VARHAINEN PUUTTUMINEN ESR PROJEKTEISSA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAINEN PUUTTUMINEN ESR PROJEKTEISSA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ"

Transkriptio

1 Liite 2 Kari Hietala Kesäkuu 2004 VARHAINEN PUUTTUMINEN ESR PROJEKTEISSA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ESR projektit ovat mittava kokeilu- ja tuotekehityslaboratorio, jossa myös varhaisen puuttumisen näkökulma hieman painottuu. Tässä pienoistutkimuksessa selvitetään, mitä kokemuksia ESR projekteista on saatavissa ja mitä johtopäätöksiä tehtävissä, kun tutkitaan varhaista puuttumista työllisyyspolitiikan välineenä. Tutkimusta varten käytiin läpi tämän ohjelmakauden ( ) tähänastiset noin 3000 ESR projektia ja katsottiin, missä niistä varhainen puuttuminen näyttäisi painottuvan projektikuvausten perusteella. Löytyi runsaat 100 projektia, joille lähetettiin liitteenä 1 oleva kyselylomake. Vastauksia saatiin 27 kappaletta. Näitä analysoidaan seuraavassa. Analyysin tueksi esitetään vielä luvussa 5 teoreettinen yleistys saaduista tuloksista sekä luvussa 6 lyhyt kirjallisuuskatsaus. Varhainen puutuminen määritellään tässä riskiin perustuen seuraavasti. "Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että havaitaan hyvää työuraa uhkaavat riskitekijät ajoissa ja niitä pyritään minimoimaan ajoissa ennen kuin riskit toteutuvat tai jos ne toteutuvat, ennen kuin huonontuneeseen tilanteeseen on sopeuduttu". Tässä näyttäisi olevan siten seuraavat vaiheet: 1) havaitsemisvaihe: havaitaan riski ja identifioidaan henkilöt, joihin kyseinen riski kohdistuu 2) riskin minimointivaihe: eliminoidaan riskitekijä tai pienennetään sitä ja/tai autetaan riskin kohteena olevia henkilöitä välttämään riski 3) mahdollisen huonontuneen tilanteen katkaisuvaihe: riskin toteuduttua autetaan nopeasti palaamaan hyvälle työuralle, koska paluu on yleensä sitä vaikeampaa, mitä kauemmin huonontuneessa tilanteessa (kuten työttömänä, osittain tai kokonaan työkyvyttömänä, osaamisvajeessa) on oltu On huomattava, että riskiin perustuva määrittely sulkee ulkopuolelle suurimman osan ESR projekteista. Jos olisi käytetty mahdollisuuksiin perustuvaa määrittelyä, mukaan olisi saattanut tulla valtaosa projekteista, kuten kaikki koulutusprojektit. Varhainen puuttuminen on määrittelykysymys. Tässä käytetään suppeata, hyvää työuraa uhkaaviin riskitekijöihin perustuvaa määrittelyä. 1. Varhaisen puuttumisen painottuminen projektissa Varhainen puuttuminen painottuu kyselyyn vastanneissa projekteissa verrattain voimakkaasti projektikyselyyn annetun vastauksen perusteella. Vastauskeskiarvo asteikolla 4 =

2 2 erittäin paljon, 3 = jokseenkin paljon, 2 = vain hiukan, 1 = ei lainkaan, on 3,3. Toisaalta vastanneet ovat hyvin valikoitunut joukko. Vastanneet edustavat koko ESR projektijoukosta vain yhtä prosenttia. Jos kysely olisi lähetetty kaikille projekteille, olisi vastaajia ollut huomattavasti enemmän ja joukossa olisi ollut myös projekteja, joissa varhainen puuttuminen painottuu projektipäällikön mielestä. Mihin varhainen puuttuminen liittyy? Vastauskeskiarvot kysymykseen Liittyykö varhainen puuttuminen projektissanne ovat seuraavat: - tilanteeseen ennen työuraa 2,9 - työuran pidentämiseen/eläköitymiseen 2,3 - työuraan muutoin 2,9 - työttömyyden uhkaan 2,8 - työttömyyteen/työttömyyden katkaisuun 2,8 ESR projekteissa varhainen puuttuminen liittyy tasaisesti työuran eri vaiheisiin paitsi että eläköitymisiän pidentämiseen liittyvää varhaista puuttumista on vähemmän. Myös ohjelmakauden alkupuolen evaluointiraporteissa korostettiin sitä, että eläköitymisiän lykkäämiseen liittyviä projekteja on kyetty aikaansaamaan liian vähän vaikka asialla olisi suuri kansantaloudellinen merkitys kansainvälisesti verrattuna ennätyksellisen nopeasti ikääntyvän väestön Suomelle. Kysymykseen, mihin varhainen puuttuminen liittyy, annettiin lisäksi seuraavia vastuksia kohtaan Muu, mikä (sulkeissa, kuinka paljon liittyy: 4 = erittäin paljon, 3 = jokseenkin paljon, 2 = vain hiukan, 0 = ei lainkaan) - Koulutukseen suuntautuminen nuorilla (3) - AMK-opintojen etenemiseen (4) - Keskeytyneiden opintojen seuraamuksiin (3) - Työllisyysohjelman laadinta (2) - Yritysten tilanteen kartoitus ja avun etsintä (2) - Terveydellisten rajoitteiden tunnistamiseen (4) - Työ- ja työllistymiskyvyn edistämiseen (4) - Elämänhallinnan parantaminen/urasuunnittelu (4) - Työharjoittelut ja työkokeilut (4) Kolme ensinnä mainittua kohtaa liittynevät lähinnä tilanteeseen ennen työuraa. Terveydellisten rajoiteiden tunnistaminen sekä työ-ja työllistymiskyvyn edistäminen sivunnevat työuran pidentymistä, työuraa muutoin sekä työttömyyden uhkaa. Myös kaksi viimeksi mainittua liittyvät useisiin kohtiin kyselylomakkeen luokituksessa. Nämä kaikki edellä mainitut liittyät yksilötasoon. Sen sijaan työllisyysohjelman laadinta ja yritysten tilanteen kartoitus ja avun etsintä liittyvät ylemmille aggregaatiotasoille: edellinen aluetasolle ja jälkimmäinen yritystasolle. Varhainen puuttuminen voi painottua myös kaikilla yksilötasoa ylemmillä yhteisötasoilla. Voidaan esimerkiksi kehittää ennalta ehkäiseviä järjestelmiä.

3 3 2. Varhaisen puuttumisen tehokkuus Vastauskeskiarvot kysymykseen Kuinka tehokasta on varhainen puuttuminen verrattuna siihen, että puututaan myöhemmin, vallitsevan normaalin käytännön mukaan - tilanne ennen työuraa 3,2 - työuran pidentäminen/eläköityminen 3,2 - työuran muutoin 3,4 - työttömyyden uhka 3,1 - työttömyys/työttömyyden katkaisu 3,1 Kaikissa työuran vaiheissa ennakoiva puuttuminen arvioidaan varsin tehokkaaksi verrattuna ongelmien jälkihoitoon. Hieman muita tehokkaampaa varhainen puuttuminen on liittyen työuraan muutoin kuin työuran pidentämiseen. Seuraavaksi tutkitaan korrelaatioiden avulla, missä määrin kohdentuminen (mihin varhainen puuttuminen liittyy projektissa; kysymys 2) ja arvioitu tehokkuus (kysymys 3) liittyvät yhteen. Liittyykö se, että joku asia projektissa painottuu voimakkaasti siihen, että tätä asiaa myös pidetään tehokkaana varhaisen puuttumisen kannalta. Korrelaatiot ovat seuraavat: - tilanne ennen työuraa 0,368 - työuran pidentäminen/eläköityminen 0,068 - työuran muutoin 0,462 - työttömyyden uhka 0,298 - työttömyys/työttömyyden katkaisu 0,535 Vain työuran pidentämisessä/eläköitymisessä on nollakorrelaatio. Sillä, kuinka tehokkaana varhaista puuttumista pidetään eläköitymisiän lykkäämisen kannalta ei ole mitään yhteyttä siihen, kuinka paljon omassa projektissa asia painottuu. Kaikkien muiden tutkittujen asioiden osalta riippuvuutta sen sijaan on. Eniten riippuvuutta on työttömyyden/työttömyyden katkaisun kannalta. Mitä enemmän työttömyyteen kohdistuvat varhaisen puuttumisen toimet omassa projektissa painottuvat, sitä enemmän niiden tehokkuuteen myös uskotaan ja/tai mitä vähemmän projektissa painottuvat mainitut asiat, sitä vähemmän uskotaan niiden tehokkuuteen varhaisen puuttumisen välineinä. Kokemus asiasta lisää uskoa tehokuuteen sitä enemmän, mitä suurempi on korrelaatio. Kokemus selittää merkittävästi myös työuraan muutoin kohdistuvien toimien arvioitua tehokkuutta. Kysymykseen 3. Kuinka tehokasta varhainen puuttuminen on, annettiin lisäksi seuraavia vastauksia kohtaan Muu, mikä (sulkeissa, kuinka paljon liittyy: 4 = erittäin paljon, 3 = jokseenkin paljon, 2 = vain hiukan): - nuorten koulupudokkaiden tilanteeseen puuttuminen (3) - työllisyysohjelman toteutuksen vaikutus edellisiin (kysymyksen 3 vaihtoehtoihin) (2) - yritysten kartoituksen ja avun vaikutus edellisiin (2) - terveydellisten rajoitteiden ollessa tuoreita (4)

4 4 - työttömyyskehitys ei ole edennyt syrjäytymisasteelle (3) Kaksi viimeksi mainittua kohtaa liittynevät varhaisen puuttumisen tehokkuuden ytimeen. Varhainen puuttuminen on sitä edullisempaa, mitä enemmän se on ennalta ehkäisyn luonteista ja mitä vähemmän se on korjaavaa jälkihoitoa. Pelkkä korjaava jälkihoito ei ole lainkaan varhaista puuttumista. Jos siten vakaata työuraa heikentävään tilanteeseen (kuten syrjäytymiseen, sairauteen, työttömyyteen tai työkyvyn alentumiseen) on jo ehditty sopeutua eli tilanne on muuttunut krooniseksi, on varhaisen puuttumisen ennaltaehkäisevien toimien aika mennyt ohi. Tällöin riskit ovat täysimääräisinä toteutuneet. On korjaavien jälkihoitotoimenpiteiden aika. 3. Varhaisen puuttumisen menetelmät ja kokemukset niistä Seuraavaksi analysoidaan varhaisen puuttumisen sisältöä perustuen kysymykseen 5 Millaisia varhaisen puuttumisen menetelmiä projektissa on käytetty työuran eri vaiheissa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu? Vastauksia tähän avoimeen kysymykseen on tulostettu liitteessä 2. Vastukset on ryhmitelty sen mukaan liittyykö projektin pääasiallinen kohde nuoruuteen, varsinaiseen työuraan vai työttömyyteen. Vastausta etsitään seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ovat varhaisen puuttumisen tunnusomaiset piirteet näissä ryhmissä? Mitkä tekijät näyttävät edistävän vaikuttavuuksien syntyä? Miten kohdehenkilöt on identifioitu eli miten havaitaan hyvää ja pitkään jatkuvaa työuraa uhkaavat riskit? Onko identifiointi vaikeaa? 3.1 Nuoruus ja tilanne ennen työuraa Kaikissa nuoriin kohdistuvissa ennakoivan puuttumisen elementtejä omaavissa projekteissa kohderyhmänä ovat syrjäytymisuhan alaiset nuoret. Syrjäytymisen uhka saattaa liittyä koulun/opintojen keskeyttämiseen, vaikeuksiin/haluttomuuteen hankkia ammatillista koulutusta, epäonnistumiseen siirtyä koulusta työmarkkinoille sekä epäsosiaalisen käyttäytymisen erilaisiin muotoihin. Projekteissa on kokeiltu monipuolisesti erilaisia välineitä: yksilötason tukihenkilötoimintaa, yhdessä tekemistä ryhmissä, viranomaisten asiantuntija-apua, pajatoimintaa, tukikursseja, ammatinvalinnanohjausta, harjoittelua, yhteydenpitoa vanhempiin. Syrjäytymisuhanalaisten nuorten identifiointi ei näyttäisi olevan kovin suuri ongelma, jos nämä vielä ovat jossain oppilaitoksessa. Identifiointi lienee vaikeampaa, jos nuoret eivät ole enää oppilaitoksessa eivätkä vielä töissä. Tällöinkin he kuitenkin saattavat olla erilaisten viranomaisten asiakkaita. Ennaltaehkäisyn kannalta tehokkainta olisi löytää syrjäytymisuhan alaiset nuoret, kun he vielä ovat koulussa/opiskelemassa. Yhtenäistä järjestelmää tähän ei ole olemassa. Toimenpiteiden tehokkuuteen näyttäisi vaikuttavan ensinnäkin se, kuinka hyvin on jalkauduttu ongelmanuoren luo. Henkilökohtainen riittävän pitkäkestoinen tuki näyttäisi olevan tehokkaampaa kuin kurssimuotoinen opetus ongelmista. Myös vertaistuki tarjoaa hyviä mahdollisuuksia. Tätä voi saada erilaisten yhdessä tekemisten yhteydessä. Lisäksi on huomattava, että elämänhallinta ja työ/koulutus kulkevat käsi kädessä; Tarvitaan ko-

5 5 konaisvaltaista otetta. Jos syrjäytyminen on ehtinyt edetä pitkälle, elämänhallinta ei ole kunnossa, mikä puolestaan on esteenä työlle tai opiskelulle. Tällöin on edettävä pidemmän kaavan mukaan poluttamalla ensin elämänhallintaa kuntoon. Oppimisvaikeudet sekä yksinhuoltajaperheiden ongelmat ovat yksittäisiä kriittisiä tekijöitä. Nuoriin kohdistuvat varhaisen puuttumisen toimenpiteet ovat edullisia, jos toimissa on vähänkin tehoa. Vaihtoehtonahan saattaa olla ääritapauksessa että henkilö tekee hyvän noin 40 vuotta kestävän työuran ja se, että on syrjäytynyt ja käyttäytyy tuon ajan epäsosiaalisesti, josta aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. 3.2 Työura Hyvää ja pitkään jatkuvaa työuraa saattaa uhata työkyvyn huonontuminen, osaamisen jälkeen jäänti sekä työttömyys. Työttömyyttä käsitellään erikseen seuraavassa alaluvussa 3.3. Työuraan saattavat vaikuttaa myös ei suoranaisesti työhön liittyvät asiat kuten perheongelmat. ESR ohjelmissa työkyvyn ja osaamisen parantaminen ovat varsin keskeisiä asioita. Ongelmana on, missä määrin näissä on kysymys varhaisesta puuttumisesta. Tärkein määrittävä tekijä on aika. Jos terveysongelmiin pyritään puuttumaan, kun ne ovat suhteellisen tuoreita kuten projektissa 10, toiminta painottuu varhaiseen puuttumiseen. Luonnollisesti myös ennaltaehkäisevä toiminta kuten tiedottaminen, materiaalien tuottaminen ja koulutus työkyvyn ylläpitämisestä on suurelta osin, ellei kokonaan, varhaista puuttumista. Koulutuksen osalta määrittely on vaikeampaa. Jos koulutuksen katsotaan olevan osaamisvajeiden paikkausta, se on korjaavaa jälkihoitoa. Jos se taas on varautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin, se olisi luonteeltaan enemmän varhaista puuttumista. Usein erottelu näiden tavoitteiden välillä on mahdotonta ja tarpeetontakin. Joissain erikoistapauksissa koulutus on kuitenkin selvästi varhaisen puuttumisen luonteista. Esimerkkinä yritys, josta työvoimaa vähennetään tai yritys lopettaa. Jos koulutuksen avulla varauduttaisiin tilanteeseen hyvissä ajoin siten, että tulevaisuudessa irtisanotuilla olisi paremmat mahdollisuudet löytää uusi työpaikka, olisi kyse varhaisesta puuttumisesta. Tähän yrityksistä ei juurikaan ole löytynyt valmiuksia, kuten eräs projekti katkerana toteaa. Menetelmät hyvää työuraa edistävissä varhaisen puuttumisen keinoissa ovat paljolti samoja kuin korjaavissa jälkihoidon toimenpiteissä (koulutus, tykytoiminta) paitsi että näissä painottuu ennaltaehkäisy ja aikainen havaitseminen menetelminä mm. koulutustarpeen ja työkyvyn kartoitukset. Tehokkuuteen vaikuttaa ennen muuta se, kuinka varhaisessa vaiheessa korjaavat toimenpiteet aloitetaan (vert. Liite). Puutteiden korjaaminen on halvempaa ja nopeampaa kun puutteet eivät ole vielä ehtineet muodostua kovin pahoiksi. Tämä kuitenkin edellyttää vakaata työuraa uhkaavien riskien varhaista havaitsemista. Osaamisvajeiden osalta tilanne lienee huonompi kuin Ruotsin ESR projekteissa. Siellä projektin sisällöstä päätetään yrityksessä koko henkilökunnan edustajien osallistuessa päätökseen. Tällöin todennäköisemmin toimenpiteistä ainakin osa kohdistuu myös heikomman tuottavuuden yksilöihin, joilla hyvän työuran uhkat ovat suurempia kuin avainhenkilöillä. Suomessa taas tyypilli-

6 6 sesti projektit kohdistuvat avainhenkilöiden tuottavuuden edelleen nostamiseen. Tällöin oletus on, että yrityksen menestys on kiinni avainhenkilöistä ja että yrityksen menestyksen kautta hyödyt lopulta kohdistuvat myös henkilöstöön laajemmin. Kokonaisvaltaisuus vaikuttanee lisäksi toimenpiteiden tehokkuuteen kuten nuorilla. Jos jollain elämänalueella on ratkaisematon pullonkaulatekijä, se saattaa haitata etenemistä muilla alueilla. Hyvän työuran kriittinen polku pitää siten sisällään ainakin jossain määrin laajemminkin eri elämänalueita. Tätä on pyritty huomioimaan mm. projektissa Työttömyys Varhaisen puuttumisen kannalta on huomattava kaksi eri tilannetta: työttömyyden uhka ja työttömyyden katkaisu. Työttömyyden uhkaan puuttuminen oli edellisen ohjelmakauden keskeisimpiä asioita. Koko ohjelman rakenne heijasteli tätä. Ajatus oli, että rakennemuutos luo työttömyyden uhkia. Ennakoinnin tuli identifioida nämä. Tämän tiedon pohjalta sitten kehitettäisiin opetus- ja kehittämismenetelmiä, joiden pohjalta sitten toimeenpantaisiin varsinaista opetusta yms. Nämä kolme osiota olivat hallinnollisesti omina lohkoinaan, prioriteetteina. Kussakin prioriteetissa tehtiin arvokasta työtä eli osaset toimivat vaikka alun perin tavoitteena ollut kokonaisuus ei toiminutkaan. Työttömyyden uhan alaisten osuus oli projekteissa pieni. Tällä ohjelmakaudella ei työttömyyden uhkasta ole puhuttu samalla tavalla kuin edellisellä ohjelmakaudella. Työttömyyden uhkan identifiointi on erittäin vaikea asia. Tämän ohjelmakauden projekteissa keskitytään ehkä enemmänkin työttömyyden katkaisuun kuin työttömyyden uhkan torjuntaan eli työttömyyden ennaltaehkäisyyn yksilötasolla. Yleinen havainto on se, että toimenpiteet ovat sitä tehokkaampia, mitä aikaisemmin työtön tulee toimenpiteiden piiriin eli mitä vähemmän aikaa hän on ehtinyt olla työttömänä. Tällöin hän ei ole vielä ehtinyt sopeutua työttömyyteen. Projektissa 16 valitetaan, että työttömiä voi ottaa projektiin mukaan vasta kun nämä ovat olleet vähintään viisi kuukautta työttöminä. Syynä tähän on se, että jos mukaan otettaisiin myös juuri työttömäksi tulleita, näistä osa olisi työllistynyt varsin pian ilman mitään toimenpiteitä. Tällöin dead weight vuoto olisi suuri. Näiden henkilöiden osalta toimenpiteeseen käytetyt rahat olisivat menneet hukkaan. Varhaisen puuttumisen kannalta optimitilanne olisi se, että toimenpiteeseen pääsisi jo hyvin lyhyen työttömyysjakson jälkeen, jolloin työttömyyteen ei olisi ehditty sopeutua. Toisaalta kuitenkin toimenpiteisiin ohjattaisiin vain ne, joiden todennäköisyys työllistyä muutoin on hyvin pieni. Käytännössä tämä tarkoittaisi työttömien profilointia. Toimenpiteisiin ohjattaisiin heti ne, joilla kasautuvat tutkimusten mukaan työttömyyttä pitkittävät tekijät kuten alhainen koulutustausta, toiminta supistuvalla alalla/ammatissa ja runsas aiempi työttömyys. Varhainen puuttuminen ilmeisesti toimii työttömyyden ennaltaehkäisyssä pitkällä tähtäyksellä yksilötasolla tehokkaasti nuoruuteen ja työuraan edellä liittyneiden toimien kautta (luvut 3.1 ja 3.2). Makrotasolla taas talouspolitiikalla on hyvin tärkeä rooli, jota tässä ei analysoida. Yksilötasolla työttömyyden uhkan identifiointi on hyvin vaikeaa. Työttö-

7 7 myyden katkaisu taas on tehokkainta, jos se aloitetaan riittävän ajoissa, mikä puolestaan edellyttäisi profilointia. 4. Johtopäätöksiä ja keskustelua Tässä pienoistutkimuksessa selvitettiin, miten varhainen puuttuminen esiintyy ESR projekteissa ja mitä kokemuksia siitä on saatu. Suunnattiin kysely sellaisille projekteille, joilla varhainen puuttuminen näytti painottuvan projektikuvausten perusteella. Saatiin seuraavia tuloksia. Tulkintoja laajennetaan yleisemmiksi johtopäätöksiksi ja keskusteluksi ohi projektien saamien tulosten. Varhainen puuttuminen liittyy projekteissa erityisesti tilanteeseen ennen työuraa sekä työuraan muutoin kuin eläköitymisiän pidentämisen kannalta. Myös työttömyyteen ja työttömyyden katkaisuun liittyy projekteja. Työuran pidentämiseen liittyy vähiten varhaisen puuttumisen projekteja. Tehokkaimmiksi arvioidaan varsinaiseen työuraan liittyvät projektit ja vähiten tehokkaiksi työttömyyden uhkaan ja työttömyyden katkaisuun liittyvät projektit. Tutkimuksessa arvioitiin erikseen nuoruuteen ja työuran alkuun, varsinaiseen työuraan ja työttömyyteen/työttömyyden katkaisuun liittyvien varhaisen puuttumisen toimenpiteiden tehokkuutta sekä sitä kuinka hyvin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt ovat identifioitavissa sekä tähän liittyen, mikä on mahdollisten vuotojen suuruusluokka. Nuoruuteen ja työuran alkuun liittyen päädyttiin johtopäätökseen, että syrjäytymisuhan alaiset nuoret ovat varsin hyvin identifioitavissa mm. opettajien toimesta, etenkin jos syrjäytymisriskiin puututaan jo kun nuori on vielä koulussa/oppilaitoksessa. Jos löydetään riittävän tehokkaita toimintamalleja, nämä ovat usein myös edullisia kustannuksista riippumatta, koska hyödyt diskontataan pitkältä ajalta, koko elämänkaarelta. Kriittinen tekijä on siten tehokkaiden toimintamallien löytäminen ei esimerkiksi vuodot tai liian suuret kustannukset suhteessa hyötyihin. Toimintamalleista on kokemuksia ja hyviä käytäntöjä hajallaan eri tahoilla, ESR projektit mukaan luettuna, mutta yhtenäisiä puitteita tai järjestelmää ei ole olemassa. Nyt tarvitaan hyvien käytäntöjen kokoamista ja siirtämistä osaksi kansallista politiikkaa. Tähän olisi hyvä liittää tehokkuuden ja edullisuuden (hyötykustannussuhteiden) arviointi. Näyttää siltä, että toimenpiteiden tehokkuuteen vaikuttaa tilanteesta riippuen mm. se, kuinka hyvin on jalkauduttu ongelmanuorten luo. Ratkaisua vaativia ongelmia ovat ainakin seuraavat: Suuri joukko nuoria jättää opintonsa pelkän peruskoulun varaan. On todennäköistä, että heidän työuransa ei tule olemaan kovin hyvä. Myös ratkaisematta jäävät oppimisvaikeudet antavat työuralle kovin huonon ennusteen. Huonon ennusteen antavat myös perheen ongelmat kuten yksinhuoltajuus. Varsinaisen työuran osalta päädyttiin siihen, että hyvää työuraa edistävää varhaista puuttumista on vaikeaa, osittain mahdotonta määritellä koulutuksen osalta. Usein koulutus on luonteeltaan investointia henkiseen pääomaan ja tämä luonnollisesti pyritään tekemään riittävän ajoissa. Sen sijaan työterveyden osalta varhaisen puuttumisen identifiointi on

8 8 helpompaa. Tällöin olennaista on se, että terveyden riskeihin puututaan ajoissa, ennaltaehkäisevästi, ennen kuin riskit ovat lauenneet. Tämä oli myös joidenkin projektien tulos (ks. projekti 10). Suomessa työterveys on ainakin jollain tapaa hoidettu suurimpien työnantajien osalta. Pienempiin yrityksiin ja yrittäjiin on saatu kosketusta projektien muodossa. Osa, mutta vain osa syntyneistä hyvistä käytännöistä on jatkunut projektien jälkeenkin. Työuraan liittyvät varhaisen puuttumisen toimenpiteet näyttävät olevan yleisesti ottaen verrattain tehokkaita etenkin silloin kun ihmisen tilannetta lähestytään kokonaisvaltaisesti. Aukkoja ja kehittämismahdollisuuksia järjestelmässä on kuitenkin vielä runsaasti. Työttömyyttä ennaltaehkäisevässä ja eläköitymistä lykkäävässä mielessä ei ole saavutettu läheskään sitä vaikuttavuutta, joka olisi toivottavaa kansantalouden tasolla. Mielenterveysongelmat ovat hyvin yleinen ja kasvava syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työ- ja muuhun pahoinvointiin ei ole vielä onnistuttu kehittämään riittävän tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimintamalleja. Yritysten mukaan saamisessa ennaltaehkäiseviin toimiin olisi vielä paljon tehtävissä erityisesti irtisanomistapauksissa. Työttömyyden osalta päädyttiin siihen, että työttömyyden katkaisu on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään. Tämä on suoraan myös eräiden projektien tulos. Mitä myöhemmässä vaiheessa työttömyys katkaistaan, sitä pidemmän polun kautta joudutaan kulkemaan. Työttömyyteen on ehditty jo sopeutua. Usein elämänhallintaa on ensin saatava kuntoon, mikä saattaa vaatia aikaa ja resursseja. Työttömyyden katkaisun keinot etenkään pidempään työttömänä olleiden osalta eivät ole kovin tehokkaita. Työllistyminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Äskettäin työttömäksi joutuneiden osalta keinot ovat tehokkaita, mutta edullisuutta pienentää suuri dead weight vuoto. Toimenpiteissä olisi mukana myös työttömiä, jotka olisivat työllistyneet muutoinkin. Pitkäaikaistyöttömyyden uhan alaisten identifiointi on vaikeaa, mikä merkitsee suurta vuotoa. Varhaisen puuttumisen tehokkaita keinoja ei voida riittävästi soveltaa tässä tapauksessa identifiointi-/vuoto-ongelman vuoksi. Myös työttömyyden uhan alaisten identifiointi on vaikeaa. Onko politiikan painopiste Suomessa siirtymässä suhteellisesti jälkihoidon suuntaan varhaisen puuttumisen kustannuksella? Huomio kiintyy nyt työvoiman palvelukeskuksiin, joihin vaikeasti työllistyvät ohjataan yhden luukun periaatteella saamaan eri viranomaistahojen palveluja yhdeltä luukulta. Jos kysymys on jälkihoidosta, vastaus on myönteinen. Jos taas kysymys on vieläkin pidemmälle jatkuvan työttömyyden katkaisusta eli ennaltaehkäisystä, vastaus on kielteinen tai ei osaa sanoa. Varhainen puuttuminen on määrittelykysymys.

9 9 5. Induktiivinen yleistys Seuraavassa saadut päätulokset kiteytetään yhteen kuvioon. Tällöin joudutaan tekemään yksinkertaistavia oletuksia, kuten se, että riippuvuudet ovat lineaarisia. Analyysin tarkoitus on luoda siltaa projektien tuloksista kustannus-hyötyanalyyttiseen otteeseen. Kuvio 1. Varhaisen puuttumisen tehokkuus, vuodot, hyödyt ja kustannukset L 2 Benefits1 L 1 Benefits2 B b C p a Early intervention physical units (E) Costs L 3 a = varhaisen puuttumisen tehokkuus (tuottavuus) b = osuvuus, 1/vuodot (0 b 1) p = varhaisen puuttumisen yksikkökustannukset Benefits1 (B1) = hyödyt fyysistä yksikköä ennen vuotoja = hyödyt rahamääräisenä ennen vuotoja (hyötyjen yksikköhinta=1) Benefits2 (B2) = hyödyt rahamääräisenä vuotojen jälkeen B1 = ae B2 = bae C = pe Hyödyt/kustannukset = B2/C = bae/pe = ba/p

10 10 Katkoviivoin piirretty suora origosta vasemmalle ylös on 45 asteen suora. Jos kerroin b = 1, osuvuus on täydellinen eikä vuotojakaan ole. Tällöin B2 = B1. Suora L 2 yhtyy tällöin 45 asteen suoraan. Kuvioon on piirretty tilanne, jossa hyödyt = kustannukset (B=C). Tällöin varhainen puuttuminen on juuri edullisuusrajalla. Jos kuvion kolmesta origon kautta kulkevasta suorasta (L 1, L 2, L 3 ) mikä tahansa kiertyy hieman vastapäivään, hyödyt suhteessa kustannuksiin kasvavat, ja varhainen puuttuminen tulee edulliseksi. Tällöin b kasvaa (osuvuus parantuu/vuodot pienentyvät) ja/tai a kasvaa (varhaisen puuttumisen tehokkuus kasvaa) ja/tai p pienentyy (varhaisen puuttumisen toimenpiteet halpenevat). Jos suorat L 1, L 2 ja/tai L 3 kiertyvät myötäpäivään (eli a ja/tai b pienenee ja/tai p kasvaa), kustannukset suhteessa hyötyihin kasvavat ja varhainen puuttuminen tulee epäedulliseksi. Nuorilla a:ta suurentaa hyötyjen diskonttaus pitkältä ajalta. Toisaalta a riippuu kuitenkin toimenpiteiden tehokkuudesta, joka voi vaihdella suuresti. Toimenpiteiden osuvuuskin saattaa olla suuri, jos esim. opettajat pystyvät identifioimaan potentiaaliset syrjäytyjät eivätkä vuodot ole välttämättä suuria. Nämä tekijät saattavat kompensoida suurehkotkin yksikkökustannukset (p). Tällöin oikein kohdennetut, oikean sisältöiset toimenpiteet ovat edullisia. Työttömyyden uhan alaisten identifiointi saattaa olla vaikeaa, jolloin b on pieni. Tulevien työterveysongelmien identifiointi on yleensä suhteellisen helppoa, jolta osin b on suuri (lähellä ykköstä). Mitä lyhyemmän työttömyysjakson jälkeen työttömyys pyritään katkaisemaan, sitä tehokkaampi toimenpide on, eli sitä suurempi on a. Toisaalta samalla dead weight vuoto on suurempi eli b on pienempi. Työttömyyden katkaisun aientamisen vaikutus hyötyihin riippuu siitä onko hyötyjä suurentava vaikutus (a:n kasvu) vai hyötyjä pienentävä vaikutus (b:n pienentymien) suurempi. Työttömien profiloinnin avulla voidaan tavoitella a:n kasvua ilman samanaikaista b:n pienentymistä. Valitaan varhaisiin toimenpiteisiin ne työttömät, joiden todennäköisyys päätyä pitkäaikaistyöttömiksi on suurin. 6. Kirjallisuuskatsaus Tämän tutkimuksen aihepiiriä, varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia, tarvetta ja edullisuutta työuran eri vaiheissa, sivuaa erityisesti ihmisen elämänkaareen liittyvä tutkimus. Suomessa pitkittäisleikkaustutkimusta on tehty etenkin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella professori Lea Pulkkisen johdolla. Samoja vuonna 1959 syntyneitä henkilöitä on seurattu yli 30 vuotta. Alkuperäinen aineisto käsitti Jyväskylän kaupungista poimittujen 12 kansakoululuokan toisen luokan oppilaat, jotka tuolloin olivat noin 8 - vuotiaita. Seurantaraportteja ovat mm. Sinkkonen ja Pulkkinen 1996 sekä Pulkkinen Viimeisimmässä v toteutetussa tutkimuksessa kohdehenkilöt olivat 42 -vuotiaita. Tähän tutkimukseen sisältyi myös perusteellinen lääkärintarkastus. Tulokset ovat mielen-

11 11 kiintoisia varhaisen puuttumisen ja siitä erityisesti työkyvyn ja varhaisen eläköitymisen kannalta. Terveystarkastuksen perusteella puolet miehistä ja reilu kolmannes naisista oli lääkärin arvion mukaan jonkinlaisen terveydentilan seurannan tai jatkohoidon tarpeessa, ja tämä sukupuoliero oli tilastollisesti merkitsevä (Pulkkinen ym. 2003, s. 62, 63). Laboratoriokokeiden perusteella jatkotutkimuksiin ohjattiin 64 % miehistä ja 38 % naisista. Syynä runsaaseen jatkoseurantaan olivat ylipaino, kohonnut verenpaine sekä huonontuneet veren rasva-arvot. Näitä riskitekijöitä esiintyi myös kasautuvasti samoilla henkilöillä. Muut syyt kuten anemia tai hammashoidon tarve olivat harvinaisia. Tutkijoiden mukaan tutkimusryhmä edustaa hyvin saman ikäisiä suomalaisia. Johtopäätös on siten, että terveydentilaan kohdistuvaa varhaisen puuttumisen tarvetta olisi huomattavasti olemassa jo keski-iässä ennen kuin suuri osa riskeistä laukeaa ennen virallista eläköitymisikää. Etsitäänkö lääkkeitä eläköitymisiän myöhentämiseen liian myöhäisestä vaiheesta elämänkaarelta? Varhaisen puuttumisen tarpeesta lapsuudessa kertoo seuraava Terhi Virtasen (1996) tutkimuksen johtopäätöksistä otettu sitaatti: Psyykkisten häiriöiden kehityksellistä taustaa käsittelevien tutkimusten perusteella on tunnistettavissa jo varhaislapsuudessa alkava ja aina aikuisikään jatkuva negatiivinen, sopeutumaton kehityskulku. Tälle kehityskululle on tyypillistä, että lapsen vaikea temperamentti, vanhempien tehoton kasvatuskäytäntö ja mahdolliset pahoinpitely- sekä laiminlyöntikokemukset varhaisessa iässä johtavat turvattoman kiintymyssuhteen muodostumiseen lapsen ja vanhemman välille. Varhaiset negatiiviset kokemukset ja turvaton kiintymys vanhempiin altistavat lapsen käyttäytymisongelmille kouluiässä ja tämä ongelmakäyttäytyminen lisää puolestaan riskiä erilaisille psyykkisille sekä sosiaalisille vaikeuksille aikuisiässä. Negatiivisen kehitysuran on havaittu olevan tyypillinen etenkin ulospäin suuntautuvalle, antisosiaaliselle ongelmakäyttäytymiselle, joka näyttäisi ennustavan vahvemmin ja johdonmukaisemmin aikuisiän psykiatrisia häiriöitä kuin lapsuuden sisäänpäin suuntautuva sopeutumattomuus Tehokkaiden interventio-ohjelmien ja hoitotoimenpiteiden avulla on mahdollista katkaista epäsuotuisa kehityskulku ja parantaa siten yksilön edellytyksiä henkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen sopeutumiseen myöhemmässä iässä. Tätä täydentää hyvin Lea Pulkkisen määrittely MUKAVA-hankkeen taustaksi (Pulkkinen 2002 sekä leapulkk/tiedote.htm). Sosiaalinen alkupääoma on aineeton lahja tai perintö, jonka lapsi saa häntä ympäröivältä kasvatusyhteisöltä matkalleen kohti hyvää aikuisuutta. Sosiaalinen alkupääoma koostuu ihmissuhteista, luottamuksesta ja arvomaailmasta, ja se toimii suojana lapsen kasvamiseen liittyviltä riskitekijöiltä. Sosiaalinen alkupääoma on se perusta, jolle lapsen omat sosiaaliset taidot voivat karttua kasvatuksen ja ympäristön vaikutuksen myötä. Parhaimmassa tapauksessa lapsesta kasvaa mukava ja yhteistyökykyinen aikuinen, joka tulee toisten kanssa toimeen ja on joustava ja luotettava. Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia tietoyhteiskunnassa, joka ei yksin voi nojata kovaan asiaosaamiseen. Lapsen persoonallisuus saattaa tähän liittyen ennakoida tulevaa pitkäaikaistyöttömyyttä kuten on osoitettu pitkittäisleikkaustutkimukseen perustuvassa artikkelissa Kokko, Bergman & Pulkkinen (2003). Kuten yllä olevat esimerkit osoittavat, varhainen puuttuminen saa tukea tutkimuksista.

12 12 Varhainen puuttuminen on määrittely- ja rajauskysymys. Varhaisen puuttumisen piiriin voitaneen laajemmin määriteltynä lukea myös ns. proaktiiviset yritykset, joissa reagoidaan joustavasti markkinoihin. Eräässä tutkimuksessa (Antila 2004) asia määriteltiin siten, että henkilöstö voi päättää pitkälle työnsä sisällöstä eli vaikutusmahdollisuuksien avulla. Saatiin tulos, että näin määritellyissä proaktiivisissa yrityksissä ollaan selvästi enemmän vapaa-aikana valmiustilassa sitä varten, että työpaikalta tai asiakkaiden taholta tulisi yhteydenottoja. Tämä merkitsee huomatavan suurta sitoutumista työhön. Henkilöstö joustaa ja usein kokee työnsä mielekkääksi. Ilmiö on yleisempää nuorten keskuudessa ja tullee siten yleistymään ajan myötä.

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Muuttuva Salo Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Sari Kehusmaa, YT, Tutkimuspäällikkö, THL (Kelan tutkimus) Minna Ylikännö, Johtava tutkija, Kelan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY 30.10.2013 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittumiskysely 2016 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittuminen tiedonkeruun eli sijoittumiskyselyn taustaa Kyselyn kohderyhmänä olivat Luovista lukuvuonna

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot