HyNästä plussaa. - yhteistyöstä voimaa metallialan pk-yritysten suunnitelmalliseen kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HyNästä plussaa. - yhteistyöstä voimaa metallialan pk-yritysten suunnitelmalliseen kehittämiseen"

Transkriptio

1 HyNästä plussaa - yhteistyöstä voimaa metallialan pk-yritysten suunnitelmalliseen kehittämiseen 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 KEHITTÄMISKUMPPANUUS VASTASI TYÖYHTEISÖJEN TARPEISIIN...6 HYNÄ - TUOTTAVUUTTA PITKÄJÄNTEISEN KEHITTÄMISEN KAUTTA...7 Nykytilan selvityksestä suunnitelmalliseen kehittämiseen...8 Hallinto ja osaprojektit tiiviinä kokonaisuutena...9 Näkyvyyttä ja markkinointia...16 OSALLISTUJILLE UUSIA NÄKÖKULMIA JA OSAAMISTA...20 Suomen Plasmapinta Oy...20 Oy Flinkenberg Ab...21 Konepaja Enne Oy...22 Kilsa Tools Oy...23 MeramaTec Oy...24 TH-Tools Oy...25 Metallityö Kivelä Ky...26 Fibratus Oy...27 FP-Tamar Oy...28 K.P. Säiliöt Ay...29 Metallityö Hildén Oy...30 P&K Yhtiöt Oy...31 Digi Service Oy Ltd...32 TH-Tools Oy Vaasa...33 HANKEYHTEISTYÖN VERKOT ULOTTUIVAT LAAJALLE...34 TAOMET...35 Metallityöväen liitto...36 TAVOITTEIDEN TAHDISSA...38 HYNÄ-TUOTTEET - TYÖKALUJA YRITYKSEN JA TYÖYHTEISÖN MONIPUOLISEEN KEHITTÄMISEEN...38 KANSAINVÄLISET KUMPPANIT NÄKÖKULMAN AVARTAJINA...42 TUTKIMUSLAITOSYHTEISTYÖ HYNÄN ERITYISVAHVUUTENA...44 KOHTI TULEVAISUUTTA...45 LOPPUSANAT

4 4

5 ESIPUHE Suuret maailmanlaajuiset murrokset vaikuttavat voimakkaasti pieniin pirkanmaalaisiinkin teollisuusyrityksiin. Pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan halvoilla hinnoilla eivätkä suurilla tuotantomäärillä. Pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa pienten yritysten pitää olla entistä innovatiivisempia ja kyetä uudistumaan, on osattava tehostaa tuotantoprosesseja ja kehittää tuotteisiin ja palveluihin uutta, suurempaa lisäarvoa. Modernin teknologian käyttöönoton lisäksi yrityksen ja organisaation kulttuurin luova uudistaminen esimerkiksi johtamis- ja työkäytäntöjä parantamalla on keskeistä toiminnan kehittämisessä. Yrityksen vision, strategian ja toimintasuunnitelman tulee olla toisiaan tukevia, jotta hyödyllisiä muutoksia ja parannuksia saadaan aikaiseksi. Yrityksen henkilöstön on oltava motivoitunutta ja nähtävä parempiin tuloksiin tähtäävät muutokset ja niihin liittyvät osaamisen kehittämisvaatimukset myös mahdollisuutena oman ammattitaidon edistämiseen ja sitä kautta entistä mielekkäämpiin ja antoisimpiin työtehtäviin. Kun yrityksen päämäärät ja henkilöstön tarpeet saadaan sovitettua yhteen, voi yritys tehdä hyvää tulosta ja henkilöstö viihtyä työssään. Kehitysresurssien pienuudesta sekä vähäisen tutkimus- ja oppilaitoslaitosyhteistyön vuoksi pienten yritysten ja niiden henkilöstön voi olla vaikea sopeutua riittävän nopeasti toimialan muutoksiin. Tällöin riskinä on kilpailu- ja työllistämiskyvyn heikkeneminen sekä valmiuksiltaan heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden osaamistason jääminen jälkeen työmarkkinoiden vaatimuksista. Pk-yrityksille yksinkertaisempia keinoja saada apua muutoksiin liittyviin kehittämistoimiin on hyödyntää opiskelijoiden yrityksille tekemiä opintäytetöitä ja tutkijoiden tekemiä esim. Tekes-rahoitteisia yrityshankkeita. Kilpailu osaavasta työvoimasta on kiristynyt, eivätkä pienimmät yritykset ole työnantajina välttämättä yhtä houkuttavia kuin isot, globaalit yritykset, joissa uralla eteneminen on helpompaa. Rekrytointi on osa organisaation strategiaa ja osaamisen johtamista, joka pienissä yrityksissä on tyypillisesti toimitusjohtajan tehtäviä. Se voi kuitenkin viedä häneltä kohtuuttomasti aikaa. Omat osaajat voivat siirtyä kilpailijoiden palkkalistoille, jos henkilöstöasiat muiden työkiireiden vuoksi eivät ole riittävästi esillä eikä niitä ehditä kehittää. Työnantajamielikuvaa pitää ehkä kiillottaa ja organisaation houkuttelevuutta lisätä. Työyhteisöjen kehittyminen on pitkäkestoinen ja monitahoinen prosessi. Kaikkien siihen osallistuvien on hahmotettava kokonaisuus, mitä ollaan kehittämässä, miksi ja miten sekä millä aikataululla. Toisaalta onnistumisen edellytyksenä on se, että maltetaan edetä rauhallisesti vaihe vaiheelta ja pysähdytään välillä arvioimaan tuloksia ja arvostamaan saavutuksia. Kehittämistoimet aiheuttavat aina myös muutoksia. Yksittäisten työntekijöiden valmiudet muutoksien kohtaamiseen ovat hyvin vaihtelevia. Työntekijöiden on tunnettava prosessi omakseen ja tiedostettava, mihin he itse voivat vaikuttaa ja mihin eivät. Hyvinvointia nääs -hankkeen kehittämisryhmä, jonka muodostivat Teknologiakeskus Hermia Oy, Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitos, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Hermia Yrityskehitys Oy, käynnisti tiiviin yhteistyön vuoden 2005 alussa tukeakseen yli 50 pienen, muutoksessa olevan pirkanmaalaisen teollisuusyrityksen ja niiden työyhteisöjen uudistumiskyvyn paranemista. Uudenlainen, kokonaisvaltaiseen kehittämiseen pohjautuva yhteistyö osoittautui onnistuneeksi. Tämä raportti kertoo projektin toiminnasta ja tuloksista, äänessä ovat vahvasti myös toimintaan osallistuneet yritykset ja yhteistyökumppanit. Oili Huovila Projektijohtaja Teknologiakeskus Hermia Oy 5

6 KEHITTÄMISKUMPPANUUS VASTASI TYÖYHTEISÖJEN TARPEISIIN Hyvinvointia Nääs eli HyNä-hanke sai julkisen rahoituksensa Euroopan sosiaalirahaston EQUALyhteisöaloiteohjelmasta. Ohjelman toimintalinjat perustuivat Euroopan työllisyysstrategian neljään pilariin, jotka olivat työllistyvyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky sekä naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet. HyNä oli yksi sopeutumiskykyteemaan kuuluneista hankkeista. EQUAL-ohjelman tavoitteena oli nimensä mukaisesti kehittää kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla uusia toimintamalleja, joilla torjuttiin syrjäytymistä, syrjintää sekä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelmassa kehitettiin myös työllisyyttä ja ammatillista osaamista. EQUAL-hankkeet toteutettiin kehittämiskumppanuuksina. Pyrkimyksenä oli saada kehittämistoimintaan uusia, innovatiivisia tuotteita ja toimintatapoja. Keskeistä oli kumppanuus - mukana olevat tahot olivat sitoutuneet yhteistyöhön ja yhteisesti hyväksytyn strategian noudattamiseen. Pyrkimyksenä oli yhdistää erilaisia näkökulmia uusien menetelmien löytämiseksi. Kumppanuuksiin osallistuivat kunkin ratkaisun kannalta keskeiset toimijat. Kehittämiskumppanuudet olivat kysyntälähtöisiä ja vastasivat kohderyhmien, työnantajien ja työyhteisöjen todellisiin tarpeisiin. Toimintaa ohjaaviin ohjausryhmiin nimettiin jokaisen kumppanin ja mahdollisten osaprojektien edustajia. Kansainvälinen yhteistyö avasi näkökulmia Keskeinen osa EQUAL-ohjelmaa oli kansainvälinen yhteistyö eri jäsenmaiden kesken. Kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena oli tuottaa lisäarvoa ja uusia näkökulmia saman tai vastaavan ongelman parissa työskenteleville kumppaneille. Yhteistyön pääpaino oli yhteisessä kehitystyössä ja henkilövaihdossa. Kumppanit vaihtoivat tietoa projekteistaan, niiden osaamisesta ja tavoitteista. Päämäärä oli yhteinen, mutta kumppanit toimivat toisistaan riippumattomina. Muuttuvat tarpeet edellyttävät sopeutumiskykyä Ohjelman tavoitteena oli auttaa pk-yrityksiä sekä niiden henkilöstöä sopeutumaan talouden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena oli tehostaa tietoteknologian ja uuden teknologian käyttöä työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Ohjelman hankkeissa pyrittiin kehittämään kokonaisvaltaisesti koulutusta ja toimintamalleja, jotka johtivat parempaan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä henkilöstön osaamisen lisääntymiseen. Teematyö vahvisti vuoropuhelua Jokainen EQUAL-hanke osallistui teematyöhön. Teematyön kautta lisättiin EQUAL-yhteisöaloitteen ja kansallisten toimijoiden välistä vuoropuhelua ja verkostoitumista. Hanke sai erityistä lisäarvoa, jos se siirti ja levitti hyviä toimintatapoja valtakunnallisesti. Teematyötä arvioitiin ns. EFQM-mallin (kokonaisvaltaisen liiketoimintamallin) avulla. Teematyötä vetivät Turun ammattikorkeakoulu ja ArtCraftMetal -hanke. Lisätiedot: ja 6

7 EQUAL-tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle Tavoitteena oli auttaa pk-yrityksiä sekä niiden henkilöstöä sopeutumaan rakennemuutokseen sekä talouden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena oli etenkin tietoteknologian osaamisen lisääminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen uusissa yhteyksissä työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Tarkoituksena oli kokonaisvaltaisin toimin kokeilla ja kehittää yrittäjille ja työntekijöille sekä työyhteisöille koulutusta ja toimintamalleja, jotka johtavat parempaan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä henkilöstön osaamispääoman kehittymiselle. HYNÄ - TUOTTAVUUTTA PITKÄJÄNTEISEN KEHITTÄMISEN KAUTTA Hyvinvointia Nääs (HyNä) -hankkeen lähtökohtana oli auttaa pieniä, alle 20 henkilöä työllistäviä pirkanmaalaisia kone- ja metallialan yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan ja varmistamaan olemassaolonsa muuttuvassa toimintaympäristössä. Pirkanmaalaisuus ja toiminnan kärki näkyy hankkeen nimessä. Hyvinvoinnilla tarkoitetaan pienen yrityksen kokonaishyvinvointia, joka pohjautuu siihen, että koko yrityksen henkilöstöllä on katse samaan suuntaan ja tavoitetila on kaikkien tiedossa. Nääs puolestaan on Tampereen kiältä. HyNän lähtökohtana oli ajatus, että yritykset saadaan sitoutumaan hankkeen tavoitteisiin kehittämällä liiketoimintaa, alihankinta- ja yhteistyöverkostoja, työhyvinvointia sekä ammatillista koulutusta. Hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoimintaan vaikuttavat tekijät selvitetään yhteistyössä ja tehdään pitkäjänteinen suunnitelma vahvuuksien kehittämisestä ja ongelmien ratkaisemisesta. Suunnitelma toteutetaan 2-4 kuukauden jaksoissa. Sitoutumisjakso on lyhyt ja yhteistyötä jatketaan vain, jos asiakasyritys on tyytyväinen tuloksiin. Yhtenä perusajatuksena oli avata ovet Tampereen teknilliseen yliopistoon ja Pirkanmaan ammattikorkeakouluun sekä Hermia Yrityskehitys Oy:n ja Teknologiakeskus Hermia Oy:n palveluihin. Toimintaan osallistui myös lukuisia muita asiantuntijoita mm. Teknologiateollisuus ry:stä ja Metallityöväen Liitto ry:stä. HyNän yhteistyöverkostossa oli lukuisia muita kehittämishankkeita, kuten TAOMET, CAM Forum, Muutos Voimaksi ja AHA-hankkeet sekä rahoittajien palveluita kuten Tekes ja TE-keskus. Kuvan mukainen alkuperäinen suunnitelma jalostui matkan varrella toimivaksi kokonaisuudeksi. 7

8 Hankkeen alussa arvioidut vahvuudet ja haasteet: Vahvuudet monipuolinen osaaminen palvelukonseptin kehittäminen ja konseptin testattu toimivuus pk-yrittäjäystävällinen toimintatapa, eteenpäin pienin, mutta konkreettisin askelin onnistuessaan selkeä etu yritykselle, työntekijöille ja tätä kautta koko kansantaloudelle aktiivisuus ja innovatiivisuus toiminnassa Haasteet monen toimijan hankkeen koossa pitäminen, yhteisen tavoitekuvan luominen erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen ja yhteensovittaminen pk-yrittäjien vakuuttaminen kehityshankkeen tuloksellisuudesta toimintamallin konkretisointi siten, että yrittäjä ymmärtää mistä on kyse tekijöiden innostuksen ylläpitäminen toiminnan jatkuvuus, miten siirtyä projekteista jatkuvaan prosessiin riittävätkö resurssit? Nykytilan selvityksestä suunnitelmalliseen kehittämiseen HyNä-toimintaprosessia kehitettiin toiminnan aikana kahdella tasolla: yritysasiakkaalle näkyvässä asiakasprosessissa ja hankkeen toimijoiden välisessä projektiprosessissa. Asiakasprosessi HyNän asiakasyrityksissä kehitysyhteistyön lähtökohtana olivat asiakasnäkökulma ja taloudelliset tekijät. Toimenpiteet kohdistuivat muun muassa työhyvinvoinnin, työkyvyn ja ammatillisen osaamisen uudistamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Asiakastoiminta aloitettiin yrityksen nykytilan selvityksellä. Selvityksen laati yrityksen toimitusjohtaja. Tämän jälkeen arvioitiin HyNän mahdollisuudet yrityksen toiminnan kehittämisen tukemiseen. Mikäli näkemykset kohtasivat asiakkaan ja HyNä-projektiryhmän kesken, sovittiin aika yhteiselle työpalaverille. Työpalaveri eli workshop oli noin puolen päivän pituinen tiivis tilaisuus, johon osallistuivat yrityksen päättäjien ja hanketoimijoiden lisäksi tarvittavat erityisasiantuntijat. Workshopin tuloksena oli perusta kehittämissuunnitelmalle. Projektihenkilöstön laatimaa kehittämissuunnitelmaa viimeisteltiin ja tarkennettiin yhteistyössä yrityksen kanssa. Tässä vaiheessa valittiin myös asiakasvastaava, joka toimi yhteyshenkilönä asiakkaalle. Asiakasvastaavan avulla yrityksille voitiin tarjota eri organisaatioiden osaamista ns. yhden luukun - periaatteella. Kehittämissuunnitelma kirjattiin suuntaviivat useammalle vuodelle sekä konkreettiset toimet tulevan 2-4 kuukauden jaksolle. Useimmiten suunnitelma lähti liikkeelle yrityksen strategian tarkastelulla ja tarkennuksella sekä henkilöstökartoituksella. Suunnitelmaa tarkennettiin kehittämistoimien edetessä. Kehittämistoimien painopisteen muuttuessa voitiin tarvittaessa vaihtaa myös asiakasvastaavaa. 8

9 Toiminnan tavoitteena oli kehittää yritystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä eli kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintaa arvioitiin yhteisissä palaverissa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa mm. asiakastyytyväisyyden sekä EK:n barometria mukailevan HyNä-yritysbarometrin avulla. Strategiatyökalut Yrityksen tarpeet Kehittynyt toimintatapa Kehittämistyökalut Nykytilaselvitys Yhteinen työpalaveri Kehittämissuunnitelma Jaksotetut kehittämistoimet Jatkuvuutta ja kilpailukykyä Arviointi Arviointi Kehittämistoiminta aloitetaan nykytilaselvityksellä josta edetään kehittämissuunnitelman kautta suunnitelmallisiin kehittämistoimiin. Projektiprosessi Monen eri toimijan yhteinen kehittämistoiminta, jossa toimialueet limittyvät toisiinsa, edellyttää hiottuja pelisääntöjä, toimintatapaa, sopimuksia sekä asiakashallintaa. Myös kaksi kertaa vuodessa tehtävän raportoinnin virtaviivaistaminen oli haastavaa. Keskeisenä tavoitteena oli joustava ja yhteisillä pelisäännöillä toteutuva raportointi, jossa tarvittava projektibyrokratia hoidetaan ajallaan ja mahdollisimman vakioiduin toimin. Prosessien hahmotus, kuvaus ja sopivien työvälineiden kuten Excel-taulukoiden luominen sekä käyttöönotto nopeuttivat yhdessä tehdyn perustyön jälkeen raporttien tuottamista sekä kokoamista. Esimerkiksi raportointiin tarvittava aika puolittui kahden vuoden kuluessa. Hallinto ja osaprojektit tiiviinä kokonaisuutena Teknologiakeskus Hermia Oy vastasi projektin koordinoinnista ja hallinnosta. Näihin tehtäviin kuului mm. huolehtia toimintamallin sujuvuudesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, julkisuuskuvasta, raportoinnista sekä julkisrahoitteisten hankkeiden edellyttämästä palveluhankintojen kilpailutuksesta. Hermia vastasi myös tarvittavien projektikokousten järjestämisestä, projektin asiakastietojen ylläpitämisestä, hankkeen www-sivujen rakentamisesta ja päivittämisestä sekä pääosin kansainvälisistä yhteyksistä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluivat myös sopimushallinta sekä arkistointivastuut. Kumppanit hoitivat oman osuutensa annetun aikataulun mukaisesti ja huolehtivat alkuperäisen suunnitelman mukaan omat vastuunsa. Osaprojektit Kullakin osaprojektilla oli oma budjetti. Kaikki osaprojektit osallistuivat hankkeen kaikkiin toimintoihin. Osaprojektien toimintaan kuului myös hallinnointia, mutta varsinaista omaa budjettiosuutta ei siihen ollut varattu. 9

10 Osaprojektit projektikumppaneittain Teknologiakeskus Hermia Oy, THOy Verkostovalmiuksien kehittäminen, laatujärjestelmät, verkostojen rakentaminen, alihankkijoiden ja päämiesten toiminnan arviointi Hermia Yrityskehitys Oy, HYK Johto, organisaatio, henkilöstöhallinto, strategia, liiketoimintasuunnitelma, myynti, markkinointi, rahoitus, kokonaiskuva-analyysi Tampereen teknillinen yliopisto, TTY Teknologiaosaaminen mm CAD/CAM, mittaukset, lastuaminen, työturvallisuus, työympäristön kehittäminen, kunnossapito Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, PIRAMK Hiljaisen tiedon jakaminen (työprosessit), perehdytyskäytänteiden kehittäminen, yhteistyöosaaminen, vuorovaikutustaidot, työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Toiminnot Toiminta oli jaettu ajallisesti, toiminnallisesti ja budjettiteknisesti kolmeen osaan sekä kansainväliseen toimintaan. Toiminnossa 1 tarkennettiin hankesuunnitelmaa sekä hiottiin toimintakonseptia. Samalla hankkeen toimintatapaa pilotoitiin Suomen Plasmapinta Oy:n kanssa. Toiminnossa 1 rakennettiin myös tarvittavat sopimukset kansallisen ja kansainvälisen toiminnan osalta. Toiminnot 2 ja 3 limittyivät toiminnon 1 kanssa siten, että toiminto 2 oli työohjelmien toteutusjakso ja toiminto 3 keskittyi toimintamallien levitykseen ja valtavirtaistamiseen. Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Kansainvälinen Aika marraskuu -04 kesäkuu -05 toukokuu -05 lokakuu -07 toukokuu -05 joulukuu -07 marraskuu - 04 joulukuu -07 Toiminta Suunnitelman tarkennus, pilotointi, sopimukset KV ja kansallinen Yritysten kehittämistoimet, tuotteiden valmistus, toimintamallien hionta Tulosten esittely, teematyö Bencmarking, hyvät käytännöt, koulutusvertailut, kv-kouluttajat Budjetti 5% 77% 14% 4% 10

11 Ohjausryhmässä monipuolista asiantuntemusta Projektin ohjausryhmään kuului rahoittajien, teollisuuden sekä HyNä-toimijoiden edustajia. Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja ohjata hankesuunnitelman toteutumista, toiminnan laatua, tuloksia sekä linjata toiminnan kehittämistä. Yhteisyö sujui mutkattomasti, ja päätökset linjauksista olivat yksimielisiä. Ohjausryhmän kokouksissa tuotiin aina esille yritysesimerkkejä, joissa yritysten edustajat kertoivat hankkeen toiminnan tuloksista ja omista kokemuksistaan. Näin ohjausryhmän jäsenet saivat konkreettisen käsityksen hankkeen toiminnasta ja sen vaikutuksista mukana oleviin yrityksiin. Ohjausryhmän jäsenet Milla Ohrankämmen, Työministeriö Pirkko Mäntysalo, Pirkanmaan TE-keskus Matti Leivo, Teknologiateollisuus ry Petri Aatinen, TH-Tools Oy, puheenjohtaja v Bernt Ehrnrooth, Oy Flinkenberg Ab, puheenjohtaja v Ville Saarinen, Suomen Plasmapinta Oy Matti Saraneva, Kolmeks Motors Ltd Pekka Jussila, Hermia Yrityskehitys Oy Tuomo Tiainen, Tampereen teknillinen yliopisto Esa Ala-Uotila, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oili Huovila, Teknologiakeskus Hermia Oy Hankkeen ohjausryhmä laajennettuna esittelijöillä kokouksessa. 11

12 Teknologiakeskus Hermia Oy Yhtiön tehtävänä on kehittää uutta liiketoimintaa ja osaamista Tampereen seudun kannalta keskeisillä korkean teknologian toimialoilla. Yhtiö valmistelee ja toteuttaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisprojekteja ja ohjelmia. Yhtiö vastaa Tampereen seudun osaamiskeskuksen toteutuksesta ohjelmakaudella sekä ohjelmaan liittyvien älykkäiden koneiden, jokapaikan tietotekniikan, energiateknologian, nano- ja materiaaliteknologian sekä digitaalisten sisältöjen osaamiskeskuksista. Henkilöstöä 38 Liikevaihto ja tuotot vuonna milj. Omistaja Tampereen kaupunki (100%) Päätoimialat Koneenrakennus- ja automaatio Informaatio- ja kommunikaatioteknologia Energia- ja ympäristöteknologiat Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu on osaava, monialainen kouluttaja sekä ammatillisen osaamisen ja työyhteisöjen kehittäjä Pirkanmaalla. Opiskelijoita Tampereella, Ikaalisissa, Mäntässä ja Virroilla toimivassa ammattikorkeakoulussa on noin Henkilöstöä on noin 300. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu on monialainen maakunnassaan toimivien koulutuksesta vastaavien organisaatioiden osakeyhtiönä omistama palvelualojen ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa tarvelähtöisesti ja innovatiivisesti alueensa koulutus- ja kehittämistehtäviä. Yhteistyöhakuista toimintamallia sovelletaan kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneissa alojensa yksiköissä. Oppimista ja työelämän kehittämistä palveleva toiminta perustuu tutkivaan, ammattiosaamista uudistavaan työskentelytapaan, mikä takaa opiskelijoiden hyvän työhönsijoittumisen. Koulutusaloja ovat: laboratorioala liiketalous matkailu-, ravitsemisja talousala musiikki sosiaaliala terveysala tietojenkäsittely viestintä Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto on tekniikan ja arkkitehtuurin tieteellistä tutkimusta harjoittava ja näiden alojen ylintä koulutusta antava yliopisto. Se toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa ja tuottaa niille tehtäväalaansa kuuluvia korkeatasoisia palveluja. TTY:n huippututkimusaloja ovat signaalinkäsittelyyn perustuvat teknologiat, nanofotoniikka, biotekniikka sekä älykkäät liikkuvat koneet ja hydrauliikkajärjestelmät. TTY:llä on keskeinen asema Pirkanmaan ja koko Länsi-Suomen elinkeinoelämän, kansainvälistymisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. TTY on Tampereen viidenneksi suurin työnantaja. Yliopistossa työskentelee lähes henkilöä. Heistä yli 80 % on opetus- ja tutkimustyössä tai sitä avustavissa tehtävissä. Yliopistosta valmistuu diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä, joiden monipuolisella osaamisella on kysyntää työelämässä. TTY:ssä on opiskelijaa, joista suorittaa perusopintoja ja jatko-opintoja. Hermia Yrityskehitys Oy Hermia Yrityskehitys Oy on yksityinen 13 hengen konsultointiyritys, joka on erikoistunut teknologiayritysten kehittämiseen. Yritys on toiminut vuodesta 1992 ja on 15 vuoden aikana käsitellyt yli 2800 teknologialähtöistä liike- ja tuoteideaa ja ollut mukana yli 260 yrityksen perustamisvaiheessa. Yritys on osallistunut myös useiden yrityslähtöisten spin-offien rakentamiseen ja sillä on mittava konsultointikokemus yli 100 teknologiayrityksestä sekä tutkimuslaitoksesta. Yrityksen päämääränä on vastata asiakkaansa tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Hermia Yrityskehitys Oy on osallistunut useisiin kansallisiin sekä EU-projekteihin ja tuonut näiden kautta myös kansainvälisiä verkostoja asiakkailleen. Lisäksi Hermia Yrityskehitys Oy hallinnoi Hermia Ventures Oy - siemenrahastoa, joka on sijoittanut jo kymmeneen lupaavaan kasvuyritykseen kahden vuoden toimintansa aikana. Hermia Yrityskehitys Oy tarjoaa asiakkailleen vahvaa osaamista sekä tukea verkostojen luomiseen asiakasyritysten kasvun takaamiseksi. 12

13 Hynän lähteillä, Pirkko Mäntysalo, Pirkanmaan TE -keskus HyNä-hankkeen julkinen rahoitus tuli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) EQUAL-ohjelmasta, joten Pirkanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ESR-suunnittelija ja HyNän ohjausryhmän jäsen Pirkko Mäntysalo oli hanketta valvovan ja ohjaavan viranomaisen edustajana keskeinen henkilö hankkeessa. - Ministeriöiden ohjaamina TE-keskukset tukevat ja neuvovat myös omin voimin yrityksiä niiden toiminnan kaikissa vaiheissa. Yhteistyö yritysmaailman kanssa mahdollistaa TE-keskuksen laadukkaat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut, Pirkko Mäntysalo sanoo. Osa HyNä-yrityksistä oli Mäntysalolle ennestään tuttuja muista hankkeista. Valtaosa oli kuitenkin sellaisia pienyrityksiä, joilla ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta panostaa kehittämistoimiin ja hakea niihin projektien kautta rahoitusta. Tämäntyyppisin rahoitusmekanismein pyritään auttamaan yrityksiä kasvuun ja viedään pitkäjänteisen kehittämisen kulttuuria yrityksiin. Tulevalla ESR:n ohjelmakaudella on tarkoitus keskittyä seikkoihin, joista osaa on jo HyNässä toteutettu. Esimerkkejä tästä ovat yritysten kehittämistyö, uusien työpaikkojen luominen, palvelujärjestelmien kehittäminen ja jäsenvaltioiden välisten yhteyksien edistäminen, Mäntysalo kertoo. Yhteistyöstä voimaa, Petri Aatinen, TH-Tools Oy Hyvin ovat pitäneet keskinäisen yhteistyön kasassa, sanoo Hyvinvointia Nääs -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Petri Aatinen hymyillen neljän eri organisaation yhteisprojektista ja sanoo olevansa tyytyväinen hankkeeseen. Aatinen kokee hankkeen taustalla toimivien organisaatioiden yhteistyön pelkästään positiivisena: Asiat ovat menneet joustavasti eteenpäin, ja maailma on nykyään muutenkin niin verkottunut. Halpatuotanto uhkaa Aatisen mukaan ulkomainen halpatuotanto tulee luomaan kone- ja metallialalle kasvavia paineita. Henkilöstön osaamisen päivitys ja konekannan säännöllinen uusinta ovat avain menestykseen kiristyvässä kilpailussa. - Kone- ja metallialalla Pirkanmaa on alansa veturi. Mistään muualta Suomesta ei löydy tällaista keskittymää, toteaa Aatinen. TH-Toolsin kehitysjohtaja kertoo hanketoiminnan olevan hänen kokemustensa mukaan paras tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin. Pk-yrityksissä on Aatisen mukaan edelleen liian vähän yritystalouden osaamista ja esimerkiksi kustannuslaskelmia tehdessä ollaan helposti liian optimistisia. 13

14 Kehittäminen ei saa päättyä hankkeen loppumiseen, Matti Saraneva, Kolmeks Motors Ltd Hiljaisen tiedon taltiointi tärkeää Tekninen johtaja Matti Saraneva, kertoo HyNä-hankkeen tuoneen hyviä työkaluja pienten ja suurten yritysten välisen avoimuuden lisäämiseen sekä hiljaisen tiedon talteenottoon. - HyNä on tuonut ja tuo edelleen hyviä työkaluja yritysten kehittämiseen kone- ja metallialalla. HyNä on myös laajentanut omaa näkemystäni toimialasta, Saraneva kertoo. Saranevan mukaan hanke on lisännyt yritysten avoimuutta. Isoissa yrityksissä oletetaan usein, että pienemmillä olisi käytössään samat resurssit kuin heillä itsellään. Hankkeesta on saatu arvokasta ja puolueetonta tietoa siitä, millaisena pienet yritykset kokevat yhteistyön suurten yritysten kanssa. - Tämä on lisännyt yritysten keskinäistä avoimuutta ja sitä myöten kehittänyt kumppanuutta, Saraneva uskoo. Lähitulevaisuus perinteisellä kone- ja metalliteollisuuden alalla näyttää hyvältä. Isot yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja töitä riittää. Tulevaisuudessa Saranevaa huolestuttaakin työvoimapula, joka iskee, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä. - Esimerkiksi Urjala-Tampere -sektorilla ei tulevaisuudessa löydy enää tarpeeksi hitsareita. Yritykset joutuvat myymään ei-oota, ja Kiina-ilmiö kiihtyy, Saraneva sanoo. Haasteena on, miten vanhemmilla sukupolvilla hallussa oleva tieto saadaan välitettyä uusille työntekijöille. HyNä-hanke on edistänyt hiljaisen tiedon keruuta niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Tietoa kerätään nyt erilaisten menetelmien avulla. - Kehitys ei saa päättyä siihen, mihin hanke päättyy, Saraneva painottaa. -Yrityksille tulisi tarjota esimerkiksi konsultointia vielä hankkeen jälkeenkin, jotta positiivinen kehitys jatkuisi. Tuotantoa suunnittelun rinnalla, Matti Leivo, Teknologiateollisuus ry Ohjausryhmän jäsenellä Matti Leivolla on Teknologiateollisuus ry:n edustajana laaja-alainen näkemys alan tilanteesta. Pirkanmaalla kapasiteetti on täydessä käytössä. Tulevaisuudessakin teknologia-ala tarvitsee suomalaista tuotantoa suunnittelun rinnalle, uskoo Leivo. Pienillä yrityksillä on yleensä vähän resursseja toiminnan kehitystyöhön, eikä yritys aina edes tiedä kaikista mahdollisuuksista hakea apua. Tähän ongelmaan HyNä on pyrkinyt vastaamaan, Leivo kertoo. Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen ja vahva verkostoituminen ovat olleet HyNä-hankkeessa keskeisessä osassa. Hankkeessa on koottu osaajaverkosto, jonka avulla on pystytty laajemmin vastaamaan yritysten tarpeisiin. 14

15 - Tällä hetkellä eri organisaatiot pommittavat yrityksiä erilaisilla hankkeillaan. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan, miten nämä eri hankkeissa toimivat organisaatiot verkostoituvat yhä paremmin ja muodostavat asiakkaan kannalta selkeitä kokonaisuuksia, Leivo toteaa. - Toimialalla tuotantoverkostojen kehitys jatkuu edelleen hyvän suhdannetilanteen siivittämänä, joten HyNän kaltaiselle jatkohankkeelle on tilausta. Toimiva toimintatapa, Ville Saarinen, Suomen Plasmapinta Oy En tiedä, minkä organisaation piiriin mikäkin asia kuului, enkä minä sitä tietoa tarvinnutkaan vaan palvelua, kertoo HyNän ohjausryhmän jäsen Ville Saarinen Suomen Plasmapinta Oy:stä. - HyNän asiakasyrityksen näkökulmasta yhden luukun toimintaperiaate on osoittautunut toimivaksi. HyNän ohjausryhmässä toimiminen avarsi Ville Saarisen näkemystä hanketoiminnasta. HyNän vahvuus muihin hankkeisiin verrattuna on neljän toisiaan tukevan osaprojektin toimiminen asiakasyrityksissä. Ville Saarisen mukaan hanketoiminta on oikea ratkaisu silloin, kun tarvitaan erikoisosaamista ja tukea. Esimerkiksi osaamisen siirtämisen työkalut toisille sukupolville ovat asioita, joihin yrityksessä harvemmin pureudutaan omin päin. Yrityksellä voi olla edessä kuihtuminen, ellei tällaisten asioiden eteen tehdä töitä, toteaa Saarinen. Mahdollisuuksia ja haasteita pk-yrityksille, Bernt Ehrnrooth, Oy Flinkenberg Ab Mielenkiintoinen foorumi, toteaa HyNä-hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen puheenjohtaja, Oy Flinkenberg Ab:n toimitusjohtaja Bernt Ehrnrooth hankkeen ohjausryhmästä. Ehrnrooth piti ohjausryhmän toimintaa myös mahdollisuutena tutustua eri toimialojen toimijoihin. Hankkeista vastaus tulevaisuuden haasteisiin? HyNän kaltaiset kehityshankkeet ovat tarpeellisia, sillä ne avaavat mahdollisuuksia ja resursseja myös pienille yrityksille. Pienyrittäjät ovat rautaisia ammattilaisia omalla alallaan, mutta henkilöresurssit niissä ovat kuitenkin rajalliset, Ehrnrooth kertoo. - HyNä avasi ovia Tampereen teknilliseen yliopistoon, jolloin myös HyNä-yrityksille tarjoutui mahdollisuus päästä hyödyntämään TTY:n erikoisosaamista. Ehrnroothin mukaan tulevaisuudessa ympäristö- ja laatuasiat nousevat yhä tärkeämmiksi kehityskohteiksi, mikä on yrityksille myös imagollinen asia kovenevassa kilpailussa. - Kehittämiseen suunnattu rahoitus tulee korostumaan tulevaisuudessa. Näissä asioissa hanketoiminta on yksi kanava vastata haasteisiin, Ehrnrooth pohtii. 15

16 Näkyvyyttä ja markkinointia HyNä-hankkeen viestintä suunnattiin voimakkaasti potentiaalisille osallistujayrityksille, ja merkittävimpänä tiedotuskanavana toimivatkin suorat ja henkilökohtaiset kontaktit teollisuuteen. Hankkeen henkilöstöllä oli jo ennen projektin alkamista merkittävästi kontakteja kohderyhmän yrityksiin. Uusia kontakteja syntyi projektin edetessä toisten hankkeiden ja lähikuntien elinkeinoasiamiesten sekä Teknologiateollisuuden kautta. Lisäksi kontakteja saatiin tehtyjen tutkimusten aineistonkeruuhaastatteluista. Koulutusten ja kohdennettujen seminaarien markkinoinnissa hyödynnettiin myös muiden projektien kontaktiverkostoja. Tampereella vuosittain järjestettävä Alihankinta-tapahtuma on Suomen merkittävin alihankintateollisuuden messutapahtuma. HyNä-hanke osallistui kaikkiin hankekauden aikana järjestettyihin Alihankinta-messuihin koordinaatorin messuosastolla. HyNä-hanke lehdistössä Voitto, Pirkanmaan teollisuuden kehityshankkeiden tiedotuslehti 1/

17 17

18 18 Kansainvälisen TRIO-ohjelman tiedostuslehti 2/2006

19 19

20 OSALLISTUJILLE UUSIA NÄKÖKULMIA JA OSAAMISTA HyNä-hankkeeseen osallistui yli 50 yritystä, joista yli puolet oli mukana perusteellisemmassa HyNäkehittämistoiminnassa. Kaikkiaan hankkeen toimintaan osallistui yrityksissä lähes 500 työntekijää. Yritysesittelyt alkavat pirkkalalaisesta Suomen Plasmapinta Oy:stä. Suomen Plasmapinta Oy Työkalut viisi kertaa kovemmiksi Suomen Plasmapinta Oy on tyhjiö- ja plasmapinnoitustekniikoihin erikoistunut yritys. Suomessa rakennetuissa pinnoituskoneissa hyödynnetään venäläistä avaruustekniikkaa. Pinnoittaminen tekee työkaluista 4-5 kertaa kovempia kuin pinnoittamattomat työkalut ovat, toimitusjohtaja Ville Saarinen kertoo. Työkalujen pinnoittaminen vaatii työympäristöltä sekä työntekijöiltä erittäin suurta tarkkuutta puhtauden suhteen. Ultraäänipesusta tulleisiin työkaluihin ei saa koskea sormin, koska käsistä irtoava rasva estää pinnoitteen tarttumisen pinnoituskoneessa, Saarinen kertoo. Suomen Plasmapinta Oy joutui kovan paikan eteen, kun yrityksen perustaja menehtyi yllättäen neljä vuotta sitten ja samalla yrityksestä katosivat toimintaa eteenpäin vievät toiminnot. Tässä tilanteessa yrityksellä oli tarve HyNän kaltaiselle hankkeelle. Suomen Plasmapinta lähtikin hankkeen pilottiyritykseksi. Koulun penkiltä yrittäjäksi Ville Saarinen tuli suoraan koulun penkiltä yritykseen. Hankkeeseen osallistuminen on kasvattanut liiketoimintaosaamista yrityksessä kautta linjan. Kaksi ja puoli vuotta HyNässä ovat opettaneet, etteivät muutokset yrityksessä tapahdu heti, vaan kyseessä on pitkä tie. Luottamus HyNä-hankkeeseen syntyi nopeasti ja Saarisen mielestä positiivista oli, että hankkeen kautta löytyi aina oikea ihminen, joka pystyi auttamaan. - Ellei asiakasvastaava osannut itse neuvoa, hän osasi kertoa, kuka pystyisi auttamaan, Saarinen sanoo. HyNän kautta yrityksen saama juridinen tuki on tuonut yritykselle myös taloudellista hyötyä. Tärkeinä Saarinen on kokenut myös HyNän ohjausryhmätoiminnasta saamansa kontaktit. Pienessä yrityksessä yhden miehen vastuulla on paljon. Aikapulan vuoksi esimerkiksi henkilöstöpuolen kehittämiseen ei löytynyt riittävästi aikaa. Paljon oli vaihtoehtoja, joihin olisi tehnyt mieli osallistua, mutta aika ei riittänyt, Saarinen toteaa. Suomen Plasmapinta Oy, Pirkkala Haastateltava: Ville Saarinen, toimitusjohtaja Henkilöstö: 6 Liikevaihto: n EUR Liikeidea: Suomen Plasmapinta on tyhjiö- ja plasmapinnoitustekniikoihin erikoistunut yritys Toimiala: Metallin pintakäsittely ja karkaisu Tärkeimmät tuotteet / palvelut: Plasmapinnoitteet 20

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen

Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17 SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä palveluja ja kenelle? Yritysten kehittämispalvelut kasvun tukena? Yhdessä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot