Eläinlääketieteen opinnot uudistuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eläinlääketieteen opinnot uudistuvat"

Transkriptio

1

2

3 Eläinlääketieteen opinnot uudistuvat Laaja kansainvälinen Vet2020-EU-projekti keräsi pari vuotta sitten eläinlääkäreiden ja sidosryhmien arvioita eläinlääkärien työstä 2020-luvulla. Ihmisten terveyteen ja elintarviketurvallisuuteen kohdistuvat tehtävät ja toisaalta eläinlajikohtaisesti erikoistunut kliininen työ ja terveydenhuoltotyö lisääntyvät ennusteen mukaan merkittävästi kaikkialla Euroopassa. Yleispraktikkojen tarve vähenee. Tiedekuntamme on suuntautunut tuon arvion mukaisesti opintoja uudistaessaan. Koulutusohjelmamme on uudistunut sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Bolognan prosessin periaatteet sisältävän, kesällä voimaan tulleen asetuksen mukaisesti eläinlääketieteen opinnot johtavat kolmessa vuodessa eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon ja sen jälkeen kolmessa vuodessa eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Kansainvälinen ja kotimainenkin käytäntö lääketieteen alojen tutkinnon kaksiportaisuuden osalta on kirjava. Humaanilääketieteellisissä tiedekunnissa ei ole valittu kaksiportaisuutta eikä Norjan eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Sen sijaan Tanskassa ja meillä Suomessa on valittu kandidaattivaihe. Opettajien pedagoginen kouluttautuminen on eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa varsin yleistä ja opetus- ja tenttikäytäntöjen nykyaikaistaminen on toteutunut useissa oppiaineissa. Tietotekniikan myötä verkko-opetus on joissakin oppiaineissa runsasta. Ensimmäisen vuoden anatomian, fysiologian ja biokemian opetus on integroitu Terve kotieläin -kokonaisuudeksi. Siitä on saatu hyviä kokemuksia. Kliinisen eläinlääketieteen pirstaleista, lukuisista pienistä opistojaksoista koostuvaa opetusta muutetaan yhtenäisemmäksi, seitsemän laajaa kokonaisuutta sisältäväksi. Muun muassa tuotantoeläinopetus eriytetään omaksi osiokseen. Tänä syksynä aloittaneiden opiskelijoiden opetusohjelmaan sisällytetään läpi opintojen kestäviä juonteita: opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi, eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu sekä eläinlääkärin kandidaatin ja lisensiaatin portfolio. Eläinlääkärin työnkuvan muutosten vuoksi kannanotto opintojen eriyttämiseen, käytännössä linjajakoon, on erittäin ajankohtaista. Opintoasioista vastaavan varadekaanin johdolla työskentelee opetuksen linjajakotyöryhmä, joka keväällä antaa näkemyksensä. Kansainvälisiä malleja on useita. Esimerkiksi Utrechtissa valitaan heti opintojen alussa suuntautumisvaihtoehto ja meillä taas on tehty valinnat vasta opiskelun loppuvaiheen valinnaisissa opinnoissa. Muissa Pohjoismaissa linjajako, niin sanottu tracking, otetaan käyttöön viimeisten kahden tai kolmen lukukauden opinnot eriyttämällä. Norjan ja Tanskan malleissa linjoja on viisi: elintarvikehygienia, pieneläimet, hevoset, tuotantoeläimet ja viidentenä Norjassa kalat ja Tanskassa biomedisiininen perustutkimuslinja. Ruotsiin tullee kaksi linjaa: seura- ja urheilueläimet sekä tuotantoeläimet ja elintarvikehygienia. Linjajako sisältää kaikille yhdenmukaisen laillistamisen ja mahdollisuuden alanvaihtoon täydennyskoulutuksen kautta. Linjajako ei korvaa erikoistumiskoulutusta. Suomalainen eläinlääkärikoulutus on antanut perinteisesti hyvät työelämävalmiudet. Se on tiedekunnan tavoitteena tulevaisuudessakin, mutta työelämä vaatii jo nyt, tulevasta puhumattakaan, paljon muuta kuin taidon käyttää injektioruiskua tai kirurgin veistä. Siksi opintojen jatkuva uudistaminen on välttämätöntä. Hannu Saloniemi dekaani, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta 615

4

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 12/2005 Tieteelliset artikkelit 619 Kissan herpesvirus-1 kirjallisuuskatsaus ja kenttätutkimus Feline herpesvirus-1 a literature review and a Þ eld study Sari Jalomäki, Nina Peltokallio ja Lotta Pänkälä Muut artikkelit 628 Iisalmen eläinlääkintäjärjestelmään tutustumassa Anna Parkkari 632 Työssään uupuneet aiemmin eläkkeelle Päivi Knuuttila 634 Näkökulma: eläinlääkärit ja seminologit yhteistyössä 636 Vaihto-opiskelua Leipzigissa Heidi Tapio Vakiot 615 Pääkirjoitus: eläinlääketieteen opinnot uudistuvat 618 Ledare: de veterinärmedicinska studierna förnyas 638 Puheenjohtajan palsta: In time by CPD 639 Ajankohtaista 642 Ajankohtaista EELAsta 643 Microglossus 644 Uusia julkaisuja 646 Henkilöuutisia 648 Yleisöltä 649 Kurssit 652 Eläinlääkärilehden sisältö Fennovet kouluttaa 663 Avoimet työpaikat Kissan herpeksestä s. 619 Iisalmen uusi eläinklinikka s. 628 Puheenjohtajan palsta: jatkuvaa koulutusta s. 638 Ur innehållet Den vetenskapliga artikeln är en litteraturöversikt och fältundersökning om herpesvirus hos katter. Övriga artiklar belyser veterinärvården i Iisalmi som Veterinärförbundets fullmäktig bekantade sig med i samband med sitt möte i början av november. Artikeln från en av Akavas forskare berättar om förtidspensionerna hos utbrända i arbetet och reserapporten från en studerande om studier i Leipzig. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/Pärmbild: Naalit/fjällrävarna. Kuva: Kuvapörssi

6 De veterinärmedicinska studierna förnyas Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 12 För några år sedan insamlade det omfattande EU-projektet Vet2020 veterinärers och intressentgruppers uppskattningar om veterinärarbetet på 2020-talet. Enligt prognosen kommer uppgifter i samband med människans hälsa och livsmedelssäkerhet samt djurslagsspecifikt specialiserat kliniskt och förebyggande arbete att öka märkbart överallt i Europa. Behovet på allmänna praktiker minskar. Vår fakultet har inriktat sin förnyelse av studierna enligt nämnda utredning. Vårt utbildningsprogram har förnyats både strukturellt och innehållsmässigt. Enligt förordningen som trädde i kraft i somras och som bygger på principerna i Bolognaprocessen leder tre års veterinärmedicinska studier till veterinärkandidatsexamen och efter det ytterligare tre års studier till veterinärlicentiatsexamen. Denna tvåstegsmodell i medicinska examina varierar avsevärt både internationellt och i hemlandet. I de humanmedicinska fakulteterna har man inte valt tvåstegsmodellen, ej heller i Norska veterinärmedicinska fakulteten. Däremot har man i Danmark och hos oss i Finland valt kandidatskedet. Det är rätt vanligt att lärarna vid veterinärmedicinska fakulteten ges pedagogisk utbildning och moderniseringen av utbildnings- och tentamenspraktiken har verkställts inom flera ämnen. I och med datatekniken är den nätbaserade undervisningen i vissa ämnen avsevärd. Undervisningen i anatomi, fysiologi och biokemi under det första året har integrerats till en helhet kallad Det friska husdjuret. Det har gett goda erfarenheter. Den splittrade undervisningen i klinisk veterinärmedicin, som består av talrika små studieavsnitt, förenhetligas så att den består av sju omfattande helheter. Produktionsdjursundervisningen avskiljs bl a till en egen helhet. De studerande som påbörjat sina studier i höst kommer att ha inslag som går genom hela studietiden: den studerandes tillväxt till en del av det vetenskapliga samfundet, veterinäretik och djurskydd samt veterinärkandidatens och -licentiatens portfolio. På grund av förändringarna i veterinärens arbetsbild är ett ställningstagande i diversifieringen av studierna, i praktiken linjeindelning, mycket aktuellt. Den arbetsgrupp som arbetar under ledning av vicedekanus, som ansvarar för studiefrågor, kommer att avge sitt betänkande på våren. Det finns flera internationella modeller, i t ex Utrecht väljer man genast i början av studierna inriktning och hos oss har man igen gjort valet i slutet av studierna i samband med valbara studier. I de övriga nordiska länderna tas linjeindelning, s k tracking, i bruk genom att diversifiera undervisningen under de två-tre sista terminerna. I den norska och danska modellen är linjerna fem: livsmedelshygien, smådjur, hästar, produktionsdjur och som femte fiskar i Norge och biomedicinsk grundforskningslinje i Danmark. Sverige torde få två linjer: sällskaps- och sportdjur samt produktionsdjur och livsmedelshygien. Linjeindelningen innehåller en för alla gemensam legitimering och möjlighet till byte av inriktning genom tilläggsstudier. Linjeindelningen ersätter inte specialistutbildningen. Den finska veterinärutbildningen har traditionellt gett goda arbetsmarknadsfärdigheter. Detta är fakultetens mål också i framtiden, men arbetslivet kräver redan nu, för att inte tala om i framtiden, mycket annat än kunskapen att använda en injektionsspruta eller kirurgens skalpell. Därför är det av nöden att kontinuerligt förnya studierna. Hannu Saloniemi dekanus, Helsingfors universitets veterinärmedicinska fakultet 618 Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Antti Nurminen (vastaava toimittaja, ansvarig redaktör) puh Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anna Parkkari puh. (09) faksi (09) Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: lehden kohdalta tai tilaa Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Pirkko Nousiainen puh Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt redaktionsråd: dosentti Marja-Liisa Hänninen ELT Liisa Kaartinen professori Terttu Katila professori Hannu Korkeala dosentti Sven Nikander professori Satu Pyörälä dosentti Mirja Ruohoniemi professori Hannu Saloniemi ELT Timo Soveri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Leena Saijonmaa-Koulumies, Minna Viitanen, Raisa Iivonen ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Helsinki puh. (09) faksi (09) Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: Tilaushinnat 2005 Prenumerationspriser 2005: 90 e, eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä ja liiton eläkkeellä oleville jäsenille 35 e, EKYn jäsenille 20 e, pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet 45 e. 90 e, för vet.med. studerande och pensionerade 35 e, för EKY medlem 20 e, för medlem nordiska veterinärförbund 45 e. ISSN Painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen

7 Sari Jalomäki, Nina Peltokallio ja Lotta Pänkälä Kissan herpesvirus-1 kirjallisuuskatsaus ja kenttätutkimus Feline herpesvirus-1 a literature review and a field study YHTEENVETO Artikkeli koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään kissan herpesvirus-1- eli FHV-1-infektioon liittyviä silmäsairauksia. Tutkimuksessa selvitimme konjunktiiva-, kornea-, linssi- ja retinamuutosten yleisyyttä pääkaupunkiseudun kissoilla sekä muutosten yhteyttä feline immunodeficiency virus (FIV), feline leukemia virus (FeLV) ja FHV-1-infektioihin. Lisäksi arvioimme polymeraasiketjureaktiotekniikalla (polymerase chain reaction, PCR) tehdyn FHV-1-diagnoosin luotettavuutta konjunktiivan sivelynäytteiden tutkimuksessa. Tutkimme 115 Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen (HESY) kissaa. Kaikille kissoille tehtiin täydellinen silmätutkimus (biomikroskopia, epäsuora oftalmoskopia ja tarvittaessa kyynelnesteen erityksen ja silmänpaineen mittaus) ja niistä otettiin verinäyte FIV- ja FeLV-testiä varten. Lisäksi 25 kissalta, joita oireiden (FHV-1-infektiolle tyypilliset silmäoireet ja/tai ylempien hengitysteiden tulehdusoireet) perusteella epäiltiin FHV-1-positiivisiksi, otettiin sivelynäyte konjunktiivalta PCR-tekniikalla tehtävää FHV-1-testiä varten. FIV-positiivisia kissoja oli kolme. FeLV-positiivisia kissoja ei tutkimuksessamme löytynyt lainkaan. FHV-1-PCR-tekniikalla testatuista 25 kissasta seitsemän oli positiivisia. Ainoastaan ylempien hengitysteiden tulehdusoireiden ja positiivisen FHV-1-PCR-tuloksen yhteys oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,008). FHV-1-PCR-tulokset olivat positiivisia kissoilla, joilla oli aktiivinen ylempien hengitysteiden tulehdus ja silmäoireita, mutta negatiivisia kissoilla, joilla oli FHV-1- infektiolle tyypillisiä silmäoireita, mutta ei ylempien hengitysteiden tulehdusoireita. Epäiltäessä kroonista FHV-1-infektiota on tärkeää tietää potilaan historia ja tunnistaa tyypilliset kliiniset oireet, sillä FHV-1-PCR-testitulokset saattavat olla negatiivisia kissoilla, joilla on pelkästään FHV-1-infektiolle tyypillisiä silmäoireita. SUMMARY This article contains a literature review on FHV-1-related ocular diseases in cats and a field study of ocular diseases in cats. We studied the prevalence of ocular (conjunctival, corneal, lens and retinal) abnormalities in cats and the connection of abnormal findings to FIV, FeLV and FHV-1 infection. We also estimated the reliability of FHV-1-PCR test from conjuctival swabs. We studied 115 shelter cats in Helsinki, Finland. Complete eye examinations (biomicroscopy, indirect ophthalmoscopy and, if needed, Schirmer s tear test and tonometry) were performed on all cats and they were tested for FIV and FeLV. A sample for the FHV-1-PCR test by conjunctival swab was taken from 25 cats with clinical signs indicative of FHV-1 infection (FHV-1-related ocular disease and/or symptoms of upper respiratory infection). Of the total of 115 cats tested, 3 were positive for FIV and none for FeLV. Of the 25 cats tested by PCR, 7 were positive. There was a statistically significant (p = 0.008) correlation between FHV-1 infection and upper respiratory infection. Cats with active upper respiratory infection and ocular disease tended to be positive for FHV-1 on PCR, whereas cats without active upper respiratory but with ocular disease tended to have negative PCR results. As cats with chronic ocular diseases related to FHV-1 may be negative on PCR, this disease should remain in consideration if clinical signs and history are consistent with FHV-1 infection. 619

8 JOHDANTO Feline herpesvirus-1 (FHV-1) on maailmanlaajuisesti kissan konjunktiviitin eli sidekalvotulehduksen ja keratiitin eli sarveiskalvotulehduksen yleisin syy. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, ovatko tyypilliset oftalmoskooppiset löydökset riittävä peruste diagnosoida FIV-, FeLV- tai FHV-1-infektio. Lisäksi arvioitiin polymeraasiketjureaktiotekniikalla (polymerase chain rection, PCR) tehdyn FHV-1-diagnoosin luotettavuutta konjunktiivan sivelynäytteiden tutkimuksessa. Vastaavaa tutkimusta ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Silmämuutoksiin keskittyvän tutkimuksen lisäksi päivitettiin tieto FIV- ja FeLV-prevalensseista pääkaupunkiseudun kissoilla. KIRJALLISUUSKATSAUS Feline herpesvirus-1 on maailmanlaajuinen ylempien hengitysteiden tulehdusta ja silmäoireita aiheuttava, alfaherpesviruksiin kuuluva virus. Jopa 97 prosenttia kissoista on voinut altistua jossain elämänsä vaiheessa virukselle (Maggs ym. 1999b). FHV-1 tarttuu kissasta toiseen nenäontelon, suun ja konjunktiivan eritteiden kautta sekä ihmisen välityksellä (Stiles 2000). Itämisaika tartunnasta sairastumiseen on 2 6 vrk (Andrew 2001) ja akuutti tauti kestää 1 2 viikkoa (Martin ja Stiles 1998). Kissa erittää virusta 1 3 viikkoa altistumisen jälkeen (Andrew 2001). FHV-1 on herkkä kuivuudelle ja suurimmalle osalle tavallisimmista desinfektioaineista (Ardans 1999). FHV-1 alkaa replikoitua nenäkuorikoissa, nenänielussa, konjunktiivan limakalvolla (Andrew 2001) sekä korneassa (Stiles 2000) 1 2 vrk altistumisesta (Andrew 2001). Virus tunkeutuu epiteelisoluihin. Replikoituessaan sekä jättäessään solun se saa aikaan KUVA 1 FIGURE Ophthalmia neonatorum sytolyysin, joka edelleen johtaa pintaepiteelin eroosioihin eli pinnallisiin haavaumiin sekä tulehdukseen (Stiles 2000). FHV-1 aiheuttaa muiden alfaherpesvirusten tapaan latentteja infektioita hermoganglioissa (Stiles 2000). Suurella osalla kliinisesti normaaleja kissoja on FHV-1-DNA:ta myös korneassa ja konjunktiivalla (Townsend ym. 2004), minkä vuoksi paikallisten kortikosteroidien käyttö latenttia FHV-1-infektiota sairastavilla kissoilla, joilla ei ole infektioon viittaavia silmäoireita, johtaa usein konjunktiviittiin ja kornean haavaumiin. Systeeminen kortikosteroidilääkitys, erilaiset sairaudet, leikkaukset, synnytys sekä imetys voivat myös saada aikaan oireiden manifestoitumisen (Stiles 2000). Maternaaliset vasta-aineet suojaavat vastasyntyneitä 2 10 viikon ajan, mutta eivät välttämättä anna riittävää suojaa latenttia, oireetonta infektiota vastaan (Andrew 2001). Sairastetusta taudista jää heikko vasta-ainesuoja. Markkinoilla olevat rokotteet eivät estä sairastumista, vaan ainoastaan lieventävät taudin silloinkin lähinnä primaari-infektion vakavuutta (Nasisse 1997). Rokotteilla ei ole todettu tehoa latenttiin infektioon. Kliinisten oireiden on todettu lisääntyvän käytettäessä elävää heikennettyä rokotetta FHV-1-infektoituneelle potilaalle (Stiles 2000). Kliiniset oireet FHV-1 on kissan konjunktiviitin ja keratiitin yleisin syy (Andrew 2001). Primaari-infektio ilmenee tyypillisesti nuorilla kissoilla tai kissanpennuilla uneliaisuutena, kuumeena, syömättömyytenä, nuhana, yskänä, nenä- ja silmävuotona sekä molemminpuolisena konjunktiviittina (Stiles 2000). Virus voi myös replikoitua kornean epiteelillä aiheuttaen dendriittisiä leesioita eli pistemäisiä tai lineaarisia epiteelin eroosioita, jotka voivat suurentua karttamaisiksi haavaumiksi (Martin ja Stiles 1998) ja edelleen sekundaarisen bakteeri-invaasion kautta ylettyä syvempiin stromaalisiin kerroksiin ja jopa perforoida kornean (Stiles 2003). FHV-1-infektio rajoittuu yleensä ylempiin hengitysteihin sekä silmiin. Infektoituneilla kissanpennuilla kuolleisuus tautiin lähentelee 70 prosenttia. Kaikkia altistuneita kissoja kohti kuolleisuus on kuitenkin pieni (Andrew 2001). Yleensä primaari-infektio on itsestään rajoittuva ja kissa toipuu ilman vakavia seuraamuksia (Stiles 2000). Noin 80 prosenttia infektoituneista kissoista jää viruksen kantajiksi primaari-infektion jälkeen ja 30 prosenttia niistä erittää virusta ajoittain. Osa kissoista siis kehittää toistuvia, muutamasta päivästä jopa useisiin viikkoihin kestäviä FHV-1-episodeja, jolloin oireina voi olla nuhaisuutta, konjunktiviittia ja korneaulseroita. Silmäoireet voivat olla toispuoleisia (Davidson 2003). Kroonisissa tapauksissa todetaan usein kornean stromaalista ödeemaa ja vaskularisaatiota (Stiles 2000). 620

9 KUVA 2 FIGURE Symblepharon ja kornean mineralisoituminen Symblepharon and mineralization of cornea KUVA 3 FIGURE Kornean sekvesteri Corneal sequestrum Konjunktiviitin ja keratiitin lisäksi FHV-1-infektioon voi liittyä myös muita silmäoireita kuten ophthalmia neonatorumia (kuva 1) eli vastasyntyneen silmätulehdusta, symblepharonia eli konjunktiivan adheesiota itseensä tai korneaan (kuva 2), kuivasilmäisyyttä (keratoconjunctivitis sicca, KCS), stromaalista ja eosinofiilista keratiittia, kornean nekrotisoitumista eli sekvesterimuodostusta (kuva 3), mineralisoitunutta kornean nekrotisoitumista (kuva 2) (Gemensky ja Wilkie 2001), indolentteja, pinnallisia korneaulseroita (kuva 4), entropionia (kuva 5) sekä anteriorista uveiittia (kuva 6) (Maggs ym. 1999a). FHV-1- infektion ei ole todettu aiheuttavan linssi- eikä retinamuutoksia. Konjunktiviittiepisodin jälkeen voi myös esiintyä kroonista kyynelvuotoa, joka yleensä johtuu kyynelkanava-aukkojen tai -tiehyiden kaventumisesta tai tukkeutumisesta (Stiles 2000). Diagnostiikka Diagnostiikka perustuu kliinisiin oireisiin, potilashistoriaan, sytologiaan, viruseristykseen, serologiaan, immunofluoresenssiin sekä PCR-tekniikkaan (Nasisse 1997). Kliinisillä löydöksillä ja potilashistorialla on suurin diagnostinen arvo (J. Stiles, henkilökohtainen tiedonanto). FHV-1-infektiota epäiltäessä on tärkeää tehdä täydellinen silmätutkimus (biomikroskopia, epäsuora oftalmoskopia ja tarvittaessa kyynelnesteen erityksen ja silmänpaineen mittaus). Kissanpentujen primaari FHV-1-infektio pystytään usein diagnosoimaan silmä- ja mahdollisten hengitystieoireiden perusteella (Andrew 2001). Vanhemmilla kissoilla diagnosointi on vaikeampaa pelkästään kliinisten oireiden perusteella. Kissalla, jolla on ajoittaista nuhaa ja korneaulseroita, on hyvin todennäköisesti krooninen FHV-1-infektio (Stiles 2000). Kliinisistä löydöksistä ainoastaan kornean dendriittinen ulseraatio on patognomista FHV-1-infektiolle (Nasisse 1997). Epiteliaaliset leesiot ovat kuitenkin erittäin pinnallisia, eivätkä ne useinkaan ulotu korneaepiteelin tyvikalvoon asti, minkä takia niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa ilman Rose-Bengal-värjäystä (Gelatt 1998). Hoito Silmien ja nenän eritteet tulisi puhdistaa säännöllisesti useita kertoja päivässä. Tarvittaessa sekundaaristen bakteeri-infektioiden hoitoon käytetään erityisesti Chlamydophila- ja Mycoplasma felis -mikrobeihin tehoavia paikallisvalmisteita (Martin ja Stiles 1997). Paikalliset antiviraaliset lääkkeet, lysiini, interferoniterapia, anti-inflammatorinen terapia sekä tulevaisuudessa ehkä myös laktoferriini (Beaumont ym. 2003) ovat indikoituja potilailla, joilla on varhaista symblepharon-muodostusta, vakava tai toistuva konjunktiviitti, korneaulseroita, kornean nekrotisoitumista tai pinnallista tai stromaalista keratiittia (Stiles 2000). Paikallisista antiviraalisista lääkkeistä trifluridiini tehoaa parhaiten in vitro (Andrew 2001). Lääkettä annetaan vähintään kuuden tunnin välein yleensä 3 4 viikon ajan. Oraalisen L-lysiinin käyttö perustuu lysiinin kykyyn estää FHV-1- replikaatiota. Lysiinin syöttäminen (pennuille 250, aikuisille 500 mg kahdesti vuorokaudessa) on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi menetelmäksi lieventämään 621

10 KUVA 4 FIGURE Kornean indolentti haavauma Indolent corneal ulcer Entropion KUVA 5 FIGURE FHV-1-indusoiman konjunktiviitin vakavuutta sekä ennaltaehkäisemään oireiden uusiutumisia (Stiles ym. 2002). Interferoniterapiaa (interferoniα sekä suun kautta että paikallisesti annosteltuna) käytetään myös FHV-1-infektion hoidossa, joskaan hoidon tehosta ei ole näyttöä. Kortikosteroideja sisältäviä silmätippoja suositellaan käytettäväksi ainoastaan erittäin vaikeissa, kroonisissa stromaalisissa keratiiteissa inflammaation ollessa immuunivälitteistä eikä suoraa seuraamusta virusinfektiosta. Syklosporiini tai paikallisesti annettava tulehduskipulääke, esimerkiksi diklofenaakki, on kortikosteroideja turvallisempi vaihtoehto. Käytettäessä anti-inflammatorisia valmisteita tulee samanaikaisesti käyttää antiviraalista lääkitystä ehkäisemään infektion puhkeamista uudelleen (Stiles 2000). Antiviraalisten lääkkeiden, antibioottien ja muun edellä mainitun hoidon lisäksi kissanpentujen vakavissa FHV-1-infektioissa symblepharon-kiinnikkeet tulee mekaanisesti poistaa, jottei niistä tulisi pysyviä. Vanhemmilla kissoilla esiintyvien indolenttien korneaulseroiden reunojen irtoepiteelin mekaaninen poisto edistää ulseroiden paranemista sekä vähentää paikallisesti viruspartikkelien määrää. Gridkeratomia (kornean pinnallinen haavauttaminen ristikkomaisesti G neulan avulla) on kontraindisoitu kissoilla, sillä sen on todettu altistavan kornean sekvesterimuodostumiselle (Stiles 2000). Stressitekijöiden minimoiminen ehkäisee oireiden uusiutumisia (Davidson 2003). TUTKIMUSOSA Kevään 2003 aikana työryhmämme teki kaikkiaan 115 Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen kissalle täydellisen silmätutkimuksen sekä otti kaikilta tutkittavilta kissoilta verinäytteen FIV- ja FeLV-testiä varten. Lisäksi kissoilta, joilla oli paraikaa tai oli ollut lähiaikoina flunssaoireita (sierainvuotoa, niiskutusta) ja paraikaa konjunktiviittiin ja/tai keratiittiin viittaavia muutoksia, otettiin konjunktiivalta kuivalla steriilillä pumpulipuikolla sivelynäyte kissan herpesvirustestiä (FHV-1-PCR, VetMedLabor, Ludwigsburg, Saksa) varten. Näyte lähetettiin kuivassa ja puhtaassa lasiputkessa laboratorioon. Tutkimukseen valitut 115 kissaa olivat kaikki yli kuuden kuukauden ikäisiä löytökissoja tai huostaan otettuja, pääosin kuitenkin hyvin hoidettuja kissoja. Kissat tutkittiin siinä järjestyksessä, kun ne tulivat eläinsuojeluyhdistykselle. Tulokset Kaikkiaan 110 kissalla tutkitun 115 kissan joukosta oli jokin silmämuutos tai -muutoksia. FIV-prevalenssiksi tutkimuksessa saatiin 2,6 prosenttia ja FeLV-prevalenssiksi 0,0 prosenttia. Molempien luottamusvälit sisälsivät odotetut prevalenssit, jotka olivat FIV:lle 1 4 prosenttia ja FeLV:lle 1 2 prosenttia (Peltokallio 2004). Jotta olisimme voineet tutkia FIV:n ja FeLV:n yhteyttä silmämuutoksiin, olisi otoskoon FIV:n ja FeLV:n alhaisten prevalenssien takia pitänyt olla huomattavasti suurempi. FHV-1-testiä varten konjunktiivan sivelynäytteet otettiin 25 kissasta (taulukko 1). Tavoitteena oli siis saada mahdollisimman monta FHV-1-positiivista kissaa tutkittavaksi. FHV-1-tutkitusta 25 kissasta seitsemän oli positiivisia. Seitsemästä FHV-1-positiivisesta kissasta neljällä oli konjunktii- 622

11 TAULUKKO 1. Silmämuutosten ja flunssaoireiden yleisyys 25 FHV-1-testatulla kissalla koko tutkitusta 25 kissan populaatiosta. TABLE 1. The prevalence of ocular lesions and signs of upper respiratory disease in 25 cats that were tested for FHV-1. TAULUKKO 2. χ 2 -testien tulokset keväällä 2003 tutkitulla seitsemällä FHV-1-positiivisella kissalla suhteutettuna kaikkiin tutkittuun 25 kissaan. TABLE 2. Results of the χ 2 -tests done on the seven FHV-1-positive cats, proportional to studied 25 cats. 623

12 KUVA 6 FIGURE Anteriorinen uveiitti, keraattisia presipitaatteja Anterior uveitis, keratic precipitates vamuutoksia, kuudella korneamuutoksia, kahdella linssimuutoksia, viidellä retinamuutoksia (dysplastisia, postinflammatorisia tai degeneratiivisia muutoksia) ja yhdellä uveiitti. Lisäksi kaikilla kissoilla oli paraikaa flunssaoireita. χ 2 -riippumattomuustestin perusteella ainoastaan flunssaoireiden ja FHV-1-infektion yhteys oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,008). Muut tyypilliset oireet (keratiitti, konjunktiviitti) eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi (p = 0,36 ja 0,38) (taulukko 2). Pohdinta Oletimme kaikkien herpesvirustestiä varten valittujen 25 kissan olevan FHV-1-positiivisia. Kuitenkin vain seitsemän osoittautui FHV-1-positiiviseksi. χ 2 -riippumattomuustestin perusteella ainoastaan flunssaoireiden ja FHV-1-infektion yhteys oli tilastollisesti merkitsevä, minkä perusteella voimme päätellä, että PCR-tutkimus konjunktiivan sivelynäytteestä akuuteissa FHV-1- infektioissa on luotettavampi kuin kroonisissa FHV-1-infektioissa. Osalla kissoista (seitsemän kissaa), joilla oli paraikaa flunssaoireita, tulokset olivat kuitenkin negatiivisia. Sivelynäytteen otto konjunktiivalta on yksinkertainen toimenpide, mutta saattaa olla riittämätön FHV-1-PCR-tutkimukseen. Sidekalvolta otettu pieni koepala sivelynäytteen sijaan olisi todennäköisesti luotettavampi FHV-1- PCR-tutkimukseen (henkilökohtainen tiedonanto J. Stiles). Toinen mikro-organismi on myös voinut aiheuttaa FHV-1-infektiolle tyypilliset oireet tai jokin muu tekijä on voinut inhiboida PCR-reaktiota (Rampazzo ym. 2003). Akuutissa FHV-1-infektiossa (flunssaiset kissat) viruspartikkelien määrä limakalvoilla on yleensä runsasta, jolloin herkemmin saadaan positiivisia PCR-tuloksia. Positiivisia FHV-1-PCR-tuloksia saadaan myös täysin oireettomista kissoista otetuista näytteistä. Kroonisissa FHV-1-infektioissa PCR-tulokset ovat puolestaan usein negatiivisia. Lisäksi on todettu, että kliinisten näytteiden tutkimustuloksissa on suuria eroja riippuen laboratorion valitsemasta PCR-tutkimusmenetelmästä (Maggs ym. 2004). Kliinikon tulee siis suhtautua toistaiseksi hyvin kriittisesti sekä negatiivisiin että positiivisiin PCR-tekniikalla tehtyihin FHV-1-tutkimustuloksiin. Potilaan historia ja kliiniset oireet ovat tärkeimmät huomioon otettavat seikat diagnosoitaessa FHV-1-infektiota. Muut FHV-1-infektion diagnosoimiseen käytetyt menetelmät (sytologia, viruseristys, immunofluoresenssi) ovat käyttökelpoisia lähinnä vain akuuteissa FHV-1-infektioissa. Serologisen testin (ELISA) tulokseen vaikuttavat aiemmat infektiot sekä rokotusten aiheuttamat vasta-aineet. On tärkeää poissulkea vastaavia kliinisiä oireita aiheuttavat muut taudinaiheuttajat konjunktiivalta ja kornealta otettujen sytologisten näytteiden ja PCR-tekniikalla tehtyjen tutkimusten avulla esimerkiksi Chlamydophila felis-infektion varalta. Kissan herpesvirusinfektiota tulee aina epäillä ensisijaisesti kissan konjunktiviitin ja keratiitin aiheuttajaksi, mikäli muita syitä ei ole todettavissa, sillä FHV-1 -infektio on erittäin yleinen kissalla. KIITOKSET Haluamme kiittää Helsingin Eläinsuojeluyhdistystä yhteistyöstä sekä Eläinlääketieteen säätiötä apurahasta. Lisäksi haluamme kiittää professori Jean Stilesia henkilökohtaisista neuvoista. KIRJALLISUUS Andrew S.E. Ocular manifestations of feline herpesvirus. J. Feline Med. Surgery 3, s Ardans A.A. Herpesviridae. Teoksessa Hirsh D.C, Zee Y.C (toim.). Veterinary Microbiology. Blackwell Science, Malden s Beaumont S.L, Maggs D.J, Clarke H.E. 624

13 Effects of bovine lactoferrin on in vitro replication of feline herpesvirus. Vet. Ophthalmol. 6, s Davidson M.G. Feline Herpesvirus and the Eye. Compendium of Nordic Eye Meeting. Kööpenhamina, Gelatt K.N (toim.). Veterinary Ophthalmology. 3. painos. Lippincott Williams & Wilkins, Baltimore s. Gemensky A.J., Wilkie D.A. Mineralized corneal sequestrum in a cat. J. Am. Vet. Med. Assoc. 219, s Maggs D.J., Clarke H.E., Smith S.J. Comparison of 6 PCR protocols for detection of feline herpesvirus (FHV-1) DNA in clinical samples and commercial vaccines. ACVO meeting 2004, Washington, DC, Abstract No.: 80. Maggs D.J., Lappin M.R., Nasisse M.P. Detection of feline herpesvirus-specific antibodies and DNA in aqueous humor from cats with or without uveitis. Am. J. Vet. Res. 60, 1999a. s Maggs D.J., Lappin M.R., Reif J.S. et al. Evaluation of serologic and viral detection methods for diagnosing feline herpesvirus-1 infection in cats with acute respiratory tract or chronic ocular disease. J. Am. Vet. Med. Assoc. 214, 1999b. s Martin C.L, Stiles J. Ocular infections. Teoksessa Greene G.E (toim.). Infectious Diseases of the Dog and Cat. 2. painos. W.B. Saunders Company, Philadelphia, s Nasisse M.P. Diseases of the feline anterior segment. Ocular disease in the cat. Compendium of Nordic Eye Meeting, Häringe slott, Ruotsi Peltokallio N. Silmien konjunktiiva-, kornea-, linssi-, ja retinamuutosten yleisyys pääkaupunkiseudun kissoilla sekä niiden yhteys FIV-, FeLV- ja FHV- 1-infektioihin. Syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen eläinlääketieteen laitos s. Rampazzo A., Appino S., Pregel P. et al. Prevalence of Chlamydophila felis and feline herpesvirus 1 in cats with conjunctivitis in Northern Italy. J. Vet. Int. Med. 17, s Stiles J. Feline herpesvirus. The Veterinary Clinics of North America, 30:5, September, s Stiles J. Teaching an old cat new tricks... where are we with FHV ocular disease? 2nd Annual Feline Congress, Amsterdam, Stiles J., Townsend W.M., Rogers Q.R., Krohne S.G. Effect of oral administration of L-lysine on conjunctivitis caused by feline herpesvirus in cats. Am. J. Vet. Res. 63, s Townsend W.M., Stiles J., Guptill-Yoran L., Krohne S.G. Development of a reverse transcriptase-polymerase chain reaction assay to detect feline herpesvirus-1 latency-associated transcripts in the trigeminal ganglia and corneas of cats that did not have clinical signs of ocular diseases. Am. J. Vet. Res. 65, s KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Sari Jalomäki Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Malmin Eläinklinikka Apex Malminkaari 1, Helsinki puh. (09) Nina Peltokallio, ELK Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 57, Helsingin yliopisto Lotta Pänkälä, ELL Purolaakso 12, Espoo Artikkeli liittyy ELK Nina Peltokallion syventävien opintojen projektiin. LEHDEN ILMESTYMISAIKATAULU 2006 Nro Työpaikkailmoitukset Ilmoitukset/valmis aineisto Ilmestyy * teemanumero Eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi * ELP numero, Eläinlääkäripäivät Vuoden 2006 mediakortti on kotisivuilla lehden kohdalla ja sen voi tilata toimistosihteeri Riitta Purolta, puh. (09)

14 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE RUOKAVALIOHOITO NIVELSAIRAUKSISSA - UUSI LISÄ MOBILITY-SARJAAN Royal Canin Finland Oy ja Orion Pharma Eläinlääkkeet ovat lokakuun aikana lanseeranneet uuden lisän Mobility-erikoisruokavaliosarjaan täydentämään muutama vuosi sitten markkinoille tullutta Mobility Supportia. Mobility Special Large Dog on kehitetty erityisesti suurikokoisille koirille, jotka kärsivät nivelongelmista. Nivelongelmat koiralla Nivelongelmat ovat tavallisia koirilla; noin 20 prosenttia yli vuoden ikäisistä koirista kärsii niistä. Ylivoimaisesti suurin osa artriiteista raportoidaan kuitenkin yli kahdeksanvuotiailla koirilla. Sairaus huomataan yleensä siinä vaiheessa, kun omistaja tuo kipuilevan tai ontuvan koiran eläinlääkärin vastaanotolle. Tällöin sairaus on saattanut edetä pitkälle ja nivelrusto voi olla jo pahasti rappeutunut. Nivelongelmien riski kasvaa koiran iän, koon ja ylipainon myötä. Myös traumat ja liika rasitus kasvuaikana voivat johtaa oireiluun. Tietyt rodut näyttävät olevan alttiimpia nivelongelmille. Tyypillisiä oireita ovat jatkuva tai toistuva ontuminen, vaikeudet rappusten kiipeämisessä tai seisomaan noustessa sekä aamuinen jäykkyys. Omistaja voi myös huomata selvän muutoksen koiran luonteessa. Artriittia ja muita nivelongelmia hoidetaan kipulääkkeillä sekä nivelsuoja-aineilla, jotka sisältävät kondroitiinisulfaattia ja glukosamiineja. Ruokavaliolla on tässä kuten monen muunkin sairauden kohdalla merkittävä rooli. Nivelongelmista kärsiville koirille varta vasten suunnitellulla ruokavaliolla on hyvä teho pitkäaikaisessa käytössä, se muun muassa auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta. Kipulääkkeiden osuutta pystytään yleensä ruokavalion tehotessa pienentämään, mikä puolestaan vähentää kipulääkkeistä mahdollisesti aiheutuvia sivuvaikutuksia mahasuolikanavassa. Erityisruokavalio sopii hyvin myös ikääntyvälle koiralle, sekä nivelleikkauspotilaalle ennen ja jälkeen leikkauksen. Viherhuulisimpukka (Perna canaliculus) - Green Lipped Mussel, GLM Royal Caninin Mobility Support ja Mobility Special Large Dog -erityisruokavalioissa olennaisena osana on viherhuulisimpukkauute. Viherhuulisimpukan merkitys nivelterveydelle oivallettiin, kun huomattiin, että viherhuulisimpukkaa runsaasti ruokavaliossaan käyttävät maoriheimot Tyynenmeren saarilla kärsivät huomattavasti harvemmin nivelongelmista kuin mantereelle muuttaneet sukulaisensa, joiden ruokavalioon ei simpukka enää kuulunut. Maorit ovat viljelleet viherhuulisimpukkaa kotiseudullaan satojen vuosien ajan kyse ei siis ole uhanalaisesta luonnonvaraisesta eläimestä. Viherhuulisimpukan vaikuttavat aineet ovat kondroitiini, omega-3-rasvahapot, E- ja C-vitamiini sekä kivennäisaineet (sinkki, kupari, mangaani). Viherhuulisimpukalla on myös aktiivista suolistooireita vähentävää vaikutusta. Vaikka tutkimuksissa on todettu GLM:n vaikuttavan positiivisesti niveloireisiin niin ihmisellä kuin eläimillä (1, 2, 3), ei sen tarkka vaikutusmekanismi ole tunnettu. Ruokavalion merkitys nivelsairauksissa Viherhuulisimpukkauutetta sisältävän Mobility-dieetin vaikutusta nivelongelmiin testattiin kenttätutkimuksessa (6). Tutkimukseen osallistui yhteensä 85 koiraa 27 eri rodusta. Tutkimukseen valitut olivat yksityisomistuksessa olevia, 626

15 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE terveitä koiria, joilla ei havaittu neurologisia häiriöitä. Tutkimuksen aikana koirille ei annettu kipulääkkeitä. Tutkimuksessa seurattiin liikkuvuuden alenemaa, krepitaatiota, kipua ja turvotusta. Nämä kriteerit pisteytettiin ja laskettiin yhteen (Total Arthritic Score). Sekä omistaja että eläinlääkäri arvioivat kriteerit ennen ja jälkeen ruokavalion aloittamisen. Tehoarvion lisäksi myös maittavuutta arvioitiin. Tuotetyytyväisyys oli hyvä niin eläinlääkäreiden kuin omistajienkin arvioissa. Yleisesti positiivinen vaikutus koirien niveloireisiin raportoitiin jo vajaan kahden kuukauden käytön jälkeen. Suurimmalla osalla (94 prosenttia) koirista kliiniset oireet vähenivät. Total Arthritic Score parani 36 prosenttia. Vaikutus näytti korreloivan koiran koon kanssa, pienten ja keskikokoisten rotujen koirilla oireiden lievittyminen oli suuria koiria merkittävämpää. Tutkimuksesta vedettiin johtopäätös, että niveloireiden lieventymisellä on yhteys GLM-saantiin elopainokiloa kohden. Isoille, yli 25 kg painaville koirille kehitetyssä Mobility Special Large Dog erityisruokavaliossa on juuri tästä syystä lisätty viherhuulisimpukkauutteen osuutta. Mobility Special Large Dog -ruokavalio sisältää saman GLM-pitoisuuden ison koiran elopainokiloa kohden kuin pienemmille roduille tarkoitettu Mobility Support. 1. J.T. Hudson et al. Assessing repeatability and validity of a visual analogue scale questionnaire for use in assessing pain and lameness in dogs. AJVR, A.K. Hielm-Bjorkman et al. Evaluation of methods for assessment of pain associated with chronic osteoarthritis in dogs. JAVMA, Bierer T.L. and Bui L.B. (2002). Improvement of arthritic signs in dogs fed green-lipped mussel (Perna canaliculus). Journal of Nutrition 132:1634S-1636S. 4. Rainsford, K.D. and Whitehouse, M.W. (1980). Gastroprotective and anti-inß ammatory properties of green-lipped mussel (Perna canaliculus) preparation. Arzneim-forsch. 30: Bui L.M., Pawlowski K. and Bierer T.L. (2000). Reduction of arthritic signs in dogs fed a main meal dry diet containing green-lipped mussel (Perna canaliculus). Experimental Biology Conference, San Diego, USA. 6. E. Servet, P. Marniquet, V. Biourge. Dietary intervention can improve clinical signs in ostoarthritic dogs. Royal Canin Research Center, France. Data on Þ le. Orion Pharma tukee tänä jouluna Suomen Punaisen Ristin toimintaa. Kiitämme hyvästä yhteistyöstä sekä toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle

16 Iisalmen eläinlääkintähuoltoon tutustumassa Iisalmen kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu kutsuivat Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan tutustumaan paikallisiin eläinlääkintähuollon järjestelyihin. Marraskuun harmaudessa tehtiin selkoa neljän kunnan yhteistyöstä eläinlääkinnässä, Savoniaammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon ammattiopiston yhteistyöstä pieneläinhoitajien koulutuksessa ja ELKE2-hankkeen tutkijan tekemästä eläinlääkintäjärjestelmäselvityksestä. TEKSTI JA KUVAT: ANNA PARKKARI Iisalmen alueen eläinlääkintä on järjestetty yhdessä Vieremän, Kiuruveden ja Sonkajärven kanssa. Nämä kunnat muodostavat yhdessä YTY:n eli Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän. Niiden yhteen laskettu pinta-ala on 4850 neliökilometriä. Alun perin mukaan suunniteltiin kahdeksaa kuntaa, mutta tällä erää mukana ovat nämä neljä. Jokaisella kunnalla on veto-oikeus talousarvioon, ja se taitaa olla yksi selitys tämän yhteistyön onnistumiselle, sanoo eläinlääkäri, Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Eestilä. Eläinlääkäreitä työskentelee useassa pisteessä: neljä uudella klinikalla Iisalmessa, Kiuruvedellä kolme, Vieremällä kaksi ja Sonkajärvellä kaksi. Terveysvalvonnan johtajan, eläinlääkäri Jyrki Juntusen työpiste on Iisalmen keskustassa ja hän keskittyy omaan alaansa. Väestöä neljän kunnan alueella on hiukan yli Tavoitteena olleella kahdeksan kunnan alueella väestöä olisi yli henkilöä ja pinta-alaa yli neliökilometriä. Päivystysaikaan YTY:n alueella vuorossa on kaksi eläinlääkäriä samanaikaisesti. He työskentelevät omassa toimipisteessään tai tarvittaessa tilalla. Asiakkaat voivat soittaa klinikan numeroon, jossa on tieto päivystäjästä, kuten tietysti kaikkien toimipisteiden puhelinvastaajissa. Tulevan viikon päivystyksistä on myös ilmoitus perjantain Iisalmen Sanomissa. Alueella on yli nautaa, noin lypsylehmää ja melkein sikaa. Lemmikkien ja hevosten määrä on kasvussa kuten muuallakin, ja lypsyrobotteja on hankittu useille tiloille. Kunnallinen klinikka Kuluvan vuoden maaliskuussa käyttöön otettu klinikka on YTY:n omistama ja Savonia-ammattikorkeakoulun rakennuttama. Ammattikorkeakoulun vahva rooli maaseutuammattien kouluttajana selittää myös klinikan rakentamisen. Iisalmen kaupunki lainoitti 628

17 eli rahoitti klinikan rakentamisen. Muuten rakentaminen ei olisi lähtenyt käyntiin. Kunnat omistavat klinikan YTY:n kautta. Minusta näissä asioissa on mietittävä asiakkaan tarvetta. Kuntien pitää syrjäisemmillä seuduilla hyväksyä, että niille tulee kustannuksia. Voimavarojen yhdistäminen ei tarkoita vain tehostamista, karsimista ja säästöjä, vaan se voi myös tarkoittaa hyvin tuotettuja laadukkaita palveluja tarvitseville. Näillä korkeuksilla on paljon kansaneläkkeen varassa eläviä ihmisiä ja työttömiä, ja kokonaisuus on muutenkin erilainen kuin ruuhka- Suomessa. Nämä neljä kuntaa ovat täällä hyvin ryhtyneet tuumasta toimeen, tuottamaan asiakkaiden tarvitsemia palveluja, sanoo klinikalla työskentelevä Markku Eestilä. Hän korostaa henkilökunnan mukaan ottamista muutokseen: asioista on keskusteltava avoimesti ja mahdollisimman aikaisin, koska muutokset ovat yksilön näkökulmasta aina uhkaavia. Klinikka herätti paljon myönteisiä kommentteja Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan vierailulla. Kenelläkään ei ollut tiedossa ihan vastaavalla tavalla toteutettua klinikkaa ja yhteistyötä. Kollegojen läsnäolo, vapaiden pitämisen mahdollisuus, varta vasten suunnitellut tilat ja pieneläinhoitajaopiskelijat tekevät tästä mainion työpaikan, sanoo Joensuusta tullut Iisalmen klinikan eläinlääkäri Jari Aho. Olen viihtynyt Iisalmen klinikalla työyhteisön joustavuuden vuoksi. Jos on tarve tehdä vaikkapa navettatarkastus, siihen voi tosissaan keskittyä eikä tarvitse säntäillä muihin töihin. Aho toi mukanaan omat erikoislaitteensa silmäsairauksia ja luukirurgiaa varten. Valtuuskunta tutustui seminaarinsa ohessa Iisalmen uuteen eläinklinikkaan. Vastaanottoaulassa vasemmalla puhuu Markku Eestilä ja edessä aniliininpunaisessa puserossa Ulla Huttunen. Pieneläinhoitaja apuna Pieneläinhoitajien koulutuksen asiantuntija on lehtori ja eläinlääkäri Ulla Huttunen. Olen kouluttanut pieneläinhoitajia vuodesta Tämän uuden yhteistyökuvion myötä Ylä-Savon ammattiopiston aikuisopiskelijat opiskelevat Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikön tiloissa ja harjoittelevat Iisalmen eläinklinikalla. Opiskelijoita on noin vuoden koulutuksessa mukana 16. Osa on vuorollaan teoriavuorossa ja osa klinikalla. Kesäharjoitteluja he tekevät muuallakin, mikä avartaa kuvaa työtavoista ja vastaanotoista. Opiskelijat on valittu taustaltaan koulutukseen sopiviksi ja tämä vuosi valmentaa heidät ammattinäyttöä varten. Ammattitaito on pieneläinhoitajille riippumaton siitä, miten taidot on saavutettu. Toisille näytön tekeminen vie kauemmin kuin toisille, koska peruskoulutus ja kokemukset ovat Klinikan esittelyssä ehdittiin puida monia kysymyksiä. Vasemmalta Olli Soininen, Lea Jaakkola, Leena Manner, Jaakko Marttila ja isäntä Markku Eestilä. erilaiset. Tavoitteena on ottaa opiskelemaan alalle vahvasti motivoituneita ja jo suuntautuneita aikuisia, sanoo Ulla Huttunen. Klinikan arkipäivän hyörinässä hoitajat saavat paljon kiitosta. Eläinlääkärit pääsevät tekemään omaa työtään, kommentoi useampikin haastateltu. Tuorein suunnitelma tuo klinikallekin mukaan ELKE2-hankkeen: marraskuussa päättyi hakuaika työpaikkailmoituksessa, jossa tarjotaan työtä yhdelle pieneläinhoitajalle ja yhdelle suureläinhoitajalle puoleksi vuodeksi. ELKE2-hankkeen hoitajahaku on osa laajempaa Ylä-Savon eläinlääkintähuollon kehittämistarpeet -hanketta, jossa selvitetään muun muassa, voidaanko hoitajien 629

18 Pieneläinhoitajaopiskelija Anna Kangasvieri valmistelee kissaa leikkaukseen. Samaan aikaan pieneläinhoitajaopiskelija Essi Nikumo työskentelee klinikan laboratoriossa. Nikumolla oli haastatteluhetkellä kaksi alan työpaikkaa tarjolla valmistumisen jälkeen. avulla suunnata eläinlääkäreiden työpanosta ennakoivaan eläinten terveydenhuoltoon. Psykologian lisensiaatti, yliopettaja Kalevi Paldanius esitteli Eläinlääkäriliiton valtuuskunnalle ELKE2-hankkeeseen kuuluvan tutkimuksensa väliraporttia nimeltä Lääkärit ilman kuntarajoja. Eläinlääkintähuollon kehittämistarpeet Ylä-Savossa. Uudet päivystysjärjestelyt ovat vähentäneet työperäistä stressiä, kuvailee Paldanius kokonaisuutena eläinlääkäreiden vastauksia heille tehtyyn kyselyyn. Iisalmessa toimintansa aloittaneeseen klinikkaan suhtauduttiin myönteisesti tai varauksin myönteisesti. Ehdottomasti kielteistä kantaa klinikan tuloon ei ollut kellään haastatelluista, hän jatkaa. Kyselyn mukaan suhtautuminen terveydenhuoltoon ja sairaudenhoitoon vaikuttaisi olevan sukupolvi- ja koulutuskysymys. Terveydenhuoltotyöhön liittyvien tietojen ja taitojen todettiin olevan kehittämishaaste sekä eläinlääkäreille että eläinten omistajille. Myös eläinlääkärin vuorovaikutustaidot korostuvat terveydenhuoltotyön edistymisen myötä. ELKE2-hanketta voi kokonaisuudessaan verrata yrityshautomoon, sanoo hankeen tutkimusjohtaja, ELT Veikko Tuovinen. Valtuuskunnan seminaarissa hän esitteli pikavauhtia moniulotteisen hankekokonaisuuden eri puolia väitöskirjatekijöistä kehittämishankkeisiin ja niissä tehtävään tutkimukseen. Valtuuskunnan puheenjohtajan Tuomas Herva totesinkin: ELKE2-hanke kehittää eläinten terveydenhuoltoa hyvin voimakkaasti. Ajantasaiset tiedot hankkeen osista ovat sen kotisivulla, ja hanketta esiteltiin myös kuluvan vuoden Eläinlääkärilehdessä 7 8. Hetkeä myöhemmin pieneläinhoitajaopiskelija Tea Nieminen klinikan heräämössä asiakkaan kanssa. Kotisivuilta lisää tietoa: Iisalmen eläinlääkintä: ELKE-hanke Savonia-ammattikorkeakoulu: Eläinlääkäriliiton valtuuskunta: Kävijämäärä on vielä arvoitus Klinikalla käy vilske arkiperjantaina. Läsnä on kolme eläinlääkäriä; neljäs, Virpi Ryhänen on vapaalla. Pieneläinhoitajaopiskelijoita on vuorossa neljä ja asiakkaita tulee tasaisesti. Normaalisti aukioloaika on aamukahdeksasta neljään, vaikka usein työssä ollaan pidempäänkin. Vuosittaista kävijämäärää on vielä vaikea sanoa. Ensin arveltiin, että se voisi olla noin 3 000, nyt olemme laskeskelleet jo 5 000, sanoo Iisalmessa 630

19 Klinikka on varta vasten suunniteltu eläinlääkäriklinikaksi. Autotallin yhteydessä on lääkevarasto ja auton mahtuu hyvin pakkamaan sisällä. Sijaiselle on asunto kylpyhuoneella, henkilökunnalle kahvihuone ja sosiaalitilat, tutkimus-, toimenpide- ja leikkaushuoneita on useita. Klinikalla on röntgen, laboratorio, heräämö ja tilaa ruhojen säilytykseen. Jokaiselle eläinlääkärille on myös toimistotyöhuone. Klinikan lisäksi YTY:llä on toimipisteet myös Vieremällä, Sonkajärvellä ja Kiuruvedellä sekä terveysvalvonnan johtaja Iisalmen keskustassa. pitkään työskennellyt eläinlääkäri Matti Behm. Eläinlääkäreiden täytyy pystyä tekemään yhteistyötä, vaikka alalla onkin pitkä historia yksinäisestä puurtamisesta. Minä nautin monen eläinlääkärin yhteisöstä ja ammatillisesti voidaan kehittää toimintaa, meillä esimerkiksi luukirurgian saralla. Kuntien pitää myös hyväksyä, että palvelut eivät tule ilmaiseksi. Arvostan monia Iisalmen seudun päättäjiä hyvästä ymmärryksestä, Behm jatkaa. Markku Eestilä kertoo vielä: Totta on, että täällä olemme irrallaan kansanterveystyöstä. Iisalmi on mukana kolmessa kuntayhtymässä, joista tämä YTY on yksi. Muita ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. Tällaiset ratkaisut ovat aina paikallisia, olosuhteiden mukaisia. Periaatteessa eläinlääkintäasioiden olisi minusta hyvä olla mukana kansanterveystyössä, tämä on olosuhteiden pakosta meillä näin. Ja yleisesti esitän, että ajomatkojen subventiot on säilytettävä, muuten alueet ja erityisesti asiakkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tämä on tärkeää eläinsuojelun, asiakkaiden kukkaron ja eläinlääkäreiden työtehtävien kannalta. Täytyy oivaltaa, että tämä on yksi ja sama kokonaisuus. Toistaiseksi Iisalmen klinikan eläinlääkärit tilaavat kukin omat lääkkeensä. Ei meilläkään täydellistä ole, sanoo Markku Eestilä. Kehittämisen varaa on vielä. Kunnat yhteistyössä - YTY:n neljän kunnan alueella on asukkaita Ylä-Savon terveydenhuollon eläinlääkinnän toimipisteet: uusi eläinklinikka Iisalmessa, terveysvalvonta Iisalmen keskustassa, vastaanotto Vieremällä, Sonkajärvellä ja Kiuruvedellä - Päivystykset nyt noin joka viides tai kuudes viikonloppu, aiemmin noin joka 3 8 viikonloppu - Yhteensä 12 eläinlääkäriä, sisältää terveysvalvonnan johtajan - Klinikan rakentaminen ja laitehankinnat maksoivat hiukan yli euroa. - Klinikka on kooltaan noin 520 neliömetriä. - Klinikan osoite on Haukisaarenkatu 2, Iisalmi. 631

20 Työssään uupuneet aiemmin eläkkeelle Yli 50-vuotiailla akavalaisilla on eniten vaikeuksia työssä jaksamisessa. Myös pitkä, yli 40-tuntinen viikkotyöaika uuvuttaa. TEKSTI: PÄIVI KNUUTTILA Ikääntyneiden akavalaisten jaksamisongelmat ovat lisääntyneet. Valtaosa, 77 prosenttia, liitti omat jaksamisongelmansa työhön, joka kymmenes työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vain yksi kymmenestä katsoi, että jaksamisongelmat liittyivät omaan yksityiselämään. Uupuneita oli enemmän kunnissa ja valtionhallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Erityisesti opetustehtävissä työskentelevät kärsivät jaksamisongelmista. Akava selvitti jäsenkuntansa työssä jaksamista ja eläkkeelle siirtymisen ajoitusta työmarkkinatutkimuksessa. Akavan tutkija Ulla Aitta korostaa, että jaksamisella on yhteys työssä jatkamiseen. Ne 50 vuotta täyttäneet, jotka kokivat työssäjaksamisvaikeuksia, haluaisivat jättää työelämän alle 60-vuotiaina. Vastaavasti ne, joilla ei ollut jaksamisvaikeuksia haluaisivat jäädä eläkkeelle noin 62- vuotiaina, sanoo Aitta. Myönteistä Aitan mukaan on, että kaikkien akavalaisten itselleen parhaaksi katsoma eläkeikä oli noussut 1,2 vuotta vuodesta Jos keskiarvo-akavalainen saisi päättää, hän jäisi eläkkeelle 60,3- vuotiaana. Työssä jaksamisongelmat vähentävät myös muiden työssä jatkamiseen tähtäävien kannusteiden vaikutuksia. Työmarkkinatutkimuksen tulokset osoittivat, että esimerkiksi eläkkeen super- karttuma kannusti eniten niitä vastaajia, jotka eivät kokeneet työssäjaksamisongelmia. Superkarttuma on ollut käytössä kuluvan vuoden alusta. Sen avulla palkansaaja voi kasvattaa eläkekarttumaansa 4,5 prosenttia vuodessa 63 vuotta täytettyään. Kysyttäessä mahdollisten lisävuosilomapäivien tai -vapaa-ajan merkitystä työssä jatkamiseen tulos oli saman suuntainen. Myös tämän keinon kannustavuus oli vähäisempi niiden kohdalla, joilla 632

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Koiran nivelvaivat VETERINARY DIET

Koiran nivelvaivat VETERINARY DIET Koiran nivelvaivat VETERINARY DIET KOIRAN NIVELVAIVAT Nivelvaivat ovat koirilla varsin tavallisia. Yleisin niistä on nivelrustoa vaurioittava sairaus, nivelrikko. Yli 20 prosentilla 1-vuotiaista ja sitä

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI PAKKAUSSELOSTE Fucithalmic vet. 1% silmätipat, suspensio koirille ja kissoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Ruotsinkielinen opetus Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2015 2016 muutokset mahdollisia

Ruotsinkielinen opetus Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2015 2016 muutokset mahdollisia Ruotsinkielinen opetus Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2015 2016 muutokset mahdollisia Selitteet opintojaksojen alla oleville kohdille: Opetus = Opintojaksoon sisältyvä ruotsinkielinen

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 mg päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 mg päällystetyt tabletit koiralle

PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 mg päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 mg päällystetyt tabletit koiralle PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 100 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 150 päällystetyt tabletit koiralle 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

OPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104

OPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 OPPIAINEINFO torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 SISÄLTÖ uusi opinto-opas, opetussuunnitelma ja sen tuomat muutokset opintoihin ensi vuoden opetusohjelma kieliharjoittelu & työharjoittelu kansainvälinen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Axilur vet 250 mg tabletti

PAKKAUSSELOSTE. Axilur vet 250 mg tabletti PAKKAUSSELOSTE Axilur vet 250 mg tabletti 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI Myyntiluvan haltija: Intervet

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot