Karkaavat projektit Kasautuvat tutkimukset. Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karkaavat projektit Kasautuvat tutkimukset. Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina?"

Transkriptio

1 Karkaavat projektit Kasautuvat tutkimukset Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina? Liikuntatieteellinen Seura I Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto I Opetus- ja kulttuuriministeriö Kehittämisseminaari tutkijoille sekä hallinnon ja järjestöjen edustajille

2 Miksi seminaari? Suomessa on useimmilla hyvä elää ja paljon on saatu aikaan mm. lasten ja nuorten liikunnan alueella, mutta 1) Lasten ja nuorten liikunnasta on meneillään ja on toteutettu lukuisia ohjelmia ja kehittämishankkeita, mutta hankkeista ja niiden merkityksistä ei ole kokonaiskuvaa. 2) Tiederaporteilla pärjää tieteen kentillä, mutta käytännön kehittämistyössä asiakaslähtöisillä ja pätevillä katsauksilla saattaa olla yksittäistä tutkimusraporttia parempi sovellusarvo. Onko katsausten aika? 3) Tutkijat tutkivat ja soveltajat kehittävät, mutta yhteisiä ohjelmia ja muuta yhteistyötä saattaa olla syytä lisätä. 4) Liikunta ei merkitse lapselle samaa kuin aikuiselle, mutta lasten liikuntaa saatetaan yhä perustella aikuisten näkökulmasta. Lasten ja nuorten elämä on erilaista kuin ennen, mutta kuinka hyvin se on osattu ottaa huomioon tutkimuksessa ja kehittämistyössä? 5) Lasten ja nuorten liikuntaa tutkitaan paljon, mutta tutkimus on sirpaleista eikä siitä ole kokonaiskuvaa. 6) Myös lasten ja nuorten liikuntakulttuuri on laajentunut ja eriytynyt. Tutkimus on vähitellen levinnyt uusille alueille ja saanut uusia näkökulmia, mutta uusista tutkimustarpeista ei ole selkeää näkemystä. 7) Lasten ja nuorten liikunta kiinnostaa vanhempia ja mediaa, mutta kuinka hyvin tutkimus ja projektit ovat ajassa: tavoittavat vanhempien huolet ja median mielenkiinnon? Miksi ei seminaaria? 1) Seminaari ei ole tutkimusten tai hankkeiden raportointitilaisuus, koska hukkuisimme yksittäisten tutkimusten ja hankkeiden maailmoihin. Tämä ei estä meitä pohtimasta uusia tutkimus- ja ohjelmasuuntia. 2) Seminaarissa ei valitella lasten ja nuorten huonoa kuntoa, listata liikunnan terveysvaikutuksia lapsille ja nuorille tms., koska näitä kysymyksiä varten on (ollut) omat seminaarinsa. 3) Seminaarissa ei valiteta resursseista tai linjata rahoituspäätöksiä, koska rahasta puhuminen vie kaiken ajan. Euroista voimme jatkaa myöhemmin toisaalla. Tervetuloa Liikuntatieteellinen Seura (LTS) Opetus- ja kulttuuriministeriö / liikuntayksikkö ja valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto Seminaarin suunnittelu: OKM / Päivi Aalto-Nevalainen (LY), Minna Paajanen (VLN) ja LTS / Teijo Pyykkönen Seminaarin taustamateriaalin koonti: LTS / Teijo Pyykkönen. 1

3 Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina? - kehittämisseminaari tutkijoille sekä hallinnon ja järjestöjen edustajille Opetus- ja kulttuuriministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki klo OHJELMA Tilaisuuden avaus ja tarkoitus Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM/LY Tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen, LTS ISO KUVA lasten ja nuorten elämästä, liikunnantutkimuksesta ja päätöksenteosta mm. tausta-aineiston valossa Suomalaisen lapsiliikuntatutkimuksen suuri kaari ja sen näkyminen päätöksenteossa - professori (emeritus) Risto Telama, Jyväskylän yliopisto Kohtaako alan tutkimus- ja kehittämistoiminta kansalaistoiminnan suunnat? - professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Nuorisotutkija liikunnan ihmemaassa - tutkija Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusverkosto Tutkimuksen ja päätöksenteon kohtaaminen liikuntatieteen jaoston jäsenen näkökulmasta - lastenlääkäri, liikuntatieteen jaoston ( ) jäsen Kaija Hartiala, Turku Kommentit Kahvi

4 14.00 OHJELMAT JA HANKKEET VILLITYS VAI OIVALLUS? - vaihtoehto vai täydennys tutkimuksille? - tutkimuksen ja käytännön kohtaamispaikkoja? Tutkijan odotukset ohjelmista ja kehittämishankkeista? - professori Taru Lintunen, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Loppuuko tutkijan tulkinta siihen, mistä liikuntaväen kiinnostus alkaa? - kehitysjohtaja Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry Kommentit KATSAUKSET TUTKIMUKSIA TÄYDENTÄMÄÄN? - onko kokonaiskuva hävinnyt tutkimusmereen? - katsaukset piirtämään kokonaiskuvaa ja paljastamaan tietoaukot? Vaatiiko hyvä katsaus enemmän kuin tutkimus, mutta antaa omalle uralle vähemmän? - yksikön johtaja Kaarlo Laine, LIKES-tutkimuskeskus/LINET Tällaisen katsauksen koulupäivän liikunnasta haluaisin lukea työni tueksi - puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry Tällaisen katsauksen lasten ja nuorten urheilusta haluaisin lukea työni tueksi - kehitysjohtaja Asko Härkönen, Suomen Olympiakomitea Tällaista tietopohjaa kuntatoimijat tarvitsevat lasten liikuttamiseksi - tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki, Hämeenlinna Kommentit n Yhteenvetoa: OHJELMIEN JA KATSAUSTEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT puheenjohtaja Anneli Pönkkö, valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto Jälkisanat: Seminaarin osallistujilla on mahdollisuus kommentoida seminaarin aiheita ja antia viikon ajan sähköpostilla (max yksi A4) Liikuntatieteelliseen Seuraan (LTS): teijo.pyykkonen(at) lts.fi. Myös jälkisanat otetaan huomioon seminaarin raportoinnissa. Raportointi: Seminaarin toimitettu yhteenveto julkaistaan helmikuun loppuun mennessä LTS:n verkkosivuilla. Yhteenvedosta tiedotetaan seminaarin osallistujille sähköpostilla. 3

5 ELÄMÄ Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Mikään ei ole sen osalta muuttunut. Sen sijaan lasten ja nuorten elämä on. Nykylasten ja -nuorten maailma ei ole samanlainen kuin heidän vanhempiensa siis sukupolven, josta lasten ja nuorten tutkijoiden ja liikuttajien pääjoukko tulee. Nuorison liikunnallisuus on erilaista kuin aikaisempien sukupolvien ja on saanut muotoja, joista aikuisilla ei ole tietoa eikä kokemusta. Nuorisokulttuuriset ulottuvuudet ovat lisääntymässä perinteisen urheiluseurakulttuurin vaihtoehtona ja siitä tarvitaan monitieteistä tutkimusta. (Uusi suunta liikuntatutkimukseen, OPM, 2009). Koulun, vanhempien ja urheiluseurojen rinnalle ja ohikin on tullut monia liikuntakäyttäytymistä ohjaavia auktoriteetteja. Tiedämmekö mihin lapset kasvavat ja missä nuoriso menee? Mikko Salasuo, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Pasi Koski, erikoistutkija, Turun yliopisto, Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen Tutkimuskeskus (CELE) Liikunnan ja urheilun paikka nykynuoren elämässä Kirjoitus on viitteetön karvalakkiversio artikkelista: Salasuo, Mikko & Koski, Pasi (2010) Miten kilpa-urheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Liikunta & Tiede 3/2010, 4 9. Nuorten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen on ollut viime vuosina mediassa näkyvästi esillä. Kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen huoli, joka nousee fyysisesti passiivisesta kasvuympäristöstä, nuorten huonosta fyysisestä kunnosta ja liikalihavuudesta. Liikuntakeskustelussa tulee usein esille nuorten suhde uudenlaisiin medioihin ja kaupalliseen viihdekulttuuriin, jotka kilpailevat liikunnan kanssa nuorten vapaa-ajasta. Kun samaan keskusteluun liitetään vielä lisääntyneet suoritusvaatimukset kouluissa, opiskelussa ja työssä, on kasassa haastava vyyhti. Esiin nousee väistämättä kysymys siitä, mikä on liikunnan ja mikä voi olla kilpaurheilun paikka nykynuoren elämässä. Miten nopeassa muutoksessa oleva yhteiskunta, sen tarjoamat puitteet ja vaatimukset resonoivat nuorten yksilöllisten liikuntasuhteiden kanssa. 4

6 Terveily muuttaa liikuntasuhdetta Terveydestä on tullut koko kansan hyve, eikä terveyden kulttuuriselle arvonnousulle näytä tulevan loppua. Ihmiset pyritään sitouttamaan oikeanlaisen ruumiin muokkaukseen esimerkiksi vetoamalla kansanterveyteen ja -talouteen: yksilöt muokkaavat ruumiitaan kansakunnan hyväksi. Huoli ja tätä kautta moraalinen diskurssi kohdistuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin. Nykyisin keskustelussa painottuu tälle ajalle ominaiseen tyyliin kansantaloudellinen näkökulma. Yhteiskunnassa peräänkuulutetaan yhä enemmän yksilöiden omaa vastuuta terveydestä ja fyysisen kunnon ylläpidosta. Nykypäivän terveily-diskurssin voi katsoa jyrkentävän eroa liikunnan ja kilpaurheilun välillä. Arki- ja kuntoliikunnan noustua keskustelun ytimeen on syntynyt uudenlainen dikotomia. Kilpaurheilu ja nuorten organisoitu harrastustoiminta alkaa saada entistä tiukemman suorittamisprofiilin ja muusta liikunnasta tulee vain kansanterveilyn hengessä sen vastakohta. Suomalaisen kilpaurheilun kannalta jyrkästä vastakkainasettelusta tekee erityisen hankalan se, että nuorten merkitysmaailmassa ainoastaan ammatti- maisesti harjoittelevien ajatellaan voivan saavuttaa huippu-urheilijan statuksen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa aiemmista sukupolvista poiketen myöhemmin tai hitaammin kehittyvät lahjakkuudet jäävät kokonaan löytymättä. Monessa lajissa aloittaminen on tehtävä ennen kuin oma mielenkiinto ja valmius asiaan ovat herän- neet. Päätös aloittamisesta syntyy toisin sanoen vanhempien toimesta. Seuratoimintaan osallistumisen aloitusikä onkin pudonnut yhdellä vuodella joka syntymävuosikymmen jo pitkään. Tämä merkinnee sitä, että aiemmin seuroihin valikoituneet olivat keskimäärin motivoituneempia ja ehkä myös urheilullisesti lahjakkaampia. Viihdekulttuuri kasvualustana Vanhassa Suomessa suurilla ikäluokilla tai edes 1970-luvun alussa syntyneillä ei ollut tarjolla DVD-, tietokonepeli-, pelikonsoli-, netti-, ipod-kulttuuria vapaa-ajan harrasteeksi. Myöhemmin syntyneet nuorisosukupolvet ovat paistatelleet virtuaalisilla agoroilla. Virtuaalista maailmaa ei voi pitää ainoastaan viihteen kenttänä. Tietokoneilla pelailusta ja nettisurffauksesta tullut tärkeä opiskeluun ja työelämään valmistava elementti kun lähes kaikessa työnteossa on siirrytty uuden informaatioteknologian käyttöön. Uuden informaatioteknologian hallintaa voidaan metaforisesti kutsua virtuaalisten lihasten kasvattamiseksi. Niiden merkitys nykyaikana on yhtä suuri kuin aiempien vuosikymmenten duunarien todellisten lihasten. Tässä kulttuurissa liikunnasta on tullut yksi valinta lukuisten muiden vapaa-ajanviettomuotojen rinnalle. Siinä missä , ja 1980-luvuilla nuoruuttaan eläneet ammensivat vapaaajan valintansa pihaleikeistä, liikunnasta ja ulkona olosta, nousevat 2000-luvun vaihtoehdot korostuneesti kuluttajapositiosta. Se ei tarkoita ainoastaan sitä, että arkiliikunta on saanut viihdekulttuurista rinnalleen kilpailijan vaan että samalla myös itse liikunnasta on tullut kulutusvaihtoehto. Urheilutapahtumat on lyhytnäköisesti muutettu aikuisviihteeksi ja sen myötä nuorten urheilun seuraaminen paikan päällä on vähentynyt merkittävästi lähes lajista riippumatta. Liikunnan ja kilpaurheilunkin harrastus voi rakentua muutaman harvan yksittäisen voimakkaaksi koetun merkityksen varaan. Yleisesti ottaen liikuntaa harrastavat ja erityisesti seuratoimintaan osallistuvat nuoret ovat omaksuneet useamman tärkeän merkityksen, joiden muodostamista säikeistä kutoutuu paksu vyyhti. Osaltaan huippu- ja kilpaurheilun vaatimustason kasvun myötä liikunnan kenttä on jatkanut eriytymistään. Esimerkiksi vapaaehtoisen seuratoiminnan rahkeet eivät tahdo riittää tuossa kisassa roikkumiseen. Kilpaurheiluun panostaminen tuntuukin koskevan entistä harvempia seuroja. 5

7 Julkisen sektorin hivuttaessa toimintaansa tilaaja-tuottaja -malleineen kohti markkinaliberalistisia käytäntöjä on kansalaisten perusliikuntamahdollisuuksien ylläpitäjien, liikuntajärjestöjen, niskaan kaadettu hintalapuin varustettuja kuntapalveluita. Tämä kehitys on ollut omiaan nostamaan seuratoimintaan osallistumisen kustannuksia. On siirrytty aikaan, jossa liikunnan harrastaminen on kulutusvalinta, jota nuoret puntaroivat muun kuluttamisen rinnalla. Olennaista on, että kyse ei ole enää vain huippu-urheilijoiden elämäntapavalinnoista, vaan entistä useammin myös tavallinen liikuntapulliainen kohtaa kaupallisuuden asettamat reunaehdot. Kuntoliikunnan kaupallistuessa törmätään väistämättä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden problematiikkaan. Kun liikuntakuluttaja ostaa palveluita, hän odottaa rahoilleen myös vastinetta. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmat yhteisöllisyyteen pohjanneet liikuntajärjestömallit ovat vaarassa rapautua. Liikuntakulttuurin kaupallistunut maisema nakertaa pohjaa myös kilpaurheilulta. Kun nuoret eivät pysty kokeilemaan matalalla kynnyksellä laajaa lajikirjoa, tulee oikean lajin löytäminen aiempaa hankalammaksi. Elämyksiä tai sitoutumista Aikaamme kuvaavia termejä ovat sitoutumattomuus, shoppailu, sirpaleisuus, kiinnittymättö- Liikunnan uusi sukupolvi suorittamisen yhteiskunnassa Kyseessä on ollut sekä sopeutuminen elinympäristön muutokseen, mutta samalla lajikirjon sovittaminen omaan elämänrytmiin ja -tapaan. Pitkäjänteisen puurtamisen sijaan kiivasrytmiset liikuntamuodot istuvat paremmin nuorten sielunmaisemaan ja toisaalta löytävät paikkansa nuorten arjen sosiaalisista taskuista. Liikuntatapoja ja -tottumuksia ei voikaan erottaa aikakauden yleisemmistä kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä. Tässä korostuu liikunnan kenties suurin tämänhetkinen haaste, jonka kautta olemassa olevat huolet ylipainosta tai nuorten tai koko kansan kunnosta kumpuavat. Kestävyyden kulttuurinen merkitys on ilmeisesti kärsinyt inflaation, eikä pitkäkestoinen ponnistamisen ilo löydy monenkaan mu- kavuudenhaluaan moni tavoin ruokkineen nykyeläjän repertuaarista. Nykyisin kuulee usein puhuttavan suoritusyhteiskunnasta, voittajien yhteiskunnasta ja niiden kääntöpuolena häpeän kulttuurista ja arviointikulttuurista. Kulttuuriset mallit ja eetos vaikuttavat nuorten arvoihin ja ihanteisiin. Suoritusyhteiskuntaa leimaava piirre on sekä koulutusinstituutioiden että vapaa-ajan muuttuminen aiempaa päämäärätietoisemmaksi. Yksilöistä pyritään ottamaan kaikki teho irti ja myös ihmiset itse käyttäytyvät tehokkuusajattelun mukaisesti. Suorittamisen pakkoeetos on sekä nuorten liikuntaa ja urheilua tukeva että sitä vastaan toimiva voima. Nuorilla, joilla erilaiset pääomat mahdollistavat vahvan liikuntasuhteen kiinnittyvät harrastuksiinsa tiukasti. Suorittaminen on tällöin hyve, joka palvelee pyrkimystä jatkuvaan kehittymiseen ja omien kykyjen parantamisen. Arto Tiihonen puhuu siitä, miten urheilua harrastava lapsi on kaikkea muuta kun leikkivä lapsi. Häneltä odotetaan rationaalisuutta, kurinalaisuutta sekä tunteiden pidättämistä. Nuorisosta noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassaan. Toisaalta samaan hengenvetoon on syytä todeta, että yhtä suurelle osalle se ei ole lainkaan tärkeää. Pojille kilpailun korostaminen on tunnetusti yleisempää kuin tytöille, mutta heistäkin vain reilu neljännes korostaa kilpailua. Suuri osa nuorista haluaa liikunnan tarjoavan mielekkään, kehittävän ja yleisesti hyväksytyn tavan mukavaan yhdessäoloon. Tässä maisemassa kilpailulle jää välineen, ei itsetarkoituksen rooli. Kilpailu soveltuu välineeksi tärkeämpien merkitysten hakemiseen, sillä harvoille kilpailu on täysin merkityksetöntä. 6

8 myys ja identiteetin jatkuva rakentaminen. Useille nuorille koulun suorituskeskeisyys vaatii vastapainokseen monimuotoista vapaa-ajan tekemistä. Voidaan puhua Gerhard Schulzen mukaan elämysyhteiskunnasta (Erlebnisgesellschaft). Vapaa-aikaan halutaan elämyksiä, jännitystä ja jatkuvaa vaihtelua. Sitoutumisen ja kiinnittymisen sijaan surffaillaan trendikkäiden ilmiöiden aalloilla. Soile Veijolaa mukaillen voidaankin puhua nykypäivän liikuntasuhteen dualistisesta luonteesta. Osa nuorista sitoutuu erittäin voimakkaasti oman urheilulajinsa pariin ja pyrkii suorittamaan harjoitukset mahdollisimman tehokkaasti. Toinen puoli nuorista on taas äärimmäisen sitoutumatonta. Erilaisiin liikuntamuotoihin voidaan hetkellisesti kiinnittyä, mutta kyseessä on pikemminkin kokeiluluontoinen suhde, joka katkeaa hyvin nopeasti alkaen taas jonkin muun harrasteen muodossa muualla. Urheilu ei monista muista maista poiketen tarjoa juurikaan edellytyksiä sosioekonomisen aseman paranemiseen. Suomessa lajikulttuureilla ei myöskään ole yhtä hyviä edellytyksiä markkina- ja talousorientoituneeseen malliin kuin muualla Euroopassa. Vain hyvin harvat suomalaiset saavat toimeentulonsa urheilemalla ja heistäkin suuri osa ulkomailla. Suomalaisen urheilun kansallinen huipputaso ei näyttäydy nuorille realistisena tapana hankkia pysyvä toimeentuloa. Suomessa taloudellisten kannustimien puute jarruttaa kovasti nuorten motivaatiota pyrkiä eri urheilulajien huipulle. Urheilu-urasta riskisijoitus Vanhassa Suomessa liikunnan ja urheilun katsottiin olevan tasavertaisesti i jokaisen kansalaisen perusoikeus. Jokaiselle oli tarjolla mahdollisuus liikkua, harrastaa ja urheilla omien mieltymystensä mukaisesti. Tämä loi hyvän kasvualustan sekä kansalaisten liikkumiselle että huippuyksilöiden valikoitumiselle kilpaurheilun pariin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut useita prosesseja, jotka ovat muuttaneet liikunnan paikkaa ihmisten elämässä. Tämä on vaikuttanut myös siihen miten ja ketkä rekrytoituvat kilpaurheilun piiriin. Liikunta on joutunut nuorten vapaa-ajassa altavastaajan asemaan. Se joutuu kilpailemaan nuorten vapaa-ajasta mediayhteiskunnan ja viihdekulttuurin kanssa. Liikunta on myös kaupallistunut. Nykyisin puhutaan kulutusliikunnasta. Sitä kuvaa maksullisuus, liikunnan parissa työskentelevien henkilöiden ammatillistuminen ja epätasa-arvoinen saatavuus. Kulutusliikunnan saadessa entistä vahvemman jalansijan on suomalaisessa yhteiskunnassa näkyvissä entistä selkeämpi polarisoituminen. Se johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa yhä suurempi joukko nuorista putoaa järjestyneiden liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Myös muut taloudelliset tekijät vaikuttavat huippu-urheilijaksi rekrytoitumiseen. Suomessa kansallisen tason urheilussa ei liiku isoja rahasummia, mikä ei houkuttele urheilun valitsemista ammatiksi. Urheilu on myös ammatinvalintana riskisijoitus. Mikäli urheilu-uran kehitys pysähtyy, ei siitä saadulla pääomalla ole arvoa muilla työmarkkinoilla. Näin ollen kovan kilpailun yhteiskunnassa on turvallisempaa hankkia koulunkäynnin ja opiskelun kautta tulevaa työuraa tukevaa pääomaa. Suomesta on tullut suoritusyhteiskunta. Jo nuorena joudutaan panostamaan yhä enemmän pärjäämiseen, kilpailemiseen ja erilaisten taitojen ja kykyjen oppimiseen. Tällaisessa paineessa nuorten huomio kohdistuu ensisijaisesti arjen haasteista selviämiseen. Harvalla riittää intoa kilpailemiseen vielä vapaa-aikanakin. Vapaa-aikaa tarvitaankin rentoutumiseen, virkistykseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. 7

9 TUTKIMUS Varsin yleinen virhekäsitys on, että tieteellinen tutkimus voisi antaa vastauksia käytännön konkreetteihin ongelmiin. Ainakin käyttäytymisyhteiskuntatieteissä tämä on harvoin mahdollista. Parhaimmillaan tieteelliset tutkimustulokset antavat meille sellaisia ajattelun aineksia, joiden avulla pystymme paremmin ymmärtämään ja tulkitsemaan todellisuutta. Varsinainen tiedon soveltaminen tapahtuu viime kädessä kunkin tiedon soveltajan tietoisuudessa. (Risto Telama, Liikunta & Tiede 1/1985) Matka tutkimuksesta käytäntöön voi siis olla pitkä. Ja vaikka tutkija yltäisi tutkijaroolinsa yli ja osallistuisi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jopa suosituksiin maan valtalehdessä, niin muutos ei ole taattu (ks. seur. sivu). Koulun liikunnallistaminen on ollut tutkimusten, hankkeiden ja suositusten kohteena ainakin 1990-luvulta lähtien, mutta tiedon soveltajien tietoisuudessa ei ilmeisesti ole tapahtunut toivottua liikahdusta. Yksin tutkijoita ei siis ole syyttäminen, jos suomalaiset lapset eivät koulupäivänään liiku tarpeeksi. Suomalainen lapsiliikuntatutkimus kestää päivänvalon, mutta kehittämistäkin lienee (ks. Telaman artikkeli sivuilla 11-15). OKM:n ja Suomen Akatemian tukemien (2010) lapsiliikuntatutkimusten aihepiirit antavat yhdenlaisen kuvan siitä minkälaisten kysymysten parissa nykyään painitaan: Suomalaisten ja hollantilaisten 2 6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa Kehityksellinen näkökulma lasten liikunnan, unen ja fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin keskinäisiin yhteyksiin LINES Liikkumattomien nuorten elämäntavat ja sydänterveys Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus Nuoret liikunnan tiloja merkityksellistämässä Kaupunkiympäristö ja lasten liikkuminen Liikkuvasta lapsesta terveeksi aikuiseksi Kutsuntaikäisten liikuntaan aktivointi (Viritä mopo) Koululiikunta yläkoulun oppilaiden fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä Liikkuva kouluyhteisö osallisuutta ja vuorovaikutusta edistämällä lisää liikuntaa Vaikuttavuutta koululiikuntaan Koululiikunnan vaikuttavuus: Koululiikunnan toteutuksen, kouluiän liikunta-aktiivisuuden ja -kykyjen yhteydet nuorten aikuisten liikunnallisiin työhön, vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus erilaisissa kaupunkiympäristöissä Nuorten urheilijoiden kehityspolut motivaation ja urheiluun sosiaalistumisen näkökulmista tarkasteltuna Fyysisen suorituskykyprofiilin, peli- ja kognitiivisten taitojen muutokset 10-, 12- ja 14-vuotiailla juniorijalkapalloilijoilla kahden vuoden seurantajakson aikana. jatkuu s. 10 8

10 9

11 Lapsiliikuntatutkimuksen yleiskuvaa hallitsevat OKM:n tukeman tutkimuksen lisäksi jyväskyläläisen LIKES-tutkimuskeskuksen Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön LINETin tutkimusprojektit: Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen seuroissa ja urheiluharrastamisen lopettaminen Lasten fyysisen aktiivisuuden peruskartoitus Laps suomen -projekti (3 12-vuotiaiden liikunta-aktiivisuus) Lise koululaisten kunto ja liikuntaaktiivisuus aikuisiän liikunta-aktiivisuuden, toimintakyvyn ja terveyden ennustajana. Euro (kuuden Euroopan maan vuotiaiden nuorten liikunta elämäntavassa, motorinen kunto ja käsitykset olympiaihanteista Kaikki pelaa (Suomen palloliiton Kaikki pelaa -ohjelman seuranta Kouli koululaisten liikunnallisuus (koululaisten kunto ja liikunta-aktiivisuus Laseri-tutkimus (9 18-vuotiaiden liikunnan ja liikuntaan liittyvien psykologisten, sosiaalisten ja ympäristötekijöiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja terveyteen aikuisiällä) Fyysinen aktiivisuus ja kunto Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimuksissa Liiku, opi, osallistu (motorisen toiminnan merkitys oppimiselle ja oppimisvaikeuksille sekä hyvät toimintakäytänteet osallistumisen lisäämiseen ja oppimisen tukemiseen lasten motorisista toimintarajoituksista huolimatta) Nordic monitoring -hanke (pohjoismaisen lasten ja nuorten liikuntakyselyn validointitutkimus). (LIKES:n tiedonanto ja 2000-lukujen hankkeista) Lapsiliikuntatutkimus on vähitellen levinnyt Jyväskylän yliopistosta ja LIKES/LINET:stä muille paikkakunnille ja eri tutkimusyhteisöihin, esimerkiksi Turkuun (Kouluikäisten liikuntasuhde -tutkimus jne.), Kajaaniin jne. Lapset ja nuoret ovatkin suomalaisten liikuntatutkijoiden keskeinen tutkimuskohde (ks. Kokkosen yhteenveto sivulla 16). Onko alan tutkimusta jo niin paljon ja niin moninaista, ettei lisää kaivata? Vai onko ovi ollut auki, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Ainakin nuorisotutkijat tuntuvat olevan tulossa mukaan jos huolitaan (ks. Salasuon artikkeli sivuilla 17-19). Kuinka paljon lasten ja nuorten liikunnan tutkimusta leimaa tutkijoiden toiminta useammassa roolissa: useat tutkijat ovat myös liikunnanopettajien kouluttajia tai koulutukseen vaikuttajia. Tämä herättää kysymään, kuinka paljon esimerkiksi koululiikunnan tutkimusta ohjaa liikunnan hyvään kertomukseen sitoutuminen? Samoin voi kiusata urheiluseuraväkeä: kuinka moni on oman menestystaustansa vanki ja näkee liikunnan ja urheilun maailman pelkästään ilon ja onnen lähteenä? Saisiko tutkimukseen ja ohjaukseen uutta säpinää monitieteisyyden kautta? Liikuntakulttuuria on laajennettu arkiliikuntaan ja passiivisten aktivointiin. Samalla tutkimusta on ollut tarve levittää liikunnan (liikkumattomuden) taustatekijöihin: erityisesti vähän liikkuvien lasten kohdalla on syytä tarkastella taustalla olevia elinoloja ja -tapoja. Usein selitys löytyy sieltä: mutsille työtä, niin lapsi saa fudispläägät. THL on jo nostettu JY:n ja LIKES:n rinnalle ohjauksen kannalta olennaisen liikuntatiedon tuottajaksi. Keitä muita tarvitaan? Mitä on 2010-luvun liikuntatutkimus? Entä lapsiliikuntatutkimus? Liikuntaohjauksen iskusanoja on tiedolla johtaminen. Tutkimus tuottaa tietoa, mutta tuottaako se tietoa päätöksentekijöille? Valtionhallinnon ensimmäinen toive lienee saada edes loppuraportit tukemistaan tutkimuksista. Toiseksi liikuntahallinto toivoo tutkijoilta itsearviota tutkimuksensa hyödynnettävyydestä. Liikuntatutkijat eivät nykyisellään näytä olevan kovin hyvin tietoisia tutkimustensa hyö- 10

12 dyntämisestä. Vuonna 2009 tehdyn kyselyn (OKM) mukaan vain noin neljäsosalla OKM:n vuosina tukemista liikuntatutkijoista oli tieto, että oman tutkimuksen tuloksia on konkreettisesti hyödynnetty. Osa tutkijoista totesi, ettei heidän tutkimuksellaan ole suoraa sovellus- tai hyödyntämisarvoa. Arvailun puolelle meni useimmilla tutkijoilla tieto siitä miten oma tutkimus tuki liikuntapoliittista päätöksentekoa, esim.: Tutkimukseni tukee monitahoisesti liikuntapolitiikan painopistettä lasten ja nuorten liikunnassa (ks. hallitusohjelma/liikuntapolitiikka). Toki on muistettava, että tutkijoilta ei vielä tuolloin edellytetty näkemystä tutkimuksensa hyödynnettävyydestä tai liikuntapoliittisesta asemoinnista. Valtion liikuntaneuvoston (VLN) työryhmä suositti Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi -raportissaa (1/2011), että arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi OKM:n rahoittamaa liikuntatieteellistä tutkimusta suunnataan nykyistä vahvemmin tukemaan liikuntapoliittista päätöksentekoa ja vaikutusten arviointia. Samansuuntaista linjausta on esittänyt ja myös toteuttanut VLN:n liikuntatieteen jaosto ( ). Uudet tuulet puhaltavat, onko tutkijalähtöinen tutkimus pulassa ja hallintoa palveleva tutkimus matkalla kukoistukseen? Mitä tästä seuraa? Entä muut lähtökohdat? Joku saattaa kaivata kansalaistoimintaa tukeva tutkimusta tai? Minkälaisia tutkimustoiveita on lasten ja liikunnan parissa työskentelevillä? Risto Telama, professori (emeritus), Jyväskylän yliopisto Suomalaisen lapsiliikuntatutkimuksen suuri kaari Mitä lasten liikunnasta voidaan tai pitäisi tietää? Ydinkysymyksiä lasten liikunnasta ovat, mikä on sen merkitys lapselle, hänen myöhemmälle elämälleen ja sitä kautta yhteiskunnalle, ja toisaalta, miten lasten liikuntaa voidaan tietoisesti edistää, ja millaiset tekijät säätelevät tai jopa rajoittavat lasten liikuntaa. On tärkeää saada myös kuvailevaa tutkimustietoa siitä, millaista liikuntaa ja kuinka paljon lapset harrastavat suhteutettuna liikunnan merkitykseen. Lisäksi on hyödyllistä tietää, miten lasten liikunta mahdollisesti muuttuu ja millaisiin tekijöihin muutokset ovat yhteydessä. Liikunnan merkitys voidaan nähdä itseisarvona lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvana tai välineellisesti lapsen terveyttä ja muuta hyvinvointia edistävänä. Lasten liikunnan tutkimisen lisäksi tulisi tutkia myös lasta liikunnassa. Tärkein lasten liikuntaa edistävä yhteiskunnallinen instituutio on koulu ja sen liikunnanopetus ja muu liikunta, koska siihen osallistuvat periaatteessa kaikki lapset. Mutta liikunnan oppimista ja siihen sosiaalistumista tapahtuu myös perheessä, urheiluseurassa ja muussa ohjatussa liikunnassa sekä omatoimisessa yksin tai kaveripiirissä harrastetussa liikunnassa. 11

13 Mitä on tutkittu ja mitä ei? Liikunnan merkitys terveydelle on jo varsin vahvasti osoitettu. Vaikka lapset eivät sairastu yleensä tavallisiin kansansairauksiin, voivat esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten tautien esioireet alkaa kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Näitä ovat mm. lihavuus ja muut metabolisen oireyhtymän tekijät. Viime vuosikymmenen kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on pullollaan raportteja lasten liikunnasta ja lihavuudesta. Tyypillistä on, että yhä useammassa tutkimuksessa liikunnan ja lihavuuden lisäksi kohteena on ollut myös ravitsemus. Näin on tehty myös viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa. Lasten lihavuuden seuranta on tärkeä sen vuoksi, että varhaisiän lihavuus ennustaa hyvin aikuisiän lihavuutta. Se, mistä on vähän tietoa maailmalla, koskee lapsuuden liikunnan merkitystä aikuisiän terveyden kannalta. Suomi on tässä asiassa hyvässä asemassa parin pitkäaikaisen käynnissä olevan seurantatutkimuksen ansiosta ja näiltä osin tutkimusta on yhä tärkeämpää jatkaa, mitä vanhemmaksi tutkittavat tulevat. Toinen terveyteen liittyvä lasten liikunnan tutkimusaihe on ollut liikunta ja luun tiheys. Sitä on tutkittu, mutta siinäkin kaivattaisiin lisää tietoa varhaisen liikunnan merkityksestä myöhemmälle luun terveydelle. Tärkeä ja paljon kansainvälisesti tutkittu aihe on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikunta ja terveys ja hyvinvointi. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on eniten tuktimuksia CP-lasten liikunnasta ja motoriikasta ja sitä on myös Suomessa tutkittu melko paljon. Koulu Toinen tärkeä kysymys lasten liikunnasta on, miten siihen voidaan vaikuttaa, miten lapsia parhaiten sosiaalistetaan liikuntaan. Koulu ainoana kaikkia lapsia koskevana instituutiona on avainasemassa ja sen pitäisi myös siksi olla intensiivisen tutkimuksen kohteena. Koululiikunnan tutkimuksella on Suomessa varsin pitkä perinne, minkä perustana oli ja luvulla toteutettu monivaiheinen koululiikunnan tutkimusohjelma. Sen käynnistämiseen vaikutti silloinen kouluhallitus, ja se myös seurasi tutkimuksen edistymistä ja edisti tutkimustietojen levittämistä alan kouluttajille. Ohjelman tarkoituksena oli hankkia tietoa koululiikunnan perustavoitteiden toteutumisesta ja toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Ohjelmaan ei kuulunut interventioita ja tuloksista olikin suuri osa kuvailevaa, mutta siinä vaiheessa hyödyllistä evaluaatiotietoa. Koululiikunnan tutkimusohjelman jälkeen kouluun kohdistuvassa suomalaisessa tutkimuksessa on nähtävissä kaksi merkittävää kehityslinjaa: yhtäältä koululiikunnan vaikuttavuuden tutkimus ja toisaalta opetuksen kehittämisen psykologinen tutkimus. Koululiikunnan vaikuttavuutta on selvitetty mm. Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa ja selvitetään parhaillaan pitkäaikaiseen seurantaan perustuvassa Koululiikunnan Vaikutta- 12

14 vuus -tutkimuksessa. Psykologiset teoriat tavoiteorientaatiosta ja motivaatioilmastosta ovat avanneet lupaavia näkymiä koulun liikunnaopetuksen kehittämiseen. Näihin teorioihin perustuen on tehty jo jonkin aikaa merkittävää koululiikunnan tutkimusta sekä ulkomailla että Suomessa. Toinen tärkeä psykologisen tiedon sovellusala koululiikunnan tutkimuksessa on ollut vuorovaikutus- ja tunnetaitoja koskeva tutkimus. Aihe, jota on aikoinaan tutkittu jonkin verran, mutta viime aikoina kovin vähän, on koululiikunnan vireyttävä ja oppimista edistävä vaikutus, mikä on mainittu koululiikunnan tavoitteeksi. Huomiota tarvitseva tutkimuskohde on koululiikunnan merkitys ja vaikutus vähän tai ei ollenkaan liikkuville lapsille. Erityisesti heille on tärkeää liikunnanopetus laajasti ymmärrettynä eikä vain koululiikunnan tarjoama fyysinen aktiivisuus. Oleellinen käsite tutkimuksen kannalta koulun liikunnassa on liikunnanopetus. Liikuntatunteja ja päteviä opettajia tarvitaan erityisesti sellaisten taitojen, valmiuksien, asenteiden ja tietojen oppimiseen, mikä luo pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle. Siksi tutkimusta tulee edelleen kohdistaa siihen, mitä koulussa opitaan tai ei opita ja millaiset tekijät oppimista parhaiten edistävät. Urheiluseura Enemmistö lapsista ja nuorista osallistuu jossakin vaiheessa organisoituun urheiluun urheiluseurassa tai muussa järjestössä. Osallistumisen pysyvyys ja kesto vaihtelevat suuresti yksilöstä toiseen. Osallistumisen yleisyyttä ja vaihtelua sukupuolen ja iän mukaan ja muutoksia ajan mukana on selvitetty riittävästi. Jonkin verran on tutkittu myös sitä millaiset tekijät ovat yhteydessä urheilussa viihtymiseen ja erityisesti siitä poisjäämiseen. Se, mitä poisjäämisestä, drop outista, tiedetään viittaa ongelmiin mm. toiminnan järjestämisessä ja henkilösuhteissa. Kun on toisaalta tutkimustietoa siitä, että hyvin järjestetyllä nuorisourheilulla saattaa olla positiivisia heijastusvaikutuksia myöhempään liikuntaan ja jopa terveyteen, kannattaisi tutkia tarkemmin ja systemaattisemmin mitä urheiluseuran harjoitus- ja kilpailutoiminnassa lapselle tapahtuu ja millaisten toimenpiteiden kohteena hän on aikuisten taholta. Tätä tutkittiin luvulla Urheilupedagogisen tutkimusohjelman puitteissa, mutta sen jälkeen lasten valmennus- ja ohjausprosessia on tutkittu kovin vähän. Lasten oikeudet ja sosiaaliseettinen kasvatus voisivat olla lähtökohtia lasten urheilun tutkimiseen. Urheiluun tai ainakin sen juhlapuheisiin liitettyä reilua peliä on aikaisemmin tutkittu jonkin verran, mutta siitä, miten nykyajan urheilevat lapset ymmärtävät reilun pelin, miten se käytännössä esiintyy ja mikä siihen vaikuttaa, tiedetään kovin vähän. Lasten urheilun motivaatiota ja drop out ilmiötä tutkittaessa on aikaisemmin kiinnitetty huomiota sellaisiin käsitteisiin kuin ilo ja viihtyminen, mutta viime aikoina nämä termit ovat näkyneet vähemmän lasten liikunnan tutkimuksessa. Liekö syynä liikkumisen määrän ja sen terveellisyyden korostuminen. OPM (OKM) Vuonna 1999 OPM:n toimesta aloitetun Lasten ja nuorten liikuntaohjelman (LNLO) puitteissa on käynnistetty mittava määrä toimenpiteitä lasten aktivoimiseksi. Toimenpiteitä koskevat seurantaraportit sisältävät paljon tärkeää tietoa toiminnoista ja niiden sujuvuudesta, 13

15 mutta perusteellisempaa analyysiä LNLO:n tavoitteiden toteutumisesta ei raporteista tahdo löytyä. Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että LNLO on pikemmin periaatesuunnitelma kuin selvästi määritelty tavoitteellinen toimintaohjelma. Siksi sen toteutumista ja vaikutuksia on vaikea tutkia järjestelmällisesti. Tutkimuksellisempi ote ohjannan seurannassa olisi kuitenkin ollut paikallaan ainakin joiltain osin. Yksi mahdollisuus olisi ollut toteuttaa joitakin ohjelmia yhteistyössä tutkijoiden kanssa intervention tapaan. Arkiliikunta Suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta alkaa olla runsaasti kuvailevaa tutkimustietoa. Tämä koskee sekä omatoimista että organisoitua liikuntaa. Tarkennusta kuvailevaan tietoon voisi tuoda selvennys siitä, miten, missä ja minkälaisissa yhteyksissä omatoimista liikuntaa harrastetaan. Lisää tietoa toisi myös objektiivisten mittareiden, kuten akselerometrin käyttö, mistä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on jo paljon tietoa. Lasten ja nuorten muun fyysisen aktiivisuuden, ns. arkiliikunnan on sanottu vähentyneen viime vuosien aikana. Tästä arkiliikunnasta, eikä varsinkaan sen muutoksista, ole paljon tutkimustietoa, koska sitä on tutkittu vähemmän. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on viime aikoina ollut paljon artikkeleita koulumatkasta ja sen yhteydestä lasten fyysiseen aktiivisuuteen, kuntoon ja terveyteen. Laaja Laps Suomen -tutkimus on tuottanut tietoa myös koulumatkoista ja muihin toimintoihin liittyvästä kulkemisesta sekä muusta arkiliikunnasta. Eräänlaista arkiliikuntaa on myös liikunnallisen tietokonepelin pelaaminen, jonka energiankulutuksesta on jo muutamia tutkimuksia kansainvälisessä kirjallisuudessa. Arkiliikunta tulisi liittää lasten liikunta-aktiivisuuden seurantajärjestelmään. Seurantaa tulisi tehdä myös objektiivisilla mittareilla. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ja jonkin verrran Suomessakin on viime aikoina liikunnan yhteydessä tutkittu myös lasten ja nuorten fyysisesti passiivisista, yleensä istumalla tapahtuvaa, vapaa-ajan viettoa eli sedentary behaviour. Tutkimus on osoittanut, että istumakäyttäytyminen ei välttämättä ole fyysisen aktiivisuuden negatiivinen ääripää, mutta keskittyminen pelkästään tällaiseen toimintaan johtaa vähäiseen liikuntaan ja huonoon kuntoon. Istumista nuorilla on syytä tutkia senkin vuoksi, että se pitkällä tähtäyksellä voi johtaa tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin. Suomessa on muihin maihin verrattuna hyvin tietoa nuorten (12 18v.) liikuntaharrastuksen muutoksista vuodesta 1977 lähtien Nuorten Terveystapatutkimuksen (NTTT) aineiston perusteella. Tieto liikunnasta on siinä aika niukka, mutta toisaalta etuna on mahdollisuus suhteuttaa liikunnanmuutoksia moniin yksilöllisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä lihavuuteen. NTTT: n tietoja täydentävät myöhemmiltä vuosilta eräät muut toistuvasti kerättävät aineistot. Esimerkkinä NTTT-tutkimuksen tuloksista voidaan mainita, että nuorten osallistuminen organisoituun liikuntaan on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana, mutta samalla ovat kasvaneet myös sosiaaliryhmien väliset erot, ja erityisesti tytöillä. Ajan mukana tapahtuvaa seurantaa kehitettäessä tulisi ottaa huomioon myös omatoimisen ja ohjatun liikunnan eri lajit, yleisimmät liikuntapaikat ja arkiliikunta. Sosiaalistava ympäristö Tietoisen liikuntakasvatuksen ja ohjauksen lisäksi lasten liikuntaan vaikuttavat edistävästi tai rajoittavasti monet psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Perhe on lapsen ensimmäinen ja myöhemminkin tärkeä liikuntaan sosiaalistava ympäristö. Perheen merkitystä on selvitetty eri yhteyksissä ja erityisesti alle kouluikäisten osalta, mutta 1980-luvulla toteutetun Perhe ja Urheileva lapsi -tutkimuksen jälkeen systemaattisempi perheen merkityksen tutkimus on ollut vähäistä. Toinen tärkeä sosiaalistumisympäristö on kaveripiiri, jonka merkitystä Suomessa korostaa se, että lasten liikunnasta on suurempi osa omatoimista liikuntaa kuin muissa maissa, ja 14

16 omatoimista liikuntaa harrastetaan yleensä kavereiden kanssa. Liikuntainterventioissa perhe ja/tai kaveripiiri voisi olla kohteena lapsen lisäksi. Koska on jonkin verran tietoa siitä, että pelatessaan kaveripiirissä omatoimisesti lapset ja nuoret suhtautuvat sääntöihin eri tavoin kuin aikuisten tuomitsemissa peleissä, kannattaisi tarkemmin tutkia sosiaalistumisprosessia omatoimisessa liikunnassa. Perheen sosiaalisen aseman tiedetään säätelevän lasten liikuntaa ja so- siaalisen aseman vaikutus näkyy erityisesti organisoituun urheiluun osallistumisessa, mutta ei niinkään omatoimisessa liikunnassa tai koulun kerhoihin osallistumisessa. Tiedetään myös, että sosiaaliryhmien erot urheiluun osallistumisessa ovat lisääntyneet, mutta siitä, missä liikuntamuodoissa erot ovat suurimmat tai mistä tekijöistä erot johtuvat ja miten eroja aiheuttaviin tekijöihin voitaisiin vaikuttaa, on vähemmän tietoa. Koska harrastuksen kalleus on yksi eriarvoisuutta lisäävä tekijä, tarvittaisiin taloustieteellistä tutkimusta lasten ja nuorten urheilusta ja siitä miten kustannukset syntyvät ja miten niitä voitaisiin vähentää. Suomen maantieteen, luonnon, yhdyskuntarakenteiden ym. tekijöiden vuoksi ympäristö on tärkeä liikuntaa säätelevä ja mahdollistava tekijä myös lasten liikunnassa. Tiedetään, että Suomessa edelleen on suuria eroja lasten liikuntaan, erityisesti organisoituun urheiluun, osallistumisessa haja-asutusalueiden ja taajamien välillä. Sen sijaan on vähemmän tutkimustietoa siitä, miten lapset hyödyntävät lähiympäristöjään liikunnassa. Tätä on alettu tutkia viime aikoina monessa maassa ja vastaavia tutkimuksia on käynnistynyt myös Suomessa. Uuden teknologian avulla, käyttämällä mm. GPS seurantaa ja objektiivista aktiivisuusmittaria, voidaan saada tietoa miten ja millaisissa ympäristöissä lapset liikkuvat. Lisää tutkimustietoa kaivattaisiin myös yhteiskunnan tuella tehtyjen lähiliikuntapaikkojen käytöstä. Yhteenveto Lasten ja nuorten liikuntaa on Suomessa tutkittu pitkään ja varsin monipuolisesti. Suomalaisen tutkimuksen ei voi sanoa jääneen jälkeen siitä, mitä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus tarjoaa. Suomessa on ehkä hieman vähemmän tehty kontrolloituja satunnaistettuja interventioita, mutta sen sijaan Suomessa on toteutettu merkittäviä pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, joissa on ollut mahdollista seurata lasten ja nuorten liikunnan kehittymistä suhteessa moniin selittäviin tekijöihin sekä varhaisen iän liikunnan ja urheilun merkitystä aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle ja terveydelle. Monista yksittäisistä liikunnan vaikutuksista ja ja yksittäisistä liikuntaan vaikuttavista tekijöistä alkaa olla runsaasti tukimustietoa. Ymmärrystä lasten liikunnasta lisäisi monitieteinen lähestymistapa, jossa tutkitaan lasta liikunnassa eri tieteenalojen näkökulmista. Esimerkiksi lasten organisoidun urheilun tutkimisessa sosiologinen ja taloustieteellinen ote voisivat tuoda huomattavaa lisäarvoa. Monitieteisyys edellyttää tutkijoiden välistä yhteistyötä, mikä puolestaan helpottaa perusteellisempien ja pitkäjänteisempien tutkimusprojektien toteuttamista. Kiinnostus lasten liikunnan tutkimiseen näyttää lisääntyneen, mikä näkyy mm. siinä, että opinnäytetöitä (lähinnä graduja) on tehty runsaasti useassa yliopistossa ja että yleensäkin aivan uudet tutkimusyksiköt ovat kiinnostuneet lasten liikunnan tutkimuksesta. Esimerkkeinä mielenkiintoisista avauksista voidaan mainita filosofiaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvät lasten liikunnan projektit. Koska tutkimustyö on kallista, on syytä käyttää tehokkaasti hyväksi laajat ja arvokkaat tutkimusaineistot, kuten Nuorten Terveystapatutkimus, WHO:n koululaisten terveyskysely, Lasten ja nuorten seplevaltimotaudin riskit tutkimus(laseri), Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimus, STRIP baby seurantatutkimusaineisto. Nämä aineistot on kerätty muilla kuin liikuntatutkimusvaroilla, ja niiden arvoa liikuntatutkimuksen kannalta lisää laaja oheistieto lapsista ja heidän kehityksestään sekä mahdollisuus monitieteiseen lähestymiseen. 15

17 Jouko Kokkonen, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura ( asti) Lapset ja nuoret liikuntatutkijoiden keskeinen tutkimuskohde Lasten ja nuorten liikunta on Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ylläpitämän liikunnan tutkijaja asiantuntijaverkoston perusteella kiistatta yksi suomalaisen liikuntatutkimuksen keskeisistä tutkimuskohteista. Verkoston peruskyselyn sai syksyn 2010 aikana yli 700 tutkijaa. Heistä arviolta joka viides tutkii päätoimisesti lasten ja nuorten liikuntaa. Lisäksi jopa joka kolmas on säännöllisesti tekemisissä aihepiirin kanssa. Rekisteriin kuuluvista tutkijoista noin sata toimii liikuntakasvatuksen alueella, jolla tutkimus on pääosin suuntautunut lasten ja nuorten liikuntaan. Kohteena ovat olleet erityisesti koululiikunta sekä organisoitu vapaa-ajan liikunta. Välillisesti lasten ja nuorten liikuntaan liittyy opettajankoulutusta käsittelevä tutkimus. Myös alle kouluikäisten liikuntaa on tutkittu suhteellisen paljon. Monien terveystieteiden, liikuntapsykologian ja liikuntasosiologian tutkijoiden työssä yhtenä kohteena on ollut lasten ja nuorten liikunta. Tutkijarekisterin perusteella lasten ja nuorten liikuntaa on alettu tutkia yhä enemmän monitieteisesti yhdistämällä biotieteiden ja lääketieteen tuottamaa tietoa yhteiskuntatieteelliseen aineistoon. Myös nuorisotutkijoiden kiinnostus liikuntaa kohtaa on selvästi lisääntymässä. Rekisterin tarjoaman yleiskuvan perusteella alan tutkimukseen näyttää usein sisältyneen sisäänrakennettuna vahva luottamus liikunnan tarjoamiin mahdollisuuksien ehkäistä ja korjata lasten ja nuorten kehitystä uhkaavia ongelmia. Tähän asetelmaan voisivat tuoda uusia näkökulmia esimerkiksi koululiikunnan aatehistorian tutkimus, opetussuunnitelmien kriittinen tutkimus, liikunnan asema perheiden arjessa ja liikunnan käsitteleminen osana nuorisokulttuuria. Liikunnan tutkija- ja asiantuntijaverkosto mikä se on? Liikuntatieteellinen Seura (LTS/Kokkonen) kokosi vuonna 2010 liikuntatieteen tutkija- ja asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaista yhteistyötä liikuntatutkimuksen tekijöiden ja hyödyntäjien välille. Verkoston toivotaan tuottavan yhteiskunnallisesti puhuttelevaa, tieteellisesti pätevää ja uusia näkökulmia avaavaa tietoa. Verkostotoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia nuorisotutkimuksen alueella. Verkostossa on perustiedot yli 700 tutkijasta ja asiantuntijasta. Varsinaisten liikuntatutkijoiden lisäksi joukossa on liikunnan lähialueiden tutkijoita. Tutkijoilla ja asiantuntijoilla on mahdollisuus korjata ja täydentää tietojaan. Verkoston kautta on mahdollisuus rekrytoida tutkijoita ajankohtaisiin tutkimuksiin, selvityksiin ja työryhmiin. Se välittää tutkijoille myös tietoa liikuntahallinnon sekä järjestöjen ajankohtaisista tutkimustarpeista ja -resursseista. LTS järjestää verkoston kautta tuotetun tiedon pohjalta ongelmakeskeisiä asiantuntijatapaamisia tutkijoille ja hallinnon edustajille. Liikunnan tutkijoilla ja asiantuntijoille on edelleen mahdollisuus liittyä verkostoon ottamalla yhteyttä LTS:n toimistoon: 16

18 Mikko Salasuo, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkija liikunnan ihmemaassa Tommi Hoikkala muotoilee blogissaan nuorisotutkimuksen oleva ei-displiini sumea ensamble. Hänen määritelmänsä mukaan: Nuorisotutkimus tarkoittaa monitieteistä nuoriin kohdistuvaa eri tutkimussuuntausten muodostamaa kokonaisuutta. Problematiikka on humanistis-yhteiskuntatieteellinen unohtamatta liikunta- ja terveystieteen sekä kansanterveystieteen eri otteita. Tavanomaisesti nuorisotutkimus asettuu perinteisten yliopistollisten tieteenalojen kuten sosiologian, politologian, kasvatustieteen, historian, psykologian, antropologian, kielitieteen, sosiaalipedagogiikan ja kriminologian yhteyteen, tai hiljan kehkeytyneiden uusien alojen, kuten kulttuurintutkimuksen, gender-tutkimuksen, kulutustutkimuksen, monikulttuurisuuden ja etnisten suhteiden tutkimuksen, mediatutkimuksen, kriittisen pedagogiikan, kansalaistoiminnan tutkimuksen (citizenship studies) ja evaluaatiotutkimuksen puitteisiin. Monitieteinen nuorisotutkimus löytää siis luontevasti kytköksen liikuntatutkimukseen. Koen myös oman ammatillisen eetokseni nousevan vahvasti uuden tutkijuuden maisemasta, jossa uskalletaan ja suorastaan pyritään liikkumaan perinteisten tiedemaailman rajojen yli. Tutkimukset tuottavat erilaisia ja eri syvyisiä raportteja, artikkeleja ja kirjoituksia. Pyrkimyksenä on uuden tutkijuuden toteuttaminen joustavasti ja nopeasti luoden ajankohtaista, relevanttia tietoa. Tutkija astuu alas tornistaan ja esittää asiansa sillä tavoin kirjoitetutussa ja puhutussa muodossa, että ne resonoivat kulloisenkin foorumin kanssa. Pähkinänkuoressa: uusi tutkijuus tarkoittaa akateemisen ja soveltavan tutkimuksen välissä risteilevää tutkimustapaa, joka tuottaa ajankohtaista ja relevanttia tietoa nuorisotoimijoiden eri kentille sekä kansalaiskeskustelun eri foorumeille. Ideaali on sellainen, että tutkimustieto osataan esittää niin, että se resonoi kohdeyleisön kanssa. Ihanne tarkoittaa myös notkeaa aikaansa reagointia, tutkimustiedon tuottamista ja soveltamista ajankohtaisiin debatteihin. Tämä vaatii tutkijalta valmiutta heittäytyä tutkijana, kansalaisena ja asiantuntijana keskusteluihin, mutta myös tahtoa osallistua hallinnon työryhmiin, kokouksiin, käytäntöpalavereihin, eli halua keskustella yhteiskunnan kanssa. Työmuotona perinteinen akateeminen puurtaminen on edelleen työn keskiössä, mutta sitä täydentää estoton heittäytyminen erilaisille nuoruuden kentille. Kyse ei siis ainoastaan ole vuosikausia tehtävästä ä aineistojen analyysista, joka on tietysti minunkin ideaalini, vaan myös nopeatempoisemmasta asioiden kontekstialisoinneista. Syvyyssuunnassa mennään niin pitkälle kuin ajalliset reunaehdot sallivat, mutta ennen kaikkea horisontaalisti liikutaan esittäen, ei absoluuttisia vastauksia vaan tutkimusteeman kannalta relevantteja kysymyksiä ja tulkintoja. Huomaankin (hieman yllättäen ja ilokseni) moninaisten tutkimusteemojen jälkeen etsiväni nyt paikkaa liikuntatutkimuksen saralla. Liikunta ja urheilu ovat minulle omaelämänkerrallisesti hyvin läheisiä aiheita ja innostuneen kiinnostuksen virittämänä opin jatkuvasti paljon uutta. Uskon (ja toivon) myös nuorisotutkimuksesta nousevan tutkimusotteeni tarjoavan uusia tulokulmia liikuntatutkimukseen. Nuorisotutkimuksesta ammentaen esitän tässä kirjoituksessa muutamia ajatuksia liikuntatutkimuksesta. 17

19 Näkökulmien virittelyä Koska seminaarin tarkoituksena on virittää keskustelua, esitän tässä muutaman tarkoitushakuisen provokaation. En ole aiemmin tehnyt tutkimusta tieteenalalla, jossa tutkijoiden välisiä synergiaetuja hyödynnetään niin vaatimattomasti kuin liikuntatutkimuksessa. Toinen minua liikuntasektorilla kovasti hämmästyttävä seikka on ruohonjuuritason toimijoiden yhtälailla lajiliittojen ja kattojärjestöjen etäisyys tutkimuksesta. Minulle tutuilla nuoriso-, sosiaali-, päihde- ja terveyssektorilla tutkimus kiinnittyy aivan olennaiseksi osaksi perustoimintaa. Sen sijaan liikuntatutkimuksen tulokset eivät näytä valuvan edes pisaramaisesti operatiivisten toimijoiden käyttöön. Myöskään operatiiviset toimijat eivät ole tottuneet hyödyntämään tutkimustietoa työvälineenä. Erilaiset konsulttitoimistot ja itseoppineet väsääjät ovatkin lunastaneet tutkijoiden paikan. Tällaisessa maisemassa liikuntatutkijoiden työ jää hyödyntämättä, kattojärjestöt ja lajiliitot elävät vajavaisen tietopohjan varassa ja moni työ näyttää puuhastelulta. Usko kokemusperäiseen tietoon jyrää tutkitun tiedon yli. Eräs selitys tutkimustiedon hyvin vajavaiselle käytölle lienee liikuntasektorin kokemusperäisissä perinteissä. Oma roolinsa lienee myös tiedon tuottajien hämmästyttävän pirstaleisella kentällä. Korkeatasoista liikuntatutkimusta tehdään usealla taholla, mutta kukaan ei vaikuta omaavan kokonaisvaltaista käsitystä meneillään olevista tutkimushankkeista tai yksittäisten tutkijoiden työstä. Tieto muodostuu pirstaleina eri tahoilla, mutta leviää erittäin nihkeästi yhtälailla tutkijoiden ja toimijoiden kuin liikuntapolitiikan käyttöön. Tiedonpoliittisesti hajanainen tutkimuskenttä jääkin paitsioon tai tulokset vähintään varjoon. Ulkopuolelta tuleva nuorisotutkija ei voi olla pohtimatta sitä, miksi liikuntatutkimus on blokkiutunut niin vahvasti yksittäisiksi saarekkeiksi. Onko kyse vain sitkeästä perinteestä vai pinnan alla kytevistä ristiriidoista? Miten rahoittajien tieto-ohjaus asettuu liikuntatutkimuksen kenttään? Vuonna 2009 ilmestyi Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Uusi suunta liikuntatutkimukseen painottaa tuotettavan tiedon käytettävyyttä ja helpompaa tavoitettavuutta. Siinä painotetaan myös vuorovaikutusta ja peräänkuulutetaan yhteiskunnallista keskustelua. Nämä muotoilut liippaavat hyvin läheltä nuorisotutkimukselle asetettuja tavoitteita: Nuorisotutkimusseuran tavoitteena on kehittää nuorisotutkimusta sekä tarjota nuoria koskevaa tietoa ja asiantuntemusta tutkimuksia, näkökulmia, tulkintoja, kannanottoja yhteiskunnallisten kenttien eri toimijoille. Tutkimuksen erääksi tärkeäksi dimensioksi nousee sen hyödynnettävyys nuoria koskevassa päätöksenteossa. Uskallan väittää, että eräs liikuntatutkimuksen suurista haasteista on ymmärtää mitä päätöksentekoa hyödyntävä tutkimusote tarkoittaa. Nuorisotutkimuksessa se ei suinkaan ole johtanut tylsään raportoinnin omaiseen käytäntöön, vaan pikemminkin johtanut tiukasti ajankohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvään tema- tiikkaan. Tutkimukset löytävät helposti paikan ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa, osin niistä nousten ja niihin myös palautuen. Tämä tuo tutkimuksille lisäarvoa, sillä yhteiskun- nallisen keskustelun kautta tuloksilla on vaikuttavuutta ja niitä on mahdollista hyödyntää myös ruohonjuuritason toiminnassa. Loppulause En yritä olla tai väitä olevani liikuntatutkimuksen asiantuntija. Omat tutkimukseni ovat kuitenkin sivunneet, sivuavat ja nousevat suoraan liikuntatutkimuksen tematiikasta. Joskus ulkopuoleinen katse voi löytää tutkimuksen käytänteistä tukoksia tai ainakin tarjota tuo- 18

20 reen näkökulman. Edellä tein nostoja, jotka ovat pistäneet silmään liikuntatutkimukseni alkutaipaleella. Kolme suurinta hämmästyksen kohdetta ovat olleet liikuntatutkimuksen heikko verkostoituminen, siitä johtuva synergiaetujen hyödyntämättömyys ja tiedon hajanaisuus. Tässä seminaarissa pyritään kehittämään kolmea edellä mainittua puutetta. Koska en tunne liikuntatutkimusta riittävän hyvin, on vaikea määritellä kuinka suurista rakenteellisista muutoksista puhutaan. Kyse lienee kuitenkin ennen muuta uskalluksesta ja halusta reivata tuttuja ja turvallisia paradigmoja hieman uuteen kurssiin. Tutkimustiedon hyödyntäminen ja sen käytettävyyden omaksuminen toimijasektorilla sen sijaan lienee hitaampi prosessi. Vanhoja kokemusperäisen tekemisen traditiota ei murreta hetkessä, mutta oikeanlaisella tiedolla ruokittuna ei sekään liene lopulta mahdoton tehtävä. Lopuksi painotan poikkitieteellisen yhteistyön tarvetta myös liikuntatutkimuksen saralla. Liikunta ja urheilu kietoutuvat erottamattomasti yhteen muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Tämä haastaa myös liikuntatieteen aiempaa aktiivisempaan dialogiin muiden tieteenalojen kanssa. Esitin OPM:n seminaarissa Liikuntatutkimuksen suuntaviivat liikuntatutkijoille kutsun yhteiseen tanssiin nuorisotutkijoiden kanssa. Ilokseni hienoja yhteistyökuvioita on virinnyt, mutta samalla olen joissakin yhteyksissä törmännyt myös kummalliseen kuppikuntaisuuteen suorastaan vihamielisyyteen. 19

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Pilottihankkeiden seurannan tuloksia

Pilottihankkeiden seurannan tuloksia Pilottihankkeiden seurannan tuloksia LK-seminaari 5.-6.10.2011, Yksikönjohtaja Kaarlo Laine Likes Vaikutuksia Oppilaiden liikkuminen koulupäivän aikana on lisääntynyt (9 mainintaa) Oppilaiden ja opettajien

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM

VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM Riittämättömästi liikkuvien suomalaisten osuudet (%) sukupuolen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtaminen Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtamisen haaste Miten VALTION ja LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN tietotarpeet sovitetaan yhteen? Valtion liikuntapolitiikan tavoitteet Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot