Anne Koskela. Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa

Transkriptio

1 Anne Koskela Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa OPINNÄYTETYÖ Kevät 2007 Yrittäjyyden yksikkö, Kauhava Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Markkinoinnin suuntautumisvaihtoehto SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Yrittäjyyden yksikkö Koulutusohjelma: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Markkinointi Tekijä: Anne Koskela Työn nimi: Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa Ohjaaja: Beata Taijala Vuosi: 2007 Sivumäärä: 59 Liitteiden lukumäärä: 3 Yrittäjyys on otettu viime vuosina keskeiseksi teemaksi Suomen talous- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Uudet opetussuunnitelmat tähtäävät yrittäjyyden korostamiseen ja asenteiden muokkautumiseen entistä positiivisempaan suuntaan. (Nivala 2006.) Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa hankkeelle. Opinnäytetyön tavoitteena on koota kattava luettelo yrittäjyyttä edistäneistä projekteista mukana olevissa korkeakouluissa vuosina Kysymyksessä tulisi olla asetettu projekti eli selkeä aktiviteetti, joka edistää yrittäjyyttä jollain tasolla. Teoriaosuus käsittelee yrittäjyyden määritelmiä, yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä korkeakouluissa. Tutkimusaineisto on kerätty hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen yhteyshenkilöiltä. Esitutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, jonka perusteella tehtiin teemahaastattelu puhelimitse. Tutkimustulosten perusteella pyritään ymmärtämään kunkin korkeakoulun yrittäjyyttä edistävää projektitoimintaa. Tutkimusaineiston perusteella kävi ilmi, että yrittäjyyden edistäminen on hyvin laaja-alaista. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että yrittäjyyden terminologia ja projektitoiminnan sisäinen tiedottaminen vaativat kehittämistä korkeakouluissa. Asiasanat: projektit, yrittäjyys, korkeakoulut 2

3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: Finnish School of SME Business Administration Degree programme: SME Business Management Specialisation: Marketing Author: Anne Koskela Title of the thesis: University Projects Promoting Entrepreneurship Tutor: Beata Taijala Year: 2007 Number of pages: 59 Number of appendices: 3 In the last few years entrepreneurship has become one of the main topics in developing Finland s economical and educational system. New education plans aim at focusing on entrepreneurship and positive attitudes towards entrepreneurship. This thesis was commissioned by the project promoting entrepreneurship in universities. The aim was to collect a list of university projects between the years that promote entrepreneurship at some level. The empirical part of the study deals with entrepreneurship, entrepreneurship education and entrepreneurship in universities. The research method is qualitative research by using a preliminary inquiry and thematic interviews. The themes of the thematic interviews were chosen on the basis of the results of the inquiry. Theme interview was used to find out more specific information on the projects named by the universities in the inquiry. The results indicated that promoting entrepreneurship is an extensive concept. As a conclusion it can be said that there is a need for development in terminology around entrepreneurship and internal information in universities. Keywords: projects, entrepreneurship, universities 3

4 SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 Abstract. 3 Sisällysluettelo.. 4 Taulukot. 5 Lyhenteet 5 1 JOHDANTO. 6 2 YRITTÄJYYS Yrittäjyyden määritelmä Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyys korkeakouluissa 13 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TOTEUTUS Esitutkimus Teemahaastattelu TUTKIMUSTULOKSET Esitutkimuksen tulokset Yrittäjyyttä edistävät projektit Teemat Teemahaastattelun tulokset Yksikön projektityön luonne Projektien synty Ongelmat Projektien jatkohoito JOHTOPÄÄTÖKSET Reliaabelius Validius 56 LÄHTEET 57 Liite 1: Esitutkimus sähköpostilla Liite 2: Vastauspohja sähköpostikyselyyn Liite 3: Teemahaastattelun runko 4

5 Taulukot ja kuviot TAULUKKO 1. Esitutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. TAULUKKO 2. Lapin yliopistosta listatut projektit. TAULUKKO 3. Yliopistokeskus Chydeniuksen esitutkimuksessa mainitut projektit. TAULUKKO 4. Seinäjoen ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyttä edistävät projektit. TAULUKKO 5. Oulun seudun ammattikorkeakoulun listaamat projektit. TAULUKKO 6. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun esitutkimuksessa listatut projektit. TAULUKKO 7. Kajaanin ammattikorkeakoulun esitutkimuksessa listatut projektit. TAULUKKO 8. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyshankkeet. TAULUKKO 9. Vaasan ammattikorkeakoulun listaamat hankkeet. TAULUKKO 10. Rovaniemen ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyttä edistävät hankkeet. KUVIO 1. Sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät. KUVIO 2. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen edistäminen yliopistokontekstissa. KUVIO 3. Yrittäjyyskasvatuksen portaat. Lyhenteet ESR = Euroopan sosiaalirahasto, joka toteuttaa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittisia ohjelmia Tavoite 1 = alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 2 = alueellisia kehittämisohjelmia Länsi- ja Etelä- Suomessa Tavoite 3 = ohjelman toteuttamisalue kattaa yli 80 % Suomen väestöstä, lukuun ottamatta tavoite 1- aluetta ja Ahvenanmaata Interreg III = EU:n yhteisöaloite, jolla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä Lts = liiketoimintasuunnitelma OPM = opetusministeriö OPH = opetushallitus (Euroopan sosiaalirahasto, ) 5

6 1 JOHDANTO Tulevaisuudessa yhteiskunnan korkean palvelutason säilyttäminen vaatii toimia yrittäjyyden ja koulutuksen tukemiseen. Yrittäjyys on otettu viime vuosina keskeiseksi teemaksi Suomen talous- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Uudet opetussuunnitelmat tähtäävät yrittäjyyden korostamiseen ja asenteiden muokkautumiseen entistä positiivisempaan suuntaan. Koulutusjärjestelmään on etsitty keinoja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja toimenpiteitä yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyttä on tutkittu viimeisten vuosien aikana sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Tutkimusten tulokset ovat osoittaneet, että ihmisten yrittämishalukkuuteen ja rohkeuteen vaikuttavat suuresti toimintaympäristön tavat ja kulttuuri. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyyskasvatus [viitattu 11.4]; Nivala 2006.) Syy siihen, miksi yrittäjyys on ajankohtainen puheenaihe, on selkeä. Tulevaisuudessa toimintaympäristö muuttuu entistä enemmän yrittäjämäiseksi ja yrittäjyys on nousemassa varteenotettavaksi uravaihtoehdoksi. Koulujen tehtävänä on valmistaa oppilaitaan kohtamaan yrittäjyyteen liittyvät haasteet ja selviämään uudessa toimintaympäristössä. (Ristimäki 2004, 9.) Vuonna 2005 Oulun kauppakamari teki selvitystyön Suomen Yrittäjyysakatemian laajentamisesta. Selvitystyö sai alkunsa Suomen Yrittäjyysakatemiasäätiöstä, joka edistää yrittäjyyttä Suomessa ja erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Säätiö pyrkii tukemaan taloudellisesti yrittäjyyttä edistävää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Selvitystyön tehtävänä oli tarkastella, onko uusilla tahoilla kiinnostusta lähteä mukaan ja sitoutua Säätiön toimintaan. Selvitystyön tulos rohkaisi Yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa -hankkeen valmisteluun. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut useita eri korkeakouluja ja järjestöjä. Hankkeessa pyritään selvittämään mukana olevien korkeakoulujen yrittäjyyttä tukevat toiminnot ja niiden perusteella yrittäjyyteen kannustavia toimintamalleja aletaan kehittää. 6

7 Hanketta hallinnoi Oulun kauppakamari. Käytännön toteuttajana toimii CENTRIA tutkimus & kehitys Ylivieskasta. Hankkeen pilottikouluja ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi Tallinnan teknillinen yliopisto on lupautunut hankkeeseen ainoana ulkomaisena organisaationa. Yksi hankkeen merkittävimmistä tehtävistä on laittaa alulle vuosittainen korkeakoulujen yrittäjyysfoorumi, jonka tarkoituksena on jatkaa yrittäjyyden kehittämisprosessia ja yhteistyötä korkeakoulujen kesken. Yrittäjyysfoorumi on kauppakamarien muodostaman allianssin hallinnoima tapahtuma yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja yrittäjäjärjestön kanssa. Foorumin päätehtävänä on valita mukana olevien korkeakoulujen aktiviteeteista vuoden yrittäjyysteko, jonka palkitsemistilaisuutena foorumi vuosittain toimii. Tämän tarkoitus on kannustaa ja tukea korkeakouluja pysymään aktiivisina yrittäjyyden edistäjinä. Tämä opinnäytetyö on osa yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa hanketta, jossa tarkoituksena on luoda valtakunnallinen kehittämisjärjestelmä yrittäjyyden edistämiseen korkeakoulujen toimintatavoissa. Tässä työssä tarkastellaan, mitä hankkeessa mukana olevat korkeakoulut ymmärtävät yrittäjyyttä edistäviksi projekteiksi. Toimeksiantajan puolelta ei ole tarkasti rajattu, millaisista projekteista tulee olla kyse, vaan korkeakoulujen yhteyshenkilöt ovat itse saaneet päätellä, mitä he sellaisiksi käsittävät. Opinnäytetyön tehtävänä on siis koota kattava luettelo yrittäjyyttä edistäneistä projekteista mukana olevissa korkeakouluissa vuosina Kysymyksessä tulisi olla asetettu projekti eli selkeä aktiviteetti, joka edistää yrittäjyyttä jollain tasolla. Aktiviteetissa tulee toteutua projektin tunnusmerkit eli sillä tulee olla tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuuhenkilö. Rahoitus voi olla mikä vain: omarahoitusta, yritysrahaa tai EU-rahaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös tehdä vertailua siitä, miten korkeakoulut eroavat toisistaan yrittäjyysnäkökulmasta katsottuna. 7

8 2 YRITTÄJYYS 2.1 Yrittäjyyden määritelmiä Yrittäjyydelle ei ole yksiselitteistä ja tyhjentävää määritelmää. Siitä huolimatta yrittäjyyden luonne on pysynyt samankaltaisena kaikissa yrittäjyyden muodoissa eri aikakausina. Yrittäjyys liitetään vahvasti johtajuuteen ja asenteisiin työskennellä tehokkaasti. Yrittäjyyttä voidaan osoittaa kaikessa tekemisessä, ei siis ainoastaan johtajan ominaisuudessa. Yrittäjyys on itsensä ja toisten johtamista ja motivoimista parempiin tuloksiin, johon pyritään myös päämäärätietoisella toiminnalla. (Koiranen 1985, 31; Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu [viitattu ].) luvulle saakka käsite yrittäjyydestä oli hyvin perinteinen. Yrittäjyys oli ulkoista, jolloin keskityttiin yrityksen omistamiseen ja johtamiseen. Yrittäjyyden käsite laajeni vuonna 1985 kun Matti Peltonen esitteli teoksessaan Yrittäjyys (1985, 31) sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden. Sisäinen yrittäjyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Usein sillä tarkoitetaan omatoimisuutta, sitoutumista sekä yrittäjämäisen toiminnan ja luonteenpiirteiden tukemista. Sisäinen yrittäjyys on sitä miten organisaatiossa toteutuvat yrittäjyyden piirteet. Luukkaisen ja Wuorisen (2002, 14) mukaan sisäistä yrittäjyyttä kuvaavat parhaiten edellä mainittujen lisäksi aktiivisuus, sopeutumiskyky, rohkeus ja uskallus sekä luottamus siihen että yksilö suoriutuu töistään. Heidän mukaansa yrittäjyyttä on hankala määritellä tarkasti, koska se on koko ajan muuttuva prosessi. Sisäiseen yrittäjyyteen yksilötasolla vaikuttaa neljä osa-aluetta: motivaatio, ympäristö, tilanne ja persoonallisuus (kuvio 1). 8

9 MOTIVAATIO tarpeet tavoitteet motiivi palaute PERSOONALLISUUS koulutus ammattitaito luovuus rohkeus SISÄINEN YRITTÄJYYS YMPÄRISTÖ viiteryhmä työilmapiiri johtamisjärjestelmä yleinen ilmapiiri TILANNE kuva tulevaisuudesta arvio omasta onnistumisesta yrityksen tilanne KUVIO 1. Sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät. (Leskinen 2000, 37, alkuperäinen lähde Koiranen & Pohjansaari 1994). Ulkoiseen yrittäjyyteen taas puolestaan liitetään yrityksen perustaminen ja pyörittäminen sekä yritystoiminnan harjoittaminen. Siihen kuuluu paljon eri toimintoja, kuten liikeidean suunnittelu, markkinointi, budjetointi ja henkilöstön johtaminen. (Koiranen 1995, 10; Utriainen 2003, 17; Internetix, yrittäjyys [viitattu ]). Paula Kyrö loi väitöskirjassaan vuonna 1997 sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden lisäksi yrittäjyyteen kolmannen muodon; omaehtoisen yrittäjyyden. Se on yrittäjyyden vanhin muoto ja tarkoittaa ihmisen yrittäjämäistä toimintatapaa. Tämä toimintatapa ilmenee käyttäytymisessä, asenteissa ja halussa ottaa vastuu omasta työllistyvyydestä. Omaehtoinen yrittäjyys on osana yksilön sosiaali- ja työelämää, koska kukin on itse vastuussa osaamisestaan eri aloilla. (Kyrö 1998, 118, Leskinen 2000, 38; Ikonen 2006, 18). Matti Peltosen mukaan yrittäjyyden käsite voidaan tiivistää seuraavanlaisiin väitteisiin: Yrittäjyys on tavoitteellista toimintaa, jota ilmenee organisaation kaikilla tasoilla. 9

10 Yrittäjyyttä toteuttaa niin organisaation johtaja kuin alemman portaan työntekijätkin. Yrittäjyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla prosessi- ja tuloskriteerien perusteella. Prosessikriteereissä huomiota kiinnitetään henkilöstön toimintaan, motivaatioon ja sanallisiin ilmauksiin. Tuloskriteereissä voidaan tarkastella tavoitteita, tuloksia, tuottavuutta, kannattavuutta sekä henkilöstön asenteiden muutoksia. (Peltonen 1986, ) 2.2 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksesta alettiin keskustella vakavasti 1980-luvun lopulla. Tuolloin ammatillisen koulutuksen yleistavoitteeksi luotiin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehtyminen. Tavoitteena tuolloin ei kuitenkaan vielä ollut luoda valtakunnallista opetussuunnitelmaa johon yrittäjyys liitettäisiin. (Ristimäki 2004, 11.) luvulla yrittäjyyskasvatuksen puitteissa tapahtui merkittävää edistystä. Vuosina asetettiin muun muassa yrittäjyysneuvottelukunta ja opetussuunnitelmat lukiossa, peruskoulussa ja ammatillisissa kouluissa kokivat muutoksen. Vuonna 1994 perustettiin yrittäjyyskoulutustoimikunta, joka avusti opetushallitusta yrittäjyyskoulutuksessa. Näinä vuosina yrittäjyys nostettiin esille opetukseen ja siihen alettiin tuottaa yrittäjyyskasvatusta tukevia materiaaleja. (Koiranen & Peltonen 1995, 115.) Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä yrittäjyys oli edelleen vahvasti mukana opetussuunnitelmissa. Tarkoituksena oli saada sisällytettyä yrittäjyys luontevasti osaksi kaikkea koulun toimintaa. Yrittäjyys määriteltiin yhdeksi kansalaisten perustaidoista Euroopan unionin neuvostossa vuonna 2001, koska unionista haluttiin rakentaa maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjaisin talous. Samalla linjalla oltiin vuonna 2003 kun EU:n komission Vihreään kirjaan merkittiin, että yrittäjyydestä on luotava toimintatapa ja yrittäjyystietoisuutta on korostettava. Koulutuksen ja kehittämisen koulutussuunnitelma vuosille korostaa koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Kaikessa koulutukseen liitty- 10

11 vässä toiminnassa tulisi kehittää opetusta ja menetelmiä yrittäjyyttä korostaen. Opettajien ja opinto-ohjaajien asiantuntemusta yrittäjyydestä tulisi päivittää esimerkiksi koulutuksella, että oppilaat saisivat ajankohtaista opetusta yrittäjyydestä. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 6; Suomen Yrittäjät, yrittäjyysopetuksen tulevaisuuden näkymät [viitattu ].) Suomen hallitus ( ) toteutti yrittäjyyden politiikkaohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Se koostui viidestä eri osa-alueesta, joita olivat: yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen, yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut, alueiden yrittäjyys ja yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta. Tärkeä osa-alue ohjelmassa vuosina oli yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta. Yrittäjyyttä haluttiin edistää kaikilla koulutuksen tasoilla ja näiden avulla haluttiin lisätä yksilön valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Politiikkaohjelman mukaisesti yrittäjyyskasvatuksesta oli vastuussa koulut ja oppilaitokset valtakunnallisten opetussuunnitelmien ja linjausten mukaisesti. (Valtioneuvosto [viitattu ].) Opetusministeriön toimialalla yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat seuraavat: kehittää valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteistä yrittäjyyskulttuuria, käynnistää uutta yritystoimintaa ja edistää innovaatiotoimintaa sekä tukea ja kehittää jo toimivia yrityksiä ja mahdollisia sukupolvenvaihdoksia. Tarkoituksena on että oppilaitokset yhdessä sidosryhmien kanssa tuovat oppilaille tietoisuuteen yrittäjyyden merkityksen ja sen suomat tulevaisuuden mahdollisuudet. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 7-8.) Nykyään yrittäjyys näkyy peruskoulun opetussuunnitelmissa eri tavoin. Aihekokonaisuudessa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yksilö oppii tuntemaan yritystoimintaa ja siihen ominaisia toimintatapoja. Yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus ja muu ohjaustoiminta tukevat myös yksilön ymmärrystä yrittäjyyden merkityksestä nyky- yhteiskunnassa. Lukiossa puolestaan aihekokonaisuus Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys antaa valmiudet omaksua yritteliäisyys toimintatavaksi 11

12 ja luo täten jatkoa peruskoulun aihekokonaisuuteen. Tämän lisäksi lukiossa yhteiskuntaopissa, opinto-ohjauksessa ja kielten kursseilla yrittäjyys on vahvasti läsnä. Ammatillisissa opinnoissa yrittäjyys pyritään tuomaan vielä vahvemmin esille, koska yksi ammatillisen koulutuksen päätehtävistä on antaa oppilaille valmiudet itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot tukevat tätä tehtävää. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyys opetussuunnitelmissa [viitattu 11.4].) Yrittäjäkasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen välillä on merkittävä ero. Yrittäjäkasvatus pyrkii tuottamaan lisää yrityksiä ja yrittäjiä, kun taas yrittäjyyskasvatus keskittyy edellä mainittujen lisäksi edistämään myönteistä asennetta sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen päämääränä on saada yrittäjyys luonnolliseksi osaksi opiskelijoiden ajatusmaailmaa. Yrittäjyydellä ei tarkoiteta vain itsestä syntyvää liiketoimintaa, vaan enenevässä määrin sisäinen yrittäjyys nähdään myös voimavarana kaikissa ammateissa. (Koiranen & Peltonen 1995, 37; Ikonen 2006, 26.) Koirasen ja Peltosen (1995, 9-11) mukaan yrittäjyys on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa sekä tavoitteellista ja omavastuista itsensä johtamista. He kuvaavat kasvatusta seuraavasti kasvatus on eettistä toimintaa, joka pyrkii ihmisen ja yhteiskunnan kehittämiseen. Ristimäen (2004, 26) mukaan yrittäjyyskasvatus voidaan jakaa kahteen osaan. Yrittäjyyskasvatuksen on tarkoitus kehittää oppilaiden yrittäjämäistä toimintaa, sekä tuoda oppilaiden tietoisuuteen mahdollisuus yrittäjyydestä ammattina. Tehokas yrittäjyyskasvatus tarjoaa tietoa yrittäjyydestä ja ottaa huomioon kunkin yksilön soveltuvuuden yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä asennekasvatusta, jossa kehitetään yksilön yrittäjämäisiä ajattelu- ja kehitysmalleja. Yrittäjyyskasvatuksessa tulee ottaa huomioon kaikki kolme yrittäjyyden ulottuvuutta ja kehittää niitä ominaisuuksia yksilöissä. 12

13 Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjyyskasvatuksessa onnistumisen takaa se, että asenteet yrittäjyyttä kohtaan pysyvät positiivisina. Heidän mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta tulee muistaa että yrittäjyyskasvatuksen tulokset näkyvät konkreettisesti vasta vuosien päästä. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyysopetuksen tulevaisuuden näkymät [viitattu ].) 2.3 Yrittäjyys korkeakouluissa Korkeakoululla tarkoitetaan ylemmän asteen oppilaitosta, joka voidaan suorittaa toisen asteen opintojen jälkeen. Suomessa korkeakouluja ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, maanpuolustuskorkeakoulu ja poliisiammattikorkeakoulu. (Vainio 2002, 98; Wikipedia, korkeakoulu [viitattu ].) Vuonna 2006 opetusministeriö valmisteli yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa hankkeen, joka tukee yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita. Hanketta varten on asetettu yhteistyöryhmä vuosiksi , jonka tarkoituksena on selvittää ja kartoittaa keinoja yrittäjyyden edistämiseksi ja kehittämiseksi korkeakouluissa. Tavoitteena on myös nostaa esille hyviä käytäntöjä yrittäjyyden edistämisestä. (Opetusministeriö 2007.) Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa pk-yritystoimintaa pyritään kehittämään kauppa- ja teollisuusministeriön avulla. Yhdessä opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa kauppa- ja teollisuusministeriö keskustelee yrittäjyyden kehittämistarpeista. Tavoitteena olisi saada kehitettyä mutkaton yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille, joka osaltaan parantaisi yrittäjyyttä edistäviä valmiuksia. (Valtioneuvosto [viitattu ].) Opetusministeriön tekemän selvityksen Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä? mukaan (2005, 13) yliopistoissa opetus on luonteeltaan teoreettispainotteista, joka saattaa olla osasyynä siihen, ettei yrittäjyyttä ole aina mielletty sinne sopivaksi elementiksi. Yliopiston perustehtävät ovat olleet perinteisesti tieteellinen tutkimus ja korkealuokkainen koulutus. Vuoden 2005 lakiuudistuksen jälkeen näiden rin- 13

14 nalle nostettiin kolmas tärkeä tehtävä; yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sen tarkoituksena on lisätä ulkoista toimintaa ja tehokasta vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyys näkyy yliopistoissa eri tavoin. Useilla yliopistoilla on yrityshautomotoimintaa, tiedepuisto- ja teknologiakeskusyhteistyötä ja omien tutkimustulosten kaupallistamista. Yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa (2004, 23) todetaan että vuosien tavoitteena oli kehittää yhteyksiä elinkeinoelämän kanssa liiketoimintaosaamisen ja innovaatiopalveluiden avulla. Päätavoite oli vahvistaa yrittäjyyden tukemista yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut perustettiin kilpailukykyiseksi koulutukseksi yliopistojen rinnalle, koska haluttiin saada instituutio, joka painottaa ammatillista osaamista ja työelämäyhteyksiä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavaa korkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehityspalvelut tukevat alueellista kehitystä sekä elinkeino- ja työelämää. Opetusministeriön yrittäjyyteen liittyviä teemoja sovelletaan ammattikorkeakouluissa muun muassa kytkemällä opinnäytetöitä elinkeinoelämään ja vahvistamalla T&Ktoimintaa pk- yrityksissä. Tarkoituksena on myös tukea yrityshautomotoimintaa, joka antaa valmiudet opiskelijoille yrittäjyyteen. Avainasemassa ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden edistämisessä on tiivis yhteistyö alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. (Tynjälä, Välimaa & Murtonen 2004, 112; Opetusministeriö, yrittäjyyden toimenpideohjelma [viitattu ].) Yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa kerrotaan opetusministeriön tekemästä kyselystä vuonna Tulokset osoittivat, että yrittäjyyttä tuetaan laajasti ammattikorkeakouluissa eri opintojaksojen avulla. Kyselyssä tuli ilmi, että hyvin useissa ammattikorkeakouluissa on esihautomotoimintaa, joiden prosessit ovat osana koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hautomotoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden omien ideoiden toteuttamiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Jatkossa yrityshautomoiden yhteistyötä tulee laajentaa alueellisesti eri ammattikorkeakoulujen kesken, koska niiden päävastuualue on pienen- ja keskisuuren yritystoiminnan tukeminen. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 22.) 14

15 Vuonna 2002 alkoi ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu, jossa vuosina yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa oli 234 aloituspaikkaa. Tämän koulutusohjelman avulla pk- sektori saa käyttöönsä arvokasta kehittämispotentiaalia opiskelijoista. Suurin osa koulutusohjelmassa suoritettavista opinnoista ja kehittämishankkeista toteutetaan yhdessä pk- yritysten kanssa. Hankkeet vaativat opiskelijoilta projektijohtamisentaitoja sekä paineensietokykyä. Nämä hankkeet mahdollistavat tehokkaan vuorovaikutuksen yksilön ja elinkeinoelämän välille. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 22). Tutkimus- ja kehitystyöstä yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa (2004, 22) todetaan seuraavaa: tutkimus- ja kehitystyötä vahvistetaan ja painopistettä suunnataan erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk- sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Kehitys- ja tutkimushankkeilla on tarkoitus saada hyödynnettyä tehokkaasti tutkimustuloksia ja tällä tavoin pyritään laajentamaan yritysten toimintaa. Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakouluissa tähtää opiskelijoiden valmiuteen ryhtyä yrittäjiksi opintojen jälkeen. Tämän tueksi ammattikorkeakouluista pyritään antamaan tarvittava apu yritystoiminnan käynnistämiseen, kontaktien luomiseen ja täydennyskoulutukseen. Suomessa ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto on toiminut vuodesta Sen tavoitteena on kehittää ja edistää ammattikorkeakoulujen yrittäjyyttä tukevia toimintoja. Verkosto antaa mahdollisuuden yhteisten kokemusten vaihtoon ja tiedonhankintaan, sekä se kehittää uusia työkaluja ja toimintamalleja yrittäjyyden edistämiseen. (Suomen ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto [viitattu ].) 15

16 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TOTEUTUS Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan kvalitatiivinen. Kvalitatiivisella tarkoitetaan aineiston kuvausta laadullisilla arvoilla eli kyseessä oleva aineisto on monisanaista ja ilmaisultaan rikasta. Kvalitatiivinen tutkimus ymmärretään kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen vastakohdaksi, mutta ne voivat myös täydentää toisiaan. Laadulliseen tutkimukseen aineisto voidaan saada esimerkiksi haastatteluista, päiväkirjoista tai yleisönosastokirjoituksista. Yleensä aineisto syntyy toimeksiantona, mutta joissakin tapauksissa myös tutkijan itsensä aloitteesta. (Eskola & Suoranta 2003, ) Tässä tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena: ensin tehtiin esitutkimus, jonka tuloksia syvennettiin ja tarkennettiin teemahaastattelulla. Seuraavissa kappaleissa käydään tutkimusvaiheet tarkemmin läpi Esitutkimus Esitutkimuksella kartoitettiin sitä, mitä asioita lähdetään tutkimaan syvemmin teemahaastattelulla. Esitutkimuksen vastausten pohjalta mietittiin teemat, joilla saataisiin vielä tarkemmat tiedot projekteista ja niiden taustoista. Esitutkimus toteutettiin sähköpostilla, jossa korkeakoulujen yhteyshenkilöitä pyydettiin vastaamaan mahdollisimman kattavasti kysymykseen Yrittäjyyttä kehittävät aktiviteetit meidän koulussamme vuosina ; mitä ne olivat ja millä tavoin niitä toteutettiin? Aktiviteetilla tarkoitettiin projekteja, jotka jollain tasolla edistävät yrittäjyyttä. Niissä piti toteutua projektin tunnusmerkit eli selkeä tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuuhenkilö. Sähköpostikysely ja vastauspohja ovat liitteissä yksi ja kaksi. Viestissä pyydettiin hankkeen yhteyshenkilöä välittämään posti eteenpäin oikealle henkilölle, mikäli vastaanottaja ei ollut oikea henkilö vastaamaan kysymyk- 16

17 seen. Kahden korkeakoulun kohdalla kysymykseen vastasi niin kutsuttu varahenkilö, joka tiesi projekteista tarkemmin. Suurin osa korkeakouluista vastasi postiin vasta, kun heille soitettiin ja muistutettiin asian tärkeydestä hankkeen kannalta. Muistutuksista huolimatta osa ei vastannut ollenkaan, mutta olivat kuitenkin halukkaita osallistumaan puhelinhaastattelun toteuttamiseen. 3.2 Teemahaastattelu Yksi tiedonhankinnan perusmuodoista, haastattelu, on tiedonkeruumenetelmänä kasvattanut suosiotaan vuodesta toiseen. Haastattelu on tuttu ja tunnettu, jossa molemmat osapuolet tietävät haastattelun perusperiaatteen. Tarkoituksena haastattelussa on saada tietoa, kerätä mielipiteitä ja ymmärtää haastateltavan käsityksiä ja uskomuksia. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 11.) Haastattelun etuja ovat muun muassa joustavuus ja suora vuorovaikutus haastateltavan kanssa. Haastattelu antaa mahdollisuuden säädellä kysymyksien järjestystä, eivätkä vastaukset ole sidottuja ennalta annettuihin vaihtoehtoihin. Haastattelutilanteessa haastateltavalle annetaan lupa olla luova ja aktiivinen osapuoli, jonka mielipiteillä ja näkemyksillä on aitoa merkitystä. Yksi merkittävä etu haastatteluissa on se, että haastateltavalta voidaan kysyä vielä haastattelun jälkeenkin tarkennuksia, tai tehdä seurantatutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Haastattelua joka tehdään erityisesti tutkimustarkoituksessa, kutsutaan luonnollisesti tutkimushaastatteluksi. Se voidaan jakaa useaan eri lajiin riippuen siitä, miten muodollinen haastattelutilanne on. Hirsjärvi ym. (2005, 197) ovat jakaneet tutkimushaastattelut kolmeen eri ryhmään. Lomakehaastattelussa kysymykset ja niiden järjestys ovat ennalta määrättyjä. Työtä tuottaa lomakkeen suunnittelu ja toteutus, mutta itse haastattelun pitäisi sujua suhteellisen vaivattomasti. Avoin haastattelu, myös syvähaastatteluksi kutsuttu, muistuttaa läheisesti normaalia keskustelutilannetta. Siinä tarkoituksena on saada selville haastateltavan mielipi- 17

18 teitä, ajatuksia ja tunteita. Tämä haastattelulaji vaatii yleensä useita haastattelukertoja ja siten onkin hyvin käytetty muun muassa terapeuttisissa keskusteluissa. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Haastattelussa keskitytään tiettyihin teemoihin joiden ympärillä keskustelu pysyy. Olennaista on se, että haastattelu ei kulje tiettyjen kysymysten saattelemana, vaan teemat ohjaavat haastattelua yleisesti. Teema-alueet ovat kaikille samat, mutta kysymysten muodolla ja järjestyksellä ei ole niin tarkkaa merkitystä, kuin esimerkiksi lomakehaastattelussa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48.) Hirsjärvi ja Hurme (2001, 47) toteavat, että teemahaastattelun ominaispiirteisiin kuuluu se, että haastateltavat ovat kokeneet samankaltaisia asioita. Tarkoituksena on kysyä avoimia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Tällä tavoin voidaan keskittyä haastateltavan subjektiivisiin kokemuksiin ennalta tutkituista asioista. Teemahaastattelut toteutettiin puhelimitse Puhelimitse haastateltiin samaa henkilöä, joka oli vastannut esitutkimuksen kysymykseen. Kunkin yhteyshenkilön kanssa sovittiin aika puhelinhaastatteluun, joka nauhoitettiin. Keskimääräisesti haastatteluun kului aikaa noin 45 minuuttia. Nauhojen sisältö purettiin teemakohtaisesti. Kullekin yhteyshenkilölle oli oma kortti, johon vastaukset kirjattiin nauhalta teemojen mukaan. Vaikka kaikki tieto nauhoilta ei ollut olennaista tämän työn kannalta, kirjattiin kaikki vastaukset kuitenkin korteille. Nauhojen purkamisen jälkeen tiedot kirjoitettiin tekstimuotoon tämän tutkimuksen teemahaastattelun tulokset osioon. Ennen tutkimuksen arviointia ja kansiin laittamista tekstit lähetettiin kullekin yhteyshenkilölle, jolla varmistettiin tietojen oikeellisuus. Yliopistokeskus Chydeniuksen nimi muutettiin viralliseksi. Oulun yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakolun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun yhteyshenkilöt halusivat tarkentaa tietoja projekteistaan. Levón-insituutin yhteyshenkilö pyysi lisäämään yrittäjyyskasvatuksen portaat kuvion ja täydentämään yhteistyökumppaneitaan. 18

19 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Esitutkimuksen tulokset Esitutkimuksella saavutettiin kaksi tulosta. Ensinnäkin saatiin tietoon yhteyshenkilöiltä yrittäjyyttä edistävät projektit. Toiseksi saatiin käsitys siitä millaisiin teemoihin haastattelun pitäisi perustua. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan saatuja tutkimustuloksia Yrittäjyyttä edistävät projektit Sähköpostitse pyydetyt tiedot yrittäjyyttä edistävistä projekteista antoivat viitettä siitä, mitä kukin korkeakoulu kyseisillä aktiviteeteilla ymmärtää. Suurin osa korkeakouluista vastasi että projekteja on paljonkin mutta rajan vetäminen siihen, mikä on yrittäjyyttä edistävää, tuotti ongelmia. Osa korkeakouluista jätti vastaamatta sähköpostiin ennen teemahaastattelua. Näiden koulujen projektikuvaukset ovat luonnollisesti suppeampia, koska teemahaastattelussa ei kyetty syventämään vastauksia, vaan piti aloittaa alusta. TAULUKKO 1. Esitutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. Korkeakoulu / organisaatio Yhteyshenkilö / vastaaja Vastaus ennen teemahaastattelua Lapin yliopisto Seppo Särkkä 14 Vaasan yliopisto Kari Ristimäki x - Levón instituutti Jouko Havunen x - Jyväskylän yliopisto Ari Manninen x - Yliopistokeskus Juha Hakala x 2 Chydenius Seinäjoen amk Juha Tall x 14 Oulun seudun amk Terho Jylhälehto x 2 Kemi- Tornion amk Riitta Alajärvi- Kauppi x 13 Kajaanin amk Päivi Malinen x 3 Keski-Pohjanmaan amk Keijo Nivala x 14 Vaasan amk Kirsti Melin x 2 Oulun yliopisto Kari Kisko 2 Rovaniemen amk Anitta Ruoskanen 3 Selkeiden projektien lukumäärä 19

20 Lapin yliopisto lähetti postin, jossa oli hyvin lyhyesti kerrottu erilaisista koulutushankkeista. Vaikka posti ei ollut tarpeeksi kattava, oli puhelinhaastattelu tehtävä sovittuna aikana. Vasta puhelinhaastattelun jälkeen yhteyshenkilö lähetti liitteen, jossa oli listattuna 14 hanketta jotka jollain tasolla heidän näkemyksen mukaan edistivät yrittäjyyttä. Seuraavaan taulukkoon on listattuna nämä hankkeet. Listalla olevat hankkeet ovat EU- rahoitteisia, joissa päämiehenä on ollut Lapin yliopisto. Kukin projekti sisältää enemmän tai vähemmän yritystoimintaa ja uusyrittäjyyttä edistäviä osioita. TAULUKKO 2. Lapin yliopistosta listatut projektit. Projektin nimi Aloitusajankohta Kokonaisrahoitus Hiljaisuus Lapin matkailun vahvuutena Pallas-ylläs matkailurinki, I-vaihe Lapin elämysteollisuutta tukevien maisteriohjelmien investoinnit Lapin elämysteollisuutta tukevien maisteriohjelmien investoinnit / Graphic Management -ohjelma (MOI 2002) TOSINAINEN- Kuntoutusta ja koulutusta kunnonohjelmalla Lapin läänin naisyrittäjille Jaksamista yrittäjälle - virtaa ja voimaa toimintaan Sosiaali- ja terveysalan osaamiskartoitus ja alan yrittäjyyspo- tentiaali Lapissa Palvelua Sydämellä verkosto Yrittäjyys maisteriohjelma Selvitys yritysten ohjelmaperusteiseen aluekehitystyöhön osal- listumisen kehitystarpeista LAPINHULLUUS - Vetovoimaa ja imagon kirkastamista Lapin maaseudulle OlenNainen - mentorointimallin kehittäminen maaseudun naisyrittäjyydelle Vaatetusalan yrittäjyyden pilottihanke (VAPI) ARCTIC PHENOMEN - viihdeteollisuus ja entertainment