PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS, VAIKUTTAVUUS JA PALVELUUN OHJAUTUMINEN ASIAKKAIDEN KUVAAMINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS, VAIKUTTAVUUS JA PALVELUUN OHJAUTUMINEN ASIAKKAIDEN KUVAAMINA"

Transkriptio

1 PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS, VAIKUTTAVUUS JA PALVELUUN OHJAUTUMINEN ASIAKKAIDEN KUVAAMINA Merja Halonen Pro gradu - tutkielma Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulun yliopisto Kesäkuu 2005

2 OULUN YLIOPISTO LTK, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos 2 TIIVISTELMÄ Halonen, Merja: Päihdepalvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja palveluun ohjautuminen asiakkaiden kuvaamina Pro gradu tutkielma: Kesäkuu sivua, 13 sivua liitteitä Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata päihdeasiakkaiden kokemuksia päihdepalveluihin ohjautumisesta, päihdepalveluiden saatavuudesta ja päihdepalveluiden vaikuttavuudesta. Lisäksi kartoitetaan päihdeasiakkaiden näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi. Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla päihdehuollon asiakkaita (n=6) ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Päihdeasiakkaat kokivat palveluita olevan saatavilla, mikäli heillä itsellään löytyi motivaatiota sitoutua hoitoon ja, mikäli heillä oli tietoa palvelumahdollisuuksista. Palveluista tiedottaminen tai palveluun ohjaaminen oli heikkoa. Päihdepalveluihin ohjautuminen tapahtui omaehtoisesti, fyysisen pakon edessä tai ulkopuolisen ohjauksen kautta. Päihdepalveluiden saatavuuteen vaikuttavissa tekijöissä voitiin erottaa kolme pääryhmää; päihdepalvelujärjestelmään liittyviä tekijät, hoitopaikkaan liittyvät tekijät sekä asiakkaaseen liittyvät tekijät. Päihdepalveluiden vaikuttavuutta kuvattiin muutoksena päihteenkäytössä, psykologisena muutosprosessina sekä sosiaalisena muutoksena. Keskeisimmät kehittämishaasteet ovat varhaisen puuttumisen lisääminen, päihdepalvelurakenteen uudistaminen ja selkiyttäminen, päihdepalveluiden laadun kehittäminen sekä kuntoutus- ja hoitomenetelmien kehittäminen. Päihdeongelman tunnistaminen, varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, hoitoonohjausmallien luominen ja kunnassa tapahtuvan avokuntoutuksen kehittäminen ovat haasteita perusterveydenhuollolle. Julkishallinnollisia kehittämishaasteita ovat päihdepalvelurakenteen uudistaminen ja selkiyttäminen seudullisesti määrittelemällä ja luomalla kumppanuuspelisäännöt kolmannen sektorin, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Päihdepalveluiden laadunkehittämisessä tärkeimmiksi osaalueiksi määriteltiin palveluiden jatkuvuuden, oikea-aikaisuuden, ympärivuorokautisuuden ja tiedottamisen lisäämisen. Päihdepalveluiden laatua olisi myös yhtenäistettävä eri kuntien ja eri palvelun tuottajien kesken. Uusien päihdepalvelumallien ja hoitomenetelmien kehittäminen edellyttää kriittistä nykytilan arviointia, innovatiivista otetta uuden kehittämiseen ja yhteistyömallien kehittämistä. Ensisijaisina kehittämiskohteina ovat kunnan avokuntoutus menetelmien kehittäminen ja tukihenkilöverkoston luominen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää asiakaslähtöisten päihdepalveluiden ja alan koulutuksen kehittämisessä. Hakusanat: päihdepalvelujärjestelmä, päihdeasiakas, palvelun laatu, asiakaslähtöisyys, palveluiden kehittäminen

3 3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of Medicine, Department of Nursing and Health Administration ABSTRACT Halonen, Merja Master`s thesis: June 2005 Counselling, availability and effectiveness of Substance Abuse Services -the experiences of clients 68 pages, 13 pages of appendices The purpose of this research is to outline the experiences and points of view of the clients in regard to the counselling, availability and effectiveness of the Substance Abuse Services (SAS). Additionally the participants opinions are surveyed for to develop these services. The study is qualitative. The research material was gathered by interviewing 6 substance abuse participant. The results were then analysed by qualitative information analysis. Study participants think that Substance Abuse Services are only given, if they themselves had motivation to commit to the treatment or if they had enough knowledge of the availability of these services. The information of the services and guidance to the services is inadequate. Substance Abuse Services were contacted either voluntarily, involuntarily under strong physical constraint or via outside counselling. The three main categories influencing the availability of SAS are the factors related to the SAS organisation, the care unit and the clients. The effectiveness of the SAS policy is described according to changes in the abuse cycle, as well as the changes in psychological and sociological behaviour. The main challenges are the increase in the early intervention, simplification and renewal of SAS, the development of the quality control of these services and the development of the care methods and rehabilitation. The challenges of the basic health care at the moment are: recognising the substance abuse, early intervention, creation of the counselling models and deployment of outpatient rehabilitation. The challenges in the public sector are the renewing and clarification of the SAS in every municipality by defining the rules for partnership with NGO s (non-governmental organisations) and private providers. The most important criteria of quality control are the continuation of services, correct timing, around the clock availability and increased information of the services. The quality of the services should also be combined and simulated in the municipalities and among the different service providers. The development of the new SAS models and care methods require critical evaluation of the current situation and innovative touch in developing and creating new cooperative models. The primary targets in developing work are the outpatient methodology in the municipalities and the building of the network of the supporting personnel. The results of the research can be used in developing of SAS and also in the vocational training. Keywords: Substance Abuse Services (SAS), substance abuser, the quality of service, Client -orientedness, development of service

4 4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1.PÄIHDEPALVELUT MUUTOKSESSA 5 2. PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄN KUVAUS ASIAKAS PÄIHDEPALVELUISSA PÄIHDEPALVELUIDEN ORGANISAATIOMALLI SUOMESSA Kolmas sektori ja vapaaehtoisjärjestöt osana päihdepalveluita PALVELU KÄSITTEENÄ PALVELUN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Palveluun ohjautuminen Palvelun saatavuus Palvelun vaikuttavuus Palvelun asiakaslähtöisyys Palvelujen kehittäminen YHTEENVETO TEOREETTISISTA LÄHTÖKOHDISTA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN LAADULLINEN TUTKIMUS TUTKIMUSAINEISTON KERUU AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKOHDAT TUTKIMUSTULOKSET PÄIHDEPALVELUIHIN OHJAUTUMINEN Omaehtoinen päihdepalveluihin hakeutuminen Fyysinen pakko hoitoon ohjautumisen taustalla Ulkoapäin tullut hoitoonohjaus Kehittämishaasteet PÄIHDEPALVELUIDEN SAATAVUUS Päihdepalvelujärjestelmään liittyvät tekijät Palveluyksikköön liittyvät tekijät Päihdeasiakkaaseen liittyvät tekijät Kehittämishaasteet PÄIHDEPALVELUIDEN VAIKUTTAVUUS Muutos päihteenkäytössä Psyykkinen muutosprosessi Sosiaalinen muutos Kehittämishaasteet YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA 53 5 POHDINTA TULOSTEN TARKASTELUA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TULOSTEN SIIRRETTÄVYYS JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET 61 LÄHTEET 63 LIITTEET yht. 13 sivua

5 5 1.PÄIHDEPALVELUT MUUTOKSESSA Päihdepalvelujärjestelmän kehittäminen on noussut ajankohtaiseksi asiaksi yhteiskunnassamme päihteiden käytön lisääntymisen ja siitä aiheutuvan päihdepalvelutarpeen vuoksi. Huumeiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien ja monien nuorten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. (Partanen 2002, Kaukonen 2002). Vuosi 2004 oli alkoholipoliittisesti merkittävä vuosi. Suomi, joka tunnetaan tiukan alkoholikontrollipolitiikan maana, joutui vuoden aikana kolmeen kertaan väljentämään linjojaan. Vuoden alussa umpeutuivat Suomen erityissäädökset matkustajien alkoholin tuontirajoitusten osalta ja sen seurauksena Suomi sopeutui muiden Eu-maiden kanssa samoihin alkoholin tuontirajoihin. Toinen muutoksia aiheuttava tekijä oli Viron liittyminen EU:n jäseneksi, jolloin tuontirajoitukset väljenivät Suomen ja Viron välillä ja alkoholin tuonti Virosta lisääntyi huomattavasti. Tämän seurauksena Suomi päätyi maaliskuun 2004 alusta alentamaan alkoholijuomien verotusta erityisesti väkevien juomien osalta. (Opari ym.2004) Ennusteiden ja osaltaan jo tehtyjen tutkimusten kautta on huomattu, että päihteiden käyttö on lisääntynyt kansalaisten keskuudessa ja päihdepalvelujen tarve on jo lisääntynyt ja tulee viiveellä lisääntymään huomattavasti lähivuosien aikana. Viime vuosikymmenellä sosiaali- ja terveydenhoidon taloudellisten resurssien kaventuessa myös palvelutarjontaa supistettiin ja resursseja riitti lähinnä vain korjaavaan työhön. Päihdepalvelujärjestelmä on ollut pitkälti järjestöjen ylläpitämää (Saarelainen ym. 2003) Järjestöjen tarjoamista palveluista on tullut yhä enenevästi kuntien sosiaalitalouden joustovara, jossa päihdeasiakkaiden palvelut tuotetaan ja ostetaan mahdollisimman halvalla (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Päihdepalvelutarpeen kasvaessa ja päihteistä johtuvien ongelmien kentän laajentuessa esimerkiksi lastensuojelun tarpeeseen tai perheväkivallan kasvuun on huomattu olemassa olevien palvelujen riittämättömyys sekä määrällisesti että laadullisesti vastaamaan tämän hetken tarvetta. Alkoholiongelmaisen hoidosta annettiin keväällä 2005 käypähoitosuositus, jossa huomioidaan päihdehoidon laatusuositukset (2003) ja sen tarkoituksena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa, lisätä tietoutta ja vaikuttaa asenteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päihdepalvelujen laatusuositukset vuonna 2002 ohjaamaan päihdepalvelujen järjestämistä ja ne ovat pohjana alkoholipoliittiselle toimintaohjelmalle vuosille (Alkoholiohjelma ). Alkoholiohjelman taustalla on huomioituna kansainväliset toimintaohjeet ja suositukset. (Alkoholipolitiikan kuluttajaopas 2004, Kari 1997) Ministeriön antamissa suosituksissa korostetaan päihdepalveluiden järjestämisessä yhteisyötä eri viranomaisten ja palvelujentuottajien kesken. Julkisen alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet ovat tavoitteiden ja keinojen hyväksyttävyys, toiminnan vaikuttavuus, toiminnan paikallisuus ja kumppanuus yhteistyön perustana.

6 6 Alkoholipoliittisten toimenpiteiden tavoitteena kaikilla valtion hallinnonaloilla on ensisijaisesti alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Toimin vuosina kolmen kunnan yhteisenä projektipäällikkönä Päihdeperuspalvelut kuntoon - hankkeessa ja sen aikana selvitin järjestelmällisesti kyseessä olevien kuntien päihdepalvelukäytännöt. Palveluiden kehittämiseksi tehtiin hankkeen aikana myös asiakaspalautekysely päihdeasiakkaille ja heidän omaisilleen. Yhden kunnan osalta teimme vielä kaikkien kunnan sosiaali- ja terveystoimen palveluiden piirissä oleville päihdeasiakkaille elämäntilannetta kartoittavat kotikäynnit. Hankkeen aikana ilmeni, että päihdeasiakkaiden hoito on kunnissa pirstaloitunutta ja jäsentymätöntä. Jokaisella kunnalla on omat palvelukulttuurinsa ja muotoutuneet tapansa hoitaa asiakkaita. Päihdepalveluiden järjestäminen on perinteisesti kuulunut kunnissa sosiaalitoimen piiriin, vaikkakin itse päihderiippuvuuden ja päihteistä aiheutuvien komplikaatioiden hoito tapahtuu terveydenhoitojärjestelmän puitteissa. Huumeiden tuomat palvelutarpeet keskittyvät yhä enemmän myös terveydenhoidon piiriin. Kokonaissuunnitelma päihdehoidon organisoimisesta on tekemättä. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella mielenkiintoni heräsi tutkia asiakkaiden näkökulmaa palveluiden järjestämisessä. Tutkielmassani haluan selvittää minkälaisena päihdeasiakkaat itse näkevät päihdepalvelujen tämänhetkisen tilanteen, millainen on palveluihin ohjautuminen, palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus heidän kokemanaan. Samalla selvitetään mihin suuntaan päihdepalveluita olisi asiakkaiden mielestä kehitettävä. Tutkimuksen tiedonintressinä on päihdepalvelujen järjestämisen käytäntöä kehittävän tiedon hankkiminen. Päihdepalvelujen tutkiminen tuottaa tietoa myös muiden intressiryhmien edustajille kuten päätöksentekijöille sekä päihdepalveluista vastaaville viranomaistahoille ja työntekijöille. Tuloksia voi hyödyntää kriittisten kohtien tunnistamisessa ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös koulutuksellisesti. Monet tutkimuksessa keskeisiksi nousseet laatuun ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät tekijät ilmenivät olevan selkeästi yhteydessä päihdepalvelujen hajanaiseen ja selkiytymättömään järjestelmään. Ensimmäisessä osassa keskityn kuvaamaan asiakasta päihdehuollossa sekä päihdehuollon tämänhetkistä palvelujärjestelmää se jälkeen keskityn tarkastelemaan palveluja ja palvelun laatua, niiden saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä palvelujen kehittämistä terveydenhuollon ilmiönä ja osittain päihdehuollon näkökulmasta. Tutkimusaihetta voi lähestyä palvelunjärjestäjien näkökulmasta tai asiakkaan näkökulmasta. Käytännön työtä pitkään tehneenä haluan lähestyä aihetta asiakasnäkökulmasta käsin ja kuunnella, mitä sanottavaa päihdeongelmaisilla itsellään on.

7 2. PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄN KUVAUS Asiakas päihdepalveluissa Päihdehuollon asiakkaaksi määritellään henkilö, joka saa päihdehuollon palveluja omaan, perheenjäsenensä tai läheisensä päihteiden käytöstä aiheutuvaan ongelmaan (Mutalahti 1996). Tässä tutkimuksessa tarkoitetaan asiakkaalla henkilöä, jolla itsellään on päihderiippuvuus ja joka on asiakkaana sosiaali- tai terveystoimen palveluissa päihderiippuvuuden ollessa palvelutarpeen pääasiallisin syy. Tutkimusten mukaan hoitoa vaativat päihdehaitat ovat suhteellisen harvinaisia - koko väestöstä alle prosentti asioi joissakin sosiaalihuollon tai terveydenhoidon palveluissa päihteiden käyttöön liittyvän asian vuoksi (Kaukonen 2000). Päihderiippuvuuden määrittelyssä voidaan käyttää erilaisia yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä ja niiden mittaamista varten on kehitetty erilaisia mittareita. Päihderiippuvuuden yleisesti hyväksytyiksi kriteereiksi Suomessa on otettu ICD 10-kriteerit, joita ovat pakonomaisen himon esiintyminen päihdyttävään aineeseen, päihteenkäytön hallintakyvyn häiriintyminen, vieroitusoireiden ilmeneminen päihteen nauttimisen jälkeen, päihteen sietokyvyn nouseminen, päihteenkäytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi ja käytön jatkuminen huolimatta sen aiheuttamista haitoista (Poikolainen 2003). Alkoholin käytön mittarina yleisimmin käytetty on Audit-testi, joka antaa suuntaa alkoholin käytön tasolle ja toimii suurkulutuksen osoittajana. Myös lääke- ja huumeriippuvuuden osoittamiseen on olemassa omat kriteeristönsä. Päihdyttävässä tarkoituksessa käytetyistä aineista tavallisimmat Suomessa ovat alkoholi, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit (Poikolainen 2003). Pulkkisen (1997) mukaan päihteiden käytön alkamisikä on korrelaatiossa myöhemmin kehittyvään alkoholismiin. Joilla ei nuoruusaikuisuudessa ollut alkoholiongelmaa, välttyivät useimmiten alkoholiongelmalta myöhemmin aikuisuudessa. Tutkimuksen mukaan naisilla, joilla oli 26-vuotiaana viitteitä alkoholin ongelmakäytöstä, oli myöhemmin ominaista jatkaa samaan tyyliin tai kehittyä varsinaisiksi ongelmakäyttäjiksi. Alkoholismin periytyvyyttä on tutkittu pitkään ja viimeisten tutkimusten mukaan on osoitettavissa tietyn alttiuden alkoholismille olevan perinnöllistä, mm. Gloningerin tutkimusten mukaan adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että yksilön geeneillä on tärkeä vaikutuksensa alkoholismin kehittymisessä (Laine 2001). Winterin (2004) tutkimuksessa raittiiksi määriteltiin henkilö, joka ei ole juonut alkoholia viimeisten edeltävän 12 kuukauden aikana. Suurin osa suomalaisista on kohtuukäyttäjiä, vain joka kymmenes suomalainen on raitis ja toisaalta 10% suomalaisista on alkoholin suurkuluttajia. Korkein osuus suurkuluttajista on yli 30-vuotiaat miehet ja seuraavaksi suurin ryhmä on alle 30-vuotiaat miehet.

8 8 Kaikissa naisten ikäryhmissä juomistiheys on alhaisempi kuin miesten, vaikka naistenkin päihteidenkäyttö on selkeästi lisääntynyt. (Ahlström 2003.) Opiskelijoiden elämään liitetään usein päihteiden käyttö. Tutkimusten mukaan yliopisto-opiskelijoiden riski sairastua päihderiippuvuuteen elämänsä aikana ei ole kuitenkaan sen suurempi kuin muiden nuorten (Slutske 2005). Päihdeongelman selitysmallit voidaan jakaa neljään pääluokkaan, joita ovat lääketieteellinen eli biologisfysiologinen malli, sosiokulttuurinen eli ympäristötekijöitä painottava malli, psykologinen eli persoonallisuustekijöitä painottava malli ja henkis-uskonnollinen lähestymismalli. (Fisher & Harrison 2000.) Päihdehoidossa on asiakkaan elämänhallinta nostettu kliinisen asiakastyön tavoitteeksi (Raitasalo 1995). Ihmisen elämänhallintaan liittyy koherenssin tunne, joka liittyy tapaan havainnoida maailmaa ja omaa elämää sekä tiedollisella että tunteen tasolla. Koherenssin tunne koostuu kolmesta osa-tekijästä: elämän ymmärrettävyydestä, hallittavuudesta ja mielekkyydestä. (Vesalainen & Vuori 1996.) Elämänhallinnalla tarkoitetaan toiminnallista kapasiteettia, joka sisältää yksilöille kehittyvät fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat (Rauhala 1998). Elämänhallintaan liitetään myös käsite empowerment, jolla tarkoitetaan sosiaalityössä voimaantumista, tiedon lisäämistä ja uudelleen jäsentymistä (Pietilä 1999, Kaukonen 2000). Päihderiippuvaisena eläminen on usein impulssiherkkää ja siihen sisältyy kaaottisia ja kriisiluonteisia tapahtumia suhteessa enemmän kuin muulla väestöllä (Hayaki ym 2005). Alkoholikeskeisessä elämäntavassa elämänpiiri kaventuu työssä, vapaa-ajan vietossa, perheelämässä ja ihmissuhteissa. Toiminnan kannalta tästä seuraa, että ihmissuhteet keskittyvät muiden runsaasti juovien henkilöiden pariin ja siirtyminen ei- alkoholikeskeiseen elämäntapaan on vaikeaa. (Heikkinen & Kettunen 1996.) Alkoholiongelmaan tai yleisemmin päihdeongelmaan kietoutuu koko asiakkaan elämänpiiri, joten hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista (Käypähoito 2005). AA-liikkeen piirissä lähdetään ajatuksesta, että alkoholismi on elinikäinen sairaudenkaltainen tila, josta ei voi parantua (Söderling 1993). Päihderiippuvuuden paranemiseen vaikuttavien tekijöiden tutkimustuloksissa on tultu osin ristiriitaisiinkin tuloksiin. Tuloksia ovat 1) alkoholiriippuvuus voi ajan myötä hävitä ilman varsinaista hoitoakin, jolloin henkilö raitistuu kokonaan tai siirtyy kohtuukäyttäjäksi 2) tutkimuksissa seuranta-ajan pituus selittää myönteisiä ilmiöitä enemmän kuin tutkitun hoidon intensiivisyys 3)vaikeammin riippuvaisten kohdalla toipumiseen liittyy usein täysraittius 4) nuorimmat alkoholiriippuvaiset palaavat iän karttuessa iäkkäämpiä useammin hallittuun juomiseen esimerkiksi perheenperustamisen myötä ja 5) hoitopalvelun tuottajan määrittelemällä hoidon tavoitteella ei ole suurta merkitystä, vaan asiakas valitsee itse omat tavoitteensa, jonka toteuttamiseen he ovat motivoituneita. (Mäkelä 2003.)

9 2.2 Päihdepalveluiden organisaatiomalli Suomessa 9 Päihdehuoltolain (1986) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa edellyttävä tarve osoittaa. Päihdehuolto on järjestetty Suomen kunnissa osittain omana toimintana ja osittain alueellisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupungin raporteista (Törmä ym. 2003) käy ilmi, että Helsingin päihdehuoltojärjestelmä kaipaa kehittämistä. Palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja suunnitelmaton kokonaisuus ja päihdehuollon asiakkaiden hoitoon hakeutumisjärjestelmä on hajanainen aiheuttaen sattumanvaraisuutta ja epätasa-arvoa eri alueilla asuvien asiakkaiden keskuudessa. Sama ilmiö on yleinen myös muualla Suomessa, Pohjois-Suomessa kuntien pieni koko ja haja-asutus aiheuttaa epätasa-arvoa päihdehoidon saatavuuteen ja laatuun. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2003). Suomen päihdehoito jaetaan yleis- ja erityispalveluihin. Yleispalveluihin kuuluvat kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset ja sairaalat. Erityispalveluihin luetaan kuuluvaksi A-klinikat liitännäispisteineen, nuorisoasemat, päiväkeskukset, päihdehuollon kuntoutuslaitokset ja erityispalveluiden yhdistelmät. (Saarelainen ym ) Katkaisu- ja kuntoutushoidon yksiköt ovat pääosin yksityisten ylläpitämiä yksiköitä, joista kunnat ostavat ostopalveluna päihdekatkaisuhoidon tai päihdekuntoutushoidon. (Kuvio1) Päihde-erityispalvelut -A-klinikat -matalan kynnyksen hoitopaikat nuorille -katkaisu- ja kuntoutushoidon yksiköt Sosiaalitoim i Työterveyshuolto Terveydenhoito -vastaanotto -lääkäri PÄIHDE- RIIPPUVAINE N ASIAKAS Mielenterveys -yksikkö Järjestöt Vertaistuki -esim.aa.n kautta Seurakunna n tukitoimet -keskustelu -diakoniatyö tk t Läheistuki -omaiset, ystävät Kuvio 1.Päihdepalveluiden kenttä ja palvelurakenteen pirstaleisuus

10 10 Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Laitoksissa toteutuva palvelu muodostuu entistä lyhytaikaisemmaksi taikka korvautuu kokonaan kotona tai kotikunnassa annettavilla palveluilla Perustasolla tarvitaan entistä enemmän myös erikoistunutta osaamista ja erilaisen asiantuntijuuden yhdistämistä yksilöllisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja ketjuiksi. Asiakkaiden rooli on muuttumassa kohteesta kumppaniksi. (Arnkil ym.2004.) Vaikka kunnilla on päihdepalveluiden järjestämisvastuu taloudellisine velvoitteineen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, heidän ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse. Kolmannen sektorin toimijat, kuten kansalaisjärjestöt, eri päihdejärjestöt, kristilliset toimijat ja seurakunnat sekä asiakas- ja omaisjärjestöt, ovat luoneet oman palveluverkostonsa, joten päihdehoidon palveluja on saatavilla myös yksityisesti ja epävirallisesti. (Saarelainen ym ) Päihdepalveluiden laitoshoito sisältää katkaisuhoidon, vieroitushoidon ja varsinaisen päihdekuntoutuksen. Vuonna 2002 Suomessa alkoholiehtoisia hoitojaksoja oli kpl ja huume-ehtoisia 9010 kpl (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003, Taskumatti 2004). Suomessa laitoshoidon perusteena ei ole yleisesti ollut ainejako vaan kaikkia päihteiden käyttäjiä on hoidettu samoissa paikoissa (Saarelainen ym.2003). Lisäksi huumeriippuvaisille järjestetään opiaattikorvaushoidon aloittamisjaksoja laitoksissa. Forssen (2004) on kuvannut työyhteisön kannalta opiaattiriippuvaisten ylläpitohoidon rakentumista asiakkaiden vaatimusten ja hoidon asetusten konfliktien näkökulmasta. Opiaattikorvaushoito on Suomen terveydenhoidossa uusi asia ja sen liittäminen osaksi yleisesti hyväksyttyä julkista terveydenhoitoa ei ole ongelmatonta, varsinkaan kun hoidon vaikutuksia ja tuloksia on vaikea mitata. Katkaisuhoito on yleensä lyhytkestoinen 3-7 vrk ja sen tarkoituksena on hallitusti hoitaa mahdolliset pitkän päihteen nauttimisen jälkeiset terveydelliset komplikaatiot ja vieroitusoireyhtymä. Katkaisuhoidon tärkeimmät menetelmät ovat lääkkeellinen hoito, lepo ja ravinto. Lääkkeellisessä hoidossa ovat bentsodiatsepiinit yleisimmin käytettyjä, mutta myös kiisteltyjä lääkeaineita. (Mirafzali 2005.) Katkaisuhoitoa toteutetaan kunnissa terveyskeskusten vuodeosastoilla tai hoito ostetaan ostopalveluina päihdekatkaisuun erikoistuneista yksiköistä. Katkaisuhoidon aikana ei yleensä käsitellä itse päihdeongelmaa laajemmin. Katkaisuhoitoa voidaan toteuttaa myös avokatkaisuna, jolloin asiakas saa joko oman kunnan terveyskeskuksen kautta lääkitystä ja apua tai asiakas hakeutuu päihdehoidon yksikköön, usein A-klinikalle saamaan avokatkaisuhoitoa. Kuntoutushoidossa tavoitteena on kuntoutujan omien voimavarojen kartoittaminen ja vahvistaminen ja siinä pyritään vaikuttamaan asiakkaan tietoisuuden kasvuun auttamalla erilaisin tekniikoin asiakasta ymmärtämään päihderiippuvuuttaan ja sen hallintaa. Aikaisemmin kuntoutuslaitokset toimivat pääsääntöisesti pakkohoitoperiaatteella työlaitoksiin yhdistettyinä, mutta nykyisin kuntoutuslaitokset ovat moderneja hoitoyksiköitä, joissa toiminnasta vastaa moniammatillinen työryhmä (Mäkelä 2003). Kuntoutusyksiköt on tarkoitettu katkaisuhoitoa pitempään laitoshoitoon henkilöille, joille avohoidon

11 11 tarjoamat mahdollisuudet eivät riitä, ja joilla olisi motivaatiota päihteidenkäytön lopettamiseen. Usein onnistunut hoito edellyttää myös määräaikaista erillään oloa omasta sosiaalisesta elinympäristöstä. Yleensä kuntoutushoitoon otetaan myös omaiset mukaan, toisissa yksiköissä tiiviimmin ja toisissa harvemmin. Kuntoutushoidon yksiköitä ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät ja erilaiset päihdehuoltoon erikoistuneet järjestöt tai yksityiset liikelaitokset. Viime vuosina päihdehoidon palveluihin on lisätty kuntoutushoitopaikkoja perheille, joissa useimmiten on taustalla molempien vanhempien päihderiippuvuus tai yksinhuoltajan päihderiippuvuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on myös kehitetty päihdeperheiden auttamiseksi erilaisia tukitoimia, esimerkiksi perheleirit ja niitä seuraavat vertaisryhmät ovat erinomaisia sekundaaritason auttamiskeinoja. Lasten vertaisryhmätoiminta ei ole terapiaa, vaan tiettyyn riskiryhmään kuuluvien lasten auttamista niin, etteivät heidän ongelmansa syvenisi ja johtaisi myöhemmin vaikeuksiin esimerkiksi oman päihteiden käytön suhteen, mielenterveysongelmiin tai syrjäytymiseen (Holmberg 2003). Päihdepalveluiden yksi tärkeä osa-alue on kunnissa järjestettävät tukipalvelut, joista yksi näkyvimmistä sektoreista on päihdeongelmaisten asumispalvelut. Laitoshoidon jälkeen tarvitaan erityisesti nuorille ja perheille suunnattuja tukiasumismuotoja, joissa asuminen on valvottua ja määräaikaista. Toisaalta kunnissa tarvitaan myös asumispalvelua päihdeongelmaisille, joilla on päihteen takia vaikeuksia selviytyä normaaleissa vuokra-asunnoissa. Aikaisemmin kunnissa oli myös laitosmuotoista asumista päihdeongelmaisille. Kuntien asumisjärjestelmiin on perusteltua kiinnittää huomiota ja kehittää niiden toimintaa ja lähtökohtia. Usein väliaikaiseksi tarkoitetusta asumisjaksosta uhkaa muodostua hyvinkin pitkä oleskelu. (Kaukonen 1994.) Asumispalvelujen tavoitteena on päihdeongelmien lievittäminen ja vähitellen normaaliasumiseen siirtyminen (Mäkelä 2003). Vanhusten hoitolaitoksissa tapahtui hyvin laaja hoidonporrastus ja laitosten alasajo viime vuosikymmenellä. Päihdehuollossa samankaltainen rakennetarkastelu on tämän vuosikymmenen asia Kolmas sektori ja vapaaehtoisjärjestöt osana päihdepalveluita Heinonen (1999) määrittelee hyvinvointivaltion mallissaan julkista sosiaalipolitiikkaa täydentäviksi käytännöiksi sosiaali- ja terveysalanjärjestöt, Raha-automaattiyhdistyksen, vapaaehtoistyön muodot, itseavun ja markkinointipohjalta toimivat sosiaali- ja terveysalanpääosin pienet yritykset. Päihdehuollon toimintakentälle on ominaista järjestöjen vahva rooli. Päihdepalveluiden laitospalveluista suuren osan tuottavat erilaiset järjestöt, mutta myös avopalveluiden kentässä on eri järjestöjen tuottamilla palveluilla tärkeä ja näkyvä paikka. A-killat ovat A-klinikoiden entisten asiakkaiden ja heidän omaistensa muodostamia yhdistyksiä, jotka yhdessä muodostavat A-kiltojen Liitto Oy.n. Entisten päihteidenkäyttäjien perustamia aatteellisella periaatteella toimivia toveriseuroja ovat myös AA-ryhmät

12 12 raitistuneille alkoholisteille, Al-Anon ryhmät omaisille ja NA-ryhmät huumeongelmaisille. (Mäkelä 2003.) AA-ohjelmaan perustuu myös päihdehoidossa paljon käytetty Minnesota- malli, joka on Yhdysvalloista peräisin oleva päihdetyön hoitokokonaisuus. Mallissa yhdistyy lääketieteellinen, psykologinen, sosiologinen ja teologinen ammattitaito sekä entisten käyttäjien tuottama tieto toipumiskokemuksesta ja toipumisohjelmasta. (Ekholm 2003.) Myös seurakunnat järjestävät usealla paikkakunnalla tukitoimia ja palveluita päihdeongelmaisille. Näistä yleisimpiä ovat keskusteluapu, ruoka-apu, taloudellinen apu, erilaiset ryhmät, leirit ja retket. Päihdehoidon laitospalveluissa on myös paljon erilaisia yksityisten palveluntuottajien järjestämiä palveluita. Viimeisen vuosikymmenen aikana on perustettu varsinkin huumeasiakkaiden hoitoon erikoistuneita yksiköitä vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Stakes on julkaissut vuonna 2004 päihdeavohoidon, päihdelaitoshoidon ja päihdeasumisen laadun arvioimiskriteeristön, joka suositellaan otettavaksi käytäntöön myös yksityisissä päihdehoitopaikoissa (Laatuarviointilomakkeisto 2004) Alkoholiohjelmassa korostetaan yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin sekä yksityisen ja järjestöjen välille. Päihdebarometrin (2003) mukaan kuntien sosiaalijohtajat arvioivat tekevänsä eniten yhteistyötä terveystoimen. opetustoimen, poliisin ja nuorisotyön kanssa. Seurakuntien, liikunta- ja vapaaajantoimen sekä kansalaisjärjestöjen kanssa tehtiin huomattavasti vähemmän yhteistyötä. Tulevaisuudessa palvelujen kehittämisessä olisi selkiytettävä kolmannen sektorin toimijoiden rooli päihdepalveluiden kentässä Palvelu käsitteenä Palvelun käsitteestä ei olla täysin yksimielisiä ja määritelmiä on useanlaisia. Nikkilä (1994) määrittelee palvelun lähtökohdaksi sen, että palvelu on luonteeltaan aineetonta ja eroaa siten tavarasta. Lisäksi palveluille on tyypillistä prosessimaisuus eli se koostuu toimintojen joukosta. Palvelulle on luonteenomaista, että se tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Palvelu on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa tai toimintojen joukko, jonka kautta tyydytetään palvelun käyttäjän tarpeita. Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeisenä tunnuspiirteitä ovat laaja julkinen palvelujärjestelmä ja erilaisten etuuksien hyvä kattavuus ja niiden kohtuullinen taso (Heinonen 1999). Suomesta voidaan puhua palveluvaltiona, jos korostetaan erityisesti palvelujen julkista organisointia ja rahoitusta. Sosiaalipalveluita halutaan korostaa väestön toimintavapautta lisäävänä yhteiskunnan toimena ja se erotetaan sosiaalihuollosta ja sen velvoitteista. (Kaukonen 2000.) Palveluiden järjestämisen kannalta olennaista on se, kuka palveluntarpeen määrittelee. Palvelun tarve voidaan määritellä a) subjektiivisesti, jolloin palvelun tarpeen määrittelee itse asiakas, b) objektiivisesti, jolloin palvelu on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa, ammattilaisten ja myös suuren yleisön keskuudessa laajaa tukea nauttiva

13 13 yksiselitteinen määritelmä tarpeen kriteereistä c) asiantuntijaviranomaisen määrittelynä, jolloin tarve on se, minkä esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen määrittelee kussakin tilanteessa tai d) hallintoviranomaisen määrittelynä, jolloin tarve on se, mihin organisaatio katsoo olevan varaa erilaisten kilpailevien tarpeiden joukosta. (Nikkilä 1994.) Päihdepalvelutarpeen määrittely on pääosin Suomessa ollut asiantuntijaviranomaisen ja hallintoviranomaisen määrittelyä. Päihdepalveluihin kohdistetut resurssit ovat olleet niukat ja hoitoon ohjautuminen on ollut vähäistä. Kaukosen (1994) mukaan päihdepalveluiden tuotteen määrittely on vaikeaa, koska päihdehuollon asiakkailla on varsin monitahoisia yhteenkietoutuneita ongelmia. Lisäksi päihdehuollolla on yhteiskunnassa useita tehtäviä ja niistä monet ovat päällekkäisiä muiden instituutioiden kanssa, näistä esimerkkeinä vapaa-aikatoimi, asuntotoimi ja työvoimaorganisaatio. Suomessa ei vielä 1990-luvulle tultaessa voitu puhua erikseen eriytyneestä huumehoidosta, perinteet alkoholismin hoidossa olivat niin vahvat (Kaukonen 2002).Sosiaali- ja terveystoimen osuus päihdepalvelujen tuottamisessa menee osittain myös päällekkäin ja niiden roolia palvelujen tuottajana on vaikea asettaa. Päihdepalveluissa tulee esille usein myös negatiivinen jännite organisaation tavoitteiden ja asiakkaiden tavoitteiden välillä. Asiakkaat eivät koe tarvitsevansa palvelua tai osittain jopa vastustavat sitä. (Ylikoski 1997.) Pohjoismaiden kannalta katsottuna monet terveyden- ja sosiaalihuollon tavoitteet ovat yhteiset, kuten esimerkiksi ajatus kattavista palveluista ja ihmisten tasa-arvosta, mutta silti kehitys on kovin eri suuntaista. Suomi edustaa nyt maailman hajautetuinta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmää. Vain viiden miljoonan väestöpohjalla 452 kuntaa päättää palvelujen suuntaamisesta. (Arnkil ym.2004.) Kaukonen (2000) pohtii sosiaalipalvelujen luonnetta; ovatko palvelut immateriaalisia auttamismenetelmiä, universaaleja, laadullisesti eriytyneitä, maksuttomia tai huomattavasti julkisesti rahoitettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia. Asiaa voidaan tarkastella myös kunnallisten palveluiden järjestämisen lähtökohdista ja kysyä, ohjaako palveluiden järjestämistä poliittinen päätöksenteko vai yleinen etu. (Möttönen 2001.) Päihdepalvelujen järjestämisessä yleinen etu merkitsee paitsi yksilön saamaa oikeutta päihdepalveluihin myös turvallisuuden lisääntymistä kunnan alueelle. Ennaltaehkäisevän päihdetyön aspektista ajateltuna sillä on myös suuri merkitys. Viimeisen vuosikymmenen aikana kunnat ovat omaksuneet palveluajatuksen ja muuttaneet toimintaansa palvelutuottajaksi. Tällöin myös johtamisideologia muuttui tulosvastuulliseksi, joten palvelun perimmäinen tarkoitus joutui punnittavaksi. (Kananoja 1997.) Niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi palveluja on jatkuvasti priorisoitava. Palvelujen priorisoinnissa tulisi systemaattisesti arvioida erilaisia terveydenhuollon menetelmiä sekä erotella priorisoinneista hyötyviä ja hyötyä vaille jääneitä potilasryhmiä (Kantola & Kautto 2002). Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja päihdeasiakkaiden hoito jää priorisoinnissa usein huonommalle sijalle. Kaukonen (2000) pohtii päihdehuollon legitimiteettia

14 14 ja päihdehuoltoa yhteiskunnallisena suhteena. Hänen mielestään palveluja voidaan pitää universaaleina sillä edellytyksellä, että niitä on saatavissa. Käytännössä palvelujen saatavuus vaihtelee. Päihdeasiakkaan näkökulmasta katsottuna päihdepalvelut ovat pääsääntöisesti viimesijaista palvelua. 2.4 Palvelun laatuun vaikuttavia tekijöitä Palvelua voidaan tarkastella palvelujen tason ja palvelukyvyn näkökulmista. Palvelujen tasolla tarkoitetaan sitä, kuinka riittävästi kansalaisille on tarjolla elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kannalta oleellisia ja laadultaan hyviä palveluja. Palvelukyky kuvaa lähinnä organisaatioyksiköiden kykyä tuottaa riittävästi hyviä palveluja eikä niinkään jonkin alueen palvelujen tilaa.(nikkilä 1994.) Palvelujen laadun tarkastelu ja kehittäminen ovat sidoksissa meneillään olevaan ajan henkeen. Eri aikakausina pidetään eri asioita laadukkaana palveluna, mutta aina taustalla on pyrkimys antaa potilaille ja asiakkaille voimavaroihin nähden hyvää hoitoa. (Perälä & Räikkönen 1994.) Palvelun laatu ilmenee monina tekijöinä ja asiakkaan kokemus palvelusta on vain yksi laadun osatekijöistä, vaikkakin usein arkikielessä termejä tyytyväisyys ja laatu käytetään toistensa synonyymeinä (Ylikoski 1999). Nikkilä (1994) jakaa palvelujen laadun sisällölliseen laatuun, eli pätevyyteen, ja asiointiprosessin laatuun. Sisällöllinen laatu kuvaa hänen mukaansa sitä, kuinka palvelu sisällöllisesti vastaa tarpeeseen, toisin sanoen onko se asiakkaan ongelmatilanteen jäsentävä ja huomioonottava. Asiointiprosessin laadulla tarkoitetaan palvelun tapahtumisen onnistuneisuutta asiakkaan näkökulmasta katsoen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita arvioitaessa huomioidaan palveluiden saatavuuden helppous, riittävyys, nopeus ja saavutettavuus (Tuomi 1997). Paasivaara (2002) kuvaa hoitotyön mikro- ja makrotason kehitystä ja hoitotyön ulottuvuuksia väitöskirjassaan. Sama tarkastelumalli voidaan soveltaa koskemaan päihdepalvelujen ulottuvuuksia kaikilta kuvatuilta tasoilta: 1) Suomalainen alkoholipolitiikka on osa yleistä hyvinvointipolitiikkaa ja sen ratkaisut näkyvät jo lyhyelläkin viiveellä palvelutarpeiden kentässä. Päihteiden saatavuuden kasvaessa myös palvelutarpeet kasvavat ja moninaistuvat. 2) Kunnallinen toimintaympäristö on palveluihin ohjautumisen ja palvelujen saatavuuden kannalta ratkaiseva; kunnan organisaation resurssit, arvomaailma, toiminnan tavoitteet ja ohjausjärjestelmä ratkaisevat saako päihdeasiakas palvelua sekä sen minkälaista ja minkä laatuista palvelua annetaan. 3) Olemassa olevien hoito-organisaatioiden toimintaympäristön tarkastelu eri päihdehoidon laatukriteereistä ja näkökulmista käsin ja 4) palvelunantajan toiminta ja vuorovaikutus tilanne. Voutilaisen (2004) tutkimuksessa kartoitettiin ikääntyneiden palveluiden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaiden myönteiset kokemukset liittyivät ammatillisesti pätevään henkilökuntaan. Tutkimuksen mukaan henkilöstön koulutustasolla oli suurempi merkitys työn laatuun kuin henkilöstön määrällä.

15 15 Toinen huomioitava seikka omaisten hoidosta antamassa arviossa oli arviossa hoitoon tyytyväisyyden korrelaatio omaisten osallistumiseen hoitoon. Mitä enemmän omaiset osallistuivat itse hoitoon, sitä tyytyväisempiä he olivat hoidon laatuun. Kananoja (1997) toteaa samansuuntaisesti, että palveluprosessin onnistuminen on aina prosessi, jonka onnistuminen edellyttää asiakkaan omaa toimintaa tilanteen muuttamiseksi. Asiakas tulee nähdä laadunarvioinnissa yhteistyökumppanina ja yhteisenä tuloksen tekijänä. Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2003) kiinnitetään huomio henkilöstön osaamiseen ja työssä jaksamiseen antamalla suosituksia henkilökunnan koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi kehotetaan järjestämään henkilöstölle työnohjausta ja konsultaatiota. Malmi (1999) toteaa hoitotyön johtajuudella olevan tärkeä osuus palvelujen laadun kehittämisessä toivoen tulevaisuuden johtajien olevan rohkeita asiakkaiden puolesta puhujia, jotka uskaltavat nostaa laajan eettisfilosofisen arvokeskustelun esille. Palveluiden laatua voi heikentää jatkuva kriisitunnelma, säästämisen ja leikkaamisen ilmapiiri, joka aiheuttaa epävarmuutta ja työuupumusta henkilökunnalle ja johtaa kestävän kehityksen estymiseen (Kautto & Kaukonen 2002). Päihderiippuvuuden hoito vaatii useiden eri tahojen mukaantuloa ja verkostomaista työotetta. Verkostomaisen työotteen perinteet eivät ole kuntasektorilla kovin vahvat ja nykyinen lainsäädäntö luo sille vielä omat haasteensa. Kuitenkin asiakkaan suostumuksella tietoja voidaan ilmaista muille viranomaisille ja yhteistyötä voidaan siltä osin tehdä (Parkkari ym ) Palveluun ohjautuminen Palveluja tutkittaessa on todettu, että asiakkaat kokevat ongelmiksi muun muassa asioiden käsittelyn hitauden ja joustamattomuuden, tiedonsaantiongelmat ja hallintokielen vaikeaselkoisuuden, henkilökunnan passiivisen ja rutiininomaisen suhtautumisen sekä palvelujen hajanaisuuden ja vaikean saatavuuden (Nikkilä 1994). Hallintomenettelylaki määrittelee viranomaiselle neuvontavelvollisuuden, jonka mukaan viranomaisen on tarpeen mukaan annettava neuvoja, miten asia pannaan vireille ja miten siinä on muutoin meneteltävä. Suomalainen yhteiskunta korostaa voimakkaasti yksilön vapautta määrätä itsestään. Sen seurauksena käy usein niin, että vaikka alkoholiongelma huomattaisiinkin, niin siihen ei uskalleta puuttua. (Heikkinen & Kettunen 1996.) Lähes kaikissa työyksiköissä on päihdeongelmaisen hoitoonohjausmalleja, mutta useimmiten ne eivät toimi toivotulla tavalla (Niemelä 1997). Päihdehuoltolaissa (1986) säädetään, että päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta hoitoon, mikäli hän on ilman hoitoa välittömässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion tai henkilö vakavasti vaarantaa

16 16 perheensä jäsenen tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kasvua. Päihdepalveluissa voi olla joskus ristiriitaa organisaation tavoitteiden ja asiakkaitten tarpeitten välillä, jolloin esimerkiksi asiakas ei koe tarvitsevansa jotain palvelua ja jopa vastustaa sitä (Ylikoski 1997). Esimerkkeinä edellisestä on lastensuojelulliset pakkotoimenpiteet ja hoitoonohjaus työpaikoilla. Stakes on julkaissut 1997 työmallin päihdeongelmiin puuttumiseksi työterveyshuollossa. Malli on opas päihdeongelmien seulontaan ja mini-interventiotoimintaan. (Alho 2003.) Päihdehuollon laitoksiin hakeudutaan joko A- klinikoiden tai sosiaali- tai terveydenhuollon peruspalveluiden kautta ja niihin on oltava maksusitoumus ja yleensä myös lähete lääkäriltä (Mäkelä 2003). Avohoitoon A-klinikalle henkilö voi yleensä hakeutua myös ilman lähetettä. Terveydenhuollon ja erityisesti työterveyshuollon menetelmänä on mini-interventio, joka on käytännössä muutaman käyntikerran suunniteltu puuttuminen, neuvonta ja seuranta asiakkaan päihteiden suurkulutukseen. Useimmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, että miniinterventiolla on positiivinen vaikutus asiakkaan alkoholin käytön hallintaan (Berglund ym 2003). Myös iäkkäiden ihmisten keskuudessa toteutetuissa tutkimuksissa on huomattu mini-intervention toimivan päihteenkäyttöä vähentävänä tekijänä.(fleming et al. 1999) Pienissä kunnissa hoitoonohjauksen tai palveluihin ohjautumisen esteenä voivat olla kunnan taloudelliset resurssit. Mielenterveyspalveluiden hoitoketju tutkimuksessa tutkimustuloksena voitiin katsoa palvelukokonaisuuden ominaisuuksien toimimattomuuden olevan yksi laitoshoitojaksoja lisäävä tekijä (Korpimäki 2004). Päihdepalvelupuolella yksi hoitoonohjautumista estävä tekijä voi olla tiedonpuute päihderiippuvuuden hoidosta tai hoitopaikoista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen vahvasti esillä sosiaalitoimen rooli päihdehoidon kysymyksissä, mutta päihdeongelmien muuttuessa yhä enemmän sekakäytön ja huumeiden käytön suuntaan korostuu hoidossa terveydenhoidon osuus (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Yksittäisen asiakkaan kannalta päihdepalvelujärjestelmä näyttäytyy usein epäsystemaattisena kirjona. Asiakkaan on itse kannettava huolta siitä, mihin seuraavaksi mennä ja kenen vastuulla mikäkin hoito on (Nylander & Nenonen 2000) Palvelun saatavuus Suomessa terveydenhoidon päätöksenteossa on lähtökohtana tarveperiaate. Tämä merkitsee sitä, että hoidon tarve tulee määritellä aina lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella riippumatta esimerkiksi hoidon tarpeen syistä tai hoidon kalleudesta. (Perälä 1997.) Palveluiden saatavuudessa ei ole kyse pelkästään aukioloajoista tai esimerkiksi siitä, että puhelimeen vastataan kolmannella soitolla. Palvelun saatavuus on palvelun näkyvillä oloa, tiedottamista siitä ja julkisuutta, sitä, että päätöksentekohetkellä tarjottava palvelu on yksi vaihtoehdoista.. (Storbacka 1999.)

17 17 Moksunen (1991) on tutkimuksessaan pohtinut tiedottamisen ja sosiaalitoimen yhdistelmää suhteessa sosiaalitoimen palveluideologiaan. Tiedottaminen liittyy sinänsä jo palveluun, tiedottaminen on palvelua. Palveluiden saatavuuden edellytyksenä on myös helppous lähestyä palveluita (Storbacka 1999). Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2003) edellytetään palveluita järjestettävän mahdollisimman lähellä asiakkaan asuinpaikkaa ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden edellytyksiin käyttää palveluja. Palvelukokonaisuutta järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaiden sukupuoli, kieli ja muu kulttuuritausta. Kunnan koko määrittelee selkeästi palvelujen institutionaalista rakennetta ja siten palvelujen saatavuutta. Tutkimusten mukaan päihteiden käyttöön liittyvien asiointien määrä on selvimmin yhteydessä päihteiden käytön tasoon kunnassa. Mikäli kunnassa ei ollut käytetty päihdehuollon erityispalveluita, kohdistui palvelukysyntä silloin enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin. Useissa kunnissa päihdeasiakkaat ohjautuvat lähinnä sairaalapaikoille ja päihde-ehtoinen hoitoisuus saattaa jäädä huomioimatta ja jopa kirjaamatta. Myös päihteiden käyttöön liittyvät sosiaaliset ongelmat kasvavat kuntakoon kasvaessa. (Kaukonen ym ) Palveluiden oikea-aikaisuus huomioidaan päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2003) velvoittamalla kunta huolehtimaan alueensa asukkaille pääsyn päihdehoitoon myös virka-ajan ulkopuolella päivystysluonteisesti. Asiakkailla tulisi olla mahdollisuus hakeutua hoitoon myös päihtyneenä ja kriisiluonteisesti. Päihdeasiakasta hoidettaessa on aina huomioitava päihdeongelmien ja itsemurhariskin korrelaatio. Kirjallisuuden mukaan päihteiden väärinkäyttö on suurin yksittäinen syy selittämään suicidaalista käyttäytymistä. (Conner & Chiapella 2004.) Katkaisu- ja vieroitushoitoon suositellaan välitöntä pääsyä. Palveluiden saatavuus on ensimmäinen askel kohti asiakaskeskeisyyttä (Storbacka 1999). Vaikka kuntien budjeteissa päihdehoidon menot ovat kasvaneet, ei hoidon saatavuus ole asiakkaan kannalta helpottunut. Rahoitus on ohjautunut enimmältään kuntouttaviin erityispalveluihin, vaikka kasvu on tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen yleisten palvelujen - ennen muuta psykiatrian- ja huonoosaisimpien asiakkaiden palvelujen puolella (Kaukonen ym. 2000). Marginaaliryhmien, joihin luetaan esimerkiksi vanhukset, vammaiset, mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset, asema on huonontunut 1990-luvulta lähtien huomattavasti ja palvelutarjonta on siirtynyt yksityisten ja järjestöjen suuntaan (Lehto & Blomster 2000) Palvelun vaikuttavuus Palvelun tuloksia voidaan tarkastella liiketoiminnallisina tuloksina, jolloin palvelun taloudellisuus korostuu. Voidaan myös puhua toiminnallisista tuotoksista, jolloin tulokset ovat luonteeltaan laadullisia ja vaikeasti täsmennettäviä, kuten yleensä julkishallinnollisessa organisaatiossa on. Kolmanneksi voidaan

18 18 puhua tukituloksista, joita ovat muun muassa sidosryhmien hyödyntäminen toimintaan, henkilöstön osaamisen taso ja organisaation ja johtamisjärjestelmän toimivuus. (Nikkilä 1994.) Päihdepalveluiden vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan asiaa tarkastella kaikista edellä mainituista näkökulmista. Päihdeasiakkaiden huono-osaisuus pakottaa kuitenkin tarkastelemaan päihdehuoltoa toistaiseksi hinnoittelemattomana tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymyksenä (Kaukonen 1994.) Kaukosen (1994) mukaan päihdehuollon palvelujen tuottamisesta ja kuluttamisesta johtuvien ulkoisvaikutusten merkitys on huomattavan suuri, jolloin se aiheuttaa sekä myönteisiä että kielteisiä seuraamuksia ympäröivään yhteiskuntaan Päihdekuntoutuksen ja palvelujen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta olisi ehkä mahdollista enemmän arvioida laadullisesti; ovatko palvelumenetelmät ja toimintamuodot järkeviä asiakkaiden selviytymisesteitä silmälläpitäen ja kohtaavatko asiakkaiden edun ja yhteiskunnan intressit toisensa? Päihdehuollon laatusuositusten (2003) mukaan hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Tarkasteltavia kohteita päihdepalvelujen vaikuttavuutta arvioitaessa ovat miten palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan olemassa olevaan päihdehoidon tarpeeseen ja mikä on hoidon lopputulos. Stakes on antanut päihdehoidon laatusuositukset ja päihdepalvelujärjestelmän laatua ja toimivuutta voidaan tarkastella niiden valossa, mutta varsinaisesti toteutetun päihdepalvelun vaikuttavuutta ei ole helppoa tarkastella. Vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvin olennaista päihdehoidon kannalta liittää tuloksiin myös Nikkilän (1994) mainitsemat tukitoimet pohtimalla, miten julkinen päihdehoito on palveluorganisaatiossaan huomioinut ja hyödyntänyt kolmannen sektorin ja järjestöjen tuottamat päihdepalvelut, mikä on päihdehoidon henkilökunnan osaamisen taso sekä, mikä on organisaation toimivuus, yhteistyö ja tiedottaminen ja mitä merkitsee verkostomainen työote päihdepalvelu- järjestelmän sisällä. Palveluiden vaikuttavuus yksilötasolla perustuu muutosprosessin aikaansaamiseen asiakkaan käyttäytymisessä. Tietokäsitys on aina yhteydessä todellisuuskäsitykseen, joten aito tietojenkäsittelyn muutos ja sitä seuraava toiminnan muutos on mahdollinen vasta, kun todellisuus ymmärretään muuttuneella tavalla (Venkula 1993). Päihdepalveluiden vaikutusten pitäisi näkyä muutoksena asiakkaiden elämässä. Kuten kaikessa muutoksessa, ihminen tarvitsee paljon myönteistä tukea itsetunnon kohentamiseen ja vasta sitä kautta voi myönteinen muutos käyttäytymisessä tapahtua (Ylikoski 1993). Retkahdukset takaisin päihteidenkäyttöön kuuluvat päihderiippuvuusongelman luonteeseen. Vaillanti n pitkittäistutkimuksissa todettiin, että henkilön oltua viisi vuotta täysraittiina, retkahdukset kävivät harvinaisiksi (Mäkelä 2003). Salomaan (2000) mukaan päihdehuoltoon panostaminen on kunnille taloudellisesti kannattavaa. Päihdehuoltoon käytetyt varat vähentävät sairastavuutta ja kuolleisuutta, joten sairaalahoidon

19 19 kustannuksissa syntyy välitöntä säästöä. Päihdehuollon tuloksellisuusarvioissa on usein helpompaa mitata muutoksia ei-toivotuissa tilanteissa, kuten päihdepidätyksissä tai rattijuopumustilastoissa, kuin toivottuja muutoksia, joita ovat päihteiden käytön väheneminen tai elämänlaadun paraneminen (Romppanen & Saunio 2000). Päihdepalveluiden vaikuttavuus, riittävyys tai riittämättömyys, näkyvät myös laajemmin perheiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Päihdeongelma ei ole koskaan pelkästään päihderiippuvaisen oma ongelma. Jos ajatellaan, että jokaisella ongelmakäyttäjällä on ainakin 1-2 läheistä, joiden elämää päihteet monin tavoin vaikeuttavat, saadaan kuva tämän inhimillisen ja sosiaalisen ongelman laajuudesta yhteiskunnassamme. (Koskijännes & Hänninen 2004.) Päihdeperheissä eläneiden lasten riski sairastua itse päihderiippuvuuteen tai muihin psyykkisiin ongelmiin on kasvanut. Lisäksi äidin raskauden ajan päihdekäyttö saattaa tuoda omat ongelmansa lapsen fyysiseen kehitykseen heti syntymän jälkeen (Gauthier ym. 2004). USA.ssa on hoidettu päihdeperheiden lapsia jo 1980-luvulla omissa ryhmissään ja heille on kehitetty omat interventiomallit (Tesson 1990). Suomessa päihdeperheissä elävien lasten hoidontarve on tiedostettu, mutta lapsille on toistaiseksi vain vähän apua tarjolla. Joissakin kaupungeissa on erikseen lapsille vertaisryhmiä ja perhekuntoutuksessa on mukana lasta auttavia elementtejä. On muistettava, että päihdepolitiikalla on aina kaksi tavoitetta, toisaalta lisätä alkoholijuomien käytöstä juontuvia hyötyjä ja toisaalta hoitaa että hillitä siitä aiheutuvia haittoja. Päihdehoidon tavoitteet on aina määriteltävä ja ne voidaan jakaa päihteen käytöstä aiheutuvien haittojen lievittämiseen tai poistamiseen. (Romppanen & Saunio 2004). Tutkimustietoa eri päihdepolitiikan keinoista ja niiden vaikutuksista on tutkittu kansainvälisesti ja tuloksena on, että alkoholin saatavuuden sääntelyllä, alkoholin hintapolitiikalla, rattijuopumuksen ehkäisyllä ja alkoholin riskikäyttäjien mini-interventiolla oli suurin vaikuttavuus alkoholikäyttöön (Alkoholipolitiikan kuluttajaopas 2004). Erilaisten päihdehoitomenetelmien vaikuttavuudesta on tehty tutkimusta USA.ssa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta vasta viimeisten viiden vuoden aikana hoitojen vaikutuksia on tutkittu laadukkaasti. Tutkimusten mukaan on todistettu, että hoidolla on vaikutuksia, mutta edelleen on tutkimatta ja osoittamatta, mitkä ovat erityisesti hoidossa vaikuttavat tekijät. (Longabaugh ym. 2005). Erilaisten hoitomenetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa näyttää hoidossa pysymiseen ja hoidon jälkeiseen selviytymiseen vaikuttavan enemmän hoitosuhteen laatu kuin hoidon viitekehys. Kokonaan raitistuneiden asiakkaiden osuus vuoden kuluttua hoidon päättymisestä ylittää harvoin 15 prosenttia hoito-ohjelmasta riippumatta, etenkään jos asiakkaita ei ole valikoitu. (Romppanen & Saunio 2000.) Myllyhoidon piirissä alkoholismi käsitetään sairaudeksi, joka tekee elämästä hallitsemattoman. Ratkaisuna tähän heillä tarjotaan 12-askeleen toipumisohjelmaa raittiuteen. Ohjelma on AA-liikkeen perusta. (Söderling 1995.) Nieminen (2002) on tutkinut päihdeasiakkaiden hoidon onnistumista

20 20 hoitojakson aikana sekä kuusi kuukautta hoidon jälkeen suhteutettuna asiakkaan koherenssin tunteeseen hoidon aikana ja liittymiseen vertaistukeen, eli AA-toimintaan, hoitojakson jälkeen. Tulokseksi hän sai, että henkilöt, jotka olivat pysyneet raittiina vielä kuusi kuukautta hoidon jälkeenkin, turvautuivat hoidon aikana enemmän sosiaalisen tuen etsintään, suunnitelmalliseen ongelmanratkaisuun ja myönteiseen uudelleenarviointiin kuin jatkohoidossaan passiiviset, juomiseen palanneet henkilöt. Koski-Jännes ym.(2003) on tutkinut vertaistuen ja sosiaalisen tuen merkitystä päihteidenkäytön lopettamisen jälkeen ja huomannut päihteiden käytön lopettamisen jälkeen muodostuvan tyhjiön, joka on täytettävä muuntyyppisellä tekemisellä. Heidän mukaansa puolen vuoden kuluttua raitistumisesta ei sosiaalisella tuella vielä ollut merkitystä, mutta vuoden seurannan jälkeen tuen merkitys näkyi selkeästi. Takaisin päihteiden käyttöön altistuivat ne, joilla ei ollut vertaistukea tai muuta järjestettyä sosiaalista tukea Palvelun asiakaslähtöisyys Palvelun järjestämisen lähtökohtana on asiakkaan tarve saada palvelua. Tarpeen ilmenemismuoto on asiakkaan asia. Asiakkaalle on tärkeää, että hän saa palvelulta tarvitsemansa hyödyn. Asioinnin tulos on keskeinen asia arvioitaessa palveluja. (Nikkilä 1994.) Asiakaskeskeisessä organisaatiossa on tärkeää, että koko organisaatio ottaa vastuun asiakkaiden tarpeista (Ylitalo 1997). Päihdepalveluiden tehtävänä on vastata asiakkaiden tarpeisiin edistämällä palvelujen käyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta, jolloin keskeisiksi tehtäviksi muodostuu kysymykset päihdepalvelujen rakenteesta, määrästä, saatavuudesta ja laadusta (Kaukonen 1994). Päihdepalveluiden laatusuositusten (2003) mukaan asiakaslähtöinen työskentelytapa on sekä eettisesti perusteltua että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Asiakkaan näkökulman huomioonotto korostuu palvelun käsitteessä, vaikkakaan aina sen toteuttaminen käytännössä ei ole helppoa johtuen organisaatioiden byrokraattisuudesta ja professionaalisista piirteistä. Tutkimusten mukaan edes nimenomaisesti asiakaspalvelua tuottavat laitoksetkaan eivät aina toimi asiakaslähtöisesti. (Nikkilä 1994.) Asiakkaan ja asiantuntijan välisessä suhteessa kuuluu päätavoitteena olla asiakkaan hyöty, jolloin asiantuntijalle esitettyjä vaatimuksia ovat asiantuntijan ammattitaito ja erityisosaaminen, kuuntelu ja paneutuminen asiakkaan elämäntilanteeseen, palvelugeeni -ystävällinen, miellyttävä ei rutiininomainen empatia, tilannetaju, eettisyys, luotettavuus ja pitkäjänteisyys. Tilannetaju edellyttää asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kokonaistilanteen hahmottamista. (Sipilä 1998.) Asiakaslähtöisyyden esteenä organisaatiossa voivat olla resurssien puute ja tiedon puute palveluista. Resursseihin liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi henkilökuntaan liittyvät tekijät, fyysisiin tiloihin liittyvät tekijät, toiminnan organisointiin liittyvät tekijät, kuten ajanvaraussysteemi ja organisaation talous.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot