Karkaavat projektit Kasautuvat tutkimukset. Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karkaavat projektit Kasautuvat tutkimukset. Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina?"

Transkriptio

1 Karkaavat projektit Kasautuvat tutkimukset Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina? Liikuntatieteellinen Seura I Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto I Opetus- ja kulttuuriministeriö Kehittämisseminaari tutkijoille sekä hallinnon ja järjestöjen edustajille

2 Miksi seminaari? Suomessa on useimmilla hyvä elää ja paljon on saatu aikaan mm. lasten ja nuorten liikunnan alueella, mutta 1) Lasten ja nuorten liikunnasta on meneillään ja on toteutettu lukuisia ohjelmia ja kehittämishankkeita, mutta hankkeista ja niiden merkityksistä ei ole kokonaiskuvaa. 2) Tiederaporteilla pärjää tieteen kentillä, mutta käytännön kehittämistyössä asiakaslähtöisillä ja pätevillä katsauksilla saattaa olla yksittäistä tutkimusraporttia parempi sovellusarvo. Onko katsausten aika? 3) Tutkijat tutkivat ja soveltajat kehittävät, mutta yhteisiä ohjelmia ja muuta yhteistyötä saattaa olla syytä lisätä. 4) Liikunta ei merkitse lapselle samaa kuin aikuiselle, mutta lasten liikuntaa saatetaan yhä perustella aikuisten näkökulmasta. Lasten ja nuorten elämä on erilaista kuin ennen, mutta kuinka hyvin se on osattu ottaa huomioon tutkimuksessa ja kehittämistyössä? 5) Lasten ja nuorten liikuntaa tutkitaan paljon, mutta tutkimus on sirpaleista eikä siitä ole kokonaiskuvaa. 6) Myös lasten ja nuorten liikuntakulttuuri on laajentunut ja eriytynyt. Tutkimus on vähitellen levinnyt uusille alueille ja saanut uusia näkökulmia, mutta uusista tutkimustarpeista ei ole selkeää näkemystä. 7) Lasten ja nuorten liikunta kiinnostaa vanhempia ja mediaa, mutta kuinka hyvin tutkimus ja projektit ovat ajassa: tavoittavat vanhempien huolet ja median mielenkiinnon? Miksi ei seminaaria? 1) Seminaari ei ole tutkimusten tai hankkeiden raportointitilaisuus, koska hukkuisimme yksittäisten tutkimusten ja hankkeiden maailmoihin. Tämä ei estä meitä pohtimasta uusia tutkimus- ja ohjelmasuuntia. 2) Seminaarissa ei valitella lasten ja nuorten huonoa kuntoa, listata liikunnan terveysvaikutuksia lapsille ja nuorille tms., koska näitä kysymyksiä varten on (ollut) omat seminaarinsa. 3) Seminaarissa ei valiteta resursseista tai linjata rahoituspäätöksiä, koska rahasta puhuminen vie kaiken ajan. Euroista voimme jatkaa myöhemmin toisaalla. Tervetuloa Liikuntatieteellinen Seura (LTS) Opetus- ja kulttuuriministeriö / liikuntayksikkö ja valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto Seminaarin suunnittelu: OKM / Päivi Aalto-Nevalainen (LY), Minna Paajanen (VLN) ja LTS / Teijo Pyykkönen Seminaarin taustamateriaalin koonti: LTS / Teijo Pyykkönen. 1

3 Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina? - kehittämisseminaari tutkijoille sekä hallinnon ja järjestöjen edustajille Opetus- ja kulttuuriministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki klo OHJELMA Tilaisuuden avaus ja tarkoitus Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM/LY Tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen, LTS ISO KUVA lasten ja nuorten elämästä, liikunnantutkimuksesta ja päätöksenteosta mm. tausta-aineiston valossa Suomalaisen lapsiliikuntatutkimuksen suuri kaari ja sen näkyminen päätöksenteossa - professori (emeritus) Risto Telama, Jyväskylän yliopisto Kohtaako alan tutkimus- ja kehittämistoiminta kansalaistoiminnan suunnat? - professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Nuorisotutkija liikunnan ihmemaassa - tutkija Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusverkosto Tutkimuksen ja päätöksenteon kohtaaminen liikuntatieteen jaoston jäsenen näkökulmasta - lastenlääkäri, liikuntatieteen jaoston ( ) jäsen Kaija Hartiala, Turku Kommentit Kahvi

4 14.00 OHJELMAT JA HANKKEET VILLITYS VAI OIVALLUS? - vaihtoehto vai täydennys tutkimuksille? - tutkimuksen ja käytännön kohtaamispaikkoja? Tutkijan odotukset ohjelmista ja kehittämishankkeista? - professori Taru Lintunen, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Loppuuko tutkijan tulkinta siihen, mistä liikuntaväen kiinnostus alkaa? - kehitysjohtaja Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry Kommentit KATSAUKSET TUTKIMUKSIA TÄYDENTÄMÄÄN? - onko kokonaiskuva hävinnyt tutkimusmereen? - katsaukset piirtämään kokonaiskuvaa ja paljastamaan tietoaukot? Vaatiiko hyvä katsaus enemmän kuin tutkimus, mutta antaa omalle uralle vähemmän? - yksikön johtaja Kaarlo Laine, LIKES-tutkimuskeskus/LINET Tällaisen katsauksen koulupäivän liikunnasta haluaisin lukea työni tueksi - puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry Tällaisen katsauksen lasten ja nuorten urheilusta haluaisin lukea työni tueksi - kehitysjohtaja Asko Härkönen, Suomen Olympiakomitea Tällaista tietopohjaa kuntatoimijat tarvitsevat lasten liikuttamiseksi - tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki, Hämeenlinna Kommentit n Yhteenvetoa: OHJELMIEN JA KATSAUSTEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT puheenjohtaja Anneli Pönkkö, valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto Jälkisanat: Seminaarin osallistujilla on mahdollisuus kommentoida seminaarin aiheita ja antia viikon ajan sähköpostilla (max yksi A4) Liikuntatieteelliseen Seuraan (LTS): teijo.pyykkonen(at) lts.fi. Myös jälkisanat otetaan huomioon seminaarin raportoinnissa. Raportointi: Seminaarin toimitettu yhteenveto julkaistaan helmikuun loppuun mennessä LTS:n verkkosivuilla. Yhteenvedosta tiedotetaan seminaarin osallistujille sähköpostilla. 3

5 ELÄMÄ Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Mikään ei ole sen osalta muuttunut. Sen sijaan lasten ja nuorten elämä on. Nykylasten ja -nuorten maailma ei ole samanlainen kuin heidän vanhempiensa siis sukupolven, josta lasten ja nuorten tutkijoiden ja liikuttajien pääjoukko tulee. Nuorison liikunnallisuus on erilaista kuin aikaisempien sukupolvien ja on saanut muotoja, joista aikuisilla ei ole tietoa eikä kokemusta. Nuorisokulttuuriset ulottuvuudet ovat lisääntymässä perinteisen urheiluseurakulttuurin vaihtoehtona ja siitä tarvitaan monitieteistä tutkimusta. (Uusi suunta liikuntatutkimukseen, OPM, 2009). Koulun, vanhempien ja urheiluseurojen rinnalle ja ohikin on tullut monia liikuntakäyttäytymistä ohjaavia auktoriteetteja. Tiedämmekö mihin lapset kasvavat ja missä nuoriso menee? Mikko Salasuo, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Pasi Koski, erikoistutkija, Turun yliopisto, Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen Tutkimuskeskus (CELE) Liikunnan ja urheilun paikka nykynuoren elämässä Kirjoitus on viitteetön karvalakkiversio artikkelista: Salasuo, Mikko & Koski, Pasi (2010) Miten kilpa-urheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Liikunta & Tiede 3/2010, 4 9. Nuorten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen on ollut viime vuosina mediassa näkyvästi esillä. Kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen huoli, joka nousee fyysisesti passiivisesta kasvuympäristöstä, nuorten huonosta fyysisestä kunnosta ja liikalihavuudesta. Liikuntakeskustelussa tulee usein esille nuorten suhde uudenlaisiin medioihin ja kaupalliseen viihdekulttuuriin, jotka kilpailevat liikunnan kanssa nuorten vapaa-ajasta. Kun samaan keskusteluun liitetään vielä lisääntyneet suoritusvaatimukset kouluissa, opiskelussa ja työssä, on kasassa haastava vyyhti. Esiin nousee väistämättä kysymys siitä, mikä on liikunnan ja mikä voi olla kilpaurheilun paikka nykynuoren elämässä. Miten nopeassa muutoksessa oleva yhteiskunta, sen tarjoamat puitteet ja vaatimukset resonoivat nuorten yksilöllisten liikuntasuhteiden kanssa. 4

6 Terveily muuttaa liikuntasuhdetta Terveydestä on tullut koko kansan hyve, eikä terveyden kulttuuriselle arvonnousulle näytä tulevan loppua. Ihmiset pyritään sitouttamaan oikeanlaisen ruumiin muokkaukseen esimerkiksi vetoamalla kansanterveyteen ja -talouteen: yksilöt muokkaavat ruumiitaan kansakunnan hyväksi. Huoli ja tätä kautta moraalinen diskurssi kohdistuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin. Nykyisin keskustelussa painottuu tälle ajalle ominaiseen tyyliin kansantaloudellinen näkökulma. Yhteiskunnassa peräänkuulutetaan yhä enemmän yksilöiden omaa vastuuta terveydestä ja fyysisen kunnon ylläpidosta. Nykypäivän terveily-diskurssin voi katsoa jyrkentävän eroa liikunnan ja kilpaurheilun välillä. Arki- ja kuntoliikunnan noustua keskustelun ytimeen on syntynyt uudenlainen dikotomia. Kilpaurheilu ja nuorten organisoitu harrastustoiminta alkaa saada entistä tiukemman suorittamisprofiilin ja muusta liikunnasta tulee vain kansanterveilyn hengessä sen vastakohta. Suomalaisen kilpaurheilun kannalta jyrkästä vastakkainasettelusta tekee erityisen hankalan se, että nuorten merkitysmaailmassa ainoastaan ammatti- maisesti harjoittelevien ajatellaan voivan saavuttaa huippu-urheilijan statuksen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa aiemmista sukupolvista poiketen myöhemmin tai hitaammin kehittyvät lahjakkuudet jäävät kokonaan löytymättä. Monessa lajissa aloittaminen on tehtävä ennen kuin oma mielenkiinto ja valmius asiaan ovat herän- neet. Päätös aloittamisesta syntyy toisin sanoen vanhempien toimesta. Seuratoimintaan osallistumisen aloitusikä onkin pudonnut yhdellä vuodella joka syntymävuosikymmen jo pitkään. Tämä merkinnee sitä, että aiemmin seuroihin valikoituneet olivat keskimäärin motivoituneempia ja ehkä myös urheilullisesti lahjakkaampia. Viihdekulttuuri kasvualustana Vanhassa Suomessa suurilla ikäluokilla tai edes 1970-luvun alussa syntyneillä ei ollut tarjolla DVD-, tietokonepeli-, pelikonsoli-, netti-, ipod-kulttuuria vapaa-ajan harrasteeksi. Myöhemmin syntyneet nuorisosukupolvet ovat paistatelleet virtuaalisilla agoroilla. Virtuaalista maailmaa ei voi pitää ainoastaan viihteen kenttänä. Tietokoneilla pelailusta ja nettisurffauksesta tullut tärkeä opiskeluun ja työelämään valmistava elementti kun lähes kaikessa työnteossa on siirrytty uuden informaatioteknologian käyttöön. Uuden informaatioteknologian hallintaa voidaan metaforisesti kutsua virtuaalisten lihasten kasvattamiseksi. Niiden merkitys nykyaikana on yhtä suuri kuin aiempien vuosikymmenten duunarien todellisten lihasten. Tässä kulttuurissa liikunnasta on tullut yksi valinta lukuisten muiden vapaa-ajanviettomuotojen rinnalle. Siinä missä , ja 1980-luvuilla nuoruuttaan eläneet ammensivat vapaaajan valintansa pihaleikeistä, liikunnasta ja ulkona olosta, nousevat 2000-luvun vaihtoehdot korostuneesti kuluttajapositiosta. Se ei tarkoita ainoastaan sitä, että arkiliikunta on saanut viihdekulttuurista rinnalleen kilpailijan vaan että samalla myös itse liikunnasta on tullut kulutusvaihtoehto. Urheilutapahtumat on lyhytnäköisesti muutettu aikuisviihteeksi ja sen myötä nuorten urheilun seuraaminen paikan päällä on vähentynyt merkittävästi lähes lajista riippumatta. Liikunnan ja kilpaurheilunkin harrastus voi rakentua muutaman harvan yksittäisen voimakkaaksi koetun merkityksen varaan. Yleisesti ottaen liikuntaa harrastavat ja erityisesti seuratoimintaan osallistuvat nuoret ovat omaksuneet useamman tärkeän merkityksen, joiden muodostamista säikeistä kutoutuu paksu vyyhti. Osaltaan huippu- ja kilpaurheilun vaatimustason kasvun myötä liikunnan kenttä on jatkanut eriytymistään. Esimerkiksi vapaaehtoisen seuratoiminnan rahkeet eivät tahdo riittää tuossa kisassa roikkumiseen. Kilpaurheiluun panostaminen tuntuukin koskevan entistä harvempia seuroja. 5

7 Julkisen sektorin hivuttaessa toimintaansa tilaaja-tuottaja -malleineen kohti markkinaliberalistisia käytäntöjä on kansalaisten perusliikuntamahdollisuuksien ylläpitäjien, liikuntajärjestöjen, niskaan kaadettu hintalapuin varustettuja kuntapalveluita. Tämä kehitys on ollut omiaan nostamaan seuratoimintaan osallistumisen kustannuksia. On siirrytty aikaan, jossa liikunnan harrastaminen on kulutusvalinta, jota nuoret puntaroivat muun kuluttamisen rinnalla. Olennaista on, että kyse ei ole enää vain huippu-urheilijoiden elämäntapavalinnoista, vaan entistä useammin myös tavallinen liikuntapulliainen kohtaa kaupallisuuden asettamat reunaehdot. Kuntoliikunnan kaupallistuessa törmätään väistämättä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden problematiikkaan. Kun liikuntakuluttaja ostaa palveluita, hän odottaa rahoilleen myös vastinetta. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmat yhteisöllisyyteen pohjanneet liikuntajärjestömallit ovat vaarassa rapautua. Liikuntakulttuurin kaupallistunut maisema nakertaa pohjaa myös kilpaurheilulta. Kun nuoret eivät pysty kokeilemaan matalalla kynnyksellä laajaa lajikirjoa, tulee oikean lajin löytäminen aiempaa hankalammaksi. Elämyksiä tai sitoutumista Aikaamme kuvaavia termejä ovat sitoutumattomuus, shoppailu, sirpaleisuus, kiinnittymättö- Liikunnan uusi sukupolvi suorittamisen yhteiskunnassa Kyseessä on ollut sekä sopeutuminen elinympäristön muutokseen, mutta samalla lajikirjon sovittaminen omaan elämänrytmiin ja -tapaan. Pitkäjänteisen puurtamisen sijaan kiivasrytmiset liikuntamuodot istuvat paremmin nuorten sielunmaisemaan ja toisaalta löytävät paikkansa nuorten arjen sosiaalisista taskuista. Liikuntatapoja ja -tottumuksia ei voikaan erottaa aikakauden yleisemmistä kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä. Tässä korostuu liikunnan kenties suurin tämänhetkinen haaste, jonka kautta olemassa olevat huolet ylipainosta tai nuorten tai koko kansan kunnosta kumpuavat. Kestävyyden kulttuurinen merkitys on ilmeisesti kärsinyt inflaation, eikä pitkäkestoinen ponnistamisen ilo löydy monenkaan mu- kavuudenhaluaan moni tavoin ruokkineen nykyeläjän repertuaarista. Nykyisin kuulee usein puhuttavan suoritusyhteiskunnasta, voittajien yhteiskunnasta ja niiden kääntöpuolena häpeän kulttuurista ja arviointikulttuurista. Kulttuuriset mallit ja eetos vaikuttavat nuorten arvoihin ja ihanteisiin. Suoritusyhteiskuntaa leimaava piirre on sekä koulutusinstituutioiden että vapaa-ajan muuttuminen aiempaa päämäärätietoisemmaksi. Yksilöistä pyritään ottamaan kaikki teho irti ja myös ihmiset itse käyttäytyvät tehokkuusajattelun mukaisesti. Suorittamisen pakkoeetos on sekä nuorten liikuntaa ja urheilua tukeva että sitä vastaan toimiva voima. Nuorilla, joilla erilaiset pääomat mahdollistavat vahvan liikuntasuhteen kiinnittyvät harrastuksiinsa tiukasti. Suorittaminen on tällöin hyve, joka palvelee pyrkimystä jatkuvaan kehittymiseen ja omien kykyjen parantamisen. Arto Tiihonen puhuu siitä, miten urheilua harrastava lapsi on kaikkea muuta kun leikkivä lapsi. Häneltä odotetaan rationaalisuutta, kurinalaisuutta sekä tunteiden pidättämistä. Nuorisosta noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassaan. Toisaalta samaan hengenvetoon on syytä todeta, että yhtä suurelle osalle se ei ole lainkaan tärkeää. Pojille kilpailun korostaminen on tunnetusti yleisempää kuin tytöille, mutta heistäkin vain reilu neljännes korostaa kilpailua. Suuri osa nuorista haluaa liikunnan tarjoavan mielekkään, kehittävän ja yleisesti hyväksytyn tavan mukavaan yhdessäoloon. Tässä maisemassa kilpailulle jää välineen, ei itsetarkoituksen rooli. Kilpailu soveltuu välineeksi tärkeämpien merkitysten hakemiseen, sillä harvoille kilpailu on täysin merkityksetöntä. 6

8 myys ja identiteetin jatkuva rakentaminen. Useille nuorille koulun suorituskeskeisyys vaatii vastapainokseen monimuotoista vapaa-ajan tekemistä. Voidaan puhua Gerhard Schulzen mukaan elämysyhteiskunnasta (Erlebnisgesellschaft). Vapaa-aikaan halutaan elämyksiä, jännitystä ja jatkuvaa vaihtelua. Sitoutumisen ja kiinnittymisen sijaan surffaillaan trendikkäiden ilmiöiden aalloilla. Soile Veijolaa mukaillen voidaankin puhua nykypäivän liikuntasuhteen dualistisesta luonteesta. Osa nuorista sitoutuu erittäin voimakkaasti oman urheilulajinsa pariin ja pyrkii suorittamaan harjoitukset mahdollisimman tehokkaasti. Toinen puoli nuorista on taas äärimmäisen sitoutumatonta. Erilaisiin liikuntamuotoihin voidaan hetkellisesti kiinnittyä, mutta kyseessä on pikemminkin kokeiluluontoinen suhde, joka katkeaa hyvin nopeasti alkaen taas jonkin muun harrasteen muodossa muualla. Urheilu ei monista muista maista poiketen tarjoa juurikaan edellytyksiä sosioekonomisen aseman paranemiseen. Suomessa lajikulttuureilla ei myöskään ole yhtä hyviä edellytyksiä markkina- ja talousorientoituneeseen malliin kuin muualla Euroopassa. Vain hyvin harvat suomalaiset saavat toimeentulonsa urheilemalla ja heistäkin suuri osa ulkomailla. Suomalaisen urheilun kansallinen huipputaso ei näyttäydy nuorille realistisena tapana hankkia pysyvä toimeentuloa. Suomessa taloudellisten kannustimien puute jarruttaa kovasti nuorten motivaatiota pyrkiä eri urheilulajien huipulle. Urheilu-urasta riskisijoitus Vanhassa Suomessa liikunnan ja urheilun katsottiin olevan tasavertaisesti i jokaisen kansalaisen perusoikeus. Jokaiselle oli tarjolla mahdollisuus liikkua, harrastaa ja urheilla omien mieltymystensä mukaisesti. Tämä loi hyvän kasvualustan sekä kansalaisten liikkumiselle että huippuyksilöiden valikoitumiselle kilpaurheilun pariin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut useita prosesseja, jotka ovat muuttaneet liikunnan paikkaa ihmisten elämässä. Tämä on vaikuttanut myös siihen miten ja ketkä rekrytoituvat kilpaurheilun piiriin. Liikunta on joutunut nuorten vapaa-ajassa altavastaajan asemaan. Se joutuu kilpailemaan nuorten vapaa-ajasta mediayhteiskunnan ja viihdekulttuurin kanssa. Liikunta on myös kaupallistunut. Nykyisin puhutaan kulutusliikunnasta. Sitä kuvaa maksullisuus, liikunnan parissa työskentelevien henkilöiden ammatillistuminen ja epätasa-arvoinen saatavuus. Kulutusliikunnan saadessa entistä vahvemman jalansijan on suomalaisessa yhteiskunnassa näkyvissä entistä selkeämpi polarisoituminen. Se johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa yhä suurempi joukko nuorista putoaa järjestyneiden liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Myös muut taloudelliset tekijät vaikuttavat huippu-urheilijaksi rekrytoitumiseen. Suomessa kansallisen tason urheilussa ei liiku isoja rahasummia, mikä ei houkuttele urheilun valitsemista ammatiksi. Urheilu on myös ammatinvalintana riskisijoitus. Mikäli urheilu-uran kehitys pysähtyy, ei siitä saadulla pääomalla ole arvoa muilla työmarkkinoilla. Näin ollen kovan kilpailun yhteiskunnassa on turvallisempaa hankkia koulunkäynnin ja opiskelun kautta tulevaa työuraa tukevaa pääomaa. Suomesta on tullut suoritusyhteiskunta. Jo nuorena joudutaan panostamaan yhä enemmän pärjäämiseen, kilpailemiseen ja erilaisten taitojen ja kykyjen oppimiseen. Tällaisessa paineessa nuorten huomio kohdistuu ensisijaisesti arjen haasteista selviämiseen. Harvalla riittää intoa kilpailemiseen vielä vapaa-aikanakin. Vapaa-aikaa tarvitaankin rentoutumiseen, virkistykseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. 7

9 TUTKIMUS Varsin yleinen virhekäsitys on, että tieteellinen tutkimus voisi antaa vastauksia käytännön konkreetteihin ongelmiin. Ainakin käyttäytymisyhteiskuntatieteissä tämä on harvoin mahdollista. Parhaimmillaan tieteelliset tutkimustulokset antavat meille sellaisia ajattelun aineksia, joiden avulla pystymme paremmin ymmärtämään ja tulkitsemaan todellisuutta. Varsinainen tiedon soveltaminen tapahtuu viime kädessä kunkin tiedon soveltajan tietoisuudessa. (Risto Telama, Liikunta & Tiede 1/1985) Matka tutkimuksesta käytäntöön voi siis olla pitkä. Ja vaikka tutkija yltäisi tutkijaroolinsa yli ja osallistuisi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jopa suosituksiin maan valtalehdessä, niin muutos ei ole taattu (ks. seur. sivu). Koulun liikunnallistaminen on ollut tutkimusten, hankkeiden ja suositusten kohteena ainakin 1990-luvulta lähtien, mutta tiedon soveltajien tietoisuudessa ei ilmeisesti ole tapahtunut toivottua liikahdusta. Yksin tutkijoita ei siis ole syyttäminen, jos suomalaiset lapset eivät koulupäivänään liiku tarpeeksi. Suomalainen lapsiliikuntatutkimus kestää päivänvalon, mutta kehittämistäkin lienee (ks. Telaman artikkeli sivuilla 11-15). OKM:n ja Suomen Akatemian tukemien (2010) lapsiliikuntatutkimusten aihepiirit antavat yhdenlaisen kuvan siitä minkälaisten kysymysten parissa nykyään painitaan: Suomalaisten ja hollantilaisten 2 6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa Kehityksellinen näkökulma lasten liikunnan, unen ja fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin keskinäisiin yhteyksiin LINES Liikkumattomien nuorten elämäntavat ja sydänterveys Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus Nuoret liikunnan tiloja merkityksellistämässä Kaupunkiympäristö ja lasten liikkuminen Liikkuvasta lapsesta terveeksi aikuiseksi Kutsuntaikäisten liikuntaan aktivointi (Viritä mopo) Koululiikunta yläkoulun oppilaiden fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä Liikkuva kouluyhteisö osallisuutta ja vuorovaikutusta edistämällä lisää liikuntaa Vaikuttavuutta koululiikuntaan Koululiikunnan vaikuttavuus: Koululiikunnan toteutuksen, kouluiän liikunta-aktiivisuuden ja -kykyjen yhteydet nuorten aikuisten liikunnallisiin työhön, vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus erilaisissa kaupunkiympäristöissä Nuorten urheilijoiden kehityspolut motivaation ja urheiluun sosiaalistumisen näkökulmista tarkasteltuna Fyysisen suorituskykyprofiilin, peli- ja kognitiivisten taitojen muutokset 10-, 12- ja 14-vuotiailla juniorijalkapalloilijoilla kahden vuoden seurantajakson aikana. jatkuu s. 10 8

10 9

11 Lapsiliikuntatutkimuksen yleiskuvaa hallitsevat OKM:n tukeman tutkimuksen lisäksi jyväskyläläisen LIKES-tutkimuskeskuksen Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön LINETin tutkimusprojektit: Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen seuroissa ja urheiluharrastamisen lopettaminen Lasten fyysisen aktiivisuuden peruskartoitus Laps suomen -projekti (3 12-vuotiaiden liikunta-aktiivisuus) Lise koululaisten kunto ja liikuntaaktiivisuus aikuisiän liikunta-aktiivisuuden, toimintakyvyn ja terveyden ennustajana. Euro (kuuden Euroopan maan vuotiaiden nuorten liikunta elämäntavassa, motorinen kunto ja käsitykset olympiaihanteista Kaikki pelaa (Suomen palloliiton Kaikki pelaa -ohjelman seuranta Kouli koululaisten liikunnallisuus (koululaisten kunto ja liikunta-aktiivisuus Laseri-tutkimus (9 18-vuotiaiden liikunnan ja liikuntaan liittyvien psykologisten, sosiaalisten ja ympäristötekijöiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja terveyteen aikuisiällä) Fyysinen aktiivisuus ja kunto Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimuksissa Liiku, opi, osallistu (motorisen toiminnan merkitys oppimiselle ja oppimisvaikeuksille sekä hyvät toimintakäytänteet osallistumisen lisäämiseen ja oppimisen tukemiseen lasten motorisista toimintarajoituksista huolimatta) Nordic monitoring -hanke (pohjoismaisen lasten ja nuorten liikuntakyselyn validointitutkimus). (LIKES:n tiedonanto ja 2000-lukujen hankkeista) Lapsiliikuntatutkimus on vähitellen levinnyt Jyväskylän yliopistosta ja LIKES/LINET:stä muille paikkakunnille ja eri tutkimusyhteisöihin, esimerkiksi Turkuun (Kouluikäisten liikuntasuhde -tutkimus jne.), Kajaaniin jne. Lapset ja nuoret ovatkin suomalaisten liikuntatutkijoiden keskeinen tutkimuskohde (ks. Kokkosen yhteenveto sivulla 16). Onko alan tutkimusta jo niin paljon ja niin moninaista, ettei lisää kaivata? Vai onko ovi ollut auki, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Ainakin nuorisotutkijat tuntuvat olevan tulossa mukaan jos huolitaan (ks. Salasuon artikkeli sivuilla 17-19). Kuinka paljon lasten ja nuorten liikunnan tutkimusta leimaa tutkijoiden toiminta useammassa roolissa: useat tutkijat ovat myös liikunnanopettajien kouluttajia tai koulutukseen vaikuttajia. Tämä herättää kysymään, kuinka paljon esimerkiksi koululiikunnan tutkimusta ohjaa liikunnan hyvään kertomukseen sitoutuminen? Samoin voi kiusata urheiluseuraväkeä: kuinka moni on oman menestystaustansa vanki ja näkee liikunnan ja urheilun maailman pelkästään ilon ja onnen lähteenä? Saisiko tutkimukseen ja ohjaukseen uutta säpinää monitieteisyyden kautta? Liikuntakulttuuria on laajennettu arkiliikuntaan ja passiivisten aktivointiin. Samalla tutkimusta on ollut tarve levittää liikunnan (liikkumattomuden) taustatekijöihin: erityisesti vähän liikkuvien lasten kohdalla on syytä tarkastella taustalla olevia elinoloja ja -tapoja. Usein selitys löytyy sieltä: mutsille työtä, niin lapsi saa fudispläägät. THL on jo nostettu JY:n ja LIKES:n rinnalle ohjauksen kannalta olennaisen liikuntatiedon tuottajaksi. Keitä muita tarvitaan? Mitä on 2010-luvun liikuntatutkimus? Entä lapsiliikuntatutkimus? Liikuntaohjauksen iskusanoja on tiedolla johtaminen. Tutkimus tuottaa tietoa, mutta tuottaako se tietoa päätöksentekijöille? Valtionhallinnon ensimmäinen toive lienee saada edes loppuraportit tukemistaan tutkimuksista. Toiseksi liikuntahallinto toivoo tutkijoilta itsearviota tutkimuksensa hyödynnettävyydestä. Liikuntatutkijat eivät nykyisellään näytä olevan kovin hyvin tietoisia tutkimustensa hyö- 10

12 dyntämisestä. Vuonna 2009 tehdyn kyselyn (OKM) mukaan vain noin neljäsosalla OKM:n vuosina tukemista liikuntatutkijoista oli tieto, että oman tutkimuksen tuloksia on konkreettisesti hyödynnetty. Osa tutkijoista totesi, ettei heidän tutkimuksellaan ole suoraa sovellus- tai hyödyntämisarvoa. Arvailun puolelle meni useimmilla tutkijoilla tieto siitä miten oma tutkimus tuki liikuntapoliittista päätöksentekoa, esim.: Tutkimukseni tukee monitahoisesti liikuntapolitiikan painopistettä lasten ja nuorten liikunnassa (ks. hallitusohjelma/liikuntapolitiikka). Toki on muistettava, että tutkijoilta ei vielä tuolloin edellytetty näkemystä tutkimuksensa hyödynnettävyydestä tai liikuntapoliittisesta asemoinnista. Valtion liikuntaneuvoston (VLN) työryhmä suositti Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi -raportissaa (1/2011), että arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi OKM:n rahoittamaa liikuntatieteellistä tutkimusta suunnataan nykyistä vahvemmin tukemaan liikuntapoliittista päätöksentekoa ja vaikutusten arviointia. Samansuuntaista linjausta on esittänyt ja myös toteuttanut VLN:n liikuntatieteen jaosto ( ). Uudet tuulet puhaltavat, onko tutkijalähtöinen tutkimus pulassa ja hallintoa palveleva tutkimus matkalla kukoistukseen? Mitä tästä seuraa? Entä muut lähtökohdat? Joku saattaa kaivata kansalaistoimintaa tukeva tutkimusta tai? Minkälaisia tutkimustoiveita on lasten ja liikunnan parissa työskentelevillä? Risto Telama, professori (emeritus), Jyväskylän yliopisto Suomalaisen lapsiliikuntatutkimuksen suuri kaari Mitä lasten liikunnasta voidaan tai pitäisi tietää? Ydinkysymyksiä lasten liikunnasta ovat, mikä on sen merkitys lapselle, hänen myöhemmälle elämälleen ja sitä kautta yhteiskunnalle, ja toisaalta, miten lasten liikuntaa voidaan tietoisesti edistää, ja millaiset tekijät säätelevät tai jopa rajoittavat lasten liikuntaa. On tärkeää saada myös kuvailevaa tutkimustietoa siitä, millaista liikuntaa ja kuinka paljon lapset harrastavat suhteutettuna liikunnan merkitykseen. Lisäksi on hyödyllistä tietää, miten lasten liikunta mahdollisesti muuttuu ja millaisiin tekijöihin muutokset ovat yhteydessä. Liikunnan merkitys voidaan nähdä itseisarvona lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvana tai välineellisesti lapsen terveyttä ja muuta hyvinvointia edistävänä. Lasten liikunnan tutkimisen lisäksi tulisi tutkia myös lasta liikunnassa. Tärkein lasten liikuntaa edistävä yhteiskunnallinen instituutio on koulu ja sen liikunnanopetus ja muu liikunta, koska siihen osallistuvat periaatteessa kaikki lapset. Mutta liikunnan oppimista ja siihen sosiaalistumista tapahtuu myös perheessä, urheiluseurassa ja muussa ohjatussa liikunnassa sekä omatoimisessa yksin tai kaveripiirissä harrastetussa liikunnassa. 11

13 Mitä on tutkittu ja mitä ei? Liikunnan merkitys terveydelle on jo varsin vahvasti osoitettu. Vaikka lapset eivät sairastu yleensä tavallisiin kansansairauksiin, voivat esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten tautien esioireet alkaa kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Näitä ovat mm. lihavuus ja muut metabolisen oireyhtymän tekijät. Viime vuosikymmenen kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on pullollaan raportteja lasten liikunnasta ja lihavuudesta. Tyypillistä on, että yhä useammassa tutkimuksessa liikunnan ja lihavuuden lisäksi kohteena on ollut myös ravitsemus. Näin on tehty myös viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa. Lasten lihavuuden seuranta on tärkeä sen vuoksi, että varhaisiän lihavuus ennustaa hyvin aikuisiän lihavuutta. Se, mistä on vähän tietoa maailmalla, koskee lapsuuden liikunnan merkitystä aikuisiän terveyden kannalta. Suomi on tässä asiassa hyvässä asemassa parin pitkäaikaisen käynnissä olevan seurantatutkimuksen ansiosta ja näiltä osin tutkimusta on yhä tärkeämpää jatkaa, mitä vanhemmaksi tutkittavat tulevat. Toinen terveyteen liittyvä lasten liikunnan tutkimusaihe on ollut liikunta ja luun tiheys. Sitä on tutkittu, mutta siinäkin kaivattaisiin lisää tietoa varhaisen liikunnan merkityksestä myöhemmälle luun terveydelle. Tärkeä ja paljon kansainvälisesti tutkittu aihe on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikunta ja terveys ja hyvinvointi. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on eniten tuktimuksia CP-lasten liikunnasta ja motoriikasta ja sitä on myös Suomessa tutkittu melko paljon. Koulu Toinen tärkeä kysymys lasten liikunnasta on, miten siihen voidaan vaikuttaa, miten lapsia parhaiten sosiaalistetaan liikuntaan. Koulu ainoana kaikkia lapsia koskevana instituutiona on avainasemassa ja sen pitäisi myös siksi olla intensiivisen tutkimuksen kohteena. Koululiikunnan tutkimuksella on Suomessa varsin pitkä perinne, minkä perustana oli ja luvulla toteutettu monivaiheinen koululiikunnan tutkimusohjelma. Sen käynnistämiseen vaikutti silloinen kouluhallitus, ja se myös seurasi tutkimuksen edistymistä ja edisti tutkimustietojen levittämistä alan kouluttajille. Ohjelman tarkoituksena oli hankkia tietoa koululiikunnan perustavoitteiden toteutumisesta ja toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Ohjelmaan ei kuulunut interventioita ja tuloksista olikin suuri osa kuvailevaa, mutta siinä vaiheessa hyödyllistä evaluaatiotietoa. Koululiikunnan tutkimusohjelman jälkeen kouluun kohdistuvassa suomalaisessa tutkimuksessa on nähtävissä kaksi merkittävää kehityslinjaa: yhtäältä koululiikunnan vaikuttavuuden tutkimus ja toisaalta opetuksen kehittämisen psykologinen tutkimus. Koululiikunnan vaikuttavuutta on selvitetty mm. Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa ja selvitetään parhaillaan pitkäaikaiseen seurantaan perustuvassa Koululiikunnan Vaikutta- 12

14 vuus -tutkimuksessa. Psykologiset teoriat tavoiteorientaatiosta ja motivaatioilmastosta ovat avanneet lupaavia näkymiä koulun liikunnaopetuksen kehittämiseen. Näihin teorioihin perustuen on tehty jo jonkin aikaa merkittävää koululiikunnan tutkimusta sekä ulkomailla että Suomessa. Toinen tärkeä psykologisen tiedon sovellusala koululiikunnan tutkimuksessa on ollut vuorovaikutus- ja tunnetaitoja koskeva tutkimus. Aihe, jota on aikoinaan tutkittu jonkin verran, mutta viime aikoina kovin vähän, on koululiikunnan vireyttävä ja oppimista edistävä vaikutus, mikä on mainittu koululiikunnan tavoitteeksi. Huomiota tarvitseva tutkimuskohde on koululiikunnan merkitys ja vaikutus vähän tai ei ollenkaan liikkuville lapsille. Erityisesti heille on tärkeää liikunnanopetus laajasti ymmärrettynä eikä vain koululiikunnan tarjoama fyysinen aktiivisuus. Oleellinen käsite tutkimuksen kannalta koulun liikunnassa on liikunnanopetus. Liikuntatunteja ja päteviä opettajia tarvitaan erityisesti sellaisten taitojen, valmiuksien, asenteiden ja tietojen oppimiseen, mikä luo pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle. Siksi tutkimusta tulee edelleen kohdistaa siihen, mitä koulussa opitaan tai ei opita ja millaiset tekijät oppimista parhaiten edistävät. Urheiluseura Enemmistö lapsista ja nuorista osallistuu jossakin vaiheessa organisoituun urheiluun urheiluseurassa tai muussa järjestössä. Osallistumisen pysyvyys ja kesto vaihtelevat suuresti yksilöstä toiseen. Osallistumisen yleisyyttä ja vaihtelua sukupuolen ja iän mukaan ja muutoksia ajan mukana on selvitetty riittävästi. Jonkin verran on tutkittu myös sitä millaiset tekijät ovat yhteydessä urheilussa viihtymiseen ja erityisesti siitä poisjäämiseen. Se, mitä poisjäämisestä, drop outista, tiedetään viittaa ongelmiin mm. toiminnan järjestämisessä ja henkilösuhteissa. Kun on toisaalta tutkimustietoa siitä, että hyvin järjestetyllä nuorisourheilulla saattaa olla positiivisia heijastusvaikutuksia myöhempään liikuntaan ja jopa terveyteen, kannattaisi tutkia tarkemmin ja systemaattisemmin mitä urheiluseuran harjoitus- ja kilpailutoiminnassa lapselle tapahtuu ja millaisten toimenpiteiden kohteena hän on aikuisten taholta. Tätä tutkittiin luvulla Urheilupedagogisen tutkimusohjelman puitteissa, mutta sen jälkeen lasten valmennus- ja ohjausprosessia on tutkittu kovin vähän. Lasten oikeudet ja sosiaaliseettinen kasvatus voisivat olla lähtökohtia lasten urheilun tutkimiseen. Urheiluun tai ainakin sen juhlapuheisiin liitettyä reilua peliä on aikaisemmin tutkittu jonkin verran, mutta siitä, miten nykyajan urheilevat lapset ymmärtävät reilun pelin, miten se käytännössä esiintyy ja mikä siihen vaikuttaa, tiedetään kovin vähän. Lasten urheilun motivaatiota ja drop out ilmiötä tutkittaessa on aikaisemmin kiinnitetty huomiota sellaisiin käsitteisiin kuin ilo ja viihtyminen, mutta viime aikoina nämä termit ovat näkyneet vähemmän lasten liikunnan tutkimuksessa. Liekö syynä liikkumisen määrän ja sen terveellisyyden korostuminen. OPM (OKM) Vuonna 1999 OPM:n toimesta aloitetun Lasten ja nuorten liikuntaohjelman (LNLO) puitteissa on käynnistetty mittava määrä toimenpiteitä lasten aktivoimiseksi. Toimenpiteitä koskevat seurantaraportit sisältävät paljon tärkeää tietoa toiminnoista ja niiden sujuvuudesta, 13

15 mutta perusteellisempaa analyysiä LNLO:n tavoitteiden toteutumisesta ei raporteista tahdo löytyä. Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että LNLO on pikemmin periaatesuunnitelma kuin selvästi määritelty tavoitteellinen toimintaohjelma. Siksi sen toteutumista ja vaikutuksia on vaikea tutkia järjestelmällisesti. Tutkimuksellisempi ote ohjannan seurannassa olisi kuitenkin ollut paikallaan ainakin joiltain osin. Yksi mahdollisuus olisi ollut toteuttaa joitakin ohjelmia yhteistyössä tutkijoiden kanssa intervention tapaan. Arkiliikunta Suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta alkaa olla runsaasti kuvailevaa tutkimustietoa. Tämä koskee sekä omatoimista että organisoitua liikuntaa. Tarkennusta kuvailevaan tietoon voisi tuoda selvennys siitä, miten, missä ja minkälaisissa yhteyksissä omatoimista liikuntaa harrastetaan. Lisää tietoa toisi myös objektiivisten mittareiden, kuten akselerometrin käyttö, mistä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on jo paljon tietoa. Lasten ja nuorten muun fyysisen aktiivisuuden, ns. arkiliikunnan on sanottu vähentyneen viime vuosien aikana. Tästä arkiliikunnasta, eikä varsinkaan sen muutoksista, ole paljon tutkimustietoa, koska sitä on tutkittu vähemmän. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on viime aikoina ollut paljon artikkeleita koulumatkasta ja sen yhteydestä lasten fyysiseen aktiivisuuteen, kuntoon ja terveyteen. Laaja Laps Suomen -tutkimus on tuottanut tietoa myös koulumatkoista ja muihin toimintoihin liittyvästä kulkemisesta sekä muusta arkiliikunnasta. Eräänlaista arkiliikuntaa on myös liikunnallisen tietokonepelin pelaaminen, jonka energiankulutuksesta on jo muutamia tutkimuksia kansainvälisessä kirjallisuudessa. Arkiliikunta tulisi liittää lasten liikunta-aktiivisuuden seurantajärjestelmään. Seurantaa tulisi tehdä myös objektiivisilla mittareilla. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ja jonkin verrran Suomessakin on viime aikoina liikunnan yhteydessä tutkittu myös lasten ja nuorten fyysisesti passiivisista, yleensä istumalla tapahtuvaa, vapaa-ajan viettoa eli sedentary behaviour. Tutkimus on osoittanut, että istumakäyttäytyminen ei välttämättä ole fyysisen aktiivisuuden negatiivinen ääripää, mutta keskittyminen pelkästään tällaiseen toimintaan johtaa vähäiseen liikuntaan ja huonoon kuntoon. Istumista nuorilla on syytä tutkia senkin vuoksi, että se pitkällä tähtäyksellä voi johtaa tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin. Suomessa on muihin maihin verrattuna hyvin tietoa nuorten (12 18v.) liikuntaharrastuksen muutoksista vuodesta 1977 lähtien Nuorten Terveystapatutkimuksen (NTTT) aineiston perusteella. Tieto liikunnasta on siinä aika niukka, mutta toisaalta etuna on mahdollisuus suhteuttaa liikunnanmuutoksia moniin yksilöllisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä lihavuuteen. NTTT: n tietoja täydentävät myöhemmiltä vuosilta eräät muut toistuvasti kerättävät aineistot. Esimerkkinä NTTT-tutkimuksen tuloksista voidaan mainita, että nuorten osallistuminen organisoituun liikuntaan on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana, mutta samalla ovat kasvaneet myös sosiaaliryhmien väliset erot, ja erityisesti tytöillä. Ajan mukana tapahtuvaa seurantaa kehitettäessä tulisi ottaa huomioon myös omatoimisen ja ohjatun liikunnan eri lajit, yleisimmät liikuntapaikat ja arkiliikunta. Sosiaalistava ympäristö Tietoisen liikuntakasvatuksen ja ohjauksen lisäksi lasten liikuntaan vaikuttavat edistävästi tai rajoittavasti monet psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Perhe on lapsen ensimmäinen ja myöhemminkin tärkeä liikuntaan sosiaalistava ympäristö. Perheen merkitystä on selvitetty eri yhteyksissä ja erityisesti alle kouluikäisten osalta, mutta 1980-luvulla toteutetun Perhe ja Urheileva lapsi -tutkimuksen jälkeen systemaattisempi perheen merkityksen tutkimus on ollut vähäistä. Toinen tärkeä sosiaalistumisympäristö on kaveripiiri, jonka merkitystä Suomessa korostaa se, että lasten liikunnasta on suurempi osa omatoimista liikuntaa kuin muissa maissa, ja 14

16 omatoimista liikuntaa harrastetaan yleensä kavereiden kanssa. Liikuntainterventioissa perhe ja/tai kaveripiiri voisi olla kohteena lapsen lisäksi. Koska on jonkin verran tietoa siitä, että pelatessaan kaveripiirissä omatoimisesti lapset ja nuoret suhtautuvat sääntöihin eri tavoin kuin aikuisten tuomitsemissa peleissä, kannattaisi tarkemmin tutkia sosiaalistumisprosessia omatoimisessa liikunnassa. Perheen sosiaalisen aseman tiedetään säätelevän lasten liikuntaa ja so- siaalisen aseman vaikutus näkyy erityisesti organisoituun urheiluun osallistumisessa, mutta ei niinkään omatoimisessa liikunnassa tai koulun kerhoihin osallistumisessa. Tiedetään myös, että sosiaaliryhmien erot urheiluun osallistumisessa ovat lisääntyneet, mutta siitä, missä liikuntamuodoissa erot ovat suurimmat tai mistä tekijöistä erot johtuvat ja miten eroja aiheuttaviin tekijöihin voitaisiin vaikuttaa, on vähemmän tietoa. Koska harrastuksen kalleus on yksi eriarvoisuutta lisäävä tekijä, tarvittaisiin taloustieteellistä tutkimusta lasten ja nuorten urheilusta ja siitä miten kustannukset syntyvät ja miten niitä voitaisiin vähentää. Suomen maantieteen, luonnon, yhdyskuntarakenteiden ym. tekijöiden vuoksi ympäristö on tärkeä liikuntaa säätelevä ja mahdollistava tekijä myös lasten liikunnassa. Tiedetään, että Suomessa edelleen on suuria eroja lasten liikuntaan, erityisesti organisoituun urheiluun, osallistumisessa haja-asutusalueiden ja taajamien välillä. Sen sijaan on vähemmän tutkimustietoa siitä, miten lapset hyödyntävät lähiympäristöjään liikunnassa. Tätä on alettu tutkia viime aikoina monessa maassa ja vastaavia tutkimuksia on käynnistynyt myös Suomessa. Uuden teknologian avulla, käyttämällä mm. GPS seurantaa ja objektiivista aktiivisuusmittaria, voidaan saada tietoa miten ja millaisissa ympäristöissä lapset liikkuvat. Lisää tutkimustietoa kaivattaisiin myös yhteiskunnan tuella tehtyjen lähiliikuntapaikkojen käytöstä. Yhteenveto Lasten ja nuorten liikuntaa on Suomessa tutkittu pitkään ja varsin monipuolisesti. Suomalaisen tutkimuksen ei voi sanoa jääneen jälkeen siitä, mitä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus tarjoaa. Suomessa on ehkä hieman vähemmän tehty kontrolloituja satunnaistettuja interventioita, mutta sen sijaan Suomessa on toteutettu merkittäviä pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, joissa on ollut mahdollista seurata lasten ja nuorten liikunnan kehittymistä suhteessa moniin selittäviin tekijöihin sekä varhaisen iän liikunnan ja urheilun merkitystä aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle ja terveydelle. Monista yksittäisistä liikunnan vaikutuksista ja ja yksittäisistä liikuntaan vaikuttavista tekijöistä alkaa olla runsaasti tukimustietoa. Ymmärrystä lasten liikunnasta lisäisi monitieteinen lähestymistapa, jossa tutkitaan lasta liikunnassa eri tieteenalojen näkökulmista. Esimerkiksi lasten organisoidun urheilun tutkimisessa sosiologinen ja taloustieteellinen ote voisivat tuoda huomattavaa lisäarvoa. Monitieteisyys edellyttää tutkijoiden välistä yhteistyötä, mikä puolestaan helpottaa perusteellisempien ja pitkäjänteisempien tutkimusprojektien toteuttamista. Kiinnostus lasten liikunnan tutkimiseen näyttää lisääntyneen, mikä näkyy mm. siinä, että opinnäytetöitä (lähinnä graduja) on tehty runsaasti useassa yliopistossa ja että yleensäkin aivan uudet tutkimusyksiköt ovat kiinnostuneet lasten liikunnan tutkimuksesta. Esimerkkeinä mielenkiintoisista avauksista voidaan mainita filosofiaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvät lasten liikunnan projektit. Koska tutkimustyö on kallista, on syytä käyttää tehokkaasti hyväksi laajat ja arvokkaat tutkimusaineistot, kuten Nuorten Terveystapatutkimus, WHO:n koululaisten terveyskysely, Lasten ja nuorten seplevaltimotaudin riskit tutkimus(laseri), Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimus, STRIP baby seurantatutkimusaineisto. Nämä aineistot on kerätty muilla kuin liikuntatutkimusvaroilla, ja niiden arvoa liikuntatutkimuksen kannalta lisää laaja oheistieto lapsista ja heidän kehityksestään sekä mahdollisuus monitieteiseen lähestymiseen. 15

17 Jouko Kokkonen, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura ( asti) Lapset ja nuoret liikuntatutkijoiden keskeinen tutkimuskohde Lasten ja nuorten liikunta on Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ylläpitämän liikunnan tutkijaja asiantuntijaverkoston perusteella kiistatta yksi suomalaisen liikuntatutkimuksen keskeisistä tutkimuskohteista. Verkoston peruskyselyn sai syksyn 2010 aikana yli 700 tutkijaa. Heistä arviolta joka viides tutkii päätoimisesti lasten ja nuorten liikuntaa. Lisäksi jopa joka kolmas on säännöllisesti tekemisissä aihepiirin kanssa. Rekisteriin kuuluvista tutkijoista noin sata toimii liikuntakasvatuksen alueella, jolla tutkimus on pääosin suuntautunut lasten ja nuorten liikuntaan. Kohteena ovat olleet erityisesti koululiikunta sekä organisoitu vapaa-ajan liikunta. Välillisesti lasten ja nuorten liikuntaan liittyy opettajankoulutusta käsittelevä tutkimus. Myös alle kouluikäisten liikuntaa on tutkittu suhteellisen paljon. Monien terveystieteiden, liikuntapsykologian ja liikuntasosiologian tutkijoiden työssä yhtenä kohteena on ollut lasten ja nuorten liikunta. Tutkijarekisterin perusteella lasten ja nuorten liikuntaa on alettu tutkia yhä enemmän monitieteisesti yhdistämällä biotieteiden ja lääketieteen tuottamaa tietoa yhteiskuntatieteelliseen aineistoon. Myös nuorisotutkijoiden kiinnostus liikuntaa kohtaa on selvästi lisääntymässä. Rekisterin tarjoaman yleiskuvan perusteella alan tutkimukseen näyttää usein sisältyneen sisäänrakennettuna vahva luottamus liikunnan tarjoamiin mahdollisuuksien ehkäistä ja korjata lasten ja nuorten kehitystä uhkaavia ongelmia. Tähän asetelmaan voisivat tuoda uusia näkökulmia esimerkiksi koululiikunnan aatehistorian tutkimus, opetussuunnitelmien kriittinen tutkimus, liikunnan asema perheiden arjessa ja liikunnan käsitteleminen osana nuorisokulttuuria. Liikunnan tutkija- ja asiantuntijaverkosto mikä se on? Liikuntatieteellinen Seura (LTS/Kokkonen) kokosi vuonna 2010 liikuntatieteen tutkija- ja asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaista yhteistyötä liikuntatutkimuksen tekijöiden ja hyödyntäjien välille. Verkoston toivotaan tuottavan yhteiskunnallisesti puhuttelevaa, tieteellisesti pätevää ja uusia näkökulmia avaavaa tietoa. Verkostotoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia nuorisotutkimuksen alueella. Verkostossa on perustiedot yli 700 tutkijasta ja asiantuntijasta. Varsinaisten liikuntatutkijoiden lisäksi joukossa on liikunnan lähialueiden tutkijoita. Tutkijoilla ja asiantuntijoilla on mahdollisuus korjata ja täydentää tietojaan. Verkoston kautta on mahdollisuus rekrytoida tutkijoita ajankohtaisiin tutkimuksiin, selvityksiin ja työryhmiin. Se välittää tutkijoille myös tietoa liikuntahallinnon sekä järjestöjen ajankohtaisista tutkimustarpeista ja -resursseista. LTS järjestää verkoston kautta tuotetun tiedon pohjalta ongelmakeskeisiä asiantuntijatapaamisia tutkijoille ja hallinnon edustajille. Liikunnan tutkijoilla ja asiantuntijoille on edelleen mahdollisuus liittyä verkostoon ottamalla yhteyttä LTS:n toimistoon: 16

18 Mikko Salasuo, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkija liikunnan ihmemaassa Tommi Hoikkala muotoilee blogissaan nuorisotutkimuksen oleva ei-displiini sumea ensamble. Hänen määritelmänsä mukaan: Nuorisotutkimus tarkoittaa monitieteistä nuoriin kohdistuvaa eri tutkimussuuntausten muodostamaa kokonaisuutta. Problematiikka on humanistis-yhteiskuntatieteellinen unohtamatta liikunta- ja terveystieteen sekä kansanterveystieteen eri otteita. Tavanomaisesti nuorisotutkimus asettuu perinteisten yliopistollisten tieteenalojen kuten sosiologian, politologian, kasvatustieteen, historian, psykologian, antropologian, kielitieteen, sosiaalipedagogiikan ja kriminologian yhteyteen, tai hiljan kehkeytyneiden uusien alojen, kuten kulttuurintutkimuksen, gender-tutkimuksen, kulutustutkimuksen, monikulttuurisuuden ja etnisten suhteiden tutkimuksen, mediatutkimuksen, kriittisen pedagogiikan, kansalaistoiminnan tutkimuksen (citizenship studies) ja evaluaatiotutkimuksen puitteisiin. Monitieteinen nuorisotutkimus löytää siis luontevasti kytköksen liikuntatutkimukseen. Koen myös oman ammatillisen eetokseni nousevan vahvasti uuden tutkijuuden maisemasta, jossa uskalletaan ja suorastaan pyritään liikkumaan perinteisten tiedemaailman rajojen yli. Tutkimukset tuottavat erilaisia ja eri syvyisiä raportteja, artikkeleja ja kirjoituksia. Pyrkimyksenä on uuden tutkijuuden toteuttaminen joustavasti ja nopeasti luoden ajankohtaista, relevanttia tietoa. Tutkija astuu alas tornistaan ja esittää asiansa sillä tavoin kirjoitetutussa ja puhutussa muodossa, että ne resonoivat kulloisenkin foorumin kanssa. Pähkinänkuoressa: uusi tutkijuus tarkoittaa akateemisen ja soveltavan tutkimuksen välissä risteilevää tutkimustapaa, joka tuottaa ajankohtaista ja relevanttia tietoa nuorisotoimijoiden eri kentille sekä kansalaiskeskustelun eri foorumeille. Ideaali on sellainen, että tutkimustieto osataan esittää niin, että se resonoi kohdeyleisön kanssa. Ihanne tarkoittaa myös notkeaa aikaansa reagointia, tutkimustiedon tuottamista ja soveltamista ajankohtaisiin debatteihin. Tämä vaatii tutkijalta valmiutta heittäytyä tutkijana, kansalaisena ja asiantuntijana keskusteluihin, mutta myös tahtoa osallistua hallinnon työryhmiin, kokouksiin, käytäntöpalavereihin, eli halua keskustella yhteiskunnan kanssa. Työmuotona perinteinen akateeminen puurtaminen on edelleen työn keskiössä, mutta sitä täydentää estoton heittäytyminen erilaisille nuoruuden kentille. Kyse ei siis ainoastaan ole vuosikausia tehtävästä ä aineistojen analyysista, joka on tietysti minunkin ideaalini, vaan myös nopeatempoisemmasta asioiden kontekstialisoinneista. Syvyyssuunnassa mennään niin pitkälle kuin ajalliset reunaehdot sallivat, mutta ennen kaikkea horisontaalisti liikutaan esittäen, ei absoluuttisia vastauksia vaan tutkimusteeman kannalta relevantteja kysymyksiä ja tulkintoja. Huomaankin (hieman yllättäen ja ilokseni) moninaisten tutkimusteemojen jälkeen etsiväni nyt paikkaa liikuntatutkimuksen saralla. Liikunta ja urheilu ovat minulle omaelämänkerrallisesti hyvin läheisiä aiheita ja innostuneen kiinnostuksen virittämänä opin jatkuvasti paljon uutta. Uskon (ja toivon) myös nuorisotutkimuksesta nousevan tutkimusotteeni tarjoavan uusia tulokulmia liikuntatutkimukseen. Nuorisotutkimuksesta ammentaen esitän tässä kirjoituksessa muutamia ajatuksia liikuntatutkimuksesta. 17

19 Näkökulmien virittelyä Koska seminaarin tarkoituksena on virittää keskustelua, esitän tässä muutaman tarkoitushakuisen provokaation. En ole aiemmin tehnyt tutkimusta tieteenalalla, jossa tutkijoiden välisiä synergiaetuja hyödynnetään niin vaatimattomasti kuin liikuntatutkimuksessa. Toinen minua liikuntasektorilla kovasti hämmästyttävä seikka on ruohonjuuritason toimijoiden yhtälailla lajiliittojen ja kattojärjestöjen etäisyys tutkimuksesta. Minulle tutuilla nuoriso-, sosiaali-, päihde- ja terveyssektorilla tutkimus kiinnittyy aivan olennaiseksi osaksi perustoimintaa. Sen sijaan liikuntatutkimuksen tulokset eivät näytä valuvan edes pisaramaisesti operatiivisten toimijoiden käyttöön. Myöskään operatiiviset toimijat eivät ole tottuneet hyödyntämään tutkimustietoa työvälineenä. Erilaiset konsulttitoimistot ja itseoppineet väsääjät ovatkin lunastaneet tutkijoiden paikan. Tällaisessa maisemassa liikuntatutkijoiden työ jää hyödyntämättä, kattojärjestöt ja lajiliitot elävät vajavaisen tietopohjan varassa ja moni työ näyttää puuhastelulta. Usko kokemusperäiseen tietoon jyrää tutkitun tiedon yli. Eräs selitys tutkimustiedon hyvin vajavaiselle käytölle lienee liikuntasektorin kokemusperäisissä perinteissä. Oma roolinsa lienee myös tiedon tuottajien hämmästyttävän pirstaleisella kentällä. Korkeatasoista liikuntatutkimusta tehdään usealla taholla, mutta kukaan ei vaikuta omaavan kokonaisvaltaista käsitystä meneillään olevista tutkimushankkeista tai yksittäisten tutkijoiden työstä. Tieto muodostuu pirstaleina eri tahoilla, mutta leviää erittäin nihkeästi yhtälailla tutkijoiden ja toimijoiden kuin liikuntapolitiikan käyttöön. Tiedonpoliittisesti hajanainen tutkimuskenttä jääkin paitsioon tai tulokset vähintään varjoon. Ulkopuolelta tuleva nuorisotutkija ei voi olla pohtimatta sitä, miksi liikuntatutkimus on blokkiutunut niin vahvasti yksittäisiksi saarekkeiksi. Onko kyse vain sitkeästä perinteestä vai pinnan alla kytevistä ristiriidoista? Miten rahoittajien tieto-ohjaus asettuu liikuntatutkimuksen kenttään? Vuonna 2009 ilmestyi Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Uusi suunta liikuntatutkimukseen painottaa tuotettavan tiedon käytettävyyttä ja helpompaa tavoitettavuutta. Siinä painotetaan myös vuorovaikutusta ja peräänkuulutetaan yhteiskunnallista keskustelua. Nämä muotoilut liippaavat hyvin läheltä nuorisotutkimukselle asetettuja tavoitteita: Nuorisotutkimusseuran tavoitteena on kehittää nuorisotutkimusta sekä tarjota nuoria koskevaa tietoa ja asiantuntemusta tutkimuksia, näkökulmia, tulkintoja, kannanottoja yhteiskunnallisten kenttien eri toimijoille. Tutkimuksen erääksi tärkeäksi dimensioksi nousee sen hyödynnettävyys nuoria koskevassa päätöksenteossa. Uskallan väittää, että eräs liikuntatutkimuksen suurista haasteista on ymmärtää mitä päätöksentekoa hyödyntävä tutkimusote tarkoittaa. Nuorisotutkimuksessa se ei suinkaan ole johtanut tylsään raportoinnin omaiseen käytäntöön, vaan pikemminkin johtanut tiukasti ajankohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvään tema- tiikkaan. Tutkimukset löytävät helposti paikan ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa, osin niistä nousten ja niihin myös palautuen. Tämä tuo tutkimuksille lisäarvoa, sillä yhteiskun- nallisen keskustelun kautta tuloksilla on vaikuttavuutta ja niitä on mahdollista hyödyntää myös ruohonjuuritason toiminnassa. Loppulause En yritä olla tai väitä olevani liikuntatutkimuksen asiantuntija. Omat tutkimukseni ovat kuitenkin sivunneet, sivuavat ja nousevat suoraan liikuntatutkimuksen tematiikasta. Joskus ulkopuoleinen katse voi löytää tutkimuksen käytänteistä tukoksia tai ainakin tarjota tuo- 18

20 reen näkökulman. Edellä tein nostoja, jotka ovat pistäneet silmään liikuntatutkimukseni alkutaipaleella. Kolme suurinta hämmästyksen kohdetta ovat olleet liikuntatutkimuksen heikko verkostoituminen, siitä johtuva synergiaetujen hyödyntämättömyys ja tiedon hajanaisuus. Tässä seminaarissa pyritään kehittämään kolmea edellä mainittua puutetta. Koska en tunne liikuntatutkimusta riittävän hyvin, on vaikea määritellä kuinka suurista rakenteellisista muutoksista puhutaan. Kyse lienee kuitenkin ennen muuta uskalluksesta ja halusta reivata tuttuja ja turvallisia paradigmoja hieman uuteen kurssiin. Tutkimustiedon hyödyntäminen ja sen käytettävyyden omaksuminen toimijasektorilla sen sijaan lienee hitaampi prosessi. Vanhoja kokemusperäisen tekemisen traditiota ei murreta hetkessä, mutta oikeanlaisella tiedolla ruokittuna ei sekään liene lopulta mahdoton tehtävä. Lopuksi painotan poikkitieteellisen yhteistyön tarvetta myös liikuntatutkimuksen saralla. Liikunta ja urheilu kietoutuvat erottamattomasti yhteen muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Tämä haastaa myös liikuntatieteen aiempaa aktiivisempaan dialogiin muiden tieteenalojen kanssa. Esitin OPM:n seminaarissa Liikuntatutkimuksen suuntaviivat liikuntatutkijoille kutsun yhteiseen tanssiin nuorisotutkijoiden kanssa. Ilokseni hienoja yhteistyökuvioita on virinnyt, mutta samalla olen joissakin yhteyksissä törmännyt myös kummalliseen kuppikuntaisuuteen suorastaan vihamielisyyteen. 19

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus tänään , Tampere

Nuorisotutkimus tänään , Tampere Nuorisotutkimus tänään 31.10.2008, Tampere Sami Myllyniemi Rakenne Nuorisotutkimusseura: Vuonna 1988 perustettu tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI 22.5.2014 AGENDA Keskeiset tulokset aihepiireittäin Osa 1: korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen Osa 2: Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhde Huomioita prosessin

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä

Lisätiedot

Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa

Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa Tiivistelmä tutkimuksen keskeisistä tuloksista LIKE-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Tutkimuksen taustoja:

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus Vaikuttavaa tutkimusta ja tutkimusperustaista opettajien erikoistumiskoulutusta Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus MITEN TUTKIMUSTIETO VAIKUTTAA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Akateeminen

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6. YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot