Esityksen sisältö. Toimijat - Työnantajayhteydet. Toimijakierroksen keskeiset tulokset. Asiakkaiden työllistämisen tukeminen

Transkriptio

1

2 Esityksen sisältö Toimijakierroksen keskeiset tulokset Projektin esittely Projektin lähtökohdat Välityömarkkinoista sanottua Asiakkaiden työllistämisen tukeminen Poluttamisen keinot ja välineet Poluttamismallit Työnhakija-asiakkaan oma rooli poluttamisessa Edelleensijoittaminen Poluttamista haittaavia tekijöitä Poluttamisesta sanottua Edelleensijoittamisesta sanottua Toimijat -Viranomaisyhteydet Viranomaisyhteydet Viranomaisyhteyksistä sanottua Toimijat - Työnantajayhteydet Yrityskontaktien etsiminen Työnantajarekisterit Yrityskontaktien ylläpitäminen Yritysyhteistyömallit Haasteet ja ongelmat Kehittämisehdotukset yritysyhteistyön luomiseksi ja parantamiseksi Työnantajayhteyksistä sanottua Keskeiset välityömarkkinatoimijat Roolit nyt ja tulevaisuudessa Nyt Nykyisestä roolista sanottua Lähitulevaisuudessa Tulevasta roolista sanottua Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä Kehittämisvastuusta sanottua Yhteenveto välityömarkkinoiden kehittämisehdotuksista Odotukset Välkky-projektilta Yhteenveto

3 Toimijakierroksen keskeiset tulokset

4 Välkyssä toteutetaan välityömarkkinoiden kehittämiseen liittyvän ESR:n valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteita (TL 2) Välkkyä toteutetaan välisenä aikana. Hankkeen budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa Satakunnan TE-keskuksen hallinnoima välityömarkkinoita koordinoiva ja kehittävä projekti Kohderyhmänä ovat välityömarkkinoiden palveluntuottajat, yritykset, yhteisöt, kunnat ja työnantajat, joilla on rekrytointitarvetta: työnantajat saavat työlle tekijöitä ja välityömarkkinatoimijoiden toiminta tehostuu Projektin toimenpiteitä ovat mm. uusien toimintamallien kehittäminen,välkyn alaprojektien käynnistäminen, toimijakartoitukset, koulutus- ja verkostoitumistilaisuudet, teema- ja kehittämisfoorumit, yritys-, työnantaja- ja viranomaisyhteistyön kehittäminen, oikeaaikaisten työhönvalmennuspalveluiden tarjoaminen ja muut koulutustoimenpiteet Toimijakierroksen esittely

5 Projektin lähtökohdat Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantaminen Satakuntalaisten välityömarkkinoiden kokonaisvaltainen kehittäminen ja koordinointi: nykyiset välityömarkkinat pirstaleiset ja kokonaiskuva palveluntuottajista ja ketjuista sumea Kohdentaa tulevia työvoimapoliittisia määrärahoja ja resursseja Toimijakierroksen esittely

6 Välityömarkkinoista sanottua Aktiivista työvoimaja sosiaalipolitiikkaa, jonka tuloksena tarjotaan työmahdollisuuksia henkilöille, joilla eri syistä vaikeus sijoittua työhön avoimilla työmarkkinoilla. Julmien markkinoiden ja eläkkeen välinen tila Välityömarkkinoilla ei olla oikeasti töissä, usein toiminta on puuhastalua. Ollaan pois työttömyystilastoista. Henkilöiden palauttamista työmarkkinoille eriasteisten väliintulojen, interventoiden kautta. Toimijakierroksen esittely

7

8 Poluttaminen Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

9 Poluttamisen keinot ja välineet Valmiuksien kartoittaminen Harjoitteluun ohjaaminen Työhönvalmennuspalvelut Kehityskeskustelut Osaamiskartoitus Urasuunnitelma Yhteydenotot työnantajiin Työmarkkinavalmiudet Yleiset koulutukset Työmarkkinavalmiudet Lähettävän tahon tietoisuus koko prosessista ja asiakkaan vaiheista: kolmikantakeskustelut asiakkaan, palveluntuottajan ja viranomaisen välillä. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

10 Useimmilla ei ole käytössä erityistä poluttamismallia työnhakija-asiakkaat ja heidän tilanteensa erilaisia. Yksilöllisen tuen malli. Poluttamisen prosessikaavio. Työnhakija-asiakkaiden ohjaukseen suunnatut kehittämishankkeet. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

11 Oman aktiivisuuden merkityksen korostaminen asiakkaalle aktivointi työnhakuun jo palkkatukijakson aikana. Asiakkaan itsetunnon kohottaminen, omien vahvuuksien tunnistamisessa tukeminen. Kaikkien asiakkaiden kohdalla eivät omat valmiudet riitä omatoimiseen työnhakuun: työpaikka pedattava asiakkaalle valmiiksi. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

12 Käsite ei tuttu kaikille välityömarkkinatoimijoille. Saatetaan kokea käsitteenä kielteisenä. Vastuut, velvollisuudet ja toiminnot epäselviä: toimintaa ei ole riittävästi ohjeistettu. Hallinnoivan tahon tulee tuntea yritys, johon työnhakija-asiakas sijoitetaan. Hallinnollisesti jäykkä ja joustamaton toimintamalli. Positiivinen asia: ihminen menee sinne, missä on hyödyllistä työtä. Edelleensijoittamisessa nähdään edelleen kehittämiskohteita. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

13 Palvelujen jatkuva kilpailuttaminen TE-keskuksen taholta. Työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa olevia ei mahdollista edelleensijoittaa: poluttaminen estyy. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

14 Poluttamisesta sanottua Valmentavan työvoimakoulutukse n kautta on helppo sijoittaa asiakkaita kokeilemaan työelämää. Meillä työnhakijat ottavat itse yhteyttä työnantajiin, ei projektihenkilöstö! Poluttamisessa tärkeää sovittaa yhteen eri palveluntuottajien palveluja ja varmistaa, että asiakkaat etenevät poluilla joustavasti pisteestä A pisteeseen B. Olennaista on, että asiakkaita kohdellaan työntekijöinä eikä sosiaaliavun kohteena. Tärkeää on arvostus ja jatkuva tukeminen. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

15 Edelleensijoittamisesta sanottua Edelleensijoittaminen on terminä huono ja negatiivinen. Edelleensijoittamista tulisi kehittää työpankkitoiminnan suuntaan. Edelleensijoittaminen ei ole nykyisellään rohkaiseva toimintamalli. Palkkatuen pitää voida katkaista tarvittaessa ja siirtää toiselle työnantajalle. Poluttaminen ja edelleensijoittaminen tarvitsisivat selkeää täsmentämistä ja käsitteiden aukikirjoittamista. Edelleensijoittamista tulisi kehittää osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen

16

17 Toimijat Viranomaisyhteydet

18 Viranomaisyhteydet 1 Työvoimatoimistot Työvoiman palvelukeskukset Toimintatavoissa suuria eroja. Työvoimatoimistoilta kaivataan aktiivisempaa roolia, yhteistyötä ja vastuuvirkailijan nimeämistä. Porin seudun työvoimatoimisto: asiointi hankalaa, kontaktin saaminen ja vastuuvirkailijan löytäminen vaikeaa. Rauman työvoimatoimisto: yhteistyö toimivaa, virkailijat kehittämishaluisia ja sitoutuneita. Keskeinen kehittämiskumppani, jonka kanssa yhteistyö tiiviistä. Riittävät resurssit asiakasta kohden. Yksittäiset virkailijat tuntevat asiakkaat kokonaisvaltaisemmin, jolloin yksilöllisyys ja räätälöinti korostuvat. Palvelu on henkilökohtaisempaa, yhteistyö avointa ja toimivaa. Toimijat - Viranomaisyhteydet

19 Viranomaisyhteydet 2 TE-keskus Muut viranomaiset Koetaan vaikeasti lähestyttävänä organisaationa. Ei osata hyödyntää kaikkia TEkeskuksen tarjoamia palveluita. Valvonta koetaan kehitystä hidastavana tekijänä. TE-keskukselta kaivattaan roolia ongelmanratkaisijana. Kela, sosiaalitoimi, terveyskeskus, kriminaalihuolto, velkaneuvonta, päihdehuolto, A-klinikka, mielenterveystoimisto, kouluvirasto, poliisi, lääninhallitus, seurakunta. Yhteistyötä tehty tilanteen ja tarpeen mukaan. Yhteistyö pääsääntöisesti toimivaa. Viranomaisten välille toivotaan yhteisiä ja yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä ja ohjeistuksia. Toimijat - Viranomaisyhteydet

20 Viranomaisyhteyksistä sanottua Porin seudun työvoimatoimistossa on hyviä työntekijöitä, mutta järjestelmä ei toimi. TE-keskuksesta pitää aina erikseen varata aika neuvonnalle. Yhteydessä ollaan viranomaistarpeen eikä toimintaympäristön tarpeen perusteella, jolloin asiakkaan ideat jäävät helposti puolitiehen. Työvoimatoimistossa asioidessa, tulee helposti tunne tuppautumisesta ja virkailijan työajan viemisestä tärkeämmiltä asioilta. Kun kaikki hoitavat kaikkia asioita, niin kukaan ei hoida mitään. Palvelu pelaa vain silloin, jos saa oikean henkilön kiinni. Hyvän yhteistyön edellytyksenä on, että asioista pystytään puhumaan avoimesti ja tarvittaessa kriittisesti. Toimijat - Viranomaisyhteydet

21

22 Toimijat Työnantajayhteydet

23 Puhelinluettelo ja internet käytetyimmät. Työhakijoiden kontaktoinnit kiinnostuksen kohteena oleviin yrityksiin. Yritysvierailut ja tutustumiskäynnit. Muun yhteistyön kautta syntyneet yrityskontaktit. Työnetsijän kasvava rooli kontaktien syntymisessä. Toimijat - Työnantajayhteydet

24 Käytössä harvoilla. Rekisterien sijaan käytössä henkilöstön omat kontaktit ja verkostot työnantajiin. Useilla tarkoitus luoda työnantajarekisteri. Rekisterin päivittäminen tärkeää käytettävyyden kannalta. Toimijat - Työnantajayhteydet

25 Työnantajayhteistyö henkilökohtaisten verkostojen ylläpitoa. Luottamussuhteen rakentaminen. Yrittäjille kerrottava rehellisesti työnhakijan todellinen osaamistaso ja ammatillinen pätevyys. Valmius ja rohkeus mennä yrityksiin ja kuunnella työnantajien odotuksia. Toimijat - Työnantajayhteydet

26 Harvalla toimijalla käytössään erityinen yritysyhteistyömalli. Usein yrityskontaktit räätälöidään asiakaskohtaisesti ja työelämälähtöisen tarpeen mukaan. Kummiyritysjärjestelmää hyödynnetty jonkin verran. Monilla yhteistyö lähtenyt liikkeelle yrittäjäjärjestön kautta. Toimijat - Työnantajayhteydet

27 Yleisenä ongelmana nk. helpon työn vähyys. Sosiaalisen ulottuvuuden löytäminen yrityksistä vaikeaa. Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen liian hidasta. Työnhakija-asiakkaiden epäonnistumiset työsuhteissa. Toimijat - Työnantajayhteydet

28 Työnhakijan ja työnantajan motivointi. Edelleensijoittaminen yritykselle edullista ja riskit vähäisiä.. Työpaikoille enemmän tukihenkilöitä. Yhteishankintakoulutusten ja rekrypäivien järjestäminen. Pysyvä palkkatuki henkilöille, joilla ei ole enään mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Toimijat - Työnantajayhteydet

29 Työnantajayhteyksistä sanottua Työnetsijän tehtävänä on toimia mahdollistajana ja työnhakijaasiakkaiden puhemiehenä. Yksi pommiin nukkuminen voi viedä työnantajan luottamuksen täysin. Kahvikupillisella käynti ja ajatusten vaihto kerran kuukaudessa yrityksen kanssa maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Luottamuksen rakentamisen jälkeen voidaan aloittaa työllistämisvaihtoehto jen tarjoaminen. Harva yrittäjä tuntee työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Haasteena on niiden yritysten löytäminen, joilla on liiketoiminnan lisäksi sosiaalinen ulottuvuus. Näitä yrityksiä ei ole paljon! Toimijat - Työnantajayhteydet

30 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (1) Länsi-Suomen diakonialaitoksen säätiö Kristilliseltä arvopohjalta toimiva yhteisö, joka tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja eri väestöryhmille, erityisesti ikääntyneiden ihmisten tarpeisiin Pitää yllä liikeyrityksen periaattein toimivaa PDL-Palvelut Oy:tä, jonka tulosta käytetään diakonialaitoksen toiminnan kehittämiseen Tukee sosiaali- ja terveysalan koulutusta Diakonia-ammattikorkeakoulun kautta Etsii uusia avuntarvitsijaryhmiä nostamalla heidän tarpeensa tietoisuuteen ja kehittämällä uusia palveluja Henkilöstön määrä n. 340 henkilöä Välityömarkkinoilla toimivia hankkeita mm. KäTeVä, RaVeTu, KEVE-projektit Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus, INNOVA Laitilan ja Rauman kuntayhtymän omistuksessa oleva aikuiskoulutuskeskus Valtaosa koulutuksesta työvoimakoulutusta sekä lisäksi omaehtoista perus- ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja yritysten tarpeita vastaavaa henkilöstökoulutusta VARIKKO-hanke yhteistyössä PAKK:n kanssa kehittää aikuisten työpajatoimintaa ja yrittää vakiinnuttaa pajatoiminnan mallin osaksi oppilaitosten perustoimintaa Toimijat - Työnantajayhteydet

31 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (2) Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö Perustehtävänä tukea alueen oppilaitoksia ja ylläpitää työpajatoimintaa Säätiöllä on kuusi työntekijää Säätiö hallinnoi työhönvalmennuksen ja työpajatoimintaa yhdistävää hanketta TE-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella, joka pohjautuu Pohjois-Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoiman ESR-rahoitteisen Valtti-hankkeeseen Kankaanpään seudun reumayhdistys Viiden kunnan alueella toimiva vuonna 1983 perustettu yhdistys Toiminta-ajatuksena tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy ja edunvalvonta sekä sairastuneiden hoito-olosuhteiden ja elinolojen kehittäminen Toimintamuotoina järjestötoiminta, avustajapalvelu ja hanketoiminta Toimijat - Työnantajayhteydet

32 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (3) Katja Noponen Oy Ratkaisukeskeiseen ja sosiaalipedagogiseen työvoimakoulutukseen ja työhönvalmennukseen erikoistunut vuonna 2002 perustettu yritys, jolla on toimintaa n. 20 paikkakunnalla Keskeiset palvelut työhönvalmennus, ryhmätyöhönvalmennus sekä tukihenkilöpalvelu Toimipisteet Porissa, Kankaanpäässä, Raumalla, Huittisissa ja Harjavallassa Länsi-Suomen omatoimiset ry Kuivuri-projektin hallinnointia varten vuonna 1999 perustetettu yhdistys Toimintaa rahoitetaan TE-keskuken työllisyyspoliittisella avustuksella Kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät päihdeongelmaiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat ja työvoimapoliittisista toimenpiteistä syrjäytyneet Ensisijaisena tavoitteena ihmisten arkipäiväisten asioiden hoitaminen, toissijaisesti työllistäminen Toimijat - Työnantajayhteydet

33 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (4) Lännen kyläyhdistys ry Yhdistyksen tavoitteena parantaa kylien palveluja ja kylien välistä yhteistyötä sekä työmahdollisuuksien luominen Kaakkois-Satakunnan kylien alueella Työtä ja turvallisuutta Elämää ja elinkeinoja hanke käynnissä viiden kunnan alueella Länsivalmennus Ky Pääasiallinen tehtävä työhönvalmennuspalvelujen tuottaminen koko Satakunnan alueella Toiminta laajentunut myös vakuutus- ja kuntoutusyhtiöiden kuntoutukseen Toimijat - Työnantajayhteydet

34 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (5) Porin kaupungin nuorten työpaja Päätavoitteena on parantaa nuoren elämänhallintaa, mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja edesauttaa opiskelupaikan saamisessa Toiminta jakaantuu työvalmennukseen (työn ohjaaminen) ja yksilövalmennukseen (elämän hallinta, tasapainottaminen) Rahoitus opetusministeriöstä (n. 30 %), Porin kaupungilta (n. 60 %) ja oman toiminnan tuotosta (n. 10 %) Porilaiset kulttuurijärjestöt, OTSO ry Tavoitteena luoda yhdistyspohjainen, laajaa yhteistyötä (yritykset-yhdistykset-kaupunki) tekevä kulttuurialoihin keskittyvä työpaja OT SO. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen palkkatuella jäsenyhdistyksiin sekä eri kädentaitojenja kulttuurialojen yrityksiin Työnohjausta ja neuvontaa työllistetyille Yhdistysteknistä neuvontaa jäsenyhdistyksille Toimijat - Työnantajayhteydet

35 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (6) Huittisten aikuiskoulutuskeskus Kokemäen koulutuskuntayhtymän liikelaitoksena toimiva koulutusorganisaatio Järjestää perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, toimialoina auto- ja kuljetusala, yrityspalvelutoimiala sekä täydennyskoulutus- ja kehitystoimiala Toimintaa Huittisissa, Tampereella, Ulvilassa sekä tarpeen mukaan muualla Profiloituu välityömarkkinoilla maahanmuuttajien kouluttajana Porin aikuiskoulutuskeskus Satakunnan suurin ammatillinen aikuiskouluttaja, ylläpitäjänä Porin aikuiskoulutussäätiö Järjestää aikuisille tarkoitettua perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, konsultointia yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin sekä omaehtoista ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta Useita käynnissä olevia projekteja, mm. sosiaalisen yrityksen esiselvityshanke, VARIKKO Toimijat - Työnantajayhteydet

36 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (7) Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry Yhdistykseen kuuluu 37 kiinteistöyhdistystä (7 000 kotitaloutta) Porissa Hallinnoi Piha- ja toimistoapu hanketta, jonka avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kiinteistönhoito- ja toimistotehtäviin Painopisteenä elämänhallinnan tukeminen ja ylläpitäminen, jonka jälkeen parannetaan koulutuksen avulla työllistymismahdollisuuksia Ns. kylätalkkaritoiminta alkanut vuonna 2002 Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Vuonna 1975 perustettu yhdistys, jonka toimintamuotoina mm. kirjatupa- ja projektitoiminta, yöpartiointi, tiedottaminen sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen Työllistämisprojektitoiminta aloitettu 1998 Projektien tavoitteena työttömänä olleiden työllistäminen yhdistelmätuella / palkkatuella sekä työllistettyjen työelämävalmiuksien parantaminen koulutuksilla ja työllistymissuunnitelmilla Nyt käynnissä TOP Työtä ja oppia hanke Toimijat - Työnantajayhteydet

37 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (8) Rauman seudun katulähetys ry Painopisteenä uusien toipumisen ja eheytymisen mahdollisuuksien tuominen kristillisen diakonian hengessä kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille Pitää yllä kahta päiväkeskusta ja tukiasumisyksikköä, perhetyötä ja työ- ja koulutustoimintaa Nyt käynnissä mm. pitkäaikaistyöttömille suunnatut Kaarna- ja Projekti-24 hankkeet Rauman seudun työttömät ry Vuodesta 1992 lähtien toiminut työttömien alueellinen yhdistys Tavoitteena työttömien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottaminen Tavoitteena työttömien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottaminen Vuonna 2008 alkanut Toppi- (Tee oppien opi tekien -) hanke, joka tarjoaa ammattitaidon päivittämistä työssäoppimisen keinoin Toimijat - Työnantajayhteydet

38 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (9) Ruskakodin palvelutaloyhdistys ry Vuonna 1954 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena edistää ja kehittää vanhusten, yksinäisten ja avun tarpeessa olevien yleistä hyvinvointia, terveyttä, vireyttä, omatoimisuutta, sosiaalisia oloja sekä turvallista asumista Porissa ja sen lähiympäristössä Yhdistyksellä neljä palvelutaloa Yhdistyksessä 200 vakituisesti ja 50 määräaikaisesti työntekijää Yhdistys hallinnoi valtakunnallista TOHO- (Työssä on hyvä olla -) projektia, jonka tavoitteena on löytää vanhustyöstä kiinnostuneita ja motivoituneita pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä työskentelemään palkkatuella, tarjota harjoittelupaikkoja sekä etsiä projektissa oleville yksilöllisiä jatkopolkuja ja koulutusmahdollisuuksia SPR:n Kontti-ketju, Pori Kontilla kaksi strategista pääteemaa, jotka ohjaavat läpäisyperiaatteella kaikkea työllistämiseen liittyvää toimintaa: 1) varojen kerääminen SPR:n keräystyöhön 2) laadukkaiden työllistämispalvelujen tarjoaminen asiakkaille Käynnissä Työtä, taitoa ja tuloksia projekti, jonka tavoitteena on tarjota työtehtäviä heikossa työmarkkina-asemassa oleville (mm. pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille) ja parantaa heidän valmiuksiaan siirtyä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen Toimijat - Työnantajayhteydet

39 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (10) Spring House Oy TE-keskusalueella 13 toimiva koulutuspalvelujen tuottaja Toiminut Satakunnassa vuodesta 2007 alkaen Järjestää mm. nuorten ohjaavaa koulutusta ja ryhmätyövalmennuksia Pääpaino vertaistuessa, verkostoitumisessa, työnhaussa TUL Satakunnan piiri Yksi Suomen Työväen urheiluliiton 15 piirijärjestöstä, valtakunnallisesti yli jäsenseuraa Korostaa kansalaisten terveyttä ylläpitävän liikuntaharrastuksen tärkeyttä ja järjestää erilaisia tapahtumia, kilpailuja, koulutuksia ja seminaareja Nyt käynnissä retkeilyreitistön huoltoon, tiedotukseen ja markkinointiin painottuva REHTI-hanke, jonka avulla parannetaan myös työllisyyttä Toimijat - Työnantajayhteydet

40 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (11) Työllistävät järjestöt ry Työllistävien yhdistysten ja seurojen taustajärjestö, jonka tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja edistää kolmannen työnantajasektorin palkkatukityöllistämistä Koostuu 27 jäsenyhdistyksestä ZEMPPI Työllistämispalvelu hanke toimii Kaakkois-Satakunnan työvoimatoimiston alueella Tyke Oy Satakunnan erityishuoltopiiri ky:n omistama sosiaalinen yritys, jonka toiminnan tarkoituksena on tuotteiden ja palvelujen tuottamisen ja myynnin lisäksi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäminen Toimii Porissa, Ulvilassa, Kankaanpäässa, Kokemäellä ja Raumalla) Tuotantoaloina sosiaalikalusteet, kesäkalusteet, apuvälineet, sairaalatarvikkeet sekä teräslankatuotteet Toimijat - Työnantajayhteydet

41 Keskeiset välityömarkkinatoimijat (12) Satakunnan Salpa ry, Satakunnan yhteisöt ry Pyrkii edistämään erityisesti jäseninään olevien työttömien sekä työttömyysuhan alla olevien henkilöiden työllistymistä Ylläpitää työttömien aktiivista toimintaa omaehtoisuuden lisäämiseksi ja aktivoimiseksi Pyrkii keräämään ja jakamaan aktiivisesti tietoa ja luomaan kontaktiverkostoa työllistymisen edistämiseksi Hallinnoi vuonna 2007 alkanutta RAY:n rahoittamaa Kumppanuutta Poriin hanketta Tulevan Kumppanuustalon hallinnoijaksi on perustettu Satakunnan yhteisöt ry, jonka jäsenistö koostuu yhdeksästä järjestöstä Kumppanuustalo-hankkeella pyritään rakentamaan ja kehittämään alueen yhdistysten välinen kumppanuus kestäväksi toimintamalliksi ja mallinnetaan kumppanuus toimimaan saman katon alla Toimijat - Työnantajayhteydet

42

43 Roolit nyt ja tulevaisuudessa

44 Nyt Painopisteiden vaihtuminen kohderyhmän ja toimenpiteen mukaan. Nykyisen toiminnan ja toimintojen vakiinnuttaminen. Vakiintuneen asiakaskunnan työllisyyden ja aktiivisuuden tukeminen. Asiakkaiden ja palkatun henkilöstön motivointi. Toimenpiteiden vieminen lähemmäksi avoimia työmarkkinoita. Roolit nyt ja tulevaisuudessa

45 Nykyisestä roolista sanottua Pystytään tekemään kaikkea kaikissa rooleissa, mutta painopiste on lähellä avoimia työmarkkinoita. Olemme avoimien työmarkkinoiden lähellä oleva toimija, jolla välittäjän rooli. Yhdistetään kaupallinen ja sosiaalinen toiminta tehokkaalla ja tarkoituksenmukais ella tavalla. Olemme alimmalla portaalla ja ensimmäinen askel on kohti työtä tai koulutusta. Roolina hakea palkkasubventiota TE-keskukselta työllistämisen tukemiseen, mutta työnantaja vastaa muista kuluista ja kantaa sitä kautta oman yhteiskunnallisen vastuunsa. Työnantaja panostaa omia resursseja ja työpanosta työllistämisen toimintojen kehittämiseen.

46 Lähitulevaisuudessa Asiakaslähtöisten mallien ja toimintojen jatkuvaa kehittäminen. Asiakassegmentoinnin syventäminen. Kasvaviin asiakasryhmiin varautuminen (mielenterveysja päidekuntoutujat, nuoret). Työnantajalähtöisyyden korostaminen. Rahoittajien toiveisiin ja tarpeisiin vastaaminen. Oman roolin ja paikan tunnistaminen välityömarkkinoilla. Toimintojen ja henkilöiden vakinaistaminen. paikallisuudesta seudullisuuteen. Yhteiskunnallisen vastuun korostaminen. Roolit nyt ja tulevaisuudessa

47 Tulevasta roolista sanottua Jatkossa tarvitaan entistä enemmän Välityömarkkinatoimijoita. Päivityskoulutuksen tarve korostuu jatkossa. Haasteiden kasvaminen kohderyhmien mukana, jatkossa enemmän nuoria ja kouluttamattomia. Toiminta-aluetta pitää laajentaa ja siihen tarvitaan tukea esim. TE-keskuksesta. Strateginen laajentuminen on mietittävä erikseen. Lähitulevaisuudessa tarkoitus perustaa oma sosiaalinen yritys ja siirtyä enemmän työpankin suuntaan sekä löytää kevyempiä ja maksuttomia vaihtoehtoja asiakastyöhön. Kiinteämpää ja syvempää yhteistyötä oman alueen yritysten kanssa.

48

49 Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

50 Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä (1) Viranomaiset Kunnat TEM TE-keskus Työvoiman palvelukeskus Työvoimatoimisto Kunnat ja työhallinto yhdessä Satakuntaliitto Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

51 Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä (2) Yritykset Palveluntuottajat Porkkanat työnantajillle Työnantajan velvollisuus työllistää tietyn kokoisen yrityksen työllistettävä tietty määrä työllistettäviä. Verkosto- ja teemakoordinaattorina toimiminen Teemaveturien verkosto / verkostoveturit Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

52 Kehittämisvastuusta sanottua Vastuu on niillä, jotka ovat valmiita avoimeen yhteistyöhön ja keskinäiseen kumppanuuteen. Ensisijainen vastuu keskeisillä palveluntuottajilla, jotka toimivat jo nyt satakuntalaisilla välityömarkkinoilla. Olisi houkuttelevaa laittaa vastuu viranomaisten ja päättäjien vastuulle, mutta se ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Vastuu on meillä kaikilla yhdessä. Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

53 1. Välityömarkkinatoimijoiden roolin ja työnjaon selkiyttäminen 2. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja tunnettuuden lisääminen 3. Välityömarkkinaportaalin rakentaminen ( Kuopion malli ) 4. Verkosto- ja kehittämistyön koordinointi (Koordinaattoreiden nimeäminen) 5. Työllistämis- ja muiden vastaavien hankkeiden verkostoituminen 6. Toimijoiden välisen verkostoitumisen syventäminen 7. Tiedon- ja kokemuksenvaihdon lisääminen 8. Teemaverkostojen kehittäminen 9. Liikunta- ja nuorisojärjestöjen toiminnan tehostaminen eri toimijoiden välillä 10. Palveluntuottaja kehittämään palveluntuottajia 11. Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä (yhteiset messut, foorumit, jalkautuminen) Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

54 12. Tiedonkulun tehostaminen toimijoiden välillä 13. Selkeät segmentit eri toimijoille: selkeä rooli ja työnjako toimijoiden välillä 14. Palveluntuottajien välisen yhteistyön syventäminen työmarkkinapolun solmukohtiin 15. Tiedonvaihto ja tiedonsiirto asiakkaista tietosuojan puitteissa 16. Polutuksen uudelleenmäärittäminen ja tarkempi viipaloiminen 17. Välityömarkkinatoimijoiden prosessien kuvaaminen, vastuiden määrittely ja työnjako 18. Kentän projektikoordinointi (koulutusohjelmat + teemaperustaiset verkostot + koordinointi) 19. Jaettu kehittämisvastuu: työvoimaviranomaiset ja projektit 20. Työvalmennuksen laajentaminen 21. Projektien työntekijöiden ohjaus ja neuvonta 22. Jatkuvuuden varmistaminen Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

55 23. Toimintamallien kehittämisessä painopiste kestävien ja tuottavien liikeideoiden luomisessa 24. Yhteisen liikeideapankin luominen 25. Teema- tai osaamisverkoston perustaminen, jossa pureudutaan markkinoiden ansaintalogiikkaan ja liiketoiminnan lainalaisuuksiin 26. Ammattimaisen toiminnan kehittäminen 27. Yhteistyön syventäminen eri toimijoiden välillä: keskinäisen kilpailun ja kilpailuasetelman poistaminen alueella olevien palveluntuottajien välillä 28. Työvalmentajien verkostoitumisen kehittäminen ja työvalmentajapalveluiden käytön lisääntyminen 29. Joustavien palkkatuettujen koulutuspolkujen luominen 30. Yhteistyön lisääminen muiden palveluntuottajien ja viranomaisten kanssa 31. Tuetun työllistämisen kehittäminen (koulutus palkkatuki työvalmennus) Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

56 32. Työnetsijä-työvalmennus toimintojen yhdistäminen 33. Yhteiset politiikka viestit/suositukset järjestöpalveluiden kehittämisen puolesta 34. Tukikuukausijaksojen keston pidentäminen 35. Projektirahoituksen laajempi hyödyntäminen kaikessa kehittämistoiminnassa 36. Kannustavan ilmapiirin luominen (portaiden huomioiminen kaikessa toiminnassa) 37. Toimijoiden keskinäinen yhteistyö 38. Tiedon keruu, dokumentointi ja työn laatu 39. Lisää rahaa ja uusia työmahdollisuuksia työttömille 40. Työhön ja koulutukseen hakeutumisen edistäminen 41. Kansalaistyömarkkinoiden luominen 42. Työ(voima)pankki mallin edelleen kehittäminen 43. Kentän pysyvien tarpeiden tunnistaminen Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

57 44. Palkanmaksun järjestäminen järkevällä tavalla 45. Aito yhteistyö ja verkostoituminen ilman sisäistä kilpailua ja reviirinvarjelua toimijoiden välillä 46. Varhainen puuttuminen pakolliseksi käytännöksi työttömien laitostumisen estämiseksi 47. Sosiaalisten yritysten toimintamallien kehittäminen bisneslähtöisemmiksi 48. Palveluntuottajien rajapintojen ja palveluketjujen yhdenmukaistaminen verkostoitumisen avulla 49. Yhtenäiset pelisäännöt lakien ja asetusten tulkinnoissa 50. Enemmän työkaluja ja päätäntävaltaa palveluntuottajille annetun vastuun käyttämiseen 51. Yhteydenottokynnyksen alentaminen palveluntuottajien ja viranomaisten välillä 52. Yhtenäisen raportoinnin kehittäminen ja säännöllinen kokemustenvaihto 53. Tarkastustoiminnan kehittäminen: löysät pois toiminnasta Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

58 54. Palkkatuetun työn terveyshuollon järjestäminen 55. Tiedon lisääminen (yhteistyö, jatkosuunnitelmat, vertailukehittäminen jne.) 56. Yhteistyöverkostojen pysyvyyden varmistaminen 57. Välityömarkkinafoorumin luominen (tiedon- ja kokemusten vaihto) 58. Yrityksille enemmän informaatiota ja suoraa vastuuttamista 59. Yhteiskuntavastuun tietoisuuden lisääminen 60. Yritysten toimivan johdon ja avainhenkilöiden asenne- ja arvomaailmaan vaikuttaminen 61. Työnhakijoiden uudenlainen markkinoiminen 62. Yhdistysten työnantajavalmiuksien kehittäminen 63. Yhdistysten järjestöväen koulutus 64. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

59 65. Työllistettyjen koulutuksen järjestäminen 66. Kunnon palkka palkkatuetusta työstä 67. Välietappiajattelun tehostaminen 68. Oikea-aikainen työhönvalmennuspalvelu (aloituskohdan aikaistaminen ja suuntaaminen erityisesti pieniin yrityksiin) 69. Sosiaalisten yritysten perustamisaktiviteetin lisääminen 70. Suunnitelmallinen ja tarvelähtöinen kehittämisapu satakuntalaisille järjestöille 71. Palkkatuettujen mallien kehittäminen 72. Välityömarkkinoiden profilointi 73. Kummiyritysten ja alihankintayritysten määrän lisääminen 74. Verohelpotukset ja suuremmat tuet välityömarkkinoilla toimiville palveluntuottajille Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

60 75. Toimijoiden välisen kilpailun vähentäminen 76. Välityömarkkinatoimijoiden koulutus 77. Työpajatoiminnan kehittäminen 78. Panos-tuotos laskelmien hyödyntäminen aitojen työpaikkojen löytämisessä 79. Toimijaverkoston yhteistyön kehittäminen 80. Verkostoitumisen kehittäminen 81. Sosiaalisen yrityksen saaminen Rauman alueelle 82. Välityömarkkinoilla olevan ajanjakson lyhentäminen 83. Työvoimatoimiston virkailijoiden omavaltaisten päätösten ja pallottelun vähentäminen 84. Yhteistyön lisääminen 85. Yritysten aktivoiminen 86. TE-keskuksen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota mitä projekteja rahoitetaan Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä

61 Yhteenveto välityömarkkinoiden kehittämisehdotuksista Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen Työnantajayhteyksien lisääminen ja sitouttaminen Asiakasryhmien segmentointi Uusien toimintamallien kehittäminen Palveluntuottajien roolin, työnjaon ja prosessien selkiyttäminen Palveluntuottajien tuki, koulutus ja teemaperustainen konsultaatio Vastuutahot välityömarkkinoiden kehittämisessä