löytyykö Paras Kunta- ja palvelurakenneuudistus loppusuoralla sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "löytyykö Paras Kunta- ja palvelurakenneuudistus loppusuoralla sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Vuorovaikutuksen lisääminen vähentää valitusten määrää Suomi on yksityistämisen perässäkulkija UPM ja Kuusankoski Oma ura -sivuilta työelämätaitoja ja vinkkejä ammatissa kehittymiseen Kunta- ja palvelurakenneuudistus loppusuoralla löytyykö Paras

2 Sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 93. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2006, keskimääräinen painos on Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Uusimaa Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Paljon uutta, jotain vanhaa Merja Moilanen 4 5 ajankohtaiset Lastensuojelu, vanhukset, sosiaalityö uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Kuusankoskella jatketaan yhteistyötä naapurikuntien kanssa Niina Korpelainen lainattua, saksittua ajankohtaista lyhyesti 8 13 KÄRKITEEMA Lea Suoninen-Erhiö Kalkkiviiva häämöttää löytyykö Paras? Hämeenlinnan seudun kunnat pyrkivät vahvaan peruskuntaan Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspiiri nähdään vastauksena tulevaisuuden haasteisiin Kainuun malli tarjoaa mahdollisuuden maakunnalliseen sosiaalipolitiikkaan Lehto vastaan Lehto näkökulma Kolumni Kati Peltola Sosiaaliturva 7/06 postitetaan lukijoille 26. huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Terveisiä lomakehelvetistä Eija Maarit Ojala Jos minulta kysytään Heikki Pälviä sosiaalityö Lisää vuorovaikutusta, vähemmän valituksia Erja Saarinen yksityistäminen Suomi on yksityistämisen perässäkulkija Briitta Koskiaho 20 luottamushenkilö vastaa Mäntsälän perusturvalautakunnan johtaja Kalevi Heinonen juristin nurkkaus Mikä on ottolapsineuvonnan tarkoitus? Tapio Räty lakiuutisia vireillä eduskunnassa kirjat, tutkimukset 6/ oma ura Arvostus auttaa jaksamaan Sosiaalityön tutkimukseen vaihtelua fiktiosta Uusiin tehtäviin seuraavassa numerossa 7/06 Kärkiteemana vanhussosiaalityö 2 Sosiaaliturva 6/06

3 Pääkirjoitus 5. huhtikuuta 2006 KANNESSA Paras-hankkeeksi nimetty kunta- ja palvelurakenteiden uudistushanke alkoi viime toukokuussa. Ratkaisujen pitäisi olla selvillä vielä tämän vuodeen aikana. sivut 8 13 Paljon uutta, jotain vanhaa Sosiaaliturva on ilmestynyt yhtäjaksoisesti 94 vuotta. Tämä lehti kuuluu maamme vanhimpien aikakauslehtien joukkoon. Se perustettiin vuonna 1912 Köyhäinhoitolehti-nimisenä raivaamaan alaa oikeammalle käsitystavalle yhteiskunnallisessa huoltotyössä. Tämä on edelleen lehden tehtävä. Lehti onnistui alusta asti tavoittamaan suomenkielisten kuntien köyhäinhoidon luottamushenkilöt ja virkamiehet. Sen se tekee yhä: lehteä tilataan edelleen lähes kaikkien kuntien sosiaalitoimeen. Sen lisäksi lehteä lukevat muuallakin työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset. Uusin lukijakunta ovat sosiaalialan yrittäjät. Sosiaalialalle on tulossa monia muutoksia. Kunta ja palvelurakennetta uudistetaan. Samaan aikaan on käynnissä sukupolvenvaihdos: suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja nuoremmat ottavat tehtävät hoitaakseen. Viestintäympäristö on muuttunut. Tiedonvälitys on laajentunut ja monimuotoistutunut. Painettuja lehtiä on enemmän kuin koskaan, ja niiden lisäksi ovat television kanavat ja ohjelmatarjonta lisääntyneet. Internet ja sähköposti ovat kasvaneet vajaassa kymmenessä vuodessa keskeisiksi tiedonvälityskanaviksi. Sosiaaliturva-lehti on valmis ottamaan vastaan uudet haasteet. Sen ulkoasua ja sisältöä uudistetaan paremmin uuteen viestintäympäristöön ja uudelle sukupolvelle sopiviksi. Aiemmista paljolti yhteen teemaan keskittyvistä lehdistä siirrytään moniaiheisiin lehtiin, joissa kirjoitukset ovat aiempaa lyhyempiä ja jäsennellympiä ja ulkoasu on lukemaan houkuttelevampia. Uutisille ja alan ammattilaisten mielipiteille annetaan entistä enemmän tilaa. Uusi Oma ura -sivu tarjoaa vinkkejä uralla ja ammatissa kehittymiseen. Uuden ulkoasun alta löytyy myös vanhaa ja tuttua, muun muassa kolumnit, Luottamushenkilö vastaa -sarja ja lukijoiden arvostama lakiasioita käsittelevä Juristin nurkka, joka laajenee Lakiosioksi. Ulkoasun on uudistanut Heikki Pälviä Workshop Pälviä Oy:stä. Lehden internetsivut ovat myös uudistuneet. Artikkelipankkiin kootaan Sosiaaliturvassa aiemmin julkaistuja, edelleen kysyttyjä kirjoituksia muun muassa lakiasioista. Verkosta löytyy myös painetun Sosiaaliturvan kirjoituksia täydentävää aineistoa. Uutta on keskustelumahdollisuus sekä mahdollisuus julkaista työpaikka- ja koulutusilmoituksia lehden lisäksi myös verkossa. Hyvä lukija,toivon että painettu Sosiaaliturva ja sen internetsivut antavat sinulle työssäsi, luottamustoimessasi tai opiskelussasi tarvittavaa tietoa aiempaa miellyttävämmässä muodossa ja että viihdyt sivullamme entistäkin paremmin. Merja Moilanen Kirjoittaja on Sosiaaliturvan päätoimittaja. Hän xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Hissi on vanhuksille ovi ulkomaailmaan Hissittömässä kerrostalossa asuminen oli Toripuistikon ikääntyneille asukkaille pitkään hankalaa. Kun taloon saatiin hissi, roskien viemisestä tuli uusi mukava ajanviete. Selviävätkö kunnat vanhusten palvelutarpeen arvioinnista seitsemässä päivässä? Yksityistäminen jatkuu: Tampereen tilaaja-tuottajamalli Sosiaaliturva 6/06 3

4 ajankohtaiset LASTENSUOJELU Vauvan ravisteleminen voi olla kohtalokasta. Käsiteltävä varoen -esite neuvoo, miten vauvoja pitää käsitellä sekä mitä tehdä, jos vauvan itku käy liian vaikeaksi kestää. Vauvan ravistelu voi aiheuttaa silmien ja aivojen verisuonten repeilyä, koska vauvan pää on painava ja niskalihakset heikot. Ravisteluvaurioista voi aiheutua näkövammoja, oppimisvaikeuksia ja epileptisiä kohtauksia. Lapsi voi jopa kuolla ravisteluun, kerrotaan Käsiteltävä varoen -esitteessä. Esitettä jaetaan kaikille perheille tämän vuoden aikana ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Esite on tehty Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen sosiaalipediatrian valiokunnan aloitteesta. Siinä on myös neuvoja, miten vauvoja pitää käsitellä sekä neuvoja mitä tehdä, jos vauvan itku käy liian vaikeaksi kestää tai jos on jo menettänyt malttinsa ja ravistellut vauvaa. LASTENSUOJELU Keminmaan nuorisokoti avaa nuorille jälkihuoltoa tarjoavan huoltokodin. Jälkihuoltoon kuuluu opiskelua kansanopistossa. Keminmaan nuorisokoti tarjoaa ensi syksystä lähtien nuoriso- ja perhekodeista tuleville nuorille jälki- tai jatkohuoltoa Pohjanrantaan Keminmaalle avattavassa huoltokodissa. Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys järjestää puolestaan nuorille opetusta. Jälkihuoltoon sisältyy yleissivistävää kansanopisto-opetusta, jonka turvin nuoret voivat valmentautua jatko-opintoihin ja yhteiskuntaan sekä täydentää perusopintojaan. Kansanopistoon aiotaan perustaa kansalaistaidon linja ja yleissivistävä linja. Molemmille on tarkoitus ottaa 20 opiskelijaa. Keminmaan nuorisokotia ylläpitää Saava Oy. Sen toimitusjohtaja on europarlamentaarikko Paavo Väyrynen. VANKIEN SOSIAALITYÖ Kuntien ja vankeinhoidon yhteistyölle on laadittu suositukset. Lokakuussa 2006 tulee voimaan uusi vankeuslaki. Se edellyttää, että vangille laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma ja ennen vapautumista vapauttamissuunnitelma. Suunnitelmat tehdään vankilassa, mutta yhteistyössä vangin kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vankien jälkihuoltotyöryhmä on laatinut suositukset ja mallin kuntien ja vankeinhoidon yhteistyölle. Työryhmä pitää tärkeänä, että siviilissä alkanut päihde- tai muu kuntoutus jatkuu vankilassa ja päinvastoin. Työryhmä ehdottaa sosiaalihuollon ensihuoltojärjestelmän perustamista päihde- ja mielenterveysongelmaisille, asunnottomille ja vankilasta vapautuville. Ensihuoltoon keskitettäisiin tarvittava erityisosaaminen seudullisesti. Pilottihankkeita on tarkoitus aloittaa jo ensi vuonna. Eduskunta on myöntänyt köyhyyspakettiin kolme miljoonaa euroa ensi vuodelle vankeusajan kuntoutukseen ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen. Vankeja vapautuu vuosittain Heistä 70 prosentilla on päihdeongelma ja kolmanneksella ei ole asuntoa. VANHUKSET Voimaharjoittelu kannattaa suunnata riskiryhmille. Voimaharjoittelu kannattaa suunnatta vanhuksille, joilla ei ole vielä toiminnanvajausta, mutta on riski siihen, sanoo gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Hän on myös Jyväskylän yliopistossa sijaitsevan Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja. Rantasen mukaan riskiryhmässä ovat kaikki 80 vuotta täyttäneet, joita on hoidettu jonkin akuuttisairauden vuoksi, masentuneet, vastikään leskeksi tulleet ja henkilöt, joiden väsymyksen tunne on lisääntynyt. Muiden riskin saa selville haastattelemalla. Jos haastateltava kertoo muuttaneensa toimintatapojaan, esimerkiksi hän ei enää jaksa liikkua samalla tavalla kuin ennen, on voimaharjoittelun paikka. Lihasten pitäisi olla niin hyvässä kunnossa, ettei parin viikon tilapäinen vuodelepo vie vanhuksen liikuntakykyä kuten usein tapahtuu. Itsenäisen elämän edellytys on, että jaksaa kävellä 500 metriä. Puolet vuotiaista pystyy tähän. Rantanen puhui Ikäinsituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman seminaarissa Eduskuntatalossa maaliskuussa.voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on 40 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa hanketta. Sitä koordinoi vuosina Ikänstituutti yhteistyökumppaneinaan sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, UKK-instituutti, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Suomen gerontologian tutkimuskeskus. Ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen, ja sillä parannetaan ikäihmisten omatoimista suoriutumista liikunnan avulla. Paikallistoiminnan perustana ovat vuonna 2004 laaditut Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. kuva: Bo Stranden 4 Sosiaaliturva 6/06

5 kuva: Jossu Niskanen VANHUSTYÖ Paimiossa vanhukset ulkoilevat lämmitetyllä jalkapallokentällä. Paimiossa järjestetään helmi-huhtikuun aikana kerran viikossa avoin kävelytapahtuma toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille lämmitetyllä jalkapallokentällä. Liikkeessä Loskassakin -tapahtumat aloitettiin vuonna 2004 Ikäinstituutin koordinoimassa Liikkeessä -projektissa, jossa Paimion ohella olivat mukana Helsinki ja Turku. Kierros kentällä on 300 metriä. Kierroksia voi tehdä niin monta kuin kunto sallii, apuvälineillä tai ilman. Sulalla maalla ei tarvitse varoa ja pelätä kaatumista. Kävelijät ovat kehuneet nivelystävällistä alustaa. Askelia vauhditetaan musiikilla ja tarjolla on lämmintä mehua. Mieli virkistyy liikunnasta ja tuttavien tapaamisesta. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut kerrallaan yli sata, kertoo Paimion palvelukeskussäätiön toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Marjis Virtanen. Tapahtuman onnistuminen on osoitus hyvästä yhteistyöstä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin kesken. Jalkapalloseura Paimion Haka antaa lämmitettävän kenttänsä ilmaiseksi ikäihmisten käyttöön. Muita yhteistyökumppaneita ovat SPR, Peimarin Latu ja Polku, Paimion Naisvoimistelijat ja lukuisat yksittäiset vapaaehtoiset. Kuljetus on tärkeää Palvelulinja, tavalliset ja invataksit hoitavat kuljetukset. Kuljetuksen järjestäminen onkin tärkeää. Jos kävelystä olisi vain ilmoitus ilman kuljetusjärjestelyjä, tulijoita tuskin olisi näin paljon, Virtanen arvelee. Kotihoidon asiakkaat ovat mukana ulkoilemassa. Paimion kotihoidon henkilöstöä on koulutettu muun muassa Kunnossa kaiken ikää -hankkeen kautta tiedostamaan liikkumiskyvyn merkitys terveyden ja toimintakyvyn säilyttäjänä vanhuudessa. Nyt ulkoilu on osa kotihoidon tarjoamaa palvelua. Jos asiakas valitsee ulkoilun, se kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, ja asiakas maksaa siitä aikataksoituksen mukaan kuten muistakin palveluista. Marjis Virtasen mielestä myös hoitolaitoksissa vanhusten ulkoilun pitäisi olla yhtä itsestään selvää kuin päiväkodeissa olevien lasten. Pihaympäristön tekeminen ulkoiluun houkuttelevaksi, harjoittavaksi, esteettömäksi ja esteettiseksi onkin yhteistyön haaste niin arkkitehdeille kuin hoitotyöntekijöillekin. Paimion palvelukeskuksella on ikäihmisille monia eritasoisia liikuntaryhmiä. Pimeään aikaan marrastammikuussa painopiste on voimaharjoittelussa kuntosalilla. Kevään koittaessa on mukava mennä ulos, kun jalkalihasvoimaa ja tasapainoa on vahvistettu. Merja Moilanen AIKUISSOSIAALITYÖ Asiakkaiden ja työntekijöiden yhteinen valokuvanäyttely on uudenlaista sosiaalityötä Helsingissä. Tavallisten ihmisten arki levittäytyi Helsingin Rautatieasemalla kuvina ohikulkijoiden silmien eteen tammi-helmikuun vaihteessa. Arjen valotuksia -näyttely oli Helsingin sosiaaliviraston työntekijöiden, asiakkaiden ja vapaaehtoisten yhteinen ponnistus. He kuvasivat arkeaan kuukausien ajan ja kokosivat kuvista yhdessä näyttelyn. Valokuvanäyttely on osa Camera Obscura -hanketta, jossa kokeillaan uusia tapoja, joilla ihmiset oppivat ymmärtämään elämäänsä. Itse otettu kuva voi tuoda esille ihmisen itsensä kokemaa ja luomaa todellisuutta. Kuvien avulla erilaiset elämät tulevat myös muille ihmisille ymmärrettäviksi. Camera Obscura -hanke on osa Helsingin sosiaaliviraston aikuissosiaalityön kehittämistä. Arjen valotuksia -näyttely nähdään myöhemmin internetissä. UUTISIA LYHYESTI Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit antavat kuvan siitä, millaiset ovat päihdehaittojen vähentämisen keinot ja mahdollisuudet ajanmukaisen tiedon valossa. Ne on tarkoitettu päihdetyötä tekevien eri ammattiryhmien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteisen kielen pohjaksi ja työvälineeksi. Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit -julkaisu löytyy Stakesin ehkäisevän päihdetyön sivuilta. Siellä on myös muuta aineistoa laatukriteerien soveltamisen tueksi. Johtaja Markku Niemelä vauhdittaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä kehitysvammaisten laitosasumisen hajauttamista. Laitosasumisen sijaan halutaan yksilöllisempiä asumismuotoja. Selvityshenkilön laatiman toiminta-ohjelman pitäisi valmistua syksyllä Oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi jatkaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi maaliskuun puolivälissä pidetty liittokokous valitsi Eeva Kuuskosken Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Marja-Liisa Grönvallin Kotkasta ja Mauno Lehtisen Näkövammaisten Keskusliitosta. Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä Suomeen saatu Maailman terveysjärjestön WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus on aloittanut toimintansa vuoden 2006 alusta. Keskuksessa työskentelee aluksi kolme työntekijää, joista kaksi sijoittuu Stakesin Vaasan alueyksikköön. Keskuksen johtajana toimii Juha Lavikainen. Sosiaaliturva 6/06 5

6 laina ja palaute TYÖLLISYYS UPM:n henkilöstövähennykset tuntuvat eniten asukkaan Kuusankoskella. Yle24 Uutiset UPM aikoo vähentää Suomen henkilöstöään 2 950:llä vuosina Henkilöstön supistaminen on osa yhtiön ohjelmaa, jolla tavoitellaan vuositasolla noin 200 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi ulkomailta aiotaan leikata noin 600 henkeä. UPM suunnittelee mm. Voikkaan paperitehtaan sulkemista tämän vuoden lopulla. Supistuksia suunnitellaan myös Kuusankosken Kymin tehtaalla ja Tervasaaressa. Jämsänkoskella tähtäimessä on linjanvaihdos. Eläkejärjestelyitä lupaillaan hengelle ja noin määräaikaisten tarve tarkistetaan uudelleen. Yhtiö kuitenkin sanoo, ettei irtisanomisilta voi välttyä. Suunnitelmien henkilöstövaikutukset Suomessa ovat rajuimmat Voikkaalla, jossa väki vähenisi 670 hengellä. Tervasaaressa luku on 120, Kymissä 100 ja Jämsänkoskella 40. Lukuihin eivät sisälly mahdollisten ulkoistamisten henkilöstövaikutukset. Ulkoistamisista tänä vuonna aloitettavat neuvottelut koskevat 400 henkilöä. Kuusankoskella jatketaan yhteistyötä naapurikuntien kanssa UPM:n henkilöstövähennykset näkyvät sosiaalitoimessa nopeimmin päivähoidossa. Jos niin moni jää työttömäksi, kuin lehtitiedot kertovat, noin 30 lasta jäisi pois päivähoidosta. Toivomme tietysti, että työttömäksi jäävät saavat töitä ja päivähoitopaikkojen tarve säilyy entisenä. Oletan, että ajan kuluessa päihde- ja mielenterveysongelmat saattavat lisääntyä, jos työttömyys perheissä pitkittyy ja elämän ehdot heikkenevät ratkaisevasti. Olemme varustautuneet tarjoamaan kaikkia mahdollisia palveluita työttömiksi jäävien henkisten voimavarojen ylläpitämiseksi. Perheiden auttaminen on etusijalla. Työttömyyden aiheuttama verotulojen vähennys alkaa näkyä voimakkaammin kaupungin budjetissa vuodesta 2008 alkaen. Perusturvan toimialan osuus kaupungin budjetista on runsaat 60 prosenttia. Jos saamme verotuloja vuodesta 2008 alkaen 4 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän vuodessa, kuten on arvioitu, se merkitsee perusturvan toimialalle säästöpaineita ja myös palvelujen leikkauksia. Teemme kuitenkin töitä sen LAINATTUA, SAKSITTUA Toimittaja Tellervo Uljas, Eeva maaliskuu 2006 Kolmivuorotyö vastaanottokodissa vaikuttaa erittäin raskaalta paitsi fyysisesti myös henkisesti. Työntekijät, lapset ja vanhemmat tulevat ja menevät, tilanteet ja tapahtumat elävät ja muuttuvat. Jaksavatko lasten kohtalot enää lopulta edes liikuttaa? Kyllä minun on täytynyt välillä lähteä nurkan taa piiloon, kun silmiin ovat nousseet kyyneleet. Lasten kohtalot koskettavat minua kerta kerran jälkeen, lastensuojelualalla vuosia työskennellyt Arto, 45, sanoo. STM:n ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin, Kuopion yliopistolehti 1/2006 Sosiaalityötä on tehtävä entistä systemaattisemmin äitiys- ja lastenneuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa sekä työvoimahallinnon ja poliisin kanssa. Työntekijöiden on oltava entistä enemmän mukana esimerkiksi lastensuojeluperheiden arjessa, käynti kerran kuussa ei riitä. Yhteistyö eri ammattikuntien kesken vaatii sosiaalialan työntekijöiltä voimakasta ammatti-identiteettiä, ja se olisi hyvä huomioida myös koulutuksessa. Tutkija Marja-Liisa Laapio, Poliisi 1/2006 Erityinen huoli poliisilla on väkivallassa kasvavasta uudesta sukupolvesta, joka voi joutua monella tavalla väkivallan kohteeksi. Lapset saattavat omaksua alakulttuurin, jossa poliisi tulee soitettaessa ja ratkaisee perheen sisäiset ongelmatilanteet. Sossu hoitaa jälkipelin. Opitaan viranomaissosialisaatioon, jossa kenenkään ei itse tarvitse välittää omasta eikä toisen käyttäytymisestä. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson, Demari Kansalaiset ja kunnan ydintoiminnot nähdään nyt nimenomaan vain kustannuskysymyksinä, mutta miten kunta voi rakentaa tulevaisuuttaan, jos ihminen nähdään vain lukuna, jota pitää pienentää. Ihmisen täytyy tuntea itsensä arvokkaaksi ja häntä pitää arvostaa. Hän on kaiken perusta. 6 Sosiaaliturva 6/06

7 AJANKOHTAISTA LYHYESTI Perusturvajohtaja Niina Korpelainen Perheiden auttaminen on etusijalla. Lauluntekijä, kirjailija Jarkko Martikainen, Ketju 1/2006 Meillä on siis selkeä päämäärä. Haluamme Suomen nousuun, ja silloin haluamme vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka kelpaavat älynsä puolesta Mensan kunniajäseniksi. Emme siis ole enää kovin kaukana kolmannen valtakunnan rotuhygieniapolitiikasta. eteen, että siihen mennessä uusia työpaikkoja syntyy ja verotulojen todellinen väheneminen ei jää niin suureksi. Palvelurakennemuutosta Kuusankoskella on mietitty jo aiemmin yhdessä naapurikuntien kanssa. Meillä on viiden kunnan seudullinen kansanterveystyön kuntayhtymä. Sen yhteyteen on luotu vanhuspalvelujen seutuhanke. Parhaillaan työryhmä miettii ylikunnallisia palveluja muun muassa erityisryhmien tehostettuun palveluasumiseen. Palvelusetelin verkottamisyksikkö on suunnitteilla yhdessä. Lastensuojelun kehittämishanke sai juuri valtionavustuksen. Vammaistyön osaamisklinikka on syntynyt seudulle viime vuonna. Meillä on käynnissä nk. Suuri Suunnitelma, jossa on käyty läpi lähes kaikkien Pohjois-Kymenlaakson kuntien eri hallintokuntien toiminnot, jotka voidaan organisoida yhdessä yhtä kuntaa suuremmalle alueelle. Katsomme, miten muuttunut tilanne vaikuttaa näihin suunnitelmiin. Kuusankoski tekee yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa varmasti kaikkensa, jotta korvaavia työpaikkoja syntyy seudulle. Elinkeinoelämää pyritään monipuolistamaan ja saamaan alueelle korvaavaa yritystoimintaa. Tätä työtä tekevät kuitenkin muut kuin perusturvan toimiala. Valtiosihteeri Antti Mykkänen, sisäasiainministeriön tiedote Puheet asukkaan ns. vahvoista peruskunnista tai minikokoisista peruspalvelupiireistä ovat kuin tuulahdus menneestä maailmasta. Mallilla olisi voinut olla kysyntää parikymmentä vuotta sitten. Tarvitaan nykykuntia ja seutuja suurempia maantieteellisiä alueita palvelujen järjestämisvastuuta varten. Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula, kuukauden kolumni Muissa maissa vanhempien huoli lööppimarkkinoinnin haitoista on joissakin tapauksissa johtanut suoriin kuluttajareaktioihin. Parasta olisi, että iltapäivälehdissä pohdittaisiin itse keinoja, joilla voidaan yhdistää journalistisen työn tarpeet, mainonnan etiikka ja lapsen suojelun näkökulma. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETO- HALLINNON KANSALLISEKSI TOIMIJAKSI ON TULOSSA KANSANELÄKELAITOS. Pääministeri Matti Vanhasen johtama tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä päätti asiasta 22. maaliskuuta. Toisena vaihtoehtona oli esillä valtionyhtiömalli. Kansallinen toimija ylläpitää kansallista potilastietojen sähköistä arkistointipalvelua sekä siihen liittyviä tiedonvälitys- ja tietoverkkopalveluja. SUOMEN TYÖVOIMAHALLINNON MOL.FI- SIVUJEN AVOIMET TYÖPAIKAT NÄKYVÄT NYT MYÖS EU:N YHTEISESSÄ VERKKOPALVE- LUSSA. Uudistetussa EURES-portaalisssa näkyvät kaikkien Euroopan talousalueen maiden työhallintojen avoimet työpaikat. Yhteensä työpaikkoja on tällä hetkellä lähes miljoona. Suomesta on tiedostossa tällä hetkellä noin työpaikkailmoitusta, joissa on yhteensä yli työpaikkaa. Työpaikkojen lisäksi portaalissa on myös paljon käytännön tietoa työskentelystä ja työmarkkinatilanteesta eri maissa. POTILAAN LÄHIOMAINEN VOI HOITAA POTI- LAAN SAIRAUSVAKUUTUKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA, jos potilas ei itse heikon terveydentilansa vuoksi pysty hakemaan sairausvakuutuslain mukaista etuutta, kuten sairauspäivärahaa tai lääkkeiden ja lääkärinpalkkioiden Kela-korvauksia. Asialla on merkitystä silloin, kun potilaalle ei ole määrätty edunvalvojaa eikä hän kykene valtuuttamaan toista henkilöä hakemaan etuutta puolestaan. Etuus maksettaisiin edelleen potilaalle itselleen. Lakimuutos mahdollistaa sen, että myös ne henkilöt, jotka eivät terveydentilansa vuoksi pysty huolehtimaan asioistaan, saisivat ilman viivytystä ne etuudet ja korvaukset, joihin heillä on oikeus. Muutos tulee voimaan toukokuun alusta alkaen. KELAN INTERNET-SIVUILLA ON AVATTU EN- SIMMÄINEN, HENKILÖASIAKKAILLE TARKOI- TETTU SÄHKÖINEN ETUUSHAKEMUS. Se on opintotuen muutosilmoitus, jolla opiskelija voi palauttaa, perua tai lakkauttaa opintotukensa. Asiakas kirjautuu asiointipalveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan tai sähköisen henkilökortin avulla. Asiointipalvelussa asiakas voi tarkistaa omat henkilökohtaiset etuustietonsa esimerkiksi opintotuesta, vanhempainpäivärahoista tai asumistuesta. Seuraavana ovat vuorossa sähköinen vanhuuseläkehakemus, työttömyysturvahakemus ja eläkkeensaajan hoitotukihakemus. Asiointipalvelu on osoitteessa Sosiaaliturva 6/06 7

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Pian pitäisi selvitä, miten kunta- ja palvelurakenteet uudistetaan, jotta hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata vastakin. Jos kunnat saisivat asian ratkaista, uudistus rakennettaisiin peruskuntien pohjalle. Ratkaisut tänä vuonna löytyykö Paras? Runsas vuosi sitten asia tuli julkisuuteen: hallitus kaavailee isoa peruspalveluremonttia, joka kattaa kaikki kunnat. Muuten hyvinvointipalveluita ei voida tulevaisuudessa turvata. Sosiaali- ja terveysalan uudistustyö oli aloitettu pari vuotta aiemmin valtakunnallisilla kehittämishankkeilla, mutta niiden tuloksia ei ollut aikaa jäädä odottamaan. Paras-hankkeeksi nimetty kunta- ja palvelurakennehanke alkoi virallisesti viime toukokuussa ja valmista pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana. Tarjolla kolme mallia Jo elokuun lopulla esitettiin kolme vaihtoehtoista ratkaisua uudistuksen pohjaksi: vahvojen peruskuntien malli, piirimalli ja aluekuntamalli. Vahvojen peruskuntien mallissa kuntien määrä vähenisi ja väestöpohja kasvaisi, kun kunnat liittyisivät yhteen nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi työssäkäyntialueiden tai muiden toiminnallisten kokonaisuuksien pohjalta. Palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu säilyisi nykyiseen tapaan kunnilla. Piirimallissa sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito liitettäisiin samaan organisaatioon. Palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspiirille. Aluekuntamalli muistuttaa taas Kainuun mallia, joskin pidemmälle vietynä: palvelujen järjestämisvastuun lisäksi maakunnalla olisi verotusoikeus. Peruskuntamallille suurin kannatus Syksyllä alkaneessa Paras-hankkeen aluevaiheessa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä pani kunnat ja alueet pohtimaan eri ratkaisumallien soveltuvuutta alueillensa. Aikataulu oli tiukka ja kuhina kova. Aluevaihe päättyi 15. helmikuuta, jolloin alueiden vastaukset jätettiin sisäministeriölle. Tavoitteena oli saada valtioneuvoston päätösten pohjaksi tietoa siitä, mitä alueiden mielestä palveluiden tuleva kehittäminen edellyttää palveluiden ja hallinnon rakenteilta. Alueiden viesti oli selvä: peruskuntamalli sai sel- keästi suurimman kannatuksen. Peruskuntamalli on tosin ymmärretty kahdella tavalla. Sitä kannattivat ne kunnat, jotka eivät ole valmiita kuntarajoja rukkaamaan ja ne, jotka haluavat suurempia peruskuntia. Paras-hankkeen aikana on syntynyt ennätysmäärä kuntaliitosselvityksiä. Niissä on mukana 117 kuntaa, yli neljännes kaikista kunnista. Suurin hanke on alkamassa oleva Salon seutukunnan yhdentoista kunnan selvitys, seuraavana tulee Hämeenlinnan seudun seitsemän kunnan hanke. Lähitulevaisuudessa pitäisi selvitä, millaista uudistusta hallitus esittää. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on tiettävästi kaavailtu ainakin määrittelyjä siitä, mitkä palvelut hoidetaan lähipalveluina, mitkä vaativat tiettyä väestöpohjaa ja mitkä keskitetään ns. miljoonapiireihin. Paras-hankkeesta sisäministeriön sivuilla sekä Kuntaliiton sivuilla > Teemat > Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8 Sosiaaliturva 6/06

9 Hämeenlinnan seudun kunnat pyrkivät vahvaan peruskuntaan kuva: Lea Suoninen-Erhiö Vahva peruskunta turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon välittömän yhteyden muuhun kuntatyöhön ja luo parhaat edellytykset paikalliselle hyvinvointipolitiikalle - ja tätä kautta ihmisten hyvinvoinnille, näkee Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Torppa. Hän liputtaa avoimesti Hämeenlinnan seudun kuntien yhdistymisen puolesta. Näin Paras-hanke etenee Hankkeen toimikausi on Valtioneuvostossa hanketta johtaa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä. Hankkeen käytännön toteutusta valmistelee ja ohjaa alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen johtama kunta- ja palvelurakenneryhmä. Asiat valmistellaan neljässä työryhmässä, joissa ovat edustettuina ministeriöt, kunnat ja työmarkkinaosapuolet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kunta- ja palvelurakenneryhmän on määrä saada kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelakiehdotus valmiiksi maalis- ja huhtikuun taitteessa. Sen jälkeen se siirtyy peruspalveluohjelmaa valmistelevalle ministerityöryhmälle. Puitelakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella ja käsitellä eduskunnassa syysistuntokaudella. Uudistuksen täytäntöönpanovaiheeksi on kaavailtu vuosia Hämeenlinnan seudulla kunta- ja palvelurakennehanke sysäsi liikkeelle kuntarakenteen uudistamisen. Janakkalaa lukuun ottamatta muut seudun kunnat olivat viime syksynä valmiita aloittamaan selvitystyön uuden kunnan perustamiseksi. Pienten kuntien näkökulma on selvitystyössä vahvasti esillä, sillä hankkeen projektipäällikkönä on Tuuloksen kunnanjohtaja. Tuulos on kuntaliitosta kaavailevista seitsemästä kunnasta pienin: asukkaita on Seutuhankkeen mutkat suoriksi Hämeenlinnan seudulla sosiaalihuollossa on saatu paljon aikaiseksi seutuyhteistyöllä: kasvatus- ja perheneuvolan ja A-klinikan palvelut on jo pitkään järjestetty seudullisesti. Viimeisen neljän vuoden aikana sosiaalihuollon yhteistyö on entisestään tiivistynyt seudullisessa palvelurakennehankkeessa. On perustettu Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö. Myös sosiaaliasiamiestoiminta ja sosiaalipäivystys hoidetaan seudullisesti. Seutuhankkeessa on yritetty uudistaa myös perusterveydenhuollon rakenteita, mutta siinä ei ole onnistuttu. Seudulla on kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää ja lisäksi Janakkalalla on oma terveystoimensa. Viime keväänä kunnat tekivät kielteisiä päätöksiä seudullisen perusterveydenhuollon järjestämisestä. Jos kunnat yhdistyvät, se oikaisee seutuhankkeen mutkia. Silloin terveystoimikin tulisi osaksi peruskunnan työtä. Kuntaan saataisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus, joka loisi aiempaa paremmat edellytykset saumattomille hoito- ja palveluketjuille, Torppa sanoo. Suuruuden hyötyjä Aiemmin Torppa on puhunut paljon seutuyhteistyön puolesta. Eikö seutuyhteistyö riitäkään? Seutuyhteistyöllä voidaan hoitaa monia palveluita, mutta vielä paremmin, demokraattisemmin ja kevyemmällä hallinnolla ne voidaan hoitaa vahvassa peruskunnassa, Torppa muotoilee. Kun Hämeenlinna tuottaa nyt monia sosiaalitoimen erityispalveluita pienille kunnille, tulevaisuudessa erityisosaaminen olisi suoraan kaikkien käytettävissä ilman ostopalvelusopimuksia. Tämä parantaisi pienten erityisryhmien asemaa, olipa kysymys erityispäivähoidosta, vammaispalveluista tai vaikkapa dementiapalveluista. Pienuuden etuja Suuruuden hyödyntämisen rinnalla on pidettävä kiinni pienuuden eduista. Pienissä kunnissa palvelut ovat lähellä ja kaikki tuntevat toisensa. Henkinen kynnys kuntaviranomaisen ja kuntalaisen välillä on pieni, Torppa tähdentää. Parhaillaan käymme läpi sitä, miten lähipalvelut turvattaisiin tulevaisuudessa ja Sosiaaliturva 6/06 9

10 miten lähidemokratia toteutuisi. Esillä ovat olleet käyttäjädemokratian ja kylätoimikuntien työn vahvistaminen. Torppa uskoo, että suuremmassa kunnassa lähipalvelujen tuottaminen haja-asutusalueilla voisi tehostua: kun nyt kuntakeskuksesta kunnan reuna-alueelle on 20 kilometriä ja toisen kunnan keskuksesta samat 20 kilometriä ja molemmin puolin kuntarajaa on asiakkaita, asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun uudessa kunnassa työt voidaan organisoida alueellisiin tiimeihin eikä työaikaa menisi matkustamiseen. Edellytyksiä ehkäisevälle työlle Ehkäisevä työ on jäänyt viime vuosina hyvinvointipolitiikan sivuraiteelle, kun päähuomio on ollut palveluiden kehittämisessä ja turvaamisessa. Ehkäisevä työ vaatii paikallisten olojen tuntemista, sillä hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Vahva peruskunta luo sille edellytyksiä, Torppa näkee. Kun kunta on vastuussa sekä sosiaalipalveluista että perusterveydenhuollosta, tämä turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon välittömän yhteyden muuhun kuntatyöhön, kuten opetuspalveluihin, asuntotuotantoon ja kaavoitukseen koko kunnan strategiseen kehittämiseen. Näin sosiaali- ja terveystoimen asiantuntemus saadaan mukaan paikallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamiseen, Torppa korostaa. Vahvan peruskunnan etuna on myös se, että siinä kuntalaiset voivat demokraattisesti osallistua kunnallisen sosiaalipolitiikan linjaamiseen. Mielestäni tarvitaan kunnalliseen demokratiaan perustuvaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, joka vastaa paikallisiin tarpeisiin. Ylisektorista yhteistyötä aiempaa sujuvammin Hyvinvoinnin turvaamisessa Torppa korostaa myös ylisektorista yhteistyötä. Tällä tarkoitan kunnan yhteistyötä valtion paikallisviranomaisten, Kelan, poliisin ja työvoimahallinnon kanssa. Kunta tarvitsee kumppaneikseen myös kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijoita. Monet näistä kuntien kumppaneista toimivat seudullisesti. Nykyinen pirstaleinen kuntarakenne on niille raskas ja hankaloittaa yhteistyötä. Kuntarakenteen yli menevä yhteistyö sujuisi paremmin, jos toimitaan yhdessä kunnassa, Torppa uskoo. Haemme parhaillaan uudenlaisia toimintatapoja ylisektoriseen, asukaslähtöiseen työskentelyyn. Tätä varten olemme aloittaneet palvelu- ja toimintamallien arviointiprosessin, joka on tarkoitus liittää osaksi uuden kunnan perustamistyötä. Pyrimme toteuttamaan yhä paremmin viranomaisrajat ylittävää paikallista hyvinvointipolitiikkaa, joka vahvistaa yhteisöjen turvallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Pidän hullunkurisena, että kunta- ja palvelurakennehankkeessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle valtionhallinnon paikallisviranomaisten työ, vaikka ne ovat merkittäviä paikallishallinnon toimijoita. Niiden hallinnollisten rajojen olisi syytä vastata vahvojen peruskuntien rajoja, mutta nyt Kelan piirejä ollaan muuttamassa välittämättä edes maakuntarajoista, Torppa ihmettelee. Hämeenlinnan seudun kaavailema vahva peruskunta Kuntaliitosta kaavailevat Janakkalaa lukuun ottamatta kaikki seutukunnan kunnat. Seitsemän kunnan yhdistyminen synnyttäisi liki asukkaan kunnan. Uuden kunnan perustamista koskevan selvitystyön on määrä valmistua syksyllä, jolloin kunnanvaltuustot päättävät hankkeen jatkosta. Kunta olisi vastuussa sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kokonaisuudesta sekä monista sosiaalihuollon erityispalveluista. Uusi kunta on määrä perustaa vuoden 2009 alusta, jos kunnat niin päättävät. Hämeenlinnan seudun Palvelu- ja kuntarakenne Tulevaisuudessa -hanke eli PATU-hanke sekä seudun Paras-hanke verkossa: Hanke alkoi runsas vuosi sitten terveyspiirihankkeena. Mukaan kaavailtiin erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa sekä terveydenhuoltoon läheisesti liittyviä sosiaalipalveluita, kuten vanhus-, päihde- ja vammaispalveluita sekä lapsi- ja perhepalveluita. Koska mukana oli suuri osa sosiaalihuollon palveluista, seudun sosiaalijohto teki strategisen valinnan: se piti parempana osallistumista mallin suunnitteluun kuin jättäytymistä sen ulkopuolelle. Ei vain osia sosiaalipalveluista Alussa seudun sosiaalijohto oli huolestunut hankkeesta totta kai: Mietimme vakavasti, kannattaako sosiaalitoimen mennä terveyspiiriin mukaan vai ei, Sirkka-Liisa Pylväs kertoo. Sosiaalijohdon aloitteesta Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia selvitti viime kesänä yhdessä Verson, paikallisen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilaa ja tulevaisuutta maakunnassa. Selvityksen perusteella päädyimme siihen, että sosiaalitoimen on tärkeää olla terveyspiirissä mukana edellyttäen, että sen erityispiirteet otetaan huomioon. Asiakkaat tarvitsevat räätälöityjä palvelusuunnitelmia, jotta sosiaalilainsäädännön vaateet toteutuvat. Sekin on otettava huomioon, että sosiaalihuolto on muutakin kuin palveluita. Myös asiakkaan valitusoikeutta koskeva lainsäädäntö on otettava organisoinnissa huomioon, Pylväs luettelee sosiaalitoimen reunaehtoja. Edellytimme myös, että piiriin tulevat sosiaalipalvelut mahdollisimman laajasti ei vain osia. Näin sosiaalisen ja terveydellisen vuorovaikutusta saadaan laajennettua ja syvennettyä. Sosiaalihuollon idea terveyspiiriin sisään Minua on harmittanut sosiaali- ja terveydenhuollossa jo monen vuoden ajan vallinnut epätasainen kehittämisen tila eräänlainen osaoptimointi. Joitakin alueita kehitetään vahvasti, toisia ei lainkaan. Tässä hankkeessa olemme pystyneet tarkastelemaan avoimesti sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuutta. Olemme suunnitelleet palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisesti ilman hallinnollisia rajoja asiakkaan elinkaaren mukaisesti. 10 Sosiaaliturva 6/06

11 Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspiiri nähdään vastauksena tulevaisuuden haasteisiin Nyt kannattaa ottaa rohkeasti tämä askel. Se on suuri mahdollisuus kehittää toimiva kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sanoo Orimattilan sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Pylväs. Hän on sosiaalitoimen vastuuhenkilö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirihankkeessa. Sosiaali- ja terveyspiiri tarjoaa Pylväksen mielestä hyvän pohjan kehittää sujuvia hoito- ja palveluketjuja: Jos siinä onnistutaan, kuntalaiset saavat entistä parempia palveluita. Esimerkiksi sairaalasta kotiuttaminen sujuisi ilman epävarmuutta palveluiden jatkuvuudesta. Sujuvilla hoito- ja palveluketjuilla kuntalaisten omatoimista selviytymistä voidaan aidosti tukea. Näin pystytään vaikuttamaan myös siihen, että esimerkiksi vanhusten palvelut tuotetaan niin pitkään kuin mahdollista lähipalveluina. Tässä sosiaalihuollon idea läpäisee kaiken toiminnan. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen mallissa peruskunnat eivät tuota sosiaali- ja terveyspalveluita vaan niistä tulee yksinomaan palveluiden tilaajia. Tilaajan ja tuottajan erottaminen on yksi mallin perusajatuksista. Systemaattinen toimintatapa hyvinvoinnin edistämiseen Piirimallia on arvosteltu siitä, että siinä ehkäisevälle työlle ja yhteisöllisyyden vahvistamiselle ei jää tilaa. Päijät-Hämeessä on tiedostettu tämä vaara. Juuri siksi hankesuunnitelmassa on oma osionsa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiselle. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on luoda tätä varten systemaattinen toimintatapa. Panostamme muun muassa kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla pyrimme edistämään terveyttä ja hyvinvointia, Pylväs tiivistää. Malli tarjoaa myös ylisektoriselle yhteistyölle uuden näkökulman, koska muut toimijat otetaan kiinteästi mukaan jo kehittämisvaiheessa. Näin seudullista hyvinvointia voidaan kehittää aiempaa pitkäjänteisemmin ja systemaattisemmin. Rohkeutta uuteen Pylväs uskoo, että Päijät-Hämeen mallista on hyötyä erityisesti pienille kunnille ja miksei vähän isommillekin, kuten asukkaan Orimattilalle. Tämä malli turvaa myös erityispalvelut, joista monissa kunnissa on pulaa. Kuntien huonon taloustilanteen takia monissa kunnissa ollaan jo vähän harmaalla alueella. Tarvitaan rohkeutta uusiin ratkaisuihin. Jos mitään ei tehdä, edessä on palvelujen alasajo, Pylväs pelkää. Sosiaali- ja terveyspiiriä ovat valmistelleet Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kaikki viisitoista jäsenkuntaa, joissa on yhteensä asukasta. Heinolaa lukuunottamatta muut kunnat ovat menossa piirimalliin mukaan. Piiri kattaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu mallissa lähipalveluiksi sekä alueellisiksi, keskitetyiksi ja kilpailutettaviksi palveluiksi. Palveluja järjestäisivät kuntien yhteinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä perusturvapiirit, jotka muodostettaisiin lähikunnista. Kunnat voivat halutessaan antaa sosiaali- ja terveysyhtymälle kaiken sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen. Kuntanäkökannat tulevat esiin sosiaali- ja terveysyhtymässä, kun jäsenkuntien edustajat valitaan yhtymän valtuustoon. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriä kehitetään vuoteen 2008, jolloin mallin tulisi olla valmis. Lisätietoja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirihankkeesta: > sosiaali- ja terveyspiirihanke Sosiaaliturva 6/06 11

12 kuva: KS-arkisto/Irene Vainio Kainuun malli tarjoaa mahdollisuuden maakunnalliseen sosiaalipolitiikkaan Terttu Huttu-Juntusen mielestä aika on ajanut nykyisen kuntarakenteen ohi. Sen muuttaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Kainuun malli on toinen tie. Kun väki vähenee ja vanhenee, Kainuun kunnilla ei ole enää taloudellisia resursseja tuottaa peruspalveluita. Tämä malli tarjoaa toisenlaisen tavan tuottaa niitä. Kainuun mallissa toimii suuruuden ekonomia: 200 miljoonaa euroa tarjoaa enemmän liikkumavaraa kuin 10 miljoonaa. Kainuun malli Tämä on tapa koettaa turvata Kainuun peruspalvelut, sanoo Terttu Huttu-Juntunen. Suomussalmen entinen sosiaalijohtaja vastaa Kainuun maakunnan kuntayhtymässä Ylä-Kainuun seudun perhepalveluista. Palveluita seutukunnittain Sosiaali- ja terveystoimiala on organisoitu maakunnan kuntayhtymässä elämänkaarimallin mukaisesti muun muassa vanhuspalveluihin ja perhepalveluihin. Koska Kainuu on laaja ja harvaanasuttu maakunta, nämä palvelut järjestetään seutukunnittain. Pyrkimys on, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä kauas palveluiden pariin. Jokaisessa kunnassa on esimerkiksi sosiaalitoimisto. Vain joitain harvemmin tarvittavia palveluita täy- Kainuun hallintokokeilu alkoi 2005 ja kestää vuoteen Kainuun kymmenestä kunnasta vain Vaala jättäytyi sen ulkopuolelle. Hallintokokeilun kunnissa on asukasta. Kokeilussa selvitetään sitä, miten maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen vaikuttaa maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen ja kansalaisten osallistumiseen. Kainuun maakuntakuntayhtymä huolehtii hallintokokeilulain mukaan maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja toisen asteen koulutuksesta. Päivähoidon ja perusopetuksen järjestäminen jäi kunnille. Maakuntahallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaalien yhteydessä valittu maakuntavaltuusto. Maakunnassa on valtuuston valitsema maakuntajohtaja, joka toimii myös maakuntahallituksen puheenjohtajana. Maakuntahallituksen alaisena toimii muun muassa maakuntavaltuuston toimikaudekseen asettama sosiaali- ja terveyslautakunta. Kunnissa vastaavia lautakuntia ei ole. Kunnat maksavat maakunnan kuntayhtymälle tietyn könttäsumman joka vuosi ja sillä rahalla kuntayhtymä järjestää palvelut. Summa on tietty prosenttiosuus kunnan tuloista. Asukkaat saavat osan sosiaali- ja terveyspalveluista lähipalveluina omissa kunnissaan, osa palveluista on seudullisia ja osa maakunnallisia. Kainuun maakunta -kuntayhtymä verkossa: Sivuilla on muun muassa Kainuun maakunnan palveluopas. tyy hakea kauempaa, Huttu-Juntunen kuvaa. Ylä-Kainuun seutukuntaan kuuluvat Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka. Huttu- Juntusen vastuulla ovat seutukunnan perhepalvelut. Ylä-Kainuussa on esimerkiksi nyt yksi lastenvalvoja, kun aiemmin jokaisessa kunnassa oli omansa, tosin he hoitivat silloin sataa muutakin hommaa. Lastenvalvojalla on eri kunnissa vastaanottopäiviä. Terveydenhuollon ehdoilla Kainuun mallissa perhepalveluihin on koottu kaikki perheitä koskettavat palvelut neuvolasta lastensuojeluun. Perhepalveluissa on mukana erityisesti sosiaalipalveluita, kuten aikuissosiaalityö.vielä valmisteluvaiheessa puhuttiin sosiaali- ja perhepalveluista, mutta terveydenhuollon ihmiset eivät halunneet siihen sosiaali-sanaa, Huttu-Juntunen kertoo. Valmisteluvaiheessa oli perinteistä vastakkainasettelua sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Ja ikävä kyllä, organisaatiossa syrjittiin sosiaalihuollon ihmisiä: koko tätä hommaa johtavat terveydenhuollon ihmiset lääkärit ja terveydenhuollon maisterit. Ainoastaan vanhuspalveluiden johtajalla on sekä terveydenhuollon että sosiaalialan koulutus. Sosiaalijohtajien virat on lakkautettu ja me olemme nyt seutupäälliköitä. Suuri vaara on se, että toimintaa aletaan kehittää erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon ehdoilla. Uhkana on medikalisaatio, jolloin esimerkiksi vanhuus nähdään sairautena eikä elämänvaiheena. Tällainen vaara on, sillä jokainenhan tekee sitä, mitä osaa. Huttu-Juntunen on erityisen huolissaan ehkäisevästä työstä ja siitä, nähdäänkö enää arkisten asioiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Millaiset kulkumahdollisuudet vanhuksilla on palvelujen pariin? Miten kotipalvelu toimii? Miten perheitä tuetaan arjessa? Luodaanko edellytyksiä yhteisöllisyydelle? Monet arkiset asiat ovat olennaisia ihmisten hyvinvoinnille. Ne ovat olennaisia myös silloin, jos halutaan säästää kustannuksia. Nämä sosiaalihuollon ammattilaisten korostamat asiat ovat nyt vaaravyöhykkeessä. Uudenlaisia rajoja Kainuun hallintokokeilu on poistanut kuntarajat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tätä Huttu-Juntunen pitää hyvänä. Toisaalta tilalle ovat tulleet sektorirajat 12 Sosiaaliturva 6/06

13 esimerkiksi vanhus- ja perhepalveluiden välille. Aiemmin jos joku perhe oli hädässä, kunnan sosiaalijohtaja saattoi komentaa kodinhoitajan hätiin. Nyt kun kotipalvelu on vanhuspalveluissa, hätätilannetta ei pystytäkään enää paikallisesti ratkaisemaan.vanhuspalvelut pitävät kiinni omista resursseistaan. Byrokratia on myös lisääntynyt mutta se oli odotettavissakin, kun siirrytään isompaan organisaatioon. Papereita pyöritetään paljon Kajaanin kautta, esimerkiksi henkilöstöhallinto on keskitetty sinne. Jos vaikkapa virka halutaan hakuun, asia menee henkilöstöhallintoon Kajaaniin. Lisäksi pitkät etäisyydet rasittavat työntekijöitä. Suomussalmen kuntakeskuksesta on Kajaaniin 100 kilometriä Suomussalmen pohjoisimmasta kylästä 200 kilometriä. Kun tätä mallia on luotu, matkustelu on lisääntynyt, kun on jouduttu olemaan paljon nokikkain palavereissa. Monia etuja Kritiikistään huolimatta Huttu-Juntunen näkee, että entiseen ei ole paluuta. Kainuun malli on tullut jäädäkseen, sitä on vain parannettava nykyisestä. Malli tarjoaa hyvät mahdollisuudet maakunnalliseen sosiaalipolitiikkaan ja sitä kautta entistä laadukkaampiin palveluihin. Jo nyt on nähtävissä monia etuja. Kun esimerkiksi toimeentulotuen, omaishoidontuen ja vammaispalveluiden myöntämiskriteerit laaditaan keskitetysti koko Kainuussa, pienen kunnan harvojen työntekijöiden ei tarvitse laittaa vähää työaikaansa niiden pähkäilyyn. Palveluiden ja etuuksien myöntämiskriteerit ovat tarkemmin mietittyjä, kun ne tehdään ryhmässä. Myös lastensuojelussa isommasta organisaatiosta on etuja: kenenkään ei tarvitse enää yksin selviytyä vaan voi konsultoida työkaveria ja keskustella siitä, miten jossakin yksittäisessä tilanteessa voisi menetellä. Lastensuojelua voidaan myös suunnitella isommassa porukassa maakunnallisesti ja jokainen voi tuoda siihen oman osaamisensa. Vireillä on muun muassa perhekeskushanke. Yksi tavoite on sekin, että syrjäkuntiin saataisiin sosiaali- ja terveydehuollon osaajia. Ihmiset eivät mielellään lähde yhden ja kahden hengen työyksiköihin, joissa joutuvat tekemään töitä laidasta laitaan. Tämä malli tarjoaa mahdollisuuden urakiertoon ja siihen, että voi keskittyä johonkin osaamisalueeseen. kuvat: Merja Moilanen Markku Lehto: Hyvään tulokseen ei päästä, jos hallintorakenteet voivat kehittyä ihan miten vain. Lehto vastaan Lehto Pitää sallia joustavat rakenteet sekä paikallinen ja sisällöllinen variaatio, sanoo Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto. Pitää olla selkeät hallinnolliset rakenteet, jotta asiat voidaan hoitaa järjestelmällisesti ja sivistyneesti, korostaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto. Molemmat viittaavat kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Elina Lehto puhuu uudesta ja vanhasta sosiaalipolitiikasta. Vanha sosiaalipolitiikka on universaalia, tasa-arvoista, valtakunnallista ja järjestelmäpainotteista lainsäädäntöön perustuvaa. Se on luotu turvaamaan poikkeavia elämäntilanteita. Universaali järjestelmä ei pysty ratkaisemaan yhä suurempaa osuutta yhä suurempaa osuutta ongelmista. Siitä ei ole apua, kun vanhemmuus on hukassa tai pitkittynyt työttömyys hankaloittaa elämää. Tarvitaan uutta, yksilökeskeistä sosiaalipolitiikkaa, jolloin ratkaisun avaimena ovat muutokset yksilön käyttäytymisessä. Uutta ja vanhaa Jaon uuteen ja vanhaan sosiaalipolitiikkaan on tehnyt professori Gösta Esping-Andersen, tunnettu ruotsalainen sosiaalipoliitikko. Hänen mukaansa vanhaa sosiaalipolitiikkaa tarvitaan edelleen ja sen ala kasvaa. Kun eurooppalainen väestö vanhenee, eläkekysymyksiä ja muita vanhusturvan kysymyksiä on ratkaistava vanhalla sosiaalipolitiikalla. Sen lisäksi on iso, koko ajan kasvava uusi sosiaalipolitiikan alue, jossa täytyy painottaa paikallisuutta, räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllistä toimintaa. Asioita ei voida ratkaista standardisoiduilla toimintamalleilla, Elina Lehto siteeraa Esping-Andersenia. Markku Lehto on samoilla linjoilla: ihmisten omatoimisuutta ja omaa vastuuta elämänsä ongelmista on tarpeen lisätä: Mutta miten se saadaan aikaiseksi? Sydämen kyllyydestä me tästä puhumme, mutta kun tulee tekojen paikka, ei osatakaan tehdä mitään. Paikallinen vaihtelu sallittava Valtion laatukontrollia ja erilaista valvontaa ollaan koko ajan lisäämässä. Se on tarpeen, mutta tehtäköön se niin, että se mahdollistaa yksilöllisen so- Elina Lehto: Kaikki ongelmat eivät ratkea standardisoiduilla toimintamalleilla. siaalipolitiikan. Ei voi tehdä sellaista käsikirjaa, josta parempi vanhemmuus löytyy. Se on rakennettava jokaisen vanhemman kanssa erikseen, Elina Lehto korostaa. Uuden sosiaalipolitiikan tarve on otettava huomioon kunta-valtiosuhteessa, Paras-hankkeessa, sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa, koko tällä kentällä. Uutta sosiaalipolitiikkaa voidaan myös kutsua pienen toiminnan malliksi. Vaikka järjestelmistä pidetään huoli, niistä ei pidä tehdä niin raudanlujia etteivätkö nämä pienet mallit mahdu sinne sisälle. On sallittava paikallinen variaatio. Ei ihan miten vain Markku Lehto perää selkeitä hallinnollisia rakenteita. Ilman niitä asioita ei voida hoitaa järjestelmällisesti ja sivistyneesti. On joitakin vaikeita sairauksia, joita hoidetaan vain yhdessä paikassa maata ja on tavallisia nuhakuumeita, joita on paras hoitaa kotona juomalla mehua ja sillä välillä on kaikenlaista. Vaikka sosiaalitoimessa palveluiden porrastus ei ole niin selkeää kuin terveydenhuollossa, on varmistettava, että esimerkiksi vammaishuollossa, kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa kaikki saavat tietyt palvelut. Markku Lehto näkee ratkaisuksi sosiaali- ja terveyspiirit. Hän organisoisi alueellisia sosiaali- ja terveyspiirejä, jotka vastaavat muun muassa siitä, että vaikeat vammaishuollon, kehitysvammahuollon ja erityislastensuojelun asiat hoidetaan. Hyvään tulokseen ei päästä, jos hallintorakenteet voivat kehittyä ihan miten vain. Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto ja sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto puhuivat Huoltaja-säätiön tilaisuudessa maaliskuussa. Sosiaaliturva 6/06 13

14 näkökulma Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. jos minulta kysytään Ilmoittaudutaan hyvinvointikisoihin Kati Peltola on 65-vuotias kansalaisaktiivi, entinen sosiaalikeskuksen johtaja. Helsingin sosiaalivirasto sai lähinaapurista 21-vuotisen elämänsä kolmannen virastopäällikön. Paavo Voutilaisen edellinen työnantaja Helsingin Diakonissalaitos on tullut sosiaalivirastolaisille tutuksi monista vaikeissa tilanteissa olevien kuntalaisten palvelumuodoista. Kaupungin johto on antanut ostaa ulkopuoliselta tuottajalta erittäin tarpeellisia palveluja, joita varten viraston omiin yksiköihin ei olisi saatu vakansseja eikä rahaa. Yksityinen tuottaja voi valita työalueensa ja tehdä vain sellaista, jonka rahoitus on turvattu sopimuksilla. Diakonissalaitos on pystynyt neuvottelemaan sopimukset, joilla toiminnan rahoitus on turvattu, vaikka kaupunki ei ole myöntänytkään virastolle riittävästi budjettirahaa sen maksamiseen. Saisikohan uusi sosiaalijohtaja sovittua kaupunginvaltuuston ja -johtajan kanssa, että nämä luopuvat palvelujen jatkuvasta alibudjetoinnista? Heikki Pälviä on ollut mukana uudistamassa Sosiaaliturvalehteä sen uuden graafisen ilmeen suunnittelijana. Hän on myös kahden sijaislapsen isä. Jos valtuusto osoittaisi toimintaan välttämättömät määrärahat, sosiaalivirasto voisi keskittyä palvelujen järkevään tuottamiseen ja kehittämiseen. Alibudjetointi merkitsee sitä, että lautakunta, viraston johto ja yksiköiden esimiehet komennetaan käyttämään suuri osa ajastaan näennäisten säästöesitysten tekemiseen. Budjetissa pysyminen edellyttäisi niin suuria palvelujen karsimisia, että päättäjät eivät kuitenkaan hyväksy niitä. Valtion sosiaalipolitiikan linjaaminen on vielä monimutkaisempaa kuin Helsingin tai sen sosiaaliviraston. Suomalaiset arvostavat monipuolisia julkisia palveluja ja hyvinvoinnin yhteistä rakentamista. Politiikassa on kuitenkin paha katkos. Palvelujen riittävää rahoitusta vaativa kansan enemmistö ei onnistu valitsemaan itselleen sellaista eduskuntaa, jonka enemmistö olisi samaa mieltä. Kuntaliiton tulevaisuusbarometrin mukaan puolet kuntapäättäjistä ja asiantuntijoista arvioikin, että verorahoin järjestetyistä palveluista siirrytään vuoteen 2025 mennessä yksilöllisesti rahoitettuihin järjestelmiin. Kunnallisia palveluita käyttävät vain ne, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin. Kuntapäättäjät uskovat myös kuntapalveluiden ulkoistamiseen. Kunnat muuttuvat palveluiden tuottajista niiden tilaajiksi ja luopuvat samalla kokonaan joidenkin palveluiden tarjonnasta. Kuntaliitto järjestää kilpailutuksen SM-kisoja. Laji on väärä. Hyödyllisempiä olisivat hyvinvointikisat. Osallistujakunnissa ihmiset tutustuisivat toistensa elinehtoihin ja arvioisivat yhdessä, millä ryhmillä menee hyvin ja kenellä on kohtuuttomia vaikeuksia. Puuhamaiden ja laivaristeilyjen sijasta käytäisiin katsomassa, mitä päiväkodeissa tai terveysasemilla tapahtuu, vaikkei itse oltaisikaan niiden asiakkaina. Käynneillä palvelun käyttäjät, työntekijät ja kunnalliset päättäjät kertoisivat siitä, miten tehty työ parantaa hyvinvointia ja mitä pitäisi tehdä toisin. Tutkijat kirjaisivat ja analysoisivat sanottua ja laskisivat ehdotettujen muutosten hintaa. Poliittiset ryhmät tekisivät keskusteluista ja analyyseistä omat johtopäätöksensä ja esittelisivät ne kuntalaisille ennen budjettipäätöksiä. Jopa rupeaisivat suomalaisetkin tietämään, mitä kunnat heille tuottavat ja millä hinnalla. Eija Maarit Ojala on kulttuurintutkija ja vapaa kirjoittaja. Hänellä on suomalais-angolalainen perhe: mies ja kaksivuotias lapsi. Suomalainen sosiaaliturva ottaa huonosti huomioon maahanmuuttajat, nämä uussuomalaisemme. Viranomaislomakkeet ovat heille helvetillisiä täytettäviä. Lomakkeiden normaalitapaus kun harvoin sopii maahanmuuttajan tilanteeseen. Lomakkeiden normi on ahdas ja joustoa niistä on turha hakea. Kaikki viranomaiset eivät myöskään tunnu olevan tietoisia työelämän murroksesta. Lomakkeiden täyttämisen vaikeus tuleekin juuri työelämästä. Harvalla maahanmuuttajalla on kokopäivätyö yhdeksästä viiteen. Työsuhteet ovat epämääräisiä, eikä kirjallista työsopimusta juuri tunneta. Yhä useammissa töissä työtunnit ja siten myös palkka vaihtelevat päivittäin. Selkokieliset palkkalaskelmat ovat harvinaista ylellisyyttä eivätkä kaikki työnantajat vaivaudu kirjoittamaan työtodistusta ulkomaalaiselle. Näillä eväillä pitäisi täyttää lomak- 14 Sosiaaliturva 6/06

15 Miten olet kokenut yhteistyön sosiaalialan ammattilaisten kanssa? Sijaisperhe joutuu tekemisiin monien sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Yhteistyö on yleensä sujunut hyvin. Joskus tietysti tuntuu, että avun saanti viivästyy tai oikeanlaista apua ei ole tarjolla. Miten parantaisit sijaisperheiden asemaa? Oleellinen parannus olisi lapsen edun määrittely aidosti ja pitävästi. Julkisuudessa käytävä keskustelu tuntuu valitettavan usein päätyvän aikuisen oikeuteen päättää lapsen edusta. Sijaisvanhempien mahdollisuudet ja oikeudet osallistua lasta koskevien päätösten tekemiseen ovat vähäiset. Huostaanottopäätösten pitkittyminen johtaa usein siihen, että sijaisperheeseen tulevat lapset ovat todella vaativia hoidettavia. Terapiatuen tulisi kuulua automaattisesti sijoitusprosessiin, jotta sijaisperheiden arki ei muodostu liian vaikeaksi. Lomien järjestäminen sijaisvanhemmille pitäisi saattaa kuntoon siten, että he saisivat todellista vapaata tästä työstä. Mitä olet oppinut sijaisvanhempana? Sijaisvanhemmuus on ollut ovi uudenlaiseen maailmaan. Olen joutunut pohtimaan paljon sellaisia ominaisuuksiani, joita en itsessäni tiennyt olevankaan. Elämään tulee asioita, joiden edessä tuntuu aluksi suorastaan pelottavan hankalalta. Mutta koska edelleen ollaan hengissä, se on varmaan vahvistanut perhettämme. Sijaisvanhemmuus on joka tapauksessa ollut elämää rikastava ja ajattelua kehittävä kokemus. Olen oppinut myös, että sijaislasta voi rakastaa, hänestä voi huolehtia ja häntä voi puolustaa ihan yhtä lailla kuin omia biologisiakin lapsia. Länsimainen yhteiskunta on varsinkin nykyisessä kvartaalitalouden muodossa raaka ja rujo. Monet yhteiskunnalliset epäkohdat ja tuloerojen käsistä ryöstäynyt kasvu tuntuvat erityisen loukkaavilta, kun on saanut itse tutustua myös siihen maailmaan, jossa ei jaeta optioita. Mitä ajattelet sosiaalialasta ja sen ammattilaisista? Nykyisinä vääristyneen taloudellisen ajattelun aikoina on ihailtava ihmisiä, jotka valitsevat ammattinsa auttaakseen toisia. Työ on rankkaa, eikä palkka ole suhteessa sen vaativuuteen. Sosiaaliala on mielenkiintoinen ikkuna yhteiskuntaan. Tavallaan se on elämää uutisten takana. Budjettileikkaukset ja irtisanomisilmoitukset vaikuttavat ihmisten elämään ja päätyvät ennemmin tai myöhemmin sosiaalialalla työskentelevien työsaralle. Mitä asioita painotit lehden uudistamisessa? Lehden uudistaminen oli erityisen mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Lukijatutkimuksen mukaan lehden sisältöä, sen asiantuntevuutta ja puolueettomuutta arvostetaan siinä oli paljon hyvää. Tavoitteena oli kehittää vahvuuksia ja samalla tuoda mukaan uutta, kiinnostavaa aineistoa sekä lisätä kontaktia lukijoihin. Lehden ulkoasua halusin kehittää entistä raikkaammaksi ja ilmavammaksi. Lehti on uuden elämänsä alkutaipaleella, ja työ toimituksen kanssa jatkuu. Nyt opettelemme yhdessä viemään hienot ajatuksemme palvelemaan lukijaa. Terveisiä lomakehelvetistä Talentia: Terveydenhuollossa tarvitaan edelleen sosiaalityöntekijöitä keita. Kommunikaatio viranomaisten kanssa hoidetaan lähes ainoastaan paperien välityksellä. Angolasta kotoisin oleva mieheni on useaan otteeseen toivonut henkilökohtaista tapaamista, mutta se evätään aina. Hän uskoo, että henkilökohtaisessa tapaamisessa viranomainen ymmärtäisi tilannettamme paremmin, ja sitä tosiasiaa, että meidän on usein mahdotonta meistä riippumattomista syistä antaa heidän tarvitsemiaan tietoja. Itse en ole yhtä luottavainen. Jos dokumentteja työsuhteista ei ole, niin niitä ei ole. Mutta se ei ole viranomaisen ongelma, vaan asianomaisen maahanmuuttajan ja hänen perheensä. Olen jatkuvasti puolipäivätyöllistetty oikeudenmukaisen asumistuen saamiseksi. Kun yksi lisäselvitys perushakemukseen on saatu täytettyä, on mieheni työtilanne jo muuttunut. Jos en itse ymmärrä, ehdi tai jaksa raportoida pienintäkin muutosta elämäntilanteessamme, voidaan tuen maksu keskeyttää ja liikaa maksettu tuki peritään vuorenvarmasti takaisin. Kun ansiotulojen pienikin nousu näkyy välittömästi asumistuessa, on olo välillä kuin kafkamaisessa karusellissä. Aivan kuin yhteiskunnassa olisi näkymätön automaattinen vieteri, joka vetää sinut välittömästi takaisin pohjamutiin, kun armottomalla yritteliäisyydellä tilanteesi piirun verran helpottuu. Ja puhun nyt todella pienistä muutamien satojen eurojen työtuloista. Sosiaaliturvasta ei ole avuksi hankalan ylimenokauden aikana, siis silloin, kun siitä olisi eniten hyötyä niin kansalaisen kuin valtionkin näkökulmasta. Valtion viesti on selvä: yritteliäisyys ja peräänantamattomuus kannattaa unohtaa, sen sijaan alistumalla ja luovuttamalla itsemääräämisoikeutesi pääset valtion siipien suojaan täältä ikuisuuteen. Useat kunnat uudistavat terveydenhuollon organisaatiota ja muuttavat samalla sosiaalityöntekijöiden virkoja sosiaaliohjaajien viroiksi. Ammattijärjestö Talentiasta tämä ei ole oikea eikä kestävä ratkaisu. Sosiaalityöntekijäpulaa ei voida ratkaista muuttamalla sosiaalityön virkoja toisen ammattitehtävän viroiksi. Potilaille pitää turvata edelleen oikeus sosiaalityön palveluihin terveydenhuollossa. Järjestöt pettyneitä alkoholipolitiikkaan Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat hyvin pettyneitä siihen, että ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla on niin vähän painoarvoa päätöksenteossa. Hallituksen tuoreesta alkoholipoliittisesta paketista puuttuu alkoholihaittojen ehkäisyn vaikuttavin keino: alkoholiveron nostaminen. Terveyden edistämisen keskuksesta ja useista sosiaalija terveysjärjestöistä on käsittämätöntä, että alkoholihaittojen annetaan edelleen kasvaa. Hallitus edellyttää kuntien lisäävän päihdepalveluita, mutta ei itse ota käyttöön todellisia kulutukseen vaikuttavia välineitä eikä osoita kunnille tukea kasvaneesta päihdehaittataakasta selviytymiseen. Järjestöjä hämmästyttää myös se, että alkoholin mielikuvamainonta sallitaan edelleen, sillä se vaikuttaa selvästi lapsiin ja nuoriin.järjestöt vaativat hallitusta korjaamaan toimenpidepaketin puutteet. Sosiaaliturva 6/06 15

16 sosiaalityö Erja Saarinen Lisää vuorovaikutusta, vähemmän valituksia Kirjallinen etuuksien hakeminen tuottaa turhia valituksia. Osa valituksista jäisi tekemättä, jos asiakkaat ja työntekijät pääsisivät puhumaan enemmän keskenään, uskovat Helsingissä muutoksenhakuja jaostoille valmistelevat Kaisu Lehtikangas ja Jaana Ylähollo. Helsingin sosiaaliviraston päätöksiin haetaan muutosta yli tuhat kertaa vuodessa. Vain pieni osuus päätöksistä kuitenkin kumotaan jaostokäsittelyssä tai hallinto-oikeudessa. Tämä viittaa siihen, että hallinto-oikeus ja sosiaalivirasto tulkitsevat lakeja samalla tavalla. Lakimiesyksikössä työskentelevät jaostovalmistelijat Kaisu Lehtikangas ja Jaana Ylähollo valmistelevat aikuis- ja vanhusjaostoille päätöksiä muutoksenhakuihin. Jaostovalmistelijat valmistelevat myös lausunnot Helsingin hallinto-oikeudelle ja Korkeimmalle hallinto-oikeudelle yksilöhuollon asioista. Lehtikangas ja Ylähollo uskovat, että turhat valitukset vähenisivät, jos työntekijöiden ja asiakkaiden välillä olisi enemmän vuorovaikutusta. Toimeentulotukea haetaan Helsingissä kirjallisesti ja myös päätös annetaan vain paperilla. Sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä tapaa uudet asiakkaat, mutta sen jälkeen työntekijän pakeille on vaikea päästä. Tämä on käynyt ilmi Helsingin sosiaaliasiamiehen Lilli Autin vuosittaisesta selvityksestä. Asiakas ei ehkä saa sanottua kaikkia asioita hakemuksessa eikä työntekijä kirjaa kaikkia päätöksen perusteluita. Asiakas saattaa valittaa vain siksi, ettei hän ymmärrä päätöstä., Ylähollo sanoo. Joskus meidänkin on vaikea ymmärtää, mitä työntekijä on tarkoittanut. Monet lyhenteet tekevät tekstistä vaikeaselkoista. Myös puutteellinen dokumentointi voi hankaloittaa asian selvittämistä. Joskus esimerkiksi asumista koskevia tietoja ei ole kirjattu tarkasti. kuva: Erja Saarinen Kaisu Lehtikankaan ja Jaana Ylähollon mielestä jaostovalmistelijan työ sopii hyvin sosiaalityöntekijälle. Yksilön oikeusturvasta huolehtiminen on sosiaalityössä keskeistä. 16 Sosiaaliturva 6/06

17 Yhteinen linja muutoksenhakujen käsittelyyn Kirjallinen asiointi ei sovi kaikille Joidenkin ihmisten on vaikea ilmaista itseään kirjallisesti. Esimerkiksi maahanmuuttajilta tulee niukkasanaisia muutoksenhakuja. Joillekin kirjoittaminen taas on luonteva tapa ilmaista itseään: Jotkut hakemukset ovat toistakymmentä sivua pitkiä. Niissä purkautuu tyytymättömyys kaikkiin yhteiskunnan järjestelmiin. Jotkut osaavat hyvin kuvata kauheaa tilannettaan, Lehtikangas pohtii. Muutoksenhaussa asiakkaan on tärkeää osata tuoda esiin se, mihin asiaan päätöksessä hän on tyytymätön ja myös ne seikat, jotka hänen mielestään voivat vaikuttaa päätökseen. Lehtikankaan ja Ylähollon mielestä asiakkaita voitaisiin neuvoa enemmän muutoksenhaussa. Asiakkaille pitäisi laatia helppolukuiset ohjeet ja selkeä lomake muutoksenhakua varten. Toimeentulotuesta valitetaan eniten Toimeentulotukipäätöksistä valitetaan Helsingissä eniten. Monet ovat tyytymättömiä siihen, mitä tuloja laskelmassa otetaan huomioon. Tuntuu väärältä, että pankkilaina tai pikavippi kaverilta katsotaan tuloksi, mutta niiden lyhennyksiä ei oteta menoina huomioon. Tyytymättömiä ollaan myös siihen, miten tuloja jaetaan pitemmälle ajanjaksolle. Monet kyselevät, pitääkö esimerkiksi lopputilillä elää pitempään kuin yksi kuukausi. Vammaispalveluista valitettiin viime vuonna 232 kertaa. Suuri osa valituksista koski kuljetuspalveluita yleensä sitä, että palvelu on evätty, koska ihmistä ei pidetä vaikeavammaisena. Omaishoidon tuesta tulee jonkin verran valituksia sekä vammaispuolelta että vanhustenhuollosta. Ihmiset ovat tyytymättömiä siihen, mihin tukiluokkaan heidän on sijoitettu. Erimielisyyttä on siitä, mikä on omaisen hoivaa ja kuinka paljon se vie aikaa. Onko hoivaa esimerkiksi se, että laittaa puolisolleen ruokaa, kun sitä pitää tehdä itselleenkin? Lapsiperhejaosto käsittelee tahdonvastaiset huostaanotot, joita oli viime vuonna 87. Muutoksenhakuja lastensuojelupäätöksiin oli 47. Nämä asiat valmistelee kunkin perheen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Helsingin sosiaaliviraston muutoksenhakuja käsittelevät jaostovalmistelijat koottiin vuosi sitten organisaatiouudistuksessa lakimiesyksikköön. Silloin luovuttiin sosiaalilautakunnan aluejaostoista ja perustettiin kaksi aikuispalvelujaostoa, päivähoitojaosto, lapsiperhejaosto, vanhusjaosto ja ruotsinkielinen jaosto käsittelemään yksilöhuollon asioita. Keskitetty yksikkö käsittelee toimeentulotukea sekä vanhus- ja vammaispalveluita koskevat muutoksenhaut. Ratkaisuehdotukset lastensuojelua ja päivähoitoa koskeviin valituksiin valmistellaan kyseisillä vastuualueilla. Uudistuksella saatiin yhtenäinen linja muutoksenhakujen käsittelyyn. Käsittelyaika lyheni noin neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Uudistuksen ansiosta aiemmin alueellisissa sosiaalikeskuksissa yksin työskennelleet jaostovalmistelijat saivat itselleen työyhteisön, jossa on samaa työtä tekeviä kollegoita. Myös samassa yksikössä työskentelevät lakimiehet ovat helposti saatavilla konsultaatiota varten. Päätöksiä muutetaan harvoin Helsingissä jaostot muuttavat harvoin viranhaltijoiden päätöksiä. Esimerkiksi 937 toimeentulotukipäätökseen haettiin viime vuonna muutosta. Päätöksistä jaosto kumosi tai palautti 34 viranhaltijalle uudelleen valmisteltavaksi. Lehtikangas kertoo, että päätöksissä on jonkin verran virheitä. Ongelmia on esimerkiksi siinä, mille ajalle päätös tehdään. Jos asiakas hakee tukea takautuvasti, tilanne pitää tutkia myös menneeltä ajalta. Päätöksen voimassaoloajan pitää vastata sitä aikaa, jolle asiakas tukea hakee. Osaa ajasta ei voi jättää käsittelemättä. Tärkeää on myös käsitellä kaikki asiat, joihin asiakas hakee tukea. Asiakas saattaa esittää jaostovalmistelijoille sellaisia tositteita, joita hän ei ole antanut päätöksen tehneelle työntekijälle. Niiden pohjalta päätös voi muuttua. Tällöin tehdään usein itseoikaisu ja asiakas peruu muutoksenhaun. Lehtikankaan ja Ylähollon mielestä asiakkaat ovat entistä valveutuneempia ja valittavat herkemmin. Toisaalta valitusten määrä ei ole lisääntynyt. Tämä johtuu siitä, että toimeentulotukiasiakkaita on vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Hakemukset käsitellään perusteellisesti Jaostovalmistelijat voivat pyytää asian käsittelyä varten itselleen asiakkaan tukihakemuksen. Usein he keskustelevat asiasta päätöksen tehneen viranhaltijan kanssa. Asiakkaita he tapaavat harvoin. Kunkin sisältöalueen esimiehet käyvät läpi jaostovalmistelijoiden tekemät päätösesitykset. Myös viraston lakimiehet Tapio Räty ja Karri Välimäki tarkistavat päätösesitykset ennen jaoston käsittelyä. Kaikilla yhdeksällä jaostovalmistelijalla on sosiaalityöntekijätausta. He ovat tehneet muun muassa toimeentulotukityötä, lastensuojelua ja vanhustyötä. Käymme lakimiesten kanssa säännöllisesti läpi hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja luemme niitä myös itseksemme. Tätä kautta kertyy erityisasiantuntemusta, Lehtikangas kertoo. Meille on muodostunut kattava näkemys yksilöhuollon päätöksistä ja niiden epäkohdista. Tietojamme hyödynnetään, kun viraston ohjeita ja linjauksia uusitaan. Olemme myös mukana uusimassa toimeentulotukihakemuslomaketta. Siitä yritetään tehdä yksinkertaisempi. Omia virheitä on joskus vaikea hyväksyä Ylähollo kertoo, että jonkin verran lakimiesyksikön väen ja viranhaltijoiden suhteissa on kitkaa. Tapaamme kuitenkin jatkuvasti hyvässä hengessä johtavia sosiaalityöntekijöitä. Käymme läpi muutoksenhauissa esille tulleita ongelmia ja sovimme yhteisistä linjauksista. Lehtikangas ymmärtää, ettei aina ole helppoa hyväksyä sitä, että omassa päätöksessä on puutteita. Työntekijät joutuvat myös ristipaineeseen, koska budjetit ovat tiukkoja ja me sitten viestimme, että päätökset eivät saisi olla kohtuuttomia asiakkaille. Joskus tuntuu, että asiakas unohtuu. Välillä vaikuttaa siltä, että työntekijät ajattelevat meidän olevan eri puolella kuin he. Kuitenkin kaikkien etu on se, että virasto tekee oikeita ja lainmukaisia päätöksiä. Sosiaaliturva 6/06 17

18 yksityistäminen Briitta Koskiaho Suomi on yksityistämisen perässäkulkija Suomessa sosiaalisen kysymyksen hoito ja sitä koskeva valta ei vielä ole markkinoiden vastuulla. Tähän suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Valtioneuvoston kanslian 2005 julkaisemassa seminaariraportissa Julkinen hyvinvointivastuu sosiaali- ja terveyshuollossa esiintyy uskomuksia siitä, että julkinen sektori määrää edelleen, minne sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan menossa. Julkisen sektorin edustajat esittävät, että homma on periaatteessa hanskassa, vaikka on puhuttu jo kauan hyvinvointivaltion kriisistä. Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta kiteyttää tämän seuraavasti viitaten Stakesin edustajien esitykseen: Suomalaista veroperusteista rahoitusmallia ei ole julkisessa keskustelussa kyseenalaistettu. Syynä lienee se, että meidän universaali järjestelmämme tarjoaa pitkälle samat palvelut kaikille tulotasosta yms. riippumatta. Myöskään julkisen vallan järjestämisvastuuta kyseenalaistetaan harvoin. Asiantuntijat puhuvat periaatteellisella tasolla. Kansalaiset taas maksavat suoraan palveluistaan joko tulotasonsa tai palvelun mukaan tai joutuvat käyttämään yksityisiä palveluja, kun kunnallisia ei ole tarjolla, yleisinä esimerkkeinä kotipalvelu ja palveluasuminen. Universaali järjestelmä murenee päivä päivältä. Ylevät periaatteet sen sijaan voivat jatkaa olemassaoloaan senkin jälkeen. Miten käy hyvinvointivaltion arvojen? Sama periaatteellinen ajatus on ilmaistu myös ETLA:n edustajan, Pentti Vartian toivomuksessa: Monia hyvinvointitavoitteita voidaan ehkä toteuttaa tehokkaasti hyväksymällä yksityisen sektorin ammattijohtamiseen liittyviä toimintamalleja ja markkinamekanismin kannustinvaikutuksia eli siis muuttamalla julkisen sektorin omaa toimintaa jäljittelemään yksityisten yritysten toimintalogiikkaa. Hän uskoo, että julkinen kontrolli ei välttämättä häviä, vaikka hyvinvointipalvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä. Tekstissä on kuitenkin varaumia, ehkä ja välttämättä. Vartia olettaa, että toimintojen pohjan muuttaminen ei muuta arvoja: Suomalainen hyvinvointivaltio on syntynyt monien osatekijöiden vaikutuksesta tietyn historiallisen kehityksen tuloksena. Siis yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut siihen, että on muodostettu sosiaalipoliittista lainsäädäntöä ja toimintaa, joka perustuu ajan myötä muodostuneille arvoille. Hän jatkaa: Kun reunaehdot muuttuvat, myös julkisen vastuun sisältöä ja kattavuutta on syytä arvioida uudelleen. Se on mahdollista tehdä tinkimättä yhteisesti hyväksytystä arvopohjasta. Tekstiä voidaan tulkita kahdella lailla. Kirjoittaja voi tarkoittaa, että vanhat hyvinvointivaltion arvot säilyvät. Yhteisesti hyväksytty arvopohja voi myös tarkoittaa, että ajan muuttuessa arvot muuttuvat. Kun siirrytään entistä enemmän markkinaohjautuvan organisaation tapaan toimivaan julkiseen järjestelmään, arvotkin muuttuvat kehityksen myötä ja sointuvat yhteen markkina-ajattelun kanssa. Siitä onkin helppo siirtyä entistä enemmän markkinaohjautuvuuden suuntaan. Yksityistämisessäkin kuljemme muiden jalanjälkiä. Olisi kuitenkin suotavaa, että poliitikot ja virkamiehet mutta myös kansalaiset olisivat tietoisia siitä, mitä meille nyt kaavaillut markkinoihin perustuvat uudistukset ovat muualla jo olleet, mitkä ovat olleet niiden tähänastiset seuraukset niin kansalaisille, hallinnolle kuin poliittiselle ja taloudelliselle järjestelmällekin. Briitta Koskiaho on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori emerita Yksityistämistä on harjoitettu pienin askelin Yksityistämistä on Suomessa harjoitettu pienin askelin kohti päämäärää, joka ei ehkä ole ollut selvä kaikille prosessissa mukanaoleville. Julkisen sektorin tehtäviä on siirretty yksityiselle sektorille vähitellen paikallisella tasolla. Pienissä kunnissa yksityinen ja julkinen verkottuvat henkilötasollakin toisiinsa. Niissä on koko hyvinvointivaltion ajan ollut joskus vaikea käytännössä erottaa, mikä on julkista ja mikä yksityistä. Sen sijaan yksityisen ja julkisen välinen raja on selvempi suurissa kunnissa, joissa julkinen sektori toimii hierarkkisena ja monipolvisena järjestelmänä. Juuri tällaisista suurista järjestelmistä on ensi sijassa kyse, kun puhutaan paikallistason yksityistämisestä. Niin kauan kun julkinen sektori hallitsee tehtävänsä, ohjaa ja valvoo niitä luovuttaessaan joitakin toimintoja yksityiselle toimijalle kuten ostopalveluissa, yksityistäminen on vasta iduillaan. Tällöinkin julkinen ja yksityinen voivat muodostaa epävirallisia liittoutumia. Esimerkiksi yhdistyksen rakentaessa vanhusten palveluasuntoja yhdistyksen jäsenenä on voinut olla kunnan ostopalveluista vastaava virkamies. Hän on voinut aktiivisesti edistää palveluasuntojen asukkaitten pääsyä ostopalvelujen piiriin. Yksityinen on lyönyt kättä julkisen kanssa sekä epävirallisesti että virallisesti. Ostopalveluissa kunta määrää, keneltä ostetaan, mihin hintaan ja mitkä ovat laatuvaatimukset. Hinta määritetään ennakolta yhtäläiseksi. Palvelujen tarjoaja kilpailee laadulla. Kieli vaihtuu ja raha puhuu Tilaaja-tuottajamallin soveltaminen on mutkikkaampaa. Kunta organisoi toimintansa tilaamisen mukaisesti, kieli vaihtuu liiketaloustieteelliseksi. Valtion ja jotkut kuntienkin edustajat yrittävät hämätä retoriikalla puhuessaan monikanavaisesta rahoitusmallista, kun tarkoittavat julkista ja yksityistä rahoitusta. Tilaaja edustaa julkista sektoria. Keskustelussa on, miten kuntien yhteiselimet tai jokin ulkopuolinen palkattu asiantuntijaorganisaatio koulutettuine tilaajineen voi ottaa tehtävän hoitaakseen. Tuottaja voi olla niin voittoa tavoitteleva yritys kuin voittoa tuottamaton järjestökin. EU:hun 18 Sosiaaliturva 6/06

19 liittymisen myötä kaikkia yksityisiä toimijoita on alettu pitää samankaltaisina erottamatta markkinayrityksiä muista, mikä on muuttamassa radikaalisti Suomen tilannetta. Meillä kolmas sektori tuottaa melkein 20 prosenttia palveluista, jotka ovat ensisijaisena yksityistämisen kohteena sosiaalisektorilla. Kielen lisäksi keskeinen yksityistämisen väline on raha. Yksityistämisen todellinen toteutuminen alkaa siitä, kun ulkopuolinen toimija määrittää julkisen toiminnan ajattelutapoja ja toimia. Tilaaja-tuottajamallissa tilaajan ja ulkopuolisen tuottajan välinen riippuvuus lisääntyy. Julkinen ei enää määrää eikä yksityinen tottelee kuten ostopalvelumallissa. Aletaan myös puhua siitä, että eri osapuolten pitäisi olla samalla tasolla eli kumppaneita, jotka ovat yhteistyössä keskenään. Samalla julkisen velvollisuus on valvoa yksityisen toimia. On kuitenkin vaikea olla kaveri, kun on koko ajan valvottava, mitä oma kaveri tekee. Yksityistämisen todellinen toteutuminen alkaa siitä, kun ulkopuolinen toimija määrittää julkisen toiminnan ajattelutapoja ja toimia. Kustannukset kasvavat Kun yritys joutuu sopimuksen päättymisen jälkeen kilpailemaan muiden tarjoajien kanssa, sen on aika trimmata toimintaansa huippukuntoon, jotta se pystyy kilpailemaan. Tämä vie rahaa, ja palvelujen hinta kohoaa.yleinen havainto on, että kustannukset eivät mallia sovellettaessa yleisesti voi alentua. Laadusta huolehtivien, vakavasti otettavien tarjoajien kustannuksilla on taipumus kasvaa. Kuitenkin julkisen sektorin edustajat ja muutkin asiantuntijat markkinoivat tilaaja-tuottajamalliin siirtymistä kustannusten alenemisella ilman näyttöä. Suomessa sosiaalipalvelut ovat suhteellisen kustannustehokkaita jo nyt sen vuoksi, että julkinen ja yksityinenkin sektori maksavat alhaisia palkkoja palvelualojen naisille, joita työntekijöiden valtaosa on. Alalla on odotettavissa työvoimapula. Ellei halpatyövoimaa ole sankoin joukoin tulossa ulkomailta, työn houkuttavuutta on lisättävä myös palkoin työolosuhteiden parantamisen lisäksi, ovat palvelut sitten julkisia tai yksityisiä. Ostopalvelusopimusten yhteydessä kunnissa on vaadittu laatua, sama vaatimus kohdistuu nyt tilaaja-tuottajamalliin. Kansainvälisten kokemusten mukaan yksityiset markkinat oligopolisoituvat ja jopa monopolisoituvat. Tarjoajayritykset vähenevät ja niiden koko, voimavarat ja valta kasvavat. Tällöin yksityinen raha alkaa heiluttaa julkista sektoria, varsinkin jos suuryritysten kanssa tehdään pitkän aikavälin sopimuksia, joita yritykset haluavat ja joihin nykyinen hankintalaki antaa Suomessa mahdollisuuden. Julkisen sektorin tukemat yksityiset sosiaalimarkkinat Hyvinvointivaltiosta on kuljettu henkisesti pitkä matka jo silloin, kun on päädytty julkisen sektorin tukemiin yksityisiin sosiaalimarkkinoihin, ei vielä täydellisesti yksityistettyihin markkinoihin. Ajattelutapa on muuttunut sen suhteen, miten turvataan yksityisten ihmisten ja perheiden sosiaaliturva. On tultu kohti entistä suurempaa yksilön omaa ja perheitten vastuuta. Julkinen sektori seurailee, tukee ja kontrolloi. Yksityisten sosiaalimarkkinoitten olemuksesta maailmalla saa hyvän kuvan viimeaikaisista OECD:n raporteista (mm. Pearson, Mark & Martin, John P.: Should we extend the role of private social expenditure? OECD 2005). EU- ja OECDmaailmoissa käytetään omaa sosiaalipolitiikan sanakirjaa, jossa ei ole enää vastineita Pohjois- ja Länsi-Euroopassa käytetyille käsitteille kuten sosiaalipolitiikka tai sosiaaliturva. Uuden terminologian mukaiset käsitteet, kuten social protection tai social programmes, jäävät varsin epämääräisiksi, mikä ehkä on tarkoituskin. Sosiaalivakuutus halutaan siirtää mahdollisimman suuressa määrin kansalaisten omalle vastuulle ja oman riskin piirin. Uusi tulokas on vanhuuden hoivan varalle esitetty hoitovakuutus. Valtio voi säätää sen pakolliseksi rahoituksen jäädessä vakuutuksenottajan harteille. Vakuutuksensa turvin vakuutuksen ottaja voi valita markkinoilta tarvitsemiaan palveluita. Palvelusetelit ovat yksityisten markkinoitten suosiossa. Marianne Svensson ja Per Gunnar Edebalk arvioivat, että omavalinta vanhus- ja vammaishuollossa toteutuu vasta silloin, kun asiakkaat saavat itse tehdä ja tekevät todellisia valintoja markkinoilla ja kun todellisia palveluiden valinnanmahdollisuuksia on olemassa (Per Gunnar Edebalk & Marianne Svensson: Kundval för äldre och funktionshindrade i Norden. Konsumentperspektivet. Nordiska Ministerrådet. Tema- Noord 2005:507). Oletus on, että markkinat toimivat itseään säännellen kuluttajien vaikuttaessa valinnoillaan palvelujen tasoon. Verohelpotukset kuuluvat myös kansalaisten valinnanvapauden toteuttamisen piiriin. Uusin ja palvelujen käyttöä lisäävä tulokas meillä on kotitalousvähennys. Julkisen sektorin vastuulle jäävät valinnanvapauteen perustuvilla sosiaalimarkkinoilla huono-osaisimmat sosiaalisesti ongelmaiset ryhmät, joiden hoivaa ja hoitoa julkinen sektori pyrkii myös ulkoistamaan.yksityistämisen edettyä pitkälle ei enää ole kysymys kilpailuttamisesta vaan siitä, että edes löytyisi joku ulkopuolinen taho, joka suostuu ottamaan vastuulleen ns. ilkeät ongelmat. Äärimmäinen huono-osaisuus kuuluu näihin. Mitä OECD odottaa meidän tekevän? OECD olettaa, että Suomi siirtyy nopeasti kohti palvelujen yksityistämistä. Tämä on luettavissa niistä talouspoliittisista suosituksista, joita järjestö Suomelle on antanut viime aikoina. Perusteluna on vaikeasti ratkaistavaksi luokiteltu yhtälö: väestö ikääntyy ja entistä suurempi osa kunnista kurjistuu taloudellisesti (Jens Lundsgaard, Ageing, welfare services and municipalities in Finland. OECD Economics Department, Working Paper No. 428, 13 May 2005, ECO/WKP (2005) 15). Jotta tämä yhtälö voidaan ratkaista, pitäisi Suomessa yksityisten tulonsaajien tuloveroa alentaa, keskittyä julkisessa palvelutuotannossa olennaiseen, kohottaa palvelujen saajien omaa maksuosuutta, siirtyä yksityisiin eläkkeisiin ja kohottaa korkeakouluopiskelijoiden omavastuuta opiskelukustannuksista. Tuloverotuksen alennuksilla kansalaiset voivat maksaa palvelunsa, eläkkeensä ja opintokulunsa. Valtio onkin jo alentanut tuloveroa ja uhkaa opiskelijoita opiskelumaksuin. OECD:ssä arvioidaan, että kunnat eivät Suomessa tule selviytymään ilman voimakkaita rakenteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä palvelujen yksityistämisen projekti sopivat täsmälleen OECD:n vaateisiin. OECD perustelee vaatimuksiaan myös yhdenmukaistamisvaateilla suhteessa keskieurooppalaisiin maihin, joissa ikääntyneiden palveluja on yksityistetty (Saksa) ja siirrytty yksityisiin eläkkeisiin (Itävalta). Suomi on aina ollut kansainvälisten järjestöjen varsin kuuliainen oppilas, niin nytkin suhteessa OECD:hen ja EU:hun. Sosiaaliturva 6/06 19

20 luottamushenkilö vastaa Mäntsälässä odotetaan junaa Kalevi Heinonen johtaa Mäntsälän perusturvalautakuntaa ensimmäistä kauttaan. Viime vaalit olivat Heinosen ensimmäiset valtuustoon hän nousi sitoutumattomana Keskustan listoilta. 20 Sosiaaliturva 6/06 Ammatiltaan Heinonen on eläinlääkäri, ja hän on työskennellyt muun muassa kehitysmaissa Aasiassa ja Afrikassa. Heinonen on asunut Mäntsälässä parikymmentä vuotta ja työskentelee nyt eläinlääkealan yrityksessä Vetcaressa. haastattelu: Kati Pitkänen Eläinlääkäri Kalevi Heinosen erikoisalaa ovat lehmät, jotka koristavat työpaikan seinääkin. Miksi lähdit politiikkaan? Tämä on talkootyötä, jokaisen on vuorollaan lähdettävä. Eihän ehdokkaita muuten saataisi. Perusturvalautakunta on vaativa paikka. Miltä tuntui? Isot saappaathan nämä ovat. Lautakunta vastaa 65 prosentista kunnan budjetista. Tälle paikalle ei ole tunkua, koska se on epäkiitollinen. Tässä ei juuri kiitosta saa, rahaa menee aina vain kamalasti. Alue on valtavan laaja, mutta minua se kiinnosti. Olen työskennellyt kehitysmaissa ja nähnyt millaista on, kun sosiaaliturvaa ei ole. Silloin oppii arvostamaan, mitä meillä on. Kenties minussa on myös maailmanparantajan vikaa. Millainen on hyvä puheenjohtaja? Olennaisinta on saada lautakunta käyttämään asiantuntemustaan. Silloin voi käydä niin, ettei puheenjohtajan oikeastaan tarvitse sanoa mitään. Meidän lautakuntamme on hyvin asiantunteva eikä siellä politiikka näy. Kuinka paljon aikaa luottamustoimen hoito vie? Enemmän kuin oletin. Sanoisinko, että kaikkinensa puolesta päivästä yhteen päivään viikosta. Onko eläinlääkärin työstä etua? Ei siitä haittaakaan ole. Tietysti tunnen eläinlääkintähuollon ja elintarvike- ja ympäristöhygienian alaa koulutukseni perusteella, mutta myös ihmisten terveydenhuollon alalta ainakin termit ovat tuttuja. Korostuvatko teillä sosiaali- vai terveyspuolen asiat? Terveyspuolella lautakunta pystyy enemmän tekemään. Sosiaalipuoli on säädellympää. Palaute kuntalaisilta koskee myös enemmän terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollossa meillä ei ole jonoja, päätöksistä ei juuri valiteta ja kunnan työllisyystilanne on hyvä, mikä tietysti helpottaa asioita. Periaatteessa minusta asiat ovat hyvin. Taso on vain säilytettävä. Mäntsälähän on kasvukunta. Se tarkoittaa, että ensin tulevat kustannukset ja vasta sitten tulot. Mitä pohditte tällä hetkellä lautakunnassa? Erikoissairaanhoidon kustannuksia. Ne ovat nousseet ennakoitua enemmän. Viime aikoina olemme myös pohtineet näiden pitkäaikaistyöttömien tukemista, kuntouttavaa työtoimintaa. Siihen ei viisasten kiveä ole, mutta jotakin täytyisi tehdä. Valmistelemme myös seuraavalle budjettikaudelle ennaltaehkäisyyn liittyvää pakettia. Siinä pohditaan, miten esimerkiksi diabetesta voitaisiin ehkäistä. Suora junarata Helsingistä Mäntsälään valmistuu pian. Mitä juna tuo? Olemme pohtineet, että aseman mukana tulevat kenties huumeet. Ennaltaehkäisyä pitäisi olla. Kouluilla voisi esimerkiksi olla enemmän valistusta. Väkeä tietysti tulee, mikä tuo ruuhkaa päivähoitoon. Kaikille lapsille täältä kyllä on löytynyt paikka, vaikkei välttämättä juuri sieltä, mistä paikkaa on haluttu. Tuoko juna myös enemmän päteviä työnhakijoita? Me olemme kilpailutilanteessa, junahan menee Lahteen saakka. Palkalla kilpailu on vaikeampaa, työolojen parantamisella voisi yrittää. Työntekijöillä on nyt hirveä kiire. Luulen, että sen vähentäminen olisi toivottavampaa kuin palkan lisäys, vaikka sosiaalihuollossa palkat eivät tosiaan ole hyviä. Palkalla pitäisi kuitenkin pystyä elämään. Esimerkiksi omassa yrityksessäni ei ole varaa olla maksamatta työntekijöille kunnolla. Kyllä palkka vaikuttaa niin paljon työtehoon ja motivaatioon. Veronmaksajien pitäisi ymmärtää, että jos me haluamme perusturvan pitää, niin sen hinta nousee. Väestö vanhenee, ja uudet hoitomuodot ovat kalliimpia. Mistä haluaisit tulla muistetuksi vaalikauden lopussa? Kyllä tässä realisti täytyy olla, mutta haluaisin saada kuntalaiset ymmärtämään paremmin, mitä he verorahoillaan saavat. Esimerkiksi hyvä sosiaalihuoltohan on kuin siisteys. Sitä eivät hyväosaiset huomaa ennen kuin se puuttuu.

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Valtioneuvosto Peruspalveluohjelmaministeriryhmä Kunta- ja palvelurakenneryhmä Sihteeristö Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmä Koulutus-, kulttuuri-,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot