Solmutyöskentely osana Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Solmutyöskentely osana Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia"

Transkriptio

1 Solmutyöskentely osana Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia Hannele Kerosuo, Jenni Korpela, Jiri Lallimo, Tarja Mäki CRADLE Helsingin yliopisto

2 1. Johdanto Solmutyöskentelyllä (knotworking) viitataan eri toimijoiden samaan kohteeseen suuntautuvaan kehittämisja ongelmanratkaisuponnistukseen. Se on tehokas tapa ratkaista sellaisia ongelmia ja tehtäviä, jotka edellyttävät usean osapuolen samanaikaista tiivistä työskentelyä. Kyse ei ole kuitenkaan perinteisestä tiimityöskentelystä eikä yhteistä tekemistä koordinoivasta kokoustamisesta vaan tavoitteena on tehdä joustavasti ja pitkäjänteisesti yhteistyötä siten, että yhdessä ja yksin tekeminen rytmittyvät hankkeessa hankkeen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Solmutyöskentelyssä hankkeen johtaminen, eri aloja edustava asiantuntemus ja käytännön tekeminen yhdistyvät tehokkaalla tavalla. Solmutyöskentely on kehitetty Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikössä (CRADLE) Helsingin yliopistossa. Ensimmäiset solmutyöskentelyn kokeilut toteutettiin terveydenhoidossa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa montaa eri sairautta sairastavien pitkäaikaispotilaiden hoidossa. Työelämän kehittämishankkeissa solmutyöskentely on koettu hyödylliseksi erityisesti organisaatioiden rajoja ylittävissä hankkeissa. Solmutyöskentely on mahdollistanut osaprosessien nivomisen saumattomiksi kokonaisuuksiksi. Solmutyöskentelyä on hyödynnetty mm. hoitoketjujen kehittämisessä perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon yhteistyössä. RYM Oy:n PRE-ohjelmassa solmutyöskentelyä kokeiltiin suunnittelijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä. Kokemukset olivat positiivisia ja ne osoittivat solmutyöskentelyn parantavan suunnittelutyön laatua ja tehokkuutta rakennushankkeissa. Osapuolten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto parani, ja suunnittelun kesto lyheni huomattavasti. Tämän selvityksen tarkoituksena on tunnistaa tilaratkaisu- ja investointiprosessin vaiheita, joissa olisi hyödyllistä soveltaa solmutyöskentelyä. Selvitys perustuu johdon edustajien ja työntekijöiden haastatteluihin sekä solmutyöskentely aiheisen työpajan keskusteluihin. Esittelemme ensin luvussa 2 rakennushankkeiden toteutukseen kehitettyä solmutyöskentelyn ideaa ja sen kokeilua PRE-ohjelmassa 1. Luvussa 3 kuvaamme tämän selvityksen tutkimusaineiston ja menetelmät. Luvussa 4 esittelemme Senaatti-kiinteistöjen pääprosesseja sekä tilanratkaisu- ja investointiprosesseja koskevat haastattelujen tulokset. Luvussa 5 raportoimme työpajassa tunnistettujen solmujen kohteet ja sisällöt. Lopuksi esitämme luvussa 6 toimenpide-ehdotuksia solmutyöskentelyn toteuttamiseksi Senaattikiinteistöjen tilaratkaisu- ja investointiprosesseissa ja niiden rajapinnassa. 2. Mitä on solmutyöskentely rakennushankkeessa? Solmutyöskentelyn idea otettiin käyttöön, kehitettiin edelleen ja kokeiltiin rakennushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen RYM SHOK:n PRE-ohjelman Model Nova -työpaketissa. Model Nova -työpaketin veturiyrityksenä toimi Senaatti-kiinteistöt. Model Novan muut osallistujayritykset olivat Arkkitehtitoimisto Perko Oy, Finnmap Consulting Oy, Granlund Oy, Lemminkäinen Oyj, NCC Oyj, Pöyry CM Oy, SRV Oyj ja Tietoa Finland Oy. Tutkimuslaitoksista mukana olivat SimLab Aalto-yliopistosta ja CRADLE Helsingin yliopistosta. Yritysosapuolista ja tutkimuslaitoksista koottu ohjausryhmä koki, että perinteiset toimintatavat, prosessiajattelu ja teknologia eivät yksinään riitä takaamaan onnistunutta lopputulosta rakennushankkeissa. Rakennusten suunnittelun ongelmia todettiin olevan mm. suunnittelutyön eriytyneisyys, tiedonvaihdon ja päätöksenteon hitaus, kokonaisasiantuntijuuden puute, sopimustekniikan 1

3 heikkoudet ja prosessin vanhanaikaisuus. Ryhmän jäsenet näkivät tarvetta mm. tiiviimmälle asiakkaiden ja asiantuntijoiden yhteistyölle. Rakennusalalle sopivan solmutyöskentelyn mallia kehitettiin kolmessa eri rakennushankkeessa. Syväniemen koulu hankkeessa rakennushankkeen asiantuntijoista koottu ryhmä tarkensi tilaajan asettamia tavoitteita ja vaatimuksia tuottamalla ja testaamalla eri suunnitelmavaihtoehtoja kahdelle eri tontille. Onerva Mäen kouluhankkeessa asiantuntijaryhmä tuotti suunnitelmavaihtoehtoja koulun toteutukseksi ja tilaajan hankepäätöksen tueksi. Kolmannessa, erään sairaalan peruskorjaushankkeessa arkkitehdit kehittivät ja toteuttivat uudenlaista asiakasyhteistyötä sairaalan henkilökunnan kanssa. Kokeilujen perusteella solmutyöskentely määriteltiin lupaavaksi toimintatavaksi, joka edellyttää hankekohtaista räätälöintiä yhdessä solmutyöskentelyyn osallistuvien tahojen kanssa. Solmun tavoitteiden mukaisesti paikalle kootaan tarvittavat asiantuntijat, varmistetaan ja tarvittaessa kehitetään työskentelyn vaatimat välineet ja luodaan solmutyöskentelyn pelisäännöt. Syväniemen hankkeessa esimerkiksi kehitettiin uudenlainen tapa vertailla massoittelu- ja energiamalleja sekä kustannuslaskelmia sen mukaan, miten hyvin ne täyttivät asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Ohjausryhmän jäsenten kokemuksen perusteella rakentamisprosesseissa on tunnistettavissa useita eri tehtäviä tai ongelmanratkaisukohtia, jotka vaativat osapuolten välistä tiivistä yhteistyötä ja päätöksentekoa ja joissa voidaan soveltaa solmutyöskentelyä. Solmutyöskentelyn toteuttaminen edellyttää näiden tehtävien ja ongelmakohtien tunnistamista, solmutyöskentelyn tavoitteen yhteistä määrittelyä sekä solmutyöskentelyn suunnittelua ja testaamista todellisissa hankkeissa. Kuvassa 1 on esitetty Model Nova -työpaketissa kehitetty rakennushankkeen solmutyöskentelyn malli. Kolme toteutettua solmukokeilua sijoittuvat prosessin kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen. Kuva 1. Solmutyöskentely rakennushankkeen suunnitteluprosessissa (Marko Rajala, TietoaFinland Oy) 3. Tutkimusaineisto Solmutyöpajaan valmistautumiseksi ja tätä raporttia varten Helsingin yliopiston tutkijat haastattelivat viittä Senaatin työntekijää. Haastatteluissa haastateltavia pyydettiin kuvailemaan Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosesseja, prosessien välisiä liitoskohtia sekä niissä esiintyviä vahvuuksia ja ongelmakohtia.

4 Haastattelujen lisäksi tutkijat saivat Senaatilta käyttöönsä esityksiä, dokumentteja ja prosessikaavioita aiheeseen liittyen: - Karhu, J., Kärkihankemalli & Kärkihankeallianssi, Rakennuttajapäivät , Esitys. - Jylhä, T., Tilaratkaisutyöpaja, 1. työpaja , Esitys. - Turku, P., Tilaratkaisuprosessin toimintaa ja tuloksia, Aamukahvit , Esitys. - Senaatin tilaratkaisuprosessi.pptx (päivätty ) - RT Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelo HJR12 - Senaatti, Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin, esite US_UUDISTUS.pdf - Senaatti, Investointiprosessikaavio, - Valtiovarainministeriö, 2014, Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi Valtion toimitilastrategian päivittämistyöryhmän muistio. Solmutyöskentelystä pidettiin puolen päivän mittainen työpaja Työpajan aluksi tutkijat kertoivat solmutyöskentelystä, sen historiasta, solmutyöskentelyn tarpeesta rakennusalalla sekä sen hyödyistä ja haasteista. Lisäksi tutkijat esittivät tuloksia solmutyöskentelyn hyödyntämisestä PRE-ohjelman Model Nova -työpaketin rakennushankkeissa. Tarkoituksena oli, että työpajassa pohditaan miten solmutyöskentelyä voitaisiin soveltaa Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosesseissa. Tätä varten osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmien tehtävänä oli tunnistaa solmutyöskentelyn kohtia prosessissa, määritellä solmuille tavoite ja tehtävä, listata solmuun osallistuvia henkilöitä ja miettiä solmussa tarvittavia välineitä ja lähtötietoja. Ryhmät esittelivät tuloksensa kaikille osallistujille. Esityksen pohjalta käytiin kokoavaa keskusteluja solmujen tavoitteista ja sisällöistä suhteessa prosessien liitoskohdissa havaittuihin kehityskohteisiin. Haastattelut ja työpaja videoitiin ja äänitteet litteroitiin. Aineiston analyysi keskittyi solmutyöskentelylle otollisten kohtien löytämiseen tilaratkaisu- ja investointiprosessien sisältä ja välistä. 4. Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessit Tässä luvussa pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten tilaratkaisu- ja investointiprosesseja kuvattiin haastatteluissa ja työpajassa? 2. Miten tilaratkaisu- ja investointiprosessien muotoa ja yhteenliittymistä kuvailtiin? 3. Millaisia prosessien tiedonvaihtoon liittyviä vahvuuksia, haasteita ja ongelmia osallistujat toivat esille? Näin eräs haastatelluista luonnehti tilaratkaisu- ja investointiprosessien yhteistarkastelun tarpeellisuutta: Suomessa rakentaminen on ollu tämmöstä että ensin suunnitellaa ja sitte rakennetaan. Ja tämmönen vastakkainasettelun kulttuuri, se ei oo pelkästään Senaatissa, vaan koko toimialalla [...] Jos meillä on selkeä projekti, muutaman miljoonan rakennus joka on hyvin suunniteltavissa ja tehtävissä, niin why not? Mutta sitte ku meille tulee näitä tyyliin Musiikkitaloo, joka oli todella vaikee rakennus, eikä kukaan pystyny sitä yksityiskohtasesti suunnittelemaan, riskit on valtavan isot, ni se ei sillä vastakkainasettelun rakentamisella oikein mene.

5 Senaatin pääprosessit Senaatin toimintaa kuvattiin kuvan 2 mukaisesti neljän pääprosessin prosessina. Kaksi syklistä prosessia ovat vuokraus- sekä ylläpitoprosessi ja kaksi projektiprosessia ovat tilaratkaisu- ja investointiprosessi. Pääprosesseilla on määritelty alku- sekä lopetuskohta sekä näitä vastaavat tehtävät, päätökset ja vastuut. Prosessien liittymäpinnat ovat merkittäviä, koska niiden aikana tietoja ja vastuita vaihdetaan. Niihin liittyy myös informaation siirtymiseen liittyviä riskikohtia mm. henkilövaihdosten, tiedon taltioimisen ja tiedon siirtämisen välineiden sekä foorumeiden vuoksi. 1. Ylläpitoprosessin aikainen vastuuhenkilö asiakkaan suuntaan on kiinteistöpäällikkö ja asiakkuuden hallinnasta vastaava henkilö. Asiakkaan muutostarve laukaisee tilaratkaisuprosessin ja asiakkaalle nimetään Senaatilta yhteyshenkilö, joka vastaa tilaratkaisuprosessin etenemisestä. 2. Tilaratkaisuprosessissa pyritään löytämään asiakkaan toimintaa tukeva työympäristö ja tilat. Tilaratkaisuprosessi päättyy hankesuunnitelmaan ja investointipäätökseen. 3. Vuokrasopimuksen ollessa kyseessä, se tehdään tilaratkaisuprosessin päättyessä. Vuokrasopimuksen jälkeen käynnistyy investointiprosessi ja vastuu siirtyy tilaratkaisuprosessin vetäjältä hankevastaavalle. Vastuuhenkilön vaihtuessa korostuu tiedonvaihdon tärkeys. 4. Investointiprosessi etenee suunnittelun valmistelusta suunnitelman kautta rakentamiseen. Työskentely tapahtuu suunnittelijoiden, tilaajan ja käyttäjän yhteistyönä. Kuva 2. Senaatin pääprosessit (Vrt. Turku, P. (2014 ) esitys, Tilaratkaisuprosessin toimintaa ja tuloksia) Vastaajat kuvasivat Senaatin prosessit pääosin lineaarisina prosesseina, joissa tehtävät seuraavat toisiaan. Prosessin liitoskohdissa edellisen tehtävän päätös johtaa uuden tehtävän aloittamiseen. Esimerkiksi investointipäätös käynnistää suunnittelun valmistelun. Haastatellut korostivat kuitenkin, että käytännössä tehtävät tai osaprosessit limittyvät, toimivat rinnakkain ja toistuvat syklisesti. Etenkin tilaratkaisu- ja investointiprosessin vaiheita nähtiin toisiinsa limittyneinä. Vaikka vastuun siirtäminen projektipäälliköltä rakennuttajapäällikölle kuvattiin tapahtuvan tyypillisesti investointipäätöksen ohessa, rakennuttajapäällikön

6 kuvailtiin olevan toisinaan mukana jo ennen investointipäätöstä ja lisäksi projektipäällikön jatkavan päätöksen jälkeen. Haastatteluissa tuli esille myös, että joissakin hankkeissa projektipäällikön ja rakennuttajapäällikön työ limittyy vain vähän, mikä voi aiheuttaa tiedonvaihdon ongelmia. Tilaratkaisu- ja investointiprosessit Haastatteluissa keskityttiin tilaratkaisu- ja investointiprosesseihin ja niitä kuvailtiin pääpiirteittäin kuvan 3 mukaisesti. Kuva 3. Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessit yleisellä tasolla haastateltavien kuvaamina Tilaratkaisuprosessin aluksi selvitetään tilojen hankinnan tai muutosten tarpeellisuus omistajan ja käyttäjän näkökulmista. Käyttäjien tilatarpeet määritellään workplace-työkalujen avulla. Tarvittavat tilat ja niille asetetut vaatimukset määritellään tässä vaiheessa alustavasti. Vaatimusten perusteella Senaatti tutkii eri ratkaisumahdollisuudet ja niiden kustannukset tilatarpeen täyttämiseksi. Vaihtoehtoja ovat tyypillisesti olemassa olevien tilojen korjaaminen, toimintojen siirtäminen muihin olemassa oleviin tiloihin tai uusien tilojen rakentaminen. Tilaratkaisuprosessin ohessa pyritään tekemään myös käyttäjäorganisaation työympäristökehittämistä. Työympäristökehittäminen alkaa usein tilaratkaisuprosessin alkuvaiheessa ja jatkuu myöhemmin asiakasorganisaation muutosjohtamisena. Laajojen toimipisteverkostojen tai kokonaisten hallinnonalojen kanssa toimittaessa sovelletaan toimitila- ja työympäristökonsepteja. Tilakonseptien soveltamisessa keskeistä on konseptin räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä moniammatillista osaamista. Tarvemäärittelyä seuraa hankesuunnittelu, jossa asetetaan tavoitteet rakennus- ja korjaushankkeen laajuudelle, kustannuksille, ajoitukselle ja ylläpidolle. Tilaratkaisuprosessi päättyy hankesuunnitelmaan ja investointipäätökseen. Projekteissa on erotettavissa kaksi eri orientaatiota: asiakkaan tarve saada toimintaansa tukevat uudet tilat ja tiloista vastaavan organisaation mahdollisuudet tilojen tekniselle toteuttamiselle. Haastatteluissa nousi esille mahdollinen kohtaamisongelma orientaatioiden välillä, joka ilmenee projektin osapuolten yhteisesti toteuttamista käytännöistä sekä toteuttavien työntekijöiden henkilökohtaisista toimintatavoista. Tämän pohjalta nostettiin esille tarve kehittää toimintamuotoja ja välineitä, joilla orientaatioiden välistä kohtaamista voidaan tukea. Projekteissa ilmenee joskus ristiriitoja sen välillä mitä käyttäjä uusilta tiloilta odottaa ja miten käyttäjää tuetaan tuomaan tarpeensa esille, suhteessa siihen, mitä tiloista vastaava taho teknisesti, taloudellisesti tai ajallisesti pystyy tarjoamaan. Haastatteluissa nostettiinkin esiin tarve kehittää toimintatapoja ja välineitä käyttäjien ja Senaatin väliselle yhteistyölle ja osapuolten yhteisen tavoitteen muodostamiselle.

7 Investointiprosessi alkaa suunnittelun valmistelulla, joka etenee ehdotussuunnittelun ja yleissuunnittelun kautta toteutussuunnitteluun. Investointipäätöksen jälkeen projektin henkilöstö usein vaihtuu: tilaratkaisuprosessissa vastuullisena toiminut projektipäällikkö luovuttaa vastuun hankkeesta rakennuttajapäällikölle. Haastatteluissa tuli esille, kuinka tiedonvaihto tilaratkaisuprosessin ja investointiprosessin välillä kulminoituu pitkälti projektipäällikön ja rakennuttajapäällikön yhteistyöhön. Rakennuttajapäällikön rooli tilaajan edustajana on huolehtia suunnittelun ohjauksesta, laadusta sekä hankkeen aikataulun ja kustannusten toteutumisesta. Haastatteluissa tulikin esille, että rakennuttajapäällikön olisi hyvä olla mukana projektissa jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin hän voisi osaltaan tukea hankkeen tavoitteiden muotoutumista sekä siirtää hankesuunnittelussa syntynyttä tietämystä suunnittelu- ja rakentamisvaiheisiin. Hankesuunnittelussa mukana olleet suunnittelijat eivät välttämättä jatka varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen, vaan suunnittelukonsultit kilpailutetaan investointipäätöksen jälkeen. Haastatteluissa nousi myös esille, että suunnittelukonsulttien asiantuntemusta tarvittaisiin jo investointipäätöksen valmistelussa. Koska tarvemäärittelyn ja hankesuunnitelman tehneet asiantuntijat ja suunnittelijat eivät jatka suunnitteluvaiheeseen, tietämys jää dokumentteihin ja yksittäisten ihmisten haltuun. Eri projekteilla on kuitenkin erilaisia käytäntöjä tiedonsiirron varmistamiseen. Koska prosessien määrittely on melko yleisellä tasolla, käytännöt vaihtelevat hankkeisiin osallistujien henkilökohtaisten toimintatapojen mukaan. Rakentamisen valmisteluvaiheessa rakentaminen organisoidaan ja tehdään rakentamispäätös. Urakoitsija tulee tyypillisesti mukaan hankkeeseen vasta rakentamispäätöksen jälkeen. Urakoitsijatehtävät kilpailutetaan ja niistä laaditaan tarvittavat urakka- ja hankintasopimukset. Tiedonvaihdon näkökulmasta tämä on kriittinen paikka, jossa on turvattava projektissa tuotetun tietämyksen riittävä siirtyminen rakentajille ja materiaalitoimittajille. Haastateltujen mukaan olisi tärkeää, että urakoitsijan rakentamis- ja materiaalitietämys olisi jo aiemmin suunnittelun tukena. Rakentajien osaamisen hyödyntämisellä suunnitteluvaiheessa nähtiin olevan suuri vaikutus hankkeen kustannuksiin. Huonosti suunniteltu tai suunnittelematon työ tulee rakennusvaiheen muutoksina maksamaan moninkertaisesti sen, mitä siihen käytetty perusteellinen suunnittelutyö olisi maksanut. Rakentamisvaiheen päätyttyä seuraa rakennuksen käyttöönotto ja käyttöönottokoulutukset. Vastuu rakennuksen ylläpidosta siirtyy tässä vaiheessa kiinteistöpäällikölle. Myös kiinteistöpäällikön osallistuminen hankkeeseen jo suunnittelun ja rakentamisen aikana nähtiin tärkeäksi haastatteluissa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan tyypillisesti toteudu. Asiakkaan näkökulmasta uusiin tiloihin muuttaminen on kiireistä ja stressaavaa aikaa ja hyvän asiakaskokemuksen takaamiseksi asiakkaan avustaminen esimerkiksi töiden aikatauluttamisessa on tärkeää. Tilaratkaisu- ja investointiprosessien kriittisiksi tiedonvaihdon kohdiksi määriteltiin siirtymät 1. tilaratkaisuprosessista investointiprosessiin 2. suunnittelusta rakentamiseen 3. rakentamisesta käyttöönottoon sekä 4. pääprosessien sisäisiä liitoksia, kuten tarvemäärittelystä hankesuunnitelmaan Kuten edellä ilmenee, tiedonvaihdon kohdat ovat selkeästi määriteltyjä prosessikuvauksissa, mutta niiden toteuttaminen vaihtelee vastuullisten henkilöiden toimintatapojen sekä projektien toimintakäytäntöjen mukaan. Erot projektien välillä saattavat olla huomattavia. Tiedonvaihtamiseen ja tiedon kehittämiseen varattu yhteinen aika vaihtelee projektista toiseen. Samoin projektin henkilöstön väliset toimintamuodot ja niiden laajuudet vaihtelevat.

8 Haastatteluissa tiedonvaihdon kohdista käytettiin nimitystä kapulanvaihto. Tällä viitattiin projektin eri vaiheiden väliseen tietämyksen siirtämiseen tai vaihtamiseen projektitoimijoiden kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osapuolet työskentelevät tietyn ajanjakson yhdessä, jolloin seuraavan vaiheen toimija saa lähtötietoja ja tukea alkavan vaiheen suunnitteluun ja valmisteluun edeltävän vaiheen vastuuhenkilöiltä. Samoin, tarpeelliseksi koettiin, että seuraavan vaiheen toimija tulee mukaan aiemmin jo silloin, kun hänen asiantuntemustaan tarvitaan edeltävien vaiheiden toteuttamisessa. Kapulanvaihto voi tapahtua yksittäisten ihmisten kesken tai laajemmalla ryhmällä. Seuraavissa luvussa esitetään millaisia solmutyöskentelyn kohtia Senaatin edustajat tunnistivat ja miten solmutyöskentely voisi parantaa hankkeessa tapahtuvaa tiedon siirtoa ja tiedon kehittämistä eri osapuolten välisessä yhteistyössä. Solmutyöskentely voidaan toteuttaa hankkeissa joko yksittäisenä solmuna tai solmusarjana. 5. Solmujen tunnistaminen 5.1 Senaattilaisten ehdottamat solmutyöskentelyn kohdat Työpajan ryhmätyötehtävässä osallistujia pyydettiin tunnistamaan potentiaalisia solmukohtia tilaratkaisu- ja investointiprosessissa. Osallistujat työskentelivät kahdessa ryhmässä ja kokosivat ajatuksiaan esitettäväksi yhteiseen keskusteluun. Alla olevaan listaan on kerätty ryhmätyöskentelyssä esiin nostetut solmuehdotukset, joita on täydennetty haastatteluaineistolla. Kuva 4. Työryhmien ideoimia solmupaikkoja tilaratkaisu- ja investointiprosessissa Työpajassa solmuja ideoitiin hyödynnettäväksi tilaratkaisu- ja investointiprosessissa seuraavissa paikoissa: Asiakasnäkökulman selventäminen suunnittelijoille Työympäristökehittämisessä määritetään yhdessä asiakkaan kanssa tilatarpeet ja niihin liittyvät vaatimukset. Vaarana on, että tämä tieto ei siirry hankesuunnittelun lähtötiedoksi. Tiedon hukkumisen estämiseksi asiakkaan ja työympäristökehittäjän tulisi kokoontua yhteen projektipäällikön ja

9 pääsuunnittelijan kanssa selvittämään asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin. Tiedon välittämiseksi tarvitaan myös hankkeen sisäisiä suunnittelijoiden koordinaatiokokouksia. Karkea hankemäärittely Tilaratkaisuprosessin alkuvaiheessa kartoitetaan asiakkaan tilatarve ja mahdollisuudet sen ratkaisemiseksi. Suuri määrä hankeaihioita (n. 100 kpl) pitäisi supistaa n. kolmeen mahdolliseen aihioon, joille olisi asetettu aikatauluraamit ja vuokrataso sekä sitä vastaava budjetti. Näin saataisiin asetettua tilan vuokra realistiselle tasolle ja vältyttäisiin tyhjiltä lupauksilta. Investointi- ja vuokrausprosessien osaajien olisi syytä olla mukana jo tässä vaiheessa, samoin asiakkaan ja käyttäjän edustajat. Hankeskenaarioiden luominen Karkean hankemäärittelyn pohjalta valittuja aihioita voitaisiin tarkastella useassa eri vaiheessa. Tarkasteltavana olisi mm. hyödynnetäänkö vanhaa kiinteistöä vai tehdäänkö uusi, mitä muutostarpeita kiinteistölle tulee, mitkä ovat tekniset tarpeet, viranomaisten asettamat ehdot ja skenaarioiden riskitekijät. Tuotetuille skenaarioille (3 kpl) määritellään luonnos työympäristökonseptista, asetetaan aikataulu ja kustannukset. Solmukokousten sarjalla saataisiin vertailtua vaihtoehtoja ja kokousten välissä tuotettua lisätietoa vertailua varten. Päättävä ryhmä koostuisi eri osaamisalojen ammattilaisista. Lopullisen skenaarion valinta ja esivuokrasopimuksen laadinta Asiakkaalle esitetään hankeskenaariot ja hänen mielipidettään kuunnellen muokataan paras ratkaisu, jonka pohjalta esivuokrasopimus laaditaan. Lisäksi käydään läpi mitä on luvattu, mitä reunaehtoja ja riskejä on olemassa. Hankesuunnittelu Tilaratkaisuprosessin loppuvaiheessa on tarvetta valitun ratkaisun tarkentamiselle. Kustannuksia ja aikataulua on selvennettävä. Tilankäyttökaaviota on tehtävä yksityiskohtaisemmaksi ja teknisiä määrittelyjä tarkennettava. Hankesuunnitteluvaiheessa solmutyöskentely auttaisi saamaan paremmat suunnitelmat nopeammalla aikataululla. Vuokrasopimuksen laatiminen Vuokrasopimusta laadittaessa on tarve kokoontua yhteen ja määritellä vuokran suuruus. B. Tutkijoiden ehdottamat solmukohdat Senaattilaisten ehdottamien solmukohtien lisäksi solmujen paikkoja on tunnistettu myös Model Nova - työpaketissa rakennushankkeen investointivaiheessa. Seuraavassa on lueteltu näitä ehdotuksia kohdista, joissa solmutyöskentelyä voi hyödyntää. Lähtötietomallin luominen Tarveselvitysvaiheessa tilaaja ja käyttäjä määrittävät käytön ja ylläpidon tarpeet lähtötietomallia varten. Solmussa laaditaan lähtötietomalli ja kirjataan, mitä tietoa malliin laitetaan, mihin sitä käytetään ja sijaitseeko tieto suoraan mallissa vai linkitetäänkö se siihen. Vaatimusten tarkentaminen Solmutyöskentelyn hyödyntäminen rakennukselle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten tarkentamiseksi. Suunnittelijat, energia- ja elinkaariasiantuntijat yhdessä tilaajan ja käyttäjän kanssa luovat ensimmäiset mallit rakennuksesta ja tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi.

10 Ehdotussuunnittelu Suunnittelijat, asiantuntijat, tilaaja ja käyttäjä luovat yhdessä suunnitteluvaihtoehtoja. Solmussa selvitetään tontin käyttö, luodaan massoitteluvaihtoehtoja ja tilaryhmät. Solmun tuloksena vaihtoehdoista valitaan paras ratkaisu jatkokehitettäväksi. Rakennuslupavalmistelu Rakennuttaja, suunnittelijat, urakoitsija ja lupaviranomainen työstävät ja vertailevat solmussa suunnitteluvaihtoehtoja ja tekevät päätöksen valituista vaihtoehdosta. Vaihtoehdoista selvitetään kustannukset, viranomaisen asettamat vaatimukset, tarkastellaan rakennettavuutta, erityisesti haastavien rakenteiden osalta ja määritetään aikataulu. Reikäkierto Talotekniset suunnittelijat, rakennesuunnittelija sekä pääurakoitsija ja talotekninen urakoitsija suunnittelevat yhdessä rakenteisiin tehtävät läpiviennit ja niissä kulkevan talotekniikan. Työ tehdään malleja hyödyntäen siten, että läpiviennit hyväksytään ja mallinnetaan solmutyöskentelyn aikana eikä suunnitelmien tai mallien kierrätystä eri suunnittelijoiden välillä tarvita samassa määrin kuin perinteisissä hankkeissa. Alakattosuunnittelu Arkkitehti ja talotekniset suunnittelijat mallintavat yhdessä alakatot ja päätelaitteiden sijainnit. Solmutyöskentelyllä osapuolet saavat tuotettua alakattosuunnitelmat tehokkaammin ja virheettömämmin kuin perinteisellä suunnittelulla. 6. Toimenpide-ehdotukset solmutyöskentelyn toteuttamiseksi Työpajassa ja haastatteluissa nostettiin esille mahdollisia solmupaikkoja Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosesseissa. Solmutyöskentelyn toteuttaminen näissä edellyttää kuitenkin kehittävää käyttöönottoa todellisissa rakennushankkeissa. Kehittävä käyttöönotto on mahdollista toteuttaa esim. Käyttöönottolaboratorio -menetelmän avulla. Menetelmä on kehitetty Helsingin yliopiston CRADLEtutkimusyksikössä ja sitä on käytetty mm. terveydenhuollon kehittämishankkeissa. Käyttöönottolaboratoriossa solmutyöskentelyn idea voidaan muokata toimintatapana osaksi Senaatin tilaratkaisu- ja investointiprosessia. Prosessin eri vaiheissa toteutettavat solmut eroavat toisistaan kohteeltaan, sisällöltään ja osallistujiltaan. Esimerkiksi asiakasyhteistyöhön keskittyvissä solmuissa voidaan hyödyntää mm. palvelumuotoilun elementtejä. Käyttöönottolaboratorioissa yrityksen edustajat ja tutkijat työskentelevät yhdessä. Yrityksen edustajat vastaavat kehittämisen sisällöistä ja tavoitteista. Tutkijat puolestaan avustavat kehittämistä keräämällä tutkimusaineistoa ja tuottamalla siitä aineistoa kehittämisen pohjaksi. Tutkijat esittelevät myös aikaisempien tutkimusten tuloksia ja tarjoavat teoreettisia välineitä solmutyöskentelyn mallintamiseksi. Käyttöönottolaboratorion rakenne on seuraava 1) Kootaan kehittämisryhmä johdon edustajista, asiantuntijoista, avainhenkilöistä ja tutkijoista. 2) Kehittämisryhmä täsmentää käyttöönotettavaa solmutyöskentelyn ideaa, valitsee kokeiluihin osallistuvat rakennushankkeet, kokeiltavat solmukohdat ja kokeiluihin osallistuvat henkilöt 3) Solmutyöskentelyä kokeillaan valituissa hankkeissa. Tutkijat fasilitoivat solmutyöskentelyä, sekä keräävät solmutyöskentelystä tutkimusaineistoa toimintamallin kehittämiseksi.. 4) Kehittämisryhmä arvioi solmukokeilujen tuloksia, ehdottaa tarvittavia muutoksia sekä valmistelee solmutoiminnan laajempaa käyttöönottoa. Tutkijat koostavat annetut muutosehdotukset ja laativat ohjeet solmutyöskentelyn käyttöönoton laajentamiseksi Solmutyöskentelyn kehittäminen ja käyttöönottoon osallistuminen on oppimisprosessi. Kehittävän

11 käyttöönoton aikana osallistujat oppivat ja kehittelevät prosessivaiheeseen soveltuvat solmutyöskentelytoimintatavan. Solmutyöskentelyn käyttöönotto ei siis merkitse valmiin toimintatavan käytäntöön viemistä. Pikemminkin kyse on oppimis- ja kehittämisprosessista, jonka kuluessa solmutyöskentelymalli muotoillaan Senaatin prosesseihin sopivaksi ja laajemmin käyttöönotettavaksi toimintamalliksi.

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI TEKES KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN RYHMÄHANKE LOPPUSEMINAARI SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI 27.1.2015 Finlandia-talo Helsinki Marjatta Roth, KOy Jyrkkälänpolku Jyrkkälä

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Suunnittelun tarjouspyyntö

Suunnittelun tarjouspyyntö Suunnittelun tarjouspyyntö 12.2.2014 Indepro Oy/ Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Matti Kruus Matti Kruus Esityksen sisältö Hankkeen vaiheet ja hankkeen ositus Tehtäväluetteloiden käytön haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri Lähes 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi Talonrakentaminen

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Tavoitteet Tunnistaa integroitujen

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

SHOK-tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen

SHOK-tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen SHOKtutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen RYM Oy ja tutkimusohjelmat 1. Tutkimusohjelmat pohjautuvat toimijoiden tahtotilaan Yritysten tulevaisuuden visio 2. Toimijoilla

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN Korjausrakennushankkeen osapuolten aikainen osallistaminen; Case Joensuun Kirkkokatu Professori

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari INTELLIGENT ENERGY ANAGEENT seminaari Tervetuloa BuildingEQ projektin esittely Toimitusjohtaja Reijo Hänninen Olof Granlund Oy Helsinki, HTC Center, Tammasaarenkatu 5 Ke 22.4.2009 1 Seminaariohjelma 09.00

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

Ratu-kokous 17.12.2013. Rakennustiedon kuulumisia

Ratu-kokous 17.12.2013. Rakennustiedon kuulumisia Ratu-kokous 17.12.2013 Rakennustiedon kuulumisia raija.lahtinen@rakennustieto.fi 17.12.2013 1 Korjaus-RYL seminaari ja jatkosuunnitelma Seminaari 23.10.2013, jossa 26 osanottajaa + Rakennustiedon tiimi

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Matti Raatikainen Aalto-yliopiston kirjasto Tuuletetaan palveluajattelua! seminaari 24.10.2014 Sisältö 1. Kirjastosta Oppimiskeskukseksi 2. Palvelumuotoiluhanke

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö KINNULAN KUNTA KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö 1. Tilaaja Kinnulan kunnan tilapalvelu pyytää tarjoustanne Kinnulan päiväkodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta sekä rakennesuunnittelusta.

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITTELUTARJOUSPYYNNÖN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET

KOKONAISSUUNNITTELUTARJOUSPYYNNÖN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET PÄIVÄRINTEEN MONITOIMITALO KOKONAISSUUNNITTELUTARJOUSPYYNNÖN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET = KYSYMYS o =VASTAUS Tarjouspyynnössä viitataan ARK12, jota täydennetään erillis- ja täydentävillä tehtävillä. Erillis-

Lisätiedot

Uudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa. CADS 30 vuotta juhlaseminaari Kari Kaleva Granlund Oy

Uudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa. CADS 30 vuotta juhlaseminaari Kari Kaleva Granlund Oy Uudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa CADS 30 vuotta juhlaseminaari Granlund Oy Granlund konserni Avainlukuja 2013 >500 henkilöä, Lv ~ 40 M Kehityspanos 3,2 M, 40 hlötyövuotta

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Kustannustehokasta korjausrakentamista

Kustannustehokasta korjausrakentamista Kustannustehokasta korjausrakentamista Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 21.08.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Tuottavuus meillä ja muualla? Mitä eroja toimintatavoissa: Tuotanto- ja suunnitteluprosessi

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyt rakentamisessa

Tuotemallin hyödyt rakentamisessa 1 Tuotemallin hyödyt rakentamisessa Tuomas Särkilahti ProIT-seminaari 29.9.2004, FinnBuild Skanskan tavoitteet mallintamisessa 2 kehittää, testata ja ottaa käyttöön tuotemallintamiseen perustuva prosessi

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Kuva: Lisa Voigtländer Markus Laine & Helena Leino markus.laine@uta.fi & helena.leino@uta.fi TARMO+ täydennysrakentamistyöpaja

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

Korjaushankkeen valmistelu taloyhtiössä

Korjaushankkeen valmistelu taloyhtiössä Korjaushankkeen valmistelu taloyhtiössä TARVE- SELVITYS HANKE- SUUNNITTELU SUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMINEN VASTAANOTTO JA TAKUU Kiinteistöilta Oulu 13.1.2010 NYKYTILAN JA KORJAUSTARPEEN

Lisätiedot

Program PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi

Program PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi Program PRE Keywords BIM decision making, co-operation, Process, zip-process Participants NCC, Optiplan RYM Oy rym.fi Valmisteluista. tiiviiseen työn touhuun. Vetoketjuprosessi Vetoketjuprosessin tausta-ajatuksena

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely

Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Tarja Mäki CRADLE, Helsingin yliopisto tarja.maki [att] helsinki.fi Tietomallintamisella tarkoitetaan uudenlaista geneeristä teknologiaa, jota

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA

HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA Korjausrakentamisen kehittäminen-ryhmähanke HANKESUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN PERUSKORJAUSPROJEKTEISSA Jouko Kuusela Loppuseminaari 26.1.2015 11.9.2013 Hankkeen tavoitteet ja sisältö (alkuperäinen 1/2013)

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot