YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Ryhmä III. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka Sisällysluettelo 1 Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Kokoonpano Toimeenpano Työn eteneminen Tehtävän rajaus Nykytila-analyysi Yleistä tarkastelun kohteena olevasta teemasta Kuntakohtainen analyysi tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteenveto palvelukokonaisuuksittain Kaavoitus Kiinteistöasiat Asuminen Liikenne Ympäristö Rakennusvalvonta Elinkeino Kadut ja viheralueet Toimitilat Vesihuolto Jätehuolto ja energia Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Askola... 19

2 3.1.1 Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Lapinjärvi Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Loviisa Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Myrskylä Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Pornainen Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Porvoo Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Sipoo Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä-Uudenmaan kunta tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto

3 5 Kuntarakennelain mukaiset vaatimukset tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Liitteet Työryhmän työn organisointi ja eteneminen 1.1 Kokoonpano Puheenjohtaja: Mikael Grannas, Sipoo Varapuheenjohtaja: Fredrick von Schoultz, Porvoo Sihteeri: Aura Kostiainen, Sipoo Jäsenet: Sune Forss, JHL, Henkilöstön edustaja Jouni Martikainen, Askola Hannu Niemi, Lapinjärvi Ulf Blomberg, Loviisa Ulla-Maija Upola, Myrskylä ja Pornainen Pekka Söyrilä, Sipoo Ilari Myllyvirta, Sipoo Varajäsenet: Maarit Ståhlberg (Porvoo) Antti Ikonen (Askola) Tapio Bergholm (Myrskylä) 1.2 Toimeenpano MALYET-työryhmän vastuulle kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet: Kaavoitus Yleissuunnittelu/yleiskaavoitus Asemakaavoitus Poikkeamisluvat, suunnittelutarveratkaisut 3

4 Kaavavaranto Yhdyskuntarakenne ja kaavatehokkuus Kiinteistöasiat, paikkatieto- ja mittausasiat Maanhankinta ja -luovutus, maapolitiikka Maaomaisuuden hallinta Sopimukset (mm. maankäyttösopimukset, luovutuskirjat) Tonttijaot Toimitukset Kiinteistörekisteritehtävät Karttojen valmistus ja ylläpito Maastomittaus (kaikki mittaukset) Paikkatieto- ja tietohuoltotehtävät Asuminen Erilaiset avustukset Asumisoikeusasunnot Vuokra-asunnot sekä niiden omistussuhteet ARA- lausunnot Asunto-ohjelma ja asuntopolitiikka Liikenne Liikenneverkkosuunnittelu, sisältäen pysäköinnin Liikenneturvallisuus Joukkoliikenneasiat Vesiliikenne Ympäristö Ympäristöluvat ja valvonta Maa-ainesluvat ja valvonta Ympäristönsuojelutehtävät Neuvonta-, tiedotus- ja koulutustehtävät Rakennusvalvonta Lupatehtävät Katselmus- ja tarkastustehtävät Rakennetun ympäristön valvontatehtävät Ohjaus- ja neuvontatehtävät Elinkeino Elinkeinopolitiikka Työpaikka-alueet Kehittäminen ja markkinointi Infra 4

5 Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus, käsittää mm. katu-, liikenne- ja satamatoiminnot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet, maa- ja metsätalousalueet, sekä liikunta- ja virkistysalueet Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt Vesihuolto Erityiskysymyksenä haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto ja energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) MALYET-ryhmä toimii myös Palveluverkkoselvityksen projektiryhmänä (eräänlainen ohjausryhmä) 1.3 Työn eteneminen MALYET-työryhmä kokoontui väliraporttia varten yhteensä 12 kertaa, noin kaksi kolme kertaa kuussa. Kokouksista kolme järjestettiin virtuaalisesti. Näin säästettiin aikaa ja resursseja. Työryhmän työskentely lähti käyntiin Kick Off -tilaisuudella ja työsuunnitelman laadinnalla. Ryhmä päätti kerätä tietoa analysoitavaksi resursseista (resurssitaulukko, väliraportin liite 1) ja palvelukokonaisuuksien prosesseista ja tunnusluvuista (palvelukokonaisuustaulukko, väliraportin liite 2). Työkenttä määriteltiin 11 osa-alueeseen luvun 1.2 mukaisesti. Palvelukokonaisuuksista kerättiin taulukkoon avaintietoja ja tunnuslukuja, jonka perusteella nykytilaa analysoitiin. Useissa kohdissa, esimerkiksi oman työn ja ostopalveluiden osuuksia arvioitaessa, käytettiin valistuneita arvioita, mikäli tilastotietoa ei ollut saatavilla. Taulukoita tarkennettiin ja hiottiin matkan varrella. Seuraavassa vaiheessa kunnille annettiin tehtäväksi tehdä SWOT-analyysit ryhmän vastuualueista palvelukokonaisuuksittain siinä tapauksessa, että kunnat säilyisivät itsenäisinä. Samaan aikaan ryhmä teki SWOT-analyysia tilanteesta, jossa syntyisi uusi Itä-Uudenmaan kunta. Analyysin edut ja haitat -osiot tehtiin nykytilanteesta ja uhat ja mahdollisuudet Itä-Uudenmaan kunnasta. Loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin SWOT-analyysien ollessa käynnissä. Ensin luotiin kuntakohtaiset nykytila-analyysit ja tämän jälkeen analysoitiin nykytilaa palvelukokonaisuuksittain. Näin päästiin katsomaan tilannetta paitsi kuntakohtaisesti, myös palveluiden kautta. 1.4 Tehtävän rajaus Työryhmä totesi, että seuraavat palvelut eivät kuulu MALYET-ryhmän vastuualueeseen. Siivouspalvelut Ruokahuolto Maataloushallinto Pelastustoimi / kriisihallinta Tietojärjestelmiin liittyvä yksityiskohtainen rajaveto 5

6 2 Nykytila-analyysi 2.1 Yleistä tarkastelun kohteena olevasta teemasta Nykytila-analyysissa käydään läpi ryhmän vastuulle kuuluvat osa-alueet ensin kunnittain ja sitten palvelukokonaisuuksittain. Analyysin pohjaksi kerättiin taulukoita ja tunnuslukuja eri palvelutoimintojen prosesseista. Prosessi käsitti osat omistaminen, suunnittelu, rakentaminen sekä yllä- ja kunnossapito. Nämä kaikki prosessin vaiheet käsiteltiin teknisten palveluiden osalta. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja viranomaistoimintojen osalta prosessi jaoteltiin omistamiseen, suunnitteluun ja toimintaan. Omaisuuden tai alueiden kuntoa pyydettiin arvioimaan kolmiportaisella asteikolla hyvä/kohtuullinen/huono ja perusparantamiseen panostamista asteikolla riittävästi/kohtuullisesti/huonosti. Sekä omaisuuden kunnon ilmoittamisessa että esimerkiksi ostopalvelujen käytössä käytettiin valistunutta arviota. Laskettaessa keskiarvoja erilaisista kunnittain vaihtelevista suhdeluvuista (esimerkiksi asumisen ja työpaikkojen pinta-alojen osuudet kokonaiskaavoituksesta), käytettiin painotettuja keskiarvoja eli laskettiin suhdeluku koko yhteenlasketusta massasta alueella. Tällöin saatiin parempi kokonaiskuva tilanteesta kuin laskemalla keskiarvo kuntakohtaisista luvuista. Ylläpitokulut, tuotot ja henkilöstötiedot ovat pääosin vuoden 2012 tilinpäätöksestä. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja ilmoitettaessa käytettiin viimeisten viiden vuoden keskiarvoja, esimerkiksi käsiteltyjen lupien vuosittaiset määrät on ilmoitettu tällä tavalla. Näin saatiin parempi yleiskuva tilanteesta, kun vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. 2.2 Kuntakohtainen analyysi tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Askola Askola on melko pieni kunta, joka käyttää niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin yllä- ja kunnossapitoon valtaosin ostopalveluita. Ainoastaan rakennuttamisesta hoidetaan suurin osa itse. Infrastruktuurin ja toimitilojen volyymit ovat pieniä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, mutta perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti. Askola käyttää kaavoitukseen pääosin ostopalveluita. Viimeisten viiden vuoden aikana hyväksyttyjen asemakaavojen ala on hiukan alle kerrosneliömetriä vuodessa. Tontinmyyntitulot ovat kunnan kokoon nähden kohtuulliset, keskimäärin euroa vuodessa. Tonttivarantoa on vähän yritys- ja rivitalotonttien osalta, kerrostalotontteja ei ole varannossa. Kokoonsa nähden Askola omistaa kohtuullisen määrän vuokra-asuntoja, joiden kunto on pääosin hyvä tai kohtuullinen. Lisäksi Askola on toinen niistä kahdesta kunnasta Itä-Uudenmaan alueella, jotka ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-hankkeita. Kunnalla ei kuitenkaan ole asunto-ohjelmaa. Askolan liikenne nojaa pääosin yksityisautoiluun, eikä sillä ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Askolalla ei ole ympäristöohjelmaa. Kunnan kokoon nähden rakennuslupia myönnetään kohtuullisen paljon, 83 kpl vuodessa. 6

7 Työpaikkaomavaraisuus on noin 60 %, mutta kunnan strategisena tavoitteena on nostaa sitä merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Suurimmat haasteet Askolassa: Kunnan toiminta toimialalla tapahtuu pienin ja haavoittuvin resurssein sekä niin, ettei ainakaan omin resurssein ole yleensä käytettävissä kovin kapeiden segmenttien erityisosaamista Lapinjärvi Lapinjärvi on Itä-Uudenmaan selvityksen toisiksi pienin kunta. Kunnalla on kuitenkin jossakin määrin omaa suunnittelua, yllä- ja kunnossapitoa ja jopa rakentamista, vaikka pääosin nämä hoidetaankin ostopalveluina. Rakennuttaminen tehdään lähes kokonaan omana työnä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin toimitilojen kunto on arvioitu kohtuullisen ja huonon välimaastoon. Katujen perusparantamiseen panostetaan huonosti, toimitilojen kohtuullisesti. Kaavoitus hoidetaan täysin ostopalveluna, eikä kaavoja edes tehdä vuosittain. Kaavoituksesta ei myöskään ole olemassa tilastotietoja, ja kaavojen dokumentointi on puutteellista. Tontinmyyntituloja kertyy vähän, euroa vuodessa. Tonttivarantoa on vähän, mutta tyydyttävästi kunnan tarpeisiin. Kunta omistaa kolmisenkymmentä vuokra-asuntoa, lisäksi sillä on osuus yhdessä vuokraasuntoyhtiössä. Lisäksi kunta omistaa 100-prosenttisesti Kiinteistöosakeyhtiö Labyrintin, jolla on noin 200 vuokra-asuntoa. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Kunnassa ei ole asunto-ohjelmaa, eikä ARA-rakentamista ole tällä hetkellä käynnissä eikä suunnitteilla. Lapinjärvellä ei ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Lapinjärvi ostaa ympäristönsuojelupalvelut Loviisan kaupungilta. Ympäristön ja vesistöjen tila on arvion mukaan kohtuullinen/hyvä. Kunnalla ei ole ympäristöohjelmaa. Lapinjärvi ostaa myös rakennusvalvonnan Loviisalta. Lupia käsitellään kuutisenkymmentä vuosittain, mikä on kunnan kokoon nähden melko suuri määrä. Suurimmat haasteet Lapinjärvellä ovat kaavoituksen ajan tasalle saattaminen ja kaavoituksen kehittäminen sekä laaja palveluverkko kunnassa on paljon kunnossapidettäviä kiinteistöjä, laitoksia ja alueita. Lisäksi haasteita tuovat kiinteistöjen korjausvelan kasvu sekä vesihuollon palvelutason ja huoltovarmuuden ylläpitäminen Loviisa Loviisa on yksi kolmesta Itä-Uudenmaan alueen suuremmasta kunnasta. Loviisa on muodostunut vuonna 2010 neljän kunnan liitoksesta. Toimintatapojen sopeuttaminen on vielä kesken. Loviisalla on jonkin verran omaa rakentamista katu- ja viheralueiden sekä vesihuollon osalta. Sen sijaan rakennuttamista Loviisa ostaa jonkin verran ulkopuolelta erityisesti vesihuollon ja toimitilojen osalta, mikä poikkeaa muiden kuntien toimintatavoista. Suunnittelu hoidetaan niin ikään lähes kokonaan ostopalveluina. Yllä- ja kunnossapidosta sen sijaan % hoidetaan omana työnä. Omaisuus on kohtuullisessa kunnossa ja perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti, tosin katujen osalta panostus on kohtuullisen ja huonon väliltä. Kaavoituksen Loviisa hoitaa suureksi osaksi itse. Viime aikoina kaavoitukseen on palkattu uusi henkilö. Ostopalveluja käytetään hieman alle 40 %:ssa suunnittelutyöstä. Loviisalle kertyy kunnan kokoon nähden melko vähän tontinmyyntituloja, euroa vuodessa, vaikka tontteja on runsaasti varastossa. Tämä kertoo siitä, että tontit eivät ole menneet kaupaksi. 7

8 Kunta omistaa itse tai 100-prosenttisesti omistamiensa yhtiöiden kautta n. 500 vuokra-asuntoa ja välillisesti hieman alle 40 asuntoa. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Loviisalla on asunto-ohjelma, mutta viimeisten viiden vuoden aikana ei ole toteutettu ARA-kohteita. Vuoden 2014 budjetissa on varauduttu uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Loviisa on muiden kuntien tapaan autoiluun nojaava kunta, mutta joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on Itä-Uudenmaan toisiksi suurin, 15 %. 1 Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen vain kohtuullinen. Ympäristöohjelmaa ei ole. Kunta on hoitanut myös Lapinjärven ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtäviä vuoden 2013 alusta. Rakennuslupia käsitellään 220 vuodessa. Suurimmat haasteet Loviisassa: Loviisan ikärakenne on haasteellinen. Kaupunkiin pitäisi saada uusia asukkaita sekä lisää työpaikkoja. Uusien yritysten saaminen kaupunkiin on vaikeaa, vaikka kaupungilla on tarjota hyvät tonttivaihtoehdot Myrskylä Myrskylä on Itä-Uudenmaan pienin kunta. Se hoitaakin suunnittelun, rakentamisen ja yllä- ja kunnossapidon suureksi osaksi ostopalveluina. Silti omaa yllä- ja kunnossapitoa on erityisesti viher- ja liikunta-alueiden osalta, ja toimitilojen yllä- ja kunnossapidosta pääosa hoidetaan omana työnä. Katu- ja viheralueiden, liikunta-alueiden kunto on kohtuullinen ja toimitilojen ja vesihuoltoverkoston kunto hyvä. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti. Kaavoituksesta pieni osa hoidetaan itse ja loput ostopalveluna. Tontinmyyntituloja kertyy vähän, ja tonttivarantoa on omakotitontteja lukuun ottamatta vähän. Kunta omistaa itse vuokra-asuntoja n. 50 kpl 2 ja välillisesti hieman yli 30 kpl. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Myrskylällä ei ole asunto-ohjelmaa, eikä se ole toteuttanut ARA-kohteita viimeisten viiden vuoden aikana. Myrskylä on muiden pienempien kuntien tavoin riippuvainen yksityisautoilusta. Kunta järjestää itse jonkin verran joukkoliikennettä, joka koostuu koulukuljetuksista ja palvelutaksilinjoista. Ympäristön tila on hyvä, vesistöjen kohtuullinen. Rakennuslupia käsitellään noin 38 kpl vuodessa, mikä on kunnan kokoon nähden huomattavan paljon. 5 Suurimmat haasteet Myrskylässä ovat taloudellisten resurssien vähyys tarpeeseen nähden, käytettävissä olevan avainasemassa olevan henkilöstön haavoittuvuus, ns. hiljaisen tiedon häviäminen ja riittävän ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi Pornainen Pornainen on melko pieni kunta, kuitenkin Itä-Uudenmaan mittapuulla keskisuuri. Suunnittelu, rakennuttaminen, rakentaminen sekä yllä- ja kunnossapito hoidetaan pääosin ostopalveluina. Eniten omaa työtä on viher- ja liikunta-alueiden sekä toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa. Omaisuus on kohtuullisessa kunnossa, vesihuoltoverkoston kunto on hyvän ja kohtuullisen väliltä. Perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti, muuten kohtuullisesti. Kaavoituksesta pieni osa hoidetaan itse ja loput ostopalveluna. Tontinmyyntituloja kertyy melko paljon, euroa vuodessa. 5 Myös tonttivarantoa on melko hyvin. 1 Tieto vuodelta Sisältää 34 vanhusten vuokra-asuntoa. 8

9 Kunta omistaa 26 asuntoa itse ja välillisesti 33 asuntoa. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Pornaisilla ei ole asunto-ohjelmaa, eikä se ole toteuttanut ARA-kohteita viimeisten viiden vuoden aikana. Pornainen on muiden kuntien tapaan autoiluun nojaava kunta, mutta joukkoliikenteen osuus on kuitenkin suurempi kuin Myrskylässä tai Askolassa. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Rakennuslupia käsitellään 83 vuosittain. Suurimmat haasteet Pornaisissa ovat omaisuuden ja alueiden kunnon säilyttäminen riittävin taloudellisin resurssein, ns. korjausvelka. Kasvavien asunto-, palvelu- ja yritysalueiden sekä toimitilojen tarpeiden oikeat mitoitukset, sijaintien optimoinnit sekä niiden toteuttamiseen liittyvien edellytysten valmistelu. Julkisen liikenteen palvelutason nostaminen Porvoo Porvoo on Itä-Uudenmaan suurin kunta. Toimitilojen ja vesihuoltoverkoston suunnittelusta suuri osa ostetaan, katu- ja viheraluesuunnittelua taas tehdään pitkälti omana työnä. Ostopalvelujen käyttö rakentamisen ja rakennuttamisen osalta vaihtelee, esimerkiksi katurakentaminen tehdään pääosin itse, mutta toimitilat rakennutetaan kokonaan ostopalveluin. Omaisuus on kohtuullisessa kunnossa. Perusparantamiseen panostetaan puistojen ja liikunta-alueiden osalta huonosti, muutoin kohtuullisesti. Kaavoitus hoidetaan omana työnä tiettyjä asiantuntijapalveluita lukuun ottamatta. Tontinmyyntituloja kertyy noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoossa on runsaasti ja monipuolisesti tonttivarantoa. Vuosittain luovutettavien omakotitonttien määrä on tarkoitus lähes kaksinkertaistaa, nykyisin luovutettavista 70 tontista 135 omakotitonttiin. Kaupunkimaisella Porvoolla on yli omaa vuokra-asuntoa. Lisäksi se omistaa välillisesti nelisenkymmentä asuntoa. Asunnot ovat kohtuullisessa kunnossa. Porvoolla on oma asuntoohjelma, ja ARA-kohteita on toteutettu noin 1 kpl vuodessa. Kaupunkirakenteestaan huolimatta Porvoon joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on vain hiukan yli 13 %. Kävelyn ja pyöräilyn osuus liikennesuoritteesta on Porvoossa kuitenkin suuri ja autoilun osuus joukkoliikenteestä Itä-Uudenmaan pienin, 72 %. Kunta järjestää pienen osan joukkoliikenteestä itse. Ympäristön tila on keskimäärin hyvä. Vesistöjen kunto on kohtuullinen. Vesihuoltoverkoston ikääntyminen edellyttää saneerausinvestointien kasvattamista. Lisäksi vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteiden varalta edellyttää suuria investointeja. Rakennuslupia käsitellään runsaasti, 566 vuosittain. Suurimmat haasteet Porvoossa: Kiinteistöjen kunto aiheuttaa merkittävän peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeen tulevina vuosina. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja hajautumisen ehkäiseminen edellyttää onnistumista maankäytön suunnittelussa ja jatkuvaa maan hankintaa, joiden avulla voidaan turvata hallitun kasvun ohjautuminen järkevästi lähelle palveluja. Kaupungin strategian tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä asumisen osalta 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä edellyttää mm. rakentamisen energiatehokkuutta, energian tuottamista uusiutuvilla energialähteillä, kaukolämmön suosimista ja yhtenäisten metsäalueiden turvaamista. 9

10 Porvoon kaupungin tavoitteena on myös jo nykyäänkin hyvän työpaikkaomavaraisuusasteen pitäminen yli 90 prosentissa Sipoo Sipoo on Itä-Uudenmaan toiseksi suurin kunta. Muiden Itä-Uudenmaan kuntien tapaan se ostaa suunnittelun suurimmaksi osaksi ja rakentamisen kokonaan (toimitiloja lukuun ottamatta) ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan omin voimin, ainoastaan toimitiloissa käytetään rakennuttamiseen jonkin verran ostopalveluita. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa. Toimitilojen kunto on hyvän ja kohtuullisen väliltä, mutta kunnassa on jonkin verran erittäin huonokuntoisia kohteita. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti. Kaavoitus on järjestetty pääosin omana työnä, jonkin verran käytetään myös ostopalveluita. Tontinmyyntitulot ovat Itä-Uudenmaan korkeimmat, 10,87 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tähän vaikuttaa vuonna 2012 tapahtunut kertaluontoinen maiden myynti Helsingille, joka oli arvoltaan 33 miljoonaa euroa. Muutoin tontinmyyntitulot ovat Sipoossa 2 ja 5 miljoonan väliltä vuosittain. Sipoolla on valikoimassa runsaasti erityyppisiä tontteja, mutta kaikilla ei ole kunnallistekniikkaa. Sipoo omistaa itse 103 kpl vuokra-asuntoja, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu henkilökuntakäyttöön. Lisäksi se omistaa Kunta-asunnot Oy:n kautta osuudet 331 vuokra-asunnosta, joiden välitys hoidetaan itse. Kunnan omistamien asuntojen kunto on keskimäärin hyvä. Kunta-asunnot Oy:n asunnot ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta muutama asunnoista on erittäin huonokuntoinen. Kunnalla on asunto-ohjelma, mutta asuntoasiat ovat hajallaan useilla osastoilla, eikä millään niistä ole kokonaisvastuuta asuntopolitiikasta. Myöskään ARA-kohteita ei ole viime aikoina rakennettu. Sipoossa on Itä-Uudenmaan suurin joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta, 17 %. Tieto on vuodelta 2008, eikä ole tiedossa, miten joukkoliikenteen osuus on kehittynyt HSL:n liittymisen jälkeen. Järjestelyvastuu kunnan bussiliikenteestä siirtyy liikennöitsijöiltä HSL:lle syksyllä Ympäristön tila on keskimäärin hyvä, vesistöjen osalta kohtuullinen. Rakennuslupia käsitellään vuosittain runsaasti, 329 kappaletta. Suurimmat haasteet Sipoossa ovat: 1. Sipoon kunta on voimakkaan kasvun vaiheessa. Tämä edellyttää toiminnan dynaamisuutta sekä hyvää uusien alueiden toteutusprosessia, palveluiden hallintaa ja taloudenpitoa. Tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden nosto 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa käytännössä työpaikkojen määrän tuplaamista. Kaikki edellä mainitut toiminnot vaativat eri osaalueiden jatkuvaa parantamista. 2. Sipoo sijaitsee kehittyvällä alueella ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja synergisten toimintojen etsimistä sekä toteuttamista naapurikuntien kanssa. Tämä mahdollisuuden käyttäminen on haaste/tavoite ja edellyttää toiminnan suuntaamista ko. tavoitteen toteuttamiseen. 3. Palveluiden ja toiminnan tehostaminen, voimavarojen käyttö ydintoimintaan sekä palveluiden oston hyödyntäminen on kasvun myötä Sipoossa keskeinen haaste ja tavoite. 10

11 2.3 Yhteenveto palvelukokonaisuuksittain Kaavoitus Kaavoituksen resursointi Itä-Uudellamaalla on hyvin riippuvaista kunnan koosta. Pienemmissä kunnissa hyödynnetään yhteistyötä ja ostopalveluita, kun taas suuremmissa kunnissa kaavoitus tehdään pääosin itse. Kaavoituksen menot ovat kokonaisuudessaan arviolta 3 4 % koko Itä- Uudenmaan MALYET-menoista. Kaavoitus työllistää Itä-Uudellamaalla kunnan työntekijöitä yhteensä arviolta 30 kokopäiväisen henkilön verran. Itä-Uudenmaan alueella asemakaavoitetun pinta-alan osuus kunnan maa-alasta on varsin pieni, vaihteluvälillä 1,5 7 %. Suurin asemakaavoitetun maa-alan osuus on Loviisassa, pienin Myrskylässä. Tämä kertoo siitä, että kunnissa on paljon haja-asutusalueita. Koko kunnan kattava yleiskaava on olemassa ainoastaan Sipoossa, lähimmäksi tätä pääsee Porvoo, jossa 96 % kunnan pinta-alasta on yleiskaavoitettu. Myrskylässä on yleiskaavoitettu vain 3 % kunnan pinta-alasta, joskin sitä laajentava osayleiskaava on vireillä. Kaavan ulottuvuus ei kuitenkaan riipu yksinomaan kunnan koosta: asukkaan Pornaisissa yleiskaava kattaa 70 % kunnan pinta-alasta. Lapinjärvellä kaavoituksesta ei ole saatavissa tilastotietoja. Itä-Uudenmaan kunnista eniten on viime vuosina asemakaavoittanut Sipoo, noin k-m2 vuodessa. Sipoon asemakaavoituksesta 80 % on kohdistunut työpaikkoihin. Seuraavaksi eniten on kaavoittanut Porvoo, k-m2 vuodessa. Yhteensä Itä-Uudellamaalla on kaavoitettu noin k-m2 vuodessa. Kaavoituksesta noin kaksi kolmasosaa on kohdistunut työpaikkoihin ja yksi kolmasosa asumiseen (ks. taulukko). 3 Kunnat kaavoittavat pääosin itse omistamalleen maalle. Sopimuskaavoja on tällä hetkellä nollasta 60 prosenttiin meneillään olevien kaavahankkeiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Eniten sopimuskaavoja on tällä hetkellä Loviisalla (60 %). Taulukko. Kaavoitus Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Asemakaavat / vuosi, k-m2 Asuminen k-m2 Asuminen % Työpaikat k-m2 Työpaikat % Askola % % Lapinjärvi Loviisa % % Myrskylä % % Pornainen % % Porvoo % % Sipoo % % Yhteensä % % Taulukon tiedot viiden vuoden keskiarvoja Kiinteistöasiat Kiinteistöasiat (mukaan lukien paikkatieto- ja mittausasiat) työllistävät Itä-Uudenmaan alueella yhteensä arviolta 40 kunnan palveluksessa olevan kokopäiväisen henkilön verran. Tästä työvoimasta kuitenkin arviolta 28 henkilön työpanos sijoittuu Porvooseen. Kiinteistöasioihin käytettävät menot muodostavat arviolta 3 % Itä-Uudenmaan alueen MALYET-menoista. Niistä 3 Viiden vuoden keskiarvo. 11

12 saatavat tulot puolestaan muodostavat jopa 10 % näistä palvelukokonaisuuksista saatavista tuotoista. Itä-Uudellamaalla on tällä hetkellä yli 400 vapaata omakotitonttia. Eniten omakotitontteja on vapaana Loviisassa, vähiten Askolassa. Tontinmyyntituloja on viimeisten viiden vuoden aikana kertynyt koko alueelta noin 17 miljoonaa euroa vuodessa, tosin tätä lukua sekoittaa Sipoon yksittäinen 30 miljoonan euron tonttikauppa Helsingin kanssa. Tonttivaranto ja tontinmyyntitulot vaihtelevat kunnittain paljon: omakotitontteja on kunnittain tällä hetkellä kpl ja tontinmyyntituloja on ollut euroa vuodessa. Suurin pinta-ala vapaita yritystontteja on Sipoossa, yli kerrosneliömetriä. Myös Loviisassa on vapaana melko laajasti yritystonttialaa, kerrosneliömetriä. Rivitalotontteja on laajimmin vapaana Porvoossa, kerrosneliötä. Tontinmyynnissä haasteina ovat huono valtakunnallinen taloustilanne ja kiinteistöalalla orastava lama. Erityisesti yritystontit muodostuvat haasteeksi, mutta myös pääkaupunkiseudun kehyskuntien omakotitalotonttien myynti on vähäistä, sillä yksityisen lainarahoituksen ehdot ovat kiristyneet. Kuntaomaisuuden tasearvot vaihtelevat kunnittain välillä 1 28 miljoonaa euroa. Tasearvo ei anna kovin hyvää kuvaa omaisuuden arvosta kunnissa, jossa maaomaisuus on peräisin esimerkiksi 1700-luvulta. Porvoo ylläpitääkin maaomaisuuden hankinta-arvoa myyntivoiton määrittämiseksi. Itä-Uudenmaan kunnissa tehdään lohkomisia asemakaava-alueella noin viidestä kymmeneen vuodessa lukuun ottamatta Sipoota (n. 20 kpl/vuosi) ja Porvoota (n. 108 kpl/vuosi). Pohjakarttamäärä vaihtelee samoin välillä 2 7 % kunnan pinta-alasta lukuun ottamatta Sipoota (25 %) ja Porvoota (52 %). Taulukko. Tonttivaranto ja tontinmyyntitulot Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Omakotitonttivaranto, kpl (tällä hetkellä) Tontinmyyntitulot, e (5 v KA) Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Sipoo: Kaikilla omakotitonteilla ei kunnallistekniikkaa. Tontinmyyntituloissa yksi poikkeuksellinen 30 Me kauppa, muuten tontinmyyntitulot 4,3 Me / vuosi Asuminen Asumisasiat työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin kuuden kokopäiväisen työntekijän verran. Asumisasioiden menot muodostavat noin 2 % Itä-Uudenmaan MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin vuokra-asuntoa. Porvoolla on näistä asunnoista yli 60 % ja kun mukaan otetaan seuraavaksi suurimmat kunnat Sipoo ja Loviisa, kasvaa näiden kuntien yhteenlaskettu osuus alueen vuokra-asunnoista yhteensä noin 90 prosenttiin. Asukaslukuun suhteutettuna vuokra-asuntoja on eniten Lapinjärvellä, toiseksi eniten Myrskylässä ja kolmanneksi eniten Porvoossa. 12

13 Asunnot ovat keskimäärin kohtuullisessa kunnossa, kahdessa kunnassa kunto on hyvän ja kohtuullisen väliltä. On myös joitakin erittäin huonokuntoisia asuntoja. Noin puolet kunnista omistavat suurimman osan asunnoista itse tai 100 % omistamansa yhtiön kautta. Loput eli Sipoo, Myrskylä ja Pornainen ovat myyneet yli puolet asunnoistaan Kunta-asunnot Oy:lle. Sipoo omistaa itse lähinnä henkilökunta-asuntoja, jotka ovat tällä hetkellä Kunta-asunnot Oy:n asuntoja paremmassa kunnossa. Uutta vuokra-asuntorakentamista Itä-Uudellamaalla on vähän, vain noin 0,7 kohdetta vuodessa. Ainoastaan Porvoo ja Askola ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-kohteita. Sipoo ja Pornainen ovat sitoutuneet rakentamaan vuokra-asuntoja 20 % rakennettavista asunnoista. Loviisa on tosin varautunut budjetissaan rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Myöskään asunto-ohjelmaa ei ole neljässä kunnassa seitsemästä. Taulukko. Vuokra-asunnot Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Vuokra-asunnot, kpl Vuokra-asunnot / 100 asukasta ARA-kohteet /vuosi, kpl* Askola 128 2,56 3 Lapinjärvi 229 8,09 0 Loviisa 537 3,46 0 Myrskylä 112 5,62 0 Pornainen 59 1,15 0 Porvoo ,59 1,2 Sipoo 424 2,26 0 Yhteensä ,81 0,7 *Viiden vuoden keskiarvo Liikenne Liikenneasioihin panostetaan Itä-Uudellamaalla kunnan omalla henkilöstöllä mitattuna vastaavalla panoksella kuin asumiseen: liikenne työllistää kuntien työntekijöinä yhteensä noin kuuden kokopäiväisen työntekijän verran. Liikennemenot muodostavat noin 3 4 % Itä-Uudenmaan alueen yhteenlasketuista MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan liikenne nojautuu pitkälti yksityisautoilun varaan. Joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on välillä 8 17 %, ja suurin joukkoliikenteen osuus on Sipoossa. Matkojen määrällä mitattuna tilanne voi olla toisennäköinen, sillä kävellen ja pyöräillen tehdään lyhyempiä matkoja kuin henkilöautolla. Suurin osa kunnista on järjestänyt joukkoliikenteen täysin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Ainoastaan Myrskylä, Porvoo ja Loviisa järjestävät itse joukkoliikennettä esimerkiksi koulukuljetusten yhteydessä ja palvelutaksilinjojen muodossa. Omaa liikennekalustoa näilläkään kunnilla ei ole. Sipoo poikkeaa muista kunnista siten, että se on järjestänyt joukkoliikenteensä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kautta. Ongelmana Itä-Uudellamaalla on, että joukkoliikenne on alueella muutamaa valtareittiä lukuun ottamatta heikosti kehittynyttä. Tämä puolestaan johtuu kuntarakenteen hajanaisuudesta, mikä ei mahdollista kannattavien linjojen perustamista. Haastetta joukkoliikenteen kehittämiselle tuo myös työpaikkojen sijainti suurelta osin pääkaupunkiseudulla, jolloin työmatkaliikenne suuntautuu Helsinkiin päin, ei kuntien sisälle. Myös raideliikenteen puuttuminen vaikeuttaa kuntien 13

14 kehittämistä. Sipoolla on tavoitteena raideliikenteen käynnistäminen Nikkilään nykyistä tavaraliikenneraidetta hyödyntäen vuoteen 2020 mennessä. Taulukko. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun osuus liikennesuoritteista %. Kaupunki/Kunta Joukkoliikenne % Yksityisautoilu % Askola 8 % 90 % Lapinjärvi Loviisa 15 % 80 % Myrskylä 8 % 90 % Pornainen 11 % 89 % Porvoo 13 % 72 % Sipoo 17 % 74 % KA 12 % 82 % Tiedot vuodelta Ympäristö Ympäristönsuojelu työllistää Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöinä yhteensä noin 17 kokopäiväisen työntekijän verran. Ympäristönsuojelun menot muodostavat noin 1 2 % kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Ympäristönsuojelu on pienemmissä kunnissa järjestetty kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa ympäristöpalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet ympäristönsuojelutehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen ympäristönsuojeluyksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat ympäristönsuojeluyksiköt. Ympäristön tila on kunnissa pääosin hyvä, tosin paikoin huono. Vesistöjen tila on sen sijaan kolmiportaisella asteikolla keskitasoista ja paikoin vielä tätä heikompaa. Rantakunnista Porvoo on tällä hetkellä mukana Itämerihaasteessa, mutta se ei ole tehnyt toimenpideohjelmaa. Ympäristönsuojelun lupaprosessit ovat laajoja ja aikaa vieviä. Tämän vuoksi ympäristölupia käsitellään (ja haetaan) vuosittain huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi rakennuslupia. Itä- Uudenmaan kunnissa käsitellään ympäristölupia keskimäärin 0,4 4 kpl vuodessa. Maa-aineslupia käsitellään 0 4 kpl vuosittain. Lisäksi on muuta luvanvaraista ja ilmoitusvelvollista toimintaa. Myös ympäristönvalvonta vie runsaasti aikaa Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta työllistää Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä kohtuullisesti, yhteensä noin 28 kokopäiväisen työntekijän verran. Rakennusvalvonnan menot muodostavat arviolta 2 % Itä- Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Rakennusvalvonta on ympäristönsuojelutehtävien tapaan järjestetty pienemmissä kunnissa kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa rakennusvalvontapalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet rakennusvalvontatehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen rakennusvalvontayksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat rakennusvalvontayksiköt. Kaikissa kunnissa on voimassa oleva rakennusjärjestys, Askolalla, Myrskylällä, Pornaisilla ja Pukkilalla yhteinen. 14

15 Rakennuslupien vuosittainen volyymi vaihtelee kunnan koon mukaan. Sen sijaan Sipoossa on kunnista eniten poikkeuslupia ja suunnittelutarveratkaisuja. Tästä näkökulmasta Sipoolla on suurin haaste yhtenäisen kuntarakenteen muodostamisessa tulevaisuudessa. Taulukko. Rakennusvalvonnan luvat / vuosi Itä-Uudellamaalla. Kaupunki/Kunta Rakennusluvat Toimenpideluvat Poikkeusl. ja suunn. tarv. ratk. Maisematyöl. Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Taulukon tiedot ovat viiden vuoden keskiarvoja Elinkeino Elinkeinopalvelut työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 5 kokopäiväisen työntekijän verran. Elinkeinotoimintaan kunnissa käytetyt menot muodostavat arviolta 1 % Itä- Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä ja Porvoo ovat ulkoistaneet elinkeinopalvelut kokonaan tai osittain Posintra Oy:lle. Sipoon ja Pornaisten elinkeinopalvelut hoidetaan osin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kautta. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on Porvoossa, yli kpl, mikä on lähes 60 % koko Itä-Uudenmaan työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Tämä osuus on suurin Porvoossa ja Loviisassa ja pienin Pornaisissa, jossa työpaikkaomavaraisuusaste on Suomen matalin. Taulukko. Työpaikat Itä-Uudellamaalla. Kaupunki/Kunta Työpaikat 2012 Työpaikkaomavaraisuus Askola % Lapinjärvi % Loviisa % Myrskylä % Pornainen % Porvoo % Sipoo % Yhteensä Tiedot vuodelta

16 2.3.8 Kadut ja viheralueet Katuverkoston pituus vaihtelee kunnan koon mukaan Pornaisten 13 kilometristä Porvoon 250 kilometriin. Loviisalla on kuitenkin kaksin verroin katuverkkoa Sipooseen nähden, vaikka asukasluku on hiukan pienempi. Katuverkostoa on Itä-Uudellamaalla yhteensä noin 470 kilometriä, mikä on alle puolet Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlasketun katuverkon pituudesta. Jalkakäytävien ja pyöräteiden pituus vaihtelee Pornaisten 1,5 ja Porvoon 120 kilometrin välillä. Katujen ylläpitokulut ja investoinnit vaihtelevat katuverkoston pituuden ja kunnan koon mukaan välillä euroa, mutta Sipoossa ja Askolassa ylläpitokulut ovat katuverkoston pituuteen nähden melko korkeat. Katualueet työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 25 kokopäiväisen työntekijän verran. Katuihin ja liikunta- sekä viheralueisiin käytetyt menot muodostavat arviolta 20 % Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Katuomaisuuden kunto on keskimäärin kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan puolessa kunnista kohtuullisesti, puolessa huonosti. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,1 5,5 miljoonaa euroa. Porvoota lukuun ottamatta kunnat ostavat joko suurimman osan tai kaiken katusuunnittelun ulkopuolelta. Porvoossa suunnittelusta 80 % hoidetaan omana työnä. Rakennuttaminen tehdään Pornaista lukuun ottamatta kokonaan tai pääosin omana työnä, mutta rakentaminen ostetaan Porvoota (70 % omana työnä) ja Loviisaa (20 % omana työnä) lukuun ottamatta kokonaan ulkopuolelta. Yllä- ja kunnossapidossa on rakentamista ja suunnittelua enemmän vaihtelua toimintatavoissa. Ostopalvelut vaihtelevat välillä % tehtävistä. Ostopalveluja käytetään esimerkiksi katujen talvikunnossapidossa. Taulukko. Katujen tunnuslukuja. Kaupunki/Kunta Kadut km Jk + pp-tiet km Ylläpitokulut Investoinnit / vuosi Askola 18, Lapinjärvi 24,0 2, Loviisa 100,0 50, Myrskylä 13,2 0, Pornainen 13,0 1, Porvoo 250,0 120, Sipoo 51,0 24, Yhteensä 469,2 198, Ylläpitokulut vuodelta Investoinnit 5 vuoden keskiarvoja. Puistoalueiden laajuus vaihtelee Itä-Uudenmaan kunnissa yhden ja 80 hehtaarin välillä. Samoin ylläpitokulut vaihtelevat puistojen osalta lähes nollan ja 1,7 miljoonan euron välillä. Liikunta- ja virkistysalueiden ylläpitoon menee keskimäärin vähemmän varoja, euron ja 1,35 miljoonan euron väliltä. Liikuntapaikkojen määrä vaihtelee kunnittain muutamasta yli sataan. Viher- ja liikunta-alueet työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 25 kokopäiväisen työntekijän verran. 16

17 Liikunta- ja virkistysalueiden kunto on pääosin kohtuullinen. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti tai huonosti. Lähes kaikki kunnat käyttävät viheraluesuunnitteluun pääosin ostopalveluita. Poikkeuksena tästä ovat Pornainen, joka ostaa puolet suunnittelusta, ja Porvoo, joka suunnittelee 90-prosenttisesti itse. Rakennuttaminen hoidetaan itse lukuun ottamatta Askolaa (50 % ostetaan) ja Pornaista (90 % ostetaan). Kuten katujenkin osalta, toimintatavat vaihtelevat eniten rakentamisessa. Ostopalvelujen käyttö vaihtelee välillä % töistä. Ostopalvelujen käyttö ei suoraviivaisesti heijastele kunnan kokoa: suurempi Sipoo ostaa 100 % viherrakentamisesta, kun taas asukkaan Askola rakentaa 50-prosenttisesti itse. Myös yllä- ja kunnossapidon toimintatavoissa on vaihtelua: Ostopalveluiden käyttö vaihtelee 10 ja 100 prosentin välillä. Lapinjärvi, Myrskylä ja Porvoo hoitavat yllä- ja kunnossapidon pääosin itse, Pornainen ja Askola ostavat pääosin tai kokonaan ulkoa ja Sipoo ostaa hieman yli puolet yllä- ja kunnossapidosta. Taulukko. Viheralueiden sekä liikunta- ja virkistysalueiden tunnuslukuja. Kaupunki/Kunta Puistot ha Ylläpito viher e Ylläpito liikunta e Investoinnit viher e Investoinnit liikunta e Askola 14, Lapinjärvi 7, Loviisa 28, Myrskylä 2, Pornainen 1, Porvoo 80, Sipoo 42, Yhteensä 174, Ylläpitotiedot vuodelta Investoinnit 5 vuoden keskiarvoja Toimitilat Toimitilojen määrä vaihtelee Myrskylän 17 kappaleesta Porvoon 190:een. Bruttoalat vaihtelevat välillä brm2. Keskimääräinen toimitilan koko on 890 brm2. Toimitilojen koon ja kappalemäärän suhteella mitattuna pienimmät toimitilat löytyvät Askolasta ja suurimmat Porvoosta. Myös Pornaisissa toimitiloilla on suuri keskimääräinen bruttoala. Toimitilojen ylläpitokulut ovat välillä 0,4 6 miljoonaa euroa. Neliöihin suhteutettuna suurimmat yllä- ja kunnossapitokulut ovat Pornaisissa, pienimmät Loviisassa. Toimitilat työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 125 kokopäiväisen työntekijän verran. Niistä muodostuvat kulut muodostavat arviolta 40 % Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Toimitilat ovat kuntien mukaan pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteen perusteella ainakin Loviisassa, Myrskylässä ja Pornaisissa toimitilojen kokonaismassassa on selvästi korjausvelkaa. Korjausvelkatiedot ovat kuitenkin vuodelta 2012, ja tämän jälkeen Myrskylässä on panostettu perusparantamiseen. Askolan ja Lapinjärven osalta nykykäyttöarvoa ei ole arvioitu kattavasti, joten lukua ei ole voitu laskea. Perusparantamiseen panostetaan kuntien mukaan kohtuullisesti, Sipoossa riittävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit vaihtelevat Myrskylän eurosta Sipoon 14 miljoonaan euroon. Sipoo on investoinut viime vuosina uuteen terveyskeskukseen, ja uudisinvestoinnit jatkuvat uuden koulukeskuksen rakentamisen myötä. 17

18 Kaikki kunnat Lapinjärveä lukuun ottamatta ostavat suunnittelun lähes täysin ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan täysin tai pääosin omana työnä Pornaista lukuun ottamatta. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Eniten omaa työtä rakentamisessa käytetään Lapinjärvellä (30 %) ja Porvoossa (20 %). Toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee välillä %. Askola ostaa yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Pornainen ja Porvoo ostavat suurimman osan, mutta niillä on kuitenkin omaa yllä- ja kunnossapitoa 30 %. Loviisa, Myrskylä ja Sipoo ylläpitävät suurimmaksi osaksi itse, mutta ostavat kuitenkin % yllä- ja kunnossapidosta. Lapinjärvi hoitaa lähes kaiken yllä- ja kunnossapidon omana työnä. Ulkoa ostetaan esimerkiksi LVI- ja sähkötöitä. Taulukko. Toimitilojen tunnuslukuja. Kaupunki/Kunta Toimitilat kpl Toimitilat brm2 Brm2/kpl Ylläpito e Ylläpito/m2 Investoinnit / vuosi NKA/JHH Askola Lapinjärvi Loviisa % Myrskylä % Pornainen % Porvoo % Sipoo % Yhteensä Ylläpidon kulut vuodelta Investoinnit 5 vuoden keskiarvoja. NKA = Nykykäyttöarvo. JHH = Jälleenhankintahinta Vesihuolto Vesihuoltoverkoston pituus vaihtelee kunnan koon mukaan välillä km (mukana puhdasvesi-, jätevesi- ja hulevesiverkosto). Käyttövettä tuottaa ja jätevettä puhdistaa eniten Porvoo ja vähiten Myrskylä. Asukasta kohden Lapinjärvi tuottaa suhteessa eniten käyttövettä, jätevettä asukasta kohden puhdistaa eniten Porvoo. Molemmat suhdeluvut ovat pienimpiä Myrskylässä. Nämä tiedot kertovat siitä, että haja-asutusalueilla asuvilla on omat vesihuoltoratkaisut. Käyttövettä tuotetaan yhteensä vähemmän kuin jätevettä puhdistetaan, erotus johtuu hulevedestä. Vesihuolto työllistää Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 70 kokopäiväisen työntekijän verran. Liikelaitostoimintojen (vesihuolto, jätehuolto ja energia) yhteenlasketut menot ovat arviolta 20 % Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Itä-Uudellamaalla huomattavan suuri osa kunnista tuottaa käyttövettä ja puhdistaa jätevettä itse, Porvoo kokonaan. Tämä näkyy myös henkilöstön määrässä. Ainoastaan Sipoo ostaa kaiken käyttövetensä ulkopuolelta. Veden toimittajissa on paljon vaihtelua: Sipoo ja Pornainen käyttävät toimittajana Tuusulan Seudun Vesi -kuntayhtymää, Loviisa ja Myrskylä Loviisan Seudun Vesi - kuntayhtymää ja Askola ostaa vetensä Porvoon Vedeltä. Vesihuoltoverkoston suunnittelu ostetaan pääosin ulkopuolelta. Eniten omaa työtä on Porvoolla, 30 % suunnittelusta. Ulkoa se ostaa laitos- ja prosessisuunnittelua ja yleissuunnittelua. Rakennuttamisessa on toimintatavoissa suurempia vaihteluita. Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja 18

19 Sipoo rakennuttavat pääosin tai kokonaan itse. Loviisa ostaa puolet rakennuttamisesta ulkopuolelta. Pornainen ja Porvoo ostavat lähes kaiken rakennuttamisen ulkoa. Rakentaminen hoidetaan pääosin ostopalveluna lukuun ottamatta Porvoota, jolla on hiukan alle puolet omaa rakentamista. Ostopalveluina hankitaan koneet, kuljetukset ja louhinnat. Yllä- ja kunnossapidon osalta kunnat jakautuvat kahteen ryhmään. Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo hoitavat omin voimin % yllä- ja kunnossapidosta. Ulkoa ostetaan esimerkiksi lietteen käsittelyä ja vesianalyyseja. Askola ja Pornainen ostavat kaiken yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Taulukko. Vesihuolto Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Vesihuoltoverkosto km Tuotettu käyttövesi m3 Käsitelty jätevesi m3 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Tiedot vuodelta Jätehuolto ja energia Viisi kuntaa seitsemästä ovat osakkaina Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Lapinjärvi on osakkaana Kymenlaakson Jäte Oy:ssä ja Myrskylä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Jätehuolto alueellisten yhtiöiden kautta on järjestetty toimivasti. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on järjestetty pääosin alueellisten energiayhtiöiden kautta. Ainoastaan Pornainen tuottaa itse kaukolämpöä. Energiantuotannossa on jätehuoltoa enemmän vaihtelua varsinkin kaukolämmön osalta. Kymenlaakson Sähkö Oy ja Porvoon Energia ovat yleisimpiä sähkön tuottajia. 3 Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 3.1 Askola Edut Palvelurajapinnat ovat lähellä kuntalaisia ja toiminnot on räätälöity paikallisiin tarpeisiin Haitat Haittoja ovat erityisosaamisen puutteet ja organisaation haavoittuvuus. 19

20 3.1.3 Mahdollisuudet Mahdollisuuksia on palvelujen kehittämisessä paikallisiin tarpeisiin Uhat Resurssien riittäminen saattaa muodostua haasteeksi. Kehitys alueella uhkaa pirstaloitua (esim. hajanaiset järjestelmät) Yhteenveto Lähipalveluista päättäminen ja paikallisyhteisön kehittäminen omista lähtökohdista on mahdollista. Resurssien kehittämisen ja edes turvaamisen mahdollisuudet epäilyttävät. 3.2 Lapinjärvi Edut Lapinjärven kunnassa paikallistuntemus on hyvällä tasolla. Kaavoituksella on helppo tukea kunnan strategiaa. Nopea reagointi on mahdollista kaavoittamisessa. Kunnan tontit ovat edullisia, ja vuokra-asuntoja on riittävästi. Vuokrausaste on lähes 100 %. Joukkoliikenne toimii 6-tien suuntaisesti (Kouvola/Porvoo) sekä Loviisan suuntaan kouluaikoina. Ympäristön tila on hyvä tai kohtuullinen. Ympäristönsuojelupalvelut ja rakennusvalvonta ostetaan Loviisan kaupungilta, mikä takaa osaavan henkilöstön. Liikunta- ja virkistysalueita on joka kylässä. Toimitiloja on riittävästi. Lähes 100 % kunnan kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöön Haitat Haittoja ovat henkilöstön erikoisosaamisen puute ja pieni, haavoittuva organisaatio. Tonttien myyntimäärien ja tontinmyyntitulojen vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Asunto-ohjelman puuttuu, ja vuokra-asuntojen korjausvelka-aste on korkea. Kirkonkylän ulkopuolella on vaikeaa asua ilman omaa autoa. Ympäristöpalveluissa ja rakennusvalvonnassa nopea valvonta vaikeutuu pitkien etäisyyksien johdosta. Liikenneväylien kunto ei ole hyvä. Kiinteistöjen muuntojoustavuudessa nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin on puutteita Mahdollisuudet Alueellinen kehittäminen on mahdollista koko kunnan alueella, eikä vain yhdessä kylässä. Olemassa olevaa maaomaisuutta voi hyödyntää kunnan strategiaa tukevasti. Alueellisia mahdollisuuksia tuovat järvialueen hyödyntäminen virkistyskäytössä ja 6-tien ympäristön kehittäminen. Palveluverkon kehittämisessä on mahdollisuuksia. 20

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT

TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Sisällysluettelo 1. Muut palvelut -työryhmä / väliraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen.

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen. Yleistä Tekniset palvelut tuotetaan selvitysalueen kunnissa hallinnollisesti lähes samankaltaisilla organisaatioilla. Toimintatavoissa ja palvelujen tuottamisessa on hieman eroja kuntien sisällä riippuen

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Maankäyttö 2013. Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013

Maankäyttö 2013. Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013 Maankäyttö 2013 Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennelautakunta Joukkoliikennejaosto Tiejaosto Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

MUISTIO 5/2014 Aika 5.6.2014 klo 17.30-19.15 Paikka Nikkilän uusi terveysasema, Jussaksentie 14, Sipoo, iso kokoustila, 3. kerros

MUISTIO 5/2014 Aika 5.6.2014 klo 17.30-19.15 Paikka Nikkilän uusi terveysasema, Jussaksentie 14, Sipoo, iso kokoustila, 3. kerros ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 5/2014 5.6.2014 Muistio ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 5/2014 Aika

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 4 YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA 3

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 4 YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA 3 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 5/2014 5.6.2014 Esityslista ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ ESITYSLISTA

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.12.2014 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4 ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot