Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä. Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä. Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä"

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalaisvirolaista kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Hanke on Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelman, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Viron talous- ja liikenneministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) rahoittama. Hankkeella ovat yritysrahoitusta antaneet: Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy, ISS Palvelut Oy, KESKO, Kumpulan Kiinteistöt Oy, Matinkylän Huolto Oy, Ovenia Oy Pähkinä Hoito Oy, Realco Oy, Senaatti-kiinteistöt, SOL Palvelut Oy, VVO-yhtymä Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Rakennukset osana kaupunkien kehittämistä Tekijän esittely Tutkija Sampo Ruoppila on perehtynyt monipuolisesti Tallinnan kaupunkikehitykseen ja siihen liittyviin julkisiin politiikkoihin. Hänen vuonna 2006 Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirjansa käsitteli asuinalueiden erilaistumista, asuntopolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua sosialismista markkinatalouteen siirtyvissä kaupungeissa, erityisesti Tallinnassa. Ruoppila toimi pitkään Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkijana. Syksystä 2006 lähtien hän on työskennellyt Net Effect -konsulttitoimistossa projektijohtajana, pääasiassa alue- ja kaupunkikehitykseen sekä elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa Suomessa ja Itämeren alueella. Sampo Ruoppila (valtiot. tri.) 1

2 Esipuhe Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä- Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Tallinnassa Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2

3 Kaksi kaupunkia kaksi mallia Kaupunkisuunnittelu Tallinnassa ja Helsingissä 3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Kaupunkisuunnittelu: kaavoitus, valvonta, edistäminen Suunnittelun muutostuulia Länsi- ja Itä-Euroopassa 6 2 KAUPUNKISUUNNITTELU TALLINNASSA Kaupunkisuunnittelun suuret linjat toisen maailmansodan jälkeen Kaupunkisuunnittelu sosialistisessa Tallinnassa Kiinteistöreformi ja kiinteistöliiketoiminnan syntyminen uudelleen Kaupunkisuunnittelun kehitys Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen Keskeiset kaupunkisuunnittelun haasteet tällä hetkellä Kaupunkisuunnittelujärjestelmä tällä hetkellä Kaavatasot ja rakennusjärjestykset Yleiskaavoituksen nykytilanne Detaljikaavoitus ja edistäminen Kaavoitusjärjestelmän nykytila Asuinkerrostalojen korjausrakentamisen edistäminen 22 3 KAUPUNKISUUNNITTELU HELSINGISSÄ Kaupunkisuunnittelun suuret linjat toisen maailmansodan jälkeen Keskeiset kaupunkisuunnittelun haasteet tällä hetkellä Helsingin kaupunkisuunnittelujärjestelmä Kaavatasot Edistäminen ja maapolitiikka Asuinalueet: kaupunki kehittäjänä Maapoliittiset toimenpiteet kannustaa yksityisiä maanomistajia rakentamaan 34 kaavoitettuja tontteja Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Asuinkerrostalojen korjausrakentamisen edistäminen Korjausavustukset Resurssien luominen rakennusoikeutta muuttamalla 38 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KESKUSTELUA Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelujärjestelmien erot Kaupunkisuunnittelun luoman toimintaympäristön merkitys omistusasukkaille, 42 kiinteistöliiketoimintaan ja yhteiskunnallisesti LÄHTEET 46 4

5 Kaksi kaupunkia kaksi mallia Kaupunkisuunnittelu Tallinnassa ja Helsingissä 1 Johdanto Tutkimusraportissa tarkastellaan kaupunkikehityksen julkista ohjaamista Helsingissä ja Tallinnassa. Kaupunkikehityksen ohjaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupunkisuunnittelua laajasti ottaen: kaavoitusta, valvontaa ja rakentamisen aktiivista edistämistä. Tarkastelun kohteena ovat siis nämä julkisen sektorin ohjaustoimet ja niiden erot kahden pääkaupungin välillä. Raportin tarkoitus on auttaa kiinteistöalan toimijoita hahmottamaan paremmin kaupunkisuunnittelujärjestelmien raamittamaa toimintaympäristöä. Raportin painopisteet ovat näiden kahden järjestelmän kuvauksen kannalta hiukan erilaiset, korostaen raportin tehtävän kannalta kiinnostavimpia piirteitä ja nykyjärjestelmien erilaista historiallista kontekstia. Johtopäätökset esitän kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Yhtäältä pyrin tiivistämään Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelun olennaisimmat erot. Toisaalta pohdin järjestelmien luomien erilaisten toimintaympäristöjen vaikutuksia SVING-hankkeen kannalta keskeisille ryhmille eli kerrostalojen omistusasukkaille (asuntoosakeyhtiöt ja asuntoyhdistykset), kiinteistöliiketoiminnalle (etenkin kiinteistökehittäjille) ja yleisemmästä yhteiskunnallisesti näkökulmasta. Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää suomalais-virolaista kiinteistöalan kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Hanke on EU:n INTERREG IIIA - ohjelman ja Uudenmaan ympäristökeskuksen rahoittama. Raportin Tallinna-osuus pohjautuu tekijän aikaisempaan tutkimukseen (Ruoppila, 2007), jota on täydennetty ja toimitettu tarpeellisin osin. Helsinki-osuus ja järjestelmien vertailu on laadittu tätä tutkimusraporttia varten. Tutkimus perustuu etupäässä kirjalliseen lähdeaineistoon. Tallinnan osalta keskeistä aineistoa ovat olleet suunnittelulait, rakennusjärjestykset ja keskeiset suunnitteludokumentit vuosien 1993 ja 2006 välillä. Analyysin kohde on ollut julkisen suunnittelun ja yksityisen kiinteistökehityksen työnjako ja sen muuttuminen. Kirjallista aineistoa on täydennetty kolmella johtavan kaupunkisuunnittelijan haastattelulla, ajankohtina syyskuu 2002 (kaupunginarkkitehti Arvo Rikkinen), huhtikuu 2005 (yleiskaavaosaston päällikkö Tiina Nigul) ja huhtikuu 2007 (detaljikaavaosaston päällikkö Arvo Rikkinen). Helsingin nykysuunnittelun kuvauksen osalta aineisto on hankittu suureksi osaksi kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilta. Yleiskaavoittaja Rikhard Manninen on lisäksi avustanut tekijää aineiston löytämisessä tiettyjen raportin kannalta oleellisten erityiskysymysten osalta. 1.1 Kaupunkisuunnittelu: kaavoitus, valvonta, edistäminen Markkinataloudessa kaupunkisuunnittelu voidaan määritellä julkisen sektorin puuttumiseksi (interventioksi) kaupunkikehitysprosessiin, joka toteutuu pääosin yksityisen sektorin toimin (Adams, 1994: 2). Kaupunkisuunnittelu ei ole markkinoiden vastavoima vaan toimii markkinoiden kautta; julkinen sektori voi säädellä ja mahdollistaa erilaisia kehitysprosesseja (ibid.). Ohjausta harjoitetaan yksittäisiä hankkeita laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi (Newman ja Thornley, 1996: 4). Esimerkiksi hallitaan erilaisia sisällöllisiä konflikteja, joita kiinteistöliiketoiminnan taloudellisten intressien, 5

6 yleisemmin tavoitellun ympäristön laadun ja yksittäisten ihmisten paikallisen ja kokemuksellisen näkemyksien välillä väistämättä ja jatkuvasti vallitsee (Healey ja Williams, 1993: 716) sekä harjoitetaan monipuolista kaupungin rakentumisen teknistä koordinointia. Kaupunkisuunnittelu voi ohjata kaupunkikehitystä pääasiallisesti kolmella tavalla: kaavoituksen (planning), valvonnan (control) ja edistämisen (promotion) avulla. Kaavoituksessa linjataan ne periaatteet ja strategiat, joiden mukaisesti maankäyttöä ja ympäristön muutosta yritetään hallinnoida. Kaavoitus luo raamit kiinteistömarkkinoille auttaen maanomistajia, kehittäjiä ja sijoittajia arvioimaan etukäteen minkälaista rakentamista tullaan todennäköisesti hyväksymään heidän tonteillaan ja viereisillä tonteilla. Kaavoitus on myös valvonnan konteksti. Valvonta on hallinnollinen työkalu päättää yksittäisten hankkeiden osalta missä määrin kaavassa pitäydytään vai missä määrin siitä joustetaan. Valvonta voi kohdistua rakentamiseen (rakennuslupa) tai suunnitteluun (kaavoituslupa). Edistäminen on viranomaisten toimintaa, jolla yritetään stimuloida kehitystä ja investointeja markkinoimalla tiettyjä sijainteja, osoittamalla maata kehittäjille tai käyttämällä taloudellisia insentiivejä rakentamisen edistämiseksi tietyn tyyppisissä kohteissa. (Adams, 1994: 8-9.) Tämä tutkimus esittelee ja vertailee kaupunkisuunnittelua Virossa ja Suomessa, erityisesti Tallinnassa ja Helsingissä. Tarkastelu painottuu kaavoitukseen ja kaupunkikehityksen edistämiseen. Valvonnan osalta keskitytään kaavoitusvalvontaan sillä perusteella, että rakennushankkeiden kannalta merkittävin jousto suhteessa yleislinjauksiin tapahtuu kaavoituksen alimmalla tasolla, Suomessa asemakaavassa ja Virossa detaljikaavassa, joissa rakennusoikeus määritellään. Edistämisen osalta esitellään myös niitä asuntopoliittisia toimenpiteitä, joita käytetään asuinkerrostalojen korjausrakentamisen edesauttamiseen kummassakin kaupungissa. Tämä itse tutkimuksen rakenteen kannalta hiukan ylimääräinen lisäys on tehty nimenomaan koko SVING-hankkeen painopiste huomioiden. 1.2 Suunnittelun muutostuulia Länsi- ja Itä-Euroopassa 1 Julkinen valta on puuttunut kiinteistösektorin toimintaan, esimerkiksi kiinteistömarkkinoiden ja rakentamisen sääntöihin, niin kauan kuin juridinen käsitys kiinteistöstä on ylipäätään ollut olemassa (ks. Fainstein, 2001: 202). Kirjoituksessaan kaupunkirakentamisen muodoista, eli toimenpidekokonaisuuksista, joilla maasta muovataan kaupunkitilaa, professori Anne Haila (1999: ) on määritellyt yhtäältä boosterismin (jota suomeksi voitaisiin nimittää vaikkapa markkinakiihdyttimeksi ) ja toisaalta kaupunkisuunnittelun perinteen kahtena vaihtoehtoisena toimintastrategiana, jos kehitettävä maa on pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Boosterismissa kaupunkikehitystä ohjaavat yksittäiset yrittäjät, jotka pyrkivät saamaan voittoa investoinnistaan maaomaisuuteen. Tässä onnistuakseen heidän on pyrittävä manipuloimaan paikkoja, muutettava ne entistä paremmiksi resursseiksi suhteessa kokonaisuuteen, saadakseen kyseisten paikkojen maan arvon kohoamaan (ks. Logan ja Moloch, 1987). Boosterismissa maan kehittämistä motivoi ensisijaisesti voiton tavoittelu ja kaupunkikehitystä ohjaavat ennen kaikkea kiinteistömarkkinoiden toimijat. Kaupunkisuunnittelun perinteessä taas yksittäisten yrittäjien rooli on vähäisempi ja julkista valtaa edustavilla suunnittelijoilla on enemmän valtaa säädellä kehityksen suuntaa; julkisen vallan harjoittamat suunnittelu ja maankäytön sääntely ohjaavat kiinteistökehitystä. Suunnittelun ohjausvaikutuksia tuetaan monesti maa- ja kiinteistöverojen erilaistamisella siten, että yksityisille 1 Esitys pohjautuu aikaisempaan julkaisuuni (Ruoppila, 2007). 6

7 kiinteistönomistajille luodaan insentiivejä (houkuttimia) kehittää kiinteistöjään laajemman suunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Yllä esittämässäni Hailan luokittelussa boosterismilla kuvataan tilannetta USA:ssa ja kaupunkisuunnittelun perinteellä toimintatapoja Euroopassa, ja näiden keskeisintä eroa. Kaupunkisuunnittelun historian näkökulmasta suurin ero on, että siinä missä kaupunkisuunnittelijat USA:ssa ovat keskittyneet pääasiassa hyvin yleisluontoiseen kaavoitukseen koskien maan käyttöjä, rakentamisen tehokkuutta ja liikennesuunnittelua, on Euroopassa kaupunkisuunnittelulla ollut näiden lisäksi perinteisesti myös laajempia sosiaalisia tavoitteita (Ward, 2002). On kuitenkin tunnustettu tosiasia, että järjestelmien väliset erot ovat liudentuneet, kun lähtökohtaisesti USA:n malliin yhdistettyjä erilaisia markkinajohteisia lähestymistapoja, kaupunkien kehittämistä yritystoiminnan kaltaisesti ( entrepreneurial city strategy, ks. Harvey, 1989; Hubbard and Hall, 1998), on omaksuttu tai näistä on otettu runsaasti vaikutuksia kaupunkisuunnittelujärjestelmien kehitykseen Euroopassa viime vuosikymmeninä. Eri Euroopan maiden välillä tosin on paljonkin eroja siinä kuinka mittavia tai läpäiseviä nämä vaikutukset ovat olleet (Ward, 2002). Euroopan kaupunkisuunnittelujärjestelmiä vertailleet Newman ja Thornley (1996: 81) ovat todenneet, ettei muuttunutkaan tilanne Euroopassa vertaudu boosterismiin, koska Euroopassa julkinen sektori edelleen dominoi kaupunkien kehittämistä pikemminkin kuin yksityiset intressit. Suurimmat erot eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kaupunkien välillä ovat kansallisten poliittisten instituutioiden voimakas vaikutus kaupunkien kehitykseen ja julkisten varojen (kansallinen keskushallinto, EU) suuri painoarvo paikallishallinnon toiminnan rahoitukselle (ibid.; ks. myös Bagnasco ja Le Gales, 2000). Häussermann ja Haila (2005) ovat väittäneet, että edelleen on olemassa erityinen eurooppalaisen kaupungin perinne, jonka keskiössä on julkishallinnon pyrkimys yrittää sovittaa yhteen taloudelliset intressit ja sosiaalinen vastuuntuntoisuus sekä pyrkiä huomioimaan kaupungin etu kokonaisuudessaan sen sijaan, että tilallisen ja sosiaalisen kehityksen annettaisiin mennä omalla painollaan, markkinoiden ohjaamina. Kaupunkisuunnittelun tutkimuksen näkökulmasta puhe eurooppalaisesta mallista vaikuttaa kuitenkin liian yleisluontoiselta, ottaen huomioon paikallisten suunnittelujärjestelmien moninaisuus ja erot eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Newman ja Thornley (1996) ovat määritelleet eurooppalaisen kaupunkisuunnittelun neljä perhettä brittiläisen, germaanisen, napolitaanisen ja skandinaavisen perustuen niiden juridisen ja hallintojärjestelmän eroihin. Mutta myös näiden perheiden sisällä vallitsee eroja esimerkiksi sen suhteen kuinka voimakkaasti kaupunkisuunnittelulla tavoitellaan sosiaalisia päämääriä, paljolti riippuen eri kansallisvaltioiden omaksumasta poliittisesta linjasta (ibid.). Parin viime vuosikymmenen aikana suuntauksena tosin on pidetty eri järjestelmien kehittymistä samankaltaisemmiksi toistensa kanssa, yhtäältä markkinavetoisemman suunnittelun lisääntymisen, toisaalta EU:n harmonisoivien vaikutteiden vuoksi. Eurooppalaisten suunnittelujärjestelmien on katsottu muuttuneen vähemmän ennalta määrääviksi ja aikaisempaa joustavammiksi, talouslähtöisen ajattelun lisättyä painetta tähän suuntaan (Healey and Williams, 1993; Newman and Thornley, 1996; Ward, 2002). Toisaalta kaupunkisuunnittelun asema merkittävänä paikallisena instituutiona, jonka avulla voidaan kehittää taloudellista toimintaa paikallisista resursseista lähtöisin, ja suojella ympäristöä, on samaan aikaan lisännyt kansallista ja EU-tason kiinnostusta kaupunkisuunnittelua kohtaan (Healey ja Williams, 1993). Sekä 1990-luvun alussa EU:n piirissä käyty keskustelu siitä, miten kaupunkisuunnittelujärjestelmien tulisi kehittyä (ks. Healey ja Williams, 1993: 717) että vuonna 1999 hyväksytyt Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (European Spatial Development Perspective, ESDP) (Kunzmann, 2006), painottavat julkisen sektorin keskeistä roolia: Tilallisen kehityksen 7

8 julkinen ohjaaminen on tärkeää, koska se tukee sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristönsuojelullisia päämääriä, jotka yksinomaan markkinaperustainen järjestelmä helposti sivuuttaa. On kuitenkin sanottava, että nämä päämäärät eivät täysin kohtaa EUpolitiikan valtavirtaa, jossa korostuu talouskasvun edistäminen. Tämä näkyy esimerkiksi EU:n kaupunkipolitiikassa, jossa sosiaalisen tasaamisen tavoitteet ovat saaneet väistyä alueiden kilpailukykyä tukevien hankkeiden tieltä (ks. Frank, 2006). Keski- ja Itä-Euroopassa kommunismin romahtaminen sysäsi alueen kaupunkisuunnittelujärjestelmät perusteelliseen muutokseen. Niiden vuosikymmeniä käytössä olleet suunnittelujärjestelmät, joille oli ollut tyypillistä vahva valtiojohtoisuus sekä resurssien allokointi ja koko kaupunkikehitysprosessin sääntely valtion taholta, sekä kunnallisen kaupunkisuunnittelun rooli lähinnä valtion politiikan toimeenpanija (esim. Bater, 1980; Balchin et al., 1999: ; Tosics, 2005), vanhentuivat saman tien. Siirtyminen markkinatalouteen, yksityisen maanomistuksen palauttaminen ja kiinteistömarkkinoiden syntyminen uudelleen edellyttivät myös uudenlaisen suunnittelujärjestelmän käyttöönottoa. Kaupunkisuunnittelun uudistaminen on kuitenkin ollut kaikkialla Keski- ja Itä-Euroopassa vaikea ja ristiriitainen prosessi. Markkinatalouden käyttöönottoon liittynyt vapauden euforia ja kommunistisen hallintokulttuurin vastareaktiona toteutunut voimakas tuki julkishallinnon suurille leikkauksille, välittömästi vallan vaihduttua, heikensi myös kaupunkisuunnittelun legitimiteettiä ja resursseja (Thornley, 1993). Voi sanoa, että koko fyysisen maankäytön suunnittelun järjestelmä ajautui kriisiin kiitos vihamielisen suhtautumisen kaikkea ylhäältä alaspäin suunnittelua vastaan; vallitsi eräänlainen sekaannuksen tila miksi tai missä määrin ennalta määriteltyjä rajoituksia ylipäätään tarvitaan (Maier, 2001). Tämä puolestaan loi oivan maaperän kiinteistökehittäjien ja kiinteistöjen omistajien aloitteita seurailevan kysynnän mukaisen suunnittelun lisääntymiselle (ibid.). Kokonaisen uuden suunnittelujärjestelmän luominen on kuitenkin hidasta, joten Newman ja Thornley saattoivat vuonna 1996 ilmestyneessä kirjassaan Urban Planning in Europe todeta vain, että näissä maissa ei ole vielä uusia suunnittelujärjestelmiä (Newman and Thornley (1996: 69). Nykytutkimuksissa (esim. Balchin et al., 1999; Dimitrowska-Andrews, 2005) Keski- ja Itä- Euroopan kaupunkisuunnittelujärjestelmien tuoreessa muutoksessa erotetaan kaksi vaihetta. Ensimmäistä vaihetta, noin 1990-luvun jälkipuoliskolle asti, luonnehti fyysisen maankäytön suunnittelun pieni poliittinen painoarvo ja yleisesti ottaen hyvin liberaali ote uusiin kehitysprojekteihin sekä keskusjohdon että paikallisten poliitikkojen taholta. Kaupunkisuunnittelun legitimiteetti suorastaan kyseenalaistettiin vapaan markkinatalouden vastaisena, ja sen sijaan että olisi valmisteltu pitkäaikaisempia suunnitelmia, strategioita ja visioita, kunnallinen maankäytön suunnittelu ja kehityksen sääntely perustuivat tyypillisesti ad hoc -tyyppisiin poliittisiin päätöksiin ja lähestymistapoihin (Balchin et al., 1999; Dimitrowska-Andrews, 2005). Uusilta yleiskaavoilta, mikäli näitä ylipäätään tehtiin, puuttuivat ajanmukaiset käyttöön soveltamisen mekanismit, kuten taloudelliset insentiivit maanomistajille tai muut maapoliittiset instrumentit (Dimitrowska-Andrews, 2005: 181) 2. Kiinteistömarkkinoiden sosialismin aikainen sääntely oli purettu nopeasti ja perin pohjin, mutta kysymys minkälainen asema tai rooli kaupunkisuunnittelulla tulisi olemaan osana paikallishallintoa, oli Keski- ja Itä-Euroopassa vielä 1990-luvulla täysin auki. Vaikka taloudellisen vapauden korostuminen houkutteleekin ajattelemaan niin, ei toiminta Keskija Itä-Euroopassa ollut mielekkäästi jäsennettävissä läntisen maailman markkinajohteisia 2 Erilaisista maapoliittisista keinoista ks. esim. Larsson,

9 lähestymistapoja kuvaavien käsitteiden avulla. Niiden olettamiin lähtökohtiin verrattuna näiden maiden paikallishallinto oli institutionaalisesti ja hallintakyvyltään liian heikko, kaupungeista puuttui kiinteistösektorin kehitystä tukeva strateginen ja pitkäaikainen suunnittelu, ja julkisen ja yksityisen sektorin välinen synergia oli puutteellista, samoin kuin toimijoiden kerääminen yhteen tarpeellisiksi koalitioiksi ja suunnitelmallinen kehityksen johtaminen (Feldman, 2000; Keivani et al., 2001). Toisessa vaiheessa, 1990-luvun lopulta alkaen, suunnittelun rooli on hiljalleen vahvistunut Keski- ja Itä-Euroopan kaupungeissa. Tutkimuksissa on tuotu esiin strategisen suunnittelun yleistyminen, samoin kuin jonkinasteisten taloudellisten toimenpiteiden käyttöönotto paikallisen kehityksen edistämiseksi (Balchin et al., 1999: ; Golubchikov, 2004; Dimitrowska-Andrews, 2005; Altrock et al., 2006). Muita uusia pyrkimyksiä ovat olleet fyysisen maankäytön suunnittelun ja kiinteistökehityksen sääntelyn kiinteämpi integrointi, kaupunkikehityksen hallinnan ja suunnittelun läpinäkyvyyden lisääminen sekä suuren yleisön (kansalaisten) parempi osallistaminen suunnitteluprosessiin (Dimitrowska- Andrews, 2005: 181). Kestävän kehityksen käsite on niin ikään tullut jäädäkseen myös Keski- ja Itä-Euroopan maankäytön suunnitteluun, koska lakeja harmonisoidaan EUyhteensopiviksi (ibid.: 182). Murros on kuitenkin edelleen kesken, joten jää nähtäväksi kuinka merkittävä rooli kaupunkisuunnittelulle lopulta annetaan. 9

10 2 Kaupunkisuunnittelu Tallinnassa 2.1 Tallinnan kaupunkisuunnittelun suuret linjat toisen maailmansodan jälkeen Tallinnan kaupunkisuunnittelu on läpikäynyt voimakkaan murroksen maan uudelleenitsenäistymisen (1991) jälkeen. Toimintaympäristön täydellisen muutoksen vuoksi uuden kaupunkisuunnittelujärjestelmän luominen sosialistisena aikana käytössä olleen tilalle on ollut välttämätöntä. Maa on siirtynyt nopeasti markkinatalouteen, kiinteistöjen omistusoikeuksia on määritelty uudelleen mittavasti, ja yksityinen kiinteistöliiketoiminta on käynnistynyt uudelleen. Vuoden 1991 jälkeisessä kehityksessä voidaan erottaa Tallinnassakin kaksi vaihetta: siirtyminen liberaaliin ad hoc -suunnitteluun 1990-luvun alkupuolella, ja asteittainen siirtyminen kohti säädellympää järjestelmää, jossa maanomistajien oikeuksia on määritelty enemmän, joskaan ei aina kattavasti, etukäteen Kaupunkisuunnittelu sosialistisessa Tallinnassa Virossa, kuten muissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa oli sosialistisena aikana käytössä valtiovetoinen, rakentamisen ja kiinteistösektorin jokaisen osatekijän kattavaan sääntelyyn perustuva suunnittelujärjestelmä, jossa kuntien harjoittaman kaupunkisuunnittelun asema oli lähinnä olla valtion suunnitelmia paikallisesti toimeenpaneva elin. Virossa kaikki maa kansallistettiin eli siirrettiin valtion omaisuudeksi neuvostomiehityksen jälkeen vuonna Myös kaikki asunnot kansallistettiin, pois lukien pienemmät omakotitalot. Maan hallinta perustui käyttöoikeuksiin, ja kerrostaloasuntojen hallinta vuokraoikeuksiin. Nämä oikeudet olivat käytännössä hyvin vahvoja ja muistuttivat omistusoikeutta länsimaisen oikeuskäytännön piirissä (ks. Marcuse, 1996). Käyttö- ja vuokraoikeuden saattoi esimerkiksi jättää perinnöksi. Maata jaettiin uusille rakennushankkeille hallinnollisen allokaation (kohdentamisen) avulla ilman rahallista vastinetta. Maanvuokraa ei myöskään peritty. Rakentaminen rahoitettiin pääosin valtion budjetista, ja kaikki rakentamisprosessin toimijat olivat enemmän tai vähemmän sidoksissa valtiosektoriin, esimerkiksi rakennustarvikkeita tuottivat vain valtion tehtaat. 3 Julkista toimintaa olivat niin ikään (vaatimattomasti toiminut) rakennusten huolto ja hallinta. Julkinen vuokra-asuminen, käytännössä siis kaikki kerrostaloasuminen, oli asujalle erittäin edullista. Käytännössä asuntoa itsessään voidaan pitää palkkana sosialistisesta työssä yhteiskunnassa, jossa julkinen jakelu oli kaiken kaikkiaan rahaa ja ostamista tärkeämpi kanava merkittävämpien palvelujen ja kestokulutushyödykkeiden saamiseksi käyttöön. Julkisen jakelun kohdentumiseen vaikuttivat sekä ihmisen/perheen/asukkaan sijoittuminen yhteiskunnallisessa hierarkiassa että tarve. Suunnitelmataloudessa suunnittelu oli keskeisessä roolissa kaupunkien kehittämisessä, mutta hierarkkisella ja valtiovetoisella tavalla: Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa hierarkian huipulla oli kansallinen rakennuskomitea, joka laati suunnitelmat maan taloudelliselle ja teolliselle kehitykselle sekä arvioi kuntien väestönkasvun ja uuden asuntorakentamisen tarpeet (Bruns, 1993). Kuntien rooli oli toimeenpanna nämä suunnitelmat. Maankäytön suunnittelun pääasiallinen väline oli yleiskaava, joka oli taloudellisia suunnitelmia seuraten tulevaisuusorientoitunut ja maankäyttöohjeiltaan melko tarkka. Yleiskaavat konkreettisesti ohjasivat kaupunkikehitystä, kirjoittaa Tallinnan kaupunkisuunnittelun historiassa Dimitri Bruns (1993: 46), joka johti Tallinnan kaupunkisuunnitteluvirastoa Neuvostoaikana Tallinnalle hyväksyttiin kaksi 3 Asuntorakentamisesta ks. tarkemmin Ruoppila,

11 yleiskaavaa, vuosina 1953 ja 1971, kummatkin 20 vuodeksi eteenpäin. Yleiskaavoja täydennettiin ja päivitettiin tarpeen mukaan detaljikaavoilla, jotka laati niin ikään kaupunkisuunnittelutoimisto. Detaljikaava laadittiin esimerkiksi Mustamäen lähiötä varten sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli omaksunut uuden asuntopoliittisen suunnan vuonna Tallinnan kaupunkirakenne kehittyi sosialistisena aikana monelta osin tavoilla, joita on pidetty tyypillisinä sosialististen järjestelmien alaisuudessa kehittyneille kaupungeille (ns. sosialistisille kaupungeille) (esim. Dimitrowska-Andrews, 2005: 174). Yksi tällainen piirre on, että jo rakennetun maan uudelleenkehittämistä tapahtui kohtalaisen vähän. Tallinnassa toisessa maailmansodassa tuhoutuneet alueet rakennettiin uudelleen stalinilaisen kaupunkisuunnittelun hengessä ja 1950-luvuilla, ja kaupungin keskustaa modernisoitiin vuosikymmenten varrella useilla yksittäisillä rakennusprojekteilla, mutta kokonaisuudessaan kaupungin historiallinen rakenne säilyi verrattain muuttumattomana. Vanhan kaupungin osalta säilyttäminen oli tarkoituksellista, mutta monet muut keskeisillä paikoilla sijainneet vanhat alueet, mukaan lukien runsas määrä teollisuuden aktiivikäytöstä poistunutta maata, säilyivät sellaisinaan lähinnä siksi, että uudelleenkehittämisen mekanismit puuttuivat. Kaupungin ja teollisuuden kasvu kanavoitiin uusille maa-alueille kaupungin laidalla, mutta kuitenkin niin, että kaupunkirakenne pysyi kompaktina. Suurimmat rakennustyömaat muodostivat kolme suurlähiötä Mustamäe, Väike-Öismäe ja Lasnamäe vanhan kaupunkirakenteen välittömässä läheisyydessä. Maan uudelleenkäytön vähäisyyttä sosialistisissa kaupungeissa on selitetty maanhintojen huomioimatta jättämisellä maankäytön suunnittelussa sekä sosialistisen asuntotuotantokoneiston tuotantomääriä ja skaalaetuja korostaneilla toimintatavoilla (Sykora, 1993; Szelenyi, 1996; Bertaud ja Renaud, 1997). Sen osalta minkälainen rakenne keskeisissä osissa säilyi, kaupungin kasvaessa lähinnä ulospäin, Tallinna on erityinen. Se lienee ainoa Euroopan pääkaupunki, jossa kerroksiset puutalot muodostavat suurehkon osan kaupungin keskeisten alueiden rakennuskannasta. Tämä heijastaa teollistumisen ja kaupungistumisen kolonialistisia olosuhteita 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan, Tsaarin Venäjän aikana. Vironsaksalaisille ja venäläisille, jotka omistivat tuolloin suurimman osan kaupungin raskaasta teollisuudesta, Tallinna oli ainoastaan tuotantopaikka. Mikäli Tallinnassa kerätyt voitot sijoitettiin kiinteistöihin, se tapahtui pikemminkin Pietarissa tai Saksan kaupungeissa kuin Virossa (Bruns, 1993: 91 93). Niinpä Tallinna modernisoitui hitaasti verrattuna naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja Riikaan. Eliitin kiinnostuksen asiaan puuttuessa koko kaupungin tulevaisuuteen suuntautunut kaupunkisuunnittelu oli vähäistä. Rakennussäännöksiä ei myöskään modernisoitu: puuta sallittiin käytettävän rakennusmateriaalina vanhan kaupungin ulkopuolella. Näin ollen virolaiset vuokraisäntäkehittäjät saattoivat käyttää tätä perinteistä ja halpaa rakennusmateriaalia rakennuttaessaan esikaupunkeihin vuokrataloja kaupungin kasvavalle väestölle. Virolaisen porvariston taloudellisen ja poliittisen vallan lisääntyminen noin 1900-luvun taitteesta alkaen muutti tilannetta hiljalleen (ks. Kalm, 2002). Toiseen maailmansotaan mennessä kaupungin keskeiset osat olivat kuitenkin ehtineet modernisoitua vain joiltain osin. Suurempaa keskeisten osien uudelleenrakentamista ei ollut ehtinyt tapahtua ja puuta oli käytetty edelleen rakennusmateriaalina kaupungin laidoilla maailmansotien välisenäkin aikana. Tämän kehityksen seurauksena keskeistä Tallinnaa ympäröi tänäkin päivänä puutaloalueiden vyöhyke. 11

12 2.1.2 Kiinteistöreformi ja kiinteistöliiketoiminnan syntyminen uudelleen Kiinteistöjen omistusoikeuksien uudelleen määrittely on ollut yksi markkinatalouteen siirtymisen kulmakivistä; laki omaisuusreformin periaatteista (1991) oli yksi ensimmäisistä, jonka uudelleen itsenäistyneen Viron parlamentti hyväksyi. Maata on siirretty yksityisomistukseen vuodesta 1992 alkaen restituutiossa eli palauttamalla vuonna 1940 kansallistettuja kiinteistöjä niiden alkuperäisille omistajille tai heidän perillisilleen, sekä luovuttamalla tai myymällä tontteja rakennuksien haltijoille ja myymällä tontteja huutokaupoissa. Virossa toteutettu kiinteistöjen restituutio on ollut yksi laajimmista Keski- ja Itä-Euroopassa (Blacksell ja Born, 2002). Restituutiota ei ole sovellettu tapauksissa, joissa kiinteistöt ovat olennaisesti muuttuneet; käytännössä jos tonteille on uudisrakennettu vuoden 1940 jälkeen ja näihin rakennuksiin on kohdistunut muita lain mukaisia omistusvaateita, kiinteistöjä ei ole palautettu, vaan niistä on maksettu korvaus. Mikäli kiinteistöihin ei ole kohdistunut lain ehdot täyttäviä palauttamisvaateita, on niillä sijaitsevien rakennusten haltijoilla ollut pääsääntöisesti tontin etuosto-oikeus. Tämä on ollut pääasiallinen maan yksityistämisen muoto sosialistisena aikana rakennetuilla alueilla. Yksityiset kansalaiset ovat ostaneet asuinkiinteistöjä tai niiden osia lähinnä kansallisilla yksityistämiskupongeilla (vouchereilla), joita jaettiin kaikille Virossa vähintään viisi vuotta asuneille heidän työ- ja opiskeluvuosiensa mukaan (ks. Lounela, 1993). Juridiset henkilöt ovat anoneet tonttien omistusoikeutta niillä sijaitsevien rakennuksien hallintaoikeuden perusteella. Muussa kuin asuinkäytössä olevaa maata on lisäksi myyty kehittäjille ja sijoittajille huutokaupoissa. Kiinteistöreformi on ollut kaiken kaikkiaan mittava prosessi, joka on sisältänyt myös kaikkien tonttien mittaamisen ja kiinteistörekisterin luomisen uudelleen. Kiinteistöreformia ei ole vielä saatu vietyä päätökseen, joten tilastollinen informaatio maanomistuksesta ei kata vielä koko Viron maa-alaa. Omistussuhteet ovat pääpiirteissään kuitenkin jo selvillä. Kuten taulukko 1 osoittaa, Harjun maakunnassa (eli Tallinnassa ja ympäröivällä alueella) yli puolet (57 %) maasta on yksityisessä omistuksessa. Valtio on niin ikään merkittävä maanomistaja (37 %), kun taas kunnallinen maanomistus on erittäin vähäistä (1.4 %). Pääasiallinen menetelmä siirtää maata yksityisomistukseen on ollut restituutio: kolme neljäsosaa yksityisomistuksessa olevasta maasta on alun perin palautettu entisille omistajille tai heidän perillisilleen. Nämä kiinteistöt sijaitsevat joko Tallinnan ennen vuotta 1940 rakennetuilla alueilla (keskusta, vanhat esikaupungit ja puutarhakaupungit) tai (vuoteen 1991 mennessä) rakentamatta jääneillä viljely- tai metsäalueilla kaupungin laidoilla ja seudulla. Tallinnan palautettiin 41 % ennen vuotta 1945 rakennetuista asunnoista, mikä oli kaikkiaan 7 % kaupungin asuntokannasta (Ruoppila ja Kährik, 2003: 55 56). Etuosto-oikeudella myytyjä tontteja on lukumääräisesti enemmän, mutta ne kattavat pienemmän pinta-alan kuin palautetut kiinteistöt. Tallinnan kaupunki omistaa maastaan viisi prosenttia, eli hiukan enemmän kuin maakunnan kunnat keskimäärin, mutta erittäin vähän rakennuskelpoista maata (Tvk, 2001a: 8). Kiinteistöreformissa kunnalliseen omistukseen siirrettiin vain teitä, puistoja, kunnallishallinnon ja palveluiden käytössä olleita kiinteistöjä, joitain tontteja, joille oli rakennettu infrastruktuuri 1980-luvulla, mutta joita ei ollut muuten rakennettu (Tallinnassa lähinnä Lasnamäellä), sekä vähäinen lukumäärä tontteja, jotka Tallinnan kaupunki omisti vuonna

13 Taulukko 1: Maanomistus Harjun maakunnassa (Tallinna ja ympäristö) , rekisteröity maa (78 % koko maa-alasta). Lähde: maavirasto (www.maaamet.ee) Rekisteröity Lukumäärä Pinta-ala (ha) Palautettu (42 %) Yksityisomistuksessa Myyty etuosto (restituutiossa) (15 %) (57 %) oikeuden perusteella Myyty huutokaupassa (0.6 %) Vapaa maatalousmaa (3.4 %) Vapaa metsämaa (1.4 %) Kunnallisessa omistuksessa (1.4 %) Valtion omistuksessa (37 %) Yhteensä Kiinteistöreformin lisäksi koko kiinteistösektorin liiketoiminta on käynnistynyt uudelleen. Suurin osa Viron kiinteistömarkkinoilla toimivista virolaisista yrityksistä on perustettu kokonaan uusina yrityksinä vuoden 1991 jälkeen, sisältäen niin kiinteistökehittäjät, rakennusyhtiöt, kiinteistönvälittäjät, liikepankit, kiinteistösijoittajat sekä kiinteistöjen huolto- ja hallintatoiminnan. Vain muutamien rakennus- ja huoltoliikkeiden taustalla on entisistä valtionyrityksistä yksityistettyjä osasia, mutta nämäkin ovat luonnollisesti kokeneet muodonmuutoksen. Yksityistettyjen asuinrakennusten hallinta on siirretty asuntoyhdistyksille (korterühing). Laki edellyttää, että jokaisessa talossa, jossa on useampi asunto, on oltava asuntoyhdistys. Asunnon omistajuus seuraa Virossa Saksan mallia: jokainen omistaa asuntonsa ja ajatuksellisen osuuden muusta kiinteistöstä. (Kukaan ei siis nimellisesti omista koko kiinteistöä, kuten Suomen asunto-osakeyhtiö -mallissa.) Asuntoyhdistys on omistajien yhdistys, jossa he tekevät kiinteistöä koskevia päätöksiä. Asumiseen liittyvien erilaisten juoksevien kulujen hinta on noussut Virossa merkittävästi asuntojen yksityistämisen jälkeen, kun erilaiset palvelut ovat muuttuneet markkinaperustaisiksi ja maksuja on alettu periä suoraan asukkailta, toisin kuin sosialistisena aikana, jolloin kuluttajahinnoittelu oli pikemminkin nimellistä (mutta palveluiden laatu myös vähän niin ja näin). Merkittävin tekijä on ollut lämmitysenergian hinnan nousu, mutta asukkaiden kukkarossa ovat tuntuneet myös huolto- ja hallintayhtiöiden siirtyminen liiketaloudellisiksi toimijoiksi, kaasu- ja vesimaksut, jätehuolto jne. Asumiskuluja kasvattavat myös asuntokannan vaatimat suuret peruskorjaukset Kaupunkisuunnittelun kehitys Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen Kaupunkisuunnittelujärjestelmän kehityksessä Virossa ja etenkin sen pääkaupungissa Tallinnassa voidaan erottaa markkinatalouteen siirtymisen jälkeen kaksi eri vaihetta (Ruoppila, 2007). Ensimmäisen, hyvin liberaalin vaiheen voidaan katsoa alkaneen Tallinnan tilapäisen rakennusjärjestyksen hyväksymisestä vuonna Vuoden 1995 Suunnittelu- ja rakennuslaki seurasi pitkälti samoja periaatteita. Merkityksensä menettäneen neuvostoaikaisen kokonaisvaltaisen suunnittelun tilalle luotiin tässä ensimmäisessä vaiheessa liberaali kaavoitusjärjestelmä, joka antoi maanomistajille ja kehittäjille mahdollisuuden teettää detaljikaavoja ja näin ottaa aloite kaupunkikehityksen uusien 13

14 suuntaviivojen määrittelyssä. Tuosta muutoksesta lähtien suuri osa Tallinnan kaupunkisuunnitteluviraston työstä on ollut maanomistajien ja kehittäjien teettämien detaljikaavojen tapauskohtainen kontrolli. Ensimmäisessä vaiheessa yksityisillä toimijoilla oli huomattavan vapaat kädet toimia, koska Tallinnassa ei ollut voimassa olevaa yleiskaavaa eikä kovin monia muitakaan ennakolta määriteltyjä rajoituksia kehittämiselle. Käytännössä kaupunkisuunnittelijat ovat arvioineet maan käyttötarkoitusta sekä rakentamisen korkeutta, tiheyttä ja volyymia käyttäen kriteerinä ympäröivää rakennuskantaa. Koska kirjallisia sääntöjä on ollut vähän, on ollut paljon tilaa neuvottelulle ja tapauskohtaiselle harkinnalle. Joustavien ja tapaus tapaukselta improvisoitujen kriteerien vuoksi nimitän tätä 1990-alussa luotua suunnittelujärjestelmää ad hoc suunnitteluksi. 4 Kaupunkisuunnittelujärjestelmän kehityksen toisen vaiheen voi katsoa alkaneen Tallinnassa vuonna Tässä toisessa vaiheessa kaupungin välineet puuttua tahtoessaan kaupunkikehityksen suuntaan (rajoittamalla) ovat parantuneet. Samalla erilaiset maankäytön linjaukset ovat hiljalleen lisääntyneet ja niiden myötä myös erilaiset maankäytön rajoitukset, joiden puitteissa maanomistajat voivat kehittää tonttejaan. Merkittäviä toisen vaiheen uudistuksia ovat olleet Tallinnan uuden yleiskaavan hyväksyminen, kaavoitusprosessin täsmentäminen rakennusjärjestyksissä, sekä osayleiskaavojen ja tiettyjä alueita koskevien tarkennettujen rakennusjärjestysten käyttöönotto ja soveltaminen. Tallinnan yleiskaava 2000 (Tlv, 2001a) määrittelee kaupunkirakenteen kehityksen melko yleisellä tasolla, sisältäen maankäyttövyöhykkeet, liikenteen organisoinnin ja infrastruktuurin kehityksen. Tallinnan yleiskaava on luonteeltaan enemmän katsaus kaupungin rakenteeseen kaavan laatimishetkellä, kuin visionäärinen, tulevaisuuteen suuntaa-antava dokumentti. Silloisen kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston johtajan mukaan tällaisen ratkaisun etu on, että se mahdollistaa joustavat ja nopeat reaktiot yhteiskunnallisiin muutoksiin (Nigul, 1999: 31). Kriitikot taas ovat moittineet yleiskaavaa juuri ohjaustehtävän laistamisesta, esimerkiksi Kalmin (2002: 480) mukaan on harmillista, ettei yleiskaava sisällä suunnitteluvisiota maankäytön muutoksista siirtymässä teollisesta jälkiteolliseen kaupunkiin. Tämä eittämättä on, tai sen tulisi olla, korostetun tärkeä kysymys kaupungissa, jonka keskeisillä alueilla on huomattavan paljon käytöstä poistunutta entistä teollisuuden käytössä ollutta maata. Rakennussuojelun osalta yleiskaava oli kuitenkin merkittävä askel eteenpäin. Yleiskaavassa on määritelty kahdeksan rakennustaiteellisesti arvokasta aluetta (sittemmin, vuoden 2003 rakennusjärjestyksen jälkeen, näille on vakiintunut termi miljööväärtusega hoonestusala, miljööltään arvokkaat rakennetut alueet). Kyseiseen kahdeksaan alueeseen lukeutuu erilaisia villa-alueita, puutaloalueita ja vanhoja teollisuusalueita. Vanhan kaupungin jälkeen kyseessä ovat ensimmäiset kohteet, joissa suojelu koskee kokonaista aluetta eikä yksittäistä rakennusta tai rakennuskokonaisuutta. Yleiskaavassa itsessään ei määritellä suojelun sisältöä, vain aluerajaus. Tekstiosaan on kirjattu suunnitelma laatia jokaiselle kahdeksalle alueelle erillinen suojelukaava tai rakennusjärjestys, joka täsmentää 4 Ensimmäisessä vaiheessa Tallinnan kaupunki tosin yritti päästä johtavaan kehittäjän asemaan kahdessa merkittävässä kohteessa, liikekeskustassa ja satama-alueella. Molemmissa tapauksissa toiminta perustui näkemykseen, että kaupunki olisi saanut maa-alan omistukseensa ja pystynyt kehittämään sitä omista lähtökohdistaan. Molemmissa kohteissa tässä kuitenkin epäonnistuttiin, eri syistä. Molempiin kuitenkin kohdistui suunnittelua, joka on heijastunut myöhempään kehitykseen; varsinkaan liikekeskusta ei ole kehittynyt sattumanvaraisesti (ks. Ruoppila, 2007: ). 14

15 suojelun kohteen ja laajuuden sekä täydennysrakentamisen ehdot (Tvk, 2001a: 60 64). Tallinnan vanha kaupunki ei sisälly näihin kahdeksaan, vaan sillä on ollut jo pidempään omat tarkemmat suojelumääräyksensä. Ne vahvistuivat edelleen vuonna 1997, kun vanha kaupunki kirjattiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Rakennuksellisen suojelun puitteissa yleiskaavassa esitetään myös vuonna 1996, ennen ensimmäisenkään pilvenpiirtäjän rakentamista määritellyt vapaiden näkymien vyöhykkeet, joissa (vanhan) kaupungin siluetin tulee näkyä vapaana ja korkeiden talojen rakentaminen on kielletty. Tallinnan rakennusjärjestys 2001 (Tvk, 2001b) puolestaan antoi suunnittelijoille lisää työkaluja linjata maankäyttöä pienalueittain, tuodessaan osayleiskaavat ja niin sanotut teemakaavat osaksi suunnittelujärjestelmää. Molempia käytetään yleiskaavan täsmentämiseksi tai päivittämiseksi jonkin alueen tai aiheen osalta. Vuoden 2001 rakennusjärjestyksessä niin ikään muutettiin detaljikaavoituksen prosessia siten, että (tavallisimmin yksityiselle taholle myönnettävän) kaavoitusluvan myöntöehtoja täsmennettiin ja tälle prosessin alkuvaiheelle annettiin aiempaa suurempi painoarvo. (Detaljikaavoitusprosessi esitellään kohdassa 2.3.) Suunnittelu- ja rakennuslait päivitettiin vuonna Verrattuna vanhaan (1995) lakiin, uudempi maankäytön suunnittelua koskeva laki (2002) korostaa suunnittelun yhteiskunnallisuutta, esimerkiksi julkista johtajuutta luonnonsuojelun tai rakennussuojelun ristiriitatilanteissa. Näiltä osin laki myös rajoittaa yksityishenkilön tai yrityksen oikeutta laatia detaljikaavoja. Siinä missä vanhempi laki velvoitti kuntia laatimaan yleiskaavan, uudempi laki velvoittaa niitä pitämään yleiskaavan ajan tasalla. Tämän velvollisuuden täyttämistä helpottaa osayleiskaavoille, teemakaavoille ja erikseen rajatuille alueille laadittaville rakennusjärjestyksille laissa vahvistettu juridinen perusta. Laissa asetetaan vaatimuksia myös suunnitteluprosessin läpinäkyvyydelle ja annetaan yksityishenkilöille enemmän oikeuksia kiistää kaavaehdotus ja valittaa kaavoituspäätöksistä. Uuden lain astuttua voimaan Tallinna päivitti myös oman rakennusjärjestyksensä (2003) vastaamaan lain kirjainta ja henkeä. Rakennusjärjestyksen merkittävin uusi asia oli historiallisen rakennetun ympäristön suojelun saama painoarvo. Yleiskaavassa määritellyt kahdeksan aluetta tulivat käytännössä suojelun piiriin vuoden 2003 rakennusjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä, kun kaikki näiden alueiden kehityshankkeet alistettiin erillisen kaavan tai rakennusjärjestyksen puuttuessa jämptiydestään tunnetun kaupungin kulttuuriperintöviraston (Tallinna muinsuskaitseamet) tarkistettavaksi. Suunnittelujärjestelmä on kaiken kaikkiaan kehittynyt siten, että kaupunki on saanut, ainakin periaatteessa, enemmän välineitä, joilla se voi halutessaan, eli jos poliitikot niin päättävät, puuttua kaupunkikehitykseen. Kaupunkisuunnittelujärjestelmän kehityksen toinen vaihe on edelleen käynnissä. Luvussa 2.3 luodaan katsaus suunnittelun nykytilaan, siihen minkälaisia tarkempia ohjeistuksia tulevalle kehitykselle on annettu osayleiskaavoissa ja tiettyjen alueiden rakennusjärjestyksissä. Toisin sanoen minkälaisia määrityksiä, joiden puitteissa maanomistajat voivat kehittää tonttejaan, on luotu, ja minkälaisen johtopäätöksen suunnittelun nykytilasta voi tästä näkökulmasta tehdä. 2.2 Keskeiset kaupunkisuunnittelun haasteet tällä hetkellä Siinä missä sosialistisella ajalla rakentaminen painottui lähiöihin, ovat painopisteitä markkinatalouteen siirtymisen jälkeen olleet keskusta-alueen uudelleenkehittäminen, sekä kaupallisten- että asuinkiinteistöjen osalta, ja pitkälti omakotitaloasumisen muodossa 15

16 tapahtunut esikaupungistuminen. Maankäytön muutoksia voidaan selittää yhtäältä uusien länsimaisten kaupunkikehityksen mallien tai ideoiden soveltamisella Tallinnan kontekstiin, että maamarkkinoiden toiminnalla. Nopeasti erilaistuneet maan hinnat ovat alkaneet erotella myös maankäyttöjä ja -käyttäjiä etenkin kaupungin keskeisimmillä paikoilla. Viron vakaa ja nopea talouskasvu on taannut alati kasvaneen kysynnän nykyaikaisille toimistotiloille ja liiketiloille, kun taas vaurastuneet kotitaloudet ovat enenevässä määrin hakeutuneet uusiin tai peruskorjattuihin asuintaloihin. Nämä kehityskulut ovat muuttaneet myös Tallinnan kaupunkirakennetta. Tallinnan keskustassa uutta kaupunkitilaa on rakennettu pääosin entisten teollisuuskiinteistöjen tai puutalokortteleiden tilalle, tai vaihtoehtoisesti aikaisempaa, melko väljää kaupunkirakennetta uusilla rakennuksilla täydentäen. Muutoksen kiistaton keskipiste on ollut Tallinnan uusi, pilvenpiirtäjin maustettu liikekeskusta Tartu maanteen jatkeen molemmin puolin. Toimistorakentamisen muita painopisteitä ovat olleet ydinkeskustassa Tartu maanteen pohjoispuoli (WTC:n ympäristö) ja kehätien tuntumassa Pärnu maantee näissä molemmissa toimistot ovat nousseet entiselle teollisuusyritysten maalle. Keskustassa uusia asuintaloja on rakennettu suhteellisesti eniten vanhan kaupungin eteläpuolelle ja Kadriorgiin, jossa niiden alta on tavallisesti purettu pois vanhoja puutaloja. Siellä täällä keskeisillä alueilla on löydettävissä taskuja, joissa korjausrakentaminen on edennyt keskimääräistä nopeammin, ja jossa epäilemättä myös asukaskanta on samalla vaihtunut suurempimittakaavaisemmin. Enenevässä määrin tätä on nähtävissä myös keskustaa ympäröivissä puutalokaupunginosissa. Unescon maailmanperintöluetteloon kirjattua vanhaa kaupunkia on korjattu mittavasti, mutta käytöltään se on myös muuntunut entistä enemmän turismikeskittymäksi. Keskustan pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevilla laajoilla entisillä teollisuusalueilla on paljon maapinta-alaa, jonka uudelleen kehittäminen on vasta aluillaan. Pohjoispuolen osalta viittaan koko ranta-alueeseen matkustajasataman ympäristöstä länteen aina Paljassaareen asti. Keskustan ulkopuolella asuntorakentamisen päätrendi on ollut pientalomuotoisen asumisen lisääntyminen Tallinnassa ja sen ympäryskunnissa. Toinen merkittävä trendi keskustan ulkopuolella on ollut uusien kaupallisten keskittymien, ostoskeskusten ja markettien, rakentaminen keskeisiin liikenteen risteyskohtiin. Tähän asti nämä uudet keskittymät ovat syntyneet etupäässä Tallinnan hallinnollisten rajojen sisäpuolelle. Ensimmäiset kiinteistökehittäjien toteuttamat pientaloalueet tulivat markkinoille vuonna 1996 ja tarjonta on ollut kasvussa siitä lähtien. Tarjonta on keskittynyt etenkin Tallinnan koillisosaan Piritan ja Meriväljan kaupunginosiin ja edelleen kaupunginrajan toiselle puolelle Viimsin kuntaan, sekä Tallinnan luoteisosaan Kakumäen niemelle ja edelleen kaupunginrajan toiselle puolelle Tabasalun kuntaan. Viime vuosina myös Tallinnan eteläpuolelle on kehkeytynyt uusia keskittymiä. Muuttoliike Tallinnasta ympäröivälle maaseudulle alkoi käytännössä vasta 1990-luvulla (Tammaru, 2001). Asuntorakentamisen volyymit ovat toistaiseksi olleet melko pieniä, mutta käynnissä olevaa kehitystä voi kutsua esikaupungistumisen ensimmäiseksi aalloksi (Ruoppila, 2002) Näistä muutostendensseistä kumpuavat Tallinnan kaupunkisuunnittelun keskeiset haasteet: Miten toteuttaa (tai antaa toteutua) keskustan modernisoituminen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla Miten taata rakennustaiteellisesti arvokkaiden historiallisten alueiden tai miljöiden suojelu Miten avata kaupunki merelle vuosikymmenten tauon jälkeen Miten suunnata (ja/tai antaa toteutua) käytöstä poistuneiden teollisuusalueiden uusiokäyttö muuttuvan kaupunkirakenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti 16

17 - Miten edistää lähiöiden korjausrakentamista tämän toistaiseksi merkittävän asuntovarannon säilyttämiseksi - Miten hallita yhdyskuntarakenteen hajautumista, huomioiden Tallinnan alueen kasvaminen de facto kaupungin reunojen yli ja pendelöinnin lisääntyminen; miten vastata tähän seudulliseen haasteeseen Miten nykyinen kaupunkisuunnittelu näihin haasteisiin vastaa, siitä kerrotaan seuraavassa luvussa. 2.3 Kaupunkisuunnittelujärjestelmä tällä hetkellä Kaavatasot ja rakennusjärjestykset Tallinnassa kaavoitus jakautuu kahteen eri kaavatasoon, yleiskaavoitukseen ja detaljikaavoitukseen. Periaate on, että yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Kaavoilla on lainvoima. Yleiskaava on kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin ja ohjaa detaljikaavoitusta. Osayleiskaavoissa määritellään tarkemmin eri toimintojen sijoittuminen, liikenteelliset ratkaisut tms. tietyllä rajatulla alueella. Osayleiskaavoissa määritellä vaihtelevalla tarkkuudella erilaisia alueiden kehittämisen reunaehtoja, joita käytetään ohjaamaan tontti- tai hankekohtaista detaljikaavoitusta. Osayleiskaavoille rinnasteisia ovat teemakaavat, jotka määrittelevät jonkun rakentamisen ulottuvuuden suuremmalla alueella. Esimerkiksi teemakaava korkeiden rakennusten mahdollisista sijainneista ja rakentamisen ehdoista on ollut valmisteilla vuodesta 2004 alkaen. Detaljikaavoilla luodaan edellytykset rakentamiselle. Detaljikaavalla säädellään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon maa-alalle saa rakentaa. Detaljikaavassa määritellään myös esimerkiksi rakennusten korkeus ja katujen leveys, sekä useita muita yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Detaljikaavat piirrättää maanomistaja tai kehittäjä kaupunkisuunnitteluviraston antamien kaavoitusohjeiden mukaisesti. Detaljikaavoitusprosessi kestää noin kaksi vuotta. Rakentamishankkeita ohjaa myös Tallinnan kaupungin rakennusjärjestys (kokonaan uusittu viimeksi 2003), joka täydentää paikallisella tasolla kaavoitus- ja rakennuslakia. Kaavoituksen ohella rakentamisen ohjauskeinona käytetään erikseen määritellyille alueille laadittuja erillisiä rakennusjärjestyksiä. Näitä on käytetty Tallinnassa sekä rakennushistoriallisesti arvokkaiden alueiden suojelutyökaluna että aiemmin rakentamattomien alueiden kehityslinjojen määrittelemiseen Yleiskaavoituksen nykytilanne Kuten yllä tuotiin ilmi, viimeisin koko kaupungin kattava yleiskaava, Tallinnan yleiskaava 2000 (Tlv, 2001a), määrittelee kaupunkirakenteen kehityksen melko yleisellä tasolla, sisältäen maankäyttövyöhykkeet, liikenteen organisoinnin ja infrastruktuurin kehityksen. Yleisluontoinen kaava on sallinut niin monia lähtökohtia, ettei toteutunut kehitys ole pahemmin ollut ristiriidassa sen kanssa. Huhtikuussa 2007 haastattelemani Tallinnan detaljikaavoituksen päällikön mukaan suurin osa Tallinnan rakentamisesta on ollut 17

18 yleiskaavan mukaista ja poikkeamat ovat olleet tiedostettuja kaava ei edes pyrkinyt ennustamaan yhteiskunnallisen kehityksen poikimia kaupunkitilan muutosvaatimuksia. Osayleiskaavoja on hyväksytty tähän mennessä kaksi kappaletta. Tallinnan kaupunkisuunnittelu tuntui kääntävän lehteä joulukuussa 2004, kun Paljassaaren ja Russalkan väliselle ranta-alueelle hyväksyttiin (osa)yleiskaava (Tlv, 2004c). Kyseessä on virallinen kehitysvisio kaupungin koko keskeiselle rantakaistaleelle, kattaen 20 km rantaviivaa ja 500 hehtaaria ranta-alueita. Kaava on vastaus yhteen keskeisistä suunnitteluhaasteista: kuinka avata kaupunkia merelle päin. Kaava visioi alueen kehitystä kokonaisuudessaan ja ohjeistaa jatkosuunnittelua ranta-alueen yksittäisissä osissa. Rantaalue on jaettu kahdeksaan pääalueeseen niiden päätarkoituksellisten maankäyttöfunktioiden mukaan (virkistys, asuminen, palvelut, teollisuus tai näiden erilaisia yhdistelmiä) ja kaikkiaan 26 osa-alueeseen, joiden osalta on erikseen määritelty rakennusoikeuksia. (Yksi näistä määriteltiin myös miljööltään arvokkaaksi rakennetuksi alueeksi, siis suojelun piiriin lukeutuvaksi.) Kaava sisältää keskeiset liikennesuunnittelun linjaukset: ajotiet, kevyen liikenteen väylät ja jalankulkualueet, mittava rantapromenadi mukaan lukien. Kaava myös identifioi 12 tärkeää paikkaa, joihin lukeutuu niin toiminnallisia kokonaisuuksia (kuten satamia) kuin odotettavissa olevia kehityshankkeita, kuten Kadriorgin kulmille suunniteltu uusi konserttitalo sekä historiallinen Patarein puolustuslinnoitus. Osa-alueille (26) on määritelty erikseen niiden maankäyttötarkoitukset sekä rakennusoikeudet koskien rakennusten maksimikorkeutta, sijoittelua, rakennusalan suhdetta tontin kokoon, viheralueita jne. Joillain osa-alueilla määräykset ovat erittäin tarkkoja, toisissa on jätetty enemmän tekijöitä päätettäväksi detaljikaavoituksen yhteydessä. Etenkin kaikkein keskeisinten ja suurimpia ristiriitoja herättäneiden alueiden tulevaisuus on jätetty avoimemmaksi. Joissain tapauksissa osa-alueiden jatkosuunnittelusta velvoitetaan järjestämään arkkitehtikilpailu. Rajoituksien suhteen huomion arvoista ja erikoisen tuntuista on, että vaikka kaava on hyvin tulevaisuusorientoitunut, useimmat rakennusoikeuden etukäteismäärittelyt on tehty suhteessa olemassa olevaan, ympäröivään rakennuskantaan. (Kaavan vaikuttavuudesta ei ole tietoa, koska sen määrittelemälle alueelle ei ole rakennettu vielä juuri mitään.) Tallinnan strategiassa esitetyn linjauksen mukaisesti yleiskaavoitusta pyritään tarkentamaan laatimalla osayleiskaava jokaiseen Tallinnan kahdeksaan kaupunginosaan. Näistä vain yksi, Mustamäen yleiskaava, on vahvistettu, kesäkuussa 2006 (Tvk, 2006). Kaavassa keskeisintä on Mustamäen lähiön erottaminen omaksi kokonaisuudekseen sekä erillisten kehitysalueiden määrittely. Kaavan ajatus on, että Mustamäen lähiö, joka on Tallinnan ensimmäinen moderni lähiö, on arvokas oman aikansa kokonaisuus, jonka suunnittelun erityispiirteet tulee säilyttää, kuitenkin niin että samalla tuetaan asuinolosuhteiden paranemista. Maantieteellisesti rajatuilla, niin sanotuilla kehitysalueilla rajoituksia on vähän. Kaavan tekstiosa toteaa, että verrattuna klassiseen lähiöön, näillä alueilla olisi mahdollista integroida tiiviimmin toimi- ja liiketiloja sekä asuntorakentamista (Tvk, 2006: 27). Kehitysalueet käytännössä jätetään kehittäjien visioitaviksi. (Valmistelussa oleviin osayleiskaavoihin, joita on useita, palataan tässä luvussa myöhemmin.) Erilliset rakennusjärjestykset Erillisiä rakennusjärjestyksiä on käytetty (osa)yleiskaavoituksena tukena tai ensiaskeleena, etenkin suojelun piiriin otetuilla, miljööltään arvokkailla rakennetuilla alueilla, sekä yhdessä tapauksessa aikaisemmin kokonaan rakentamattomalla alueella. 18

19 Ensimmäinen erikseen määritellyn alueen rakennusjärjestys hyväksyttiin Nömmen kaupunginosan osalta vuonna 2004 (Tlv, 2004b). Nömme on suuri puutarhakaupunkialue, joka on suureksi osaksi luokiteltu miljööltään arvokkaaksi rakennetuksi alueeksi. Rakennusjärjestyksessä kaupunginosa on jaettu arkkitehtonisin perustein viiteen osaalueeseen, joista jokaiseen on erikseen määritelty tarkat rakennusoikeutta koskevat säännöt (rakennusten maksimikorkeus, kerroslukumäärä, rakennusalan suhteessa tontin kokoon, rakennettavissa olevan tontin minimikoko jne.) rakennetun ympäristön erityispiirteiden säilyttämiseksi. Nömmen jälkeen miljööltään arvokkaista rakennetuista alueista myös Pelgulinna (Tvk, 2005b), Kalamaja (Tvk, 2005c) sekä Kassisaba, Veerenni ja Kadriorg ovat saaneet omat rakennusmääräyksensä. Rakennusjärjestys on otettu ohjauskeinoksi myös aikaisemmin rakentamattomilla alueilla: Astangun rakennusjärjestys (2005a) määrittelee kehityslinjat alueella, joka aikaisemmin (esim. yleiskaavassa 2000) ollut reservimaata. Keskeneräiset osayleiskaavat ja teemakaavat Tallinnan vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa (Tvk, 2004a) on asetettu tavoitteeksi, että siihen mennessä jokaisella Tallinnan kahdeksasta kaupunginosasta on niiden rakentamista tarkemmin säätelevä osayleiskaava ja myös nykykatsannossa tarpeellisimmat teemakaavat on hyväksytty. Ensimmäisenä hyväksytyn Mustamäen osayleiskaavan lisäksi osayleiskaava onkin valmisteilla kaikkiin muihin Tallinnan kahdeksaan kaupunginosaan. Osassa valmistelu on aloitettu viimeisen vuoden aikana, jotkut taas ovat olleet valmistelussa huomattavan kauan, Piritan osayleiskaava aina vuodesta 1994 alkaen. Valmistelun aikataulu on avoin, eikä prosessi todennäköisesti tule olemaan nopea. Valmisteilla ovat lisäksi mm. korkeiden rakennusten sijoittamista ja rakennusehtoja koskeva teemakaava sekä erillinen rakennusjärjestys Tallinnan keskustan kaupunginosalle. Vaikka kunnilla onkin oikeus rajoittaa maankäyttöä yksityisen omistamalla maalla tämän tahdosta huolimatta, suurin este kaavojen hyväksymiselle ovat tiettyjen yksittäisten tonttien maankäyttöä ja maanomistusta koskevat epäselvyydet. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan pahimpien ongelmatapausten ratkaiseminen edellyttää oikeuden ennakkopäätöksiä. Mutta se että kaavaa ei ole virallisesti hyväksytty ei tarkoita sitä, ettei luonnosta käytettäisi rakentamisen ohjaamiseen. Esimerkiksi Piritan kaupunginosan osayleiskaavalla, jonka luonnos valmistui jo 1998, on ollut sen epävirallisesta statuksesta huolimatta huomattava merkitys tälle nopeasti kehittyvälle alueelle, koska se on tarjonnut loogisen kokonaisuuden, jota yksittäiset kehityshankkeet ovat voineet seurata, ja siksi se on laajalti hyväksytty niin kehittäjien kuin asukkaidenkin piirissä, kuten tilannetta kuvasi huhtikuussa 2005 haastattelemani kaupunkisuunnittelija. Käytännössä valmisteilla ollut osayleiskaava on sisällytetty kaavoitusohjeisiin detaljikaavoitusprosessissa. Samalla tavoin puolivirallinen liikennesuunnitelma on ilmeisesti ohjannut omakotitaloalueiden sijoittelua Kakumäen niemellä Tallinnan luoteisosassa Detaljikaavoitus ja edistäminen Detaljikaavoilla luodaan edellytykset rakentamiselle. Detaljikaavalla säädellään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Detaljikaavassa päätetään 19

20 alueen tonttijaosta, rakennusoikeudesta, rakennusten korkeudesta, liikennejärjestelyistä, viheralueista sekä muista alueen rakenteeseen, arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan vaikuttavista seikoista sekä tarkastetaan, että projekti on lakien ja sääntöjen mukainen. Maanomistaja (tai muu juridinen henkilö) voi käynnistää detaljikaavoitusprosessin: kunnat voivat tehdä maanomistajan kanssa sopimuksen, että jälkimmäinen piirrättää kaavan ja kunta rajoittaa oman roolinsa vain kaavan tarkastamiseen. Kunnat voivat myös itse laatia detaljikaavoja. On kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että detaljikaavan laadituttaa maanomistaja/kehittäjä. Virolainen kaavoitusjärjestelmä on täten hyvin kehittäjävetoinen. Detaljikaavaprosessi on karkeasti kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa maanomistaja tai kehittäjä anoo kaavoituslupaa, toisessa vaiheessa kaava vahvistetaan tai palautetaan valmisteltavaksi. Kun kehittäjä anoo kaavoituslupaa, kaupunkisuunnitteluvirasto tarkastaa hakemuksen yhteensopivuuden yleiskaavoituksen, rakennusjärjestyksen ja kaupungin kehittämissuunnitelman kanssa, sekä tutkii kehittäjän esittämien luonnostelmien perusteella alustavasti arkkitehtonisen ja toiminnallisen sopivuuden. Kaavoituslupa sisältää kaupunkisuunnitteluviraston laatimat kaavoitusohjeet, jotka varmistavat että julkiset näkökohdat otetaan huomioon kaavoitusprosessissa. Toisessa vaiheessa tarkastetaan, onko ohjeita noudatettu. Hyväksytty detaljikaava on keskeinen rakennusluvan saamisen ehto. Kuvio 1: Detaljikaavoitusprosessi Hakemus Kaavoituslupaprosessi Lupa myönnetään ja annetaan kaavoitusohjeet Lupaa ei myönnetä Kaavan hyväksymisprosessi Hyväksytään: kaavan vahvistaminen Ei hyväksytä: palautetaan valmisteluun Detaljikaavat hyväksytetään paitsi kaupunkisuunnitteluvirastossa, jossa päätöksen tekevät kaupunkisuunnittelijat, myös kyseisen kaupunginosan valtuustossa, jossa päätöksen tekevät poliitikot. Tätä kautta toteutuu detaljikaavoituksen poliittinen taso, jonka vaikutus voi olla merkittävä. Hyvin yleinen näkemys on, että viime vuosina tapahtuneet 20

Kaupunkikehittämisen toimintaympäristö Helsingissä ja Tallinnassa

Kaupunkikehittämisen toimintaympäristö Helsingissä ja Tallinnassa Kaupunkikehittämisen toimintaympäristö Helsingissä ja Tallinnassa Sampo Ruoppila 14.11.2007 Tallinna 1 Julkinen kaupunkikehityksen ohjaaminen Esitelmässä luodaan yleispiirteinen katsaus siihen miten kaupunkikehittämistä

Lisätiedot

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke SVING Avaus ja Sving-hankkeen esittely historia tavoitteet koulutus harjoittelijavaihto tiedottaminen Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto SVING-ohjausryhmän puheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 24.9.2015

KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 24.9.2015 KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 24.9.2015 TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUNNISTAA Milloin kehittämisaluemenettely on paikallaan? Minkälaisiin maankäytön muutos-

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Viisi huomiota Seudullisen kehityksen tilanteesta Hallinnon vastauksista Rakennetun ympäristön kehityksestä

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Innovatiiviset maankäytön keinot

Innovatiiviset maankäytön keinot Innovatiiviset maankäytön keinot KUPERA-workshop Lempäälä 14.10.2011 Pekka Vaara Aluekehittämisen malleja, eräitä esimerkkejä Tapiola Suurpelto Jätkäsaari Marja-Vantaa VicUrban Älvstranden Kuninkaankolmio

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot