Anne Koskela. Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anne Koskela. Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa"

Transkriptio

1 Anne Koskela Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa OPINNÄYTETYÖ Kevät 2007 Yrittäjyyden yksikkö, Kauhava Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Markkinoinnin suuntautumisvaihtoehto SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Yrittäjyyden yksikkö Koulutusohjelma: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Markkinointi Tekijä: Anne Koskela Työn nimi: Yrittäjyyttä edistävät projektit eri korkeakouluissa Ohjaaja: Beata Taijala Vuosi: 2007 Sivumäärä: 59 Liitteiden lukumäärä: 3 Yrittäjyys on otettu viime vuosina keskeiseksi teemaksi Suomen talous- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Uudet opetussuunnitelmat tähtäävät yrittäjyyden korostamiseen ja asenteiden muokkautumiseen entistä positiivisempaan suuntaan. (Nivala 2006.) Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa hankkeelle. Opinnäytetyön tavoitteena on koota kattava luettelo yrittäjyyttä edistäneistä projekteista mukana olevissa korkeakouluissa vuosina Kysymyksessä tulisi olla asetettu projekti eli selkeä aktiviteetti, joka edistää yrittäjyyttä jollain tasolla. Teoriaosuus käsittelee yrittäjyyden määritelmiä, yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä korkeakouluissa. Tutkimusaineisto on kerätty hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen yhteyshenkilöiltä. Esitutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, jonka perusteella tehtiin teemahaastattelu puhelimitse. Tutkimustulosten perusteella pyritään ymmärtämään kunkin korkeakoulun yrittäjyyttä edistävää projektitoimintaa. Tutkimusaineiston perusteella kävi ilmi, että yrittäjyyden edistäminen on hyvin laaja-alaista. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että yrittäjyyden terminologia ja projektitoiminnan sisäinen tiedottaminen vaativat kehittämistä korkeakouluissa. Asiasanat: projektit, yrittäjyys, korkeakoulut 2

3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: Finnish School of SME Business Administration Degree programme: SME Business Management Specialisation: Marketing Author: Anne Koskela Title of the thesis: University Projects Promoting Entrepreneurship Tutor: Beata Taijala Year: 2007 Number of pages: 59 Number of appendices: 3 In the last few years entrepreneurship has become one of the main topics in developing Finland s economical and educational system. New education plans aim at focusing on entrepreneurship and positive attitudes towards entrepreneurship. This thesis was commissioned by the project promoting entrepreneurship in universities. The aim was to collect a list of university projects between the years that promote entrepreneurship at some level. The empirical part of the study deals with entrepreneurship, entrepreneurship education and entrepreneurship in universities. The research method is qualitative research by using a preliminary inquiry and thematic interviews. The themes of the thematic interviews were chosen on the basis of the results of the inquiry. Theme interview was used to find out more specific information on the projects named by the universities in the inquiry. The results indicated that promoting entrepreneurship is an extensive concept. As a conclusion it can be said that there is a need for development in terminology around entrepreneurship and internal information in universities. Keywords: projects, entrepreneurship, universities 3

4 SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 Abstract. 3 Sisällysluettelo.. 4 Taulukot. 5 Lyhenteet 5 1 JOHDANTO. 6 2 YRITTÄJYYS Yrittäjyyden määritelmä Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyys korkeakouluissa 13 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TOTEUTUS Esitutkimus Teemahaastattelu TUTKIMUSTULOKSET Esitutkimuksen tulokset Yrittäjyyttä edistävät projektit Teemat Teemahaastattelun tulokset Yksikön projektityön luonne Projektien synty Ongelmat Projektien jatkohoito JOHTOPÄÄTÖKSET Reliaabelius Validius 56 LÄHTEET 57 Liite 1: Esitutkimus sähköpostilla Liite 2: Vastauspohja sähköpostikyselyyn Liite 3: Teemahaastattelun runko 4

5 Taulukot ja kuviot TAULUKKO 1. Esitutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. TAULUKKO 2. Lapin yliopistosta listatut projektit. TAULUKKO 3. Yliopistokeskus Chydeniuksen esitutkimuksessa mainitut projektit. TAULUKKO 4. Seinäjoen ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyttä edistävät projektit. TAULUKKO 5. Oulun seudun ammattikorkeakoulun listaamat projektit. TAULUKKO 6. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun esitutkimuksessa listatut projektit. TAULUKKO 7. Kajaanin ammattikorkeakoulun esitutkimuksessa listatut projektit. TAULUKKO 8. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyshankkeet. TAULUKKO 9. Vaasan ammattikorkeakoulun listaamat hankkeet. TAULUKKO 10. Rovaniemen ammattikorkeakoulun listaamat yrittäjyyttä edistävät hankkeet. KUVIO 1. Sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät. KUVIO 2. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen edistäminen yliopistokontekstissa. KUVIO 3. Yrittäjyyskasvatuksen portaat. Lyhenteet ESR = Euroopan sosiaalirahasto, joka toteuttaa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittisia ohjelmia Tavoite 1 = alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 2 = alueellisia kehittämisohjelmia Länsi- ja Etelä- Suomessa Tavoite 3 = ohjelman toteuttamisalue kattaa yli 80 % Suomen väestöstä, lukuun ottamatta tavoite 1- aluetta ja Ahvenanmaata Interreg III = EU:n yhteisöaloite, jolla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä Lts = liiketoimintasuunnitelma OPM = opetusministeriö OPH = opetushallitus (Euroopan sosiaalirahasto, ) 5

6 1 JOHDANTO Tulevaisuudessa yhteiskunnan korkean palvelutason säilyttäminen vaatii toimia yrittäjyyden ja koulutuksen tukemiseen. Yrittäjyys on otettu viime vuosina keskeiseksi teemaksi Suomen talous- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Uudet opetussuunnitelmat tähtäävät yrittäjyyden korostamiseen ja asenteiden muokkautumiseen entistä positiivisempaan suuntaan. Koulutusjärjestelmään on etsitty keinoja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja toimenpiteitä yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyttä on tutkittu viimeisten vuosien aikana sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Tutkimusten tulokset ovat osoittaneet, että ihmisten yrittämishalukkuuteen ja rohkeuteen vaikuttavat suuresti toimintaympäristön tavat ja kulttuuri. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyyskasvatus [viitattu 11.4]; Nivala 2006.) Syy siihen, miksi yrittäjyys on ajankohtainen puheenaihe, on selkeä. Tulevaisuudessa toimintaympäristö muuttuu entistä enemmän yrittäjämäiseksi ja yrittäjyys on nousemassa varteenotettavaksi uravaihtoehdoksi. Koulujen tehtävänä on valmistaa oppilaitaan kohtamaan yrittäjyyteen liittyvät haasteet ja selviämään uudessa toimintaympäristössä. (Ristimäki 2004, 9.) Vuonna 2005 Oulun kauppakamari teki selvitystyön Suomen Yrittäjyysakatemian laajentamisesta. Selvitystyö sai alkunsa Suomen Yrittäjyysakatemiasäätiöstä, joka edistää yrittäjyyttä Suomessa ja erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Säätiö pyrkii tukemaan taloudellisesti yrittäjyyttä edistävää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Selvitystyön tehtävänä oli tarkastella, onko uusilla tahoilla kiinnostusta lähteä mukaan ja sitoutua Säätiön toimintaan. Selvitystyön tulos rohkaisi Yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa -hankkeen valmisteluun. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut useita eri korkeakouluja ja järjestöjä. Hankkeessa pyritään selvittämään mukana olevien korkeakoulujen yrittäjyyttä tukevat toiminnot ja niiden perusteella yrittäjyyteen kannustavia toimintamalleja aletaan kehittää. 6

7 Hanketta hallinnoi Oulun kauppakamari. Käytännön toteuttajana toimii CENTRIA tutkimus & kehitys Ylivieskasta. Hankkeen pilottikouluja ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi Tallinnan teknillinen yliopisto on lupautunut hankkeeseen ainoana ulkomaisena organisaationa. Yksi hankkeen merkittävimmistä tehtävistä on laittaa alulle vuosittainen korkeakoulujen yrittäjyysfoorumi, jonka tarkoituksena on jatkaa yrittäjyyden kehittämisprosessia ja yhteistyötä korkeakoulujen kesken. Yrittäjyysfoorumi on kauppakamarien muodostaman allianssin hallinnoima tapahtuma yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja yrittäjäjärjestön kanssa. Foorumin päätehtävänä on valita mukana olevien korkeakoulujen aktiviteeteista vuoden yrittäjyysteko, jonka palkitsemistilaisuutena foorumi vuosittain toimii. Tämän tarkoitus on kannustaa ja tukea korkeakouluja pysymään aktiivisina yrittäjyyden edistäjinä. Tämä opinnäytetyö on osa yrittäjyyden kehittäminen korkeakoulujen toimintatavoissa hanketta, jossa tarkoituksena on luoda valtakunnallinen kehittämisjärjestelmä yrittäjyyden edistämiseen korkeakoulujen toimintatavoissa. Tässä työssä tarkastellaan, mitä hankkeessa mukana olevat korkeakoulut ymmärtävät yrittäjyyttä edistäviksi projekteiksi. Toimeksiantajan puolelta ei ole tarkasti rajattu, millaisista projekteista tulee olla kyse, vaan korkeakoulujen yhteyshenkilöt ovat itse saaneet päätellä, mitä he sellaisiksi käsittävät. Opinnäytetyön tehtävänä on siis koota kattava luettelo yrittäjyyttä edistäneistä projekteista mukana olevissa korkeakouluissa vuosina Kysymyksessä tulisi olla asetettu projekti eli selkeä aktiviteetti, joka edistää yrittäjyyttä jollain tasolla. Aktiviteetissa tulee toteutua projektin tunnusmerkit eli sillä tulee olla tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuuhenkilö. Rahoitus voi olla mikä vain: omarahoitusta, yritysrahaa tai EU-rahaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös tehdä vertailua siitä, miten korkeakoulut eroavat toisistaan yrittäjyysnäkökulmasta katsottuna. 7

8 2 YRITTÄJYYS 2.1 Yrittäjyyden määritelmiä Yrittäjyydelle ei ole yksiselitteistä ja tyhjentävää määritelmää. Siitä huolimatta yrittäjyyden luonne on pysynyt samankaltaisena kaikissa yrittäjyyden muodoissa eri aikakausina. Yrittäjyys liitetään vahvasti johtajuuteen ja asenteisiin työskennellä tehokkaasti. Yrittäjyyttä voidaan osoittaa kaikessa tekemisessä, ei siis ainoastaan johtajan ominaisuudessa. Yrittäjyys on itsensä ja toisten johtamista ja motivoimista parempiin tuloksiin, johon pyritään myös päämäärätietoisella toiminnalla. (Koiranen 1985, 31; Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu [viitattu ].) luvulle saakka käsite yrittäjyydestä oli hyvin perinteinen. Yrittäjyys oli ulkoista, jolloin keskityttiin yrityksen omistamiseen ja johtamiseen. Yrittäjyyden käsite laajeni vuonna 1985 kun Matti Peltonen esitteli teoksessaan Yrittäjyys (1985, 31) sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden. Sisäinen yrittäjyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Usein sillä tarkoitetaan omatoimisuutta, sitoutumista sekä yrittäjämäisen toiminnan ja luonteenpiirteiden tukemista. Sisäinen yrittäjyys on sitä miten organisaatiossa toteutuvat yrittäjyyden piirteet. Luukkaisen ja Wuorisen (2002, 14) mukaan sisäistä yrittäjyyttä kuvaavat parhaiten edellä mainittujen lisäksi aktiivisuus, sopeutumiskyky, rohkeus ja uskallus sekä luottamus siihen että yksilö suoriutuu töistään. Heidän mukaansa yrittäjyyttä on hankala määritellä tarkasti, koska se on koko ajan muuttuva prosessi. Sisäiseen yrittäjyyteen yksilötasolla vaikuttaa neljä osa-aluetta: motivaatio, ympäristö, tilanne ja persoonallisuus (kuvio 1). 8

9 MOTIVAATIO tarpeet tavoitteet motiivi palaute PERSOONALLISUUS koulutus ammattitaito luovuus rohkeus SISÄINEN YRITTÄJYYS YMPÄRISTÖ viiteryhmä työilmapiiri johtamisjärjestelmä yleinen ilmapiiri TILANNE kuva tulevaisuudesta arvio omasta onnistumisesta yrityksen tilanne KUVIO 1. Sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät. (Leskinen 2000, 37, alkuperäinen lähde Koiranen & Pohjansaari 1994). Ulkoiseen yrittäjyyteen taas puolestaan liitetään yrityksen perustaminen ja pyörittäminen sekä yritystoiminnan harjoittaminen. Siihen kuuluu paljon eri toimintoja, kuten liikeidean suunnittelu, markkinointi, budjetointi ja henkilöstön johtaminen. (Koiranen 1995, 10; Utriainen 2003, 17; Internetix, yrittäjyys [viitattu ]). Paula Kyrö loi väitöskirjassaan vuonna 1997 sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden lisäksi yrittäjyyteen kolmannen muodon; omaehtoisen yrittäjyyden. Se on yrittäjyyden vanhin muoto ja tarkoittaa ihmisen yrittäjämäistä toimintatapaa. Tämä toimintatapa ilmenee käyttäytymisessä, asenteissa ja halussa ottaa vastuu omasta työllistyvyydestä. Omaehtoinen yrittäjyys on osana yksilön sosiaali- ja työelämää, koska kukin on itse vastuussa osaamisestaan eri aloilla. (Kyrö 1998, 118, Leskinen 2000, 38; Ikonen 2006, 18). Matti Peltosen mukaan yrittäjyyden käsite voidaan tiivistää seuraavanlaisiin väitteisiin: Yrittäjyys on tavoitteellista toimintaa, jota ilmenee organisaation kaikilla tasoilla. 9

10 Yrittäjyyttä toteuttaa niin organisaation johtaja kuin alemman portaan työntekijätkin. Yrittäjyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla prosessi- ja tuloskriteerien perusteella. Prosessikriteereissä huomiota kiinnitetään henkilöstön toimintaan, motivaatioon ja sanallisiin ilmauksiin. Tuloskriteereissä voidaan tarkastella tavoitteita, tuloksia, tuottavuutta, kannattavuutta sekä henkilöstön asenteiden muutoksia. (Peltonen 1986, ) 2.2 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksesta alettiin keskustella vakavasti 1980-luvun lopulla. Tuolloin ammatillisen koulutuksen yleistavoitteeksi luotiin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehtyminen. Tavoitteena tuolloin ei kuitenkaan vielä ollut luoda valtakunnallista opetussuunnitelmaa johon yrittäjyys liitettäisiin. (Ristimäki 2004, 11.) luvulla yrittäjyyskasvatuksen puitteissa tapahtui merkittävää edistystä. Vuosina asetettiin muun muassa yrittäjyysneuvottelukunta ja opetussuunnitelmat lukiossa, peruskoulussa ja ammatillisissa kouluissa kokivat muutoksen. Vuonna 1994 perustettiin yrittäjyyskoulutustoimikunta, joka avusti opetushallitusta yrittäjyyskoulutuksessa. Näinä vuosina yrittäjyys nostettiin esille opetukseen ja siihen alettiin tuottaa yrittäjyyskasvatusta tukevia materiaaleja. (Koiranen & Peltonen 1995, 115.) Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä yrittäjyys oli edelleen vahvasti mukana opetussuunnitelmissa. Tarkoituksena oli saada sisällytettyä yrittäjyys luontevasti osaksi kaikkea koulun toimintaa. Yrittäjyys määriteltiin yhdeksi kansalaisten perustaidoista Euroopan unionin neuvostossa vuonna 2001, koska unionista haluttiin rakentaa maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjaisin talous. Samalla linjalla oltiin vuonna 2003 kun EU:n komission Vihreään kirjaan merkittiin, että yrittäjyydestä on luotava toimintatapa ja yrittäjyystietoisuutta on korostettava. Koulutuksen ja kehittämisen koulutussuunnitelma vuosille korostaa koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Kaikessa koulutukseen liitty- 10

11 vässä toiminnassa tulisi kehittää opetusta ja menetelmiä yrittäjyyttä korostaen. Opettajien ja opinto-ohjaajien asiantuntemusta yrittäjyydestä tulisi päivittää esimerkiksi koulutuksella, että oppilaat saisivat ajankohtaista opetusta yrittäjyydestä. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 6; Suomen Yrittäjät, yrittäjyysopetuksen tulevaisuuden näkymät [viitattu ].) Suomen hallitus ( ) toteutti yrittäjyyden politiikkaohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Se koostui viidestä eri osa-alueesta, joita olivat: yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen, yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut, alueiden yrittäjyys ja yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta. Tärkeä osa-alue ohjelmassa vuosina oli yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta. Yrittäjyyttä haluttiin edistää kaikilla koulutuksen tasoilla ja näiden avulla haluttiin lisätä yksilön valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Politiikkaohjelman mukaisesti yrittäjyyskasvatuksesta oli vastuussa koulut ja oppilaitokset valtakunnallisten opetussuunnitelmien ja linjausten mukaisesti. (Valtioneuvosto [viitattu ].) Opetusministeriön toimialalla yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat seuraavat: kehittää valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteistä yrittäjyyskulttuuria, käynnistää uutta yritystoimintaa ja edistää innovaatiotoimintaa sekä tukea ja kehittää jo toimivia yrityksiä ja mahdollisia sukupolvenvaihdoksia. Tarkoituksena on että oppilaitokset yhdessä sidosryhmien kanssa tuovat oppilaille tietoisuuteen yrittäjyyden merkityksen ja sen suomat tulevaisuuden mahdollisuudet. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 7-8.) Nykyään yrittäjyys näkyy peruskoulun opetussuunnitelmissa eri tavoin. Aihekokonaisuudessa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yksilö oppii tuntemaan yritystoimintaa ja siihen ominaisia toimintatapoja. Yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus ja muu ohjaustoiminta tukevat myös yksilön ymmärrystä yrittäjyyden merkityksestä nyky- yhteiskunnassa. Lukiossa puolestaan aihekokonaisuus Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys antaa valmiudet omaksua yritteliäisyys toimintatavaksi 11

12 ja luo täten jatkoa peruskoulun aihekokonaisuuteen. Tämän lisäksi lukiossa yhteiskuntaopissa, opinto-ohjauksessa ja kielten kursseilla yrittäjyys on vahvasti läsnä. Ammatillisissa opinnoissa yrittäjyys pyritään tuomaan vielä vahvemmin esille, koska yksi ammatillisen koulutuksen päätehtävistä on antaa oppilaille valmiudet itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot tukevat tätä tehtävää. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyys opetussuunnitelmissa [viitattu 11.4].) Yrittäjäkasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen välillä on merkittävä ero. Yrittäjäkasvatus pyrkii tuottamaan lisää yrityksiä ja yrittäjiä, kun taas yrittäjyyskasvatus keskittyy edellä mainittujen lisäksi edistämään myönteistä asennetta sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen päämääränä on saada yrittäjyys luonnolliseksi osaksi opiskelijoiden ajatusmaailmaa. Yrittäjyydellä ei tarkoiteta vain itsestä syntyvää liiketoimintaa, vaan enenevässä määrin sisäinen yrittäjyys nähdään myös voimavarana kaikissa ammateissa. (Koiranen & Peltonen 1995, 37; Ikonen 2006, 26.) Koirasen ja Peltosen (1995, 9-11) mukaan yrittäjyys on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa sekä tavoitteellista ja omavastuista itsensä johtamista. He kuvaavat kasvatusta seuraavasti kasvatus on eettistä toimintaa, joka pyrkii ihmisen ja yhteiskunnan kehittämiseen. Ristimäen (2004, 26) mukaan yrittäjyyskasvatus voidaan jakaa kahteen osaan. Yrittäjyyskasvatuksen on tarkoitus kehittää oppilaiden yrittäjämäistä toimintaa, sekä tuoda oppilaiden tietoisuuteen mahdollisuus yrittäjyydestä ammattina. Tehokas yrittäjyyskasvatus tarjoaa tietoa yrittäjyydestä ja ottaa huomioon kunkin yksilön soveltuvuuden yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä asennekasvatusta, jossa kehitetään yksilön yrittäjämäisiä ajattelu- ja kehitysmalleja. Yrittäjyyskasvatuksessa tulee ottaa huomioon kaikki kolme yrittäjyyden ulottuvuutta ja kehittää niitä ominaisuuksia yksilöissä. 12

13 Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjyyskasvatuksessa onnistumisen takaa se, että asenteet yrittäjyyttä kohtaan pysyvät positiivisina. Heidän mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta tulee muistaa että yrittäjyyskasvatuksen tulokset näkyvät konkreettisesti vasta vuosien päästä. (Suomen Yrittäjät, yrittäjyysopetuksen tulevaisuuden näkymät [viitattu ].) 2.3 Yrittäjyys korkeakouluissa Korkeakoululla tarkoitetaan ylemmän asteen oppilaitosta, joka voidaan suorittaa toisen asteen opintojen jälkeen. Suomessa korkeakouluja ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, maanpuolustuskorkeakoulu ja poliisiammattikorkeakoulu. (Vainio 2002, 98; Wikipedia, korkeakoulu [viitattu ].) Vuonna 2006 opetusministeriö valmisteli yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa hankkeen, joka tukee yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita. Hanketta varten on asetettu yhteistyöryhmä vuosiksi , jonka tarkoituksena on selvittää ja kartoittaa keinoja yrittäjyyden edistämiseksi ja kehittämiseksi korkeakouluissa. Tavoitteena on myös nostaa esille hyviä käytäntöjä yrittäjyyden edistämisestä. (Opetusministeriö 2007.) Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa pk-yritystoimintaa pyritään kehittämään kauppa- ja teollisuusministeriön avulla. Yhdessä opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa kauppa- ja teollisuusministeriö keskustelee yrittäjyyden kehittämistarpeista. Tavoitteena olisi saada kehitettyä mutkaton yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille, joka osaltaan parantaisi yrittäjyyttä edistäviä valmiuksia. (Valtioneuvosto [viitattu ].) Opetusministeriön tekemän selvityksen Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä? mukaan (2005, 13) yliopistoissa opetus on luonteeltaan teoreettispainotteista, joka saattaa olla osasyynä siihen, ettei yrittäjyyttä ole aina mielletty sinne sopivaksi elementiksi. Yliopiston perustehtävät ovat olleet perinteisesti tieteellinen tutkimus ja korkealuokkainen koulutus. Vuoden 2005 lakiuudistuksen jälkeen näiden rin- 13

14 nalle nostettiin kolmas tärkeä tehtävä; yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sen tarkoituksena on lisätä ulkoista toimintaa ja tehokasta vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyys näkyy yliopistoissa eri tavoin. Useilla yliopistoilla on yrityshautomotoimintaa, tiedepuisto- ja teknologiakeskusyhteistyötä ja omien tutkimustulosten kaupallistamista. Yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa (2004, 23) todetaan että vuosien tavoitteena oli kehittää yhteyksiä elinkeinoelämän kanssa liiketoimintaosaamisen ja innovaatiopalveluiden avulla. Päätavoite oli vahvistaa yrittäjyyden tukemista yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut perustettiin kilpailukykyiseksi koulutukseksi yliopistojen rinnalle, koska haluttiin saada instituutio, joka painottaa ammatillista osaamista ja työelämäyhteyksiä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavaa korkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehityspalvelut tukevat alueellista kehitystä sekä elinkeino- ja työelämää. Opetusministeriön yrittäjyyteen liittyviä teemoja sovelletaan ammattikorkeakouluissa muun muassa kytkemällä opinnäytetöitä elinkeinoelämään ja vahvistamalla T&Ktoimintaa pk- yrityksissä. Tarkoituksena on myös tukea yrityshautomotoimintaa, joka antaa valmiudet opiskelijoille yrittäjyyteen. Avainasemassa ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden edistämisessä on tiivis yhteistyö alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. (Tynjälä, Välimaa & Murtonen 2004, 112; Opetusministeriö, yrittäjyyden toimenpideohjelma [viitattu ].) Yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa kerrotaan opetusministeriön tekemästä kyselystä vuonna Tulokset osoittivat, että yrittäjyyttä tuetaan laajasti ammattikorkeakouluissa eri opintojaksojen avulla. Kyselyssä tuli ilmi, että hyvin useissa ammattikorkeakouluissa on esihautomotoimintaa, joiden prosessit ovat osana koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hautomotoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden omien ideoiden toteuttamiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Jatkossa yrityshautomoiden yhteistyötä tulee laajentaa alueellisesti eri ammattikorkeakoulujen kesken, koska niiden päävastuualue on pienen- ja keskisuuren yritystoiminnan tukeminen. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 22.) 14

15 Vuonna 2002 alkoi ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu, jossa vuosina yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa oli 234 aloituspaikkaa. Tämän koulutusohjelman avulla pk- sektori saa käyttöönsä arvokasta kehittämispotentiaalia opiskelijoista. Suurin osa koulutusohjelmassa suoritettavista opinnoista ja kehittämishankkeista toteutetaan yhdessä pk- yritysten kanssa. Hankkeet vaativat opiskelijoilta projektijohtamisentaitoja sekä paineensietokykyä. Nämä hankkeet mahdollistavat tehokkaan vuorovaikutuksen yksilön ja elinkeinoelämän välille. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004, 22). Tutkimus- ja kehitystyöstä yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa (2004, 22) todetaan seuraavaa: tutkimus- ja kehitystyötä vahvistetaan ja painopistettä suunnataan erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk- sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Kehitys- ja tutkimushankkeilla on tarkoitus saada hyödynnettyä tehokkaasti tutkimustuloksia ja tällä tavoin pyritään laajentamaan yritysten toimintaa. Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakouluissa tähtää opiskelijoiden valmiuteen ryhtyä yrittäjiksi opintojen jälkeen. Tämän tueksi ammattikorkeakouluista pyritään antamaan tarvittava apu yritystoiminnan käynnistämiseen, kontaktien luomiseen ja täydennyskoulutukseen. Suomessa ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto on toiminut vuodesta Sen tavoitteena on kehittää ja edistää ammattikorkeakoulujen yrittäjyyttä tukevia toimintoja. Verkosto antaa mahdollisuuden yhteisten kokemusten vaihtoon ja tiedonhankintaan, sekä se kehittää uusia työkaluja ja toimintamalleja yrittäjyyden edistämiseen. (Suomen ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto [viitattu ].) 15

16 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TOTEUTUS Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan kvalitatiivinen. Kvalitatiivisella tarkoitetaan aineiston kuvausta laadullisilla arvoilla eli kyseessä oleva aineisto on monisanaista ja ilmaisultaan rikasta. Kvalitatiivinen tutkimus ymmärretään kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen vastakohdaksi, mutta ne voivat myös täydentää toisiaan. Laadulliseen tutkimukseen aineisto voidaan saada esimerkiksi haastatteluista, päiväkirjoista tai yleisönosastokirjoituksista. Yleensä aineisto syntyy toimeksiantona, mutta joissakin tapauksissa myös tutkijan itsensä aloitteesta. (Eskola & Suoranta 2003, ) Tässä tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena: ensin tehtiin esitutkimus, jonka tuloksia syvennettiin ja tarkennettiin teemahaastattelulla. Seuraavissa kappaleissa käydään tutkimusvaiheet tarkemmin läpi Esitutkimus Esitutkimuksella kartoitettiin sitä, mitä asioita lähdetään tutkimaan syvemmin teemahaastattelulla. Esitutkimuksen vastausten pohjalta mietittiin teemat, joilla saataisiin vielä tarkemmat tiedot projekteista ja niiden taustoista. Esitutkimus toteutettiin sähköpostilla, jossa korkeakoulujen yhteyshenkilöitä pyydettiin vastaamaan mahdollisimman kattavasti kysymykseen Yrittäjyyttä kehittävät aktiviteetit meidän koulussamme vuosina ; mitä ne olivat ja millä tavoin niitä toteutettiin? Aktiviteetilla tarkoitettiin projekteja, jotka jollain tasolla edistävät yrittäjyyttä. Niissä piti toteutua projektin tunnusmerkit eli selkeä tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuuhenkilö. Sähköpostikysely ja vastauspohja ovat liitteissä yksi ja kaksi. Viestissä pyydettiin hankkeen yhteyshenkilöä välittämään posti eteenpäin oikealle henkilölle, mikäli vastaanottaja ei ollut oikea henkilö vastaamaan kysymyk- 16

17 seen. Kahden korkeakoulun kohdalla kysymykseen vastasi niin kutsuttu varahenkilö, joka tiesi projekteista tarkemmin. Suurin osa korkeakouluista vastasi postiin vasta, kun heille soitettiin ja muistutettiin asian tärkeydestä hankkeen kannalta. Muistutuksista huolimatta osa ei vastannut ollenkaan, mutta olivat kuitenkin halukkaita osallistumaan puhelinhaastattelun toteuttamiseen. 3.2 Teemahaastattelu Yksi tiedonhankinnan perusmuodoista, haastattelu, on tiedonkeruumenetelmänä kasvattanut suosiotaan vuodesta toiseen. Haastattelu on tuttu ja tunnettu, jossa molemmat osapuolet tietävät haastattelun perusperiaatteen. Tarkoituksena haastattelussa on saada tietoa, kerätä mielipiteitä ja ymmärtää haastateltavan käsityksiä ja uskomuksia. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 11.) Haastattelun etuja ovat muun muassa joustavuus ja suora vuorovaikutus haastateltavan kanssa. Haastattelu antaa mahdollisuuden säädellä kysymyksien järjestystä, eivätkä vastaukset ole sidottuja ennalta annettuihin vaihtoehtoihin. Haastattelutilanteessa haastateltavalle annetaan lupa olla luova ja aktiivinen osapuoli, jonka mielipiteillä ja näkemyksillä on aitoa merkitystä. Yksi merkittävä etu haastatteluissa on se, että haastateltavalta voidaan kysyä vielä haastattelun jälkeenkin tarkennuksia, tai tehdä seurantatutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Haastattelua joka tehdään erityisesti tutkimustarkoituksessa, kutsutaan luonnollisesti tutkimushaastatteluksi. Se voidaan jakaa useaan eri lajiin riippuen siitä, miten muodollinen haastattelutilanne on. Hirsjärvi ym. (2005, 197) ovat jakaneet tutkimushaastattelut kolmeen eri ryhmään. Lomakehaastattelussa kysymykset ja niiden järjestys ovat ennalta määrättyjä. Työtä tuottaa lomakkeen suunnittelu ja toteutus, mutta itse haastattelun pitäisi sujua suhteellisen vaivattomasti. Avoin haastattelu, myös syvähaastatteluksi kutsuttu, muistuttaa läheisesti normaalia keskustelutilannetta. Siinä tarkoituksena on saada selville haastateltavan mielipi- 17

18 teitä, ajatuksia ja tunteita. Tämä haastattelulaji vaatii yleensä useita haastattelukertoja ja siten onkin hyvin käytetty muun muassa terapeuttisissa keskusteluissa. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Haastattelussa keskitytään tiettyihin teemoihin joiden ympärillä keskustelu pysyy. Olennaista on se, että haastattelu ei kulje tiettyjen kysymysten saattelemana, vaan teemat ohjaavat haastattelua yleisesti. Teema-alueet ovat kaikille samat, mutta kysymysten muodolla ja järjestyksellä ei ole niin tarkkaa merkitystä, kuin esimerkiksi lomakehaastattelussa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48.) Hirsjärvi ja Hurme (2001, 47) toteavat, että teemahaastattelun ominaispiirteisiin kuuluu se, että haastateltavat ovat kokeneet samankaltaisia asioita. Tarkoituksena on kysyä avoimia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Tällä tavoin voidaan keskittyä haastateltavan subjektiivisiin kokemuksiin ennalta tutkituista asioista. Teemahaastattelut toteutettiin puhelimitse Puhelimitse haastateltiin samaa henkilöä, joka oli vastannut esitutkimuksen kysymykseen. Kunkin yhteyshenkilön kanssa sovittiin aika puhelinhaastatteluun, joka nauhoitettiin. Keskimääräisesti haastatteluun kului aikaa noin 45 minuuttia. Nauhojen sisältö purettiin teemakohtaisesti. Kullekin yhteyshenkilölle oli oma kortti, johon vastaukset kirjattiin nauhalta teemojen mukaan. Vaikka kaikki tieto nauhoilta ei ollut olennaista tämän työn kannalta, kirjattiin kaikki vastaukset kuitenkin korteille. Nauhojen purkamisen jälkeen tiedot kirjoitettiin tekstimuotoon tämän tutkimuksen teemahaastattelun tulokset osioon. Ennen tutkimuksen arviointia ja kansiin laittamista tekstit lähetettiin kullekin yhteyshenkilölle, jolla varmistettiin tietojen oikeellisuus. Yliopistokeskus Chydeniuksen nimi muutettiin viralliseksi. Oulun yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakolun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun yhteyshenkilöt halusivat tarkentaa tietoja projekteistaan. Levón-insituutin yhteyshenkilö pyysi lisäämään yrittäjyyskasvatuksen portaat kuvion ja täydentämään yhteistyökumppaneitaan. 18

19 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Esitutkimuksen tulokset Esitutkimuksella saavutettiin kaksi tulosta. Ensinnäkin saatiin tietoon yhteyshenkilöiltä yrittäjyyttä edistävät projektit. Toiseksi saatiin käsitys siitä millaisiin teemoihin haastattelun pitäisi perustua. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan saatuja tutkimustuloksia Yrittäjyyttä edistävät projektit Sähköpostitse pyydetyt tiedot yrittäjyyttä edistävistä projekteista antoivat viitettä siitä, mitä kukin korkeakoulu kyseisillä aktiviteeteilla ymmärtää. Suurin osa korkeakouluista vastasi että projekteja on paljonkin mutta rajan vetäminen siihen, mikä on yrittäjyyttä edistävää, tuotti ongelmia. Osa korkeakouluista jätti vastaamatta sähköpostiin ennen teemahaastattelua. Näiden koulujen projektikuvaukset ovat luonnollisesti suppeampia, koska teemahaastattelussa ei kyetty syventämään vastauksia, vaan piti aloittaa alusta. TAULUKKO 1. Esitutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. Korkeakoulu / organisaatio Yhteyshenkilö / vastaaja Vastaus ennen teemahaastattelua Lapin yliopisto Seppo Särkkä 14 Vaasan yliopisto Kari Ristimäki x - Levón instituutti Jouko Havunen x - Jyväskylän yliopisto Ari Manninen x - Yliopistokeskus Juha Hakala x 2 Chydenius Seinäjoen amk Juha Tall x 14 Oulun seudun amk Terho Jylhälehto x 2 Kemi- Tornion amk Riitta Alajärvi- Kauppi x 13 Kajaanin amk Päivi Malinen x 3 Keski-Pohjanmaan amk Keijo Nivala x 14 Vaasan amk Kirsti Melin x 2 Oulun yliopisto Kari Kisko 2 Rovaniemen amk Anitta Ruoskanen 3 Selkeiden projektien lukumäärä 19

20 Lapin yliopisto lähetti postin, jossa oli hyvin lyhyesti kerrottu erilaisista koulutushankkeista. Vaikka posti ei ollut tarpeeksi kattava, oli puhelinhaastattelu tehtävä sovittuna aikana. Vasta puhelinhaastattelun jälkeen yhteyshenkilö lähetti liitteen, jossa oli listattuna 14 hanketta jotka jollain tasolla heidän näkemyksen mukaan edistivät yrittäjyyttä. Seuraavaan taulukkoon on listattuna nämä hankkeet. Listalla olevat hankkeet ovat EU- rahoitteisia, joissa päämiehenä on ollut Lapin yliopisto. Kukin projekti sisältää enemmän tai vähemmän yritystoimintaa ja uusyrittäjyyttä edistäviä osioita. TAULUKKO 2. Lapin yliopistosta listatut projektit. Projektin nimi Aloitusajankohta Kokonaisrahoitus Hiljaisuus Lapin matkailun vahvuutena Pallas-ylläs matkailurinki, I-vaihe Lapin elämysteollisuutta tukevien maisteriohjelmien investoinnit Lapin elämysteollisuutta tukevien maisteriohjelmien investoinnit / Graphic Management -ohjelma (MOI 2002) TOSINAINEN- Kuntoutusta ja koulutusta kunnonohjelmalla Lapin läänin naisyrittäjille Jaksamista yrittäjälle - virtaa ja voimaa toimintaan Sosiaali- ja terveysalan osaamiskartoitus ja alan yrittäjyyspo- tentiaali Lapissa Palvelua Sydämellä verkosto Yrittäjyys maisteriohjelma Selvitys yritysten ohjelmaperusteiseen aluekehitystyöhön osal- listumisen kehitystarpeista LAPINHULLUUS - Vetovoimaa ja imagon kirkastamista Lapin maaseudulle OlenNainen - mentorointimallin kehittäminen maaseudun naisyrittäjyydelle Vaatetusalan yrittäjyyden pilottihanke (VAPI) ARCTIC PHENOMEN - viihdeteollisuus ja entertainment

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO HISTORIA, TAUSTA -Selvitystyö (Esa Pellikainen 31.10.2005) SUOMEN YRITTÄJYYSAKATEMIAN laajentaminen -Akateemisen yrittäjyyden edistämisen kohdalla nousi keskusteluun korkeakoulujen oman toiminnan yrittäjyyden

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen CENTRIA Hyvinvointi-tiimi kehittämispäällikkö Marja-Liisa Hiironen projektipäälliköt Jaana Kääntä, Sauli Kekäläinen ja Olli Joensuu projektityöntekijä Anne Tunkkari

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen

Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen Yrittäjyysopintojen kokonaisuus ja ASO 1. Lukukausi Yrittäjyys ja yritystoiminta 6 op - tiimi-

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot