Anne Koskela. Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anne Koskela. Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa"

Transkriptio

1 Anne Koskela Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa OPINNÄYTETYÖ Kevät 2007 Yrittäjyyden yksikkö, Kauhava Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Markkinoinnin suuntautumisvaihtoehto SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Yrittäjyyden yksikkö Koulutusohjelma: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Markkinointi Tekijä: Anne Koskela Työn nimi: Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa Ohjaaja: Beata Taijala Vuosi: 2007 Sivumäärä: 59 Liitteiden lukumäärä: 3 Yrittäjyys on otettu viime vuosina keskeiseksi teemaksi Suomen talous- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Uudet opetussuunnitelmat tähtäävät yrittäjyyden korostamiseen ja asenteiden muokkautumiseen entistä positiivisempaan suuntaan. (Nivala 2006.) Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa hankkeelle. Opinnäytetyön tavoitteena on koota kattava luettelo yrittäjyyttä edistäneistä projekteista mukana olevissa korkeakouluissa vuosina Kysymyksessä tulisi olla asetettu projekti eli selkeä aktiviteetti, joka edistää yrittäjyyttä jollain tasolla. Teoriaosuus käsittelee yrittäjyyden määritelmiä, yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä korkeakouluissa. Tutkimusaineisto on kerätty hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen yhteyshenkilöiltä. Esitutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, jonka perusteella tehtiin teemahaastattelu puhelimitse. Tutkimustulosten perusteella pyritään ymmärtämään kunkin korkeakoulun yrittäjyyttä edistävää projektitoimintaa. Tutkimusaineiston perusteella kävi ilmi, että yrittäjyyden edistäminen on hyvin laaja-alaista. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että yrittäjyyden terminologia ja projektitoiminnan sisäinen tiedottaminen vaativat kehittämistä korkeakouluissa. Asiasanat: projektit, yrittäjyys, korkeakoulut 2

3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: Finnish School of SME Business Administration Degree programme: SME Business Management Specialisation: Marketing Author: Anne Koskela Title of the thesis: University Projects Promoting Entrepreneurship Tutor: Beata Taijala Year: 2007 Number of pages: 59 Number of appendices: 3 In the last few years entrepreneurship has become one of the main topics in developing Finland s economical and educational system. New education plans aim at focusing on entrepreneurship and positive attitudes towards entrepreneurship. This thesis was commissioned by the project promoting entrepreneurship in universities. The aim was to collect a list of university projects between the years that promote entrepreneurship at some level. The empirical part of the study deals with entrepreneurship, entrepreneurship education and entrepreneurship in universities. The research method is qualitative research by using a preliminary inquiry and thematic interviews. The themes of the thematic interviews were chosen on the basis of the results of the inquiry. Theme interview was used to find out more specific information on the projects named by the universities in the inquiry. The results indicated that promoting entrepreneurship is an extensive concept. As a conclusion it can be said that there is a need for development in terminology around entrepreneurship and internal information in universities. Keywords: projects, entrepreneurship, universities 3

4 SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 Abstract. 3 Sisällysluettelo.. 4 Taulukot. 5 Lyhenteet 5 1 JOHDANTO. 6 2 YRITTÄJYYS Yrittäjyyden määritelmä Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyys korkeakouluissa 13 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TOTEUTUS Esitutkimus Teemahaastattelu TUTKIMUSTULOKSET Esitutkimuksen tulokset Yrittäjyyttä edistävät projektit Teemat Teemahaastattelun tulokset Yksikön projektityön luonne Projektien synty Ongelmat Projektien jatkohoito JOHTOPÄÄTÖKSET Reliaabelius Validius 56 LÄHTEET 57 Liite 1: Esitutkimus sähköpostilla Liite 2: Vastauspohja sähköpostikyselyyn Liite 3: Teemahaastattelun runko 4

5 Taulukot ja kuviot TAULUKKO 1. Esitutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. TAULUKKO 2. Lapin yliopistosta listatut projektit. TAULUKKO 3. Yliopistokeskus Chydeniuksen esitutkimuksessa mainitut projektit. TAULUKKO 4. Seinäjoen ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyttä edistävät projektit. TAULUKKO 5. Oulun seudun ammattikorkeakoulun listaamat projektit. TAULUKKO 6. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun esitutkimuksessa listatut projektit. TAULUKKO 7. Kajaanin ammattikorkeakoulun esitutkimuksessa listatut projektit. TAULUKKO 8. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyshankkeet. TAULUKKO 9. Vaasan ammattikorkeakoulun listaamat hankkeet. TAULUKKO 10. Rovaniemen ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyttä edistävät hankkeet. KUVIO 1. Sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät. KUVIO 2. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen edistäminen yliopistokontekstissa. KUVIO 3. Yrittäjyyskasvatuksen portaat. Lyhenteet ESR = Euroopan sosiaalirahasto, joka toteuttaa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittisia ohjelmia Tavoite 1 = alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 2 = alueellisia kehittämisohjelmia Länsi- ja Etelä- Suomessa Tavoite 3 = ohjelman toteuttamisalue kattaa yli 80 % Suomen väestöstä, lukuun ottamatta tavoite 1- aluetta ja Ahvenanmaata Interreg III = EU:n yhteisöaloite, jolla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä Lts = liiketoimintasuunnitelma OPM = opetusministeriö OPH = opetushallitus (Euroopan sosiaalirahasto, ) 5

6 1 JOHDANTO Tulevaisuudessa yhteiskunnan korkean palvelutason säilyttäminen vaatii toimia yrittäjyyden ja koulutuksen tukemiseen. Yrittäjyys on otettu viime vuosina keskeiseksi teemaksi Suomen talous- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Uudet opetussuunnitelmat tähtäävät yrittäjyyden korostamiseen ja asenteiden muokkautumiseen entistä positiivisempaan suuntaan. Koulutusjärjestelmään on etsitty keinoja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja toimenpiteitä yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyttä on tutkittu viimeisten vuosien aikana sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Tutkimusten tulokset ovat osoittaneet, että ihmisten yrittämishalukkuuteen ja rohkeuteen vaikuttavat suuresti toimintaympäristön tavat ja kulttuuri. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyyskasvatus [viitattu 11.4]; Nivala 2006.) Syy siihen, miksi yrittäjyys on ajankohtainen puheenaihe, on selkeä. Tulevaisuudessa toimintaympäristö muuttuu entistä enemmän yrittäjämäiseksi ja yrittäjyys on nousemassa varteenotettavaksi uravaihtoehdoksi. Koulujen tehtävänä on valmistaa oppilaitaan kohtamaan yrittäjyyteen liittyvät haasteet ja selviämään uudessa toimintaympäristössä. (Ristimäki 2004, 9.) Vuonna 2005 Oulun kauppakamari teki selvitystyön Suomen Yrittäjyysakatemian laajentamisesta. Selvitystyö sai alkunsa Suomen Yrittäjyysakatemiasäätiöstä, joka edistää yrittäjyyttä Suomessa ja erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Säätiö pyrkii tukemaan taloudellisesti yrittäjyyttä edistävää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Selvitystyön tehtävänä oli tarkastella, onko uusilla tahoilla kiinnostusta lähteä mukaan ja sitoutua Säätiön toimintaan. Selvitystyön tulos rohkaisi Yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa -hankkeen valmisteluun. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut useita eri korkeakouluja ja järjestöjä. Hankkeessa pyritään selvittämään mukana olevien korkeakoulujen yrittäjyyttä tukevat toiminnot ja niiden perusteella yrittäjyyteen kannustavia toimintamalleja aletaan kehittää. 6

7 Hanketta hallinnoi Oulun kauppakamari. Käytännön toteuttajana toimii CENTRIA tutkimus & kehitys Ylivieskasta. Hankkeen pilottikouluja ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi Tallinnan teknillinen yliopisto on lupautunut hankkeeseen ainoana ulkomaisena organisaationa. Yksi hankkeen merkittävimmistä tehtävistä on laittaa alulle vuosittainen korkeakoulujen yrittäjyysfoorumi, jonka tarkoituksena on jatkaa yrittäjyyden kehittämisprosessia ja yhteistyötä korkeakoulujen kesken. Yrittäjyysfoorumi on kauppakamarien muodostaman allianssin hallinnoima tapahtuma yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja yrittäjäjärjestön kanssa. Foorumin päätehtävänä on valita mukana olevien korkeakoulujen aktiviteeteista vuoden yrittäjyysteko, jonka palkitsemistilaisuutena foorumi vuosittain toimii. Tämän tarkoitus on kannustaa ja tukea korkeakouluja pysymään aktiivisina yrittäjyyden edistäjinä. Tämä opinnäytetyö on osa yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa hanketta, jossa tarkoituksena on luoda valtakunnallinen kehittämisjärjestelmä yrittäjyyden edistämiseen korkeakoulujen toimintatavoissa. Tässä työssä tarkastellaan, mitä hankkeessa mukana olevat korkeakoulut ymmärtävät yrittäjyyttä edistäviksi projekteiksi. Toimeksiantajan puolelta ei ole tarkasti rajattu, millaisista projekteista tulee olla kyse, vaan korkeakoulujen yhteyshenkilöt ovat itse saaneet päätellä, mitä he sellaisiksi käsittävät. Opinnäytetyön tehtävänä on siis koota kattava luettelo yrittäjyyttä edistäneistä projekteista mukana olevissa korkeakouluissa vuosina Kysymyksessä tulisi olla asetettu projekti eli selkeä aktiviteetti, joka edistää yrittäjyyttä jollain tasolla. Aktiviteetissa tulee toteutua projektin tunnusmerkit eli sillä tulee olla tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuuhenkilö. Rahoitus voi olla mikä vain: omarahoitusta, yritysrahaa tai EU-rahaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös tehdä vertailua siitä, miten korkeakoulut eroavat toisistaan yrittäjyysnäkökulmasta katsottuna. 7

8 2 YRITTÄJYYS 2.1 Yrittäjyyden määritelmiä Yrittäjyydelle ei ole yksiselitteistä ja tyhjentävää määritelmää. Siitä huolimatta yrittäjyyden luonne on pysynyt samankaltaisena kaikissa yrittäjyyden muodoissa eri aikakausina. Yrittäjyys liitetään vahvasti johtajuuteen ja asenteisiin työskennellä tehokkaasti. Yrittäjyyttä voidaan osoittaa kaikessa tekemisessä, ei siis ainoastaan johtajan ominaisuudessa. Yrittäjyys on itsensä ja toisten johtamista ja motivoimista parempiin tuloksiin, johon pyritään myös päämäärätietoisella toiminnalla. (Koiranen 1985, 31; Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu [viitattu ].) luvulle saakka käsite yrittäjyydestä oli hyvin perinteinen. Yrittäjyys oli ulkoista, jolloin keskityttiin yrityksen omistamiseen ja johtamiseen. Yrittäjyyden käsite laajeni vuonna 1985 kun Matti Peltonen esitteli teoksessaan Yrittäjyys (1985, 31) sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden. Sisäinen yrittäjyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Usein sillä tarkoitetaan omatoimisuutta, sitoutumista sekä yrittäjämäisen toiminnan ja luonteenpiirteiden tukemista. Sisäinen yrittäjyys on sitä miten organisaatiossa toteutuvat yrittäjyyden piirteet. Luukkaisen ja Wuorisen (2002, 14) mukaan sisäistä yrittäjyyttä kuvaavat parhaiten edellä mainittujen lisäksi aktiivisuus, sopeutumiskyky, rohkeus ja uskallus sekä luottamus siihen että yksilö suoriutuu töistään. Heidän mukaansa yrittäjyyttä on hankala määritellä tarkasti, koska se on koko ajan muuttuva prosessi. Sisäiseen yrittäjyyteen yksilötasolla vaikuttaa neljä osa-aluetta: motivaatio, ympäristö, tilanne ja persoonallisuus (kuvio 1). 8

9 MOTIVAATIO tarpeet tavoitteet motiivi palaute PERSOONALLISUUS koulutus ammattitaito luovuus rohkeus SISÄINEN YRITTÄJYYS YMPÄRISTÖ viiteryhmä työilmapiiri johtamisjärjestelmä yleinen ilmapiiri TILANNE kuva tulevaisuudesta arvio omasta onnistumisesta yrityksen tilanne KUVIO 1. Sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät. (Leskinen 2000, 37, alkuperäinen lähde Koiranen & Pohjansaari 1994). Ulkoiseen yrittäjyyteen taas puolestaan liitetään yrityksen perustaminen ja pyörittäminen sekä yritystoiminnan harjoittaminen. Siihen kuuluu paljon eri toimintoja, kuten liikeidean suunnittelu, markkinointi, budjetointi ja henkilöstön johtaminen. (Koiranen 1995, 10; Utriainen 2003, 17; Internetix, yrittäjyys [viitattu ]). Paula Kyrö loi väitöskirjassaan vuonna 1997 sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden lisäksi yrittäjyyteen kolmannen muodon; omaehtoisen yrittäjyyden. Se on yrittäjyyden vanhin muoto ja tarkoittaa ihmisen yrittäjämäistä toimintatapaa. Tämä toimintatapa ilmenee käyttäytymisessä, asenteissa ja halussa ottaa vastuu omasta työllistyvyydestä. Omaehtoinen yrittäjyys on osana yksilön sosiaali- ja työelämää, koska kukin on itse vastuussa osaamisestaan eri aloilla. (Kyrö 1998, 118, Leskinen 2000, 38; Ikonen 2006, 18). Matti Peltosen mukaan yrittäjyyden käsite voidaan tiivistää seuraavanlaisiin väitteisiin: Yrittäjyys on tavoitteellista toimintaa, jota ilmenee organisaation kaikilla tasoilla. 9

10 Yrittäjyyttä toteuttaa niin organisaation johtaja kuin alemman portaan työntekijätkin. Yrittäjyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla prosessi- ja tuloskriteerien perusteella. Prosessikriteereissä huomiota kiinnitetään henkilöstön toimintaan, motivaatioon ja sanallisiin ilmauksiin. Tuloskriteereissä voidaan tarkastella tavoitteita, tuloksia, tuottavuutta, kannattavuutta sekä henkilöstön asenteiden muutoksia. (Peltonen 1986, ) 2.2 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksesta alettiin keskustella vakavasti 1980-luvun lopulla. Tuolloin ammatillisen koulutuksen yleistavoitteeksi luotiin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehtyminen. Tavoitteena tuolloin ei kuitenkaan vielä ollut luoda valtakunnallista opetussuunnitelmaa johon yrittäjyys liitettäisiin. (Ristimäki 2004, 11.) luvulla yrittäjyyskasvatuksen puitteissa tapahtui merkittävää edistystä. Vuosina asetettiin muun muassa yrittäjyysneuvottelukunta ja opetussuunnitelmat lukiossa, peruskoulussa ja ammatillisissa kouluissa kokivat muutoksen. Vuonna 1994 perustettiin yrittäjyyskoulutustoimikunta, joka avusti opetushallitusta yrittäjyyskoulutuksessa. Näinä vuosina yrittäjyys nostettiin esille opetukseen ja siihen alettiin tuottaa yrittäjyyskasvatusta tukevia materiaaleja. (Koiranen & Peltonen 1995, 115.) Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä yrittäjyys oli edelleen vahvasti mukana opetussuunnitelmissa. Tarkoituksena oli saada sisällytettyä yrittäjyys luontevasti osaksi kaikkea koulun toimintaa. Yrittäjyys määriteltiin yhdeksi kansalaisten perustaidoista Euroopan unionin neuvostossa vuonna 2001, koska unionista haluttiin rakentaa maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjaisin talous. Samalla linjalla oltiin vuonna 2003 kun EU:n komission Vihreään kirjaan merkittiin, että yrittäjyydestä on luotava toimintatapa ja yrittäjyystietoisuutta on korostettava. Koulutuksen ja kehittämisen koulutussuunnitelma vuosille korostaa koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Kaikessa koulutukseen liitty- 10

11 vässä toiminnassa tulisi kehittää opetusta ja menetelmiä yrittäjyyttä korostaen. Opettajien ja opinto-ohjaajien asiantuntemusta yrittäjyydestä tulisi päivittää esimerkiksi koulutuksella, että oppilaat saisivat ajankohtaista opetusta yrittäjyydestä. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 6; Suomen Yrittäjät, yrittäjyysopetuksen tulevaisuuden näkymät [viitattu ].) Suomen hallitus ( ) toteutti yrittäjyyden politiikkaohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Se koostui viidestä eri osa-alueesta, joita olivat: yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen, yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut, alueiden yrittäjyys ja yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta. Tärkeä osa-alue ohjelmassa vuosina oli yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta. Yrittäjyyttä haluttiin edistää kaikilla koulutuksen tasoilla ja näiden avulla haluttiin lisätä yksilön valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Politiikkaohjelman mukaisesti yrittäjyyskasvatuksesta oli vastuussa koulut ja oppilaitokset valtakunnallisten opetussuunnitelmien ja linjausten mukaisesti. (Valtioneuvosto [viitattu ].) Opetusministeriön toimialalla yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat seuraavat: kehittää valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteistä yrittäjyyskulttuuria, käynnistää uutta yritystoimintaa ja edistää innovaatiotoimintaa sekä tukea ja kehittää jo toimivia yrityksiä ja mahdollisia sukupolvenvaihdoksia. Tarkoituksena on että oppilaitokset yhdessä sidosryhmien kanssa tuovat oppilaille tietoisuuteen yrittäjyyden merkityksen ja sen suomat tulevaisuuden mahdollisuudet. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 7-8.) Nykyään yrittäjyys näkyy peruskoulun opetussuunnitelmissa eri tavoin. Aihekokonaisuudessa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yksilö oppii tuntemaan yritystoimintaa ja siihen ominaisia toimintatapoja. Yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus ja muu ohjaustoiminta tukevat myös yksilön ymmärrystä yrittäjyyden merkityksestä nyky- yhteiskunnassa. Lukiossa puolestaan aihekokonaisuus Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys antaa valmiudet omaksua yritteliäisyys toimintatavaksi 11

12 ja luo täten jatkoa peruskoulun aihekokonaisuuteen. Tämän lisäksi lukiossa yhteiskuntaopissa, opinto-ohjauksessa ja kielten kursseilla yrittäjyys on vahvasti läsnä. Ammatillisissa opinnoissa yrittäjyys pyritään tuomaan vielä vahvemmin esille, koska yksi ammatillisen koulutuksen päätehtävistä on antaa oppilaille valmiudet itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot tukevat tätä tehtävää. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyys opetussuunnitelmissa [viitattu 11.4].) Yrittäjäkasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen välillä on merkittävä ero. Yrittäjäkasvatus pyrkii tuottamaan lisää yrityksiä ja yrittäjiä, kun taas yrittäjyyskasvatus keskittyy edellä mainittujen lisäksi edistämään myönteistä asennetta sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen päämääränä on saada yrittäjyys luonnolliseksi osaksi opiskelijoiden ajatusmaailmaa. Yrittäjyydellä ei tarkoiteta vain itsestä syntyvää liiketoimintaa, vaan enenevässä määrin sisäinen yrittäjyys nähdään myös voimavarana kaikissa ammateissa. (Koiranen & Peltonen 1995, 37; Ikonen 2006, 26.) Koirasen ja Peltosen (1995, 9-11) mukaan yrittäjyys on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa sekä tavoitteellista ja omavastuista itsensä johtamista. He kuvaavat kasvatusta seuraavasti kasvatus on eettistä toimintaa, joka pyrkii ihmisen ja yhteiskunnan kehittämiseen. Ristimäen (2004, 26) mukaan yrittäjyyskasvatus voidaan jakaa kahteen osaan. Yrittäjyyskasvatuksen on tarkoitus kehittää oppilaiden yrittäjämäistä toimintaa, sekä tuoda oppilaiden tietoisuuteen mahdollisuus yrittäjyydestä ammattina. Tehokas yrittäjyyskasvatus tarjoaa tietoa yrittäjyydestä ja ottaa huomioon kunkin yksilön soveltuvuuden yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä asennekasvatusta, jossa kehitetään yksilön yrittäjämäisiä ajattelu- ja kehitysmalleja. Yrittäjyyskasvatuksessa tulee ottaa huomioon kaikki kolme yrittäjyyden ulottuvuutta ja kehittää niitä ominaisuuksia yksilöissä. 12

13 Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjyyskasvatuksessa onnistumisen takaa se, että asenteet yrittäjyyttä kohtaan pysyvät positiivisina. Heidän mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta tulee muistaa että yrittäjyyskasvatuksen tulokset näkyvät konkreettisesti vasta vuosien päästä. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyysopetuksen tulevaisuuden näkymät [viitattu ].) 2.3 Yrittäjyys korkeakouluissa Korkeakoululla tarkoitetaan ylemmän asteen oppilaitosta, joka voidaan suorittaa toisen asteen opintojen jälkeen. Suomessa korkeakouluja ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, maanpuolustuskorkeakoulu ja poliisiammattikorkeakoulu. (Vainio 2002, 98; Wikipedia, korkeakoulu [viitattu ].) Vuonna 2006 opetusministeriö valmisteli yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa hankkeen, joka tukee yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita. Hanketta varten on asetettu yhteistyöryhmä vuosiksi , jonka tarkoituksena on selvittää ja kartoittaa keinoja yrittäjyyden edistämiseksi ja kehittämiseksi korkeakouluissa. Tavoitteena on myös nostaa esille hyviä käytäntöjä yrittäjyyden edistämisestä. (Opetusministeriö 2007.) Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa pk-yritystoimintaa pyritään kehittämään kauppa- ja teollisuusministeriön avulla. Yhdessä opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa kauppa- ja teollisuusministeriö keskustelee yrittäjyyden kehittämistarpeista. Tavoitteena olisi saada kehitettyä mutkaton yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille, joka osaltaan parantaisi yrittäjyyttä edistäviä valmiuksia. (Valtioneuvosto [viitattu ].) Opetusministeriön tekemän selvityksen Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä? mukaan (2005, 13) yliopistoissa opetus on luonteeltaan teoreettispainotteista, joka saattaa olla osasyynä siihen, ettei yrittäjyyttä ole aina mielletty sinne sopivaksi elementiksi. Yliopiston perustehtävät ovat olleet perinteisesti tieteellinen tutkimus ja korkealuokkainen koulutus. Vuoden 2005 lakiuudistuksen jälkeen näiden rin- 13

14 nalle nostettiin kolmas tärkeä tehtävä; yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sen tarkoituksena on lisätä ulkoista toimintaa ja tehokasta vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyys näkyy yliopistoissa eri tavoin. Useilla yliopistoilla on yrityshautomotoimintaa, tiedepuisto- ja teknologiakeskusyhteistyötä ja omien tutkimustulosten kaupallistamista. Yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa (2004, 23) todetaan että vuosien tavoitteena oli kehittää yhteyksiä elinkeinoelämän kanssa liiketoimintaosaamisen ja innovaatiopalveluiden avulla. Päätavoite oli vahvistaa yrittäjyyden tukemista yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut perustettiin kilpailukykyiseksi koulutukseksi yliopistojen rinnalle, koska haluttiin saada instituutio, joka painottaa ammatillista osaamista ja työelämäyhteyksiä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavaa korkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehityspalvelut tukevat alueellista kehitystä sekä elinkeino- ja työelämää. Opetusministeriön yrittäjyyteen liittyviä teemoja sovelletaan ammattikorkeakouluissa muun muassa kytkemällä opinnäytetöitä elinkeinoelämään ja vahvistamalla T&Ktoimintaa pk- yrityksissä. Tarkoituksena on myös tukea yrityshautomotoimintaa, joka antaa valmiudet opiskelijoille yrittäjyyteen. Avainasemassa ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden edistämisessä on tiivis yhteistyö alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. (Tynjälä, Välimaa & Murtonen 2004, 112; Opetusministeriö, yrittäjyyden toimenpideohjelma [viitattu ].) Yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa kerrotaan opetusministeriön tekemästä kyselystä vuonna Tulokset osoittivat, että yrittäjyyttä tuetaan laajasti ammattikorkeakouluissa eri opintojaksojen avulla. Kyselyssä tuli ilmi, että hyvin useissa ammattikorkeakouluissa on esihautomotoimintaa, joiden prosessit ovat osana koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hautomotoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden omien ideoiden toteuttamiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Jatkossa yrityshautomoiden yhteistyötä tulee laajentaa alueellisesti eri ammattikorkeakoulujen kesken, koska niiden päävastuualue on pienen- ja keskisuuren yritystoiminnan tukeminen. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 22.) 14

15 Vuonna 2002 alkoi ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu, jossa vuosina yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa oli 234 aloituspaikkaa. Tämän koulutusohjelman avulla pk- sektori saa käyttöönsä arvokasta kehittämispotentiaalia opiskelijoista. Suurin osa koulutusohjelmassa suoritettavista opinnoista ja kehittämishankkeista toteutetaan yhdessä pk- yritysten kanssa. Hankkeet vaativat opiskelijoilta projektijohtamisentaitoja sekä paineensietokykyä. Nämä hankkeet mahdollistavat tehokkaan vuorovaikutuksen yksilön ja elinkeinoelämän välille. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 22). Tutkimus- ja kehitystyöstä yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa (2004, 22) todetaan seuraavaa: tutkimus- ja kehitystyötä vahvistetaan ja painopistettä suunnataan erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk- sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Kehitys- ja tutkimushankkeilla on tarkoitus saada hyödynnettyä tehokkaasti tutkimustuloksia ja tällä tavoin pyritään laajentamaan yritysten toimintaa. Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakouluissa tähtää opiskelijoiden valmiuteen ryhtyä yrittäjiksi opintojen jälkeen. Tämän tueksi ammattikorkeakouluista pyritään antamaan tarvittava apu yritystoiminnan käynnistämiseen, kontaktien luomiseen ja täydennyskoulutukseen. Suomessa ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto on toiminut vuodesta Sen tavoitteena on kehittää ja edistää ammattikorkeakoulujen yrittäjyyttä tukevia toimintoja. Verkosto antaa mahdollisuuden yhteisten kokemusten vaihtoon ja tiedonhankintaan, sekä se kehittää uusia työkaluja ja toimintamalleja yrittäjyyden edistämiseen. (Suomen ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto [viitattu ].) 15

16 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TOTEUTUS Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan kvalitatiivinen. Kvalitatiivisella tarkoitetaan aineiston kuvausta laadullisilla arvoilla eli kyseessä oleva aineisto on monisanaista ja ilmaisultaan rikasta. Kvalitatiivinen tutkimus ymmärretään kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen vastakohdaksi, mutta ne voivat myös täydentää toisiaan. Laadulliseen tutkimukseen aineisto voidaan saada esimerkiksi haastatteluista, päiväkirjoista tai yleisönosastokirjoituksista. Yleensä aineisto syntyy toimeksiantona, mutta joissakin tapauksissa myös tutkijan itsensä aloitteesta. (Eskola & Suoranta 2003, ) Tässä tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena: ensin tehtiin esitutkimus, jonka tuloksia syvennettiin ja tarkennettiin teemahaastattelulla. Seuraavissa kappaleissa käydään tutkimusvaiheet tarkemmin läpi Esitutkimus Esitutkimuksella kartoitettiin sitä, mitä asioita lähdetään tutkimaan syvemmin teemahaastattelulla. Esitutkimuksen vastausten pohjalta mietittiin teemat, joilla saataisiin vielä tarkemmat tiedot projekteista ja niiden taustoista. Esitutkimus toteutettiin sähköpostilla, jossa korkeakoulujen yhteyshenkilöitä pyydettiin vastaamaan mahdollisimman kattavasti kysymykseen Yrittäjyyttä kehittävät aktiviteetit meidän koulussamme vuosina ; mitä ne olivat ja millä tavoin niitä toteutettiin? Aktiviteetilla tarkoitettiin projekteja, jotka jollain tasolla edistävät yrittäjyyttä. Niissä piti toteutua projektin tunnusmerkit eli selkeä tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuuhenkilö. Sähköpostikysely ja vastauspohja ovat liitteissä yksi ja kaksi. Viestissä pyydettiin hankkeen yhteyshenkilöä välittämään posti eteenpäin oikealle henkilölle, mikäli vastaanottaja ei ollut oikea henkilö vastaamaan kysymyk- 16

17 seen. Kahden korkeakoulun kohdalla kysymykseen vastasi niin kutsuttu varahenkilö, joka tiesi projekteista tarkemmin. Suurin osa korkeakouluista vastasi postiin vasta, kun heille soitettiin ja muistutettiin asian tärkeydestä hankkeen kannalta. Muistutuksista huolimatta osa ei vastannut ollenkaan, mutta olivat kuitenkin halukkaita osallistumaan puhelinhaastattelun toteuttamiseen. 3.2 Teemahaastattelu Yksi tiedonhankinnan perusmuodoista, haastattelu, on tiedonkeruumenetelmänä kasvattanut suosiotaan vuodesta toiseen. Haastattelu on tuttu ja tunnettu, jossa molemmat osapuolet tietävät haastattelun perusperiaatteen. Tarkoituksena haastattelussa on saada tietoa, kerätä mielipiteitä ja ymmärtää haastateltavan käsityksiä ja uskomuksia. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 11.) Haastattelun etuja ovat muun muassa joustavuus ja suora vuorovaikutus haastateltavan kanssa. Haastattelu antaa mahdollisuuden säädellä kysymyksien järjestystä, eivätkä vastaukset ole sidottuja ennalta annettuihin vaihtoehtoihin. Haastattelutilanteessa haastateltavalle annetaan lupa olla luova ja aktiivinen osapuoli, jonka mielipiteillä ja näkemyksillä on aitoa merkitystä. Yksi merkittävä etu haastatteluissa on se, että haastateltavalta voidaan kysyä vielä haastattelun jälkeenkin tarkennuksia, tai tehdä seurantatutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Haastattelua joka tehdään erityisesti tutkimustarkoituksessa, kutsutaan luonnollisesti tutkimushaastatteluksi. Se voidaan jakaa useaan eri lajiin riippuen siitä, miten muodollinen haastattelutilanne on. Hirsjärvi ym. (2005, 197) ovat jakaneet tutkimushaastattelut kolmeen eri ryhmään. Lomakehaastattelussa kysymykset ja niiden järjestys ovat ennalta määrättyjä. Työtä tuottaa lomakkeen suunnittelu ja toteutus, mutta itse haastattelun pitäisi sujua suhteellisen vaivattomasti. Avoin haastattelu, myös syvähaastatteluksi kutsuttu, muistuttaa läheisesti normaalia keskustelutilannetta. Siinä tarkoituksena on saada selville haastateltavan mielipi- 17

18 teitä, ajatuksia ja tunteita. Tämä haastattelulaji vaatii yleensä useita haastattelukertoja ja siten onkin hyvin käytetty muun muassa terapeuttisissa keskusteluissa. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Haastattelussa keskitytään tiettyihin teemoihin joiden ympärillä keskustelu pysyy. Olennaista on se, että haastattelu ei kulje tiettyjen kysymysten saattelemana, vaan teemat ohjaavat haastattelua yleisesti. Teema-alueet ovat kaikille samat, mutta kysymysten muodolla ja järjestyksellä ei ole niin tarkkaa merkitystä, kuin esimerkiksi lomakehaastattelussa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48.) Hirsjärvi ja Hurme (2001, 47) toteavat, että teemahaastattelun ominaispiirteisiin kuuluu se, että haastateltavat ovat kokeneet samankaltaisia asioita. Tarkoituksena on kysyä avoimia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Tällä tavoin voidaan keskittyä haastateltavan subjektiivisiin kokemuksiin ennalta tutkituista asioista. Teemahaastattelut toteutettiin puhelimitse Puhelimitse haastateltiin samaa henkilöä, joka oli vastannut esitutkimuksen kysymykseen. Kunkin yhteyshenkilön kanssa sovittiin aika puhelinhaastatteluun, joka nauhoitettiin. Keskimääräisesti haastatteluun kului aikaa noin 45 minuuttia. Nauhojen sisältö purettiin teemakohtaisesti. Kullekin yhteyshenkilölle oli oma kortti, johon vastaukset kirjattiin nauhalta teemojen mukaan. Vaikka kaikki tieto nauhoilta ei ollut olennaista tämän työn kannalta, kirjattiin kaikki vastaukset kuitenkin korteille. Nauhojen purkamisen jälkeen tiedot kirjoitettiin tekstimuotoon tämän tutkimuksen teemahaastattelun tulokset osioon. Ennen tutkimuksen arviointia ja kansiin laittamista tekstit lähetettiin kullekin yhteyshenkilölle, jolla varmistettiin tietojen oikeellisuus. Yliopistokeskus Chydeniuksen nimi muutettiin viralliseksi. Oulun yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakolun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun yhteyshenkilöt halusivat tarkentaa tietoja projekteistaan. Levón-insituutin yhteyshenkilö pyysi lisäämään yrittäjyyskasvatuksen portaat kuvion ja täydentämään yhteistyökumppaneitaan. 18

19 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Esitutkimuksen tulokset Esitutkimuksella saavutettiin kaksi tulosta. Ensinnäkin saatiin tietoon yhteyshenkilöiltä yrittäjyyttä edistävät projektit. Toiseksi saatiin käsitys siitä millaisiin teemoihin haastattelun pitäisi perustua. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan saatuja tutkimustuloksia Yrittäjyyttä edistävät projektit Sähköpostitse pyydetyt tiedot yrittäjyyttä edistävistä projekteista antoivat viitettä siitä, mitä kukin korkeakoulu kyseisillä aktiviteeteilla ymmärtää. Suurin osa korkeakouluista vastasi että projekteja on paljonkin mutta rajan vetäminen siihen, mikä on yrittäjyyttä edistävää, tuotti ongelmia. Osa korkeakouluista jätti vastaamatta sähköpostiin ennen teemahaastattelua. Näiden koulujen projektikuvaukset ovat luonnollisesti suppeampia, koska teemahaastattelussa ei kyetty syventämään vastauksia, vaan piti aloittaa alusta. TAULUKKO 1. Esitutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. Korkeakoulu / organisaatio Yhteyshenkilö / vastaaja Vastaus ennen teemahaastattelua Lapin yliopisto Seppo Särkkä 14 Vaasan yliopisto Kari Ristimäki x - Levón instituutti Jouko Havunen x - Jyväskylän yliopisto Ari Manninen x - Yliopistokeskus Juha Hakala x 2 Chydenius Seinäjoen amk Juha Tall x 14 Oulun seudun amk Terho Jylhälehto x 2 Kemi- Tornion amk Riitta Alajärvi- Kauppi x 13 Kajaanin amk Päivi Malinen x 3 Keski-Pohjanmaan amk Keijo Nivala x 14 Vaasan amk Kirsti Melin x 2 Oulun yliopisto Kari Kisko 2 Rovaniemen amk Anitta Ruoskanen 3 Selkeiden projektien lukumäärä 19

20 Lapin yliopisto lähetti postin, jossa oli hyvin lyhyesti kerrottu erilaisista koulutushankkeista. Vaikka posti ei ollut tarpeeksi kattava, oli puhelinhaastattelu tehtävä sovittuna aikana. Vasta puhelinhaastattelun jälkeen yhteyshenkilö lähetti liitteen, jossa oli listattuna 14 hanketta jotka jollain tasolla heidän näkemyksen mukaan edistivät yrittäjyyttä. Seuraavaan taulukkoon on listattuna nämä hankkeet. Listalla olevat hankkeet ovat EU- rahoitteisia, joissa päämiehenä on ollut Lapin yliopisto. Kukin projekti sisältää enemmän tai vähemmän yritystoimintaa ja uusyrittäjyyttä edistäviä osioita. TAULUKKO 2. Lapin yliopistosta listatut projektit. Projektin nimi Aloitusajankohta Kokonaisrahoitus Hiljaisuus Lapin matkailun vahvuutena Pallas-ylläs matkailurinki, I-vaihe Lapin elämysteollisuutta tukevien maisteriohjelmien investoinnit Lapin elämysteollisuutta tukevien maisteriohjelmien investoinnit / Graphic Management -ohjelma (MOI 2002) TOSINAINEN- Kuntoutusta ja koulutusta kunnonohjelmalla Lapin läänin naisyrittäjille Jaksamista yrittäjälle - virtaa ja voimaa toimintaan Sosiaali- ja terveysalan osaamiskartoitus ja alan yrittäjyyspo- tentiaali Lapissa Palvelua Sydämellä verkosto Yrittäjyys maisteriohjelma Selvitys yritysten ohjelmaperusteiseen aluekehitystyöhön osal- listumisen kehitystarpeista LAPINHULLUUS - Vetovoimaa ja imagon kirkastamista Lapin maaseudulle OlenNainen - mentorointimallin kehittäminen maaseudun naisyrittäjyydelle Vaatetusalan yrittäjyyden pilottihanke (VAPI) ARCTIC PHENOMEN - viihdeteollisuus ja entertainment

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot