Solmutyöskentely osana Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Solmutyöskentely osana Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia"

Transkriptio

1 Solmutyöskentely osana Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia Hannele Kerosuo, Jenni Korpela, Jiri Lallimo, Tarja Mäki CRADLE Helsingin yliopisto

2 1. Johdanto Solmutyöskentelyllä (knotworking) viitataan eri toimijoiden samaan kohteeseen suuntautuvaan kehittämisja ongelmanratkaisuponnistukseen. Se on tehokas tapa ratkaista sellaisia ongelmia ja tehtäviä, jotka edellyttävät usean osapuolen samanaikaista tiivistä työskentelyä. Kyse ei ole kuitenkaan perinteisestä tiimityöskentelystä eikä yhteistä tekemistä koordinoivasta kokoustamisesta vaan tavoitteena on tehdä joustavasti ja pitkäjänteisesti yhteistyötä siten, että yhdessä ja yksin tekeminen rytmittyvät hankkeessa hankkeen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Solmutyöskentelyssä hankkeen johtaminen, eri aloja edustava asiantuntemus ja käytännön tekeminen yhdistyvät tehokkaalla tavalla. Solmutyöskentely on kehitetty Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikössä (CRADLE) Helsingin yliopistossa. Ensimmäiset solmutyöskentelyn kokeilut toteutettiin terveydenhoidossa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa montaa eri sairautta sairastavien pitkäaikaispotilaiden hoidossa. Työelämän kehittämishankkeissa solmutyöskentely on koettu hyödylliseksi erityisesti organisaatioiden rajoja ylittävissä hankkeissa. Solmutyöskentely on mahdollistanut osaprosessien nivomisen saumattomiksi kokonaisuuksiksi. Solmutyöskentelyä on hyödynnetty mm. hoitoketjujen kehittämisessä perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon yhteistyössä. RYM Oy:n PRE-ohjelmassa solmutyöskentelyä kokeiltiin suunnittelijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä. Kokemukset olivat positiivisia ja ne osoittivat solmutyöskentelyn parantavan suunnittelutyön laatua ja tehokkuutta rakennushankkeissa. Osapuolten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto parani, ja suunnittelun kesto lyheni huomattavasti. Tämän selvityksen tarkoituksena on tunnistaa tilaratkaisu- ja investointiprosessin vaiheita, joissa olisi hyödyllistä soveltaa solmutyöskentelyä. Selvitys perustuu johdon edustajien ja työntekijöiden haastatteluihin sekä solmutyöskentely aiheisen työpajan keskusteluihin. Esittelemme ensin luvussa 2 rakennushankkeiden toteutukseen kehitettyä solmutyöskentelyn ideaa ja sen kokeilua PRE-ohjelmassa 1. Luvussa 3 kuvaamme tämän selvityksen tutkimusaineiston ja menetelmät. Luvussa 4 esittelemme Senaatti-kiinteistöjen pääprosesseja sekä tilanratkaisu- ja investointiprosesseja koskevat haastattelujen tulokset. Luvussa 5 raportoimme työpajassa tunnistettujen solmujen kohteet ja sisällöt. Lopuksi esitämme luvussa 6 toimenpide-ehdotuksia solmutyöskentelyn toteuttamiseksi Senaattikiinteistöjen tilaratkaisu- ja investointiprosesseissa ja niiden rajapinnassa. 2. Mitä on solmutyöskentely rakennushankkeessa? Solmutyöskentelyn idea otettiin käyttöön, kehitettiin edelleen ja kokeiltiin rakennushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen RYM SHOK:n PRE-ohjelman Model Nova -työpaketissa. Model Nova -työpaketin veturiyrityksenä toimi Senaatti-kiinteistöt. Model Novan muut osallistujayritykset olivat Arkkitehtitoimisto Perko Oy, Finnmap Consulting Oy, Granlund Oy, Lemminkäinen Oyj, NCC Oyj, Pöyry CM Oy, SRV Oyj ja Tietoa Finland Oy. Tutkimuslaitoksista mukana olivat SimLab Aalto-yliopistosta ja CRADLE Helsingin yliopistosta. Yritysosapuolista ja tutkimuslaitoksista koottu ohjausryhmä koki, että perinteiset toimintatavat, prosessiajattelu ja teknologia eivät yksinään riitä takaamaan onnistunutta lopputulosta rakennushankkeissa. Rakennusten suunnittelun ongelmia todettiin olevan mm. suunnittelutyön eriytyneisyys, tiedonvaihdon ja päätöksenteon hitaus, kokonaisasiantuntijuuden puute, sopimustekniikan 1

3 heikkoudet ja prosessin vanhanaikaisuus. Ryhmän jäsenet näkivät tarvetta mm. tiiviimmälle asiakkaiden ja asiantuntijoiden yhteistyölle. Rakennusalalle sopivan solmutyöskentelyn mallia kehitettiin kolmessa eri rakennushankkeessa. Syväniemen koulu hankkeessa rakennushankkeen asiantuntijoista koottu ryhmä tarkensi tilaajan asettamia tavoitteita ja vaatimuksia tuottamalla ja testaamalla eri suunnitelmavaihtoehtoja kahdelle eri tontille. Onerva Mäen kouluhankkeessa asiantuntijaryhmä tuotti suunnitelmavaihtoehtoja koulun toteutukseksi ja tilaajan hankepäätöksen tueksi. Kolmannessa, erään sairaalan peruskorjaushankkeessa arkkitehdit kehittivät ja toteuttivat uudenlaista asiakasyhteistyötä sairaalan henkilökunnan kanssa. Kokeilujen perusteella solmutyöskentely määriteltiin lupaavaksi toimintatavaksi, joka edellyttää hankekohtaista räätälöintiä yhdessä solmutyöskentelyyn osallistuvien tahojen kanssa. Solmun tavoitteiden mukaisesti paikalle kootaan tarvittavat asiantuntijat, varmistetaan ja tarvittaessa kehitetään työskentelyn vaatimat välineet ja luodaan solmutyöskentelyn pelisäännöt. Syväniemen hankkeessa esimerkiksi kehitettiin uudenlainen tapa vertailla massoittelu- ja energiamalleja sekä kustannuslaskelmia sen mukaan, miten hyvin ne täyttivät asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Ohjausryhmän jäsenten kokemuksen perusteella rakentamisprosesseissa on tunnistettavissa useita eri tehtäviä tai ongelmanratkaisukohtia, jotka vaativat osapuolten välistä tiivistä yhteistyötä ja päätöksentekoa ja joissa voidaan soveltaa solmutyöskentelyä. Solmutyöskentelyn toteuttaminen edellyttää näiden tehtävien ja ongelmakohtien tunnistamista, solmutyöskentelyn tavoitteen yhteistä määrittelyä sekä solmutyöskentelyn suunnittelua ja testaamista todellisissa hankkeissa. Kuvassa 1 on esitetty Model Nova -työpaketissa kehitetty rakennushankkeen solmutyöskentelyn malli. Kolme toteutettua solmukokeilua sijoittuvat prosessin kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen. Kuva 1. Solmutyöskentely rakennushankkeen suunnitteluprosessissa (Marko Rajala, TietoaFinland Oy) 3. Tutkimusaineisto Solmutyöpajaan valmistautumiseksi ja tätä raporttia varten Helsingin yliopiston tutkijat haastattelivat viittä Senaatin työntekijää. Haastatteluissa haastateltavia pyydettiin kuvailemaan Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosesseja, prosessien välisiä liitoskohtia sekä niissä esiintyviä vahvuuksia ja ongelmakohtia.

4 Haastattelujen lisäksi tutkijat saivat Senaatilta käyttöönsä esityksiä, dokumentteja ja prosessikaavioita aiheeseen liittyen: - Karhu, J., Kärkihankemalli & Kärkihankeallianssi, Rakennuttajapäivät , Esitys. - Jylhä, T., Tilaratkaisutyöpaja, 1. työpaja , Esitys. - Turku, P., Tilaratkaisuprosessin toimintaa ja tuloksia, Aamukahvit , Esitys. - Senaatin tilaratkaisuprosessi.pptx (päivätty ) - RT Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelo HJR12 - Senaatti, Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin, esite US_UUDISTUS.pdf - Senaatti, Investointiprosessikaavio, - Valtiovarainministeriö, 2014, Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi Valtion toimitilastrategian päivittämistyöryhmän muistio. Solmutyöskentelystä pidettiin puolen päivän mittainen työpaja Työpajan aluksi tutkijat kertoivat solmutyöskentelystä, sen historiasta, solmutyöskentelyn tarpeesta rakennusalalla sekä sen hyödyistä ja haasteista. Lisäksi tutkijat esittivät tuloksia solmutyöskentelyn hyödyntämisestä PRE-ohjelman Model Nova -työpaketin rakennushankkeissa. Tarkoituksena oli, että työpajassa pohditaan miten solmutyöskentelyä voitaisiin soveltaa Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosesseissa. Tätä varten osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmien tehtävänä oli tunnistaa solmutyöskentelyn kohtia prosessissa, määritellä solmuille tavoite ja tehtävä, listata solmuun osallistuvia henkilöitä ja miettiä solmussa tarvittavia välineitä ja lähtötietoja. Ryhmät esittelivät tuloksensa kaikille osallistujille. Esityksen pohjalta käytiin kokoavaa keskusteluja solmujen tavoitteista ja sisällöistä suhteessa prosessien liitoskohdissa havaittuihin kehityskohteisiin. Haastattelut ja työpaja videoitiin ja äänitteet litteroitiin. Aineiston analyysi keskittyi solmutyöskentelylle otollisten kohtien löytämiseen tilaratkaisu- ja investointiprosessien sisältä ja välistä. 4. Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessit Tässä luvussa pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten tilaratkaisu- ja investointiprosesseja kuvattiin haastatteluissa ja työpajassa? 2. Miten tilaratkaisu- ja investointiprosessien muotoa ja yhteenliittymistä kuvailtiin? 3. Millaisia prosessien tiedonvaihtoon liittyviä vahvuuksia, haasteita ja ongelmia osallistujat toivat esille? Näin eräs haastatelluista luonnehti tilaratkaisu- ja investointiprosessien yhteistarkastelun tarpeellisuutta: Suomessa rakentaminen on ollu tämmöstä että ensin suunnitellaa ja sitte rakennetaan. Ja tämmönen vastakkainasettelun kulttuuri, se ei oo pelkästään Senaatissa, vaan koko toimialalla [...] Jos meillä on selkeä projekti, muutaman miljoonan rakennus joka on hyvin suunniteltavissa ja tehtävissä, niin why not? Mutta sitte ku meille tulee näitä tyyliin Musiikkitaloo, joka oli todella vaikee rakennus, eikä kukaan pystyny sitä yksityiskohtasesti suunnittelemaan, riskit on valtavan isot, ni se ei sillä vastakkainasettelun rakentamisella oikein mene.

5 Senaatin pääprosessit Senaatin toimintaa kuvattiin kuvan 2 mukaisesti neljän pääprosessin prosessina. Kaksi syklistä prosessia ovat vuokraus- sekä ylläpitoprosessi ja kaksi projektiprosessia ovat tilaratkaisu- ja investointiprosessi. Pääprosesseilla on määritelty alku- sekä lopetuskohta sekä näitä vastaavat tehtävät, päätökset ja vastuut. Prosessien liittymäpinnat ovat merkittäviä, koska niiden aikana tietoja ja vastuita vaihdetaan. Niihin liittyy myös informaation siirtymiseen liittyviä riskikohtia mm. henkilövaihdosten, tiedon taltioimisen ja tiedon siirtämisen välineiden sekä foorumeiden vuoksi. 1. Ylläpitoprosessin aikainen vastuuhenkilö asiakkaan suuntaan on kiinteistöpäällikkö ja asiakkuuden hallinnasta vastaava henkilö. Asiakkaan muutostarve laukaisee tilaratkaisuprosessin ja asiakkaalle nimetään Senaatilta yhteyshenkilö, joka vastaa tilaratkaisuprosessin etenemisestä. 2. Tilaratkaisuprosessissa pyritään löytämään asiakkaan toimintaa tukeva työympäristö ja tilat. Tilaratkaisuprosessi päättyy hankesuunnitelmaan ja investointipäätökseen. 3. Vuokrasopimuksen ollessa kyseessä, se tehdään tilaratkaisuprosessin päättyessä. Vuokrasopimuksen jälkeen käynnistyy investointiprosessi ja vastuu siirtyy tilaratkaisuprosessin vetäjältä hankevastaavalle. Vastuuhenkilön vaihtuessa korostuu tiedonvaihdon tärkeys. 4. Investointiprosessi etenee suunnittelun valmistelusta suunnitelman kautta rakentamiseen. Työskentely tapahtuu suunnittelijoiden, tilaajan ja käyttäjän yhteistyönä. Kuva 2. Senaatin pääprosessit (Vrt. Turku, P. (2014 ) esitys, Tilaratkaisuprosessin toimintaa ja tuloksia) Vastaajat kuvasivat Senaatin prosessit pääosin lineaarisina prosesseina, joissa tehtävät seuraavat toisiaan. Prosessin liitoskohdissa edellisen tehtävän päätös johtaa uuden tehtävän aloittamiseen. Esimerkiksi investointipäätös käynnistää suunnittelun valmistelun. Haastatellut korostivat kuitenkin, että käytännössä tehtävät tai osaprosessit limittyvät, toimivat rinnakkain ja toistuvat syklisesti. Etenkin tilaratkaisu- ja investointiprosessin vaiheita nähtiin toisiinsa limittyneinä. Vaikka vastuun siirtäminen projektipäälliköltä rakennuttajapäällikölle kuvattiin tapahtuvan tyypillisesti investointipäätöksen ohessa, rakennuttajapäällikön

6 kuvailtiin olevan toisinaan mukana jo ennen investointipäätöstä ja lisäksi projektipäällikön jatkavan päätöksen jälkeen. Haastatteluissa tuli esille myös, että joissakin hankkeissa projektipäällikön ja rakennuttajapäällikön työ limittyy vain vähän, mikä voi aiheuttaa tiedonvaihdon ongelmia. Tilaratkaisu- ja investointiprosessit Haastatteluissa keskityttiin tilaratkaisu- ja investointiprosesseihin ja niitä kuvailtiin pääpiirteittäin kuvan 3 mukaisesti. Kuva 3. Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessit yleisellä tasolla haastateltavien kuvaamina Tilaratkaisuprosessin aluksi selvitetään tilojen hankinnan tai muutosten tarpeellisuus omistajan ja käyttäjän näkökulmista. Käyttäjien tilatarpeet määritellään workplace-työkalujen avulla. Tarvittavat tilat ja niille asetetut vaatimukset määritellään tässä vaiheessa alustavasti. Vaatimusten perusteella Senaatti tutkii eri ratkaisumahdollisuudet ja niiden kustannukset tilatarpeen täyttämiseksi. Vaihtoehtoja ovat tyypillisesti olemassa olevien tilojen korjaaminen, toimintojen siirtäminen muihin olemassa oleviin tiloihin tai uusien tilojen rakentaminen. Tilaratkaisuprosessin ohessa pyritään tekemään myös käyttäjäorganisaation työympäristökehittämistä. Työympäristökehittäminen alkaa usein tilaratkaisuprosessin alkuvaiheessa ja jatkuu myöhemmin asiakasorganisaation muutosjohtamisena. Laajojen toimipisteverkostojen tai kokonaisten hallinnonalojen kanssa toimittaessa sovelletaan toimitila- ja työympäristökonsepteja. Tilakonseptien soveltamisessa keskeistä on konseptin räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä moniammatillista osaamista. Tarvemäärittelyä seuraa hankesuunnittelu, jossa asetetaan tavoitteet rakennus- ja korjaushankkeen laajuudelle, kustannuksille, ajoitukselle ja ylläpidolle. Tilaratkaisuprosessi päättyy hankesuunnitelmaan ja investointipäätökseen. Projekteissa on erotettavissa kaksi eri orientaatiota: asiakkaan tarve saada toimintaansa tukevat uudet tilat ja tiloista vastaavan organisaation mahdollisuudet tilojen tekniselle toteuttamiselle. Haastatteluissa nousi esille mahdollinen kohtaamisongelma orientaatioiden välillä, joka ilmenee projektin osapuolten yhteisesti toteuttamista käytännöistä sekä toteuttavien työntekijöiden henkilökohtaisista toimintatavoista. Tämän pohjalta nostettiin esille tarve kehittää toimintamuotoja ja välineitä, joilla orientaatioiden välistä kohtaamista voidaan tukea. Projekteissa ilmenee joskus ristiriitoja sen välillä mitä käyttäjä uusilta tiloilta odottaa ja miten käyttäjää tuetaan tuomaan tarpeensa esille, suhteessa siihen, mitä tiloista vastaava taho teknisesti, taloudellisesti tai ajallisesti pystyy tarjoamaan. Haastatteluissa nostettiinkin esiin tarve kehittää toimintatapoja ja välineitä käyttäjien ja Senaatin väliselle yhteistyölle ja osapuolten yhteisen tavoitteen muodostamiselle.

7 Investointiprosessi alkaa suunnittelun valmistelulla, joka etenee ehdotussuunnittelun ja yleissuunnittelun kautta toteutussuunnitteluun. Investointipäätöksen jälkeen projektin henkilöstö usein vaihtuu: tilaratkaisuprosessissa vastuullisena toiminut projektipäällikkö luovuttaa vastuun hankkeesta rakennuttajapäällikölle. Haastatteluissa tuli esille, kuinka tiedonvaihto tilaratkaisuprosessin ja investointiprosessin välillä kulminoituu pitkälti projektipäällikön ja rakennuttajapäällikön yhteistyöhön. Rakennuttajapäällikön rooli tilaajan edustajana on huolehtia suunnittelun ohjauksesta, laadusta sekä hankkeen aikataulun ja kustannusten toteutumisesta. Haastatteluissa tulikin esille, että rakennuttajapäällikön olisi hyvä olla mukana projektissa jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin hän voisi osaltaan tukea hankkeen tavoitteiden muotoutumista sekä siirtää hankesuunnittelussa syntynyttä tietämystä suunnittelu- ja rakentamisvaiheisiin. Hankesuunnittelussa mukana olleet suunnittelijat eivät välttämättä jatka varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen, vaan suunnittelukonsultit kilpailutetaan investointipäätöksen jälkeen. Haastatteluissa nousi myös esille, että suunnittelukonsulttien asiantuntemusta tarvittaisiin jo investointipäätöksen valmistelussa. Koska tarvemäärittelyn ja hankesuunnitelman tehneet asiantuntijat ja suunnittelijat eivät jatka suunnitteluvaiheeseen, tietämys jää dokumentteihin ja yksittäisten ihmisten haltuun. Eri projekteilla on kuitenkin erilaisia käytäntöjä tiedonsiirron varmistamiseen. Koska prosessien määrittely on melko yleisellä tasolla, käytännöt vaihtelevat hankkeisiin osallistujien henkilökohtaisten toimintatapojen mukaan. Rakentamisen valmisteluvaiheessa rakentaminen organisoidaan ja tehdään rakentamispäätös. Urakoitsija tulee tyypillisesti mukaan hankkeeseen vasta rakentamispäätöksen jälkeen. Urakoitsijatehtävät kilpailutetaan ja niistä laaditaan tarvittavat urakka- ja hankintasopimukset. Tiedonvaihdon näkökulmasta tämä on kriittinen paikka, jossa on turvattava projektissa tuotetun tietämyksen riittävä siirtyminen rakentajille ja materiaalitoimittajille. Haastateltujen mukaan olisi tärkeää, että urakoitsijan rakentamis- ja materiaalitietämys olisi jo aiemmin suunnittelun tukena. Rakentajien osaamisen hyödyntämisellä suunnitteluvaiheessa nähtiin olevan suuri vaikutus hankkeen kustannuksiin. Huonosti suunniteltu tai suunnittelematon työ tulee rakennusvaiheen muutoksina maksamaan moninkertaisesti sen, mitä siihen käytetty perusteellinen suunnittelutyö olisi maksanut. Rakentamisvaiheen päätyttyä seuraa rakennuksen käyttöönotto ja käyttöönottokoulutukset. Vastuu rakennuksen ylläpidosta siirtyy tässä vaiheessa kiinteistöpäällikölle. Myös kiinteistöpäällikön osallistuminen hankkeeseen jo suunnittelun ja rakentamisen aikana nähtiin tärkeäksi haastatteluissa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan tyypillisesti toteudu. Asiakkaan näkökulmasta uusiin tiloihin muuttaminen on kiireistä ja stressaavaa aikaa ja hyvän asiakaskokemuksen takaamiseksi asiakkaan avustaminen esimerkiksi töiden aikatauluttamisessa on tärkeää. Tilaratkaisu- ja investointiprosessien kriittisiksi tiedonvaihdon kohdiksi määriteltiin siirtymät 1. tilaratkaisuprosessista investointiprosessiin 2. suunnittelusta rakentamiseen 3. rakentamisesta käyttöönottoon sekä 4. pääprosessien sisäisiä liitoksia, kuten tarvemäärittelystä hankesuunnitelmaan Kuten edellä ilmenee, tiedonvaihdon kohdat ovat selkeästi määriteltyjä prosessikuvauksissa, mutta niiden toteuttaminen vaihtelee vastuullisten henkilöiden toimintatapojen sekä projektien toimintakäytäntöjen mukaan. Erot projektien välillä saattavat olla huomattavia. Tiedonvaihtamiseen ja tiedon kehittämiseen varattu yhteinen aika vaihtelee projektista toiseen. Samoin projektin henkilöstön väliset toimintamuodot ja niiden laajuudet vaihtelevat.

8 Haastatteluissa tiedonvaihdon kohdista käytettiin nimitystä kapulanvaihto. Tällä viitattiin projektin eri vaiheiden väliseen tietämyksen siirtämiseen tai vaihtamiseen projektitoimijoiden kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osapuolet työskentelevät tietyn ajanjakson yhdessä, jolloin seuraavan vaiheen toimija saa lähtötietoja ja tukea alkavan vaiheen suunnitteluun ja valmisteluun edeltävän vaiheen vastuuhenkilöiltä. Samoin, tarpeelliseksi koettiin, että seuraavan vaiheen toimija tulee mukaan aiemmin jo silloin, kun hänen asiantuntemustaan tarvitaan edeltävien vaiheiden toteuttamisessa. Kapulanvaihto voi tapahtua yksittäisten ihmisten kesken tai laajemmalla ryhmällä. Seuraavissa luvussa esitetään millaisia solmutyöskentelyn kohtia Senaatin edustajat tunnistivat ja miten solmutyöskentely voisi parantaa hankkeessa tapahtuvaa tiedon siirtoa ja tiedon kehittämistä eri osapuolten välisessä yhteistyössä. Solmutyöskentely voidaan toteuttaa hankkeissa joko yksittäisenä solmuna tai solmusarjana. 5. Solmujen tunnistaminen 5.1 Senaattilaisten ehdottamat solmutyöskentelyn kohdat Työpajan ryhmätyötehtävässä osallistujia pyydettiin tunnistamaan potentiaalisia solmukohtia tilaratkaisu- ja investointiprosessissa. Osallistujat työskentelivät kahdessa ryhmässä ja kokosivat ajatuksiaan esitettäväksi yhteiseen keskusteluun. Alla olevaan listaan on kerätty ryhmätyöskentelyssä esiin nostetut solmuehdotukset, joita on täydennetty haastatteluaineistolla. Kuva 4. Työryhmien ideoimia solmupaikkoja tilaratkaisu- ja investointiprosessissa Työpajassa solmuja ideoitiin hyödynnettäväksi tilaratkaisu- ja investointiprosessissa seuraavissa paikoissa: Asiakasnäkökulman selventäminen suunnittelijoille Työympäristökehittämisessä määritetään yhdessä asiakkaan kanssa tilatarpeet ja niihin liittyvät vaatimukset. Vaarana on, että tämä tieto ei siirry hankesuunnittelun lähtötiedoksi. Tiedon hukkumisen estämiseksi asiakkaan ja työympäristökehittäjän tulisi kokoontua yhteen projektipäällikön ja

9 pääsuunnittelijan kanssa selvittämään asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin. Tiedon välittämiseksi tarvitaan myös hankkeen sisäisiä suunnittelijoiden koordinaatiokokouksia. Karkea hankemäärittely Tilaratkaisuprosessin alkuvaiheessa kartoitetaan asiakkaan tilatarve ja mahdollisuudet sen ratkaisemiseksi. Suuri määrä hankeaihioita (n. 100 kpl) pitäisi supistaa n. kolmeen mahdolliseen aihioon, joille olisi asetettu aikatauluraamit ja vuokrataso sekä sitä vastaava budjetti. Näin saataisiin asetettua tilan vuokra realistiselle tasolle ja vältyttäisiin tyhjiltä lupauksilta. Investointi- ja vuokrausprosessien osaajien olisi syytä olla mukana jo tässä vaiheessa, samoin asiakkaan ja käyttäjän edustajat. Hankeskenaarioiden luominen Karkean hankemäärittelyn pohjalta valittuja aihioita voitaisiin tarkastella useassa eri vaiheessa. Tarkasteltavana olisi mm. hyödynnetäänkö vanhaa kiinteistöä vai tehdäänkö uusi, mitä muutostarpeita kiinteistölle tulee, mitkä ovat tekniset tarpeet, viranomaisten asettamat ehdot ja skenaarioiden riskitekijät. Tuotetuille skenaarioille (3 kpl) määritellään luonnos työympäristökonseptista, asetetaan aikataulu ja kustannukset. Solmukokousten sarjalla saataisiin vertailtua vaihtoehtoja ja kokousten välissä tuotettua lisätietoa vertailua varten. Päättävä ryhmä koostuisi eri osaamisalojen ammattilaisista. Lopullisen skenaarion valinta ja esivuokrasopimuksen laadinta Asiakkaalle esitetään hankeskenaariot ja hänen mielipidettään kuunnellen muokataan paras ratkaisu, jonka pohjalta esivuokrasopimus laaditaan. Lisäksi käydään läpi mitä on luvattu, mitä reunaehtoja ja riskejä on olemassa. Hankesuunnittelu Tilaratkaisuprosessin loppuvaiheessa on tarvetta valitun ratkaisun tarkentamiselle. Kustannuksia ja aikataulua on selvennettävä. Tilankäyttökaaviota on tehtävä yksityiskohtaisemmaksi ja teknisiä määrittelyjä tarkennettava. Hankesuunnitteluvaiheessa solmutyöskentely auttaisi saamaan paremmat suunnitelmat nopeammalla aikataululla. Vuokrasopimuksen laatiminen Vuokrasopimusta laadittaessa on tarve kokoontua yhteen ja määritellä vuokran suuruus. B. Tutkijoiden ehdottamat solmukohdat Senaattilaisten ehdottamien solmukohtien lisäksi solmujen paikkoja on tunnistettu myös Model Nova - työpaketissa rakennushankkeen investointivaiheessa. Seuraavassa on lueteltu näitä ehdotuksia kohdista, joissa solmutyöskentelyä voi hyödyntää. Lähtötietomallin luominen Tarveselvitysvaiheessa tilaaja ja käyttäjä määrittävät käytön ja ylläpidon tarpeet lähtötietomallia varten. Solmussa laaditaan lähtötietomalli ja kirjataan, mitä tietoa malliin laitetaan, mihin sitä käytetään ja sijaitseeko tieto suoraan mallissa vai linkitetäänkö se siihen. Vaatimusten tarkentaminen Solmutyöskentelyn hyödyntäminen rakennukselle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten tarkentamiseksi. Suunnittelijat, energia- ja elinkaariasiantuntijat yhdessä tilaajan ja käyttäjän kanssa luovat ensimmäiset mallit rakennuksesta ja tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi.

10 Ehdotussuunnittelu Suunnittelijat, asiantuntijat, tilaaja ja käyttäjä luovat yhdessä suunnitteluvaihtoehtoja. Solmussa selvitetään tontin käyttö, luodaan massoitteluvaihtoehtoja ja tilaryhmät. Solmun tuloksena vaihtoehdoista valitaan paras ratkaisu jatkokehitettäväksi. Rakennuslupavalmistelu Rakennuttaja, suunnittelijat, urakoitsija ja lupaviranomainen työstävät ja vertailevat solmussa suunnitteluvaihtoehtoja ja tekevät päätöksen valituista vaihtoehdosta. Vaihtoehdoista selvitetään kustannukset, viranomaisen asettamat vaatimukset, tarkastellaan rakennettavuutta, erityisesti haastavien rakenteiden osalta ja määritetään aikataulu. Reikäkierto Talotekniset suunnittelijat, rakennesuunnittelija sekä pääurakoitsija ja talotekninen urakoitsija suunnittelevat yhdessä rakenteisiin tehtävät läpiviennit ja niissä kulkevan talotekniikan. Työ tehdään malleja hyödyntäen siten, että läpiviennit hyväksytään ja mallinnetaan solmutyöskentelyn aikana eikä suunnitelmien tai mallien kierrätystä eri suunnittelijoiden välillä tarvita samassa määrin kuin perinteisissä hankkeissa. Alakattosuunnittelu Arkkitehti ja talotekniset suunnittelijat mallintavat yhdessä alakatot ja päätelaitteiden sijainnit. Solmutyöskentelyllä osapuolet saavat tuotettua alakattosuunnitelmat tehokkaammin ja virheettömämmin kuin perinteisellä suunnittelulla. 6. Toimenpide-ehdotukset solmutyöskentelyn toteuttamiseksi Työpajassa ja haastatteluissa nostettiin esille mahdollisia solmupaikkoja Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosesseissa. Solmutyöskentelyn toteuttaminen näissä edellyttää kuitenkin kehittävää käyttöönottoa todellisissa rakennushankkeissa. Kehittävä käyttöönotto on mahdollista toteuttaa esim. Käyttöönottolaboratorio -menetelmän avulla. Menetelmä on kehitetty Helsingin yliopiston CRADLEtutkimusyksikössä ja sitä on käytetty mm. terveydenhuollon kehittämishankkeissa. Käyttöönottolaboratoriossa solmutyöskentelyn idea voidaan muokata toimintatapana osaksi Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia. Prosessin eri vaiheissa toteutettavat solmut eroavat toisistaan kohteeltaan, sisällöltään ja osallistujiltaan. Esimerkiksi asiakasyhteistyöhön keskittyvissä solmuissa voidaan hyödyntää mm. palvelumuotoilun elementtejä. Käyttöönottolaboratorioissa yrityksen edustajat ja tutkijat työskentelevät yhdessä. Yrityksen edustajat vastaavat kehittämisen sisällöistä ja tavoitteista. Tutkijat puolestaan avustavat kehittämistä keräämällä tutkimusaineistoa ja tuottamalla siitä aineistoa kehittämisen pohjaksi. Tutkijat esittelevät myös aikaisempien tutkimusten tuloksia ja tarjoavat teoreettisia välineitä solmutyöskentelyn mallintamiseksi. Käyttöönottolaboratorion rakenne on seuraava 1) Kootaan kehittämisryhmä johdon edustajista, asiantuntijoista, avainhenkilöistä ja tutkijoista. 2) Kehittämisryhmä täsmentää käyttöönotettavaa solmutyöskentelyn ideaa, valitsee kokeiluihin osallistuvat rakennushankkeet, kokeiltavat solmukohdat ja kokeiluihin osallistuvat henkilöt 3) Solmutyöskentelyä kokeillaan valituissa hankkeissa. Tutkijat fasilitoivat solmutyöskentelyä, sekä keräävät solmutyöskentelystä tutkimusaineistoa toimintamallin kehittämiseksi.. 4) Kehittämisryhmä arvioi solmukokeilujen tuloksia, ehdottaa tarvittavia muutoksia sekä valmistelee solmutoiminnan laajempaa käyttöönottoa. Tutkijat koostavat annetut muutosehdotukset ja laativat ohjeet solmutyöskentelyn käyttöönoton laajentamiseksi Solmutyöskentelyn kehittäminen ja käyttöönottoon osallistuminen on oppimisprosessi. Kehittävän

11 käyttöönoton aikana osallistujat oppivat ja kehittelevät prosessivaiheeseen soveltuvat solmutyöskentelytoimintatavan. Solmutyöskentelyn käyttöönotto ei siis merkitse valmiin toimintatavan käytäntöön viemistä. Pikemminkin kyse on oppimis- ja kehittämisprosessista, jonka kuluessa solmutyöskentelymalli muotoillaan Senaatin prosesseihin sopivaksi ja laajemmin käyttöönotettavaksi toimintamalliksi.

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Rakennuttamisen Rakentaminen ammattilainen ammattina avuksesi! Uudenmaan Projektinjohtopalvelun kuvaus Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Tekniikantie 12 Vaihde 020 779 0010 myynti@upj.fi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS

Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills workshop 24.4. 2012 Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Toteutettiin maalis-huhtikuussa,

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Kuva: Lisa Voigtländer Markus Laine & Helena Leino markus.laine@uta.fi & helena.leino@uta.fi TARMO+ täydennysrakentamistyöpaja

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN Hankintasuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. RAKENNUTTAMINEN 3. SUUNNITTELU 4. TOTEUTUS 5. VIRANOMAISET 6. TOTEUTUSMUODON VALINTA 7. SUUNNITTELUMUODOT

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen

Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje Seminaari 17.11.2011 Jyri Savolainen ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. PROJEKTIN PÄÄVAIHEET 2. ULKOMAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ 3. KYSELYT JA HAASTATTELUT 4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna

Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna PSK BIM ammattilaisseminaari Jouni Juntunen 9.9.2016 Esityksen rakenne Termit ja käsitteet Perustelut Big Roomille Kytkentä suunnittelun ohjaukseen Big Room prosessin

Lisätiedot

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari 23.9.2016, Eini Vasu arkkitehti SAFA Tausta Lasten ja nuorten osallistumista ympäristön suunnitteluun ja heitä koskevaan

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Prosessit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

Prosessit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Prosessit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 19.-20.5.2008 Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Prosessi tarkoittaa yleisesti

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

Program PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi

Program PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi Program PRE Keywords BIM decision making, co-operation, Process, zip-process Participants NCC, Optiplan RYM Oy rym.fi Valmisteluista. tiiviiseen työn touhuun. Vetoketjuprosessi Vetoketjuprosessin tausta-ajatuksena

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka URAKKAMUOTOKOULUTUS Torstaina 18.1.2017 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jaettu urakka 1. Kuvatkaa lyhyesti urakkamuotonne tyypilliset käyttökohteet ja -organisaatiot? 2. Kuvatkaa urakkamuotonne vahvuudet verrattuna

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI LOPPUSEMINAARI FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI 27.1.2015 Yhteistoimintaurakoiden kategorisointi

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY PRO IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -seminaari Tuotemallipohjainen suunnittelu Kansallismuseon Auditorio, 19.5.2003 TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Lain tarkoitus ja tavoite Reaaliaikaisen kokonaiskuvan luominen yrityksistä ja työntekijöistä Tietojen avulla voidaan käsitellä, arvioida ja määritellä asiakkaiden verotusstatusta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Puheenjohtaja: Tampere: Kaupunkistratregiasta keskustakehitykseen

RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Puheenjohtaja: Tampere: Kaupunkistratregiasta keskustakehitykseen Sivu 1 (10) 1. jakso 19..20.10.2016 Tampere 19.10.2016 RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Avauspuheenvuoro Rakentamisen yhteiskunnallinen merkitys

Lisätiedot