Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava"

Transkriptio

1 Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Kaavaehdotuksen selostus Kh Ympa Kh liite 4 Ympa Ympa om Ympa Ympa liite 21

2 ASIA 528/ /2011 Vihdin Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Asemakaavan laatija: Arkkitehti SAFA YKS 140 Timo Takala Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Asemakatu Oulu s-posti puh. (08) , matkap KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVAN TAVOITTEET KAAVALUONNOS Ympa Ympa liite 21 Ympa Ympa om Tavoitteet Kh liite kuulutus valmisteluaineiston nähtävillä pidosta. Valmisteluaineisto julkisesti nähtävillä Ympa Kh KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavaehdotukseen 1:2000. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: Raportin valokuvat ja teemakartat Marko Väyrynen Timo Takala ja Vihdin kunnan kaavoitustoimi Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/11 Vihdin kunnan mittaustoimi Selostuksen on laatinut Timo Takala 2

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Otalammen taajama Taajaman osa: Eerola Kaavan nimi: Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Kaavanumero: kaava Ot 19 Asemakaava koskee seuraavia Härkälän kylän tiloja tai osaa niistä: Eerola 1:548, Eerola II 1:576, Tapiola1:318 Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 42 ha. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otalammella Härkälän kylässä. Suunnittelualue käsittää laajasta Härkälän peltoaukiosta etelään työntyvän pienen peltokuvion sekä sitä ympäröiviä metsäalueita. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo sekä Eerolan tilakeskuksen rakennukset, jotka ovat olleet viimeksi hevostilan käytössä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laurin paikallistiehen ja idässä Kiviojantiehen. Lännessä ja etelässä alue rajautuu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan rajoihin. Asemakaava-alueelle saavutaan Laurin paikallistien ja Kiviojantien yksityistien kautta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin alustavan toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen ryhmäpuutarha. Kiinteistöyhtiön osakkaat valittaisiin arpomalla halukkaista helsinkiläisistä, kuitenkin niin, että osa palstoista tarjottaisiin vihtiläisten haettavaksi. Osakkaat vastaisivat kaikista hankkeen kustannuksista. Kaikki mökit varustettaisiin kunnallistekniikalla ja niiden käyttö olisi mahdollista ympärivuotisesti. Helsingin kaupunki tekisi kiinteistöyhtiön kanssa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen. Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Helsingin kaupunki laatii asemakaavan laatimisen yhteydessä myös ryhmäpuutarhan yleissuunnitelman, johon kuuluvat alueen vesihuoltosuunnitelma ja alueen sisäisen tiestön ja viheralueiden yleissuunnitelmat. 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1 OAS Liite 2 Kaavakartta Liite 3 Kaavamerkinnät ja määräykset Liite 4 Seurantalomake Kaava-alueen rajaus (rajattu punaisella) Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MML/11 1

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava 3 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Luonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kunnan ilmastostrategia Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta koskevat suunnitelmat 23 Liite 2 asemakaavakartta 26 Liite 3. kaavamerkinnät ja -määräykset 28 2

5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma, Helsingin kaupunki, Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky 1991 Eerolan tilakeskuksen rakennusinventointi, inventointikortti , Hilkka Högström Palveluverkkosuunnitelma Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 Erityissuojelua vaativat vesistöt, vesistöjen erityissuojeluryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Vihdin kunnan strategia vuosille , Kv Vihdin kunnan ilmastostrategia kv Uudenmaan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 2004 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna 2011, Faunatica Oy, 2011 Eerolan siirtolapuutarha, Yleispiirteinen perustamistapaselvitys SITO OY Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 65. Kaavatyö kuulutettiin vireille Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä välisen ajan. Otalammen koululla pidettiin yleisötilaisuus Asemakaava Asemakaava-alueeksi on otettu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan pohjoisosa sekä sen sisällä oleva Eerolan tilakeskuksen alue, joka on niinikään Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavan yhtenäisyyden vuoksi Eerolan tilan sisällä oleva tilasta aikoinaan lohkottu yksityinen rakennuspaikka (Tapiola 1:318 ) on otettu mukaan asemakaavaan. Ryhmäpuutarhaa varten perustettavalle yhtiölle on rajattu tarkoituksenmukainen ja -muotoinen vuokra-alue, joka on merkitty asemakaavaan ryhmäpuutarha-alueena. Jäljelle jäävät osat Eerolan tilasta on merkitty asemakaavassa pääosin retkeilyalueiksi. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 42 ha, josta n. 25 ha on osoitettu ryhmäpuutarha-alueeksi, n. 0,2 ha olemassa olevalle asuntotontille. Loput, n. 16 hehtaaria on osoitettu retkeily- ja vesialueiksi. 3

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueen ytimen muodostaa alueella sijainnut Eerolan tila peltoineen. Peltoalue muodostuu kapeahkosta kallioisten moreenimäkien väliin jääneestä hienompien maalajien painanteesta. Pellot on aikoinaan raivattu tarkoin moreenimäkien reunoihin asti. Kaava-alue on pääosiltaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Maanomistajan kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Alueella ei ole toistaiseksi kunnallistekniikkaa. Alueen kiinteistöillä on omat kaivot ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Alueella on Eerolan tilan entinen tilakeskus rakennuksineen sekä yksi omakotitalo. Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Asuinrakennus ei ole ollut viime vuosina vakituisessa asumiskäytössä. Tilakeskuksen alueella on viime aikoina pidetty hevosia. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue sijaitsee Härkälänjoen laakson laajan viljelyalueen eteläreunalla. Ryhmäpuutarha sijoittuu laajasta peltoaukiosta etelään kuroutuneen pienen peltolahdekkeen ympärille. Peltokuviota reunustavat verrattain jylhät kallioiset mäkimaastot. Asemakaava-alue viettää pohjoiseen kohti Härkälänjokea, jonne alueen pintavedet virtaavat pienempiä ojia pitkin. Härkälänjoki laskee edelleen Lepsämänjokeen. Alueen korkeuserot ovat n. 25 metriä. Korkeustaso Laurintien tuntumassa on n. +58m mpy ja korkeimmilla mäkien lakialueilla Eerolan tilan eteläosassa n. 90m mpy. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus ja kaltevuudet. Asemakaava-alue on kallioisten moreenimäkien ympäröimä laaksopainanne. Laakson pohja on savikkoa. Osa metsämökeistä sijoittuu moreenimäkien rinteille, mutta suurin osa ryhmäpuutarha-alueesta sijoittuu savikolle. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). sininen savikkoa, punainen moreenia, ruskea turvetta Tehdyt tutkimukset Eerolan ryhmäpuutarhan alueella on tehty kesän 2011 aikana puristinheijari- siipi- ja porakonekairauksia. Lisäksi alueella on otettu maanäytteet 3 pisteestä. Maaperä Maanpinta on tutkimusalueen etelä- ja kaakkoisosassa tasolla n. +70 ja kalliopinta sijaitsee lähellä maanpintaa. Maaperä on hiekkaa ja moreenia n. 0,2 2 m paksuudelta. Alueen pohjoisosassa sekä itä- ja länsireunoilla maanpinta on tasolla Maaperä on savea ja silttiä n. 4 8 m paksuudelta. Savikerroksen alla on hiekkaa tai moreenia. Alueen länsireunalla sijaitsevan lammen läheisyydessä pinnassa on n. 1 m paksuudelta turvetta. Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on alueen länsiosassa 5 20 kpa ja vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Alueen pohjoisosassa saven leikkauslujuus on n. 50 KPa ja vesipitoisuus %. Rakennusten ja teiden perustaminen Alue soveltuu rakentamiseen. Alueella esiintyvät savikerrokset ovat enimmillään noin 10 m paksuisia. Löyhät humuspitoiset pintamaakerrokset on poistettava ennen rakentamista ja korvattava karkearakeisella täytemaalla. Suunnittelualueelle on suunniteltu pientaloja alueelle perustettavaa ryhmäpuutarhaa varten. Alueen perustamistavat on jaettu kolmeen luokkaan rakennettavuuden mukaan: 1. Kantava pohjamaa, 2. Kuivakuorisavi ja 3. Paksu savikko. Alueen pinnanmuodot 4

7 Rakennettavuusselvityksen kartta (Pohjana luonnosvaiheen yleissuunnitelma) Kantava pohjamaa (alue 1) Kantavan pohjamaan alueella (alue 1) maaperä on pääosin moreenia tai kalliota. Perustamistapana voidaan käyttää maanvaraista perustamista pilari- tai perusmuurianturalla. Irtomaa on routivaa, joten anturaperustusten alle on sijoitettava routaeriste tai tehtävä routamassanvaihto 1,9 m syvyyteen asti. Kunnallistekniikan vaativat kaivannot kaivetaan luiskaten tai louhitaan. Perustuksena tasausmurske tai murskearina. Kuivakuorisavialue (alue 2) Alueella, jossa on paksu kuivakuorisaven kerros ja enintään ohut kuivakuorisaven alapuolinen savikerros (alue 2), voidaan perustamistapana kevyelle yksikerroksiselle puurakenteiselle mökille käyttää maanvaraista perustamista pilari- tai perusmuurianturalla. Tällöin anturan alle tarvitaan routamassanvaihtoa sekä lämpöeristykset. Vaihtoehtona tulee kysymykseen ruuvipaaluperustus, jolloin rakennuspaikalla ei tarvitse tehdä routamassanvaihtoa. Humuksen poisto ja pohjan tasaus täyttösoralla riittää. Alle 2 m syvät kunnallistekniikan kaivannot voidaan kaivaa luiskaten kaltevuudessa 2:1..1:1 olosuhteista riippuen. Syvemmät kaivannot suunniteltava tapauskohtaisesti. Savikkoalue (alue 3) Pehmeiköllä sijaitsevat rakennukset suositellaan perustettavaksi paaluille. Käytettäessä kantavaan kerrokseen ulotettuja ruuvipaaluja rakennuspaikalla riittää humuksen poisto ja tarvittaessa tontin tasausleikkausta sekä tontin tasaus täyttösoralla. Pehemeimmillä alueilla yli metrin täyttökerroksia ei suositella ilman tarkempia geoteknisiä tarkasteluja. Lammen lähellä on mahdollista, että turvealue ulottuu mökkien alueelle. Turve- ja liejualueella on rakennuksen alueella suoritettava massanvaihto, jossa turve- ja eloperäiset ainekset poistetaan rakennusalueelta ja korvataan karkearakeisella täyttömaalla. Jos turvetta havaitaan piha-alueilla, se poistetaan ja korvataan soveltuvalla maa-aineksella (kitkamaa, kasvualusta). Alueella kunnallistekniikka voidaan alustavien tietojen pohjalta rakentaa murskearinalla saven varaan. Mahdollisilla turvealueilla turve ja lieju on ensin poistettava putkijohdon alta ja korvattava kantavilla mailla. Kunnallistekniikan kaivannoissa on varauduttava kaivantojen mahdolliseen tukemiseen. Syvät kaivannot tulee aina tukea esimerkiksi ponttiseinin. Tiet ja kadut perustetaan pääsääntöisesti maanvaraisesti. Mahdolliset turpeet ja liejut poistetaan tiealueelta ja korvataan karkearakeisella massanvaihdon täytteellä. Maaperän routamitoitus Maaperä alueella on routivaa. Rakennusten perustuksille tulee tehdä riittävä routimaton massanvaihto tai suojata ne routaeristeellä. Kylmien rakennusten perustukset on vietävä 1,9 m syvyyteen tai lämpöeristettävä. Talon alapohjan tulee olla sellainen, että radonvirtausten reitit katkaistaan ja rakennuspohja tuuletetaan. Jatkotoimenpiteet Suunnittelualueen pohjatutkimuksia voi myöhemmin täydentää tonttikohtaisia perustusselvityksiä varten. Suunnittelualue on jaettu eri osa-alueisiin perustamistavan mukaan. Tehtyjen tutkimusten määrä ei kaikilta osin ole riittävä, jotta niiden perusteella voitaisiin määritellä rakennuskohtainen perustamistapa riittävän tarkasti. 5

8 Pienilmasto Ryhmäpuutarha sijoittuu erittäin suojaisan peltokuvion äärelle. Paikka ei ole myöskään liian paahteinen aluetta reunustavien metsien ja mäkien johdosta. Hallaisuuden estämiseksi puutarha-alueen keskiosa pidetään avoimena. Näin hallaöiden kylmä ilma pääsee valumaan Härkälänjoen laaksoon. Vesistöt ja vesitalous Härkälänjoki on maakuntakaavassa osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pintavedeksi. Ryhmäpuutarhan vedet valuvat pieniä ojia myöden Härkälänjokeen. Pintavesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tullaan ryhmäpuutarhan suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota. Asiasta on kaavaan otettu myös kaavamääräyksiä. Viemärin tuleminen kylälle tekee mahdolliseksi läheisten kiinteistöjen liittymisen viemäriin, joka osaltaan vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Kasvillisuus ja eläimistö Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Eerolan aluetta reunustavat karut kallioiset moreenimäet. Laakson pohja on raivattu pelloksi. Mäkien laelta alaspäin metsätyypit vaihettuvat tuoreiden kankaiden kautta kosteikon ympärillä oleviin lehtomaisiin metsiin. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Alueelta tehtiin vuonna 2011 luontoselvitys. Selvityksen laati Faunatica Oy. Luontotyyppinä suojeltava suolampi 6 Luontoselvitykseen sisältyivät seuraavat osatyöt: 1. Luontoarvojen taustaselvitys: aiempien luontotietojen kokoaminen 2. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 3. Linnustoselvitys 4. Lepakkoselvitys 5. Liito-oravaselvitys 6. Viitasammakkoselvitys Tiivistelmä selvityksen tuloksista Selvitysalueella on yksi metsä- ja vesilakien luontotyyppejä sisältävä kohde eli alueen keskiosissa sijaitseva lampi suo- ja kosteikkoreunuksineen. Kohde toimii myös viitasammakon lisääntymispaikkana, jonka hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaisesti kiellettyä. Kohde sisältyy myös tärkeimmän linnustoalueen rajaukseen. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia lammen ja sitä ympäröivän suo- ja kosteikkoalueen vesitalouden säilymisestä muuttumattomana. Selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi ainakin 44 lintulajia, joista kuusi on luokiteltuja (lintudirektiivin lajeja, silmälläpidettävä laji ja Suomen vastuulaji). Lisäksi havaittiin useita linnustolle arvokkaiden alueiden määrittelyä tukevia indikaattorilajeja. Tärkein linnustoalue sisältää lammen ympäröivine kosteikkoineen sekä siihen liittyvät yhtenäiset metsäalueet. Alueella havaittiin viisi pohjanlepakkoa, yksi vesisiippa ja yksi viiksisiippa/isoviiksisiippa. Yhtään lepakkokoloniaa ei löytynyt. Selvitysalueella ei ole sellaisia lepakoille erittäin tärkeitä paikkoja, joissa tehdyt muutokset haittaisivat oleellisesti lajien elinolosuhteita. Suojeltavia tai uhanalaisia putkilokasviesiintymiä tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä ei havaittu. Myöskään merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei havaittu, mutta alueella on liito-oravalle sopivaa metsikköä.

9 Eerolan keskeistä pelto- ja niittyaukeaa Alueen eteläosan kallioista lakialuetta 7

10 3.1.3 Rakennettu ympäristö Esihistoria Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueen asutushistoria ja nykyinen rakennuskanta Eerola II 1:576 (Eerolan tilakeskus) Eerola on entinen Härkälän kartanon torppa Stenbacka. Eerola lohkottiin vuonna 1937 kartanon maista itsenäiseksi 60 hehtaarin tilaksi. Eerolan tilalle muutti Härkälän vararikon jälkeen kartanon entinen omistaja Santeri Kaljala. Tila oli hänen poikansa Eeron omistuksesta, minkä mukaan tila sai nimen Eerola. Härkälän kartanon päärakennus purettiin ja kerrotaan, että Eerolan tilan nykyinen päärakennus rakennettiin puretun kartanon aineista. Rakennusvuodeksi on ajoitettu vuosi (Lähde: Inventointikortti Hilkka Högström ) Päärakennus on rapattu aikakauden funktionalismin hengessä. Rakennuksen kuisteissa on havaittavissa kuitenkin vielä myös kaksikymmenluvun klassismin piirteitä. Rakennus on ollut viime vuosina hevostilan käytössä ja on päässyt heikkoon kuntoon. Rakennuksella ei ole katsottu olevan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tilan navetta sijaitsee Kiviojantien toisella puolella asemakaava-alueen ulkopuolella. Tilakeskuksen alueella on lisäksi pieni saunarakennus. Alueen tuoretta kangasmetsää Tapiola 1:318 Alueen luoteiskulmassa on omakotitalo, jonka rakennuspaikka on lohkottu Eerolan tilasta vuonna Tilalle on 1970-luvun alussa rakennettu omakotitalo. Rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Palvelut Kaava-alue tukeutuu Otalammen tarjoamiin palveluihin. Otalammen koulu sijaitsee noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueelta. Koulussa on peruskoulun luokat 1-9. Härkälän koululla on luokat 1-4. Härkälän koululle on matkaa n. 1,5 km. Lähin kauppa on Otalammentien ja Vanhan Porintien risteyksessä n. kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Eerolan päärakennus 8

11 Kiviojantie asemakaava-alueen kohdalla, taustalla Eerolan tilakeskus Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualue sijaitsee Salmen kartanon ulkoilumaastojen läheisyydessä. Myös asemakaava-alue vaihtelevine maastoineen tarjoaa hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Liikenneverkko Suunnittelualueelle saavutaan Vanhalta Porintieltä (Tie 120 Helsinki-Olkkala) Otalammentien (Ollilantie 11317) ja Laurintien (11319) kautta. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Laurintiehen ja idässä Kiviojantiehen. Ryhmäpuutarha-alueelle saavutaan Kiviojantieltä. Alueen tiestö Laurintie toimii yhteytenä suunnittelualueelta Vanhalle Porintielle, joka on yhdystie pääkaupunkiseudulle sekä Vihdin taajamiin. Nykyiset liikennemäärät Vanhalla Porintiellä ovat 4364 ajon./ vrk, Otalammentiellä 573 ja Laurintiellä 517 ajon./vrk. Kiviojantie on n. kilometrin pituinen päättyvä yksityistie, joka palvelee tien varren n. kahtakymmentä taloutta. Tie on sorapintainen. Joukkoliikenne Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Otalammentien ja Vanhan Porintien risteyksessä n. kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Arkipäivisin pysäkiltä on viisi vuoroa Helsinkiin ja Helsingistä. Vihtiin ja Nummelaan on vain kouluvuorot aamulla ja iltapäivällä kouluaikana. Kevyt liikenne Nykyisellä tiestöllä ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2005 on osoitettu kevyen liikenteen väylien rakentamisen tarve Vanhan Porintien ja Otalammentien varsille. Laurintien varteen kevyen liikenteen väyliä ei ole suunniteltu. Laurintie Tekninen huolto Hanketta varten joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka Härkälän koululta Eerolaan, mikä mahdollistaa Vihdin Veden toiminta-alueen laajentamisen Otalammelta kaakkoon. Viemärin ja vesijohdon rakentaminen alueelle antaa mahdollisuuksia Härkälän kylän kiinteistölle viemäriin ja vesijohtoon liittymiselle. Ympäristöhäiriöt Laurintien liikenne on n. 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie on päällystetty, joten se ei aiheuta mainittavia haittoja puutarha-alueelle. 9

12 3.1.4 Maanomistus Pääosan suunnittelualueesta omistaa Helsingin kaupunki. Alueella on yksi yksityinen asuntokiinteistö. Vihdin kunta on tehnyt aluetta koskevan kaavoituksen käynnistämissopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän osayleiskaava (kv , YM ), jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Asemakaavat Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Kaavan laatimisen yhteydessä on alueelle laadittu pohjakartta. FM Internationalin laatima kartta perustuu pääosiltaan Helsingin kaupunkimittauksen vuonna 1991 mittakaavassa 1:1000 laatimaan karttaan. Pohjakartan raja-aineistot ja tärkeimpiä maastokohteita on tarkennettu uudelleenkartoituksessa maastomittauksena. Kartan tarkkuus täyttää mittausluokan 2 vaatimukset, joka on katsottu riittäväksi tämän asemakaavan pohjaksi. Vihdin kunnan maankäyttöinsinööri Tiina Hartman on hyväksynyt pohjakartan Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Muut aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Vihdin kunnan ilmastostrategia, Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut Vihdin kunnan kanssa yhteistyössä Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelman vuonna Aluetta koskevat sopimukset Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa

13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Helsingin kaupungilla on jatkuvasti kysyntää ryhmäpuutarhatonteista eikä kaupungin alueelta ole enää löydettävissä helposti uusia ryhmäpuutarhoiksi soveltuvia alueita. Helsingin kaupunki suunnitteli Eerolan alueelle siirtolapuutarhaa jo ja 1990 lukujen vaihteessa. Siirtolapuutarhasta järjestettiin vuonna 1989 yleinen maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Timo Takala ehdotuksellaan Eerolan kylä. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin alueen yleissuunnitelma ja hankkeelle saatiin alueellinen poikkeuslupa. Hanke kuitenkin raukesi tuolloin taloudelliseen taantumaan luvulla Helsingissä alettiin etsiä uusia ryhmäpuutarhapaikkoja, jolloin Eerolan alue nousi uudelleen esille. Helsinki käynnisti neuvottelut hankkeesta Vihdin kunnan kanssa uudelleen Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunta on suhtautunut myönteisesti ryhmäpuutarhahankkeeseen jo silloin kun se oli vireillä ensimmäisen kerran ja 1990-lukujen vaihteessa. Kunta on varautunut ryhmäpuutarhaan osoittamalla Eerolan tilan ryhmäpuutarhaalueeksi Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaavassa. Kunnan tavoitteena on kehittää Eerolaan ryhmäpuutarhaalue täydentämään Otalammen ja Salmen alueen virkistyspalveluita. Kunta ei kuitenkaan halua alueelle muodostuvan uutta ympärivuotista asumista. Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma vuodelta Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 65. Kaavatyö kuulutettiin vireille Vihdin kunnan ilmastostrategia Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Strategian tavoitteista korostuvat ryhmäpuutarhansuunnittelussa erityisesti seuraavat tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 7. Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Imeytetään hulevedet ja vähennetään asfaltti- ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita. 11

14 Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän-Ruskealan osayleiskaava (kv , YM ), jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Eerolan tilan eteläosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueen läpi on osoitettu ulkoilureitti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Eerolan ryhmäpuutarha liittyy pääkaupunkiseudun tärkeään Nuuksion järviylängön luonto- ja retkeilyalueeseen ja siellä erityisesti Helsingin kaupungin omistamaan Salmen kartanon virkistysalueeseen. Ryhmäpuutarhan rakentamisella tuetaan ekologisesti kestävää lähimatkailua ja -lomanviettoa. Ote Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaavasta 12

15 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavassa on kolme Eerolan suunnittelua ja asemakaavan laatimista velvoittavaa merkintää: Eerolan tila on merkitty virkistysalueeksi osana Salmenkartanon virkistysaluetta. Alueen kautta kulkevaksi on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Härkälänjoki on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Ryhmäpuutarhan voidaan katsoa olevan virkistysalueen toteuttamista ja siten maakuntakaavan tarkoittamaa toimintaa. Ulkoilureitti otetaan huomioon ryhmäpuutarhan suunnittelussa ja merkitään asemakaavaan. Härkälänjoen veden suojelu otetaan huomioon alueen hulevesisuunnittelussa ja asemakaavaan otetaan asiasta velvoittava asemakaavamääräys. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Eerolan tila on tullut Helsingin kaupungin omistukseen Salmen kartanon maiden hankinnan yhteydessä. Tila on varattu palvelemaan kaupunkilaisten kaukovirkistystarpeita. Ryhmäpuutarha-alue on tarkoitettu palvelemaan virkistysalueena muitakin kuin tulevia ryhmäpuutarhan osakkaita. Tämän vuoksi tilan metsäalueet osoitetaan asemakaavassa yleisiksi retkeilyalueiksi. Ryhmäpuutarha-alueen eteläosan kautta osoitetaan asemakaavassa myös yleinen virkistysreitti Vanhalta Porintieltä Kiviojantielle. Reitti palvelee retkeilykäyttöä Salmen kartanon ja Salmijärven suuntaan/suunnasta. Avattava reitti palvelee ulkoilukäytön ohella myöskin yhteytenä Porintien linja-autopysäkille puutarhan eteläosasta ja Kiviojantieltä. Pysäköintitarpeista huolehditaan ryhmäpuutarha-alueella. Helsingin kaupungin virkistysalueiden rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen. Hulevesisuunnitelma laaditaan asemakaavan laatimisen ja puutarhan yleissuunnitelman yhteydessä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Vuorovaikutuksessa osalliset ovat suhtautuneet jokseenkin poikkeuksetta positiivisesti asemakaavan lähtökohtaan, eli ryhmäpuutarhan perustamiseen alueelle. Yksittäisissä mielipiteissä on kritisoitu puutarhan mitoitusta. Mielipiteet ovat sisältäneet lähinnä pienempiä yksityiskohtia koskevia parannusehdotuksia, joita on suurelta osin myös pystytty ottamaan huomioon asemakaavan työstämisessä ehdotukseksi. Vihdin kunnan tavoitteet Vihdin kunta on pitänyt tärkeänä, että ryhmäpuutarhaan ei synny pysyvää asutusta. Tämän vuoksi asemakaavassa lomamökin pinta-ala on rajoitettu 50 k-m 2 :iin ja kaavamääräyksellä alueen rakennuskanta on määritelty ensisijaisesti kesäkäyttöiseksi ja vain tilapäisesti talvikäyttöiseksi. 13

16 4.5 Vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Vihdin ympäristölautakunta päätti asettaa Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaavan valmisteluaineiston MRL 62 :n ja MRA 30 :n tarkoittamalla tavalla nähtäville vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla. Asiakirjoihin voi tutustua myös kaavoituksen www-sivuilla. Valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille ja muille kiinnostuneille Otalammen koululla klo Luonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ylitarkastaja Brita Dahlqvist-Solin, Ylitarkastaja Anita Paavola Asemakaava-alue käsittää Otalammen Härkälän kylässä pääosin Helsingin kaupungin omistaman noin 35 ha:n suuruisen alueen. Kaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu ryhmäpuutarha-alue, jonka mökkien enimmäismäärä on 110 ja rakennusoikeus huoltorakennusten kanssa yhteensä k-m2. Muu osa aluetta on merkitty pääosin retkeilyalueeksi. Vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi osana Salmenkartanon virkistysaluet- ta. Kaava-alueen pohjois- ja eteläpuolelle on osoitettu maakunnallinen ulkoilureitti. Alueella on oikeusvaikutteinen Otalampi-Härkälä-Ruskela osayleiskaava, jossa kaava-alue on varattu pääosin ryhmäpuutarha- ja palstanviljelyalueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Alueen kautta on osoitettu etelä pohjoissuuntainen ohjeellinen seudullinen ulkoilureitti. Asemakaavaluonnos on periaatteiltaan maakunta- ja osayleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen. Osayleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys puuttuu kaavaluonnoksesta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että se tulee esittää kaavassa sitovasti. Eerolan tilan päärakennus on rakennettu 1930-luvulla vuonna 1998 tehdyn inventoinnin mukaan. Kaava-asiakirjoissa ei ole tarkempia tietoja rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta, joten tietojen puutteen vuoksi rakennuksen merkityksen arvioiminen on mahdotonta. Selostuksen mainintaa, ettei rakennuksella ole katsottu olevan erityistä rakennustai kulttuurihistoriallista arvoa, ei ole tarkemmin perusteltu. Kaava-alueella olevan lammen ympäristö on osoitettu s -merkinnällä suojeltavaksi luontotyypiksi. Sopivampi merkinnän selitys olisi Suojeltava alueen osa. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Laurintiehen (yhdystie 11319). Kaavassa on esitetty, että ryhmäpuutarha-alue liittyisi Kiviojan yksityistien kautta Laurintiehen. Asemakaavaalueen liikennettä ei voi johtaa yksityistien kautta maantielle. Kiviojantie tulee sisällyttää kaavarajaukseen ja osoittaa Vuorovaikutuksessa ollut luonnos 14

17 ryhmäpuutarha-alueen liittymästä Laurintielle saakka katualueeksi. Ryhmäpuutarha-alueelta on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Laurintielle. Kevyen liikenteen yhteyden osalta tulee varmistaa, että se sijoitetaan siten, että liittyminen maantielle on turvallista. Lisäksi on varmistettava, että ajoneuvolla ajo ryhmäpuutarha-alueelle estetään kevyen liikenteen yhteyden sekä kaava-alueen luoteiskulmassa sijaitsevan tonttiliittymän kautta. Liittymäkielto olisi hyvä merkitä sille osalle maantien rajaa, johon liittymiä ei aiota osoittaa. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ulkoilureitti Ulkoilureitti esitetään ehdotuksessa sitovalla merkinnällä. Rakennussuojelu Vihdin museo on todennut lausunnossaan: Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Rakennukset ovat olleet viime vuosina hevostilan käytössä ja päässeet heikkoon kuntoon. Vaikka päärakennus on rapattu funktionalismin hengessä ja sen kuisteissa on havaittavissa kaksikymmenluvun klassismin piirteitä, on katsottu ettei rakennuksilla ole kuitenkaan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Myöskään tällä rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo on todennut lausunnossaan: Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen eikä sillä ole kommentoitavaa hankkeeseen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta. Luonnonsuojelu S-merkinnän selitys on muutettu muotoon: Suojeltava alueen osa. Alueella ei saa tehdä alueen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Liittyminen Laurintiehen Kiviojantien alue on otettu ryhmäpuutarha-alueeseen ja Kiviojantie merkitty rasitteeksi alueelle. Laurintielle osoitetaan liittymät nuolimerkinnällä Kiviojantien uuteen liittymään sekä alueen länsireunassa sijaitsevalle omakotitalolle sen nykyiseen liittymään. Liittymäkieltomerkintää ei ole pidetty aiheellisena yleisen tien rajalla, koska yleiseen tiehen liittyminen on aina luvanvaraista. Fortum Sähkönsiirto Oy, Verkosto-omaisuuden hallinta / Henri Vierimaa ALUEEN SÄHKÖNJAKELU Ryhmäpuutarhan sähkönjakelun järjestäminen edellyttää uuden muuntamon rakentamista. Ehdottamamme muuntamopaikka on esitetty liitteen II yleissuunnitelmassa, jossa on esitetty alueelle suunniteltu keskijänniteverkko. Liitteessä I on esitetty alueen olemassa oleva jakeluverkko. Kaava-alueen pohjoisosassa on pienjänniteilmajohtoja, joilla syötetään alueen olemassa olevia erillispientaloja. Erillispientalojen sähkönsyöttö on tarkoitus hoitaa maakaapeleilla uudesta puistomuuntamosta, kun alue on rakentunut. Nykyiset ilmajohdot voidaan tällöin purkaa. Nykyisten ilmajohtojen mahdollisesta siirtotarpeesta on oltava hyvissä ajoin yhteydessä verkkoyhtiöön. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Muuntamo on merkitty asemakaavaan ohjeellisella merkinnällä puutarhan sisääntuloalueen lähelle. Roskn Roll Oy Ab, Rakennus- ja käsittelypäällikkö Jukka Pöyry Vastuu asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta on kunnilla. Käytännössä Vihdin kunta on siirtänyt operatiivisen vastuun jätehuollosta kuntien omistamalle alueelliselle jätehuoltoyhtiölle Rosk n Roll Oy:lle. Kasvavat jätteiden hyötykäyttötavoitteet vaikuttavat myös jätehuollon aluetarpeisiin, jotka tulisi huomioida uusien asuinalueiden, vapaa-ajanasutuksen ja kauppakeskittymien suunnittelussa. Taajama-alueilla kaavoituksella tulisi osoittaa alueet sekä hyödynnettävien että sekajätteiden aluekeräyspisteille. Pisteiden aluevarauksissa tulee huomioida asukkaiden turvallinen asiointi pisteellä, tavoitettavuus ja pisteiden ylläpito, kuten astioiden tyhjentäminen ja auraukset. Rosk n Roll Oy Ab:lla ei ylläpidä tällä hetkellä alueellista keräyspistettä lausuntopyynnön alueella. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Puutarhan jätehuolto suunnitellaan puutarhan yleissuunnitelmassa. Asian ei ole katsottu edellyttävän merkintöjä tai määräyksiä asemakaavaan. Vihdin Luonto ry, Varapuheenjohtaja Hilkka-Maija Virrankoski Vihdin luonto esittää mielipiteenään Eerolan siirtolapuutarhan aineistosta seuraavaa Kun Helsingin kaupunki on hankkinut Porintien pohjoispuolelta metsäalueen virkistyskäyttöön, on alueen sisällä tullut mukaan Eerolan maanviljelytila. Pelto-osuus on haluttu säilyttää avoimena. Näin on päädytty ajatukseen Eerolan siirtolapuutarhasta. Suunnitelma on hyvin laadittu. Ympäristön suojeluun liittyvät asiat on selvitetty. Vesihuolto tukeutuu Otalammen verkostoihin. Vihtiläisillekin tarjotaan mahdollisuus päästä osakkaiksi. Suunnitelmaa olisi parempi kutsua ryhmäpuutarhaksi, sillä perinteisesti siirtolapuutarha on sijainnut kaupungin sisällä tai välittömässä läheisyydessä. Ehdotuksen mukaan Eerolan alue on varattu palvelemaan kaupunkilaisten kaukovirkistystarpeita. Suunnitelmassa on 66 puutarhamökkiä ja 44 metsämökkiä, joilla on mahdollista saada käyttöönsä erillinen viljelypalsta peltoalueella. Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on siis 110 asuinyksikköä. Tämä merkitsee noin 400 ihmisen joukkoa. Julkinen liikenne on heikentynyt suunnitelman laatimisen jälkeen. Nyt ei viimeisen tiedon mukaan lauantaisin pääse Otalammelta Helsinkiin ollenkaan busseilla, tuskin toisinpäinkään. Kaikki joutuvat matkustamaan omalla henkilöautolla. Tämä aiheuttaa tietysti pienen lisän liikenteen päästöihin! Neljä sataa ihmistä kuluttaa melkoisesti alueeseen yleiseksi retkeilyalueeksi merkittyä osaa. Pelastuksena on Salmen ulkoilualueen suhteellinen läheisyys. Sinnehän on vain muutaman kilometrin matka, taittuu autolla nopeasti. Otalammen uimaranta saa varmaan lisää käyttäjiä, vaikka on jo nykyisellään ylikuormitettu. Aikaisemmilta vuosilta Vihdissä on ainakin kaksi mökkialuetta, joissa on pienet tontit, jotka liittyvät järvenrantaan; niissä on kummassakin vain parikymmentä mökkiä, toinen on Vihtijärven pohjoispuolella, toinen Elohovin lähellä. Näin massiivinen suunnitelma tuntuu yliampuvalta. On ilmeisesti ensimmäinen laatuaan Helsingin kaupungin kaavailuissa. Kaiken kaikkiaan ainoa hyötyjä on Härkälän S-market. 15

18 Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Puutarhan perustaminen edellyttää merkittäviä kertainvestointeja muun muassa vesihuollon ja tiestön tuomiseksi alueelle. Siten puutarhan perustaminen edellyttää tiettyä minimikokoa, joka on otettu alueen yleissuunnitelman ja sen myötä asemakaavan mitoitusperustaksi. Salmen ympäristö on Helsingin kaupungin tärkeä virkistysalue ja kaupunki tulee huolehtimaan muun muassa polkuverkoston rakentamisella, että puutarha ei kuluta ympäristöä. Ehdotus nimen muuttamiseksi ryhmäpuutarhaksi on perusteltu ja hyvä, joten alueen nimi on päätetty muuttaa Eerolan ryhmäpuutarhaksi. Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, Vihdin Vesi / vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen Vihdin kunnan kaavoitustoimi on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa valmistellut Eerolan puutarhan asemakaavaa Otalammelle. Vihdin Vedelle on toimitettu Oulussa päivätty Timo Takalan tekemä valmisteluaineiston kaavaselostus! Kaavaselostuksen kohdassa 3 Lähtökohdat / Vesistöt ja vesitalous sekä kohdassa 5 asemakaavan kuvaus / tekninen huolto kerrotaan viemärin mahdollistavan kiinteistöjen liittymisen keskitettyyn vesihuoltoon ja alueen liittämisestä paineviemärillä Otalammen verkkoon. Jotta tämä toteutuisi riittävän kattavasti tulee Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava-alueen lisäksi vesilaitoksen toiminta-alueeksi vahvistaa myös ne alueet joilla esitetyt kiinteistöt sijaitsevat (=rakennettavan vesihuoltoverkon välittömässä läheisyydessä). Lopullisessa kaavaselostuksessa tulee kirjoittaa pelkän viemärin tulemisen sijaista joko vesijohdon ja viemärin tulemisesta tai vaihtoehtoisesti vesihuollon tulemisesta. Kunnan ilmastostrategian huomioiminen -> asemakaavassa määrätään mökit kesäkäyttöisiksi ja vain tilapäiseen talvikäyttöön. Edellä mainittu määräys lisää kustannuksia ja vaikeuttaa Vihdin Veden vesihuollon asianmukaista hoitamista. Vesihuollon suunnitelmat eivät ole vielä valmiit, ne tehdään Helsingin kaupungin tilauksesta SITO -yhtiöiden toimesta. Oletettavasti suurehkon runkovesijohdon vetäminen Eerolan siirtolapuutarhan tarpeisiin aiheuttaa sen, että vesi ei vaihdu kesäajan ulkopuolella juuri ollenkaan. Pitkäaikaisesti putkessa seisovan veden hygieeninen laatu laskee. Vihdin Vesi joutuu varmistamaan 24/7 periaatteella verkostoveden laadun määräysten mukaisuuden vuoden jokaisena hetkenä, joten linjan pienen tai olemattoman virtauksen johdosta talviaikoina joudutaan tekemään mittavia huuhtelutöitä tai muita laatuun vaikuttavia ylimääräisiä työtehtäviä. Kaavoitus ja/tai kiinteistötoimi on perinyt kuluneiden vuosien aikana maankäyttösopimusten tai muiden vastaavien sopimusten perusteella kunnallistekniikan rakentamiskuluja maan ja/tai kiinteistöjen omistajilta niissä tapauksissa joissa kaava tai muu rakentaminen ei olisi kunnan omista lähtökohdista muuten toteutunut. Vihdin Vedelle ei näitä maksuja ole koskaan kuitenkaan tilitetty ainuttakaan lanttia, tämä toimintamalli ei saa toteutua Eerolan siirtolapuutarhan vesihuollon rakentamisen kohdalla. Vesihuollon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset tulee hankkeeseen ryhtyvän tilittää 100 % Vihdin Vedelle. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Alueen käytön kausiluonteisuus joudutaan ottamaan huomioon alueen vesihuollon suunnittelussa. Lausunto ei edellytä muutoksia asemakaavaan. VIHDIN KUNTA, Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Marjo Ojajärvi Kasvatus- ja koulutuslautakunnalla ei ole asiaan huomautettavaa, koska alueella ei ole koulu- eikä päiväkotipalvelujen tarvetta. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen. Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, Kunnallistekniikka / Toimistorakennusmestari Hannu Luoto Kaavan tarkoituksena on selvittää, voidaanko Eerolan tilan alueelle mt 120:n pohjoispuolelle osana Salmenkartanon virkistysaluetta sijoittaa ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalue. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 40 ha ja tälle alueelle on tarkoitus sijoittaa 110 siirtolapuutarhamökkiä sekä tarvittavia huoltorakennuksia. Aluetta hallinnoidaan kiinteistöyhtiön muodossa. Ajoneuvoliikenne alueelle ohjataan Laurintieltä ( yhdystie ) Kiviojan yksityistien kautta ja alue liitetään kokonaisuudessaan Otalammen vesihuoltoverkkoon. Alueelle laaditaan erillinen hulevesisuunnitelma. Asemakaavoituksen käynnistyssopimuksen lähtökohtana on ollut se, että Vihdin kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavatyöstä tai hankkeen toteutuksesta. Kunnallistekniikka ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan valmisteluaineistosta, kaava Ot 19. Hankkeen toteuttamisen katsotaan olevan hyödyllinen myös alueen muun kehittämisen kannalta. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen. Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, mittaustoimi / johtava maanmittausteknikko Jarmo Sirén Mittaustoimi on tutustunut asemakaavan valmisteluaineistoon ja toteaa mielipiteenään seuraavaa. Mahdollisten hälytys- ym. ajojen perille löytämisen helpottamiseksi rakennuspaikoille johtaville teille olisi asemakaavassa syytä antaa Vihdin kunnan osoitejärjestelmään soveltuvat nimet, jolloin kaikille rakennuksille pystytään määrittämään selkeä osoite. Asemakaavan on oltava KKJ2 koordinaattijärjestelmässä täysillä koordinaattitiedoilla, jotta kaavakartta on yhdistettävissä Vihdin kunnan ajantasakaavaan, ja että rakennusten paikat on yksiselitteisesti laskettavissa ja merkittävissä maastoon. Eerolan tilasta Rn:o 1:548 on myyty määräala, jonka tilanne on syytä tarkistaa asemakaavan jatkokäsittelyssä. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Alue on niin laaja, että sisäinen osoitejärjestelmä on tarpeen. Lausunnon johdosta nimistö on merkitty myös asemakaavaan. Rakennuspaikat esitetään asemakaavassa ohjeellisina, koska puutarhan lopulliselle toteuttajalle on jätettävä mahdollisuuksia paikkojen hienosäätöön. Myyty maa-ala on rajattu asemakaavasta ulos kauppakirjassa sovittujen rajojen mukaisesti. 16

19 Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, Ympäristönsuojelu- ja valvonta / ympäristötarkastaja Tanja Mikkola Vihdin kunnan ympäristövalvonta on tutustunut kaavan Ot 19, Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan valmisteluaineistoon ja esittää mielipiteenään seuraavaa: Valmisteluaineistossa on todettu, että alueelle tullaan hulevesien hallitsemiseksi suunnittelemaan mm. viivytysaltaita, jotka mitoitetaan puutarha-alueelta tuleville vesille. Ympäristövalvonta pitää ratkaisuja luonnonmukaisista hulevesienhallintamenetelmistä hyvinä. Varaukset hulevesirakenteille tulee merkitä kaavaan ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa jo ennen alueen rakentumista rakentamisaikaisten huuhtoutumien minimoimiseksi. Alueelle on suunniteltu 110 kpl siirtolapuutarhamökkiä. Valmisteluaineistosta saatavan käsityksen mukaan kaikki mökit on tarkoitus varustaa takoilla. Saunan rakentamista mökkeihin ei ole valmisteluaineistossa esitetyn mukaan tarkoitus kieltää. Ilmastovaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon puun pienpolttoon liittyviä vaikutuksia. Kiinteistökohtainen pienpoltto lisää erityisesti pienhiukkasten pitoisuutta ja voi väärin toteutettuna aiheuttaa savuhaittoja lähiympäristöön. Taajaan rakennettujen alueiden rakennusten savukaasu päästöistä määrätään Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Määräysten mukaan päästökorkeus on toteutettava siten, että savukaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Ympäristövalvonta suosittelee, että puun pienpolttoa koskeva säännöstö sisällytetään myös alueen järjestyssääntöihin. Valmisteluaineistossa ei ole arvioitu kaavahankkeeseen liittyvien liikennemäärien lisääntymistä eikä sen mahdollisia vaikutuksia mm. ilmastoon. Vaikka alue on linja-autoliikenteen saavutettavissa, julkisen liikenteen vuoroja alueelle kulkee nykyisellään melko harvaan ja yksityisautoilu alueelle tulee todennäköisesti lisääntymään. Alueen markkinoinnissa suositellaan painotettavan julkisen liikenteen käyttömahdollisuutta. Tonttikohtaista puutarhajätteiden kompostointia varten suositellaan kaavakarttaan merkitsemään varaus kompostin asianmukaiselle sijoittamiselle. Kompostoinnissa tulee noudattaa Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Talousjätteiden kiinteistökohtaista kompostointia ei suositella tonttien pienen koon takia. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden asianmukaista käyttöä koskien suositellaan mökkiläisille laatimaan asiasta ohjeistus esimerkiksi järjestyssääntöihin. Energiaratkaisuissa suositellaan käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa esitettyjä asioita tullaan ottamaan huomioon alueelle laadittavassa yleissuunnitelmassa. Hulevesirakenteet on esitetty ohjeellisin merkinnöin myös asemakaavassa. Muilta osin lausunto ei edellyttänyt muutoksia kaavaan. Vihdin nuorisovaltuusto, Puheenjohtaja Riina Kasurinen Vihdin nuorisovaltuusto on tarkastellut kaavaa 0t19 (Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava) yleiskokouksessaan , ja pitää kaavaa hyvin suunniteltuna ja arvostaa sitä ettei hanke tule suunnitelman mukaan rasittamaan Vihdin kunnan taloutta. Kokouksessa heräsi kuitenkin ihmetystä siitä, miksei kaavassa ole varattu paikkaa leikkipuistolle esim. peltomökkija metsämökki alueen väliin jäävälle puistoalueelle. Tämä houkuttelisi mielestämme siirtolapuutarha-alueen ostajiksi myös lapsiperheitä ja pitäisi pääoman kunnan sisällä. Toivommekin, että harkitsisitte ko. muutosta kaavaan. Toivomme myös, että Vihdin kunta toteuttaa ympäristöstrategiaansa rakennuttamalla mökit ympäristöystävällisistä materiaaleista, ja edellyttää, että mökit hyödyntäisivät mm. lämmityksessään uusiutuvia energiamuotoja. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunto otetaan huomioon ja leikkipuisto osoitetaan alueen yleissuunnitelmassa ja myös asemakaavassa. Kunnan ilmastostrategia otetaan huomioon suunnitelmassa. UUDENMAAN LIITTO / maakuntainsinööri Sanna Jylhä, aluesuunnittelujohtaja Riitta Murto-Laitinen Suunnittelualue sijaitsee Otalammen taajaman kaakkoispuolella, Vanhan Porintien varrella. Asemakaavalla suunnitellaan ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta. Noin puolet alueesta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Otalampi-Härkälän osayleiskaava, jossa alue on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueen läpi on osoitettu ulkoilureitti. Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , Eerolan siirtolapuutarha-alue on virkistysaluetta. Vaikka alueen asemakaavoitusta ohjaa osayleiskaava, Uudenmaan liitto toivoo, että työssä huomioimaan maakuntakaavan virkistysalueen suunnittelumääräykset. Niiden mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoittaa maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Asemakaava pyrkii lähtökohtaisesti toteuttamaan ko. määräyksiä. Ulkoilureitille on laadittu yleissuunnitelma ja reitti osoitetaan asemakaava-alueen osalta asemakaavassa sitovalla merkinnällä yleissuunnitelman mukaisesti. MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET, Yli-intendentti Helena Taskinen, Intendentti Teija Tiitinen Vihdin kunta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavasta. Museovirasto on käsitellyt asian ja ilmoittaa, ettei alueelta tunneta muinaismuistolain (295163) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä kaavan toteuttamiselle näin ollen ole arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta estettä. Museovirasto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tiedot Vihdin kunnan muinaisjäännöksistä ovat hyvin puutteellisia. Alueen perusinventointi on tehty jo vuonna Tämän lisäksi on tehty kaksi pienialaista osainventointia, joista toinen vuonna 1996 ja toinen Tiedot Vihdin muinaisjäännösten kunnosta tai sijainnista eivät siis miltään muotoa vastaa maankäytön suunnittelun tarpeita. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi on lisäksi tekemättä kokonaan. Samalla kun arvokas osa kulttuuriperintöä on vaarassa tuhoutua, voivat vanhentuneet tiedot tarpeettomasti hidastaa rakentamistoimintaa Vihdin kunnan alueella. 17

20 18 Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta asiaa hoitaa Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. Museovirastossa asiaa hoitaa Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut yksikössä intendentti Teija Tiitinen. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Vihdin museo on todennut lausunnossaan seuraavaa: Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, museonjohtaja Dan Lindholm, rakennustutkija Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon asiasta. Suunnittelualue sijaitsee Otalammella Härkälän kylässä. Tarkoituksena on kaavoittaa Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan maille siirtolapuutarha-alue. Eerolan kiinteistö (RN:o 1:548) käsittää pienen peltokuvion ja sitä ympäröiviä metsäalueita. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi kaksi muuta kiinteistöä, Eerolan tilakeskus Eerola II (RN:o 1:576), jonka rakennuskanta on 1930-luvun lopulta sekä Eerolasta lohkottu Tapiola (RN:o 1:318), jolla sijaitsee 1970-luvun alun omakotitalo. Kaavaluonnoksessa mainitut omakotitalo ja tilakeskus on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-14). Suunnittelualueen metsä- ja peltoalueille on sijoitettu siirtolapuutarha- /palstaviljelyalue (RP), jolle on osoitettu kaikkiaan 110 mökkipalstaa. Palstoista 66 on peltomökkejä ja 44 metsämökkejä. Loppuosa suunnittelualueesta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen eikä sillä ole kommentoitavaa hankkeeseen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen. VIHDIN KUNTA, Sivistyskeskus, Vihdin museo / vt. museonjohtaja Heidi Tammelin Vihdin ympäristölautakunta on pyytänyt saapuneella kirjeellään Vihdin museon mielipidettä koskien Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan valmisteluaineistoa. Suunnittelualue sijaitsee Otalammen taajaman kaakkoispuolella, Härkälän kylässä, Vanhan Porintien (mt 120) pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää laajasta Härkälän peltoaukiosta etelään työntyvän pienen peltokuvion sekä sitä ympäröiviä metsäalueita. Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin alustavan toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen siirtolapuutarha. Asemakaavatyössä on nyt tarkoituksena selvittää voidaanko suunnittelualueelle osoittaa osayleiskaavan mukainen ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalue. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo sekä Eerolan tilakeskuksen rakennukset, jotka ovat olleet viimeksi hevostilan käytössä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laurin paikallistiehen ja idässä Kiviojantiehen. Lännessä ja etelässä alue rajautuu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan rajoihin. Eerolan tilakeskus on erotettu omaksi kiinteistökseen Eerola 1:576. Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Rakennukset ovat olleet viime vuosina hevostilan käytössä ja päässeet heikkoon kuntoon. Vaikka päärakennus on rapattu funktionalismin hengessä ja sen kuisteissa on havaittavissa kaksikymmenluvun klassismin piirteitä, on katsottu ettei rakennuksilla ole kuitenkaan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Myöskään tällä rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Eerolan siirtolapuutarha liittyy pääkaupunkiseudun tärkeään Nuuksion järviylängön luonto- ja retkeilyalueeseen ja siellä erityisesti Helsingin kaupungin omistamaan Salmen kartanon virkistysalueeseen. Vihdin museo ei näe estettä ekologisesti kestävää lähimatkailua ja lomanviettoa tukevan siirtolapuutarhan rakentamiselle. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen Nuorisoseura Ruskelan Riento ry:n puolesta johtokunnan jäsen Kaija Kemppi Nuorisoseura Ruskelan Riento ry omistaa kyseisen kaavaalueen lähellä Ruskopirtti -nimisen seurantalon, jossa ovat hyvät tilat järjestää isompiakin tapahtumia ja juhlia, iso sali myös monipuoliseen sisäliikuntaan sekä laajalla pihalla skeitti- ja bmx-pyöräilyrampit. Synergiaetujen parantamiseksi olisikin tärkeää, että alueiden välille saataisiin kunnollinen tieyhteys. Myös kevyenliikenteen väyliä tarvittaisiin Eerolan alueelta lähikaupan ja myös Otalammen suuntaan; näin voitaisiin taata turvallisempi kulkeminen esimerkiksi Otalammen uimarannalle ja Salmin ulkoilualueelle. Kun kerran kunnallistekniikka tulee Eerolan alueelle asti, niin onko ajateltu muita lähialueita ja niiden mahdollista halukkuutta liittyä mukaan? Myös liikenne tulee lisääntymään huomattavasti sekä Vanhalta Porintieltä että myös Espoon ja Nurmijärven suunnasta Jokipellon- ja Laurintietä pitkin. Nyt jo kapeat ja mutkaiset paikallistiet ovat kuormitettuja (arkiaamuisin ja iltapäivisin jopa 60 autoa tunnissa). Onko ajateltu nopeusrajoitusten laskemista 60:sta 50:een ja tievalaistuksen tekemistä? Mielipiteen vaikutus kaavaratkaisuun Ruskopirtin käyttämisen mahdollisuus on varteenotettava puutarhan kannalta ja on otettu huomioon alueen yhteistilojen mitoitusta pohdittaessa. Asemakaavassa osoitetaan ulkoilupolkuyhteys Ruskopirtin suuntaan asemakaava-alueen osalta. Asemakaavan ulkopuolella polun linjauksesta ja toteutuksesta on sovittava aikanaan erikseen. Lausunnossa ei ole huomautettavaa asemakaavan suhteen.

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 23.8.2011 Ympa liite ASIA 528/10.02.03/2011 Asemakaavan laatija: Arkkitehti SAFA YKS 140 Timo

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264 132-AK1305 NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264 KAAVASELOSTUS Ehdotus 16.1.2014 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 24.1.2011 Vireille tulo: Teknisen lautakunnan päätös 4.1.2011 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty valtuustossa...

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaavaselostus

Kaavaselostus 4 NIVALAN KAUPUNKI KORTTELIN 309 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 15.5.2012 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU kortteli 309, TONTIT 2 ja 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA NUMMELA TUOHIVEHMAA ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA KAAVA N:O N 139 Kaavaselostus 20.11.2007 Asia 294/713/2007

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS 28.8.2013 28.11.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue ILOMANTSI Kirkonkylä Päiväys 30.1.2015 KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus

MARTTILAN KUNTA. Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus MARTTILAN KUNTA Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus 3.9.2009 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Korttelin 6 asemakaavan muutos Marttilan kunta, Marttilan asemakaava-alue, kortteli 6 Selostus

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot