Järvenpäässä pilotoidaan parhaillaan Keski-Uudenmaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpäässä pilotoidaan parhaillaan Keski-Uudenmaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa"

Transkriptio

1 E L I N V O I M A I N E N K U L T T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti syksy 2009 Ota talteen Kaavoituskatsaus 2009! Sivut 7 10 Järvenpäässä pilotoidaan parhaillaan Keski-Uudenmaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa Lempeällä päivähoidon aloituksella luodaan turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä lasten, vanhempien ja kasvattajien kesken. Sivu 3 Työ sosiaali- ja terveystoimen kustannusten hillitsemiseksi tuottaa tulosta. Sivu 13 Tukea vanhemmuuteen Perhekoulusta, Onnimannista ja muualta. Sivu 4 TYÖNTEKIJÄT VANHEMMAT MAHDOLLISUUS MUUTOKSEEN LAPSET Järvenpään Taidemuseossa syysohjelmaa uudesta näyttelystä vauvojen värikylpyyn. Sivu 15

2 P Ä Ä K I R J O I T US Kaupunkistrategian pohjalta toiminnan kehittämiseen Teksti Anju Asunta Antti Peltola Järvenpään kirstunvartijana Kaupunginvaltuusto teki vaalikauden tärkeimmän päätöksen kesäkuussa päättäessään kaupunkistrategiasta, eli kaupungin toiminnan päälinjauksista, vuosille Toiminnan kivijalka ovat kaupungin arvot: asukaslähtöisyys, vastuullisuus, taloudellisuus ja oikeudenmukaisuus. Tällaiset arvot saattavat tuntua vain juhlavalta puheelta, mutta ne ovat kaiken toiminnan taustalla ohjaamassa pitkälle vaikuttavia valintoja. Järvenpään kaupungin visio on lyhyt ja ytimekäs: Elinvoimainen kulttuurikaupunki. Näiden kahden sanan merkitys on laaja ja monitahoinen. Elinvoimaisuudella tarkoitamme asukkaiden hyvinvointia ja hyviä palveluita, kaupungin talouden tasapainoa sekä yhdyskunnan toimivuutta. Kulttuurin laaja merkitys ulottuu ympäristöarvoista ja asukkaiden omaehtoisesta harrastamisesta ammattimaiseen kulttuuritoimintaan asti. Kolmantena periaatteena on kaupungin toiminta-ajatus: Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Valtuusto päätti myös päämääristä, jotka kaupunki haluaa saavuttaa 10 vuoden kuluessa: Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin, ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita, ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpään kaupunki on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. Päämäärien saavuttamisen kannalta erityisen tärkeitä asioita kutsutaan kriittisiksi menestystekijöiksi, joita kaupunkistrategiassa on 12. Tässä esimerkkeinä muutama: Vetovoimatekijöitä eli kaupungin luontaisia vahvuuksia hyödynnetään kaupunkikehityksessä. Heikommassa asemassa olevia tuetaan, ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan erillisten ohjelmien kautta. Näistä valtuusto tekee päätöksen lokakuun kokouksessa. Toteuttamisohjelmien toimenpiteet yksilöidään toimialakohtaisiksi vuositavoitteiksi aina tulevan vuoden talousarviossa. Tänä vuonna se tapahtuu joulukuun kokouksessa. Toivon, että edellä kuvattu kertoo siitä, että kaupungin toiminnan ohjaus ja päätöksenteko on johdonmukaista. Tätä johdonmukaisuutta ja taitoa tehdä oikeita ratkaisuja tarvitaan erityisesti juuri nyt. Taloustilanne on edelleen vaikea, vaikka valoa tunnelin päässä onkin jo nähtävissä niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Hyvää loppuvuotta! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Antti Peltola, 31-vuotias kunnallistaloutta opiskellut maisterismies, aloitti työn Järvenpään kaupungin talousjohtajana viime keväänä. Hän tuli Keravalta sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön toimesta ja työkokemusta on karttunut Hartolasta hallintojohtajan toimestakin. Talousjohtajan toimintakenttä on varsin laaja: hän on talous- ja tietohallintopalveluiden esimies ja vastaa muun muassa kaupunkistrategian, taloussuunnitelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen valmistelusta ja raportoinnista kaupunkikonsernin ylimmälle johdolle. Talous- ja tietohallintopalveluissa hoidetaan myös esimerkiksi tietohallintoon, kirjanpitoon ja laskutukseen liittyviä tehtäviä sekä huolehditaan siitä, että kaupungin maksuvalmius on kunnossa. Peltolaa eivät nämä laajan kentän haasteet pelota, päinvastoin ne taitavat olla nuorelle miehelle työn suola. Talous liittyy tavalla tai toisella lähes kaikkeen kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Siksi toimintakenttä on niin mielenkiintoinen, Peltola toteaa. Monessa Suomen kunnassa ollaan nyt jokseenkin pulassa kuntatalouden kanssa, mutta ei Järvenpäässä. Peltolan mielestä erityisesti loistava sijainti pääkaupunkiseudulla antaa hyvät edellytykset verotulopohjan vahvistamiselle muun muassa elinkeino- ja maapolitiikan kautta. Järvenpäässäkin ollaan kuitenkin erittäin tiukassa tilanteessa, koska palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä ja verotulopohja on kaventunut huomattavasti maailmanlaajuisen taantuman seurauksena. Katseet investointien tulorahoitusasteeseen Tavalliselle kaduntallaajalle talouskatsaukset saattavat olla vaikeaselkoista luettavaa. Kun haluaa tietää, mikä kunnan talouden Talousjohtaja Antti Peltola korostaa, että kuntataloudessa pitää olla päättäväinen ja jämäkkä, jotta talous pysyy hallinnassa. Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Satu Hänninen Outi Kirkkopelto Esa Lindell Riitta Murtokare Taija Pölkki Anu Savonne tila on, Peltola suosittelee katsomaan investointien tulorahoitusastetta, joka on hänen mielestään tunnusluku parhaasta päästä. Investointien tulorahoitusaste kertoo muun muassa sen riittävätkö kunnan tulot toiminnan ja investointien, yleensä erilaisten rakennushankkeiden, rahoittamiseen. Kunta voi pelkän tuloslaskelman valossa tuottaa suurtakin ylijäämää ja velkaantua samanaikaisesti voimakkaasti, mikäli investointipaineet ovat kovat, Peltola selittää. Järvenpäässä investointien tulorahoitusaste on viime vuosina ollut kutakuinkin 50 prosentin tuntumassa, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvanut. Jotta velkataakkaa voidaan vähentää, pitää meidän merkittävästi hillitä toimintakatteen kasvua sekä saada vahvistettua verotulopohjaa. Meidän on myös priorisoitava investointeja, hän muistuttaa. n Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2009 Taitto: Innocorp Oy Kannen kuvat: Anju Asunta Shutterstock Hanna Nikander Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Anju Asunta Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää kevät 2009

3 Teksti Anju Asunta Järvenpäässä pilotoidaan Keski-Uudenmaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa Luottamuksellista kasvatuskumppanuutta päivähoitoon Lapsen päivähoidon aloittaminen on jännittävää aikaa koko perheelle. Eron hetkellä päiväkodin eteisessä pääsee itku usein sekä lapselta että äidiltä. Kyyneleet ovat kuitenkin Keski-Uudenmaan päiväkodeissa vähenemään päin, kiitos uuden toimintamallin, HyvinKuumaLapsenVasun. HyvinKuumaLapsenVasu-prosessi on vaikeasta nimestään huolimatta varsin ymmärrettävä juttu: siinä kehitetään toimivaa palveluketjua lasten varhaiskasvatukseen Hyvinkään ja KUUMA-kuntien alueelle. Työn pohjana toimivat Stakesin (nyk. THL) yhteistyökumppaneineen laatimat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu). Niiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen, eli alle kouluikäisten lasten päivähoidon ja erilaisten avoimien päivähoitopalveluiden, yhdenvertaista toteuttamista koko maassa. Yleensä Vasua syvennetään edelleen ohjaamaan kuntakohtaisesti varhaiskasvatuksen sisältöjä ja yksikkökohtaisesti esimerkiksi tietyn päiväkodin toimintaa. KUUMA-kuntien ja Hyvinkään varhaiskasvatuksen työryhmä sekä näiden kuntien Vasu-yhdyshenkilöt kokivat kuitenkin, että Keski-Uudellamaalla kuntien välinen yhteistyö ja monien käytäntöjen yhtenäistäminen on välttämätöntä, sillä perheet liikkuvat paljon kunnasta toiseen työpaikkojen, asuntojen tai palvelujen perässä. Nyt Järvenpäässäkin pilotoidaan uutta Vasua, ja kokemusten pohjalta päivähoidon toimintatavat yhtenäistetään Keski-Uudellamaalla syksyllä Luottamus avainasemassa Järvenpäässä pilottihankkeen vastuuhenkilö on pitkän linjan päivähoidon kehittäjä, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Tarja Vaahtera. Hänen mukaansa lapsen hyvinvoinnin perusta varhaiskasvatuksessa on usein riippuvainen siitä, miten turvallisena vanhemmat kokevat päivähoitopaikan. Siksi päivähoidon aloitukseen kannattaa satsata paljon. Luottamuksen saavuttaminen on hyvin tärkeää. Meidän kannattaa kuunnella vanhempien ajatuksia: he tuntevat lapsensa parhaiten ja osaavat kertoa tärkeitä asioita, joiden avulla lasta paremmin ymmärretään omana itsenään. Sen jälkeen yhteistyö lapsen hyvinvoinnin puolesta on palkitsevaa jokaisen osallisen kannalta, Vaahtera kertoo. HyvinKuumaLapsenVasussa kehitetään juuri luottamusta edistävää toimintatapaa: lapsen, vanhemman ja kasvattajien äänen kuulemista ja sopimusten tekemistä lapsen varhaiskasvatusvuosien aikana. Työn alla on erityisesti jokaiselle päivähoitoon tulevalle lapselle yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa laadittava henkilökohtainen Vasu eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jota nyt koekäytetään Järvenpäässä Nummenkylän ja Jampan päivähoitoyksiköissä. Lapsen Vasu ei ole pelkkä lomake, vaan se on yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, joka alkaa kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa ja loppuu, kun lapsi siirtyy kouluun. Kumppanuuden toivotaan toki jatkuvan koulussakin. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsi itse tulee kuulluksi häntä koskevissa asioissa, Vaahtera korostaa. Mielekkyyttä myös kasvattajan tehtävään Uudet toimintatavat tuovat uutta työtä päiväkoteihin ja henkilökunnan näkökulmasta asia voi aluksi tuntua hankalalta toteuttaa. Vaahteran kokemuksen mukaan hyvät puolet tulevat kuitenkin nopeasti näkyviin. Huolellinen päivähoidon aloitus tutustumisineen ja keskusteluineen helpottaa vuorovaikutusta vanhempien kanssa arkipäivän kiireisissä tapaamisissa. Henkilöstö oppii myös tuntemaan lapsen tarpeita paljon nopeammin ja syvemmin. Moni työntekijä on tämän prosessin kautta löytänyt uutta intoa ja mielekkyyttä kasvattajan vaativaan ja haastavaan tehtävään, Vaahtera kertoo. n Teksti ja kuva Anju Asunta Lempeä aloitus päiväkodissa Sanna Mäkinen on Eetun (5 v) ja Mintun (2 v) tyytyväinen äiti. Etukäteen pelättykin lasten päivähoidon aloittaminen päiväkoti Tahvontuvassa on sujunut paremmin kuin osattiin odottaakaan. Erityisesti siihen vaikutti molemminpuolinen ja rauhallinen tutustuminen ennen varsinaista päivähoidon aloittamista. Mäkiset saivat viime toukokuussa päätöksen lasten pääsystä liikuntapainotteiseen ja sijainniltaan sopivaan Tahvontupaan. Siitä alkoi Mäkisten vasu-prosessi monine vaiheineen. Ensimmäisellä päiväkotikäynnillä toukokuussa tavattiin päiväkodinjohtaja, jonka kanssa käytiin läpi päivähoidon perusasioita ja solmittiin palvelusopimukset. Seuraavaksi oli päiväkotilaisten vuoro vierailla Mäkisillä: rohkeampi Eetu vei huoneeseensa leikkikaveriksi omahoitajansa Ailan ja ujompi Minttu sai tutustua omahoitajaansa Tuulaan turvallisesti äidin ja isän lähettyvillä. Tuntui hyvältä istua omassa kodissa rauhassa yhdessä ja tutustua puolin ja toisin. Eetukin sai näyttää heti Ailalle sitä, mikä on hänelle itselle tärkeää, Sanna Mäkinen kertoo ensitunnoistaan. Kesäkuussa ennen lomia Mäkiset kävivät vielä päiväkodissa keskustelemassa lisää lasten asioista ja muutaman kerran ulkoilemassa pihalla muiden päiväkotilasten kanssa. Elokuun alussa palattiin tutustumaan päiväkodin arkirytmiin. Ensimmäisenä päivänä mukana oli koko perhe; Jari-isä oli Eetun kanssa isompien lasten tuvassa ja Sanna-äiti oli Mintun kanssa pienempien tuvassa. Kolmantena päivänä Sanna oli enää aamupäivän Mintun tuvan puolella, ja Minttu jäi itsekseen kokeilemaan päiväunia. Seuraavalla viikolla lapset jäivät päiväkotiin hoitajiensa ja tupakavereiden seuraan. Minua olisi ensimmäisinä varsinaisina hoitoaamuina varmaan surettanut jättää lapset päiväkotiin. Nyt kun isä tuo lapset, minua helpottaa, että saan soittaa perään. Tosi pitkämielisesti hoitajat ovat jaksaneet kertoa minulle, miten on mennyt aivan mahtavaa palvelua, Sanna toteaa. Mintulle päiväkotiin jääminen oli kovempi pala kuin tuotapikaa joukkoon sopeutuneelle Eetulle. Ensimmäiset pari viikkoa olivat vähän kankeita ja itkuisiakin, mutta kuukauden treenauksen jälkeen päiväkotielämä sujui jo hienosti. Hyvä tutustuminen ja perehtyminen lapseen helpottaa hoitajienkin työtä. Heillä täytyy olla aika hyvä pelisilmä, että tietää, mikä juttu toimii kullakin lapsella. Esimerkiksi Minttu on temperamenttinen tyttö, jolle ei pehmeä hymistely pure, vaan pitää olla välillä tosi tiukka. Selvästi täällä kaikki lapset otetaan yksilöinä huomioon, Sanna kiittää. Mäkiset ja heidän lapsiperheystävätkin ovat olleet todella vaikuttuneita siitä, miten Tahvotuvassa panostetaan siihen, että lapsilla ja koko perheellä olisi hyvä ja turvallinen olla. Sanna pohtii jo nyt sitä, että ajatusten vaihdon täytyy jatkua myös tulevassa arjessa. Hoitajat ovat oikein korostaneet sitä, että saa ja pitää kysyä, jos siltä tuntuu. Avoimuus ja luottamus ovat tärkeitä molemmin puolin kyllä meidänkin on hyvä kertoa kotiasioista, jos sillä on merkitystä hoitopäivän kannalta, Sanna toteaa. n Sanna Mäkinen tutustui Mintun kanssa moneen otteeseen päiväkotiin ennen varsinaista päivähoidon aloitusta. Järvenpää syksy

4 Teksti ja kuva Anju Asunta Onnimannista tukea vanhemmuuteen Kun arki kotona käy liian raskaaksi pienen lapsen kanssa, voi apu löytyä Onnimannista. Kodikkaan pienryhmätoiminnan piiriin pääsee esimerkiksi sosiaalitoimen tai neuvoloiden kautta, perhesosiaalityöntekijän päätöksellä. Tuen avulla voi rankoistakin tilanteista selvitä ja saada perhe-elämän rullaamaan paremmin. kartelemme, ulkoilemme ja leikimme. Aloitamme pienryhmäpäivät aamupuuron ääressä yhteisökokouksella, jossa suunnitellaan äitien kanssa lapselle hyvä päivä, kuvailee perheohjaaja Anita Lohvansuu toimintaa. Monilla meidän äideillä ei ole luottamusta omaan vanhemmuuteen, mutta jokainenhan vanhempi on oman lapsen tärkein ihminen. Me yritämme vahvistaa vanhempien taitoja ja itsetuntoa sekä heidän ja lasten välistä suhdetta. Joskus vaikeisiin hetkiin auttaa iloinen yhteinen höpsötys, joskus rentoutusharjoitteet, joskus taas esimerkiksi käytännöllinen rahahuolien ratkominen. Meillä joka päivä on erilainen ja etenemme aina perheiden tarpeiden mukaan, kertoo Lohvansuu. Onnimanni perustettiin vuonna 2000 selvään tarpeeseen tuolloin Järvenpäässä havahduttiin siihen, että kun maailma murjoo, moni vanhempi jää tarvitsemansa avun ulkopuolelle. Neljän seinän sisällä mielen synkistyessä pian ovat pulassa niin vanhemmat kuin lapsetkin. Motivoitunut henkilökunta pisti tuulemaan, ja niin syntyi Onnimanni, Järvenpään kaupungin sosiaalitoimen pyörittämä päiväkodin tapainen tukipiste lapsille ja heidän vanhemmilleen. Onnimannissa Järvenpään keskustassa kokoontuu kahdesti viikossa leikki-ikäisten lapsiperheiden ryhmä sekä kerran viikossa vauvaperheiden ryhmä. Näissä pienryhmissä käy aina neljä vanhempaa lapsineen kerrallaan. Tukijaksot aloitetaan tutustumalla ja määrittämällä tavoitteet yhdessä perheen kanssa. Joku perhe tarvitsee vain muutaman kuukauden ajan tukea, toinen voi olla vuosia Onnimannin toiminnan piirissä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta kun tukijaksoon sitoudutaan puolin ja toisin, työntekijät lähtevät vaikka hakemaan perheen Onnimanniin, jos perhe ei meinaa päästä omin voimin. Elämänhallinnan oppeja Onnimannin asiakkailla voi olla takanaan kovia koettelemuksia perheväkivallasta päihdekierteisiin tai yksinäisyydestä lamauttavaan masennukseen. Oma pienryhmä tarjoaa mahdollisuuden tutustua Onnimannin kodikkaassa keittiössä käsitellään yhteisen pöydän äärellä elämän iloja ja murheita. toisiin samankaltaisissa elämäntilanteissa oleviin vanhempiin ja käsitellä asioita heidän kanssaan. Koulutetut perheohjaajat, kurinpitäjät kuten Onnimannin äidit leikkisästi toteavat, tukevat myös monin tavoin vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta, perheen arjessa jaksamista sekä vanhempien elämänhallintaa. Me teemme yhdessä ihan käytännön juttuja, jotta vanhemmat harjaantuvat niihin. Kokkaamme terveellistä ruokaa, as- Tuki auttaa Kyllä tämä toiminta auttaa perheitä tosi paljon monet elämät on saatu raiteilleen, summaa alusta asti Onnimannin toimintaa vetänyt ja monien perheiden vaiheita seurannut Lohvansuu. Samaa vakuuttavat Onnimannin äidit: pienryhmätoiminta on tuonut rytmiä heidän elämäänsä ja pakottaa lähtemään ulos kotoa ihmisten ilmoille. Oman pienryhmän aikuiset ja yhteinen tekeminen ulkoiluineen ja käsityöhetkineen tarjoavat tervetulleen henkireiän kotielämään. Äidit korostavat, että tuntuu hyvältä tietää, että kahdesti viikossa heitä todella odotetaan jossakin. Tutuksi tulleet äidit ja työntekijät huolestuisivat, jos he eivät tulisi, ja lapsetkin kaipaisivat kavereitaan. Onnimanni antaa myös lapsille paljon, sillä siellä leikitään, lauletaan ja askarrellaan nimenomaan yhdessä oman äidin kanssa. Lisäksi lapset saavat seuraa toisistaan ja oppivat samalla toimimaan ryhmässä. Parempihan lapsen täällä on olla kuin kotona mököttävän äidin kanssa, totesi eräs äideistä. Tavoitteiden toteutumisen puolesta todistavat myös äitien kokemukset vahvistuneesta vanhemmuudesta. Onnimannin rytmistä saa kotipäiviinkin rotia, ja ruoat ja ulkoilut tulee tehtyä aiempaa paremmin. Samoin tärkeää oppia on ollut rajojen asettaminen lapselle. Uskallan nyt olla oikeasti äiti, toinen äiti totesi. n Teksti Tarja Seppälä Oppia perheen ongelmatilanteiden hallintaan Tuntuuko siltä, että elämä lapsen kanssa on pelkkää huutamista ja tappelemista tilanteesta toiseen? Luota itseesi, voit oppia hallitsemaan tilanteita. Avuksi arkeen Järvenpäässä on otettu käyttöön Perhekoulu. Se pohjautuu lastenpsykiatrien kehittämään kuntoutusmenetelmään Pre-school Overactivity Programme, missä etsitään uusia tapoja suhtautua ylivilkkaaseen lapseen ja ohjata lapsen käyttäytymistä toivotumpaan suuntaan. Ohjelman menetelmät perustuvat tutkittuihin ja testattuihin käyttäytymisen hallinnan ohjelmiin. Ohjelmaan liittyy käsikirja, jonka avulla harjoitellaan lapsen kanssa yhdessä toimimista. Perhekouluun voivat tulla lapsi ja hänen vanhempansa sekä myös hänen päiväkotinsa henkilökuntaa, jolloin lapsi kohtaa eri tilanteissa yhdenmukaiset toimintatavat. Lapselle perhekoulu on ohjaavaa ja kuntouttavaa toimintaa, vanhemmille harjoittelua lapsen kohtaamiseen sekä työntekijälle koulutusta temperamentiltaan tavallista vilkkaampien lapsien kanssa toimimiseen. Auttamalla aikuinen lapsi-vuorovaikutusta vahvistetaan lapsen positiivista minäkuvaa ja tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä käyttäytymisen hallintaa. Perhekoulu on erinomainen mahdollisuus muutokseen perhe-elämässä. Vanhemmat ovat arvioineet perheen hyvinvoinnin lisääntyneen Perhekoulun myötä, työtavat kantoivat kotona vielä viiden kuukaudenkin kuluttua. Myös mukana olleet päivähoidon työntekijät kokivat saaneensa vinkkejä siihen, miten toimia erilaisissa tilanteissa impulsiivisten lasten kanssa, mikä tulee jatkossa näkymään myös koko päiväkodin työskentelyssä. n Haluaisitko mukaan? Perhekouluja järjestetään 2 kpl/v, à 10 krt Perhepalvelujen tiloissa Postikadulla Kouluttajina 4 kaupungin omaa asiantuntijaa Hakemuksia kouluun saa neuvoloista, erityislastentarhanopettajalta tai Perhepalveluista. Muita oppimahdollisuuksia Käsikynkkä Onnimannissa Vanhemman ja pienen lapsen vuorovaikutuksellisia yhdessäolon hetkiä puheterapeuttien kehittämän menetelmän mukaan Järjestetään 2 krt/v maanantaisin 5 10 kerran sarjoina Lisätietoja neuvolasta. Perheteemasta yleisöluentoja työväenopistossa Lapsen oikeudet, ja klo 18 19:30 Järvenpään lukio, TM Veera Toivonen Luova työote, klo 18 19:30 Järvenpään lukio, KT Jussi T. Koski Eri-ikäiset lapset perheessä, klo Kartanon koulu, perheterapeutti Saara Kinnunen Perhe ja sairaus klo Järvenpään lukio, puheterapeutti Florence Schmitt Yleisöluennot maksuttomia, avoimia, ei ennakkoilmoittautumista. Työväenopiston kevätkaudella tulossa Esim. jumppaa ja joogaa raskaana oleville, kakkujen koristelukurssi ja metallitöitä lapsille vanhempineen Lisätietoja 4 Järvenpää syksy 2009

5 Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi on osattava yhdistää kolme ulottuvuutta toimivaksi kokonaisuudeksi: kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toiminta sekä alkoholia myyvien markkinoiden toimintatavat. Välittämisen Viikko (vko 45) on osa valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jolloin koko maassa erilaiset toimijat kokoontuvat tämän tärkeän työn ääreen. Oppitunteja ja sählyä päihteettömyyden edistämiseksi Järvenpään Ehjäke-työryhmän työhön on kolmen vuoden ajan osallistunut myös Suomen Vanhempainliiton Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hanke. Hankkeessa on muun muassa luotu toimintavinkkejä vanhempainyhdistyksille sekä järjestetty yhteistyössä koulujen kanssa kahdeksasluokkalaisille Terveys ry:n Turvallisesti Mopolla -liikennekasvatustunnit ja seitsemäsluokkalaisille Elämä On Parasta Huumetta ry:n päihdeoppitunnit. Hankkeen myötä päihdekasvatukseen on panostettu ja se on saanut Järvenpään kouluissa tukevan jalansijan osana terveyskasvatusta. Vanhempainverkosto on järjestänyt K18 -kampanjan, missä kaikki järvenpääläiset ravintolat, kaupat ja kioskit haastettiin mukaan tehostamaan ikärajavalvontaa alkoholi- tai tupakkatuotteiden myynnissä. Alaikäisille ei päihteitä pidä myydä, ja myyjiä tuleekin rohkaista kysymään henkilöllisyystodistuksia. Kampanjaan mukaan lähteneet liikkeet tunnistaa ovien Olemme mukana Vanhempainverkoston K18 -kampanjassa -tarroista. Kaupungin nuorisotoimi on järjestänyt Välittämisen Viikolla nuorten suosiman yösählyturnauksen. Turnauksessa pidetään hauskaa selvin päin sekä kannustetaan aikuisia viettämään aikaa lastensa kanssa. Myös seurakunta ja kolmannen sektorin toimijat ovat esitelleet päihteettömyyttä tukevia toimintoja avoimin ovin sekä erilaisin tempauksin. Teksti Anne Hautamäki, Suomen vanhempainliitto Aikuiset Välittää Järvenpäässä Järvenpäässä toimii Ehjäke-työryhmä, joka toteuttaa moniammatillisella työotteella ehkäisevää päihdetyötä. Kaupunkilaisille toiminta näkyy parhaiten Välittämisen Viikolla, jota vietetään marraskuussa jo kahdeksatta kertaa. Tänä syksynä teemoina korostuvat turvallisuus sekä paikallinen alkoholipolitiikka. Onko sinulla terveisiä tai ideoita Ehjäke-työryhmälle? Ota yhteys: Koulukuraattori Ari Siekkinen (pj.), Seurakunnan nuorisotyön päällikkö Markku Ihander (vpj.), Erityisnuorisotyöntekijä Eliisa Ahlstedt (siht.), Näe elämä sellaisena kuin se on, kehottaa Ehkäisevän päihdetyön viikon juliste. Päihteiden käytöstä keskusteltava Järvenpääläisille vuosina 2007 ja 2009 tehdyissä mielipidekyselyissä ilmeni, että aikuiset kokevat alaikäisten saavan alkoholi- ja tupakkatuotteita varsin helposti paikallisista elintarvemyymälöistä. Aikuisten suhtautuminen alaikäisten alkoholikokeiluihin on melko liberaalia: monissa kodeissa annetaan 16 vuotta täyttäneiden tutustua alkoholijuomiin. Vastausten mukaan naiset suhtautuvat jyrkemmin alaikäisten päihteiden käyttöön ja ovat siitä huolestuneempia kuin miehet. Sekä miesten että naisten suhtautuminen alaikäisten tupakointiin on muuttunut kielteisemmäksi viime vuosina. Ehjäkkeen työryhmäläiset ottavat päihdeasioita puheeksi esim. kouluissa, nuorisopalveluissa, sosiaalitoimessa ja neuvoloissa. Tärkeää on kannustaa ihmisiä keskustelemaan aiheesta myös kotona ja nostaa päihdeilmiöt laajempaankin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tulevaisuudessa Järvenpään Ehjäke-työryhmä keskittyy tiedottamiseen ja seudulliseen yhteistyöhön KUUMA-kuntien kanssa. n Järvenpääläisetkin aikuiset välittää ja sen voi huomata niin teoissa kuin Suomen Vanhempainliiton Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hankkeen T-paidoissakin. Teksti Terttu Heikkinen ja Riitta Murtokare VERSO-toiminta Anttilan koulussa Viime vuoden marraskuussa otettiin Anttilan koulussa käyttöön yksi koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävä menetelmä eli VERSO. Se tarkoittaa yhteisöllistä sovittelumenetelmää, vertaissovittelua, jonka juuret ovat aikuisten riita- ja rikosasioiden sovittelutoiminnassa. Vertaissovittelu on vapaaehtoisuuteen perustuva tapa ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arjessa. Se harjoittaa oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja suo samalla nopean väylän puuttua oppilaiden mieltä pahoittaviin tilanteisiin. Anttilan koulussa vertaissovittelijana toimii vapaaehtoinen luokkalainen tehtävään koulutettu oppilas ja vertaissovitteluohjaajana on tehtävään koulutettu opettaja. Ohjaaja saa kirjallisia sovittelutilauksia sekä opettajilta, oppilailta että muultakin henkilökunnalta ja antaa toimeksiannot eteenpäin päivystysvuorossa olevalle sovittelijalle. Sovittelutilanne kestää noin 15 minuuttia ja mukana ovat tavallisimmin kaksi sovittelijaa ja kaksi soviteltavaa. Pyrkimyksenä on, että sovittelu tapahtuu mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, mieluiten jo samana päivänä. Sovittelijat eivät ratkaise riitaa, vaan auttavat tietyn keskustelumallin mukaan soviteltavia itse löytämään ratkaisut. Jos sovittelussa ei päästä sopuun, asia siirtyy opettajien hoidettavaksi. Vertaissovittelijaoppilaat saavat toiminnastaan lukuvuosittain kunniakirjan ja uusia sovittelijoita koulutetaan lukuvuoden alussa. Myös sovittelijat itse saavat toiminnasta paljon taitoja, tietoja ja kokemusta, josta voi olla paljonkin hyötyä myöhemmin elämässä. Vertaissovittelulla ei ratkaista kaikkia ongelmia, mutta sillä pyritään selvittämään pienempiä välikohtauksia, mikä auttaa osaltaan ennaltaehkäisemään suurempien ongelmien kasaantumista ja toimii näin lisänä muiden kiusaamista ehkäisevien ja selvitettävien menetelmien kanssa. Sovitteluun pääsy ei ole rangaistus, vaan mahdollisuus oppia ohjatusti itse selvittämään ja sopimaan pienet erimielisyydet. Myönteisten kokemusten perusteella toimintamallia voi lämpimästi suositella käyttöön otettavaksi, sillä tässä on yksi tapa luoda ja taata turvallista ja erilaisia taitoja kehittävää oppimisympäristöä lapsillemme. n Lisää VERSOsta Taustalla SPR:n ja Helsingin opetusviraston koulusovittelun kehitystyö Suomessa yli 250 VERSO-koulua, Järvenpäässä toistaiseksi vain Anttila Uudenmaan Yrittäjät tukevat Anttilan koulun VERSO-toimintaa Järvenpää syksy

6 Teksti Riitta Murtokare Toimivat opiskelutilat vaikeasti vammaisille Juholan kouluun 1990-luvun alussa valmistunut Juholan koulu on alkujaan suunniteltu myös liikuntarajoitteisille käyttäjille, mutta vaikeimmin vammaisten oppilaiden siirtyminen Isokydön päiväkodin tiloista Juholaan asetti uusia haasteita tilojen toimivuudelle. Kevättalvella 2009 käynnistettiin hanke, jossa monien toimijoiden yhteistyö johti onnistuneeseen lopputulokseen lyhyessä ajassa. Uusien oppilaiden tarpeisiin toimiva suunnitelma tehtiin yhteistyössä teknisen toimen suunnittelijoiden sekä koulun opetushenkilöstön kanssa. Suurimmat puutteet havaittiin eteistiloissa sekä WC- ja suihkutiloissa, jotka olivat aivan liian pieniä. Varsinaiset rakennustyöt päästiin aloittamaan heti koulujen päätyttyä ja ne etenivät ripeästi kaupungin teknisen toimen johdolla. Puhtaanapitopalvelun kanssa so- vittiin hienosti niin, että rakennussiivous laajennettiin ylettymään samalla Juholan koulun muihinkin tiloihin. Isokydön tiloista tavarat siirtyivät joustavasti Juholaan kierrätyskeskuksen kuljetuspalvelun avulla. Aikataulussa pysyminen oli ensiarvoisen tärkeää, koska uudet oppilaat tulivat päivätoimintaan jo 3. elokuuta. Juholan koulun rehtori Kari Kostamo seurasi pitkin kesää rakennustyön edistymistä. Minulla oli jo mielessä vaihtoehtoiset suunnitelmat lasten vastaanottamiseksi seuraavana päivänä, kun menin sunnuntaina 2.8. katsastamaan tiloja. Rakennustoimista ei kuitenkaan käyttöönotettavissa tiloissa näkynyt enää jälkeäkään. Sekä tilat että käytävät hohtivat uutta maalipintaa, kaakelia ja vastavahattua puhtauttaan. Tyytyväisyyden ja suoranainen onnen tunne oli suuri havaittuani kaiken olevan valmista. Kyllä näihin tiloihin kelpasi uudet oppilaat toivottaa tervetulleeksi, totesi Kostamo. Syyskausi on täydessä vauhdissa ja henkilökunta on erittäin tyytyväinen uudistustöiden lopputulokseen. Juhola on toimintaympäristönä mielekäs myös vaikeavammaisille oppilaille ja tilat on todettu tarkoituksenmukaisiksi sekä toimiviksi. Tämä todistaa samalla sitä arvostusta ja tasa-arvon toteuttamista, jota Järvenpää osoittaa myös vaikeimmin vammaisille oppilaille ja heidän perheilleen. Lämpimät kiitokset koko henkilökunnan puolesta projektin parissa toimineille hyvästä ja mutkattomasta kaupungin toimialojen välisestä ja sisäisestä yhteistyöstä, rehtori Kostamo kiittelee. n Kari Kostamo Uuteen eteiseen mahtuvat oppilaiden monet apuvälineet hienosti. Teksti Sara Hirviniemi Raevuori-symposium senioripäivässä lukiolla Järvenpään yhteiskoulun ja lukion seniorien ensimmäinen senioripäivä järjestetään Järvenpään lukiolla. Tapahtumassa kunnioitetaan Yhteiskoulun ensimmäisen rehtorin Vihtori Raevuoren elämäntyötä Raevuori-symposiumiulla, jossa kuullaan puheenvuoroja niin suomalaisen pikakirjoituksen synnystä, opetuksesta kuin opiskelustakin. Tapahtuman järjestää Järvenpään Yhteiskoulun ja lukion seniorit ry. ja se on kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! Vihtori Raevuori muistetaan entisten oppilaidensa joukossa erityisesti pikakirjoituksen puolestapuhujana. Hän aloitti opettajanuransa vuonna 1928 ja jatkoi koulun palveluksessa 25 vuotta. Myös Raevuoren vaimo Hilja työskenteli opettajana aineenaan kotitalous vuosina Rehtori toimi opetustyönsä ohessa Eduskunnan pikakirjoittajana ja piti tärkeänä, että myös Yhteiskoulun oppilaat hallitsisivat tämän jalon taidon. Ennen tapahtuman alkua kello järjestetään senioriyhdistyksen vuosikokous. Äänivaltaisena kokoukseen osallistuminen edellyttää liittymistä yhdistykseen viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Liittymislomake löytyy yhdistyksen Internet-sivuilta, joilta voi myös seurata senioripäivään liittyvää ilmoittelua ja tutustua yhdistyksen sääntöihin. n Teksti Pasi Ketolainen Järvenpään lukio mukana fysiikkaolympialaisissa Meksikossa Heinäkuussa pidettiin 40. kansainväliset fysiikkaolympialaiset Jukatanin niemimaalla Meksikon Meridassa. Kilpailijoita saapui viisihenkisinä joukkueina yhteensä 70 maasta. Kilpailut kestivät viikon, jonka aikana kilpailijat pääsivät myös monipuolisesti tutustumaan alueeseen ja sen Maya-kulttuuriin. Suomen joukkue valittiin Suomen ja Viron yhteisissä valintakilpailuissa Tallinnassa huhtikuun lopussa. Suomalaiset ylsivät hienosti minimitavoitteeseensa, joka oli jälleen ruotsalaisten päihittäminen. Joukkueeseen valittu Järvenpään lukion Juho Kahala menestyikin erinomaisesti: hän ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Kristian Laakkonen saivat kumpikin kunniamaininnan. Juhon suorituksen arvoa nostaa se, että hän oli toisen vuoden opiskelija ja aloitti tänä syksynä abivuotensa. Hänellä on mahdollisuus osallistua myös ensi vuonna fysiikan olympialaisiin, mikäli menestyy alkukarsinnassa. Suomen joukkueen valinta ensi kesänä Zagrebissa, Kroatiassa järjestettäviin kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin alkaa marraskuussa järjestettävällä valtakunnallisella Lukion fysiikkakilpailun avoimen sarjan kokeella. n Tervetuloa Raevuori-symposiumiin! La klo Järvenpään lukion auditorio, Lukionkatu 1 Kahvitukseen ilmoittautuminen viimeistään osoitteeseen Lisätietoja senioriyhdistyksestä: Suomen joukkue tutustui Maya-kulttuuriin Chichen Itzan aurinkoisilla kentillä. Vasemmalta: joukkueen valmentaja Anssi Lindell, Esa Hyttinen, toinen valmentaja Lasse Franti, Aku Korhonen, kisaorganisaation sihteeri Maija Ahtee, Antti Karjalainen, Kristian Laakkonen ja Juho Kahala. Edessä joukkueen meksikolaisopas. 6 Järvenpää syksy 2009

7 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Järvenpään kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta vastaa teknisen toimialan kaavoitus ja mittaus. Kaavoitus on hallinnollisesti teknisen lautakunnan alainen, mutta sen valmistelemat yleis- ja asemakaava-asiat käsitellään suoraan kaupunginhallituksessa. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Liikennesuunnitteluun liittyvät erilliset asiat ja vihersuunnittelukysymykset käsitellään teknisessä lautakunnassa. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireilläolevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2009 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät vireilläolevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti vireilletulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on luonteeltaan seudullinen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Sen tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muuttoliikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri väestönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Pietilän Haarajoen ja Lepolan osayleiskaavat ovat valmisteltavana. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat tulevat lähivuosina vireille. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maaalueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on vireillä 18 asemakaavahanketta. Kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 47 vuosina mahdollisesti vireille tulevaa asemakaavahanketta. Vireilläolevat yleiskaavat Y 1 Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus (toteuttamisohjelma) Toteuttamisohjelman tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Y 2 Keskustan osayleiskaava (toteuttamisohjelma) Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavaten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Y 3a Lepolan osayleiskaava Lepolan maankäyttöratkaisuja on tutkittu yleisen arkkitehtikilpailun avulla vuosina Kilpailun tulosta on työstetty eteenpäin voittajaehdotuksen pohjalta kaavarungoksi, joka muodostaa osayleiskaavan sisältötavoitteen. Osayleiskaavaa varten on teetetty myös meluselvitys ja rautatien tärinämittauksia. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Y 5 Pietilän Haarajoen osayleiskaava Pietilän Haarajoen alueelle on ryhdytty valmistelemaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Tavoitteet ja lähtökohdat pyritään saamaan käsittelyyn vuoden 2009 aikana. Vireilläolevat asemakaavat kaupunginosittain Keskus Korttelin 130 tontin 4 ja korttelin 129 tontin 2 Järvenpään Kassatalo Oy:n liike- ja asuintilat kellarissa ja kerroksissa halutaan säilyttää ja kiinteistöön halutaan sijoittaa hoivakotitiloja. Rivolin pysäköintitalon päätyyn katutasoon halutaan mahdollisuus rakentaa liiketiloja Korttelin 162 tontin 1 (Kasino) KOy Kasinokuja 1:ssä suunniteltu ravintolatoimen laajeneminen vaatisi lisäautopaikkoja, minkä vuoksi on tutkittu mahdollisuutta laajentaa pysäköintiä Rantapuiston alueelle. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä tammikuussa 2003, mutta kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) Rantapuiston kahvila-ravintolayrittäjä on pyytänyt ta rakennuksen laajentamista varten. Ravintolan terasseja on tarkoitus muuttaa osittain tai kokonaan lämpimiksi tiloiksi ja keittiön laajentamiseen on tarkoitus varautua. Saunakallio Saunaniitty (Ristikadun jatkeen ja sen ympäristön asemakaava) Nykyisessä yleiskaavassa on katuvaraus Saunakallion alikululta Ristikadun kautta Eriksnäsintielle. Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa Ristikatuun liittyvälle omistamalleen alueelle mahdollisimman pian omakotitontteja. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kinnari Korttelin 527 osan, korttelin 539 tontin 4 ja Tataarikujan asemakaavan Islamilainen seurakunta omistaa kaksi tilaa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne on suunniteltu asuntorakentamista. Alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Myös Tataarikujan liittymäjärjestelyjä tulisi tutkia. Pöytäalho Myllytien Valtuustokadun alueen Myllytien ja Valtuustokadun, Seutulantien sekä Kartanontien liittymää on tarkoitus parantaa ja Myllytien Kartanontien suuntaa korostaa keskustan kehäväylän osana. Kaavalla halutaan myös lisätä liityntäpysäköintialuetta. Alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä keväällä Korttelin 644 tonttien 7 ja 8 (Villa Enckell) Kaupungin omistama Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus, jonka on suunnitellut tunnettu arkkitehti Lars Sonck. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi aikanaan esim. taiteilija-ateljeena. Samalla voitaisiin tarkistaa viereisen ns. nukkakutomon tontin asemakaavaa. Tontti on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi. Kaavan aikataulu on vielä avoin. Pajala Korttelin 712 tonttien 6 ja 7 (harjoitusjäähalli) Seutulantien jäähallia täydentävän harjoitusjäähallin hankesuunnitelma on laadittu. Toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta sekä jäähallin että Seutulantalon tonttien osalta. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi vuoden 2009 aikana Terveystalon. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen uuden terveystalon sijainnista ja asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Helsingintien, Myllytien ja Vaarinkadun rajaamalla alueella. Luonnosaineisto on ollut nähtävänä kesäkuussa 2009 ja kaava on tarkoitus saada valtuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2009 lopulla. Jamppa Maahisenpuisto Maahisenpuiston nykyinen huoltorakennus korvataan uudella rakennuksella, johon tulee kokoontumis-, kerho- ja varastotilaa. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä touko kesäkuussa Korttelin 978 (Mestariasunnot Oy, Jampankaari 6) Nykyisen kerrostalon paikalle on tarkoitus rakentaa kuusikerroksinen passiivienergiatalo, johon tulee dementiakoti, vanhusten asuntoja ja päiväkotiyksikkö. Asemakaavan on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Nummenkylä Korttelin 1144 tontin 1, Nummenkylän reservikomppanian alueen sekä Sorapuiston Nummenkylässä Vanhan Valtatien varressa sijaitsevan tontin rajaa tulisi muuttaa asemakaavalla siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Nummenkylän reservikomppanian alue on nykyään asuinkäytössä. Rakennusten säilyttäminen asemakaavassa tutkitaan. Myös alueen rakentamattoman länsiosan osoittamisesta uudisasuntotuotantoon on neuvoteltu. Hankkeista laaditaan maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä syksyllä Peltola Korttelin 1266 tontin 2 Kiint. Oy Järvenpään Ohratie haluaa muuttaa tontin käyttötarkoituksen pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puitesopimuksen ja maankäyttösopimuksen laatimista. Isokytö Korttelin 1343 tontin 10 Järvenpään Rauhanyhdistyksen kokoontumishuoneiston rakennustyöt on aloitettu. Asemakaavaa muutetaan yleisten rakennusten tonttia pienentämällä ja jättämällä osa metsäisestä tontista viheralueeksi. Mikonkorpi Ånäsin alueen asemakaava Lahden moottoritien ja Vanhan Lahdentien välissä sijaitsevalle alueelle suunnitellaan yritysaluetta kumppanuushankkeena rakennusliikkeiden kanssa. Järvenpään kaupunki, NCC Rakennus Oy ja Pohjola Kiinteistösijoitus Oy ovat tehneet keskenään puitesopimuksen yritysalueen suunnittelua, toteutusta ja markkinointia varten. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi syksyllä Terhola Rousun alueen asemakaava Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu asuntorakentamiseen. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi vuoden 2010 alkupuolella. Järvenpää syksy

8 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l käytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Mahdollisesti vireilletulevia asemakaavoja kaupunginosittain Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaava tulee muusta syystä vireille. Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo vireilläolevien (mm. Myllytie Valtuustonkatu, Kassatalo) ja tulevien hankkeiden (mm. Pajalan teollisuusalue, Perhelän kortteli, Sampo-talo, Erkomaan talo) lisäksi. 1a Perhelän korttelin asemakaavan (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanten edellytysten selvittämistä. Rakennusten kaupallinen elinkaari on loppumassa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Perhelän liikerakennuksen vanhin osa sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Hankkeen suunnittelusta on järjestetty kutsuarkkitehtikilpailu vuonna Perhelän hankkeeseen liittyy Sibeliuksenkadun pysäköintitalon toteuttaminen ja vähäinen asemakaavan korttelin 147 pysäköintivyöhykkeellä (ns. Vahteriston tontti). Järvenpään kaupunki, Kaavoitus ja mittaus 1b Korttelin 139 tonttien 8 ja 9 Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Lepola Lepola I, aloituskorttelien asemakaava Lepolan aloituskorttelien kumppanuuskaavoitus on alkanut tontinluovutuskilpailulla keväällä Alueen rakentajat etsitään ennen varsinaisen asemakaavan laatimista, joka tapahtuu yhteistyössä kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja asuinkortteleiden rakennussuunnittelun kesken. Aloituskortteleihin tulee noin 340 asuntoa kerros-, rivi- ja erillistaloihin. Luonnosaineisto on ollut nähtävänä touko kesäkuussa 2008 ja asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä Vanhakylä Vanhankylänniemen asemakaavoitus Vanhankylänniemen alueen arvokkaat rakennukset ja ympäristö tulisi suojella asemakaavalla. Alueen maankäyttöön kohdistuu - ja lisärakentamispaineita. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty yleiskaavassa ja alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Asemakaavoitukseen liittyy matkailukeskuksen toimintojen vuokraaminen kilpailutuksen avulla. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi vuonna Vireilletulevia yleiskaavoja Y 3b Ristinummen osayleiskaava Yleiskaavassa osoitettujen pientaloalueiden jatkosuunnittelun pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan laatimistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoitteiden mukaisesti. Rautatien länsipuolisella alueella järjestetään nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Europan 10 -kilpailu, jonka tavoitteena on löytää kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopiva sekä ekologisesti kestävä, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukeva fyysinen ja toiminnallinen perusratkaisu tulevan rakentamisen pohjaksi. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Y 4 Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Y 6 KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maan- 1c Asemanmäen Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite. VR-yhtymän omistamien alueiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tullaan säilyttämään. 1d Korttelin 117 tontin 12 asemakaavan (Invan kuntotalo) Järvenpään Invalidien Asunnot Oy pyytää ta, mikä saattaa merkitä kuntotalon purkamista. Kuntotalo kuuluu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteisiin. 1e Sampo-talon (kortteli 132 tontti 9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet keskustan osayleiskaavan pohjalta. 8 Järvenpää syksy 2009

9 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l 1f Korttelin 103 Valtaosa nykyisestä tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde. Loutti 2a Korttelin 242 tontin 8 asemakaavan Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 2b Korttelin 252 tontin 7 asemakaavan Kaupunki on vaihtanut Harjutien varressa sijaitsevan julkisten rakennusten tontin Järvenpään seurakunnalle kerhohuoneiston rakentamista varten. Seurakunta on esittänyt uuden vaihdon suorittamista siten, että se voisi toteuttaa seurakuntatiloja Nummenkylään. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Saunakallio 3a Korttelin 308 ja Hakapuiston Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat anoneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tonttiin. Kyrölä 4a Korttelin 403 tontin 12 asemakaavan Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 4b Ristikkipolku, kortteli 443 Lumikellonkadun ja Neilikkakadun välillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jota ei ole rakennettu, ja jonka poistamista viereisten tonttien asukkaat ovat pyytäneet. Kevyen liikenteen väylällä ei ole merkitystä kulkuyhteytenä, joten aluevaraus tullaan poistamaan asemakaavasta. Maanalainen johto otetaan huomioon rasitteena. Kinnari 5a Korttelin 562 tontin 4 asemakaavan Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Järvenpään kaupunki, Kaavoitus ja mittaus 5b Korttelin 563 tontin 1 asemakaavan Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 5c Korttelin 560 Islamilainen seurakunta omistaa Keskitalontien varrella moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Seurakunta on pohtinut asuntorakentamista ko. alueella. Moskeija sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. 5d Tontin (Torpantie 33) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia rakentamisen tehostamiseen entisellä kaupungin nuorisotoimiston tontilla, joka on asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Alueelle on tarkoitus rakentaa asuinkerrostalo. Pöytäalho 6a Polvipolun alueen asemakaavan (kortteli 638) Järvenpään Mestariasunnot Oy on anonut asemakaavan muuttamista siten, että vanhusten asuinrakennukselle voidaan muodostaa oma tontti. Koko korttelin kaavaratkaisuja ja erityisesti Helsingintien puoleisten alueiden käyttötarkoitusmääräyksiä on aiheellista tarkistaa. 6b Muorinpolun asemakaavan korttelin 638 kohdalla (A-elintarvikekiska) Kioskiyrittäjä on anonut mahdollisuutta tuotevalikoimansa laajentamiseen erikoiskaupan alueelle. Nykyinen kioski sijaitsee katualueella eikä asemakaavassa ole mitään maankäyttövarausta. Kaupunki on laatinut koko kaupunkia koskevan kioskiselvityksen. 6c Korttelien 614 ja 627 asemakaavan Rakennuslautakunta on ehdottanut vuonna 1993 Helsingintien ja Polvipolun välisellä alueella sijaitsevien paloaseman ja kaupungin varikon korttelien asemakaavan muuttamista siten, että alueelle voitaisiin rakentaa asuntoja ja kaupungin toiminnat siirtää muualle. 6d Korttelin 639 pohjoisosan Laaksokadun varressa olevalle omakotitaloalueelle on tavoitteena kaavoittaa tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. 6e Korttelin 648 tontit 2 ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on omakotialuetta, jonka tiivistäminen olisi mahdollista. 6f Korttelin 636 tontti 4 ja katualue Kartanontien varren kiinteistönomistaja pyytää katualueen osan liittämistä tonttiin, jotta tontille olisi mahdollista rakentaa jätekatos. Pajala 7a Pajalan teollisuusalueen asemakaavan Pajalan teollisuusalueen parasta käyttötapaa on tutkittu keskustan osayleiskaa- Järvenpää syksy

10 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2009 l van ja koko kaupungin yleiskaavan yhteydessä. Kiinteistönomistajien kanssa käynnistetyssä Pajala-projektissa on selvitetty alueen maaperän saasteet ja tehty puhdistamisilmoitus ympäristökeskukselle, järjestetty suunnittelun pohjaksi yleinen ideatasoinen arkkitehtikilpailu ja laadittu kaavarunkosuunnitelma. Hanke edellyttää maankäyttösopimuksia. 7b Pajalan asuntoalueen pohjoisosien asemakaavan laajennus ja Uusien asuinkerrostalojen ja rivitalojen sijoittamista Pohjoisväylän laitaan on tutkittu aikaisemmin (ns. Pajalan nauha ja Pajalanpiha), mutta nämä kaavahankkeet on jäädytetty. Yleiskaavan perusteella Rampakan metsä säilyy virkistysalueena, mutta Pohjoisväylän varteen kaavoitetaan pientaloja. Kaavoitus saattaa edellyttää uusia liittymiä Pohjoisväylään ja vanhan kaatopaikan kunnostamista alueen pohjoispuolella. 7c Korttelien 724 ja 762 ja puistoalueen Välskärinkadun varressa oleva kaupungin omistama vanhustentalotontti on tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi. Tavoitteena on tehokas ja laadukas kerrostalokohde. 7d Korttelin 765 tontin 1 asemakaavan Auertien varrella sijaitsevalla tontilla halutaan rakentaa asuintilaa nykyisen talousrakennuksen paikalle. 7e Korttelin 704 tonttien 10 ja 12 Tontit ja Seutulantien ja Kaskitien kulmauksessa on määrätty rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Alueen tullaan laatimaan Pajalan kaavarungon antamista lähtökohdista. 7f Myllykorttelin Myllykorttelin asemakaavassa on myllyrakennus siiloineen osoitettu säilytettäväksi ja se on tarkoitus korjata asuinkäyttöön. Koska siilot ovat rakennusteknisten tutkimusten mukaan odotettua huonompikuntoisia, museoviranomaisten kanssa on neuvoteltu niiden korvaamisesta vastaavanlaisella uudisrakennuksella ja asemakaavan suojelumääräyksen purkamisesta siilojen osalta. Jamppa 9a Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuolisen alueen asemakaava Asemakaava-alueen keskellä on kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue, joka olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 9b Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikennekäyttöön. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Wärtsilä 10a Metson itä- ja pohjoispuolisten alueiden korttelissa 1001 Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Metson nykyisen tontin rakentamattomaan itäosaan on ehdotettu uusia yritystontteja, joita palveleva katu liitettäisiin suoraan Vähänummentiehen. Kaava edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 10b Metson luoteispuolisten alueiden ja laajennus Metson alueen kaava laaditaan kahdessa osassa. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Nummenkylä 11a Itä-Nummenkylän alueen asemakaava Itä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen nykyisen taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla (yleiskaavahanke Y 5). 11c Korttelin 1110 tonttien 1, 2 ja 3 (Tuottajankatu 10) Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaava edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Isokytö 13a Korttelin 1356 tontin 7 ja katualueen (Tammelantie 4) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen osan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaava edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Pietilä 14a Halkiantien alueen asemakaava Halkiantien alueen asemakaava on tarpeen mm. pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla (yleiskaavahanke Y 5). Haarajoki 15a Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Kaava perustuu kaupunginhallituksen päätökseen koskien Haarajoen kyläalueen asemakaavaa. Siinä sitouduttiin täyttämään tielaitoksen ehdot meluvallin maa-alueen maankäytössä ja omistuksessa. 15b Leppätien pohjoispuolen asemakaava. Haarajoen Leppätien varressa sijaitseva kaavoittamaton tila on tarkoitus osoittaa asuinrakentamiseen. Koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu yleiskaavassa. Terhola 19a Terholan osa-alueiden asemakaavan (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. 19b Korttelin 1907 tonttien 2 ja 3 Kaupungin omistamat ns. varikkotontit Alhotien varressa on tarkoitus kaavoittaa tehokkaaksi ja laadukkaaksi kerrostalokohteeksi. Hankkeeseen sovelletaan laatupainotteista tontinluovutuskilpailua. Ristinummi 21a Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Asemakaavoitus edennee osayleiskaavoituksen ja pienempien osa-alueasemakaavojen kautta. 21b Ristinummen (Tuomonpolku ja Ernonkatu) Ajoneuvojen läpikulku Tuomonpolulla haluttaisiin sallia ja Ernonkatua haluttaisiin jatkaa Tuomalantielle. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt vuonna 2002 kaupunginhallituksen ehdotusta hankkeen hylkäämisestä. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. 21c Korttelin 2128 tilan 3:25 Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Lepola 22a Maatalousnormaalikoulun alueen Alueen kulttuurimaiseman maankäyttöratkaisuja tutkitaan yleisen kaksivaiheisen arkkitehtikilpailun avulla vuosina Maatalousnormaalikoulun alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka on tarkoitus säilyttää. 22c Lepola II, Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit Lepolan kaavoitus jatkuu kumppanuuskaavoituksena Mannilantien jatkeeseen liittyvien kahden pihakatusaarekkeen ja Poikkitiehen liittyvän saarekkeen suunnittelulla. Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asuinrakentamista ja omatonttisten omakotitalojen rakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja aloituskortteleiden tapaan. 22d Korttelin 2204 (Seurakuntaopiston pelto) Lepolan osayleiskaavatyö (Y 3a) luo pohjan alueen asemakaavoitukselle, joka tehdään vaiheittain tontinluovutuskilpailujen ja kumppanuusmenetelmien avulla. Poikkitien eteläpuolella sijaitsevan alueen asemakaavan edellyttää maankäyttösopimusta. Kaakkola 25a Korttelin 2518 tontin 4 asemakaavan Vanhankyläntien varrella sijaitsevan kiinteistöyhtiön omistajat haluaisivat rakentaa asuintilaa. Tontilla on toimistorakennus ja se on asemakaavassa osoitettu teollisuusja liikekäyttöön. 25b Kaakkolan alueen asemakaavan Asemakaava mahdollistaa ulkoilureitin toteuttamisen keskustasta Vanhankylänniemeen. Yhteystietoja Kaavoituksen ja mittausasioiden yleisneuvontaa annetaan teknisen keskuksen palvelupisteessä Seutulantalolla, Seutulantie 12, puh. (09) Muusta kaavoitusta ja liikennesuunnittelua koskevasta asiakaspalvelusta vastaa yleissuunnittelu- ja asemakaavoitusyksiköiden henkilökunta. Näissä asioissa voidaan ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin: Asema- ja yleiskaavojen valmisteluja vuorovaikutusasiat Kaavavalmistelija Arja Heyno, puh. (09) Asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto, puh. (09) Asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Jaana Pohjola, puh. (09) Asema- ja yleiskaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Pilvi Nummi, puh. (09) Asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe, puh. (09) Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma, puh. (09) Asema- ja osayleiskaavoitus, suunnittelutarve Arkkitehti Niina Ahlfors, puh. (09) Asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, puh. (09) Kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen ja yleissuunnittelun johto, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, puh. (09) Kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset Kaupungingeodeetti Jukka Laitila, puh. (09) Tonttijaot Mittausteknikko Suvi Lehtinen, puh. (09) Kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi, puh. (09) Paikkatietoasiat Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen, puh. (09) Katu- ja vihersuunnittelu Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine, puh. (09) Käyntiosoite: Seutulantie 12, Järvenpää. Postiosoite: PL 41, Järvenpää Puhelin: (09) Faksi: (09) tai (09) Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: Lisätietoja kaavoituksesta ja liikenteestä löytyy Järvenpään kaupungin verkkosivuilta 10 Järvenpää syksy 2009

11 Teksti Mauri Sahi, NCC Rakennus Oy Moottoritien varteen Ånäsiin uusi yritysalue Järvenpään Ånäsin alueelle kehitettävän uuden yritysalueen kehityshankkeessa työt aloitettiin tammikuussa, kun hankkeen osapuolet allekirjoittivat kumppanuusmallisen puitesopimuksen hankkeen toteuttamisesta. NCC Rakennus Oy, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy ja Järvenpään kaupunki sopivat yhteistyöstä kehittääkseen Ånäsin alueelle uuden, edustavan ja ilmeeltään yhtenäisen 5,5 hehtaarin yritysalueen. Tavoitteena on tarjota yritysten tarpeisiin räätälöityjä muuntojoustavia tuotanto-, varasto-, toimisto-, liike- ja palvelutiloja kokoluokissa km 2, alueen käsittäessä yhteensä km 2 uutta toimitilaa. Alueen esteetön näkyvyys Helsinki Lahti-moottoritielle tuo yrityksille mahdollisuuden näkyä yhdelle Suomen vilkkaimmista pääväylistä. Liikennöinti alueelle tapahtuu Vanhan Lahdentien kautta, mitä varten suunnitellaan ja toteutetaan kaksi uutta liittymää alueelle. Alueen itärajalla kulkee Gasumin maakaasun runkolinja, mikä tarkoittaa mahdollisuuksia käyttää maakaasua tuotannon ja myös kiinteistöjen energian lähteenä. Asemakaavaluonnos nähtävillä Hankkeen konsepti- ja kaavakehitys aloitettiin heti tammikuussa alueen käytön, liikenteen ja infran sekä kaavoituksen suunnittelun saroilla. Alueen suunnitteluun valittiin arkkitehdiksi Pöyry Architects Oy, jolla on kokemusta vastaavantyyppisistä monen tilatyypin yritysaluehankkeista. Keväällä toteutettiin esivalitulle yrityskohderyhmälle haastattelukysely, jolla kartoitettiin tietyn maantieteellisen alueen ja yritysprofiilin yritysten toimitilatarpeita alueen suunnittelun pohjaksi. Alueen käytön vaihtoehtotarkastelut valmistuivat asemakaavan ehdotusvaihetta varten elokuussa. Asemakaavaluonnos on nähtävillä Intro 4 rakentuu Järvenpään Ånäsiin, Helsinki Lahti-moottoritien ja Vanhan Lahdentien väliin Sipoontien pohjoispuolella. Uusi alku nelostieltä Järvenpään Ånäsin uudelle yritysalueelle haettiin nimeä, joka olisi riittävän selkeä, kansainvälisestikin helppo ja sijaintiin viittaava. Nimiehdotusten joukosta valittiin ehdotus Intro 4, joka viittaa nelostiehen ja alkuun, hyvään paikkaan yritysten uusille toimitiloille. Intro 4 -yritysalueen asemakaavoituksen, liikennejärjestelyiden ja infran on tarkoitus valmistua siten, että rakentaminen päästäisiin aloittamaan vuoden 2010 aikana. Intro 4 tarjoaa yritykselle mahdollisuuden suunnitella yrityksen omista lähtökohdista liiketoimintaansa palveleva toimitilaratkaisu. Tervetuloa mukaan! n Lisätietoa Intro 4 -alueesta Rakentamisen aloitus syksyllä 2010, käyttöönotto 2011 eteenpäin NCC Rakennus Oy, Mauri Sahi, puh , Pohjola Kiinteistösijoitus Oy, Pami Pihlström, puh , Järvenpään kaupunki, Pirjo Latva-aho, puh , Teksti Satu Hänninen Rakentamisasioista kannattaa sopia ajoissa Järvenpäässä alkavat jumissa olleet tonttimarkkinat hiljalleen aueta. Kaupungilla oli juuri myynnissä 9 omakotitalotonttia ja 6 rivitalotonttia, ja uusiakin myyntejä on tulossa Saunaniityn alueelta Saunakalliosta, kun kaavaprosessi on saatu päätökseen. Unelma omasta talosta on monen työvaiheen takana. Uuden pientaloalueen muodostaminen alkaa kaavoituksella, jossa suunnitellaan korttelit, kadut ja puistoalueet. Asemakaavassa määritellään, mitä ja miten alueelle saa rakentaa. Kaavan yhteydessä vahvistetaan usein myös tonttijako. Kaavaprosessi kestää normaalisti noin vuoden, mutta kaavan voimaantulo saattaa viivästyä valitusten vuoksi. Teknisen toimen palvelupisteen henkilökunta tietää vastaukset moniin rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Anne Ruokolainen Kaupungin myymät tontit ovat valmiiksi lohkottuja eli suoraan rakennuskelpoisia. Jos kyseessä on esimerkiksi määräalan ostaminen, tai tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin vaikkapa yksityiseltä ostettaessa, anotaan tontille lohkomistoimitusta. Lohkomistoimituksessa tontti merkitään maastoon rajapyykein, tontti saa oman kiinteistötunnuksen ja se merkitään kiinteistörekisteriin. Lohkomistoimituksessa käsitellään myös mahdolliset vesija viemärijohto- sekä kulkuoikeusrasitteet. Muodostetusta tontista laaditaan toimituskartta. Kaikkiaan lohkomistoimitukseen kannattaa varata 1 2 kuukautta aikaa. Osaava pääsuunnittelija avuksi Heti rakentamisen suunnittelun alkuvaiheessa, jo rakentamistapaa tai talopakettia valittaessa, apuun kannattaa ottaa kokenut ja osaava pääsuunnittelija. Hyvä suunnittelija osaa ottaa suunnittelussa huomioon tontin mahdollisuudet sekä myös asukkaiden nykyiset ja tulevatkin tarpeet, kuten perhekoon muutokset. Lupakuvia kannattaa käydä jo luonnosvaiheessa esittelemässä yhdessä pääsuunnittelijan kanssa johtavalle rakennustarkastajalle tai rakennusvalvontainsinöörille. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa muun muassa kaavamääräyksiin, rakennusoikeuteen ja rakennuksen sijoitteluun liittyviä kysymyksiä. Asioista sopiminen jo alkuvaiheessa helpottaa ja nopeuttaa varsinaista lupamenettelyä huomattavasti. Rakennusluvalla työt käyntiin Rakentamisen käynnistäminen vaatii aina rakennusluvan. Pääsuunnittelijan kannattaa tuoda lupahakemus henkilökohtaisesti teknisen toimen palvelupisteeseen, jotta sitä voidaan tarvittaessa saman tien täydentää tai korjata. Pientalojen rakennusluvan myöntää johtava rakennustarkastaja. Jos rakennukseen, esimerkiksi kerrostaloon, liittyy väestönsuojan tarve tai muu laajakantoisempi vaikutus, menee rakennuslupahakemus rakennuslautakunnan käsiteltäväksi. Rakentajan on hyvä pitää mielessä Järvenpään teknisen toimen palvelupiste uimahallia vastapäätä Seutulantalossa. Sieltä saa neuvoja, tarvittavat hakulomakkeet ja lupaan tarvittavat liitekartat ja asiakirjat. Hakulomakkeet löytyvät myös Järvenpään Internetsivuilta. n Kysy rakentamisesta! Teknisen toimialan palvelupiste Seutulantie 12, 1. krs PL 41, Järvenpää puh. (09) Järvenpää syksy

12 Teksti Esa Lindell ja Minna Karjalainen Terveystalohanke etenee Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa terveystalon hankesuunnitelman, jossa määritettiin talon rakentamista koskevat peruslinjaukset. Terveystalo sijoitetaan Myllytien terveyskeskuksen ja paloaseman läheisyyteen Helsingintien ja Myllytien kulmaukseen, rajoittuen lännessä Polvipolkuun. Paikka on keskustassa, hyvin omalla autolla tai joukkoliikenteellä saavutettavissa, ja riittävän suuressa tilassa tulevaisuuden laajennustarpeita ajatellen. Lisäksi sijaintipäätökseen vaikutti se, että alue mahdollistaa hyvinvointikampuksen luomisen: terveystalon lähiympäristöön voidaan tulevaisuudessa keskittää erilaisia toisiaan täydentäviä palveluita. Jo nyt lähistöllä sijaitsevat Työ ja -toimintakeskus ja Pihlavisto-koti kytkeytyvät tiiviisti terveystalon suunniteltuihin toimintoihin. Muita mahdollisia hyvinvointipalveluja ja niiden tuottamistapoja selvitetään parhaillaan EUrahoituksen turvin toteutettavassa palvelurakenteen kehittämisprojektissa. Kaikki terveyspalvelut yhdestä paikasta Terveystaloon sijoitetaan kaikki perusterveydenhuollon toiminnot: avosairaanhoidon vastaanottotoiminta, ensiapu, akuuttivuodeosasto, työterveyshuolto, laboratoriopalvelut, kuvantaminen, mielenterveys- ja päihdetyö, fysioterapia sekä suurin osa suun terveydenhuollosta. Keskittämällä palvelut saman katon alle voidaan aiempaa paremmin hyödyntää henkilökunnan eri ammattiryhmien ja yksiköiden erikoisosaamista. Tilojen ja osaamisen tehokas yhteiskäyttö parantaa työn organisointia ja palveluiden laatua, ja pitkän päälle hillitsee käyttömenojen kasvuakin. Terveystalo tulee olemaan kovassa käytössä, sillä terveydenhuollon palveluita käyttää Järvenpäässä päivittäin liki asiakasta. Lisäksi taloon on mahduttava vuodeosaston potilaat ja heidän vieraansa sekä koko henkilökunta. Suuren rakennuksen pinta-alaksi on suunniteltu brm 2. Rakentamisen hinta-arvio on noin 36 miljoonaa euroa. Nyt kun hankesuunnitelma on hyväksytty, talon suunnittelijat ja rakentajat valitaan urakkakilpailuissa. Terveystalo pyritään saamaan käyttöön vuonna Vanhojen tilojen kohtalo auki Useimmista nykyisistä hajasijoitetuista terveydenhuollon tiloista, esimerkiksi Vanhankylänniemen ja Myllytien terveyskeskuksista sekä hammashoitoloista, siirretään toiminnot Terveystaloon sen valmistuttua. Tilojen kartoituksessa on todettu vanhojen tilojen kunnostettunakin soveltuvan huonosti terveydenhuollon tuleviin tarpeisiin, joten useimmille tiloille etsitään uutta käyttöä. Tätä mietitään jatkossa erikseen. n Terveystalon luonnos alustavine korttelialueiden rajauksineen. Energiansäästöviikko Järvenpään kaupungin työyhteisöissä Motiva Oy järjestää vuosittain lokakuussa energiansäästöviikon (www.energiansaastoviikko.fi) ja sitä on vietetty jo kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna energiansäästöviikkoa vietetään Energiansäästöviikkoon on osallistunut vuosien mittaan satoja yhteisöjä, yrityksiä ja kuntia. Tänä vuonna myös Järvenpään kaupunki osallistuu energiansäästöviikon viettoon. Energiansäästö ja energiatehokkuus ovat nousseet yhä tärkeämmiksi teemoiksi viime vuosina. Syinä tähän ovat muun muassa ilmaston sekä kohoavat energiakus- tannukset. Energiansäästöviikkoa vietetään Järvenpään kaupungin sisällä työyhteisöissä sekä kouluissa ja päiväkodeissa. Toiminta on osaltaan myös kaupungin kestävän kehityksen ohjelman (Järkevä) jalkauttamista kaupungin työntekijöiden keskuuteen. Energiansäästöviikkoa vietetään esimerkiksi energiaväijyjen ja toimistolaitteiden sähkönkulutuksen minimoimisen parissa. Samalla kaupungin henkilökunnan tietoisuutta järkevästä energiakäytöstä lisätään tietoiskuilla, niin Intranetissä kuin kahvihuoneissakin. n Lisätietoa: ympäristöneuvoja Kaisa Autio, puh Teksti Ari Kaunisto ja Anju Asunta Järvenpään kaupungin vesihuoltoa kehitetään Järvenpään kaupungin alueella myytiin viime vuonna yli 2 miljoonaa kuutiometriä talousvettä asiakkaille. Mikä virtaa rakennusten vesihanoista sisään, tulee sieltä toisia putkia pitkin uloskin. Järvenpään Vesi on Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos ja se huolehtii järvenpääläisten talousveden toimittamisesta sekä jäte-, hule- ja kuivatusvesien johtamisesta. Tämän toiminnan ohjaamiseen on valmistunut uusi vesihuollon kehittämissuunnitelma. Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on uusittu vastaamaan kaupungin, asukkaiden ja vesihuollon uusia tarpeita. Kehittämissuunnitelmassa on selvitetty vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajamaalueilla kuin haja-asutusalueilla. Suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa yleis- tai asemakaava tai joilla niiden laatiminen on vireillä. Samoin kehittämissuunnitelmassa huomioidaan pohjavesialueiden vaikutukset sekä jätevesien johtaminen maahan ja vesistöön. Kaupungin kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on alueita, joille maankäytön ja rakennetun ympäristön jätevesien johtamisen seurauksena on rakennettava jätevesiverkosto. Ensisijaisia viemäröitäviä alueita ovat Nummenkylän ja Myllylän pohjavesialueilla olevat asuinalueet. Haarajoella ja Purolassa on myös vastaavia viemäröimättömiä alueita. Niin viemärikuin vesijohtoverkostoakin pitää rakentaa uusille kaavoitettaville alueille, nyt esimerkiksi Lepolan ja Saunaniityn alueille. Sen lisäksi, että uusia verkostoja rakennetaan, pitää toimintasuunnitelmaan mahduttaa aina myös vanhojen verkostojen saneeraus, jota pitäisi tehdä kullekin verkostolle niiden hyvän kunnon säilyttämiseksi 1-3 kilometriä vuodessa. Kehittämissuunnitelmassa kohteet on priorisoitu, mutta vasta tarkemmassa kokonaissuunnittelussa kehittämistarvealueille määritetään hankkeiden aikataulutus, kustannukset ja rahoitus. Järvenpään veden toiminta-aluetta laajennettiin Samalla kun kehittämissuunnitelma hyväksyttiin, lyötiin lukkoon myös Järvenpään Veden toiminta-alueen uudet rajaukset. Vesihuollon toiminta-aluetta laajennetaan Haarajoen, Wärtsilän Nummenkylän, Teriojan ja Mikonkorven alueilla. Toimintaalueisiin on sisällytetty kiinteistöt, joiden on teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa ja mahdollista liittyä vesihuollon verkostoihin. Toiminta-alueella vesihuoltoon liittymistä edellytetään ja siihen on vesihuoltolaitoksen järjestettävä mahdollisuus. Pääsääntöisesti toiminta-alueet ovat asemakaavoitetuilla alueilla, joissa on vesihuollon verkostot jo rakennettuina. n Faktoja Järvenpään vesihuollosta: Järvenpäässä käytetään vettä noin 150 l/as/vrk Järvenpäässä on - n. 200 km vesijohtoverkostoa - n. 180 km jätevesiverkostoa - n. 206 km hulevesiverkostoa Järvenpään jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamossa 12 Järvenpää syksy 2009

13 Teksti Esa Lindell Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvertailusta otettiin opiksi Anju Asunta Kustannusvertailun tuloksista näemme, että määrätietoinen strategiamme Oikea asiakas, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikean ajan on selvästi tuottanut tulosta, Sosiaalija terveystoimen va. johtaja Tuula Salokangas iloitsee. set. Järvenpään väestöstä yli 65-vuotiaita asukkaita on vain 11 %, kun vertailukuntien keskiarvo on 16,3 %. Siten meillä pitäisi kulua ikäihmisten palvelujen järjestämiseen keskimääräistä vähemmän rahaa. Järvenpään vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon korkeat kustannukset poikkesivat erityisen paljon vertailukunnista ja asia onkin nyt ollut meillä suurennuslasin alla. Samoin panostetaan esimerkiksi siihen, että potilas siirtyy oikea-aikaisesti kalliista erityissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon ja sieltä edelleen kotihoitoon. Kustannuksia onkin saatu putoamaan ja ero keskiarvoon on vuodessa kaventunut huimasti. Vertailu antaa päätöksentekijöille sekä johdolle luotettavaa tietoa palveluihin käytetyistä panoksista ja ohjaa toiminnan kehittämisen suuntaa. Järvenpäässä jatketaan hallittua sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen ta. Tavoitteena on saada aikaan sellaiset kustannustehokkaat palvelut, joihin kunnalla on varaa. Toimintatapoja kehittämällä varmistetaan myös palveluiden hyvä laatu. n Lisätietoa: Järvenpään sosiaali- ja terveystoimi osallistui toista kertaa Suomen Kuntaliiton organisoimaan 15 keskisuuren kunnan sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailututkimukseen. Ensimmäisen vertailun, vuoden 2007, tulos oli lohduton: Järvenpään ikävakioidut sosiaali- ja terveysmenot olivat vertailukuntien suurimmat, keskimääräistä 7,8 % suuremmat. Vuodessa on tehty töitä rakenteellisen muutoksen eteen ja Järvenpää oli vuoden 2008 kustannuksissa enää 2,6 % keskiarvoa korkeammalla. Eniten ja kalleimpia sosiaali- ja terveystoimen palveluja käyttävät ikäihmi- Euroa/asukas Rovaniemi Porvoo Kotka Salo Järvenpää Kemi Lranta Joensuu Lohja Mikkeli Kainuu Kerava Rauma Sipoo Raisio Kaikki Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset asukasta kohden (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Teksti Anju Asunta Palvelutalosta takaisin omaan kotiin eterveyspalvelut laajenevat Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailun ansiosta Järvenpäässä havahduttiin siihen tosiasiaan, että vanhuksia oli sijoitettu enemmän hoivakoteihin, palvelutaloihin ja laitoshoitoon kuin muissa kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksiin nähden Järvenpään pitkäaikaishoidossa oli yllättäen liikapaikkaa käytössä. Syy siihen on inhimillinen: omaiset ja hoivahenkilökuntakin ovat usein huolissaan vanhuksen pärjäämisestä yksin kotona ja haluavat hänet turvaan johonkin pitkäaikaishoitoon. Vanhukselle itselleen taas laitoshoitoon joutuminen voi merkitä omasta elämänhallinnasta luopumista sekä varsin nopeaa fyysisen ja henkisen kunnon taantumista. Turvallisuus ja elämänlaatu eivät aina kulje käsi kädessä. Järvenpäässä on nyt ruvettu järjestelmällisesti keventämään palvelurakennetta, niin että vanhukset voisivat asua turvallisesti ja mukavasti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Järvenpään pitkäaikaishoidosta on muun muassa siirretty toimintakykyarvioinnin ja perusteellisten kotiutusneuvotteluiden perusteella noin 20 vanhusta takaisin omiin asuntoihin tai ryhmäasuntoihin tehostetun kotihoidon ja erilaisten turvalaitteiden tuella. Oma tupa, oma lupa Esimerkiksi Pihlavistokodista on muuttanut monia vanhuksia viereiseen vuokra- Anju Asunta Pihlavistokodin johtaja Tuija Niemi ja pitkäaikaishoidon johtaja Minna Lahnalampi- Lahtinen ovat tarkkoja portinvartijoita: vanhusta ei päästetä laitostumaan, jos hänen toimintakykynsä sallii kevyemmät hoivavaihtoehdot. taloon. Monesti kodeista luovutaan siinä vaiheessa, kun vanhus joutuu laitoshoitoon, joten uusien kotien perustamisesta tuli Pihlavistokodin henkilökunnankin hanke. Avustimme vanhuksia sa monin tavoin: uusia asuntoja muun muassa sisustettiin kodikkaammaksi lahjoitetuilla huonekaluilla ja arkipäivän tavaroilla. Pakkaus- ja muuttoapua saatiin myös työllisyysyksiköltä, kertoo Pihlavistokodin johtaja Tuija Niemi. Pihlavistokodista muuttaneet ovat nyt asettuneet taloksi uusiin koteihinsa ja käyvät edelleen säännöllisesti Pihlavistokodin tutuissa ruokailu-, kuntoilu- ja harrastehetkissä. Niin Pihlavistokodista kuin muistakin yksiköistä muuttaneet vanhukset on haastateltu ja tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Vanhusten kokema tyytyväisyys muuton sujumiseen ja sen jälkeisiin tukipalveluihin on ollut hyvä, arvosanalla 4,1 (asteikko 1 5). Tietenkin meitä aluksi huoletti siirtää vuosia tehostetussa asumispalveluissa asuneita ihmisiä takaisin omiin asuntoihin. Kotiutusneuvotteluissa suunniteltiin kuitenkin tarkoin muuton vaiheet, yhteistyö kotiuttamistiimin kanssa ja takaisinpaluumahdollisuus, jos itsenäinen asuminen ei syystä tai toisesta onnistuisi. On ollut upeaa kuulla, että vanhukset pärjäävät ja nauttivat elämästään ollessaan nyt jälleen omillaan, Niemi toteaa. n Järvenpään kaupunkilaisilla on ollut huhtikuusta 2009 alkaen mahdollisuus käyttää sähköisiä eterveyspalveluja. Nämä maksuttomat palvelut on tarkoitettu asiakkaan omien kiireettömien terveysasioiden hoitamiseen. Jo käyttöön otettuja palveluja ovat tekstiviestipalvelu ja Internet-viestipalvelu. Syksyllä 2009 palvelu laajenee avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa. Jatkossa on mahdollista varata eterveyspalvelujen Internet-palvelussa puhelinaikoja sekä rokotusvastaanottoaikoja omalle väestövastuusairaanhoitajalle. Sähköisen ajanvarauksen edellytyksenä on henkilökohtaisen palvelusopimuksen tekeminen vastaanottokäynnin yhteydessä tai terveysasemien neuvonnoissa. Käyttäjä tarvitsee henkilökohtaiset pankkitunnukset (Sampo, Op tai Nordea. Myös säästöpankkiryhmät tulossa mukaan). Tekstiviestipalvelun käyttämiseksi tarvitaan myös henkilökohtainen matkapuhelinliittymä. n Tervetuloa Järvenpään eterveyspalvelun käyttäjäksi! Lisätietoja: Terveysasemilta Järvenpää syksy

14 Tsekkaa myös harrastusmahdollisuudet Lasten ja nuorten harrastustoiminnan esitteestä, saatavilla kaupungin palvelupisteistä ja nuorisotiloilta! Kouluista tai kaupungin nuorisotoimesta saat myös tietoa ilmaisista koulukerhoista. Nuorisotilojen viikko-ohjelma syksyllä 2009 Haarajoen nuorisotila ma Varnu (5. 6.-luokkalaiset) ke vuotiaat to Varnu pe vuotiaat, yökahvila Jampan nuorisotila ma Varnu (5. 6.-luokkalaiset) ma vuotiaat ti vuotiaat ke Varnu ke vuotiaat to vuotiaat pe vuotiaat, yökahvila la vuotiaat Kyrölän nuorisotila ma Varnu (5. 6.-luokkalaiset) ma vuotiaat ti vuotiaat ke Varnu ke vuotiaat to vuotiaat pe vuotiaat, yökahvila alkaen joka toinen pe disco luokkalaisille Myllytie 3 nuorisotila ti vuotiaat ke Varnu (5. 6.-luokkalaiset) ke vuotiaat to Varnu to vuotiaat pe vuotiaat, yökahvila la vuotiaat Teksti Jari Ahola Kolmisointusopimuksella uutta puhtia järvenpääläisbändien soitantaan M. Talikainen Tapahtumia syyspimeän piristykseksi Lauantai Bändimarathon Loimulla klo alkaen Paikalliset nuorisobändit esiintyvät ilmaiskonsertissa Kyrölän nuorisotalolla. Järjestelyistä vastaa nuorisotoimen lisäksi Louhelan Paja. Pe Syyslomadisco yläkoululaisille Loimulla klo Ma ke Syyslomaleiri peruskoulun luokkalaisille Rusutjärven Kesärinteellä. Leirimaksu 30. Pe Yösählyturnaus Järvenpään Areenalla klo alkaen Tilaa kymmenelle joukkueelle, joiden pelaajat ovat vuotiaita tyttöjä Muista mennä lomalle! Koulujen työ- ja loma-ajat Syyskausi 2009 ti la syysloma joululoma Järvenpään kaupunki julkaisee kuulutukset ja muut viralliset ilmoitukset Tuusulanjärven Viikkouutisissa valtuustokaudella Lisäksi kuulutukset julkaistaan kirjaston ilmoitustaululla ja kaupungin verkkosivuilla. Kaupungin erilaiset toimipisteiden ja asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät par- ja poikia. Lisää infoa syys lokakuussa nuorisotaloilla ja yläkouluissa. To pe Loimublues 09 klo Järvenpään toiseksi suurin ja talvikauden suurin bluesfestivaali soi jo kymmenettä kertaa marraskuussa. Loimulavalla torstaina ensisijaisesti akustista musisointia, perjantaiehtoolla tarjolla ronskimpaa soitantaa. Tilaisuus on yleisölle ilmainen. Sunnuntai Nuorten itsenäisyysjuhla Järvenpää-talolla klo Peruskoulun 9.-luokkalaiset juhlivat parhaimmissaan Suomen itsenäisyyttä perinteisessä itsenäisyysjuhlassa sunnuntaina Järvenpää-talon juhlasta vastaavat nuorisopalvelut sekä Katutoiminnan Tuki ry. Kevätkausi 2010 to 7.1. la talviloma lomapäivä pe Kuulutukset Viikkouutisissa, yhteystiedot Eniron Kaupunki-infossa haiten Eniron Kaupunki-infosta Järvenpään kuntasivuilta. Kaupungintalolta ja Seutulantalolta voit noutaa itsellesi oman Kaupunki-infon. Lisäksi verkkosivuilta Yhteystiedot-osasta voit tehdä erilaisia yhteystietohakuja. n Persoonallinen Semidark People on tämän hetken suosituimpia järvenpääläiskokoonpanoja. Järvenpään kaupungin ja Sibelius-Akatemian välinen Kolmisointusopimus laajenee tulevan syksyn ja talven aikana. Nyt mukaan pääsevät paikalliset bändit ja yksittäiset kevyen musiikin harrastajat. Rokkikoulutusta kokeiltiin harjoitusmielessä jo viime keväänä, kun Loimulla järjestettiin yhden illan pituinen opetusrupeama bändien lavaesiintymiseen liittyen. Marraskuussa alkavaksi suunniteltu koulutuskokonaisuus sisältää opetusta biisinteosta; säveltämisestä, sanoittamisesta kappaleiden sovittamiseen. Lisäksi koulutuksessa opastetaan äänentoistolaitteiden käyttöön ja miksaamiseen käytännön harjoituksin. Koko paketti päättyy osallistuneiden bändien konserttiin maalis huhtikuussa. Dahlin Bänditalo remontoidaan iskukuntoon Vuonna 1987 käyttöön otettu, jo legendaarinen Dahlin kiinteistö, saa vihdoin ja viimein uutta ilmettä. Satojen järvenpääläispelimannien harjoitustilana toimineen bänditalon ulko-ovet, akustiikka ja tärkeimmät sähkövajeet uusitaan kuluvan syksyn aikana osin opetusministeriön avustuksen turvin. Dahlin kahdeksassa treenikämpässä harjoittelee tällä haavaa alun toistakymmentä paikallista kokoonpanoa. Talon yläkerrassa toimii lisäksi Kypärä ry:n talkoovoimin kunnostama studio. n Mukaan Kolmisointukoulutukseen? Tsekkaa tietoja bänditaloilla, nuorisotaloilla sekä Louhelan Pajan bändikoululla. Ristikon ratkaisu 14 Järvenpää syksy 2009

15 Teksti Minna Tuominen Tervetuloa taiteen kannattelemaksi! Taide kantaa Kokoelma ei ole yksin Kauaskantoinen ja järjestelmällinen keräily on aina keräilijän ja aikansa viehättävä summa, josta tänä päivänä saamme nauttia useissa maamme museoissa. Keräily inhimillisenä toimintana on useimmille tuttua ja keräilyharrastukset juontuvat usein jo lapsuuden vuosilta. Taide kantaa Kokoelma ei ole yksin -näyttely tarkasteleekin kokoelmien ja keräilyn polveilevia suhteita. Järvenpään taidemuseon kokoelmaa täydentävät lainatut teokset, joista jo klassikoita ovat muun muassa Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa (1892) ja Heränneitä (1898) sekä Eero Järnefeltin Ranskalainen viinikapakka (1888) ja muo- Anu Tuominen Anu Tuominen, Asukokonaisuus, tokuva J.R. Danielson-Kalmarista (1896). Noin sadan teoksen näyttelykokonaisuus kattaa hyvin sekä yksityisiä että yleisiä taiteilijan havaintoja ympäröivästä maailmasta, niin maisemissa kuin muotokuvissakin. Nykytaiteen keinoin tätä keräilyn tematiikkaa valaisee Veli Granö valokuvamuotokuvissaan keräilijöistä. Keräilyn kohteet voivat nykytaiteessa jo itse olla teosten raaka-aineena, kuten Kari Cavénilla ja Anu Tuomisella. Vaula Siiskosen maisemat avaavat jo tutuksi käyneen paikan erilaisia merkityksiä, aprikoiden tutun ja tuntemattoman kynnyksellä. Jorma Purasen valokuvasarja muotokuvista johdattaa ajatuksia takaisin taidekokoelmien pariin, joita saatamme tavata Euroopan hoveissa tiiviinä katseiden muotokuvarivistöinä, heijastuksineen. n Järvenpään taidemuseo Avoinna ti, ke to su 11 18, ke Pääsymaksu 5/4/2 Kirjastokatu 8, puh. (09) , Toimintaa taidemuseolla Yleisöopastukset su klo 13 la , 7.11., ja klo Syötävän ihanat värit! -vauvojen värikylpypajat ke ja klo 18 Kerro, kerro kuvastin. Muotokuvapajat aikuisille Järvenpään taidemuseo/ Matias Uusikylä Venny Soldan-Brofeldt, Kankaankutoja, n. 1884, Järvenpään taidemuseo Mielenmaisemani. Postikorttityöpaja aikuisille Grafiikkaa lapsille. Kokeiluja sormiväreillä ja kohopainomenetelmällä Työpajoja myös tilauksesta Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Tulossa keväällä Kaukaista sukua. Järnefelt Wright Lucander Soldan Suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajan, Anitra Lucanderin ( ), harvoin nähtyjä teoksia! Teksti Hanna Nikander Museopalvelut/ Hanna Nikander Herkullista sinistä ja punaista! Lisää vauvojen värikylpy -pajoja taidemuseolla Kesä- ja elokuussa Järvenpään taidemuseolla järjestettiin ensimmäiset Syötävän ihanat värit! -vauvojen värikylpypajat. Pajassa vauvat tutkivat värejä kaikin aistein. Jäinen mustikka tuntui sormiin kylmältä, maistui suussa hyvältä ja mahan alla se piirsi paperille kauniita kuvioita. Taiteellista jälkeä syntyi ja vauvat sekä vanhemmat virkistyivät. Kesän kylpypäivät täyttyivät hyvin nopeasti ja varasijalle jäi moni kiinnostunut. Tästä syystä päätimme tarjota loka marraskuussa neljä kylpypäivää lisää. Marraskuun ensimmäinen paja järjestetään yhteistyössä Järvenpään Vesaisten kanssa. On mukavaa tarjota lapsiperheille mahdollisuus yhteiseen toimintaan koko perheen voimin sekä saada uutta yleisöä taidemuseoon, kertoo amanuenssi Hanna Nikander. n Teksti Outi Kirkkopelto Järvenpää-talossa vilkas konserttisyksy Syysiltojen pimetessä voi tehdä muutakin kuin muistella mennyttä kesää ja käpertyä sohvan nurkkaan nimittäin lähteä Järvenpäätaloon nauttimaan musiikista. Vilkas konserttisyksy tuo kaupunkiin mm. sinfoniaa, iskelmää ja Suomi-poppia. Alkanut syyskausi on kiireistä aikaa Järvenpää-talon väelle, sillä kokousten ja muiden tapahtumien lisäksi Sibelius-sali toimii kuluvanakin syksynä monenlaisen musiikin näyttämönä. Lokakuusta joulukuuhun ajoittuvien Sibeliusviikkojen konserttisarjan klassisen musiikin tähtiesiintyjien lisäksi Järvenpäässä saadaan nauttia myös kevyemmän musiikin konkareista. Syksyn konserteista löytyy valikoimaa eri ikäryhmille. Perheen pienimmille esiintyvät Ti-Ti Nalle ja Paukkumaissi ja hieman nostalgisempaa menoa varttuneimmille tarjoaa esimerkiksi Four Cats -yhtyeen 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertti, kertoo Järvenpää-talon palvelupäällikkö Jari Salminen. Suomalaisten kestosuosikit Kari Tapio, Jari Sillanpää ja Vesa-Matti Loiri vetänevät Sibelius-salin viimeistä istuinta myöten täyteen, lisää Järvenpää-talon cateringista vastaavan Fazer Ravintoloiden myyntisihteeri Johanna Sivén. n Järvenpää-talon tapahtumiin lippuja jo saatavilla Lippupalvelu, puh (1,83 /min + pvm) Askarteluliike Taitaville, Helsingintie 13, puh. (09) JÄRVENPÄÄ-TALON KONSERTTEJA JA TAPAHTUMIA Irish Festival in Finland Pentti Hietanen Rakastan elämää Kadonneen naurun metsästys Ismo Leikolan ja Pekka Jalavan Standup-kiertue Mamba 25 v 14. ja Einojuhani Rautavaara: Auringon talo -ooppera, Sibelius-Akatemia & Texas University Sinun vuoksesi Finlanders 25 v Ti-Ti Nallen Synttärit -konserttikiertue Kari Tapio Viimeiseen pisaraan Riku Niemi Täydeltä laidalta! Soile Isokoski, sopraano Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, johtaja Okko Kamu Tuusulanjärvi Big Band 25-vuotisjuhlakonsertti Milana Misic Valoa ikkunassa Scandinavian Hunks hot n cold tour feat. Thunder From Down Under Four Cats 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertti Jari Sillanpää Kuin Elokuvissa Uusinta-kamariyhtye Järvenpään Kansantanssijat 30-vuotisjuhlanäytös Matti ja Teppo 40-vuotistaiteilijajuhla Sinitaivas Viihdekonsertti YÖ, LOISTO-kiertue Paukkumaissia. Koko perheen konsertti Fredi 50-vuotistaiteilijajuhla Club for Five Rekiretki Anssi Kela Musatohtorit Lastenkonsertti Vesa-Matti Loiri Joulukonsertti Arja Koriseva Joulukonsertti Finlanders ja 7 seinähullua Tiedot Järvenpää-talossa esitettävistä teatteriesityksistä takasivun tapahtumaluettelossa. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja: Järvenpää syksy

16 Syksy 2009 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Juhani Airas Järvenpää-talossa oopperaa: Rautavaaran tragikoominen Auringon talo Säveltäjä Einojuhani Rautavaara luki vuonna 1987 lehdestä uutisen, joka puhutteli häntä syvästi. Turun lähellä oli kaksi vanhaa venäläistä emigranttisisarusta paleltunut talvipakkasilla kotiinsa. Kertomus sai hänet tekemään tarinasta oopperalibreton Auringon talo ja säveltämään sen miltei välittömästi. Tämänsyksyiset Järvenpään Sibeliusviikot alkavat juuri tällä Rautavaaran Auringon Talo -oopperalla. Sibelius-Akatemia, Texasin yliopisto ja Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos tekevät yhteistyössä oopperan Järvenpää-talon Sibelius-saliin. Musiikin johtaa Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori Markus Lehtinen ja oopperan ohjaa Vilppu Kiljunen, yksi maamme merkittävimpiä ohjaajia. Lavastuksen ja valot suunnittelee Markku Uimonen Teatterikorkeakoulusta. Kolmikko Lehtinen Kiljunen Uimonen teki yhteistyötä jo vuonna 1997 Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperan menestyksekkäässä maailman kantaesityksessä Savonlinnan oopperajuhlilla. Kun tähän kolmikkoon lisätään loistava puvustaja Eija Mizohata sekä videoprojisoinnin suunnitteleva nuori Samuli Laine (mm. Eurovision laulukilpailun lavan projisoinnit Helsingissä), tuloksena on Järvenpäässä ennen näkemättömän vahva kokonaisuus. Solistitehtävissä on sekä Sibelius-Akatemian että Texasin yliopiston laulajia. Orkesterimontustakin löytyy oikea 25 hengen orkesteri. Tekijäryhmä siirtyy Järvenpään esitysten jälkeen Yhdysvaltoihin Texasin Austiniin, missä ovat esitykset loka marraskuun vaihteessa. Emigranttisisarusten tarina Tositapahtumiin perustuva Auringon talo -ooppera kertoo kahden emigranttisisaruksen, Eleanorin ja Irenen, tarinan. He syntyivät ja varttuivat Pietarissa hienoissa piireissä, mutta joutuivat pakenemaan Suomeen 1910-luvun puolivälissä. Perhe osti Solgården-nimisen talon Littoisista ja aluksi he pystyivät ylläpitämään yltäkylläistä elämäänsä, kunnes rahat alkoivat loppua. Perhe ajautui tragediasta toiseen ja lopulta jäljellä olivat enää vain kaksoissisarukset, joiden elämässä todellisuus ja kuvitelma vaihtelevat. Mielessään sisarukset elävät edelleen kuin Pietarin aikoina eivätkä näe ulkopuolella tapahtuvaa väistämätöntä ta ja kehitystä. Talo rappeutuu, sisarukset vanhenevat, mutta kovimpinakaan aikoina he eivät halua jättää kotiaan. n Järvenpään Sibeliusviikot 2009 Einojuhani Rautavaara: Auringon talo Järvenpää-talon Sibelius-salissa ke ja to klo 14 ja 19 Oopperan esittely kumpanakin päivänä klo 18 Juhani Aho -salissa. Liput Lippupalvelusta, Järvenpäässä Askarteluliike Taitaville, Helsingintie 13 Vanhusten viikon ilmaisesitys eläkeläisille ke klo 14 Muut musiikkitapahtumat Ti klo 19 Järvenpää-talo (28/24/12 ) SIBELIUS-AKATEMIAN SINFONIAORKESTERI Okko Kamu, johtaja, Soile Isokoski, sopraano Mendelssohn, Sibelius Ke klo 20 Ravintola Huili (5 ) ja ke klo 20 JAZZKLUBI Letkeää hyväntuulista musiikkia La klo 18 Järvenpää-talon Juhani Aho-sali (Vapaa pääsy) VUODEN SÄVELTÄJÄ MAX SAVIKANGAS Uusinta-kamariyhtye La klo 17 Järvenpää-talo (8 ) PAUKKUMAISSI, koko perheen konsertti Kulttuuritarjontaa Kolmisointusopimuksella Järvenpään Sibeliusviikot pohjautuvat valtaosin Järvenpään kaupungin, Sibelius-Akatemian sekä Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön väliseen ns. Kolmisointusopimukseen. Järvenpään kaupunki tukee Sibelius-Akatemian koulutuskeskusta Kallio-Kuninkalassa ja vastineeksi Sibelius-Akatemia tuottaa ohjelmaa Järvenpäähän. Su klo 16 Kallio-Kuninkalan Leonora-Sali (Vapaa pääsy) ELÄMÄN ÄÄNI Elektroakustinen ilta, isäntänä Jukka Tiensuu Su klo 18 Järvenpään kirkko (15/12 ) MENDELSSOHN: ELIAS-ORATORIO Ti klo 18 Ainola (78 ) ja klo 20 SIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄNÄ Olli Mustonen, piano Lippujen myynti: Lippupalvelu (Hintoihin lisätään toimituskulut) Lisätietoja: Järvenpäässä tapahtuu NÄYTTELYITÄ Näyttelytila Järnätti Jason DeBose, valokuvia. Pasadenan ja Järvenpään ystävyyskaupunkitoiminnan 25 v-juhlanäyttely Helena Laurila, Maailman orkesteri, veistoksia Järvenpään Taideseuran vuosinäyttely Uudenmaan kuvataidejärjestön taidenäyttely Järvenpään taidemuseo Taide kantaa Kokoelma ei ole yksin Näyttely tarkastelee kokoelmien ja keräilyn polveilevia suhteita. Mukana kokoelmataiteilijoiden, Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin teoksia, lisäksi Veli Granö, Kari Cavén, Anu Tuominen, Vaula Siiskonen ja Jorma Puranen Kaukaista sukua Järnefelt Wright Lucander Soldan Neljä taiteilijasukua, joiden taustasta löytyy niin verisukulaisuutta kuin yhteisiä taiteellisia vaikutteita. Mukana suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajan, Anitra Lucanderin ( ), harvoin nähtyjä teoksia. Taidemuseon tapahtumat, ks. sivu 15. Lisätietoja: Järvenpään taidetalo Eila Hutri, Merja Lantunen, Anneli Pelkonen, Sirpa Saarela Luonnossa Taru Leinonen Lähellä Eeva-Marja Luode-Salonen Pirkko Korpela ja Terttu Niinikoski JÄRVENPÄÄ-TALON KONSERTIT Ks. sivu 15 TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Joulukadun avajaiset Joulukojut Jannella lauantaisin , , ja sekä päivittäin Joulumarkkinat TEATTERIA Järvenpään Teatterin syksyn ohjelmistoa: Lumikuningattaren lumous Inishmaanin rampa Hulvaton hotelli Yleisön pyynnöstä Anna mulle lovee Esitykset: ks. Keski-Uudenmaan teatterin syksyn esitykset Järvenpäässä: Meidän Herramme muurahaisia Seela Sella seisaallaan Älä elämää pelkää Esitykset: ks. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja:

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu Kaavoitusohjelma 2013 2017 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2014-17 8 Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Järvenpään kaavoitusohjelma 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25

Järvenpään kaavoitusohjelma 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Järvenpään kaavoitusohjelma 2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Sisältö Kaavoitusohjelma 2012-16 3 Vireillä olevat yleiskaavatyöt 5 Työn alla olevat asemakaavatyöt 2012 7 Työn alle tulevat asemakaavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Järvenpään kaavoituskatsaus 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25

Järvenpään kaavoituskatsaus 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Sisällys VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT 8 Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat 8 Keskustan osayleiskaavaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. TORPANTIE 33 Asemakaavan ja tonttijaon

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3. Järvenpään kaavoitustilanne 3. Vireillä olevat yleiskaavatyöt 6

Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3. Järvenpään kaavoitustilanne 3. Vireillä olevat yleiskaavatyöt 6 Kaavoituskatsaus 2014 Sisältö: Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3 Järvenpään kaavoitustilanne 3 Vireillä olevat yleiskaavatyöt 6 Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö 2014-2018 5 Työn alla olevat

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua. Sisältö: Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen. Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua 3

Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua. Sisältö: Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen. Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua 3 Kaavoituskatsaus 2015 Sisältö: Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua 3 Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3 Järvenpään kaavoitustilanne 4 Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö 2015-2019 5 Työn

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

Sisältö: Yhteystietoja

Sisältö: Yhteystietoja Kaavoitussuunnitelma 2014 2018 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2014 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2015 2018 8 Odottavat asemakaavahankkeet

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Kaavan/ suunnitelman nimi KASSATALO Asemakaavan muutos koskee:

Lisätiedot

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot