Vihreitä linjauksia kasvukeskusten ja kaupunkien asuntopolitiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreitä linjauksia kasvukeskusten ja kaupunkien asuntopolitiikkaan"

Transkriptio

1 1 Vihreät De Gröna Vihreitä linjauksia kasvukeskusten ja kaupunkien asuntopolitiikkaan 6 Hyväksytty Vihreiden valtuuskunnan kokouksessa Vihreän asuntopolitiikan tavoitteena on muun muassa: laittaa päästöt kuriin panna stoppi market-suomelle ja energiasyöpölle rakentamiselle nousta liikenneruuhkista pyörän selkään ja raiteille tehdä vuokra-asumisesta kaikille sopiva ja kohtuuhintainen vaihtoehto löytää yhteisöllisyys, monimuotoisuus ja valinnanvapaus takaisin suomalaiseen asuntorakentamiseen pelastaa vanhat rakennukset parantaa kaupunkiasumisen ja kerrostalorakentamisen laatua hoitaa asunnottomuutta suunnitella ja rakentaa esteetöntä.

2 Sisällysluettelo Visio hyvästä asuinympäristöstä...3 Päästöt alas - seis market-suomelle!...4 Kaupunkiseudut eheiksi...5 Potkua päätöksentekoon...5 Vihreä vaihtoehto texas-asumiselle...6 Liikenneruuhkista pyörän selkään ja raiteille...8 Rakentaminen energiatehokkaaksi...9 Talojen ei tarvitse olla energiasyöppöjä...10 Kohtuuhintaista tuotantoa tarvitaan...12 Lähiöt kuntoon...12 Vuokra-asumisesta vaihtoehto kaikille...14 Valtion tukema vuokra-asuminen...15 Asunnottomuutta pitää hoitaa...16 Monet tarvitsevat tukea...17 Monimuotoinen asuminen...18 Asuntotuotantoon tarvitaan vaihtoehtoja...18 Yhteisöllisyys...19 Asuinympäristöt viihtyisiksi...20 Vanhat rakennukset ja arkkitehtuuri...21 Viheralueet ovat osa asumiskulttuuria...21 Asuntoja nuorille...22

3 Visio hyvästä asuinympäristöstä Hyvä asuinympäristö on terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävä. Siellä on tarjolla laadukkaita eri elämäntilanteisiin sopivia asuntoja ja palveluja. Viihtyisän asuinympäristön luomisessa tarvitaan asukkaiden kuuntelua, tahtoa, harkintaa ja hyvää suunnittelua. Hyvä ja turvallinen asuinympäristö muodostuvat siitä, että lähiympäristö on tuttu, hyvin hoidettu ja sen suunnitteluun voi vaikuttaa. Arkkitehtuuri on laadukasta, kunnianhimoista ja monipuolista. Hyvä asuinympäristö edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta esimerkiksi etnisestä taustasta, perhemuodosta ja liikuntakyvystä. Hyvässä asuinympäristössä palvelut ovat kaikkien ulottuvilla, sieltä on yhteys luontoon, rannat ja puistot ovat helposti saavutettavissa ja ympäristö houkuttelee virkistäytymään ja liikkumaan. Kestävässä asuinympäristössä voi asua pitkään tutulla asuinalueella vähän väliä muuttamatta, vaikka perhekoko saattaa muuttua. Asunnot ovat muunneltavia, esteettömiä ja joustavat tilantarpeen mukaan. Hyvä asuinympäristö mahdollistaa ekologisesti kestävän ja ympäristöä säästävän elämäntavan. Omien valintojensa kautta asukkaat voivat myös vaikuttaa asumiskustannuksiinsa ja asuinympäristönsä viihtyisyyteen ja laatuun. Asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen, avoimuus, vuorovaikutus sekä asukaslähtöisyys ovat hyvän asumisen perusedellytyksiä. Tutussa ja omaksi koetussa asuinympäristössä asukkaat asuvat pitkään sekä pitävät asuntoaan ja asuinympäristöään hyvässä kunnossa asumismuodosta riippumatta. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien, osallistamisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lisää asuinalueiden arvostusta ja arvoa.

4 Päästöt alas - seis market- Suomelle! Tässä paperissa linjataan Vihreiden ratkaisuja kasvukeskusten ja kaupunkien asumisen ongelmiin. Käynnissä on suurin muuttoliike sitten 70-luvun. Suomi kansainvälistyy. Asumisen tarpeet muuttuvat ja moninaistuvat. Julkisessa keskustelussa asumiseen tarjotaan kaksi kärjistettyä vaihtoehtoa: pieni, ahdas, kallis ja turvattomaksi koettu kaupunkiasuminen ja hulppea, energiaa tuhlaava ja yksityisautoiluun perustuva haja-asutusasuminen kaukana palveluista. Vihreässä asuntorakentamisessa luonto tulee kaupunkiin ja asumismuodot moninaistuvat. Tulevaisuudessa kaupungit eivät ole harmaita vaan vihreitä. Ei ole yhdentekevää miten rakennamme ja miten asumme. Ilmastonmuutos haastaa nykyisen energian ja luonnonvarojen tuhlausta lisäävän asuntorakentamisen, yhdyskuntarakenteen hajautumisen samoin kuin kulutuskeskeisen elämäntapamme. Kaupunkiseutujen ja Helsingin metropolialueen kasvun hallintaan tarvitaan strategista kokonaisajattelua, joka voi tarkoittaa myös kaupunkien yhdistymisiä. Kuntien yhdistyessä on varmistettava paikallisdemokratian toimivuus. Asuntopolitiikan on entistä paremmin vastattava ihmisten tarpeisiin, mutta tehtävä se kestävällä tavalla. Hajautuvaa yhdyskuntarakennetta on pystyttävä eheyttämään. Rakentamisesta on tehtävä nykyistä energiatehokkaampaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ovat tärkeimpiä toimenpiteitä asumisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Asumisen suunnitteluun tarvitaan uusia ratkaisuja ja uutta ajattelua. Asukkaat on otettava mukaan asumisen ja asuinympäristön kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa. Niiden jotka tarvitsevat tukea asumisessaan on myös voitava vaikuttaa asumismuotoonsa ja asuinympäristöönsä. Esteettömyys on tasavertaisten asumismahdollisuuksien edellytys ja sen on oltava kaiken rakentamisen ja peruskorjauksen lähtökohta. Vuokra-asuminen on vihreässä asuntopolitiikassa keskeisellä sijalla. Vuokra-asumisen on oltava todellinen vaihtoehto kenelle tahansa. Eriarvoisuus on lisääntynyt ja asunnottomuus on keskittynyt kaupunkeihin. Vihreän asuntopolitiikan keskeisiä tavoitteita on monipuolinen asuntotarjonta, sosiaalinen eheys ja kestävyys, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen, yhdenvertaisuuden takaaminen asuntojen saatavuudessa sekä tukea tarvitsevien asunto-olojen turvaaminen. Vihreässä asuntopolitiikassa asukas valintoineen on keskiössä. Asumisen ja asuinympäristömme kokonaisvaltaiseen suunnitteluun tarvitaan uusia vihreitä ratkaisuja ja asukaslähtöistä ajattelua.

5 71 Kaupunkiseudut eheiksi Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun koko väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan talousalueen koosta. Suomen suurimmat kaupunkiseudut väkiluvun mukaan ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuopio ja Joensuu. Lähde: Tilastokeskus Potkua päätöksentekoon Väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkiseuduille. Asutus hajautuu yhä kauemmas kasvukeskusten reunoille alueille joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, palvelut ovat kaukana asutuksesta ja työmatkat ovat pitkiä. Autoriippuvuus kasvaa ja alueellinen epätasa-arvo lisääntyy. Helsingin alueella kärsitään muita kasvavia kaupunkiseutuja enemmän yhdyskuntarakenteen hajautumisesta ja kasvavista liikennemääristä. Helsingin kaupunkiseutu on Euroopan väljimmin rakennettu suurkaupunkialue. YTV-alueelle (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) sukkulointi eli alueen ulkopuolella asuvien työssäkäynti YTV-alueella jatkaa kasvuaan. Tuoreimman työssäkäyntitilaston ( ) mukaan YTV-alueella käy töissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa. Lähde: YTV Kaupunkiseutujen hajautumisen salliminen on ekologisesti kestämätöntä. Hallitsematon rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella on osoitus kuntien haluttomuudesta käyttää nykylainsäädännön suomia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden edistämiseksi. Kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii yhteisiä alueellisia tavoitteita. Asukkaat liikkuvat joka tapauksessa yli kuntarajojen työn, ostosten ja harrastusten perässä. Vihreän asuntopolitiikan tavoitteena on kaupunkiseutujen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Kaupunkiseutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen suunnittelulle luodaan yhtenäinen päätöksenteko- ja kaavoitusjärjestelmä. Maankäytön lainsäädäntöä kehitetään siten, että siihen sisällytetään yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta ohjaavia säädöksiä. Hallitsematonta rakentamista asemakaava-alueiden ulkopuolella hillitään määrätietoisesti. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hallintaa parannetaan strategisella ohjauksella, joka edellyttää paikallistason kehittämistarpeiden ymmärtämistä ja vahvaa paikallisdemokratiaa. Suurimpien kasvukeskusten kunnat sekä Helsingin seudun 14 kuntaa yhdistetään seudullisen metropolihallinnon alle. Samalla turvataan

6 100 paikallisdemokratian toimivuus. Kansainvälisesti hyviä esimerkkejä elinvoimaisista ja kilpailukykyisistä kaupunkiseuduista joissa on toimiva seutu- ja paikallishallinto ovat Vancouver ja Kööpenhamina (Öresundin alue). Seututaso huolehtii kaupunkiseudun strategisesta ohjauksesta, paikallistasolla huolehditaan asukkaiden hyvinvoinnista ja paikallisdemokratiasta Vihreä vaihtoehto texas-asumiselle Kaupunkiseutujen kasvupaineet, samoin kuin kaupunkeihin muuttava väestö, ovat monimuotoisempia kuin 70-luvulla. Paluuta 70-luvun betonilähiörakentamiseen ei enää ole. Kaupunkiseutujen eheyttämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Ekologisesti kestävän yhdyskunnan perusedellytys on riittävä maankäytön tehokkuus ja asukastiheys. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa riittävän palvelutason sekä joukkoliikenteen käytön. Olemassa olevaa rakennetta hyödyntävä täydennysrakentaminen vastaa jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakentamista. Täydennysrakentaminen parantaa asuinalueiden elinvoimaa ja parhaimmillaan turvaa myös palvelut. Täydennysrakentaminen ei saa tarkoittaa puistojen ja muiden lähivirkistysalueiden tärvelemistä. Esim. vanhat rakennetut ympäristöt, kuten käytöstä poistuvat teollisuusrakennukset ja -alueet, yhdyskuntarakenteen sisällä sijaitsevat joutomaat, ullakkojen ottaminen asumiskäyttöön, rakennusten korottaminen ja parkkipaikka-aavikoiden päälle rakentaminen voivat luoda perustaa asuinalueiden täydennysrakentamiselle ja kokonaisten uusien asuinalueiden kehittämiselle. Kestävä ja elinvoimainen kaupunkikehitys voivat kulkea käsi kädessä. Ekologinen kaupunkikehitys edellyttää tiivistä ja kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta. Ekologista kaupunkirakennetta edistetään eheyttämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja täydennysrakentamalla harvaan rakennettuja taajamia. Asuntorakentaminen ohjataan ensisijaisesti olemassa olevan joukkoliikenneverkon, erityisesti rataverkon, palvelualueille. Tarvitaan myös uusia raideyhteyksiä. Hyviä esimerkkejä onnistuneista täydennysrakentamisen hankkeista ovat mm. Tukholman Hammarby Sjöstad ja Helsingin Arabianranta. Vaasan kasarmialue on malliesimerkki uusiokäytöstä. Varuskunnan muutettua kiinteistöistä on kaupunki vuorovaikutteisen suunnittelun avulla löytänyt rakennuksille uusia käyttäjiä. Koko alue ammentaa vetovoimaa rakennusten historiasta ja rakennuskannan omaleimaisuudesta. Hollannille on vuosikymmenien aikana kertynyt vahva osaaminen kaupunkien kokonaisvaltaisen kehittämisen hallinnollisista ja vuorovaikutteista menettelyistä. Hallitus

7 on kannustanut kaupunkeja uudistamaan ongelmallisimpien alueiden fyysistä, taloudellista ja sosiaalista tilaa. Englannissa hallitus on lanseerannut Homes for the Future: more affordable, more sustainable -ohjelman (green paper). Asumisratkaisuja haetaan 2000-luvun puutarhakaupungeista ja ekokaupungeista. Tukholmassa toteutettiin mittava 20K-projekti vuosina Neljän vuoden aikana oli tavoitteena rakentaa asuntoa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, joista puolet tuli olla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vaikeaa tehtävää varten perustettiin erillinen projekti, jolla oli mahdollisuus toimia poikkeavasti ja kevennetyllä byrokratialla. Asukkaat, taloyhtiöt ja kaupunginosayhdistykset kytkettiin mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Projekti oli julkisuudessa esillä näyttävästi. Jokainen hanke käsiteltiin paikallisesti eli tehtiin sellaisia asuntoja joita alueelta puuttui ja joille oli kysyntää. Lopulta kaupunginosayhdistykset kilpailivat siitä, kuka saa kiinnostavimman hankkeen alueelleen. Pikkukaupungin tunnuspiirteitä: Asuinalue tukeutuu raideliikenteeseen. Etäisyys asunnoilta on asemalle alle 2 kilometriä. Monipuoliset lähipalvelut on mahdollista saavuttaa kävellen ja pyörällä. Vanhat kunnostetut rakennukset elävöittävät yhdyskuntarakennetta ja asuinaluetta. Asuinalueen väestörakenne ja asuntokanta on monipuolinen. Piha-alueilla on tilaa viljelyyn ja virkistykseen. Ratayhteyden päässä sijaitseva kulttuuritarjonta, työpaikat ja palvelut ovat helposti saavutettavissa nopealla ja tiheästi kulkevalla raideyhteydellä. Esteettömät ja turvalliset katu-alueet ovat yhteistä kaupunkitilaa. Eri-ikäisille lapsille on soveltuvia virikkeellisiä ja turvallisia leikkipaikkoja ja -puistoja. Asuinalue mahdollistaa ympäristöä säästävän elämäntavan. Asuinalueella tuotetaan paikallisesti energiaa uusiutuvista energialähteistä Liikenneruuhkista pyörän selkään ja raiteille Pyöräily on jalankulun tapaan terveellinen ja ympäristöystävällinen liikkumistapa, joka kaupunkikeskusten lyhyillä matkoilla on useimmiten myös nopein ja kätevin. Turvalliset pyöräyhteydet vähentävät esim. lapsiperheiden vapaa-ajan autoilutarvetta, kun lapsetkin voivat yksin pyöräillä harrastuksiin. Turvallisella ja mukavalla pyörän säilytyksellä voidaan vaikuttaa kulkutavan valintaan asemalle tultaessa ja ylipäätään junan käyttöön henkilöauton sijasta. Pyöräpysäköinnin imagoa on kuitenkin nostettava ja tehtävä siitä houkuttelevaa. Päästöjen vähentämisen kannalta se on halpa sijoitus. Kaikissa eurooppalaisissa kaupungeissa, joissa on edistetty pyöräilyä, kevyen liikenteen osuus on kasvanut ja liikenteen haitat vähentyneet (Pariisi, München ja

8 Kööpenhamina). Kevyen liikenteen laatuvaatimukset ovat kasvamassa myös Suomessa. Kevyen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan lisäämällä kävelykatuja ja pyöräteitä sekä auraamalla pyörätiet yhtä aikaa ajoteiden kanssa talvisin. Kaavoituksessa, asunto- ja työpaikkarakentamisessa sekä joukkoliikenteen suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn tarpeet. Pyöräilyä lisätään määrätietoisesti. Laaditaan valtakunnallinen pyöräilyohjelma. Tehdään pyörien kuljettaminen joukkoliikennevälineissä maksuttomaksi ja varataan niille tilaa. Asuinympäristöt suunnitellaan siten että työmatkapyöräily on houkutteleva vaihtoehto. Työmatkapyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan. Pariisin katuja on viime vuosina kunnostettu pyöräystävällisemmiksi. Yksityisautoilu ja liikennepäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Autoteitä on otettu virkistyskäyttöön esim. viikonloppuisin. Pariisin keskustan alueella on satoja kilometrejä pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on runsaasti tarjolla myös turisteille. Onnistuneet ratkaisut ovat levinneet myös muihin Ranskan kaupunkeihin. Kangasalan kunta on toiminut esimerkillisesti pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Kunta antoi ensimmäisenä rakennusjärjestyksessään määräyksiä pyöräpaikoituksen järjestämisestä asuntojen, työpaikkojen ja liiketilojen yhteydessä. Kangasalla pyöräillään niin koulu- ja työmatkoja kuin vapaa-ajan ajojakin aktiivisesti. Pyöräilykampanjoinnilla kunnassa on madallettu kynnystä käyttää polkupyörää arkiliikkumisessa. Kampanjointi on kohdistunut myös päättäjiin, jotka vaikuttavat pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen. -> Asuminen ja ympäristö -> Tekniikka ja ympäristö -> Pyöräily Rakentaminen energiatehokkaaksi KÄSITTEITÄ: MATALAENERGIATALO on rakennus, joka paremman rakentamisen ansiosta kuluttaa korkeintaan puolet normaalin, rakentamismääräykset täyttävän talon tarvitsemasta energiasta. Mitä paremmin talo on eristetty, sitä vähemmän sen lämmittämiseen kuluu energiaa. VTT:n kehittämän matalaenergiakerrostalon (MERA) lämmittämisessä saadaan jopa 70 % vuosittainen säästö. MERA-talossa ei ole lainkaan patterijärjestelmää, asunnot lämpiävät ihmisten ja laitteiden tuottamalla lämmöllä sekä ilmanvaihtolämmitysjärjestelmällä. Pohjoismaiden ensimmäisten matalaenergiakerrostalojen rakentaminen on alkanut

9 Heinolassa (Alkuasunnot Oy) ja Espoossa (VVO). Matalaenergiarakentamisen kustannukset ovat vain 2-3 % normaalirakentamista korkeammat. Kustannukset katetaan nopeasti lämmitysenergian säästöllä. Pitkällä aikavälillä matalaenergiatalo on kannattava investointi. PASSIIVITALOKSI määritellään rakennus, joka on niin hyvin eristetty että se pysyy lämpimänä lähinnä ihmisistä ja sähkölaitteista vapautuvan lämmön avulla. Keski- Euroopassa suurin passiivitalolle sallittu kokonaisenergiankulutus on 15 kwh/m 2, Suomessa VTT on määritellyt rajaksi 27 kwh/m 2. Ruotsin ensimmäinen passiivikerrostalo rakennetaan Göteborgiin vanhalle satamaalueelle. Hiilidioksidipäästöt ovat neljäsosa vastaavasta Ruotsin rakennusnormit täyttävästä kerrostalosta, mutta rakennuskustannukset ovat kuitenkin vain 2,5 % suuremmat. NOLLAENERGIATALOLLA tarkoitetaan rakennusta, jonka ostetun ja itse tuotetun kokonaisenergian erotus on vuosittain nolla. Lisäksi puhutaan hiilidioksidivapaista taloista (zero-carbon eli nollahiili), jotka eivät aiheuta päästöjä ollenkaan. Britanniassa uusien asuintalojen tulee olla nollapäästöisiä vuoteen 2016 mennessä. Lähteet: Ympäristöministeriö, Teknillinen korkeakoulu PLUSENERGIATALO on rakennus, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Ylijäämä voidaan esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon Talojen ei tarvitse olla energiasyöppöjä Rakennukset kuluttavat n. 40 % energiasta ja tuottavat n. 30 % kasvihuonepäästöistä. Rakennusten ympäristövaikutuksia vähennettäessä keskeisiä tavoitteita ovat rakennusten kestävyys, energiatehokkuus, pitkäikäisyys, muunneltavuus ja korjattavuus. Rakennusten ja asumisen energiankulutuksen vähentäminen on yksi tärkeimmistä toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rakennusten käyttöikä on ainakin sata vuotta, joten nyt tehdyt päätökset vaikuttavat pitkään. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomen rakennusmääräykset olivat eurooppalaisittain vertailukelpoiset. Koska niitä ei sen koommin ole kiristetty, on rakentaminen nykyisellään energiaa tuhlailevaa. Se on tullut ilmastolle ja asukkaalle kalliiksi. Pääomakustannusten minimointi on johtanut tehottomiin energiaratkaisuihin ja kalliisiin käyttökustannuksiin. Energiatehokkaan rakentamisen markkinat eivät ole Suomessa päässeet kehittymään. Energiatehokkaan rakentamisen tietotaito on olemassa, se täytyy vain saada käyttöön. Asuntorakentamisessa tullaan viimeistään vuonna 2010 siirtymään nykyistä tiukempiin energiamääräyksiin. Vähän energiaa kuluttavia matalaenergia-, passiivi- ja nollaenergiataloja voidaan Suomenkin oloissa rakentaa kaikissa kokoluokissa pientaloista kerrostaloihin. Myös rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen on panostettava Energiatehokkuuden normiohjausta kiristetään. Parhaillaan valmistelussa oleva uudisrakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen prosentilla vuoteen 2010 mennessä toteutetaan. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Energiatehokkuusmääräyksiä kiristetään edelleen vähintään 20

10 prosentilla vuonna Ensi vuosikymmenen aikana siirrytään rakentamaan taloja, joiden lämmitys ei vaadi ulkopuolista energiaa. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannetaan. Korjausavustusten määrää lisätään ja tuki ohjataan rakennusten energiankäytön tehostamiseen. Rakennusmääräyksiä tarkistetaan niin, että peruskorjausten ja muiden suurten remonttien yhteydessä edellytetään parempaa energiatehokkuutta. Rakennusten kokonaisenergiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn on siirryttävä vuonna Energiaomavaraisten ja ekologisten asuinalueiden syntymistä tuetaan. Kaavoituksessa otetaan käyttöön tontti- ja aluekohtainen energialuokitus. Kaavoituksessa määritellään rakennettavien tonttien energiaomavaraisuusaste eli tonteilla tuotetaan tietty osa siellä kulutettavasta energiasta uusiutuvista energialähteistä. Valtio ottaa vastuun asumisen energiansäästömahdollisuuksien tehokkaasta tiedottamisesta. Kansainvälistä huomiota saanut Vaasan asuntomessualue 2008 on energian suhteen omavarainen. Energiaomavaraisuus tuotetaan monen toimijan innovaatioilla. Sähköä ja lämpöä tuotetaan mm. biokaasuilla sekä merenpohjan sedimentistä. Energiantuotanto ja -jakelu tapahtuvat asuntomessualueen voimalarakennuksessa nimeltä New Energy. Talossa on polttokennoyksikkö ja mikroturbiinilaitos. Ne hyödyntävät maisemoidulta kaatopaikalta saatavaa biokaasua. New Energy tuottaa sekä sähköä että lämpöä Vaasan sähkö- ja kaukolämpöverkostoon. Lähde: Vaasan asuntomessut

11 Kohtuuhintaista tuotantoa tarvitaan Kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisen asuntotarjonnan puute kiihdyttää yhdyskuntarakenteen hajautumista, heikentää kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta ja luo esteitä uusien työpaikkojen syntymiselle. Kasvukeskuksissa on puutetta ns. tavallisen hintatason asunnoista, sekä vuokra- että omistusasunnoissa. Yleishyödyllinen vuokra-asuntotuotanto on romahtanut murtoosaan tavoitteista. Samaan aikaan vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin asunnolla. Suhdannevaihtelut ohjaavat asuntotuotannon määrää. Kaupunkialueilla pysäköintiratkaisut nostavat kohtuuttomasti rakentamisen hintaa. Valtio ja kunnat edistävät määrätietoisesti monipuolisten, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden omistus- ja vuokra-asuntojen tuotantoa. Huolehditaan asemakaavojen taloudellisuudesta. Kuntien on hankittava ja kaavoitettava maata pitkäjänteisesti, jotta tarjolla on kohtuuhintaisia tontteja. Autopaikkarakentamisen kustannukset eriytetään asuntojen hinnoista. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on pidettävä korkeana. Kunnat ottavat tarvittaessa käyttöön järjestelmän, jossa asuntotuotannon suhdannevaihteluiden ohjaamiseksi tonttien toteuttamiselle asetetaan kohtuullinen aikaraja, jonka aikana tontti on rakennettava Lähiöt kuntoon Suomalaiset lähiöt ovat mainettaan parempia asuinpaikkoja. Tällä hetkellä lähiöiden uhkakuvana on palveluiden heikkeneminen, talojen ja asuinympäristön rapistuminen sekä asukasrakenteen yksipuolistuminen. Lähiöiden rakennuskannan peruskorjaus vaatii suuria investointeja. Lähiöiden kehittämisellä ja täydennysrakentamisella sekä rakennuskannan ja asuinympäristön perusparannuksella edistetään kohtuuhintaisen, esteettömän, laadukkaan, ekologisen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja riittävien palvelujen äärellä sijaitsevan asumisen tarjontaa. Täydennysrakentamisella ja perusparantamalla alueiden fyysistä, taloudellista ja

12 sosiaalista tilaa turvataan alueiden elinvoimaisuus ja palvelut. Sekoittavaa asuntopolitiikkaa eli erilaisten asuntotyyppien rakentamista tarvitaan kaikille asuinalueille. Näin vältetään sosiaalisesti ja etnisesti eriytyneet asuinalueet. Lähiöt ovat usein kohtuuhintaisen asumisen alueita ja sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Lähiöiden korjaus on kannattavaa toimintaa myös ilmastonmuutoksen kannalta. Lähiöasumisen arvostusta ja laatua nostetaan. Rakennuskannan ja asuinympäristön perusparannuksella ja ylläpidolla varmistetaan laadukas asuminen. Perusparannushankkeissa huomioidaan esteettömyys. Sosiaalisen osallisuuden lisäämisellä edistetään asumisen laatua ja viihtyisyyttä. Lähiöiden täydennysrakentamisella vahvistetaan lähiöiden elinvoimaisuutta ja asukasrakenteen monipuolisuutta. "Slummiutumisen" eli segregaation ehkäisemiseksi kuntien tulee tarpeen vaatiessa ostaa vuokra-asunnoiksi asuntoja omistusasuntovaltaiselta alueilta ja muuttaa vuokra-asuntoja korkeatasoisiksi omistusasunnoiksi alueilla, jotka ovat vuokraasuntovaltaisia. Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä tuetaan myös valtion varoista. Se on pysyvä osa valtion ja kuntien asuntopolitiikkaa ja kaupunkiseutujen strategista kehittämistä. Lähiöiden joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan.

13 Vuokra-asumisesta vaihtoehto kaikille Kansainvälistyminen, maahanmuuttajaväestön kasvu, työvoiman liikkuvuus sekä tarve muuttaa paikkakunnalta ja maasta toiseen lisäävät vuokra-asuntojen tarvetta. Vuokraasumisen riittävä saatavuus, kohtuuhintaisuus ja laadukkuus ovat perusedellytyksiä kaupunkien ja asuinalueiden elinvoimaisuudelle. Kaikilla ei ole varaa tai halua omistusasumiseen. Jokaisella on oltava mahdollisuus asua laadukkaasti omistamatta omaa asuntoa. Kuntien vuokra-asuntojen myöntämisessä on otettava huomioon vanhemman todellinen tilantarve silloin, kun lapset eivät ole kirjoilla kyseisen vanhemman luona, mutta asuvat tämän luona esimerkiksi vuoroviikoin tai viikonloppuisin. Myös asumisoikeusasuntojen kysyntä on kasvanut. Järjestelmä on tarkoituksenmukainen ja sillä on edelleen oma asemansa vuokra- ja omistusasumisen välimuotona. Asumisoikeusasunnoissa asukasrakenne on monipuolinen ja se ehkäisee osaltaan sosiaalista segregaatiota ja edistää myös työvoiman liikkuvuutta. Vuokra-asumisesta on tehtävä laadukas ja mahdollinen vaihtoehto kaikille halukkaille! Vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään alueilla, joilla vuokra-asuntoja on vähän sekä vuokra-asumisen arvostusta nostetaan. Vuokra-asumisen on oltava realistinen vaihtoehto ja laadukas asumismuoto kaikille väestöryhmille. Vuokra-asuntojen tuotantoa tulee monipuolistaa myös talotyyppien osalta. Asumisoikeusasumista tulee kehittää todellisena vaihtoehtona omistus- ja vuokra-asumiselle. Wienissä vuokra-asuntojen osuus on lähes 80 % asuntokannasta. Tästä määrästä yksityisiä vuokra-asuntoja on 30 %, kaupungin vuokra-asuntoja 24 %, yleishyödyllisten tahojen ylläpitämiä 14 % ja työsuhdeasuntoja 9 %. Omistusasuntojen osuus on vain 14 % ja omakotitaloissa asuu 9 %. Menestyvässä kaupungissa voi olla paljon vuokra-asuntoja.

14 Valtion tukema vuokra-asuminen Arava-asuntojen tuotanto alkoi sotien jälkeen talkoohengessä. Yleishyödyllisen asuntotuotannon keskeisiä periaatteita olivat omakustannusvuokrat, sekä käyttö- ja luovutusrajoitukset, jotka turvasivat asukkaille kohtuuhintaisen asumisen. Järjestelmää voidaan uudistaa kadottamatta sen alkuperäisiä hyviä tavoitteita. Tulorajojen poistaminen on mahdollistanut tämän vaihtoehdon yhä useammalle realistisena asumismuotona. Valtion tukeman asuntotuotannon merkitys erityisryhmien asumisen ja laadukkaiden asumispalvelujen tarjoajana kuitenkin säilyy. Viime vuosina monet kunnat ja monet yleishyödylliset toimijat ovat lyhytnäköisesti luopuneet arava-asuntojen hallinnasta ja myyneet niitä. Tämä on vaikuttanut merkittävästi vuokra-asuntokannan pienentymiseen. Valtion turvaa tuetun vuokra-asumisen riittävän tuotannon kasvukeskuksissa. Aravarajoituksia jatketaan tarvittaessa. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asuntojen varustetasoon ja materiaalivalintoihin lisätään. Asuntoratkaisuja monipuolistetaan. Asukasdemokratiaa kehitetään. ARAVAJÄRJESTELMÄ on menetelmä rahoittaa asuntorakentamista valtion subventoimalla lainoituksella. Suomessa on reilut arava- tai korkotukilainalla rakennettua vuokraasuntoa, Asunnoissa asuu noin ihmistä. Arava-asuntoja on eniten pääkaupunkiseudulla, jossa niiden osuus asuntokannasta on noin viidennes. Kaikkiaan araasuntojen osuus Suomen asuntokannasta on noin 15 prosenttia. Kunnat omistavat noin rajoitusten alaista niin sanottua ARA-vuokra-asuntoa. Määrä on noin 60 prosenttia kaikista ARA-asunnoista ja noin kolmannes kaikista vuokra-asunnoista. Aravavuokrataloja koskevat KÄYTTÖ- JA LUOVUTUSRAJOITUKSET, jotka koskevat asuntojen käyttöä, vuokranmääritystä ja luovutusta. Asuntojen on oltava riittävän pitkään vuokrakäytössä, asumiskustannusten on oltava kohtuullisia (omakustannusvuokrat), asuntojen hallinta on oltava omistajilla, jotka tarjoavat asukkaille hyvät ja turvalliset asuinolot. Arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen on oltava julkisesti ja yleisesti haettavina. Rajoituksista voidaan vapauttaa alueilla, joilla esiintyy vuokra-asuntojen vajaakäyttöä. Lähde: Ympäristöministeriö, Helsingissä valmistui vuonna 2006 ainoastaan 40 aravavuokra-asuntoa vaikka samaan aikaan hakijoiden määrä on kasvanut valtavasti. Vuoden 2007 lopussa Helsingin kaupungin asuntotoimella oli vuokra-asuntohakemuksia kpl. Ainoastaan murto-osa hakijoista saa asunnon. Lähde: Helsingin kaupungin asuntoasianosasto

15 Asunnottomuutta pitää hoitaa Suomessa on yhteensä noin asunnotonta, joista yksinäisiä asunnottomia on hieman yli Heistä pääkaupunkiseudulla on noin Asunnottomien perheiden määrä on noin 350, ja näistä yli puolet on Helsingissä. Yksinäisten asunnottomien määrä on viime vuosina lisääntynyt suurissa kaupungeissa ja naisten, perheiden ja nuorten osuus on kasvanut.. Pitkäaikaisasunnottomia arvioidaan olevan n , joista n asuu pääkaupunkiseudulla (Helsingissä 1 500). Lähteet: Nimi ovessa, ns. viisaiden raportti asunnottomuuden poistamiseksi, Ympäristöministeriö Suurkaupungeissa köyhyys ilmenee usein äärimmäisissä muodoissaan. Asunnottomuus keskittyy kasvukeskuksiin, joihin suuntautuu eniten muuttoliikettä ja joiden väestönkasvu on suurinta. Toisaalta kaupunkiympäristössä näitä ongelmia voidaan myös tehokkaasti sosiaalisen asuntopolitiikan keinoin hoitaa. Vihreät sitoutuvat valtion ja keskeisten kaupunkien välisen Asunnottomuusohjelman toteuttamiseen, jonka tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen. Erityisryhmien hankkeita sijoitetaan osaksi normaalia asutusta, hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen.

16 Monet tarvitsevat tukea Moni tarvitsee tukea selvitäkseen itsenäisesti omassa asunnossa. Tukea tarvitsevien asumistarpeet moninaistuvat ja yksilöllistyvät. Näitä erityisryhmiä ovat mm. huonokuntoiset ikääntyvät, vammaiset nuoret, mielenterveyskuntoutujat ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajanuoret. Erityisryhmien asumisen asuntojen suunnitteluun tarvitaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja ja tutkimustyötä. Asuntojen ja muun rakennetun ympäristön esteettömyys parantaa sekä vammaisten, ikäihmisten että lapsiperheiden hyvinvointia. Asuntojen tulee olla asukkaan toiveiden mukaisia, muunneltavia ja joustavia. Asuinympäristön on tuettava asukkaan yksilöllisiä tarpeita, esim. kuntoutusta ja yksin selviytymistä. Kaikki asunnot rakennetaan esteettömiksi. Vanhojen asuntojen korjausrakentamista esteettömiksi tuetaan. Asuinalueet suunnitellaan siten, että esteetön liikkuminen on mahdollista. Myös julkisen liikenteen on oltava esteetöntä. Asumisen suunnittelussa otetaan huomioon erityisryhmien yksilölliset tarpeet. Ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään tuetaan. Ikäihmisten palveluasumista voidaan edistää esim. tukemalla asunto-osakeyhtiöiden muuttamista palvelutaloiksi.

17 Monimuotoinen asuminen Asuntotuotantoon tarvitaan vaihtoehtoja Suomalainen asuntotarjonta on vielä yksipuolista eikä vastaa ihmisten muuttuneisiin tarpeisiin. Asunnot rakennetaan edelleen liikaa asuntotuottajien ehdoilla. Asumisen tarpeet ja elämäntyylit moninaistuvat. Suomi kansainvälistyy ja ulkomaalaisten määrä kasvaa. Perhekoot ja ylipäänsä käsitykset perheestä muuttuvat. Käsitykset hyvästä asumisesta erilaistuvat ja yksilöllistyvät. Asuntotuotannon talotyyppejä ja valinnan mahdollisuuksia lisätään. Suomeen tarvitaan kokeilevaa rakentamista ja uusien asumiskonseptien kehittämistä. Kerrostalorakentamista kehitetään siten, että se tarjoaa yksilöllisiä asumisratkaisuja ja laadukkaan asumismuodon kaikille väestöryhmille. Perheasuntojen tarjonnassa otetaan huomioon perhemuotojen moninaisuus. Asuntotuotannon monipuolisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä lisätään. Myös lisääntyvä monikulttuurisuus edellyttää uudenlaisia asuntoratkaisuja. Omakotiasumisen piirteitä, kuten mahdollisuutta vaikuttaa asuntojen sisätiloihin, omaa rauhaa ja tekemisen mahdollisuuksia siirretään myös kerrostaloasumiseen. Kerrostaloasumisen piirteitä, kuten huoltovapautta ja erilaisia asumispalveluja siirretään pientaloasumiseen. Kerrostaloissakin on mahdollisuus yhteisölliseen puutarhanhoitoon - jos marjapensaat, omenapuut ja kasvimaat eivät mahdu pihalle, voidaan ne siirtää katolle. Laadukasta asumista on tarjolla myös niille joiden omat voimavarat eivät riitä. Kasvava ikäihmisten joukko ja monet erityisryhmät tarvitsevat palveluja ja tukea kotona asumiseen. Asumisen suunnittelussa edistetään asukaslähtöisiä, yhteisen kokemisen mahdollistavia ja ekologisia ratkaisuja, jotka vapauttavat huoneistoista tilaa muuhun käyttöön. Tärkeää on yhteistilojen joustavuus ja monikäyttöisyys rakennuksen elinkaaren aikana.

18 Yhteisöllisyys Yhteisöllisen ja yhdessä asumisen suosion kasvusta on merkkejä monissa väestöryhmissä, kuten nuorten ja ikääntyvän väestön keskuudessa. Yhteisöllinen asuminen voi olla pysyvä tai väliaikainen ratkaisu. Yhteisöllinen asuminen ja sen sovellukset voivat tarjota tärkeää vertaistukea ja arjessa läsnäoloa myös niille jotka tarvitsevat tukea asumiseensa, kuten huonokuntoiset vanhukset, vammaiset nuoret, ja mielenterveyskuntoutujat. Ikäihmisten yhteisöasuminen lisää suosiotaan Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa. Tanskassa on syntynyt ikääntyneiden oma olde kolle -liike. Kun sopivat ihmiset löytävät toisensa, he voivat vaikka vuokrata kokonaisen rappukäytävän ja muodostaa mieleisensä asuinyhteisön. Ympäristössä voi silloin asua monenikäisiä ihmisiä. Lähde: Tuula-Liina Varis: Mummot kommuunissa ET-lehti 2/ Perinteisen paikallisyhteisyyden ja osallisuuden, kuten kaupunginosayhdistyksien, tukeminen on tärkeää. Yhteisöllisyys ja osallisuus saa uusia muotoja ja merkityksiä. Yksi kaupunkiasumisen viehätys on mahdollisuus olla oma itsensä ja elää oman näköistä elämää. Kaupunkiasumiseen liittyvä sosiaalinen etäisyys saatetaan ymmärtää usein vieraantumisena. Ihmisten sosiaaliset suhteet asuinalueella ovat kuitenkin vain osa heidän sosiaalisia verkostojaan koko kaupungissa. Lisääntyvä monikulttuurisuus lisää yhteisyyden ja yhteisen tilan merkitystä. Tarve ulkopuolisiin yhteisiin tiloihin kasvaa. Hyvällä asuinympäristön ja asumisen suunnittelulla saatetaan myös vaikuttaa suvaitsevaisuuteen asuinalueilla. Monipuoliset yhteistilat tai julkinen kaupunkitila voivat tarjota hyvät puitteet toiminnalle ja harrastuksille. Ne voivat olla samalla osa asukkaiden kotia ja vierastiloja, joihin voidaan kutsua ulkopuolisiakin osallistumaan monipuolisiin harrastuksiin. Yhteisöllistä asumista edistetään kaikille sopivana asumismuotona. Britanniasta liikkeelle lähtenyt Guerilla gardening on esimerkki osallisuudesta kaupungeissa: ihmiset istuttavat kukkia esimerkiksi puistoon ja kadun pientareille odottamatta että viranomaiset sen järjestäisivät. "Onnellinen ja vähähiilinen kaupunki voi toteutua vain jos se on nykyistä enemmän ihmisten tekemä. Ihmisten onnellisuuden kannalta oleellista on mahdollisuus tehdä asioita omaehtoisesti ja spontaanisti muiden kanssa. - Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki 2008 Aktiiviset Seniorit ry:n toteuttama yhteisöllinen ja omatoimisuuteen perustuva Loppukiritalo valmistui Arabianrantaan huhtikuussa Talossa on 58 omistusasuntoa ja runsaasti yhteistiloja. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti Kirsti Sivén. - Koti Kaupungissa ry Hem i stan rf on vuonna 2007 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää omaehtoista kaupunkimaista kerrostaloasumista. Yhdistyksen tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen kerrostalo Helsinkiin. - Vihdin kunta kaavoittaa asukkaiden aloitteesta syntynyttä ekologista pientaloaluetta Linnanniitun alueelle. Tavoitteena on asukaslähtöinen, yhteisöllinen ja ympäristöystävällinen asuinalue. Hankkeen toteuttamista varten asukkaat ovat perustaneet

19 osuuskunnan. - Kaupunkien umpikortteleiden sisäpihoja yhdistämällä saadaan kaupunkiin lisää elintilaa ja viihtyisyyttä. Yhteisellä pihalla voi olla kesäkeittiö, luistinrata tai puutarha. - Kirja aiheesta: Mikko Mansikka: Pihoja ihmisille. On ennustettu että Suomen väestö kasvaa noin ihmisellä vuoteen 2020 mennessä. Tästä määrästä 30 % on ulkomaalaisia. Suomessa asuu vuonna ulkomaiden kansalaista Asuinympäristöt viihtyisiksi Viihtyisä asuinympäristö myös tuntuu turvalliselta. Ihmisten pelkoja sellaisia paikkoja kohtaan, joissa näkyvyys on heikko, voidaan pitää perusteltuina. Asuinympäristön suunnittelussa visuaalisesti kuolleita kulmia tulee minimoida. Ihmisten ainoalla käytössä olevalla kulkuväylällä ei saa olla pitkiä valaisemattomia tunneleita tai muita pimentoja. Lasten leikkipaikat tulee sijoittaa niin, että niistä on asuntoihin mahdollisimman hyvä näkyvyys. Joissakin tapauksissa asemanseutujen viihtyvyyttä täytyy lisätä ihmisten turvallisuuden kokemuksen parantamiseksi. Uusien asemarakennusten on edustettava kunnianhimoista arkkitehtuuria. Asuinympäristön suunnittelussa pyritään avoimiin näkymiin ja hyvin valaistuihin kulkuväyliin. Asemien seutujen ja muiden julkisten tilojen viihtyvyyttä parannetaan. Lasten leikkipaikat sijoitetaan siten, että niihin on asunnoista hyvä näkyvyys Vanhat rakennukset ja arkkitehtuuri Vanhaa ei aina tarvitse purkaa. Olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja vanhaa rakennuskantaa voidaan monipuolisesti hyödyntää esim. täydennysrakentamisessa. Vanhan rakennuskannan säilyttäminen vastaa jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Vanhoja rakennuksia ja teollisuusympäristöjä säilyttämällä ja monipuolisella uusiokäytöllä luodaan historiallista kerroksellisuutta ja monipuolista kaupunkirakennetta. Vanhoihin rakennuksiin voidaan sijoittaa monipuolisia toimintoja, kuten kulttuuritiloja, työtiloja, palveluita ja asumista. Hyvän arkkitehtuurin keinoin voidaan parantaa rakentamisen laatua ja antaa sisältöä rakennettuun ympäristöön. Arkkitehtuurin keinoin ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja kauneus. Näistä arvoista luodaan yhä laadukasta asuinympäristöä. Rakennetun ympäristön suojelua ja monipuolista uusiokäyttöä edistetään.

20 Viheralueet ovat osa asumiskulttuuria Lähimetsät, -vedet ja puistot ovat osa kaupunkitilaa ja paikalliskulttuuria. Niissä voi elpyä ja virkistyä, harrastaa tai vain oleskella ja nauttia luonnosta. Kaupunkiluonnon terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Viheralueet tarjoavat lapsille tärkeitä luontokokemuksia. Rannat on pidettävä vapaana asuntokaavoituksesta. Vesien virkistysarvo kuuluu kaikille. Asukkaiden käyttöön tarjotaan siirtolapuutarhoja ja viljelyspalstoja. Asuinalueilla tarvitaan ulkoilumetsiä ja lähivirkistysalueita, jotka ovat helposti saavutettavissa pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä. Lähimetsien kuluminen ehkäistään rakentamalla polkuja ja reitityksiä. Virkistysalueille rakennetaan myös esteettömiä reittejä. Kaavoituksessa huomioidaan kaupunkiluonnon luontoarvot, virkistysarvot ja merkitys ilmanlaadun parantajana. Asuntoja nuorille Kohtuuhintaisista nuoriso- ja opiskelija-asunnoista on pulaa. Kotoa itsenäistyminen ja asumisuran alkuun pääseminen on nuorille vaikeaa. Nuorille ei pidä tarjota väliaikaista luukkua vaan viihtyisä koti. Nuorten syrjäytyneiden määrä on kasvussa. Riski ajautua asunnottomuuteen on suuri niillä alle 25-vuotiailla, joilla on vaikeuksia päästä kiinni työelämään tai opiskeluun. Erityistä tukea tarvitsevat vammaiset sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka eivät ole tasavertaisessa asemassa asuntomarkkinoilla. Kasvukeskuksiin tuotetaan riittävä määrä nuoriso- ja opiskelija-asuntoja. Nuorisoasuntojen tuotantoa monipuolistetaan. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään ennalta toteuttamalla asumishankkeita joissa yhdistyvät elämänhallinta ja asuminen.

Vihreitä asuntopoliittisia linjauksia - teesejä kunnallisvaaleihin 2008

Vihreitä asuntopoliittisia linjauksia - teesejä kunnallisvaaleihin 2008 Vihreä liitto r.p. - valtuuskunta 27. 28.9.2008 Asuntopoliittisen työryhmän esitys Vihreitä asuntopoliittisia linjauksia - teesejä kunnallisvaaleihin 2008 Vihreän asuntopolitiikan tavoitteena on mm.: Laittaa

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Valtion riski vs. asukkaan koti

Valtion riski vs. asukkaan koti Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen näkymiä

Ikääntyneiden asumisen näkymiä Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme

Lisätiedot

Kotikaupunkina Helsinki 2016

Kotikaupunkina Helsinki 2016 Kotikaupunkina Helsinki 2016 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) Kvsto 22.6.2016 Kaupunginkanslia 20.10.2016 Ohjelman sisältö Ohjelmassa linjataan kaupungin asunto- ja

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Asunto-ohjelman valmistelu

Asunto-ohjelman valmistelu Asunto-ohjelman 2018-2021 valmistelu 9.4.2018 Tila- ja asuntojaoston seminaari, päivitetty 12.4.2018 Anne Savolainen, asuntopäällikkö, Tekninen ja ympäristötoimi Taustaa asunto-ohjelman valmistelulle Uuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 12.09.2016 Sivu 1 / 1 2502/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 211 20.6.2016 Valtuusto 104 22.8.2016 122 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET

HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET 2019-2027 ASUMISEN VISIO KASVAVA JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI TARJOAA JOKAISEN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA ASUMISVAIHTOEHTOJA TURVALLISESSA JA VIIHTYISÄSSÄ ASUINYMPÄRISTÖSSÄ 2 ALKUSANAT

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö

Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä 1 Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö Suomalaisen asunno-omuustyön asiantun1ja Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja asunnottomuustyön

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

Asuntopolitiikka ja asumisen tukeminen

Asuntopolitiikka ja asumisen tukeminen Asuntopolitiikka ja asumisen tukeminen Ekosysteemifoorumi 26.11.2018 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asumiseen vaikuttavia keskeisiä yhteiskunnan muutostrendejä Kaupungistuminen

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen

SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA Janne Antikainen 1.11.2018 Sähköinen kommentointi ja työskentely https://mdi.screen.io/jkl Selvityksen

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet - Valiokuntien yhteinen kuuleminen 29.11.2017 Kalervo Haverinen Toimitusjohtaja Turun Ylioppilaskyläsäätiö Asuntopolitiikan kehittämiskohteita -tutkimushanke

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Talousvaliokunnan kuuleminen, Eduskunta 8.2.2018 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot