löytyykö Paras Kunta- ja palvelurakenneuudistus loppusuoralla sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "löytyykö Paras Kunta- ja palvelurakenneuudistus loppusuoralla sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Vuorovaikutuksen lisääminen vähentää valitusten määrää Suomi on yksityistämisen perässäkulkija UPM ja Kuusankoski Oma ura -sivuilta työelämätaitoja ja vinkkejä ammatissa kehittymiseen Kunta- ja palvelurakenneuudistus loppusuoralla löytyykö Paras

2 Sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 93. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2006, keskimääräinen painos on Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Uusimaa Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Paljon uutta, jotain vanhaa Merja Moilanen 4 5 ajankohtaiset Lastensuojelu, vanhukset, sosiaalityö uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Kuusankoskella jatketaan yhteistyötä naapurikuntien kanssa Niina Korpelainen lainattua, saksittua ajankohtaista lyhyesti 8 13 KÄRKITEEMA Lea Suoninen-Erhiö Kalkkiviiva häämöttää löytyykö Paras? Hämeenlinnan seudun kunnat pyrkivät vahvaan peruskuntaan Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspiiri nähdään vastauksena tulevaisuuden haasteisiin Kainuun malli tarjoaa mahdollisuuden maakunnalliseen sosiaalipolitiikkaan Lehto vastaan Lehto näkökulma Kolumni Kati Peltola Sosiaaliturva 7/06 postitetaan lukijoille 26. huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Terveisiä lomakehelvetistä Eija Maarit Ojala Jos minulta kysytään Heikki Pälviä sosiaalityö Lisää vuorovaikutusta, vähemmän valituksia Erja Saarinen yksityistäminen Suomi on yksityistämisen perässäkulkija Briitta Koskiaho 20 luottamushenkilö vastaa Mäntsälän perusturvalautakunnan johtaja Kalevi Heinonen juristin nurkkaus Mikä on ottolapsineuvonnan tarkoitus? Tapio Räty lakiuutisia vireillä eduskunnassa kirjat, tutkimukset 6/ oma ura Arvostus auttaa jaksamaan Sosiaalityön tutkimukseen vaihtelua fiktiosta Uusiin tehtäviin seuraavassa numerossa 7/06 Kärkiteemana vanhussosiaalityö 2 Sosiaaliturva 6/06

3 Pääkirjoitus 5. huhtikuuta 2006 KANNESSA Paras-hankkeeksi nimetty kunta- ja palvelurakenteiden uudistushanke alkoi viime toukokuussa. Ratkaisujen pitäisi olla selvillä vielä tämän vuodeen aikana. sivut 8 13 Paljon uutta, jotain vanhaa Sosiaaliturva on ilmestynyt yhtäjaksoisesti 94 vuotta. Tämä lehti kuuluu maamme vanhimpien aikakauslehtien joukkoon. Se perustettiin vuonna 1912 Köyhäinhoitolehti-nimisenä raivaamaan alaa oikeammalle käsitystavalle yhteiskunnallisessa huoltotyössä. Tämä on edelleen lehden tehtävä. Lehti onnistui alusta asti tavoittamaan suomenkielisten kuntien köyhäinhoidon luottamushenkilöt ja virkamiehet. Sen se tekee yhä: lehteä tilataan edelleen lähes kaikkien kuntien sosiaalitoimeen. Sen lisäksi lehteä lukevat muuallakin työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset. Uusin lukijakunta ovat sosiaalialan yrittäjät. Sosiaalialalle on tulossa monia muutoksia. Kunta ja palvelurakennetta uudistetaan. Samaan aikaan on käynnissä sukupolvenvaihdos: suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja nuoremmat ottavat tehtävät hoitaakseen. Viestintäympäristö on muuttunut. Tiedonvälitys on laajentunut ja monimuotoistutunut. Painettuja lehtiä on enemmän kuin koskaan, ja niiden lisäksi ovat television kanavat ja ohjelmatarjonta lisääntyneet. Internet ja sähköposti ovat kasvaneet vajaassa kymmenessä vuodessa keskeisiksi tiedonvälityskanaviksi. Sosiaaliturva-lehti on valmis ottamaan vastaan uudet haasteet. Sen ulkoasua ja sisältöä uudistetaan paremmin uuteen viestintäympäristöön ja uudelle sukupolvelle sopiviksi. Aiemmista paljolti yhteen teemaan keskittyvistä lehdistä siirrytään moniaiheisiin lehtiin, joissa kirjoitukset ovat aiempaa lyhyempiä ja jäsennellympiä ja ulkoasu on lukemaan houkuttelevampia. Uutisille ja alan ammattilaisten mielipiteille annetaan entistä enemmän tilaa. Uusi Oma ura -sivu tarjoaa vinkkejä uralla ja ammatissa kehittymiseen. Uuden ulkoasun alta löytyy myös vanhaa ja tuttua, muun muassa kolumnit, Luottamushenkilö vastaa -sarja ja lukijoiden arvostama lakiasioita käsittelevä Juristin nurkka, joka laajenee Lakiosioksi. Ulkoasun on uudistanut Heikki Pälviä Workshop Pälviä Oy:stä. Lehden internetsivut ovat myös uudistuneet. Artikkelipankkiin kootaan Sosiaaliturvassa aiemmin julkaistuja, edelleen kysyttyjä kirjoituksia muun muassa lakiasioista. Verkosta löytyy myös painetun Sosiaaliturvan kirjoituksia täydentävää aineistoa. Uutta on keskustelumahdollisuus sekä mahdollisuus julkaista työpaikka- ja koulutusilmoituksia lehden lisäksi myös verkossa. Hyvä lukija,toivon että painettu Sosiaaliturva ja sen internetsivut antavat sinulle työssäsi, luottamustoimessasi tai opiskelussasi tarvittavaa tietoa aiempaa miellyttävämmässä muodossa ja että viihdyt sivullamme entistäkin paremmin. Merja Moilanen Kirjoittaja on Sosiaaliturvan päätoimittaja. Hän xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Hissi on vanhuksille ovi ulkomaailmaan Hissittömässä kerrostalossa asuminen oli Toripuistikon ikääntyneille asukkaille pitkään hankalaa. Kun taloon saatiin hissi, roskien viemisestä tuli uusi mukava ajanviete. Selviävätkö kunnat vanhusten palvelutarpeen arvioinnista seitsemässä päivässä? Yksityistäminen jatkuu: Tampereen tilaaja-tuottajamalli Sosiaaliturva 6/06 3

4 ajankohtaiset LASTENSUOJELU Vauvan ravisteleminen voi olla kohtalokasta. Käsiteltävä varoen -esite neuvoo, miten vauvoja pitää käsitellä sekä mitä tehdä, jos vauvan itku käy liian vaikeaksi kestää. Vauvan ravistelu voi aiheuttaa silmien ja aivojen verisuonten repeilyä, koska vauvan pää on painava ja niskalihakset heikot. Ravisteluvaurioista voi aiheutua näkövammoja, oppimisvaikeuksia ja epileptisiä kohtauksia. Lapsi voi jopa kuolla ravisteluun, kerrotaan Käsiteltävä varoen -esitteessä. Esitettä jaetaan kaikille perheille tämän vuoden aikana ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Esite on tehty Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen sosiaalipediatrian valiokunnan aloitteesta. Siinä on myös neuvoja, miten vauvoja pitää käsitellä sekä neuvoja mitä tehdä, jos vauvan itku käy liian vaikeaksi kestää tai jos on jo menettänyt malttinsa ja ravistellut vauvaa. LASTENSUOJELU Keminmaan nuorisokoti avaa nuorille jälkihuoltoa tarjoavan huoltokodin. Jälkihuoltoon kuuluu opiskelua kansanopistossa. Keminmaan nuorisokoti tarjoaa ensi syksystä lähtien nuoriso- ja perhekodeista tuleville nuorille jälki- tai jatkohuoltoa Pohjanrantaan Keminmaalle avattavassa huoltokodissa. Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys järjestää puolestaan nuorille opetusta. Jälkihuoltoon sisältyy yleissivistävää kansanopisto-opetusta, jonka turvin nuoret voivat valmentautua jatko-opintoihin ja yhteiskuntaan sekä täydentää perusopintojaan. Kansanopistoon aiotaan perustaa kansalaistaidon linja ja yleissivistävä linja. Molemmille on tarkoitus ottaa 20 opiskelijaa. Keminmaan nuorisokotia ylläpitää Saava Oy. Sen toimitusjohtaja on europarlamentaarikko Paavo Väyrynen. VANKIEN SOSIAALITYÖ Kuntien ja vankeinhoidon yhteistyölle on laadittu suositukset. Lokakuussa 2006 tulee voimaan uusi vankeuslaki. Se edellyttää, että vangille laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma ja ennen vapautumista vapauttamissuunnitelma. Suunnitelmat tehdään vankilassa, mutta yhteistyössä vangin kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vankien jälkihuoltotyöryhmä on laatinut suositukset ja mallin kuntien ja vankeinhoidon yhteistyölle. Työryhmä pitää tärkeänä, että siviilissä alkanut päihde- tai muu kuntoutus jatkuu vankilassa ja päinvastoin. Työryhmä ehdottaa sosiaalihuollon ensihuoltojärjestelmän perustamista päihde- ja mielenterveysongelmaisille, asunnottomille ja vankilasta vapautuville. Ensihuoltoon keskitettäisiin tarvittava erityisosaaminen seudullisesti. Pilottihankkeita on tarkoitus aloittaa jo ensi vuonna. Eduskunta on myöntänyt köyhyyspakettiin kolme miljoonaa euroa ensi vuodelle vankeusajan kuntoutukseen ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen. Vankeja vapautuu vuosittain Heistä 70 prosentilla on päihdeongelma ja kolmanneksella ei ole asuntoa. VANHUKSET Voimaharjoittelu kannattaa suunnata riskiryhmille. Voimaharjoittelu kannattaa suunnatta vanhuksille, joilla ei ole vielä toiminnanvajausta, mutta on riski siihen, sanoo gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Hän on myös Jyväskylän yliopistossa sijaitsevan Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja. Rantasen mukaan riskiryhmässä ovat kaikki 80 vuotta täyttäneet, joita on hoidettu jonkin akuuttisairauden vuoksi, masentuneet, vastikään leskeksi tulleet ja henkilöt, joiden väsymyksen tunne on lisääntynyt. Muiden riskin saa selville haastattelemalla. Jos haastateltava kertoo muuttaneensa toimintatapojaan, esimerkiksi hän ei enää jaksa liikkua samalla tavalla kuin ennen, on voimaharjoittelun paikka. Lihasten pitäisi olla niin hyvässä kunnossa, ettei parin viikon tilapäinen vuodelepo vie vanhuksen liikuntakykyä kuten usein tapahtuu. Itsenäisen elämän edellytys on, että jaksaa kävellä 500 metriä. Puolet vuotiaista pystyy tähän. Rantanen puhui Ikäinsituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman seminaarissa Eduskuntatalossa maaliskuussa.voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on 40 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa hanketta. Sitä koordinoi vuosina Ikänstituutti yhteistyökumppaneinaan sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, UKK-instituutti, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Suomen gerontologian tutkimuskeskus. Ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen, ja sillä parannetaan ikäihmisten omatoimista suoriutumista liikunnan avulla. Paikallistoiminnan perustana ovat vuonna 2004 laaditut Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. kuva: Bo Stranden 4 Sosiaaliturva 6/06

5 kuva: Jossu Niskanen VANHUSTYÖ Paimiossa vanhukset ulkoilevat lämmitetyllä jalkapallokentällä. Paimiossa järjestetään helmi-huhtikuun aikana kerran viikossa avoin kävelytapahtuma toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille lämmitetyllä jalkapallokentällä. Liikkeessä Loskassakin -tapahtumat aloitettiin vuonna 2004 Ikäinstituutin koordinoimassa Liikkeessä -projektissa, jossa Paimion ohella olivat mukana Helsinki ja Turku. Kierros kentällä on 300 metriä. Kierroksia voi tehdä niin monta kuin kunto sallii, apuvälineillä tai ilman. Sulalla maalla ei tarvitse varoa ja pelätä kaatumista. Kävelijät ovat kehuneet nivelystävällistä alustaa. Askelia vauhditetaan musiikilla ja tarjolla on lämmintä mehua. Mieli virkistyy liikunnasta ja tuttavien tapaamisesta. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut kerrallaan yli sata, kertoo Paimion palvelukeskussäätiön toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Marjis Virtanen. Tapahtuman onnistuminen on osoitus hyvästä yhteistyöstä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin kesken. Jalkapalloseura Paimion Haka antaa lämmitettävän kenttänsä ilmaiseksi ikäihmisten käyttöön. Muita yhteistyökumppaneita ovat SPR, Peimarin Latu ja Polku, Paimion Naisvoimistelijat ja lukuisat yksittäiset vapaaehtoiset. Kuljetus on tärkeää Palvelulinja, tavalliset ja invataksit hoitavat kuljetukset. Kuljetuksen järjestäminen onkin tärkeää. Jos kävelystä olisi vain ilmoitus ilman kuljetusjärjestelyjä, tulijoita tuskin olisi näin paljon, Virtanen arvelee. Kotihoidon asiakkaat ovat mukana ulkoilemassa. Paimion kotihoidon henkilöstöä on koulutettu muun muassa Kunnossa kaiken ikää -hankkeen kautta tiedostamaan liikkumiskyvyn merkitys terveyden ja toimintakyvyn säilyttäjänä vanhuudessa. Nyt ulkoilu on osa kotihoidon tarjoamaa palvelua. Jos asiakas valitsee ulkoilun, se kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, ja asiakas maksaa siitä aikataksoituksen mukaan kuten muistakin palveluista. Marjis Virtasen mielestä myös hoitolaitoksissa vanhusten ulkoilun pitäisi olla yhtä itsestään selvää kuin päiväkodeissa olevien lasten. Pihaympäristön tekeminen ulkoiluun houkuttelevaksi, harjoittavaksi, esteettömäksi ja esteettiseksi onkin yhteistyön haaste niin arkkitehdeille kuin hoitotyöntekijöillekin. Paimion palvelukeskuksella on ikäihmisille monia eritasoisia liikuntaryhmiä. Pimeään aikaan marrastammikuussa painopiste on voimaharjoittelussa kuntosalilla. Kevään koittaessa on mukava mennä ulos, kun jalkalihasvoimaa ja tasapainoa on vahvistettu. Merja Moilanen AIKUISSOSIAALITYÖ Asiakkaiden ja työntekijöiden yhteinen valokuvanäyttely on uudenlaista sosiaalityötä Helsingissä. Tavallisten ihmisten arki levittäytyi Helsingin Rautatieasemalla kuvina ohikulkijoiden silmien eteen tammi-helmikuun vaihteessa. Arjen valotuksia -näyttely oli Helsingin sosiaaliviraston työntekijöiden, asiakkaiden ja vapaaehtoisten yhteinen ponnistus. He kuvasivat arkeaan kuukausien ajan ja kokosivat kuvista yhdessä näyttelyn. Valokuvanäyttely on osa Camera Obscura -hanketta, jossa kokeillaan uusia tapoja, joilla ihmiset oppivat ymmärtämään elämäänsä. Itse otettu kuva voi tuoda esille ihmisen itsensä kokemaa ja luomaa todellisuutta. Kuvien avulla erilaiset elämät tulevat myös muille ihmisille ymmärrettäviksi. Camera Obscura -hanke on osa Helsingin sosiaaliviraston aikuissosiaalityön kehittämistä. Arjen valotuksia -näyttely nähdään myöhemmin internetissä. UUTISIA LYHYESTI Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit antavat kuvan siitä, millaiset ovat päihdehaittojen vähentämisen keinot ja mahdollisuudet ajanmukaisen tiedon valossa. Ne on tarkoitettu päihdetyötä tekevien eri ammattiryhmien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteisen kielen pohjaksi ja työvälineeksi. Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit -julkaisu löytyy Stakesin ehkäisevän päihdetyön sivuilta. Siellä on myös muuta aineistoa laatukriteerien soveltamisen tueksi. Johtaja Markku Niemelä vauhdittaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä kehitysvammaisten laitosasumisen hajauttamista. Laitosasumisen sijaan halutaan yksilöllisempiä asumismuotoja. Selvityshenkilön laatiman toiminta-ohjelman pitäisi valmistua syksyllä Oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi jatkaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi maaliskuun puolivälissä pidetty liittokokous valitsi Eeva Kuuskosken Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Marja-Liisa Grönvallin Kotkasta ja Mauno Lehtisen Näkövammaisten Keskusliitosta. Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä Suomeen saatu Maailman terveysjärjestön WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus on aloittanut toimintansa vuoden 2006 alusta. Keskuksessa työskentelee aluksi kolme työntekijää, joista kaksi sijoittuu Stakesin Vaasan alueyksikköön. Keskuksen johtajana toimii Juha Lavikainen. Sosiaaliturva 6/06 5

6 laina ja palaute TYÖLLISYYS UPM:n henkilöstövähennykset tuntuvat eniten asukkaan Kuusankoskella. Yle24 Uutiset UPM aikoo vähentää Suomen henkilöstöään 2 950:llä vuosina Henkilöstön supistaminen on osa yhtiön ohjelmaa, jolla tavoitellaan vuositasolla noin 200 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi ulkomailta aiotaan leikata noin 600 henkeä. UPM suunnittelee mm. Voikkaan paperitehtaan sulkemista tämän vuoden lopulla. Supistuksia suunnitellaan myös Kuusankosken Kymin tehtaalla ja Tervasaaressa. Jämsänkoskella tähtäimessä on linjanvaihdos. Eläkejärjestelyitä lupaillaan hengelle ja noin määräaikaisten tarve tarkistetaan uudelleen. Yhtiö kuitenkin sanoo, ettei irtisanomisilta voi välttyä. Suunnitelmien henkilöstövaikutukset Suomessa ovat rajuimmat Voikkaalla, jossa väki vähenisi 670 hengellä. Tervasaaressa luku on 120, Kymissä 100 ja Jämsänkoskella 40. Lukuihin eivät sisälly mahdollisten ulkoistamisten henkilöstövaikutukset. Ulkoistamisista tänä vuonna aloitettavat neuvottelut koskevat 400 henkilöä. Kuusankoskella jatketaan yhteistyötä naapurikuntien kanssa UPM:n henkilöstövähennykset näkyvät sosiaalitoimessa nopeimmin päivähoidossa. Jos niin moni jää työttömäksi, kuin lehtitiedot kertovat, noin 30 lasta jäisi pois päivähoidosta. Toivomme tietysti, että työttömäksi jäävät saavat töitä ja päivähoitopaikkojen tarve säilyy entisenä. Oletan, että ajan kuluessa päihde- ja mielenterveysongelmat saattavat lisääntyä, jos työttömyys perheissä pitkittyy ja elämän ehdot heikkenevät ratkaisevasti. Olemme varustautuneet tarjoamaan kaikkia mahdollisia palveluita työttömiksi jäävien henkisten voimavarojen ylläpitämiseksi. Perheiden auttaminen on etusijalla. Työttömyyden aiheuttama verotulojen vähennys alkaa näkyä voimakkaammin kaupungin budjetissa vuodesta 2008 alkaen. Perusturvan toimialan osuus kaupungin budjetista on runsaat 60 prosenttia. Jos saamme verotuloja vuodesta 2008 alkaen 4 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän vuodessa, kuten on arvioitu, se merkitsee perusturvan toimialalle säästöpaineita ja myös palvelujen leikkauksia. Teemme kuitenkin töitä sen LAINATTUA, SAKSITTUA Toimittaja Tellervo Uljas, Eeva maaliskuu 2006 Kolmivuorotyö vastaanottokodissa vaikuttaa erittäin raskaalta paitsi fyysisesti myös henkisesti. Työntekijät, lapset ja vanhemmat tulevat ja menevät, tilanteet ja tapahtumat elävät ja muuttuvat. Jaksavatko lasten kohtalot enää lopulta edes liikuttaa? Kyllä minun on täytynyt välillä lähteä nurkan taa piiloon, kun silmiin ovat nousseet kyyneleet. Lasten kohtalot koskettavat minua kerta kerran jälkeen, lastensuojelualalla vuosia työskennellyt Arto, 45, sanoo. STM:n ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin, Kuopion yliopistolehti 1/2006 Sosiaalityötä on tehtävä entistä systemaattisemmin äitiys- ja lastenneuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa sekä työvoimahallinnon ja poliisin kanssa. Työntekijöiden on oltava entistä enemmän mukana esimerkiksi lastensuojeluperheiden arjessa, käynti kerran kuussa ei riitä. Yhteistyö eri ammattikuntien kesken vaatii sosiaalialan työntekijöiltä voimakasta ammatti-identiteettiä, ja se olisi hyvä huomioida myös koulutuksessa. Tutkija Marja-Liisa Laapio, Poliisi 1/2006 Erityinen huoli poliisilla on väkivallassa kasvavasta uudesta sukupolvesta, joka voi joutua monella tavalla väkivallan kohteeksi. Lapset saattavat omaksua alakulttuurin, jossa poliisi tulee soitettaessa ja ratkaisee perheen sisäiset ongelmatilanteet. Sossu hoitaa jälkipelin. Opitaan viranomaissosialisaatioon, jossa kenenkään ei itse tarvitse välittää omasta eikä toisen käyttäytymisestä. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson, Demari Kansalaiset ja kunnan ydintoiminnot nähdään nyt nimenomaan vain kustannuskysymyksinä, mutta miten kunta voi rakentaa tulevaisuuttaan, jos ihminen nähdään vain lukuna, jota pitää pienentää. Ihmisen täytyy tuntea itsensä arvokkaaksi ja häntä pitää arvostaa. Hän on kaiken perusta. 6 Sosiaaliturva 6/06

7 AJANKOHTAISTA LYHYESTI Perusturvajohtaja Niina Korpelainen Perheiden auttaminen on etusijalla. Lauluntekijä, kirjailija Jarkko Martikainen, Ketju 1/2006 Meillä on siis selkeä päämäärä. Haluamme Suomen nousuun, ja silloin haluamme vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka kelpaavat älynsä puolesta Mensan kunniajäseniksi. Emme siis ole enää kovin kaukana kolmannen valtakunnan rotuhygieniapolitiikasta. eteen, että siihen mennessä uusia työpaikkoja syntyy ja verotulojen todellinen väheneminen ei jää niin suureksi. Palvelurakennemuutosta Kuusankoskella on mietitty jo aiemmin yhdessä naapurikuntien kanssa. Meillä on viiden kunnan seudullinen kansanterveystyön kuntayhtymä. Sen yhteyteen on luotu vanhuspalvelujen seutuhanke. Parhaillaan työryhmä miettii ylikunnallisia palveluja muun muassa erityisryhmien tehostettuun palveluasumiseen. Palvelusetelin verkottamisyksikkö on suunnitteilla yhdessä. Lastensuojelun kehittämishanke sai juuri valtionavustuksen. Vammaistyön osaamisklinikka on syntynyt seudulle viime vuonna. Meillä on käynnissä nk. Suuri Suunnitelma, jossa on käyty läpi lähes kaikkien Pohjois-Kymenlaakson kuntien eri hallintokuntien toiminnot, jotka voidaan organisoida yhdessä yhtä kuntaa suuremmalle alueelle. Katsomme, miten muuttunut tilanne vaikuttaa näihin suunnitelmiin. Kuusankoski tekee yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa varmasti kaikkensa, jotta korvaavia työpaikkoja syntyy seudulle. Elinkeinoelämää pyritään monipuolistamaan ja saamaan alueelle korvaavaa yritystoimintaa. Tätä työtä tekevät kuitenkin muut kuin perusturvan toimiala. Valtiosihteeri Antti Mykkänen, sisäasiainministeriön tiedote Puheet asukkaan ns. vahvoista peruskunnista tai minikokoisista peruspalvelupiireistä ovat kuin tuulahdus menneestä maailmasta. Mallilla olisi voinut olla kysyntää parikymmentä vuotta sitten. Tarvitaan nykykuntia ja seutuja suurempia maantieteellisiä alueita palvelujen järjestämisvastuuta varten. Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula, kuukauden kolumni Muissa maissa vanhempien huoli lööppimarkkinoinnin haitoista on joissakin tapauksissa johtanut suoriin kuluttajareaktioihin. Parasta olisi, että iltapäivälehdissä pohdittaisiin itse keinoja, joilla voidaan yhdistää journalistisen työn tarpeet, mainonnan etiikka ja lapsen suojelun näkökulma. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETO- HALLINNON KANSALLISEKSI TOIMIJAKSI ON TULOSSA KANSANELÄKELAITOS. Pääministeri Matti Vanhasen johtama tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä päätti asiasta 22. maaliskuuta. Toisena vaihtoehtona oli esillä valtionyhtiömalli. Kansallinen toimija ylläpitää kansallista potilastietojen sähköistä arkistointipalvelua sekä siihen liittyviä tiedonvälitys- ja tietoverkkopalveluja. SUOMEN TYÖVOIMAHALLINNON MOL.FI- SIVUJEN AVOIMET TYÖPAIKAT NÄKYVÄT NYT MYÖS EU:N YHTEISESSÄ VERKKOPALVE- LUSSA. Uudistetussa EURES-portaalisssa näkyvät kaikkien Euroopan talousalueen maiden työhallintojen avoimet työpaikat. Yhteensä työpaikkoja on tällä hetkellä lähes miljoona. Suomesta on tiedostossa tällä hetkellä noin työpaikkailmoitusta, joissa on yhteensä yli työpaikkaa. Työpaikkojen lisäksi portaalissa on myös paljon käytännön tietoa työskentelystä ja työmarkkinatilanteesta eri maissa. POTILAAN LÄHIOMAINEN VOI HOITAA POTI- LAAN SAIRAUSVAKUUTUKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA, jos potilas ei itse heikon terveydentilansa vuoksi pysty hakemaan sairausvakuutuslain mukaista etuutta, kuten sairauspäivärahaa tai lääkkeiden ja lääkärinpalkkioiden Kela-korvauksia. Asialla on merkitystä silloin, kun potilaalle ei ole määrätty edunvalvojaa eikä hän kykene valtuuttamaan toista henkilöä hakemaan etuutta puolestaan. Etuus maksettaisiin edelleen potilaalle itselleen. Lakimuutos mahdollistaa sen, että myös ne henkilöt, jotka eivät terveydentilansa vuoksi pysty huolehtimaan asioistaan, saisivat ilman viivytystä ne etuudet ja korvaukset, joihin heillä on oikeus. Muutos tulee voimaan toukokuun alusta alkaen. KELAN INTERNET-SIVUILLA ON AVATTU EN- SIMMÄINEN, HENKILÖASIAKKAILLE TARKOI- TETTU SÄHKÖINEN ETUUSHAKEMUS. Se on opintotuen muutosilmoitus, jolla opiskelija voi palauttaa, perua tai lakkauttaa opintotukensa. Asiakas kirjautuu asiointipalveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan tai sähköisen henkilökortin avulla. Asiointipalvelussa asiakas voi tarkistaa omat henkilökohtaiset etuustietonsa esimerkiksi opintotuesta, vanhempainpäivärahoista tai asumistuesta. Seuraavana ovat vuorossa sähköinen vanhuuseläkehakemus, työttömyysturvahakemus ja eläkkeensaajan hoitotukihakemus. Asiointipalvelu on osoitteessa Sosiaaliturva 6/06 7

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Pian pitäisi selvitä, miten kunta- ja palvelurakenteet uudistetaan, jotta hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata vastakin. Jos kunnat saisivat asian ratkaista, uudistus rakennettaisiin peruskuntien pohjalle. Ratkaisut tänä vuonna löytyykö Paras? Runsas vuosi sitten asia tuli julkisuuteen: hallitus kaavailee isoa peruspalveluremonttia, joka kattaa kaikki kunnat. Muuten hyvinvointipalveluita ei voida tulevaisuudessa turvata. Sosiaali- ja terveysalan uudistustyö oli aloitettu pari vuotta aiemmin valtakunnallisilla kehittämishankkeilla, mutta niiden tuloksia ei ollut aikaa jäädä odottamaan. Paras-hankkeeksi nimetty kunta- ja palvelurakennehanke alkoi virallisesti viime toukokuussa ja valmista pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana. Tarjolla kolme mallia Jo elokuun lopulla esitettiin kolme vaihtoehtoista ratkaisua uudistuksen pohjaksi: vahvojen peruskuntien malli, piirimalli ja aluekuntamalli. Vahvojen peruskuntien mallissa kuntien määrä vähenisi ja väestöpohja kasvaisi, kun kunnat liittyisivät yhteen nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi työssäkäyntialueiden tai muiden toiminnallisten kokonaisuuksien pohjalta. Palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu säilyisi nykyiseen tapaan kunnilla. Piirimallissa sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito liitettäisiin samaan organisaatioon. Palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspiirille. Aluekuntamalli muistuttaa taas Kainuun mallia, joskin pidemmälle vietynä: palvelujen järjestämisvastuun lisäksi maakunnalla olisi verotusoikeus. Peruskuntamallille suurin kannatus Syksyllä alkaneessa Paras-hankkeen aluevaiheessa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä pani kunnat ja alueet pohtimaan eri ratkaisumallien soveltuvuutta alueillensa. Aikataulu oli tiukka ja kuhina kova. Aluevaihe päättyi 15. helmikuuta, jolloin alueiden vastaukset jätettiin sisäministeriölle. Tavoitteena oli saada valtioneuvoston päätösten pohjaksi tietoa siitä, mitä alueiden mielestä palveluiden tuleva kehittäminen edellyttää palveluiden ja hallinnon rakenteilta. Alueiden viesti oli selvä: peruskuntamalli sai sel- keästi suurimman kannatuksen. Peruskuntamalli on tosin ymmärretty kahdella tavalla. Sitä kannattivat ne kunnat, jotka eivät ole valmiita kuntarajoja rukkaamaan ja ne, jotka haluavat suurempia peruskuntia. Paras-hankkeen aikana on syntynyt ennätysmäärä kuntaliitosselvityksiä. Niissä on mukana 117 kuntaa, yli neljännes kaikista kunnista. Suurin hanke on alkamassa oleva Salon seutukunnan yhdentoista kunnan selvitys, seuraavana tulee Hämeenlinnan seudun seitsemän kunnan hanke. Lähitulevaisuudessa pitäisi selvitä, millaista uudistusta hallitus esittää. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on tiettävästi kaavailtu ainakin määrittelyjä siitä, mitkä palvelut hoidetaan lähipalveluina, mitkä vaativat tiettyä väestöpohjaa ja mitkä keskitetään ns. miljoonapiireihin. Paras-hankkeesta sisäministeriön sivuilla sekä Kuntaliiton sivuilla > Teemat > Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8 Sosiaaliturva 6/06

9 Hämeenlinnan seudun kunnat pyrkivät vahvaan peruskuntaan kuva: Lea Suoninen-Erhiö Vahva peruskunta turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon välittömän yhteyden muuhun kuntatyöhön ja luo parhaat edellytykset paikalliselle hyvinvointipolitiikalle - ja tätä kautta ihmisten hyvinvoinnille, näkee Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Torppa. Hän liputtaa avoimesti Hämeenlinnan seudun kuntien yhdistymisen puolesta. Näin Paras-hanke etenee Hankkeen toimikausi on Valtioneuvostossa hanketta johtaa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä. Hankkeen käytännön toteutusta valmistelee ja ohjaa alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen johtama kunta- ja palvelurakenneryhmä. Asiat valmistellaan neljässä työryhmässä, joissa ovat edustettuina ministeriöt, kunnat ja työmarkkinaosapuolet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kunta- ja palvelurakenneryhmän on määrä saada kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelakiehdotus valmiiksi maalis- ja huhtikuun taitteessa. Sen jälkeen se siirtyy peruspalveluohjelmaa valmistelevalle ministerityöryhmälle. Puitelakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella ja käsitellä eduskunnassa syysistuntokaudella. Uudistuksen täytäntöönpanovaiheeksi on kaavailtu vuosia Hämeenlinnan seudulla kunta- ja palvelurakennehanke sysäsi liikkeelle kuntarakenteen uudistamisen. Janakkalaa lukuun ottamatta muut seudun kunnat olivat viime syksynä valmiita aloittamaan selvitystyön uuden kunnan perustamiseksi. Pienten kuntien näkökulma on selvitystyössä vahvasti esillä, sillä hankkeen projektipäällikkönä on Tuuloksen kunnanjohtaja. Tuulos on kuntaliitosta kaavailevista seitsemästä kunnasta pienin: asukkaita on Seutuhankkeen mutkat suoriksi Hämeenlinnan seudulla sosiaalihuollossa on saatu paljon aikaiseksi seutuyhteistyöllä: kasvatus- ja perheneuvolan ja A-klinikan palvelut on jo pitkään järjestetty seudullisesti. Viimeisen neljän vuoden aikana sosiaalihuollon yhteistyö on entisestään tiivistynyt seudullisessa palvelurakennehankkeessa. On perustettu Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö. Myös sosiaaliasiamiestoiminta ja sosiaalipäivystys hoidetaan seudullisesti. Seutuhankkeessa on yritetty uudistaa myös perusterveydenhuollon rakenteita, mutta siinä ei ole onnistuttu. Seudulla on kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää ja lisäksi Janakkalalla on oma terveystoimensa. Viime keväänä kunnat tekivät kielteisiä päätöksiä seudullisen perusterveydenhuollon järjestämisestä. Jos kunnat yhdistyvät, se oikaisee seutuhankkeen mutkia. Silloin terveystoimikin tulisi osaksi peruskunnan työtä. Kuntaan saataisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus, joka loisi aiempaa paremmat edellytykset saumattomille hoito- ja palveluketjuille, Torppa sanoo. Suuruuden hyötyjä Aiemmin Torppa on puhunut paljon seutuyhteistyön puolesta. Eikö seutuyhteistyö riitäkään? Seutuyhteistyöllä voidaan hoitaa monia palveluita, mutta vielä paremmin, demokraattisemmin ja kevyemmällä hallinnolla ne voidaan hoitaa vahvassa peruskunnassa, Torppa muotoilee. Kun Hämeenlinna tuottaa nyt monia sosiaalitoimen erityispalveluita pienille kunnille, tulevaisuudessa erityisosaaminen olisi suoraan kaikkien käytettävissä ilman ostopalvelusopimuksia. Tämä parantaisi pienten erityisryhmien asemaa, olipa kysymys erityispäivähoidosta, vammaispalveluista tai vaikkapa dementiapalveluista. Pienuuden etuja Suuruuden hyödyntämisen rinnalla on pidettävä kiinni pienuuden eduista. Pienissä kunnissa palvelut ovat lähellä ja kaikki tuntevat toisensa. Henkinen kynnys kuntaviranomaisen ja kuntalaisen välillä on pieni, Torppa tähdentää. Parhaillaan käymme läpi sitä, miten lähipalvelut turvattaisiin tulevaisuudessa ja Sosiaaliturva 6/06 9

10 miten lähidemokratia toteutuisi. Esillä ovat olleet käyttäjädemokratian ja kylätoimikuntien työn vahvistaminen. Torppa uskoo, että suuremmassa kunnassa lähipalvelujen tuottaminen haja-asutusalueilla voisi tehostua: kun nyt kuntakeskuksesta kunnan reuna-alueelle on 20 kilometriä ja toisen kunnan keskuksesta samat 20 kilometriä ja molemmin puolin kuntarajaa on asiakkaita, asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun uudessa kunnassa työt voidaan organisoida alueellisiin tiimeihin eikä työaikaa menisi matkustamiseen. Edellytyksiä ehkäisevälle työlle Ehkäisevä työ on jäänyt viime vuosina hyvinvointipolitiikan sivuraiteelle, kun päähuomio on ollut palveluiden kehittämisessä ja turvaamisessa. Ehkäisevä työ vaatii paikallisten olojen tuntemista, sillä hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Vahva peruskunta luo sille edellytyksiä, Torppa näkee. Kun kunta on vastuussa sekä sosiaalipalveluista että perusterveydenhuollosta, tämä turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon välittömän yhteyden muuhun kuntatyöhön, kuten opetuspalveluihin, asuntotuotantoon ja kaavoitukseen koko kunnan strategiseen kehittämiseen. Näin sosiaali- ja terveystoimen asiantuntemus saadaan mukaan paikallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamiseen, Torppa korostaa. Vahvan peruskunnan etuna on myös se, että siinä kuntalaiset voivat demokraattisesti osallistua kunnallisen sosiaalipolitiikan linjaamiseen. Mielestäni tarvitaan kunnalliseen demokratiaan perustuvaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, joka vastaa paikallisiin tarpeisiin. Ylisektorista yhteistyötä aiempaa sujuvammin Hyvinvoinnin turvaamisessa Torppa korostaa myös ylisektorista yhteistyötä. Tällä tarkoitan kunnan yhteistyötä valtion paikallisviranomaisten, Kelan, poliisin ja työvoimahallinnon kanssa. Kunta tarvitsee kumppaneikseen myös kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijoita. Monet näistä kuntien kumppaneista toimivat seudullisesti. Nykyinen pirstaleinen kuntarakenne on niille raskas ja hankaloittaa yhteistyötä. Kuntarakenteen yli menevä yhteistyö sujuisi paremmin, jos toimitaan yhdessä kunnassa, Torppa uskoo. Haemme parhaillaan uudenlaisia toimintatapoja ylisektoriseen, asukaslähtöiseen työskentelyyn. Tätä varten olemme aloittaneet palvelu- ja toimintamallien arviointiprosessin, joka on tarkoitus liittää osaksi uuden kunnan perustamistyötä. Pyrimme toteuttamaan yhä paremmin viranomaisrajat ylittävää paikallista hyvinvointipolitiikkaa, joka vahvistaa yhteisöjen turvallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Pidän hullunkurisena, että kunta- ja palvelurakennehankkeessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle valtionhallinnon paikallisviranomaisten työ, vaikka ne ovat merkittäviä paikallishallinnon toimijoita. Niiden hallinnollisten rajojen olisi syytä vastata vahvojen peruskuntien rajoja, mutta nyt Kelan piirejä ollaan muuttamassa välittämättä edes maakuntarajoista, Torppa ihmettelee. Hämeenlinnan seudun kaavailema vahva peruskunta Kuntaliitosta kaavailevat Janakkalaa lukuun ottamatta kaikki seutukunnan kunnat. Seitsemän kunnan yhdistyminen synnyttäisi liki asukkaan kunnan. Uuden kunnan perustamista koskevan selvitystyön on määrä valmistua syksyllä, jolloin kunnanvaltuustot päättävät hankkeen jatkosta. Kunta olisi vastuussa sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kokonaisuudesta sekä monista sosiaalihuollon erityispalveluista. Uusi kunta on määrä perustaa vuoden 2009 alusta, jos kunnat niin päättävät. Hämeenlinnan seudun Palvelu- ja kuntarakenne Tulevaisuudessa -hanke eli PATU-hanke sekä seudun Paras-hanke verkossa: Hanke alkoi runsas vuosi sitten terveyspiirihankkeena. Mukaan kaavailtiin erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa sekä terveydenhuoltoon läheisesti liittyviä sosiaalipalveluita, kuten vanhus-, päihde- ja vammaispalveluita sekä lapsi- ja perhepalveluita. Koska mukana oli suuri osa sosiaalihuollon palveluista, seudun sosiaalijohto teki strategisen valinnan: se piti parempana osallistumista mallin suunnitteluun kuin jättäytymistä sen ulkopuolelle. Ei vain osia sosiaalipalveluista Alussa seudun sosiaalijohto oli huolestunut hankkeesta totta kai: Mietimme vakavasti, kannattaako sosiaalitoimen mennä terveyspiiriin mukaan vai ei, Sirkka-Liisa Pylväs kertoo. Sosiaalijohdon aloitteesta Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia selvitti viime kesänä yhdessä Verson, paikallisen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilaa ja tulevaisuutta maakunnassa. Selvityksen perusteella päädyimme siihen, että sosiaalitoimen on tärkeää olla terveyspiirissä mukana edellyttäen, että sen erityispiirteet otetaan huomioon. Asiakkaat tarvitsevat räätälöityjä palvelusuunnitelmia, jotta sosiaalilainsäädännön vaateet toteutuvat. Sekin on otettava huomioon, että sosiaalihuolto on muutakin kuin palveluita. Myös asiakkaan valitusoikeutta koskeva lainsäädäntö on otettava organisoinnissa huomioon, Pylväs luettelee sosiaalitoimen reunaehtoja. Edellytimme myös, että piiriin tulevat sosiaalipalvelut mahdollisimman laajasti ei vain osia. Näin sosiaalisen ja terveydellisen vuorovaikutusta saadaan laajennettua ja syvennettyä. Sosiaalihuollon idea terveyspiiriin sisään Minua on harmittanut sosiaali- ja terveydenhuollossa jo monen vuoden ajan vallinnut epätasainen kehittämisen tila eräänlainen osaoptimointi. Joitakin alueita kehitetään vahvasti, toisia ei lainkaan. Tässä hankkeessa olemme pystyneet tarkastelemaan avoimesti sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuutta. Olemme suunnitelleet palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisesti ilman hallinnollisia rajoja asiakkaan elinkaaren mukaisesti. 10 Sosiaaliturva 6/06

11 Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspiiri nähdään vastauksena tulevaisuuden haasteisiin Nyt kannattaa ottaa rohkeasti tämä askel. Se on suuri mahdollisuus kehittää toimiva kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sanoo Orimattilan sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Pylväs. Hän on sosiaalitoimen vastuuhenkilö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirihankkeessa. Sosiaali- ja terveyspiiri tarjoaa Pylväksen mielestä hyvän pohjan kehittää sujuvia hoito- ja palveluketjuja: Jos siinä onnistutaan, kuntalaiset saavat entistä parempia palveluita. Esimerkiksi sairaalasta kotiuttaminen sujuisi ilman epävarmuutta palveluiden jatkuvuudesta. Sujuvilla hoito- ja palveluketjuilla kuntalaisten omatoimista selviytymistä voidaan aidosti tukea. Näin pystytään vaikuttamaan myös siihen, että esimerkiksi vanhusten palvelut tuotetaan niin pitkään kuin mahdollista lähipalveluina. Tässä sosiaalihuollon idea läpäisee kaiken toiminnan. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen mallissa peruskunnat eivät tuota sosiaali- ja terveyspalveluita vaan niistä tulee yksinomaan palveluiden tilaajia. Tilaajan ja tuottajan erottaminen on yksi mallin perusajatuksista. Systemaattinen toimintatapa hyvinvoinnin edistämiseen Piirimallia on arvosteltu siitä, että siinä ehkäisevälle työlle ja yhteisöllisyyden vahvistamiselle ei jää tilaa. Päijät-Hämeessä on tiedostettu tämä vaara. Juuri siksi hankesuunnitelmassa on oma osionsa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiselle. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on luoda tätä varten systemaattinen toimintatapa. Panostamme muun muassa kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla pyrimme edistämään terveyttä ja hyvinvointia, Pylväs tiivistää. Malli tarjoaa myös ylisektoriselle yhteistyölle uuden näkökulman, koska muut toimijat otetaan kiinteästi mukaan jo kehittämisvaiheessa. Näin seudullista hyvinvointia voidaan kehittää aiempaa pitkäjänteisemmin ja systemaattisemmin. Rohkeutta uuteen Pylväs uskoo, että Päijät-Hämeen mallista on hyötyä erityisesti pienille kunnille ja miksei vähän isommillekin, kuten asukkaan Orimattilalle. Tämä malli turvaa myös erityispalvelut, joista monissa kunnissa on pulaa. Kuntien huonon taloustilanteen takia monissa kunnissa ollaan jo vähän harmaalla alueella. Tarvitaan rohkeutta uusiin ratkaisuihin. Jos mitään ei tehdä, edessä on palvelujen alasajo, Pylväs pelkää. Sosiaali- ja terveyspiiriä ovat valmistelleet Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kaikki viisitoista jäsenkuntaa, joissa on yhteensä asukasta. Heinolaa lukuunottamatta muut kunnat ovat menossa piirimalliin mukaan. Piiri kattaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu mallissa lähipalveluiksi sekä alueellisiksi, keskitetyiksi ja kilpailutettaviksi palveluiksi. Palveluja järjestäisivät kuntien yhteinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä perusturvapiirit, jotka muodostettaisiin lähikunnista. Kunnat voivat halutessaan antaa sosiaali- ja terveysyhtymälle kaiken sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen. Kuntanäkökannat tulevat esiin sosiaali- ja terveysyhtymässä, kun jäsenkuntien edustajat valitaan yhtymän valtuustoon. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriä kehitetään vuoteen 2008, jolloin mallin tulisi olla valmis. Lisätietoja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirihankkeesta: > sosiaali- ja terveyspiirihanke Sosiaaliturva 6/06 11

12 kuva: KS-arkisto/Irene Vainio Kainuun malli tarjoaa mahdollisuuden maakunnalliseen sosiaalipolitiikkaan Terttu Huttu-Juntusen mielestä aika on ajanut nykyisen kuntarakenteen ohi. Sen muuttaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Kainuun malli on toinen tie. Kun väki vähenee ja vanhenee, Kainuun kunnilla ei ole enää taloudellisia resursseja tuottaa peruspalveluita. Tämä malli tarjoaa toisenlaisen tavan tuottaa niitä. Kainuun mallissa toimii suuruuden ekonomia: 200 miljoonaa euroa tarjoaa enemmän liikkumavaraa kuin 10 miljoonaa. Kainuun malli Tämä on tapa koettaa turvata Kainuun peruspalvelut, sanoo Terttu Huttu-Juntunen. Suomussalmen entinen sosiaalijohtaja vastaa Kainuun maakunnan kuntayhtymässä Ylä-Kainuun seudun perhepalveluista. Palveluita seutukunnittain Sosiaali- ja terveystoimiala on organisoitu maakunnan kuntayhtymässä elämänkaarimallin mukaisesti muun muassa vanhuspalveluihin ja perhepalveluihin. Koska Kainuu on laaja ja harvaanasuttu maakunta, nämä palvelut järjestetään seutukunnittain. Pyrkimys on, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä kauas palveluiden pariin. Jokaisessa kunnassa on esimerkiksi sosiaalitoimisto. Vain joitain harvemmin tarvittavia palveluita täy- Kainuun hallintokokeilu alkoi 2005 ja kestää vuoteen Kainuun kymmenestä kunnasta vain Vaala jättäytyi sen ulkopuolelle. Hallintokokeilun kunnissa on asukasta. Kokeilussa selvitetään sitä, miten maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen vaikuttaa maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen ja kansalaisten osallistumiseen. Kainuun maakuntakuntayhtymä huolehtii hallintokokeilulain mukaan maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja toisen asteen koulutuksesta. Päivähoidon ja perusopetuksen järjestäminen jäi kunnille. Maakuntahallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaalien yhteydessä valittu maakuntavaltuusto. Maakunnassa on valtuuston valitsema maakuntajohtaja, joka toimii myös maakuntahallituksen puheenjohtajana. Maakuntahallituksen alaisena toimii muun muassa maakuntavaltuuston toimikaudekseen asettama sosiaali- ja terveyslautakunta. Kunnissa vastaavia lautakuntia ei ole. Kunnat maksavat maakunnan kuntayhtymälle tietyn könttäsumman joka vuosi ja sillä rahalla kuntayhtymä järjestää palvelut. Summa on tietty prosenttiosuus kunnan tuloista. Asukkaat saavat osan sosiaali- ja terveyspalveluista lähipalveluina omissa kunnissaan, osa palveluista on seudullisia ja osa maakunnallisia. Kainuun maakunta -kuntayhtymä verkossa: Sivuilla on muun muassa Kainuun maakunnan palveluopas. tyy hakea kauempaa, Huttu-Juntunen kuvaa. Ylä-Kainuun seutukuntaan kuuluvat Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka. Huttu- Juntusen vastuulla ovat seutukunnan perhepalvelut. Ylä-Kainuussa on esimerkiksi nyt yksi lastenvalvoja, kun aiemmin jokaisessa kunnassa oli omansa, tosin he hoitivat silloin sataa muutakin hommaa. Lastenvalvojalla on eri kunnissa vastaanottopäiviä. Terveydenhuollon ehdoilla Kainuun mallissa perhepalveluihin on koottu kaikki perheitä koskettavat palvelut neuvolasta lastensuojeluun. Perhepalveluissa on mukana erityisesti sosiaalipalveluita, kuten aikuissosiaalityö.vielä valmisteluvaiheessa puhuttiin sosiaali- ja perhepalveluista, mutta terveydenhuollon ihmiset eivät halunneet siihen sosiaali-sanaa, Huttu-Juntunen kertoo. Valmisteluvaiheessa oli perinteistä vastakkainasettelua sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Ja ikävä kyllä, organisaatiossa syrjittiin sosiaalihuollon ihmisiä: koko tätä hommaa johtavat terveydenhuollon ihmiset lääkärit ja terveydenhuollon maisterit. Ainoastaan vanhuspalveluiden johtajalla on sekä terveydenhuollon että sosiaalialan koulutus. Sosiaalijohtajien virat on lakkautettu ja me olemme nyt seutupäälliköitä. Suuri vaara on se, että toimintaa aletaan kehittää erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon ehdoilla. Uhkana on medikalisaatio, jolloin esimerkiksi vanhuus nähdään sairautena eikä elämänvaiheena. Tällainen vaara on, sillä jokainenhan tekee sitä, mitä osaa. Huttu-Juntunen on erityisen huolissaan ehkäisevästä työstä ja siitä, nähdäänkö enää arkisten asioiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Millaiset kulkumahdollisuudet vanhuksilla on palvelujen pariin? Miten kotipalvelu toimii? Miten perheitä tuetaan arjessa? Luodaanko edellytyksiä yhteisöllisyydelle? Monet arkiset asiat ovat olennaisia ihmisten hyvinvoinnille. Ne ovat olennaisia myös silloin, jos halutaan säästää kustannuksia. Nämä sosiaalihuollon ammattilaisten korostamat asiat ovat nyt vaaravyöhykkeessä. Uudenlaisia rajoja Kainuun hallintokokeilu on poistanut kuntarajat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tätä Huttu-Juntunen pitää hyvänä. Toisaalta tilalle ovat tulleet sektorirajat 12 Sosiaaliturva 6/06

13 esimerkiksi vanhus- ja perhepalveluiden välille. Aiemmin jos joku perhe oli hädässä, kunnan sosiaalijohtaja saattoi komentaa kodinhoitajan hätiin. Nyt kun kotipalvelu on vanhuspalveluissa, hätätilannetta ei pystytäkään enää paikallisesti ratkaisemaan.vanhuspalvelut pitävät kiinni omista resursseistaan. Byrokratia on myös lisääntynyt mutta se oli odotettavissakin, kun siirrytään isompaan organisaatioon. Papereita pyöritetään paljon Kajaanin kautta, esimerkiksi henkilöstöhallinto on keskitetty sinne. Jos vaikkapa virka halutaan hakuun, asia menee henkilöstöhallintoon Kajaaniin. Lisäksi pitkät etäisyydet rasittavat työntekijöitä. Suomussalmen kuntakeskuksesta on Kajaaniin 100 kilometriä Suomussalmen pohjoisimmasta kylästä 200 kilometriä. Kun tätä mallia on luotu, matkustelu on lisääntynyt, kun on jouduttu olemaan paljon nokikkain palavereissa. Monia etuja Kritiikistään huolimatta Huttu-Juntunen näkee, että entiseen ei ole paluuta. Kainuun malli on tullut jäädäkseen, sitä on vain parannettava nykyisestä. Malli tarjoaa hyvät mahdollisuudet maakunnalliseen sosiaalipolitiikkaan ja sitä kautta entistä laadukkaampiin palveluihin. Jo nyt on nähtävissä monia etuja. Kun esimerkiksi toimeentulotuen, omaishoidontuen ja vammaispalveluiden myöntämiskriteerit laaditaan keskitetysti koko Kainuussa, pienen kunnan harvojen työntekijöiden ei tarvitse laittaa vähää työaikaansa niiden pähkäilyyn. Palveluiden ja etuuksien myöntämiskriteerit ovat tarkemmin mietittyjä, kun ne tehdään ryhmässä. Myös lastensuojelussa isommasta organisaatiosta on etuja: kenenkään ei tarvitse enää yksin selviytyä vaan voi konsultoida työkaveria ja keskustella siitä, miten jossakin yksittäisessä tilanteessa voisi menetellä. Lastensuojelua voidaan myös suunnitella isommassa porukassa maakunnallisesti ja jokainen voi tuoda siihen oman osaamisensa. Vireillä on muun muassa perhekeskushanke. Yksi tavoite on sekin, että syrjäkuntiin saataisiin sosiaali- ja terveydehuollon osaajia. Ihmiset eivät mielellään lähde yhden ja kahden hengen työyksiköihin, joissa joutuvat tekemään töitä laidasta laitaan. Tämä malli tarjoaa mahdollisuuden urakiertoon ja siihen, että voi keskittyä johonkin osaamisalueeseen. kuvat: Merja Moilanen Markku Lehto: Hyvään tulokseen ei päästä, jos hallintorakenteet voivat kehittyä ihan miten vain. Lehto vastaan Lehto Pitää sallia joustavat rakenteet sekä paikallinen ja sisällöllinen variaatio, sanoo Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto. Pitää olla selkeät hallinnolliset rakenteet, jotta asiat voidaan hoitaa järjestelmällisesti ja sivistyneesti, korostaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto. Molemmat viittaavat kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Elina Lehto puhuu uudesta ja vanhasta sosiaalipolitiikasta. Vanha sosiaalipolitiikka on universaalia, tasa-arvoista, valtakunnallista ja järjestelmäpainotteista lainsäädäntöön perustuvaa. Se on luotu turvaamaan poikkeavia elämäntilanteita. Universaali järjestelmä ei pysty ratkaisemaan yhä suurempaa osuutta yhä suurempaa osuutta ongelmista. Siitä ei ole apua, kun vanhemmuus on hukassa tai pitkittynyt työttömyys hankaloittaa elämää. Tarvitaan uutta, yksilökeskeistä sosiaalipolitiikkaa, jolloin ratkaisun avaimena ovat muutokset yksilön käyttäytymisessä. Uutta ja vanhaa Jaon uuteen ja vanhaan sosiaalipolitiikkaan on tehnyt professori Gösta Esping-Andersen, tunnettu ruotsalainen sosiaalipoliitikko. Hänen mukaansa vanhaa sosiaalipolitiikkaa tarvitaan edelleen ja sen ala kasvaa. Kun eurooppalainen väestö vanhenee, eläkekysymyksiä ja muita vanhusturvan kysymyksiä on ratkaistava vanhalla sosiaalipolitiikalla. Sen lisäksi on iso, koko ajan kasvava uusi sosiaalipolitiikan alue, jossa täytyy painottaa paikallisuutta, räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllistä toimintaa. Asioita ei voida ratkaista standardisoiduilla toimintamalleilla, Elina Lehto siteeraa Esping-Andersenia. Markku Lehto on samoilla linjoilla: ihmisten omatoimisuutta ja omaa vastuuta elämänsä ongelmista on tarpeen lisätä: Mutta miten se saadaan aikaiseksi? Sydämen kyllyydestä me tästä puhumme, mutta kun tulee tekojen paikka, ei osatakaan tehdä mitään. Paikallinen vaihtelu sallittava Valtion laatukontrollia ja erilaista valvontaa ollaan koko ajan lisäämässä. Se on tarpeen, mutta tehtäköön se niin, että se mahdollistaa yksilöllisen so- Elina Lehto: Kaikki ongelmat eivät ratkea standardisoiduilla toimintamalleilla. siaalipolitiikan. Ei voi tehdä sellaista käsikirjaa, josta parempi vanhemmuus löytyy. Se on rakennettava jokaisen vanhemman kanssa erikseen, Elina Lehto korostaa. Uuden sosiaalipolitiikan tarve on otettava huomioon kunta-valtiosuhteessa, Paras-hankkeessa, sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa, koko tällä kentällä. Uutta sosiaalipolitiikkaa voidaan myös kutsua pienen toiminnan malliksi. Vaikka järjestelmistä pidetään huoli, niistä ei pidä tehdä niin raudanlujia etteivätkö nämä pienet mallit mahdu sinne sisälle. On sallittava paikallinen variaatio. Ei ihan miten vain Markku Lehto perää selkeitä hallinnollisia rakenteita. Ilman niitä asioita ei voida hoitaa järjestelmällisesti ja sivistyneesti. On joitakin vaikeita sairauksia, joita hoidetaan vain yhdessä paikassa maata ja on tavallisia nuhakuumeita, joita on paras hoitaa kotona juomalla mehua ja sillä välillä on kaikenlaista. Vaikka sosiaalitoimessa palveluiden porrastus ei ole niin selkeää kuin terveydenhuollossa, on varmistettava, että esimerkiksi vammaishuollossa, kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa kaikki saavat tietyt palvelut. Markku Lehto näkee ratkaisuksi sosiaali- ja terveyspiirit. Hän organisoisi alueellisia sosiaali- ja terveyspiirejä, jotka vastaavat muun muassa siitä, että vaikeat vammaishuollon, kehitysvammahuollon ja erityislastensuojelun asiat hoidetaan. Hyvään tulokseen ei päästä, jos hallintorakenteet voivat kehittyä ihan miten vain. Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto ja sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto puhuivat Huoltaja-säätiön tilaisuudessa maaliskuussa. Sosiaaliturva 6/06 13

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Valtioneuvosto Peruspalveluohjelmaministeriryhmä Kunta- ja palvelurakenneryhmä Sihteeristö Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmä Koulutus-, kulttuuri-,

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUT. Kuntaliitosseminaari 8.4.2008. Hallintojohtaja Päivi Mikkola

HYVINVOINTIPALVELUT. Kuntaliitosseminaari 8.4.2008. Hallintojohtaja Päivi Mikkola HYVINVOINTIPALVELUT Kuntaliitosseminaari 8.4.2008 Toimeksianto toimialojen suunnitteluryhmille Organisaatiosuunnitelman laadinta 30.4.2008 mennessä: Toimialan organisaatio vastuualue- ja yksikkötaso Esimiehet

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot