HyNästä plussaa. - yhteistyöstä voimaa metallialan pk-yritysten suunnitelmalliseen kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HyNästä plussaa. - yhteistyöstä voimaa metallialan pk-yritysten suunnitelmalliseen kehittämiseen"

Transkriptio

1 HyNästä plussaa - yhteistyöstä voimaa metallialan pk-yritysten suunnitelmalliseen kehittämiseen 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 KEHITTÄMISKUMPPANUUS VASTASI TYÖYHTEISÖJEN TARPEISIIN...6 HYNÄ - TUOTTAVUUTTA PITKÄJÄNTEISEN KEHITTÄMISEN KAUTTA...7 Nykytilan selvityksestä suunnitelmalliseen kehittämiseen...8 Hallinto ja osaprojektit tiiviinä kokonaisuutena...9 Näkyvyyttä ja markkinointia...16 OSALLISTUJILLE UUSIA NÄKÖKULMIA JA OSAAMISTA...20 Suomen Plasmapinta Oy...20 Oy Flinkenberg Ab...21 Konepaja Enne Oy...22 Kilsa Tools Oy...23 MeramaTec Oy...24 TH-Tools Oy...25 Metallityö Kivelä Ky...26 Fibratus Oy...27 FP-Tamar Oy...28 K.P. Säiliöt Ay...29 Metallityö Hildén Oy...30 P&K Yhtiöt Oy...31 Digi Service Oy Ltd...32 TH-Tools Oy Vaasa...33 HANKEYHTEISTYÖN VERKOT ULOTTUIVAT LAAJALLE...34 TAOMET...35 Metallityöväen liitto...36 TAVOITTEIDEN TAHDISSA...38 HYNÄ-TUOTTEET - TYÖKALUJA YRITYKSEN JA TYÖYHTEISÖN MONIPUOLISEEN KEHITTÄMISEEN...38 KANSAINVÄLISET KUMPPANIT NÄKÖKULMAN AVARTAJINA...42 TUTKIMUSLAITOSYHTEISTYÖ HYNÄN ERITYISVAHVUUTENA...44 KOHTI TULEVAISUUTTA...45 LOPPUSANAT

4 4

5 ESIPUHE Suuret maailmanlaajuiset murrokset vaikuttavat voimakkaasti pieniin pirkanmaalaisiinkin teollisuusyrityksiin. Pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan halvoilla hinnoilla eivätkä suurilla tuotantomäärillä. Pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa pienten yritysten pitää olla entistä innovatiivisempia ja kyetä uudistumaan, on osattava tehostaa tuotantoprosesseja ja kehittää tuotteisiin ja palveluihin uutta, suurempaa lisäarvoa. Modernin teknologian käyttöönoton lisäksi yrityksen ja organisaation kulttuurin luova uudistaminen esimerkiksi johtamis- ja työkäytäntöjä parantamalla on keskeistä toiminnan kehittämisessä. Yrityksen vision, strategian ja toimintasuunnitelman tulee olla toisiaan tukevia, jotta hyödyllisiä muutoksia ja parannuksia saadaan aikaiseksi. Yrityksen henkilöstön on oltava motivoitunutta ja nähtävä parempiin tuloksiin tähtäävät muutokset ja niihin liittyvät osaamisen kehittämisvaatimukset myös mahdollisuutena oman ammattitaidon edistämiseen ja sitä kautta entistä mielekkäämpiin ja antoisimpiin työtehtäviin. Kun yrityksen päämäärät ja henkilöstön tarpeet saadaan sovitettua yhteen, voi yritys tehdä hyvää tulosta ja henkilöstö viihtyä työssään. Kehitysresurssien pienuudesta sekä vähäisen tutkimus- ja oppilaitoslaitosyhteistyön vuoksi pienten yritysten ja niiden henkilöstön voi olla vaikea sopeutua riittävän nopeasti toimialan muutoksiin. Tällöin riskinä on kilpailu- ja työllistämiskyvyn heikkeneminen sekä valmiuksiltaan heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden osaamistason jääminen jälkeen työmarkkinoiden vaatimuksista. Pk-yrityksille yksinkertaisempia keinoja saada apua muutoksiin liittyviin kehittämistoimiin on hyödyntää opiskelijoiden yrityksille tekemiä opintäytetöitä ja tutkijoiden tekemiä esim. Tekes-rahoitteisia yrityshankkeita. Kilpailu osaavasta työvoimasta on kiristynyt, eivätkä pienimmät yritykset ole työnantajina välttämättä yhtä houkuttavia kuin isot, globaalit yritykset, joissa uralla eteneminen on helpompaa. Rekrytointi on osa organisaation strategiaa ja osaamisen johtamista, joka pienissä yrityksissä on tyypillisesti toimitusjohtajan tehtäviä. Se voi kuitenkin viedä häneltä kohtuuttomasti aikaa. Omat osaajat voivat siirtyä kilpailijoiden palkkalistoille, jos henkilöstöasiat muiden työkiireiden vuoksi eivät ole riittävästi esillä eikä niitä ehditä kehittää. Työnantajamielikuvaa pitää ehkä kiillottaa ja organisaation houkuttelevuutta lisätä. Työyhteisöjen kehittyminen on pitkäkestoinen ja monitahoinen prosessi. Kaikkien siihen osallistuvien on hahmotettava kokonaisuus, mitä ollaan kehittämässä, miksi ja miten sekä millä aikataululla. Toisaalta onnistumisen edellytyksenä on se, että maltetaan edetä rauhallisesti vaihe vaiheelta ja pysähdytään välillä arvioimaan tuloksia ja arvostamaan saavutuksia. Kehittämistoimet aiheuttavat aina myös muutoksia. Yksittäisten työntekijöiden valmiudet muutoksien kohtaamiseen ovat hyvin vaihtelevia. Työntekijöiden on tunnettava prosessi omakseen ja tiedostettava, mihin he itse voivat vaikuttaa ja mihin eivät. Hyvinvointia nääs -hankkeen kehittämisryhmä, jonka muodostivat Teknologiakeskus Hermia Oy, Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitos, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Hermia Yrityskehitys Oy, käynnisti tiiviin yhteistyön vuoden 2005 alussa tukeakseen yli 50 pienen, muutoksessa olevan pirkanmaalaisen teollisuusyrityksen ja niiden työyhteisöjen uudistumiskyvyn paranemista. Uudenlainen, kokonaisvaltaiseen kehittämiseen pohjautuva yhteistyö osoittautui onnistuneeksi. Tämä raportti kertoo projektin toiminnasta ja tuloksista, äänessä ovat vahvasti myös toimintaan osallistuneet yritykset ja yhteistyökumppanit. Oili Huovila Projektijohtaja Teknologiakeskus Hermia Oy 5

6 KEHITTÄMISKUMPPANUUS VASTASI TYÖYHTEISÖJEN TARPEISIIN Hyvinvointia Nääs eli HyNä-hanke sai julkisen rahoituksensa Euroopan sosiaalirahaston EQUALyhteisöaloiteohjelmasta. Ohjelman toimintalinjat perustuivat Euroopan työllisyysstrategian neljään pilariin, jotka olivat työllistyvyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky sekä naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet. HyNä oli yksi sopeutumiskykyteemaan kuuluneista hankkeista. EQUAL-ohjelman tavoitteena oli nimensä mukaisesti kehittää kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla uusia toimintamalleja, joilla torjuttiin syrjäytymistä, syrjintää sekä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelmassa kehitettiin myös työllisyyttä ja ammatillista osaamista. EQUAL-hankkeet toteutettiin kehittämiskumppanuuksina. Pyrkimyksenä oli saada kehittämistoimintaan uusia, innovatiivisia tuotteita ja toimintatapoja. Keskeistä oli kumppanuus - mukana olevat tahot olivat sitoutuneet yhteistyöhön ja yhteisesti hyväksytyn strategian noudattamiseen. Pyrkimyksenä oli yhdistää erilaisia näkökulmia uusien menetelmien löytämiseksi. Kumppanuuksiin osallistuivat kunkin ratkaisun kannalta keskeiset toimijat. Kehittämiskumppanuudet olivat kysyntälähtöisiä ja vastasivat kohderyhmien, työnantajien ja työyhteisöjen todellisiin tarpeisiin. Toimintaa ohjaaviin ohjausryhmiin nimettiin jokaisen kumppanin ja mahdollisten osaprojektien edustajia. Kansainvälinen yhteistyö avasi näkökulmia Keskeinen osa EQUAL-ohjelmaa oli kansainvälinen yhteistyö eri jäsenmaiden kesken. Kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena oli tuottaa lisäarvoa ja uusia näkökulmia saman tai vastaavan ongelman parissa työskenteleville kumppaneille. Yhteistyön pääpaino oli yhteisessä kehitystyössä ja henkilövaihdossa. Kumppanit vaihtoivat tietoa projekteistaan, niiden osaamisesta ja tavoitteista. Päämäärä oli yhteinen, mutta kumppanit toimivat toisistaan riippumattomina. Muuttuvat tarpeet edellyttävät sopeutumiskykyä Ohjelman tavoitteena oli auttaa pk-yrityksiä sekä niiden henkilöstöä sopeutumaan talouden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena oli tehostaa tietoteknologian ja uuden teknologian käyttöä työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Ohjelman hankkeissa pyrittiin kehittämään kokonaisvaltaisesti koulutusta ja toimintamalleja, jotka johtivat parempaan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä henkilöstön osaamisen lisääntymiseen. Teematyö vahvisti vuoropuhelua Jokainen EQUAL-hanke osallistui teematyöhön. Teematyön kautta lisättiin EQUAL-yhteisöaloitteen ja kansallisten toimijoiden välistä vuoropuhelua ja verkostoitumista. Hanke sai erityistä lisäarvoa, jos se siirti ja levitti hyviä toimintatapoja valtakunnallisesti. Teematyötä arvioitiin ns. EFQM-mallin (kokonaisvaltaisen liiketoimintamallin) avulla. Teematyötä vetivät Turun ammattikorkeakoulu ja ArtCraftMetal -hanke. Lisätiedot: ja 6

7 EQUAL-tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle Tavoitteena oli auttaa pk-yrityksiä sekä niiden henkilöstöä sopeutumaan rakennemuutokseen sekä talouden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena oli etenkin tietoteknologian osaamisen lisääminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen uusissa yhteyksissä työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Tarkoituksena oli kokonaisvaltaisin toimin kokeilla ja kehittää yrittäjille ja työntekijöille sekä työyhteisöille koulutusta ja toimintamalleja, jotka johtavat parempaan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä henkilöstön osaamispääoman kehittymiselle. HYNÄ - TUOTTAVUUTTA PITKÄJÄNTEISEN KEHITTÄMISEN KAUTTA Hyvinvointia Nääs (HyNä) -hankkeen lähtökohtana oli auttaa pieniä, alle 20 henkilöä työllistäviä pirkanmaalaisia kone- ja metallialan yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan ja varmistamaan olemassaolonsa muuttuvassa toimintaympäristössä. Pirkanmaalaisuus ja toiminnan kärki näkyy hankkeen nimessä. Hyvinvoinnilla tarkoitetaan pienen yrityksen kokonaishyvinvointia, joka pohjautuu siihen, että koko yrityksen henkilöstöllä on katse samaan suuntaan ja tavoitetila on kaikkien tiedossa. Nääs puolestaan on Tampereen kiältä. HyNän lähtökohtana oli ajatus, että yritykset saadaan sitoutumaan hankkeen tavoitteisiin kehittämällä liiketoimintaa, alihankinta- ja yhteistyöverkostoja, työhyvinvointia sekä ammatillista koulutusta. Hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoimintaan vaikuttavat tekijät selvitetään yhteistyössä ja tehdään pitkäjänteinen suunnitelma vahvuuksien kehittämisestä ja ongelmien ratkaisemisesta. Suunnitelma toteutetaan 2-4 kuukauden jaksoissa. Sitoutumisjakso on lyhyt ja yhteistyötä jatketaan vain, jos asiakasyritys on tyytyväinen tuloksiin. Yhtenä perusajatuksena oli avata ovet Tampereen teknilliseen yliopistoon ja Pirkanmaan ammattikorkeakouluun sekä Hermia Yrityskehitys Oy:n ja Teknologiakeskus Hermia Oy:n palveluihin. Toimintaan osallistui myös lukuisia muita asiantuntijoita mm. Teknologiateollisuus ry:stä ja Metallityöväen Liitto ry:stä. HyNän yhteistyöverkostossa oli lukuisia muita kehittämishankkeita, kuten TAOMET, CAM Forum, Muutos Voimaksi ja AHA-hankkeet sekä rahoittajien palveluita kuten Tekes ja TE-keskus. Kuvan mukainen alkuperäinen suunnitelma jalostui matkan varrella toimivaksi kokonaisuudeksi. 7

8 Hankkeen alussa arvioidut vahvuudet ja haasteet: Vahvuudet monipuolinen osaaminen palvelukonseptin kehittäminen ja konseptin testattu toimivuus pk-yrittäjäystävällinen toimintatapa, eteenpäin pienin, mutta konkreettisin askelin onnistuessaan selkeä etu yritykselle, työntekijöille ja tätä kautta koko kansantaloudelle aktiivisuus ja innovatiivisuus toiminnassa Haasteet monen toimijan hankkeen koossa pitäminen, yhteisen tavoitekuvan luominen erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen ja yhteensovittaminen pk-yrittäjien vakuuttaminen kehityshankkeen tuloksellisuudesta toimintamallin konkretisointi siten, että yrittäjä ymmärtää mistä on kyse tekijöiden innostuksen ylläpitäminen toiminnan jatkuvuus, miten siirtyä projekteista jatkuvaan prosessiin riittävätkö resurssit? Nykytilan selvityksestä suunnitelmalliseen kehittämiseen HyNä-toimintaprosessia kehitettiin toiminnan aikana kahdella tasolla: yritysasiakkaalle näkyvässä asiakasprosessissa ja hankkeen toimijoiden välisessä projektiprosessissa. Asiakasprosessi HyNän asiakasyrityksissä kehitysyhteistyön lähtökohtana olivat asiakasnäkökulma ja taloudelliset tekijät. Toimenpiteet kohdistuivat muun muassa työhyvinvoinnin, työkyvyn ja ammatillisen osaamisen uudistamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Asiakastoiminta aloitettiin yrityksen nykytilan selvityksellä. Selvityksen laati yrityksen toimitusjohtaja. Tämän jälkeen arvioitiin HyNän mahdollisuudet yrityksen toiminnan kehittämisen tukemiseen. Mikäli näkemykset kohtasivat asiakkaan ja HyNä-projektiryhmän kesken, sovittiin aika yhteiselle työpalaverille. Työpalaveri eli workshop oli noin puolen päivän pituinen tiivis tilaisuus, johon osallistuivat yrityksen päättäjien ja hanketoimijoiden lisäksi tarvittavat erityisasiantuntijat. Workshopin tuloksena oli perusta kehittämissuunnitelmalle. Projektihenkilöstön laatimaa kehittämissuunnitelmaa viimeisteltiin ja tarkennettiin yhteistyössä yrityksen kanssa. Tässä vaiheessa valittiin myös asiakasvastaava, joka toimi yhteyshenkilönä asiakkaalle. Asiakasvastaavan avulla yrityksille voitiin tarjota eri organisaatioiden osaamista ns. yhden luukun - periaatteella. Kehittämissuunnitelma kirjattiin suuntaviivat useammalle vuodelle sekä konkreettiset toimet tulevan 2-4 kuukauden jaksolle. Useimmiten suunnitelma lähti liikkeelle yrityksen strategian tarkastelulla ja tarkennuksella sekä henkilöstökartoituksella. Suunnitelmaa tarkennettiin kehittämistoimien edetessä. Kehittämistoimien painopisteen muuttuessa voitiin tarvittaessa vaihtaa myös asiakasvastaavaa. 8

9 Toiminnan tavoitteena oli kehittää yritystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä eli kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintaa arvioitiin yhteisissä palaverissa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa mm. asiakastyytyväisyyden sekä EK:n barometria mukailevan HyNä-yritysbarometrin avulla. Strategiatyökalut Yrityksen tarpeet Kehittynyt toimintatapa Kehittämistyökalut Nykytilaselvitys Yhteinen työpalaveri Kehittämissuunnitelma Jaksotetut kehittämistoimet Jatkuvuutta ja kilpailukykyä Arviointi Arviointi Kehittämistoiminta aloitetaan nykytilaselvityksellä josta edetään kehittämissuunnitelman kautta suunnitelmallisiin kehittämistoimiin. Projektiprosessi Monen eri toimijan yhteinen kehittämistoiminta, jossa toimialueet limittyvät toisiinsa, edellyttää hiottuja pelisääntöjä, toimintatapaa, sopimuksia sekä asiakashallintaa. Myös kaksi kertaa vuodessa tehtävän raportoinnin virtaviivaistaminen oli haastavaa. Keskeisenä tavoitteena oli joustava ja yhteisillä pelisäännöillä toteutuva raportointi, jossa tarvittava projektibyrokratia hoidetaan ajallaan ja mahdollisimman vakioiduin toimin. Prosessien hahmotus, kuvaus ja sopivien työvälineiden kuten Excel-taulukoiden luominen sekä käyttöönotto nopeuttivat yhdessä tehdyn perustyön jälkeen raporttien tuottamista sekä kokoamista. Esimerkiksi raportointiin tarvittava aika puolittui kahden vuoden kuluessa. Hallinto ja osaprojektit tiiviinä kokonaisuutena Teknologiakeskus Hermia Oy vastasi projektin koordinoinnista ja hallinnosta. Näihin tehtäviin kuului mm. huolehtia toimintamallin sujuvuudesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, julkisuuskuvasta, raportoinnista sekä julkisrahoitteisten hankkeiden edellyttämästä palveluhankintojen kilpailutuksesta. Hermia vastasi myös tarvittavien projektikokousten järjestämisestä, projektin asiakastietojen ylläpitämisestä, hankkeen www-sivujen rakentamisesta ja päivittämisestä sekä pääosin kansainvälisistä yhteyksistä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluivat myös sopimushallinta sekä arkistointivastuut. Kumppanit hoitivat oman osuutensa annetun aikataulun mukaisesti ja huolehtivat alkuperäisen suunnitelman mukaan omat vastuunsa. Osaprojektit Kullakin osaprojektilla oli oma budjetti. Kaikki osaprojektit osallistuivat hankkeen kaikkiin toimintoihin. Osaprojektien toimintaan kuului myös hallinnointia, mutta varsinaista omaa budjettiosuutta ei siihen ollut varattu. 9

10 Osaprojektit projektikumppaneittain Teknologiakeskus Hermia Oy, THOy Verkostovalmiuksien kehittäminen, laatujärjestelmät, verkostojen rakentaminen, alihankkijoiden ja päämiesten toiminnan arviointi Hermia Yrityskehitys Oy, HYK Johto, organisaatio, henkilöstöhallinto, strategia, liiketoimintasuunnitelma, myynti, markkinointi, rahoitus, kokonaiskuva-analyysi Tampereen teknillinen yliopisto, TTY Teknologiaosaaminen mm CAD/CAM, mittaukset, lastuaminen, työturvallisuus, työympäristön kehittäminen, kunnossapito Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, PIRAMK Hiljaisen tiedon jakaminen (työprosessit), perehdytyskäytänteiden kehittäminen, yhteistyöosaaminen, vuorovaikutustaidot, työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Toiminnot Toiminta oli jaettu ajallisesti, toiminnallisesti ja budjettiteknisesti kolmeen osaan sekä kansainväliseen toimintaan. Toiminnossa 1 tarkennettiin hankesuunnitelmaa sekä hiottiin toimintakonseptia. Samalla hankkeen toimintatapaa pilotoitiin Suomen Plasmapinta Oy:n kanssa. Toiminnossa 1 rakennettiin myös tarvittavat sopimukset kansallisen ja kansainvälisen toiminnan osalta. Toiminnot 2 ja 3 limittyivät toiminnon 1 kanssa siten, että toiminto 2 oli työohjelmien toteutusjakso ja toiminto 3 keskittyi toimintamallien levitykseen ja valtavirtaistamiseen. Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Kansainvälinen Aika marraskuu -04 kesäkuu -05 toukokuu -05 lokakuu -07 toukokuu -05 joulukuu -07 marraskuu - 04 joulukuu -07 Toiminta Suunnitelman tarkennus, pilotointi, sopimukset KV ja kansallinen Yritysten kehittämistoimet, tuotteiden valmistus, toimintamallien hionta Tulosten esittely, teematyö Bencmarking, hyvät käytännöt, koulutusvertailut, kv-kouluttajat Budjetti 5% 77% 14% 4% 10

11 Ohjausryhmässä monipuolista asiantuntemusta Projektin ohjausryhmään kuului rahoittajien, teollisuuden sekä HyNä-toimijoiden edustajia. Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja ohjata hankesuunnitelman toteutumista, toiminnan laatua, tuloksia sekä linjata toiminnan kehittämistä. Yhteisyö sujui mutkattomasti, ja päätökset linjauksista olivat yksimielisiä. Ohjausryhmän kokouksissa tuotiin aina esille yritysesimerkkejä, joissa yritysten edustajat kertoivat hankkeen toiminnan tuloksista ja omista kokemuksistaan. Näin ohjausryhmän jäsenet saivat konkreettisen käsityksen hankkeen toiminnasta ja sen vaikutuksista mukana oleviin yrityksiin. Ohjausryhmän jäsenet Milla Ohrankämmen, Työministeriö Pirkko Mäntysalo, Pirkanmaan TE-keskus Matti Leivo, Teknologiateollisuus ry Petri Aatinen, TH-Tools Oy, puheenjohtaja v Bernt Ehrnrooth, Oy Flinkenberg Ab, puheenjohtaja v Ville Saarinen, Suomen Plasmapinta Oy Matti Saraneva, Kolmeks Motors Ltd Pekka Jussila, Hermia Yrityskehitys Oy Tuomo Tiainen, Tampereen teknillinen yliopisto Esa Ala-Uotila, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oili Huovila, Teknologiakeskus Hermia Oy Hankkeen ohjausryhmä laajennettuna esittelijöillä kokouksessa. 11

12 Teknologiakeskus Hermia Oy Yhtiön tehtävänä on kehittää uutta liiketoimintaa ja osaamista Tampereen seudun kannalta keskeisillä korkean teknologian toimialoilla. Yhtiö valmistelee ja toteuttaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisprojekteja ja ohjelmia. Yhtiö vastaa Tampereen seudun osaamiskeskuksen toteutuksesta ohjelmakaudella sekä ohjelmaan liittyvien älykkäiden koneiden, jokapaikan tietotekniikan, energiateknologian, nano- ja materiaaliteknologian sekä digitaalisten sisältöjen osaamiskeskuksista. Henkilöstöä 38 Liikevaihto ja tuotot vuonna milj. Omistaja Tampereen kaupunki (100%) Päätoimialat Koneenrakennus- ja automaatio Informaatio- ja kommunikaatioteknologia Energia- ja ympäristöteknologiat Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu on osaava, monialainen kouluttaja sekä ammatillisen osaamisen ja työyhteisöjen kehittäjä Pirkanmaalla. Opiskelijoita Tampereella, Ikaalisissa, Mäntässä ja Virroilla toimivassa ammattikorkeakoulussa on noin Henkilöstöä on noin 300. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu on monialainen maakunnassaan toimivien koulutuksesta vastaavien organisaatioiden osakeyhtiönä omistama palvelualojen ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa tarvelähtöisesti ja innovatiivisesti alueensa koulutus- ja kehittämistehtäviä. Yhteistyöhakuista toimintamallia sovelletaan kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneissa alojensa yksiköissä. Oppimista ja työelämän kehittämistä palveleva toiminta perustuu tutkivaan, ammattiosaamista uudistavaan työskentelytapaan, mikä takaa opiskelijoiden hyvän työhönsijoittumisen. Koulutusaloja ovat: laboratorioala liiketalous matkailu-, ravitsemisja talousala musiikki sosiaaliala terveysala tietojenkäsittely viestintä Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto on tekniikan ja arkkitehtuurin tieteellistä tutkimusta harjoittava ja näiden alojen ylintä koulutusta antava yliopisto. Se toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa ja tuottaa niille tehtäväalaansa kuuluvia korkeatasoisia palveluja. TTY:n huippututkimusaloja ovat signaalinkäsittelyyn perustuvat teknologiat, nanofotoniikka, biotekniikka sekä älykkäät liikkuvat koneet ja hydrauliikkajärjestelmät. TTY:llä on keskeinen asema Pirkanmaan ja koko Länsi-Suomen elinkeinoelämän, kansainvälistymisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. TTY on Tampereen viidenneksi suurin työnantaja. Yliopistossa työskentelee lähes henkilöä. Heistä yli 80 % on opetus- ja tutkimustyössä tai sitä avustavissa tehtävissä. Yliopistosta valmistuu diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä, joiden monipuolisella osaamisella on kysyntää työelämässä. TTY:ssä on opiskelijaa, joista suorittaa perusopintoja ja jatko-opintoja. Hermia Yrityskehitys Oy Hermia Yrityskehitys Oy on yksityinen 13 hengen konsultointiyritys, joka on erikoistunut teknologiayritysten kehittämiseen. Yritys on toiminut vuodesta 1992 ja on 15 vuoden aikana käsitellyt yli 2800 teknologialähtöistä liike- ja tuoteideaa ja ollut mukana yli 260 yrityksen perustamisvaiheessa. Yritys on osallistunut myös useiden yrityslähtöisten spin-offien rakentamiseen ja sillä on mittava konsultointikokemus yli 100 teknologiayrityksestä sekä tutkimuslaitoksesta. Yrityksen päämääränä on vastata asiakkaansa tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Hermia Yrityskehitys Oy on osallistunut useisiin kansallisiin sekä EU-projekteihin ja tuonut näiden kautta myös kansainvälisiä verkostoja asiakkailleen. Lisäksi Hermia Yrityskehitys Oy hallinnoi Hermia Ventures Oy - siemenrahastoa, joka on sijoittanut jo kymmeneen lupaavaan kasvuyritykseen kahden vuoden toimintansa aikana. Hermia Yrityskehitys Oy tarjoaa asiakkailleen vahvaa osaamista sekä tukea verkostojen luomiseen asiakasyritysten kasvun takaamiseksi. 12

13 Hynän lähteillä, Pirkko Mäntysalo, Pirkanmaan TE -keskus HyNä-hankkeen julkinen rahoitus tuli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) EQUAL-ohjelmasta, joten Pirkanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ESR-suunnittelija ja HyNän ohjausryhmän jäsen Pirkko Mäntysalo oli hanketta valvovan ja ohjaavan viranomaisen edustajana keskeinen henkilö hankkeessa. - Ministeriöiden ohjaamina TE-keskukset tukevat ja neuvovat myös omin voimin yrityksiä niiden toiminnan kaikissa vaiheissa. Yhteistyö yritysmaailman kanssa mahdollistaa TE-keskuksen laadukkaat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut, Pirkko Mäntysalo sanoo. Osa HyNä-yrityksistä oli Mäntysalolle ennestään tuttuja muista hankkeista. Valtaosa oli kuitenkin sellaisia pienyrityksiä, joilla ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta panostaa kehittämistoimiin ja hakea niihin projektien kautta rahoitusta. Tämäntyyppisin rahoitusmekanismein pyritään auttamaan yrityksiä kasvuun ja viedään pitkäjänteisen kehittämisen kulttuuria yrityksiin. Tulevalla ESR:n ohjelmakaudella on tarkoitus keskittyä seikkoihin, joista osaa on jo HyNässä toteutettu. Esimerkkejä tästä ovat yritysten kehittämistyö, uusien työpaikkojen luominen, palvelujärjestelmien kehittäminen ja jäsenvaltioiden välisten yhteyksien edistäminen, Mäntysalo kertoo. Yhteistyöstä voimaa, Petri Aatinen, TH-Tools Oy Hyvin ovat pitäneet keskinäisen yhteistyön kasassa, sanoo Hyvinvointia Nääs -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Petri Aatinen hymyillen neljän eri organisaation yhteisprojektista ja sanoo olevansa tyytyväinen hankkeeseen. Aatinen kokee hankkeen taustalla toimivien organisaatioiden yhteistyön pelkästään positiivisena: Asiat ovat menneet joustavasti eteenpäin, ja maailma on nykyään muutenkin niin verkottunut. Halpatuotanto uhkaa Aatisen mukaan ulkomainen halpatuotanto tulee luomaan kone- ja metallialalle kasvavia paineita. Henkilöstön osaamisen päivitys ja konekannan säännöllinen uusinta ovat avain menestykseen kiristyvässä kilpailussa. - Kone- ja metallialalla Pirkanmaa on alansa veturi. Mistään muualta Suomesta ei löydy tällaista keskittymää, toteaa Aatinen. TH-Toolsin kehitysjohtaja kertoo hanketoiminnan olevan hänen kokemustensa mukaan paras tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin. Pk-yrityksissä on Aatisen mukaan edelleen liian vähän yritystalouden osaamista ja esimerkiksi kustannuslaskelmia tehdessä ollaan helposti liian optimistisia. 13

14 Kehittäminen ei saa päättyä hankkeen loppumiseen, Matti Saraneva, Kolmeks Motors Ltd Hiljaisen tiedon taltiointi tärkeää Tekninen johtaja Matti Saraneva, kertoo HyNä-hankkeen tuoneen hyviä työkaluja pienten ja suurten yritysten välisen avoimuuden lisäämiseen sekä hiljaisen tiedon talteenottoon. - HyNä on tuonut ja tuo edelleen hyviä työkaluja yritysten kehittämiseen kone- ja metallialalla. HyNä on myös laajentanut omaa näkemystäni toimialasta, Saraneva kertoo. Saranevan mukaan hanke on lisännyt yritysten avoimuutta. Isoissa yrityksissä oletetaan usein, että pienemmillä olisi käytössään samat resurssit kuin heillä itsellään. Hankkeesta on saatu arvokasta ja puolueetonta tietoa siitä, millaisena pienet yritykset kokevat yhteistyön suurten yritysten kanssa. - Tämä on lisännyt yritysten keskinäistä avoimuutta ja sitä myöten kehittänyt kumppanuutta, Saraneva uskoo. Lähitulevaisuus perinteisellä kone- ja metalliteollisuuden alalla näyttää hyvältä. Isot yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja töitä riittää. Tulevaisuudessa Saranevaa huolestuttaakin työvoimapula, joka iskee, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä. - Esimerkiksi Urjala-Tampere -sektorilla ei tulevaisuudessa löydy enää tarpeeksi hitsareita. Yritykset joutuvat myymään ei-oota, ja Kiina-ilmiö kiihtyy, Saraneva sanoo. Haasteena on, miten vanhemmilla sukupolvilla hallussa oleva tieto saadaan välitettyä uusille työntekijöille. HyNä-hanke on edistänyt hiljaisen tiedon keruuta niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Tietoa kerätään nyt erilaisten menetelmien avulla. - Kehitys ei saa päättyä siihen, mihin hanke päättyy, Saraneva painottaa. -Yrityksille tulisi tarjota esimerkiksi konsultointia vielä hankkeen jälkeenkin, jotta positiivinen kehitys jatkuisi. Tuotantoa suunnittelun rinnalla, Matti Leivo, Teknologiateollisuus ry Ohjausryhmän jäsenellä Matti Leivolla on Teknologiateollisuus ry:n edustajana laaja-alainen näkemys alan tilanteesta. Pirkanmaalla kapasiteetti on täydessä käytössä. Tulevaisuudessakin teknologia-ala tarvitsee suomalaista tuotantoa suunnittelun rinnalle, uskoo Leivo. Pienillä yrityksillä on yleensä vähän resursseja toiminnan kehitystyöhön, eikä yritys aina edes tiedä kaikista mahdollisuuksista hakea apua. Tähän ongelmaan HyNä on pyrkinyt vastaamaan, Leivo kertoo. Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen ja vahva verkostoituminen ovat olleet HyNä-hankkeessa keskeisessä osassa. Hankkeessa on koottu osaajaverkosto, jonka avulla on pystytty laajemmin vastaamaan yritysten tarpeisiin. 14

15 - Tällä hetkellä eri organisaatiot pommittavat yrityksiä erilaisilla hankkeillaan. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan, miten nämä eri hankkeissa toimivat organisaatiot verkostoituvat yhä paremmin ja muodostavat asiakkaan kannalta selkeitä kokonaisuuksia, Leivo toteaa. - Toimialalla tuotantoverkostojen kehitys jatkuu edelleen hyvän suhdannetilanteen siivittämänä, joten HyNän kaltaiselle jatkohankkeelle on tilausta. Toimiva toimintatapa, Ville Saarinen, Suomen Plasmapinta Oy En tiedä, minkä organisaation piiriin mikäkin asia kuului, enkä minä sitä tietoa tarvinnutkaan vaan palvelua, kertoo HyNän ohjausryhmän jäsen Ville Saarinen Suomen Plasmapinta Oy:stä. - HyNän asiakasyrityksen näkökulmasta yhden luukun toimintaperiaate on osoittautunut toimivaksi. HyNän ohjausryhmässä toimiminen avarsi Ville Saarisen näkemystä hanketoiminnasta. HyNän vahvuus muihin hankkeisiin verrattuna on neljän toisiaan tukevan osaprojektin toimiminen asiakasyrityksissä. Ville Saarisen mukaan hanketoiminta on oikea ratkaisu silloin, kun tarvitaan erikoisosaamista ja tukea. Esimerkiksi osaamisen siirtämisen työkalut toisille sukupolville ovat asioita, joihin yrityksessä harvemmin pureudutaan omin päin. Yrityksellä voi olla edessä kuihtuminen, ellei tällaisten asioiden eteen tehdä töitä, toteaa Saarinen. Mahdollisuuksia ja haasteita pk-yrityksille, Bernt Ehrnrooth, Oy Flinkenberg Ab Mielenkiintoinen foorumi, toteaa HyNä-hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen puheenjohtaja, Oy Flinkenberg Ab:n toimitusjohtaja Bernt Ehrnrooth hankkeen ohjausryhmästä. Ehrnrooth piti ohjausryhmän toimintaa myös mahdollisuutena tutustua eri toimialojen toimijoihin. Hankkeista vastaus tulevaisuuden haasteisiin? HyNän kaltaiset kehityshankkeet ovat tarpeellisia, sillä ne avaavat mahdollisuuksia ja resursseja myös pienille yrityksille. Pienyrittäjät ovat rautaisia ammattilaisia omalla alallaan, mutta henkilöresurssit niissä ovat kuitenkin rajalliset, Ehrnrooth kertoo. - HyNä avasi ovia Tampereen teknilliseen yliopistoon, jolloin myös HyNä-yrityksille tarjoutui mahdollisuus päästä hyödyntämään TTY:n erikoisosaamista. Ehrnroothin mukaan tulevaisuudessa ympäristö- ja laatuasiat nousevat yhä tärkeämmiksi kehityskohteiksi, mikä on yrityksille myös imagollinen asia kovenevassa kilpailussa. - Kehittämiseen suunnattu rahoitus tulee korostumaan tulevaisuudessa. Näissä asioissa hanketoiminta on yksi kanava vastata haasteisiin, Ehrnrooth pohtii. 15

16 Näkyvyyttä ja markkinointia HyNä-hankkeen viestintä suunnattiin voimakkaasti potentiaalisille osallistujayrityksille, ja merkittävimpänä tiedotuskanavana toimivatkin suorat ja henkilökohtaiset kontaktit teollisuuteen. Hankkeen henkilöstöllä oli jo ennen projektin alkamista merkittävästi kontakteja kohderyhmän yrityksiin. Uusia kontakteja syntyi projektin edetessä toisten hankkeiden ja lähikuntien elinkeinoasiamiesten sekä Teknologiateollisuuden kautta. Lisäksi kontakteja saatiin tehtyjen tutkimusten aineistonkeruuhaastatteluista. Koulutusten ja kohdennettujen seminaarien markkinoinnissa hyödynnettiin myös muiden projektien kontaktiverkostoja. Tampereella vuosittain järjestettävä Alihankinta-tapahtuma on Suomen merkittävin alihankintateollisuuden messutapahtuma. HyNä-hanke osallistui kaikkiin hankekauden aikana järjestettyihin Alihankinta-messuihin koordinaatorin messuosastolla. HyNä-hanke lehdistössä Voitto, Pirkanmaan teollisuuden kehityshankkeiden tiedotuslehti 1/

17 17

18 18 Kansainvälisen TRIO-ohjelman tiedostuslehti 2/2006

19 19

20 OSALLISTUJILLE UUSIA NÄKÖKULMIA JA OSAAMISTA HyNä-hankkeeseen osallistui yli 50 yritystä, joista yli puolet oli mukana perusteellisemmassa HyNäkehittämistoiminnassa. Kaikkiaan hankkeen toimintaan osallistui yrityksissä lähes 500 työntekijää. Yritysesittelyt alkavat pirkkalalaisesta Suomen Plasmapinta Oy:stä. Suomen Plasmapinta Oy Työkalut viisi kertaa kovemmiksi Suomen Plasmapinta Oy on tyhjiö- ja plasmapinnoitustekniikoihin erikoistunut yritys. Suomessa rakennetuissa pinnoituskoneissa hyödynnetään venäläistä avaruustekniikkaa. Pinnoittaminen tekee työkaluista 4-5 kertaa kovempia kuin pinnoittamattomat työkalut ovat, toimitusjohtaja Ville Saarinen kertoo. Työkalujen pinnoittaminen vaatii työympäristöltä sekä työntekijöiltä erittäin suurta tarkkuutta puhtauden suhteen. Ultraäänipesusta tulleisiin työkaluihin ei saa koskea sormin, koska käsistä irtoava rasva estää pinnoitteen tarttumisen pinnoituskoneessa, Saarinen kertoo. Suomen Plasmapinta Oy joutui kovan paikan eteen, kun yrityksen perustaja menehtyi yllättäen neljä vuotta sitten ja samalla yrityksestä katosivat toimintaa eteenpäin vievät toiminnot. Tässä tilanteessa yrityksellä oli tarve HyNän kaltaiselle hankkeelle. Suomen Plasmapinta lähtikin hankkeen pilottiyritykseksi. Koulun penkiltä yrittäjäksi Ville Saarinen tuli suoraan koulun penkiltä yritykseen. Hankkeeseen osallistuminen on kasvattanut liiketoimintaosaamista yrityksessä kautta linjan. Kaksi ja puoli vuotta HyNässä ovat opettaneet, etteivät muutokset yrityksessä tapahdu heti, vaan kyseessä on pitkä tie. Luottamus HyNä-hankkeeseen syntyi nopeasti ja Saarisen mielestä positiivista oli, että hankkeen kautta löytyi aina oikea ihminen, joka pystyi auttamaan. - Ellei asiakasvastaava osannut itse neuvoa, hän osasi kertoa, kuka pystyisi auttamaan, Saarinen sanoo. HyNän kautta yrityksen saama juridinen tuki on tuonut yritykselle myös taloudellista hyötyä. Tärkeinä Saarinen on kokenut myös HyNän ohjausryhmätoiminnasta saamansa kontaktit. Pienessä yrityksessä yhden miehen vastuulla on paljon. Aikapulan vuoksi esimerkiksi henkilöstöpuolen kehittämiseen ei löytynyt riittävästi aikaa. Paljon oli vaihtoehtoja, joihin olisi tehnyt mieli osallistua, mutta aika ei riittänyt, Saarinen toteaa. Suomen Plasmapinta Oy, Pirkkala Haastateltava: Ville Saarinen, toimitusjohtaja Henkilöstö: 6 Liikevaihto: n EUR Liikeidea: Suomen Plasmapinta on tyhjiö- ja plasmapinnoitustekniikoihin erikoistunut yritys Toimiala: Metallin pintakäsittely ja karkaisu Tärkeimmät tuotteet / palvelut: Plasmapinnoitteet 20

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Service Park Provider Oy

Service Park Provider Oy Service Park Provider Oy SPP Palveluverkkojen kehitys SPP Verkostokonsultit www.spp finland.fi ja www.verkostokonsultit.fi Verkostomanageripalvelun pilotointi Piiru hanke Service Park Provider Oy (SPP)

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot