Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/10"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/10 maaliskuu mars

2 Sisältö Sairaalaviesti 1/2010 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 3900 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Soili Jäntti, Kuopion yliopistollinen sairaala Pääkirjoitus: Askel eteenpäin 3 Eksotessa rohkeasti ja luovasti kohti uusia toimintatapoja 4 Kumppanuus, työnjako ja tieto-taito terveydenhuollon tukipilareiksi 8 Laboratoriotutkimusten huimat jopa hirveät hinnat 10 Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin 12 Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KanTa) käyttöönotto 14 ereseptin levittämisen vaiheet 15 Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot työryhmän työ valmistui 16 Yhtenäiset tiedot sairaanhoitopiirien verkkosivuille 18 Kuntien verkkoviestintäohje 19 Päivi Koivuranta-Vaara aloitti hallintoylilääkärinä Suomen kielen taito oleellinen osa ammatin vaatimaa taitoa ja palvelun laatua myös suomalaisessa sairaanhoidossa 20 Kohti vähäpäästöistä Suomea parempi energiatehokkuus tuo tuntuvat säästöt ja pienemmät päästöt 21 Opiskeluterveydenhuollon työryhmän ehdotukset opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi 22 Sairaalapäivät Saapunutta postia 23 Päivystyshoidolle yhtenäiset perusteet, tärkeintä osaava henkilöstö 23 Kunnille mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallien toteuttamiseen 23 Kouvola terveydenhuollon kokeilualueeksi 24 Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen järjestäminen on askel oikeaan suuntaan 24 Kunnille työrauha Paras-uudistuksessa 25 Valvira tuo suunnitelmallisen ohjauksen sosiaali- ja terveysalalle 25 Lääneistä oikeuslääketiede ja Valvirasta oikeuspsykiatria THL:ään 26 Depression tehokkaaseen hoitoon kolmiomalli 27 Sairaanhoitajalle oikeus määrätä rajatusti lääkettä hoitamalleen potilaalle 27 Työolosuhteet vaikuttavat yhä enemmän nuorten lääkärien uravalintoihin 28 Julkinen talous ajautumassa umpikujaan kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan mittava sopeutusohjelma 29 FCG Finnish Consulting Group Oy, Koulutuspalvelut kouluttaa 30 Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy toukokuussa ISSN

3 Askel eteenpäin Sosiaali- ja terveydenhuollon organisointia ohjaava lainsäädäntö nytkähti taas liikkeelle helmikuun alussa. Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Hyssälä ja Kiviniemi pääsivät yhteisymmärrykseen kuluvan hallituskauden aikana annettavan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön peruslinjauksista. Kuukausia jatkunut epätietoisuus hidasti ja osin vaikeutti menossa olevia palvelujärjestelmien seudullisia ja alueellisia uudistuksia. Tämän vuoksi saavutettu yhteisymmärrys on askel eteenpäin. Terveydenhuoltolaki valmistellaan eduskuntakäsittelyyn tämän kevään aikana. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä ei anneta tällä hallituskaudella, vaan nykyiset järjestämisvelvoitteet jäävät voimaan. Tulevat säädökset eivät velvoita ministeri Risikon esittämän mallin mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden muodostamiseen. Terveydenhuoltolaissa tullaan ottamaan kantaa mm. ensihoidon järjestämiseen, potilaan valinnan vapauden laajuuteen, evo-tutkimukseen ja erva-alueiden tehtäviin. Erva-alueiden koordinaatioroolin odotetaan vahvistuvan, mikä luo edellytyksiä tiettyjen erikoisalojen eräiden tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen tarkoituksenmukaiselle keskittämiselle. Erva-alueen sairaanhoitopiirien yhteistoiminta vahvistuu ja kiinteytyy, mitä lisää erva-alueiden koordinaatiovastuu mm. koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Merkittävä muutos on se, että yhteistoiminta-alueet vastaavat perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollosta. Tätä koskevat säädösmuutokset tehdään myös puitelakiin. Hallituspuolueiden sopima ratkaisu sisältää myös sosiaali- ja terveysalueiden määräaikaisen kokeilun. Se mahdollistaa sosiaali- ja terveysaluemallin mukaiset ratkaisut, joissa painotetaan perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integraatiota. Kuntia ja kuntayhtymiä kannustetaan uusiin toiminnallisiin ja rakenteellisiin ratkaisuihin. Näiden hakemisessa on syytä olla ennakkoluuloton ja löytää uudella tavalla integroituja hoitokokonaisuuksia. Paikalliset ratkaisut eivät kuitenkaan saa viedä pohjaa lähiseudun ja -alueen toimintaedellytyksiltä. Kyseiset linjaukset eivät kirkastaneet kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitekuvaa. Avointa keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon tulevista rakenteista tarvitaan edelleen. Yhdet ja samat mallit eivät toimi koko maassa. Seuraavalle hallituskaudelle jää vielä tehtävää. Valtion roolin tulee näkyä suurten strategisten linjausten tekijänä ja myös rahoitusperustan varmistajana. Tulevaisuuden haasteet ovat niin suuret, että terveydenhuollosta vastaavat eivät voi jäädä odottamaan vastedes valmisteltavan lainsäädännön suomia tulevia mahdollisuuksia. Sinällään lait eivät ole tähänkään saakka estäneet tarvittavia uudistuksia. Kuntien ja kuntayhtymien jatkuva sisäinen kehitystyö parantaa palvelujen toimivuutta ja tuottavuutta. Talousnäkymät vaativat aktiivisia muutoshankkeita ja ratkaisuja nyt ja lähivuosina. Kenttä ei voi vain jäädä vartomaan tulevia strategisia ratkaisuja. Palvelujärjestelmän laatu ja hyvä toiminta edellyttävät kaikkien osapuolien aktiivisia toimenpiteitä. Parasta kehitystyötä on aina tehty siellä, missä käytännön haasteet ja mahdollisuudet tunnetaan parhaiten. Sieltä löytyvät myös avaimet tämän vuoden ja tulevaisuuden haasteisiin. Lainsäädännön tehtävänä on tukea kehitystä ja muutoksia. Jussi Merikallio Sairaalaviesti 1/2010 3

4 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa rohkeasti ja luovasti kohti uusia toimintatapoja Etelä-Karjalan maakunta on väestöltään yksi maan pienimmistä eteläkarjalaisia on vajaat Vaikka maakunta on pieni, niin toimijoista löytyy kyllä tahtoa ja kykyä ajatella rohkeasti ja luovasti. Yhtenä esimerkkinä siitä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen. Suuret muutokset vaativat toki oman aikansa ja kypsyttelynsä. Etelä-Karjalan terveyspiirin ensimmäiset valmistelut aloitettiin jo syksyllä 2007, mutta prosessi keskeytyi, kun osa kunnista vastusti muutosta. Organisaation valmistelu käynnistettiin uudelleen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirihankkeena alkukeväästä 2008, jolloin organisaatiomuutos sai hyväksynnän kaikilta kunnilta ja suunnitteluprosessi lähti vauhdilla käyntiin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) perustettiin vuoden 2009 alusta muuttamalla Etelä- Karjalan sairaanhoitopiirin perussopimusta ja nimeä. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyivät piirille vuoden 2010 alusta. Silloin Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat antoivat Eksotelle sosiaali- ja terveyspalveluidensa järjestämisvastuun. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Eksote on noin 4000 työntekijällään maakunnan suurin työnantaja. VETURIKUNNAN TAHTO RATKAISEVAA Suomessa terveydenhuollon muutoksia on ollut hidastamassa yhteisen kansallisen suunnan puuttuminen. Etelä-Karjalan kuntien tahtotila sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellytti yhtenäisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin vakiinnuttamista maakuntaan. Maakunnan veturikunnan, Lappeenrannan, tahto tässä asiassa oli ratkaisevaa, toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo. Toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo kaikkien Eksotessa toteutettavien asioiden ja hankkeiden olevan linjassa Eksoten strategian kanssa. KEHITTÄMISTOIMINTA OSANA EKSOTEN STRATEGIAA Eksotessa kehittämistoiminta toteutuu vuosina osin Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) mukaisesti. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen, vanhustenpalvelujen ja yhteisten palvelujen vastuualueiden uusia yhteisiä strategian mukaisia kehittämisalueita ovat päivystys (mm. sosiaalipäivystys, hoitajapäivystys, terveysasemien päiväaikainen päivystys, keskussairaalan yhteispäivystys ensihoitoineen ja maakunnan pohjoispään Parikkalan ympärivuorokautinen akuuttipäivystys), kuntoutus, SAS-toiminta (selvitä-arvioi-sijoita), kansalaisen sähköinen asiointi, talousprosessit ja kuntien kanssa tehtävät palvelusopimukset. Meillä kaikki toteutettavat asiat ja hankkeet ovat linjassa Eksoten strategian kanssa ja niiden on tuettava asiakaspalveluprosessien sujumista. Muutoksen johtaminen perustuu strategiaan se on tärkein ohjausjärjestelmämme, toimitusjohtaja Itkonen toteaa. VIRANHALTIJA- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ MUUTTUI Kuntayhtymän johtaminen perustuu yksijohtajajärjestelmään. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on kokonaisvastuu oman toiminta-alueensa toiminnasta, henkilöstöstä ja taloudesta. Kuntayhtymän palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin kuntayhtymän valtuusto päättää. Terveyspalvelujen palvelujohtaja toimii toimitusjohtajan alaisuudessa Terveyspalvelujen vastuualueen johtajana. Vastuualueen johtajan tehtävänä on johtaa vastuualueensa toimintaa, vastata vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, taloudesta, kehittämisestä, toimeenpanosta ja arvioinnista, vastata vastuualueensa henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä, antaa vastuualuettaan koskevia lausuntoja, päättää tulosyksikön johtavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnasta tulosalueen johtajan esittelystä, päättää tulosalueen johtajan sijaisesta ja suorittaa muut hallituksen ja toimitusjohtajan määräämät tehtävät. Nykyiset lait (erikoissairaanhoitolaki ja kansanterveyslaki) eivät tunne vielä tällaista johtamistapaa, terveyspalveluiden palvelujohtaja Markku Hupli toteaa. 4 Sairaalaviesti 1/2010

5 TERVEYSPALVELUISSA NELJÄ TULOSALUETTA Terveyspalvelut-vastuualue jakautuu neljään tulosalueeseen, joita ovat Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, Sairaalapalvelut, Mielenterveyspalvelut ja Sairaanhoidolliset tukipalvelut. Sairaalapalvelut sisältävät Etelä-Karjalan keskussairaalan ja nyt vuoden 2010 alusta myös Armilan (entinen Lappeenrannan kaupungin sairaala) ja Parikkalan sairaalat. Etelä-Karjalan keskussairaala on enemmän yläkäsite. Keskussairaalassa toimivat niin Sairaalapalvelujen 16 erikoisalaa tai vastuuyksikköä kuin Mielenterveyspalvelujen psykiatria, Sairaanhoidollisten tukipalvelujen laboratorio ja kuvantamispalvelut, fysiatria osana Kuntoutuskeskusta ja lääkehuoltokeskus. Sairaalapalvelujen Akuutti vastuuyksikkö huolehtii ensihoidon, päivystyksen, akuuttien sairaalaosastojen (Armila ja Parikkala) ja SAS-toiminnon vastuista, palvelujohtaja Hupli kertoo. TIETOHALLINTO TUKEE TOIMINTAA Eksotessa vietiin läpi vuoden 2009 aikana erittäin laaja-alainen tietotekninen hanke, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa piirin toiminnan käynnistyminen Hankkeessa otettiin käyttöön yksi yhteinen potilastietojärjestelmä, yksi yhteinen sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmä sekä vaihdettiin sairaalapalveluiden talous- ja palkanhallintajärjestelmä yhdenmukaiseksi piirin muun toiminnan kanssa. Lisäksi otettiin käyttöön sähköinen ostolaskujen käsittelyjärjestelmä ja rakennettiin maakunnan kattava verkkoinfrastruktuuri. Keväällä 2009 perustettiin Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin yhteisesti omistama yhtiö, Saimaan talous ja tieto Oy (SAITA Oy), joka tuottaa Eksotelle perustietotekniikka ja -talouspalvelut. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Itä-Savon sosiaali- ja terveyspiirin, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on kilpailutuksessa yhteinen sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimitus eli niin sanottu KEKSI-hanke. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa kansalaisten käytettäväksi sähköisiä palveluita, joilla pyritään tehostamaan terveydenhuollon palveluiden tuottamista sekä rakentaa kansalaisille välineitä omaehtoiseen terveyden parantamiseen. Eksoten tavoitteena on hankittavilla tietojärjestelmillä tukea integroidun piirin rakenteen mukaista toimintaa, palvelupolkujen ja prosessien näkökulmasta. Vuoden 2010 aikana piirissä tullaan kilpailuttamaan myös äitiyshuollon tietojärjestelmäratkaisu, joka kattaa niin avoterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon osuuden, ja mahdollistaa sähköisten palveluiden tuottamisen kansalaisille. Tarkoituksena on tehdä sekin hankinta laaja-alaisesti usean piirin yhteistyönä, tietohallintojohtaja Toni Suihko kertoo. AVOTERVEYDENHUOLLOSSA MONIPUOLISET LÄHIPALVELUT Vuoden 2010 alusta maakunnassa aloitti yksi yhtenäinen Etelä-Karjalan terveyskeskus. Kunnissa olleet terveyskeskukset muuttuivat samalla terveysasemiksi. Asemat järjestäytyivät kolmeen, toiminnalliseen vastuuyksikköön, joilla jokaisella on yksi johtaja, ylilääkäri. Hänen alaisuudessaan on hoitohenkilöstön esimiehenä yksi alueellinen osastonhoitaja. Suun terveydenhuolto on järjestäytynyt alueellisesti muun avoterveydenhuollon mukaisesti. Alueellisia vastuuyksikköjä on kolme, ja niiden esimiehinä toimivat apulaisylihammaslääkärit ja osastonhoitajat. Maantieteellisesti varsin laaja terveyskeskus tarjoaa terveysasemillaan monipuolisia lähipalveluja. Terveysasemien alueellisissa hoitotiimeissä tehostetaan asiakaspalvelua kehittämällä lääkäri-hoitaja työparimallia ja tehtäväsiirtoja eri ammattiryhmien kesken. Asiantuntijahoitaja ja -fysioterapeuttikoulutuksella saadaan monipuolisuutta ja tehokkuutta asiakaspalveluun. Sosiaali- ja terveyspiirimme integroitu organisaatio ja yhteinen potilastietojärjestelmä tarjoavat hyvät mahdollisuudet kehittää yhteisiä, tarkoituksenmukaisia hoitoprosesseja erikoissairaanhoidon kanssa. Toisaalta väestön ikääntyessä avohoidon vahvistaminen on yhteinen haasteemme, johon aiomme vastata uudenlaisilla, yhteisillä toimintatavoilla, Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Ritva Simpanen kertoo. ELÄMÄN MUKAISTA HOITOA Mielenterveyspalveluiden tulosalue koostuu sairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, avohoidon mielenterveyspalvelujen, päihdepalvelujen ja mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksiköistä. Tämän toiminnassa yhdistyvät psykiatrian eri erikoisalat, päihdehuolto, kunnallinen erikoissairaanhoitona toimiva psykiatria (mielenterveyskeskus), perusterveydenhuollon ohjaama kunnallinen psykiatria ja poikkiorganisatorisena toimintana erilaiset pitkäaikaispsykiatrian toimintamuodot. Suurempi organisaatio on mahdollistanut poikkiorganisatoristen tarkoituksenmukaisten rakenteellisten muutosten tekemisen. Näitä ovat mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksikkö, joka yhdistää erilaiset pitkäaikaispsykiatriset ja kuntouttavat toiminnat, sairaalan jälkipolikliiniset ja avohoitoon jalkautuvat toiminnat, avo- ja sairaalatoimintoja yhdistävät yksiköt ja mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen osien yhdistämiset, mielenterveyspalveluiden johtaja Timo Salmisaari kertoo. Toiminnallisesti Salmisaaren mukaan haasteina ovat edellä mainittujen vastuuyksiköiden välisten rajaaitojen vähentäminen asiakaslähtöisillä, tarkoituksen- Sairaalaviesti 1/2010 5

6 mukaisilla, yksilöllisesti räätälöidyillä poikkiorganisatorisilla ratkaisuilla sekä alueellisten erilaisten toimintatapojen vahvuuksien säilyttäminen samalla kun luodaan yhteistä maakunnallista toimintakulttuuria. Esimerkkinä tästä on psykiatrisen avohoidon haaste, kuinka yhdistää Lappeenrannan erikoislääkärivetoinen psykiatria pienempien kuntien omalääkärivetoiseen mielenterveystyöhön. Sisällöllisesti keskeinen kehittämistä ohjaava periaate on Elämän mukainen hoito mahdollisimman korkeatasoinen lääketieteellinen hoito yhdistettynä yksilön elämäntilanteeseen ja subjektiivisiin merkityksiin ja kokemuksiin. Järjestelmän pyrkimyksenä on tuottaa jokaiselle palveluja kansalaisena, asiakkaana, potilaana ja yksilönä sekä hoitaa lakisääteinen viranomaisfunktio. Asiakaskohtaisessa työskentelyssä korostuvat monikontekstinen diagnostiikka, hoitosuhdepainotteisuus, monimuotoisten kuntoutustoimintojen hyödyntäminen ja poikkiorganisatoriset potilas-lääkärisuhteet, Timo Salmisaari kertoo. YHDENVERTAINEN PÄIHDEHUOLTO MAAKUNTAAN Päihdehuollosta vastaa mielenterveyspalvelujen tulosalueeseen sisältyvä päihdepalvelujen vastuuyksikkö, joka koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä eli raittiustoimistosta, päihdeklinikasta, päihdekuntoutumisyksiköstä ja päihdepalvelujen asunnoista ja työtoiminnasta. Organisaation keskeisinä haasteina on luoda maakunnan eri kuntien alueelle yhdenvertaiset palvelut paikallisia toimijoita hyödyntäen ja ulottaa päihdepalvelut jalkautuvina toimintoina kaikkialle maakuntaan. Asukkaat eivät asioi joko mielenterveys- tai päihdepalvelujen yksiköissä, vaan hoito rakentuu yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti palvelujen yhteistoiminnalle. Päihdetyön näkökulma tulee osaksi moniammatillisen työryhmän työskentelyä ja jalkautuvat päihdekonsultaatiot osaksi arjen työskentelyä, mielenterveyspalveluiden johtaja Timo Salmisaari toteaa. SAIRAANHOIDOLLISISSA TUKIPALVELUISSA HYÖDYNNETÄÄN UUTTA TEKNOLOGIAA Tulosalue palvelee Eksoten kliinisiä erikoisaloja ja perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Laboratoriokeskuksen, kuvantamiskeskuksen, lääkehuoltokeskuksen ja kuntoutuskeskuksen palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Alueelliset laboratorion ja radiologian tietojärjestelmät integroituna potilastietojärjestelmään mahdollistivat toiminnan säilyttämisen myös lähi- tai aluepalveluna. Tietojärjestelmien rakentaminen oli aloitettu jo muutama vuosi sitten yhteistyössä Kymenlaakson kanssa, joten pohjatyö alueellisuudelle ja sen vaatimille ratkaisuille oli valmis. Toiminta laajennettiin Eksoten myötä niihin kuntiin, jotka eivät vielä olleet kuuluneet toimintaan. Alueellisien laboratorio- sekä radiologian tietojärjestelmien ja ajanvarauksen myötä asiakas voi hakeutua perustutkimuksiin haluamassaan toimipisteessä. Samoin kaikki tulokset ovat katsottavissa yhdestä järjestelmästä ja ns. turhia päällekkäisiä tutkimuksia ei määrätä. Toimintatapojen yhtenäistämisellä, tehokkaalla logistiikalla ja tarkoituksenmukaisilla tutkimusten tekopaikoilla saadaan laadullisesti ja kustannustehokkaasti samantasoista palvelua koko alueelle. Potilaan vierellä tehtävien testien yhdenmukaistaminen ja nivouttaminen hoitoketjuihin tehostaa avoterveydenhuollon toimintaa. Uutta teknologiaa tullaan myös hyödyntämään vastauksien toimittamisessa soveltuvin osin asiakkaille, sairaanhoidollisten tukipalveluiden johtaja Maritta Kauppinen kertoo. ERIKOISLÄÄKÄRITOIMINNAN LAAJENTAMINEN ALKANUT Alueellinen toiminta vaatii myös oikein ajoitetut kuljetusreitistöt asianmukaisella kalustolla mm. laboratorionäytteiden ja lääkkeiden kuljettamiseksi. Lääkehuolto onkin ratkaistu keskitetyllä toiminnalla. Kiinteiden lääkemuotojen annosjakelupalvelu ja jatkossa osastofarmasia ovat keinoja, joilla voidaan siirtää osastoilla olevia lääkehuollon tehtäviä asiaan perehtyneiden tehtäväksi. Tehtävien siirto henkilöstöryhmien kesken ja erikoislääkäritoiminnan laajentaminen terveysasemille on jo fysiatrian ja fysioterapian osalta alkanut. Toisaalla taas tietyt erikoisalueet kuten kehitysvammaisten hoito on keskitetty yhteen asiantuntevaan paikkaan. Keskittämisestä on hyödytty myös apuvälineiden kohdalla, kun niiden hallinta tehdään apuvälinekeskuksesta. Näin välineiden kierrätys tehostuu sekä toimintamallit ja perusteet apuvälinepalveluille yhtenäistyvät, sairaanhoidollisten tukipalveluiden johtaja Kauppinen toteaa. SAIRAALAPALVELUISSA SUURIMMAT MUUTOKSET JO TEHTY Tulosalue vastaa kirurgian, ortopedian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, lastentautien, lasten neurologian, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien, suusairauksien, ihotautien, keuhkosairauksien, neurologian, sisätautien, kardiologian ja infektiosairauksien erikoissairaanhoidosta ja erikoissairaanhoidon sekä akuutin vastuuyksikön toimesta jäsenkuntien perusterveydenhuollon päivystyksestä väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin. Tulosalueen suurimmat muutokset koettiin jo 6 Sairaalaviesti 1/2010

7 vuonna 2009, kun organisaatiomuutosta tehtiin. Ylihoitajien asema muodostui yksijohtajajärjestelmässä haasteelliseksi ja he sijoittuivat organisaatioon pääasiassa erilaisiin kehitystehtäviin ylihoitajien virkojen päättymisen myötä. Vastuuyksiköitä johtaa johtajaylilääkärin alaisuudessa ylilääkärit osastonhoitajatyöparin vastatessa hoitohenkilökunnasta ja yksikkönsä (osasto tai poliklinikka) budjetista. Toinen suuri muutos oli tulosyksiköistä ja tulosyksikön johtajista luopuminen, johtajaylilääkäri Esko Hussi kertoo. VALMIUDEN YLLÄPITOON, OSAAJIIN JA KOULUTUKSEEN PANOSTETAAN Etelä-Karjalan keskussairaalan operatiivisen hoidon osalta valtaosa toiminnasta on kiireellistä ja päivystyksellistä hoitoa, jonka suhteen pyritään mahdollisimman suureen omavaraisuuteen huomioiden erityisvastuualueen hoidon porrastus ja työnjako. Kiireetön hoito pyritään pääosin tuottamaan lyhytjälkihoitoisin periaattein ja päiväkirurgiassa. Vaatimus vahvasta päivystysorganisaatiosta korostuu. Valmiuden ylläpitoon, osaajien rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen panostetaan. Tulosalue haluaa edelleen kuulua erikoistuvien lääkäreiden suosimiin koulutuspaikkoihin, Hussi toteaa. Medisiininen hoito on 80-prosenttisesti päivystyksenä sairaalaan tulleiden potilaiden hoitoa. Kardiologia on muuttunut toimenpidealaksi, pallolaajennuksia ja sepelvaltimokuvauksia tehdään uudessa angiolaboratoriossa ja vain viikonloppuisin Etelä-Karjalasta lähetetään sydänpotilaita yli 200 kilometrin päähän yliopistolliseen sairaalaan hoitoon. Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoitoketju on Etelä-Karjalan keskussairaalassa tehty yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Neurologisten aivohalvauspotilaiden hoidossa yhteistyö HUS:n neurologisen yksikön kanssa on Tele-Stroke-systeemin mukaan organisoituna koettu hyväksi järjestelyksi, Hussi toteaa, Maha-suolikanavan sairauksien tutkimukset ja hoito tehdään yhdessä kirurgisen yksikön kanssa. Sairaalaan saatiin vajaa vuosi sitten hematologi. Yliopistosairaalan hematologinen yksikkö lähettää mm. kantasolusiirtoja saaneita potilaita hoitoon Etelä-Karjalaan, kun se on mahdollista. TERVEYSTALOUSTUTKIMUS VAHVA ALA Reumatologialla on Etelä-Karjalassa pitkät perinteet alkaen Kannaksen sodanaikaisen punatautiepidemian tieteellisistä tutkimuksista. Yksikössä on nykyään selvitetty reumatautien kustannuksia ja hoidon hyötyä sekä potilaalle että samalla myös terveystaloudellisessa näkökulmassa potilaalle ja yhteiskunnalle. Terveystalouteen liittyvät tutkimukset ovat sairaalassamme varsin vahva ala, jota todistaa moni viime vuosien väitöskirja sekä keuhkosairauksien, naistentautien että em. reumatologian alalta. Infektiotautien torjunta, viimeisimpänä esimerkkinä pandemian hoito, on onnistunut asiantuntijoittemme ja piirin yhteisenä ponnistuksena hyvin. PÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISEEN PANOSTETTU Olemme panostaneet viime vuosina päivystyksen kehittämiseen ja perustaneet päivystysosaston parantamaan hoitoprosessia ja vähentämään potilaille hankalien ja riskejä lisäävien ylipaikkojen käyttöä potilashoidossa. Tulokset ovat olleet lupaavia. Yritämme lievittää päivystyksen kuormitusta käyttämällä enemmän hoitajia ja lääkäreitä ruuhka-aikoina. Tämäkin on lisännyt lääkäreiden viihtymistä päivystyksessämme. Nuoria koulutettavia lääkäreitä meillä on ollut mutta lisääkin toivomme saavamme. Olemme perinteisesti koulutusmyönteisiä ja nuoret ovat viihtyneet talossamme. Varustuksemme on moderni, mutta panostamme paljon bed side -opetukseen. Johtajaylilääkäri Hussi kertoo medisiinisen alan odottavan uudelta piiriltä pirteää otetta sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalassa ei olla tuppisuita, mutta uskon että paljon puheen ohessa saadaan myös paljon aikaan potilaidemme ja koko väestön parhaaksi. Teksti: Heli Pajuvirta, viestintäpäällikkö, Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, p , heli.pajuvirta(at)eksote.fi Eksoten Esko Hussi, Ritva Simpanen, Maritta Kauppinen, Markku Hupli ja Timo Salmisaari ovat tyytyväisiä, että Etelä-Karjalaan rakentui sosiaali- ja terveyspiiri. Sairaalaviesti 1/2010 7

8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi strategia: Kumppanuus, työnjako ja tieto-taito terveydenhuollon tukipilareiksi Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja, PPSHP Sairaanhoitopiirin uuden strategian lähtökohtana ja avainsanoina ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää. Toisaalta uudet hoitotavat mahdollistavat entistä vaikeampien sairauksien tehokkaat hoidot. Hoitotakuulaki, uusi terveydenhuoltolaki ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vaikuttavat hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Maaliskuussa 2005 voimaan astuneesta hoitotakuulainsäädännöstä seurasi, että sairaanhoitopiiriin kohdistuva palvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Samalla ammattihenkilökunnan saatavuudessa on ollut vaikeuksia. Haasteena on lain toteuttaminen niin, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin on kyettävä vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erva-alueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa korostuu entisestään. Koko palvelujärjestelmän rahoitus ja alueen kuntien (ja valtion) vaikea taloudellinen tilanne asettavat toiminnalle omat haasteensa. Haasteeseen vastaaminen edellyttää sopimista ja kitkatonta työnjakoa niin oman sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon toimijoiden kuin myös OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken. Tällä pystymme optimoimaan palvelujen tuotantorakenteen lisäksi myös taloudellisesti tehokkaimman tavan toimia. Säädösten mukaan sairaanhoitopiirin ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaalla suunnitelmassa sovitaan työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä rakennetaan ohjausmalli koko palveluketjun, sosiaalitoimi perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito, hallintaan. Suunnitelmaa tukee kolmivuotinen rahoitus- ja kehityssopimus. Se sisältää arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Voimakkaasti resursseja ohjaa linjaus, jonka mukaisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on korkeintaan 3 % vuodessa ja pienempi kuin perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannusten kasvu. Toimivan hoidonporrastuksen järjestäminen edellyttää niin sairaanhoitopiirin kuin kuntienkin näkökulmasta kansanterveystyön ja osittain sitä tukevan peruserikoissairaanhoidon kokoamista suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Sama tavoite on myös sairaanhoidollisissa tukipalveluissa, huollossa ja hallinnossa. Selvitämme mahdollisuudet koota logistiikkaa, tietohallintoa, henkilöstö- ja talouspalveluja sekä huollon ja teknisen huollon palveluja. Alueellista toimintamallia rakennetaan myös apuvälineiden, lääkehuollon ja välinehuollon toiminnoissa. Sairaanhoitopiiri keskittyy erityisosaamista vaativien palvelujen tuottamiseen ja siirtää soveltuvaa hoitoa muille alueen toimijoille harkitusti, kuntien kanssa yhdessä sopien ja kouluttaen. Kouluttamalla, tukemalla ja konsultoimalla sairaanhoitopiiri luopuu systemaattisesti perusterveydenhuoltoon kuuluvasta työstä. Myös nyt erikoissairaanhoidon piirissä annettavia palveluja siirretään aiempaa enemmän alueen terveyskeskuksiin. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloissa toimitaan vastaavalla tavalla alueilla toteutettavan erikoissairaanhoidon osalta. Näin PPSHP pystyy suuntaamaan resurssejaan tuleviin haasteisiin ja samalla tukemaan tutkimuksen vahvistumista ja koulutuksen sisältöä. Kehitämme koko Pohjois-Suomen kattavaa yhteistä palveluorganisaatiota laboratorio- ja muiden sairaanhoidollisten palvelujen turvaamiseksi. Tavoitteena on luoda yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja toimiva työnjako niin sairaanhoitopiirissä kuin koko erityisvastuualueella. Korkeatasoisen tutkimus-, kehitys- ja koulutustoi- 8 Sairaalaviesti 1/2010

9 minnan edellytyksenä on sairaanhoitopiirin tiivis yhteistyö Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimusja koulutusyhteisöjen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista ja uudistumista, edistää potilaiden turvallista ja korkeatasoista hoitoa, tuottaa alueen väestölle lisääntyvästi terveyttä sekä sovittaa yhteen oppilaitosten ja työelämän tarpeet. Terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset osallistuvat lähivuosina entistä enemmän hoitonsa toteutukseen ja siinä tarvittavan tiedon välitykseen. Tämän tukemiseksi otamme tarkoituksenmukaisella tavalla käyttöön sähköisen asioinnin työvälineitä niin sairaaloissa kuin kodeissakin. Uusi terveydenhuoltolaki lisännee potilaiden liikkuvuutta, mikä johtanee sairaanhoitopiirikohtaiseen rekisterin pitoon. Se puolestaan vaatii tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja/tai yhteensovittamista. Keskeisenä kehittämiskohteena on sähköisen potilastiedon käyttö ja liikuteltavuus organisaation sisällä, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Toteutuksissa painotetaan potilasta osallistavia ja potilaan omatoimisuutta tukevia ratkaisuja, nykyaikaisen teknologian käyttöä sekä moniammatillisuuden ja tiedon kertakirjauksen periaatteita. LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIVAKSI NYT Maamme terveydenhuoltoa ja laajemminkin koko hyvinvointipalveluja koskevaa lainsäädäntöä on yritetty uudistaa ja ajantasaistaa vuosikymmenet. Osin tässä on toki onnistuttukin, mutta pääosin lainsäädäntöä on tarkistettu pieninä palasina. Kokonaisuus on valitettavan pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Selkeyttä tilanteeseen on haettu viime vuosina aikaisempaa määrätietoisemmin. Uutta terveydenhuoltolakia suunnitellut työryhmä luovutti ehdotuksensa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämiseksi yli puolitoista vuotta sitten, kesäkuussa Lain oli määrä tulla voimaan Ei tullut. PARAS-lain ohjaamana maamme eri osissa suunnitellaan ja toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä osin tietämättömänä uuden lainsäädännön lopullisista linjauksista. Puitelaki on jo muuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita huomattavasti. Monet em. lakiin perustuvat yhteistoiminta-alueet ovat aloittaneet toimintansa, kuitenkin osin epävarmana tulevan normiohjauksen vaatimuksista. Tämä ei voi olla kenenkään etujen mukaista, virheratkaisuihin ei ole varaa. Ohjaava lainsäädäntö pitää saada ajan tasalle ja voimaan viipymättä. Terveydenhuollon toimijoiden kannalta oleellisinta on saada pelisäännöt (rahoitus mukaan lukien) selviksi. Yhteiskunnan kannalta tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvin toimiva, alueellisesti joustava ja kunnallista demokratiaa kunnioittava sekä taloudellisesti optimaalisin palvelurakenne. Yksilön kannalta tärkeintä on antaa vapaus valita itselleen parhaiten sopiva palvelujen tuottaja. Yhtälö on haastava. Päättäjiltä odotetaan nyt ratkaisuja nopeasti. Lakiuudistuksen käsittelyn siirtyminen vuoden 2010 puolelle nostaa esiin ajatuksen koko uudistuksen viivästymisestä vieläkin kauemmaksi. Seuraavat eduskuntavaalithan pidetään jo maaliskuussa Näin ei tule toimia. Käsittelyn tarpeetonta pitkittämistä on syytä kaikkien osapuolten määrätietoisesti välttää. TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETTÄVÄ TEHOKKAAN JÄRKEVÄSTI Yleinen näkemys on, että terveydenhuoltojärjestelmän nykyisiä taloudellisia ja resurssihaasteita ei voida ratkaista ilman toimintamallien huomattavaa uudistamista. Tämä edellyttää sekä palveluiden että terveysteknologian innovatiivista kehittämistä tietotekniikkaa hyödyntäen. Palvelujen tulee olla tarjolla ajasta tai paikasta riippumatta. Ne tulee suunnitella ja toteuttaa kansalaisten toiveita, tarpeita ja henkilökohtaisia ominaisuuksia vastaaviksi. Niiden on mahdollistettava se, että kansalaiset osallistuvat aktiivisesti oman terveytensä ylläpitämiseen. EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi edistää ICT: tä kansallisissa strategioissa mm. välittämällä tietoa ja kokemuksia jäsenmaiden välillä, pyrkimällä aikaansaamaan kansallisten ratkaisujen pohjalta terveydenhuoltoon eurooppalainen tietoteknologinen infrastruktuuri, joka tukisi potilaiden ja ammattihenkilöiden liikkuvuutta, loisi pohjan terveydenhuollon tietoteknologian eurooppalaisille markkinoille ja tuottaisi sitä kautta jäsenmaille standardoituja, kustannustehokkaita tietoteknologisia ratkaisuja. Tavoitteet ovat kaikki lämpimästi kannatettavia. Suomen terveydenhuollon kannalta erittäin merkittäväksi ongelmaksi on muodostunut terveydenhuollon potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Eri järjestelmiä on maassamme käytössä kymmeniä. On selvää, että noin monen järjestelmän yhteensopivuuden varmistaminen on lähes toivoton (ja kallis) tehtävä. Lainsäädännön avulla tämä asia voidaan kuitenkin korjata. Tavoitteena tulisi olla yksi yhteinen potilastietojärjestelmä koko maahan, jonka käyttöön kaikki terveydenhuollon toimijat velvoitettaisiin kohtuullisen siirtymäajan kuluessa. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa on tehty pitkään yhteistyötä. Tulevaisuudessa olemme valmiita tiivistämään yhteistyötä entisestään. Tähän toivomme ja oikeutetusti myös vaadimme tarvittavan tuen myös kansallisen ohjauksen kautta. Siihen liittyy, esille nostettujen asioiden lisäksi, erityisesti terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja valtionosuuksien oikeudenmukaisuuden, tarveperusteisuuden varmistaminen. Normiohjauksen pitää mahdollistaa myös alueellisen innovatiivisuuden ja osaamisen hyödyntäminen. Vain näin pystytään vastaamaan näköpiirissä oleviin haasteisiin. Sairaalaviesti 1/2010 9

10 Laboratoriotutkimusten huimat jopa hirveät hinnat Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kansalaisten laboratoriotutkimuksista maksamista hinnoista on lehdistö tehnyt aika ajoin hintavertailuja. Iltalehti vertaili sellaisten lääkärikeskusten palvelujen ja tutkimusten hintoja, joilla on useampia toimipisteitä tai joilla on merkittävä asema omalla alueellaan. Hintaerot olivat suuria tai hyvin suuria. Laboratoriotutkimusten hinnat ovat huimaavan suuret suhteessa tuotanto- ja logistiikkakustannuksiin. Iltalehden Hinta & Laatu VAHTI (lauantai s. 26) oli kysynyt lääkäripalvelujen, laboratoriotutkimusten, röntgenin ja ultraäänen tutkimusten hinnat yrityksiltä seitsemältä paikkakunnalta. Hinnat olivat lääkäriasemien listahintoja viikolta 6 suurissa ketjuissa vastaanottokäyntien hinnoissa oli myös keskihintoja. Erikoisala vaikuttaa lääkärin vastaanotosta perittävään hintaan. Alla olevat hinnat on poimittu Iltalehden kaikelle kansalle tarkoitetusta artikkelista. Hinnoissa oli suuria eroja. Esimerkiksi yleislääkärin 20 minuutin vastaanoton hinta vaihteli 37,50 eurosta 56 euroon ero lähes 50 prosenttia. Pienin toimistomaksu oli 10 euroa ja suurin 13,50 euroa eli eroa 35 prosenttia. Laboratoriotutkimuksista tulehdusarvojen tutkimuksen (CRP) hinnat vaihtelivat 21 eurosta 25,70 euroon eli ero halvimman ja kalleimman välillä oli reilu 30 prosenttia. Perusverenkuvan (B-PVK) hintojen vaihteluväli oli 20 26,90 euroa ja näiden hintaero 34,5 prosenttia. Pikanielunäytteen hinnat vaihtelivat vastaavasti 16 eurosta 31,50 euroon eli hintaero lähes 97 prosenttia. Artikkelista ei käynyt ilmi, perivätkö kyselyn lääkäriasemat erillisen näytteenottomaksun vai eivät. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskus veloittaa asiakkaitaan (sairaaloita ja terveyskeskuksia) CRP:stä 1,50 euroa, B-PVK:sta 1,50 euroa ja pikanielunäytteen tutkimisesta 6,00 euroa. Nämä hinnat ovat täyskatteisia. Pirkanmaan laboratoriokeskus perii 7 euroa näytteenotosta, josta tehdään keskimäärin 5 laboratoriotutkimusta. Kelan korvaustaksa CRP:stä on 5 euroa ja B-PVK:sta 8 euroa. Kela ei korvaa näytteenotosta mitään. Lääkärikeskukset ostavat laboratorioanalyysit valtaosin yksityisiltä laboratorioilta, joilla on tehokkaat tutkimuslaitteet, prosessit ja logistiikka. Laboratoriotutkimusten analyysien tuotantokustannukset ja hinnat ovat suurin piirtein samanlaiset suurissa kunnallisissa ja suurissa yksityisissä kliinisissä keskuslaboratorioissa. Viimemainitut tarjoavat koko maahan korkeatasoisia laboratoriopalveluja. Myydessään palveluja julkiselle sektorille yksityiset suuret keskuslaboratoriot laskuttavat edellä mainituista CRP:stä ja perusverenkuvasta suurin piirtein saman verran kuin Pirkanmaan laboratoriokeskus omilta asiakkailtaan. Tuo pikkupoiminta kertoo jälleen kerran, että lääkäriasemien laboratoriotutkimukset ovat niille erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Samalla ne luovat huomattavan kilpailuedun, jota enemmän kuin tuotanto- ja hankintakustannusten osalta tuetaan Kelan korvauksin. Keuhkoröntgentutkimuksen hinnat vaihtelivat 69 eurosta 93,30 euroon erotus 35 prosenttia, ranteen röntgenkuva euroa erotus 43 prosenttia, mammografia 115, euroa erotus 48 % ja ylävatsan ultraäänitutkimus ,50 euroa erotus 54 %. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus veloittaa asiakkaitaan keuhkoröntgentutkimuksesta 34,30 euroa, ranteen röntgenkuvasta 32,70 euroa, mammografiasta 66,20 euroa ja ylävatsan ultraäänitutkimuksesta 71,30 euroa. Yksityisten hinnat ovat näissä kaksin kolminkertaiset Pirkanmaan kuvantamiskeskuksen hintoihin verrattuna. Katetta ja tuottoja syntyy erinomaisesti. Artikkelin toimittaja Aino Mehtälä koosti havaintonsa seuraavasti: Käynti yleislääkärillä voi maksaa mitä tahansa vajaasta 40 eurosta ylöspäin. Kun päälle lasketaan tutkimukset, sairauslomatodistukset ja toimistokulut, voi loppusumma olla useampia satoja euroja. Hintoja kannattaa siis vertailla. Johtopäätöksestä on helppo olla samaa mieltä. Ongelmana on se, että tavalliset kansalaiset ja myös useimmat työnantajat eivät tiedä oikeastaan mitään edellä mainituista hinnoista ja tutkimusten todellisista kustannuksista. Heidän osanaan on vain luottaa ja maksaa. PALVELUSETELI JA DIAGNOSTIIKKA- TUTKIMUSTEN HYVIN KORKEAT HINNAT Palveluseteliä on lanseerattu välineenä, jolla saadaan aikaan kilpailua palveluissa myös terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Viimeksi tällaista esitti ministeri Antti Tanskasen puheenjohdolla toiminut kansantalouden tuottavuutta pohtinut työryhmä, joka luovutti mietintönsä Sen tehtävänä oli hakea keinoja parantaa työn tuottavuutta valtion toimin luvulla. Työryhmä antoi keinoarsenaalissaan tukea myös julkisten palvelujen ulkoistamiselle. Työryhmän mielestä tuottavuuden parantaminen koskee niin julkista kuin yksityistä toimintaa. EK uutisoi väliraporttia nettisivuillaan otsikolla Lisää tehoa julkisiin palveluihin mm. näin: On 10 Sairaalaviesti 1/2010

11 myös hyvä, että raportissa korostetaan kuntapalvelujen tuotteistamista nykyistä järjestelmällisemmin ja läpinäkyvämmin. Palvelujen kustannuslaskentaa ja laadunvalvontaa tulisi kohentaa, jotta palvelujen todelliset kustannukset voitaisiin määritellä ja palvelutuotannon vaihtoehtoja vertailla. Työryhmä korostaa myös, että yksityistä sektoria pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän julkisten palvelujen kumppanina ja tuottajana. Kansalaisten valinnan mahdollisuuksia ja markkinoiden toimintaa voitaisiin edistää lisäämällä palveluseteleiden käyttöä ja yleistämällä tilaaja-tuottajamallin käyttöä. EK:n mielipiteeseen on helppo yhtyä. Tein Sairaalaviestin 3/2007 juttuuni Osto- ja myyntihinnoilla on väliä seuraavan vertailun: Monilta potilailta otetaan sairauden tai sairauksien selvittämiseksi seuraavista laboratoriotutkimuksista koostuva peruspaketti : La, PVK+T, Krea, ALAT, GT, EKG ja metaboliapaketti : HbA-1C, Kol, HDL-LDL, Trigly ja TSH. Tuo setti, ml. näytteenotto ja pienlaskutuslisä, yhteensä maksaisi kunnallisten sairaaloiden mediaanihinnoin 43,63 ja Pirkanmaan shp:n Laboratoriokeskuksen hinnoin 38,80. Yksityisillä lääkäriasemilla vuonna 2006 perittyjen laboratoriotutkimusten mediaanihinnoin potilasta olisi noista laskutettu 217,80, josta Kelan korvaus olisi ollut 54,00 ja potilaan pussi olisi keventynyt 163,80. Kunnallisten laboratorioiden mediaanihintojen ja potilaiden maksamien mediaanihintojen erotus eli kate olisi vajaat 175 eli 80 %. Kun kunnat harkitsevat palvelusetelien käyttöä sairaanhoidossa, niiden on tärkeää tuntea eri osatekijöiden kustannukset ja ottaa vertailuun myös diagnostiikkatutkimusten hinnat. Olisi mieletöntä kaupungin rahojen tuhlausta, jos esimerkiksi Tampereen kaupunki maksaisi palvelusetelien kautta kertaiset hinnat laboratoriotutkimuksista ja 2 3-kertaiset hinnat kuvantamistutkimuksista verrattuna niihin hintoihin, joista kaupunki on sopinut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen kanssa, tai niihin kustannuksiin, joilla sen oma kuvantamisyksikkö tuottaa kuvantamispalveluja. Palvelusetelin käytössä EK:n em. vaatimus palvelujen kustannuslaskennan kohentamisesta ja palvelujen todellisista kustannuksista vaatii täydennykseksi hintojen avoimuutta ja julkisuutta. EK:n vaatimus on helppo kohdistaa myös työterveyshuoltoon ja siellä käytettäviin tutkimuksiin. Valtaosa työnantajista ei tiedä mitään tutkimusten hinnoista, tuotantokustannuksista ja niiden erittäin suurista eroista. MARKKINAT JA KILPAILU Kovasti puhutaan markkinoiden ja kilpailun puolesta. Toimiessaan se tarkoittaisi, että laboratorio- ja kuvantamistutkimusten hinnoilla kilpailtaisiin ja että myös sairastuneet ja sairastavat hyötyisivät hyvin järjestetystä ja tehokkaasta kliinisestä laboratoriotoiminnasta ja tehokkaasti organisoidusta kuvantamisesta. Kela ei ole kiinnostunut asiakkailta veloitetuista hinnoista. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat myös markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka. TEMin hallinnonalalla toimii Kilpailuvirasto, jonka toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa. Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Tämä ei ole pitkään aikaan ulottunut kuluttajan maksamiin sairaanhoidollisiin palveluihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö kohdisti kehittämistarpeet ja -ajatukset enemmän kunnalliseen terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto ja sairaanhoito eivät saa olla vain erittäin kannattavaa liiketoimintaa, johon kohdistuu sijoittajien suuret kasvu- ja tuotto-odotukset. Palvelujen käyttäjät, joista vain pieni osa on hyvätuloisia, maksavat myös kohtuuttoman kalliit laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Kaikki suomalaiset joutuvat veronmaksajina näiden rahoittajiksi Kelan korvausten kautta. Myös ne maksavat, jotka eivät koskaan käytä lääkäriasemien palveluja. Kelan taksat ovat tutkimusten kustannuksiin verrattuna korkeita. MYYNTIKATTEISTA Verkkokauppa.comin lehdistötiedote raportoi mm. seuraavaa: Kauppalehden analyysiyksikkö Balance Consulting tutki suurimpien kodintekniikkamyyjien myyntikatteita viime vuosien ajalta. Viiden suurimman ketjun myyntikatteet vuodelta 2008 olivat: Gigantti Oy 21,5 %, Verkkokauppa.com Oy 11,9 %, Veikon Kone Oy 20,3 %, Expert ASA Oy 20,3 % ja Tekniskauppiaat Oy 23,2 %. Kodintekniikkamyyjien keskimääräinen (mediaani) myyntikate oli vuonna ,9 % liikevaihdosta ja se on vaihdellut viiden viime vuoden aikana 19,5 ja 20,4 prosentin välillä. Tutkimuksessa oli mukana 141 kodintekniikka-alan yritystä. Media tekee vertailuja, mistä nyt kiitos Iltalehden Aino Mehtälälle. Olisi mielenkiintoista, jos Mediuutiset teettäisi vastaavan analyysin lääkärikeskusten yksityisille asiakkaille ja työterveyshuollon asiakkaille myytyjen laboratoriotutkimusten myyntikatteista. Avoimuus suhteessa asiakkaisiin, julkiseen rahoittajaan ja vakuutusyhtiöihin olisi myös yksityisen terveydenhuollon etu. Kustannustehokkaan laboratoriotoiminnan tuloksista on myös asiakkaiden ja maksajien päästävä osallisiksi alentuneina ja edullisina hintoina. Tämä on oleellinen osa markkinoiden eetosta muilla liiketoiminta-aloilla. Jos yksityinen sektori myisi vastedes esimerkiksi 4 eurolla kappale sellaisen laboratoriotutkimuksen, josta se maksaa alihankkijalleen 1,20 euroa ja josta se nyt veloittaa 27 euroa, sille jäisi halvemmallakin hinnalla Sairaalaviesti 1/

12 hyvä kate. Tuo 1,20 euroa on palvelun myyvälle laboratoriolle yksityiselle ja kunnalliselle kannattava hinta. Kelan ei tarvitsisi maksaa korvauksia näin pienistä kuluista. Todennäköisesti yksityisen sektorin palvelujen kysyntä kasvaisi halvempien hintojen myötä. Yksityisten lääkäriasemien toiminta ja kannattavuus eivät voi rakentua ensisijaisesti ylihintaisten diagnostiikkapalvelujen varaan. Tutkimusten hintojen ja tutkimusten kustannusten erot paljastuvat ja kilpailua tulee. Tämä on osa avointa yhteiskuntaa. Muutoksia vaativat markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen, kuluttajapolitiikka ja talouden tehokkuus, joiden toteuttamista turvaavat TEM ja Kilpailuvirasto. Kelan rahoja säästyisi tarpeellisempiin korvauksiin. Toivottavasti yksityiset lääkäriasemat itse korjaavat kohtuuttoman korkeat hintansa. Siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Kunnallisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon on osaltaan tehtävä tutkimusten ja hoitojen hintoja tunnetuiksi. Näin ne välillisesti vaikuttavat myös yksityisen sektorin hintoihin. Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin Eija Seppänen, konsultti, Fountain Park Oy Kansalaiset tuntuvat uskovan palvelusetelin hyvää tekevään voimaan. Johtopäätös perustuu verkossa toteutettuun kansalaiskeskusteluun, johon syyskuun ja joulukuun 2009 välisenä aikana otti osaa liki 1500 kansalaista. Osallistujia pyydettiin vastaamaan kysymykseen, mihin palveluseteliä voisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi? Vastauksia saatiin reilu tuhat. Yksi asia ylitse muiden oli kotipalvelut. Kotipalveluja seuraavat vanhustenhoito, liikunta, terveyspalvelut sekä lastenhoito. Keskustelu on osa Sitran Kuntaohjelman Palveluseteli-hanketta, jonka tärkein tavoite on antaa kuntalaisille enemmän vapautta heille sopivien sosiaali- tai terveysalan palvelujen valinnassa. Verkon avulla kansalaiset on otettu mukaan hankkeen kehittämiseen. Puhtaan ideoinnin lisäksi vastaajia pyydettiin osallistumaan myös muiden tuottamien ideoiden arvioimiseen. Näitä arviointeja tehtiin yhteensä reilu Tämä tarkoittaa, että jokaista ideaa arvioitiin vähintään yhdeksän kertaa. Tärkeimmiksi koetut teemat olivat mielenterveyspalvelut, hammashoito sekä omaishoitajien palvelut. Kysymykseen, mihin palveluseteliä tulisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi, vuotias opiskelija on vastannut mm. seuraavasti: Mielenterveyspalveluihin. Palveluseteli on kunnille myytävä ennaltaehkäisevä palvelunmuoto, jossa pyritään puuttumaan ongelmiin mahdollisimman tehokkaasti aikaisessa vaiheessa, vältytään laitoshoidolta ym. kalliimmalta vaihtoehdolta. TAVOITTEENA HYVÄ ARKI JA VIRKISTYS Painopiste vastauksissa on terveydessä, hyvinvoinnissa ja elämän laadussa. Vanhuksille palveluseteli mahdollistaisi kansalaisten mukaan paremman arjen omassa kodissa. Vanhusten hyvän elämän puolesta puhuivat vastaajaryhmistä erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat, mutta ohessa myös yli 70-vuotiaan eläkeläisen vastaus siihen, mihin palveluseteliä tulisi käyttää: Matkakustannuksiin. Maalla kauppamatkat ja asiointi ovat muutenkin vaikeaa matkan pituuden takia. Voisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Palvelusetelin avulla vanhuksille halutaan turvata asuminen omassa kodissa. Kodinhoitoon liittyvät asiat, kuten siivous, ruoanlaitto ja kaupassakäynti tulevat esiin useissa vastauksissa. Kodinhoidon rinnalle nousevat kuitenkin usein myös elämänlaatua parantavat asiat. Vastaajien arvioinneissa korostui huoli vanhusten yksinäisyydestä ja huonokuntoisuudesta. Vastaajat toivoivat mahdollisuutta käyttää palveluseteliä esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluihin yleensäkin sellaisiin palveluihin, jotka tukevat henkistä ja fyysistä vireyttä, vanhusten yhdessä olemista ja tekemistä. Yksi tärkeimmiksi koetuista teemoista olivat omaishoitajien palvelut. Omaishoitajille palveluseteli mahdollistaisi tuki- ja virkistyspalvelut. Sitä toivoo myös vuotias soster-alan ammattilainen omassa vastauksessaan, mihin palveluseteliä käyttäisi: Virkistykseen. Omaishoitaja voisi käyttää palveluseteliä omaan virkistykseen. VALINNANVARA JA VAIHTOEHDOT KANSALAISILLE TÄRKEITÄ Lapsiperheiden elämää palveluseteli voisi helpottaa erityisesti arjen akuuteissa ongelmissa, kuten vuotias työssäkäyvä äiti on vastannut: Valinnanvaraa arkielämän vaihteleviin tarpeisiin. 12 Sairaalaviesti 1/2010

13 Kansalaisten vastaukset palvelusetelin käyttökohteista luokittuivat 13 pääteemaan. Tumma palkki kertoo määrän. Vastauksissa on useimmin (145 kertaa) mainittu kotipalvelut. Vaalea palkki kertoo tärkeyden. Mielenterveyspalvelut on koettu tärkeimmiksi (78 asteikolla 1 100). Olen kolmen lapsen työssäkäyvä äiti, ja erityisesti kaksosten ollessa pieniä olisin tarvinnut elämäni helpottamiseksi jotain keinoa. Kansalaismielipide näyttäisi vaativan palvelusetelin suuntaamista ennaltaehkäisevään toimintaan. Erityisesti terveyspalveluissa palvelusetelille nähdään selvä tilaus. Terveydenhuollossa ennaltaehkäisevyys tarkoittaa erilaisten hoitojen nopeampaa saamista. Kyse voi olla esimerkiksi hammashuollosta, mielenterveyden palveluista tai gynekologille pääsystä. Seuraavassa vuotias yrittäjä kertoo oman toiveensa: Kiireettömät leikkaukset. leikkausjonojen purkaminen antamalla ihmisille vapaus valita palveluntuottaja sen sijaan, että jonottaa kunnalliseen terveydenhoitoon. JOKA KOLMAS VASTAAJA ALAN AMMATTILAINEN Kansalaiskeskustelu oli avoinna syyskuun alusta vuoden loppuun. Keskusteluun osallistui 1482 kansalaista, joista naisia 845 ja miehiä 637. Puolet vastaajista on alle 30-vuotiaita. Kuitenkin kaikista ikäryhmistä löytyy osallistujia. Nuorimmat osallistujat ovat alle 20-vuotiaita ja vanhimmat yli 70-vuotiaita. Reilu kolmannes osallistuneista on työntekijöitä ja toinen kolmannes opiskelijoita. Työttömiä vastaajista on kahdeksan, yrittäjiä seitsemän ja eläkeläisiä viisi prosenttia. Kaksi vastaajaa kolmesta edustaa aidosti kansalaisen ja käyttäjän näkökulmaa. Joka kolmas työskentelee sosiaali- ja terveyssektorilla. Lisätiedot: Eija Seppänen, konsultti ja palveluseteli-kansalaiskeskustelun toteuttaja, Fountain Park Oy, Lisätietoja Palveluseteli-hankkeesta: Sairaalaviesti 1/

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tilanne Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan terveyspiiri selvitys 2005 ( Stakes)

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Mikä on ISLAB? Kunnallinen organisaatio: liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot