Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava"

Transkriptio

1 Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Kaavaehdotuksen selostus Kh Ympa Kh liite 4 Ympa Ympa om Ympa Ympa liite 21

2 ASIA 528/ /2011 Vihdin Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Asemakaavan laatija: Arkkitehti SAFA YKS 140 Timo Takala Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Asemakatu Oulu s-posti puh. (08) , matkap KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVAN TAVOITTEET KAAVALUONNOS Ympa Ympa liite 21 Ympa Ympa om Tavoitteet Kh liite kuulutus valmisteluaineiston nähtävillä pidosta. Valmisteluaineisto julkisesti nähtävillä Ympa Kh KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavaehdotukseen 1:2000. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: Raportin valokuvat ja teemakartat Marko Väyrynen Timo Takala ja Vihdin kunnan kaavoitustoimi Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/11 Vihdin kunnan mittaustoimi Selostuksen on laatinut Timo Takala 2

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Otalammen taajama Taajaman osa: Eerola Kaavan nimi: Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Kaavanumero: kaava Ot 19 Asemakaava koskee seuraavia Härkälän kylän tiloja tai osaa niistä: Eerola 1:548, Eerola II 1:576, Tapiola1:318 Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 42 ha. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otalammella Härkälän kylässä. Suunnittelualue käsittää laajasta Härkälän peltoaukiosta etelään työntyvän pienen peltokuvion sekä sitä ympäröiviä metsäalueita. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo sekä Eerolan tilakeskuksen rakennukset, jotka ovat olleet viimeksi hevostilan käytössä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laurin paikallistiehen ja idässä Kiviojantiehen. Lännessä ja etelässä alue rajautuu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan rajoihin. Asemakaava-alueelle saavutaan Laurin paikallistien ja Kiviojantien yksityistien kautta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin alustavan toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen ryhmäpuutarha. Kiinteistöyhtiön osakkaat valittaisiin arpomalla halukkaista helsinkiläisistä, kuitenkin niin, että osa palstoista tarjottaisiin vihtiläisten haettavaksi. Osakkaat vastaisivat kaikista hankkeen kustannuksista. Kaikki mökit varustettaisiin kunnallistekniikalla ja niiden käyttö olisi mahdollista ympärivuotisesti. Helsingin kaupunki tekisi kiinteistöyhtiön kanssa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen. Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Helsingin kaupunki laatii asemakaavan laatimisen yhteydessä myös ryhmäpuutarhan yleissuunnitelman, johon kuuluvat alueen vesihuoltosuunnitelma ja alueen sisäisen tiestön ja viheralueiden yleissuunnitelmat. 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1 OAS Liite 2 Kaavakartta Liite 3 Kaavamerkinnät ja määräykset Liite 4 Seurantalomake Kaava-alueen rajaus (rajattu punaisella) Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MML/11 1

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava 3 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Luonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kunnan ilmastostrategia Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta koskevat suunnitelmat 23 Liite 2 asemakaavakartta 26 Liite 3. kaavamerkinnät ja -määräykset 28 2

5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma, Helsingin kaupunki, Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky 1991 Eerolan tilakeskuksen rakennusinventointi, inventointikortti , Hilkka Högström Palveluverkkosuunnitelma Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 Erityissuojelua vaativat vesistöt, vesistöjen erityissuojeluryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Vihdin kunnan strategia vuosille , Kv Vihdin kunnan ilmastostrategia kv Uudenmaan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 2004 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna 2011, Faunatica Oy, 2011 Eerolan siirtolapuutarha, Yleispiirteinen perustamistapaselvitys SITO OY Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 65. Kaavatyö kuulutettiin vireille Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä välisen ajan. Otalammen koululla pidettiin yleisötilaisuus Asemakaava Asemakaava-alueeksi on otettu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan pohjoisosa sekä sen sisällä oleva Eerolan tilakeskuksen alue, joka on niinikään Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavan yhtenäisyyden vuoksi Eerolan tilan sisällä oleva tilasta aikoinaan lohkottu yksityinen rakennuspaikka (Tapiola 1:318 ) on otettu mukaan asemakaavaan. Ryhmäpuutarhaa varten perustettavalle yhtiölle on rajattu tarkoituksenmukainen ja -muotoinen vuokra-alue, joka on merkitty asemakaavaan ryhmäpuutarha-alueena. Jäljelle jäävät osat Eerolan tilasta on merkitty asemakaavassa pääosin retkeilyalueiksi. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 42 ha, josta n. 25 ha on osoitettu ryhmäpuutarha-alueeksi, n. 0,2 ha olemassa olevalle asuntotontille. Loput, n. 16 hehtaaria on osoitettu retkeily- ja vesialueiksi. 3

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueen ytimen muodostaa alueella sijainnut Eerolan tila peltoineen. Peltoalue muodostuu kapeahkosta kallioisten moreenimäkien väliin jääneestä hienompien maalajien painanteesta. Pellot on aikoinaan raivattu tarkoin moreenimäkien reunoihin asti. Kaava-alue on pääosiltaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Maanomistajan kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Alueella ei ole toistaiseksi kunnallistekniikkaa. Alueen kiinteistöillä on omat kaivot ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Alueella on Eerolan tilan entinen tilakeskus rakennuksineen sekä yksi omakotitalo. Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Asuinrakennus ei ole ollut viime vuosina vakituisessa asumiskäytössä. Tilakeskuksen alueella on viime aikoina pidetty hevosia. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue sijaitsee Härkälänjoen laakson laajan viljelyalueen eteläreunalla. Ryhmäpuutarha sijoittuu laajasta peltoaukiosta etelään kuroutuneen pienen peltolahdekkeen ympärille. Peltokuviota reunustavat verrattain jylhät kallioiset mäkimaastot. Asemakaava-alue viettää pohjoiseen kohti Härkälänjokea, jonne alueen pintavedet virtaavat pienempiä ojia pitkin. Härkälänjoki laskee edelleen Lepsämänjokeen. Alueen korkeuserot ovat n. 25 metriä. Korkeustaso Laurintien tuntumassa on n. +58m mpy ja korkeimmilla mäkien lakialueilla Eerolan tilan eteläosassa n. 90m mpy. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus ja kaltevuudet. Asemakaava-alue on kallioisten moreenimäkien ympäröimä laaksopainanne. Laakson pohja on savikkoa. Osa metsämökeistä sijoittuu moreenimäkien rinteille, mutta suurin osa ryhmäpuutarha-alueesta sijoittuu savikolle. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). sininen savikkoa, punainen moreenia, ruskea turvetta Tehdyt tutkimukset Eerolan ryhmäpuutarhan alueella on tehty kesän 2011 aikana puristinheijari- siipi- ja porakonekairauksia. Lisäksi alueella on otettu maanäytteet 3 pisteestä. Maaperä Maanpinta on tutkimusalueen etelä- ja kaakkoisosassa tasolla n. +70 ja kalliopinta sijaitsee lähellä maanpintaa. Maaperä on hiekkaa ja moreenia n. 0,2 2 m paksuudelta. Alueen pohjoisosassa sekä itä- ja länsireunoilla maanpinta on tasolla Maaperä on savea ja silttiä n. 4 8 m paksuudelta. Savikerroksen alla on hiekkaa tai moreenia. Alueen länsireunalla sijaitsevan lammen läheisyydessä pinnassa on n. 1 m paksuudelta turvetta. Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on alueen länsiosassa 5 20 kpa ja vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Alueen pohjoisosassa saven leikkauslujuus on n. 50 KPa ja vesipitoisuus %. Rakennusten ja teiden perustaminen Alue soveltuu rakentamiseen. Alueella esiintyvät savikerrokset ovat enimmillään noin 10 m paksuisia. Löyhät humuspitoiset pintamaakerrokset on poistettava ennen rakentamista ja korvattava karkearakeisella täytemaalla. Suunnittelualueelle on suunniteltu pientaloja alueelle perustettavaa ryhmäpuutarhaa varten. Alueen perustamistavat on jaettu kolmeen luokkaan rakennettavuuden mukaan: 1. Kantava pohjamaa, 2. Kuivakuorisavi ja 3. Paksu savikko. Alueen pinnanmuodot 4

7 Rakennettavuusselvityksen kartta (Pohjana luonnosvaiheen yleissuunnitelma) Kantava pohjamaa (alue 1) Kantavan pohjamaan alueella (alue 1) maaperä on pääosin moreenia tai kalliota. Perustamistapana voidaan käyttää maanvaraista perustamista pilari- tai perusmuurianturalla. Irtomaa on routivaa, joten anturaperustusten alle on sijoitettava routaeriste tai tehtävä routamassanvaihto 1,9 m syvyyteen asti. Kunnallistekniikan vaativat kaivannot kaivetaan luiskaten tai louhitaan. Perustuksena tasausmurske tai murskearina. Kuivakuorisavialue (alue 2) Alueella, jossa on paksu kuivakuorisaven kerros ja enintään ohut kuivakuorisaven alapuolinen savikerros (alue 2), voidaan perustamistapana kevyelle yksikerroksiselle puurakenteiselle mökille käyttää maanvaraista perustamista pilari- tai perusmuurianturalla. Tällöin anturan alle tarvitaan routamassanvaihtoa sekä lämpöeristykset. Vaihtoehtona tulee kysymykseen ruuvipaaluperustus, jolloin rakennuspaikalla ei tarvitse tehdä routamassanvaihtoa. Humuksen poisto ja pohjan tasaus täyttösoralla riittää. Alle 2 m syvät kunnallistekniikan kaivannot voidaan kaivaa luiskaten kaltevuudessa 2:1..1:1 olosuhteista riippuen. Syvemmät kaivannot suunniteltava tapauskohtaisesti. Savikkoalue (alue 3) Pehmeiköllä sijaitsevat rakennukset suositellaan perustettavaksi paaluille. Käytettäessä kantavaan kerrokseen ulotettuja ruuvipaaluja rakennuspaikalla riittää humuksen poisto ja tarvittaessa tontin tasausleikkausta sekä tontin tasaus täyttösoralla. Pehemeimmillä alueilla yli metrin täyttökerroksia ei suositella ilman tarkempia geoteknisiä tarkasteluja. Lammen lähellä on mahdollista, että turvealue ulottuu mökkien alueelle. Turve- ja liejualueella on rakennuksen alueella suoritettava massanvaihto, jossa turve- ja eloperäiset ainekset poistetaan rakennusalueelta ja korvataan karkearakeisella täyttömaalla. Jos turvetta havaitaan piha-alueilla, se poistetaan ja korvataan soveltuvalla maa-aineksella (kitkamaa, kasvualusta). Alueella kunnallistekniikka voidaan alustavien tietojen pohjalta rakentaa murskearinalla saven varaan. Mahdollisilla turvealueilla turve ja lieju on ensin poistettava putkijohdon alta ja korvattava kantavilla mailla. Kunnallistekniikan kaivannoissa on varauduttava kaivantojen mahdolliseen tukemiseen. Syvät kaivannot tulee aina tukea esimerkiksi ponttiseinin. Tiet ja kadut perustetaan pääsääntöisesti maanvaraisesti. Mahdolliset turpeet ja liejut poistetaan tiealueelta ja korvataan karkearakeisella massanvaihdon täytteellä. Maaperän routamitoitus Maaperä alueella on routivaa. Rakennusten perustuksille tulee tehdä riittävä routimaton massanvaihto tai suojata ne routaeristeellä. Kylmien rakennusten perustukset on vietävä 1,9 m syvyyteen tai lämpöeristettävä. Talon alapohjan tulee olla sellainen, että radonvirtausten reitit katkaistaan ja rakennuspohja tuuletetaan. Jatkotoimenpiteet Suunnittelualueen pohjatutkimuksia voi myöhemmin täydentää tonttikohtaisia perustusselvityksiä varten. Suunnittelualue on jaettu eri osa-alueisiin perustamistavan mukaan. Tehtyjen tutkimusten määrä ei kaikilta osin ole riittävä, jotta niiden perusteella voitaisiin määritellä rakennuskohtainen perustamistapa riittävän tarkasti. 5

8 Pienilmasto Ryhmäpuutarha sijoittuu erittäin suojaisan peltokuvion äärelle. Paikka ei ole myöskään liian paahteinen aluetta reunustavien metsien ja mäkien johdosta. Hallaisuuden estämiseksi puutarha-alueen keskiosa pidetään avoimena. Näin hallaöiden kylmä ilma pääsee valumaan Härkälänjoen laaksoon. Vesistöt ja vesitalous Härkälänjoki on maakuntakaavassa osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pintavedeksi. Ryhmäpuutarhan vedet valuvat pieniä ojia myöden Härkälänjokeen. Pintavesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tullaan ryhmäpuutarhan suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota. Asiasta on kaavaan otettu myös kaavamääräyksiä. Viemärin tuleminen kylälle tekee mahdolliseksi läheisten kiinteistöjen liittymisen viemäriin, joka osaltaan vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Kasvillisuus ja eläimistö Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Eerolan aluetta reunustavat karut kallioiset moreenimäet. Laakson pohja on raivattu pelloksi. Mäkien laelta alaspäin metsätyypit vaihettuvat tuoreiden kankaiden kautta kosteikon ympärillä oleviin lehtomaisiin metsiin. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Alueelta tehtiin vuonna 2011 luontoselvitys. Selvityksen laati Faunatica Oy. Luontotyyppinä suojeltava suolampi 6 Luontoselvitykseen sisältyivät seuraavat osatyöt: 1. Luontoarvojen taustaselvitys: aiempien luontotietojen kokoaminen 2. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 3. Linnustoselvitys 4. Lepakkoselvitys 5. Liito-oravaselvitys 6. Viitasammakkoselvitys Tiivistelmä selvityksen tuloksista Selvitysalueella on yksi metsä- ja vesilakien luontotyyppejä sisältävä kohde eli alueen keskiosissa sijaitseva lampi suo- ja kosteikkoreunuksineen. Kohde toimii myös viitasammakon lisääntymispaikkana, jonka hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaisesti kiellettyä. Kohde sisältyy myös tärkeimmän linnustoalueen rajaukseen. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia lammen ja sitä ympäröivän suo- ja kosteikkoalueen vesitalouden säilymisestä muuttumattomana. Selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi ainakin 44 lintulajia, joista kuusi on luokiteltuja (lintudirektiivin lajeja, silmälläpidettävä laji ja Suomen vastuulaji). Lisäksi havaittiin useita linnustolle arvokkaiden alueiden määrittelyä tukevia indikaattorilajeja. Tärkein linnustoalue sisältää lammen ympäröivine kosteikkoineen sekä siihen liittyvät yhtenäiset metsäalueet. Alueella havaittiin viisi pohjanlepakkoa, yksi vesisiippa ja yksi viiksisiippa/isoviiksisiippa. Yhtään lepakkokoloniaa ei löytynyt. Selvitysalueella ei ole sellaisia lepakoille erittäin tärkeitä paikkoja, joissa tehdyt muutokset haittaisivat oleellisesti lajien elinolosuhteita. Suojeltavia tai uhanalaisia putkilokasviesiintymiä tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä ei havaittu. Myöskään merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei havaittu, mutta alueella on liito-oravalle sopivaa metsikköä.

9 Eerolan keskeistä pelto- ja niittyaukeaa Alueen eteläosan kallioista lakialuetta 7

10 3.1.3 Rakennettu ympäristö Esihistoria Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueen asutushistoria ja nykyinen rakennuskanta Eerola II 1:576 (Eerolan tilakeskus) Eerola on entinen Härkälän kartanon torppa Stenbacka. Eerola lohkottiin vuonna 1937 kartanon maista itsenäiseksi 60 hehtaarin tilaksi. Eerolan tilalle muutti Härkälän vararikon jälkeen kartanon entinen omistaja Santeri Kaljala. Tila oli hänen poikansa Eeron omistuksesta, minkä mukaan tila sai nimen Eerola. Härkälän kartanon päärakennus purettiin ja kerrotaan, että Eerolan tilan nykyinen päärakennus rakennettiin puretun kartanon aineista. Rakennusvuodeksi on ajoitettu vuosi (Lähde: Inventointikortti Hilkka Högström ) Päärakennus on rapattu aikakauden funktionalismin hengessä. Rakennuksen kuisteissa on havaittavissa kuitenkin vielä myös kaksikymmenluvun klassismin piirteitä. Rakennus on ollut viime vuosina hevostilan käytössä ja on päässyt heikkoon kuntoon. Rakennuksella ei ole katsottu olevan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tilan navetta sijaitsee Kiviojantien toisella puolella asemakaava-alueen ulkopuolella. Tilakeskuksen alueella on lisäksi pieni saunarakennus. Alueen tuoretta kangasmetsää Tapiola 1:318 Alueen luoteiskulmassa on omakotitalo, jonka rakennuspaikka on lohkottu Eerolan tilasta vuonna Tilalle on 1970-luvun alussa rakennettu omakotitalo. Rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Palvelut Kaava-alue tukeutuu Otalammen tarjoamiin palveluihin. Otalammen koulu sijaitsee noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueelta. Koulussa on peruskoulun luokat 1-9. Härkälän koululla on luokat 1-4. Härkälän koululle on matkaa n. 1,5 km. Lähin kauppa on Otalammentien ja Vanhan Porintien risteyksessä n. kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Eerolan päärakennus 8

11 Kiviojantie asemakaava-alueen kohdalla, taustalla Eerolan tilakeskus Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualue sijaitsee Salmen kartanon ulkoilumaastojen läheisyydessä. Myös asemakaava-alue vaihtelevine maastoineen tarjoaa hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Liikenneverkko Suunnittelualueelle saavutaan Vanhalta Porintieltä (Tie 120 Helsinki-Olkkala) Otalammentien (Ollilantie 11317) ja Laurintien (11319) kautta. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Laurintiehen ja idässä Kiviojantiehen. Ryhmäpuutarha-alueelle saavutaan Kiviojantieltä. Alueen tiestö Laurintie toimii yhteytenä suunnittelualueelta Vanhalle Porintielle, joka on yhdystie pääkaupunkiseudulle sekä Vihdin taajamiin. Nykyiset liikennemäärät Vanhalla Porintiellä ovat 4364 ajon./ vrk, Otalammentiellä 573 ja Laurintiellä 517 ajon./vrk. Kiviojantie on n. kilometrin pituinen päättyvä yksityistie, joka palvelee tien varren n. kahtakymmentä taloutta. Tie on sorapintainen. Joukkoliikenne Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Otalammentien ja Vanhan Porintien risteyksessä n. kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Arkipäivisin pysäkiltä on viisi vuoroa Helsinkiin ja Helsingistä. Vihtiin ja Nummelaan on vain kouluvuorot aamulla ja iltapäivällä kouluaikana. Kevyt liikenne Nykyisellä tiestöllä ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2005 on osoitettu kevyen liikenteen väylien rakentamisen tarve Vanhan Porintien ja Otalammentien varsille. Laurintien varteen kevyen liikenteen väyliä ei ole suunniteltu. Laurintie Tekninen huolto Hanketta varten joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka Härkälän koululta Eerolaan, mikä mahdollistaa Vihdin Veden toiminta-alueen laajentamisen Otalammelta kaakkoon. Viemärin ja vesijohdon rakentaminen alueelle antaa mahdollisuuksia Härkälän kylän kiinteistölle viemäriin ja vesijohtoon liittymiselle. Ympäristöhäiriöt Laurintien liikenne on n. 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie on päällystetty, joten se ei aiheuta mainittavia haittoja puutarha-alueelle. 9

12 3.1.4 Maanomistus Pääosan suunnittelualueesta omistaa Helsingin kaupunki. Alueella on yksi yksityinen asuntokiinteistö. Vihdin kunta on tehnyt aluetta koskevan kaavoituksen käynnistämissopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän osayleiskaava (kv , YM ), jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Asemakaavat Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Kaavan laatimisen yhteydessä on alueelle laadittu pohjakartta. FM Internationalin laatima kartta perustuu pääosiltaan Helsingin kaupunkimittauksen vuonna 1991 mittakaavassa 1:1000 laatimaan karttaan. Pohjakartan raja-aineistot ja tärkeimpiä maastokohteita on tarkennettu uudelleenkartoituksessa maastomittauksena. Kartan tarkkuus täyttää mittausluokan 2 vaatimukset, joka on katsottu riittäväksi tämän asemakaavan pohjaksi. Vihdin kunnan maankäyttöinsinööri Tiina Hartman on hyväksynyt pohjakartan Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Muut aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Vihdin kunnan ilmastostrategia, Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut Vihdin kunnan kanssa yhteistyössä Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelman vuonna Aluetta koskevat sopimukset Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa

13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Helsingin kaupungilla on jatkuvasti kysyntää ryhmäpuutarhatonteista eikä kaupungin alueelta ole enää löydettävissä helposti uusia ryhmäpuutarhoiksi soveltuvia alueita. Helsingin kaupunki suunnitteli Eerolan alueelle siirtolapuutarhaa jo ja 1990 lukujen vaihteessa. Siirtolapuutarhasta järjestettiin vuonna 1989 yleinen maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Timo Takala ehdotuksellaan Eerolan kylä. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin alueen yleissuunnitelma ja hankkeelle saatiin alueellinen poikkeuslupa. Hanke kuitenkin raukesi tuolloin taloudelliseen taantumaan luvulla Helsingissä alettiin etsiä uusia ryhmäpuutarhapaikkoja, jolloin Eerolan alue nousi uudelleen esille. Helsinki käynnisti neuvottelut hankkeesta Vihdin kunnan kanssa uudelleen Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunta on suhtautunut myönteisesti ryhmäpuutarhahankkeeseen jo silloin kun se oli vireillä ensimmäisen kerran ja 1990-lukujen vaihteessa. Kunta on varautunut ryhmäpuutarhaan osoittamalla Eerolan tilan ryhmäpuutarhaalueeksi Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaavassa. Kunnan tavoitteena on kehittää Eerolaan ryhmäpuutarhaalue täydentämään Otalammen ja Salmen alueen virkistyspalveluita. Kunta ei kuitenkaan halua alueelle muodostuvan uutta ympärivuotista asumista. Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma vuodelta Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 65. Kaavatyö kuulutettiin vireille Vihdin kunnan ilmastostrategia Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Strategian tavoitteista korostuvat ryhmäpuutarhansuunnittelussa erityisesti seuraavat tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 7. Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Imeytetään hulevedet ja vähennetään asfaltti- ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita. 11

14 Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän-Ruskealan osayleiskaava (kv , YM ), jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Eerolan tilan eteläosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueen läpi on osoitettu ulkoilureitti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Eerolan ryhmäpuutarha liittyy pääkaupunkiseudun tärkeään Nuuksion järviylängön luonto- ja retkeilyalueeseen ja siellä erityisesti Helsingin kaupungin omistamaan Salmen kartanon virkistysalueeseen. Ryhmäpuutarhan rakentamisella tuetaan ekologisesti kestävää lähimatkailua ja -lomanviettoa. Ote Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaavasta 12

15 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavassa on kolme Eerolan suunnittelua ja asemakaavan laatimista velvoittavaa merkintää: Eerolan tila on merkitty virkistysalueeksi osana Salmenkartanon virkistysaluetta. Alueen kautta kulkevaksi on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Härkälänjoki on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Ryhmäpuutarhan voidaan katsoa olevan virkistysalueen toteuttamista ja siten maakuntakaavan tarkoittamaa toimintaa. Ulkoilureitti otetaan huomioon ryhmäpuutarhan suunnittelussa ja merkitään asemakaavaan. Härkälänjoen veden suojelu otetaan huomioon alueen hulevesisuunnittelussa ja asemakaavaan otetaan asiasta velvoittava asemakaavamääräys. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Eerolan tila on tullut Helsingin kaupungin omistukseen Salmen kartanon maiden hankinnan yhteydessä. Tila on varattu palvelemaan kaupunkilaisten kaukovirkistystarpeita. Ryhmäpuutarha-alue on tarkoitettu palvelemaan virkistysalueena muitakin kuin tulevia ryhmäpuutarhan osakkaita. Tämän vuoksi tilan metsäalueet osoitetaan asemakaavassa yleisiksi retkeilyalueiksi. Ryhmäpuutarha-alueen eteläosan kautta osoitetaan asemakaavassa myös yleinen virkistysreitti Vanhalta Porintieltä Kiviojantielle. Reitti palvelee retkeilykäyttöä Salmen kartanon ja Salmijärven suuntaan/suunnasta. Avattava reitti palvelee ulkoilukäytön ohella myöskin yhteytenä Porintien linja-autopysäkille puutarhan eteläosasta ja Kiviojantieltä. Pysäköintitarpeista huolehditaan ryhmäpuutarha-alueella. Helsingin kaupungin virkistysalueiden rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen. Hulevesisuunnitelma laaditaan asemakaavan laatimisen ja puutarhan yleissuunnitelman yhteydessä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Vuorovaikutuksessa osalliset ovat suhtautuneet jokseenkin poikkeuksetta positiivisesti asemakaavan lähtökohtaan, eli ryhmäpuutarhan perustamiseen alueelle. Yksittäisissä mielipiteissä on kritisoitu puutarhan mitoitusta. Mielipiteet ovat sisältäneet lähinnä pienempiä yksityiskohtia koskevia parannusehdotuksia, joita on suurelta osin myös pystytty ottamaan huomioon asemakaavan työstämisessä ehdotukseksi. Vihdin kunnan tavoitteet Vihdin kunta on pitänyt tärkeänä, että ryhmäpuutarhaan ei synny pysyvää asutusta. Tämän vuoksi asemakaavassa lomamökin pinta-ala on rajoitettu 50 k-m 2 :iin ja kaavamääräyksellä alueen rakennuskanta on määritelty ensisijaisesti kesäkäyttöiseksi ja vain tilapäisesti talvikäyttöiseksi. 13

16 4.5 Vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Vihdin ympäristölautakunta päätti asettaa Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaavan valmisteluaineiston MRL 62 :n ja MRA 30 :n tarkoittamalla tavalla nähtäville vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla. Asiakirjoihin voi tutustua myös kaavoituksen www-sivuilla. Valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille ja muille kiinnostuneille Otalammen koululla klo Luonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ylitarkastaja Brita Dahlqvist-Solin, Ylitarkastaja Anita Paavola Asemakaava-alue käsittää Otalammen Härkälän kylässä pääosin Helsingin kaupungin omistaman noin 35 ha:n suuruisen alueen. Kaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu ryhmäpuutarha-alue, jonka mökkien enimmäismäärä on 110 ja rakennusoikeus huoltorakennusten kanssa yhteensä k-m2. Muu osa aluetta on merkitty pääosin retkeilyalueeksi. Vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi osana Salmenkartanon virkistysaluet- ta. Kaava-alueen pohjois- ja eteläpuolelle on osoitettu maakunnallinen ulkoilureitti. Alueella on oikeusvaikutteinen Otalampi-Härkälä-Ruskela osayleiskaava, jossa kaava-alue on varattu pääosin ryhmäpuutarha- ja palstanviljelyalueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Alueen kautta on osoitettu etelä pohjoissuuntainen ohjeellinen seudullinen ulkoilureitti. Asemakaavaluonnos on periaatteiltaan maakunta- ja osayleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen. Osayleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys puuttuu kaavaluonnoksesta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että se tulee esittää kaavassa sitovasti. Eerolan tilan päärakennus on rakennettu 1930-luvulla vuonna 1998 tehdyn inventoinnin mukaan. Kaava-asiakirjoissa ei ole tarkempia tietoja rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta, joten tietojen puutteen vuoksi rakennuksen merkityksen arvioiminen on mahdotonta. Selostuksen mainintaa, ettei rakennuksella ole katsottu olevan erityistä rakennustai kulttuurihistoriallista arvoa, ei ole tarkemmin perusteltu. Kaava-alueella olevan lammen ympäristö on osoitettu s -merkinnällä suojeltavaksi luontotyypiksi. Sopivampi merkinnän selitys olisi Suojeltava alueen osa. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Laurintiehen (yhdystie 11319). Kaavassa on esitetty, että ryhmäpuutarha-alue liittyisi Kiviojan yksityistien kautta Laurintiehen. Asemakaavaalueen liikennettä ei voi johtaa yksityistien kautta maantielle. Kiviojantie tulee sisällyttää kaavarajaukseen ja osoittaa Vuorovaikutuksessa ollut luonnos 14

17 ryhmäpuutarha-alueen liittymästä Laurintielle saakka katualueeksi. Ryhmäpuutarha-alueelta on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Laurintielle. Kevyen liikenteen yhteyden osalta tulee varmistaa, että se sijoitetaan siten, että liittyminen maantielle on turvallista. Lisäksi on varmistettava, että ajoneuvolla ajo ryhmäpuutarha-alueelle estetään kevyen liikenteen yhteyden sekä kaava-alueen luoteiskulmassa sijaitsevan tonttiliittymän kautta. Liittymäkielto olisi hyvä merkitä sille osalle maantien rajaa, johon liittymiä ei aiota osoittaa. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ulkoilureitti Ulkoilureitti esitetään ehdotuksessa sitovalla merkinnällä. Rakennussuojelu Vihdin museo on todennut lausunnossaan: Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Rakennukset ovat olleet viime vuosina hevostilan käytössä ja päässeet heikkoon kuntoon. Vaikka päärakennus on rapattu funktionalismin hengessä ja sen kuisteissa on havaittavissa kaksikymmenluvun klassismin piirteitä, on katsottu ettei rakennuksilla ole kuitenkaan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Myöskään tällä rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo on todennut lausunnossaan: Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen eikä sillä ole kommentoitavaa hankkeeseen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta. Luonnonsuojelu S-merkinnän selitys on muutettu muotoon: Suojeltava alueen osa. Alueella ei saa tehdä alueen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Liittyminen Laurintiehen Kiviojantien alue on otettu ryhmäpuutarha-alueeseen ja Kiviojantie merkitty rasitteeksi alueelle. Laurintielle osoitetaan liittymät nuolimerkinnällä Kiviojantien uuteen liittymään sekä alueen länsireunassa sijaitsevalle omakotitalolle sen nykyiseen liittymään. Liittymäkieltomerkintää ei ole pidetty aiheellisena yleisen tien rajalla, koska yleiseen tiehen liittyminen on aina luvanvaraista. Fortum Sähkönsiirto Oy, Verkosto-omaisuuden hallinta / Henri Vierimaa ALUEEN SÄHKÖNJAKELU Ryhmäpuutarhan sähkönjakelun järjestäminen edellyttää uuden muuntamon rakentamista. Ehdottamamme muuntamopaikka on esitetty liitteen II yleissuunnitelmassa, jossa on esitetty alueelle suunniteltu keskijänniteverkko. Liitteessä I on esitetty alueen olemassa oleva jakeluverkko. Kaava-alueen pohjoisosassa on pienjänniteilmajohtoja, joilla syötetään alueen olemassa olevia erillispientaloja. Erillispientalojen sähkönsyöttö on tarkoitus hoitaa maakaapeleilla uudesta puistomuuntamosta, kun alue on rakentunut. Nykyiset ilmajohdot voidaan tällöin purkaa. Nykyisten ilmajohtojen mahdollisesta siirtotarpeesta on oltava hyvissä ajoin yhteydessä verkkoyhtiöön. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Muuntamo on merkitty asemakaavaan ohjeellisella merkinnällä puutarhan sisääntuloalueen lähelle. Roskn Roll Oy Ab, Rakennus- ja käsittelypäällikkö Jukka Pöyry Vastuu asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta on kunnilla. Käytännössä Vihdin kunta on siirtänyt operatiivisen vastuun jätehuollosta kuntien omistamalle alueelliselle jätehuoltoyhtiölle Rosk n Roll Oy:lle. Kasvavat jätteiden hyötykäyttötavoitteet vaikuttavat myös jätehuollon aluetarpeisiin, jotka tulisi huomioida uusien asuinalueiden, vapaa-ajanasutuksen ja kauppakeskittymien suunnittelussa. Taajama-alueilla kaavoituksella tulisi osoittaa alueet sekä hyödynnettävien että sekajätteiden aluekeräyspisteille. Pisteiden aluevarauksissa tulee huomioida asukkaiden turvallinen asiointi pisteellä, tavoitettavuus ja pisteiden ylläpito, kuten astioiden tyhjentäminen ja auraukset. Rosk n Roll Oy Ab:lla ei ylläpidä tällä hetkellä alueellista keräyspistettä lausuntopyynnön alueella. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Puutarhan jätehuolto suunnitellaan puutarhan yleissuunnitelmassa. Asian ei ole katsottu edellyttävän merkintöjä tai määräyksiä asemakaavaan. Vihdin Luonto ry, Varapuheenjohtaja Hilkka-Maija Virrankoski Vihdin luonto esittää mielipiteenään Eerolan siirtolapuutarhan aineistosta seuraavaa Kun Helsingin kaupunki on hankkinut Porintien pohjoispuolelta metsäalueen virkistyskäyttöön, on alueen sisällä tullut mukaan Eerolan maanviljelytila. Pelto-osuus on haluttu säilyttää avoimena. Näin on päädytty ajatukseen Eerolan siirtolapuutarhasta. Suunnitelma on hyvin laadittu. Ympäristön suojeluun liittyvät asiat on selvitetty. Vesihuolto tukeutuu Otalammen verkostoihin. Vihtiläisillekin tarjotaan mahdollisuus päästä osakkaiksi. Suunnitelmaa olisi parempi kutsua ryhmäpuutarhaksi, sillä perinteisesti siirtolapuutarha on sijainnut kaupungin sisällä tai välittömässä läheisyydessä. Ehdotuksen mukaan Eerolan alue on varattu palvelemaan kaupunkilaisten kaukovirkistystarpeita. Suunnitelmassa on 66 puutarhamökkiä ja 44 metsämökkiä, joilla on mahdollista saada käyttöönsä erillinen viljelypalsta peltoalueella. Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on siis 110 asuinyksikköä. Tämä merkitsee noin 400 ihmisen joukkoa. Julkinen liikenne on heikentynyt suunnitelman laatimisen jälkeen. Nyt ei viimeisen tiedon mukaan lauantaisin pääse Otalammelta Helsinkiin ollenkaan busseilla, tuskin toisinpäinkään. Kaikki joutuvat matkustamaan omalla henkilöautolla. Tämä aiheuttaa tietysti pienen lisän liikenteen päästöihin! Neljä sataa ihmistä kuluttaa melkoisesti alueeseen yleiseksi retkeilyalueeksi merkittyä osaa. Pelastuksena on Salmen ulkoilualueen suhteellinen läheisyys. Sinnehän on vain muutaman kilometrin matka, taittuu autolla nopeasti. Otalammen uimaranta saa varmaan lisää käyttäjiä, vaikka on jo nykyisellään ylikuormitettu. Aikaisemmilta vuosilta Vihdissä on ainakin kaksi mökkialuetta, joissa on pienet tontit, jotka liittyvät järvenrantaan; niissä on kummassakin vain parikymmentä mökkiä, toinen on Vihtijärven pohjoispuolella, toinen Elohovin lähellä. Näin massiivinen suunnitelma tuntuu yliampuvalta. On ilmeisesti ensimmäinen laatuaan Helsingin kaupungin kaavailuissa. Kaiken kaikkiaan ainoa hyötyjä on Härkälän S-market. 15

18 Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Puutarhan perustaminen edellyttää merkittäviä kertainvestointeja muun muassa vesihuollon ja tiestön tuomiseksi alueelle. Siten puutarhan perustaminen edellyttää tiettyä minimikokoa, joka on otettu alueen yleissuunnitelman ja sen myötä asemakaavan mitoitusperustaksi. Salmen ympäristö on Helsingin kaupungin tärkeä virkistysalue ja kaupunki tulee huolehtimaan muun muassa polkuverkoston rakentamisella, että puutarha ei kuluta ympäristöä. Ehdotus nimen muuttamiseksi ryhmäpuutarhaksi on perusteltu ja hyvä, joten alueen nimi on päätetty muuttaa Eerolan ryhmäpuutarhaksi. Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, Vihdin Vesi / vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen Vihdin kunnan kaavoitustoimi on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa valmistellut Eerolan puutarhan asemakaavaa Otalammelle. Vihdin Vedelle on toimitettu Oulussa päivätty Timo Takalan tekemä valmisteluaineiston kaavaselostus! Kaavaselostuksen kohdassa 3 Lähtökohdat / Vesistöt ja vesitalous sekä kohdassa 5 asemakaavan kuvaus / tekninen huolto kerrotaan viemärin mahdollistavan kiinteistöjen liittymisen keskitettyyn vesihuoltoon ja alueen liittämisestä paineviemärillä Otalammen verkkoon. Jotta tämä toteutuisi riittävän kattavasti tulee Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava-alueen lisäksi vesilaitoksen toiminta-alueeksi vahvistaa myös ne alueet joilla esitetyt kiinteistöt sijaitsevat (=rakennettavan vesihuoltoverkon välittömässä läheisyydessä). Lopullisessa kaavaselostuksessa tulee kirjoittaa pelkän viemärin tulemisen sijaista joko vesijohdon ja viemärin tulemisesta tai vaihtoehtoisesti vesihuollon tulemisesta. Kunnan ilmastostrategian huomioiminen -> asemakaavassa määrätään mökit kesäkäyttöisiksi ja vain tilapäiseen talvikäyttöön. Edellä mainittu määräys lisää kustannuksia ja vaikeuttaa Vihdin Veden vesihuollon asianmukaista hoitamista. Vesihuollon suunnitelmat eivät ole vielä valmiit, ne tehdään Helsingin kaupungin tilauksesta SITO -yhtiöiden toimesta. Oletettavasti suurehkon runkovesijohdon vetäminen Eerolan siirtolapuutarhan tarpeisiin aiheuttaa sen, että vesi ei vaihdu kesäajan ulkopuolella juuri ollenkaan. Pitkäaikaisesti putkessa seisovan veden hygieeninen laatu laskee. Vihdin Vesi joutuu varmistamaan 24/7 periaatteella verkostoveden laadun määräysten mukaisuuden vuoden jokaisena hetkenä, joten linjan pienen tai olemattoman virtauksen johdosta talviaikoina joudutaan tekemään mittavia huuhtelutöitä tai muita laatuun vaikuttavia ylimääräisiä työtehtäviä. Kaavoitus ja/tai kiinteistötoimi on perinyt kuluneiden vuosien aikana maankäyttösopimusten tai muiden vastaavien sopimusten perusteella kunnallistekniikan rakentamiskuluja maan ja/tai kiinteistöjen omistajilta niissä tapauksissa joissa kaava tai muu rakentaminen ei olisi kunnan omista lähtökohdista muuten toteutunut. Vihdin Vedelle ei näitä maksuja ole koskaan kuitenkaan tilitetty ainuttakaan lanttia, tämä toimintamalli ei saa toteutua Eerolan siirtolapuutarhan vesihuollon rakentamisen kohdalla. Vesihuollon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset tulee hankkeeseen ryhtyvän tilittää 100 % Vihdin Vedelle. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Alueen käytön kausiluonteisuus joudutaan ottamaan huomioon alueen vesihuollon suunnittelussa. Lausunto ei edellytä muutoksia asemakaavaan. VIHDIN KUNTA, Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Marjo Ojajärvi Kasvatus- ja koulutuslautakunnalla ei ole asiaan huomautettavaa, koska alueella ei ole koulu- eikä päiväkotipalvelujen tarvetta. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen. Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, Kunnallistekniikka / Toimistorakennusmestari Hannu Luoto Kaavan tarkoituksena on selvittää, voidaanko Eerolan tilan alueelle mt 120:n pohjoispuolelle osana Salmenkartanon virkistysaluetta sijoittaa ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalue. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 40 ha ja tälle alueelle on tarkoitus sijoittaa 110 siirtolapuutarhamökkiä sekä tarvittavia huoltorakennuksia. Aluetta hallinnoidaan kiinteistöyhtiön muodossa. Ajoneuvoliikenne alueelle ohjataan Laurintieltä ( yhdystie ) Kiviojan yksityistien kautta ja alue liitetään kokonaisuudessaan Otalammen vesihuoltoverkkoon. Alueelle laaditaan erillinen hulevesisuunnitelma. Asemakaavoituksen käynnistyssopimuksen lähtökohtana on ollut se, että Vihdin kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavatyöstä tai hankkeen toteutuksesta. Kunnallistekniikka ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan valmisteluaineistosta, kaava Ot 19. Hankkeen toteuttamisen katsotaan olevan hyödyllinen myös alueen muun kehittämisen kannalta. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen. Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, mittaustoimi / johtava maanmittausteknikko Jarmo Sirén Mittaustoimi on tutustunut asemakaavan valmisteluaineistoon ja toteaa mielipiteenään seuraavaa. Mahdollisten hälytys- ym. ajojen perille löytämisen helpottamiseksi rakennuspaikoille johtaville teille olisi asemakaavassa syytä antaa Vihdin kunnan osoitejärjestelmään soveltuvat nimet, jolloin kaikille rakennuksille pystytään määrittämään selkeä osoite. Asemakaavan on oltava KKJ2 koordinaattijärjestelmässä täysillä koordinaattitiedoilla, jotta kaavakartta on yhdistettävissä Vihdin kunnan ajantasakaavaan, ja että rakennusten paikat on yksiselitteisesti laskettavissa ja merkittävissä maastoon. Eerolan tilasta Rn:o 1:548 on myyty määräala, jonka tilanne on syytä tarkistaa asemakaavan jatkokäsittelyssä. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Alue on niin laaja, että sisäinen osoitejärjestelmä on tarpeen. Lausunnon johdosta nimistö on merkitty myös asemakaavaan. Rakennuspaikat esitetään asemakaavassa ohjeellisina, koska puutarhan lopulliselle toteuttajalle on jätettävä mahdollisuuksia paikkojen hienosäätöön. Myyty maa-ala on rajattu asemakaavasta ulos kauppakirjassa sovittujen rajojen mukaisesti. 16

19 Vihdin kunta, Tekninen ja ympäristökeskus, Ympäristönsuojelu- ja valvonta / ympäristötarkastaja Tanja Mikkola Vihdin kunnan ympäristövalvonta on tutustunut kaavan Ot 19, Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan valmisteluaineistoon ja esittää mielipiteenään seuraavaa: Valmisteluaineistossa on todettu, että alueelle tullaan hulevesien hallitsemiseksi suunnittelemaan mm. viivytysaltaita, jotka mitoitetaan puutarha-alueelta tuleville vesille. Ympäristövalvonta pitää ratkaisuja luonnonmukaisista hulevesienhallintamenetelmistä hyvinä. Varaukset hulevesirakenteille tulee merkitä kaavaan ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa jo ennen alueen rakentumista rakentamisaikaisten huuhtoutumien minimoimiseksi. Alueelle on suunniteltu 110 kpl siirtolapuutarhamökkiä. Valmisteluaineistosta saatavan käsityksen mukaan kaikki mökit on tarkoitus varustaa takoilla. Saunan rakentamista mökkeihin ei ole valmisteluaineistossa esitetyn mukaan tarkoitus kieltää. Ilmastovaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon puun pienpolttoon liittyviä vaikutuksia. Kiinteistökohtainen pienpoltto lisää erityisesti pienhiukkasten pitoisuutta ja voi väärin toteutettuna aiheuttaa savuhaittoja lähiympäristöön. Taajaan rakennettujen alueiden rakennusten savukaasu päästöistä määrätään Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Määräysten mukaan päästökorkeus on toteutettava siten, että savukaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Ympäristövalvonta suosittelee, että puun pienpolttoa koskeva säännöstö sisällytetään myös alueen järjestyssääntöihin. Valmisteluaineistossa ei ole arvioitu kaavahankkeeseen liittyvien liikennemäärien lisääntymistä eikä sen mahdollisia vaikutuksia mm. ilmastoon. Vaikka alue on linja-autoliikenteen saavutettavissa, julkisen liikenteen vuoroja alueelle kulkee nykyisellään melko harvaan ja yksityisautoilu alueelle tulee todennäköisesti lisääntymään. Alueen markkinoinnissa suositellaan painotettavan julkisen liikenteen käyttömahdollisuutta. Tonttikohtaista puutarhajätteiden kompostointia varten suositellaan kaavakarttaan merkitsemään varaus kompostin asianmukaiselle sijoittamiselle. Kompostoinnissa tulee noudattaa Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Talousjätteiden kiinteistökohtaista kompostointia ei suositella tonttien pienen koon takia. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden asianmukaista käyttöä koskien suositellaan mökkiläisille laatimaan asiasta ohjeistus esimerkiksi järjestyssääntöihin. Energiaratkaisuissa suositellaan käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa esitettyjä asioita tullaan ottamaan huomioon alueelle laadittavassa yleissuunnitelmassa. Hulevesirakenteet on esitetty ohjeellisin merkinnöin myös asemakaavassa. Muilta osin lausunto ei edellyttänyt muutoksia kaavaan. Vihdin nuorisovaltuusto, Puheenjohtaja Riina Kasurinen Vihdin nuorisovaltuusto on tarkastellut kaavaa 0t19 (Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava) yleiskokouksessaan , ja pitää kaavaa hyvin suunniteltuna ja arvostaa sitä ettei hanke tule suunnitelman mukaan rasittamaan Vihdin kunnan taloutta. Kokouksessa heräsi kuitenkin ihmetystä siitä, miksei kaavassa ole varattu paikkaa leikkipuistolle esim. peltomökkija metsämökki alueen väliin jäävälle puistoalueelle. Tämä houkuttelisi mielestämme siirtolapuutarha-alueen ostajiksi myös lapsiperheitä ja pitäisi pääoman kunnan sisällä. Toivommekin, että harkitsisitte ko. muutosta kaavaan. Toivomme myös, että Vihdin kunta toteuttaa ympäristöstrategiaansa rakennuttamalla mökit ympäristöystävällisistä materiaaleista, ja edellyttää, että mökit hyödyntäisivät mm. lämmityksessään uusiutuvia energiamuotoja. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunto otetaan huomioon ja leikkipuisto osoitetaan alueen yleissuunnitelmassa ja myös asemakaavassa. Kunnan ilmastostrategia otetaan huomioon suunnitelmassa. UUDENMAAN LIITTO / maakuntainsinööri Sanna Jylhä, aluesuunnittelujohtaja Riitta Murto-Laitinen Suunnittelualue sijaitsee Otalammen taajaman kaakkoispuolella, Vanhan Porintien varrella. Asemakaavalla suunnitellaan ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta. Noin puolet alueesta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Otalampi-Härkälän osayleiskaava, jossa alue on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueen läpi on osoitettu ulkoilureitti. Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , Eerolan siirtolapuutarha-alue on virkistysaluetta. Vaikka alueen asemakaavoitusta ohjaa osayleiskaava, Uudenmaan liitto toivoo, että työssä huomioimaan maakuntakaavan virkistysalueen suunnittelumääräykset. Niiden mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoittaa maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Asemakaava pyrkii lähtökohtaisesti toteuttamaan ko. määräyksiä. Ulkoilureitille on laadittu yleissuunnitelma ja reitti osoitetaan asemakaava-alueen osalta asemakaavassa sitovalla merkinnällä yleissuunnitelman mukaisesti. MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET, Yli-intendentti Helena Taskinen, Intendentti Teija Tiitinen Vihdin kunta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavasta. Museovirasto on käsitellyt asian ja ilmoittaa, ettei alueelta tunneta muinaismuistolain (295163) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä kaavan toteuttamiselle näin ollen ole arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta estettä. Museovirasto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tiedot Vihdin kunnan muinaisjäännöksistä ovat hyvin puutteellisia. Alueen perusinventointi on tehty jo vuonna Tämän lisäksi on tehty kaksi pienialaista osainventointia, joista toinen vuonna 1996 ja toinen Tiedot Vihdin muinaisjäännösten kunnosta tai sijainnista eivät siis miltään muotoa vastaa maankäytön suunnittelun tarpeita. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi on lisäksi tekemättä kokonaan. Samalla kun arvokas osa kulttuuriperintöä on vaarassa tuhoutua, voivat vanhentuneet tiedot tarpeettomasti hidastaa rakentamistoimintaa Vihdin kunnan alueella. 17

20 18 Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta asiaa hoitaa Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. Museovirastossa asiaa hoitaa Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut yksikössä intendentti Teija Tiitinen. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Vihdin museo on todennut lausunnossaan seuraavaa: Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, museonjohtaja Dan Lindholm, rakennustutkija Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon asiasta. Suunnittelualue sijaitsee Otalammella Härkälän kylässä. Tarkoituksena on kaavoittaa Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan maille siirtolapuutarha-alue. Eerolan kiinteistö (RN:o 1:548) käsittää pienen peltokuvion ja sitä ympäröiviä metsäalueita. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi kaksi muuta kiinteistöä, Eerolan tilakeskus Eerola II (RN:o 1:576), jonka rakennuskanta on 1930-luvun lopulta sekä Eerolasta lohkottu Tapiola (RN:o 1:318), jolla sijaitsee 1970-luvun alun omakotitalo. Kaavaluonnoksessa mainitut omakotitalo ja tilakeskus on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-14). Suunnittelualueen metsä- ja peltoalueille on sijoitettu siirtolapuutarha- /palstaviljelyalue (RP), jolle on osoitettu kaikkiaan 110 mökkipalstaa. Palstoista 66 on peltomökkejä ja 44 metsämökkejä. Loppuosa suunnittelualueesta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen eikä sillä ole kommentoitavaa hankkeeseen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen. VIHDIN KUNTA, Sivistyskeskus, Vihdin museo / vt. museonjohtaja Heidi Tammelin Vihdin ympäristölautakunta on pyytänyt saapuneella kirjeellään Vihdin museon mielipidettä koskien Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan valmisteluaineistoa. Suunnittelualue sijaitsee Otalammen taajaman kaakkoispuolella, Härkälän kylässä, Vanhan Porintien (mt 120) pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää laajasta Härkälän peltoaukiosta etelään työntyvän pienen peltokuvion sekä sitä ympäröiviä metsäalueita. Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin alustavan toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen siirtolapuutarha. Asemakaavatyössä on nyt tarkoituksena selvittää voidaanko suunnittelualueelle osoittaa osayleiskaavan mukainen ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalue. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo sekä Eerolan tilakeskuksen rakennukset, jotka ovat olleet viimeksi hevostilan käytössä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laurin paikallistiehen ja idässä Kiviojantiehen. Lännessä ja etelässä alue rajautuu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan rajoihin. Eerolan tilakeskus on erotettu omaksi kiinteistökseen Eerola 1:576. Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Rakennukset ovat olleet viime vuosina hevostilan käytössä ja päässeet heikkoon kuntoon. Vaikka päärakennus on rapattu funktionalismin hengessä ja sen kuisteissa on havaittavissa kaksikymmenluvun klassismin piirteitä, on katsottu ettei rakennuksilla ole kuitenkaan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Myöskään tällä rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Eerolan siirtolapuutarha liittyy pääkaupunkiseudun tärkeään Nuuksion järviylängön luonto- ja retkeilyalueeseen ja siellä erityisesti Helsingin kaupungin omistamaan Salmen kartanon virkistysalueeseen. Vihdin museo ei näe estettä ekologisesti kestävää lähimatkailua ja lomanviettoa tukevan siirtolapuutarhan rakentamiselle. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnossa ei ollut huomautettavaa luonnoksen suhteen Nuorisoseura Ruskelan Riento ry:n puolesta johtokunnan jäsen Kaija Kemppi Nuorisoseura Ruskelan Riento ry omistaa kyseisen kaavaalueen lähellä Ruskopirtti -nimisen seurantalon, jossa ovat hyvät tilat järjestää isompiakin tapahtumia ja juhlia, iso sali myös monipuoliseen sisäliikuntaan sekä laajalla pihalla skeitti- ja bmx-pyöräilyrampit. Synergiaetujen parantamiseksi olisikin tärkeää, että alueiden välille saataisiin kunnollinen tieyhteys. Myös kevyenliikenteen väyliä tarvittaisiin Eerolan alueelta lähikaupan ja myös Otalammen suuntaan; näin voitaisiin taata turvallisempi kulkeminen esimerkiksi Otalammen uimarannalle ja Salmin ulkoilualueelle. Kun kerran kunnallistekniikka tulee Eerolan alueelle asti, niin onko ajateltu muita lähialueita ja niiden mahdollista halukkuutta liittyä mukaan? Myös liikenne tulee lisääntymään huomattavasti sekä Vanhalta Porintieltä että myös Espoon ja Nurmijärven suunnasta Jokipellon- ja Laurintietä pitkin. Nyt jo kapeat ja mutkaiset paikallistiet ovat kuormitettuja (arkiaamuisin ja iltapäivisin jopa 60 autoa tunnissa). Onko ajateltu nopeusrajoitusten laskemista 60:sta 50:een ja tievalaistuksen tekemistä? Mielipiteen vaikutus kaavaratkaisuun Ruskopirtin käyttämisen mahdollisuus on varteenotettava puutarhan kannalta ja on otettu huomioon alueen yhteistilojen mitoitusta pohdittaessa. Asemakaavassa osoitetaan ulkoilupolkuyhteys Ruskopirtin suuntaan asemakaava-alueen osalta. Asemakaavan ulkopuolella polun linjauksesta ja toteutuksesta on sovittava aikanaan erikseen. Lausunnossa ei ole huomautettavaa asemakaavan suhteen.

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Valmisteluaineiston kaavaselostus Ympa 11.10.2011 89 8 ASIA 528/10.02.03/2011 Vihdin Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava

Lisätiedot

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan ryhmäpuutarhan asemakaava Asemakaavan selostus Kv 27.1.2014 3 liite 5 Kh 16.12.2013 294 Kh om Kate 22.5.2013 Kh 3.12.2012 247 Ympa 20.11.2012 94 Kh 24.10.2011 213

Lisätiedot

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava

Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 23.8.2011 Ympa liite ASIA 528/10.02.03/2011 Asemakaavan laatija: Arkkitehti SAFA YKS 140 Timo

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Nastolan kunta Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Selostus 1 (9) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA NUMMELA TUOHIVEHMAA ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA KAAVA N:O N 139 Kaavaselostus 20.11.2007 Asia 294/713/2007

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1.

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1. KOKEMÄEN KAUPUNKI LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI

Lisätiedot

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos Tavoitteet Kate 9.4.2014 Kh 14.4.2014 49 69 Kate om Kh liite 2 Asia 63/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30,

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 316 TONTIT 1 4 JA 6-9 P24387 1.12.2014 Kaavan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8 N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 29.4.2015 49 kate om Asia 217/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM Asemantie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN PIIPSJÄRVEN KYLÄN TILOJA SOUTULA 46:20 JA SURFIRANTA 46:12 KOSKEVA RANTA-ASEMAKAAVA Kaavan päiväys: 26.6.2012

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2 KOKEMÄEN KAUPUNKI EHDOTUS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot