monitoimilaite tulostaa skannaa kopioi faksaa Näin ohjelmasi testataan Hakukone löytää myös työpöydältä Korttipalvelin säästää tilaa ja rahaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "monitoimilaite tulostaa skannaa kopioi faksaa Näin ohjelmasi testataan Hakukone löytää myös työpöydältä Korttipalvelin säästää tilaa ja rahaa"

Transkriptio

1 Tietokone testaa: Applen uusi Mac Mini kosii PC-käyttäjiä TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 3/2005 HINTA 6,90 monitoimilaite tulostaa skannaa kopioi faksaa Näin ohjelmasi testataan PAL.VKO Linux käyttöön ilman asennusta Ensituntuma: 64-bittinen Windows XP Hakukone löytää myös työpöydältä Korttipalvelin säästää tilaa ja rahaa

2 päätoimittajalta Hannu Järvinen Kysymyksiin ei vastaa estoohjelman valmistaja, vaan suomalainen lainsäätäjä. Soitellen sotaan Kulttuuriministeri Tanja Karpela päätti helmikuussa profiloitua ehdottamalla ohjelmallista suodatusta koulujen ja kirjastojen nettiyhteyksiin. Ministeri perusteli ehdotustaan lastensuojelullisin argumentein saaden erityisesti kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajavan EFFI ry:n takajaloilleen. Aiheesta sukeutui kiivas julkinen väittely, syystäkin. Web-selailua rajoittavia ohjelmia on ollut saatavana jo pitkään, ja lastensa valvomattomasta surfailusta huolestuneet vanhemmat ovat niitä myös kotimikroihinsa asentaneet. Myös yritysverkoissa on käytössä ohjelmia ja laitteita, joilla työntekijöiden webin käyttöä voidaan rajoittaa. Kumpikin tapaus on ongelmaton. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus rajoittaa alaikäisten lastensa tekemisiä, työnantajalla puolestaan on oikeus päättää, mihin työaikaa käytetään ja mihin internetin palveluihin työkoneelta on pääsy. Webin tai edes internetin käyttäminen ei ole työpaikalla mikään perusoikeus tai -vapaus. Lastensuojelu on niin ikään tarpeellista. Webistä löytyy kohtalaisen vaivattomasti paljon sivuja, joiden sisältö on epäilemättä hyvin vahingollista lapsen mielenterveydelle ja joille pääsy on siksi heiltä syytä estää. Vastaavaa materiaalia ei ole käytännössä ollut yleisesti saatavana ennen internetiä, joten ongelmaa ei ole tarvinnut aiemmin pohtia. Perusteita netin käyttörajoituksille siis on, mutta Karpelan ehdotus haiskahtaa silti sensuurilta. Julkisessa tilassa oleva web-pääte, jolla ei voi käyttää kaikkia julkisen verkon avoimia palveluja, herättää aiheellisia kysymyksiä. Kuka päättää, mitkä palvelut ovat sallittuja? Millä perusteilla osa palveluista kielletään? Miten kieltojen noudattamista valvotaan? Näihin kysymyksiin ei vastaa esto-ohjelman valmistaja, vaan suomalainen lainsäätäjä. Ennakkosensuuria koskevan lainsäädännön on kaiken lisäksi oltava sellainen, että sen perusteella voi yksiselitteisesti päätellä, saako jotakin sisältöä katsoa vai ei. Webissä tällaiset määrittelyt eivät ole olleet mahdollisia enää pitkään aikaan. Myös eriarvoisuus on ongelma. Laajakaista leviää Suomessa nopeasti, mutta vielä vuosienkaan kuluttua kaikilla ei ole kotonaan tietokonetta ja nettiyhteyttä. Heidän mahdollisuutensa käyttää verkon palveluja ovat muun muassa kirjastojen ja oppilaitosten varassa. Jos näissä paikoissa heille ei ole tarjolla samaa palvelua kuin omaa tietokonetta käyttäville, kyse on käytännössä vapaan tiedonvälityksen ja sananvapauden merkittävästä rajoittamisesta niiden osalta, joilla ei ole varaa sitä ostaa. Tämä istuu erityisen huonosti myös ilmaisten kirjastojen perusajatukseen. Netin käyttöä voi ja pitää valvoa, mutta valvonnalla ei saa etukäteen puuttua siihen, mitä aikuiset kansalaiset verkkopalveluista lukevat ja katsovat. Yhteiskunta asettaa erilaisia ikärajoja muutenkin, joten toimiva ratkaisu julkisille web-päätteille olisi esimerkiksi salasanapohjainen käytönvalvonta. Aikuis- ja lapsikäyttäjille olisi erilaiset käyttöoikeudet. Estotekniikoiden toimivuudesta vaikuttunut ministeri tietänee, että myös tämä on mahdollista. TK ps. Tietokone-lehden levikki on nyt Suomen suurimman tietotekniikan asiantuntijalehden päätoimittajana haluan kiittää kaikkia lukijoitamme tästä menestyksestä. 4 TIETOKONE maaliskuu 2005

3 sisältö maaliskuu 2005 numero 3 26 Yksi kone moneen käyttöön Monitoimilaite yhdistää samoihin kuoriin tulostimen, faksin, skannerin ja kopiokoneen. Vertailussa tehokkaat laserpohjaiset pikkutoimiston työjuhdat. Jokaisella on kokemuksia heikosti toimivista tietokoneohjelmista. Selvitimme mikä testauksessa on vaikeaa ja mitä ohjelmistoyhtiöt tekevät viimeistelläkseen tuotteensa. Bugit kuriin Kortti testauksella palvelinten uusi sukupolvi Laitevalmistajat uskovat pienten ja edullisten korttipalvelinten mullistavan palvelinkaupan. Vertailemme Dellin, Fujitsu Siemensin, HP:n ja IBM:n näkemykset blade-palvelimista. 6 TIETOKONE maaliskuu 2005

4 k a n n e s s a ENSITUNTUMA 64-bittinen Windows XP 64-bittisiä työpöytäprosessoreja on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta täysi hyöty niistä saadaan vasta 64-bittisten ohjelmien myötä. Ensiksi on päivitettävä käyttöjärjestelmä. TESTI Mac mini houkuttaa Ipod-kansaa Applen huippupieneksi kutistettu pöytäkone haastaa muut valmistajat kokokilpaan. Ipod-laitteesta muotoa lainaavalla koneella houkutellaan käännynnäisiä pc-maailmasta TESTI Hakuja omaan koneeseen Internetistä tutut hakujättiläiset etsivät uusia markkinoita yksittäisten käyttäjien pc-laitteiden kiintolevyiltä. Testissä tärkeimmät työpöytähakukoneet PIKAKOKEET Linux käyttöön cd:ltä Linuxin live-jakeluilla tutustuminen käyttöjärjestelmään käy helposti. Testaamme, onko live-linuxista myös vakavampaan käyttöön TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA Neuroverkko löytää oleellisen Aiemmin vain akateemisen tutkimuksen kohteina olleita itseorganisoituvia neuroverkkoja käytetään jo yritys- ja yksityiskäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa. TEKNIIKKA RFID näyttää kyntensä Etätunnistetekniikka rfid tekee tuloaan tavaralogistiikkaan. Testaamme tekniikan tositoimissa. 22 VAIKUTTAJA Jorma Kylätie Pienet it-yhtiöt hakevat toisistaan massaa, tukea ja kasvua. Vaikka kannatankin orgaanista kasvua, yritykset jäävät liian pieniksi. LABS 60 PIKAKOKEET Linux ilman asennusta Knoppix Mepis Slax Suse Live CD AJANKOHTAISTA Operaattorit luottavat edelleen 3G:hen Sun etsii uusia asiakkaita ilmaisella Solariksella IBM ja HP kisaavat x86-palvelimilla HP viettää mobiilivuotta EU:n turvapomo huolissaan pk-yrityksistä Hallitus luottaa tietoyhteiskuntakehitykseen Messut: 3GSM World 2005 Cannes Proxim Orinoco AP-700 Saunalahti Videopuhelu Samsung YH-999 Nokia 9300 Servgate Edgeforce Plus Pinnacle Studio 9 Plus Fujitsu Siemens Primergy RX300 S VERKOT KYTKENTÖJÄ, PERTTI HÄMÄLÄINEN Identiteetit hallintaan Hyvin hoidettu digitaalisen identiteetin hallinta parantaa yrityksen tietotekniikan ja koko organisaation tehokkuutta. VERTAILU Pienet ja pippuriset korttipalvelimet Korttipalvelimet eli bladet haastavat perinteiset räkkipalvelimet. Vertailussa neljän eri valmistajan blade-toteutukset. VAKIOT 4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 74 Luettua & katsottua, 75 Vapaalla, 76 Uudet tuotteet, 78 Paavo, 81 Mediatiedot ja palvelukortti, 82 Ensi numerossa Anna sähköistä palautetta Tietokone-lehden artikkeleista Tietokone.fi-palveluun on avattu kaikille lukijoillemme tarkoitettu palautelomake, jolla voit arvioida uusimman lehden jutut. Linkki lomakkeeseen löytyy etusivulta uusimman lehden kansikuvan vierestä Lisäksi Tietokoneen runsaat sähköiset palvelut Tuoreimmat it-uutiset joka arkipäivä Tuhansien shareware- ja freeware-hyötyohjelmien kirjastot TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Pc:stä Macintosh Mac OS X -käyttöjärjestelmä toimii emuloimalla myös Windowsissa. Viritä Firefox sähäkämmäksi Kerromme parhaat vinkit Tuliketun kesyttäjälle. Hyvät kysymykset Kuinka Windows XP:ssä vaihdetaan kiintolevyjen asematunnuksia? Tietokone-lehden sähköinen uutiskirje. KOLUMNIT Petteri Järvinen, 20 vuotta Osmo A. Wiio, Kuvaavaa kehitystä Antti Aromaa, Tuhannen euron harha Näköaloja Olli-Pekka Komonen, Digidata happanee maaliskuu 2005 TIETOKONE 7

5 Tietokone, lukijalta, PL 2, Sanoma Magazines lukijalta Tietoturva.fi-sivusto ei liity tietoturvapäivään Ari Karkimo valitteli Uutishuoneesta kolumnissaan (Tietokone 2/2005 s. 16) tietoturvapäivän sponsoreiden aiheuttamaa kaupallisuuden leimaa kansalliseen tietoturvapäivään. Kolumnissa viitattiin useaan otteeseen tietoturva.fi verkko-osoitteeseen. Tietoturva.fi kuitenkin kuuluu Tietoturva ry:lle, jolla ei ole mitään suoraa yhteyttä tietoturvapäivään. Tietoturva ry on riippumaton tietoturva-ammattilaisten yhdistys. Tietoturva ry on toki ollut asiantuntijana mukana vaikuttamassa tietoturvapäivien sisältöön. Tietoturvapäivän oma verkkosivusto on osoitteessa tietoturvaopas.fi ja tämän vuoden teemasivusto osoitteessa tietoturvakoulu.fi. Sinänsä näillä domainnimillä on yhteys Tietoturva ry:hyn, sillä allekirjoittanut on niitä molempia ehdottanut tietoturvapäivän työryhmissä. Mitä tulee kolumnissa mainittuun selainten tietoturvallisuuteen, on Tietoturva ry aina kannattanut kaupallisuudesta irrotettua tietoturvalähtöistä lähestymistä niin ohjelmistojen kuin teknologiankin osalta. Allekirjoittanutkin on monasti kehottanut käyttämään jotain tietoturvallisempaa selainta kuin Internet Exploreria, esimerkiksi Firefoxia. IE on integroitu Windows-käyttöjärjestelmään, ja Microsoft vaatii tietyillä sivuilla (kuten päivitykset) IE:n käyttöä, mutta ehkä hyvä periaate on käyttää IE:tä vain, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Uskoisin, että kaikkien tietoturvapäivän organisoinnissa mukana olevien tahojen etuja palvelee, että Suomi on tietoturvallisuudessa jatkossakin maailman kärkimaa, kuten Euroopan tieto- ja verkkoturvaviraston Enisan pääjohtaja Andrea Pirotti eduskunnan huippuseminaarissa meitä suomalaisia hehkutti. Mauri Rosendahl, Tietoturva ry, Puheenjohtaja Minulla itselläni olivat puurot ja vellit päässeet sekoittumaan kolumnissa. Tarkoitus oli puhua DVD-R-levyt testipenkissä: 34 merkin laatu ja hinta kannettavat TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 2/2005 HINTA 6,90 Sähköpostin tietoturva kaikkeen käyttöön Vertailussa pöytämikron korvaajat Hintavertailu: Mistä halvin mobiilidata? PAL.VKO Ensituntuma: seuraava Centrino Varmaa salausta kvanttitekniikalla iscsi-tallennusratkaisut testissä tietoturvaopas.fi-sivustosta. Pahoittelen erehdystä. Ari Karkimo Dvd-tunnisteiden huijaus Tietokoneen numerossa 2/2004 oli artikkeli dvd-r-levyistä. Taulukkoon oli laitettu levyn todellinen valmistaja. Olisi syytä informoida kuluttajia siitä, että osa halpavalmistajista käyttää laadukkaiden valmistajien koodeja. Eli tunnistekoodeja kopioidaan halvoille medioille kuluttajan harhauttamiseksi. Dvd-asema polttaessaan tulkitsee koodin perusteella polttostrategian, mutta koska itse levyn polttokerros on huonolaatuista, ei lopputulos ole toivottu. Valmistajakoodin kopioinnista kärsivät myös laadukkaan median valmistajat, koska kuluttajat luulevat ostavansa laatutavaraa, vaikka paketissa onkin roskaa. Tietenkin vain harva kuluttaja tietää näistä asioista, joten tuskin mitään vakavaa voi tapahtua. Ja sellaiset, jotka tilailevat muutenkin levyjä ulkomailta, yleensä tiedostavat riskin. Mutta he, jotka lukevat hyvän artikkelinne, ja ostavat esimerkiksi halvinta mediaa, voivatkin pettyä. Artikkelissa oli esimerkiksi Bulkpaq-brändattyjä levyjä, joiden valmistekoodi oli Tayo Yuden. Levyt tuskin ovat aitoja, joten halvan hinnan houkuttelemat levyjen käyttäjät menevät sudenkuoppaan. Pekka Nevalainen Dvd-aihioiden mediatunnusten väärennösasia on ilman muuta huomion arvoinen asia. Se oli jutussamme myös esillä sivulla 51. Taulukon ohessa olisi luonnollisesti voitu vielä tähdentää, että tunnisteet saattavat olla väärennettyjä. Toisaalta esimerkiksi Bulkpaq-levyt eivät olleet pettymys, vaan päinvastoin ansaitsivat arvosanaksi täyden kympin. Toisin sanoen edullinen hinta ei merkitse huonoa laatua. Myöskään kova hinta ei näyttäisi mitenkään olevan laadun tae. Toimitus Miksi IBM ei voittanut? Miksi Tietokoneen numerossa 2/2005 oli tehokannettavien vertailussa IBM:ltä riisuttu versio, vaikka T42-sarjasta varmasti olisi löytynyt testivoittaja? Mielestäni virhe täytyisi ehdottomasti korjata. Minulla on ollut kymmenkunta erimerkkistä kannettavaa, ja Thinkpad on aina ehdottomasti ollut paras. Minulla kaatui kahvikuppi Thinkpadin näppäimistön päälle, ja laite sammui. Purin laitteen pieniin osiin. Kovalevy, cd-asema ja emolevy lilluivat kahvissa. Kuivasin ja valutin enimmät kahvit pois ja suihkutin elektroniikan kontaktipuhdistusaineella sekä paineilmalla kaikki osat. Kokoaminen takaisin oli helppoa, koska takakannessa oli jokaiselle ruuville numerointi koon mukaan, ja reiät oli merkitty numeroin hyvin. Kuivatuksen jälkeen kone lähtikin heti käyntiin, ja se pelaa taas kuin enkeli. Moni muu laite olisi hajonnut lopullisesti. Muistaakseni Tietokone-lehti on aina aikaisemmin arvostanut Thinkpadin kannettavien mersuksi. Siis ehdottomasti paras laadultaan, ehkä hieman kalliimpi, mutta hintansa arvoinen yrityskäyttöön. Matti Sipola, Dactronics Oy Kaikille valmistajille annettiin samat kriteerit, joiden mukaan he valitsivat tuotevalikoimastaan parhaiten tarkoitukseen sopivan laitteen. IBM päätti toimittaa testiin keveähkösti varustellun lait- teen raskassarjalaisen sijasta. Syynä on ainakin osin hinta, sillä IBM:n sylimikrot ovat tunnetusti kalliita. Lähes kaikkien vertailujen yhteydessä jokin valmistaja on juuri uudistamassa tuotevalikoimaansa, mutta uutta tuotetta ei ole vielä saatavilla. Tällöin valmistaja voi harkintansa mukaan toimittaa testattavaksi vanhemman mallin. Toimitus Sähköpostin salaamiseen suomalainen vaihtoehto Viimeisimmässä Tietokonelehdessä (2/2005) oli laaja artikkeli sähköpostin tietoturvasta. Muuten hyvästä jutusta puuttui tieto suomalaisesta salatusta sähköpostista (www.turvaposti.fi), joka on ollut markkinoilla viime vuoden keväästä alkaen. Turvaposti on web-liittymällä käytettävä sähköposti, jonka käyttäjä voi lähettää salattuja sähköposteja kenelle tahansa ilman ohjelma-asennuksia tai sertifikaatin hankkimista. Samoin kuka tahansa voi lähettää Turvapostin haltijalle salatun sähköpostin osoitteesta ilman esivalmisteluja. Turvapostin kuluttajaversio julkaistaan kevään 2005 aikana. Turvapostin teknisestä ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Elektrobit Oyj. Markku Vettenniemi, toimitusjohtaja, Info Center Finland Oy Oikaisu Tietokoneen numerossa 2/2005 iscsi-tallennusjärjestelmiä koskeneessa artikkelissa oli puutteellista tietoa sekä väärä laitekuva. Mittauslaitteiston osalta jäi kertomatta, että mittauksiin käytettiin myös Fujitsu- Siemensin Primergy RX300 S2 -palvelinta aivan samalla tavalla kuin mainittua Dellin palvelinta. Primergyn valokuva taas oli väärässä paikassa sivulla 63 Proware Sni-1405P:n tuotearvion kuvituksena. Ohessa oikea kuva. TK Proware Sni- 1405P:n on karun näköinen iscsi-tallennuspalvelin. 8 TIETOKONE maaliskuu 2005

6 12 Solaris Sunin täkynä 13 X86-palvelimet vauhdissa 14 HP:lta yrityskannettavia 15 It:n säästökuuri ohi 16 Vanhanen: Suomi mallimaa ajankohtaista 3GSM World Conference 2005 Yli 70 miljoonaa 3gkäyttäjää tänä vuonna Suurimmat operaattorit sekä puhelin- ja verkkovalmistajat uskovat, että kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot ja -päätelaitteet kehittyvät tänä vuonna massamarkkinaksi. Ericssonin pääjohtaja Carl- Henric Svanberg sanoi, että 3g on jo tänä vuonna massamarkkinaa, ja että verkkoja laajennetaan kiivaaseen tahtiin. TERO LEHTO CANNES Vaihtelevien arvioiden mukaan 3g-käyttäjiä on eri verkoissa noin miljoonaa, mutta kasvu lähivuosina on lähes ekspontentiaalista. Markkinoiden kehitystä kuvaa se, että kaikki matkapuhelinvalmistajat esittelivät vuotuisilla 3GSM-messuilla yhden tai useampia wcdma-puhelimia lähinnä Euroopan ja Lähiidän markkinoille. Verkkovalmistajat arvioivat, että vuoden loppuun mennessä 3g-käyttäjiä on 70 miljoonaa ja ensi vuonna jo 150 miljoonaa. Kiinteään hintaan Ensimmäiset 3g-puhelut tuovat nykyisiin edge-päätelaitteisiin verrattuna suhteellisen pienen nopeuslisän. Verkkovalmistajat ja operaattorit katsovat jo nopeamman mobiililaajakaistan suuntaan. Esimerkiksi Ericsson esitteli 3GSM:ssä wcdma-verkkojen hsdpa-tekniikkaa, jolla nopeudet päätelaitteen suuntaan nousevat ensin useisiin megabitteihin ja parin vuoden päästä hsdpa:n toisessa vaiheessa lähes 10 megabittiin sekunnissa. Ericssonin pääjohtaja Carl- Henric Svanberg hehkutti, että langattomasta laajakaistasta tulee lähivuosina todellisuutta. Svanberg esikuntineen vakuutti laskeneensa bisnesmallin, jolla useiden megabittien langatonta laajakaistaa voidaan tarjota kuluttajille kiinteällä euron kuukausihinnalla. Siemensin pääjohtaja Rothar Pauly arvioi, että ensimmäiset hsdpa-päätelaitteet ovat kannettavien datakortteja, jollaisen yhtiö tuo markkinoille tämän vuoden jälkipuoliskolla. Aivan jokainen ei 3g-nopeuksia vielä tarvitse. Johtaja Niklas Savander Nokian yritysratkaisuista sanoi, ettei wcdma-verkkoja tukevalla kommunikaattorisarjan älypuhelimella ole ollut kiirettä, koska yritykset pitävät 3g-käyttöä vielä liian kalliina. Hän kuitenkin vakuutti, että 3g-kommunikaattori tulee vielä tänä vuonna kauppojen hyllyille. Pikaviestejä ja videopuheluita Uusissa 3g-puhelimissa on iso värinäyttö, yksi tai kaksi kameraa megapikselin resoluutioilla sekä mp3-soitin. Toinen kameroista on videopuhelua varten. Nokiakin julkisti viimein kahdella kameralla varustetun 3g-puhelimen 6680:n. Nokian Multimedia-yksikön johtaja Anssi Vanjoki sanoi, että musiikin lataaminen ja kuuntelu verkosta ovat tär- Tero Lehto Nokia yllätti tuomalla Windows Media Playerin 3g-puhelimiinsa. Yhteistyötä Microsoftin kanssa tehdään myös Exchange tuella kalenterin, osoitekirjan ja sähköpostin etäsynkronoinnissa. keimpiä palveluita. Nokia on kehittänyt operaattoreille digitaalisen musiikin jakelujärjestelmän, joka perustuu yllättäen Windows Media Playeriin. Samsung esitteli kolme wcdma-puhelinta, joista simpukkamallinen Z500 tulee kesällä Suomeenkin. Iso koko ja ulkoinen antenni ovat poissa, uudet 3g-luurit ovat jo yhtä pieniä kuin peruspuhelimet. Johtaja Kingston Park Samsungin tuotekehityksestä lupasi, että yhtiö tuo Euroopan 3g- markkinoille vuoden loppuun mennessä kolmen ja viiden megapikselin kamerapuhelimet. HP:n verkkoliiketoiminnan johtaja Paul McKinney arvioi, että kuluttajat ja yritykset ovat valmiita maksamaan nykyisistä ja uusista palveluista, jos ne tarjoavat uusia elämyksiä ja hyviä kokemuksia. Kasvussa ovat erityisesti pika-, ryhmä- ja videoviestit, jotka kulkevat päätelaitteesta ja verkosta toiseen. Johtaja Alberto Bozzo HP:n henkilökohtaisista tuotteista kertoi, että yhtiö tuo markkinoille myös älypuhelimen ja 3g-päätelaitteet vuoden 2006 alussa. TK Tero Lehto maaliskuu 2005 TIETOKONE 11

7 ajankohtaista Microsoftia käytetään huijauksissa Microsoftin uudet rekisteröimissäännöt ovat saaneet huijarit liikkeelle. Liikkeellä on runsaasti Microsoftin nimissä lähetettyä roskapostia, jossa pyydetään luottokortin numero tai koko käytössä oleva Windows XP- tai 2000-järjestelmä muuttuu käyttökelvottomaksi. Kirje ohjaa käyttäjän web-sivulle, joka utelee järjestelmän käyttäjän tietoja sekä luottokorttinumeroa tunnistuksen nimissä. Mikäli kortin numeroa ei anneta, koko järjestelmän väitetään näyttäytyvän piraattijärjestelmänä ja sen käytön keskeytyvän. Tietokoneet mullistavat F1-maailmaa Supertietokoneet ovat muuttamassa olennaisesti myös kilpaautoilun kuninkuusluokan Formula 1:n toimintaa. Tuulitunnelit ja törmäystestit alkavat siirtyä historiaan, kun tallit ostavat verkosta kulloinkin tarvitsemaansa laskentatehoa. Mallinnus- ja suunnitteluvoimaa on erityisesti tarvittu alkavan kauden uusiin sääntömuutoksiin sopeutumiseen. Esimerkiksi BMW Williams on kasvattanut tietokonekapasiteettinsa kolminkertaiseksi viime vuodesta. Talli saattoi suorittaa suunnittelusimulaatioita 1,3 teratavun kokoisesta aerodynaamisesta datasta. Virusuhka uusille aloille Pc-koneiden tietoturva- ja virusmurheet uhkaavat levitä laajemmaksi arkielämän ilmiöksi, aina puhelimista autojen moottoreihin. IBM:n konsulttiyhtiön laaja selvitys muistuttaa, että uusissa henkilöautoissa on keskimäärin 20 tietokoneprosessoria, ja noin 60 megatavua ohjelmakoodia. Toinen uuden tekniikan tuoma uhka on tietokoneverkoissa kulkevien voip-puhelujen häirintä. IBM varoittaa, että voip-puhelujen salakuuntelu ja kokonaisten rakennusten puhelinyhteyksien pimentäminen hyökkäyksillä on vaarassa lisääntyä. Sun kalastaa Solariksella ARI KARKIMO Sunin ohjelmistoista vastaava varatoimitusjohtaja John Loiacono vakuuttaa, ettei yhtiö luovuta liikevaihtoaan pois jakamalla Solaris-käyttöjärjestelmäänsä ilmaiseksi, vaan pikemminkin saa näin uusia asiakkaita: On parempi, että ihmiset käyttävät meidän teknologiaamme, vaikka eivät siitä maksakaan kuin että ovat maksamatta ja käyttävät jonkun muun teknologiaa. Loiacono on erittäin tyytyväinen Solaris 10:n saamaan vastaanottoon. Virallisesti helmikuussa julkaistun uutuuden esiversioita on ollut ladattavissa jo vuoden verran. Lisenssejä on toimitettu jo kappaletta, niistä 67 prosenttia x86- alustoille. Monet ovat ottaneet jo esiversion tuotantokäyttöön, hän kehuu. Hän lupaa, että Solaris 10 paranee edelleen, siihen lisätään esimerkiksi tietokantaominaisuuksia, jotka eivät vielä ehtineet mukaan. Moneen soppaan lusikkansa pistäneestä Sunista on vaikea sanoa, onko se ohjelmisto- vaiko laitetoimittaja. Minäkin luulin ennen, että Sun olisi jompaakumpaa, mutta se oli virhe. Meillä on tarjolla sovelluksia, middlewarea, palveluita, suorittimia ja laitteistoja. Kuten pääjohtaja Scott McNealy sanoo, me emme myy osia vaan kokonaisen auton. KIM LEIDENIUS CORK John Loiacono esitteli Suomessa käydessään muun muassa Sunin uutta hila- eli grid-palvelua. Sillä ei ole väliä, jos jollakulla muulla on kahdeksansylinterinen moottori ja meillä kutoskone, kokonaisuus ratkaisee, Loiacono vakuuttaa. Hänen mukaansa mikään muu yhtiö ei pysty tarjoamaan samanlaista kokonaispakettia yksin, vaan joutuvat hakemaan kumppaneita avukseen. IBM:llä on kyllä sama valikoima, mutta he pitävät palat tarkoituksella erillään. Solariksen lisäksi John Loiacono haluaa nostaa esille Sunin uuden hila- eli grid-ratkaisun. Kuka tahansa voi ostaa meiltä koneaikaa luottokortilla, hinta on dollari prosessoritunnilta. Palvelu sopii esimerkiksi asiakkaille, joilla on laskettavanaan tietokoneanimaatiota tai erilaisia simulointeja. Se on käytännöllinen, kun vasteajoilla ei ole niin väliä. Jos niillä on, grid ei ole oikea ratkaisu, Loiacono neuvoo. TK EMC:n tähtäin laitteista palveluihin Maajohtaja Lauri Wuorenheimo uskoo uuden kanavajakelun lisäävän merkittävästi EMC:n järjestelmien toimituksia pienempiin yrityksiin. Kim Leidenius Tallennusjärjestelmiä valmistava EMC on nopeasti muuttumassa ohjelmisto- ja palvelutaloksi. Viisi vuotta sitten liikevaihto kertyi valtaosin järeiden laitteiden myynnistä. Viime vuonna ohjelmistot ja palvelut kerryttivät jo yli puolet. Ohjelmistopuoli on kasvanut vahvasti yritysostoilla. Vuoden sisällä vuoden aikana kohteina ovat olleet muun muassa Vmware, Smarz, Dantz ja Allocity. Ohjelmatalojen tuotteet tukevat perinteistä laitemyyntiä, mutta sen ohella niiden kautta pyritään murtautumaan ulos suuryrityksiin keskittyneestä järeiden järjestelmien markkinakentästä. EMC on etsinyt uusia markkinoita keskisuurten yritysten suunnasta. Näiden osuus tallennuslaitteiden hankinnoista on yli kolmannes. Uuden kanavajakelun kautta näille on tarjottu viime kesänä julkistettua Clariion AX100-mallistoa. Siinä käytetään scsi-levyjen sijaan edullisempia sata-levyjä. Tähän perheeseen lisättiin juuri iscsi-liitäntää tukeva malli. Tiedon elinkaaren hallinnasta on tiedon määrän kasvaessa nousemassa yhä tärkeämpi tekijä. Esimerkiksi tele-, vakuutus- ja pankkisektoreilla on moniportaisia säännöksiä tiedon tallennusajoista ja myös määräyksiä hävittämisestä. Tallennusjärjestelmän virtualisointi suoraviivaistaa elinkaaren hallintaa. Aktiivisessa käytössä oleva tieto voidaan säilyttää nopeassa ja kalliissa järjestelmässä. Passiivinen tieto uppoaa hallitusti saantiajaltaan hitaampiin medioihin. EMC tuo alkukesällä markkinoille erillisen laitteen, Storage routerin, jolla sovelluksia ja tallennustilaa voidaan yhdistää hiirellä vetämällä. Tehtävät voidaan myös automatisoida luomalla säännöstöjä. Kytkinvalmistajien kanssa EMC ei halua kilpasille, vaan pyrkii näiden kanssa luomaan yhteisen ohjelmointirajapinnan, jolla virtualisoinnissa tarvittavia tapahtumia voidaan ohjata koordinoidusti. TK Ari Karkimo 12 TIETOKONE maaliskuu 2005

8 IBM ja HP kisaan uusilla x86-palvelimilla KARI HAAKANA RALEIGH ja IBM julkistivat perä perää uudet nelipro- yrityspalvelimensa. Blade-palve- HPsessoriset linten varjoon viime aikoina jääneet räkkipalvelimet saivat julkistusten myötä uutta näkyvyyttä. Ensin julkistukseen ehti HP, jonka tehokärkenä on uusittu Proliant DL585 -palvelin, jonka yhtiö julisti markkinoiden nopeimmaksi neliprosessoriseksi x86-palvelimeksi. AMD:n Opteron-prosessorien ympärille rakennetun kokoonpanon TCP-C -testiohjelman tulokseksi paljastettiin laskutoimitusta minuutissa. HP:n ennätys ei kuitenkaan ehtinyt olla voimassa kuin pari viikkoa. Kuun lopussa IBM:n julkistama Xseries-sarjan x366-palvelin ponnisti Proliantin ohi TCP-C -lukemalla Toisin kuin HP, IBM luottaa x86-palvelimissaan edelleen Intelin prosessoritekniikkaan. Uuden, kolmannen polven Xseries-palvelinten ytimessä tikittää siis 64-bittinen Xeon-prosessori. Palvelimen piirisarja on IBM:n omaa tekoa ja IBM:n laboratorioista on palvelimeen tuotu myös muistija I/O-tekniikkaa. Neliprosessorisista x86-palvelimista näyttääkin muodostuvan uusi kilpakenttä palvelinvalmistajille. IBM:n tuotemarkkinointipäällikkö Jay Bretzmannin mukaan kilpailu kiristyy, kun sähköpostin kaltaisten ohjelmien ajaminen siirtyy Kuva: HP HP:n Proliant DL585-palvelimessa käytetään AMD:n Opteron-prosessoreja. SAMULI KOTILAINEN IBM:n x366-palvelin kiilasi HP:n ohi suorituskykykisassa. kaksiprosessorisille laitteille ja samaan aikaan konetehon tarve siirtyy ERP:n, tietokantojen tai Javalla tehtyjen yrityssovellusten ajamiseen. Järeimmän luokan x86-palvelinten markkinakilvassa HP:n ykkösasema on kiistämätön: sillä on maailmanlaajuisesti hallussaan runsaat 39 prosenttia markkinoista liikevaihdolla mitattuna. Kakkosena tulevan IBM:n osuus on runsaat 23 prosenttia ja kolmantena tulevan Dellin siivuna on vajaat 19 prosenttia. HP uudistaa blade-pakkaa HP luottaa Opteron-prosessoreihin myös korttipalvelimissaan. Intelin Xeon-pohjaisten bladekorttien rinnalle HP esitteli AMD:n prosessoreihin perustuvat blade-mallit BL25p ja BL35p. Molemmat uudet kortit tukevat yhtä tai kahta prosessoria ja maksimissaan kahta gigaa muistia. AMD:n prosessoreja blade-palvelimissa käyttävät HP:n lisäksi Sun ja muutamat pienemmät palvelinvalmistajat. IBM taas on Fujitsu-Siemensin ja Dellin tavoin toistaiseksi pitäytynyt korttipalvelimissaan Intel-kannassa. IBM:n mahdollista Opteron-bladea on kuitenkin ounasteltu jo jonkin aikaa. IBM:n Xseries-palvelimista vastaava johtaja Susan Whitney vihjaisi tällaisesta mahdollisuudesta Computerworld-lehden haastattelussa viime joulukuussa. Raleighissa helmikuussa järjestetyssä palvelinaiheisessa lehdistötilaisuudessa IBM:n edustajat eivät kuitenkaan kommentoineet Opteron-mahdollisuutta millään tavalla. TK Intelin tuplaydinprosessorit valmiita Intel on siirtymässä prosessoreissaan kahden siruytimen tekniikkaan yllättävän nopeasti. Intel kertoo, että kaksi tavallisiin pc-koneisiin tarkoitettua tuplaydinmallia on jo pääsemässä tuotantoon, ja loppuvuonna odotetaan jättiprosessoria, joka rikkoo ensimmäisenä miljardin transistorin rajan. Kauppojen hyllyille ensimmäiset tuotteet saadaan jo vuoden toisella neljänneksellä. Moniydintekniikassa yhdelle piirilevylle, tai yleisemmin samalle piisirulle, liitetään kaksi prosessoriydintä. Näin prosessorin suorituskykyä saadaan kasvatettua kohtuullisen helposti. Ytimet tosin joutuvat jakamaan joitakin prosessorin osia, mutta suorituskykyä voidaan käytännössä nostaa jopa 70 prosenttia yhden ytimen siruun verraten. Intelin ensimmäinen tuplaydinsuoritin julkaistaan pc-pelaajille suunnatussa Pentium Extreme Edition -sarjassa. Molemmat ytimet käyttävät myös Intelin hypersäikeistystekniikkaa, jossa ydin voi ajaa kahta prosessia yhtä aikaa. Näin prosessori näyttää tietokoneelle päin neljän suorittimen kokoonpanolta. Intel aikoo julkaista samoihin aikoihin myös edullisemman Smithfield-pc-prosessorin, ja luonnollisesti piirisarjat molemmille malleille. Intel kertoo, että sillä on tällä hetkellä käynnissä kymmenen moniydinprosessorihanketta. Suurta mielenkiintoa on herättänyt myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä Itanium-palvelinprosessorin kaksiydinversio Montecito. Montecito on Intelin ensimmäinen prosessori, joka rikkoo miljardin transistorin rajan. Haamuraja menee rikki komeasti, sillä Monteciton kahdessa ytimessä ja samalle piisirulle yhdistetyissä välimuisteissa on yhteensä 1,7 miljardia transistoria. TK Kuva: IBM ajankohtaista Safari-selaimessa tietoturva-aukko Selainten tietoturvaongelmat eivät ole Microsoftin yksinoikeus, sillä Security Tracker -sivuston mukaan Applen Safari-selaimessa on tietoturva-aukko. Kysymyksessä on ongelma, jossa Safari muuttaa tekstiä html-koodiksi tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Tämä taas saattaa johtaa skriptaushyökkäyksiin tai ainakin mahdollistaa ne. Security Trackerin varoitti samalla, että päivitystä tai ratkaisua ongelmaan ei ollut saatavilla. Aukkoja myös Firefoxissa Mozilla Firefox -selaimessa on havaittu kolme html-elementtien raahaustoimintoon (drag and drop) liittyvää haavoittuvuutta, joiden avulla hyökkääjä voi pahimmillaan saada tietokoneen hallintaansa. Aukot ovat saaneet nimet Firedragging, Firetabbing ja Fireflashing. Uhat on luokiteltu mataliksi, ja niihin on saatavissa korjaukset. Vastaavista ongelmista on raportoitu myös Mozillassa ja Netscapessa. Gates: ohjelmistot yhteensopiviksi Bill Gates on hahmotellut Microsoftin uudeksi linjaksi tehdä yhtiön ohjelmista paremmin yhteensopivia muiden ohjelmistojen ja laitteiden kanssa, mikä saattaisi tarkoittaa myös aikaisempaa innokkaampaa avoimien standardien hyödyntämistä. Gatesin mukaan ohjelmistojen heterogeenisuuden tuomia ongelmia voidaan parhaiten torjua sitoutumalla niiden yhteistoiminnan parantamiseen. Microsoft tunnetaan tavastaan suosia omia suljettuja standardeja ja tekniikoita. Interoperability-hanke voidaan kenties nähdä suunnitelmana muuttaa tätä perinnettä. maaliskuu 2005 TIETOKONE 13

9 ajankohtaista Cell-suoritin julkistettiin IBM, Sony ja Toshiba ovat julkistaneet odotetun Cell-suorittimen. Cell-arkitehtuurin väitetään olevan ylivoimaisesti tehokkaampi sekä joustavampi kuin Intelin ja AMD:n prosessoriperheet. Tavallisen pctai palvelinkäytön sijasta Cell-suoritin on räätälöity reaaliaikaisen videokuvan ja tietokoneanimaation käsittelyssä tarvittavaan raskaaseen liukulukulaskentaan. Sen käyttöalue yltää viihdelaitteista superkoneisiin. IBM aloittaa suorittimien rajallisen tuotannon vuoden 2006 alkupuolella. HP:n Fiorina sai väistyä HP aloitti mobiilivuotensa tuotejulkistuksilla ja jatkoi tekemällä pääjohtajastaan Carly Fiorinasta mobiilin. Kuusi vuotta yhtiötä johtanut Fiorina ja yhtiön hallitus ovat Fiorinan mukaan olleet erimielisiä yhtiön strategiasta. Erimielisyydet johtivat pääjohtajan eroon. Fiorinan tilalle HP:n johtoon nimitettiin tilapäisesti yhtiön talousjohtaja Robert P. Wayman, joka aloitti uudella postilla heti ja jatkaa kunnes uusi pääjohtaja löytyy. HP:n johtopaikat ovat viime aikoina olleet kovin tuulisia. Sähköposti tuhon tiellä Roskapostittajien uusi temppu uhkaa räjäyttää mainospostien määrän internetissä, ja asiantuntijoiden mielestä se saattaa jopa olla alku koko sähköpostijärjestelmän pettämiselle. Zombie-verkoissa roskaposti on lähetetty kaapatulta koneelta, joiden toiminta on voitu estää mustien listojen. Uudessa tekniikassa roskaposti ei lähdekään perinteiseen tapaan uhrin omalta koneelta, vaan se kanavoidaan koneen käyttämän operaattorin kautta. Roskapostit näyttävät tulevan operaattorilta, jolloin perinteiset mustan listan tekniikat menettävät tehonsa. Toni Stubin HP uskoo mobiililaitteiden juhlaan ARI KARKIMO on päättänyt viettää mobiilitarjonnan HPvuotta, jonka tiimoilta julkistettiin helmikuussa uusia mobiilituotteita, -palveluita ja -ratkaisuja sekä yhteistyösopimuksia. Henkilökohtaisista tietojärjestelmistä vastaavan johtajan Ari Koskisen mukaan Suomessa HP:llä on edessään suurimmat haasteet yrityskannettavien markkinoilla. Niihin vastaamisessa auttaa sarja uusia HP Compaq -malleja. HP kuvailee julkistusta historiansa laajimmaksi. Sen mukaan neljä hinnoiltaan kilpailukykyistä ohuiden ja kevyiden kannettavien sarjaan sijoittuvaa laitetta on suunniteltu turvallisuutta, helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta silmällä pitäen. Uusissa HP Compaq 8200-, 6200-, ja koneissa on lisäksi käytetty hyväksi mobiiliteknologian uusimpia tuulia. Vielä pidemmälle mobiiliajattelussa mennään Ipaq-kämmenmikroilla. HP kehittää niiden tuotevalikoimaa Ipaq sarjan pohjalta. Tänä vuonna HP julkistaa useita tuotteita, jotka sisältävät uusinta langatonta teknologiaa. Ensimmäinen niistä on HP Ipaq Mobile Messenger, jossa langaton äänensiirto, nopea edge-verkkokäyttö ja gps-navigaatioteknologia sovitetaan kansainvälisen liiketoiminnan ja henkilökohtaisen viestinnän tarpeisiin. TONI STUBIN PARIISI Ranskalainen telejätti Alcatel uskoo, että loppukäyttäjän tarpeisiin keskittyminen on avain teletoimialan kasvuun. Vuosittaisen Alcatel Forum -tapahtuman avauspuheenvuoron pitänyt pääjohtaja Serge Tchuruk näkee teleliiketoiminnan tulevaisuuden merkittävimpinä kilpailutekijöinä palvelut, videon välittämisen laajakaistaa pitkin sekä entistä voimakkaamman hinnalla kilpailemisen. Varsinkin kuluttajille suunnatut viihdepalvelut ovat tulevaisuuden markkinaosuuksista kamppailtaessa avainasemassa. Tchurukin mukaan tärkein menestystekijä on HP:n Ari Koskinen uskoo, että tietoliikenneominaisuuksien kehittyminen tuo eloa pda-kauppaan. Niiden lisäksi laitteen näppäimistön avulla sähköpostin, viestien, tekstien ja viestien kirjoitus ja tiedonsiirto nopeutuvat tuntuvasti. Navigointi on ollut maailmalla suurin pdamyynin kasvattaja. Meillä tämä on tähän asti jäänyt koko lailla hyödyntämättä, koska karttoja on saatu vasta äskettäin, henkilökohtaisten tietojärjestelmien markkinointijohtaja Aimo Asikainen sanoo. Menestyksen takominen kämmentietiekoneilla teettää kovasti työtä, sillä niiden markkinat takkuavat maailmalla pahasti. IDC-tutkimuslaitoksen mukaan pda-myynnin lasku viime vuonna venytti alamäen jo TK kolmivuotiseksi. Alcatel Forum 2005 Viihde valtaa verkot Alcatelin pääjohtaja Serge Tchuruk uskoo, että dvd-levyt häviävät kaupoista, kun elokuvien ostaminen verkosta tulee yhä helpommaksi ja halvemmaksi. loppukäyttäjän saama kokemus palvelusta. Käyttäjät haluavat palveluiltaan parempaa vuorovaikutteisuutta, personointia, saatavuutta ja käytettävyyttä. Palveluntarjoajien haasteena on saada taustalla toimiva monimutkainen tekniikka riittävän selkeäksi ja helppokäyttöiseksi loppukäyttäjälle. Alcatelin yritysratkaisudivisioonan johtaja Jean-Christophe Giroux korostaa loppukäyttäjän merkitystä myös yrityspuolella. Erikokoisilla yrityksillä on erilaiset tarpeet, jotka ratkaisutoimittajien on pystyttävä ottamaan huomioon. Voipin voittokulkua ei tunnu estävän mikään. Giroux kuitenkin toteaa, että ip-pohjaisuuteen kannattaa siirtyä vaiheittain luontaisen kehityksen myötä. Uuteen tekniikkaan voidaan siirtyä edullisemmin ja helpommin, kun kaikkea vanhaa ei tarvitse purkaa kerralla. Kun käytetään avoimia standardeja, uutta tekniikkaa voidaan liittää helpommin yrityksen järjestelmiin, ja myös usean toimittajan sekaympäristöt ovat mahdollisia. Tulevaisuuden visioinnin lisäksi Alcatel julkisti tilaisuudessa myös valmiita ohjelmistotuotteita, joissa hyödynnetään viime syyskuussa ostetun yhdysvaltalaisen Edial-yrityksen kehittämää avoimeen TK sip-protokollaan pohjautuvaa arkkitehtuuria. Ari Karkimo 14 TIETOKONE maaliskuu 2005

10 Pk-yritysten tietoturva huolettaa EU-johtajaa ARI SAARELAINEN Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston Enisan pääjohtaja Andrea Pirotti pitää yhtenä merkittävimmistä huolenaiheista pk-yritysten tietoturvaa. Pirotti nosti pk-yritykset esiin vieraillessaan Helsingissä kansallisena tietoturvapäivänä helmikuussa. Tietoturvapäivää vietettiin Suomen aloitteesta nyt ensi kertaa koko EU:n laajuisesti. Yhteiskuntaan vaikuttaa se, mitä verkossa tapahtuu. Tämän vuoksi tietoturvapäivä on hyvin tärkeä aloite. Vakuutatte omalle yhteiskunnallenne tietojärjestelmien turvaamisen olevan tarpeen, Pirotti kehui eduskunnan järjestämässä huippuseminaarissa. Hän mainitsi tuoreen virastonsa haasteeksi erityisesti maat, jotka laahaavat kehityksessä eturintaman maiden perässä. Lisäksi yhteiskunnan tukea tarvitsevat Euroopassa pk-yritykset, koska niillä ei ole tarpeeksi aikaa, rahaa eikä henkilöstöä pysyä ajan tasalla ja torjua tietoturvauhkia. Kaikki tekniset keinot tietoturvan takaamiseksi ovat olemassa, mutta useimmiten budjetit eivät riitä. Esimerkiksi Britanniassa 25 prosenttia yrityksistä kärsi datavahinkoja viime vuonna. Tätä emme voi hyväksyä, Pirotti lausui. Enisan pääjohtaja Pirotti keskusteli vierailullaan liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen kanssa Euroopan laajuisesta tietoturvastrategiasta, jota Suomi on ehdottanut EU:n komissiolle. Suomalaista mallia Pirotti piti niin kiinnostavana, että hän haluaa tuoda virastonsa asiantuntijat Suomeen tutustumaan tietoturvastrategiaan ja sen käytännön toteutukseen. Enisa on EU:n ainoa tietoyhteiskuntaan liittyvä organisaatio. Virastossa on myös vankkaa suomalaisedustusta. Johtokunnan puheenjohtaja on viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen liikenneja viestintäministeriöstä, ja viraston sidosryhmässä ovat lisäksi Nokian Urho Ilmonen, F-Securen Risto Siilasmaa ja SSH Communications Securityn Petri Lillberg. TK Säästöt eivät enää it:n ykkösasia ARI KARKIMO Liikkeenjohdon mielestä kärkikolmikon it:n kehittämisessä muodostavat joustavat sovellukset, parempi tiedonsaanti ja parempi kommunikaatio. Vasta näiden jälkeen tulee halu saada kuluja alas. Säästöt eivät siis ole ykköstavoite vaan liiketoiminnan kehittäminen, tutkimuslaitos IDC:n Pohjoismaiden johtaja Per Andersen sanoo. Investoinneissa on aika hyvin päästy eroon ajattelusta, jonka mukaan on parempi, mitä pienemmät it-kulut ovat. Kokonaan se ei katoa, mutta investointeja suunnataan liiketoiminnan kehittämistä tukeviin it-toimintoihin. It:tä ei pidetä enää pelkkänä kuluna, vaan katsotaan mitä sillä voidaan saavuttaa. Liikkeenjohtajista 55 prosenttia pitää it:tä erittäin tärkeänä liiketoiminnan kannalta, vain 2,2 prosenttia merkityksettömänä, Andersen kertoo. Viime vuonna siirryttiin investoinneissa varovaisuudesta kasvuun, joka nyt näyttää tasaantuneen runsaan kolmen prosentin tasolle. IDC:n arvion mukaan 2005 tulee olemaan huippuvuosi, jonka jälkeen kasvuprosentti tasaantuu. IDC:n Suomen toimitusjohtajan Jarmo Peltoniemen mukaan ulkoistusmarkkinat ovat vahvassa kasvussa. Joustavat sovellukset Parempi tiedonsaanti Parempi viestintä ja yhteistyö Halvemmat sovellukset Tietoturva Helmikuinen tietoturvapäivä veti EU:n verkko- ja tietoturvaviraston pääjohtajan Andrea Pirottin pikavisiitille Suomeen. Liiketoiminnalle tärkeimmät it-parannukset 26,1 23,4 31,6 36,2 35, % Liikkeenjohto ei enää näe it:tä ensisijaisesti karsimista vaativana kulueränä, vaan ymmärtää sen kehittämisen tarjoavan hyötyjä. Suurten organisaatioiden niin sanotut megadiilit ovat yleistyneet. Samalla ulkoistussopimukset tehdään entistä pidemmiksi. Alle viisivuotisten sopimusten määrä vähentynyt selvästi, kymmenvuotisten kasvanut yhtä selkeästi, Peltoniemi sanoo. Kolme suurinta, Tietoenator, HP ja IBM vievät 58 prosenttia Suomen ulkoistusmarkkinoista. Kun mukaan lisätään vielä seuraavat WM-Data Novo ja Fujitsu Services, on 75 prosenttia kakusta jo jaettu. Pohjoismaissa offshore-kiinnostus eli ulkoistus halvemman työvoiman alueille on laimeinta Suomessa, eikä se kovin korkea ole muuallakaan Pohjolassa. Parhaiten sitä pystyvät hyödyntämään isot kansainväliset organisaatiot, joiden on pakkokin ulkoistaa kaukomaille, koska niiden kilpailijat tekevät samoin, Peltoniemi toteaa. TK Lähde: IDC Ari Saarelainen ajankohtaista Koululaisille sähköinen reissuvihko Helsinkiläinen Ressun peruskoulu ottaa käyttöön kodin ja koulun väliseen viestintään tarkoitetun Sähköinen Reissuvihko -palvelun, joka on nyt ensi kertaa toteutettu sirukortin yhteyteen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Väestörekisterikeskuksen ja Hämeen tietotekniikkakeskuksen kanssa. Sähköiseen Reissuvihkoon kirjaudutaan sirullisella henkilökortilla aina yhdellä samalla nelinumeroisella pin-tunnuksella. Tunnus on sama kuin kirjauduttaessa muihin kansalaisvarmennetta hyödyntäviin asiointipalveluihin. Pantterille päivitys Apple on julkaissut käyttöjärjestelmäänsä Mac OS X päivityksen, joka korjaa muun muassa Ichat-, Mail- ja muissa verkkosovelluksissa ilmenneen käynnistymisongelman sekä joissakin Power Mac G5 -laitteissa esiintyneen pulman, joka aiheutti tuulettimen odottamatonta käynnistymistä tiettyjä ohjelmia käytettäessä. Päivityspaketista on kaksi versiota, joista toinen päivittää version uusimpaan ja toinen kaikki aikaisemmat 10.3-versiot päivitys on saatavilla myös Mac OS X Serveriin. Ask Jeeves osti Bloglinesin Yhdysvaltalainen hakupalveluyhtiö Ask Jeeves on Googlen uutishakupalvelun kanssa kilpaillakseen ostanut Bloglinesin, joka seuraa erilaisia uutispalveluita ja verkkopäiväkirjoja. Ask Jeeves luottaa Bloglinesin teknologiaan, jota aiotaan sulauttaa Ask Jeevesin omiin web-palveluihin, joita ovat esimerkiksi Ask.com, Iwon.com, Excite.com ja Myway.com. Hakukoneet ovat tuoneet ison tukun rahaa Googlelle tekstipohjaisella ilmoittelulla, ja sen osakkeiden arvo on kasvanut, kun taas Ask Jeeves on ollut pettymys sijoittajille. maaliskuu 2005 TIETOKONE 15

11 ajankohtaista UUTISHUONEESTA ARI KARKIMO Kultaa ja kulttuuria Yrityksissä on erilaisia yrityskulttuureja. Tavanomaista on, että puheissa kilpailijoihin viitataan epämääräisesti, joten saa arvailla, kenestä puhutaan. Yleensä se nyt ei ole vaikeaa. Jos viitataan, pidetään kieli keskellä suuta. Sotakirvestä ei heilutella, eikä kilpailijaa tai tuotteitaan pahemmin mollata. Poikkeuksen harmaaseen massaan tuo Scott McNealyn johtama Sun. McNealyltä itseltään kuulee hersyviä eikä lainkaan imartelevia kommentteja kilpailijoista. Tämä tuntuu olevan Sunilla osa yrityskulttuuria. Myös juuri Suomessa käynyt yhtiön softapuolen johtaja John Loiacono heitti julkisen sanan edustajille puhuessaan muutaman kommentin muun muassa IBM:stä ja Dellistä. Omasta työnantajastaan ei kukaan tietysti puhu pahaa. Entä entisestä työnantajastaan? No aika vähän siitäkään. Vajaa vuosi sitten HP:n verkkopuolen johtajia pihalle pöllyttänyt toimitusjohtaja Carly Fiorina sai annoksen omaa lääkettään, kun päätyi eroamaan ajauduttuaan strategisiin erimielisyyksiin yhtiön hallituksen kanssa. Purkiko Fiorina pahaa mieltään, kun sukset olivat menneet näin pahasti ristiin? Ei, vaan kertoo kunnioittavansa hallituksen näkemystä ja lausui: HP on suurenmoinen yhtiö ja toivon kaikille HP:läisille runsasta menestystä tulevaisuudessa. Väkisinkin tulee mieleen, että hänen kättänsä on puristettu lähtiäisiksi hyvinkin kultaisesti. Viime keväänä Suomen Dellin toimitusjohtajana oli Keijo Vikkula ja markkinointijohtajana Göran Lindblad. Ja sitten eivät yllättäen enää olleetkaan. Kumpikin siirtyi uusien haasteiden pariin vailla pahoja ajatuksia entisestä työnantajastaan, joka ei myöskään ole pukahtanut pesäeron taustoista. Jaloutta vaiko jalometallista kättä? TK Tietoyhteiskuntaraportti: Vauhti hyvä ja suunta oikea ARI KARKIMO Puheet Suomen putoamisesta tietoyhteiskuntajunasta ovat vähintäänkin liioiteltuja. Pääministeri Matti Vanhasen johtaman tietoyhteiskuntaneuvoston tuoreen raportin mukaan meillä ei olla jääty makaamaan paikalleen: tietoyhteiskuntaa rakennetaan määrätietoisella yhteistyöllä monella taholla. Teknologia on arkipäiväistynyt. Sitä osataan jo käyttää, nyt on opittava ottamaan siitä hyöty irti. Tekniikka on vain apuväline, ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja muistuttaa. Tietotekniikka on silti apuvälineenä monelle liian vaikea ja pelottava, etenkin varttuneemmalle väestölle. Tietoyhteiskunta ei ole vain tekniikkaa, se on tiedon saamista ymmärrettävässä muodossa. Mutta tekniikka antaa paremman mahdollisuuden kaivaa lisää tietoa, joten ei ole syytä hidastaa kehitystä siksi, että kaikki eivät tätä mahdollisuutta käytä, Vanhanen sanoo. Oppia ikä kaikki Raportissa listataan kymmeniä konkreettisia tavoitteita, joiden kautta matka jatkuu. Sähköisen liiketoiminnan osalta painotetaan yritystoiminnan kannustamista. Myös kansalaisvarmenteen käytön edistäminen sekä entistä vahvempi laajakaistastrategia nähdään sen tärkeiksi tukipuiksi. Hallinnon sähköistämisessä nostetaan raportissa etusijalle pyrkimys kokonaisvaltaiseen hallinnon uudistamiseen. Mukaan halutaan entistä laajempia hankkeita. Myös julkisen sektorin tietojärjestelmien standardisointia ja asiakirjojen digitaalista välitystä esitetään kehitettäväksi. Koulutuksen ja tutkimuksen alueella pidetään tärkeänä panostusta laajalla skaalalla aina perusopetuksesta huippututkimukseen ja innovaatioiden tuotteistamiseen. Samalla korostetaan, että palvelut on suunniteltava riittävän helppokäyttöisiksi. Myös uudenlaisten tapaamispaikkojen perustamisella halutaan antaa kansalle keino käyttää sähköisiä palveluita. Laajakaista levinnyt hyvin Raportissa todetaan, että nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottaminen kattavina kaikkialle on edennyt hyvin. Seuraavaksi halutaan saada yhteysnopeudet monikertaisiksi siten, että hinnat pysyvät edullisina. Langattomissa verkoissa tärkeänä pidetään Varttuneemman väestön saaminen sähköisten palvelujen pariin on haaste v v v. Kaikki Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomea pidetään yhä tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijänä. verkkojen ja päätelaitteiden kehittämisestä sellaisiksi, että verkosta toiseen siirtyminen onnistuu palvelujen katkeamatta. Tietoverkkojen käytön lisääntyminen on kasvattanut myös tietoturvaongelmia. Vaikka sekä Suomessa että muualla Euroopassa on tehty paljon työtä tietoturvan vahvistamiseksi, ei saavutettua tasoa voida raportin mukaan pitää läheskään riittävänä. Nettiin mieluiten kotoa Tilastokeskuksen tietoyhteiskuntaraporttia varten tekemän selvityksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista käyttää vapaa-aikanaan internetiä kotona. Seuraavaksi yleisimpiä internetin käyttöpaikkoja ovat työpaikat ja oppilaitokset. Internetiä käytetään yleisesti myös ystävien ja sukulaisten luona. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten internetin käyttöä omiin tarkoituksiin. Tutkimukseen vastanneista jopa joka neljäs oli käyttänyt internetiä myös kirjastossa. Kotiyhteyttä vailla olevat internetin käyttäjät hoitavat omat asiansa mieluiten työpaikalla tai ystävän tai sukulaisen luona. Kirjasto sijoittui seuraavaksi mieluisammaksi asioidenhoitopaikaksi kotiyhteyden puuttuessa. Kirjastojen asiakaspäätteet ovat suosittuja: noin joka neljäs nettiä käyttänyt oli ottanut TK yhteyden kirjastosta. Internet-käyttö eri ikäryhmissä Käyttänyt internetiä päivittäin Käyttänyt internetiä 3kk aikana Käyttänyt internetiä viikoittain Käyttänyt internetiä joskus % Lähde: Tilastokeskus Ari Karkimo 16 TIETOKONE maaliskuu 2005

12 MESSUT 3GSM World Conference g tulee monessa muodossa 3GSM World Conference on matkapuhelinalan suurin tapahtuma, joka houkutteli tänä vuonna Cannesin yli vierasta ja lähes 700 näytteilleasettajaa. Tuotejulkistusten pääosassa olivat viimein uudet 3g-puhelimet ja -päätelaitteet TERO LEHTO CANNES Suuruudestaan huolimatta messuilla julkistettiin suhteellisen vähän uusia tuotteita. Syy tähän on se, että valmistajat pelkäävät uutuuksiensa helposti hukkuvan toistensa sekaan isoilla messuilla. Esimerkiksi Nokia esitteli Cannesissa vain muutaman uuden mallin, vaikka se lupaa niitä tänä vuonna markkinoille jopa 40. Ensimmäinen uusi nokialainen oli kahdella kameralla varustettu 3g-videopuhelin 6680, jonka toisen kameran tarkkuus on vga-tasoa ja toisen reilu megapikseli eli 1280 x 960 kuvapistettä. Uutta on myös värin näyttö, joka ei kuitenkaan äkkiseltään näyttänyt sen kummemmalta kuin värinenkään. Laitteen hinta ilman veroja on noin 500 euroa, ja sen pitäisi tulla kauppojen hyllylle maaliskuun aikana. Nokian toinen messujulkistus oli alle 250 euron hintaluokkaan tuleva simpukkamalli 6101, joka näyttää ja tuntuu korealaisten LG:n ja Samsungin puhelinten vastineelta. Nokia siis tuo viimein simpukkapuhelinten markkinoille sitä, mitä suuri yleisö haluaa. Pienikokoinen peruspuhelin tosin tukee vain gprs-datayhteyksiä. Siitä tulee muualla myyntiin operaattoreiden nimellä, logolla, ulkokuorilla ja valikoilla räätälöityjä erikoismalleja. Designia ja uusia ominaisuuksia 3GSM:n innovatiivisimmista ja tyylikkäimmistä tuotteista vastasi jälleen Samsungilta, joka loistaa erityisesti muotoilun saralla. Samsung tavoittelee johtajiensa mukaan yli 40 prosentin markkinaosuutta Samsung loisti designpuhelimilla. SGH- E720:ssa on yli megapikselin kamera, värin näyttö ja viimein myös bluetoothyhteydet. 3g-tuki tästä mallista kuitenkin vielä puuttuu. Nokia suhtautui pitkään skeptisesti videopuheluihin, mutta nyt ne kelpaavat uuden 3g-puhelimen 6680:n kärkiominaisuuksiin. Motorolan 3g-lippulaiva sisältää 48 Mt sisäistä muistia, MS Office- ja pdf-dokumenttien tuen, qvga-kosketusnäytön, kahden megapikselin kameran ja vpn-etäyhteysohjelman. Hintakin on lähes 1000 euroa. Eurooopan 3g-puhelimissa. Yhtiössä uskotaan, että uudet verkot ja palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia kilpailijoiden haastamiseen. Samsungin edellä on osalla markkinoista vain Nokia ja joissakin maissa myös Motorola. Sony Ericsson esitteli kaksi 3g-puhelinta, K800:n ja Z800:n, sekä gprs- ja wcdmaverkkojen datakortin kannettaville tietokoneille. Yhtiö kertoi myös tuovansa markkinoille Walkman-musiikkipuhelimen, joka julkistetaan tämän kevään Cebit-messuilla. HP vannoo vielä virallisesti perinteisten kämmenmikrojen nimeen, mutta tuo samaan aikaan markkinoille entistä useampia puhelinmalleja. Huhtikuussa julkistettava Ipaq h6500 Mobile Messenger sisältää edgeja gprs-puhelimen, kiinteän qwerty-näppäimistön sekä yhdysrakenteisen gps-paikantimen. Motorolalta näki Cannesissa päivänvalon kolme wcdma-puhelinta ja niinikään 3g-verkkojen datakortti matkamikroille. Näitä uusia tuotteita suurempana yllätyksenä tuli kuitenkin yhteistyö ilmaisia ja edullisia nettipuheluita tarjoavan Skypen kanssa. Messujen teknisesti edistynein laite oli saksalais-yhdysvaltalaisen operaattorin T-Mobilen käsialaa. MDA IV -nimisen älypuhelimen ominaisuuksiin kuuluu gprs- ja wcdma-verkkojen tuen lisäksi langattomien b-lähiverkkojen sovitin, 640 x 480 pikselin vga-näyttö, yhdysrakenteisen qwerty-näppäimistö sekä kaksi vga-tasoista kameraa esimerkiksi videopuheluita varten. TK 18 TIETOKONE maaliskuu 2005

13 ENSITUNTUMA Windows XP Professional x64 Edition RC2 64-bittinen Windows valmistuu Microsoft on viimein saanut 64-bittisen Windows XP -käyttöjärjestelmänsä lähestulkoon valmiiksi. Tällä hetkellä saatavilla on RC2-versio, jonka pitäisi vastata lopullista kauppoihin tulevaa versiota lähes täydellisesti. OLLI-PEKKA KOMONEN Sinänsä 64-bittisyys ei ole uusi asia. Sunin Unix-laitteissa on 64-bittistä suoritinta käytetty jo 90-luvulla, ja sekä Applen käyttämät Powerpc- että Intelin Itanium-prosessorit ovat olleet jo vuosia 64-bittisiä. Raskaat palvelinkäyttöön suunnatut ratkaisut eivät kuitenkaan ole tuoneet muutosta työpöydälle. Ostavan kansanosan kiinnostusta herättämään tarvittiin Intelin pahin kilpailija AMD, joka toi markkinoille sekä 32- että 64-bittisissä järjestelmissä natiivisti toimivat prosessorinsa. Ensimmäisen sukupolven suorittimet saatiin kauppojen hyllyille jo loppuvuodesta Tähän asti prosessoreiden 64- bittisestä puolesta ei kuitenkaan ole ollut suurimmalle osalle käyttäjistä mitään hyötyä, vaan järjestelmiin on asennettu aivan tavallinen Windows XP. Prosessorijulkistuksen yhteydessä uutta Windowsia odoteltiin parhaimmillaan alkuvuodesta Odotusaikana moni onkin halunnut ottaa koneestaan kaikki tehot irti siirtymällä käyttämään nopeasti 64-bittiselle alustalle kääntynyttä Linuxia. Muisti ei lopu kesken 64-bittisen Windowsin suurin etu on sen suurempi muistinosoitus. Siinä missä 32-bittisellä versiolla voi olla käytössä enintään neljä gigatavua muistia, 64-bittinen versio voi hyödyntää peräti 32 gigatavua. Lisäksi virtuaalimuistia voi olla käytössä jopa 16 teratavua. 16-bittiset sovellukset eivät enää toimi 64-bittisessä XP:ssä. Tällä hetkellä neljän gigatavun raja on harvalla kotikoneella tullut vielä vastaan. Tulevaisuudessa videoeditointi tai moniraitainen äänenkäsittely vaativat kuitenkin entistä suurempia muistimääriä. Palvelinkäytössä taas jättimäiset tietokannat pystyvät hyödyntämään kaiken mahdollisen saatavilla olevan muistin. Tällä hetkellä aitoja 64-bittisiä sovelluksia ei juuri ole saatavissa, ja testaamamme beetasovellukset toimivat jopa hitaammin kuin vastaavat 32-bittiset sovellukset. Tulevaisuudessa esimerkiksi aidosti 64-bittisten Photoshopin ja Premieren myötä päästään nauttimaan todellisesta nopeusedusta. Vanhat 32-bittiset sovellukset toimivat XP x64 -järjestelmässä kiitettävästi. Yhteensopivuus SOVELLUSNOPEUS LABS Windows XP Professional Windows XP x64 hoidetaan Wow64 (windows on windows) -emulaattorikerroksella, joka hidastaa ohjelmien toimintaa vain aavistuksen. Hyvästit 16 bitille Täysin yhteensopiva käyttöjärjestelmä ei enää ole, sillä 16-bittiset sovellukset eivät toimi enää lainkaan. Joidenkin 32-bittisten ohjelmien asennusohjelma voi olla 16-bittinen, jolloin ohjelmaa ei saa asennettua, vaikka se muuten periaatteessa toimisikin. Testikäytön perusteella suurta aihetta huoleen ei ole. Useista testaamistamme ohjelmista ainoastaan yksi ilmoitti virheestä asennuksen aikana, muut toimivat aivan kuten ennenkin. Internetin keskustelupalstoilla on ollut jonkin verran uutisia toimimattomista ohjelmista, joten aivan sikaa säkissä ei kanna- parempi 52,3 56, Testikone rakentui Ati Radeon Xpress 200 -piirisarjalla varustetun emolevyn ja Amd Athlon prosessorin ympärille. Serial-ata-väyläiselle kiintolevylle asennettiin sekä Windows XP Professional että Windows XP x64. Tietokone-lehden 32-bittisessä sovellustestissä molemmat alustat saivat lähes saman tuloksen. Windows XP:n 64-bittisessä versiossa on luonnollisesti myös 64-bittinen vaihtoehto Internet Explorer -selaimesta 32-bittisen rinnalla. ta ostaa. Microsoft tarjoaa ainakin tällä hetkellä ilmaista RC1 -pohjaista kokeiluversiota, jolla tarvitsemiensa ohjelmien yhteensopivuuden voi selvittää. Mikäli kone tukee 64-bittisyyttä, käyttöjärjestelmän päivittäminen voi käydä hyvinkin edullisesti. Huhujen mukaan Microsoft suunnittelee tarjoavansa XP Professional -käyttäjille päivityslisenssiä, jolla XP Pro -lisenssiä vastaan saisi x64- lisenssin. Ajurit uusiksi Suurin kompastuskivi käyttöjärjestelmän päivittämiselle on tällä hetkellä laiteajurien puute. Vanhat ajurit kieltäytyvät yhteistyöstä 64-bittisen käyttöjärjestelmän kanssa. Windowsin mukana toimitettavilla laiteajureilla pääsee jo kohtalaisen pitkälle, ja monet valmistajat tarjoavat ainakin beeta-asteen ajureita tuotteilleen. Esimerkiksi Nvidian ja Atin näytönohjaimille on saatavilla toimivat 64-bittiset ajurit. Microsoft on juuri aloittamassa Designed for Windows -merkkien myöntämistä x64-yhteensopivien laiteajureiden toimittajille. Lopullisen Windows-version julkistuksen huhutaan tapahtuvan huhtikuun lopussa, joten ajurituen soisi korjaantuvan siihen mennessä. Aivan kuin sattumalta myös Intel on julkistamassa omat yhteensopivat 32/64-bittiset prosessorinsa silloin. TK 20 TIETOKONE maaliskuu 2005

14 petteri järvinen Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. 20 vuotta Tämän tekstin myötä tulee täyteen 20 vuotta Tietokone-lehden kolumnistina. Tuona aikana on syntynyt noin 230 kolumnia, jotka ovat käsitelleet tietotekniikan ajankohtaisia ilmiöitä ja vaikutuksia. Kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Jos tämän päivän mikron käyttäjä pantaisiin istumaan vuoden 1985 huippumallia olevan pc:n ääreen, hän järkyttyisi 256 kilotavun keskusmuistia, kahta levykeasemaa, dos-komentoja ja merkkipohjaisia sovelluksia. Aikanaan noilla välineillä tehtiin kuitenkin hyvää ja tuottavaa työtä. Koneiden pieni muisti ja ohjelmien yksinkertainen logiikka pakottivat käyttäjän ajattelemaan sekä keskittymään oleelliseen. Sen jälkeen insinöörien jatkuva halu parantaa tekniikkaa ja ekonomien tarve myydä sitä kuluttajille käynnistivät hurjan kehityksen, jonka hedelmistä voimme tänään nauttia. Mutta tie on ollut kuoppainen ja täynnä harha-askeleita. Sotia ja suhmurointia Rajaton määrä dollareita, kahvia ja mainostusta on palanut 20 vuoden aikana turhiksi osoittautuneisiin kehityshankkeisiin. Esimerkiksi puheentunnistuksen läpimurron piti olla ovella jo kymmenen vuotta sitten, mutta tekniikkaa on käytetty oikeastaan vain matkapuhelimissa ja lopullinen läpimurto on yhä näkemättä. Yhtä vähäiseksi on jäänyt kynäkäyttöisten mikrojen suosio. Tekoäly tai kolmiulotteiset käyttöliittymät eivät ole toteutuneet senkään vertaa. Tämän päivän graafinen käyttöliittymä näyttää oikeastaan samalta kuin 20 vuotta sitten, vain näyttävyyttä on tullut lisää. Rahaa on poltettu myös sotimiseen, ainakin kuvainnollisesti. Vuonna 1988 käytiin väyläsotia, kun IBM:n mikrokanava otti mittaa eisa-väylästä. Potin korjasi kuitenkin vähän myöhemmin tullut pci-väylä. Käyttöjärjestelmien sota käytiin pari vuotta myöhemmin. IBM poltti OS/2:een miljardeja, ja silti tänään harva edes muistaa koko asiaa. Linuxista tuli se, mitä OS/2:sta odotettiin. Sitten sodittiin selaimista. Microsoft lähti ajamaan takaa Netscapen selaimen etumatkaa tunnetuin seurauksin: Netscape katosi niin nimenä kuin yrityksenäkin. Tänään historia toistaa itseään, sillä Netscapen perillinen Firefox haluaa kostaa isänsä kohtalon, ja ainakin sen alkumenestys on ollut mainio. Paras ei aina voita Läheskään aina paras ratkaisu ei ole voittanut. Digitv:tä lukuun ottamatta päätösvalta on ollut kuluttajilla, ja kuten vaaleissakin, heidän päätöksensä voivat olla arvaamattomia sekä epäloogisia. Kaikkina näinä vuosina Microsoft on osoittautunut suhmuroinnin mestariksi. Aina dos-järjestelmän synnystä lähtien Microsoft on juoninut itsensä ja tuotteensa voittajaksi, tavalla tai toisella. Kesällä 2000 tuomari ehti jo määrätä yrityksen pilkottavaksi, mutta poliittisen ilmapiirin muutos pelasti yrityksen, ja Microsoft selvisi taas kuivin nahoin. Ironista on, että ainoan merkittävän rangaistuksensa puolen miljardin euron sakot Microsoft sai vuonna 2004 EU:lta Media Player -ohjelmastaan, vaikka siinä, jos missä, käyttäjä hyötyi Microsoftista. Tarve yhtenäiselle ja ilmaiselle ääni- ja videotekniikalle oli ilmeinen. Kilpaileva maksullinen Real Player oli monin tavoin hankala ohjelma. Sähläyksestä ja epäonnistuneista visioista huolimatta kehitys on edennyt koko ajan oikeaan suuntaan. Markkinat ovat saaneet sitä, mitä ovat halunneetkin. It-käyttäjällä on tänään syytä tyytyväisyyteen, vaikka se niin helposti unohtuukin arkisten ongelmien keskellä. Yhä parempaa luvassa Ohjelmat ja laitteet ovat parempia ja edullisempia kuin koskaan. Alkuaikojen kirjavuudesta on päästy, ja melkein kaikki toimii nykyään yhdessä. Poikkeuksena ovat vain tarkoituksella yhteensopimattomiksi tehdyt järjestelmät, kuten Applen Ipod-musiikki. Vaikka epäonnistuneet ennustukset saavat eniten huomiota, moni ennustus on myös toteutunut. Langaton viestintä, taulutelevisiot ja internetin merkitys on toteutunut yllättävänkin hyvin. Jopa kuvapuhelin tekee lopulta tuloaan. Erityisen suuri vaikutus on ollut tietoliikenteellä ja internetillä. Pc muutti 1980-luvulla tapaa, jolla tehtiin työtä. Tietoliikenne ja netti ovat muuttaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana työn lisäksi myös vapaa-aikaa ja yleistä ajattelua. On syntynyt aivan uudenlainen, globaali virtuaalimaailma, jonka vaikutukset näkyvät parhaiten nuorissa. He eivät enää istu television ääressä, vaan elävät nettimaailmassa, jossa oma aktiivisuus, sisällön tuottaminen ja globaali ajattelu ovat itsestään selvyyksiä. Näyttää siltä, että perinteinen prosessori- ja tallennustekniikka on tulossa tiensä päähän. Fysiikan lakeja ei voida lahjoa tai kiertää edes suurilla tuotekehityspanoksilla. Sen sijaan tietoliikenteen ja sisältöjen alalla todellinen kehitys on vasta alkamassa. Uusi ilmiö on lain merkityksen korostuminen. Sananvapaus, yksityisyyden suoja, ohjelmistopatentit ja tekijänoikeuslait tulevat jatkossa määrittämään kehitystä enemmän kuin tekniset ratkaisut. On ollut suuri ilo toimia it-alalla ja seurata sen kehitystä 20 vuoden ajan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että seuraavat 20 vuotta tulevat olemaan vähintään yhtä mielenkiintoisia. TK Paras ratkaisu ei aina voita. Päätösvalta on kuluttajilla, ja heidän päätöksensä voivat olla arvaamattomia ja epäloogisia. maaliskuu 2005 TIETOKONE 21

15 VAIKUTTAJA TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: TIMO SIMPANEN Jorma Kylätie Orgaanisen kasvun vaalija Neljännesvuosisadan tietotekniikka-alalla työskennellyt Jorma Kylätie näkee, ettei systeemiintegraattorin työ ole vieläkään helppoa. KUKA? Jorma Kylätie Ikä 45 vuotta Perhe naimisissa, kolme lasta Koulutus fil. kand., Helsingin yliopisto, 1986 Työura 2001 hallitusammattilainen Sysopen, perustaja, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja Sycon-Yhtiöt, suunnittelija, tytäryhtiö Sylogin toimitusjohtaja Systek, ohjelmoija Harrastukset Mökkeily, golf, yhdistystoiminta Systeemi-integraatiossa yritetään kuvata monimutkaisia reaalimaailman asioita yksinkertaiselle laitteelle, joka ymmärtää vain kahta tilaa ja ympäröivä maailma muuttuu koko ajan. Tätä nykyä Kylätie ei ole enää mukana missään operatiivisissa tehtävissä. Ura katkesi, kun hänellä diagnosoitiin aivokasvain. Hoidot aloitettiin nopeasti ja niitä jatketaan edelleen, mutta vasemman puolen raajojen lihaksisto ei ole täysin palautunut. Moodi vaihtui, kun sairastuin kolme vuotta sitten ja jouduin ottamaan tämän kävelykepin. Jalassa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta käskyjä ei tule CPU:lta, Kylätie kuvaa vaivaansa tietotekniikkatermein. Kylätien elämä muuttui täysin laidasta toiseen. Näin jälkikäteen hän arvelee aiemmin juosseensa liikaakin. Työ Sysopenissa vei miehen mennessään. Pienestä alusta lähdön jälkeen koko 1990-luku oli varovaista kasvua omalla kukkarolla vuosikymmenen lopun pörssilistautumiseen asti. Oikeaan aikaan oikeassa ikkunassa Sysopenissa oli 82 ihmistä vuoden 1998 lopussa. Kun Kylätie jäi pois yrityksestä vuonna 2001, oli henkilömäärä kasvanut 365:een. Sittemmin yritys on pienentynyt 270:een, kun toimintaa on organisoitu uudestaan ja tiettyjä osia myyty. Kylätie epäilee, että Sysopen olisi tuskin hakeutunut pörssiin, jos sopivaa ikkunaa ei olisi avautunut. Hän kertoo havainneensa, että tämäntyyppiset ikkunat ovat auki vain kuutisen kuukautta. Jos ei niitä silloin hyödynnä, on jo myöhäistä. Seuraava mahdollisuus tulee vasta jonkun uuden asiakkuuden tai teknologian myötä. Tartuimme pörssihommaan todella ripeästi, ja saimme itsemme pörssiin ensimmäisten joukossa vuonna Ei se silloin ollut mitenkään varmaa, vaan sellaista kiikun kaakun -aikaa. Siitä eteenpäin kuusi kuukautta oli tosi vilkasta ja jonot kasvoivat Aleksanterinkadulla, Kylätie muistelee. Ikkuna meni kiinni keväällä Sysopen hyödynsi ikkunan ja otti kasvupolulla aivan uuden 22 TIETOKONE maaliskuu 2005

16 JORMA KYLÄTIE askelen. Ilman omia osakkeita yrityksen laajentaminen yritysostoin olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. Listautumiset lisäsivät myös pörssiin päässeiden yritysten tunnettuutta. It puhkesi ihmisten tietoisuuteen niin, että voihan sitä olla Suomessakin. Se voi olla merkittävä työllistäjä ja kasvun alue, eikä pelkkä rahakone pörssipelureille, Kylätie sanoo. Neuvonantaja teeja pullapalkalla Sairautensa jälkeen Kylätie mietti puolisen vuotta, mitä alkaisi tehdä. Pelkkä kotonaolo ei tuntunut houkuttelevalta. Niinpä hän liittyi kahteen yhdistykseen: Hallitusammattilaiset ry: hyn ja Saunaseura ry:hyn. Ensi kuulemalta näillä ei näyttäisi olevan mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta Kylätien mukaan ne palvelevat hyvin toisiaan. Molemmissa ylläpidetään ja luodaan verkostoja. Kylätien kasvuresepti myös nyky-yrityksille on orgaaninen kasvu, jota pitäisi harrastaa koko ajan pääomasijoitusten ja yritysostojen ohessa. Omaehtoinen kasvu on tervettä ja pysyvämpää ja tehtaan prosesseja pitää parantaa koko ajan, ovat myös ohjeita, joita Kylätie jakaa niissä yrityksissä, joiden hallituksessa hän toimii. Hallitusammattilaisen roolin lisäksi Kylätie on joissakin yrityksissä neuvonantajana tee- ja pullapalkalla ja joissain toisissa sijoittajana. Hänen mukaansa pienet yritykset kuuntelevat mieluummin sellaista neuvonantajaa, joka on itse kasvukivut kokenut, kuin konsulttia, jolla ei samanlaista kokemusta ole. Yritysosto voi viedä jalat alta Yritysostot ovat erittäin hyvä väline yrityksen kasvattamiseen esimerkiksi uusilla markkinoilla, jos on kyky niihin. Vähintään pitää olla kyky orgaaniseen kasvuun. Kaiken tekemisen ja kiireen keskellä yritysjohdon pitää vielä miettiä ostoja, Kylätie sanoo. Yrityksen ostaminen on aina helppoa, mutta sitten tulee Jorma Kylätie uskoo yritysjärjestelyjen jatkuvan it-alalla myös tänä vuonna. integrointiyö, jolloin todella nähdään ostettiinko oikea kohde. Itse asiassa etukäteistyö sen analysoinnissa, sopiiko ostettava yritys ostajan joukkoihin, on Kylätien mukaan äärimmäisen tärkeä. Integrointi voi viedä kaupasta riippuen hyvinkin pitkään. Se voi jopa viedä ostajalta jalat alta, kun riskit kasvavat sellaisiksi, etteivät ne ole enää hallittavissa. Sen sijaan, kun asiakkaat ja työntekijät haetaan kasvotusten, päästään pitkäaikaisiin It voi olla merkittävä työllistäjä ja kasvun alue, eikä pelkkä rahakone. tuloksiin, mutta toisaalta näin eteneminen vie pidemmän aikaa, Kylätie miettii. Tietotekniikkavaikuttaja arvostaa verkostoja Etenkään nuoremmille yrittäjille ei vielä ole ehtinyt kertyä verkostoja, minkä vuoksi hän suosittelee osallistumista erilaisten yhdistysten toimintaan. Itse hän on ollut aktiivisesti mukana muun muassa Tietojärjestelmien tarkastajat ja valvonta ry:ssä ja Tietotekniikan liitossa. Tietotekniikan liitto nimesi hänet viime vuonna vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi. Tällaisissa organisaatioissa voi keskustella asioista aika vapaasti. Päivittäisessä firman kehittämisessä asiat pörräävät asiakkuuksien hakemisessa ja rekrytoinnissa. On välillä kiva hypätä niiden ulkopuolelle, Kylätie pohtii. Tietojärjestelmätarkastukseen Kylätie perehtyi viime vuosikymmenen puolivälissä suorittamalla CISA-tutkinnon ja sitten myös liiketoiminnan merkeissä Sysopenilla. Tarkastajat kiinnittävät huomiota bisnesriskeihin, tietojärjestelmäriskeihin ja kontrolleihin. Jo 90-luvulla pankit ja vakuutusyhtiöt suhtautuivat tarkastukseen vakavasti. Kylätien mielestä riskeihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota pkyrityksissäkin, mutta pienemmät resurssit eivät aina anna myöten. Hallitusammattilainen tuo kontakteja Kylätie on mukana Nixu Oy:n, Nextpark Oy:n, Microlink AS: n ja Fifth Element Oy:n sekä Timber Heart Oy:n hallituksissa. Näistä ainoastaan Timber Heart ei ole it-alalla. Yrityksistä suurin on virolainen Microlink. Noin 550 henkeä työllistävä Microlink on Baltian suurin it-yritys. Microlink oli vahvuudeltaan vielä viime vuonna lähes 800, mutta latvialaisen tytäryhtiön pörssilistautuminen vähensi päälukua. Viime toukokuussa tehty listautuminen onnistui Kylätien mukaan hyvin, ja yrityksen kurssikin on noussut. Hallitusammattilainen tuo uusiin yrityksiin asiantuntemuksensa lisäksi myös kontaktiverkkonsa. Kylätie tietää kokemuksesta, että yritysten perustajien aika ei riitä joka asiaan. Viiden yrityksen hallituksessa toimiminen käy työstä, eikä sitä ehtisi kunnolla hoitaakaan jonkun muun työn ohessa. Päivänsä Kylätie aloittaa nykyään sähköpostien ja lehtien lukemisella sekä pörssin seuraamisella. Vaikkeivät hänen yrityksensä vielä pörssissä olekaan, analyytikkojen näkemyksistä välittyy Kylätien mukaan makrotaloudellinen näkymä taloudesta, kun taas pienissä yhtiössä näkymä on mikrotaloudellinen. Novo-kaupat kaatuivat Sysopenin hallitustyöskentelyyn Kylätie ei enää osallistu, mutta toissa vuonna hierottuihin Novo Group -kauppoihin hänelläkin oli sanansa sanottavanaan. Sysopenin kolme perustajajäsentä omistavat edelleen 50 prosenttia yrityksen osakkeista, eikä suuria yritysostoja tapahdu ilman pääosakkaiden suostumusta. Novo Groupista käydyssä kilpailussa ruotsalainen WM-data veti pidemmän korren, mitä Kylätie harmittelee, sillä hyvin harkittu kuvio ei toteutunutkaan. Hän ei kokenut kilpailua Suomi Ruotsi-maaotteluksi, vaan kyse oli resursseista. WM-data on hänen mielestään saanut kaupassa hyvää osaamista. Jokaisella täytyy olla käsitys omasta riskinottokyvystään. Jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Novo Group olisi täydentänyt hyvin Sysopenin bisnestä, joka koostuu järjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta. Novolta olisi tullut lisäksi käyttöpalveluita, Kylätie sanoo. Sysopen yritti ostaa itseään kymmenen kertaa suuremman yrityksen, josta se olisi varmasti myynyt osia pois, aivan kuten WM-data myi laitebisneksen Atealle. Helmikuussa Sysopen ilmoitti ohjelmistoyritys Digian kanssa tekemästään yhdistysmissopimuksesta. Kylätie uskoo yritysostojen jatkuvan it-alalla myös tänä vuonna. Viime vuonna yrityskauppoja ja -järjestelyitä oli kuutisenkymmentä. Pienet it-yhtiöt hakevat toisistaan massaa, tukea ja kasvua. Vaikka kannatankin orgaanista kasvua, yritykset jäävät liian pieniksi. Näissä yrityksissä on tunnistettu se, että haetaan naapurista lisää massaa. Maailma on muuttunut. Asiakkaat hakevat suurempia toimittajia ja haluavat siirtää vastuita toimittajille. Markkinatkin ajavat yhtiöitä toisensa puoleen, Kylätie järkeilee. TK maaliskuu 2005 TIETOKONE 23

17 TULEVAISUUDEN JYRKI ORASKARI TIETOTEKNIIKKA Neurolaskenta jalostaa datasta tietoa Moniin tietojärjestelmiin kasautuu valtavia datamassoja, joiden sisältämä arvokas tieto jää hyödyntämättä. Tehokas menetelmä tiedon kaivamiseen on aivojen toimintaa matkiva neuroverkko. Sampsa Laineen mukaan Kohosen itseorganisoituva verkko on oivallinen väline riippuvuuksien nopeaan visualisointiin, kun ratkaistaan esimerkiksi business-ongelmaa. simerkiksi yrityksissä on kalliisti kerättyä dataa, jota ei E koskaan analysoida, vaikka sen tiedetäänkin sisältävän tietoa. Tämä voi johtua siitä, ettei tieto ole sopivassa muodossa käsillä, mutta se voi johtua myös hyvien välineiden puutteesta. Yhä suositumpia ja pidetympiä työvälineitä datan ryhmittelemiseksi ovat akatemiaprofessori Teuvo Kohosen itseorganisoituvat neuroverkot (SOM). Aiemmin näitä vain akateemisessa maailmassa käytettyjä välineitä on nyt tarjolla selkeinä myös yksityis- tai yrityskäyttöön sopivina sovelluksina. Toisaalta neuroverkkoja on jopa ajateltu taikurin hattuina, joista pienellä opettamisella putkahtaa hienoja tuloksia. Aivan kaikkea neuroverkot eivät sentään ratkaise. Ihmisaivojen toimintaa matkivat verkot voivat tarjota hyvän ensikäden tuntuman moniulotteisen datan riippuvuuksiin. Visualisoituna helpottuu myös tiedon jakaminen. Visualisoitu data auttaa asiantuntijaa selittämään ajatuksiaan toisille. Näin organisaation hiljaisen tiedon siirto tehostuu, neuroverkkojen asiantuntija, tohtori Sampsa Laine toteaa. Laine on tiedon analysointipalveluihin keskittyneen Data Rangers Oy:n toimitusjohtaja. Hän on myös toiminut TKK:n informaatioteknologian laboratorion tutkijana. Mallina hermosolut Lähtökohtana neuroverkoille ovat ihmisten aivot, joiden biologisissa neuroverkoissa solut joko kiihdyttävät tai hillitsevät naapurustonsa solujen aktiivisuutta. Mitä aktiivisempi solu on, sitä voimakkaammin se vaikuttaa naapuriensa toimintaan. Hermosolut ovat kuin yksilöitä, jotka reagoivat niihin ärsykkeisiin, joille ovat herkistyneitä. Ne myös herkistyvät ärsykkeille, joiden aikana ne ovat aktiivisia. Eli jos alussa jokin soluista on satunnaisesti herkkä esiintyvälle ärsykkeelle, se herkistyy tälle lisää, mutta myös herkistää lähimpiä naapureitansa samalle havaitulle signaalille. Solujen keskinäinen vuorovaikutus saa ne erikoistumaan eri havaintojen käsittelyyn ja lopulta muodostamaan karttoja. Picsom on Kohosen itseorganisoituvalla neuroverkolla järjestetty kuvapankki. Sen kantaa voi selata web-käyttöliittymällä. Oppiva verkko Kohosen algoritmin perusajatus on sama kuin biologisella vastineellaan. Siinä havainnot esitetään joukkona numeroita. Koska havaintovektorit voidaan ajatella pisteinä n-ulotteisessa avaruudessa, niille voidaan laskea etäisyys toisiinsa nähden. Tuloksena olevan itseorganisoituvan kartan ajatellaan koostuvan joukosta solmuja, joilla kullakin on vastaava piirrevektori. Kun verkon piirrevektorit on alustettu esimerkiksi satunnaisilla arvoilla, verkko opetetaan tarjoamalla sille valitusta opetusjoukosta näytteitä yksitellen. Kutakin kartan solmun numerovektoria verrataan näytteen arvoihin. Kun löydetään lähin vastine, tämän arvot muutetaan askeleen verran lähemmäksi näytteen arvoja. Lisäksi, jotta havainnot eivät vaikuttaisi vain voittajasolmuihin, myös sen naapurisolmujen arvoja siirretään, mutta pienemmin askelin. Ensimmäisillä kierroksilla naapurusto, johon vaikutetaan, ja korjausaskeleet pidetään kohtalaisen suurina, jotta verkko jäsentyisi nopeasti koko alaltaan. Alun karkean vaiheen jälkeen askelia ja naapurustoa pienennetään, jolloin verkko jähmettyy muotoonsa. Verkko oppii suhteellisen hitaasti, joten opetuksessa käytetään tuhansia näytteitä. Harvoin esimerkkidataa on tarjolla määrättömästi, joten samaa aineistoa käytetään useita kertoja. Kertaus on opintojen äiti tässäkin tapauksessa. Käyttöä teollisuudessa Kohosen algoritmi luotiin luonnollisen puhutun kielen foneemien automaattiseen tunnistukseen. Siinä matkitaan aivokuoren tapaa erikoistua tunnistamaan äänteitä. Silti algoritmia ei ole jätetty jäljittelemään fysiologiaa. Sitä on hienosäädetty suorituskyvyn pa- Kohosen algoritmin tyypillinen havainnollistus on niin sanottu kauppamatkustajan pulma. Java-appletti näyttää, kuinka verkko oppii ja löytää lyhimmän reitin kaupunkeja kuvaavien pisteiden välille. 24 TIETOKONE maaliskuu 2005

18 rantamiseksi tietojenkäsittelyn tarpeita varten. Algoritmille on löytynyt useita uusia käyttökohteita. Kohosen algoritmi on lähes vakiomenetelmä, kun halutaan visualisoida laajoja ja moniulotteisia data-aineistoja. Kun muuttujien määrä kasvaa, itseohjautuvat kartat näyttävät tehonsa. Virheiden selvittelyssä itseorganisoituva kartta on hyvä työkalu. Esimerkiksi M-Realin Kirkniemen tehtailla Kohosen karttaa on käytetty etsittäessä laatuvirheitä. Kartta auttaa myös ymmärtämään ilmiöiden syitä. Jos esimerkiksi yksi tekijä ei selitä ilmiötä, voidaan kartalla etsiä, onko kyse usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Kartalla voidaan visualisoida teollisuusprosessin tai markkinan tila, tai luokitella suuria tietomääriä, jotka ovat peräisin esimerkiksi tietokannasta, Sampsa Laine sanoo. Kohosen verkkojen sovelluskohteita on paljon. Käyttöalueita on kuvatekstuurin ja suurten tietokantojen luokittelussa, tietoliikennesovelluksissa, teollisuusprosessien valvonnassa ja säädössä sekä lääketieteen alueella. Esimerkiksi Posti-konserniin kuuluvan Atkosin tytäryhtiö TGM kerää tietoja kumppaniyritysten rekistereistä, ja Kohosen neuroverkkoja käyttäen ennustetaan asiakkuuden kehitystä. Myös Xtract Oy tarjoaa vastaavanlaista asiakkaiden segmentointia heidän ostokäyttäytymisensä perusteella. LISÄTIETOJA Puree myös tekstiin Vaikka neuroverkot ovat numeerisia menetelmiä, niitä voi käyttää tekstiaineiston luokittelussa. Tekstiaineistosta ei suoraan ole poimittavissa numerojoukkoa, joiden eroista voitaisiin laskea sisällön merkityksen samankaltaisuutta. TKK:n neuroverkkojen tutkimusryhmän Websom-projektissa sovellus luokittelee dokumentteja niiden sisältämien sanojen perusteella. Käsiteltävälle dokumenttijoukolle luodaan sanasto, josta on karsittu esimerkiksi kaikkein yleisimmät tai harvinaisimmat sanat. Tämän jälkeen, jotta valittuja sanoja voitaisiin käsitellä numeerisesti, kuhunkin sanaan liitetään joukko satunnaislukuja, jotka toimivat sanan sormenjälkenä. Websomissa sanaston sanoille ja niiden lausekontekstille luodaan kartta (word category map). Näin luotuja kontekstivektoreja käytetään muodostamaan kullekin dokumentille niitä kuvaava piirrekuvaaja, joka syötetään Kohosen neuroverkon luokiteltavaksi. Jos sanakartta saadaan vastaamaan sanojen merkityksien suhteita, Websomin luoma dokumenttikartta voi karkealla tasolla visualisoida dokumenttien sisältöjä suhteessa toisiinsa. Samasta tutkimuksen huippuyksiköstä on poikinut joukko pieniä yrityksiä. Niissä ajatuksena on jalostaa tutkimuksen tuloksia palveluiksi ja tuotteiksi. TK Esimerkkejä Excelille Osoitteesta voi ladata Excel-taulukon, jolla Kohosen itseorganisoituvia karttoja voidaan testata. Taulukko on selkeä, ja sen luokittelutulokset ovat helposti luettavissa. Isolla datamäärällä sen Excel on kuitenkin hidas, koska oppimisalgoritmi on hyvin laskentaintensiivinen. Neuralware puolestaan on kaupallinen Excel-taulukkolaskentaohjelmaan integroituva ohjelma. Sen voi ladata koekäyttöön osoitteesta Java-demoja Java-appletti, jossa esitellään kirjainten tunnistusta Kohosen verkoilla: rfhs8012.fh-regensburg.de/ ~ saj39122/begrolu/kohonen.html Demoja, joissa esitellään Kohosen algoritmi: Valmista lähdekoodia oman ohjelman kirjoittamisen pohjaksi: davis.wpi.edu/ ~ matt/courses/soms Kuvatietokanta Osoitteessa on valmiiksi organisoitu kuvapankki, jonka kuvia voi selata. NEUROVERKOT Joka pojan superkone IBM:n, Sonyn ja Toshiban yhdessä suunnitteleman Cell-prosessorin arvioidaan olevan kertaa tehokkaampi kuin nykyiset Pentiumsuorittimet. Kolmikko itse nimittää sitä yhden sirun supertietokoneeksi. Samalle sirulle on pakattu yhdeksän ydintä, 64-bittinen Powerpc ja kahdeksan taulujen laskentaan erikoistunutta itsenäistä apuprosessoria. Prosessorit on yhdistetty toisiinsa tehokkaalla 96-bittisellä väylällä. Tavallisen pc- tai palvelinkäytön sijasta Cell on räätälöity videokuvan ja tietokoneanimaation käsittelyssä tarvittavaan raskaaseen liukulukulaskentaan. Kehittyvät pelit, teräväpiirtotelevisio ja kymmentä megapikseliä lähestyvät valokuvat vaativat entistä suurempaa laskentatehoa. Lisäksi valtavien tietomäärien selailua helpottavat kolmiulotteiset käyttöliittymät lisäävät reaaliaikaisen graafisen prosessoinnin tehovaatimuksia. Vaikka Cell on ylivoimaisesti tehokkaampi ja joustavampi kuin Intelin ja AMD:n prosessoriperheet, se ei toimistomikroissa horjuttane ohjelmistovalikoimaltaan ylivoimaisten x86-prosessorien valta-asemaa. Läpimurto voisi tapahtua Macintoshin kautta, joka jo toimii Powerpc-alustalla. IBM aloittaa Cell-suorittimien rajallisen tuotannon vuoden 2006 alkupuolella. Juha Sarkkinen Wlan siirtää puoli gigaa Langattomien tukiasemien ostajia on vuoden päivät viekoteltu valmistajakohtaisilla super-gnopeuksilla. Seuraava markkinointihoukutin on esi-n-mimo, joka viittaa tekeillä olevaan n-standardiin ja monitie-etenemistä hyödyntävään antennitekniikkaan. Standardointiryhmän tavoitteena on aluksi nostaa todellinen siirtonopeus yli sadan megabitin sekunnissa, kun nykyisissä langattomissa tekniikoissa päästään hieman yli 20 megabittiin. Kasvupolku on kuitenkin viitoitettu megabitin siirtonopeuksiin. Esi-n-markkinointi jatkunee ainakin vuoden, kun IEEE:n standardointielin etsii kompromissia kahden leirin välille. Standardin asemasta kisaavat pitkään kokemukseen nojaava Wwise (worldwide spectrum efficiency, ja it-alan suuryritysten tukema Tgn sync ( Task Group N Sync, N-määritelmän hahmotelman arvioidaan valmistuvan kesällä 2005 ja lopullisen standardin vuoden 2006 lopulla. Älykästä paperia Painokoneella valmistettu elektroniikka tuo älykkäät pakkaukset kauppoihin jo muutaman vuoden kuluessa. VTT kehittää tekniikkaa ja materiaaleja, joilla elektronisia sekä optisia komponentteja voidaan tuottaa kirjapainoista tutulla rullalta rullalle -tekniikalla nopeasti ja edullisesti. Tavoitteena on valmistaa elektroniikkaa kilometreissä ja myydä sitä senteillä. Tutkimushankkeessa on koepainokoneilla valmistettu muoville ja paperille elektroniikan peruskomponentteja, led-näyttöjä, valokennoja, valojohteita ja optisia muisteja. Näillä saadaan pakkauksiin lisättyä näyttäviä visuaalisia piirteitä, älykkyyttä ja laajempia tietoja tuotteesta. Tällä hetkellä voidaan toteuttaa yksinkertaisia piirejä. Tulevaisuudessa pakkauslinja saattaa painaa tuotteeseen viihdyttävän pelin, lisätietoa optiseen muistiin ja rfid-tunnistimen. Visionäärit näkevät paperin tulevaisuudessa syrjäyttävän kännykän tiedonhankinnassa, kun tiedonsiirtoon tarvittava elektroniikka painetaan jokaiseen julkaisuun. KIM LEIDENIUS Linksys IBM maaliskuu 2005 TIETOKONE 25

19 VERTAILU TEKSTI: JUKKA TIKKANEN MITTAUKSET: TONI KILPELÄINEN, JUKKA TIKKANEN VALOKUVAT: TIMO SIMPANEN MONITOIMILASERIT Pikkutoimiston pakertajat Pienehkö yritys tai yksittäinen ammatinharjoittaja tarvitsee tulostimen ohella usein myös kopiokonetta, joskus myös skanneria tai faksia. Kaikki nämä perustoiminnot sisältävän laitteen saa jo kohtuuhintaan. Mukana vertailussa: Brother MFC-8840D Canon Laserbase MF5630 HP Laserjet 3030 Lexmark X215 Samsung SCX-4100 Xerox Workcentre PE120i M onitoimilaitteiden suosio on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Pieniä yrityksiä ja yksittäisiä ammatinharjoittajia kiinnostaa mahdollisuus saada käyttöönsä hyvän tulostuskapasiteetin ohella myös kopiokoneen ja faksin kaltaiset tarpeelliset oheistoiminnat. Monitoimitulostin on varteenotettava vaihtoehto pelkälle lasertulostimelle, vaikka sen hinta on jopa kaksin- tai kolminkertainen. Hintaero tuntuu merkittävältä, mutta sen suurin syy on se, että peruslasereiden hinnat ovat vajonneet alimmillaan jopa reilun sadan euron tuntumaan. Otimme vertailuun joukon alle tuhannen euron hintaisia monitoimilaitteita, joissa on mustavalkolaserin koneisto. Testijoukon käytännön hintahaarukka on euroa. On selvää, että näin laajan hintakirjon laitteiden ominaisuuksissa on suuria eroja, mutta jokaiselle löytynee oma käyttäjäryhmänsä. Ominaisuuksia kohtuukustannuksin Vaikka lasermonitoimilaitteiden keskihinta sijoittuu 500 euron tienoille, voi hintaa pitää laitteiden ominaisuuksiin ja monikäyttöisyyteen nähden kohtuullisena. Halvimmat mustesuihkukoneistolla varustetut monitoimitulostimet maksavat enää euroa, ja suuren kapasiteetin tehokkaat laserlaitteet tuhannen tai parin hintaluokassa ovat nekin vielä siedettävän hintaisia. Puhtaasti tulostinmarkkinoilla edulliset värilasertulostimet syövät mustavalkolaserien markkinoita. Värilaserin etuna on se, että yksi ja sama laite käy mainiosti niin väri- kuin mustavalkotulostukseenkin, ja mustavalkokäytössä sen kustannukset ovat mustavalkolaserin kanssa miltei samalla viivalla. Saattaa hyvinkin olla, että kaikkein pienimpiä ja edullisimpia laitteita lukuun ottamatta pelkkään tulostamiseen tarkoitetut mustavalkolaserit väistyvät vähitellen värilaserien ja monitoimilaitteiden tieltä. Toimintojen ehdoilla Vertailujoukon laitteista on todettava, että perusolemukseltaan ne ovat arkistakin arkisempia laitteita. Glamouria tai muotoilun 26 TIETOKONE maaliskuu 2005 maaliskuu 2005 TIETOKONE 27

20 VERTAILU Kookas Brother ja pikkuruinen Samsung paljastavat vertailujoukon laitteiden kokoerot. säihkettä ei niistä löydy, toimivuutta sen sijaan sitäkin enemmän. Valtaosa joukosta on tyypillisen olminvärisiä laitteita, joiden muotoilu tai sävyilme eivät pahemmin ihastuta tai vihastuta. Harmaan laitteen pinttyminen vuosien saatossa ei tosin näytä aivan niin karmealta kuin kovin vaaleakuorisen laitteen väistämätön nuhjaantuminen. Kuluttajapuolella vahvimmin tunnetut Canon ja HP tosin hieman muuta joukkoa sävykkäämpinä miellyttävät silmää keskimääräistä enemmän. Hyötykäytön kannalta tällä ei ole merkitystä. CASE Tämän helpommaksi ei laitteen käyttöliittymä juuri enää tule. Samsungin toimintoja hallitaan muutaman painikkeen ja pienen nestekidenäytön avulla. Tässä on kaikki mitä tarvitsen Helsinkiläinen Arkadia-kielikoulu hankki viime joulukuussa ensimmäisen monitoimilaitteensa, tosin hieman epäröiden. Yksi atk-ihminen sanoi, että ei kannata, kun kysyin monitoimilaitteen hankkimisesta, yrittäjä Hanna Airola kertoo. Sitten näin monitoimilaitteen yhdessä kirjanpitofirmassa. Kun tiesin heidän hirveän suuren käyttönsä, uskalsin itsekin hankkia. Tuskin olisin muuten ostanut, hän sanoo. Ostopäätös osui HP:n Laserjet malliin. Muutaman kopion ottamisen jälkeen kuitenkin näytti, että laite on rikki. Kopioissa oli ikäviä raitoja. Soitin HP:n tukeen, ja siellä arveltiin, että laite pitää vaihtaa. Vein sen myyjäliikkeeseen, joka kuitenkin huomasi, että vika oli jauhekasetissa, Airola selostaa. Alun pulman selvittyä Airola on tyytyväinen monitoimilaitteeseen, jolla tulostetaan ja kopioidaan kielikoulun omien konttoritöiden ja opetuksen tarpeisiin. Tässä on kaikki se, mitä tarvitsen. Lajittelija on mielestäni loistava, Airola kehaisee. Ominaisuuksista faksia on kokeiltu kerran, skannausta ei vielä lainkaan. Meillä ei ennen ole ollut skanneria. Mieli kyllä tekisi kokeilla. Olisi mukava saada tekstiä siirrettyä tietokoneelle, Airola sanoo. Ennestään pienessä yrityksessä oli pöytämallinen lasertulostin ja kaksi analogista kopiokonetta, joista toinen oli kookas lattiamalli ja toinen kevyt matkamalli. Iso tilaa vienyt kopiokone on nyt toimitettu kierrätykseen. Muut pidän vielä varalla. Minulla pitää olla kaikki tuplana, koska ei ole atk-tukihenkilöä, Airola naurahtaa. ARI SAARELAINEN Hanna Airola on tyytyväinen yritykseen hankkimansa monitoimilaitteen laatuun. Monitoimilaitteiden muotoilu vaihtelee Lexmarkin hieman lennokkaasta ja Brotherin arkisen asiallisesta HP:n sirohkoon hahmoon. Kaikkien kohdalla muotoilun kantavana voimana on kuitenkin toiminnallisuus ja toimintojen sanelema rakenne. Koska skanneri on pakko sijoittaa laitteen yläpintaan, sanelee tämä perusrakenteen. Niinpä laitteiden rakenne ja hahmo on hyvin yhdenmukainen. Oikeastaan poikkeuksen muodostavat vain Samsung ja HP. Samsung on koko joukon pikkuruisin laite, joskin myös toiminnoiltaan ja ominaisuuksiltaan niukin. HP on selvästi Sam- sungia suurempi, mutta muita laitteita pienempi ja sirompi. Tulostukseen ja kopiointiin Vertailujoukon laitteiden ominaisuuksissa on jonkin verran eroja. Valtaosassa on kaikki keskeiset ominaisuudet: Tulostin, kopiokone, skanneri ja faksi. Monien käyttäjien mielestä edellä mainittu toimintojärjestys kuvaa myös toimintojen hyödyllisyyttä. Tulostus ja kopiointi ovat tärkeimmät, skannaus sekä faksiominaisuudet hieman vähemmän tärkeitä. Pieni Samsung ja Canon muodostavat poikkeuksen, sillä niissä ei ole lainkaan faksiominaisuuksia. Näin ne tarjoavat vaihtoehdon sellaisille käyttäjille, joille faksi ei ole tärkeä, mutta jotka arvostavat muita ominaisuuksia. Joillekin käyttäjäryhmille faksin merkitys on edelleen suuri, ja niinpä markkinoiden monitoimitulostimien valtaosassa on faksivarustus. Helppoa käytettävyyttä Testilaitteiden perusolemus on selkeä, ja helppokäyttöisyyteen on selvästi panostettu. Kaikki keskeiset toiminnot voidaan Ari Saarelainen 28 TIETOKONE maaliskuu 2005

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät

Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Oskar Paakkarinen 0398391 Outi Tikkala 103126 Petri Keronen 0398320 Tero Thil 0398443 Topi Ranta 0398401 Riikka Pitkälä 0383089 Windows= Microsoftin

Lisätiedot

Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja. Tuulikki Paturi 28.1.2016

Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja. Tuulikki Paturi 28.1.2016 Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja Tuulikki Paturi 28.1.2016 Henkilökohtaiset tietokonelaitteet Älypuhelin mukaan Tabletti Mukaan ja kotiin Läppäri kotiin 2 Mikä on tabletti? Yleiskäyttöinen

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA

TIETOTURVALLISUUDESTA TIETOTURVALLISUUDESTA Tietoturvallisuus riippuu monista asioista. Tärkein niistä on käyttäjä itse! Käyttäjä voi toimia turvallisesti tai turvattomasti Tervettä harkintaa tarvitaan erityisesti Internetin

Lisätiedot

Elisa Toimisto 365. Toimisto ja yhteydet pilvestä

Elisa Toimisto 365. Toimisto ja yhteydet pilvestä Elisa Toimisto 365 Toimisto ja yhteydet pilvestä Elisa Toimisto 365 Tutut toimistotyökalut käytössäsi missä vain Uusimmat versiot aina mukanasi Ei kiinteitä kustannuksia Korkea käytettävyysaste Ei päivityksistä

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

Osoitteena O365. Toimisto ja yhteydet pilvestä

Osoitteena O365. Toimisto ja yhteydet pilvestä Osoitteena O365 Toimisto ja yhteydet pilvestä Mitä sisältää O365 Tutut toimistotyökalut käytössäsi missä vain Uusimmat versiot aina mukanasi Ei kiinteitä kustannuksia Korkea käytettävyysaste Ei päivityksistä

Lisätiedot

Kattava tietoturva kerralla

Kattava tietoturva kerralla Kattava tietoturva kerralla PROTECTION SERVICE FOR BUSINESS Tietoturvan on oltava kunnossa Haittaohjelmahyökkäyksen tai tietoturvan vaarantumisen seuraukset voivat olla vakavia ja aiheuttaa merkittäviä

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Parhaat. vehkeet. Goodspeed mullistaa ulkomaan nettiyhteydet. Tuleeko yksityiskoneesta jokaisen kulkupeli?

Parhaat. vehkeet. Goodspeed mullistaa ulkomaan nettiyhteydet. Tuleeko yksityiskoneesta jokaisen kulkupeli? Parhaat vehkeet 16 Tammikuuta 2013 Goodspeed mullistaa ulkomaan nettiyhteydet Tuleeko yksityiskoneesta jokaisen kulkupeli? Nokialta vihdoinkin kaikkien suosima lippulaivapuhelin Kannen Kuva: Beechcraft

Lisätiedot

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Lehdistötiedote 23.1.2012 Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Kolmannes suomalaisista PK-yrityksistä on menettänyt yrityksen tiedostoja hajonneen kovalevyn takia. Vain joka viides yrityksistä

Lisätiedot

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu

Lisätiedot

Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä

Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä ICT-palveluyhtiö VSP Perustettu 1896, itsenäinen operaattori ISO 9001 -laatusertifioitu palveluntarjoaja 200 alan ammattilaista viidellä paikkakunnalla Liikevaihto

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

HELPPOUDEN VOIMA. Business Suite

HELPPOUDEN VOIMA. Business Suite HELPPOUDEN VOIMA Business Suite UHKA ON TODELLINEN Online-uhkat ovat todellinen yrityksiä haittaava ongelma yrityksen toimialasta riippumatta. Jos sinulla on tietoja tai rahaa, voit joutua kohteeksi. Tietoturvatapausten

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

10 parasta vinkkiä tietokoneongelmiin

10 parasta vinkkiä tietokoneongelmiin Sisällys 10 parasta vinkkiä tietokoneongelmiin 1 Aseta salasana 2 2 Poista tarpeettomat ohjelmat 3 3 Käytä Järjestelmän määritykset -työkalua 4 4 Paranna suorituskykyä ReadyBoostilla 5 5 Lisää ulkoinen

Lisätiedot

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005 Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email Anssi Okkonen 8.5.2005 Vodafone Push Email Puhelimessa aina sähköpostit, kalenteri ja osoitekirja ajantasalla Älykkäillä matkapuhelimilla Internet-selaimella

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Tehokas kaksoisydinrakenne nykyiseen ja tulevaisuuden yrityskäyttöön

Tehokas kaksoisydinrakenne nykyiseen ja tulevaisuuden yrityskäyttöön Tehokas kaksoisydinrakenne Tehokas kaksoisydinrakenne nykyiseen ja tulevaisuuden yrityskäyttöön Toshiban uusin yrityskannettavien valikoima, joissa on Intel Core 2 Duo -suoritin, tarjoaa jälleen kerran

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

Android jatkaa kasvua

Android jatkaa kasvua Liiketoiminta kehittyy, kehity sinäkin! Android jatkaa kasvua Millä eväin? Anssi Rusanen, asiantuntija Helsinki, Tampere, Turku, Tukholma, Göteborg www.tieturi.fi Copyright Tieturi 14.1.2011 1 17.1.2011

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Tabletit opetuskäytössä - työpaja Tabletit opetuskäytössä - työpaja Maakunnallinen lukioveso 27.10.2012 Markus Maunula, FM Centria ammattikorkeakoulu Mitä ovat tabletit? Tabletit opetuksessa Kolme ekosysteemia Sovellukset Sisältö ipad

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

31.3.2009. Alussa varmistettavien palvelimien käyttöjärjestelmät ovat seuraavat: Tampereen kaupunki Käyntiosoite Puhelin kirjaamo@tampere.

31.3.2009. Alussa varmistettavien palvelimien käyttöjärjestelmät ovat seuraavat: Tampereen kaupunki Käyntiosoite Puhelin kirjaamo@tampere. Kysymys 1 Palvelinten määrä ja mallit joita tulisi varmistaa? 500 Palvelimen mallit ovat seuraavat: Ellei toisin mainita niin palvelimet ovat Intel pohjaisia Räkkipalvelimet o Proliant DL380 G2, 33 kpl,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Tieto. Liian arvokasta hukattavaksi.

Tieto. Liian arvokasta hukattavaksi. Tieto. Liian arvokasta hukattavaksi. Dokumentinhallinnan ja tulostamisen tietoturva Tietoturvapäivä 2013 5.2.2013 Riku Uski Solution Business Manager www.mihintietokatoaa.fi 1 Agenda Trendit ja haasteet

Lisätiedot

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

SmartPhone Solutions. Kysely älypuhelinten tietoturvasta 09 / 2011

SmartPhone Solutions. Kysely älypuhelinten tietoturvasta 09 / 2011 SmartPhone Solutions Kysely älypuhelinten tietoturvasta 09 / 011 smartphonesolutions.fi Johdanto Tutkimuksen tarkoitus Menetelmä Kohderyhmä IT-johdon näkemykset älypuhelinten käytöstä ja tietoturvasta

Lisätiedot

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista?

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? ?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? 15.2.2005 11:50 Timo Poropudas timo.poropudas@sanoma.fi Lasten suojelusta, esto-ohjelmista ja sensuurista noussut julkinen keskustelu jatkuu kiivaana.

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010

Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010 Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010 1 Agenda Triuvare lyhyesti Muutama käytännön esimerkki Microsoftin BPOS-palvelun käytöstä Palvelun käyttöönotto, ylläpito ja tuki mitä käytännössä

Lisätiedot

Ohje. ipadia käytetään sormella napauttamalla, kaksoisnapsauttamalla, pyyhkäisemällä ja nipistämällä kosketusnäytön

Ohje. ipadia käytetään sormella napauttamalla, kaksoisnapsauttamalla, pyyhkäisemällä ja nipistämällä kosketusnäytön ipadin käyttö 1. Käynnistä ipad oikeassa yläreunassa olevasta painikkeesta. 2. Valitse alareunasta nuoli Avaa. Vedä sormella nuolesta eteenpäin palkin verran eli pyyhkäise. Tietoturva Käyttöön tarvitaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Dell esitteli maailman pienimmän 13-tuumaisen kannettavan

Dell esitteli maailman pienimmän 13-tuumaisen kannettavan Lehdistötiedote 8.1.2014 Dell esitteli maailman pienimmän 13-tuumaisen kannettavan Julkistettu Dell XPS 13 on maailman pienin[1] 13-tuumainen kannettava, jossa on lähes reunaton näyttö ja jopa 15 tuntia

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki

Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki TARJOUS 70214 06.03.2014 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto Anu Soukki PL 2205 00099 Helsingin kaupunki anu.soukki@hel.fi eero.saarinen@hel.fi tea.tikkanen@hel.fi

Lisätiedot

Koe uusi. Windows 8 viidessä minuutissa

Koe uusi. Windows 8 viidessä minuutissa Koe uusi Windows Windows 8 viidessä minuutissa Mitä tarvitset Päästäksesi nopeasti alkuun, tulee sinulla olla: Salasana langattomaan verkkoosi Salasana sähköpostitiliisi Tervetuloa! Tervetuloa Windows

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

TURVAA LIIKETOIMINTASI KAIKKIALLA. Protection Service for Business

TURVAA LIIKETOIMINTASI KAIKKIALLA. Protection Service for Business TURVAA LIIKETOIMINTASI KAIKKIALLA Protection Service for Business MOBIILI MAAILMA Käytämme enemmän laitteita ja meillä on enemmän yhteyksiä kuin koskaan ennen. On kätevää ja myös erittäin tuottavaa kun

Lisätiedot

Työpöytävirtualisointi

Työpöytävirtualisointi Työpöytävirtualisointi VMware View LIPO - SAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalouden, matkailun, tietojenkäsittelyn, viestinnän ja yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta. Käyttäjiä noin

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun SÄHKÖPOSTIOHJE Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun 1 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö Sähköpostiohje Järjestelmäasiantuntija Pekka Patrikka Voimaantulo 15.08.2013 Muutettu viimeksi 16.08.2013 Tarkistettu

Lisätiedot

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Esityksen kulku Esittely ja taustaa Virtualisoinnin vaiheet ja käyttöhuomiot Laitteistot ja yhteenveto Kankaanpää: 12 136 asukasta

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Oikullinen ostaja. Kulutuselektroniikan isoimmat shokit 2004-2009. Tero Kuittinen Managing Director, Avian Securities, USA

Oikullinen ostaja. Kulutuselektroniikan isoimmat shokit 2004-2009. Tero Kuittinen Managing Director, Avian Securities, USA Oikullinen ostaja Kulutuselektroniikan isoimmat shokit 2004-2009 Tero Kuittinen Managing Director, Avian Securities, USA RAZR, DS, iphone kuumat kompromissit Isot menestystarinat yhdistivät edistynyttä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje

Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje 9234594 2. painos Nokia, Nokia Connecting People ja Pop-Port ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Copyright 2005 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Johdanto

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Poista tietokoneessa olevat Java ja asenna uusin Java-ohjelma

Poista tietokoneessa olevat Java ja asenna uusin Java-ohjelma Poista tietokoneessa olevat Java ja asenna uusin Java-ohjelma Jos käytät verkkopankkia kotikoneeltasi, toimi näiden ohjeiden mukaan. Jos käytät verkkopankkia työpaikkasi tietokoneelta, anna ohjeet työpaikan

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

pilvipalvelu tarkoittaa?

pilvipalvelu tarkoittaa? Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun

Lisätiedot

Tietotekniikkakeskuksen palvelut ja opiskelijan tietoturva

Tietotekniikkakeskuksen palvelut ja opiskelijan tietoturva Olavi Manninen, tietoturvapäällikkö, tietotekniikkakeskus 3.9.2013 Johdatus akateemisiin opintoihin Tietotekniikkakeskuksen palvelut ja opiskelijan tietoturva Tietotekniikkakeskuksen palvelut Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä

Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä EMC Forum 22.10.2009 Lauri Toropainen ltoropai@cisco.com 2009 Cisco Systems, Inc. All rights reserved. 1 ICT-infrastruktuuriin

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN

Lisätiedot

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy Asianajajaliiton tietoturvaohjeet Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy SISÄLTÖ Yleiskatsaus tietoturvaohjeisiin Sähköpostin käyttö Pilvipalveluiden

Lisätiedot