PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS, VAIKUTTAVUUS JA PALVELUUN OHJAUTUMINEN ASIAKKAIDEN KUVAAMINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS, VAIKUTTAVUUS JA PALVELUUN OHJAUTUMINEN ASIAKKAIDEN KUVAAMINA"

Transkriptio

1 PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS, VAIKUTTAVUUS JA PALVELUUN OHJAUTUMINEN ASIAKKAIDEN KUVAAMINA Merja Halonen Pro gradu - tutkielma Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulun yliopisto Kesäkuu 2005

2 OULUN YLIOPISTO LTK, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos 2 TIIVISTELMÄ Halonen, Merja: Päihdepalvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja palveluun ohjautuminen asiakkaiden kuvaamina Pro gradu tutkielma: Kesäkuu sivua, 13 sivua liitteitä Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata päihdeasiakkaiden kokemuksia päihdepalveluihin ohjautumisesta, päihdepalveluiden saatavuudesta ja päihdepalveluiden vaikuttavuudesta. Lisäksi kartoitetaan päihdeasiakkaiden näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi. Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla päihdehuollon asiakkaita (n=6) ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Päihdeasiakkaat kokivat palveluita olevan saatavilla, mikäli heillä itsellään löytyi motivaatiota sitoutua hoitoon ja, mikäli heillä oli tietoa palvelumahdollisuuksista. Palveluista tiedottaminen tai palveluun ohjaaminen oli heikkoa. Päihdepalveluihin ohjautuminen tapahtui omaehtoisesti, fyysisen pakon edessä tai ulkopuolisen ohjauksen kautta. Päihdepalveluiden saatavuuteen vaikuttavissa tekijöissä voitiin erottaa kolme pääryhmää; päihdepalvelujärjestelmään liittyviä tekijät, hoitopaikkaan liittyvät tekijät sekä asiakkaaseen liittyvät tekijät. Päihdepalveluiden vaikuttavuutta kuvattiin muutoksena päihteenkäytössä, psykologisena muutosprosessina sekä sosiaalisena muutoksena. Keskeisimmät kehittämishaasteet ovat varhaisen puuttumisen lisääminen, päihdepalvelurakenteen uudistaminen ja selkiyttäminen, päihdepalveluiden laadun kehittäminen sekä kuntoutus- ja hoitomenetelmien kehittäminen. Päihdeongelman tunnistaminen, varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, hoitoonohjausmallien luominen ja kunnassa tapahtuvan avokuntoutuksen kehittäminen ovat haasteita perusterveydenhuollolle. Julkishallinnollisia kehittämishaasteita ovat päihdepalvelurakenteen uudistaminen ja selkiyttäminen seudullisesti määrittelemällä ja luomalla kumppanuuspelisäännöt kolmannen sektorin, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Päihdepalveluiden laadunkehittämisessä tärkeimmiksi osaalueiksi määriteltiin palveluiden jatkuvuuden, oikea-aikaisuuden, ympärivuorokautisuuden ja tiedottamisen lisäämisen. Päihdepalveluiden laatua olisi myös yhtenäistettävä eri kuntien ja eri palvelun tuottajien kesken. Uusien päihdepalvelumallien ja hoitomenetelmien kehittäminen edellyttää kriittistä nykytilan arviointia, innovatiivista otetta uuden kehittämiseen ja yhteistyömallien kehittämistä. Ensisijaisina kehittämiskohteina ovat kunnan avokuntoutus menetelmien kehittäminen ja tukihenkilöverkoston luominen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää asiakaslähtöisten päihdepalveluiden ja alan koulutuksen kehittämisessä. Hakusanat: päihdepalvelujärjestelmä, päihdeasiakas, palvelun laatu, asiakaslähtöisyys, palveluiden kehittäminen

3 3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of Medicine, Department of Nursing and Health Administration ABSTRACT Halonen, Merja Master`s thesis: June 2005 Counselling, availability and effectiveness of Substance Abuse Services -the experiences of clients 68 pages, 13 pages of appendices The purpose of this research is to outline the experiences and points of view of the clients in regard to the counselling, availability and effectiveness of the Substance Abuse Services (SAS). Additionally the participants opinions are surveyed for to develop these services. The study is qualitative. The research material was gathered by interviewing 6 substance abuse participant. The results were then analysed by qualitative information analysis. Study participants think that Substance Abuse Services are only given, if they themselves had motivation to commit to the treatment or if they had enough knowledge of the availability of these services. The information of the services and guidance to the services is inadequate. Substance Abuse Services were contacted either voluntarily, involuntarily under strong physical constraint or via outside counselling. The three main categories influencing the availability of SAS are the factors related to the SAS organisation, the care unit and the clients. The effectiveness of the SAS policy is described according to changes in the abuse cycle, as well as the changes in psychological and sociological behaviour. The main challenges are the increase in the early intervention, simplification and renewal of SAS, the development of the quality control of these services and the development of the care methods and rehabilitation. The challenges of the basic health care at the moment are: recognising the substance abuse, early intervention, creation of the counselling models and deployment of outpatient rehabilitation. The challenges in the public sector are the renewing and clarification of the SAS in every municipality by defining the rules for partnership with NGO s (non-governmental organisations) and private providers. The most important criteria of quality control are the continuation of services, correct timing, around the clock availability and increased information of the services. The quality of the services should also be combined and simulated in the municipalities and among the different service providers. The development of the new SAS models and care methods require critical evaluation of the current situation and innovative touch in developing and creating new cooperative models. The primary targets in developing work are the outpatient methodology in the municipalities and the building of the network of the supporting personnel. The results of the research can be used in developing of SAS and also in the vocational training. Keywords: Substance Abuse Services (SAS), substance abuser, the quality of service, Client -orientedness, development of service

4 4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1.PÄIHDEPALVELUT MUUTOKSESSA 5 2. PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄN KUVAUS ASIAKAS PÄIHDEPALVELUISSA PÄIHDEPALVELUIDEN ORGANISAATIOMALLI SUOMESSA Kolmas sektori ja vapaaehtoisjärjestöt osana päihdepalveluita PALVELU KÄSITTEENÄ PALVELUN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Palveluun ohjautuminen Palvelun saatavuus Palvelun vaikuttavuus Palvelun asiakaslähtöisyys Palvelujen kehittäminen YHTEENVETO TEOREETTISISTA LÄHTÖKOHDISTA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN LAADULLINEN TUTKIMUS TUTKIMUSAINEISTON KERUU AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKOHDAT TUTKIMUSTULOKSET PÄIHDEPALVELUIHIN OHJAUTUMINEN Omaehtoinen päihdepalveluihin hakeutuminen Fyysinen pakko hoitoon ohjautumisen taustalla Ulkoapäin tullut hoitoonohjaus Kehittämishaasteet PÄIHDEPALVELUIDEN SAATAVUUS Päihdepalvelujärjestelmään liittyvät tekijät Palveluyksikköön liittyvät tekijät Päihdeasiakkaaseen liittyvät tekijät Kehittämishaasteet PÄIHDEPALVELUIDEN VAIKUTTAVUUS Muutos päihteenkäytössä Psyykkinen muutosprosessi Sosiaalinen muutos Kehittämishaasteet YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA 53 5 POHDINTA TULOSTEN TARKASTELUA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TULOSTEN SIIRRETTÄVYYS JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET 61 LÄHTEET 63 LIITTEET yht. 13 sivua

5 5 1.PÄIHDEPALVELUT MUUTOKSESSA Päihdepalvelujärjestelmän kehittäminen on noussut ajankohtaiseksi asiaksi yhteiskunnassamme päihteiden käytön lisääntymisen ja siitä aiheutuvan päihdepalvelutarpeen vuoksi. Huumeiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien ja monien nuorten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. (Partanen 2002, Kaukonen 2002). Vuosi 2004 oli alkoholipoliittisesti merkittävä vuosi. Suomi, joka tunnetaan tiukan alkoholikontrollipolitiikan maana, joutui vuoden aikana kolmeen kertaan väljentämään linjojaan. Vuoden alussa umpeutuivat Suomen erityissäädökset matkustajien alkoholin tuontirajoitusten osalta ja sen seurauksena Suomi sopeutui muiden Eu-maiden kanssa samoihin alkoholin tuontirajoihin. Toinen muutoksia aiheuttava tekijä oli Viron liittyminen EU:n jäseneksi, jolloin tuontirajoitukset väljenivät Suomen ja Viron välillä ja alkoholin tuonti Virosta lisääntyi huomattavasti. Tämän seurauksena Suomi päätyi maaliskuun 2004 alusta alentamaan alkoholijuomien verotusta erityisesti väkevien juomien osalta. (Opari ym.2004) Ennusteiden ja osaltaan jo tehtyjen tutkimusten kautta on huomattu, että päihteiden käyttö on lisääntynyt kansalaisten keskuudessa ja päihdepalvelujen tarve on jo lisääntynyt ja tulee viiveellä lisääntymään huomattavasti lähivuosien aikana. Viime vuosikymmenellä sosiaali- ja terveydenhoidon taloudellisten resurssien kaventuessa myös palvelutarjontaa supistettiin ja resursseja riitti lähinnä vain korjaavaan työhön. Päihdepalvelujärjestelmä on ollut pitkälti järjestöjen ylläpitämää (Saarelainen ym. 2003) Järjestöjen tarjoamista palveluista on tullut yhä enenevästi kuntien sosiaalitalouden joustovara, jossa päihdeasiakkaiden palvelut tuotetaan ja ostetaan mahdollisimman halvalla (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Päihdepalvelutarpeen kasvaessa ja päihteistä johtuvien ongelmien kentän laajentuessa esimerkiksi lastensuojelun tarpeeseen tai perheväkivallan kasvuun on huomattu olemassa olevien palvelujen riittämättömyys sekä määrällisesti että laadullisesti vastaamaan tämän hetken tarvetta. Alkoholiongelmaisen hoidosta annettiin keväällä 2005 käypähoitosuositus, jossa huomioidaan päihdehoidon laatusuositukset (2003) ja sen tarkoituksena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa, lisätä tietoutta ja vaikuttaa asenteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päihdepalvelujen laatusuositukset vuonna 2002 ohjaamaan päihdepalvelujen järjestämistä ja ne ovat pohjana alkoholipoliittiselle toimintaohjelmalle vuosille (Alkoholiohjelma ). Alkoholiohjelman taustalla on huomioituna kansainväliset toimintaohjeet ja suositukset. (Alkoholipolitiikan kuluttajaopas 2004, Kari 1997) Ministeriön antamissa suosituksissa korostetaan päihdepalveluiden järjestämisessä yhteisyötä eri viranomaisten ja palvelujentuottajien kesken. Julkisen alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet ovat tavoitteiden ja keinojen hyväksyttävyys, toiminnan vaikuttavuus, toiminnan paikallisuus ja kumppanuus yhteistyön perustana.

6 6 Alkoholipoliittisten toimenpiteiden tavoitteena kaikilla valtion hallinnonaloilla on ensisijaisesti alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Toimin vuosina kolmen kunnan yhteisenä projektipäällikkönä Päihdeperuspalvelut kuntoon - hankkeessa ja sen aikana selvitin järjestelmällisesti kyseessä olevien kuntien päihdepalvelukäytännöt. Palveluiden kehittämiseksi tehtiin hankkeen aikana myös asiakaspalautekysely päihdeasiakkaille ja heidän omaisilleen. Yhden kunnan osalta teimme vielä kaikkien kunnan sosiaali- ja terveystoimen palveluiden piirissä oleville päihdeasiakkaille elämäntilannetta kartoittavat kotikäynnit. Hankkeen aikana ilmeni, että päihdeasiakkaiden hoito on kunnissa pirstaloitunutta ja jäsentymätöntä. Jokaisella kunnalla on omat palvelukulttuurinsa ja muotoutuneet tapansa hoitaa asiakkaita. Päihdepalveluiden järjestäminen on perinteisesti kuulunut kunnissa sosiaalitoimen piiriin, vaikkakin itse päihderiippuvuuden ja päihteistä aiheutuvien komplikaatioiden hoito tapahtuu terveydenhoitojärjestelmän puitteissa. Huumeiden tuomat palvelutarpeet keskittyvät yhä enemmän myös terveydenhoidon piiriin. Kokonaissuunnitelma päihdehoidon organisoimisesta on tekemättä. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella mielenkiintoni heräsi tutkia asiakkaiden näkökulmaa palveluiden järjestämisessä. Tutkielmassani haluan selvittää minkälaisena päihdeasiakkaat itse näkevät päihdepalvelujen tämänhetkisen tilanteen, millainen on palveluihin ohjautuminen, palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus heidän kokemanaan. Samalla selvitetään mihin suuntaan päihdepalveluita olisi asiakkaiden mielestä kehitettävä. Tutkimuksen tiedonintressinä on päihdepalvelujen järjestämisen käytäntöä kehittävän tiedon hankkiminen. Päihdepalvelujen tutkiminen tuottaa tietoa myös muiden intressiryhmien edustajille kuten päätöksentekijöille sekä päihdepalveluista vastaaville viranomaistahoille ja työntekijöille. Tuloksia voi hyödyntää kriittisten kohtien tunnistamisessa ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös koulutuksellisesti. Monet tutkimuksessa keskeisiksi nousseet laatuun ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät tekijät ilmenivät olevan selkeästi yhteydessä päihdepalvelujen hajanaiseen ja selkiytymättömään järjestelmään. Ensimmäisessä osassa keskityn kuvaamaan asiakasta päihdehuollossa sekä päihdehuollon tämänhetkistä palvelujärjestelmää se jälkeen keskityn tarkastelemaan palveluja ja palvelun laatua, niiden saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä palvelujen kehittämistä terveydenhuollon ilmiönä ja osittain päihdehuollon näkökulmasta. Tutkimusaihetta voi lähestyä palvelunjärjestäjien näkökulmasta tai asiakkaan näkökulmasta. Käytännön työtä pitkään tehneenä haluan lähestyä aihetta asiakasnäkökulmasta käsin ja kuunnella, mitä sanottavaa päihdeongelmaisilla itsellään on.

7 2. PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄN KUVAUS Asiakas päihdepalveluissa Päihdehuollon asiakkaaksi määritellään henkilö, joka saa päihdehuollon palveluja omaan, perheenjäsenensä tai läheisensä päihteiden käytöstä aiheutuvaan ongelmaan (Mutalahti 1996). Tässä tutkimuksessa tarkoitetaan asiakkaalla henkilöä, jolla itsellään on päihderiippuvuus ja joka on asiakkaana sosiaali- tai terveystoimen palveluissa päihderiippuvuuden ollessa palvelutarpeen pääasiallisin syy. Tutkimusten mukaan hoitoa vaativat päihdehaitat ovat suhteellisen harvinaisia - koko väestöstä alle prosentti asioi joissakin sosiaalihuollon tai terveydenhoidon palveluissa päihteiden käyttöön liittyvän asian vuoksi (Kaukonen 2000). Päihderiippuvuuden määrittelyssä voidaan käyttää erilaisia yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä ja niiden mittaamista varten on kehitetty erilaisia mittareita. Päihderiippuvuuden yleisesti hyväksytyiksi kriteereiksi Suomessa on otettu ICD 10-kriteerit, joita ovat pakonomaisen himon esiintyminen päihdyttävään aineeseen, päihteenkäytön hallintakyvyn häiriintyminen, vieroitusoireiden ilmeneminen päihteen nauttimisen jälkeen, päihteen sietokyvyn nouseminen, päihteenkäytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi ja käytön jatkuminen huolimatta sen aiheuttamista haitoista (Poikolainen 2003). Alkoholin käytön mittarina yleisimmin käytetty on Audit-testi, joka antaa suuntaa alkoholin käytön tasolle ja toimii suurkulutuksen osoittajana. Myös lääke- ja huumeriippuvuuden osoittamiseen on olemassa omat kriteeristönsä. Päihdyttävässä tarkoituksessa käytetyistä aineista tavallisimmat Suomessa ovat alkoholi, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit (Poikolainen 2003). Pulkkisen (1997) mukaan päihteiden käytön alkamisikä on korrelaatiossa myöhemmin kehittyvään alkoholismiin. Joilla ei nuoruusaikuisuudessa ollut alkoholiongelmaa, välttyivät useimmiten alkoholiongelmalta myöhemmin aikuisuudessa. Tutkimuksen mukaan naisilla, joilla oli 26-vuotiaana viitteitä alkoholin ongelmakäytöstä, oli myöhemmin ominaista jatkaa samaan tyyliin tai kehittyä varsinaisiksi ongelmakäyttäjiksi. Alkoholismin periytyvyyttä on tutkittu pitkään ja viimeisten tutkimusten mukaan on osoitettavissa tietyn alttiuden alkoholismille olevan perinnöllistä, mm. Gloningerin tutkimusten mukaan adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että yksilön geeneillä on tärkeä vaikutuksensa alkoholismin kehittymisessä (Laine 2001). Winterin (2004) tutkimuksessa raittiiksi määriteltiin henkilö, joka ei ole juonut alkoholia viimeisten edeltävän 12 kuukauden aikana. Suurin osa suomalaisista on kohtuukäyttäjiä, vain joka kymmenes suomalainen on raitis ja toisaalta 10% suomalaisista on alkoholin suurkuluttajia. Korkein osuus suurkuluttajista on yli 30-vuotiaat miehet ja seuraavaksi suurin ryhmä on alle 30-vuotiaat miehet.

8 8 Kaikissa naisten ikäryhmissä juomistiheys on alhaisempi kuin miesten, vaikka naistenkin päihteidenkäyttö on selkeästi lisääntynyt. (Ahlström 2003.) Opiskelijoiden elämään liitetään usein päihteiden käyttö. Tutkimusten mukaan yliopisto-opiskelijoiden riski sairastua päihderiippuvuuteen elämänsä aikana ei ole kuitenkaan sen suurempi kuin muiden nuorten (Slutske 2005). Päihdeongelman selitysmallit voidaan jakaa neljään pääluokkaan, joita ovat lääketieteellinen eli biologisfysiologinen malli, sosiokulttuurinen eli ympäristötekijöitä painottava malli, psykologinen eli persoonallisuustekijöitä painottava malli ja henkis-uskonnollinen lähestymismalli. (Fisher & Harrison 2000.) Päihdehoidossa on asiakkaan elämänhallinta nostettu kliinisen asiakastyön tavoitteeksi (Raitasalo 1995). Ihmisen elämänhallintaan liittyy koherenssin tunne, joka liittyy tapaan havainnoida maailmaa ja omaa elämää sekä tiedollisella että tunteen tasolla. Koherenssin tunne koostuu kolmesta osa-tekijästä: elämän ymmärrettävyydestä, hallittavuudesta ja mielekkyydestä. (Vesalainen & Vuori 1996.) Elämänhallinnalla tarkoitetaan toiminnallista kapasiteettia, joka sisältää yksilöille kehittyvät fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat (Rauhala 1998). Elämänhallintaan liitetään myös käsite empowerment, jolla tarkoitetaan sosiaalityössä voimaantumista, tiedon lisäämistä ja uudelleen jäsentymistä (Pietilä 1999, Kaukonen 2000). Päihderiippuvaisena eläminen on usein impulssiherkkää ja siihen sisältyy kaaottisia ja kriisiluonteisia tapahtumia suhteessa enemmän kuin muulla väestöllä (Hayaki ym 2005). Alkoholikeskeisessä elämäntavassa elämänpiiri kaventuu työssä, vapaa-ajan vietossa, perheelämässä ja ihmissuhteissa. Toiminnan kannalta tästä seuraa, että ihmissuhteet keskittyvät muiden runsaasti juovien henkilöiden pariin ja siirtyminen ei- alkoholikeskeiseen elämäntapaan on vaikeaa. (Heikkinen & Kettunen 1996.) Alkoholiongelmaan tai yleisemmin päihdeongelmaan kietoutuu koko asiakkaan elämänpiiri, joten hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista (Käypähoito 2005). AA-liikkeen piirissä lähdetään ajatuksesta, että alkoholismi on elinikäinen sairaudenkaltainen tila, josta ei voi parantua (Söderling 1993). Päihderiippuvuuden paranemiseen vaikuttavien tekijöiden tutkimustuloksissa on tultu osin ristiriitaisiinkin tuloksiin. Tuloksia ovat 1) alkoholiriippuvuus voi ajan myötä hävitä ilman varsinaista hoitoakin, jolloin henkilö raitistuu kokonaan tai siirtyy kohtuukäyttäjäksi 2) tutkimuksissa seuranta-ajan pituus selittää myönteisiä ilmiöitä enemmän kuin tutkitun hoidon intensiivisyys 3)vaikeammin riippuvaisten kohdalla toipumiseen liittyy usein täysraittius 4) nuorimmat alkoholiriippuvaiset palaavat iän karttuessa iäkkäämpiä useammin hallittuun juomiseen esimerkiksi perheenperustamisen myötä ja 5) hoitopalvelun tuottajan määrittelemällä hoidon tavoitteella ei ole suurta merkitystä, vaan asiakas valitsee itse omat tavoitteensa, jonka toteuttamiseen he ovat motivoituneita. (Mäkelä 2003.)

9 2.2 Päihdepalveluiden organisaatiomalli Suomessa 9 Päihdehuoltolain (1986) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa edellyttävä tarve osoittaa. Päihdehuolto on järjestetty Suomen kunnissa osittain omana toimintana ja osittain alueellisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupungin raporteista (Törmä ym. 2003) käy ilmi, että Helsingin päihdehuoltojärjestelmä kaipaa kehittämistä. Palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja suunnitelmaton kokonaisuus ja päihdehuollon asiakkaiden hoitoon hakeutumisjärjestelmä on hajanainen aiheuttaen sattumanvaraisuutta ja epätasa-arvoa eri alueilla asuvien asiakkaiden keskuudessa. Sama ilmiö on yleinen myös muualla Suomessa, Pohjois-Suomessa kuntien pieni koko ja haja-asutus aiheuttaa epätasa-arvoa päihdehoidon saatavuuteen ja laatuun. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2003). Suomen päihdehoito jaetaan yleis- ja erityispalveluihin. Yleispalveluihin kuuluvat kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset ja sairaalat. Erityispalveluihin luetaan kuuluvaksi A-klinikat liitännäispisteineen, nuorisoasemat, päiväkeskukset, päihdehuollon kuntoutuslaitokset ja erityispalveluiden yhdistelmät. (Saarelainen ym ) Katkaisu- ja kuntoutushoidon yksiköt ovat pääosin yksityisten ylläpitämiä yksiköitä, joista kunnat ostavat ostopalveluna päihdekatkaisuhoidon tai päihdekuntoutushoidon. (Kuvio1) Päihde-erityispalvelut -A-klinikat -matalan kynnyksen hoitopaikat nuorille -katkaisu- ja kuntoutushoidon yksiköt Sosiaalitoim i Työterveyshuolto Terveydenhoito -vastaanotto -lääkäri PÄIHDE- RIIPPUVAINE N ASIAKAS Mielenterveys -yksikkö Järjestöt Vertaistuki -esim.aa.n kautta Seurakunna n tukitoimet -keskustelu -diakoniatyö tk t Läheistuki -omaiset, ystävät Kuvio 1.Päihdepalveluiden kenttä ja palvelurakenteen pirstaleisuus

10 10 Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Laitoksissa toteutuva palvelu muodostuu entistä lyhytaikaisemmaksi taikka korvautuu kokonaan kotona tai kotikunnassa annettavilla palveluilla Perustasolla tarvitaan entistä enemmän myös erikoistunutta osaamista ja erilaisen asiantuntijuuden yhdistämistä yksilöllisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja ketjuiksi. Asiakkaiden rooli on muuttumassa kohteesta kumppaniksi. (Arnkil ym.2004.) Vaikka kunnilla on päihdepalveluiden järjestämisvastuu taloudellisine velvoitteineen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, heidän ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse. Kolmannen sektorin toimijat, kuten kansalaisjärjestöt, eri päihdejärjestöt, kristilliset toimijat ja seurakunnat sekä asiakas- ja omaisjärjestöt, ovat luoneet oman palveluverkostonsa, joten päihdehoidon palveluja on saatavilla myös yksityisesti ja epävirallisesti. (Saarelainen ym ) Päihdepalveluiden laitoshoito sisältää katkaisuhoidon, vieroitushoidon ja varsinaisen päihdekuntoutuksen. Vuonna 2002 Suomessa alkoholiehtoisia hoitojaksoja oli kpl ja huume-ehtoisia 9010 kpl (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003, Taskumatti 2004). Suomessa laitoshoidon perusteena ei ole yleisesti ollut ainejako vaan kaikkia päihteiden käyttäjiä on hoidettu samoissa paikoissa (Saarelainen ym.2003). Lisäksi huumeriippuvaisille järjestetään opiaattikorvaushoidon aloittamisjaksoja laitoksissa. Forssen (2004) on kuvannut työyhteisön kannalta opiaattiriippuvaisten ylläpitohoidon rakentumista asiakkaiden vaatimusten ja hoidon asetusten konfliktien näkökulmasta. Opiaattikorvaushoito on Suomen terveydenhoidossa uusi asia ja sen liittäminen osaksi yleisesti hyväksyttyä julkista terveydenhoitoa ei ole ongelmatonta, varsinkaan kun hoidon vaikutuksia ja tuloksia on vaikea mitata. Katkaisuhoito on yleensä lyhytkestoinen 3-7 vrk ja sen tarkoituksena on hallitusti hoitaa mahdolliset pitkän päihteen nauttimisen jälkeiset terveydelliset komplikaatiot ja vieroitusoireyhtymä. Katkaisuhoidon tärkeimmät menetelmät ovat lääkkeellinen hoito, lepo ja ravinto. Lääkkeellisessä hoidossa ovat bentsodiatsepiinit yleisimmin käytettyjä, mutta myös kiisteltyjä lääkeaineita. (Mirafzali 2005.) Katkaisuhoitoa toteutetaan kunnissa terveyskeskusten vuodeosastoilla tai hoito ostetaan ostopalveluina päihdekatkaisuun erikoistuneista yksiköistä. Katkaisuhoidon aikana ei yleensä käsitellä itse päihdeongelmaa laajemmin. Katkaisuhoitoa voidaan toteuttaa myös avokatkaisuna, jolloin asiakas saa joko oman kunnan terveyskeskuksen kautta lääkitystä ja apua tai asiakas hakeutuu päihdehoidon yksikköön, usein A-klinikalle saamaan avokatkaisuhoitoa. Kuntoutushoidossa tavoitteena on kuntoutujan omien voimavarojen kartoittaminen ja vahvistaminen ja siinä pyritään vaikuttamaan asiakkaan tietoisuuden kasvuun auttamalla erilaisin tekniikoin asiakasta ymmärtämään päihderiippuvuuttaan ja sen hallintaa. Aikaisemmin kuntoutuslaitokset toimivat pääsääntöisesti pakkohoitoperiaatteella työlaitoksiin yhdistettyinä, mutta nykyisin kuntoutuslaitokset ovat moderneja hoitoyksiköitä, joissa toiminnasta vastaa moniammatillinen työryhmä (Mäkelä 2003). Kuntoutusyksiköt on tarkoitettu katkaisuhoitoa pitempään laitoshoitoon henkilöille, joille avohoidon

11 11 tarjoamat mahdollisuudet eivät riitä, ja joilla olisi motivaatiota päihteidenkäytön lopettamiseen. Usein onnistunut hoito edellyttää myös määräaikaista erillään oloa omasta sosiaalisesta elinympäristöstä. Yleensä kuntoutushoitoon otetaan myös omaiset mukaan, toisissa yksiköissä tiiviimmin ja toisissa harvemmin. Kuntoutushoidon yksiköitä ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät ja erilaiset päihdehuoltoon erikoistuneet järjestöt tai yksityiset liikelaitokset. Viime vuosina päihdehoidon palveluihin on lisätty kuntoutushoitopaikkoja perheille, joissa useimmiten on taustalla molempien vanhempien päihderiippuvuus tai yksinhuoltajan päihderiippuvuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on myös kehitetty päihdeperheiden auttamiseksi erilaisia tukitoimia, esimerkiksi perheleirit ja niitä seuraavat vertaisryhmät ovat erinomaisia sekundaaritason auttamiskeinoja. Lasten vertaisryhmätoiminta ei ole terapiaa, vaan tiettyyn riskiryhmään kuuluvien lasten auttamista niin, etteivät heidän ongelmansa syvenisi ja johtaisi myöhemmin vaikeuksiin esimerkiksi oman päihteiden käytön suhteen, mielenterveysongelmiin tai syrjäytymiseen (Holmberg 2003). Päihdepalveluiden yksi tärkeä osa-alue on kunnissa järjestettävät tukipalvelut, joista yksi näkyvimmistä sektoreista on päihdeongelmaisten asumispalvelut. Laitoshoidon jälkeen tarvitaan erityisesti nuorille ja perheille suunnattuja tukiasumismuotoja, joissa asuminen on valvottua ja määräaikaista. Toisaalta kunnissa tarvitaan myös asumispalvelua päihdeongelmaisille, joilla on päihteen takia vaikeuksia selviytyä normaaleissa vuokra-asunnoissa. Aikaisemmin kunnissa oli myös laitosmuotoista asumista päihdeongelmaisille. Kuntien asumisjärjestelmiin on perusteltua kiinnittää huomiota ja kehittää niiden toimintaa ja lähtökohtia. Usein väliaikaiseksi tarkoitetusta asumisjaksosta uhkaa muodostua hyvinkin pitkä oleskelu. (Kaukonen 1994.) Asumispalvelujen tavoitteena on päihdeongelmien lievittäminen ja vähitellen normaaliasumiseen siirtyminen (Mäkelä 2003). Vanhusten hoitolaitoksissa tapahtui hyvin laaja hoidonporrastus ja laitosten alasajo viime vuosikymmenellä. Päihdehuollossa samankaltainen rakennetarkastelu on tämän vuosikymmenen asia Kolmas sektori ja vapaaehtoisjärjestöt osana päihdepalveluita Heinonen (1999) määrittelee hyvinvointivaltion mallissaan julkista sosiaalipolitiikkaa täydentäviksi käytännöiksi sosiaali- ja terveysalanjärjestöt, Raha-automaattiyhdistyksen, vapaaehtoistyön muodot, itseavun ja markkinointipohjalta toimivat sosiaali- ja terveysalanpääosin pienet yritykset. Päihdehuollon toimintakentälle on ominaista järjestöjen vahva rooli. Päihdepalveluiden laitospalveluista suuren osan tuottavat erilaiset järjestöt, mutta myös avopalveluiden kentässä on eri järjestöjen tuottamilla palveluilla tärkeä ja näkyvä paikka. A-killat ovat A-klinikoiden entisten asiakkaiden ja heidän omaistensa muodostamia yhdistyksiä, jotka yhdessä muodostavat A-kiltojen Liitto Oy.n. Entisten päihteidenkäyttäjien perustamia aatteellisella periaatteella toimivia toveriseuroja ovat myös AA-ryhmät

12 12 raitistuneille alkoholisteille, Al-Anon ryhmät omaisille ja NA-ryhmät huumeongelmaisille. (Mäkelä 2003.) AA-ohjelmaan perustuu myös päihdehoidossa paljon käytetty Minnesota- malli, joka on Yhdysvalloista peräisin oleva päihdetyön hoitokokonaisuus. Mallissa yhdistyy lääketieteellinen, psykologinen, sosiologinen ja teologinen ammattitaito sekä entisten käyttäjien tuottama tieto toipumiskokemuksesta ja toipumisohjelmasta. (Ekholm 2003.) Myös seurakunnat järjestävät usealla paikkakunnalla tukitoimia ja palveluita päihdeongelmaisille. Näistä yleisimpiä ovat keskusteluapu, ruoka-apu, taloudellinen apu, erilaiset ryhmät, leirit ja retket. Päihdehoidon laitospalveluissa on myös paljon erilaisia yksityisten palveluntuottajien järjestämiä palveluita. Viimeisen vuosikymmenen aikana on perustettu varsinkin huumeasiakkaiden hoitoon erikoistuneita yksiköitä vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Stakes on julkaissut vuonna 2004 päihdeavohoidon, päihdelaitoshoidon ja päihdeasumisen laadun arvioimiskriteeristön, joka suositellaan otettavaksi käytäntöön myös yksityisissä päihdehoitopaikoissa (Laatuarviointilomakkeisto 2004) Alkoholiohjelmassa korostetaan yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin sekä yksityisen ja järjestöjen välille. Päihdebarometrin (2003) mukaan kuntien sosiaalijohtajat arvioivat tekevänsä eniten yhteistyötä terveystoimen. opetustoimen, poliisin ja nuorisotyön kanssa. Seurakuntien, liikunta- ja vapaaajantoimen sekä kansalaisjärjestöjen kanssa tehtiin huomattavasti vähemmän yhteistyötä. Tulevaisuudessa palvelujen kehittämisessä olisi selkiytettävä kolmannen sektorin toimijoiden rooli päihdepalveluiden kentässä Palvelu käsitteenä Palvelun käsitteestä ei olla täysin yksimielisiä ja määritelmiä on useanlaisia. Nikkilä (1994) määrittelee palvelun lähtökohdaksi sen, että palvelu on luonteeltaan aineetonta ja eroaa siten tavarasta. Lisäksi palveluille on tyypillistä prosessimaisuus eli se koostuu toimintojen joukosta. Palvelulle on luonteenomaista, että se tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Palvelu on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa tai toimintojen joukko, jonka kautta tyydytetään palvelun käyttäjän tarpeita. Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeisenä tunnuspiirteitä ovat laaja julkinen palvelujärjestelmä ja erilaisten etuuksien hyvä kattavuus ja niiden kohtuullinen taso (Heinonen 1999). Suomesta voidaan puhua palveluvaltiona, jos korostetaan erityisesti palvelujen julkista organisointia ja rahoitusta. Sosiaalipalveluita halutaan korostaa väestön toimintavapautta lisäävänä yhteiskunnan toimena ja se erotetaan sosiaalihuollosta ja sen velvoitteista. (Kaukonen 2000.) Palveluiden järjestämisen kannalta olennaista on se, kuka palveluntarpeen määrittelee. Palvelun tarve voidaan määritellä a) subjektiivisesti, jolloin palvelun tarpeen määrittelee itse asiakas, b) objektiivisesti, jolloin palvelu on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa, ammattilaisten ja myös suuren yleisön keskuudessa laajaa tukea nauttiva

13 13 yksiselitteinen määritelmä tarpeen kriteereistä c) asiantuntijaviranomaisen määrittelynä, jolloin tarve on se, minkä esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen määrittelee kussakin tilanteessa tai d) hallintoviranomaisen määrittelynä, jolloin tarve on se, mihin organisaatio katsoo olevan varaa erilaisten kilpailevien tarpeiden joukosta. (Nikkilä 1994.) Päihdepalvelutarpeen määrittely on pääosin Suomessa ollut asiantuntijaviranomaisen ja hallintoviranomaisen määrittelyä. Päihdepalveluihin kohdistetut resurssit ovat olleet niukat ja hoitoon ohjautuminen on ollut vähäistä. Kaukosen (1994) mukaan päihdepalveluiden tuotteen määrittely on vaikeaa, koska päihdehuollon asiakkailla on varsin monitahoisia yhteenkietoutuneita ongelmia. Lisäksi päihdehuollolla on yhteiskunnassa useita tehtäviä ja niistä monet ovat päällekkäisiä muiden instituutioiden kanssa, näistä esimerkkeinä vapaa-aikatoimi, asuntotoimi ja työvoimaorganisaatio. Suomessa ei vielä 1990-luvulle tultaessa voitu puhua erikseen eriytyneestä huumehoidosta, perinteet alkoholismin hoidossa olivat niin vahvat (Kaukonen 2002).Sosiaali- ja terveystoimen osuus päihdepalvelujen tuottamisessa menee osittain myös päällekkäin ja niiden roolia palvelujen tuottajana on vaikea asettaa. Päihdepalveluissa tulee esille usein myös negatiivinen jännite organisaation tavoitteiden ja asiakkaiden tavoitteiden välillä. Asiakkaat eivät koe tarvitsevansa palvelua tai osittain jopa vastustavat sitä. (Ylikoski 1997.) Pohjoismaiden kannalta katsottuna monet terveyden- ja sosiaalihuollon tavoitteet ovat yhteiset, kuten esimerkiksi ajatus kattavista palveluista ja ihmisten tasa-arvosta, mutta silti kehitys on kovin eri suuntaista. Suomi edustaa nyt maailman hajautetuinta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmää. Vain viiden miljoonan väestöpohjalla 452 kuntaa päättää palvelujen suuntaamisesta. (Arnkil ym.2004.) Kaukonen (2000) pohtii sosiaalipalvelujen luonnetta; ovatko palvelut immateriaalisia auttamismenetelmiä, universaaleja, laadullisesti eriytyneitä, maksuttomia tai huomattavasti julkisesti rahoitettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia. Asiaa voidaan tarkastella myös kunnallisten palveluiden järjestämisen lähtökohdista ja kysyä, ohjaako palveluiden järjestämistä poliittinen päätöksenteko vai yleinen etu. (Möttönen 2001.) Päihdepalvelujen järjestämisessä yleinen etu merkitsee paitsi yksilön saamaa oikeutta päihdepalveluihin myös turvallisuuden lisääntymistä kunnan alueelle. Ennaltaehkäisevän päihdetyön aspektista ajateltuna sillä on myös suuri merkitys. Viimeisen vuosikymmenen aikana kunnat ovat omaksuneet palveluajatuksen ja muuttaneet toimintaansa palvelutuottajaksi. Tällöin myös johtamisideologia muuttui tulosvastuulliseksi, joten palvelun perimmäinen tarkoitus joutui punnittavaksi. (Kananoja 1997.) Niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi palveluja on jatkuvasti priorisoitava. Palvelujen priorisoinnissa tulisi systemaattisesti arvioida erilaisia terveydenhuollon menetelmiä sekä erotella priorisoinneista hyötyviä ja hyötyä vaille jääneitä potilasryhmiä (Kantola & Kautto 2002). Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja päihdeasiakkaiden hoito jää priorisoinnissa usein huonommalle sijalle. Kaukonen (2000) pohtii päihdehuollon legitimiteettia

14 14 ja päihdehuoltoa yhteiskunnallisena suhteena. Hänen mielestään palveluja voidaan pitää universaaleina sillä edellytyksellä, että niitä on saatavissa. Käytännössä palvelujen saatavuus vaihtelee. Päihdeasiakkaan näkökulmasta katsottuna päihdepalvelut ovat pääsääntöisesti viimesijaista palvelua. 2.4 Palvelun laatuun vaikuttavia tekijöitä Palvelua voidaan tarkastella palvelujen tason ja palvelukyvyn näkökulmista. Palvelujen tasolla tarkoitetaan sitä, kuinka riittävästi kansalaisille on tarjolla elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kannalta oleellisia ja laadultaan hyviä palveluja. Palvelukyky kuvaa lähinnä organisaatioyksiköiden kykyä tuottaa riittävästi hyviä palveluja eikä niinkään jonkin alueen palvelujen tilaa.(nikkilä 1994.) Palvelujen laadun tarkastelu ja kehittäminen ovat sidoksissa meneillään olevaan ajan henkeen. Eri aikakausina pidetään eri asioita laadukkaana palveluna, mutta aina taustalla on pyrkimys antaa potilaille ja asiakkaille voimavaroihin nähden hyvää hoitoa. (Perälä & Räikkönen 1994.) Palvelun laatu ilmenee monina tekijöinä ja asiakkaan kokemus palvelusta on vain yksi laadun osatekijöistä, vaikkakin usein arkikielessä termejä tyytyväisyys ja laatu käytetään toistensa synonyymeinä (Ylikoski 1999). Nikkilä (1994) jakaa palvelujen laadun sisällölliseen laatuun, eli pätevyyteen, ja asiointiprosessin laatuun. Sisällöllinen laatu kuvaa hänen mukaansa sitä, kuinka palvelu sisällöllisesti vastaa tarpeeseen, toisin sanoen onko se asiakkaan ongelmatilanteen jäsentävä ja huomioonottava. Asiointiprosessin laadulla tarkoitetaan palvelun tapahtumisen onnistuneisuutta asiakkaan näkökulmasta katsoen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita arvioitaessa huomioidaan palveluiden saatavuuden helppous, riittävyys, nopeus ja saavutettavuus (Tuomi 1997). Paasivaara (2002) kuvaa hoitotyön mikro- ja makrotason kehitystä ja hoitotyön ulottuvuuksia väitöskirjassaan. Sama tarkastelumalli voidaan soveltaa koskemaan päihdepalvelujen ulottuvuuksia kaikilta kuvatuilta tasoilta: 1) Suomalainen alkoholipolitiikka on osa yleistä hyvinvointipolitiikkaa ja sen ratkaisut näkyvät jo lyhyelläkin viiveellä palvelutarpeiden kentässä. Päihteiden saatavuuden kasvaessa myös palvelutarpeet kasvavat ja moninaistuvat. 2) Kunnallinen toimintaympäristö on palveluihin ohjautumisen ja palvelujen saatavuuden kannalta ratkaiseva; kunnan organisaation resurssit, arvomaailma, toiminnan tavoitteet ja ohjausjärjestelmä ratkaisevat saako päihdeasiakas palvelua sekä sen minkälaista ja minkä laatuista palvelua annetaan. 3) Olemassa olevien hoito-organisaatioiden toimintaympäristön tarkastelu eri päihdehoidon laatukriteereistä ja näkökulmista käsin ja 4) palvelunantajan toiminta ja vuorovaikutus tilanne. Voutilaisen (2004) tutkimuksessa kartoitettiin ikääntyneiden palveluiden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaiden myönteiset kokemukset liittyivät ammatillisesti pätevään henkilökuntaan. Tutkimuksen mukaan henkilöstön koulutustasolla oli suurempi merkitys työn laatuun kuin henkilöstön määrällä.

15 15 Toinen huomioitava seikka omaisten hoidosta antamassa arviossa oli arviossa hoitoon tyytyväisyyden korrelaatio omaisten osallistumiseen hoitoon. Mitä enemmän omaiset osallistuivat itse hoitoon, sitä tyytyväisempiä he olivat hoidon laatuun. Kananoja (1997) toteaa samansuuntaisesti, että palveluprosessin onnistuminen on aina prosessi, jonka onnistuminen edellyttää asiakkaan omaa toimintaa tilanteen muuttamiseksi. Asiakas tulee nähdä laadunarvioinnissa yhteistyökumppanina ja yhteisenä tuloksen tekijänä. Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2003) kiinnitetään huomio henkilöstön osaamiseen ja työssä jaksamiseen antamalla suosituksia henkilökunnan koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi kehotetaan järjestämään henkilöstölle työnohjausta ja konsultaatiota. Malmi (1999) toteaa hoitotyön johtajuudella olevan tärkeä osuus palvelujen laadun kehittämisessä toivoen tulevaisuuden johtajien olevan rohkeita asiakkaiden puolesta puhujia, jotka uskaltavat nostaa laajan eettisfilosofisen arvokeskustelun esille. Palveluiden laatua voi heikentää jatkuva kriisitunnelma, säästämisen ja leikkaamisen ilmapiiri, joka aiheuttaa epävarmuutta ja työuupumusta henkilökunnalle ja johtaa kestävän kehityksen estymiseen (Kautto & Kaukonen 2002). Päihderiippuvuuden hoito vaatii useiden eri tahojen mukaantuloa ja verkostomaista työotetta. Verkostomaisen työotteen perinteet eivät ole kuntasektorilla kovin vahvat ja nykyinen lainsäädäntö luo sille vielä omat haasteensa. Kuitenkin asiakkaan suostumuksella tietoja voidaan ilmaista muille viranomaisille ja yhteistyötä voidaan siltä osin tehdä (Parkkari ym ) Palveluun ohjautuminen Palveluja tutkittaessa on todettu, että asiakkaat kokevat ongelmiksi muun muassa asioiden käsittelyn hitauden ja joustamattomuuden, tiedonsaantiongelmat ja hallintokielen vaikeaselkoisuuden, henkilökunnan passiivisen ja rutiininomaisen suhtautumisen sekä palvelujen hajanaisuuden ja vaikean saatavuuden (Nikkilä 1994). Hallintomenettelylaki määrittelee viranomaiselle neuvontavelvollisuuden, jonka mukaan viranomaisen on tarpeen mukaan annettava neuvoja, miten asia pannaan vireille ja miten siinä on muutoin meneteltävä. Suomalainen yhteiskunta korostaa voimakkaasti yksilön vapautta määrätä itsestään. Sen seurauksena käy usein niin, että vaikka alkoholiongelma huomattaisiinkin, niin siihen ei uskalleta puuttua. (Heikkinen & Kettunen 1996.) Lähes kaikissa työyksiköissä on päihdeongelmaisen hoitoonohjausmalleja, mutta useimmiten ne eivät toimi toivotulla tavalla (Niemelä 1997). Päihdehuoltolaissa (1986) säädetään, että päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta hoitoon, mikäli hän on ilman hoitoa välittömässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion tai henkilö vakavasti vaarantaa

16 16 perheensä jäsenen tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kasvua. Päihdepalveluissa voi olla joskus ristiriitaa organisaation tavoitteiden ja asiakkaitten tarpeitten välillä, jolloin esimerkiksi asiakas ei koe tarvitsevansa jotain palvelua ja jopa vastustaa sitä (Ylikoski 1997). Esimerkkeinä edellisestä on lastensuojelulliset pakkotoimenpiteet ja hoitoonohjaus työpaikoilla. Stakes on julkaissut 1997 työmallin päihdeongelmiin puuttumiseksi työterveyshuollossa. Malli on opas päihdeongelmien seulontaan ja mini-interventiotoimintaan. (Alho 2003.) Päihdehuollon laitoksiin hakeudutaan joko A- klinikoiden tai sosiaali- tai terveydenhuollon peruspalveluiden kautta ja niihin on oltava maksusitoumus ja yleensä myös lähete lääkäriltä (Mäkelä 2003). Avohoitoon A-klinikalle henkilö voi yleensä hakeutua myös ilman lähetettä. Terveydenhuollon ja erityisesti työterveyshuollon menetelmänä on mini-interventio, joka on käytännössä muutaman käyntikerran suunniteltu puuttuminen, neuvonta ja seuranta asiakkaan päihteiden suurkulutukseen. Useimmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, että miniinterventiolla on positiivinen vaikutus asiakkaan alkoholin käytön hallintaan (Berglund ym 2003). Myös iäkkäiden ihmisten keskuudessa toteutetuissa tutkimuksissa on huomattu mini-intervention toimivan päihteenkäyttöä vähentävänä tekijänä.(fleming et al. 1999) Pienissä kunnissa hoitoonohjauksen tai palveluihin ohjautumisen esteenä voivat olla kunnan taloudelliset resurssit. Mielenterveyspalveluiden hoitoketju tutkimuksessa tutkimustuloksena voitiin katsoa palvelukokonaisuuden ominaisuuksien toimimattomuuden olevan yksi laitoshoitojaksoja lisäävä tekijä (Korpimäki 2004). Päihdepalvelupuolella yksi hoitoonohjautumista estävä tekijä voi olla tiedonpuute päihderiippuvuuden hoidosta tai hoitopaikoista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen vahvasti esillä sosiaalitoimen rooli päihdehoidon kysymyksissä, mutta päihdeongelmien muuttuessa yhä enemmän sekakäytön ja huumeiden käytön suuntaan korostuu hoidossa terveydenhoidon osuus (Kaukonen & Hakkarainen 2002). Yksittäisen asiakkaan kannalta päihdepalvelujärjestelmä näyttäytyy usein epäsystemaattisena kirjona. Asiakkaan on itse kannettava huolta siitä, mihin seuraavaksi mennä ja kenen vastuulla mikäkin hoito on (Nylander & Nenonen 2000) Palvelun saatavuus Suomessa terveydenhoidon päätöksenteossa on lähtökohtana tarveperiaate. Tämä merkitsee sitä, että hoidon tarve tulee määritellä aina lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella riippumatta esimerkiksi hoidon tarpeen syistä tai hoidon kalleudesta. (Perälä 1997.) Palveluiden saatavuudessa ei ole kyse pelkästään aukioloajoista tai esimerkiksi siitä, että puhelimeen vastataan kolmannella soitolla. Palvelun saatavuus on palvelun näkyvillä oloa, tiedottamista siitä ja julkisuutta, sitä, että päätöksentekohetkellä tarjottava palvelu on yksi vaihtoehdoista.. (Storbacka 1999.)

17 17 Moksunen (1991) on tutkimuksessaan pohtinut tiedottamisen ja sosiaalitoimen yhdistelmää suhteessa sosiaalitoimen palveluideologiaan. Tiedottaminen liittyy sinänsä jo palveluun, tiedottaminen on palvelua. Palveluiden saatavuuden edellytyksenä on myös helppous lähestyä palveluita (Storbacka 1999). Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2003) edellytetään palveluita järjestettävän mahdollisimman lähellä asiakkaan asuinpaikkaa ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden edellytyksiin käyttää palveluja. Palvelukokonaisuutta järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaiden sukupuoli, kieli ja muu kulttuuritausta. Kunnan koko määrittelee selkeästi palvelujen institutionaalista rakennetta ja siten palvelujen saatavuutta. Tutkimusten mukaan päihteiden käyttöön liittyvien asiointien määrä on selvimmin yhteydessä päihteiden käytön tasoon kunnassa. Mikäli kunnassa ei ollut käytetty päihdehuollon erityispalveluita, kohdistui palvelukysyntä silloin enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin. Useissa kunnissa päihdeasiakkaat ohjautuvat lähinnä sairaalapaikoille ja päihde-ehtoinen hoitoisuus saattaa jäädä huomioimatta ja jopa kirjaamatta. Myös päihteiden käyttöön liittyvät sosiaaliset ongelmat kasvavat kuntakoon kasvaessa. (Kaukonen ym ) Palveluiden oikea-aikaisuus huomioidaan päihdepalveluiden laatusuosituksissa (2003) velvoittamalla kunta huolehtimaan alueensa asukkaille pääsyn päihdehoitoon myös virka-ajan ulkopuolella päivystysluonteisesti. Asiakkailla tulisi olla mahdollisuus hakeutua hoitoon myös päihtyneenä ja kriisiluonteisesti. Päihdeasiakasta hoidettaessa on aina huomioitava päihdeongelmien ja itsemurhariskin korrelaatio. Kirjallisuuden mukaan päihteiden väärinkäyttö on suurin yksittäinen syy selittämään suicidaalista käyttäytymistä. (Conner & Chiapella 2004.) Katkaisu- ja vieroitushoitoon suositellaan välitöntä pääsyä. Palveluiden saatavuus on ensimmäinen askel kohti asiakaskeskeisyyttä (Storbacka 1999). Vaikka kuntien budjeteissa päihdehoidon menot ovat kasvaneet, ei hoidon saatavuus ole asiakkaan kannalta helpottunut. Rahoitus on ohjautunut enimmältään kuntouttaviin erityispalveluihin, vaikka kasvu on tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen yleisten palvelujen - ennen muuta psykiatrian- ja huonoosaisimpien asiakkaiden palvelujen puolella (Kaukonen ym. 2000). Marginaaliryhmien, joihin luetaan esimerkiksi vanhukset, vammaiset, mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset, asema on huonontunut 1990-luvulta lähtien huomattavasti ja palvelutarjonta on siirtynyt yksityisten ja järjestöjen suuntaan (Lehto & Blomster 2000) Palvelun vaikuttavuus Palvelun tuloksia voidaan tarkastella liiketoiminnallisina tuloksina, jolloin palvelun taloudellisuus korostuu. Voidaan myös puhua toiminnallisista tuotoksista, jolloin tulokset ovat luonteeltaan laadullisia ja vaikeasti täsmennettäviä, kuten yleensä julkishallinnollisessa organisaatiossa on. Kolmanneksi voidaan

18 18 puhua tukituloksista, joita ovat muun muassa sidosryhmien hyödyntäminen toimintaan, henkilöstön osaamisen taso ja organisaation ja johtamisjärjestelmän toimivuus. (Nikkilä 1994.) Päihdepalveluiden vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan asiaa tarkastella kaikista edellä mainituista näkökulmista. Päihdeasiakkaiden huono-osaisuus pakottaa kuitenkin tarkastelemaan päihdehuoltoa toistaiseksi hinnoittelemattomana tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymyksenä (Kaukonen 1994.) Kaukosen (1994) mukaan päihdehuollon palvelujen tuottamisesta ja kuluttamisesta johtuvien ulkoisvaikutusten merkitys on huomattavan suuri, jolloin se aiheuttaa sekä myönteisiä että kielteisiä seuraamuksia ympäröivään yhteiskuntaan Päihdekuntoutuksen ja palvelujen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta olisi ehkä mahdollista enemmän arvioida laadullisesti; ovatko palvelumenetelmät ja toimintamuodot järkeviä asiakkaiden selviytymisesteitä silmälläpitäen ja kohtaavatko asiakkaiden edun ja yhteiskunnan intressit toisensa? Päihdehuollon laatusuositusten (2003) mukaan hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Tarkasteltavia kohteita päihdepalvelujen vaikuttavuutta arvioitaessa ovat miten palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan olemassa olevaan päihdehoidon tarpeeseen ja mikä on hoidon lopputulos. Stakes on antanut päihdehoidon laatusuositukset ja päihdepalvelujärjestelmän laatua ja toimivuutta voidaan tarkastella niiden valossa, mutta varsinaisesti toteutetun päihdepalvelun vaikuttavuutta ei ole helppoa tarkastella. Vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvin olennaista päihdehoidon kannalta liittää tuloksiin myös Nikkilän (1994) mainitsemat tukitoimet pohtimalla, miten julkinen päihdehoito on palveluorganisaatiossaan huomioinut ja hyödyntänyt kolmannen sektorin ja järjestöjen tuottamat päihdepalvelut, mikä on päihdehoidon henkilökunnan osaamisen taso sekä, mikä on organisaation toimivuus, yhteistyö ja tiedottaminen ja mitä merkitsee verkostomainen työote päihdepalvelu- järjestelmän sisällä. Palveluiden vaikuttavuus yksilötasolla perustuu muutosprosessin aikaansaamiseen asiakkaan käyttäytymisessä. Tietokäsitys on aina yhteydessä todellisuuskäsitykseen, joten aito tietojenkäsittelyn muutos ja sitä seuraava toiminnan muutos on mahdollinen vasta, kun todellisuus ymmärretään muuttuneella tavalla (Venkula 1993). Päihdepalveluiden vaikutusten pitäisi näkyä muutoksena asiakkaiden elämässä. Kuten kaikessa muutoksessa, ihminen tarvitsee paljon myönteistä tukea itsetunnon kohentamiseen ja vasta sitä kautta voi myönteinen muutos käyttäytymisessä tapahtua (Ylikoski 1993). Retkahdukset takaisin päihteidenkäyttöön kuuluvat päihderiippuvuusongelman luonteeseen. Vaillanti n pitkittäistutkimuksissa todettiin, että henkilön oltua viisi vuotta täysraittiina, retkahdukset kävivät harvinaisiksi (Mäkelä 2003). Salomaan (2000) mukaan päihdehuoltoon panostaminen on kunnille taloudellisesti kannattavaa. Päihdehuoltoon käytetyt varat vähentävät sairastavuutta ja kuolleisuutta, joten sairaalahoidon

19 19 kustannuksissa syntyy välitöntä säästöä. Päihdehuollon tuloksellisuusarvioissa on usein helpompaa mitata muutoksia ei-toivotuissa tilanteissa, kuten päihdepidätyksissä tai rattijuopumustilastoissa, kuin toivottuja muutoksia, joita ovat päihteiden käytön väheneminen tai elämänlaadun paraneminen (Romppanen & Saunio 2000). Päihdepalveluiden vaikuttavuus, riittävyys tai riittämättömyys, näkyvät myös laajemmin perheiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Päihdeongelma ei ole koskaan pelkästään päihderiippuvaisen oma ongelma. Jos ajatellaan, että jokaisella ongelmakäyttäjällä on ainakin 1-2 läheistä, joiden elämää päihteet monin tavoin vaikeuttavat, saadaan kuva tämän inhimillisen ja sosiaalisen ongelman laajuudesta yhteiskunnassamme. (Koskijännes & Hänninen 2004.) Päihdeperheissä eläneiden lasten riski sairastua itse päihderiippuvuuteen tai muihin psyykkisiin ongelmiin on kasvanut. Lisäksi äidin raskauden ajan päihdekäyttö saattaa tuoda omat ongelmansa lapsen fyysiseen kehitykseen heti syntymän jälkeen (Gauthier ym. 2004). USA.ssa on hoidettu päihdeperheiden lapsia jo 1980-luvulla omissa ryhmissään ja heille on kehitetty omat interventiomallit (Tesson 1990). Suomessa päihdeperheissä elävien lasten hoidontarve on tiedostettu, mutta lapsille on toistaiseksi vain vähän apua tarjolla. Joissakin kaupungeissa on erikseen lapsille vertaisryhmiä ja perhekuntoutuksessa on mukana lasta auttavia elementtejä. On muistettava, että päihdepolitiikalla on aina kaksi tavoitetta, toisaalta lisätä alkoholijuomien käytöstä juontuvia hyötyjä ja toisaalta hoitaa että hillitä siitä aiheutuvia haittoja. Päihdehoidon tavoitteet on aina määriteltävä ja ne voidaan jakaa päihteen käytöstä aiheutuvien haittojen lievittämiseen tai poistamiseen. (Romppanen & Saunio 2004). Tutkimustietoa eri päihdepolitiikan keinoista ja niiden vaikutuksista on tutkittu kansainvälisesti ja tuloksena on, että alkoholin saatavuuden sääntelyllä, alkoholin hintapolitiikalla, rattijuopumuksen ehkäisyllä ja alkoholin riskikäyttäjien mini-interventiolla oli suurin vaikuttavuus alkoholikäyttöön (Alkoholipolitiikan kuluttajaopas 2004). Erilaisten päihdehoitomenetelmien vaikuttavuudesta on tehty tutkimusta USA.ssa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta vasta viimeisten viiden vuoden aikana hoitojen vaikutuksia on tutkittu laadukkaasti. Tutkimusten mukaan on todistettu, että hoidolla on vaikutuksia, mutta edelleen on tutkimatta ja osoittamatta, mitkä ovat erityisesti hoidossa vaikuttavat tekijät. (Longabaugh ym. 2005). Erilaisten hoitomenetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa näyttää hoidossa pysymiseen ja hoidon jälkeiseen selviytymiseen vaikuttavan enemmän hoitosuhteen laatu kuin hoidon viitekehys. Kokonaan raitistuneiden asiakkaiden osuus vuoden kuluttua hoidon päättymisestä ylittää harvoin 15 prosenttia hoito-ohjelmasta riippumatta, etenkään jos asiakkaita ei ole valikoitu. (Romppanen & Saunio 2000.) Myllyhoidon piirissä alkoholismi käsitetään sairaudeksi, joka tekee elämästä hallitsemattoman. Ratkaisuna tähän heillä tarjotaan 12-askeleen toipumisohjelmaa raittiuteen. Ohjelma on AA-liikkeen perusta. (Söderling 1995.) Nieminen (2002) on tutkinut päihdeasiakkaiden hoidon onnistumista

20 20 hoitojakson aikana sekä kuusi kuukautta hoidon jälkeen suhteutettuna asiakkaan koherenssin tunteeseen hoidon aikana ja liittymiseen vertaistukeen, eli AA-toimintaan, hoitojakson jälkeen. Tulokseksi hän sai, että henkilöt, jotka olivat pysyneet raittiina vielä kuusi kuukautta hoidon jälkeenkin, turvautuivat hoidon aikana enemmän sosiaalisen tuen etsintään, suunnitelmalliseen ongelmanratkaisuun ja myönteiseen uudelleenarviointiin kuin jatkohoidossaan passiiviset, juomiseen palanneet henkilöt. Koski-Jännes ym.(2003) on tutkinut vertaistuen ja sosiaalisen tuen merkitystä päihteidenkäytön lopettamisen jälkeen ja huomannut päihteiden käytön lopettamisen jälkeen muodostuvan tyhjiön, joka on täytettävä muuntyyppisellä tekemisellä. Heidän mukaansa puolen vuoden kuluttua raitistumisesta ei sosiaalisella tuella vielä ollut merkitystä, mutta vuoden seurannan jälkeen tuen merkitys näkyi selkeästi. Takaisin päihteiden käyttöön altistuivat ne, joilla ei ollut vertaistukea tai muuta järjestettyä sosiaalista tukea Palvelun asiakaslähtöisyys Palvelun järjestämisen lähtökohtana on asiakkaan tarve saada palvelua. Tarpeen ilmenemismuoto on asiakkaan asia. Asiakkaalle on tärkeää, että hän saa palvelulta tarvitsemansa hyödyn. Asioinnin tulos on keskeinen asia arvioitaessa palveluja. (Nikkilä 1994.) Asiakaskeskeisessä organisaatiossa on tärkeää, että koko organisaatio ottaa vastuun asiakkaiden tarpeista (Ylitalo 1997). Päihdepalveluiden tehtävänä on vastata asiakkaiden tarpeisiin edistämällä palvelujen käyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta, jolloin keskeisiksi tehtäviksi muodostuu kysymykset päihdepalvelujen rakenteesta, määrästä, saatavuudesta ja laadusta (Kaukonen 1994). Päihdepalveluiden laatusuositusten (2003) mukaan asiakaslähtöinen työskentelytapa on sekä eettisesti perusteltua että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Asiakkaan näkökulman huomioonotto korostuu palvelun käsitteessä, vaikkakaan aina sen toteuttaminen käytännössä ei ole helppoa johtuen organisaatioiden byrokraattisuudesta ja professionaalisista piirteistä. Tutkimusten mukaan edes nimenomaisesti asiakaspalvelua tuottavat laitoksetkaan eivät aina toimi asiakaslähtöisesti. (Nikkilä 1994.) Asiakkaan ja asiantuntijan välisessä suhteessa kuuluu päätavoitteena olla asiakkaan hyöty, jolloin asiantuntijalle esitettyjä vaatimuksia ovat asiantuntijan ammattitaito ja erityisosaaminen, kuuntelu ja paneutuminen asiakkaan elämäntilanteeseen, palvelugeeni -ystävällinen, miellyttävä ei rutiininomainen empatia, tilannetaju, eettisyys, luotettavuus ja pitkäjänteisyys. Tilannetaju edellyttää asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kokonaistilanteen hahmottamista. (Sipilä 1998.) Asiakaslähtöisyyden esteenä organisaatiossa voivat olla resurssien puute ja tiedon puute palveluista. Resursseihin liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi henkilökuntaan liittyvät tekijät, fyysisiin tiloihin liittyvät tekijät, toiminnan organisointiin liittyvät tekijät, kuten ajanvaraussysteemi ja organisaation talous.

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot