suvi T Mika T Seppo P Kari S Laila T Eppu L Janne Ä Miia N Pertti P Marika B Pia E Kesäkuu Anne K Päivi H Eija R Sini-Maria K-H, Raimo S Anu H Jaana T Markku K Hannu H Torsti T Katja P Tuukka S Jaana H Petri R Erja A Ossi M Sirpa-Liisa P Hanna L Jukka N Tuula S Heinäkuu Veikko R Anssi P Kira P Pekka P Pirjo R Sari T Kaappo S Riitta K Ari P Päivi S Jani K Matti T Minna N Kirsi T Mikko H Elokuu Helvi A Pirjo A Ari P Jouni H Mikko H Anssi K Petri U Eero H Marko N Paula T Auli H Annu M Pauliina H Simo V Seppo V

Sauvakävelyn tekniikkakurssi

Sauvakävelyn tekniikkakurssi Sauvakävelyn tekniikkakurssi SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö Valtakunnallinen ja paikallinen toimija 220 jäsenyhdistystä 78 000 jäsentä Suomalaisten liikuttaja Ulkoilijoiden edunvalvoja Visio Suomen

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

SAUVAKÄVELIJÄN SAUV OPAS OP

SAUVAKÄVELIJÄN SAUV OPAS OP SAUVAKÄVELIJÄN OPAS SAUVAKÄVELYSTÄ TERVEYTTÄ Sauvakävely on turvallinen, helppo ja edullinen laji, joka sopii kaikille. Sauvakävelemään pääset kotiovelta eikä alustalla tai maastolla ole väliä. Sauvakävely

Lisätiedot

Sauvakävelijän Sauv opa op S

Sauvakävelijän Sauv opa op S Sauvakävelijän opas Sauvakävelystä terveyttä Sauvakävely on turvallinen, helppo ja edullinen laji, joka sopii kaikille. Sauvakävelemään pääset kotiovelta eikä alustalla tai maastolla ole väliä. Sauvakävely

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LINNAKLUBIN SANOMAT. Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmeneskaheksaslehti Maalis-toukokuu 2013

LINNAKLUBIN SANOMAT. Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmeneskaheksaslehti Maalis-toukokuu 2013 LINNAKLUBIN SANOMAT Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmeneskaheksaslehti Maalis-toukokuu 2013 SISÄLTÖ PIÄKIRJOTUS... 3 KLUBITALO-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2012... 4-8 HYGIENIAPASSI, LINTULAUDAN ELÄMÄÄ...

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot