Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat"

Transkriptio

1

2 Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta (profiloiva) ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Matkailukonseptin analyysi Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin Perustuu pääasiassa erilliseen kirjallisuusraporttiin ks. nettilinkki rvikoulu_raportti.pdf/e e6d-43c9-8dc bedc79f

3

4 Bad Hindelange karttoja Löydät Bad Hindelangen kartan helpoiten google kartoista hakusanalla Mecklenburg-Vorpommern. Toinen tapa on hakea hakusanalla Mecklenburg- Vorpommern googlen kuvahausta, jolloin sieltä löytyy runsaasti hyviä kuvia alueesta ja karttoja järvialueesta. Koska matkailualueena se on laaja kannattaa laittaa lisämääreeksi sanat lakes tai seen. Kannattaa katsoa kuvi ja karttoja ennen raportin lukemista. Kärki Konsulti Ky, Hannu Ryhänen

5 Toimintaympäristö Mecklenburg-Vorpommern sijaitsee Saksan koillisosassa entisen Itä-Saksan alueella. Pohjoisessa aluetta rajaa Itämeri ja naapurivaltio Tanska sekä idässä Puola. 1,82 miljoonan asukkaan osavaltio on Saksan 16 osavaltiosta harvimmin asuttu; asukastiheys on noin 76 asukasta neliökilometrillä (kokonaispinta-ala 23,835 km2). Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla ja noin 28 % suurimmissa kaupungeissa Schewerinissä (alueen pääkaupunki), Wismarissa, Rostockissa ja Greisfwaldissa. M-V:n sijainti meri-ilmaston äärellä ei suosi matkailua, sillä suurin osa tuulista tulee lännestä. Säätyypit vaihtelevat nopeasti ja sään ennustaminen on vaikeaa. Osavaltion maisemakuvaa luonnehtivat laajat, avoimet tasamaat, vain lännessä ja etelässä on jääkauden jälkeensä jättämiä korkeampia moreeniselänteitä. Korkein kohta on 179 metriä meren pinnan yläpuolella. Alueen pinta-alasta 13 % on luonnonsuojelualueita: kolme kansallispuistoa, kolme luonnonpuistoa, yksi biosfäärialue ja muita pienempiä suojelukohteita. M-V:n historia on monivivahteinen, sillä alueelle muutti slaavilaisperäistä väestöä ennen kristinuskon saapumista. Kristinuskon mukana saapuivat germaaniset heimot, mutta osavaltion eteläosasta voi tavata vielä slaavilaista alkuperää olevia asukkaita. Kansallissosialistisen Saksan aikana alueelle muutti paljon saksalaisia kansoja muualta Euroopasta. Toisen maailmansodan jälkeen alueelle muutti paljon pakolaisia idästä.

6 Toimintaympäristö Elintarvike- ja rakennusteollisuus ovat M-V:n tärkeimmät teollisuudenalat. Saksojen yhdistymisen jälkeen laivanrakennus, merikalastus kuten maatalous ovat olleet vaikeuksissa (esim. ennen Saksojen yhdistymistä alueella kotieläintalous työllisti ihmistä, mutta sen jälkeen vain ). Maa- ja metsätalous on edelleen merkittävä työllistäjä, sillä osavaltion pinta-alasta 70 % on viljeltyä. Matkailun merkitys on jatkuvasti kasvanut ollen nykyisellään 8 % BKT:sta, väkilukuun suhteutettuna Saksan korkein, joka johtuu pääosin periteisestä Itämeren rannikon suositusta hiekkarantaisesta loma-alueesta. M-V:n matkailun tärkeimmät luonnolliset vetovoimatekijät ovat meren rannikko (rantaviivaa yli 1500 km), maaseudun kulttuurimaisemat ja tietysti järvialue, die Mecklenburgische Seenplatte, jossa on 2016 järveä (1569 kpl < 0,1 km2, 455 kpl 0,1-1 km2, 88 kpl 1-10 km2, 9 kpl > 10 km2). Nämä valtaosin reittivesistön luonteiset järvet muodostavat 25 % Saksan järvien pinta-alasta, mutta silti vain 5 % koko osavaltion pinta-alasta. Müritz on Saksan toiseksi suurin sisäjärvi. Alueen halki voi vesireittejä pitkin matkustaa Rostockista Berliiniin. Alueen monien järvien perustiedot löytyvät seuraavasta nettiosoitteesta.

7 Toimintaympäristö M-V:iin on pyritty luomaan viimeisten vuosien aikana kattava, huolellisesti suunniteltu ja monipuolinen pyöräilyreittiverkosto. Maantiet toimivat pääosin siirtymätaipaleina kohteesta toiseen, varsinaiset pyöräilyreitit on rakennettu kärrypolkujen ja metsäautoteiden pohjille. Rakennettuja ja päällystettyjä pyöräteitä on M-V:ssa noin 2000 km. Esimerkiksi Mürizin kansallispuiston kävijöistä 60 80% tulee alueelle pyöräilemään. Vesiretkeilykausi on jäätilanteesta riippuen 8 12 kuukautta. Sulut ovat periaatteessa suljettuna joulukuun alusta helmikuun loppuun, mutta etukäteen soittamalla ne aina avataan. Vesistöt on luokiteltu ympäristösäädösten mukaan seuraavasti: 1. kansallispuiston alueet, joissa moottoriveneet ovat täysin kiellettyä 2. ensimmäisen ja toisen asteen vesistöt, joissa moottorin käyttö on rajoitettua, 3. veneväylät, joissa myös moottoriveneet ovat sallittuja. Lisäksi ankkurointia, rantautumista ja nopeuksia on rajoitettu ympäristösyistä. Maisemansuojelualueille majoituttaessa tulee sakot. Yleinen nopeusrajoitus on 25 km/h, rantojen lähellä 7 km/h. Kuljettajien veneen hallintaa pyritään varmistamaan erilaisilla veneenajokorteilla ja opastuksella. Esimerkiksi laivurikortti tarvitaan, jos vene on 15 metriä pitkä ja siinä on paikat 10 henkilölle. Samoin tarvitaan kortti 7,5 metriä pitkille purjeveneille. Veneily on kasvanut järvialueella nopeasti lähes kolminkertaiseksi. Esimerkiksi suosituimman sulun avaukset ovat lisääntyneet 14000:sta 37000:een / kausi. Ongelmaksi ovat muodostuneet pitkät odotusajat suluilla, mikä toisaalta on kuitenkin etu, koska se rajoittaa ylenmääräistä veneilyä.

8 Toimintaympäristö Veneilypalveluita alueella tarjoaa noin 40 yrittäjää, jotka vuokraavat veneitä sekä tuottavat tilausristeilyjä (alueella on vuokrauskäytössä noin 400 > 12 m venettä). Vuokralla on myös satoja pieniä moottori- ja purjeveneitä aina 16- metriseen luksusjahtiin miehistöineen (noin 3000 euroa/vko). Vuokravenetoiminta on ympärivuotista. Land Fleesensee on maininnan arvoinen yksittäinen täyden palvelun matkailukeskus, joka syntyi kunnallisten toimijoiden päätöksellä ja strategialla. Alueen toimintaedellytykset olivat hyvät, sillä maa oli alueella halpaa ja sitä oli yleensä saatavilla, rahoitus onnistuttiin ratkaisemaan ja kohteella oli matkailullista arvoa jo DDR:n aikana. Kohteen reilut 200 miljoonaan euroa maksaneesta infrastruktuurista 80 % on valtion ja EU:n rahoittamaa. Vapaa-ajan keskuksessa toimivat yritykset ovat suurten kansallisten ja kansainvälisten yritysten omistamia, mutta ne työllistävät silti runsaasti paikallisia asukkaita.

9 Toimijat Toimijajako alueella yleensä: Paikalliset yrittäjät ja kunnat: käyttävät omaa rahaa, ulkopuolelta mahdollisuus saada avustusta tai lainaa, kun on osoitettu perusteellisilla suunnitelmilla ja käytännön työllä, että yritys jää elinvoimaiseksi. Suuri osa ulkopuolisesta rahasta pankeilta. Länsi-Saksasta tulleet yritykset: hyödyntävät halvat hinnat ja verohelpotukset, rakentavat ja myyvät pois sijoittajille tai hoitavat itse vuokravälityksen ja käytännön toiminnan. Suuret ketjut: hyödyntävät paikkakunnan matkailullisen ilmeen, avustukset ja verohelpotukset. Rakentavat suuria matkailukeskuksia tai ovat partnereina niissä. Yhteisöt: muodostuvat usein vanhalta pohjalta, yhteistyöllä ja yhteisponnistuksilla rakentavat matkailukohteita, joihin myöhemmin, kun kohde on näyttänyt vetovoimansa, saavat avustuksia ja lainaa. Kaikissa näille toimijoille yhteistä alueella oli se, että yritystoiminta on hyvin suunniteltua, tuotekehitys on jatkuvaa ja sisäinen kehittäminen toimivaa. Markkinointi on suunnattu etupäässä kotimaahan, joskin yritykset aliarvioivat vielä markkinoinnin merkityksen..

10 Toimijat Tourismusverband Mecklenburg-Vorpommern e.v. Vastaa alueen matkailumarkkinoinnista. Alueellisela toimistolla on paikallisia yhdistyksiä (7), joiden kanssa se toimii yhteistyössä, 5 kaupunkikohtaista infoa/markkinointitoimistoa. Arbeitsgemeinschaft für Urlaub und Ferien auf dem Lande. Alueella toimiva maaseutumatkailujärjestö. Alueella operoi myös toimialakohtaisia markkinointiorganisaatioita kuten kylpyläyhdistys, merenrantakohteiden yhdistys ja leirintäalueiden yhdistys.

11 Matkailun yhteistyökumppaneita Yhteistyö matkailuorganisaatioiden ja viranomaisten kesken toimii selvästi paremmin kuin Suomessa. Valtion ja väliportaan aluehallinnon tuottamana tehdään alueen yleisesitteitä. Ne ovat selkeässä hierarkkisessa yhteydessä toisiinsa ja täydentävät asiakkaan näkökulmasta hyvin toisiaan esittämällä alueen matkailutiedot koordinoidusti yleisestä yksityiskohtaiseen. Matkailuorganisaatiot täydentävät näitä markkinointimateriaaleja yritystiedoillaan. Kuitenkin sekä alueen hallinto- että matkailuorganisaatiot syyllistyvät päällekkäisen työn tekemiseen ja pitävät yllä keinotekoisia matkailualueiden rajoja. Matkailuelinkeinon, erityisesti suurempien yritysyhteenliittymien, yhteistyö paikallisen väestön ja hallinnon kanssa on melko yleistä. Esimerkiksi Land Fleesenseellä pormestari ja kuntalaiset ovat sitoutuneet alueen kehittämiseen ja pormestari osallistuu aktiivisesti suurten yritysten markkinointivaliokunnan sekä paikallisjohtajienkahden viikon välein pidettäviin kokouksiin.

12 Matkailun yhteistyökumppaneita Müritzin kansallispuistossa toimii noin 10 ohjelmapalveluyritystä. National Park Service Partner kyltti on useissa yrityksissä, mikä tarkoittanee, että niillä yrityksillä on sopimus toimia kansallispuistossa. Land Fleesenseellä on suurten yritysten yhteismarkkinointiyhtiö, joka huolehtii koko alueen markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että kullakin yrityksellä on selkeästi eriytynyt liikeidea. Toimijat kokoontuvat kahden viikon välein päättämään ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Kanu Basis Mirow on hyvä esimerkki pitkälle viedystä yrittäjien keskinäisestä hyvästä yhteistyöstä. Yrityksellä on kolme toimipistettä, jotka sijaitsevat majoituspalvelujen yhteydessä. Eri majoittajien kanssa on rakennettu yhteisiä majoitus- ja ohjelmapaketteja. Yrittäjä uskoo erittäin paljon yhteistyöhön esim. erilaisten järjestöjen kanssa sekä vertikaaliorganisaatioihin. Kanu Basis panostaa myös oman henkilöstön ja henkilöstöreservin koulutukseen. Schweriner Seellä yritysten yhteistyöverkoston syntymisen syynä olivat aluehallinnon rajat, jotka pilkkoivat järvialueen kolmeen eri hallinnolliseen alueeseen. Matkailuyritykset ja muut matkailusta kiinnostuneet tahot näkivät tärkeäksi, että järvialueelle muodostetaan oma matkailuorganisaatio, joka huolehtii alueen yhtenäisestä markkinoinnista.

13 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Alueella matkailua on harjoitettu jo yli 200 vuotta, mutta matkailun kehitys pysähtyi DDR:n perustamiseen. DDR:n aikana matkailu oli massamatkailua. Valtio maksoi loman hinnasta 2/3, loput lomailija maksoi itse. Tuotot menivät lomakohteille, mutta hinnoittelu oli ylhäältä ohjattua. Matkailuelinkeinon muuttuessa yhdistymisen jälkeen sosiaalisesta massamatkailusta liiketaloudelliseksi toiminnaksi tarvittiin sekä tietotaitoa että pääomaa, jotka hankittiin pääasiassa Länsi-Saksasta. Monet länsisaksalaiset sijoittajat ostivatkin maata, jota oli maanomistusolojen muuttuessa saatavissa edullisesti. Osavaltiossa on myös lukuisia linnoja, kartanoita ja suuria maatiloja, joita saa pilkkahintaan yhdellä Saksan markalla, jos on valmis sijoittamaa miljoonia markkoja niiden kunnostamiseen. Saksojen yhdistymisen jälkeen M-V on kärsinyt vaikeasta rakennemuutoksesta. Työttömyys on ollut Saksan korkeimpia, jopa yli 20 % työllisestä työvoimasta. Osavaltio onkin Saksan köyhintä seutua., jonka vuoksi matkailussa nähdään suuria mahdollisuuksia ja sitä on määrätietoisesti kehitetty jälleenyhdistymisestä lähtien.

14 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vuodepaikkojen määrä kasvoi vuosina :sta :een. Ja kasvu on jatkunut, sillä vuodepaikkoja oli v jo Myöhään auki olevien majoitusliikkeiden määrä on kasvanut alueella hieman yli Samassa ajassa v yöpymisvuorokaudet kaksinkertaistuivat; vuonna 2000 rekisteröitiin noin 18 miljoonaa yöpymistä, majoituskapasiteetin käyttöasteen ollessa 36,2. Majoituskapasiteetti kasvoi tuona ajanjaksona yöpymisiä voimakkaammin, mutta vuodesta 2000 käyttöaste alkoi taas nousta. Uusimmissa tilastoissa näkyy hyvin kuinka vuodepaikkojen määrä on jatkanut kasvuaan ja samoin alueelle saapuvien matkailijoiden määrä, joka kertoo alueen matkailun edelleen kehittymisestä vaikka toimialalta on joutunut konkurssien myötä myös poistumaan runsaasti majoituskapasiteettia. Seuraavassa nettilinkissä viimeisiä tilastotietoja alueen kehityksestä, myös matkailun. Tilasto osoittaa hyvin alueelle saapumisten ja yöpymisten määrän jatkuvan vuosittain lisääntymisen, joka vastaavasti kertoo alueen tunnettavuuden kasvusta ja uusista matkailuinvestoinneista sekä tuotekehityksestä.

15 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Saksojen yhdistymisen jälkeen toinen matkailun haasteena oli matkailutuotteiden sisältö. Sosiaalisen massalomailu muuttui yksilöllisempään matkailuun, jolloin eri kohderyhmien ja yhä vaativampien asiakkaiden toiveet ja tarpeet on osattava ottaa huomioon. Tarvittiin siis paitsi uusia tuotteita myös aivan uusi, asiakaslähtöinen ajattelutapa. Myös ympäristökysymykset vaativat uusissa osavaltioissa asennemuutosta. Ongelma ei ole siis niinkään matkailun kapasiteetti kuin sen laatu. Näistä ongelmista huolimatta matkailu, erityisesti luontomatkailu, on valittu M-V:n yhdeksi painopistealueeksi, jota kehitetään voimakkaasti aluehallinnosta käsin investoimalla mm. infrastruktuuriin, opastetuotantoon ja markkinointiin. Alueellinen matkailun kehittäminen aloitettiin perustamalla maaseutumatkailujärjestö (Arbeitsgemeinschaft für Urlaub und Ferien auf dem Lande) heinäkuussa Järjestö aloitti matkailun kehittämisen perustamalla alueelle lukuisia luonnonsuojelualueita ja kehittämällä luonnonpuistoja sekä lintupuistoja projektien avulla. Alunperin haluttiin riistapuistoja, mutta lupien saanti oli vaikeaa. Puistot ovat osavaltion, yhdistysten ja säätiöiden omistamia. Erityisen suosittuja ne ovat päiväretkien kohteena (erityisesti koululuokat).

16 Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Seuraavan, yhdessä opetusministeriön kanssa toteutetun projektin tavoitteena oli kouluttaa maaseutumatkailun ammattilaisia (keskijohdon koulutus). Projekti kesti 2.5 vuotta ja sen aikana koulutettiin 20 alan ammattilaista. Koulutuksen ansiosta kyettiin tarjoamaan neuvontapalveluja maaseutumatkai- luyrittäjille. Vuodesta 1994 lähtien maaseutumatkailujärjestö on järjestänyt ammattitutkintoon johtavaa koulutusta, matkailun talvikoulua, matkailun parissa työskenteleville yrittäjille. Näillä toimenpiteillä on saatu rakennettua maaseutumatkailun perusta. Järjestön aktiivisen koulutus- ym. toiminnan kautta on syntynyt myös uusia tuotteita, joista innovatiivinen esimerkki on heinälatoyöpymistä (Schlaf im Heu) tarjoavien yritysten verkosto. Vuonna 2001 järjestö työllisti kuusi työntekijää ja siinä oli 266 jäsentä. Järjestö markkinoi maaseutumatkailutarjontaa eri välineillä kuten katologilla, johon on koottu kaikki osavaltion maaseutumatkailutarjonta. Järjestö tekee myös tiivistä yhteistyötä Saksan muiden osavaltioiden vastaavien maaseutumatkailujärjestöjen kanssa mm. siten, että maaseutumatkailutarjontaa mainostetaan esitteissä puolin ja toisin. Tarjonta on esillä myös internetsivuilla, jonne jäsenet pääsevät maksutta mukaan. Lisäksi järjestöllä on useampia henkilöitä työllistävä Zugvogel-matkatoimisto, joka ottaa % välityspalkkion. Sähköinen suoravarausjärjestelmä on myös käytössä.

17 Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Maaseutumatkailun kehittäminen on ollut kuitenkin vaikeaa alueella osin samojen syiden takia kuin Etelä-Savossakin; puuttuu pääomia ja ulkopuolista rahoitusta on vaikea järjestää. Lisäksi on pula koulutetuista ammattilaisista, sillä koulutetut muuttavat mielellään läntisen Saksan puolelle, jossa palkkataso ja työllistymismahdollisuudet ovat paremmat. Korkea työttömyysprosentti, joissain kylissä jopa 30 %, passivoi ihmisiä; työttömyyskorvaus tai varhaiseläke olivat monille ainoa toimeentulonlähde.

18 Keskeiset vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Saksan mittakaavassa harvaan asutun maaseutumaisen osavaltion keskeiset vetovoimatekijät ovat sen perinteisin ja suosituin matkailukohde rannikko saarineen ja sisämaassa järvialue vesiretkeilyreitteineen sekä Kulttuurivetovoima: Rikas paikallishistoria, joka tulee esiin mm. linnoina, kartanoina, kirkkoina ja paikallisina tuotteina. Se on alueella kerrostunut monin tavoin maisemaan ja rakennushistoriaan. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Kaikki peruspalvelut ovat olemassa ja kapasiteetti kasvaa koko ajan. Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Vuoden 2001 bm-matkan aikana ohjelmapalveluiden kehitys ja tarjonta oli vielä alkuvaiheessa. Tarjonta on kyllä koko ajan kasvanut, mutta koska ryhmämatkailua ja varsinkaan ulkomaisia asiakkaita alueella ei ole ja matkailuperinteet alueella suosivat enemmän yksinkertaisia peruspalvelujen tarjoamista kuin pitkälle räätälöityjä ohjelmapalvelutuotteita. Hyvät pyöräilyreitit ovat alueen yksi vahva vetovoimatekijä. Ks. tarjonta edellä olevat nettilinkit.

19 Profiloiva tuotetarjonta Profiloivia kohteita M-V:n järvialueella Aluetta profiloi voimakkaimmin Itämeren etelärannikon perinteisesti suosittu kesäloma-alue, mutta sen järvialueen profilointi on kapeammilla harteilla. Saksan mitassa suuri järvialue ja sen suurin järvi Muritz, sen vesi- ja pyöräilyreitit. Alueen maaseutumatkailu, joka on kehittynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Land Fleesensee sisämaan suurena matkailukeskittymänä Pohjois- Saksassa. Pyöräilyreitit (yli 2000 km alueella) ja järvialueen laajat veneilyreitit. Muritzin kansallispuiston vahva kalasääksi kanta luontomatkailun markkinoinnissa.

20 Tuotekysyntä (asiakkaat) Kotimaiset: 98 % asiakkaista tulee kotimarkkinoilta. Kysyntä kohdistuu lähialueen suurkaupunkeihin. Matkaa alueelta on esimerkiksi Saksan suurimpaan kaupunkiin Berliiniin 174 km (1 h 40 min) ja Hampuriin 232 km (2 h 10 min). Asiakkaat ovat olleet keskimäärin 43-vuotiaita ja matkustavat puolison kanssa ilman lapsia henkilöautolla. Perheen nettotulot olivat 200-luvun alussa keskimäärin noin 1700 euroa eli tämä tulorakenne suuntaa kysyntää jo tiettyyn suuntaan alueella (yksinkertainen majoitus jne.). Yritysmyynnin osuus on toistaiseksi pienempi. Ulkomaiset: Ulkomaisten matkailijoiden määrä alueella on ollut jatkuvasti kasvussa ja hyvin todennäköisesti ne tulevat pääosin Manner- Euroopan puolelta lähialueilta kuten Hollannista, Belgiasta, Tšekkoslovakiasta ja Puolasta sekä myös Pohjoismaista lähinnä Tanskasta. Markkinointi on kohdistettu pääasiassa saksankieliseen Eurooppaan ja Skandinaviaan.

21 Kilpailukyvyn osatekijät (plussat) Alueen uusi syntyminen DDR:n kaatumisen jälkeen (uusi kiinnostava ja kohtuullisen halpa alue tuli matkailumarkkinoille). Erinomainen, helposti saavutettava, sijainti Pohjois-Saksassa lähellä Itämeren laivareittien keskeisiä satamia ja Saksan suuria kaupunkeja (asiakaspotentiaalia riittää). Alue on lintujen kevät- ja syysmuuton levähdysalue, joka tuo alueelle seosongin ulkopuolella runsaasti lintumatkailijoita. Alueella on laajat pyöräilyreitit ja vesireitit järvien välillä. Ulkomaiset investoijat kiinnostuvat näin hyvällä sijainnilla ja kohtuullisella infrastruktuurilla varustetusta alueesta. Alueella panostetaan vahvasti matkailun osaamisen kehittämiseen. Sesonkityövoimaa alueella on saatavilla suhteellisen helposti (vaikka ei aina ole tarpeeksi koulutettua).

22 Kilpailukyvyn osatekijät (miinukset) Imago; M-V:a pidetään kalliina, jälkeenjääneenä, epäystävällisenä, jopa vaarallisena (mm. uusnatsit) osavaltiona, jossa ei ole mitään tekemistä. Strategia; alueella ei ole selkeää matkailustrategiaa tavoitteineen, johon kenttä olisi sitoutunut. Hallinto; matkailulla ei ole omaa painostusryhmää ja sen rooli julkishallinnon eri portaissa epäselvä. Yhteistyö; yksi osavaltion kattava matkailuorganisaatio, 8 alueellista matkailuyhdistystä ja useita pienempiä yhdistyksiä -> tehdään paljon työtä kahteen kertaan. Kausivaihtelut; matkailu keskittyy kesäsesonkiin (60 %) ja kapealle rannikkovyöhykkeelle (80 %), mikä johtaa liikenne- ja ympäristöongelmien kasaantumiseen. Rahoitus; alueella on paljon kapasiteettia, mutta puutetta yksityisrahoituksesta ja kunnilla ei ole varaa infrastruktuurin ylläpitoon. DDR:n ajoilta saattaa olla peräisin tietynlainen paikallisen aloitekyvyn puute; monet projektit, koulutus ja muu kehittäminen suunnitellaan sekä johdetaan edelleen virkamiestyönä. Paikallinen aloitteellisuus ei yleisesti näyttänyt bm-matkan perusteella olevan kovin merkittävää Mecklenburg-Vorpommernin järvialueella. Järvet eivät jäädy kunnolla talvella, joka tekee alueesta tältä osin matkailullisesti vaikean kehittää. Huomattava on, että tekijät ovat pääosin hyvin pitkälle samoja, mitkä ovat maaseutumatkailun ongelmat myös Etelä-Savossa.

23 M-V netissä Tourismusverband Mecklenburg- Vorpommern e.v. Alueellinem matkailutoimisto. Seudullinen maaseutulomien järjestö Eurooppalaisen maaseutumatkailujärjestön tuottama sivusto, jolla mukana myös M-V:n alue. Land Fleesenseen sivusto Perustietoja alueen matkailusta M-V:n järvialueen esittely

24 M-V brändinä Mecklenburg-Vorpommernin alue näyttää suhteellisen nopeasti nousseen esiin varteenotettavana saksalaisena matkailubrändinä. Sillä on riittävästi omaleimaista vetovoimaa Saksan ja sen lähialueiden markkinoiden sisällä. Sen taakkana on kuitenkin DDR:n hallinnollinen, mentaalinen ja imagollinen historia sekä suhteelliseen huonoon kuntoon päässyt infrastruktuuri alueella. Järvialueen brändäyksen ongelma on, että alueen sisällä on sitä matkailullisesti kehittyneempi ja suositumpi Itämeren rannikkoalue matkailukohteena. Brändin rakentaminen on myös ongelmallista vaiheessa, jossa kaikki on ikään kuin täytynyt aloittaa alusta koulutusta, investointeja, tuotekehitystä ja markkinointia myöten. Siksi alueen brändin vakiintuminen on hidasta ja vaatii pidemmän ajan kehittyäkseen kuin mitä nyt on ollut. Potentiaalia alueella on runsaasti juuri brändätä alue sekä virkistävän uudeksi meri- että maaseutulomakohteeksi ja suunnata brändin rakentaminen tältä osin jatkossa tarkasti määriteltyihin kohderyhmiin, sillä kohteella on runsaasti lähiympäristössä myös kokeneita ja jo vakiintuneita kilpailijoita sekä rantaloma- että maaseutukohteena.

25 Brändilogoja

26 Matkailukonsepti Mecklenburg-Vorpommernin matkailukonsepti oli siinä mielessä hyvä, että se vertautui usealla tavalla Etelä-Savon matkailun nykyhaasteisiin ja kehittämisongelmiin. Varsinaista selkeää yksittäistä konseptia alueella ei ollut ellei sellaiseksi lasketa Land Fleesenseen suurinvestointia EU -rahoituksen tukemana. Tämä kohde mietityttää kuitenkin matkailu- konseptina, sillä Järvi- Suomen toiminnallinen aluerakenne on hajautuneempi ja matkailijamäärät sekä -potentiaali M- V:n lähialueilla merkittävästi suurempia. Itä-Suomessa Lamd Fleesenseen kaltaiset kohteet eivät ole kovinkaan realistisia koska ympärivuotinen kysyntä ei riitä kannattamaan niiden toimintaa. M-V:n järvialueen kehittämiskonsepti vaikutti vielä suhteellisen hajanaiselta. Alueella vaikutti useita matkailun toimijoita, sekä julkisia että yksityisiä, jotka tekivät päällekkäistä työtä. Alueellisista yhteistyökuvioista vakuutti paikallinen maaseutumatkailujärjestö. Se on selvää, että yhteistyötä on tarve tiivistää Etelä-Savon alueella nykyisestä vielä merkittävästi ja profiloida Järvi-Suomi entistä vahvemmin esimerkiksi maaseutulomailun kohteena, jota se jo luonnollisesti pääosin haja-asutusalueista koostuvana kokonaisuutena edustaa. Ylipäätänsä pitäisi löytää uusia yhteistyön muotoja pienistä paikallisyhteisöön kohdistuvista matkailun kehittämistoimista aina laajempiin markkinointiverkostoihin. Se vaikuttaisi Suomen bm-kokemusten perusteella olevan hyvä malli, että samassa kohteessa toimii useampia omaan osaamisalueeseensa keskittyviä yhdistyksiä/yrityksiä, jotka sitten yhteisesti tekevät matkailun kokonaiskonseptiin kuuluvia kehittämislinjauksia ja toimenpiteitä. Se lienee kaikkien bm-kohteiden osalta tullut selväksi, että matkailijoiden tulee vaivattomasti ja keskitetysti saada laadukasta sisältöinformaatiota Etelä-Savon järvialueiden ja maaseudun palveluista. Kärk i Konsultit Ky, Hannu Ryhänen

27 Johtopäätökset M-V:n alue Mecklenburg-Vorpommernin alue on hyvä esimerkki Etelä- Savolle siitä kuinka kaikki voidaan aloittaa alusta uudelleen. Purkaa entiset rakenteet ja toimintatavat sekä omaksua nopeasti uusia entistä parempia matkailukonsepteja sekä toimintamalleja, toki säästämällä jo hyväksi havaitut. Saksan M-V alueena yhdessä Ruotsin Vänermin kanssa osoittavat sen missä Etelä- Savon paikka matkailussa on ja Weissensee sekä Bad Hindelang parhaimmillaan sen mihin olisi mahdollista päästä. Periaatteessa kaikki eväät ovat olemassa Etelä-Savossa moniaististen ainutkertaisten matkailuelämysten tuottamiseen järvi- ja maaseutumatkailussa sekä ostajia niille, mutta kaikkea tekemistä on syytä realistisesti perata kaikilla tasoilla, että tähän päästään. Niin paljoa ei kuitenkaan olla jäljessä, että ei olisi mahdollista vakiinnuttaa noin vuodessa uusi Etelä-Savon matkailun vahvuuksiin perustuva omaleimainen ja uskottava matkailubrändi. Se työ on aloitettava heti.

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot