Perhepäivähoitaja Eila Lintala, 67, jatkaa unelmiensa ammatissa s. 4 s. 8

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti RS Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Tervetuloa lasten suunnittelemaan dinosaurusmaahan, Suomen suurimpaan hiekkalinnaan Perhepäivähoitaja Eila Lintala, 67, jatkaa unelmiensa ammatissa s. 4 s. 8

2 2 PÄÄKIRJOITUS Lappeenrannan kesä alkaa julkisuuden keskipisteessä Tänä vuonna aloitamme Lappeenrannan kesän sananmukaisesti julkisuuden keskipisteessä. Kaupungillamme on suuri kunnia olla Suomen ja Venäjän pääministerien tapaamispaikkana toukokuun lopulla. Lappeenrantaan saapuu heidän lisäkseen myös muita Suomen ja Venäjän korkean tason poliitikkoja ja asiantuntijoita sekä arvo valtaisia edustajia Euroopan Unionista. Lappeenrannassa järjestettävä innovaatiofoorumi on historian ensimmäinen EU:n ja Venäjän välinen korkean tason innovaatiotapahtuma. Se on myös yksi tärkeimmistä tapahtumista, joita Lappeenrannassa on koskaan järjestetty sekä erinomainen esimerkki Lappeenrannan ja Pietarin tiivistyneestä yhteistyöstä. Innovaatiofoorumin yhteydessä Suomen ja Venäjän pääministerit allekirjoittavat Saimaan kanavan vuokraamisesta jatkosopimuksen seuraaviksi 50 vuodeksi. Kanavan vuokrasopimuksen jatkon varmistuminen on erittäin myönteinen asia myös Lappeenrannan kannalta. Kaupunkimme on innovaatiofoorumille paras mahdollinen areena. Venäjä-osaamisemme on tunnustettua ja tunnettua. Ansioitamme lisää Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia-alan huippuosaaminen sekä innovaatioalan tutkimustyö. Lappeenrannan kaupunki ja teknillinen yliopisto ovat tehneet innovaatioyhteistyötä tiiviisti Pietarin kaupungin kanssa jo vuodesta 2005 alkaen. Tavoitteenamme on edistää EU:n ja Venäjän välistä innovaatioyhteistyötä poliittisella tasolla, koulutus- ja tutkimussektorilla sekä yksityisten yritysten kesken. Valtaosa nykypäivän lappeenrantalaisista kokee yhteistyön venäläisten kanssa sekä myös venäjän kielen opiskelun myönteisenä mahdollisuutena. Merkkinä tästä on muun muassa kasvanut mielenkiinto opiskella Itä-Suomen koulussa jo ensimmäisestä peruskoululuokasta alkaen. Kaupungistamme on kehittynyt idän ja lännen välille ainutlaatuinen kohtauspaikka, jossa osataan verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Karjalaisten ihmisten sosiaalinen lahjakkuus ja innovatiivisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä voimavaroja nopeasti muuttuvassa maailmassamme. Seppo Miettinen Kaupunginjohtaja Jos verotuloja ei kerry, myös palvelut hiipuvat Matkailun kehittäminen Lappeenrannan strateginen tavoite Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Tom Hultin katsoo huojentunein mielin Lappeenrannan lentokentältä nousevia koneita. Lentokentän kansainvälistymisestä hyötyvät ennen kaikkea peruselinkeinoelämä ja matkailu. Kaikkien satsausten perimmäinen tavoite on synnyttää uusia työpaikkoja Lappeenrantaan. Tom Hultin on pahoillaan siitä, että lentokentän ympärillä velloneessa keskustelussa on useimmiten osittain myös tarkoituksellisesti provosoiden puhuttu täysin vääristä ja epäolennaisista asioista. Uskon kuitenkin suurimman osan lappeenrantalaisista oivaltaneen alusta alkaen lentokentän tärkeyden. Ilman näkemystä ja kokonaiskuvaa on tietysti joskus vaikea ymmärtää yksittäisiä toimenpiteitä. Lentokenttään tehdyt satsaukset tulevat vielä moninkertaisesti takaisin, Hultin toteaa. Hän korostaa, että Lappeen- rannan saavutettavuus on avainkysymyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Jatkossa ei ole enää oleellista, lennetäänkö Lappeenrannasta Helsinkiin vai ei. Sen sijaan suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat ratkaisevan merkityksellisiä. Uusilla lentoyhteyksillä haetaan ennen kaikkea matkailijoita Etelä-Karjalaan, mutta luonnollisesti ne tarjoavat uusia mielenkiintoisia palveluja myös lappeenrantalaisille. Lappeenrannan elinkeinorakenne muuttuu vääjäämättä, ja teollisuuden menetetyt työpaikat on korvattava. Kaupunkimme verotuloista valtaosa saadaan palkkaveroista, ja siksi tarvitsemme kipeästi uusia työpaikkoja. Jos verotuloja ei kerry, myös palvelut hiipuvat. Matkailun kehittyminen vahvaksi elinkeinosektoriksi on Lappeenrannan strateginen tavoite, Hultin selventää. Kansainvälinen yliopistokaupunki vai taantuva taajama Hultin arvioi, että lentokentän sulkeminen olisi ollut kuolinisku koko alueelle. Lentokentän sulkeminen olisi pysähdyttänyt tai halvaannuttanut koko alueellisen kehityksen. On suuri ero, olemmeko oikeasti kansainvälinen yliopistokaupunki, kuten kaupunginvaltuusto on linjannut, vai taantuva taajama, josta puuttuu usko ja näkemys tulevaisuuteen. On vaikea kuvitella, että alueelle, jossa ei ole toimivia kulkuyhteyksiä, tehtäisiin suuria kylpylätai muitakaan matkailuinvestointeja. Neuvottelupöytien ääressä Tom Hultin kuulee kerta toisensa jälkeen kysymyksiä, kuinka Lappeenrannasta pääsee Brysseliin tai kuinka eurooppalaiset asiakkaamme pääsevät Lappeenrantaan. Kun päätöksiä uusien investointien sijoittamisista tehdään, kulkuyhteydet ovat poikkeuksetta avainkysymyksiä. Tarvittiin panostuksia ja paljon työtä, jotta saimme käännettyä lentokentän hautausmaasta uudeksi mahdollisuudeksi. Lappeenrantaan tehdyt Tom Hultin arvioi, että suurin osa lappeenrantalaisista oivaltaa lentokentän tärkeyden. uudet investoinnit ovat olleet pitkälti kiinni juuri kulkuyhteyksistä, Hultin sanoo ja mainitsee esimerkkeinä Baronan sekä valtionhallinnon uudet virastot. Hyvät kulkuyhteydet ovat myös merkittävä vetovoimatekijä kaupungille. Uusia tuotevalikoimia kasvavaan kysyntään Päätökset suurista investoinneista ovat käynnistäneet matkailutuotteiden kehittämisbuumin. Kun asiakasvirrat lisääntyvät, on Etelä-Karjalassa pakko olla monipuolisesti tuotteita ja palveluja. Nyt maakunnassa kehitetään kilvan uusia tuotevalikoimia ja pienet palvelutuottajat kokoavat tarjontaansa yhteen. Ja mikä parasta, alkanut positiivinen kierre synnyttää kipeästi kaipaamiamme uusia työpaikkoja, Hultin muistuttaa. Matkailualalle tarvitaan nyt ammattitaitoista ja ideointikykyistä henkilökuntaa Tom Hultin painottaa, että lentokenttä tukee monella tavoin RS Lappeenrannan teknillistä yliopistoa ja vahvistaa koulutuksen säilymistä ja kehittymistä Lappeenrannassa. Toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat sekä toiminnallisesti että opiskelijarekrytoinnin kannalta tärkeitä. Muutokset heijastuvat erityisesti matkailualaan liittyvään koulutukseen. Matkailupalveluihin tarvitaan entistä enemmän ammattitaitoista ja ideointikykyistä henkilökuntaa. On todella tärkeää kehittää Saimaan ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan ammattiopiston koulutusta työelämälähtöisesti vastaamaan maakuntamme matkailun tarpeita ja erityispiirteitä. Tom Hultin pitää kansainvälisten lentoyhteyksien aukeamista onnenpotkuna eteläkarjalaisille matkailusta kiinnostuneille ihmisille. Suljetuksi tuomitulta kentältä lähtee kesäkuun alussa jo 31 lentoa viikossa kuuteen eri kohteeseen, joista on erinomaiset jatkoyhteydet eri puolille maailmaa. Loistava tilaisuus lentää maailmalle suoraan omalta kotiovelta, kannattaa kokeilla, Hultin myhäilee. (MP)

3 Etelä-Karjalan ammattiopiston hotelli- ja ravintola-alan lehtori Paula Immonen on seurannut tyytyväisenä matkailualan hyviä uutisia Lappeenrannassa. Etelä-Karjalassa pöytä on katettu matkailijoille: lehtori Paula Immonen ja opiskelijat Heli Kontio (vasemmalla), Tiia Kouvalainen, Olli Friman ja Pratchaya Thongphajit. MP 3 Koulutukseemme hakeutuu nyt entistä motivoituneempia nuoria, joilla on selkeät ammatilliset tavoitteet. Yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen ammattiaineiden rinnalla on entistä tärkeämpää, koska suuret matkailuinvestoinnit tarvitsevat rinnalleen pienyrityksiä. Lehtori Paula Immonen arvioi, että niin nuoret kuin täsmäkoulutusta etsivät aikuisetkin ovat panneet merkille, että Etelä-Karjalassa on näköpiirissä nyt entistä parempia työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiseen. Holiday Club Saimaa -viihdekylpylän rakentamisen aloittaminen Rauhaan sekä Lappeenrannan lentokentän kansainvälistyminen laukaisivat positiivisen kierteen, joka varmasti synnyttää uusia matkailualan työpaikkoja samaan aikaan, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Koulutukseemme hakeutuukin nyt todella motivoituneita nuoria, joilla on suunnitelmia ja uskoa yrittäjyyteen. Opintojen aikana valmiudet ideointiin ja tuotekehittelyyn karttuvat. Suurten yritysten rinnalle tarvitaan pienyrittäjiä, jotka vievät matkailijoita Saimaalle, tarjoavat ohjelmapalveluja, elämyksiä ja räätälöivät matkoja erityistoiveiden mukaan. Kun matkailijamäärät kasvavat, tarvitaan Matkailualan hyvät uutiset innostavat koulutukseen entistä monipuolisempaa tarjontaa monenlaiseen makuun, Paula Immonen visioi. Koulutuksen kehittäjät valppaina Etelä-Karjalan ammattiopistossa on hotelli-, ravintola ja cateringalan aloituspaikkoja Lappeenrannassa ja Imatralla yhteensä 131. Ammatillisen koulutuksen tai lukion jälkeen voi Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskella restonomiksi. Koulutuksen kehittäjät ovat olleet jo pitkään valppaina, ja opetuksen sisällöissä on otettu maakunnan matkailun erityispiirteet huomioon. Hotelli-, ravintola ja catering-ala perustutkinnon uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy muun muassa valinnainen kymmenen opintoviikon kokonaisuus Venäjä-osaamista. Etelä-Karjalan ja Pietarin oppilaitosten väliseen opiskelijavaihtoon on olemassa valmiit kanavat. Olemme pohjustaneet sujuvaa opiskelijavaihtoa oppilaitosten ja opettajien pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Kun vuoden lopulla nopeat Pendolino-junayhteydet Pietariin alkavat, kanssakäymisestä tulee entistä joutuisampaa, venäjän kieltä itsekin useita vuosia opiskellut Paula Immonen ennakoi. (MP) Posliinikukko matkamuistoksi Riiasta Paula Immosen olohuonetta koristavat matkamuistot lähes joka kolkalta maailmaa. Eipä ihme, että moni huudahtaa ihastuksissaan: täällähän on kuin galleriassa. Nyt eksoottisten esineiden joukossa on myös posliinikukko Riian matkan muistona. Paula Immonen on matkustellut ympäri maailmaa ja asunutkin ulkomailla, mutta Riika oli jäänyt väliin. Kun suora lentoyhteys Lappeenrannasta avautui, lähdin mieheni kanssa matkaan ensimmäisten joukossa. Etelä-Karjalan ammattiopistossa hotelli- ja ravintola-alan ammattiaineita opettava Paula Immonen arvioi matkakokemuksiaan sekä tavallisen matkailijan että ammattilaisen silmin. Matkoilla elämänkokemus ja näkemykset syvenevät, uudet ideat ja virikkeet tuovat vaihtelua niin arkeen kuin työelämäänkin. Kierrellessään maailmalla huomaa, miten erilailla saman asian voi tehdä. Töissä olen melkoinen puurtaja, joten matkustaminen on myös tapani rentoutua. Korisfaniporukalla matkaan Paula Immonen laittautui miehensä kanssa Riian matkalle yhdessä Namikan ja Cazin pelijä seuraavan faniporukan kanssa. Matkalaisia oli ryhmässä yhteensä 17. Hän kannustaa muitakin eteläkarjalaisia matkustamaan entistä enemmän yhdessä. Ryhmän saa kasattua vaikka naapurustosta tai harrastajapiireistä. Varsinkin, jos ei ole aiemmin paljoa matkustellut, kannattaa lähteä porukalla liikkeelle. Sitten paikan päällä voi jakautua pienemmiksi ryhmiksi, jos vaikka naiset haluavat shoppailemaan ja miehet jääkiekkomatsiin. Mielestäni ryhmämatkojen ohjelma kannattaa suunnitella hyvin jo etukäteen, mutta joskus on mukava inspiroida ohjelma vasta paikan päällä, Paula Immonen vinkkaa. Hän näyttää kuvia, jotka näppäili Riiassa hotellihuoneensa ikkunasta. Eikös olekin kaunista katseltavaa, upeita jugend-taloja. Kiertelimme kaupunkia jalkaisin ja myös opastetulla bussikierroksella, jossa oli suomenkielinen selostus. Posliinikukon ostin vanhasta kaupungista. Voimaa opetukseen työkokemuksesta ja kansainvälisyydestä Paula Immonen aloitti uransa hotelli- ja ravintola alalla heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi. Ensimmäinen työpaikka oli tarjoilijana Lappeenrannan Adriano Baarissa, joka oli Suomen ensimmäisiä pizzerioita. Hotelli- ja ravintola-alan opinnot hän suoritti Helsingissä, josta löytyi nuorelle ammattilaiselle monenlaisia työtilaisuuksia. Kun Immosten perhe muutti kahdeksi vuodeksi Afrikkaan, am- matilliseen uraan tuli käänne. Mieheni sai työkomennuksen Etelä-Afrikkaan, enkä empinyt lähteä pienen tyttäremme kanssa mukaan, vaikka minun olikin luovuttava hyvästä työpaikastani. Kokemus avarsi maailmankatsomusta, opetti näkemään uusia mahdollisuuksia ja kielitaitokin parani. Palattuamme takaisin Lappeenrantaan, kouluttauduin amk-restonomiksi ja opettajaksi. Ammattiopistossa olen työskennellyt noin 12 vuotta. Paula Immosen oppilaat osaavat ottaa oppia ja iloa irti opettajansa työkokemuksesta ja matkoista. Kun teoriaa on päntätty tarpeeksi, joku jo kajauttaa: ei viitsittäis enää kirjoittaa, kerro taas jotain vaikka Etelä-Afrikasta. (MP)

4 4 Tervetuloa lasten suunnittelemaan dinosaurusmaahan, Suomen suurimpaan hiekkalinnaan Tänä kesänä Lappeenrannan hiekkalinnan teemana ovat esihistoria ja dinosaurukset. Erityistä hiekkalinnassa on nyt se, että se toteutetaan lähes vuoden kestäneenä arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusprojektina. Yli sata lappeenrantalaista lasta ja nuorta, iältään esikouluikäisistä yläkoululaisiin, on suunnitellut veistoksia ja rakenteita dinosaurusmaahan ja kivikautiseen kylään mammutinmetsästäjineen. Lapsilta tuli hienoja ideoita, piirroksia ja pienoismalleja! Hiekkalinnan pääarkkitehti Kimmo Frosti iloitsee. Ideoissa oli paljon suoraan käytettäväksi sopivia, mutta myös sellaisia, joiden toteutus vaatii pohtimista, kuten lentäviä liskoja ja kiipeiltäviä paikkoja. Hän pitää erityisesti monissa töissä olleesta tulivuoren pienoismallista, joka on tarkoitus toteuttaa peräti savua tupruavana. Itse olen lasten ideoiden pohjalta hahmotellut kokonaisuuden, ja veistäjät katsovat mallia suoraan lasten piirroksista ja pienoismalleista omiin veistoksiinsa. Esimerkkinä tästä on mammuttiveistos, josta meillä on hieno pienoismalli. Projektin ovat toteuttaneet Lastenkulttuurikeskus Metku, Lap- peenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Frostiart Oy. Vauhtia ja viihdytystä Innokkaat suunnittelijat ja pienoismallin tekijät, Lönnrotin koulun ekaluokkalaiset Kerttu Vartiainen ja Anna Vellonen sekä Peltolan koulun kakkosluokkalaiset Aino Välikauppi ja Katariina Junnikkala kertovat vauhdikkaasti Lappeenrannan seurakunnan iltapäiväkerhon projektin kulusta. Suunnitteleminen oli yhtä mukavaa kuin tekeminenkin, kun myö niin tykätään askartelusta, tytöt sanovat yhteen ääneen. Pienoismallia teki koko ryh- mä, ja dinosaurukset innostivat erityisesti poikia. Yhteisesti kootussa työssä on niin Annan maalaamia esihistoriallisia leppä hintiäisiä kuin Kertun tekemä vesiputous sekä helmiostereita, tomaatti supermies ja raidallinen virtahepodinosaurus. Iltapäivätoiminnan ohjaaja Kaisa Tuosa kertoo, että yhteisen pienoismallin laatiminen vaati oppimistakin: erityisesti sen hyväksymistä, että myös toisten työt sopivat yhteen oman kanssa. Hiekkalinna on tytöille tuttu aikaisemmilta kesiltä, ja tänä kesänä on mukava mennä katsomaan luolaan, jos vaikka oma pienoismalli löytyisi näyttelystä. Sitä kyllä kelpaisi esitellä niin kavereille kuin perheelle ja sukulaisillekin. Kunpa saataisiin hiekkalinnaan vaikka joku karuselli meille isommille, kun emme enää pääse possujunaan, he ehdottavat toiveenaan. Anna esittää vielä, että jos saataisiin käyttöön värillistä hiekkaa, lasten suunnittelemista veistoksista tulisi entistä iloisempia. Joka tapauksessa hiekkalinnan alueen ideointi oli tytöistä hieno juttu. Vauhtia ja viihdytystä, sitä pitää olla, he sanovat. Hiekkalinnan tekoprosessi on ollut hieno juttu myös Kimmo Frostin mielestä, mutta parasta lienee lopputulos, jolta hän odottaa tänä vuonna erityisen paljon. Mainiota on myös se, että hiekkaveisto päästään aloittamaan viikkoa aikaisemmin kuin ennen. Kaksi kanadalaista veistäjää tulee jo toukokuun lopulla veistämään suuren porttiveistoksen. Näin alueella on jo heti alussa näyttävä veistos, ja peremmäl- lä saa seurata veistäjien työtä ja muiden kokonaisuuksien valmistumista, hän kuvailee. Pienoismalleja luolassa, esihistoriallisia työpajoja Hiekkalinnaprojektiin osallistuneet lapsiryhmät kokoontuivat viime vuoden elokuussa päättämään, hiekkalinnan teemasta, ja koko syksy ja talvi tehtiin töitä. Tarkoituksena onkin sijoittaa mahdollisimman moni pienoismalli ja piirustus hiekkaluolaan rakennettavaan näyttelyyn. Tämä Metkun toteuttama näyttely on avoinna koko kesän, kertoo toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti. Hiekkalinnan avajaiset pidetään sunnuntaina klo 15. Avajaisohjelmaan sisältyy muun muassa lastenkonsertti, jossa esiintyy Hevisaurus-yhtye. Avajaisten jälkeen hiekkalinnalla järjestetään lapsille päivittäin työpajoja, joissa tutustutaan niin esihistorialliseen akrobatiaan kuin surrealistiseen maisemaankin sekä korujen tekoon luusta ja puunkappaleista. Opastajina ovat alueen taiteilijat. Ties vaikka materiaalina olisi dinosauruksenkin luita, Minna Pirilä-Martti iskee silmää. (KL) Innokkaat pienoismallin suunnittelijat, Anna Vellonen (vasemmalla), Kerttu Vartiainen, Katariina Junnikkala ja Aino Välikauppi haluaisivat joskus kokeilla hiekkaveistoakin. Anna tekisi mustekalan tai hyönteisen, Kerttu lihansyöjäkasvin, Katariina palmun ja Aino kolibrin tai papukaijan. RS

5 5 Lappeenrannan varhaiskasvatus fanittaa Facebookissa Kasvatus- ja opetustoimen varhaiskasvatustoimi on luonut Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatus -sivun Facebook-yhteisöpalveluun. Tarkoituksena on innostaa kaikkia varhaiskasvatuksesta kiinnostuneita osallistumaan sivulla oleviin ajankohtaisiin keskusteluihin ja halutessaan käynnistämään sivulla uusia keskusteluja. Sivun ylläpitäjät, varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, perhepäivähoidon ohjaaja Anne Kouvo-Suutari ja laatuvastaava Anu Lindgren, kehottavat kaikkia Lappeenrannan varhaiskasvatuksesta kiinnostuneita, erityisesti vanhempia, liittymään rohkeasti mukaan keskusteluihin. Kuka tahansa voi liittyä sivulle ja aloittaa keskustelun varhaiskasvatukseen liittyvistä aiheista, painottaa Anne Kouvo- Suutari. Facebookin välityksellä on herännyt jo monia ajankohtaisia keskusteluja. Hyvän esimerkin kanavan toimivuudesta on antanut ryhmän jäsenen aloittama keskustelu tunnustuksellisesta uskonnon opetuksesta päivähoidossa. Keskustelua on jatkettu varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä, mistä se jalkautuu myös varhaiskasvattajien työyhteisötasolle. Tämän tyyppinen aktiivisuus ja näkemysten vaihto on erittäin toivottavaa, Anne Kouvo-Suutari iloitsee. Viimeisimmissä keskusteluissa on ollut esillä muun muassa todellisten hoitopaikkakustannusten näkyminen päivähoitolaskussa ja uusia aiheita on tulossa. Pyrimme pitämään sivun aktiivisena ja tarvittaessa avaamaan uusia keskustelunaiheita, Anu Lindgren jatkaa. Kynnys kysymyksiin madaltuu Ajatus ryhmän perustamiseen pohjautuu Varhaiskasvatuksen strategiaan, jonka yhtenä tavoitteena on toiminnan avoimuus ja näkyvyys. Lisäksi tavoitteena on pedagogisen keskustelun foorumien kehittäminen. Halusimme luoda sivun, joka madaltaa kohderyhmämme kynnystä kysyä ja ottaa kantaa varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa, sillä yhä useammin internet toimii vanhempien ensisijaisena tiedonhaku- ja vuorovaikutuskanavana, Anu Lindgren huomauttaa. Osittain samojen tekijöiden luoma Varhaiskasvatuksen strategia ryhmä Facebookissa poistui huhtikuussa, mutta Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatus -sivu toimii kaikkien ryhmään kuuluvien lappeenrantalaisten Facebook-jäsenten yhteisönä varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa. Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jonka käyttäjällä on mahdollisuus luoda oma käyttäjäprofiili ja sen kautta kertoa kuulumisiaan ja olla yhteydessä muihin palvelun käyttäjiin. Facebookin käyttäjä voi myös liittyä tai perustaa palveluun erilaisia ryhmiä sekä sivuja, joihin muut käyttäjät voivat osallistua. Nämä ryhmät ja sivut liittyvät usein johonkin käyttäjiä yhdistävään tekijään, kuten esimerkiksi harrastuksiin tai ajankohtaisiin aiheisiin. (JN) Facebook-ryhmiä Lappeenrannan kaupungin toimialoilla Nuorisotoimi Lappeenrannan nuorisotoimen Facebook-ryhmät on tarkoitettu nuorille. Ryhmissä kerrotaan tapahtumista ja toiminnasta, vaihdetaan kuulumisia, vastaillaan kysymyksiin jne. Nuorisoohjaajia on mukana ryhmien jäseninä. Nuorisotoimen perustamia ryhmiä ovat: Voisalmen nuorisotila Monarin nuorisotila Sammontorin nuorisotila Nuorten Tiedotuspiste Verkko. Kaupunginteatteri Sivuston tarkoituksena on tiedottaa kaupunginteatterin ohjelmistosta, vierailuesityksistä ja muista teatteriin liittyvistä tapahtumista. Sivu seuraa aktiivisesti teatteriin liittyvää uutisointia ja pyrkii lisäämään uutisia sivuille mahdollisimman tuoreina. Jatkossa tarkoituksena on kehittää sivustoa vuorovaikutteisempaan suuntaan: järjestää sivustolla kyselyjä ja kilpailuja ja julkaista erityisesti Facebook-faneille suunnattuja tarjouksia. Ympäristötoimi EKIS-ilmastonmuutoshankkeella on oma Facebook-ryhmänsä, jonka välityksellä löytyy tietoja järjestettävistä tapahtumista sekä ajankohtaista asiaa ilmastonmuutoksesta, energiasäästöstä ja muusta aiheeseen liittyvästä. Yrityspalvelut Lappeenranta Business & Innovations ryhmä tiedottaa Facebookissa Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöiden Business & Innovations -tapahtumista. Business & Innovations -tapahtumia järjestävät Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ( ja Lappeenranta Innovation Oy ( joiden molempien sivuilta pääsee Facebook ryhmään. EU-Russia Innovation Forum järjestettävällä EU Venäjä-innovaatiofoorumilla on oma facebook-sivu. Maakuntakirjasto Lappeenrannan maakuntakirjasto on saanut opetusministeriöltä hankerahan omaa Facebookryhmää varten ja suunnitteilla oleva ryhmä perustetaan vuoden 2010 aikana. Leikkikerhoihin ilmoittautuminen ja avoimet päiväkodit toimikaudella Avoimien päiväkotien toiminta alkaa klo 9 ja niissä toimivat leikkikerhot käynnistyvät Kerhot ovat maksuttomia ja tarkoitettu 3 5-vuotiaille, kunnallisen sekä kunnan tukeman päivähoidon ulkopuolella oleville lapsille. Hakemukset leikkikerhoihin palautetaan mennessä. Hakemuskaavakkeita on saatavilla avoimista päiväkodeista sekä kasvatus- ja opetustoimen hallintotoimistosta (Brahenkatu 5 A). Hakemuksen voi tulostaa myös Internetistä: Kourulan avoin päiväkoti ja leikkikerho Katajakatu 2, Lappeenranta, puh. (05) Lauritsalan avoin päiväkoti ja leikkikerho Hallituskatu 20, Lappeenranta, puh. (05) Leirin avoin päiväkoti ja leikkikerho Suonionkatu 19, Lappeenranta, puh. (05) Tarkempia tietoja leikkikerhoista ja avoimista päiväkodeista saa kustakin toimipisteestä, internetistä Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta sekä ostopalvelu- ja leikkitoiminnan ohjaaja Marketta Pitkolta, puh Sporttipäivä 25. elokuuta avaa liikuntasyksyn Lappeenrannan urheilutalolla keskiviikkona 25. elokuuta klo 9 14 järjestettävä Sporttipäivä avaa komeasti Lappeenrannan liikuntasyksyn. Sporttipäivässä on loistava tilaisuus tutustua urheilutalon liikuntamahdollisuuksiin ja liikuntatoimen syyskauden uuteen ohjelmaan. Sporttipäivään osallistuminen maksaa viisi euroa. Sillä hinnalla lunastaa itselleen sporttipassin, jolla voi päivän aikana kiertää eri ryhmissä mielensä mukaan ja lopuksi saunoa. Palauttamalla sporttipassin osallistuu myös arvontaan. Mahdollisuus on esimerkiksi zumbaan, itämaiseen tanssiin, kunto- ja pallojumppaan, vesijuoksuun, allas- ja syväallasjumppaan, soutuun, kuntonyrkkeilyyn, kahvakuulaharjoitteluun, istumalentopalloon, sulkapalloon ja monenmoiseen muuhun perinteiseen tai eksoottiseen. Mukaan vaan, kannattaa kokeilla myös jotain ihan uutta, liikuntasihteeri Aija Rautio kannustaa. Liikuntatoimen ryhmiin ilmoittautuminen uudistuu ja jo syksyllä ilmoittautumiset hoidetaan puhelimitse. Ohjeita ilmoittautumiseen saa muun muassa Sporttipäivän aikana. Lisätietoja tapahtumasta nähtävillä liikuntatoimen ohjatun liikunnan sivuilla kesäkuussa.

6 6 Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Sampo Hyvärinen arvioi, että Lappeenranta on nuorille ihan hyvä kaupunki, ei mallikelpoinen mutta hyvä. Jos minulla olisi mahdollisuus parantaa jokin ongelma, hoitaisin nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon. Minä poistaisin nuorisotyöttömyyden, sanoo puolestaan Vilma Vesala, ensimmäisen kauden nuvalainen ja ammattiopiston toisen vuoden leipuri-kondiittoriopiskelija. Jos nuorilla olisi työtä ja turvattu toimeentulo tai edes mielekästä tekemistä, se vähentäisi myös mielenterveysongelmia, miettii Vesala, joka on aktiivisesti osallistunut Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimintaan, esimerkiksi hyvinvointiseminaareihin. RS Nuorisovaltuuston kokouksessa on asiallinen mutta rento tunnelma. Välillä innostutaan puhumaan niin, että puheenjohtaja Sampo Hyvärinen saa paukuttaa nuijaa. Aktiivisuus näkyy myös osallistumishalukkuudessa: kaikkiin tehtäviin ja työryhmiin löytyy heti vapaaehtoisia. Nuorten ääni kuuluville Nuorisovaltuusto on toiminut Lappeenrannassa vuodesta 2000, ja sen tarkoituksena on saada nuorten ääni kuulumaan kaupungin päätöksenteossa. Nuorisovaltuustolla on edustajat nuoriso- ja liikuntalautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, ympäristölautakunnassa, rakennuslautakunnassa, kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja kulttuurilautakunnassa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiryhmässä ja alueraadeissa. Nuorisovaltuuston jäsenet ovat vuotiaita, ja heidät valitaan kouluvaaleilla yhdestä kolmeen jäsentä koulua kohti oppilasmäärän mukaan. Nyt istuvassa nuorisovaltuustossa on 27 jäsentä sekä 14 varajäsentä. Tietämys Nuvasta ja sen toiminnasta on vähän kerrassaan lisääntynyt. Sampo Hyvärinen huomauttaa, että nykyään kaverit ja muutkin tutut jo tietävät, mikä nuorisovaltuusto on. Tällä kertaa vaaleissa oli enemmän ehdokkaita kuin nuorisovaltuustoon mahtui, kertoo puolestaan nuorisovaltuuston tutorina toimiva vs. nuorisosihteeri Kimmo Hölkki. Toimintaideoita Nuorisovaltuusto on järjestänyt ja järjestää tapahtumia nuorille. Uusin toimintaidea on Talent- Vilma Vesalalla on positiivisia kokemuksia osallistumisesta lasten ja nuoren hyvinvointityöryhmän toimintaan. Minut on otettu ryhmän nuorimpana hyvin huomioon ja kyselty näkemyksiäni eri asioista, hän sanoo. Nuorisovaltuustossa pääsee vaikuttamaan omaan elämään ja ympäristöön Nuorisovaltuuston merkittävin tehtävä on nuorten edunvalvonta, painottaa tammikuussa 2010 aloittaneen uuden Nuvan puheenjohtaja, lukion ykkösvuosikurssilainen Sampo Hyvärinen. Toisella kaudellaan nuorisovaltuustossa oleva Hyvärinen pitää erityisen tärkeänä nuorisovaltuutettujen mahdollisuutta osallistua lautakuntien kokouksiin, saada suoraa tietoa käsiteltävistä asioista ja kertoa puolestaan nuorten näkemyksistä. tyyppinen kilpailu nuorisotiloilla syksyllä. Talent huipentuu finaaliin Kaamospuhalluksessa marraskuussa. Muita toimintakauden suunnitelmia ovat hohtokeilausilta nuorille, HC Summerfest -tapahtuman järjestämismahdollisuuden selvittäminen, oman skeitti/bmxhallin toteuttaminen ja yhdeksäsluokkalaisten K9-kulttuurikortin jakaminen. Nuorisovaltuusto on myös mukana V-päivän eli Vaikuta älä valita -päivän järjestelyissä. V-päivä on erityinen nuorten kuulemistilaisuus kouluilla. Ensimmäinen V-päivä järjestettiin Kesämäen alueen kouluissa keväällä Huhtikuussa Lauritsalassa pidettiin vastaavanlainen tilaisuus, Kimmo Hölkki kertoo. Nuvan uusi aluevaltaus Imatran nuorisovaltuuston kanssa on kansainvälinen toiminta Venäjän lähikaupunkien suuntaan. ENPIhankkeen myötä suunnitellaan yhteistyötä Pietarin, Viipurin ja Svetogorskin nuorisovaltuustojen kanssa. Mikäli hanke toteutuu, toiminta on koko Suomen mitassa ainutlaatuista. Suunnitelmissa on tapahtumia rajan molemmin puolin, jopa yhteistä nuorisovaltuustotoimintaa, jonka tarkoituksena on saada nuoria tutustumaan toisiinsa. Jo aiemmin on oltu puolestaan mukana Pohjoismaisessa nuorisokonferenssissa Örebrossa Ruotsissa. Tietoa, taitoa ja näkemyksiä Uuden nuorisovaltuuston tutorina vuoden alusta aloittanut Kimmo Hölkki toteaa oppivansa toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Hän uskoo nuorisovaltuustossa toimimisen antavan nuorille arvokasta pääomaa: uskoa siihen, että voi itse vaikuttaa elämäänsä ja ympäristöönsä. Myös Sampo Hyvärinen ja Vilma Vesala pitävät nuorisovaltuustokokemusta arvokkaana. Nuorisovaltuustossa toimiminen on antanut äärettömän paljon kokemusta kokoustekniikasta, lautakuntien työskentelystä, yleensä kunnallispolitiikan käytänteistä. Siitä on saanut valtavasti tietoa, taitoa ja näkemyksiä, Hyvärinen tiivistää. (KL) Nuorisovaltuuston jäsenet kaudella Joutsenon lukio Roni Trinidad Matti Rautiainen Lyseon lukio Sampo Hyvärinen Lauritsalan lukio Viivi Kuusisto Samu Tavi Steinerlukio Joona Vilkko Milla Linnahalme Armilan koulu Eveliina Kunttu Leena Herttuainen Sami Pesari Kimpisen koulu Sten Rohtmets Samu Kaijansinkko Juho Huttunen Kesämäerinteen koulu Siiri Lohko Viktoria Murskaja Kalle Laukkanen Sammonlahden koulu Essi Liljenbäck Sisko Turunen Lauri Tiainen Lauritsalan koulu Iisa-Janita Pylkkänen Jenna Turkki Ilari Rautiainen Itä-Suomen koulu Aino Pesonen Etelä-Karjalan ammattiopisto Elina Putkonen Riina Peltola Vilma Vesala Emilia Nikkinen

7 7 Ruoholammelle kestävää kehitystä ja hyvinvointioppimista painottava koulu Ruoholammen uudelle asuinalueelle rakennetaan kestävää kehitystä ja hyvinvointioppimista painottava Lappeen koulu. Tavoitteena on, että koulu valmistuisi vuoden 2011 loppuun mennessä ja otettaisiin käyttöön tammikuussa Perusopetusjohtaja Mari Routti kertoo, että uudesta koulusta tulee monipuolinen ja virikkeellinen ympäristö lapsille. Näillä näkymin opetus siirretään uudisrakennukseen heti, kun se valmistuu, vaikka ihanteellisinta olisikin, että koulun toiminta alkaisi kokonaisen lukuvuoden alussa. Siirtyminen uusiin tiloihin otetaan huomioon jo lukuvuoden opetusjärjestelyiden suunnittelussa, ja näin ollen koulun käyttöönotto kesken vuotta ei tuota ongelmia. Uskon että kaikki ovat innolla menossa aloittamaan työt heti, kun uudisrakennuksen ovet aukeavat, Mari Routti hymyilee. Koulu energiaystävällisesti mukana lasten ja vanhempien arjessa Päiväkodin viereen nouseva Lappeen koulu on alakoulu eli oppilaat ovat 1 6 -luokkalaisia. Suunnitelmien mukaan koulurakennus jaetaan soluihin, joissa oppilaat ja opettajat toimivat ikään kuin omina pieninä yksiköinään. Arkkitehti Riitta Ojalan suunnittelemassa Lappeen koulussa toiminnan ja opetuksen perustana ovat kestävä kehitys ja hyvinvointioppiminen, jotka näkyvät jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen teknisessä toteutuksessa ja ympäristön suunnittelussa otetaan huomioon energiaystävällisyys. Tutkim- me esimerkiksi, voisiko koulun pihaan rakentaa pienen tuulimyllyn, jossa lapset voisivat tehdä energiantuottokokeiluja, Mari Routti paljastaa. Toisena teemana on hyvinvointioppiminen, jossa sovelletaan professori Matti Rimpelän lanseeraamaa ajatusta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että varhaiskasvatus ja koulu toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään ja niiden muodostama yksikkö taas toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen vanhempien ja asukkaiden kanssa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on myös ollut mukana koulun suunnittelussa, ja kouluun varataan oppilashuollon työntekijöille tilat. Näin oppilashuolto on mukana koulun arjessa ja palvelut nivoutuvat lasten ja vanhempien päivärytmiin, Mari Routti selventää. Taitotori, teknologia ja taukotilat itsenäisen oppimisen välineenä RS Lappeen koulu rakennetaan päiväkodin viereiselle tontille. Suunnittelua jatketaan vuorovaikutuksessa asukkaiden ja vanhempien kanssa. Haluamme tehdä vanhempien kanssa yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa. Lappeen koulussa halutaan panostaa omaehtoiseen opiskeluun: kirjasto-mediateekki palvelee tiedonhaussa, ja tietokoneet kulkevat ryhmästä toiseen tietokonevaunuilla. Teknologia ja luonnontieteiden opetus ovat vahvasti mukana opetusohjelmissa. Oppilaat saavat käyttöönsä esimerkiksi pienen laboratorion ja pihalle on kaavailtu puutarhaa. Myös taitoja taideaineiden opiskeluun panostetaan. Rakennamme suuren liikuntasalin, joka tulee myös iltakäyttöön. Suunnitteilla on tilava musiikkiluokka, joka mahdollistaa monipuolisen musiikin opiskelun. Kuvataiteen opetukseen saamme valoisan ateljeen, joka muodostaa yhdessä tekstiili- ja teknisen työn tilojen kanssa taitotorin. Oppilailla on mahdollisuus kokeilla muun muassa muotoilua, savitöitä sekä grafiikan tekemistä taitotorin pienissä työpajoissa, Mari Routti kertoo. Suunnitelmiin sisältyy lisäksi viihtyisiä taukotiloja sekä nurkkauksia omaehtoiseen työskentelyyn ja touhuamiseen, eli kaikki opiskelu ei tapahdu omassa luokassa opettajan johdolla. Moderniin koulusuunnitteluun ja arkkitehtuuriin perehtynyt Riitta Ojala on tutustuttanut meidät Kiva-tila käsitteeseen, mikä tarkoittaa avarampaa tilaa, jossa on lapsille viihtyisä kalustus. Kiva-tilassa oppilailla on mahdollisuus vapaamuotoiseen oleskeluun, Mari Routti selventää ja lisää, että kiva-tilaa on mahdollisuus käyttää myös iltapäivätoimintaan. Tavoitteena on, että tiloissa järjestetään kerhotoimintaa ja erikoistiloja voitaisiin käyttää koulupäivän ulkopuolellakin. Vanhemmilta ideoita suunnitteluun Lappeen koulun suunnittelua jatketaan edelleen. Kun suunnitelmat tarkentuvat, Mari Routti vierailee Ruoholammen asukaskokouksessa kertomassa hankkeen etenemisestä. Suunnittelua jatketaan vuorovaikutuksessa asukkaiden ja vanhempien kanssa. Haluamme tehdä vanhempien kanssa yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa. Lappeen koulun kokonaiskustannukset ovat noin 9,5 miljoonaa euroa, johon kaupunki saanee valtionavustusta 3,1 miljoonaa euroa. Lisäksi kalustukseen ja muihin oheisvarusteluihin on varattava noin 0,5 miljoonaa euroa. (JN) Vesilaskun voi muuttaa sähköiseksi Kaikki terveysasemat hoitavat päivystyspotilaita Vesilaskun voi saada nyt sähköisenä. Voit tilata vesilaskusi sähköisenä oman pankkiohjelmasi kautta. Palvelu on käytössä kesäkuun lopusta alkaen. elaskun käyttöönotosta ja palvelusta saat lisätietoja pankistasi tai Lappeenrannan Veden asiakaspalvelusta puh. (05) ja (05) Mikä on elasku? elasku on sähköinen lasku, jonka saat paperilaskun sijaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Siirtyminen elaskuun on helppoa. Aloita tekemällä elaskusopimus omassa verkkopankissasi kesäkuun lopulla. elaskun turvallisuus on huippuluokkaa, sillä pankit tunnistavat tarkkaan laskun osapuolet. Verkkopankkiin ei voi lähettää elaskuja kukaan muu kuin sopimuksen tehnyt yritys. Lisäksi laskuihin pääsee käsiksi vain pankkitunnusten haltija. Laskun tiedot, kuten viite ja tilinumerot, ovat laskulla automaattisesti valmiina. elasku on ajasta ja paikasta riippumaton. Voit vastaanottaa ja maksaa elaskun verkkopankissasi milloin ja missä tahansa. asiakaspalvelu@lappeenrannanvesi.fi Päiväaikaan Etelä-Karjalan terveyskeskuksen kaikki terveysasemat eri puolilla maakuntaa hoitavat päivystyspotilaita. Virka-ajan ulkopuolella apua saa Etelä-Karjalan keskussairaalasta ja Parikkalan sairaalasta, joissa toimii ympärivuorokautinen päivystys. Päivystys on tarkoitettu äkillisten, kiireellistä hoitoa vaativien sairauksien ja tapaturmien hoitoon. Etelä-Karjalan keskussairaalan lääkäripäivystykseen voi hakeutua kaikkina vuorokauden aikoina henkeä uhkaavissa tilanteissa. Päivystykseen kannattaa aina soittaa etukäteen. Keskussairaalan lääkäripäivystyksessä on käytössä tekstiviesti- palvelu ja vastaanottoa voi odottaa kotona. Matkapuhelimeen tulee tekstiviesti hyvissä ajoin ennen kuin lääkäri ottaa vastaan. Jos on epävarma oikeasta hoitopaikasta, virka-aikana kannattaa soittaa omalle terveysasemalle. Iltaisin sekä viikonloppuisin neuvoja ja toimintaohjeita saa Etelä-Karjalan keskussairaalasta tai Parikalan sairaalasta. Lappeenrannan terveysasemat ja puhelinnumerot Armila, (05) Joutseno, (05) Lauritsala, (05) Sammonlahti, (05) Ylämaa, tai (05) Hätätilanteessa soita 112! Etelä-Karjalan keskussairaala, terveyskeskuspäivystys, (05) Etelä-Karjalan keskussairaala, päivystyspoliklinikka, (05) Parikkalan sairaala, (05)

8 8 MP Perhepäivähoitaja Eila Lintala, 67, jatkaa unelmiensa ammatissa Perhepäivähoitaja Eila Lintala on päättänyt jatkaa unelmiensa ammatissa, vaikka täyttääkin syksyllä 68 vuotta. Nautin työstäni, olen terve ja voimissani. Miksikäs en jatkaisi. Mielestäni kaikille yhteistä eläkeikää ei pitäisi ollenkaan määritellä, vaan arvioida tilanne jokaisen kohdalla erikseen. Äitini eli yli 100-vuotiaaksi. Jos olen perinyt hänen geeninsä, ehdin vielä olla eläkkeelläkin, Eila tuumii. Jo teinityttönä Eila Lintala haaveili lastenhoitajan ammatista. Hän ennätti kuitenkin tarttua monenlaisiin töihin ennen kuin haaveesta tuli totta. Kun työt puutarhalla loppuivat 16 vuoden jälkeen, ajattelin, etten varmaan enää koskaan saa uutta tilaisuutta. Sama tunne ravisutti, kun tilapäinen pesti rajavartiostossa päättyi. Mutta otin vastaan työn kuin työn ja vasta yli 50-vuotiaana aloitin perhepäivähoitajana Vainikkalan perhepäiväkodissa. Parhaitenhan lapsi oppii mallia ottamalla Sortavalalaisen, evakkotaipaleella syntyneen Eilan synnyinkunnaksi merkittiin Paavola. Myöhemmin 1940-luvulla perhe asettui Sydän-Pohjanmaalle, Ylistaroon. Vieraalla maalla kolmilapsisen perheen elanto oli usein tiukilla, ja monesti valtaväestö antoi ym- märtää, että tulokkaat olivat toisen luokan kansalaisia. Äitini vei meitä eteenpäin yksinään. En muista, että minulle olisi sanottu, että tee tuota tai tuota. Lapset tarttuivat toimeen heti, kun kynnelle kykenivät. Itse olin kuopus ja ryhdyin touhuamaan muiden mukana. Parhaitenhan lapsi oppii mallia ottamalla, Eila pohtii. Naapurin lasten likottaminen oli Eilalle mieleistä. Toivoinkin, että minusta tulee isona lastenhoitaja. Mutkien kautta haaveeni on nyt toteutunut. Monista kokemistaan ylenkatseista huolimatta Eila muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Pohjanmaalla hyvillä mielin. Niin siellä kuin täälläkin on monenlaisia ihmisiä, joukkoon mahtuu ylpeitä sekä suvaitsevaisia. Mutta Kaupunkielämästä en osaa sanoa, mutta täällä maaseudulla on aikaa ja tilaa tutkia ympäristöään: lapsi saa ja ehtii olla lapsi. täytyy myöntää, että salaa toivoin löytäväni miehen jostain muualta päin Suomea, hän naurahtaa. Elämänkumppani löytyi kuitenkin naapurikunnasta, eikä Eila arvannut, että yhteinen tie veisi itärajalle asti. Mieheni tuli tänne rajavartijaksi. Ostimme Lyijysen kylästä, läheltä Haapajärveä, pienen mökin, jota laajensimme, kun perhe kasvoi. Kolme lastamme ovat jo vuosia sitten asettuneet omilleen, ja nyt meillä on kuusi lastenlastakin, vanhin jo 23-vuotias ja nuorin vasta vuoden. Tuolla on hoitotätini Eila Eila hoiti mielellään omia lapsiaan kotona, mutta jos ulkopuolista työtä oli tarjolla, hän ei kieltäytynyt. Varsinkin puutarhatyö oli minulle mieleistä. Ruusujen ja taimien kasvattaminen kait pohjimmiltaan muistuttaa lastenhoitoa. Perhepäivähoitajana Eila on ehtinyt olla noin 15 vuotta. Jokainen päivä ja jokainen lapsi on erilainen. Näin mielenkiintoisessa ammatissa ei taida huonoja puolia ollakaan. Nuorempiani kannustan kouluttautumaan, eiköhän työn arvostuskin koulutuksen myötä parane. Oman työnsä merkityksen ymmärtää viimeistään silloin, kun nuoriksi aikuisiksi varttuneet entiset hoitolapset moikkailevat kylällä ja kertovat kavereilleen, että tuolla on minun hoitotätini Eila. Kiireetöntä elämää maaseudulla Ikänsä maaseudulla asunut Eila Lintala ammentaa voimaa ja tulevaisuuden uskoa luonnosta. Mikäs sen mukavampaa kuin mennä aamuvarhaisella omalle pihalle tuulen suuntaa haistelemaan. Kerään marjoja ja sieniä lähimetsistä, lenkkeilen koiran kanssa, hoidan pihaa, teen lumitöitä ja sahaan polttopuita, Eila kuvailee elämän tyyliään. Hän arvelee, että maaseudulta päin katsottuna maailma näyttää toisennäköiseltä kuin kaupungin suunnasta nähtynä. Kaupunkielämästä en osaa sanoa, mutta täällä maaseudulla on aikaa ja tilaa tutkia ympäristöään: lapsi saa ja ehtii olla lapsi. Eiköhän paljonpuhuttu kiire ole useimmiten itse aiheutettua. Joka ilta ei tarvitse olla menossa, mielestäni yksi harrastus riittää. Lapsihan tarvitsee ennen kaikkea aikaa ja rakkautta. (MP)

9 9 Nyt on aika laittaa maaseudun jätevesiasiat kuntoon Kaupunki tukee perustettavia vesiosuuskuntia laatimalla yleissuunnitelman ja kustannusarvion Suunnitteluinsinööri Mauri Backman Lappeenrannan kaupungin tekniseltä osastolta muistuttaa, että haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien on vastattava jätevesiasetuksen vaatimuksia vuoden 2014 alusta alkaen. Asetuksen siirtymäaikaa on jäljellä enää neljä vuotta. Lappeenrannan kaupunki kannustaakin nyt maaseudun asukkaita muodostamaan ripeästi vesiosuuskuntia. Uusien osuuskuntien ei tarvitse aloittaa toimintaansa yksin, koska Lappeenrannan kaupunki tarjoaa suunnitteluapua, selvittää Potkua vesihuoltoon -projektissa mukana oleva Mauri Backman. Vesiosuuskunnan hakemuksen perusteella kaupunki teettää alueelle vesihuollon yleissuunnitelman, josta selviävät hankkeen kokonaiskustannukset sekä kiinteistökohtaiset kustannukset. Myöhemmin myös lainarahoituksen tai suoranaisen avustuksen saaminen on mahdollista. Lainaa tai avustusta haetaan teknisen lautakunnan maaseutu- ja yksityistiejaostolta. Vuoden 2004 alussa voimaan tulleella asetuksella pyritään parantamaan jätevesien käsittelyä sekä estämään ympäristön kuormitusta kunnallisen vesiverkoston ulkopuolisilla alueilla. Suunnittelu ja rakentaminen vaativat asiantuntemusta Mauri Backman painottaa, että vesihuoltojärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen vaativat aina asiantuntemusta. Rakennussuunnitelmassa määritellään, kuinka vesiosuuskunta toteuttaa vesihuoltojärjestelmän alueelleen. Ennen rakentamisen aloittamista suunnitelma on lähetettävä teknisen toimen palvelutuotantoon hyväksyttäväksi. Vesiosuuskunta toimii samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin osuuskunta; etuliitteenä vain on vesi. Osuuskunta vastaa vesihuoltoverkoston rakentamisesta sekä sen käytöstä ja ylläpidosta. Veden kulutus laskutetaan osuuskunnan luonteen mukaisesti siihen kuuluvilta jäseniltä. Kynnys osuuskunnan perustamiseen on matala, koska aluksi tarvitaan vain perustamisasiakirja, osuuskunnan säännöt sekä perustamisilmoitus. Jäsenet omistavat osuuskunnan ja päättävät asioista määrittelemiensä tavoitteiden mukaisesti keskenään. Vaikka jätevesiasioiden kuntoon saattaminen onkin nyt ensisijaista, samalla kannattaisi myös miettiä, kuinka puhtaan veden saanti turvataan jatkossa, Mauri Backman neuvoo. Karjalaisenkylän vesiosuuskunta ladunaukaisijana Jo 11 vuotta toimineessa Karjalaisenkylän vesiosuuskunnassa on 52 osakasta, jotka hallinnoivat yhteensä 13,5 kilometrin vesiverkostoa. Alkujaan osuuskunta perustettiin pakon edessä, kun kylän vesivarat uhkasivat loppua. Kyläläiset halusivat olla myös Selvitystyö kannattaa tehdä hyvin ja kääntyä ammattilaisen puoleen, kun omat taidot eivät riitä. kaukaa viisaita ja ottaa tulevan jätevesiasetuksen huomioon jo vesiosuuskunnan perustamisvaiheessa. Osuuskunnan sihteeri Jari Kokkonen kuvailee kokemuksiaan yhteisestä toiminnasta sanoilla helppo, mukava ja varma. Puheenjohtaja Piia Myllärinen arvioi, että lopputulos on ollut tehdyn työn ja vaivan arvoista. Talkoohenkeä ja rohkeutta on tarvittu, mutta onnistunut tulos korvaa kyllä ponnistelut. Vesiosuuskunnan ansiosta myös kiinteistöjen arvo nousee eikä vedenhankintaan tarvita omia laitteita. Samalla yksittäisten jäsenten huoltamis- ja valvomistaakka vähenee ja mikä parasta, kotikylän yhteisöllisyys vahvistuu. Moniosaaminen on suuri etu vesiosuuskunnassa. Tämän tietää Karjalaisenkylän vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jyrki Peräkylä, joka suorittaa vesiosuuskunnan alueella myös ensisijaisia huoltotöitä. Koko ajan oppii uutta, hän toteaa ja muistuttaa, ettei kysyvä tieltä eksy tässäkään asiassa. Vesiosuuskunnan perustamista suunnitteleville kolmikko haluaa lähettää kannustavat terveiset: Selvitystyö kannattaa tehdä hyvin ja kääntyä ammattilaisten puoleen, kun omat taidot eivät riitä. (JN) Vesiosuuskuntien ladunaukaisija Karjalaisenkylän vesiosuuskunta on toiminut jo 11 vuotta. Puheenjohtaja Piia Myllärisen, sihteeri Jari Kokkosen ja toimitusjohtaja Jyrki Peräkylän mielestä vesiosuuskunta vahvistaa kylähenkeä. RS

10 10 Korvenkylän alue Kaupungin maanomistuksen mukainen asumisen ja liiketonttien tilanne 2010 Pientalovaltaiset asuntoalueet Kaupungin maanomistus Vuonna 2010 asemakaavoitettavat alueet Yleiskaavan aluevarauksen mukainen tilanne Papusenpellon 1. asuntoalue - noin 35 omakotitalotonttia Repokankaan 2. asuntoalue omakotitalotonttia Rakentamattomat asemakaavoitetut alueet Pihlajatien rivitalotontit, 2 kpl 3. - asemakaava ja kunnallistekniikka valmis Harmaakalliontien 4. AP-tontit, 3 kpl - mahdollisuus erillispientalon, paritalon tai rivitalon rakentamiseen - kunnallistekniikka rakennetaan Lappeenrantalaisten oma höyrylaiva entisöitynä kesään Lappeenrannan satamaan ankkuroitu ravintolalaiva Suvi-Saimaa paljasti alkuperäiset kasvonsa kesän kynnyksellä. RS Näkyvimpiä uudistuksia päättyneen talvikauden aikana tehdyssä peruskorjauksessa ovat ulkoseinien ja ovien entisöinti perinteisellä tammiootrauksella sekä varasto-, kylmiö- ja wc-tilojen uudistaminen. Suvi-Saimaan alakerroksen metalliseinät ootrattiin hiekkapuhalluksen ja pohjamaalauksen jälkeen paikan päällä. Yläkerroksen huonokuntoiset puurakenteiset seinät levytettiin uudestaan mittoihin ja seinän muotoihin valmistetuilla ootratuilla levyil- lä. Tammijäljiteltyä seinäpintaa kertyi kaikkiaan työstettäväksi yli 100 neliötä. Ootraustyön suoritti aidolla perinteisellä tekniikalla erikoismaalari, kuvataiteilija Jaana Kangashaka. Ootraus on samantyyppinen tekniikka kuin marmorointikin. Molempia on aikoinaan käytetty, koska kalliisiin alkuperäisiin materiaaleihin ei ole ollut varaa. Laivan sisustukseen tammijäljitelty seinä on sopinut mainiosti. Suomessa taito on säilynyt, mutta sen opettelu vaatii kärsivällisyyttä ja harjoittelua, Kangashaka selittää. Ootrauksessa maaperäisten värien sideaineena käytetään tavallista olutta, kuviointia syvennetään ja muokataan öljylasuurilla ja lopuksi maalaus suojataan lakkakerroksilla. Työvälineinä käytetään erikoissiveltimiä. Puunmukailumaalauksessa tarvitaan muun muassa hevosenhäntäjouhista valmistettua hyvin pitkäkarvaista piiskaa, erityisen pehmeää vuohenkarvaista häivintä sekä eri levyisiä viivasiveltimiä. Lappeenrantaan 1980-luvun puolivälissä Edellisen kerran laiva peruskorjattiin 1980-luvun puolivälissä, kun se siirtyi Lappeenrantaan ja liikennöi vielä Saimaalla. Myös tuolloin saneerauksessa tavoiteltiin aitoa höyrylaivatunnelmaa. Lappeenrannan Laivat Oy:n toimitusjohtaja Juha Willberg on tyytyväinen, että nyt arvostettu höyrylaiva Suvi-Saimaa on ulkoisesti niin alkuperäisessä historiallisessa asussa kun on pystytty selvittämään. Ootraustyö oli valtavan suuri urakka, mutta hieno lopputulos ylitti kaikki odotukset. Kun laiva siirtyi Lappeenrannan kaupungin omistukseen 1980-luvun puolivälissä, se oli erittäin huonokuntoinen, ja tuolloin peruskorjaus maksoi huomattavasti enemmän kuin tällä kertaa, Willberg kertoi. Laiva valmistui vuonna 1907

11 11 Kerrostalotontit Kaupungin maanomistus Pihlajatien kerrostalotontit, 3 kpl - asemakaava ja kunnallistekniikka valmis Kotitien tontit, 3 kpl - asemakaava vuodelta kunnallistekniikka rakentamatta Kunniaportintien ja Tiuruniementien kulmaus - mahdollinen kerrostalotontti asemakaavamuutoksella. Liiketontit Kaupungin maanomistus Asematien ja Puotikadun kulmaus - asemakaava vuodelta kunnallistekniikka rakennettu Painimestarintien ja Vesivalon eritasoliittymän kulmaus - asemakaava vuodelta 2006, liittymämahdollisuus Painimestarintieltä. Asuntoalueet heräävät Ruususen unesta Rauha-Tiurun alueelle noin 80 uutta pientalotonttia Rauhan, Tiuruniemen ja Korvenkylän asuinalueet sekä kaavoitustaan odottavat metsä- ja peltomaat heräsivät Ruususen unestaan, kun Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin rakentamispäätös tehtiin. Rauhan ja Tiurun sairaaloiden lakkauttaminen kymmenisen vuotta sitten lamaannutti koko ympäröivän alueen kehityksen. Vaikka Ruusunen nukkui toinen korva höröllään ja Joutseno (kuntaliitoksen jälkeen Lappeenranta) hankki pala palalta maaalueita omistukseensa, kaavoja ei ryhdytty piirtämään uudelleen ennen kylpylähotellin rakentamispäätöstä. Lappeenrannan kaupungin kaavoituspäällikkö Heikki Puranen osoittaa karttaa: nyt koko aluetta on tarpeen kehittää, sekä rautatien pohjoispuolista että eteläpuolista Imatran rajalle ulottuvaa kaistaletta. Holiday Club on jo aloittanut henkilöstön rekrytoinnin. Kylpylähotellin ja Saimaa Gardens -matkailualueen ympärille tarvitaan sekä vuokra-asuntoja että pientalotontteja, koska epäilemättä valtaosa henkilöstöstä haluaa asua lähellä työpaikkaansa, Puranen arvioi. Korvenkylä ei jää korpikyläksi Rautatien ja kuutostien välissä sijaitseva Korvenkylä ei nimensä mukaisesti jää korpikyläksi. Voimassaolevalla asemakaava-alueella on vielä kaupungin omistamia rakentamattomia tontteja. Osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä ratkaistaan, mihin kohtaan mahdolliset rivitalot ja kerrostalot nousevat. Joutsenon aikaisen, vuodelta 1980 peräisin olevan Korvenkylän osayleiskaavan tarkistaminen sisältyy Lappeenrannan kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi viime elokuussa. Korvenkylän alakoulun vierellä sijaitseva urheilukenttä mitä todennäköisimmin siirretään Joutsenon aikaisten suunnitelmien mukaisesti läheiselle sorakuoppa-alueelle, jolloin urheilukentän keskeinen tontti vapautuisi muulle rakentamiselle. Uudet pientalotontit Papusenrantaan ja Repokankaalle Uudet omakoti- ja pientalotontit on piirretty Papusenrannan ja Repokankaan valmisteilla oleviin asemakaavoihin. Papusenrantaan on kaavailtu noin 35 uutta tonttia entisten lisäksi ja kokonaan uudelle Repokankaan asuntoalueelle noin tonttia. Kiireisimmille muuttajille löytyy Papusenrannasta kuutisen valmista tonttia. Asemakaavan kuulemismenettely ja kunnallistekniikan rakentaminen siirtävät uusien pientaloalueiden rakentamista vuosille 2011 ja 2012, Heikki Puranen laskee. Rautatien pohjoispuolella sijaitsevan Rauhan ja Tiuruniemen alueen osayleiskaavan tarkistaminen on ajankohtaista vasta, kun vesihuollon järjestäminen saadaan selvitetyksi. Jos Talvirannasta ryhdytään pumppaamaan pohjavettä, asuinalue on rajattava suojavyöhykkeen ulkopuolelle. (MP) Lappeenrannan itäisimmän kaupunginosan karttoihin piirretään noin 80 uutta omakoti- ja pientalotonttia. Vuokralaiset muuttavat Repokiven uuteen kerrostaloon toukokuun aikana, ja tyhjäksi jääneelle liiketontille saattaa nousta toinenkin kerrostalo. Varkaudessa Paul Wahlin telakalla. Sen nimi on vaihtunut samaan tahtiin kuin omistaja ja liikennöintialuekin. Alkuperäiseltä nimeltään Suvi-Saimaa oli Heinävesi II, mutta nimi vaihdettiin myöhemmin Kuopioksi ja edelleen Kallavedeksi. Lappeenrantaan siirryttyään laiva sai nykyisen nimensä. Suvi-Saimaan liikennöinti lopetettiin vuonna 1992, kun höyrylaivaliikenne menetti suosiotaan ja muuttui tappiolliseksi. Tämän jälkeen laiva ankkuroitiin Lappeenrannan satamaan, mutta sen koneet ovat täysin käyttökunnossa ja laiva voidaan ottaa myöhemmin liikenteeseen, jos halutaan. Suvi-Saimaa on toiminut kohta 20 vuoden ajan sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten suosimana kesäravintolana. Suvi-Saimaan värikäs historia tekee siitä tavallistakin kiinnostavamman. Laiva muun muassa törmäsi karille jäitä väistettyään ja upposi marraskuussa Matkustajat ja miehistö pelastuivat, mutta itse laiva joutui odottamaan pinnalle nostoa järven pohjassa seuraavaan kevääseen asti. Peruskorjattu ja entisöity Suvi-Saimaa on Saimaan valkokylkilaivojen upea edustaja. Uskon, että vanha rouva vetää puoleensa entistä enemmän höyrylaivojen historiasta sekä romantiikasta kiinnostuneita kävijöitä ja lappeenrantalaisia, onhan se meidän lappeenrantalaisten oma laiva, Willberg arvioi. (MP) Erikoismaalari, kuvataiteilija Jaana Kangashaka ootrasi seinälevyjä erikoissiveltimillä. MP Asukasyhdistyksillä yhteinen verkkoportaali Lappeenrannan eri alueiden asukasyhdistysten omat verkkosivut on koottu yhteiseen Asukkaiden Lappeenranta verkkoportaaliin, joka julkaistiin keväällä Asukasyhdistysten verkkosivuilla kerrotaan muun muassa ajankohtaisista tapahtumista ja kokoontumisista. Sivustoilta löytyvät myös asukasyhdistysten yhteystiedot. Asukastiedotusryhmän puheenjohtaja Juhani Sirkiä vinkkaa, että jokainen yhdistys voi halutessaan täydentää sivujaan esimerkiksi kuvagalleriolla tai historiakatsauksilla. Hänen mielestään merkittävintä on kuitenkin, että verkkoportaalin välityksellä asukkaat voivat lähettää kehitysehdotuksia palvelujen toimivuudesta, turvallisuudesta, yhteisöllisyyden kehittämisestä tai mistä tahansa mieltään askarruttavasta asiasta. Verkkoportaalissa pääsee myös tutustumaan muihin Lappeenrannan asukasyhdistyksiin. Verkkoportaali on kerännyt runsaasti kävijöitä kevään aikana. Sivustolle on luotu myös oma Facebook-tili, jossa asukasyhdistysten verkkosivuilla vierailevat voivat jatkaa keskustelua ajankohtaisista asioista. Asukkaiden Lappeenranta on osa kaupungin organisoimaa asukas- ja aluetoimintaa. Asukastoiminta esittäytyy satama torin kesämarkkinoilla toukokuuta Lappeenkannan asukastoiminta esittäytyy toukokuuta satamatorin kesämarkkinoilla. Paikalla on alueraatien ja kaupunkiraadin edustajia kertomassa eri kaupunginosien toiminnasta. Tervetuloa asukastoiminnan markkinaosastolle keskustelemaan ja ideoimaan Asukkaiden Lappeenrantaa. Lisätietoja osoitteesta ja aluetoiminta

12 12 RS Lasten Linnoituksen Yö lauantaina klo Lasten Linnoituksen Yö -tapahtuman tuottaa jatkossa Lastenkulttuurikeskus Metku. Tänä vuonna ohjelmassa muun muassa: Pikku Kakkosesta tutut Katti Matikainen ja Satu Sopasen Tutti-orkesteri sekä Taikuri JiiPee, Lasten karaoke, Sirkus Tuikku, Haitaritaituri Juuso Westerinen ja Saimaan harpistit, Nukketeatteri Karelus ja paljon muuta mukavaa. Tarkempi päivän aikataulu julkaistaan lähempänä tapahtumaa: metku.fi Iloiset, karjalaiset Antiikki- ja keräilymessut la 7.8. klo ja su 8.8. klo Linnoituksen vanhalla urheilutalolla Paikalla antiikin ja keräilytavaran asiantuntijoita ympäri maan, kaupan harvinaisia ja persoonallisia esineitä. Liput 5/2. Järjestäjä: Tepura Yhtiöt Oy. Yön taikaisku pyöräyttää kansalaiset taiteen ja kulttuurin humuun Lappeenrannan vanhan kaupungin eli Linnoituksen kadut ovat autiot ja puut kaljuja toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla. Linnoituksen Yön uusi tuottaja Helena Hokkanen levittää kätensä, kääntää kämmenet ylöspäin, odottavasti, valmiina vastaanottamaan: Linnoituksen Yö täyttää kadut elokuuta, Lappeenrannan vuosipäiväviikonloppuna. Helena Hokkanen kuvailee, että vuoden 2010 Linnoituksen Yö on tarkoituksellisesti täydellinen sillisalaatti. Teatteria, musiikkia, sirkusta, taidekäsityötä, sanataidetta, taidenäyttelyitä, kirjoja, antiikkia sekä aikamatka menneisyyteen, jokaiselle jotakin, Helena luettelee ja paukauttaa itsensä jalkapuuhun. Tänä vuonna ja tästä eteenpäin Lappeenrannan kaupunki on ottanut Linnoituksen Yön järjestämisen kokonaan omaan hoitoonsa. Järjestelyissä ovat mukana kaupungin kulttuurilaitokset: teatteri, kaupunginorkesteri, kirjasto ja museot projekteineen. Myös valtaosa esiintyjistä on paikkakuntalaisia. Kansalainen fiilistelee Helena Hokkasen paras mielikuva Yöstä on, että kansalainen kä- velee leppoisasti Linnoituksen pääkatua ruokakassia kantaen. Samassa hänet kuin taikaiskusta ympäröi taide ja kulttuuri. Taidekäsityöläisten torilla neulat ja puikot suihkivat, rummunlyöjä toitottaa illan ohjelmaa, juhlateltasta kantautuu huumaavaa musiikkia ja kesäteatterista kättentaputuksia. Joku turhan vekkuliksi heittäytynyt 1600-luvun kansalainen istuu jalkapuussa. Iloiset ihmiset, yksin tai ryhmissä, haistelevat ilmaa, vetävät keuhkot täyteen kulttuurielämyksiä. Aiempien Linnoituksen Öiden järjestelyissä en ole ollut mitenkään mukana, vaikka tietysti Kovasti tykkään tästä työstä, koska saan toimia paikallisten harrastajaryhmien kanssa. vanhana lappeenrantalaisena olen fiilistellyt valleilla muiden joukossa. Edellisen tuottajan Jyri Hännisen neuvot ovatkin olleet tarpeen, Helena kertoo kiitollisena. Hän ei usko, että Linnoituksen Yön osanottajat huomaavat tuottajan vaihtumisen mitenkään. Itse tapahtuma on samankaltainen kuin aiemminkin. Tosin nyt kaupunkilaisten on entistä helpompi antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia. Jos joku juttu mättää, niin toivon, että palautteen antaja myös kertoisi, miten asia pitäisi hänen mielestään hoitaa ensi vuonna. Otan mielelläni vastaan ideoita ja ehdotuksia. Keskikaupungin likka Helena Hokkanen muutti viisivuotiaana Kiteeltä Lappeenrantaan. Olen keskikaupungin likka, pienestä pitäen pyörinyt teatteri- ja harrastajaryhmissä, tapahtumissa ja toreilla. Eipä siis ihme, että hän kouluttautui ensin nuorisotyöntekijäksi Joutsenon opistossa ja myöhemmin kulttuurituottajaksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Lappeenrannan kaupungin palvelukseen hän siirtyi Joutsenosta kuntaliitoksen yhteydessä vuonna Organisoin ja koordinoin Joutsenon kulttuuri- ja vapaaaikatoimen palveluja kolmisenkymmentä vuotta. Työhöni kuului muun muassa Joutseno-päivien järjestäminen. Kovasti tykkään tästä työstä, koska saan toimia paikallisten harrastajaryhmien kanssa. Suuria esiintymispalkkioita Linnoituksen Yön euron budjetista ei ole mahdollista maksaa, mutta jo tilaisuus esiintyä oman kaupungin juhlassa on palkitsevaa, Helena uskoo. (MP) Tarkka ohjelma Viime kesän nuorisokonsertille jatkoa Linnoituksen Yössä viime kesän nuorisokonsertti saa jatkoa kaupungin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhdessä järjestämästä Open Your Mind -konsertista, jossa esiintyvät The Giant Leap ja Fintelligens (perjantaina 6.8. klo 17). Iltakonsertissa (klo 21) on luvassa nautintoja kaikenikäisille, kun estradille nousee Maria Lund. Lippuja konsertteihin saa lippupiste.fi välityksellä netistä tai esimerkiksi R-kioskeilta. Lappeenrannan Linnoituksen Yö on jokakesäinen tapahtuma, joka kokoaa tuhansittain yleisöä Lappeenrannan vanhaan kaupunkiin ja sen valleille. Tapahtuma on ylpeästi kotitekoinen lappeenrantalaisten ja kesävieraiden yhteinen leppoisa ja riemukas kulttuurin ja taiteen juhla.

13 13 Lappeenrannan liikuntakesä 2010 Ohjatut ryhmät Seniorit ja työikäiset Maanantai Kuntopiiri/ -jumppa, Kölhinpuisto Kuntosali, LPR urheilutalo Senioreiden vesijumppa* Senioreiden vesijumppa* Sauvakävely, Sammontori Cirkuit työikäisille LPR kuntosali Tiistai Erityisryhmien kuntosali, LPR urh.talo Kuntosali, Joutsenohalli Seniorijumppa LPR urheilutalo Syväallasjumppa seniorit* Seniorijumppa LPR urheilutalo Syväallasjumppa seniorit* Keskiviikko Lihashuoltotunti, LPR urheilutalo Tuolijumppa palvelukeskus Kuntosali, Joutsenohalli Sauvakävely Kimpinen Kuntopiiri / -jumppa, Kölhinpuisto Syväallasjumppa työikäiset * Syväallasjumppa työikäiset * Torstai Senioreiden vesijumppa* Seniori ulkojumppa Kimpinen Senioreiden vesijumppa* Ohjattujen ryhmien hinta 1 / kerta (lisäksi uimahalli- ja kuntosalimaksu) * vesijumpat pidetään Lappeenrannan uimahallissa * ilmoittautuminen: laita nimesi uimahallin aulassa olevaan kansioon alkaen Ranta- ja puistojumpat Ma klo ( ) Puistojumppa, Myllysaaren nurmialue (1 ) Ma klo ( ) Kahvakuulatreeni Myllysaaressa 2 / kerta (osallistujille rajallinen määrä kahvakuulia, oma kannattaa ottaa mukaan!) Ilm. ja tied. puh Ti klo ( ) Puistojumppa, Lauritsalan uimahallin takapiha (1 ) Ke klo ( ) Rantajumppa Ahvenlammen sauna, Joutseno (1 ) Ke klo ( ) Rantajumppa, Hinkanrannan sauna Joutseno (1 ) Ke klo ( ) Puistojumppa, Myllysaaren nurmialue (1 ) Ohjatut vaellukset Pe Kesäyön vaellus klo 19 reitti: Imatran Kylpylä Hinkanranta n. 17 km Kuljetus Hinkanrannasta Imatralle lähtee n. klo Ilmoittaudu retkelle puh viim.13.6 mennessä To Koko perheen vaellus ja pyöräily klo 17 Pyöräily vesitornilta satamaan ja sieltä kävely Pöyhiänniemen laavulle n km, lähtö Joutsenon vesitornilta La 4.9. Haukilahden perhevaellus kokoontuminen Haukilahden majalla klo 10, matka n. 8 km La Haukvuorenvaellus lähtö Myllymäen parkkipaikalta klo 10, matka n.10 km La Lokavaellus Tujulan kodalle klo 10 lähtö Joutsenon urheilukeskukselta, matka n. 15 km Ohjatut pyöräretket Keskiviikkopyöräilyt lähtevät aina klo 10 kunkin retken aloituspaikasta. Luontokohteissa pidetään lepotauot ja syödään omat retkieväät. Pyöräilykypärän ja suojaliivin käyttö on suositeltavaa. Ke 19.5 Satamatori Linnavuori (n.15 km) Ke Lappeen Riennon voitelukoppi Tapavainolan seurojen talo (kahvia myynnissä) n. 15 km Ke 2.6. Lauritsalan uimahalli Haukilahden maja (grillausmahdollisuus) n.20 km Ke 9.6. Vesitorni LPR Hämmäauteensuo (grillausmahdollisuus) n.16 km Ke Vesitorni LPR Lasolan laavu (grillausmahdollisuus) n.18 km Lisätietoja retkistä Mirva Lappalainen puh tai Sirpa Ahokainen puh Torstaipyöräilyt lähtevät klo 18 (ellei toisin mainita) Joutsenon vesitornilta poikkeuksena Korvenkylän pyöräily. To Vesitorni Pulp Haukilahti Ilottula Muukko Partala Kähärlä Vesitorni n.31 km lyhyt: Vesitorni - Pulp Ahvenlampi Lampikangas Vesitorni n.12 km To Vesitorni Lampikangas Karjalaisenkylä Kähärilä Kivisaari Konnunsuo Vesitorni n.32 km lyhyt: Vesitorni Lampikangas Anola Vesitorni n. 12 km To 5.8. Korvenkylän pyöräily, lähtö Korvenkylän kaupan pihalta klo 18 lyhyt: Vesitorni Karsturanta Hinkka Vesitorni (n. 12 km) klo 18 Su Joutsenon ympäripyöräily klo 9, matka n. 80 km lyhyt klo 9: Vesitorni Anola Myllymäki Vesi torni, n. 20 km Sporttiherätys Lappeenrannan urheilutalossa klo 9 12 Ohjelmassa: lasten liikuntamaa kaupunkisotaa pelejä, palloilua ym. vapaata mukavaa liikuntaa urheilutalon palloilusalissa Tule liikkumaan oman aikuisen tai kaverin kanssa. * Aikuisen kanssa 1 6 v * Ilman aikuista 7 13 v Toiminta on valvottua, EI ohjattua! Hinta 1 / lapsi. Maksu ja sisäänkäynti urheilutalon ovesta Valvojina liikuntatoimen ohjaajat. Lisätietoja Kati Koivukangas puh Toimintapäivät Lappeenrannan urheilutalossa 7 12-vuotiaille Klo ja Ohjelmassa mm. monipuolista liikuntaa uintia keilausta ulkoliikuntaa pelejä ja leikkejä askartelua Hinta 65 /vko (hinta sisältää ohjatun toiminnan lounaan ja vakuutuksen) Lisätietoja ja ilmoittautuminen alkaen päivittäin klo 8 12 Mari Helen puh tai mari.helen@netti.fi. Yhteistyössä Lappeenrannan uimarit ja kaupungin liikuntatoimi Uimakoulut Lappeenrannan uimahalli (ma pe) ryhmä 1 klo 9-10 (alkeet) ryhmä 2 klo (alkeet) ryhmä 3 klo (alkeet) (ma pe) ryhmä 1 klo 9 10 (alkeet) ryhmä 2 klo (alkeet) ryhmä 3 klo (alkeet) Hinta: alkeet 47, sis. 10 x opetusta. Ilmoittautumiset klo 8 12 Kati Koivukangas puh (liikuntatoimi) Rantauimakoulut (ma pe) Ylämaa klo (alkeet) Ylämaa klo (alkeet) Mattila klo (alkeet) Mattila klo (jatko) (ma pe) Ahvenlampi klo (alkeet) Ahvenlampi klo (alkeet) Ahvenlampi klo (alkeet) Korvenkylä klo (alkeet) Hinta 20, sis. 10 x opetusta, Ilmoittautumiset klo Arja Salmi puh (liikuntatoimi) Rantauimakoulut Myllysaari klo (alkeet) Myllysaari klo (alkeet) Murheistenranta klo (alkeet) Voisalmi klo (alkeet) Hinta 20, sis. 10 x opetusta. Ilmoittautumiset puhelimitse klo 9 13 Mari Helen puh tai mari.helen@netti.fi (Opetuksesta vastaa Lappeenrannan uimarit) Tulossa! Ma ja to klo Senioreiden kuntosalikurssi (40 ) Ilmoittaudu puh To klo Senioreiden liikuntamaa (1 /hlö) * lihaskunto-, tasapaino- ja kehonhallintaharjoitus Tule kokeilemaan uutta toimintaa! LPR urheilutalo palloiluhalli Ti 22.6 klo Soveltavanliikunnan liikuntamaa (1 /hlö) LPR urheilutalo palloiluhalli Tule liikkumaan oman avustajan tai ohjaajan kanssa Ti ja to klo Rapakunnosta kuntoon -liikuntastartti (50 ) työikäisille Ilmoittaudu puh Suominaiset To klo Hinta 20 / hlö Ilmoittaudu mukaan puh Suomimiehet Ma ja ke klo Hinta 30 / ryhmä Ilmoittaudu mukaan puh

14 14 Tyttö kukkivalla niityllä. C. G. Hellqvist, Hä meenlinnan taidemuseo VTY Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri kesällä 2010 Seuraa tapahtumatarjontaa: Löydä itsesi museossa Etelä-Karjalan taidemuseo Linnoitus, Kristiinankatu 8 10 puh. (05) , (05) Avoinna ti su klo Ajalla ma pe 10 18, la su Tyttö kukkivalla niityllä aarteita Viipurin Taiteenystävien kokoelmasta, Näyttelyssä nähdään useita suomalaisen taiteen kultakauden teoksia, taiteilijoina mm. Edelfelt, Järnefelt ja Halonen. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan taidemuseon kanssa. Pääsylippuun sisältyvät yleisöopastukset näyttelyyn tiistaisin klo 13. Kohtalokkaita hetkiä Sodan kuvia taiteessa, asti Etelä-Karjalan museo Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. (05) , (05) Avoinna ti-su klo Ajalla ma pe 10 18, la su Prinsessa Dagmar Keisarinna Maria Fjodorovna, Näyttely Tanskan prinsessa Dagmarista, Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnasta esittelee hänen vaiherikasta elämäänsä sekä hänen vierailujaan Lappeenrannassa. Draamaopastukset näyttelyyn keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13 (maksullinen: aikuiset 10, lapset 2,50 ) Pääsylippuun sisältyvät yleisöopastukset näyttelyyn perjantaisin klo 13. Dagmar-seminaari raatihuoneella (lisätietoa ja ilmoittautumiset Alla: Amalienborgin kuninkaallinen museo, Kööpenhamina Oikealla: Ratsastaja. Nina Terno, Etelä-karjalan taidemuseo/vty Oikealla alhaalla: Poika katsoo maalausta. Hugo Simberg, Etelä-karjalan taidemuseo/vty Etelä-Karjalan museo 100 vuotta Vuosikymmenten esineet Maakuntakirjaston 2. krs, Valtakatu 47. Kuukausittain vaihtuvissa pienoisnäyttelyissä esitellään museon sadan vuoden aikana karttunutta kokoelmaesineistöä sekä museon ja maakunnan historiaa. Uusi Erkko -juhla Etelä-Karjalan museon yleisölle avoin 100-vuotisjuhla, 7.8. Vanhassa puistossa. Perusnäyttelyt: Rajalla Kolme karjalaista kaupunkia Lisäksi lapsille oma perusnäyttely ja leikkilotja. Vihreä makasiini Linnoitus, Kristiinankatu 6 puh. (05) Avoinna ti pe 10 17, la su Päästä päähän, Taidelaitos Haihatuksen Kulttuurin kiertotie -näyttelykiertue. Ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 puh. (05) , (05) Avoinna ma pe 10 18, la su Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26 (05) , (05) Avoinna ma pe 10 18, la su Etelä-Karjalan lastenkulttuuri keskus Metku minna.pirila-martti@lappeenranta.fi Koululaulajaiset Linnoituksen kesäteatterissa klo 12 ja 18 Mukana Kuorojutun lapsi- ja nuorisokuoroja sekä Pentti Rasinkankaan Loiskis-yhtye! Huom. klo 12 konsertti on loppuun varattu. Illan konserttiin mahtuu vielä. Varaa paikkasi ajoissa: minna.pirilä-martti@lappeenranta.fi Kadunmaalaustalkoot Satamakadulla 6.6. klo 12 Perinteinen kadunmaalaustuokio lapsille. Pienet taiteilijat maalaavat satamakadun kesäloistoon. Sotkuvaatteet päälle! Järj. Etelä- Karjalan Taiteilijaseura ja Metku Dinosaurusmaa näyttely Hiekkalinnan luolassa Näyttelyssä on esillä Hiekkalinnan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusprojektiin osallistuneiden lasten työt, pienoismallit, piirustukset ja valokuvat. Näyttely on avoinna Hiekkalinnan aukioloaikoina. Hiekkalinnan ja Dinosaurusmaa -näyttelyn avajaiset klo 15. Hiekkalinnan työpajat Työpajoissa tutkitaan sirkuksen, muotoilun ja korutaiteen keinoin Hiekkalinnan vuoden 2010 esihistoriallisuus-teemaa. Pajat ovat auki päivittäin: klo Muotoilupaja: muurahaisten oudot unimatkat. Vetäjinä taiteilijat Outi Turpeinen/Satu Musakka. klo Luupaja: luista ja höyhenistä taikakaluja ja koruja. Vetäjänä taidekasvattaja Jaana Ihme. klo Sirkuspaja: esihistoriallista akrobatiaa. Vetäjänä Sirkus Tuikku/Petra Mäki- Neuvonen oppilaineen. Yhteen pajaan mahtuu max. 15 hlöä. Pajat ovat lapsille maksuttomia. Ilmoittautuminen pajoihin: minna. pirila-martti@lapeenranta.fi tai sini.kujala@lappeenranta.fi Eläinten maa ilmastonmuutosta tutkiva lastennäyttely Kaupungintalon aulassa kesäheinäkuussa Marsa Pihlajan ympäristörunoja lapsille ja aikuisille. Näyttelyn värikkäät kuvat ja hauskat runot kutsuvat tutustumaan eläimiin, joiden kanssa jaamme maapallon. Runojen seasta voi myös poimia tietoa niissä esiintyvistä eläimistä ja siitä, miten ne selviytyvät ympäristömme tilan muuttuessa. Eskarilaisten valokuvanäyttely Maakuntakirjastossa kesäkuussa Esillä Kaakkois-Suomen Valokuvakeskuksen ja Metkun yhteistyössä toteuttaman valokuvausprojektin parhaimmat tuotokset. Projektin tarkoituksena on ollut tutustuttaa lappeenrantalaiset esikouluikäiset lapset valokuvaamiseen ja digikameran käyttöön. Projekti on toteutettu myös Singaporen suomalaisessa koulussa. Lappeenrannasta koostetaan digitaalinen näyttely Singaporeen kertomaan suomalaisten lasten elämästä ja maakuntakirjastossa nähdään vastavuoroisesti Singaporen suomalaislasten kuvia. Lasten Linnoituksen Yö 7.8. klo Tarkemmat tiedot s.12 ja Laulava perhe Yhteislauluhetkiä eri puolilla kaupunkia klo Konsertti Lappeenranta-salissa klo 15 Sari Kaasisen lauluyhtye polkee tahtia ja kaikki pääsevät osallistumaan laulun hurmaan. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy! Tapahtuman tuottaa OK-opintokeskus yhteistyössä Metkun kanssa. Tarkemmat tiedot:

15 15 Galleria Pihatto Valtakatu 80, puh. (05) , Avoinna ti pe 11 16, la su Annuska Dal Maso, Hiljaa Karjala kuiskaa, valokuvia Taidelainaamon uudet teokset KANTRI & URBAANI 15. kesänäyttely sijoittuu Lappeen vanhan pappilan alueelle: pappilan piharakennuksiin ja Galleria Pihattoon sekä ympäröivään vanhaan piha-, pelto- ja puistoalueeseen. Näyttely kootaan kaakkoissuomalaisten taiteilijoiden teoksista osana TAIDELINKKI-hanketta. Näyttelyn kuraattori: kuvanveistäjä Maija Helasvuo. Sanan Suvipäiville yli 5000 osanottajaa Lappeenrantaan rantautuvat kesäkuuta perinteikkäät Kansan Raamattuseuran kesäjuhlat Sanan Suvipäivät, jota on järjestetty vuosittain Suomen eri paikkakunnilla 1930-luvulta alkaen. Suvipäiville odotetaan yli 5000 osanottajaa. Tapahtuman pääareenana on Lappeenrannan urheilutalo ja viereinen Etelä-Karjalan ammattiopiston koulurakennus. Tapahtumaa ideoidaan ja improvisoidaan pääjuhlan rinnalla ympäri kaupunkia yleisön keskellä. Pääsihteeri Arto Auranen kertoi, että Suvipäivien tavoitteena on tuoda evankeliumi ja lähimmäisen rakkaus mahdollisimman ymmärrettävästi lähelle ihmisiä. Tapahtuman aikana nuoret suvipäiväläiset levittäytyvät kaupungille auttamaan ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Näin nuoret haluavat viestittää uskon sekä auttamisen spontaanisuutta. Tapahtuma siunataan Lappeenrannan maaperältä nousevasta kuumailmapallosta käsin. Jo hyvissä ajoin Suvipäivien airueet lähtevät liikkeelle rajan tuntumasta Ylämaalta kohti Lappeenrannan keskustaa tarjoten matkan varrella ihmisille kahvia nokipannustaan. Lappeenrantaan Sanan Suvipäiville saapuu osanottajia myös Viipurista, Pietarista, Virosta ja Inkerin kirkosta. Tapahtuman järjestää Kansan Raamattuseura ja Lappeenrannan seurakuntayhtymä. Lappeenrannan kaupunki on mukana järjestelyissä. Lisätietoja: ja Lappeenrannan nuorisotoimen kesätyöleirit ja kaupunkityöpajat Nuorten kesätyöleirit järjestetään Asinsaaressa, Päiviössä ja Muukonsaaressa. Leireillä kunnostetaan leirikeskuksia ja niiden ympäristöä. Tehtävinä on mm. halkojen hakkaamista, haravointia ja pieniä kunnostus tehtäviä. Nuorisotoimi järjestää majoituksen, kuljetukset ja ruokailun. Nuorten kaupunkityöpajat järjestetään kaupungin nuorisotiloilla. Kaupunkityöpajoissa tehdään esimerkiksi pienimuotoisia kunnostustöitä. Hakuohjeet kesätyöleireille ja kaupunki työpajoihin tarkoitettu vuotiaille (tänä vuonna 14-vuotta täyttävät) työskentelyaika 5 tuntia/päivä hakuaika hakemukset osoitteesta tai Nuorten Tiedotuspiste Verkosta, Koulukatu 5 7, Kauppakeskus Opri. Lomake palautetaan Verkkoon. Verkko avoinna ma to klo 13 16, pe klo Huom! Verkko on poikkeuksellisesti suljettu 20. ja Valituille ilmoitetaan kirjeitse. henkilö voi tulla valituksi vain yhteen kohteeseen. Samalla hakemuksella voi hakea useisiin kohteisiin. lisätietoja puh MP Venäläinen Viikko Linnoitus ja satama-alue Tule ja tutustu Lappeenrannan historiaan suhteessa venäläisiin kulttuurivaikutteisiin sekä venäläiseen kulttuuriin. Viikon ohjelmassa mm. kulttuuritapahtumia, luentoja, ruokakulttuuria, venäjän kieleen tutustumista, kädentaitoja. Pietarilaiset Markkinat Vihreä Makasiini, Linnoitus Järjestäjät: Suomi-Venäjä -seura ja Venäjä-klubi, Itä- Suomen koulu, Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta, Lappeenrannan Museotoimi ja LSYP. Muut nuorisotoimen järjestämät leirit Lastenleirit Tarkoitettu vuotiaille (4 6-luokkalaisille). Hinta 50, sisar alennushinta 45. Hintaan sisältyy täysylöspito. Ohjelmassa on luontoon ja seikkailuun liittyvää tekemistä ja toimintaa, disco, uintia, saunomista jne. Lapsi voi osallistua vain yhdelle lastenleirille. Ilmoittautumiset mennessä arkisin klo 8 16 puh Lastenleiri I Muukonsaaressa. Leirille järjestetään kuljetukset reittiä Monari Rientola Likosenlahden satama Muukonsaari ja takaisin Lastenleiri II Asinsaaressa. Leirille on kuljetukset Monarilta leiripaikalle ja takaisin Nuorten Asinsaari vuotiaille tarkoitettu päihteetön valvottu leirintäalue, jossa voit viettää vapaa-aikaasi yhdessä kavereiden kanssa ja halutessasi osallistua ohjattuun toimintaan. Ilmoittautua voi koko viikoksi tai muutamaksi päiväksi. Majoitus teltoissa tai mökeissä. Hinta 10 vrk/hlö telttamajoituksessa, 15 /vrk/hlö mökkimajoituksessa. Hinta sisältää aamu- ja iltapalan, lounaan, päivällisen, ohjatun toiminnan sekä vakuutuksen. Ilmoittautumislomakkeet ja -ohjeet löytyvät netistä osoitteesta Lisätietoja, puh Ilmoittaudu pihakilpailuun mennessä Tänä kesänä pihakilpailu järjestetään Lappeenrannassa kerrostalo ja rivi- ja paritalo sarjoissa. Kilpailun tarkoituksena on palkita esimerkillisesti hoidettuja pihoja, mutta samalla kiinnittää huomiota pihojen merkitykseen asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Ilmoittautumisaika päättyy Pihatoimikunta kartoittaa omatoimisesti alueitaan ja odottaa taloyhtiöiden itse aktiivisesti ilmoittautuvan kilpailuun mukaan. Myös kaupunkilaisilta odotetaan ilmiantoja, joiden perusteella toimikunta selvittää kyseisen taloyhtiön halukkuuden osallistumiseen. Ilmoittautumiset ottaa vastaan pihatoimikunnan sihteeri numerossa (05) tai sähköpostilla terttu. kivinen@lappeenranta.fi. Maakuntakirjasto Valtakatu 47, puh. (05) Avoinna alkaen ma ti klo 10 19, ke pe klo Yhteislaulutilaisuus klo 17 Pääkirjaston musiikkisalissa. Laulattajana Antti Taipale. Satubaari Lumous 7.8. klo Lasten Linnoituksen Yössä maakuntakirjaston telttakatos: Satubaari Lumous ja poistokirjamyynti. Aarrerastipolku yhdessä museon kanssa. Lasten piirroksia Viron ja Suomen presidenteistä, Tuglas-seuran näyttely pääkirjastossa. Eskarilaisten valokuvanäyttely, Esillä Kaakkois-Suomen Valokuvakeskuksen ja Metkun yhteistyössä toteuttaman valokuvausprojektin parhaimmat tuotokset. Lappeenranta-aiheisia akvarelleja, Helena Niemelä, pääkirjastossa. Taidekoulu Estradin Kalevala, Esillä Estradin kesäteatteriesitykseen liittyvää aineistoa pääkirjastossa.

16 16 Stanislav Beljajevski Suomen Kansallisbaletti tuo Lappeenrantaan sekä klassista balettia että vahvaa nykytanssia. The Sofa sisältää myös kutkuttavaa komediaa ja yllättäviä käänteitä tanssin keinoin. Lappeenrannan suvi tarjoaa lähes 100 kesäkonserttia Lappeenrannan kulttuuritoimisto kulttuuri/tapahtuma helmet Katukaraoke Satamatorilla keskiviikkoina 16.6., ja klo Balettigaala tanssii Lappeenrantaan Lappeenrannan ensimmäinen Balettigaala järjestetään elokuuta kaupunginteatterissa. Esitysajat ovat molempina iltoina klo 19 ja lauantaina myös klo 14. Päävieraaksi saapuvat Suomen Kansallisbaletti ja Ruotsin Kuninkaallisen Baletin solistiryhmä Stockholm 59 North. Lappeenrannan Balettigaalan taiteellisen johtajan Juhani Teräsvuoren mielestä Lappeenranta on luonteva kotikaupunki kansainväliselle tanssitapahtumalle. Lappeenranta on laajalti tunnettu balettiperinteistään. Balettikoulu, tanssiopisto Sonja Tammela on avannut ovia baletin ja tanssin maailmaan jo vuosikymmenien ajan, kasvattanut monia lahjakkaita ammattitanssijoita ja tarjonnut hienoja esityksiä yleisölleen. Uskon, että tanssitapahtumalle löytyy täällä henkinen koti, Teräsvuori arvioi. Kautta maailman arvostetut tanssiteokset, esiintyjäryhmät ja yksittäiset taiteilijat antavat loisteliaan panoksen Lappeenrannan monipuoliseen kulttuurielämään ja upeita esimerkkejä harrastavalle nuorisolle. Kansainvälisesti kiinnostava kaupunki saa korkeatasoisesta balettitapahtumasta myös lisää matkailullista vetovoimaa. Albinonin Adagio ja argentiinalainen tango ovat tuttuja monista yhteyksistä. Nyt niissä säkenöivät myös Lappeenrannan balettigaalan solistivierailijat. Ohjelmaan sisältyy upeita teoksia, baletin klassikoita ja modernia tulkintaa sekä palkittuja koreografioita. Eikä ohjelmasta puutu huumoriakaan. Jopa yleisö saattaa päästä näyttämölle hulvattomaan menoon. Luvassa on siis hauskaa huipulta! Toiseksi esiintyjäksi valittu Ruotsin Kuninkaallisen Baletin solistiryhmä on historiallisesti osuva, onhan Lappeenranta Ruotsin kuningattaren perustama. Tule mukaan ja tuo vieraasikin Lappeenrannan kulttuuritoimiston järjestämä perinteinen koko kesän kattava konserttisarja pyörähtää käyntiin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kesän laululavoille nousee lukuisia paikallisia esiintyjiä. Konserttikesän avajaisia vietetään Satamatorilla sunnuntaina 6.6. Avajaismusiikista vastaavat Rakuunasoittokunta, Karjalan Laulu-Veikot, Carpe Diem, Karjalakuoro, Lappeenranta Big Band, Tanssiorkesteri Fosfor, Lappeenrannan Harmonikkakerho sekä Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Kesän aikana jokaisella lauluviikarilla on mahdollisuus päästä kokeilemaan laululahjojaan katukaraokessa. Kolmena keskiviikkona järjestettävät karaoket ovat samalla alkukarsintoja Linnoituksen Yön Karaoke Kuningas ja Kuningatar finaaliin. Kesäkonsertit Satamatori ti, to, la klo Kauppatori la klo ja su klo Joutsenon tori to klo Satama Rock ja klo Satamatorilla Sataman valot klo Lisätietoja kesän konserteista: puh Taijia Linnoituksessa Taiji-tuokiot tarjoavat vastapainoa musiikille heinäkuun keskiviikkoiltoina klo Linnoituksessa radiotalon nurmiaukiolla. Taiji on Kiinasta kotoisin oleva kokonaisvaltainen liikuntalaji. Taijissa pehmeät ja soljuvat liikkeet yhdistyvät hitaiksi liikesarjoiksi, ja sen harrastaminen vaikuttaa positiivisesti koko kehoon. Ohjauksesta vastaa Lappeenrannan Taiji Hu Bian ry. Heinäkuun ajan, keskiviikkoisin klo Linnoitus, Radiotalon nurmialue Linnoituksen kesäteatterissa Viime kesän huikea yleisömenestys on täällä taas: hulvaton seuramatka aikaan ja maahan, joita ei enää ole! Lappeenrantalaisen kirjailijan Aimo Vuorisen legendaariset Votkaturistit pysäköivät jälleen turistibussinsa Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatteriin. Hillittömän hauska ja riemastuttavan nostalginen komedia vie katsojansa naapurimaiden ja kahden erilaisen kulttuurin törmäyskurssille. Vaihdetaan siis nailonsukat rupliin ja eletään herroiksi hetken! Musiikilla maustetun komedian on Aimo Vuorisen alkuperäiskäsikirjoituksen pohjalta sovittanut ja ohjannut Jukka Keinonen. Päärooleissa nähdään mm. Lapinlahden Lintujen riveistä tuttu näyttelijä Markku Toikka, Teatteri Imatran kantava voima Ulla-Maija Järnstedt sekä mm. Jopet-showssa esiintynyt Jukka Toivonen. Vuonna 1976 Lappeenrannan kesäteatterissa kantaesityksensä saanut Votkaturistit on yksi katsotuimpia suomalaisia kesäteatterinäytelmiä; sen on nähnyt jo yli katsojaa ympäri Suomen. Linnoituksen valleilla Votkaturistit hurmasivat kesällä 2009 yli katsojaa ja lähes kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä. Nyt on viime kesänä ilman lippua jääneidenkin mahdollisuus päästä matkalle mukaan, kunhan muistaa hankkia tikettinsä ajoissa! Esitykset Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatterissa ti to klo 19 (ei to 1.7.) sekä pe la klo 14 ja 19. Kesäteatterissa on katettu katsomo. Liput 22 /17 Älä jää matkasta, hanki lippusi ajoissa: Kaupunginteatterin lippu kassa asti, puh. (05) ti la klo (ajalla ma pe klo 11 17) Varaukset myös Linnoituksen kesäteatterin lippukassa esityskaudella ti to klo ja pe la klo Varatut liput myös Citymarket Lpr ja R-kioskit (tapahtumanumero 21020) Ari Nakari Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä 2. vuosikerta ISSN-L ISSN Painos Päätoimittaja II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Palaute ja juttuvinkit: puh Tekstit: Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen (KL), Jenni Nordman (JN) Kuvat: Raimo Suomela (RS), Mervi Palonen (MP), kuva-arkisto/ kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tapahtumakalenteri: Heini Hyvärinen Ulkoasu ja taitto: Mediakolmio Oy Painatus: Saimaan Lehtipaino Oy Seuraava lehti ilmestyy