s.14 s. 17 KOLMOISPAPERISSA UUDISTUNUT ILME! Sellutehtaan laboratorion työporukalla on hyvä meininki

Transkriptio

1 Maaliskuu vuosikerta 132. numero Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 1/2014 s.14 Sellutehtaan laboratorion työporukalla on hyvä meininki KOLMOISPAPERISSA UUDISTUNUT ILME! s. 17 Uranpirtille haetaan kesäajaksi avustavia talonmiehiä

2 2 Kolmoispaperi 1/2014 Maaliskuu 2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...2 Työttömyysputki vuotta edunvalvontaa Kuusanniemen sellutehtaalla...4 Koulutuksia kaiken edestä... 5 Jutunjuurta...ei oo... 6 Palvelusvuosi- ja kevään merkkejä... 7 Kymin Nikkarit: viisi toiminnan vuotta...8 Äly hoi, älä jätä...10 Kova laki kuitulinjalla kultamitalisoutu jäi näkemättä...11 Omakuva: päättäväisyydellä tavoitteeseen...12 Mira Raussi on osaston 19 uusi tasa-arvosihteeri...13 Sellun laboratoriossa puhalletaan yhteen hiileen...14 Haastava työympäristö vei Pekka Huotarin työsuojelun pariin vuotisjuhlat...16 Uranpirtille haetaan kesän ajaksi avustavia talonmiehiä...17 Pallet Mill, Voikkaa...18 Työttömyysturva muuttui...19 Jos joudut työttömäksi...20 Tapahtumia...22 Kolmoispaperi 1/2014 Toimitus: Koskelankuja Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen paavo.pesonen@upm.com paavopeso@gmail.com Toimittaja: Anri Mäkynen anri.makynen@upm.com anri.lehtisare@gmail.com Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: Matta 100 g ISSNO PÄÄKIRJOITUS UPM:N INVESTOINTIRAHAN JÄTTIPOTTI KUUSANNIEMEEN Teksti PAAVO PESONEN Kymin sellutehtaan vuosituotantokapasiteetin tonniin nostava investointihanke julkaistiin perjantaina 28.helmikuuta. 160 miljoonan euron arvoinen hanke on Suomen nykypäivän metsäteollisuudessa suuri. Hanke on merkityksellinen Kymille ja luo uskoa tulevaan. Jos investointeja ei vuosikausiin tule, on vaara, että olemassa olevat koneet ajetaan loppuun tai jopa pysäytetään toimintakuntoisina. Vuoden 2015 loppupuolella käyttöön otettavien uusien laitteiden uskoisi takaavan toiminnan Kymille vuosiksi eteenpäin. Ilmaiseksi uusi kuorimolinja, kuivauskone ja pienemmät tuotannon pullonkauloja avaavat uudistukset eivät Kuusankoskelle tulleet. Kymi on todistanut olevansa tuotantotehokas integraati. Tämän tehokkuuden on Kymin henkilöstö itse saanut aikaiseksi. Henkilöstöryhmistä työntekijät ovat ammattitaidollaan ja asenteellaan olleet tämän tuloksen tekemisessä merkittävässä asemassa. Kovassa kilpajuoksussa kymiläiset selvisivät voittajina maaliin. Haasteita ja mahdollisuuksia projekti tuo mukanaan useita. Kun rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin, liikkuu Kymin aitojen sisäpuolella jälleen ennätyksellinen määrä ulkopuolista väkeä. Töitä tehdään monella suunnalla tehdasta. Uudisrakentaminen ja normaalin tuotannon ylläpitäminen samanaikaisesti vaatii huolellista yhteensovittamista, jotta vaaratilanteilta ja turmilta vältytään. Uskon asiaan kiinnitettävän huomiota enemmän kuin missään aikaisemmassa projektissa. Kiteytyyhän yksi UPM:n johtavista periaatteista kahteen sanaan, turvallisuus ensin. Uusien konelinjojen valmistuessa turvallisuus astuu melkoisen harppauksen eteenpäin. Vanhan kuivauskoneen pääasiassa 1960-luvun turvallisuusmääräysten mukaiset olosuhteet vaihtuvat nykyaikaiseen turvalaitteita täynnä olevaan tekniikkaan. Hyvää on odotettavissa siis silläkin suunnalla. Työtä monelle tuovan hankkeen aikataulu on kiireinen ja nähtäväksi jää, kuinka paikkakunnan yritykset onnistuvat saamaan alihankintatöitä itselleen. Vaikka UPM:n virallinen kieli nykyisin on englanti, toivoisi työmaalla yleisimmin kuultavan suomen kieltä. Voi kuitenkin olla, että entisen itäblokin metallimiehiä näkyy tulevalla työmaalla. Kuinka käy? Sen näemme, kun työt pääsevät käyntiin. Vaikka uudistukset ja nykyaikainen tekniikka harvemmin lisäävät työpaikkoja, lienee odotettavaa, että väliaikaista työtä on joillekin tarjolla. Onhan tehdasta samanaikaisesti pidettävä käynnissä, kun koulutukset uusiin laitteisiin ovat meneillään. Monet Kymin integraatin työntekijöiden mieltä askarruttavat kysymykset ovat nyt avoinna, mutta vastauksia niihin alkaa varmasti tipahdella sitä mukaa, kun asiat etenevät.

3 KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 1/ Työttömyysputki on ns. kuuma peruna TYÖTTÖMYYSPUTKI Teksti PASI UNTOLAHTI Työeläkeuudistus puhuttaa meitä kaikkia. Keskustelu on tosin lukkiutunut hieman siihen, mikä olisi oikea aika jäädä eläkkeelle ja siihen, että työttömyysputki pitäisi poistaa. Ei ole keskusteltu niinkään paljon siitä, kuinka paljon työurat ovat pidentyneet. Esimerkiksi keskimääräinen työura vuonna 2011 oli 36,3 vuotta. Siihen oli tullut pidennystä kaksi vuotta vuodesta Toki työurien pituudessa on suurta hajontaa. Yli 40:llä prosentilla on yli neljänkymmenen vuoden työura. Työttömyysputki on ns. kuuma peruna. Työnantaja haluaisi kyseisen työttömyysturvamuodon eli lisäpäivärahat poistettavaksi kokonaan. Putken alaikärajaa on nostettu säännöllisin väliajoin. Alaikärajat ovat seuraavanlaiset: syntyneillä 57 vuotta ja 1 kuukausi syntyneillä 58 v 1kk ja sen jälkeen syntyneillä työttömyysputken alaikäraja on 59 vuotta ja kuukausi päälle. Miksi putken poistaminen tuntuu olevan niin tärkeä asia työnantajalle? Työttömyysturvan rahoitusosuudesta irtisanovan työnantajan omavastuu on useita kymmeniä tuhansia euroja lisäpäivien rahoituksesta putkilaista kohden. Eli työnantajat haluaisivat alentaa kustannuksiaan ikääntyvien työntekijöiden irtisanomistilanteissa. Miksi SAK pitää lisäpäiville pääsemistä tärkeänä palkansaajan turvana? Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkansaaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen. Valtion menot kasvaisivat, koska valtio rahoittaa työmarkkinatuen. Lisäpäivien poistaminen heikentäisi merkittävästi palkansaajan työttömyysturvaa. Suhdanteet sanelevat putken käyttöä. Vuoden 2006 lopussa lisäpäivärahan saajia oli noin työtöntä. Sitten työllisyystilanteen pikku hiljaa parannuttua päivärahalla oli 2010 tammikuussa ainoastaan pari tuhatta palkansaajaa. Kokonaisuutena työeläkeuudistus pitää sisällään monta eri elementtiä. SAK:lle tärkeitä asioita on mm. eläkelupaus nuorille. Rahoitus pitää olla riittävällä tasolla, jotta se pystytään lunastamaan. Ikääntyvien asema on turvattava. Kaikki eivät pysty jatkamaan työuraansa eläkeikään asti. Sitten vielä työelämän laatua on pystyttävä parantamaan eli käytännössä työn on joustettava työntekijän tarpeiden mukaan. Työeläkeuudistuksen aikataulusta sen verran, että sopimus siitä tulisi tehdä tämän vuoden syksyllä. Eläkeuudistus astuu voimaan

4 4 Kolmoispaperi 1/2014 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES 50 VUOTTA EDUNVALVONTAA KUUSANNIEMEN SELLUTEHTAALLA Teksti JORMA TIMONEN Paljon on vettä virrannut Kymijoessa sen jälkeen, kun Kuusanniemen ammattiosasto perustettiin. Perustava kokous pidettiin Voikkaan Yrjönojan koululla Osaston perustamiskokouksen aikaan oli uuden sellutehtaan rakentaminen Kuusanniemeen saatu päätökseen ja tehtaan käyntiinajo oli alkamassa. Tehdas oli rakennettu metsään tehtaan maatilan, Eerolan, peltojen reunamille. Isoin muutos perustamisen jälkeen Kuusanniemen ammattiosastossa koettiin ikävien vaiheiden kautta, kun vuonna 2006 Voikkaan paperitehtaan lopetuksen myötä 100-vuotias Voikkaan paperiammattiosasto 36 r.y päätti syyskokouksessaan sulautumisesta Kuusanniemen osasto 85:een. Seuraavana vuonna Kuusanniemen osasto päättikin muuttaa nimensä Paperiliiton ammattiosasto Kuusanniemi-Voikkaa 85 r.y:ksi. Osaston työssäkäyville jäsenille järjestetään 50-vuotisjuhlat Koskelassa klo 17:00 alkaen. Eläkeläisille järjestetään tilaisuus myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Siihen aikaan Kuusanniemen eteläpäässä, uuden tehtaan ja Kaarteenlahden välissä, sijaitsi vanhan Kymintehtaan työntekijöiden asuntoja, ns. Ukkolan ja Marilan taloryhmät. Kuusanniemen tehtaan työntekijät tulivat pysäytetystä Voikkaan sellusta, Kymin puolen sellusta ja kattilalaitokselta. Sellutehtaan käynnistyessä alkoivat työehtoneuvottelut, joita veti uuden ammattiosaston Kuusanniemi 85 ry:n ensimmäinen pääluottamusmies Matti Rautavirta, ja hänen muutettuaan Kanadaan tehtävää hoiti Toivo Rissanen. Heidän jälkeensä pääluottamusmiehinä ovat toimineet Jaakko Puranen, Kalle Hautamäki ja vuodesta -94 lähtien Jorma Timonen. Lisäksi lukematon määrä ammattiosaston toimihenkilöitä sekä osasto- ja asiantuntijaluottamusmiehiä on osallistunut työntekijöiden edunvalvontatehtäviin sellutehtaan alueella sekä tehdasintegraatin yhteisten asioiden hoitoon Kymillä.

5 OSASTON 19 PUHEENJOHTAJA Kolmoispaperi 1/ KOULUTUKSIA KAIKEN EDESTÄ Teksti TOMMI BRAGGE Viime aikoina on oppia annettu niin että tuntuu. Koulutusta on saatu UPM:n turvallisuusstandardeista. Turvallisuusstandardeista jäi sellainen maku, ettei oltu ehditty miettiä, kuinka niiden kanssa toimitaan Kymillä. Koulutustilaisuuksissa esitettiin kysymyksiä ja jäätiin ilman vastauksia. Aika on tehnyt tehtävänsä, ja joka puolella on jo käytössä jonkinlainen sovellettu toimintamalli standardeista. Intrasta nuo standardit ja ohjeet löytää jopa ilman suurempaa salapoliisityötä. Mielestäni asiat on määritelty aika yleisellä tasolla ja vaatii aina jatkojalostamista, miten nuo ohjeistukset sopivat tänne tehtaalle. Vakiintuneet toimintatavat istuvat varsin tiukassa ja muutos pitää johtaa selkeästi läpi. Meillä on selvät (?) ohjeet, kuinka pitää toimia ja silti sovelluksia siitä, miten asiat tehdään, mietitään osastoilla. Seuraava on lainaus kaiken tietävästä Wikipediasta. Standardi (normi) on jonkin organisaation esittämä määritelmä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Vielä täytyy esittää jokunen havainto muutamasta koulutuksesta, joissa itse olin mukana. Ensimmäinen tilaisuus oli Koskelan isossa salissa järjestetty koko tehtaan väelle tarkoitettu koulutus. Iso avara tila, väkeä reilut 100 henkeä. Tilassa on käytössä mikrofonit, mutta jostakin syystä niitä ei käytetty. Esiintyjästä seuraavat kaksi pöydällistä näki ja kuuli esityksen, muille se jäi enemmin tai vähemmin arvailujen varaan. Powerpointit pyöri taululla ja niitä esittäjä luki ja kommentoi, mutta kun ei kuultu! Toinen tilaisuus oli Koskelan alakerran luentosalissa. Paikka aivan tupaten täynnä, osa haki tuoleja ja istui käytävällä oli torstai, ulkona pakkasta noin 20 Koulutustilaisuuksissa esitettiin kysymyksiä ja jäätiin ilman vastauksia. astetta ja koulutus klo 14:00-16:00. Tila oli todella matala, joten videotykin näkymästä ei nähnyt kuin kaksi ensimmäistä pöytärivillistä. Oli punakkaa väkeä tunnin päästä, kun osa pääsi pois. En tiedä, saiko ilman ja metaanin seos, toppahousujen alla olevan fleecen ja pitkien kalsareiden yhdistelmä vai annettu tieto ne posket punottamaan. Hämmästyksekseni olen kuitenkin huomannut opetuksen tehonneen. Olen kotiaskareitakin tehdessäni huomannut käyttäväni suojavälineitä ja harkitsevani ennen hommien aloittamista tarkemmin, miten ne olisi hyvä tehdä. On hyvä, että koulutetaan, mutta edellä mainittuihin pikkuseikkoihin toivoisi tulevan joitakin parannuksia. Osaston pilkkikisat on tulossa ja tällä kertaa kokeillaan yhteiskisoja osasto 85:n kanssa. Tai ainakin yritetään, jollei sään haltija tee jäätä kelvottomaksi. Ilmoitus pilkkikisoista on toisaalla tässä lehdessä.

6 6 Kolmoispaperi 1/2014 OSASTON 85 PUHEENJOHTAJA JUTUNJUURTA...EI OO Teksti ISMO SALMINEN Osaston 85 hallituksen puheenjohtajana minulla on kunnia kirjoittaa osastojemme lehteen kuulumisia. Mutta nyt meillä taitaa mennä liian hyvin tai lämmin talvi on ehdyttänyt olemattoman tarinointikykyni. Voisihan tänne kirjoitella leudon talven vaikutuksesta tuotantoon, Kouvolan Sanomien varmasta syväkurkusta tai kunnossapidon ja tuotannon kaksoisroolituksesta. Mutta kun kaikki nuo ovat pikkusen vieraita asioita minulle, niin kirjoittakoon tietävämmät. Kaipaako tämä lehtemme muutenkin muita ja muiden kirjoituksia kuin vakikirjoittajien tarinoita? Meidänkin osastosta löytyy sanavalmiita ja mielellään mielipiteensä esiin tuovia henkilöitä. Joten ottakaapa kynä käteen ja avatkaa sanainen arkkunne, jotta lehtemme mielenkiinto osastojen yhteisenä tiedon ja mielipiteiden antajana säilyisi. PS pidetään osasto 85:n työssäkäyville jäsenille ammattiosaston 50-vuotisjuhlat Koskelassa alkaen klo 17:00. Tervetuloa juhlimaan! Paperiliiton ammattiosasto Kuusanniemi-Voikkaa 85 r.y:n KEVÄTKOKOUS Kokous pidetään osastojen toimitalolla (Koskelankuja 3) torstaina klo 16:00 alkaen. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat mm. vuoden 2013 tilinpäätös vuoden 2013 toimintakertomus pääluottamusmiehen puheenvuoro Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro Paperiliiton edustajan puheenvuoro Tervetuloa kokoukseen! Terveisin toimikunta Kahvitarjoilu alkaa noin klo 15:30.

7 Kolmoispaperi 1/ Anrin pakina PALVELUSVUOSI- JA KEVÄÄN MERKKEJÄ Teksti ANRI MÄKYNEN Melkoisen mukavia näkymiä paperikoneiden käyntiasteen suhteen käppyrät näytti. Varma kevään merkki on lisääntyvä valoisuus ja linnunlaulu. Kun syksyllä 2013 saatiin kaksivuotinen TES allekirjoitettua, metsäteollisuuden työnantajien kommentit allekirjoituksen jälkeen antoivat ymmärtää, että vaikka sopimus allekirjoitettiin, jotakin ehkä kuitenkin tulee tapahtumaan keväällä Paperiliitto-lehdestä olemme saaneet lukea, mitä on meneillään muilla tehtailla. Joitakin juttuja muualla on paikallisesti menossa. Nyt ei kun kuulostellaan kevättä ja katsotaan, mitä tuleman pitää. aloittaessaan puhettaan, että juhlitaan perhepiirissä. Ensimmäisiä oppilaita kurssimuotoisessa yhtiön ammattikoulussa oltiin. Voikkaalta putsarina aloitettiin ja vähän rässilikan hommia opeteltiin, sitten Kymille ja vuonna 1988 tänne Niemeen. Kun ajattelee kouluaikaa ja opiskeluintoa, on melkoinen saavutus, että täällä ollaan vielä. Mukavia työkavereita on sattunut kohdalle ja kaikkien kanssa ollaan yritetty pärjätä. Monenlaisia kivoja muistoja vanhalta pälkkäriltä ja täältä Niemestä. Alkukevät on linjapalaverien aikaa. Paperin puolella ovat jo lähes kaikki omansa pitäneet. Melkoisen mukavia näkymiä paperikoneiden käyntiasteen suhteen käppyrät näytti. Ja muutenkin ihan hyvä oli linjapalaverin mesitsi - mun mielestä. Jäi ihan positiivinen fiilis. Mietin - niillä edellytyksillä joita mulla on, millaistahan olis, jos linjapalaveerattais useamman vuoron voimalla. Oppisopimuslaisten nimet on jo tiedossa. Saadaan nuorempaa verta taloon. Tuskin heistä kukaan ihan pystymetsästä tulee, joten on mukava, kun tulee apuja vajaalla-ajoon. Onnea heille. Ei ollut yhtään naista nimettyjen joukossa. Jotenkin ei tullut yllätyksenä. Hakijoina naisia kuulemma kyllä oli ja Lappeenrantaan jopa otettiinkin pari naista oppisopimukselle. No ensi vuonna sitten tännekin toivottavasti Kevät saapuu pohjolaan ja muuttolinnut suuntaa tänne. Leudot tuulet puhaltaa, tuoden lintuystävämme. Meikälle tuli viime vuonna 35 vuotta tehtaan palveluksessa täyteen, joten kävin renikan niiaamassa. Oli mielestäni juhlava ja lämminhenkinen tilaisuus. Tuttuja melkein kaikki. Johtaja sanoikin Muutama tehtaanjohtaja ja johtohahmo on kohdattu. Toisia on ollut helppo lähestyä, toiset ovat taas jääneet vieraammiksi. Onnea nykyisille ja onnea entiselle, joka lähti kauemmaksi kun kaukomaille Kaipiaisiin. Kun ynnää 35 vuoden plussat ja miinukset, niin totuuden nimissä on sanottava, että mielenkiintoista on ollut ja myllerryksistä huolimatta hitusen plussan puolella tällä hetkellä ollaan - vaan ei voi tietää, kuinka hommat tulevat menemään. Eiköhan kaikilla ala olla jo jonniilaista renikkaa rintapielessä, joten onnea meille kaikille!

8 8 Kolmoispaperi 1/2014 KYMIN NIKKARIT Kymin nikkarit: VIISI TOIMINNAN VUOTTA Teksti Kuvat JUHANI HAAPALA JUHANI HAAPALA JA PAAVO PESONEN Kymin Nikkareiden viides toimintavuosi on käynnistynyt hyvin. Niin puutyöpajalla kuin kutomossakin on riittänyt kävijöitä. Tilkkutyöryhmä on kokoontunut pari kertaa kuussa ja on jo järjestänyt kursseja harrastuksen ympärille. Tulevan vuoden suunnitelmissa on paljon tapahtumia. Yhdistys on viiden toimintavuoden aikana kasvanut lähes 300 jäsenen yhdistykseksi, josta ei aktiivisia ihmisiä puutu. Talkooväkeä on aina saatavilla, tapahtumiin osallistutaan sankoin joukoin ja harrastetilojen käyttö on hyvää. Vuonna 2009 perustettu yhdistys avasi puutyöpajan keväällä Seuraavan vuoden syksynä kutomo siirtyi yläkertaan ja 2012 saimme tiloja laajennettua. Toiminta täydentyi tilkkutyöryhmällä syksyllä Vuosittain olemme pyrkineet parantamaan ja uusimaan laitteita tarpeen mukaan. Käyttäjien vastuulla on tilojen siisteys ja toimivuus. Toimintamalli on osoittautunut hyväksi. Näin tilojen kunnossapito- ja huoltokulut pysyvät hallinnassa. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnassa olemme pyrkineet monipuoliseen ohjelmaan. Olemme erittäin kiitollisia Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuesta toiminnallemme. Yhdessä säätiön kanssa olemme pystyneet järjestämään harraste- ja kulttuuritoimintaa toimintapiirin jäsenistölle ja laajemmallekin piirille. Yhdistyksen vuosikokous pidetään Kymin kerholla klo 18:00. Soile Kärhä liittyi jäseneksi vasta kuluvana vuonna ja aloitti puutyöt ekotuolin teolla. Soile oli aiemmin käynyt Virtakiven puutyöpajalla tekemässä pieniä puutöitä. Nikkareihin hän päätti liittyä, kun tuli tarvetta tehdä kesäkalusteita. Puutyöpajan ohjaajien neuvoilla ja avustuksella pääsi hyvin alkuun. Tuolien materiaaliksi valittiin koivu ja valmistukseen meni aikaa pari viikkoa. Ensin rimat höylättiin ja sahattiin mittaansa. Sen jälkeen rimoihin porattiin Kätensä töitä on mukava ihailla. Nyt vaan odotellaan kesää, sanoo Soile Kärhä. naruille reiät ja rimat viimeisteltiin. Rimojen pitäminen järjestyksessä oli tärkeää, koska reikien ja rimojen mitoissa oli eroja. Rimat käsiteltiin pari kertaa kuultavalla puunsuojalla. Lopuksi rimat oikeaan järjestykseen ja narujen pujotuksen jälkeen tuolit olivat valmiita. Yli-

9 KYMIN NIKKARIT Kolmoispaperi 1/ Joku on tehnyt hattunsa puusta. Askartelupäivänä Nikkarissa valmistuu näin hienoja autoja. jäämärimoista Soile lupaili tulla tekemään kevään aikana vielä voiveitsiä. Puutyöpajalla vietetään perheiden askartelupäivää Isät ja äidit, mummot ja vaarit voivat tulla lasten kanssa askartelemaan valmiista osista joko linnunpöntön tai perinteisen puuauton. Rakennussarjat ovat helppoja ja puutyöpajan ohjaajat ovat apuna. Päivien aikana on esillä myös vanhoja ja uusia puuleluja. Tapahtumaa tukee Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Puutyöpaja on kevätkaudella avoinna saakka. Syksyn ohjelmassa on ainakin korurasiakurssi. Kulttuurijaosto järjestää jäsenille ainakin kesäretken Tampereelle ja laajemmalle piirille matkan Terveysmessuille Helsinkiin sekä virkistyspäivän Pajulahteen. Olemme erittäin kiitollisia Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuesta.

10 10 Kolmoispaperi 1/2014 ÄLY HOI,ÄLÄ JÄTÄ Teksti JUHANI HAAPALA Elinkeinoelämän Keskusliitto ETLA julkaisi alkuvuodesta raportin, jossa ennustettiin joka kolmannen ammatin häviävän seuraavan vuoden aikana. Raportin kärkipäässä olivat puhelinmyyjän, huolinnan ja tullin tehtävät sekä kirjanpito ja palkanlaskenta. Puhelinmyyjät voisivat minun puolestani hävitä vaikka heti, niin saisi rauhan turhilta lehtimyyjiltä. Palkanlaskijan tehtävän häviäminenkin on aivan luonnollista. Palkansaajien määrä vähenee ja loput tekevät hommat talkoilla Finnairin esimerkin mukaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana työntekijöiden päälle on luotu uhkakuvia työn siirtymisestä halpamaihin ja kasvumarkkinoille. Nyt uhkakuvia luodaan robottien ja tekoälyn varjolla. Raportti heittää varjon pienipalkkaisille ja matalan koulutuksen aloille. Murros tulee olemaan suurempi teollisuudessa kuin palvelualoilla. Tietotekniikkaa ja automaatiota on tullut reilun parin vuosikymmenen ajan paperiteollisuuteen ja muutokset ovat näkyneet työpaikkojen määrässä ja työn luonteessa. Fyysinen työ on vaihtunut psyykkiselle puolelle. Tietotekniikan jatkuvat muutokset, tiedon määrä ja sen hallinta aiheuttavat epävarman olotilan ja tähän kun lisätään epävarmuus tulevaisuudesta, niin töissä ei ole kivaa. Työhyvinvointipuheet ja EES-kyselyt ovat vähän kuin poliisikuulustelut: niin pitkään kysellään kun tunnustat, että kivaa on ja hienosti menee. Paperikone rättikoneeksi Muutosvastarinta on kehityksen jarru, mutta nyt tuntuu, että homma on lähtenyt lapasesta tai sitten yksinkertaisesti järki ei enää riitä ymmärtämään. VTT Jyväskylä yhdessä Tampereen Yliopiston ja Aalto-Yliopiston kanssa on kehittänyt sellulle uutta käyttöä. Innovaation myötä pystytään kehittämään väriä ja tekstiä vaihtavia vaatteita. Paloturvallisia, sähköä ohjaavia ja kosteutta torjuvia tekstiilejä. Rakentamiseen keveitä rakennus- ja sisustusmateriaaleja, sairaalatarvikkeita ja syötäviä pakkauksia. Paperikoneen muuntamista tuottamaan kangasta on jo viety kokeiluasteelle. Tulevaisuudessa popella pyöriikin lankakerät ja rottakoneet muutetaan kangaspuiksi. Saattaa olla, että parin muuton jälkeen on olkapäät kipeät, kun on loimet punaisena kangasta louskuttanut. Tässä tekoälykeskustelussa on noussut esille termi 3D-tulostus. Ihan mielenkiinnosta piti ottaa selvää, mitä se tarkoittaa. Tietoviikko-verkkouutiset kertoi tammikuun alussa, että Kaliforniassa professori Behrokh Khoshnevis on kehittänyt 3D-tulostimen, jolla voidaan tulostaa talo 24 tunnissa. Tulostimeen laitetaan raaka-aineet sisään, Cad-ohjelmalla piirrät sopivan huushollin itsellesi ja painat enter. Muista vaan olla varovainen, ettet paina naapurin tontilla tai ainakaan järin montaa kopiota! Niin pitkään kysellään kun tunnustat, että kivaa on ja hienosti menee. PARI LINKKIVINKKIÄ Paperi ja Puu Palkkatyöläinen Täytyykin tehdä aloite, että ei rakenneta kuivatuskonetta, vaan tehdään suuri 3D-tulostin Kymille. Sellutehtaalta vaan putki tulostimelle ja naapurikoneen operaattori voi lankakerien välissä älypuhelimeltaan tehdä 3D-tulosteita, vaikka pakkauslaatikoita kankaille. Paperityöntekijä oli ETLA:n listalla sijalla 132. Työntekijöitä on enää reilu ja todennäköisyys, että ammatti katoaa, on 74 %. Tämä tekoäly ei siis ole suuri uhka paperityöntekijälle, paine tulee markkinoilta ja tuottavuudesta. Varmimmat ammatit listalla olivat psykologit, opetuksen erityistehtävät ja ravitsemusalan erikoisasiantuntijat. Tähänkin on selitys. Ne joiden pää ei sekoa, tarvitsevat opastusta uuden opiskeluun. Ravintotottumuksetkin pitää muuttaa tulevaisuudessa, sillä tämä sukupolvi on tottunut tekemään leivästä pa kaa. Tulevaisuudessa sekin on toisin päin.

11 Kolmoispaperi 1/ KOVA LAKI KUITULINJALLA KULTAMITALISOUTU JÄI NÄKEMÄTTÄ Teksti JUKKA VARTIAINEN Oli sunnuntai-ilta ja Moskovan olympialaisissa alkamassa kihelmöivä miesten yksikkösoudun 2000 metrin finaali. Iltavuoro meneillään ja sellutehtaan kuitulinjalla 3-linjan ohjaamossa mustavalkoinen matka-tv viritetty kisatunnelmaan. Mäntylinja oli myös viritetty laatuisaan tuotantoon, joten olosuhteet Pertti Karppisen soudun seuraamiselle olivat otolliset. Kisan seuranta koki kuitenkin keskeytyksen päivystävän insinöörin pyyhältäessä tupaan. Matkatelevisio sai yksiselitteisen häädön sotilaallisella mahtikäskyllä. Koska herran pelko on viisauden alku, ei siinä muu auttanut kuin viedä televisio odottamaan myötämielisempiä katsomoita. Tyydyimme radion antiin, hyvin sielläkin Karppisen voitto selostettiin. Herran pelko on viisauden alku Myöhemmin syksyllä samainen soudun vihaajainssi saapui Kouvolaan Cinemaan elokuviin. Olin niihin aikoihin siellä lisätienesteissä ja nähtyäni hänet siellä seurueensa kanssa iski minuun kostonhalu. Menin kertomaan hänelle, etten voisi laskea häntä kuviin, kun hän näyttää niin juopuneelta. Hetken ymmyrkäisiä suita ja silmiä katseltuani totesin vain vitsailevani. Jukka Vartiainen on eläkkeellä oleva selluntekijä ja entinen Kolmoispaperi-lehden päätoimittaja. Vasta myöhemmin hiipi tajuntaani epäilys, olinko ollut ihan täysipäinen moista kostoa tehdessäni. Voisin kärsiä työmaalla vastaiskuja nuppi turvoksissa vaikka kuinka insinöörin niin halutessa. Hän kuitenkin osoitti olevansa herrasmies eikä puuttunut tapahtumiin millään tavalla. Mainittakoon vielä, että samainen inssi haki ja myös sai 100-vuotissäätiöltä apurahaa - mihinkäs muuhun kuin soutuharrastukseen. Television katselu työpaikalla on aina ollut tunteita myllertävä juttu. Edellä oleva tarina ylettyy yli kolmen vuosikymmenen taakse, ja nykyisin vallalla lienevät uudet kujeet. TV:n katselua taitaa olla mahdotonta kontrolloida työnantajan taholta, kun jokainen työntekijä kantaa vastaanottimia kännyköissään. Sitten muutama sana eläkejuhlista. Työssä ollessani vietettiin silloin tällöin läksiäisiä työntekijän jäädessä eläkkeelle. Myös työnantaja oli mukana juhlissa, ja sen edustaja kehua retosteli työntekijän uhrautuvaa panosta yhtiön menestyksen takaamisesta. Saattoipa työnantaja lahjoittaa pienen hopealautasen pois lähteville. Käytäntö lienee muuttunut, kun eläkkeelle lähtijöitä ei enää ole. On vain putkeen työnnettäviä ja irtisanottavia. Piristävän poikkeuksen tarjosi Kymin Nikkareitten joulujuhla eläkeläisille, missä saattoi tavata entisiä työkavereita ja nauttia laadukkaista esityksistä kahvien kera.

12 12 Kolmoispaperi 1/2014 OMAKUVA PÄÄTTÄVÄISYYDELLÄ TAVOITTEESEEN Teksti MIRA RAUSSI Kuva PAAVO PESONEN Hei! Päätin, että löytyy tehdas, johon pääsen töihin. Olen Mira Raussi ja toimin PK 9:n hylsynsahaajana kolmosvuorossa. Vappuna tulee 10 vuotta siitä, kun tulin kesätöihin Kymille ja sille tielle jäin. Kaikki alkoi siitä, kun ajelin Mörkölinjaa pitkin ja katselin Kuusanniemen hakekasoja. Ajattelin, että jos tuonne pääsisin töihin, voisin minäkin rakentaa itselleni talon. Siitä se idea lähti. Aloin heti selvittää, mitä minun tarvitsee tehdä, jotta sinne pääsisi. Otin selvää, millainen koulutus tarvitsee olla ja hain ammattikouluun prosessi- ja laboratoriotekniikan peruslinjalle Anjalankoskelle sekä Kuusankoskelle. Valmistuin Anjalankoskelta vuonna Tunsin itse vanhaksi koululaiseksi, kun olin jo 24-vuotias aloittaessani koulun ja pojat olivat vasta peruskoulun päättäneet. Suurimmaksi osaksi oltiin sitä mieltä, etten koskaan työskentele paperipuolella, vaan korkeintaan siivoojana. Olin eri mieltä. Päätin, että löytyy tehdas, johon pääsen töihin. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että mihin tavoittelee sata lasissa, niin sen viimein saavuttaa. Toki monta mutkaa oli matkassa niin kuin yleensä elämässä. Valmistuttuani oli yhden vuoden työttömänä ja sitten vuonna 1996 pääsin kesätöihin Voikkaalle. Sen jälkeen pääsin Kymin ammattikouluun, josta valmistuin vuonna Sain työskennellä Voikkaalla kahdeksan vuotta, kunnes PK 17 pysähtyi lopullisesti. Työskentelin pituusleikkurin apulaisena, syöttäjänä sekä ajomiehenä. Tarvittaessa olin hylsynsahauksessa sekä uudestaanrullauksessa. Siitä ideasta, jonka Mörkölinjalla sain, meni sen toteutumiseen 11 vuotta. Sain talon, jossa sohva on juuri sillä paikalla, johon sen mielessäni kuvittelin. Aika on vierähtänyt yllättävän nopeasti. Pian tulen työskennelleeksi Kymillä 10 vuotta. En uskonut löytäväni itseäni ammattiyhdistystoiminnasta osaston 19 tasaarvosihteerinä. En ole pitänyt itseäni mitenkään yhdistysihmisenä. Toki minua on kiinnostanut aina, miten työntekijöiden oikeuksia voisi puolustaa. Itse haluaisin tasa-arvoista kohtelua sekä käytöstä kaikille. Tämä tasa-arvosihteerin virka oli yllätys. Olen aivan uusi kasvo ammattiyhdistysasioissa, joita todellakin vasta opettelen. Toivon kaikille suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja sitä, että oltaisi joskus iloisia myös toisten puolesta. Jokaisella on joskus huono päivä ja työkaveri voi ärsyttää, mutta se on inhimillistä. Mira Raussi toteutti pitkäaikaisen unelmansa, omakotitalon, määrätietoisella työllä ja positiivisella asenteella.

13 Kolmoispaperi 1/ MIRA RAUSSI ON OSASTON 19 UUSI TASA-ARVOSIHTEERI Teksti ANRI MÄKYNEN Osaston 19 tasa-arvosihteeri oli kotvan hakusessa. Viimein siihen löytyi sopiva henkilö, Mira Raussi. Hänet valittiin tammikuun alussa hoitamaan ammattiosastonsa tasa-arvoasioita. Miraa on aihe aina kiinnostanut. Hän ei laittanut järin paljoa kampoihin, vaikka hänet heti uutena osaston toimintaan tulleena hommaan nakitettiin. Ensimmäisenä haasteena Miralla on johdon ja henkilöstön yhteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen vuosille Minne lienee vanha kadonnut? Mira on tehnyt tuotannossa ollessaan hyviä huomioita ja listannutkin niitä. Kaiken a ja o työyhteisössä hänen mielestään on, että kaikkia kohdeltaisi tasa-arvoisesti. Kenenkään ei tarvitse esittää kingiä porukassa. Miran mielestä tasa-arvoisuus on oikeudenmukaista arvostusta kaikkia töitä ja henkilöitä kohtaan. Jokaiseen työhön palkattu työntekijä on tärkeä ja ansaitsee arvostuksen. Vaikka säästökuuri puree yhä, Miran mielestä inhimillinen suhtautuminen toisiimme pitäisi muistaa. - Säästöjen myötä eräät työpisteet kuormittavat niissä työskenteleviä todella paljon. Työmäärä lisääntyy, kun tehtävät jaetaan aina uudelleen jäljelle jäävien kesken. - Ei sitä voi näistä työpisteistä loputtomiin porukkaa vähentää, Mira puuskahtaa. Paljon on epäkohtia, joita tulisi muuttaa lähtien aina henkilöstön palkkaamisesta hommiinsa. Kaikilla halukkailla pitää olla mahdollisuus edetä ja kehittyä uralla. - Kun kiire kuormittaa henkilöstöä, alkaa huumorintaju hiljalleen hälvetä. Stressin myötä käytös muuttuu, silloin kaikilla saattavat tasa-arvot unohtua, huomioi Mira. Toki tasa-arvo on paljon muutakin kuin miesten ja naisten vastakkainasettelua. Pakosta naisena tulee kuitenkin huomioitua, minkä verran naisia nykyään otetaan Kymille töihin. - Jos ei enää ole mies- ja naispaikkoja, miksi ei oteta perinteisiin miesten töihin naisia, kun perinteisiin naisten töihin on naisten jäätyä pois otettu miehiä, ihmettelee Mira ja kysyy: annetaanko kaikille samanlaiset mahdollisuudet edetä halukkuutensa mukaan työhöntulovakanssilta ylöspäin? Lähdetään yhdessä kehittämään tasaarvoista kohtelua tehtaalla ja kuten Mira toteaa, nyt ei ajeta tasa-arvoa pelkästään naisten näkökulmasta, vaan ihan tasa-arvoisesti kaikkien puolesta paremman työyhteisön saavuttamiseksi. - Ottakaa yhteyttä, jos huomaatte jonkun jäävän heikommalle tai huomaatte tasa-arvon tökkivän, sanoo Mira. KULTTUURI- APURAHAN HAKUAIKA MENEILLÄÄN Jäsenet voivat hakea kulttuuriharrastuksensa tueksi apurahaa Paperiliitolta. Apurahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton ammattiosastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakemus mahdollisine liitteineen pitää lähettää mennessä Paperiliiton toimistoon. Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä toukokuussa 2014 ilmestyvässä Paperiliittolehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Kulttuuriapurahan hakulomake löytyy Paperiliiton Internet-sivuilta kohdasta Jäsenasiat > Uutisia jäsenasioista Lähetä hakemus mennessä osoitteella: Paperiliitto r.y. PL Helsinki

14 14 Kolmoispaperi 1/2014 Sellun laboratoriossa puhalletaan yhteen hiileen Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Neljän naisen tiivisti yhteen hitsautunut työryhmä tekee sellutehtaan laboratoriossa mm. talteenottolaitoksen kalkista, meesasta, lipeästä ja mäntyöljystä erilaisia analyysejä. Kuitulinjan ja kuivauskoneen suunnalta naisia työllistävät enimmäkseen laadunvalvonta ja mittariasentajien kanssa yhteistyössä tehtävät kalibroinnit. Laborassa on neljä tehtäväaluetta, joita kierrätetään kahden viikon jaksoissa. Koska jokainen osaa kaikki tehtävät, vapaapäivien ja lomien järjesteleminen on tähän asti sujunut hyvin. Liukuva työaika antaa sopivasti joustoa, jos on omia asioita hoidettavana. Henna Vanhalakalla on meneillään vaaleuksien mittaus. - Yksi meistä on vuoron perään paperin laboratoriossa jauhamassa sellua. Jauhetusta sellusta tehdään minikokoisia arkkeja, joista mitataan massan ominaisuuksia, mm. vaaleus, vetolujuus ja repäisylujuus, toteavat naiset. Kesälomakaudella paperitehtaan puolelle ei kuitenkaan ehdi, kun omat työt on saatava tehdyksi. Paperin ja sellun laboratorioilla on yhteinen työnjohto. Työt sujuvat naisilta ammattitaidon tuomalla varmuudella. He kokevat olevansa varsin itseohjautuva tiimi, vaikka paperin ja sellun laboratorion yhteinen työnjohto käykin työpisteessä päivittäin. Tilanne on naisten mielestä nyt hyvä, mutta joskus he ihmettelevät, miksi sellun laboratorio liitettiin paperitehtaan teknisen asiakaspalvelun organisaatioon. Tehtaalla liikkumisessa on laboran työntekijöiden mukaan omat vaaransa. Laboratoriosta lähdettäessä soitetaan ensin valvomoon. Operaattorit kertovat, onko näytteenottoon turvallista tulla. - On tiedettävä, mitä tekee. Puskunäytteen otto on esimerkki siitä, sanovat naiset, jotka ovat jo tottuneet tiukentuneisiin suojainmääräyksiin ja ihmettelevät mm. sitä, miten ovat joskus uskaltaneet kulkea tehdastiloissa ilman suojalaseja. Sellun laboratorion tilat ovat vanhat, mutta kaikki tarpeelliset työvälineet löytyvät. Työntekijät sanovat tottuneensa olosuhteisiin, mutta paikkojen kohentaminen ei olisi pahitteeksi. - Onneksi on ollut leuto talvi. Kovilla pakkasilla täällä työskennellään villatakit päällä, sanovat naiset.

15 Kolmoispaperi 1/ Mikäs täällä on ollessa, kun on näin hyvä työporukka. Välillä hermoa kyllä kiristää, kun parhaat päivänsä nähnyt kone ei pelaa. HAASTAVA TYÖYMPÄRISTÖ VEI PEKKA HUOTARIN TYÖSUOJELUN PARIIN Teksti ja kuva PAAVO PESONEN On mahdoton tehtävä laittaa vanha kuivauskone nykypäivän mittapuun mukaiseen riskittömään kuntoon. Siihen tarvittavaa rahasummaa ei yhtiöstä löydy. Vaarat täytyy vain tunnistaa ja toimia niin, että riskit ovat mahdollisimman pienet. Näin voidaan välttää tapaturmat ja vaaratilanteet vanhemmallakin koneella työskenneltäessä, sanoo Pekka Huotari katsellessaan työpaikkaansa, Kymin vanhaa kuivauskonetta. Haastava työympäristö olikin yksi syy, miksi Huotari kiinnostui työsuojeluasioista. Jenkkikoneen pakkarina pitkään työskenneltyään Huotari siirtyi Kuusanniemeen, ensin PK 9:n pituusleikkurin apumieheksi ja vuonna 2006 kuivauskoneelle paalauslinjan hoitajaksi. Kauaa ei ehtinyt kulua, kun mies oli jo ehtinyt opetella kuivauskoneenhoitajan tehtävät, mikä työ jatkuu edelleen. - Mikäs täällä on ollessa, kun on näin hyvä työporukka, toteavat Huotari ja työkaverit yhdestä suusta. Välillä hermoa kyllä kiristää, kun parhaat päivänsä nähnyt kone ei pelaa. - Konetta ajetaan näppituntumalla. Tällaista tekniikkaa ei Kymillä taida muualla olla. Mittareita ei juuri ole ja Vaarojen tunnistaminen on Pekka Huotarin mielestä erityisen tärkeää, kun työskennellään koneilla, jotka ovat täynnä vanhentunutta tekniikkaa ja silloin kun työympäristö on vieras. nekin vähät mitä on, tuntuvat olevan lähinnä suuntaa antavia, naureskelee Pekka Huotari, joka tuli muutama vuosi sitten, kun edellinen työsuojeluasiamies jäi pois työelämästä, valituksi alueensa työsuojeluasiamieheksi. Uusi pesti innosti Huotarin käymään työsuojelun peruskurssin sekä jatkokurssin Kiljavan Opistolla. Myös työnantajan järjestämä työsuojelukurssi tuli käytyä. - Kaikki kurssit olivat omalla tavallaan hyviä. Työnantajan kurssissa oli tietysti enemmän työnantajan näkökulmaa, mutta ei haittaavalla tavalla, sanoo vuoden 2014 alussa Kymin työntekijöiden toisena varatyösuojeluvaltuutettuna aloittanut Pekka Huotari. Hän uskoo, että työsuojeluasioissakin saavuttaa sovittelemalla paremman lopputuloksen kuin hyökkäävällä asenteella. Huotari myöntää kuitenkin tuskastuvansa joskus, kun asiat eivät etene hänen haluamallaan tavalla. Silloin voi tulla korotettua ääntä. Mm. tiedon kulku tuntuu olevan ikuinen ongelma. Hyvää uuden varavaltuutetun mielestä on henkilökohtaisten suojavälineiden saatavuus. Vanhassa omakotitalossa asuminen on Huotarin sanojen mukaan hänen eniten aikaa vievin harrastuksensa. Remonttia ja laajennusosaa on vuosien varrella tehty Tähteessä sijaitsevaan kotiin. Kaikki vapaa-aika ei sentään kulu timpurin hommissa, vaan aikaa jää myös muuhun. Metsästys ja varsinkin kalastus saavat Pekka Huotarin innostumaan. Kalastusreissut ovat vieneet varavaltuutetun Norjan, Venäjän ja aina Kanadan kalavesille asti.

16 16 Kolmoispaperi 1/ vuotisjuhlat pidetään osaston työssäkäyville jäsenille Koskelassa perjantaina klo 17:00 alkaen. Tervetuloa! Ohjelma: keskustan koulun 3M- luokan esitys viralliset onnittelupuheet ravintoa ja virvokkeita Impro-ryhmä illalla esiintyy bändi TeaTime osaston toimitiloissa valokuvanäyttely Ilmoittautuminen perjantaihin mennessä Kati Tähdelle puhelimitse numeroon tai sähköpostiosoitteeseen Kutsu avec

17 Kolmoispaperi 1/ RYHDY AVUSTAVAKSI TALONMIEHEKSI URANPIRTILLE Saat talonmiehen mökin käyttöösi viikoksi kerrallaan! Pekka Pöysä jatkaa Paperiliiton Kuusankosken osaston 19 vapaa-ajanviettopaikka Uranpirtin talonmiehenä vuonna Ammattiosasto tarvitsee kuitenkin avustavia talonmiehiä, jotta työ ei sitoisi varsinaista talonmiestä liikaa. Avustava talonmies toimii työssään viikon jaksoissa, jotka alkavat ja päättyvät sunnuntaina. Talonmiespäivystys alkaa 26.5 ja päättyy Avustavan talonmiehen tehtäviin kuuluu yleisen järjestyksen pitäminen Uranpirtillä, varauskirjan pito ja käyttömaksun perintä, joka tapahtuu pankkisiirtona. Yleisellä järjestyksenpidolla tarkoitetaan mm. alueen nurmikon leikkaamista, saunan siisteydestä huolehtimista, polttopuuhuoltoa ja alueen portin avaamista aamuisin ja sulkemista iltaisin. Lisäksi avustavan talonmiehen edellytetään osallistuvan ainakin toiseen Pirtillä kaksi kertaa vuodessa pidettävistä talkoista ( ja ) ja avustavan Pekka Pöysää mahdollisissa isommissa korjaustoimissa. Näihin tehtäviin avustava talonmies osallistuu oman ajankäyttönsä niin salliessa. Toimiviikkonsa aikana avustavalla talonmiehellä on käytössään vuonna 2012 remontoitu, hyvätasoinen talonmiehen hirsimökki. Mökissä on mm. keittiövarustus, kiinteät vuoteet kahdelle henkilölle ja sohva, josta saa makuutilaa kahdelle. Puitteet tarjoavat hyvät mahdollisuudet lomailuun, johon tehtävien hoitamisen ohella jää aikaa hyvin. Tehtävää hoitavan avustavan talonmiehen tulee olla ammattiosaston 19 jäsen. Tehtävien hoitaminen edellyttää pääasiallista oleilua alueella, mutta käynti kotona ja kaupoilla on tietenkin mahdollista. Avustavalla talonmiehellä on käytössään ammattiosaston matkapuhelin, joten jatkuva paikan päällä olo ei ole tarpeen. Ammattiosasto maksaa viikon ajalta kaksi kertaa edestakaisen kilometrikorvauksen kotipaikan ja Uranpirtin väliltä. Korvaus maksetaan verohallinnon vahvistaman ohjeen mukaisesti. Talonmiesviikkojen varaukset käynnistyvät välittömästi. Avustava talonmies saa tasokkaan hirsimökin käyttöönsä talonmiesviikkonsa ajaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tehtävään: Tommi Bragge puh

18 18 Kolmoispaperi 1/2014 PALLET MILL, VOIKKAA Täällä Jaro Mäkynen, Voikkaa! Tapahtumien ytimessä. Seistessäni Voikkaan Busines Arean pääportilla ja kuunnellessani purettujen paperikoneiden kalseaa hiljaisuutta voin kuitenkin yritysluettelotaulua katsoessani todeta iloisena monen yrityksen perustaneen työpisteitään alueelle. Katsettani siirtäessäni sattuu silmiini vanhan PK 18:n varaston seinää koristava sinivihreä logo: EARTHPAC. Noin vuosi sitten toimintansa alueella aloittanut yritys on jo ehtinyt hieman kasvaakin, sillä UPM-sopimuksen (5vuotta) lisäksi syksyllä julkistettiin EARTHPAC Oy:n ja Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan välinen pakkauslavojen toimitussopimus. Astuessani firman tiloihin veturikuilun puoleisesta pikkuovesta huomaan töiden olevan täydessä käynnissä. Kansikone puksuttaa kohtuullista vauhtia sekä kasauskonekin näyttäisi toimivan hyvällä pöhinällä. Ja kuuluupa korviini käsipuolelta paineilmanaulapyssyjen tasainen pauke, kun tuotannon lisäyksen johdosta miehitykseltään kasvanut käsityövuoro valmistaa Inkeroisiin lähteviä lavoja. Kävellessäni taukotilan oven ohi kohti pomon toimistoa huomaan sivusilmällä kahvinkeittimen olevan tyhjä. Hymyilen mielessäni, että seuraava kahvinjuoja tulee kiroamaan: Taas o kukaan keittäny kahvia!? Avatessani pomon toimiston oven huomaan hänellä olevan melkoinen kasa papereita muutettavana työmääräimiksi, kululapuiksi, rahtikirjoiksi jne. Jatkan kierrosta ja menen tarkastelemaan lähemmin kansikonetta. Paikalle päästessäni huomaan koneenkäyttäjän olevan ylätasanteella lisäämässä nauloja koneeseen. Hänen alastuloaan odotellessa lisään itse muutaman välilaudan vajaisiin välilautakasetteihin. Ja nyt Janne onkin jo päässyt lattiatasolle ja vaihdamme muutaman sanan. Kasauskoneelta näyttäisi tänään tulevan keskiverto- tai hieman korkeampi tulos. Koneella ei ole ollut ihmeellisempiä huoltoa vaativia ongelmia ja ohjaintaulussa oleva luku on nykytavoitteiden mukainen. No, juuri kun sanoin, joutuu Antti lähtemään pyyhkäisemään purut erään valosilmän päältä, mutta homma jatkuu pian. Nykäisen heijastin-toppatakin vetskarin kiinni ja painun varaston kylmälle puolelle haistelemaan kuulumisia. Trukkikuski Miksu ei juurikaan ehdi juttelemaan, sillä hänellä on ohjaamo täynnä käsiä ja kädet täynnä töitä, sillä kuten sanottu, kasauskone tekee Hymyilen mielessäni, että seuraava kahvinjuoja tulee kiroamaan: Taas o kukaan keittäny kahvia!?

19 Kolmoispaperi 1/ hyvää tahtia ja rukkikuskin tehtävä on hoitaa lavat eteenpäin. Lisäksi näyttäisi juuri täyteen lastattu auto lähtevän kohti tehdasta. Nyt voi taas keskittyä tuotantopuolellekin, toteaa Miksu ja kurvaa vikkelästi eteenpäin. Nippusahalle mennessäni huomaan, että ketjua taidetaan olla terottamassa, kun kerran sahuria eikä ketjua näy paikallaan, mutta eipä ihan tulipalokiire taida täällä ollakaan, sillä sahattuja nippuja näyttää olevan runsaasti valmiina. Painuessani varaston päädystä ulos ja ihastellessani vielä hetken aikaisemmin mainitsemaani logoa tulee mieleeni humoristinen ajatus: Toivottavasti ei olla häiritty paperitehtaan kummituksia. Nopeasti kuitenkin vakavoidun, esitän myös meidän firman tulevaisuutta koskevan hartaan toivomuksen paperiteollisuuden nykyisen jalansijan tukevoitumisesta sekä perinteikkään toimialan säilymisestä Kymenlaaksossa. Nimi Earthpac komeilee seinässä Voikkaan yritysalueella. Tuotantolinja syytää erikokoisia kuormalavoja asiakkailleen. TYÖTTÖMYYSTURVA MUUTTUI Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi vuodella Oikeus lisäpäiviin on henkilöllä, joka täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy. Työttömyysturva muuttui siten, että lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi vuodella. Oikeus lisäpäiviin on henkilöllä, joka täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy. Lisäksi edellytetään, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Säädöstä sovelletaan vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneisiin. 60 vuotta täyttäneillä on oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai päästä palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin päättyisi. Voimaantulo vuotta täyttäneillä työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. Voimaantulo vuotiaana vanhuuseläkkeelle? Vuosina syntyneellä henkilöllä on oikeus lisäpäiviin, jos hän täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Lisäksi edellytetään, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina syntyneellä henkilöllä on oikeus lisäpäiviin, jos hän täyttää 60 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Lisäksi edellytetään, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyysturvalain mukaisilla lisäpäivillä olevalla henkilöllä on oikeus työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden iässä. Pitkäaikaistyöttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä.

20 20 Kolmoispaperi 1/2014 JOS JOUDUT TYÖT Ilmoittaudu henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi, vaikka sinulla ei esimerkiksi olisikaan oikeutta heti etuuteen. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää aina, että olet koko työttömyyden ajan työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa riippumatta siitä, oletko kokonaan työtön, lomautettu vai teetkö osa-aikatyötä. Sinun tulee myös myöhemmin muistaa aina uusia työnhakusi niiden ohjeiden mukaan, jotka työvoimaviranomaiset sinulle antavat. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle sinua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto sitoo työttömyyskassaa. Lausunnossa todetaan, ettei estettä etuuden maksamiselle ole tai siinä asetetaan sinulle ansiopäivärahan osalta este-edellytysten vallitessa (esimerkiksi jos on itse eronnut ilman hyväksyttävää syytä työstään) ns. rangaistuskarenssi. Karenssi on tilanteesta riippuen 15, 30, 60 tai 90 päivän pituinen. Tänä aikana oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole paitsi työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomakkein ja jaksoin. Lomakkeita saa ilmoittautumiskäynnin yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa lomakkeen Paperiliiton Internet-sivuilta kohdasta Työttömyyskassa > Päivärahat > Jos joudut työttömäksi-tekstin kohta lomakesalkusta Ansiopäivärahaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta haetaan hakemusjaksoittain ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa. Kuitenkin, jos vuorotteluvapaa pidetään eri jaksoissa, hae uuden jakson alkaessa korvausta vuorottelukorvauslomakkeella ilman liitteitä. Kun olosuhteissa tapahtuu muutos, siitä on ilmoitettava erikseen työttömyyskassalle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Muutosten ilmoittamatta jättäminen saattaa johtaa takaisinperintätoimenpiteisiin ja hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Kuva PIXHILL.COM

21 Kolmoispaperi 1/ TÖMÄKSI PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Käytännön toimenpiteitä Työttömäksi/lomautetuksi joutuneen on ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaun voi aloittaa kätevästi verkossa osoitteessa Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun työnhakija on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Toimi näin: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai Täytä ja lähetä tarvittavat tiedot. Työnhakusi on voimassa tietojen lähettämisestä 14 päivää. Seuraavaksi TE-toimisto arvioi kanssasi tilannettasi ja siihen parhaiten sopivia palveluja. TE-toimisto antaa myös työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kela:lle oikeudestasi työttömyysetuuteen. TE-toimistot ovat järjestäneet asioinnin eri tavoin. Tarkista Paikalliset TE-palvelut -sivulta ( miten sinun tulee toimia jatkaaksesi asiointia. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa siltä ajalta, jona työnhaku on voimassa. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon. Hakemuksen lähettäminen kassaan: Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voi toimittaa työttömyyskassalle liitteineen kahden viikon työttömyyden/ lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys tai lomautus alkaa keskeltä viikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden viikon päähän sunnuntaihin. Hakemuksen voi lähettää sähköisesti Paperityöväen työttömyyskassan sähköisen easioinnin kautta tai sen voi postittaa. Hakemuksia saa TE-toimistoista tai sen voi tulostaa internetsivuiltamme kohdasta lomakkeet. Seuraava hakemus lähetetään neljältä kalenteriviikolta (maanantaista sunnuntaihin) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei olisi vielä antanut päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen hakujakson täytyttyä ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen. Jatkohakemukset täytetään ja lähetetään joko neljän kalenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Nopein ja turvallisin tapa on lähettää jatkohakemus Paperityöväen työttömyyskassan easioinnin kautta, mutta jatkohakemukset voi myös postittaa. Saat uuden täytettävän jatkohakemuksen jokaisen maksun yhteydessä kotiin. Sähköisesti lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus, koska postin kulkuun kuluu vähintään pari päivää. Ansiopäivärahat eivät aina ole nostettavissa heti maksupäivän aamusta. Tämä johtuu yhteiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtymisestä. Ansiopäivärahat ovat kuitenkin tilillä maksupäivänä. Osan kuukaudesta lomautetut jäsenet täyttävät jatkohakemukset aina kalenterikuukauden jaksoissa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla haettavan kuukauden ajalle kohdistuva palkkalaskelma. Jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujakson, voi hakemuksen lähettää alle neljän viikon tai kuukauden ajalta. Hakemukseen ilmoitetaan syy, miksi päivärahan hakeminen päättyy. Ansiopäivärahaa maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen, joten hakemuksen (myös jatkohakemus) on aina oltava työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä maksettavasta päivästä. ANSIOPÄIVÄRAHAN MAKSAMINEN Ansiopäivärahan maksupäivät ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivältä (lisäpäiviin oikeutetut ovat poikkeus, katso Paperiliiton Internet-sivuilta kohta päivärahan uudelleen määrittely). Enimmäisaika alkaa alusta sen jälkeen, kun jäsen on täyttänyt uudestaan 26 viikon työssäoloehdon. Päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudestaan, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edellisen päivärahakauden alkamisesta ja edellisestä määrityksestä.

22 22 Kolmoispaperi 1/2014 TAPAHTUMIA PAPERILIITON KUUSANKOSKELAISTEN AMMATTIOSASTOJEN 19 JA 85 PILKKIKISA Kilpailu käydään lauantaina klo 9:00 13:00 Urajärvellä. Kilpailu käydään ns. kaiken kalan kisana. Kisaan ilmoittautuminen alkaa Uranpirtillä klo 8:00. Kisassa on hyvät palkinnot. Sarjat: miehet naiset perheenjäsenet eläkeläiset ammattiosastojen välinen kisa Jos et halua kalastaa, voit nauttia ulkoilusta ja Uranpirtin pitopöydän runsaasta tarjoilusta. PAPERILIITON MOTORISTIEN IX KOKOONTUMISAJOT Paperiliiton motoristitapahtuma järjestetään Varkaudessa Tilaisuuden majoitus- ja tapahtumapaikkana on Kylpylähotelli Kuntoranta Paperiliiton kuusankoskelaisten osastojen ilmoittautumisia ottaa vastaan Jani Honkanen. Ilmoittautua voit sähköpostilla osoitteessa tai puhelimitse numeroon Ilmoittaudu mennessä. Ammattiosastot 19 ja 85 kustantavat motoristeilleen tapahtuman osanottomaksun ja majoituskulut. Muista kustannuksista vastaa osallistuja itse. Ilmoittautuminen on sitova. Jos ilmoittautunut peruu lähtönsä ilman pätevää syytä ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, on hän velvollinen korvaamaan peruutuksesta aiheutuneet kulut (osallistumismaksu ja huonekulut). Tapahtuman ohjelmasta tiedotetaan lisää sen tarkennuttua. Majoitustilaa on varattu rajoitetusti, joten toimi ajoissa.