Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/10

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/10 maaliskuu mars

2 Sisältö Sairaalaviesti 1/2010 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 3900 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Soili Jäntti, Kuopion yliopistollinen sairaala Pääkirjoitus: Askel eteenpäin 3 Eksotessa rohkeasti ja luovasti kohti uusia toimintatapoja 4 Kumppanuus, työnjako ja tieto-taito terveydenhuollon tukipilareiksi 8 Laboratoriotutkimusten huimat jopa hirveät hinnat 10 Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin 12 Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KanTa) käyttöönotto 14 ereseptin levittämisen vaiheet 15 Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot työryhmän työ valmistui 16 Yhtenäiset tiedot sairaanhoitopiirien verkkosivuille 18 Kuntien verkkoviestintäohje 19 Päivi Koivuranta-Vaara aloitti hallintoylilääkärinä Suomen kielen taito oleellinen osa ammatin vaatimaa taitoa ja palvelun laatua myös suomalaisessa sairaanhoidossa 20 Kohti vähäpäästöistä Suomea parempi energiatehokkuus tuo tuntuvat säästöt ja pienemmät päästöt 21 Opiskeluterveydenhuollon työryhmän ehdotukset opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi 22 Sairaalapäivät Saapunutta postia 23 Päivystyshoidolle yhtenäiset perusteet, tärkeintä osaava henkilöstö 23 Kunnille mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallien toteuttamiseen 23 Kouvola terveydenhuollon kokeilualueeksi 24 Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen järjestäminen on askel oikeaan suuntaan 24 Kunnille työrauha Paras-uudistuksessa 25 Valvira tuo suunnitelmallisen ohjauksen sosiaali- ja terveysalalle 25 Lääneistä oikeuslääketiede ja Valvirasta oikeuspsykiatria THL:ään 26 Depression tehokkaaseen hoitoon kolmiomalli 27 Sairaanhoitajalle oikeus määrätä rajatusti lääkettä hoitamalleen potilaalle 27 Työolosuhteet vaikuttavat yhä enemmän nuorten lääkärien uravalintoihin 28 Julkinen talous ajautumassa umpikujaan kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan mittava sopeutusohjelma 29 FCG Finnish Consulting Group Oy, Koulutuspalvelut kouluttaa 30 Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy toukokuussa ISSN

3 Askel eteenpäin Sosiaali- ja terveydenhuollon organisointia ohjaava lainsäädäntö nytkähti taas liikkeelle helmikuun alussa. Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Hyssälä ja Kiviniemi pääsivät yhteisymmärrykseen kuluvan hallituskauden aikana annettavan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön peruslinjauksista. Kuukausia jatkunut epätietoisuus hidasti ja osin vaikeutti menossa olevia palvelujärjestelmien seudullisia ja alueellisia uudistuksia. Tämän vuoksi saavutettu yhteisymmärrys on askel eteenpäin. Terveydenhuoltolaki valmistellaan eduskuntakäsittelyyn tämän kevään aikana. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä ei anneta tällä hallituskaudella, vaan nykyiset järjestämisvelvoitteet jäävät voimaan. Tulevat säädökset eivät velvoita ministeri Risikon esittämän mallin mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden muodostamiseen. Terveydenhuoltolaissa tullaan ottamaan kantaa mm. ensihoidon järjestämiseen, potilaan valinnan vapauden laajuuteen, evo-tutkimukseen ja erva-alueiden tehtäviin. Erva-alueiden koordinaatioroolin odotetaan vahvistuvan, mikä luo edellytyksiä tiettyjen erikoisalojen eräiden tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen tarkoituksenmukaiselle keskittämiselle. Erva-alueen sairaanhoitopiirien yhteistoiminta vahvistuu ja kiinteytyy, mitä lisää erva-alueiden koordinaatiovastuu mm. koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Merkittävä muutos on se, että yhteistoiminta-alueet vastaavat perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollosta. Tätä koskevat säädösmuutokset tehdään myös puitelakiin. Hallituspuolueiden sopima ratkaisu sisältää myös sosiaali- ja terveysalueiden määräaikaisen kokeilun. Se mahdollistaa sosiaali- ja terveysaluemallin mukaiset ratkaisut, joissa painotetaan perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integraatiota. Kuntia ja kuntayhtymiä kannustetaan uusiin toiminnallisiin ja rakenteellisiin ratkaisuihin. Näiden hakemisessa on syytä olla ennakkoluuloton ja löytää uudella tavalla integroituja hoitokokonaisuuksia. Paikalliset ratkaisut eivät kuitenkaan saa viedä pohjaa lähiseudun ja -alueen toimintaedellytyksiltä. Kyseiset linjaukset eivät kirkastaneet kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitekuvaa. Avointa keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon tulevista rakenteista tarvitaan edelleen. Yhdet ja samat mallit eivät toimi koko maassa. Seuraavalle hallituskaudelle jää vielä tehtävää. Valtion roolin tulee näkyä suurten strategisten linjausten tekijänä ja myös rahoitusperustan varmistajana. Tulevaisuuden haasteet ovat niin suuret, että terveydenhuollosta vastaavat eivät voi jäädä odottamaan vastedes valmisteltavan lainsäädännön suomia tulevia mahdollisuuksia. Sinällään lait eivät ole tähänkään saakka estäneet tarvittavia uudistuksia. Kuntien ja kuntayhtymien jatkuva sisäinen kehitystyö parantaa palvelujen toimivuutta ja tuottavuutta. Talousnäkymät vaativat aktiivisia muutoshankkeita ja ratkaisuja nyt ja lähivuosina. Kenttä ei voi vain jäädä vartomaan tulevia strategisia ratkaisuja. Palvelujärjestelmän laatu ja hyvä toiminta edellyttävät kaikkien osapuolien aktiivisia toimenpiteitä. Parasta kehitystyötä on aina tehty siellä, missä käytännön haasteet ja mahdollisuudet tunnetaan parhaiten. Sieltä löytyvät myös avaimet tämän vuoden ja tulevaisuuden haasteisiin. Lainsäädännön tehtävänä on tukea kehitystä ja muutoksia. Jussi Merikallio Sairaalaviesti 1/2010 3

4 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa rohkeasti ja luovasti kohti uusia toimintatapoja Etelä-Karjalan maakunta on väestöltään yksi maan pienimmistä eteläkarjalaisia on vajaat Vaikka maakunta on pieni, niin toimijoista löytyy kyllä tahtoa ja kykyä ajatella rohkeasti ja luovasti. Yhtenä esimerkkinä siitä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen. Suuret muutokset vaativat toki oman aikansa ja kypsyttelynsä. Etelä-Karjalan terveyspiirin ensimmäiset valmistelut aloitettiin jo syksyllä 2007, mutta prosessi keskeytyi, kun osa kunnista vastusti muutosta. Organisaation valmistelu käynnistettiin uudelleen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirihankkeena alkukeväästä 2008, jolloin organisaatiomuutos sai hyväksynnän kaikilta kunnilta ja suunnitteluprosessi lähti vauhdilla käyntiin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) perustettiin vuoden 2009 alusta muuttamalla Etelä- Karjalan sairaanhoitopiirin perussopimusta ja nimeä. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyivät piirille vuoden 2010 alusta. Silloin Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat antoivat Eksotelle sosiaali- ja terveyspalveluidensa järjestämisvastuun. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Eksote on noin 4000 työntekijällään maakunnan suurin työnantaja. VETURIKUNNAN TAHTO RATKAISEVAA Suomessa terveydenhuollon muutoksia on ollut hidastamassa yhteisen kansallisen suunnan puuttuminen. Etelä-Karjalan kuntien tahtotila sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellytti yhtenäisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin vakiinnuttamista maakuntaan. Maakunnan veturikunnan, Lappeenrannan, tahto tässä asiassa oli ratkaisevaa, toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo. Toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo kaikkien Eksotessa toteutettavien asioiden ja hankkeiden olevan linjassa Eksoten strategian kanssa. KEHITTÄMISTOIMINTA OSANA EKSOTEN STRATEGIAA Eksotessa kehittämistoiminta toteutuu vuosina osin Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) mukaisesti. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen, vanhustenpalvelujen ja yhteisten palvelujen vastuualueiden uusia yhteisiä strategian mukaisia kehittämisalueita ovat päivystys (mm. sosiaalipäivystys, hoitajapäivystys, terveysasemien päiväaikainen päivystys, keskussairaalan yhteispäivystys ensihoitoineen ja maakunnan pohjoispään Parikkalan ympärivuorokautinen akuuttipäivystys), kuntoutus, SAS-toiminta (selvitä-arvioi-sijoita), kansalaisen sähköinen asiointi, talousprosessit ja kuntien kanssa tehtävät palvelusopimukset. Meillä kaikki toteutettavat asiat ja hankkeet ovat linjassa Eksoten strategian kanssa ja niiden on tuettava asiakaspalveluprosessien sujumista. Muutoksen johtaminen perustuu strategiaan se on tärkein ohjausjärjestelmämme, toimitusjohtaja Itkonen toteaa. VIRANHALTIJA- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ MUUTTUI Kuntayhtymän johtaminen perustuu yksijohtajajärjestelmään. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on kokonaisvastuu oman toiminta-alueensa toiminnasta, henkilöstöstä ja taloudesta. Kuntayhtymän palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin kuntayhtymän valtuusto päättää. Terveyspalvelujen palvelujohtaja toimii toimitusjohtajan alaisuudessa Terveyspalvelujen vastuualueen johtajana. Vastuualueen johtajan tehtävänä on johtaa vastuualueensa toimintaa, vastata vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, taloudesta, kehittämisestä, toimeenpanosta ja arvioinnista, vastata vastuualueensa henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä, antaa vastuualuettaan koskevia lausuntoja, päättää tulosyksikön johtavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnasta tulosalueen johtajan esittelystä, päättää tulosalueen johtajan sijaisesta ja suorittaa muut hallituksen ja toimitusjohtajan määräämät tehtävät. Nykyiset lait (erikoissairaanhoitolaki ja kansanterveyslaki) eivät tunne vielä tällaista johtamistapaa, terveyspalveluiden palvelujohtaja Markku Hupli toteaa. 4 Sairaalaviesti 1/2010

5 TERVEYSPALVELUISSA NELJÄ TULOSALUETTA Terveyspalvelut-vastuualue jakautuu neljään tulosalueeseen, joita ovat Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, Sairaalapalvelut, Mielenterveyspalvelut ja Sairaanhoidolliset tukipalvelut. Sairaalapalvelut sisältävät Etelä-Karjalan keskussairaalan ja nyt vuoden 2010 alusta myös Armilan (entinen Lappeenrannan kaupungin sairaala) ja Parikkalan sairaalat. Etelä-Karjalan keskussairaala on enemmän yläkäsite. Keskussairaalassa toimivat niin Sairaalapalvelujen 16 erikoisalaa tai vastuuyksikköä kuin Mielenterveyspalvelujen psykiatria, Sairaanhoidollisten tukipalvelujen laboratorio ja kuvantamispalvelut, fysiatria osana Kuntoutuskeskusta ja lääkehuoltokeskus. Sairaalapalvelujen Akuutti vastuuyksikkö huolehtii ensihoidon, päivystyksen, akuuttien sairaalaosastojen (Armila ja Parikkala) ja SAS-toiminnon vastuista, palvelujohtaja Hupli kertoo. TIETOHALLINTO TUKEE TOIMINTAA Eksotessa vietiin läpi vuoden 2009 aikana erittäin laaja-alainen tietotekninen hanke, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa piirin toiminnan käynnistyminen Hankkeessa otettiin käyttöön yksi yhteinen potilastietojärjestelmä, yksi yhteinen sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmä sekä vaihdettiin sairaalapalveluiden talous- ja palkanhallintajärjestelmä yhdenmukaiseksi piirin muun toiminnan kanssa. Lisäksi otettiin käyttöön sähköinen ostolaskujen käsittelyjärjestelmä ja rakennettiin maakunnan kattava verkkoinfrastruktuuri. Keväällä 2009 perustettiin Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin yhteisesti omistama yhtiö, Saimaan talous ja tieto Oy (SAITA Oy), joka tuottaa Eksotelle perustietotekniikka ja -talouspalvelut. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Itä-Savon sosiaali- ja terveyspiirin, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on kilpailutuksessa yhteinen sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimitus eli niin sanottu KEKSI-hanke. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa kansalaisten käytettäväksi sähköisiä palveluita, joilla pyritään tehostamaan terveydenhuollon palveluiden tuottamista sekä rakentaa kansalaisille välineitä omaehtoiseen terveyden parantamiseen. Eksoten tavoitteena on hankittavilla tietojärjestelmillä tukea integroidun piirin rakenteen mukaista toimintaa, palvelupolkujen ja prosessien näkökulmasta. Vuoden 2010 aikana piirissä tullaan kilpailuttamaan myös äitiyshuollon tietojärjestelmäratkaisu, joka kattaa niin avoterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon osuuden, ja mahdollistaa sähköisten palveluiden tuottamisen kansalaisille. Tarkoituksena on tehdä sekin hankinta laaja-alaisesti usean piirin yhteistyönä, tietohallintojohtaja Toni Suihko kertoo. AVOTERVEYDENHUOLLOSSA MONIPUOLISET LÄHIPALVELUT Vuoden 2010 alusta maakunnassa aloitti yksi yhtenäinen Etelä-Karjalan terveyskeskus. Kunnissa olleet terveyskeskukset muuttuivat samalla terveysasemiksi. Asemat järjestäytyivät kolmeen, toiminnalliseen vastuuyksikköön, joilla jokaisella on yksi johtaja, ylilääkäri. Hänen alaisuudessaan on hoitohenkilöstön esimiehenä yksi alueellinen osastonhoitaja. Suun terveydenhuolto on järjestäytynyt alueellisesti muun avoterveydenhuollon mukaisesti. Alueellisia vastuuyksikköjä on kolme, ja niiden esimiehinä toimivat apulaisylihammaslääkärit ja osastonhoitajat. Maantieteellisesti varsin laaja terveyskeskus tarjoaa terveysasemillaan monipuolisia lähipalveluja. Terveysasemien alueellisissa hoitotiimeissä tehostetaan asiakaspalvelua kehittämällä lääkäri-hoitaja työparimallia ja tehtäväsiirtoja eri ammattiryhmien kesken. Asiantuntijahoitaja ja -fysioterapeuttikoulutuksella saadaan monipuolisuutta ja tehokkuutta asiakaspalveluun. Sosiaali- ja terveyspiirimme integroitu organisaatio ja yhteinen potilastietojärjestelmä tarjoavat hyvät mahdollisuudet kehittää yhteisiä, tarkoituksenmukaisia hoitoprosesseja erikoissairaanhoidon kanssa. Toisaalta väestön ikääntyessä avohoidon vahvistaminen on yhteinen haasteemme, johon aiomme vastata uudenlaisilla, yhteisillä toimintatavoilla, Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Ritva Simpanen kertoo. ELÄMÄN MUKAISTA HOITOA Mielenterveyspalveluiden tulosalue koostuu sairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, avohoidon mielenterveyspalvelujen, päihdepalvelujen ja mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksiköistä. Tämän toiminnassa yhdistyvät psykiatrian eri erikoisalat, päihdehuolto, kunnallinen erikoissairaanhoitona toimiva psykiatria (mielenterveyskeskus), perusterveydenhuollon ohjaama kunnallinen psykiatria ja poikkiorganisatorisena toimintana erilaiset pitkäaikaispsykiatrian toimintamuodot. Suurempi organisaatio on mahdollistanut poikkiorganisatoristen tarkoituksenmukaisten rakenteellisten muutosten tekemisen. Näitä ovat mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksikkö, joka yhdistää erilaiset pitkäaikaispsykiatriset ja kuntouttavat toiminnat, sairaalan jälkipolikliiniset ja avohoitoon jalkautuvat toiminnat, avo- ja sairaalatoimintoja yhdistävät yksiköt ja mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen osien yhdistämiset, mielenterveyspalveluiden johtaja Timo Salmisaari kertoo. Toiminnallisesti Salmisaaren mukaan haasteina ovat edellä mainittujen vastuuyksiköiden välisten rajaaitojen vähentäminen asiakaslähtöisillä, tarkoituksen- Sairaalaviesti 1/2010 5

6 mukaisilla, yksilöllisesti räätälöidyillä poikkiorganisatorisilla ratkaisuilla sekä alueellisten erilaisten toimintatapojen vahvuuksien säilyttäminen samalla kun luodaan yhteistä maakunnallista toimintakulttuuria. Esimerkkinä tästä on psykiatrisen avohoidon haaste, kuinka yhdistää Lappeenrannan erikoislääkärivetoinen psykiatria pienempien kuntien omalääkärivetoiseen mielenterveystyöhön. Sisällöllisesti keskeinen kehittämistä ohjaava periaate on Elämän mukainen hoito mahdollisimman korkeatasoinen lääketieteellinen hoito yhdistettynä yksilön elämäntilanteeseen ja subjektiivisiin merkityksiin ja kokemuksiin. Järjestelmän pyrkimyksenä on tuottaa jokaiselle palveluja kansalaisena, asiakkaana, potilaana ja yksilönä sekä hoitaa lakisääteinen viranomaisfunktio. Asiakaskohtaisessa työskentelyssä korostuvat monikontekstinen diagnostiikka, hoitosuhdepainotteisuus, monimuotoisten kuntoutustoimintojen hyödyntäminen ja poikkiorganisatoriset potilas-lääkärisuhteet, Timo Salmisaari kertoo. YHDENVERTAINEN PÄIHDEHUOLTO MAAKUNTAAN Päihdehuollosta vastaa mielenterveyspalvelujen tulosalueeseen sisältyvä päihdepalvelujen vastuuyksikkö, joka koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä eli raittiustoimistosta, päihdeklinikasta, päihdekuntoutumisyksiköstä ja päihdepalvelujen asunnoista ja työtoiminnasta. Organisaation keskeisinä haasteina on luoda maakunnan eri kuntien alueelle yhdenvertaiset palvelut paikallisia toimijoita hyödyntäen ja ulottaa päihdepalvelut jalkautuvina toimintoina kaikkialle maakuntaan. Asukkaat eivät asioi joko mielenterveys- tai päihdepalvelujen yksiköissä, vaan hoito rakentuu yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti palvelujen yhteistoiminnalle. Päihdetyön näkökulma tulee osaksi moniammatillisen työryhmän työskentelyä ja jalkautuvat päihdekonsultaatiot osaksi arjen työskentelyä, mielenterveyspalveluiden johtaja Timo Salmisaari toteaa. SAIRAANHOIDOLLISISSA TUKIPALVELUISSA HYÖDYNNETÄÄN UUTTA TEKNOLOGIAA Tulosalue palvelee Eksoten kliinisiä erikoisaloja ja perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Laboratoriokeskuksen, kuvantamiskeskuksen, lääkehuoltokeskuksen ja kuntoutuskeskuksen palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Alueelliset laboratorion ja radiologian tietojärjestelmät integroituna potilastietojärjestelmään mahdollistivat toiminnan säilyttämisen myös lähi- tai aluepalveluna. Tietojärjestelmien rakentaminen oli aloitettu jo muutama vuosi sitten yhteistyössä Kymenlaakson kanssa, joten pohjatyö alueellisuudelle ja sen vaatimille ratkaisuille oli valmis. Toiminta laajennettiin Eksoten myötä niihin kuntiin, jotka eivät vielä olleet kuuluneet toimintaan. Alueellisien laboratorio- sekä radiologian tietojärjestelmien ja ajanvarauksen myötä asiakas voi hakeutua perustutkimuksiin haluamassaan toimipisteessä. Samoin kaikki tulokset ovat katsottavissa yhdestä järjestelmästä ja ns. turhia päällekkäisiä tutkimuksia ei määrätä. Toimintatapojen yhtenäistämisellä, tehokkaalla logistiikalla ja tarkoituksenmukaisilla tutkimusten tekopaikoilla saadaan laadullisesti ja kustannustehokkaasti samantasoista palvelua koko alueelle. Potilaan vierellä tehtävien testien yhdenmukaistaminen ja nivouttaminen hoitoketjuihin tehostaa avoterveydenhuollon toimintaa. Uutta teknologiaa tullaan myös hyödyntämään vastauksien toimittamisessa soveltuvin osin asiakkaille, sairaanhoidollisten tukipalveluiden johtaja Maritta Kauppinen kertoo. ERIKOISLÄÄKÄRITOIMINNAN LAAJENTAMINEN ALKANUT Alueellinen toiminta vaatii myös oikein ajoitetut kuljetusreitistöt asianmukaisella kalustolla mm. laboratorionäytteiden ja lääkkeiden kuljettamiseksi. Lääkehuolto onkin ratkaistu keskitetyllä toiminnalla. Kiinteiden lääkemuotojen annosjakelupalvelu ja jatkossa osastofarmasia ovat keinoja, joilla voidaan siirtää osastoilla olevia lääkehuollon tehtäviä asiaan perehtyneiden tehtäväksi. Tehtävien siirto henkilöstöryhmien kesken ja erikoislääkäritoiminnan laajentaminen terveysasemille on jo fysiatrian ja fysioterapian osalta alkanut. Toisaalla taas tietyt erikoisalueet kuten kehitysvammaisten hoito on keskitetty yhteen asiantuntevaan paikkaan. Keskittämisestä on hyödytty myös apuvälineiden kohdalla, kun niiden hallinta tehdään apuvälinekeskuksesta. Näin välineiden kierrätys tehostuu sekä toimintamallit ja perusteet apuvälinepalveluille yhtenäistyvät, sairaanhoidollisten tukipalveluiden johtaja Kauppinen toteaa. SAIRAALAPALVELUISSA SUURIMMAT MUUTOKSET JO TEHTY Tulosalue vastaa kirurgian, ortopedian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, lastentautien, lasten neurologian, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien, suusairauksien, ihotautien, keuhkosairauksien, neurologian, sisätautien, kardiologian ja infektiosairauksien erikoissairaanhoidosta ja erikoissairaanhoidon sekä akuutin vastuuyksikön toimesta jäsenkuntien perusterveydenhuollon päivystyksestä väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin. Tulosalueen suurimmat muutokset koettiin jo 6 Sairaalaviesti 1/2010

7 vuonna 2009, kun organisaatiomuutosta tehtiin. Ylihoitajien asema muodostui yksijohtajajärjestelmässä haasteelliseksi ja he sijoittuivat organisaatioon pääasiassa erilaisiin kehitystehtäviin ylihoitajien virkojen päättymisen myötä. Vastuuyksiköitä johtaa johtajaylilääkärin alaisuudessa ylilääkärit osastonhoitajatyöparin vastatessa hoitohenkilökunnasta ja yksikkönsä (osasto tai poliklinikka) budjetista. Toinen suuri muutos oli tulosyksiköistä ja tulosyksikön johtajista luopuminen, johtajaylilääkäri Esko Hussi kertoo. VALMIUDEN YLLÄPITOON, OSAAJIIN JA KOULUTUKSEEN PANOSTETAAN Etelä-Karjalan keskussairaalan operatiivisen hoidon osalta valtaosa toiminnasta on kiireellistä ja päivystyksellistä hoitoa, jonka suhteen pyritään mahdollisimman suureen omavaraisuuteen huomioiden erityisvastuualueen hoidon porrastus ja työnjako. Kiireetön hoito pyritään pääosin tuottamaan lyhytjälkihoitoisin periaattein ja päiväkirurgiassa. Vaatimus vahvasta päivystysorganisaatiosta korostuu. Valmiuden ylläpitoon, osaajien rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen panostetaan. Tulosalue haluaa edelleen kuulua erikoistuvien lääkäreiden suosimiin koulutuspaikkoihin, Hussi toteaa. Medisiininen hoito on 80-prosenttisesti päivystyksenä sairaalaan tulleiden potilaiden hoitoa. Kardiologia on muuttunut toimenpidealaksi, pallolaajennuksia ja sepelvaltimokuvauksia tehdään uudessa angiolaboratoriossa ja vain viikonloppuisin Etelä-Karjalasta lähetetään sydänpotilaita yli 200 kilometrin päähän yliopistolliseen sairaalaan hoitoon. Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoitoketju on Etelä-Karjalan keskussairaalassa tehty yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Neurologisten aivohalvauspotilaiden hoidossa yhteistyö HUS:n neurologisen yksikön kanssa on Tele-Stroke-systeemin mukaan organisoituna koettu hyväksi järjestelyksi, Hussi toteaa, Maha-suolikanavan sairauksien tutkimukset ja hoito tehdään yhdessä kirurgisen yksikön kanssa. Sairaalaan saatiin vajaa vuosi sitten hematologi. Yliopistosairaalan hematologinen yksikkö lähettää mm. kantasolusiirtoja saaneita potilaita hoitoon Etelä-Karjalaan, kun se on mahdollista. TERVEYSTALOUSTUTKIMUS VAHVA ALA Reumatologialla on Etelä-Karjalassa pitkät perinteet alkaen Kannaksen sodanaikaisen punatautiepidemian tieteellisistä tutkimuksista. Yksikössä on nykyään selvitetty reumatautien kustannuksia ja hoidon hyötyä sekä potilaalle että samalla myös terveystaloudellisessa näkökulmassa potilaalle ja yhteiskunnalle. Terveystalouteen liittyvät tutkimukset ovat sairaalassamme varsin vahva ala, jota todistaa moni viime vuosien väitöskirja sekä keuhkosairauksien, naistentautien että em. reumatologian alalta. Infektiotautien torjunta, viimeisimpänä esimerkkinä pandemian hoito, on onnistunut asiantuntijoittemme ja piirin yhteisenä ponnistuksena hyvin. PÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISEEN PANOSTETTU Olemme panostaneet viime vuosina päivystyksen kehittämiseen ja perustaneet päivystysosaston parantamaan hoitoprosessia ja vähentämään potilaille hankalien ja riskejä lisäävien ylipaikkojen käyttöä potilashoidossa. Tulokset ovat olleet lupaavia. Yritämme lievittää päivystyksen kuormitusta käyttämällä enemmän hoitajia ja lääkäreitä ruuhka-aikoina. Tämäkin on lisännyt lääkäreiden viihtymistä päivystyksessämme. Nuoria koulutettavia lääkäreitä meillä on ollut mutta lisääkin toivomme saavamme. Olemme perinteisesti koulutusmyönteisiä ja nuoret ovat viihtyneet talossamme. Varustuksemme on moderni, mutta panostamme paljon bed side -opetukseen. Johtajaylilääkäri Hussi kertoo medisiinisen alan odottavan uudelta piiriltä pirteää otetta sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalassa ei olla tuppisuita, mutta uskon että paljon puheen ohessa saadaan myös paljon aikaan potilaidemme ja koko väestön parhaaksi. Teksti: Heli Pajuvirta, viestintäpäällikkö, Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, p , heli.pajuvirta(at)eksote.fi Eksoten Esko Hussi, Ritva Simpanen, Maritta Kauppinen, Markku Hupli ja Timo Salmisaari ovat tyytyväisiä, että Etelä-Karjalaan rakentui sosiaali- ja terveyspiiri. Sairaalaviesti 1/2010 7

8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi strategia: Kumppanuus, työnjako ja tieto-taito terveydenhuollon tukipilareiksi Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja, PPSHP Sairaanhoitopiirin uuden strategian lähtökohtana ja avainsanoina ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää. Toisaalta uudet hoitotavat mahdollistavat entistä vaikeampien sairauksien tehokkaat hoidot. Hoitotakuulaki, uusi terveydenhuoltolaki ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vaikuttavat hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Maaliskuussa 2005 voimaan astuneesta hoitotakuulainsäädännöstä seurasi, että sairaanhoitopiiriin kohdistuva palvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Samalla ammattihenkilökunnan saatavuudessa on ollut vaikeuksia. Haasteena on lain toteuttaminen niin, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin on kyettävä vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erva-alueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa korostuu entisestään. Koko palvelujärjestelmän rahoitus ja alueen kuntien (ja valtion) vaikea taloudellinen tilanne asettavat toiminnalle omat haasteensa. Haasteeseen vastaaminen edellyttää sopimista ja kitkatonta työnjakoa niin oman sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon toimijoiden kuin myös OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken. Tällä pystymme optimoimaan palvelujen tuotantorakenteen lisäksi myös taloudellisesti tehokkaimman tavan toimia. Säädösten mukaan sairaanhoitopiirin ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaalla suunnitelmassa sovitaan työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä rakennetaan ohjausmalli koko palveluketjun, sosiaalitoimi perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito, hallintaan. Suunnitelmaa tukee kolmivuotinen rahoitus- ja kehityssopimus. Se sisältää arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Voimakkaasti resursseja ohjaa linjaus, jonka mukaisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on korkeintaan 3 % vuodessa ja pienempi kuin perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannusten kasvu. Toimivan hoidonporrastuksen järjestäminen edellyttää niin sairaanhoitopiirin kuin kuntienkin näkökulmasta kansanterveystyön ja osittain sitä tukevan peruserikoissairaanhoidon kokoamista suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Sama tavoite on myös sairaanhoidollisissa tukipalveluissa, huollossa ja hallinnossa. Selvitämme mahdollisuudet koota logistiikkaa, tietohallintoa, henkilöstö- ja talouspalveluja sekä huollon ja teknisen huollon palveluja. Alueellista toimintamallia rakennetaan myös apuvälineiden, lääkehuollon ja välinehuollon toiminnoissa. Sairaanhoitopiiri keskittyy erityisosaamista vaativien palvelujen tuottamiseen ja siirtää soveltuvaa hoitoa muille alueen toimijoille harkitusti, kuntien kanssa yhdessä sopien ja kouluttaen. Kouluttamalla, tukemalla ja konsultoimalla sairaanhoitopiiri luopuu systemaattisesti perusterveydenhuoltoon kuuluvasta työstä. Myös nyt erikoissairaanhoidon piirissä annettavia palveluja siirretään aiempaa enemmän alueen terveyskeskuksiin. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloissa toimitaan vastaavalla tavalla alueilla toteutettavan erikoissairaanhoidon osalta. Näin PPSHP pystyy suuntaamaan resurssejaan tuleviin haasteisiin ja samalla tukemaan tutkimuksen vahvistumista ja koulutuksen sisältöä. Kehitämme koko Pohjois-Suomen kattavaa yhteistä palveluorganisaatiota laboratorio- ja muiden sairaanhoidollisten palvelujen turvaamiseksi. Tavoitteena on luoda yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja toimiva työnjako niin sairaanhoitopiirissä kuin koko erityisvastuualueella. Korkeatasoisen tutkimus-, kehitys- ja koulutustoi- 8 Sairaalaviesti 1/2010

9 minnan edellytyksenä on sairaanhoitopiirin tiivis yhteistyö Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimusja koulutusyhteisöjen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista ja uudistumista, edistää potilaiden turvallista ja korkeatasoista hoitoa, tuottaa alueen väestölle lisääntyvästi terveyttä sekä sovittaa yhteen oppilaitosten ja työelämän tarpeet. Terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset osallistuvat lähivuosina entistä enemmän hoitonsa toteutukseen ja siinä tarvittavan tiedon välitykseen. Tämän tukemiseksi otamme tarkoituksenmukaisella tavalla käyttöön sähköisen asioinnin työvälineitä niin sairaaloissa kuin kodeissakin. Uusi terveydenhuoltolaki lisännee potilaiden liikkuvuutta, mikä johtanee sairaanhoitopiirikohtaiseen rekisterin pitoon. Se puolestaan vaatii tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja/tai yhteensovittamista. Keskeisenä kehittämiskohteena on sähköisen potilastiedon käyttö ja liikuteltavuus organisaation sisällä, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Toteutuksissa painotetaan potilasta osallistavia ja potilaan omatoimisuutta tukevia ratkaisuja, nykyaikaisen teknologian käyttöä sekä moniammatillisuuden ja tiedon kertakirjauksen periaatteita. LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIVAKSI NYT Maamme terveydenhuoltoa ja laajemminkin koko hyvinvointipalveluja koskevaa lainsäädäntöä on yritetty uudistaa ja ajantasaistaa vuosikymmenet. Osin tässä on toki onnistuttukin, mutta pääosin lainsäädäntöä on tarkistettu pieninä palasina. Kokonaisuus on valitettavan pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Selkeyttä tilanteeseen on haettu viime vuosina aikaisempaa määrätietoisemmin. Uutta terveydenhuoltolakia suunnitellut työryhmä luovutti ehdotuksensa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämiseksi yli puolitoista vuotta sitten, kesäkuussa Lain oli määrä tulla voimaan Ei tullut. PARAS-lain ohjaamana maamme eri osissa suunnitellaan ja toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä osin tietämättömänä uuden lainsäädännön lopullisista linjauksista. Puitelaki on jo muuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita huomattavasti. Monet em. lakiin perustuvat yhteistoiminta-alueet ovat aloittaneet toimintansa, kuitenkin osin epävarmana tulevan normiohjauksen vaatimuksista. Tämä ei voi olla kenenkään etujen mukaista, virheratkaisuihin ei ole varaa. Ohjaava lainsäädäntö pitää saada ajan tasalle ja voimaan viipymättä. Terveydenhuollon toimijoiden kannalta oleellisinta on saada pelisäännöt (rahoitus mukaan lukien) selviksi. Yhteiskunnan kannalta tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvin toimiva, alueellisesti joustava ja kunnallista demokratiaa kunnioittava sekä taloudellisesti optimaalisin palvelurakenne. Yksilön kannalta tärkeintä on antaa vapaus valita itselleen parhaiten sopiva palvelujen tuottaja. Yhtälö on haastava. Päättäjiltä odotetaan nyt ratkaisuja nopeasti. Lakiuudistuksen käsittelyn siirtyminen vuoden 2010 puolelle nostaa esiin ajatuksen koko uudistuksen viivästymisestä vieläkin kauemmaksi. Seuraavat eduskuntavaalithan pidetään jo maaliskuussa Näin ei tule toimia. Käsittelyn tarpeetonta pitkittämistä on syytä kaikkien osapuolten määrätietoisesti välttää. TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETTÄVÄ TEHOKKAAN JÄRKEVÄSTI Yleinen näkemys on, että terveydenhuoltojärjestelmän nykyisiä taloudellisia ja resurssihaasteita ei voida ratkaista ilman toimintamallien huomattavaa uudistamista. Tämä edellyttää sekä palveluiden että terveysteknologian innovatiivista kehittämistä tietotekniikkaa hyödyntäen. Palvelujen tulee olla tarjolla ajasta tai paikasta riippumatta. Ne tulee suunnitella ja toteuttaa kansalaisten toiveita, tarpeita ja henkilökohtaisia ominaisuuksia vastaaviksi. Niiden on mahdollistettava se, että kansalaiset osallistuvat aktiivisesti oman terveytensä ylläpitämiseen. EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi edistää ICT: tä kansallisissa strategioissa mm. välittämällä tietoa ja kokemuksia jäsenmaiden välillä, pyrkimällä aikaansaamaan kansallisten ratkaisujen pohjalta terveydenhuoltoon eurooppalainen tietoteknologinen infrastruktuuri, joka tukisi potilaiden ja ammattihenkilöiden liikkuvuutta, loisi pohjan terveydenhuollon tietoteknologian eurooppalaisille markkinoille ja tuottaisi sitä kautta jäsenmaille standardoituja, kustannustehokkaita tietoteknologisia ratkaisuja. Tavoitteet ovat kaikki lämpimästi kannatettavia. Suomen terveydenhuollon kannalta erittäin merkittäväksi ongelmaksi on muodostunut terveydenhuollon potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Eri järjestelmiä on maassamme käytössä kymmeniä. On selvää, että noin monen järjestelmän yhteensopivuuden varmistaminen on lähes toivoton (ja kallis) tehtävä. Lainsäädännön avulla tämä asia voidaan kuitenkin korjata. Tavoitteena tulisi olla yksi yhteinen potilastietojärjestelmä koko maahan, jonka käyttöön kaikki terveydenhuollon toimijat velvoitettaisiin kohtuullisen siirtymäajan kuluessa. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa on tehty pitkään yhteistyötä. Tulevaisuudessa olemme valmiita tiivistämään yhteistyötä entisestään. Tähän toivomme ja oikeutetusti myös vaadimme tarvittavan tuen myös kansallisen ohjauksen kautta. Siihen liittyy, esille nostettujen asioiden lisäksi, erityisesti terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja valtionosuuksien oikeudenmukaisuuden, tarveperusteisuuden varmistaminen. Normiohjauksen pitää mahdollistaa myös alueellisen innovatiivisuuden ja osaamisen hyödyntäminen. Vain näin pystytään vastaamaan näköpiirissä oleviin haasteisiin. Sairaalaviesti 1/2010 9

10 Laboratoriotutkimusten huimat jopa hirveät hinnat Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kansalaisten laboratoriotutkimuksista maksamista hinnoista on lehdistö tehnyt aika ajoin hintavertailuja. Iltalehti vertaili sellaisten lääkärikeskusten palvelujen ja tutkimusten hintoja, joilla on useampia toimipisteitä tai joilla on merkittävä asema omalla alueellaan. Hintaerot olivat suuria tai hyvin suuria. Laboratoriotutkimusten hinnat ovat huimaavan suuret suhteessa tuotanto- ja logistiikkakustannuksiin. Iltalehden Hinta & Laatu VAHTI (lauantai s. 26) oli kysynyt lääkäripalvelujen, laboratoriotutkimusten, röntgenin ja ultraäänen tutkimusten hinnat yrityksiltä seitsemältä paikkakunnalta. Hinnat olivat lääkäriasemien listahintoja viikolta 6 suurissa ketjuissa vastaanottokäyntien hinnoissa oli myös keskihintoja. Erikoisala vaikuttaa lääkärin vastaanotosta perittävään hintaan. Alla olevat hinnat on poimittu Iltalehden kaikelle kansalle tarkoitetusta artikkelista. Hinnoissa oli suuria eroja. Esimerkiksi yleislääkärin 20 minuutin vastaanoton hinta vaihteli 37,50 eurosta 56 euroon ero lähes 50 prosenttia. Pienin toimistomaksu oli 10 euroa ja suurin 13,50 euroa eli eroa 35 prosenttia. Laboratoriotutkimuksista tulehdusarvojen tutkimuksen (CRP) hinnat vaihtelivat 21 eurosta 25,70 euroon eli ero halvimman ja kalleimman välillä oli reilu 30 prosenttia. Perusverenkuvan (B-PVK) hintojen vaihteluväli oli 20 26,90 euroa ja näiden hintaero 34,5 prosenttia. Pikanielunäytteen hinnat vaihtelivat vastaavasti 16 eurosta 31,50 euroon eli hintaero lähes 97 prosenttia. Artikkelista ei käynyt ilmi, perivätkö kyselyn lääkäriasemat erillisen näytteenottomaksun vai eivät. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskus veloittaa asiakkaitaan (sairaaloita ja terveyskeskuksia) CRP:stä 1,50 euroa, B-PVK:sta 1,50 euroa ja pikanielunäytteen tutkimisesta 6,00 euroa. Nämä hinnat ovat täyskatteisia. Pirkanmaan laboratoriokeskus perii 7 euroa näytteenotosta, josta tehdään keskimäärin 5 laboratoriotutkimusta. Kelan korvaustaksa CRP:stä on 5 euroa ja B-PVK:sta 8 euroa. Kela ei korvaa näytteenotosta mitään. Lääkärikeskukset ostavat laboratorioanalyysit valtaosin yksityisiltä laboratorioilta, joilla on tehokkaat tutkimuslaitteet, prosessit ja logistiikka. Laboratoriotutkimusten analyysien tuotantokustannukset ja hinnat ovat suurin piirtein samanlaiset suurissa kunnallisissa ja suurissa yksityisissä kliinisissä keskuslaboratorioissa. Viimemainitut tarjoavat koko maahan korkeatasoisia laboratoriopalveluja. Myydessään palveluja julkiselle sektorille yksityiset suuret keskuslaboratoriot laskuttavat edellä mainituista CRP:stä ja perusverenkuvasta suurin piirtein saman verran kuin Pirkanmaan laboratoriokeskus omilta asiakkailtaan. Tuo pikkupoiminta kertoo jälleen kerran, että lääkäriasemien laboratoriotutkimukset ovat niille erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Samalla ne luovat huomattavan kilpailuedun, jota enemmän kuin tuotanto- ja hankintakustannusten osalta tuetaan Kelan korvauksin. Keuhkoröntgentutkimuksen hinnat vaihtelivat 69 eurosta 93,30 euroon erotus 35 prosenttia, ranteen röntgenkuva euroa erotus 43 prosenttia, mammografia 115, euroa erotus 48 % ja ylävatsan ultraäänitutkimus ,50 euroa erotus 54 %. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus veloittaa asiakkaitaan keuhkoröntgentutkimuksesta 34,30 euroa, ranteen röntgenkuvasta 32,70 euroa, mammografiasta 66,20 euroa ja ylävatsan ultraäänitutkimuksesta 71,30 euroa. Yksityisten hinnat ovat näissä kaksin kolminkertaiset Pirkanmaan kuvantamiskeskuksen hintoihin verrattuna. Katetta ja tuottoja syntyy erinomaisesti. Artikkelin toimittaja Aino Mehtälä koosti havaintonsa seuraavasti: Käynti yleislääkärillä voi maksaa mitä tahansa vajaasta 40 eurosta ylöspäin. Kun päälle lasketaan tutkimukset, sairauslomatodistukset ja toimistokulut, voi loppusumma olla useampia satoja euroja. Hintoja kannattaa siis vertailla. Johtopäätöksestä on helppo olla samaa mieltä. Ongelmana on se, että tavalliset kansalaiset ja myös useimmat työnantajat eivät tiedä oikeastaan mitään edellä mainituista hinnoista ja tutkimusten todellisista kustannuksista. Heidän osanaan on vain luottaa ja maksaa. PALVELUSETELI JA DIAGNOSTIIKKA- TUTKIMUSTEN HYVIN KORKEAT HINNAT Palveluseteliä on lanseerattu välineenä, jolla saadaan aikaan kilpailua palveluissa myös terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Viimeksi tällaista esitti ministeri Antti Tanskasen puheenjohdolla toiminut kansantalouden tuottavuutta pohtinut työryhmä, joka luovutti mietintönsä Sen tehtävänä oli hakea keinoja parantaa työn tuottavuutta valtion toimin luvulla. Työryhmä antoi keinoarsenaalissaan tukea myös julkisten palvelujen ulkoistamiselle. Työryhmän mielestä tuottavuuden parantaminen koskee niin julkista kuin yksityistä toimintaa. EK uutisoi väliraporttia nettisivuillaan otsikolla Lisää tehoa julkisiin palveluihin mm. näin: On 10 Sairaalaviesti 1/2010

11 myös hyvä, että raportissa korostetaan kuntapalvelujen tuotteistamista nykyistä järjestelmällisemmin ja läpinäkyvämmin. Palvelujen kustannuslaskentaa ja laadunvalvontaa tulisi kohentaa, jotta palvelujen todelliset kustannukset voitaisiin määritellä ja palvelutuotannon vaihtoehtoja vertailla. Työryhmä korostaa myös, että yksityistä sektoria pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän julkisten palvelujen kumppanina ja tuottajana. Kansalaisten valinnan mahdollisuuksia ja markkinoiden toimintaa voitaisiin edistää lisäämällä palveluseteleiden käyttöä ja yleistämällä tilaaja-tuottajamallin käyttöä. EK:n mielipiteeseen on helppo yhtyä. Tein Sairaalaviestin 3/2007 juttuuni Osto- ja myyntihinnoilla on väliä seuraavan vertailun: Monilta potilailta otetaan sairauden tai sairauksien selvittämiseksi seuraavista laboratoriotutkimuksista koostuva peruspaketti : La, PVK+T, Krea, ALAT, GT, EKG ja metaboliapaketti : HbA-1C, Kol, HDL-LDL, Trigly ja TSH. Tuo setti, ml. näytteenotto ja pienlaskutuslisä, yhteensä maksaisi kunnallisten sairaaloiden mediaanihinnoin 43,63 ja Pirkanmaan shp:n Laboratoriokeskuksen hinnoin 38,80. Yksityisillä lääkäriasemilla vuonna 2006 perittyjen laboratoriotutkimusten mediaanihinnoin potilasta olisi noista laskutettu 217,80, josta Kelan korvaus olisi ollut 54,00 ja potilaan pussi olisi keventynyt 163,80. Kunnallisten laboratorioiden mediaanihintojen ja potilaiden maksamien mediaanihintojen erotus eli kate olisi vajaat 175 eli 80 %. Kun kunnat harkitsevat palvelusetelien käyttöä sairaanhoidossa, niiden on tärkeää tuntea eri osatekijöiden kustannukset ja ottaa vertailuun myös diagnostiikkatutkimusten hinnat. Olisi mieletöntä kaupungin rahojen tuhlausta, jos esimerkiksi Tampereen kaupunki maksaisi palvelusetelien kautta kertaiset hinnat laboratoriotutkimuksista ja 2 3-kertaiset hinnat kuvantamistutkimuksista verrattuna niihin hintoihin, joista kaupunki on sopinut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen kanssa, tai niihin kustannuksiin, joilla sen oma kuvantamisyksikkö tuottaa kuvantamispalveluja. Palvelusetelin käytössä EK:n em. vaatimus palvelujen kustannuslaskennan kohentamisesta ja palvelujen todellisista kustannuksista vaatii täydennykseksi hintojen avoimuutta ja julkisuutta. EK:n vaatimus on helppo kohdistaa myös työterveyshuoltoon ja siellä käytettäviin tutkimuksiin. Valtaosa työnantajista ei tiedä mitään tutkimusten hinnoista, tuotantokustannuksista ja niiden erittäin suurista eroista. MARKKINAT JA KILPAILU Kovasti puhutaan markkinoiden ja kilpailun puolesta. Toimiessaan se tarkoittaisi, että laboratorio- ja kuvantamistutkimusten hinnoilla kilpailtaisiin ja että myös sairastuneet ja sairastavat hyötyisivät hyvin järjestetystä ja tehokkaasta kliinisestä laboratoriotoiminnasta ja tehokkaasti organisoidusta kuvantamisesta. Kela ei ole kiinnostunut asiakkailta veloitetuista hinnoista. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat myös markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka. TEMin hallinnonalalla toimii Kilpailuvirasto, jonka toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa. Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Tämä ei ole pitkään aikaan ulottunut kuluttajan maksamiin sairaanhoidollisiin palveluihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö kohdisti kehittämistarpeet ja -ajatukset enemmän kunnalliseen terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto ja sairaanhoito eivät saa olla vain erittäin kannattavaa liiketoimintaa, johon kohdistuu sijoittajien suuret kasvu- ja tuotto-odotukset. Palvelujen käyttäjät, joista vain pieni osa on hyvätuloisia, maksavat myös kohtuuttoman kalliit laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Kaikki suomalaiset joutuvat veronmaksajina näiden rahoittajiksi Kelan korvausten kautta. Myös ne maksavat, jotka eivät koskaan käytä lääkäriasemien palveluja. Kelan taksat ovat tutkimusten kustannuksiin verrattuna korkeita. MYYNTIKATTEISTA Verkkokauppa.comin lehdistötiedote raportoi mm. seuraavaa: Kauppalehden analyysiyksikkö Balance Consulting tutki suurimpien kodintekniikkamyyjien myyntikatteita viime vuosien ajalta. Viiden suurimman ketjun myyntikatteet vuodelta 2008 olivat: Gigantti Oy 21,5 %, Verkkokauppa.com Oy 11,9 %, Veikon Kone Oy 20,3 %, Expert ASA Oy 20,3 % ja Tekniskauppiaat Oy 23,2 %. Kodintekniikkamyyjien keskimääräinen (mediaani) myyntikate oli vuonna ,9 % liikevaihdosta ja se on vaihdellut viiden viime vuoden aikana 19,5 ja 20,4 prosentin välillä. Tutkimuksessa oli mukana 141 kodintekniikka-alan yritystä. Media tekee vertailuja, mistä nyt kiitos Iltalehden Aino Mehtälälle. Olisi mielenkiintoista, jos Mediuutiset teettäisi vastaavan analyysin lääkärikeskusten yksityisille asiakkaille ja työterveyshuollon asiakkaille myytyjen laboratoriotutkimusten myyntikatteista. Avoimuus suhteessa asiakkaisiin, julkiseen rahoittajaan ja vakuutusyhtiöihin olisi myös yksityisen terveydenhuollon etu. Kustannustehokkaan laboratoriotoiminnan tuloksista on myös asiakkaiden ja maksajien päästävä osallisiksi alentuneina ja edullisina hintoina. Tämä on oleellinen osa markkinoiden eetosta muilla liiketoiminta-aloilla. Jos yksityinen sektori myisi vastedes esimerkiksi 4 eurolla kappale sellaisen laboratoriotutkimuksen, josta se maksaa alihankkijalleen 1,20 euroa ja josta se nyt veloittaa 27 euroa, sille jäisi halvemmallakin hinnalla Sairaalaviesti 1/

12 hyvä kate. Tuo 1,20 euroa on palvelun myyvälle laboratoriolle yksityiselle ja kunnalliselle kannattava hinta. Kelan ei tarvitsisi maksaa korvauksia näin pienistä kuluista. Todennäköisesti yksityisen sektorin palvelujen kysyntä kasvaisi halvempien hintojen myötä. Yksityisten lääkäriasemien toiminta ja kannattavuus eivät voi rakentua ensisijaisesti ylihintaisten diagnostiikkapalvelujen varaan. Tutkimusten hintojen ja tutkimusten kustannusten erot paljastuvat ja kilpailua tulee. Tämä on osa avointa yhteiskuntaa. Muutoksia vaativat markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen, kuluttajapolitiikka ja talouden tehokkuus, joiden toteuttamista turvaavat TEM ja Kilpailuvirasto. Kelan rahoja säästyisi tarpeellisempiin korvauksiin. Toivottavasti yksityiset lääkäriasemat itse korjaavat kohtuuttoman korkeat hintansa. Siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Kunnallisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon on osaltaan tehtävä tutkimusten ja hoitojen hintoja tunnetuiksi. Näin ne välillisesti vaikuttavat myös yksityisen sektorin hintoihin. Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin Eija Seppänen, konsultti, Fountain Park Oy Kansalaiset tuntuvat uskovan palvelusetelin hyvää tekevään voimaan. Johtopäätös perustuu verkossa toteutettuun kansalaiskeskusteluun, johon syyskuun ja joulukuun 2009 välisenä aikana otti osaa liki 1500 kansalaista. Osallistujia pyydettiin vastaamaan kysymykseen, mihin palveluseteliä voisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi? Vastauksia saatiin reilu tuhat. Yksi asia ylitse muiden oli kotipalvelut. Kotipalveluja seuraavat vanhustenhoito, liikunta, terveyspalvelut sekä lastenhoito. Keskustelu on osa Sitran Kuntaohjelman Palveluseteli-hanketta, jonka tärkein tavoite on antaa kuntalaisille enemmän vapautta heille sopivien sosiaali- tai terveysalan palvelujen valinnassa. Verkon avulla kansalaiset on otettu mukaan hankkeen kehittämiseen. Puhtaan ideoinnin lisäksi vastaajia pyydettiin osallistumaan myös muiden tuottamien ideoiden arvioimiseen. Näitä arviointeja tehtiin yhteensä reilu Tämä tarkoittaa, että jokaista ideaa arvioitiin vähintään yhdeksän kertaa. Tärkeimmiksi koetut teemat olivat mielenterveyspalvelut, hammashoito sekä omaishoitajien palvelut. Kysymykseen, mihin palveluseteliä tulisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi, vuotias opiskelija on vastannut mm. seuraavasti: Mielenterveyspalveluihin. Palveluseteli on kunnille myytävä ennaltaehkäisevä palvelunmuoto, jossa pyritään puuttumaan ongelmiin mahdollisimman tehokkaasti aikaisessa vaiheessa, vältytään laitoshoidolta ym. kalliimmalta vaihtoehdolta. TAVOITTEENA HYVÄ ARKI JA VIRKISTYS Painopiste vastauksissa on terveydessä, hyvinvoinnissa ja elämän laadussa. Vanhuksille palveluseteli mahdollistaisi kansalaisten mukaan paremman arjen omassa kodissa. Vanhusten hyvän elämän puolesta puhuivat vastaajaryhmistä erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat, mutta ohessa myös yli 70-vuotiaan eläkeläisen vastaus siihen, mihin palveluseteliä tulisi käyttää: Matkakustannuksiin. Maalla kauppamatkat ja asiointi ovat muutenkin vaikeaa matkan pituuden takia. Voisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Palvelusetelin avulla vanhuksille halutaan turvata asuminen omassa kodissa. Kodinhoitoon liittyvät asiat, kuten siivous, ruoanlaitto ja kaupassakäynti tulevat esiin useissa vastauksissa. Kodinhoidon rinnalle nousevat kuitenkin usein myös elämänlaatua parantavat asiat. Vastaajien arvioinneissa korostui huoli vanhusten yksinäisyydestä ja huonokuntoisuudesta. Vastaajat toivoivat mahdollisuutta käyttää palveluseteliä esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluihin yleensäkin sellaisiin palveluihin, jotka tukevat henkistä ja fyysistä vireyttä, vanhusten yhdessä olemista ja tekemistä. Yksi tärkeimmiksi koetuista teemoista olivat omaishoitajien palvelut. Omaishoitajille palveluseteli mahdollistaisi tuki- ja virkistyspalvelut. Sitä toivoo myös vuotias soster-alan ammattilainen omassa vastauksessaan, mihin palveluseteliä käyttäisi: Virkistykseen. Omaishoitaja voisi käyttää palveluseteliä omaan virkistykseen. VALINNANVARA JA VAIHTOEHDOT KANSALAISILLE TÄRKEITÄ Lapsiperheiden elämää palveluseteli voisi helpottaa erityisesti arjen akuuteissa ongelmissa, kuten vuotias työssäkäyvä äiti on vastannut: Valinnanvaraa arkielämän vaihteleviin tarpeisiin. 12 Sairaalaviesti 1/2010

13 Kansalaisten vastaukset palvelusetelin käyttökohteista luokittuivat 13 pääteemaan. Tumma palkki kertoo määrän. Vastauksissa on useimmin (145 kertaa) mainittu kotipalvelut. Vaalea palkki kertoo tärkeyden. Mielenterveyspalvelut on koettu tärkeimmiksi (78 asteikolla 1 100). Olen kolmen lapsen työssäkäyvä äiti, ja erityisesti kaksosten ollessa pieniä olisin tarvinnut elämäni helpottamiseksi jotain keinoa. Kansalaismielipide näyttäisi vaativan palvelusetelin suuntaamista ennaltaehkäisevään toimintaan. Erityisesti terveyspalveluissa palvelusetelille nähdään selvä tilaus. Terveydenhuollossa ennaltaehkäisevyys tarkoittaa erilaisten hoitojen nopeampaa saamista. Kyse voi olla esimerkiksi hammashuollosta, mielenterveyden palveluista tai gynekologille pääsystä. Seuraavassa vuotias yrittäjä kertoo oman toiveensa: Kiireettömät leikkaukset. leikkausjonojen purkaminen antamalla ihmisille vapaus valita palveluntuottaja sen sijaan, että jonottaa kunnalliseen terveydenhoitoon. JOKA KOLMAS VASTAAJA ALAN AMMATTILAINEN Kansalaiskeskustelu oli avoinna syyskuun alusta vuoden loppuun. Keskusteluun osallistui 1482 kansalaista, joista naisia 845 ja miehiä 637. Puolet vastaajista on alle 30-vuotiaita. Kuitenkin kaikista ikäryhmistä löytyy osallistujia. Nuorimmat osallistujat ovat alle 20-vuotiaita ja vanhimmat yli 70-vuotiaita. Reilu kolmannes osallistuneista on työntekijöitä ja toinen kolmannes opiskelijoita. Työttömiä vastaajista on kahdeksan, yrittäjiä seitsemän ja eläkeläisiä viisi prosenttia. Kaksi vastaajaa kolmesta edustaa aidosti kansalaisen ja käyttäjän näkökulmaa. Joka kolmas työskentelee sosiaali- ja terveyssektorilla. Lisätiedot: Eija Seppänen, konsultti ja palveluseteli-kansalaiskeskustelun toteuttaja, Fountain Park Oy, eija.seppanen@fountainpark.com Lisätietoja Palveluseteli-hankkeesta: Sairaalaviesti 1/

14 Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KanTa) käyttöönotto Kauko Hartikainen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja sähköistä lääkemääräystä koskevan lainsäädännön mukaisesti julkisen terveydenhuollon yksiköillä on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin sähköinen resepti (eresepti) ja sähköinen arkisto (earkisto). Yksityisillä terveydenhuollon organisaatioilla on velvoite liittyä KanTa-palveluihin, jos potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Kansalaisille toteutetaan omien tietojen katselumahdollisuus internetin kautta, jonne tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Tehtävä on haastava ja vaatii paljon resursseja, mutta hankkeita toteutetaan hyvällä yhteistyöllä sekä alueellisten että valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Sähköisen reseptin KanTa-palvelut tuovat nopeasti kiistattomia etuja sekä potilaille, apteekeille että terveydenhuollon ammattilaisille. Potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista ilman paperireseptiä ja voi tarkistaa itse internetin kautta tietoja hänelle määrätyistä resepteistä ja niillä toimitetuista lääkkeistä. Lääkärit hyötyvät siitä, että potilaan reseptipohjainen kokonaislääkitys on tiedossa ja reseptit pystytään tuottamaan potilaskertomuksen kirjauksen yhteydessä. Apteekkien kannalta epäselvästä käsialasta johtuvat tulkintaongelmat poistuvat. Sähköisen lääkemääräyksen on arvioitu tuottavan myös merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä lääkekorvausten pienenemisenä sekä lääkitysvirheiden aiheuttamien hoitojaksojen vähenemisenä. Sähköisen arkiston hyödyt terveydenhuollon ammattilaiselle tulevat näkymään vasta vähitellen. Käyttöönottovaihe on työläs, mutta tietovarannon kasvaessa potilastiedon saatavuus paranee, joka tukee päivittäistä hoitotyötä ja päätöksentekoa. Sähköinen potilaskertomusarkisto parantaa tiedon saatavuutta organisaatiorajoista riippumatta ja esimerkiksi kertaalleen kirjatun tiedon hyödyntäminen vähentää uudelleenkirjaamista sekä päällekkäisiä tutkimuksia. Lisäksi hoidon jatkuvuus paranee ja hoitokäytännöt yhdenmukaistuvat olennainen tieto löytyy nopeasti ja luotettavasti riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimipisteessä potilas asioi. Lisäksi potilaskertomustiedon arkistovelvoite siirtyy terveydenhuollon laitoksilta Kelalle. KÄYTTÖÖNOTTO ALKAA SÄHKÖISESTÄ RESEPTISTÄ TÄMÄN VUODEN AIKANA Sähköinen lääkemääräys otetaan ensin käyttöön julkisessa terveydenhuollossa. eresepti on testausvaiheessa ja ensimmäiset tuotantokäytöt alkavat Turun ja Kotkan terveyskeskuksissa. Järjestelmän testaus on loppusuoralla Turussa ja käyttöönoton suunnittelu on alkanut siellä. Kotkan käyttöönotto aikataulutetaan Turun käyttöönoton jälkeen. Kokonaisaikataulu riippuu siitä, miten hyvin nämä ensimmäiset käyttöönotot toteutuvat ja niissä havaitut virheet saadaan korjattua ennen laajamittaisen tuotantokäytön aloittamista. Seuraavia käyttöönottajia ovat Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit. Aikataulut kiinnitetään Turun ja Kotkan tuotantopilottien kokemusten mukaan. Etenemisjärjestystä ja aikatauluja suunnitellaan yhteistyössä alueorganisaatioiden ja apteekkien kanssa. Yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon käyttöönottomalleja ja aikatauluja ei ole vielä tehty. Ammattilaisvarmenteet (toimikortit) pyritään tuottamaan tehdastoimituksena, joten paikallisten rekisteröintipisteiden (RA-pisteet, Registration Authority) pystyttäminen ei ole vielä ajankohtaista. earkiston ensimmäiset tekniset testit on jo tehty, mutta vuosi 2010 käytetään vielä teknisiin testeihin. Varsinainen käyttöönottojen aloitus jää ensi vuoteen. Jo nyt on selvää, ettei laissa esitetty takaraja , jolloin kaikki ovat liittyneet earkiston käyttäjiksi, tule toteutumaan. earkiston ensimmäisessä vaiheessa tullaan ottamaan käyttöön kertomuksen perustietosisältö, johon kuuluvat jatkuva sairauskertomus, hoitotyön yhteenveto, laboratoriotutkimukset, radiologian pyynnöt ja lausunnot, lähete-hoitopalaute, lääkityslista sekä henkilötiedot. Koska KanTa-arkisto tulee olemaan valtava tietokokonaisuus, sen tietosisällöt määritellään tarkasti. Pelkästään perussisällön osalta tämä on erittäin suuri ja aikaa vievä työ. Lisäksi terveydenhuollon käytössä on ainakin 60 erityyppistä erillisjärjestelmää, joiden tietosisältöjen määrittelytyö on vielä kesken ja tietojen vieminen KanTa-arkistoon on sopimatta. Kaikkea tietosisältöä ei ole tarkoituksenmukaista tallentaa Kan- Taan ja keskitetystä arkistosta saavutettavat hyödyt tulee puntaroida niiden osalta tarkkaan. Myöhemmissä vaiheissa earkistoon vietäviä asioita ovat mm. Kelan ja Väestörekisterikeskuksen lomakkeet, suun terveydenhuolto, diagnoosilista, ensihoito ja päivystys, työterveyshuolto, psykiatria, äitiyshuolto sekä kuvantaminen. 14 Sairaalaviesti 1/2010

15 ereseptin levittämisen vaiheet Yhteistestaus Auditointi 1. Kokeilukäyttöönotot 2. Käyttöönoton tuotteistus 3. Laajamittainen levitys TURKU ITÄ-SAVO KOTKA LÄNSI- POHJA ALUE n ereseptin vieminen tuotantokäyttöön Tuotannossa löyty vien ohjelmistovirheiden korjaaminen Aloitus aikaisintaan 2 3 kk Turun ja Kotkan käyttöönottojen aloituksen jälkeen Arvioidaan, kun Turun ja Kotkan käyttöönotot on hyväksytty tuotantoon ja vahvistetaan, kun Itä-Savo ja Länsi-Pohja ovat tuotannossa LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEET KanTa-palveluja koskevassa lainsäädännössä määriteltiin palvelujen käyttöönottojen takarajaksi STM valmistelee nyt muutosta, jolla tätä takarajaa siirretään. Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottojen siirtymäsäädöksessä otetaan huomioon tuleva terveydenhuollon laki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, joihin sisältyy tietojen luovutukseen ja siten KanTa-palvelujen käyttöön vaikuttavia muutoksia. Suostumuksen hallintamalli on koettu monimutkaiseksi. Sen on arveltu vaikeuttavan käytännön potilastyötä ja sähköisen potilastiedon arkiston hyödynnettävyyttä. Tämän vuoksi suostumusmalli tullaan käsittelemään uudestaan keväällä Tämän hetken lainsäädännön mukaan vain lääkäreillä ja farmasiahenkilökunnalla on pääsyoikeus Kelan reseptikeskukseen. Jotta terveydenhuollon toimintaprosessit olisivat sujuvia, pyritään myös hoitajille järjestämään oikeus tarkastaa potilaan lääkitys reseptikeskuksesta. Hoitajien rajattu lääkkeen määräämisoikeus on jo eduskuntakäsittelyssä. Tällä hetkellä potilaalla on oikeus kieltäytyä ereseptistä, mikä mahdollistaa edelleen reseptien väärinkäytön. Vuoden 2010 aikana valmistellaan myös lakimuutosta, joka velvoittaisi tallentamaan kaikkien reseptilääkkeiden toimitustiedot reseptikeskukseen. KUNTO ON ALUEELLISEN ORGANISAATION TUKENA Kuntaliiton hanketoimisto (KunTo) perustettiin edistämään ja tukemaan kansallisten terveydenhuollon KanTa-palvelujen käyttöönottoa. KunTo aloitti toimintansa ja sen rahoituksesta vastaavat STM ja sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiirit koordinoivat erikoissairaanhoitolain mukaisesti alueensa terveydenhuollon organisaatioiden liittymistä kansallisiin Kan- Ta-palveluihin. KunTo toimii niiden tukena määräaikaisena projektina vuoden 2011 loppuun saakka. Kunto on tehnyt ereseptin käyttöönottoa varten projektointimallin. Se jakaantuu valtakunnalliseen, alueelliseen ja paikalliseen tasoon. Valtakunnallista tasoa edustaa KunTo, alueellista sairaanhoitopiirit ja paikallista tasoa KanTa-palveluihin liittyvät organisaatiot. KunTo tuottaa käyttöönoton käsikirjan, joka sisältää ohjeistusta kaikille osapuolille ja valmistuu tämän kevään aikana. KANTA-PALVELUJEN KÄYTTÖÖNOTTO ON YHTEISTYÖN TULOS Kansallinen arkistohanke on Suomen terveydenhuollon toimijoille erittäin suuri ponnistus, johon osallistuvat useat eri tahot omalla erityisosaamisellaan. Tavoitteen saavuttamiseksi niiden tehtävät ja vastuut on pyritty määrittelemään selkeästi ja yksiselitteisesti. Alueelliset käyttöönottohankkeet vastaavat alueen yhteistyön organisoinnista ja yhteistyön kohteista sekä rahoituksen sopimisesta. Yhteistyön kohteita ovat mm. varmenteiden ja korttien käyttöönotto, tietoliikenne- ja tiedonsiirtoratkaisut, yhteiset tietojärjestelmäpalvelut sekä valvonta, käytön tuki ja hallintapalvelut. Sairaalaviesti 1/

16 Kansallisten toimijoiden vastuutehtäviä: STM vastaa strategiasta ja lainsäädännöstä, yleisestä ohjauksesta, koordinoinnista sekä KanTaan liittyvien tietojärjestelmien auditoinnista. Kansaneläkelaitos vastaa ereseptin ja Kansallisen lääketietokannan toteutuksesta sekä toimii reseptikeskuksen rekisterinpitäjänä. Kela toteuttaa earkiston ja tuottaa arkistopalvelun ja kansalaisten omien tietojen katselu -palvelun. Kela sopii organisaatioiden kanssa KanTa-palveluihin liittymisestä ja vastaa sen teknisestä ohjeistuksesta. THL vastaa kansallisesta koodistopalvelusta, sen sisällön kehittämisestä ja ylläpidosta. Valvira vastaa nyt varmennepalveluista ja ammattilaiskorteista, mutta varmennepalveluiden uudel- leen organisoinnista neuvotellaan parhaillaan. Valvira vastaa kuitenkin jatkossakin terveydenhuollon ammattihenkilörekistereistä. KunTo laatii KanTa-palvelujen käyttöönottojen vaiheistuksen ja aikataulun sekä tiedottaa alueille käyttöönoton prosessista sekä hankkeen vaiheistuksesta. KunTo laatii käyttöönoton käsikirjan ja tuottaa työvälineet, kuten mallisuunnitelmat, testausmallit, hyväksymiskriteerit ja sopimismallit. KunTo laatii myös käyttöönoton aikaisen viestintäsuunnitelman, yleisen koulutussuunnitelman ja sopii viestintä- ja koulutusvastaavien verkoston. Lisätietoja saa mm. seuraavista osoitteista: ja Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot työryhmän työ valmistui Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallituksen asettama työryhmä selvitti, mitkä ovat johtamisessa tarvittavat tärkeät ja merkittävät tiedot ja miten nämä tiedot tuotetaan. Työryhmän raportti on jaettu sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden käyttöön ja löytyy myös kunnat.netistä. Luotettavien tietojen ja tietämyksen osuus johtamisessa ja päätöksenteossa on lisääntynyt ja vahvistuu edelleen. Tarvittavien ja myös tarjolla olevien tietojen määrä kasvaa, kun toimintaympäristöt ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan. Tietojen yhdensisältöisyys ja tuoreus ovat oleellinen osa tietojen laatua ja yhteinen ongelmamme. Eri käyttötarkoituksiin tarvittavat tiedot on saatava kantatiedoista mahdollisimman vähällä vaivalla valtaosin käsin koskematta. Uusia mittareita tarvitaan uudenlaisille tavoitteille. Johtamisen korostuvia painoalueita ovat nyt ja lähivuosina esimerkiksi seuraavat: palvelujen asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys, henkilöstön osaamisen ylläpito, työtyytyväisyys, tuottavuuden parantaminen, kustannusten hallinta, hintakilpailukyky, tilojen ja laitteiden käyttöasteet, energiansäästöt ja ilmastovaikutusten vähentäminen. Näistä tarvitaan tavoite- ja seurantatietoja, joista ainakin osa vaatii uudet mitat ja mittarit. Tavoitteena on kehittää, keskittää ja automatisoida sairaanhoitopiirien johtamisen tarpeisiin kerättävien ja raportoitavien tietojen toimittamista. Tavoitteena on myös hyödyntää aiempaa paremmin sairaanhoitopiirien kehittyviä tietojärjestelmiä ja tietovarastoja. Kun sairaanhoitopiirien johdon käytössä on yhdensisältöiset keskeiset tiedot, tämä mahdollistaa piirien välisen luotettavan vertailun ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Työryhmä määritteli johtamisessa käytettäville tiedoille ja tietojen tuotannolle yhteiset tavoitteet ja vaatimukset, joita esiteltiin Sairaalaviestissä 4/2009 s TAVOITTEET TIETOJEN TUOTANNOLLE JA TARJONNALLE Työryhmä asetti tietojen tuotannolle ja tarjonnalle seuraavat tavoitteet: 1. Valtaosan johdon tarvitsemista tiedoista on tultava suoraan shp:n/sairaalan omista seurantajärjestelmistä. 2. Ulkopuolisten tarjoamat tiedot täydentävät shp:n, sairaalan ja tulosalueiden/-yksiköiden omia tietoja. 3. Omien ja ulkoisten tietojen suhde toteutunee periaatteella. 4. Omien tietojen on tultava käyttöön nykyistä nopeammin, säännöllisesti tiettyinä päivinä samanaikaisesti eri sairaanhoitopiireissä. 5. Tietojen tulee olla sisällöiltään ja määrittelyiltään yhteneviä, luotettavia ja vertailukelpoisia. On käytettävä eritasoisia mitta-asteikkoja. 6. Tiedot raportoivat määrälliset ja prosentuaaliset muutokset osa tiedoista myös suhteessa väestöön, per asukas tai per asukasta. 7. Pääosa tiedoista on rullaavia, jatkuvasti käytettäviä ja kumulatiivisia, jotka sisältävät myös useamman vuoden tiedot. 16 Sairaalaviesti 1/2010

17 8. Tiedoilla seurataan ja ennakoidaan tavoitteiden sekä niiden kautta myös strategioiden toteutumista. 9. Osa tiedoista on vain asetetun tavoitteen toteutumiseen asti tai tietyn ajanjakson seurattavia. 10. Osa tiedoista saadaan otannalla tai erilliskyselyillä. 11. Seurannan tarvitsemiin ja tarjoamiin tietoihin käytetään aikaisempaa vähemmän työtä ja hallinnointia. 12. Raportoinnin ja tietojen muotoon, käytettävyyteen, helppokäyttöisyyteen ja nopeuteen panostetaan. Valitut johdon tarvitsemat kärkitiedot ja ydintiedot ovat raportin keskeisin sisältö. TIEDOT NOPEAMMIN Työryhmä asetti tavoiteaikataulut, jolloin sairaanhoitopiirien tuottamat tiedot ovat viimeistään valmiina jalostettaviksi tai käyttövalmiina rullaavissa seurantajärjestelmissä. 1. kuukausittain ja kumulatiivisesti seuraavan kuukauden 20. päivä 2. osavuosikatsaus 4 kk ja toteumaennuste seuraavan kuukauden 20. päivä kk kysyntä ja tuotanto tilinpäätös seuraavan vuoden talousarviot -versio, kaikki sairaanhoitopiirit YDINTIEDOT HALLUSSA JATKUVASTI Työryhmän mielestä sairaanhoitopiirien johdon käytössä, tiedossa ja muistissa tulisi jatkuvasti olla keskeisistä tiedoista valitut ydintiedot ja niiden muutokset. Jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin väestön määrät, rakenteet, ennusteet ja sairastavuus Kysyntä: lähetteet ja päivystyskäynnit Palveluja käyttäneiden eri henkilöiden määrät Saatavuus ja oikea-aikaisuus: odotusajat päivystykseen, ensikäynneille, leikkauksiin ja ei-kiireellisiin magneettitutkimuksiin Tuotanto (yleis)suoritteet: ensikäynnit, uusintakäynnit, käynnit yhteensä, hoitojaksot ja hoitopäivät, synnytykset ja leikkaukset tuotannon käyttöasteet, tuotantokapeikot ja pullonkaulat, haittatapahtumien lukumäärät ja potilasvahingot Asiakkaiden tyytyväisyys Henkilöstö työpanokset, poissaolot ja tyytyväisyys saatavuus ja vuokratyövoiman käyttö Talous toimintatulot ja myyntitulot jäsenkunnilta toimintamenot, henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat Nettotoimintamenot euroa/asukas, sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito. terveydenhuolto yhteensä ja tarvevakioitu terveydenhuolto yhteensä Hintakilpailukyky, hintakorit Jäsenkuntien ja alueen talouden tilanne ja kehitysennusteet Suomen terveydenhuollon menot ja rahoitus Näillä tiedoilla operoidaan runsaasti ja jatkuvasti myös väestön, perusterveydenhuollon, omistajakuntien ja julkisuuden kanssa. Painettu raportti on toimitettu sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johdolle ja kehittäjille. Raportin sähköinen versio sekä sitä erinomaisesti täydentävät Jaakko Herralan ja Jorma Lauharannan liitteet löytyvät myös kunnat.netistä. Kannattaa tutustua. Työryhmä Eva Salomaa, johtajaylilääkäri, Lapin shp (pj) Jaakko Herrala, hallintoylilääkäri, Pirkanmaan shp Jorma Lauharanta, Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, HUS Aki Linden, sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen shp Jukka Puolakka, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen shp Päivi Hämäläinen, tieto-osaston johtaja, THL Matti Mäkelä, tietorakenteet ja -luokitukset yksikön päällikkö, THL Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto (siht.) Sairaalaviesti 1/

18 Yhtenäiset tiedot sairaanhoitopiirien verkkosivuille Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Sairaanhoitopiirien tiettyä tietoa hakeneet ovat havainneet, että verkkosivut ovat hyvin erilaisia. Tietoa kaipaava löytää etsimänsä vain osasta. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot -kehittämishanke puuttui myös tähän epäkohtaan ja teki tilannetta parantavan kehittämisehdotuksen. Sairaanhoitopiirien omat internet-sivustot ovat rakenteiltaan, sisällöiltään ja tiedoiltaan hyvin erilaisia. Tämän vuoksi niistä on mahdoton poimia yhtenäisiä perustietoja. Tietojen hakijoita ja käyttäjiä auttaisi se, jos kaikkien sairaanhoitopiirien internet-sivustoilla olisi tarjolla samat perustiedot, joita täydentäisivät yksityiskohtaisemmat tiedot. Tarjolla olevat numerotiedot, graafit, kartat ja sanalliset selosteet helpottaisivat myös sairaanhoitopiirin tietopalveluja, sihteereitä ja johtoa, kun näitä koskeviin kysymyksiin ei tarvitse erikseen tietoja kaivaa esille ja lähettää. Ulkopuolelle tarjottavat, ajantasaiset, selkeät verkkosivujen tiedot ovat tärkeitä myös sairaanhoitopiirin ja sairaaloiden johdolle. Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitopiirien internet-sivuilla tulisi olla yhtenäisesti vähintään seuraavat tiedot: sairaanhoitopiirin jäsenkunnat sairaanhoitopiirin väestöä koskevat tiedot (tilastokeskuksen tietoja) sairaanhoitopiirin väkiluku yhteensä, jäsenkuntien ja sairaanhoitoalueiden väkiluvut väkiluvun muutos, lkm ja % (vrt. edelliseen vuoteen, 10 vuodessa) syntyneiden määrä, lkm 0 14-vuotiaiden osuus väestöstä, lkm ja % vuotiaiden osuus väestöstä, lkm ja % 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, lkm ja % 80 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, lkm ja % ruotsinkielisten osuus väestöstä, lkm ja % ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, lkm ja % kuolleiden määrä shp:n jäsenkunnissa yhteensä, lkm syntyneiden enemmyys tai vähemmyys, henkilöä ed. vuotena perheiden lukumäärä sairaanhoitopiirin pinta-ala ja väestön etäisyydet sairaalasta/sairaaloista, päivystyksistä ja erillisistä palvelupisteistä sairaanhoitopiirin tarjoamat erikoissairaanhoidon palvelut oma tuotanto ja ostettavat sairaanhoitopiirin sairaalat, laitokset ja toimipisteet sairaanhoitopiirin liikkuvat palvelut sairaanhoitopiirin tarjoamat ja käyttämät etäpalvelut sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystykset ja niiden aukioloajat sairaalan tai sairaaloiden yhteydessä toimivat yhteispalvelupäivystykset sotepiirin perusterveydenhuollon päivystykset sairaanhoitopiirin palveluja käyttäneiden eri henkilöiden määrät, joista myös vuodeosastolla hoidettuja keskeiset kysyntätiedot: lähetteet ja päivystyskäynnit avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät synnytykset leikkaukset hoitoonpääsyajat, hoidon odotusajat, myös kiireellisen hoidon ja päivystyspalvelujen odotusajat henkilöstö yhteensä, lääkärit, hoitohenkilöt ja muut toimintatulot ja toimintamenot ja menossa ja tulossa olevat merkittävät investoinnit. Perustiedot ja tunnusluvut on selkeää yleiskieltä. Nimike on syytä sijoittaa sairaanhoitopiirin etusivulle näkyvälle paikalle joko vasempaan palstaan tai yläpalkkiin. Kun sen kautta löytyvät vähintään edellä mainitut tiedot, sairaanhoitopiirin verkkosivut palvelevat monia tiedon ja tietojen tarvitsijoita ja käyttäjiä myös sairaanhoitopiirin omaa väkeä. Tämän myötä säästyy työtä ja työaikaa. Asiakkaan ja erilaisten asiakkaiden näkökulmat ovat ne lähtökohdat, joiden pohjalta sairaanhoitopiirin verkkosivujen tietopalveluja kehitetään. Miten teemme tietojen löytymisen helpoksi tietoja hakeville? Miten teemme verkkosivujen tiedot helppokäyttöisiksi lukuina, taulukkoina, graafeina ja teksteinä? Miten pidämme tiedot jatkuvasti ajan tasalla ja luotettavina? Findikaattori-portaali on näissä hyvä esimerkki, johon jokaisen kannattaa tutustua on oiva opettaja ja malli. Kuntaliiton juuri valmistunut Kuntien verkkoviestintäohje antaa tukea ja apua myös sairaanhoitopiirien verkkosivujen rakentamiseen. Verkkoviestintäohje löytyy kunnat.netistä. 18 Sairaalaviesti 1/2010

19 Kuntien verkkoviestintäohje Verkkoviestintä on olennainen osa kunnan toimintaa ja kuntapalvelujen tuottamista. Kunnan kotisivut on suosituin julkinen verkkopalvelu. Kuntalaisten mielipiteet kanavoituvat yhä enemmän sosiaalisen verkkomedian kautta. Menestyvä kunta ja kuntapalvelujen tuottaja käyttää tietoverkkoa aktiivisesti johtamiseen, tiedon välittämiseen, vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja palvelujen tarjoamiseen. Kunnallisten toimijoiden luottamushenkilöistä johtajiin ja asiantuntijoista käytännön tiedonvälittäjiin on osattava käyttää sähköisten välineiden mahdollisuuksia. Kuntien verkkoviestintäohje antaa perusvalmiudet kuntien verkkoviestintään: mitä kunnan kotisivuilta tulisi löytyä, millaisilla periaatteilla vuorovaikutusta on syytä rakentaa, miten ylläpito voidaan järjestää, millainen lainsäädäntö ohjaa verkkoviestintää. Verkkoviestintäohjeen on koonnut Kuntaliiton kokoama työryhmä, jossa on erikokoisten kuntien sekä maakuntien littojen ja sairaanhoitopiirien edustus. Yleisten ohjeiden lisäksi oppaassa on useita käytännön esimerkkejä kuntien toteutuksista. ESIMERKKEJÄ KUNNAT.NETISSÄ Kunnan verkkoviestintää kehitettäessä on aina hyvä katsella myös ympärilleen. Internet antaa mahdollisuuden vilkaista muiden maailmaan, tarkastella miten omalla alalla toimitaan kotimaassa ja ulkomailla, sekä kerätä tietoa siitä, millä tavoin erilaiset toimijat ja sektorit näyttäytyvät verkossa. Kunnat.netin sivustokokonaisuuteen on koostettu esimerkkejä siitä, miten suomalaiset kunnat ja kuntayhtymät toimivat käytännössä verkkoviestinnän parissa. Osa esimerkeistä on julkaistu Kuntien verkkoviestintäohjeessa 2010, mutta tavoitteena on, että esimerkkiluettelo laajenee kuntien lähettämien esimerkkien kautta. Voit siis vinkata omasta esimerkistänne, jos mielestäsi kunnalla, kuntayhtymällä tai yhteistoiminta-alueella on jokin verkkoviestintään liittyvä esimerkki, joka mielestäsi sopisi kokonaisuuteen julkaistavaksi kunnat.netissä. Kunnat.netissä olevat kuvaukset on kerätty etsintäkuuluttamalla erilaisia tapauskuvauksia Kuntaliiton ylläpitämältä kuntien verkkotiedottajien verkostolta. Voit selata ohjetta flash-versiona sivulla Hinta 18 euroa. Tilausnumero Päivi Koivuranta-Vaara aloitti hallintoylilääkärinä Päivi Koivuranta-Vaara tulee Kuntaliittoon Helsingin terveyskeskuksesta kaupunginsairaalan (entinen akuuttisairaala) johtajalääkärin tehtävistä, joita hän on hoitanut vuodesta Aluejärjestelmän aikana hän oli vuodet pohjoisen terveyskeskuksen terveysjohtajana ja sitä ennen terveysviraston hallintoylilääkärinä vuosina Potilaita hän on hoitanut viimeksi Malmin sairaalassa akuuttiyksikön ylilääkärinä. Ennen hallinnolliselle uralle siirtymistä Päivi Koivuranta-Vaara toimi sekä avohoidossa että sairaalassa, lisäksi hän työskenteli tutkimuslaitoksessa kotimaassa ja vuoden USA:ssa. Hän on ollut mukana kahdessa suures- sa organisaatiomuutoksessa: HUS-piirin syntyminen vuonna 2000 ja terveyskeskuksen siirtyminen aluejärjestelmästä toimintokohtaiseen organisaatioon vuonna Koulutukseltaan Päivi Koivuranta- Vaara on yleislääketieteen erikoislääkäri, lisäksi hän on suorittanut hallinnollisen pätevyyden ja väitellyt vuonna Hän on naimisissa ja kahden aikuisen tyttären ja yhden lukiolaisen pojan äiti. Hän harrastaa mökkielämää ja luonnossa liikkumista, mieluiten varhaiskesällä tunturi-lapissa. Yhteystiedot: Päivi Koivuranta-Vaara p ja Sairaalaviesti 1/

20 Suomen kielen taito oleellinen osa ammatin vaatimaa taitoa ja palvelun laatua myös suomalaisessa sairaanhoidossa Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen ovat Mikael Agricolan, suomen kielen isän ja Turun piispan, viisaat sanat jälkipolville. Kielen ymmärtäminen on oleellinen elementti rajat ylittävässä maailmassa ja niissä työyhteisöissä, joiden yhteinen kieli ei ole englanti. Kielen osaaminen on hyvin tärkeä osa laatua kunnallisessa erikoissairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Helsingin Sanomat teki lehteen ison jutun otsikolla Työmiehen totuus Olkiluodosta (s. D 4). Siinä kerrottiin lukuina, että Olkiluodon ydinvoimalan työntekijöitä on ollut lähes lähes 60 maasta. Ulkomaiset vuokrafirmat ovat välittäneet valtaosan työläisistä. Ydinvoimalan rakentaminen on hyvin monien osakokonaisuuksien, vaiheiden, toimijoiden, urakoitsijoiden, aliurakoitsijoiden, kulttuurien jne. kudelma ja kokonaisuudessaan valtava projekti. Vaikeuksia on ollut ja aikataulut ovat venyneet. Lehtijutussa käytiin läpi myös kieleen liittyviä ongelmia. Englanti on tai pitäisi olla työmaan kaikkien esimiesten osaamisvaatimus. Miten tämä on toteutunut? Hanke ei ole mikään Baabelin tornin rakentaminen, jolloin tarinan mukaan ihmiskunta oli vielä yksikielinen. Lehtijutun mukaan puolalaiset rakentajat haukkuvat erityisesti ranskalaisen yhtiön portugalilaisia esimiehiä, jotka heidän mielestä olivat ammatillisesti kelvottomia, puhuivat vain äidinkieltään ja osasivat vain perusasiat. Juttuun haastateltu STUKin johtaja kertoi, että valitukset portugalilaisista esimiehistä ja kielimuurista tulivat esille selvityksissä.... jotkut työntekijät eivät pysty kielimuurin takia kertomaan esimerkiksi turvallisuushuoliaan suoraan esimiehilleen. Puolalaisten arvio tilanteeseen johtaneista syistä oli ankara: Eivät Itä- ja Etelä-Euroopan pätevimmät esimiehet ja rakentajat tule Suomeen vierastyöläisiksi. Tänne saapuu se rakennustyömaiden vilttiketju, joka ei löydä työtä lähempää kotiaan. Mediuutiset kertoi, miten Britannia panee lääkärit näyttökokeisiin (s. 6). Sen mukaan lääkäreiden toimintaa ja ammattitaitoa valvova General Medical Council (GMC) kehittää ja ottaa käyttöön näyttökokeet, joilla lisätään lääkäreiden toiminnan valvontaa. Ulkomaalaisilta lääkäreiltä vaaditaan eri- koistestit ennen kuin he saavat ryhtyä harjoittamaan ammattiaan Britanniassa. Toimittaja Raili Seppänen kirjoittaa GMC:n ehdotuksesta seuraavasti: EUmaista valmistuneet lääkärit joutuisivat suorittamaan tutkinnon, josta kävisi ilmi, että lääkäri on tarpeeksi perehtynyt paikalliseen kieleen, kulttuuriin ja käytäntöihin ja hänen tietonsa ja taitonsa ovat vähintään samantasoiset kuin brittiyliopistoista valmistuneiden. GMC:n pääjohtajan mukaan erityisiä ongelmia aiheuttaa ulkomaalaisten lääkärien riittämätön englannin kielen taito. Kaikki lääkärit eivät ymmärrä englannin eri ääntämistapoja. Kielen ymmärtäminen työyhteisöissä on eräs keskeinen tekijä hyviin palveluihin ja hyvään laatuun. Britit vaativat, että tulijat ovat syventyneet paikalliseen kieleen, kulttuuriin ja erilaisiin ääntämistapoihin. Englanti on yleiskieli, jota lähes kaikki maailman lapset ja nuoret opiskelevat, oppivat ja harjoittelevat median, kirjoitetun tekstin, tietokoneohjelmien ja viihteen kautta. Suomen kielen ymmärtämisen, puhumisen ja kirjoittamisen tulee olla myös potilastyössä olevien ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitohenkilöiden töihin tulon ja työn teon edellytys. Se vaatii aktiivista opiskelua ja harjoittelua. Vain näin turvataan, että lääkäri tai hoitaja ymmärtää, mitä potilas kertoo, ja että potilas ymmärtää, mitä lääkäri tai hoitaja sanoo. Sanelun ja kirjoitetun kielen osaaminen pitää olla myös hallussa. Tutkimus- ja hoitotilanne on epäonnistunut, jos potilas lääkärissä käynnin jälkeen toteaa, että lääkäri ei ymmärtänyt minun puhettani enkä minä lääkärin. Sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkäri- ja hoitajajohdon on osaltaan valvottava, että ulkomaalaisten työntekijöiden kielitaito on riittävä ja että he todella luotettavasti ja ammattitaitoisesti pystyvät hoitamaan ne tehtävät, joihin heidät on valittu ja palkattu. Eli Agricolan sanoja mukaillen Kun ymmärrät potilaan kielen, saat selville vaivat ja oireet, jotka täyttävät potilaan mielen olisi päivitetty tavoite alkuvirkkeestä nykyiseen sairaanhoitoon. Ruotsin kielen taito pätee vaatimuksena niiden potilaiden hoidossa, jotka osaavat vain ruotsia tai kovin huonosti suomea. 20 Sairaalaviesti 1/2010