VARHAINEN PUUTTUMINEN ESR PROJEKTEISSA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAINEN PUUTTUMINEN ESR PROJEKTEISSA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ"

Transkriptio

1 Liite 2 Kari Hietala Kesäkuu 2004 VARHAINEN PUUTTUMINEN ESR PROJEKTEISSA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ESR projektit ovat mittava kokeilu- ja tuotekehityslaboratorio, jossa myös varhaisen puuttumisen näkökulma hieman painottuu. Tässä pienoistutkimuksessa selvitetään, mitä kokemuksia ESR projekteista on saatavissa ja mitä johtopäätöksiä tehtävissä, kun tutkitaan varhaista puuttumista työllisyyspolitiikan välineenä. Tutkimusta varten käytiin läpi tämän ohjelmakauden ( ) tähänastiset noin 3000 ESR projektia ja katsottiin, missä niistä varhainen puuttuminen näyttäisi painottuvan projektikuvausten perusteella. Löytyi runsaat 100 projektia, joille lähetettiin liitteenä 1 oleva kyselylomake. Vastauksia saatiin 27 kappaletta. Näitä analysoidaan seuraavassa. Analyysin tueksi esitetään vielä luvussa 5 teoreettinen yleistys saaduista tuloksista sekä luvussa 6 lyhyt kirjallisuuskatsaus. Varhainen puutuminen määritellään tässä riskiin perustuen seuraavasti. "Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että havaitaan hyvää työuraa uhkaavat riskitekijät ajoissa ja niitä pyritään minimoimaan ajoissa ennen kuin riskit toteutuvat tai jos ne toteutuvat, ennen kuin huonontuneeseen tilanteeseen on sopeuduttu". Tässä näyttäisi olevan siten seuraavat vaiheet: 1) havaitsemisvaihe: havaitaan riski ja identifioidaan henkilöt, joihin kyseinen riski kohdistuu 2) riskin minimointivaihe: eliminoidaan riskitekijä tai pienennetään sitä ja/tai autetaan riskin kohteena olevia henkilöitä välttämään riski 3) mahdollisen huonontuneen tilanteen katkaisuvaihe: riskin toteuduttua autetaan nopeasti palaamaan hyvälle työuralle, koska paluu on yleensä sitä vaikeampaa, mitä kauemmin huonontuneessa tilanteessa (kuten työttömänä, osittain tai kokonaan työkyvyttömänä, osaamisvajeessa) on oltu On huomattava, että riskiin perustuva määrittely sulkee ulkopuolelle suurimman osan ESR projekteista. Jos olisi käytetty mahdollisuuksiin perustuvaa määrittelyä, mukaan olisi saattanut tulla valtaosa projekteista, kuten kaikki koulutusprojektit. Varhainen puuttuminen on määrittelykysymys. Tässä käytetään suppeata, hyvää työuraa uhkaaviin riskitekijöihin perustuvaa määrittelyä. 1. Varhaisen puuttumisen painottuminen projektissa Varhainen puuttuminen painottuu kyselyyn vastanneissa projekteissa verrattain voimakkaasti projektikyselyyn annetun vastauksen perusteella. Vastauskeskiarvo asteikolla 4 =

2 2 erittäin paljon, 3 = jokseenkin paljon, 2 = vain hiukan, 1 = ei lainkaan, on 3,3. Toisaalta vastanneet ovat hyvin valikoitunut joukko. Vastanneet edustavat koko ESR projektijoukosta vain yhtä prosenttia. Jos kysely olisi lähetetty kaikille projekteille, olisi vastaajia ollut huomattavasti enemmän ja joukossa olisi ollut myös projekteja, joissa varhainen puuttuminen painottuu projektipäällikön mielestä. Mihin varhainen puuttuminen liittyy? Vastauskeskiarvot kysymykseen Liittyykö varhainen puuttuminen projektissanne ovat seuraavat: - tilanteeseen ennen työuraa 2,9 - työuran pidentämiseen/eläköitymiseen 2,3 - työuraan muutoin 2,9 - työttömyyden uhkaan 2,8 - työttömyyteen/työttömyyden katkaisuun 2,8 ESR projekteissa varhainen puuttuminen liittyy tasaisesti työuran eri vaiheisiin paitsi että eläköitymisiän pidentämiseen liittyvää varhaista puuttumista on vähemmän. Myös ohjelmakauden alkupuolen evaluointiraporteissa korostettiin sitä, että eläköitymisiän lykkäämiseen liittyviä projekteja on kyetty aikaansaamaan liian vähän vaikka asialla olisi suuri kansantaloudellinen merkitys kansainvälisesti verrattuna ennätyksellisen nopeasti ikääntyvän väestön Suomelle. Kysymykseen, mihin varhainen puuttuminen liittyy, annettiin lisäksi seuraavia vastuksia kohtaan Muu, mikä (sulkeissa, kuinka paljon liittyy: 4 = erittäin paljon, 3 = jokseenkin paljon, 2 = vain hiukan, 0 = ei lainkaan) - Koulutukseen suuntautuminen nuorilla (3) - AMK-opintojen etenemiseen (4) - Keskeytyneiden opintojen seuraamuksiin (3) - Työllisyysohjelman laadinta (2) - Yritysten tilanteen kartoitus ja avun etsintä (2) - Terveydellisten rajoitteiden tunnistamiseen (4) - Työ- ja työllistymiskyvyn edistämiseen (4) - Elämänhallinnan parantaminen/urasuunnittelu (4) - Työharjoittelut ja työkokeilut (4) Kolme ensinnä mainittua kohtaa liittynevät lähinnä tilanteeseen ennen työuraa. Terveydellisten rajoiteiden tunnistaminen sekä työ-ja työllistymiskyvyn edistäminen sivunnevat työuran pidentymistä, työuraa muutoin sekä työttömyyden uhkaa. Myös kaksi viimeksi mainittua liittyvät useisiin kohtiin kyselylomakkeen luokituksessa. Nämä kaikki edellä mainitut liittyät yksilötasoon. Sen sijaan työllisyysohjelman laadinta ja yritysten tilanteen kartoitus ja avun etsintä liittyvät ylemmille aggregaatiotasoille: edellinen aluetasolle ja jälkimmäinen yritystasolle. Varhainen puuttuminen voi painottua myös kaikilla yksilötasoa ylemmillä yhteisötasoilla. Voidaan esimerkiksi kehittää ennalta ehkäiseviä järjestelmiä.

3 3 2. Varhaisen puuttumisen tehokkuus Vastauskeskiarvot kysymykseen Kuinka tehokasta on varhainen puuttuminen verrattuna siihen, että puututaan myöhemmin, vallitsevan normaalin käytännön mukaan - tilanne ennen työuraa 3,2 - työuran pidentäminen/eläköityminen 3,2 - työuran muutoin 3,4 - työttömyyden uhka 3,1 - työttömyys/työttömyyden katkaisu 3,1 Kaikissa työuran vaiheissa ennakoiva puuttuminen arvioidaan varsin tehokkaaksi verrattuna ongelmien jälkihoitoon. Hieman muita tehokkaampaa varhainen puuttuminen on liittyen työuraan muutoin kuin työuran pidentämiseen. Seuraavaksi tutkitaan korrelaatioiden avulla, missä määrin kohdentuminen (mihin varhainen puuttuminen liittyy projektissa; kysymys 2) ja arvioitu tehokkuus (kysymys 3) liittyvät yhteen. Liittyykö se, että joku asia projektissa painottuu voimakkaasti siihen, että tätä asiaa myös pidetään tehokkaana varhaisen puuttumisen kannalta. Korrelaatiot ovat seuraavat: - tilanne ennen työuraa 0,368 - työuran pidentäminen/eläköityminen 0,068 - työuran muutoin 0,462 - työttömyyden uhka 0,298 - työttömyys/työttömyyden katkaisu 0,535 Vain työuran pidentämisessä/eläköitymisessä on nollakorrelaatio. Sillä, kuinka tehokkaana varhaista puuttumista pidetään eläköitymisiän lykkäämisen kannalta ei ole mitään yhteyttä siihen, kuinka paljon omassa projektissa asia painottuu. Kaikkien muiden tutkittujen asioiden osalta riippuvuutta sen sijaan on. Eniten riippuvuutta on työttömyyden/työttömyyden katkaisun kannalta. Mitä enemmän työttömyyteen kohdistuvat varhaisen puuttumisen toimet omassa projektissa painottuvat, sitä enemmän niiden tehokkuuteen myös uskotaan ja/tai mitä vähemmän projektissa painottuvat mainitut asiat, sitä vähemmän uskotaan niiden tehokkuuteen varhaisen puuttumisen välineinä. Kokemus asiasta lisää uskoa tehokuuteen sitä enemmän, mitä suurempi on korrelaatio. Kokemus selittää merkittävästi myös työuraan muutoin kohdistuvien toimien arvioitua tehokkuutta. Kysymykseen 3. Kuinka tehokasta varhainen puuttuminen on, annettiin lisäksi seuraavia vastauksia kohtaan Muu, mikä (sulkeissa, kuinka paljon liittyy: 4 = erittäin paljon, 3 = jokseenkin paljon, 2 = vain hiukan): - nuorten koulupudokkaiden tilanteeseen puuttuminen (3) - työllisyysohjelman toteutuksen vaikutus edellisiin (kysymyksen 3 vaihtoehtoihin) (2) - yritysten kartoituksen ja avun vaikutus edellisiin (2) - terveydellisten rajoitteiden ollessa tuoreita (4)

4 4 - työttömyyskehitys ei ole edennyt syrjäytymisasteelle (3) Kaksi viimeksi mainittua kohtaa liittynevät varhaisen puuttumisen tehokkuuden ytimeen. Varhainen puuttuminen on sitä edullisempaa, mitä enemmän se on ennalta ehkäisyn luonteista ja mitä vähemmän se on korjaavaa jälkihoitoa. Pelkkä korjaava jälkihoito ei ole lainkaan varhaista puuttumista. Jos siten vakaata työuraa heikentävään tilanteeseen (kuten syrjäytymiseen, sairauteen, työttömyyteen tai työkyvyn alentumiseen) on jo ehditty sopeutua eli tilanne on muuttunut krooniseksi, on varhaisen puuttumisen ennaltaehkäisevien toimien aika mennyt ohi. Tällöin riskit ovat täysimääräisinä toteutuneet. On korjaavien jälkihoitotoimenpiteiden aika. 3. Varhaisen puuttumisen menetelmät ja kokemukset niistä Seuraavaksi analysoidaan varhaisen puuttumisen sisältöä perustuen kysymykseen 5 Millaisia varhaisen puuttumisen menetelmiä projektissa on käytetty työuran eri vaiheissa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu? Vastauksia tähän avoimeen kysymykseen on tulostettu liitteessä 2. Vastukset on ryhmitelty sen mukaan liittyykö projektin pääasiallinen kohde nuoruuteen, varsinaiseen työuraan vai työttömyyteen. Vastausta etsitään seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ovat varhaisen puuttumisen tunnusomaiset piirteet näissä ryhmissä? Mitkä tekijät näyttävät edistävän vaikuttavuuksien syntyä? Miten kohdehenkilöt on identifioitu eli miten havaitaan hyvää ja pitkään jatkuvaa työuraa uhkaavat riskit? Onko identifiointi vaikeaa? 3.1 Nuoruus ja tilanne ennen työuraa Kaikissa nuoriin kohdistuvissa ennakoivan puuttumisen elementtejä omaavissa projekteissa kohderyhmänä ovat syrjäytymisuhan alaiset nuoret. Syrjäytymisen uhka saattaa liittyä koulun/opintojen keskeyttämiseen, vaikeuksiin/haluttomuuteen hankkia ammatillista koulutusta, epäonnistumiseen siirtyä koulusta työmarkkinoille sekä epäsosiaalisen käyttäytymisen erilaisiin muotoihin. Projekteissa on kokeiltu monipuolisesti erilaisia välineitä: yksilötason tukihenkilötoimintaa, yhdessä tekemistä ryhmissä, viranomaisten asiantuntija-apua, pajatoimintaa, tukikursseja, ammatinvalinnanohjausta, harjoittelua, yhteydenpitoa vanhempiin. Syrjäytymisuhanalaisten nuorten identifiointi ei näyttäisi olevan kovin suuri ongelma, jos nämä vielä ovat jossain oppilaitoksessa. Identifiointi lienee vaikeampaa, jos nuoret eivät ole enää oppilaitoksessa eivätkä vielä töissä. Tällöinkin he kuitenkin saattavat olla erilaisten viranomaisten asiakkaita. Ennaltaehkäisyn kannalta tehokkainta olisi löytää syrjäytymisuhan alaiset nuoret, kun he vielä ovat koulussa/opiskelemassa. Yhtenäistä järjestelmää tähän ei ole olemassa. Toimenpiteiden tehokkuuteen näyttäisi vaikuttavan ensinnäkin se, kuinka hyvin on jalkauduttu ongelmanuoren luo. Henkilökohtainen riittävän pitkäkestoinen tuki näyttäisi olevan tehokkaampaa kuin kurssimuotoinen opetus ongelmista. Myös vertaistuki tarjoaa hyviä mahdollisuuksia. Tätä voi saada erilaisten yhdessä tekemisten yhteydessä. Lisäksi on huomattava, että elämänhallinta ja työ/koulutus kulkevat käsi kädessä; Tarvitaan ko-

5 5 konaisvaltaista otetta. Jos syrjäytyminen on ehtinyt edetä pitkälle, elämänhallinta ei ole kunnossa, mikä puolestaan on esteenä työlle tai opiskelulle. Tällöin on edettävä pidemmän kaavan mukaan poluttamalla ensin elämänhallintaa kuntoon. Oppimisvaikeudet sekä yksinhuoltajaperheiden ongelmat ovat yksittäisiä kriittisiä tekijöitä. Nuoriin kohdistuvat varhaisen puuttumisen toimenpiteet ovat edullisia, jos toimissa on vähänkin tehoa. Vaihtoehtonahan saattaa olla ääritapauksessa että henkilö tekee hyvän noin 40 vuotta kestävän työuran ja se, että on syrjäytynyt ja käyttäytyy tuon ajan epäsosiaalisesti, josta aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. 3.2 Työura Hyvää ja pitkään jatkuvaa työuraa saattaa uhata työkyvyn huonontuminen, osaamisen jälkeen jäänti sekä työttömyys. Työttömyyttä käsitellään erikseen seuraavassa alaluvussa 3.3. Työuraan saattavat vaikuttaa myös ei suoranaisesti työhön liittyvät asiat kuten perheongelmat. ESR ohjelmissa työkyvyn ja osaamisen parantaminen ovat varsin keskeisiä asioita. Ongelmana on, missä määrin näissä on kysymys varhaisesta puuttumisesta. Tärkein määrittävä tekijä on aika. Jos terveysongelmiin pyritään puuttumaan, kun ne ovat suhteellisen tuoreita kuten projektissa 10, toiminta painottuu varhaiseen puuttumiseen. Luonnollisesti myös ennaltaehkäisevä toiminta kuten tiedottaminen, materiaalien tuottaminen ja koulutus työkyvyn ylläpitämisestä on suurelta osin, ellei kokonaan, varhaista puuttumista. Koulutuksen osalta määrittely on vaikeampaa. Jos koulutuksen katsotaan olevan osaamisvajeiden paikkausta, se on korjaavaa jälkihoitoa. Jos se taas on varautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin, se olisi luonteeltaan enemmän varhaista puuttumista. Usein erottelu näiden tavoitteiden välillä on mahdotonta ja tarpeetontakin. Joissain erikoistapauksissa koulutus on kuitenkin selvästi varhaisen puuttumisen luonteista. Esimerkkinä yritys, josta työvoimaa vähennetään tai yritys lopettaa. Jos koulutuksen avulla varauduttaisiin tilanteeseen hyvissä ajoin siten, että tulevaisuudessa irtisanotuilla olisi paremmat mahdollisuudet löytää uusi työpaikka, olisi kyse varhaisesta puuttumisesta. Tähän yrityksistä ei juurikaan ole löytynyt valmiuksia, kuten eräs projekti katkerana toteaa. Menetelmät hyvää työuraa edistävissä varhaisen puuttumisen keinoissa ovat paljolti samoja kuin korjaavissa jälkihoidon toimenpiteissä (koulutus, tykytoiminta) paitsi että näissä painottuu ennaltaehkäisy ja aikainen havaitseminen menetelminä mm. koulutustarpeen ja työkyvyn kartoitukset. Tehokkuuteen vaikuttaa ennen muuta se, kuinka varhaisessa vaiheessa korjaavat toimenpiteet aloitetaan (vert. Liite). Puutteiden korjaaminen on halvempaa ja nopeampaa kun puutteet eivät ole vielä ehtineet muodostua kovin pahoiksi. Tämä kuitenkin edellyttää vakaata työuraa uhkaavien riskien varhaista havaitsemista. Osaamisvajeiden osalta tilanne lienee huonompi kuin Ruotsin ESR projekteissa. Siellä projektin sisällöstä päätetään yrityksessä koko henkilökunnan edustajien osallistuessa päätökseen. Tällöin todennäköisemmin toimenpiteistä ainakin osa kohdistuu myös heikomman tuottavuuden yksilöihin, joilla hyvän työuran uhkat ovat suurempia kuin avainhenkilöillä. Suomessa taas tyypilli-

6 6 sesti projektit kohdistuvat avainhenkilöiden tuottavuuden edelleen nostamiseen. Tällöin oletus on, että yrityksen menestys on kiinni avainhenkilöistä ja että yrityksen menestyksen kautta hyödyt lopulta kohdistuvat myös henkilöstöön laajemmin. Kokonaisvaltaisuus vaikuttanee lisäksi toimenpiteiden tehokkuuteen kuten nuorilla. Jos jollain elämänalueella on ratkaisematon pullonkaulatekijä, se saattaa haitata etenemistä muilla alueilla. Hyvän työuran kriittinen polku pitää siten sisällään ainakin jossain määrin laajemminkin eri elämänalueita. Tätä on pyritty huomioimaan mm. projektissa Työttömyys Varhaisen puuttumisen kannalta on huomattava kaksi eri tilannetta: työttömyyden uhka ja työttömyyden katkaisu. Työttömyyden uhkaan puuttuminen oli edellisen ohjelmakauden keskeisimpiä asioita. Koko ohjelman rakenne heijasteli tätä. Ajatus oli, että rakennemuutos luo työttömyyden uhkia. Ennakoinnin tuli identifioida nämä. Tämän tiedon pohjalta sitten kehitettäisiin opetus- ja kehittämismenetelmiä, joiden pohjalta sitten toimeenpantaisiin varsinaista opetusta yms. Nämä kolme osiota olivat hallinnollisesti omina lohkoinaan, prioriteetteina. Kussakin prioriteetissa tehtiin arvokasta työtä eli osaset toimivat vaikka alun perin tavoitteena ollut kokonaisuus ei toiminutkaan. Työttömyyden uhan alaisten osuus oli projekteissa pieni. Tällä ohjelmakaudella ei työttömyyden uhkasta ole puhuttu samalla tavalla kuin edellisellä ohjelmakaudella. Työttömyyden uhkan identifiointi on erittäin vaikea asia. Tämän ohjelmakauden projekteissa keskitytään ehkä enemmänkin työttömyyden katkaisuun kuin työttömyyden uhkan torjuntaan eli työttömyyden ennaltaehkäisyyn yksilötasolla. Yleinen havainto on se, että toimenpiteet ovat sitä tehokkaampia, mitä aikaisemmin työtön tulee toimenpiteiden piiriin eli mitä vähemmän aikaa hän on ehtinyt olla työttömänä. Tällöin hän ei ole vielä ehtinyt sopeutua työttömyyteen. Projektissa 16 valitetaan, että työttömiä voi ottaa projektiin mukaan vasta kun nämä ovat olleet vähintään viisi kuukautta työttöminä. Syynä tähän on se, että jos mukaan otettaisiin myös juuri työttömäksi tulleita, näistä osa olisi työllistynyt varsin pian ilman mitään toimenpiteitä. Tällöin dead weight vuoto olisi suuri. Näiden henkilöiden osalta toimenpiteeseen käytetyt rahat olisivat menneet hukkaan. Varhaisen puuttumisen kannalta optimitilanne olisi se, että toimenpiteeseen pääsisi jo hyvin lyhyen työttömyysjakson jälkeen, jolloin työttömyyteen ei olisi ehditty sopeutua. Toisaalta kuitenkin toimenpiteisiin ohjattaisiin vain ne, joiden todennäköisyys työllistyä muutoin on hyvin pieni. Käytännössä tämä tarkoittaisi työttömien profilointia. Toimenpiteisiin ohjattaisiin heti ne, joilla kasautuvat tutkimusten mukaan työttömyyttä pitkittävät tekijät kuten alhainen koulutustausta, toiminta supistuvalla alalla/ammatissa ja runsas aiempi työttömyys. Varhainen puuttuminen ilmeisesti toimii työttömyyden ennaltaehkäisyssä pitkällä tähtäyksellä yksilötasolla tehokkaasti nuoruuteen ja työuraan edellä liittyneiden toimien kautta (luvut 3.1 ja 3.2). Makrotasolla taas talouspolitiikalla on hyvin tärkeä rooli, jota tässä ei analysoida. Yksilötasolla työttömyyden uhkan identifiointi on hyvin vaikeaa. Työttö-

7 7 myyden katkaisu taas on tehokkainta, jos se aloitetaan riittävän ajoissa, mikä puolestaan edellyttäisi profilointia. 4. Johtopäätöksiä ja keskustelua Tässä pienoistutkimuksessa selvitettiin, miten varhainen puuttuminen esiintyy ESR projekteissa ja mitä kokemuksia siitä on saatu. Suunnattiin kysely sellaisille projekteille, joilla varhainen puuttuminen näytti painottuvan projektikuvausten perusteella. Saatiin seuraavia tuloksia. Tulkintoja laajennetaan yleisemmiksi johtopäätöksiksi ja keskusteluksi ohi projektien saamien tulosten. Varhainen puuttuminen liittyy projekteissa erityisesti tilanteeseen ennen työuraa sekä työuraan muutoin kuin eläköitymisiän pidentämisen kannalta. Myös työttömyyteen ja työttömyyden katkaisuun liittyy projekteja. Työuran pidentämiseen liittyy vähiten varhaisen puuttumisen projekteja. Tehokkaimmiksi arvioidaan varsinaiseen työuraan liittyvät projektit ja vähiten tehokkaiksi työttömyyden uhkaan ja työttömyyden katkaisuun liittyvät projektit. Tutkimuksessa arvioitiin erikseen nuoruuteen ja työuran alkuun, varsinaiseen työuraan ja työttömyyteen/työttömyyden katkaisuun liittyvien varhaisen puuttumisen toimenpiteiden tehokkuutta sekä sitä kuinka hyvin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt ovat identifioitavissa sekä tähän liittyen, mikä on mahdollisten vuotojen suuruusluokka. Nuoruuteen ja työuran alkuun liittyen päädyttiin johtopäätökseen, että syrjäytymisuhan alaiset nuoret ovat varsin hyvin identifioitavissa mm. opettajien toimesta, etenkin jos syrjäytymisriskiin puututaan jo kun nuori on vielä koulussa/oppilaitoksessa. Jos löydetään riittävän tehokkaita toimintamalleja, nämä ovat usein myös edullisia kustannuksista riippumatta, koska hyödyt diskontataan pitkältä ajalta, koko elämänkaarelta. Kriittinen tekijä on siten tehokkaiden toimintamallien löytäminen ei esimerkiksi vuodot tai liian suuret kustannukset suhteessa hyötyihin. Toimintamalleista on kokemuksia ja hyviä käytäntöjä hajallaan eri tahoilla, ESR projektit mukaan luettuna, mutta yhtenäisiä puitteita tai järjestelmää ei ole olemassa. Nyt tarvitaan hyvien käytäntöjen kokoamista ja siirtämistä osaksi kansallista politiikkaa. Tähän olisi hyvä liittää tehokkuuden ja edullisuuden (hyötykustannussuhteiden) arviointi. Näyttää siltä, että toimenpiteiden tehokkuuteen vaikuttaa tilanteesta riippuen mm. se, kuinka hyvin on jalkauduttu ongelmanuorten luo. Ratkaisua vaativia ongelmia ovat ainakin seuraavat: Suuri joukko nuoria jättää opintonsa pelkän peruskoulun varaan. On todennäköistä, että heidän työuransa ei tule olemaan kovin hyvä. Myös ratkaisematta jäävät oppimisvaikeudet antavat työuralle kovin huonon ennusteen. Huonon ennusteen antavat myös perheen ongelmat kuten yksinhuoltajuus. Varsinaisen työuran osalta päädyttiin siihen, että hyvää työuraa edistävää varhaista puuttumista on vaikeaa, osittain mahdotonta määritellä koulutuksen osalta. Usein koulutus on luonteeltaan investointia henkiseen pääomaan ja tämä luonnollisesti pyritään tekemään riittävän ajoissa. Sen sijaan työterveyden osalta varhaisen puuttumisen identifiointi on

8 8 helpompaa. Tällöin olennaista on se, että terveyden riskeihin puututaan ajoissa, ennaltaehkäisevästi, ennen kuin riskit ovat lauenneet. Tämä oli myös joidenkin projektien tulos (ks. projekti 10). Suomessa työterveys on ainakin jollain tapaa hoidettu suurimpien työnantajien osalta. Pienempiin yrityksiin ja yrittäjiin on saatu kosketusta projektien muodossa. Osa, mutta vain osa syntyneistä hyvistä käytännöistä on jatkunut projektien jälkeenkin. Työuraan liittyvät varhaisen puuttumisen toimenpiteet näyttävät olevan yleisesti ottaen verrattain tehokkaita etenkin silloin kun ihmisen tilannetta lähestytään kokonaisvaltaisesti. Aukkoja ja kehittämismahdollisuuksia järjestelmässä on kuitenkin vielä runsaasti. Työttömyyttä ennaltaehkäisevässä ja eläköitymistä lykkäävässä mielessä ei ole saavutettu läheskään sitä vaikuttavuutta, joka olisi toivottavaa kansantalouden tasolla. Mielenterveysongelmat ovat hyvin yleinen ja kasvava syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työ- ja muuhun pahoinvointiin ei ole vielä onnistuttu kehittämään riittävän tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimintamalleja. Yritysten mukaan saamisessa ennaltaehkäiseviin toimiin olisi vielä paljon tehtävissä erityisesti irtisanomistapauksissa. Työttömyyden osalta päädyttiin siihen, että työttömyyden katkaisu on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään. Tämä on suoraan myös eräiden projektien tulos. Mitä myöhemmässä vaiheessa työttömyys katkaistaan, sitä pidemmän polun kautta joudutaan kulkemaan. Työttömyyteen on ehditty jo sopeutua. Usein elämänhallintaa on ensin saatava kuntoon, mikä saattaa vaatia aikaa ja resursseja. Työttömyyden katkaisun keinot etenkään pidempään työttömänä olleiden osalta eivät ole kovin tehokkaita. Työllistyminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Äskettäin työttömäksi joutuneiden osalta keinot ovat tehokkaita, mutta edullisuutta pienentää suuri dead weight vuoto. Toimenpiteissä olisi mukana myös työttömiä, jotka olisivat työllistyneet muutoinkin. Pitkäaikaistyöttömyyden uhan alaisten identifiointi on vaikeaa, mikä merkitsee suurta vuotoa. Varhaisen puuttumisen tehokkaita keinoja ei voida riittävästi soveltaa tässä tapauksessa identifiointi-/vuoto-ongelman vuoksi. Myös työttömyyden uhan alaisten identifiointi on vaikeaa. Onko politiikan painopiste Suomessa siirtymässä suhteellisesti jälkihoidon suuntaan varhaisen puuttumisen kustannuksella? Huomio kiintyy nyt työvoiman palvelukeskuksiin, joihin vaikeasti työllistyvät ohjataan yhden luukun periaatteella saamaan eri viranomaistahojen palveluja yhdeltä luukulta. Jos kysymys on jälkihoidosta, vastaus on myönteinen. Jos taas kysymys on vieläkin pidemmälle jatkuvan työttömyyden katkaisusta eli ennaltaehkäisystä, vastaus on kielteinen tai ei osaa sanoa. Varhainen puuttuminen on määrittelykysymys.

9 9 5. Induktiivinen yleistys Seuraavassa saadut päätulokset kiteytetään yhteen kuvioon. Tällöin joudutaan tekemään yksinkertaistavia oletuksia, kuten se, että riippuvuudet ovat lineaarisia. Analyysin tarkoitus on luoda siltaa projektien tuloksista kustannus-hyötyanalyyttiseen otteeseen. Kuvio 1. Varhaisen puuttumisen tehokkuus, vuodot, hyödyt ja kustannukset L 2 Benefits1 L 1 Benefits2 B b C p a Early intervention physical units (E) Costs L 3 a = varhaisen puuttumisen tehokkuus (tuottavuus) b = osuvuus, 1/vuodot (0 b 1) p = varhaisen puuttumisen yksikkökustannukset Benefits1 (B1) = hyödyt fyysistä yksikköä ennen vuotoja = hyödyt rahamääräisenä ennen vuotoja (hyötyjen yksikköhinta=1) Benefits2 (B2) = hyödyt rahamääräisenä vuotojen jälkeen B1 = ae B2 = bae C = pe Hyödyt/kustannukset = B2/C = bae/pe = ba/p

10 10 Katkoviivoin piirretty suora origosta vasemmalle ylös on 45 asteen suora. Jos kerroin b = 1, osuvuus on täydellinen eikä vuotojakaan ole. Tällöin B2 = B1. Suora L 2 yhtyy tällöin 45 asteen suoraan. Kuvioon on piirretty tilanne, jossa hyödyt = kustannukset (B=C). Tällöin varhainen puuttuminen on juuri edullisuusrajalla. Jos kuvion kolmesta origon kautta kulkevasta suorasta (L 1, L 2, L 3 ) mikä tahansa kiertyy hieman vastapäivään, hyödyt suhteessa kustannuksiin kasvavat, ja varhainen puuttuminen tulee edulliseksi. Tällöin b kasvaa (osuvuus parantuu/vuodot pienentyvät) ja/tai a kasvaa (varhaisen puuttumisen tehokkuus kasvaa) ja/tai p pienentyy (varhaisen puuttumisen toimenpiteet halpenevat). Jos suorat L 1, L 2 ja/tai L 3 kiertyvät myötäpäivään (eli a ja/tai b pienenee ja/tai p kasvaa), kustannukset suhteessa hyötyihin kasvavat ja varhainen puuttuminen tulee epäedulliseksi. Nuorilla a:ta suurentaa hyötyjen diskonttaus pitkältä ajalta. Toisaalta a riippuu kuitenkin toimenpiteiden tehokkuudesta, joka voi vaihdella suuresti. Toimenpiteiden osuvuuskin saattaa olla suuri, jos esim. opettajat pystyvät identifioimaan potentiaaliset syrjäytyjät eivätkä vuodot ole välttämättä suuria. Nämä tekijät saattavat kompensoida suurehkotkin yksikkökustannukset (p). Tällöin oikein kohdennetut, oikean sisältöiset toimenpiteet ovat edullisia. Työttömyyden uhan alaisten identifiointi saattaa olla vaikeaa, jolloin b on pieni. Tulevien työterveysongelmien identifiointi on yleensä suhteellisen helppoa, jolta osin b on suuri (lähellä ykköstä). Mitä lyhyemmän työttömyysjakson jälkeen työttömyys pyritään katkaisemaan, sitä tehokkaampi toimenpide on, eli sitä suurempi on a. Toisaalta samalla dead weight vuoto on suurempi eli b on pienempi. Työttömyyden katkaisun aientamisen vaikutus hyötyihin riippuu siitä onko hyötyjä suurentava vaikutus (a:n kasvu) vai hyötyjä pienentävä vaikutus (b:n pienentymien) suurempi. Työttömien profiloinnin avulla voidaan tavoitella a:n kasvua ilman samanaikaista b:n pienentymistä. Valitaan varhaisiin toimenpiteisiin ne työttömät, joiden todennäköisyys päätyä pitkäaikaistyöttömiksi on suurin. 6. Kirjallisuuskatsaus Tämän tutkimuksen aihepiiriä, varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia, tarvetta ja edullisuutta työuran eri vaiheissa, sivuaa erityisesti ihmisen elämänkaareen liittyvä tutkimus. Suomessa pitkittäisleikkaustutkimusta on tehty etenkin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella professori Lea Pulkkisen johdolla. Samoja vuonna 1959 syntyneitä henkilöitä on seurattu yli 30 vuotta. Alkuperäinen aineisto käsitti Jyväskylän kaupungista poimittujen 12 kansakoululuokan toisen luokan oppilaat, jotka tuolloin olivat noin 8 - vuotiaita. Seurantaraportteja ovat mm. Sinkkonen ja Pulkkinen 1996 sekä Pulkkinen Viimeisimmässä v toteutetussa tutkimuksessa kohdehenkilöt olivat 42 -vuotiaita. Tähän tutkimukseen sisältyi myös perusteellinen lääkärintarkastus. Tulokset ovat mielen-

11 11 kiintoisia varhaisen puuttumisen ja siitä erityisesti työkyvyn ja varhaisen eläköitymisen kannalta. Terveystarkastuksen perusteella puolet miehistä ja reilu kolmannes naisista oli lääkärin arvion mukaan jonkinlaisen terveydentilan seurannan tai jatkohoidon tarpeessa, ja tämä sukupuoliero oli tilastollisesti merkitsevä (Pulkkinen ym. 2003, s. 62, 63). Laboratoriokokeiden perusteella jatkotutkimuksiin ohjattiin 64 % miehistä ja 38 % naisista. Syynä runsaaseen jatkoseurantaan olivat ylipaino, kohonnut verenpaine sekä huonontuneet veren rasva-arvot. Näitä riskitekijöitä esiintyi myös kasautuvasti samoilla henkilöillä. Muut syyt kuten anemia tai hammashoidon tarve olivat harvinaisia. Tutkijoiden mukaan tutkimusryhmä edustaa hyvin saman ikäisiä suomalaisia. Johtopäätös on siten, että terveydentilaan kohdistuvaa varhaisen puuttumisen tarvetta olisi huomattavasti olemassa jo keski-iässä ennen kuin suuri osa riskeistä laukeaa ennen virallista eläköitymisikää. Etsitäänkö lääkkeitä eläköitymisiän myöhentämiseen liian myöhäisestä vaiheesta elämänkaarelta? Varhaisen puuttumisen tarpeesta lapsuudessa kertoo seuraava Terhi Virtasen (1996) tutkimuksen johtopäätöksistä otettu sitaatti: Psyykkisten häiriöiden kehityksellistä taustaa käsittelevien tutkimusten perusteella on tunnistettavissa jo varhaislapsuudessa alkava ja aina aikuisikään jatkuva negatiivinen, sopeutumaton kehityskulku. Tälle kehityskululle on tyypillistä, että lapsen vaikea temperamentti, vanhempien tehoton kasvatuskäytäntö ja mahdolliset pahoinpitely- sekä laiminlyöntikokemukset varhaisessa iässä johtavat turvattoman kiintymyssuhteen muodostumiseen lapsen ja vanhemman välille. Varhaiset negatiiviset kokemukset ja turvaton kiintymys vanhempiin altistavat lapsen käyttäytymisongelmille kouluiässä ja tämä ongelmakäyttäytyminen lisää puolestaan riskiä erilaisille psyykkisille sekä sosiaalisille vaikeuksille aikuisiässä. Negatiivisen kehitysuran on havaittu olevan tyypillinen etenkin ulospäin suuntautuvalle, antisosiaaliselle ongelmakäyttäytymiselle, joka näyttäisi ennustavan vahvemmin ja johdonmukaisemmin aikuisiän psykiatrisia häiriöitä kuin lapsuuden sisäänpäin suuntautuva sopeutumattomuus Tehokkaiden interventio-ohjelmien ja hoitotoimenpiteiden avulla on mahdollista katkaista epäsuotuisa kehityskulku ja parantaa siten yksilön edellytyksiä henkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen sopeutumiseen myöhemmässä iässä. Tätä täydentää hyvin Lea Pulkkisen määrittely MUKAVA-hankkeen taustaksi (Pulkkinen 2002 sekä leapulkk/tiedote.htm). Sosiaalinen alkupääoma on aineeton lahja tai perintö, jonka lapsi saa häntä ympäröivältä kasvatusyhteisöltä matkalleen kohti hyvää aikuisuutta. Sosiaalinen alkupääoma koostuu ihmissuhteista, luottamuksesta ja arvomaailmasta, ja se toimii suojana lapsen kasvamiseen liittyviltä riskitekijöiltä. Sosiaalinen alkupääoma on se perusta, jolle lapsen omat sosiaaliset taidot voivat karttua kasvatuksen ja ympäristön vaikutuksen myötä. Parhaimmassa tapauksessa lapsesta kasvaa mukava ja yhteistyökykyinen aikuinen, joka tulee toisten kanssa toimeen ja on joustava ja luotettava. Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia tietoyhteiskunnassa, joka ei yksin voi nojata kovaan asiaosaamiseen. Lapsen persoonallisuus saattaa tähän liittyen ennakoida tulevaa pitkäaikaistyöttömyyttä kuten on osoitettu pitkittäisleikkaustutkimukseen perustuvassa artikkelissa Kokko, Bergman & Pulkkinen (2003). Kuten yllä olevat esimerkit osoittavat, varhainen puuttuminen saa tukea tutkimuksista.

12 12 Varhainen puuttuminen on määrittely- ja rajauskysymys. Varhaisen puuttumisen piiriin voitaneen laajemmin määriteltynä lukea myös ns. proaktiiviset yritykset, joissa reagoidaan joustavasti markkinoihin. Eräässä tutkimuksessa (Antila 2004) asia määriteltiin siten, että henkilöstö voi päättää pitkälle työnsä sisällöstä eli vaikutusmahdollisuuksien avulla. Saatiin tulos, että näin määritellyissä proaktiivisissa yrityksissä ollaan selvästi enemmän vapaa-aikana valmiustilassa sitä varten, että työpaikalta tai asiakkaiden taholta tulisi yhteydenottoja. Tämä merkitsee huomatavan suurta sitoutumista työhön. Henkilöstö joustaa ja usein kokee työnsä mielekkääksi. Ilmiö on yleisempää nuorten keskuudessa ja tullee siten yleistymään ajan myötä.

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot