Nyt lännen nopeimmat elementtitoimitukset!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt lännen nopeimmat elementtitoimitukset!"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 7 / Nyt lännen nopeimmat elementtitoimitukset! Keskity markkinointiin me valmistamme! Lapwall Oy:n uusi, moderni elementtitehdas toimittaa mittatarkat elementit suurempiin ja pienempiin kohteisiin. Tutustu ja tilaa! 1. VARMISTA LAATU! 2. VARMISTA NOPEUS! 3. VARMISTA HELPPOUS! 4. VARMISTA EDULLISUUS! Modernissa tehtaassa valmistetut LapWallpuuelementit ovat taatusti mittatarkkoja, energiatiiviitä ja huolellisesti viimeisteltyjä. LapWall -elementit nopeuttavat rakentamista kokonaisia viikkoja kappalerakentamiseen verrattuna. LapWall Oy tunnetaan täsmällisistä toimituksistaan ja nopeimmillaan saat elementit tontillesi muutamassa päivässä! Varaa oma toimitusaikasi heti! Kaikki tarvitsemasi elementit saat helposti yhdellä sopimuksella yhdeltä toimittajalta ja yhdestä paikasta. Valitse LapWall! Tehokkaan tehdasvalmistuksen ansiosta LapWallelementit ovat edullisia. Elementtirakentaminen nopeuttaa myös läpimenoaikaa, joka tuo merkittäviä säästöjä urakkakustannuksiin. Pyydä tarjous ja varaa toimitusaika heti puh LAPWALL-PUUELEMENTIT LAADUKKAASEEN RAKENTAMISEEN: RIVITALOIHIN KERROSTALOIHIN OMAKOTI- JA PARITALOIHIN PÄIVÄKOTEIHIN HOIVAKOTEIHIN

2 2 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Lyhyesti Tappituotanto jatkuu Biohiilen pilottitehdas Mikkeliin KLH Offnerille Huonekalu- ja kalusteteollisuuden tarvitsemien puutappien kotimainen tuotanto jatkuu. Nakkilalaisen Kari-Pekan Puu Oy:n verstas valmistui juuri ja ensimmäinen kone on käynnissä. Kotimaisen puutappien tarpeen pystyi vuosien ajan lähes kokonaan täyttämään alavutelainen Puutuote Pihlajamäki Oy, joka kuitenkin lopetti toimintansa alkuvuodesta. Nakkilalaisia keinutuoleja valmistava Kari- Pekka Kankeri ei ollut koskaan nähnyt tappien valmistusta ja meni uteliaisuudesta katsomaan käytössä olleita koneita alkuvuodesta. Olen ikäni käyttänyt puutappeja, mutta en tiennyt miten niitä valmistetaan. Nyt tiedän, sillä huh- tikuussa tuli ostettua tehtaan koneet ja poikani Artturi Kankeri alkaa valmistaa tappeja uudessa, 300 neliön verstaassa, kertoo Kari-Pekka Kankeri tappia tunnissa Alkuvaiheessa käynnistyi yksi kone, loput kaksi on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin. Yhden koneen kapasiteetti on tappia tunnissa, joten alkuvaiheessa koneet käyvät vain 2 3 päivänä viikossa. Raaka-aineeksi soveltuu parhaiten koivu, joka on riittävän kestävää. Se ostetaan 25 mm:n lautana, josta tapit työstetään. Koska tapeissa ei saa olla oksia, lajitellaan ne manuaalisesti ennen asiakkaalle lähettämistä. mls Tappihöylälla tehdään ensin 35 senttisiä aihioita, joista tapit valmistetaan. Yleisin koko on 8 x 40 mm, mutta tapin pituus ovi olla jopa 150 mm. Mikkelin Pursialaan kaavaillaan biohiilen pilottitehdasta tavoitteena kehittää kotimaisen puuperäisen biomassan torrefiointia eli hiiltämistä, sen pelletointiteknologiaa, selvittää erityyppisten puuraaka-aineiden soveltuvuutta tuotantoon ja loppukäyttöön sekä tuotteen kilpailukykyä ja logistiikkaratkaisuja. Varsinaisen biohiilipellettituotannon Ristiinassa odotetaan käynnistyvän aikaisintaan vuonna FM Jukka Antikaisen väitöskirjassa New Techniques for Spectral Image Acquisition and Analysis (Uusia spektrikuvantamisja analysointitekniikoita) esitellään uusia kuvantamisjärjestelmiä ja analysointimenetelmiä, joita on käytetty teollisuuden ja lääketieteen sovelluksiin. Tutkimuksen tuloksena syntyi mm. patenttihakemus puuteollisuuden tuotantoympäristöön. Ihmisen näköjärjestelmä ja digitaaliset kamerat ym. muodostavat toistettavat värit sekoittamalla kolmea väriä, punaista, vihreää ja sinistä. Kolmen värikomponentin käyttö ei kuitenkaan Laitos on osa Biosaimaahanketta, jonka tavoitteena on metsään perustuvan bioenergian tuotannon lisääminen Etelä-Savossa. Tähän mennessä on hankkeesta tehty toteutettavuusselvitys, joka osoitti biohiilipelletin tuotannossa olevan edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Laitoksen tuotanto tulee olemaan 200 tuhatta tonnia biohiiltä vuodessa, joka vastaa energiana 1, 2 TWH. sovellu kaikkiin tarpeisiin. Eräs ongelmallinen ilmiö on metameria, jossa kaksi eri väriä voi näyttää samanlaisilta yhdessä valaistuksessa, mutta täysin erilaisilta toisessa valaistuksessa. Tämä tilanne voidaan kuitenkin ratkaista käyttämällä useampikanavaista värispektri-informaatiota. Värispektri voi sisältää normaaliin kolmen värin esitykseen verrattuna kymmeniä tai jopa satoja aallonpituusalueita. Puun sisäiset viat esiin Väitöskirjassa esitellään uusia spektrikuvantamistekniikoita teollisiin ja lääketieteellisiin sovelluksiin. Ensim- Itävaltalainen clt:n valmistaja KLH Group on siirtynyt lähes 75 prosenttisesti Johann Offner Groupin omistukseen. KLH työllistää 175 henkilöä ja sen clt:n myynnin arvo on noin 58 miljoonaa euroa. Itävaltalainen, vuodesta 1755 toiminut, puutuotteita sekä puutarhan ja maatalouden työkaluja valmistava Offner Group on Kärntenin osavaltion vanhin perheyritys. Se työllistää 364 henkilöä ja liikevaihto on noin 135 Uusi menetelmä puun sisäisten vikojen löytämiseksi mäisessä tutkimuskohteessa laadittiin kuvausjärjestelmä laaja-alaisen spektrikuvan samanaikaiseen mittaamiseen sekä näkyvällä että lähi-infrapuna-alueella. Mittausjärjestelmä suunniteltiin sahatavaran läpivalaisumittauksia varten ja sitä käytettiin puun rakenteellisten ominaisuuksien, vikojen ja kosteuden havainnointiin. Sydänpuun määrä esiin Toiseksi väitöskirjassa tutkittiin männyn (Pinus sylvestris) sydänpuun nopeaa ja tarkkaa mittaamista teollisissa olosuhteissa, mikä mahdollistaa aiempaa tasalaatuisemman sahatavaran tuotta- miljoonaa euroa. Offnerin saha on Itävallan suurimpia ja sen kapasiteetti on kuutiometriä tukkeja vuodessa. KLH tähyilee myös mertentakaisille clt-markkinoille. Viime vuonna nousi clt:stä rakennettu toimistotalo Kanadaan ja parhaillaan rakennetaan maailman ensimmäistä 10-kerroksista clt-rakennusta Australiaan. mls misen. Lisäksi saatua mittaustulosta voidaan käyttää sahatavaran kuivausprosessin tehostamiseen. Tutkimustyön tuloksena syntyi innovatiivinen mittausmenetelmä, joka perustuu tarkasti valittuihin valaistus- ja kuvausaallonpituusalueisiin. Menetelmässä käytetään hyväksi sydänpuussa olevien uuteaineiden (stilbeenien) fluoresenssia. Yhteistyöyritys osti Itä- Suomen yliopistolta oikeudet mittausmenetelmän ja laitteiston soveltamiseen. Yritys on hakenut menetelmälle sekä kotimaista että kansainvälistä patenttia.

3 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 3 Oletko jäämässä paljosta paitsi? Lue lisää sivuilta 5 ja 20.

4 4 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Tikusta asiaa Kuivaus vaikuttaa kyllästykseen Ruotsissa Träcentrum Norr on tutkinut puun kuivauksen vaikutusta erityisesti männyn kyllästykseen, koska muutama vuosi sitten havaittiin lisääntyvässä määrin kyllästysvirheitä. Ongelmaa ratkottiin osin mm. lisäämällä kyllästysaineeseen imeytymistä edistäviä aineita. Tutkimuksen tuloksena oli, hieman yllättäen, että puun Huonekaluteollisuudella hiljenemistä Saksalaisten huonekaluvalmistajien tilauskirjat eivät ole täyttyneet viime vuoden malliin touko-heinäkuussa. Alkuvuosi oli vielä varsin vilkasta. Puutuotealan kansainväliset erikoismessut Lahden Messukeskuksessa International Exhibition for Wood Products Industry Lahti Fair Centre, Finland kuivausasteella on merkitys lopputulokseen. Kyllästys onnistui parhaiten kosteassa tavarassa ja ja epäonnistui pahiten ylikuivatussa puussa. Tutkijat huomasivat, että puun tiheydellä on myös vaikutusta. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaneen syksyn aikana. Vienti saksankielisiin maihin on pysynyt vakaana, Skandinavian vienti on piristynyt ja lisävientiä on saatu myös Venäjälle. Ruotsin vienti laski toukokuussa Ruotsalaisen sahatavaran vienti putosi toukokuussa 11 prosenttia 1,14 miljoonaan kuutiometriin edellisestä vuodesta. Voimakkaimmin laski Saksan (21 prosenttia) ja Hollannin (25 prosenttia) vienti. Myös Algrian vienti putosi, sen sijaan Egyptiin ja Marokkoon sekä Japaniin vienti lisääntyi. Viennistä suuntautui toukokuussa aiempaa enemmän eli 36 prosenttia Euroopan ulkopuolelle. Pudotuksesta huolimatta Ruotsin tammi-toukokuun vienti kasvoi 3,6 prosentilla 5,3 miljoonaan kuutiometriin. Männyn vienti on noussut yli 12 prosentilla. Kanadan puuvaranto vähenee Brittiläisen Kolumbian hakkuut putosivat neljän vuoden aikana vuodesta 2005 alkaen 90 miljoonasta kuutiometristä 52 miljoonaan kuutioon. Se jälkeen hidasta nousua on tapahtunut mm. lisääntyneen Kiinan viennin ansiosta ja viime vuonna hakkuut olivat lähellä normaalia tasoa, 70 miljoonaa kuutiota, uutisoi Wood Resource Quaterly. Alueella riehuvan vuoristonilurin on arvioitu saas- Havutukkien hinta laskenut Kiinassa Kiinan sahatukkien tuonti Uudesta Seelannista, Venäjältä ja USA:sta väheni toisella neljänneksellä 15 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Myös tukkien hinta on laskenut, uutisoi Wood Resource Quaterly. Kiinan voimakkaana jatkuneen bkt:n kasvun uskotaan jäävän tänä vuonna 8,25 prosenttiin ja tämä on johtanut havutukkituonnin vähenemiseen. Tammi-kesäkuussa Kiina toi tukkeja yhteensä 12,8 miljoonaa kuutiometriä. Vii- tuttaneen 18 miljoonaa hehtaaria metsää ja arviolta 710 miljoonaa kuutiometriä, hieman yli puolet provinssin puumäärästä, on kuollut tai kuolemassa. Lähiaikoina hakkuita voidaan lisätä, jotta kuolleita puita voidaan hyödyntää ennen niiden huononemista vain sellu- tai pelletinvalmistukseen. Pitkällä tähtäimellä alueen hakkuutason uskotaan jäävän viidenneksen alle historiallisen keskiarvon. Uusimmat uutiset Britanniana sahatavaran kysyntä vaisua Toisella neljänneksellä Iso- Britannian sahatavaran kysyntä heikkeni johtuen rakentamisen hieman yli viiden prosentin hiljenemisestä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Heinäkuussa kysyntä jäi hiljaisen kesäkuun tasolle eikä parannusta odoteta elo-syyskuullekaan johtuen talouskriisin aiheuttamista leikkauksista ja yleisestä epävarmuudesta. Maahantuojien varastot ovat täynnä ja uusia laivauksia Skandinaviasta on siirretty, sillä sahatavaraa on tarjolla yllin kyllin ja kilpailu tilauksista on kovaa. Ruotsalaisella sahatavaralla on vaikeuksia pysyä kilpailukykyisenä suomalaiselle johtuen kurssieroista. Brittisahurit ovat rajoittaneet jonkin verran tuotantoaan. Irlantilainen sahatavara aiheuttaa brittimarkkinoilla liikehdintää yleistä tasoa alhaisemmalla hinnoittelullaan. Sen osuus brittimarkkinoista on noin kuusi prosenttia. me vuoden kolmannen neljänneksen ennätystuonti oli 8,6 miljoonaa kuutiota. Tuonnin vähenemisestä huolimatta Länsi-Kanada on lisännyt vientiään ja tämän vuoden viennin uskotaan yltävän ennätykseen 2,5 miljoonaa kuutiota. Päinvastoin kuin havutukkien hinta, kiinalaisten lehtipuutukkien mm. eukalyptuksen, koivun ja poppelin hinnat ovat nousseet tämän vuoden toisella neljänneksellä lähes ennätyskorkealle. Sahatavaran hinta laskussa Saksassa Sahatavaran hinta laski Saksassa parilla prosentilla heinäkuussa ja suunta jatkunee elokuussa. Joistakin tuotteista on kuitenkin ilmennyt viime aikoina pulaa, esim. sivulaudoista ja pakkausmateriaaleista, ja näiden tiettyjen laatujen hinnoissa on tapahtunut lievää nousua elo-syyskuun toimituksiin. Sahainvestointeja Venäjälle Venäläinen sahateollisuus suunnittelee lisäävänsä kapasiteettia 3,5 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2016 mennessä. Tulossa on uusia tehtaita sekä vanhojen sahojen kapasiteetin nostoja erityisesti Luoteis-Venäjälle ja Etelä-Siperiaan. Investointien uskotaan lisäävän kilpailua puusta, minkä saannissa jo on nyt vaikeuksia. Kraslesinvest Ltd suunnittelee rakentavansa Itä- Siperiaan kuution sahan ja ruotsalainen Rusforest Ab laajentaa tuotantoaan Arkangelin aja Itä- Siperian alueella yhteensä kuutiometriin neljän viiden vuoden tähtäimellä. Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutukset maan puun vientiin jäävät nähtäväksi. Kotimaassa kilpailu puusta kiristyy, toisaalta monet toimintansa lopettaneet hakkuuorganisaatiot ovat käynnistämässä toimintaansa. Lisäksi uusia teitä suunnitellaan rakennettavaksi, jotta puuta saataisiin liikkeelle uusilta alueilta. Tikut kokosi mls, lähteenä Euwid, Wood Resource Quaterly ja woodnet.se Tapahtumassa pääyhteistyökumppaneina: Miktech Oy, EASTWOOD ja Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma ITÄ-SUOMI FOORUMI KLO MIKAELI, MIKKELI KLO 9.00 ilmoittautuminen, kahvit Mihin menet Metsä-Suomi: Muuttuva maailma ja luonnon kestävä hyödyntäminen? Ministeri Ville Niinistö, kansanedustaja Juha Sipilä, toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, ylijohtaja Pekka Häkkinen Kestääkö Suomi / Itä-Suomi talouden myrskyt ja millä keinoin? Kansanedustajat Jouni Backman ja Lasse Männistö, tietokirjailija Merja Rehn, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, valtiosihteeri Raimo Sailas, päämies Aleksandr P. Hudilainen, maakuntajohtaja Matti Viialainen Päivän juontaa: Joanna Väre Ilmoittautuminen: viimeistään Hinnat: 215 (jäsenet) 295 (ei jäsenet), ryhmät: yli 3 hlöä 180 / hlö (jäsenet) 265 /hlö (ei jäsenet) + alv Pidätämme oikeudet muutoksiin Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Päätoimittaja puh Toimitus Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Paino Allatum Oy, Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto -ohjeet: Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScriptfontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vekto roida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Puu&Tekniikan tilaukset: / tilaajapalvelu Levikki yli kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, puutavaraliikkeet, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteol lisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, rakennusinsinööritoimistot, kuntien elinkeinojohtajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Tilaushinnat 12 kk, 12 numeroa, tilaus alkaa vuoden 2013 alusta Etutilaus 50 euroa, laskutus syyskuussa 2012 Normaalihintainen tilaus 60 euroa, laskutus v Opiskelijatilaus: 30 euroa Tilaukset sis. alv 9 %. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: Taitto Adverbi Oy, Itäportti 4 B, Espoo. Puh. (09) Opiskelijatilausta lukuun ottamatta tilaus jatkuu kestotilauksena, jonka voi halutessaan lopettaa päättymään tilausjakson loppuun. Osoitteenmuutokset:

5 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 5 P ä ä k i r j o i t u s Oletko jäämässä paljosta paitsi? Päätoimittaja Puu&Tekniikka on ilmestynyt nykyisessä muodossaan lukijalle juuri Sinulle, veloituksettomasti tilattavissa olevana puualan uutis- ja ammattilehtenä. Sen rahoitus on perustunut vain mainostuloihin. Tavoitteenamme on ollut ja on edelleen viedä puun ilosanomaa eteenpäin kattavasti niin alan sisällä kuin ulospäin puun käyttäjien ja käytöstä päättävien keskuudessa, julkishallintoa ja lainsäätäjiä unohtamatta. Puu on ollut ja tulee pysymään tärkeänä raaka-aineena ja siten vaurauden tuojana suomalaisessa yhteiskunnassa. Juuri nyt, peräänkuuluttaessamme uusia elinvoimaisia vetureita hyvinvointimme ylläpitäjäksi, me Puu&Tekniikassa uskomme puun eri jalostusmuotojen tuovan uusia ratkaisuja ja työpaikkoja tulevaisuuden hyvinvoinniksemme. Puu&Tekniikka on suomalaisen puutuoteteollisuuden asialla, niin pienten kuin suurten yritysten. Haluamme, että me suomalaiset pys - tymme hyödyntämään omia raaka-ainevarojamme ja puutuote teollisuutemme kasvaa ja kehittyy. Siihen on valtavat mahdollisuudet. Pienistä yrityksistä kasvaa suuria vain kun siihen on olemassa toimintaedellytykset. Näitä toimintaedellytyksiä haluamme Puu&Tekniikassa olla omalta osaltamme luomassa ja kehittämässä viestittämällä alan näkymistä ja tärkeistä tapahtumista sekä parannusta vaativista alan toimintaedellytysten ongelmista. Tätä tietoa tarvitaan niin alan sisällä yritysten omaan kehitystyöhön kuin myös suomalaista teollisuuspolitiikkaa suunnittele vissa ja toteuttavissa organisaatioissa. Puu&Tekniikka on kaikista järjestöistä ja organisaatioista riippumaton ketterä ammatti- ja uutislehti. Haluamme panostaa tulevaisuudessakin monipuoliseen puualan tiedon jakamiseen päättäjien päätöksenteon tueksi ja tämän vuoksi Puu&Tekniikka muuttuu maksulliseksi lehdeksi ensi vuoden alusta. Tämä koskee kaikkia nykyisiä lehden lukijoita, siis juuri Sinua, riippumatta siitä, oletko itse tilannut lehden vai onko lehti tullut Sinulle muuta kautta. Jokainen nyt voimassa oleva veloitukseton tilaus loppuu tämän vuoden lopussa. Kun siis haluat lukea ensi vuonna entistä monipuolisempaa Puu&Tekniikkaa, on se mahdollista vain tekemällä uusi tilaus. Tämän numeron sivulla 20 on lisätietoja mm. ennakkotilaajan eduista. Juuri Sinä päätät, miten suomalainen puuala saa jatkossa riippumatonta, asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa puualan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tieto ja ymmärrys alan kehityssuunnista ovat avaintekijöitä koko puualan kehittymiseksi uudeksi, voimaakkaaksi suomalaisen talouden veturiksi. Tilaa siis Puu&Tekniikka nyt. Pysyt ajan tasalla puuteollisuuden tapahtumista ja samalla annat puhtia uudelle veturille. Älä jää paljosta paitsi! Mikä prosessin osa pitää uudistaa sopivassa välissä? Entä mitä komponentteja haluat Nordautomationin pitävän jatkuvasti varaosavarastossaan? q Porrasannostin q Kiertokanki täydellisenä q Rullanpidin täydellisenä q Kampi q Kulkukisko q Kulkurulla täydellisenä q Kuorikytkin q Kiertokangen tappi q Porrassyötin q Vastapainon rullaketjun taittopyörä q Tukkikuljettimet q Kuljetinketjupyörän muovikehä M315-A-160 Z=16,5 q Kuljetinketjupyörän teräskehä M315-A-160 Z = 16,5 q Kuljetinketjupyörän teräskehä M315-A-160 Z=14,5 q Kuljetinketjupyörän napaaihio D = , L = 170 q Ketjunkannatin M224/315-A-160 Z=16/16,5 pyörälliseen kuljettimeen Puunjalostusteollisuuden palveluksessa kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina q Ketjunkannatin kolmio johteelliseen mittauskuljettimeen q Kotelomallinen potkaisin ja vastapaino q Paluujohteen kumikisko q Taittopään ohjainkaari M315-A-160 Z=16,5 pyörällä varustettuun kuljettimeen q Rullakola q Kolapyörä q Revolverikäännin q Kääntöelementti q Keskusvoitelu q Voiteluhuovan pidin q Sähköistys ja automatiikka q Valokennoteline ja kiinnitin q Tärykuljettimen käyttöyksikkö q Porraserottimen osia Käytetyt, kuntotarkastetut laitteet: q Tukkikuljetin, L = n. 13,7 m, 1 kpl q Tukkikiramo, H = n. 2 m, 1 kpl q Yhden tukin annostin, hydraulisylinteritoiminen, 1 kpl Modernisointitarpeet: q Paljon huoltoa vaativa hydraulisylinteritoiminen potkaisukäännin korvataan toimintavarmalla ja kääntökapasiteettia lisäävällä revolverikääntimellä. Asennus mahdollista pitkän viikonlopun aikana tuotantoa juurikaan häiritsemättä. Olemassa olevan kääntimen kääntökehä ja pohjakuljetin voidaan hyödyntää yleensä sellaisenaan. q Kiihdytyskuljettimet Lisää kapasiteettia sahalinjaan tukkien pääväliä pienentämällä. Vakiopituinen kuljetin nopeasti toimitukseen. Sovitettavissa olemassa olevaan linjaan riippuen käytettävissä olevasta tilasta. Yksi uusi kiihdytyskuljetin ja olemassa olevan kuljettimen lyhennys. q Porrasannostimet Olemassa olevan vanhanmallisen ja loppuun ajetun porrasannostimen korvaaminen uudella. Yleensä helposti sovitettavissa vanhan tilalle. q Tärykuljettimet Varastotuotteena käyttöyksiköitä, jolloin tärykuljettimia saadaan nopeasti toimitukseen asiakkaan mitoilla. q 13 m2 seulat Varastossa komponentteina, nopeasti toimitukseen. Tiedustelut ja tarjoukset: Hannu Luhtasaari puh tai sähköpostitse merkitsemistänne kohteista

6 6 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Kannattavasti itse tehden Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainion vetämänä 31 vuotta sitten perustetusta ja alkuvaiheessa kuutiometriä vuodessa sahanneesta yrityksestä on kasvanut 300 ihmistä työllistävä konserni. Sahatavaraa tuotetaan tänä vuonna kuutiometriä ja siitä jalostetaan aihioiksi ym. rakennustuotteiksi kuutiometriä, liimapuuta syntyy saman verran. Sormijatkettujakin tuotteita valmistuu vuodessa kuutiometriä ja energiaa myydään ulos 500 GWh:a. Kaikki tehtaat toimivat kahdessa vuorossa kuutena päivänä viikossa. Tämän vuoden budjetoitu liikevaihto on 120 miljoonaa euroa. Monella sahalla vannotaan keskittymisen nimiin: tehokas sahaus riittää ja samalla ulkoistetaan mahdollisimman paljon toimintoja. Poikkeuksiakin on, yksi niistä on Keitele Group. Lähes kaikki tehdään itse Emoyhtiö Keitele Forest Oy:n lisäksi Keitele Groupiin kuuluvat sahayhtiö Keitele Timber Oy, jatkojalostusyksikkö Keitele Forest Wood Production, liimapuuta valmistava Keitele Engineered Wood Oy sekä Keitele Energy Oy. Kaikissa yrityksissä lähes kaikki työt terähuoltoa, trukkikuljetuksia ja huoltoa, osin jopa rakentamistakin myöten, hoituvat yrityksen omin voimin. Myös puunhankinta on suurelta osalta omissa käsissä. Tukit katkotaan tilausten mukaan määrämittaan jo metsässä. Omalla hakkuulla voimme ohjata tuotantoa päivän tarkkuudella, selvittää toimitusjohtaja Kylävainio syitä 75 prosentin oman hankinnan osuuteen. Ilkka Kylävainion luotsaamasta yrityksestä on kasvanut 30 vuodessa Suomen suurimpiin kuuluva yksityinen saha. Joka päivä mahdollisimman hyvin Viime vuosina on usein korostettu ulkoistamisen lisäävän kannattavuutta. Omin voimin tekemisestä huolimatta tai juuri sen vuoksi Keitele Groupin kannattavuus pääoman tuotolla laskettuna on ollut kuitenkin hyvä. Miinusmerkkistä tulosta on näytetty vain kerran yhtiön historian aikana ja siihenkin oli pääosin syynä valuuttakurssivaihtelut. Työntekijöitä ei ole myöskään koskaan lomautettu ja työntekijöiden voittopalkkiot ovat olleet käytössä jo 20 vuotta. Joka päivä pitää yrittää tehdä työt mahdollisimman hyvin, toteaa Ilkka Kylävainio kysyttäessä avaimia kannattavaan yritystoimintaan. Kaikki asiat vaikuttavat Ilkka Kylävainion kertoessa nyt jo pääosin seuraavalle sukupolvelle, Matti ja Mikko Kylävainiolle siirretyn yrityksen toiminnasta, selviää myös kannattavuuden syitä: yrityksessä kehitetään koko toimintaa laaja-alaisesti eikä tuijoteta pelkkään linjanopeuteteen. Toki silläkin on iso merkitys, kun vuodessa pitää saada viisi miljoonaa tukkia laudoiksi. Yhtenä esimerkkinä panostuksesta materiaalinkäsittelyyn on kolme vuotta sitten valmistunut sahatavaraterminaali, johon voidaan ajaa suoraan oikeaan kuormausjärjesteykseen 150 rekan lastit. Aiemmin nippuja jouduttiin käsittelemään moneen Lautojen tuorelajittelu uudistettiin ja annostelijalla päästään 180 laudan minuuttivauhtiin. kertaan, mikä vie aikaa ja lisää vaurioriskiä. Kaikki tavara lähtee kuorma-autoilla ja pääsatamamme on Kotka, sillä 40 prosenttia viennistämme suuntautuu konteissa Kauko-Itään. Viime aikoina konttikuljetusten osuus Pohjois-Afrikkaan on myös lisääntynyt, kertoo Kylävainio. Tuotannosta viedään 80 prosenttia 30 eri maahan. Saantoa lisää Keitele Timberin pääsahalinja on vannesaha, jonka läpi ajetaan senttiset tukit. Veiston toimittamalla pienpuulinjalla sahataan pienemmät tukit aina yhdeksään senttiin saakka. Vannesahalinja on uudistettu viime vuosina lähes täysin, vain Ahlströmin aikoinaan toimittama vannesaha jäi. Tukinpyöritykseen hankittiin Söderhamnin roottori- Hankasalmen sahan tuottavuus nousee Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahan 10 miljoonan euron modernisoinnilla tavoitellaan tuottavuuden parantamista viidenneksellä ja kannattavuuden kääntämistä plussalle. Juha Hakala esittelee tyytyväisenä uutta linjaa. Suomen viime vuoden suurimmassa yksittäisessä sahainvestoinnissa uusittiin saha ja modernisoitiin linja molemmista päistä vastaamaan uuden sahan tehoja. Investoinnilla ei lisätä sahan kuutiometrin sahausmäärää, mutta kilpailukyky paranee oleellisesti parantuneen tuottavuuden ansiosta ja päivätuotanto nousee merkittävästi. Myös käyttösuhde paranee, korostaa toimitusjohtaja Juha Hakala. Vapor Timberin liikevaihto tänä vuonna on 150 miljoonaa euroa, josta Hankasalmen sahan osuus on 60 miljoonaa euroa. Investointi vähensi seitsemän työpaikkaa ja saha höyläämöineen ja kyllästämöineen työllistää nyt 60 henkilöä sekä lisäksi noin 30 henkilöä ulkoistetuissa trukki- ja kunnossapitopalveluissa. Hankasalmella on myös jatkojalostusta, ja sahatavaraa höylätään ja kyllästetään noin kuutiometriä. Vuorossa sahataan nyt 540 kuutiota ja syksyllä tavoitteena on päästä 600 kuution vuorotuotantoon. Saha käy nyt kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Tänä vuonna tuotannosta 60 prosenttia on mäntyä, loput kuusta. Vientiin menee 60 prosenttia. Kolme päätoimittajaa Viime vuonna lomien jälkeen käyttöön otettu investointi jaettiin kolmen toimittajan kesken. Sahan alkupään modernisoinnista vastasi Nordautomation Oy, joka toimitti mm. uuden tukkien kääntäjän ja sähköisen porrasannostimen sekä kokonaan uudistetun ajanmukaisen logiikan. Veisto toimitti lähes 80 metriä pitkän Trio 3.3 -linjan, jossa on OT-Laite Oy:n toimittama automaatio ja Prologicin tukin ja pelkan automaattiset optimointijärjestelmät. Sivulautojen optimoinnissa on myös vinosärmäysmahdollisuus. Linjalla ajetaan sentin tukkeja ja sen nopeus on tukin paksuudesta riippuen metriä minuutissa. Kameralajittelussa laudat ja sydäntavara lajitellaan erikseen ja viivakoodataan tuoreena. Kit-Sell Oy:n vastuulla oli linjan loppupään uudistaminen, jossa lauta- ja sydändimensiot otetaan erikseen. Lautalinja uusittiin trimmerille asti. Linjan automaation toimitti OTlaite ja kameralajittelun Finscan Oy. Laudat ja sydäntavara laatulajitellaan erikseen ja viivakoodataan tuoreena, joten rimakuormassakin voi olla useampia laatuja. Tasaamossa on lopullinen laatukontrolli ja lajittelu viivakoodien mukaan. Panostus konenäköön Yhteensä Vapo Timberin kolmen sahan kapasiteetti on kuutiometriä, josta Nurmeksessa tuotetaan ja Lieksassa kuutiometriä. Näillä sahoilla investoidaan vuorostaan tänä vuonna, kun kummankin sahan tasaamoon hankittiin kesällä konenäkö lajitteluun. Kit-Sell Oy toimittaa mm. järjestelmän mittakuljettimet ja kääntäjät, Lisker Oy kamerajärjestelmän. Automaatio tulee Tuusplan Oy.stä. Yhtenä tärkeänä osatekijänä viidenneksen tuottavuuden parantamistavoitteessa on tehokas raaka-ainen optimointi.

7 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 7 Käyräsahausta pystytään ohjaamaan kymmenen sentin välein ja sahauksen saanto on nyt kahden paikkeilla. Tukit lajitellaan nyt 87 lokeroon, mutta suunnitteilla on lisätä määrää lähiaikoina 125:een. Tasainen tuotanto Viitasaarella toimiva ER-Saha Oy:n tunnusmerkki on tasainen tuotanto: ei lomautuksia, ei vuorolisäyksiä. Saha pyörii viisi päivää viikossa, kahdessa vuorossa. Erikoissahatavaraan keskittyvän sahan tuotanto on kuutiometriä mäntyä ja kuusta. 80 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Henkilöstöä yrityksessä on noin 50. Toimitusjohtaja Kimmo Hietikko kertoo, että asiakastuotteiden tekemisen vaikuttavan sekä saantoon että tuotantomäärään. Oleellista on, että mahdollisimman vähän tulee epäkurantteja tuotteita. Saannon parantamiseksi apuun on otettu uutta tekniikkaa. Limab Oy:n toimittamassa Visiometricin Digital 3-D -mittauksessa otetaan huomioon tukin koko muoto. Paksuuden ja pituuden lisäksi järjestelmä mittaa kartiokkuuden, soikeuden ja lenkouden. Mitattaessa järjestelmä kompensoi sekä tukin että kuljettimen sivuttaisliikkeestä aiheu- pyörittäjä ja mittaukseen Eximus Oy:n toimittamat tukkija pelkkamittarit. Pystymme ohjaamaan käyräsahausta tarkasti nyt jopa kymmenen sentin välein. Helppoa se ei ollut, mutta hyvä tuli, kertoo Kylävainio tyytyväisenä ja kehaisee sahauksen saannon olevan nyt kahden paikkeilla. Tämä siitä huolimatta, että tuotevalikoimassa on runsaasti ohuita tuotteita sahausrakoja on siis paljon. Myös särmäyksen saantoa on parannettu hankkimalla viime vuonna EWD:n toimittama särmälinja, jossa voidaan vinosärmätä 20 mm metrin matkalla. Linjaan on yhdistetty Inxin toimittama konenäköjärjestelmä ja vaikka linjan nopeus on jopa lauta sekunnissa, on pääasiallisin tavoite nostaa särmäyksen saantoa kymmenellä prosentilla. Hankimme toisen samanlaisen särmälinjan ensi vuoden aikana ja silloin yksi henkilö pystyy hoitamaan molemmat särmälinjat yksin. Aiemmin vaihe vaati kolme työntekijää, kertoo Kylävainio. Nopeutta lisää Sahausnopeudet vaihtelevat ja nopeimmillaan pelkkaa hajotetaan laudoiksi 110 metriä minuutissa. Sahalinjan peräpää tarvitsikin uudistusta ja sinne on hankittiin Jartekin toimittama tuorelajittelulaitos, jossa sydäntavara ja sivulaudat otetaan omille pöydilleen ja ne yhdistetään Comacin annostelijassa, joka pääsee 180 laudan minuuttivauhtiin. Nopeaksi värkiksi Kylävainio kehuu myös Heinolan Sahakoneiden muutama vuosi sitten toimittamaa pienpuulinjan dimensiolajittelijaa, jolla päästään 160 kappaleen minuuttivauhtiin. Kameramittauksen tuloksena saadun kolmiulotteisen tukkimallin perusteella ohjelma valitsee keskimäärin neljästä sille etukäteen annetusta vaihtoehdosta parhaimman sahausasetteen. tuvat mittausvirheet. Mittauksen tulosten perusteella järjestelmä optimoi asetteet tukkikohtaisesti annettujen vaihtoehtojen mukaan. Iso vedenkeitin Uusin investointi on seitsemän megawatin kuivalla purulla toimiva VKK:n kattila, josta saadaan lämpöä myyntiin ulkopuolellekin. Kuivaa kutterinpurua ei kannata lähteä kuljettamaan vaan käyttää itse ja korvata näin öljyn käyttö. Olemme laskeneet, että laitos maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa, kertoo Kylävainio. Hyvästit bioenergiatavoitteille? Mieluiten Keiteleelläkin tehtäisiin kuoresta, sahanpurusta ja kutterinlastusta sähköä. Ilkka Kylävainio muistuttaa, että vain menestyvä sahateol- den varsinainen laatulajittelu tehdään tuoreena. Investoinnin jälkeen Finnscanin kameroilla tarkistetaan kuivauksen jälkeinen laatu ja kamerat ohjaavat trimmeriä, jonka toimittaa Heinolan Sahakoneet Oy. Sen vastuulla on tasaamon uudistuksen mekanisointi, johon kuuluu myös lokeroiden lisäys. Investoinnilla hankitaan valmiudet myös CE-merkintään. -mls Kimmo Hietikko kertoo, että kesän investoinnin jälkeen yrityksessä on valmiudet CE-merkintään. Keski-Suomen metsävarat Keski-Suomen maakunnan alueella metsämaata on yhteensä lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria, jolla puustoa on lähes 172 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on lähes 8,5 miljoonaa kuutiometriä, josta vuonna 2010 hakattiin 5,3 miljoonaa kuutiometriä. Kantorahatuloja maksettiin bruttona lähes 184 miljoonaa euroa. Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksen perinteisellä kesäretkellä tutustuttiin keskisuomalaiseen puunjalostukseen vierailemalla mm. Keitele Timberillä, Vapo Timberin Hankasalmen sahalla sekä ER-Sahalla. Esittelemme seuraavassa numerossamme 8 12 vielä kaksi vierailukohdetta, Kurikka Timberin ja Siparila Oy:n. -mls Investointi tasaamoon Tasaamoon panostettiin kesän aikana puolentoista miljoonan euron verran. Tuotteilisuus mahdollistaa bioenergian osuuden kasvattamisen tavoitteiden mukaiselle tasolle. Suomalaiset sahurit asetetaan edelleen eriarvoiseen asemaan verrattuna kilpailijoihimme, jotka pystyvät myymään sähköä takuuhintaan. Vilppulan sahan uudistus käynnistyy Metsä Groupin päätös investoida noin 30 miljoonaa euroa on edennyt ja laitehankinnoista on tehty päätökset. Hankkeen kaikki yhteistyökumppanit ovat suomalaisia. Sahalinjan toimittaa mäntyharjulainen Veisto Oy:n. Sahaan syötöstä, kuorenkäsittelystä ja alasahasta vastaa Tähkä Oy, kuorimakoneen toimittaa Valon Kone Oy. Sahatavaran käsittelylinjat toimittaa Jartek Oy ja kamera-automatiikan Lisker Oy. Rakennustyöt urakoi Porrokki Oy. Vuonna 2013 toteutettavassa investoinnissa rakennetaan uusi sahalinja ja sahatavaran tuorekäsittelylaitos sekä uusitaan sahan muita osia. Uusi sahalinja pystyy sahaamaan monipuolisilla sahausmalleilla ja hyödyntämään tehokkaasti myös pikkutukkia. Kahden sahalinjan korvaaminen uudella linjalla tehostaa tuotantoa merkittävästi. Vilppulan sahan investointihanke on yksi mittavimmista kautta aikojen maassamme. Sahan kapasiteetti on noin m3 vuodessa viiden arkipäivän tuotannolla viikossa eikä investointi muuta olennaisesti kapasiteettia. Tuottavaa sahatekniikkaa Hirsitalovalmistajille Tehokkaat koneet sekä pienille että suurille valmistajille Hirsikoko jopa 300x320 mm Elementtitalo- ja ristikkovalmistajille Laadukkaat Randek koneet Perhospöydät Manuaaliset ja automaattiset linjat Supertehokas kattoristikkolinja Komponenttisahat PL 104 (Norokatu 5) Lahti Puh Better Technologies to Build Better a member of the Cellwood Group Tilaa Puu&Tekniikka pysyt ajan tasalla!

8 8 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Itävaltalaista tehosahausta Keskieurooppalaiset sahat ovat usein keskittyneet tuottamaan rakentamiseen ja pakkaamiseen soveltuvia laatuja suuria määriä tehokkaasti. Niin myös UPM:n Steyrermühlin saha. Sahan tuotannosta kuivataan viidennes, loput markkinoidaan lähialueelle tuoreena ja laatulajittelemattomana. Steyrermühlin sahan vuosikapasiteetti on kuutiota sahatavaraa. Se saadaan pääosin kuusesta, mutta myös mäntyä sahataan. Jokin aika sitten kokeiltiin douglaskuusta, mutta tukkeja ei saatu riittävästi Saksasta, jotta sen sahaamista olisi jatkettu. Sahaamme kymmenen vuotta sitten hankitulla Linckin pyörösahapelkkahakkurilinjalla cm:n tukkeja 160 metrin minuuttinopeudella. Keskimäärin tukit ovat senttisiä. Olemme keskittyneet pieniin tukkeihin, joista sahaamme kahta pituutta, 4 ja 5 -metrisiä, kertoo sahajohtaja Herbert Thaler. Hänen mukaansa Itävallassa ja Italiassa kysytään pääosin neljämetrisiä tuotteita, viisi metriä on harvinaisempi. Viidennes kuivataan Itävalta sijaitsee keskellä Euroopan markkinoita ja jatkojalostajilla on yleensä omat kuivaamot, joten vain 20 prosenttia tuotannosta kuivataan ja valtaosa myydään tuoreena. Yli puolet tuotannosta markkinoidaan kotimaahan, reilu viidennes meni viime vuonna Italiaan ja noin 15 prosenttia Saksaan. Kuljetusmatkat eivät siis ole pitkiä. Kuivatut tuotteet viedään pääosin Pohjois-Afrikkaan. Myös Kiinan vienti kiinnostaa, sillä siellä on nykyisin kiinnostusta myös korkeampiin laatuihin. Samoin Japanin markkina on jälleenrakentamisen myötä mielenkiintoinen alue, arvioi johtaja Thaler. Asiakkaat jatkojalostavat sahatavarasta liimapuuta, pakkaustarvikkeita, paneeleja ym. Hyvä saanto Kun suomalaisten sahojen saanto on yleensä alle puolet sahatavarakuutiosta, on se Steyrermühlissä, kuten yleensäkin Keski-Euroopassa, selvästi yli puolet. Saantoprosenttimme on liikesalaisuus. Pohjoismaita suurempi saanto ei johdu tekniikasta, vaan erilaisista lopputuotteita. Täällä asiakkaat etsivät rakentamiseen ja pakkaustuotteisiin halpaa laatua ja tuotevalikoima poikkeaa pohjoismaisesta, selvittää Herbert Thaler syitä parempaan saantoon. Keskieurooppalaiseen tapaan tukit ostetaan pääosin tien varteen kuljetettuna. Tehtaalla tapahtuvan mittauksen jälkeen puun myyjä saa koko kauppahinnan, ennakkomaksuja ei siis ole. Tukin hinta on ollut Itävallassa viime aikoina huipussaan ja ylittänyt Suomen nimellisen hintatason. Itävallassa tukki mitataan kuitenkin kuoren alta, meillä kuoren päältä ja myös mittaustavassa on eroja, joten kuutiohinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kahdessa vuorossa Saha toimii nyt kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa, tukkikentällä työskennellään kolmessa vuorossa. Tehdas työllistää yli 80 henkilöä. Yli 60 prosenttia tukeista tulee Itävallasta, loput tuodaan pääosin Tsekinmaasta ja Saksasta. Tukit lajitellaan pituuden ja latvaläpimitan mukaan kuorimisen Sahajohtaja Herbert Thaler kertoo saannon olevan yli puolet tukki - kuutiosta. Tämä johtuu enemmän tuotevalikoimasta kuin tekniikasta. jälkeen 40 lokeroon. Ennen sahausta ne kulkevat 3-d -skannerin läpi ja tukinpyörittäjä kääntää ne optimiasentoon. Sahatavaraa ei laatulajitella. Osa integraattia Steyermühlissä toimii myös UPM:n paperitehdas, jonka kahden koneen kapasiteetti on paperia vuodessa. Ne käyttävät raaka-aineena haketta sekä kierrätyspaperia. Oman sahan hake kattaa 60 prosenttia paperitehtaan tarpeesta. Puru ja kuori myydään energiakäyttöön. Integraatti tuottaa tarvitsemastaan energiasta 83 prosenttia itse. Tuotetusta lämmöstä riittää viidennes myyntiinkin. Steyermühlin sahalla sahataan vain 4- ja 5-metrisiä tukkeja, 160 metrin minuuttinopeudella. UPM lyhyesti UPM:n liikevaihto oli viime vuonna yli 11 miljardia euroa ja yritys työllistää ihmistä. Tuotantolaitoksia on 16 maassa. Liiketoiminta on jaettu kolmeen ryhmään, joista Paperi on suurin 69 prosentin osuudella, työntekijöitä siinä on henkilöä työllistävään Energia- ja sellu -liiketoimintaryhmän osuus on 15 prosenttia. Tähän liiketoimintaryhmään kuuluu myös Metsät ja sahatavara, jonka osuus on kahdeksan prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmä työllistää työntekijää ja ryhmän osuus on 15 prosenttia liikevaihdosta. Tähän ryhmään kuuluu myös vaneriteollisuus, sen osuus on neljä prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta. UPM:n tärkein markkina-alue on Eurooppa, jonka osuus on 69 prosenttia, Aasian 14 ja Pohjois-Amerikan 11 prosenttia liikevaihdosta. Euroopassa kolme tärkeintä maata ovat Saksa 18 prosentin, UK yhdentoista ja Suomi kahdeksan prosentin osuudella. Tämän kuun alussa UPM ilmoitti rakentavansa uuden tonnia päällystämätöntä hienopaperia tuottavan paperikoneen Kiinaan. Kysy lisää ! Luotettavat ja räätälöidyt kameralajittelun mekanisointiratkaisut Vapo Timber Nurmeksen Saha Aidosti tehokas Lukijoistamme* 52 % on hankkinut lisätietoa Puu& Tekniikassa olleen mainoksen perusteella! Kit-Sell Oy:n toimitukset vuonna 2012: Junnikka Oy Kalajoen saha, Pihlavan Saha Oy, Stora Enso Timber Impilahden saha, Vapo Timber Nurmeksen Saha, Vapo Timber Kevätniemen saha * Lukijatutkimus 2010, Focus Master

9 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 9 Lyhyesti Uudisrakentaminen väheni toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa käynnissä olleen rakennustuotannon kiinteähintainen arvo väheni 4,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi väheni neljä prosenttia vuoden 2011 toukokuusta, Asuinrakentamisen volyymi on vähentynyt vuoden 2011 syksystä lähtien. Erillisten pientalojen rakentamisen volyymi on vähentynyt jo viime vuoden keväästä lähtien. Toukokuussa erillisten pientalojen volyymi väheni 7,3 prosenttia ja asuinkerrostalojen volyymi 0,1 prosenttia viime vuodesta. Samaan aikaan rivi- ja ketjutalojen volyymi lisääntyi hieman, 0,3 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi väheni 5,1 prosenttia vuoden takaisesta. Toukokuussa teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi väheni eniten, 17,3 prosenttia. Liike- ja toimistorakentamisen volyymi väheni 4,3 prosenttia ja julkisten palvelurakennuksien volyymi 1,6 prosenttia vuoden 2011 toukokuusta. High Performance Edger Optimizer System Uusi skannausjärjestelmä Sikforsille Toukokuussa on otettu käyttöön uusi Sawcon Pro- SortQ-skannausjärjestelmä, joka on toteutettu Renholmenin laitteistoilla. Stenvallin Sikforsin sahasta tuli näin maailman ensimmäinen saha, jolla on käytettävyyttä parantava ilman kääntölaitetta toimiva skannausjärjestelmä. ProSortQ skannaa sahatavaran kaikki sivut ilman mekaanista kääntämistä. Lisäksi siinä on optimointi- ja lajittelujärjestelmä sekä perinteistä järjestelmää enemmän mittaustekniikoita, jotka mahdollistavat aiempaa paremman mittauksen. Mitoitus on kompakti ja optimoitu käsittelemään suuria sahevirtoja ja varmistamaan saheen häiriötön siirto. Innovatiivisina ratkaisuina kuljetusjärjestelmä ja runko poikkeavat periaatteeltaan perinteisistä skannausjärjestelmistä. ProSortQ soveltuu erityisesti laitoksille, joissa ei ole tilaa perinteiselle skannausjärjestelmälle tai jotka eivät halua ryhtyä suuriin rakennustensa muutostöihin. Järjestelmä vaatii vain vähän tilaa niin korkeus- kuin pituussuunnassakin, joten se on keino säästää tilaa myös uusissa laitoksissa. for more than boards per shift with boards/min, edging and ripping with maximum recovery and value. Esterer WD GmbH Estererstraße 12 I Altötting, Germany I phone: +49 (0) I fax: +49 (0) Täleswiesenstraße 7 I Reutlingen, Germany I phone: +49 (0) I fax: +49 (0)

10 10 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Suomalaisella ja venäläisellä sahatavaralla on eroa Aimo Kortteen Konepaja Oy Tärkein siksi tehokkain! Suomalaisella ja luoteisvenäläisellä sahatavaralla on laatueroja: suomalainen mänty on lujempaa ja visuaalisesti näyttävämpää, kuusella erot ovat pienempiä Raaka-aineen alueelliset laatueroja katsotaan harvoin jatkojalostajan tai loppukäyttäjän näkökulmista. Metlassa tehtiin ensimmäiset tutkimukset Suomen ja naapurimaiden sahatavaran alueellisista laatueroista jo 2000-luvun puolivälissä. Myöhemmin tutkimuksia on suunnattu sahatavaran visuaalisen ja lujuusluokkajakauman ennustamiseen tukeista, sahatavarasta tai molemmista. Laatueroilla, ja niistä johtuen myös arvoeroilla, on merkitystä erilaisten puutuotteiden viennin ja tuonnin kannalta niin kilpailuympäristöön asemoitumisessa kuin tuoteja asiakasryhmiin segmentoitumisessakin. Asia on ajankohtainen juuri nyt Venäjän liittyessä WTO:n jäseneksi. Männyllä laatuerot selviä Metlan tutkimusten mukaan puuaineen laadussa on eroja paitsi Venäjän ja Suomen myös eri alueiden välillä. Suuremmasta järeydestään huolimatta varsinkin mäntytukit olivat Venäjällä oksikkaampia kuin Suomessa. Kuusitukeissa tilanne oli sama, mutta ero oli pienempi. Venäjän eivätkä myöskään Kainuun tukit olleet niin suoria kuin Länsi- ja Itä-Suomessa. Alueellisten erojen lisäksi venäläisten tukkien laatu vaihteli myös puun toimittajan mukaan. Venäläiselle puulle oli tyypillistä puuta vikaan tumiselta suojaavan ja bionergiana tärkeän kuoren suuri hävikki puunhankinnan eri vaiheissa. Suomalaisen tukkihankinnan etuja ovat käytännön kokemusten mukaan hyvä pituuksien hallinta, vähäinen varastovikaantuminen ja nopea toimitusketju kannolta käyttöön. Selvästi hidaskasvuisinta (tiivissyistä) tukkipuu oli Kainuussa ja kuusella myös Vologdassa. Venäläisessä tukkipuussa on sen korkean iän vuoksi yleensä enemmän sydänpuuta kuin suomalaisessa. Männyllä oksikkuuserot oksien koko ja lukumäärä ilmenivät sahatavarassa ns. oksa-alasummana eli KAR-arvona yhtä selvinä kuin tukeissa. Kuusella KAR-arvo oli korkein Itä-Suomessa ja matalin Venäjällä ja Kainuussa. Sahatavara oli Venäjällä suhteellisesti kuivaoksaisempaa ja Suomessa terveoksaisempaa. Sydäntavarasta A-lankkuja Männyn sydäntavarasta saatiin visuaalisilta ominaisuuksiltaan parhaita rakennuspuusepän- ja huonekalu laatuja (A-lankkuja) selvästi eniten Itä- ja Länsi- Suomessa ja selvästi vähiten Novgorodissa ja Vologdassa. B-lankut ovat yleisin sydäntavaran laatuluokka, ja niiden osuuden alueelliset erot olivat käänteiset A-laatuun nähden. Kuusella sydäntavarasta saatiin A-laatua eniten Itä-Suomessa ja Vologdassa. Valtalaatua B oli eniten Länsi-Suomessa (yli 80 prosenttia) ja huonoimpia eli C- ja D-laatuja Vologdassa. Laatulajittelua kannattaa kehittää Tutkimusten mukaan mäntysahatavara oli lujuudeltaan ja jäykkyydeltään Suomen kaikilla alueilla keskimäärin parempaa kuin Luoteis-Venäjällä. Kuusisahatavaralla erottuivat Kainuu ja Vologda hieman keskimääräistä korkeammilla sekä Venäjän Karjala ja Itä-Suomi keskimääräistä matalammilla arvoilla. Huippulujia laatuja olisi siis mahdollista saada sydäntavarasaheista paljonkin, jos ne voitaisiin erottaa saha tavara sumasta luotettavasti ja kustannustehokkaasti käytännön lajittelussa. Tältä pohjalta voitaisiin kehittää lajittelustandardeja arvostamaan nykyistä enemmän korkeaa lujuutta ja vaatia lisähintaa tuotteille rakennustuote markkinoilla, todetaan Metlan tutkimuksessa. Lyhyesti Huonekalu /sisustus /design Helsingin Messukeskus Puhos Board käynnistyy uudelleen? Puhos Board Oy:n konkurssipesä ja venäläinen investoritaho ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen pesän lunastamisesta. Tehdas aiotaan käynnis- tää tehtaan uudelleen tulevana syksynä. Lunastusta varten on jo perustettu Fiater Oy -niminen yhtiö. Käynnistyessään tehtaan kapasiteetti on suunnilleen m 3 /a. Tehdas aiotaan modernisoida 15 MEUR:lla ja kapsiteetti nostaa 2015 mennessä noin m 3 :iin. Habitaresta löydät tuotteet ja ideat kaikenlaisten tilojen sisustamiseen. Tänä vuonna Ahead!-designalueen näyttelyarkkitehtuuri kertoo Puun tarinan. EcoDesign-näyttelyn teemana on puutuote ja messuilla järjestetään kaksi puuaiheista seminaaria! Uusi Aikamatka-erikoisnäyttely esittelee suomalaista muotoilua kuudelta vuosikymmeneltä. Samalla lipulla voit tutustua myös valaistusalan tapahtuma Valoon, ArtHelsinkinykytaidemessuihin sekä antiikin, vintagen ja taiteen myyntitapahtuma Salonkiin. AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10 18, TO KLO PÄÄSYLIPPU 30 YLEISÖLLE: TO KLO 14 19, PE KLO 10 19, LA-SU PÄÄSYLIPUT 15/10

11 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 11 Kansantaloutemme nojautuu voimakkaasti teollisuuden vientiin ja tätä vasten on yllättävää, että valtiovalta on ryhtynyt rokottamaan teollisuutta. Dieselvero, kuljetustukien poistaminen, rikkidirektiivi sekä pidemmällä aikavälillä VR:n palvelukyvyn katoaminen ja rapautuva tieverkko, luettelee Merivuori Pohjolan perukoilta vievän teollisuuden kilpailukykyä heikentäviä rasitteita. Tuloksena on, että vain parhaat sahat ovat pystyneet alkuvuodesta tekemään hädin tuskin positiivista tulosta siitäkin lankeaa kiitos tapaninpäivän myrskypuiden halvemmille hinnoille. Nyt sahataan jo kevään kalliimpia tukkeja, eikä kipeästi tarvittavia sahatavaran hinnannousuja ole saatu läpi. Lähitulevaisuus ei näytä hyvältä, arvioi Merivuori. Sahat kovilla Suomet Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori on huolissaan, että kansantalouden uudistamisen myötä hypätään hype-maailmaan ymmärtämättä, minkä toimialojen varassa kansantaloutemme pyörii. Tukkeja tarvitaan tasaisesti Suurimpana uhkana sahateollisuudessa nähdään kuitenkin puun tasainen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Mikäli sahat eivät saa raaka-ainetta tasaisesti järkevään hintaan, ei kilpailukyvylläkään ole merkitystä. Eivät sahat voi suunnitella investointeja, jos tukkeja ei saada kuin huippuhintojen aikaan. Metsänomistajien laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että lisäämällä myyntimääriä tulot kasvaisivat hehtaaria kohden. Helposti katsotaan vain tukin kantohintaa eikä sitä, miten paljon metsästä voi saada tuloja, korostaa Merivuori. Hölmöläisten hommaa Suomen metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä uutta puuta joka vuosi. Tästä käytetään noin 60 prosenttia. Kansantalouden kannalta on hölmöä, jos metsiämme ei pystytä käyttämään paremmin hyödyksi. Metsätaloutta tuetaan kuitenkin verovaroin, kritisoi Merivuori nykytilannetta. Ennusteet alaspäin Vuoden ensimmäisen puoliskon sahatavaran vientitilastot näyttävät vielä pientä, vajaan neljän prosentin nousua noin 2,78 miljoonaan kuutiometriin verrattuna viime vuoteen. Toukokuussa oli jo lähes 14 prosentin notkahdus, mutta kesäkuussa lievä noususuunta jatkui. Rakentamisen ennusteita Euroopassa on reivattu alaspäin ja tämä merkitsee myös sahatavaran kulutusennusteissa laskua niin Suomessa kuin muualla. Toukokuussa asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni Suomessa 17 prosenttia viime vuodesta ja rakentamisen volyymi on ollut laskussa viime syksystä alkaen. Myös Saksassa rakennuslupien määrä on alkuvuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana laskenut yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Rakentamisen hiipumien myötä sahojen taistelu olemassa olevista markkinoista kiristyy. Suomen kansantalouden kannalta olisi oleellista, että sahateollisuutemme pystyisi pitämään markkinaosuutensa ja mieluiten valtaamaan menetettyjä osuuksia takaisin, korostaa Merivuori. Jenin kurssin vaikutukset Euron heikkeneminen on helpottanut tilannetta erityisesti Ruotsiin nähden sekä Pohjois-Afrikan että Japanin markkinoilla. Jenin vahva kurssi on edistänyt vientiä, mutta maan talous ei ole piristynyt lukuun ottamatta veromuutosta edeltävää rakentamisen vilkastumista. Tsunamin jälkeinen jälleenrakentaminen vauhdittuu, mutta sen vaikutus lähinnä kompensoinee muuten vaatimatonta kasvua, arvioi Merivuori. Asuntoaloitusten määrä on alkuvuonna ollut nousussa Japanissa, mutta puisten talojen osuus on kasvanut kokonaiskasvua hitaammin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut jenin olevan tällä hetkellä yliarvostettu ja kallis jeni vaikeuttaa maan vientiyritysten kannattavuutta ja siten maan talouden piristymistä. Yhdysvalloissa toiveikkuutta USA:n sahatavaran kulutus ja myös hinnat ovat kääntyneet nousuun vilkastuneen asuntorakentamisen myötä. Kesäkuun asuntoaloitukset nousivat edelliseen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lähes 24 prosenttia. Toisaalta rakennusluvissa oli pientä laskua kesäkuussa verrattuna toukokuuhun. Ensimmäisen vuosipuoliskon rakennusluvat ovat nousseet viime vuodesta lähes 26 prosenttia asuntoon. Myös sahatavaran hinta on noussut useita kymmeniä prosentteja viimeisen vuoden aikana. Nähtäväksi jää, onko hinnannousu pysyvää, sillä maassa on edelleen runsaasti tilapäisesti suljettua kapasiteettia, pohtii Merivuori. Euwid-lehti uutisoi alkukuusta saksalaisen Klausnerin rakentavan USA:han 1,65 miljoonan kuution jättisahan. Klausnerista ei haluttu kommentoida tietoa. Mikäli saha aloittaa tuossa laajuudessa, on sillä osaltaan vaikutuksensa USA:n sahatavaran markkinahintoihin. USA:n sahatavaran kysynnän lisääntymisen myötä kanadalaisten viennin naapurimaahan voi myös odottaa nousevan, mikä vähentänee heidän vientiään Kiinaan. Tämä puolestaan voisi vapauttaa sikäläisiä markkinoita eurooppalaisille toimijoille. Lyhyesti Södra lisää sahausta 2013 Ruotsalainen Södra Timber päätti keväällä useista investoinneista jatkojalostuksen lisäämiseksi Mönsteråsin, Torsåsin, Långsjön ja Kindan sahoilla tavoitteena palvella aiempaa paremmin skandinaavisia rakennusliikkeitä ja tee-se-itse -rakentajia. Kindan sahalle rakennetaan syksyllä noutovarasto samalla kun saha siirtyy sekä männyn että kuusen sahaukseen. Myös kuivauskapasiteettia aiotaan lisätä. Södra sahasi viime vuonna lähes 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja tänä vuonna määrän arvioidaan jäävän hieman alemmaksi, mutta nousevan jälleen ensi vuonna. Väron sahan on suunniteltu siirtyvän kolmeen vuoroon ensi vuonna. Södran liiketulos oli alkuvuonna 203 miljoonaa kruunua tappiollinen. Viime vuonna vastaavana aikana tulos oli 577 miljoonaa euroa plussalla.

12 Puurakentamisen koulutusta Räätälöimme palvelut yrityskohtaisesti: Kotimaisen energian lämpökeskusjärjestelmät Reijo Santala Juha Valkama numero 7/2012 Terähuollon koulutusta Pohjanmaalle Pohjois-Pohjanmaalla panostetaan puuteollisuuden teräkoulutukseen investoimalla uuteen ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Syksyn aikana asennetaan Kalajoen ammattiopistoon höyläyksen terätekniikan koulutuksen tarvitsemat koneet, mm. listahöylä, terien teroituskoneet, cnc-jyrsin terämallineiden valmistukseen sekä tarvittavat ohjelmistot. Laiteinvestoinnit olivat yhteensä euroa. Jatkohankkeena on käynnistynyt PuuAsTe-hanke, jossa päähallinnoijana on Centria AMK:n Ylivieskan yksikkö. Kalajoen ja Haapaveden ammattioppilaitokset ovat hankkeen osatoteuttajia. Tavoitteena on, että alueen oppilaitokset tuotteistavat sekä koulutus- ja muita palvelujaan sekä myyvät niitä puualan teollisuudelle, selvittää projektipäällikkö Sakari Kinnunen. Listateollisuuden tarpeisiin Ylivieskan ja Kalajoen seudulla on merkittävä osa suomalaista listateollisuudesta. Tehdyn selvityksen mukaan alan yritysten osaamisen pullonkaulat ovat erityisesti terissä ja niiden huollossa. Sakari Kinnusen mukaan tavoitteena onkin kehittää erityisesti höyläteollisuuden terien valmistus- js kunnossapitokoulutusta mutta myös alihankintaja teroituspalveluja. Ykköstehtävämme on lisätä seutukuntamme puualan osaamista, ei busineksen teko, rauhoittelee Kinnunen teroituspalvelujen osalta. EUlähtöisen rahoituksen ehtona on ollut, että palvelut hinnoitellaan markkinahintaan, jossa koneen kustannukset on otettava huomioon. Listavalmistaja ovat pääosin keskisuuria yrityksiä, eikä niissä ole yleensä montaa ammattilaista. Koulutuksessa paneudumme lastuavan terien huollon perusasioihin: miten valmistetaan ja teriotetaan erilaisia höyläteriä. Työn tuloksia voidaan myös simuloida, kertoo projektipäällikkö Kinnunen ensi vuoden alkupuolella alkavasta koulutuksesta. CE-merkintöjä ja 3D-suunnittelua Centria keskittyy jatkohankkeessa mm. pintakäsittelyyn, tuotetestauksiin ja tuotantoprosessien kehittämiseen liittyviin palveluihin. Muutaman yrityksen kanssa on jo sovittu CEmerkintään liittyvien asiantuntijapalveluiden kehitystyön aloittamisesta kertoo PuuAsTe - hankkeen projektipäällikkö Vesa Martinkauppi. Haapaveden ammattiopisto tuo hankkeeseen 3Dsuunnitteluun ja -ohjelmistoihin liittyvää osaamista. Pyrimme tämän hankkeen avul- la liittämään hiljattain tekemiimme ohjelmistohankintoihin myös niitä hyödyntäviä palveluja, toteaa Teuvo Vähäsarja Haapaveden ammattiopistolta. Oppimisympäristöön asennettavat laitteet: Powermat 1200/10 Höyläkone, 7-karainen listahöylä varusteineen sekä teräpäät Purunpoistolaitteisto m 3 /h Cnc-jyrsin Cnc0404t, terämallineiden valmistukseen Weinig Rondamat 960, profiiliterien muotoiluja teroituskone Weinig Rondamat 168, suorien terien teroituskone (kutterit, kursot, pyörösahanterät) Weinig OptiControl PowerCom PowerLock -mitta-asema, optinen terienmittauslaite Ohjelmisto terien mittauksen, profiilien ja höylän tuotannon hallintaan Ultraäänipesuri terien pesuun Tikkurila 150 vuotta Syyskuussa 150 vuottaan juhlivan Tikkurilan juuret vahvistuivat aikoinaan pellavaöljyssä. Tikkurilan rautatieasema valmistui 1861 ja seuraavana vuonna Anders Lorentz Munsterhjelm perusti pellavaöljyn puristamon aseman viereen, kosken partaalle. Öljykauppa ei nälkävuosista ja muista vaikeuksista johtuen kuitenkaan sujunut ja puristamo vaihtoi omistajia, kunnes joukko kartanonomistajia osti puristamon ja perusti nykyisin puhuttaisiin synergiasyistä osakeyhtiön jalostaakseen kartanoiden pelloilla kasvaa pellavaa kartanoiden lehmien rehuksi. Öljystä tuli lähes sivutuote. Varhaista käyttäjäkoulutusta Vuonna 1885 yhtiöön löytyi lopulta pitkäaikaiset omistajat lähes sadaksi vuodeksi, kun kauppahuone Schildt & Hallberg osti puristamon. Pellavaöljyä ja vernissaa käytettiin lisääntyvissä määrin koneiden ja laitteiden suojaamiseen ja ensimmäinen maailmansota kiihdytti kulutusta. Maalien ja lakkojen valmistus aloitettiin vuonna 1919, kun Tikkurilan Öljytehtaan yhteyteen perustettiin teknokemiallinen osasto, joka alkoi käyttää nimeä Tikkurilan Väritehtaat. Pian alkoi myös vienti Viroon. Jo vuonna 1929 perustettiin asiakaslehti Tikkurilan Viesti maalien käytön opastamiseen ja tiedottamiseen, tuolloin puhuttiin valistamisesta. Pian Tikkurilan öljytehdas 1885 ja nykytuotantoa. aloitettiin myös maalareiden koulutus ja opastus. Kilpailijan kanssa vientiin Seuraavina vuosikymmeninä yrityksessä panostettiin voimakkaasti tuotekehitykseen ja se näkyi uusina tuotteina, mm. ensimmäinen vesiohenteinen Tikkurilan tuote Joker tuli markkinoille 1953 ja neljä vuotta myöhemmin Euroopankin tasolla ainutlaatuinen värityspalvelu lukujen taitteessa yritys laajeni kotimaassa yritysostoin. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin yhdessä kilpailijan Teknoksen kanssa, kun yritykset lähtivät yhdessä valtaamaan Ruotsin markkinoita vuonna Yhteistyö jatkui yhdeksän vuotta, kunnes Tikkurilan Väritehtaat Oy:ksi nimensä muuttanut yhtiö lunasti Teknoksen osuuden itselleen. Neljä vuotta aiemmin Rikkihappo Oy, nykinen Kemira oli ostanut Schildt & Hallbergin Oy:n koko osakekannan. Kasvun vuosikymmenet Ruotsin ohella vienti suuntautui erityisesti Neuvostoliittoon, josta kasvoikin merkittävä markkina-alue. Erityisesti vuoden 1980 olympialaiset Moskovassa olivat Tikkurilan Väritehtaat Oy:lle käännekohta uuden tehtaan koneet kävivät täysillä. Kaupaksi kävivät niin huonekalukuin autoteollisuuden maalit sekä rakennusmaalit. Idän romahdus ja nousu 1990 luvun alku oli vaikeaa aikaa. Kotimaan kulutus laski 40 prosenttia ja iso idänkauppa hävisi hetkessä. Venäjällä aloitettiin kuluttajamyynti tyhjästä luomalla ensin jakelukanavat. Venäjän kaupan kasvu oli räjähdysmäistä, samalla yrityksessä panostettiin

13 numero 7/2012 Käynnissä on kaksi hanketta, joissa projektipäällikkö Jaakko Paloheimon mukaan on tavoitteena myös lähentää yliopiston eri laitoksia. T3-alueen kehittäminen Puualan liiketoiminnan kehittämiseen ja puurakentamisen edistämisen hanke liittyy Metsäalan strategiseen ohjelmaan. Keväällä julkistettiin TEMin, Aalto yliopiston sekä Espoon kaupungin yhteinen aiesopimus kehittää Otaniemi-Keilaniemi- Tapiola -alueella (T3) modernia suomalaista puurakentamista ja osaamista yhdistämällä innovatiivista puuarkkitehtuuria, muotoilua, energiatehokkuutta ja markkinointia. Hankkeessa on mukana kuusi Aalto-yliopiston eri koulutusohjelmien loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa. He ovat työskennelleet kesän hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa, joita ovat SRV, Metsäwood Oy, Vahanen-Yhtiöt, Tekes, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto Kiinteistöt. Olemme alueen rakentamista valmisteleva tiimi. Tavoitteenamme on kehittää raikkaita visioita ja ideoita, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Hankeen tulokset luovutetaan elokuun lopussa, kertoo jatko-opiskelijana Puunjalostustekniikan laitoksella oleva ja kesän Tekesissä työskennellyt DI Kristiina Laine. Hänellä on opiskeluissaan mukana myös monialaisen tuotekehityksen opintoja. Kansainvälistä markkinointia opiskeleva, kesän Espoon kaupungilla työskentelevä Antti voimakkaasti brändin rakentamiseen. Nykyisin Tikkurila on Venäjällä ykkönen kauppa- ja rakennusmaalikaupassa, kuten myös Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Puolassa sijaluku on neljäs. Kasvua ovat vauhdittaneet lukuisat yritysostot eri maissa. Irti Kemirasta Pörssiyhtiöksi Tikkurila muuttui vuonna 2010 ja omistajia on nykyään noin Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 644 miljoonaa euroa, tästä Venäjän sisältämän idän liiketoimintaalueen osuus on 34 prosenttia. Omia yhtiöitä konsernilla on yhteensä 16 Euroopassa ja Aasiassa. Työntekijöitä on yli Poikkitieteellisyydellä uusia visioita Puu rakennetussa ymäpristössä- ryhmän jäsenet Heikki Soininen (vas.), Joakim Eriksson, Kristiina Laine, Mikko Virta, Maija Parviainen ja Antti Hellgren. Aalto-yliopiston Puunjalostustekniikan laitoksella pyritään konkreettisesti lähentämään insinööritieteitä, muotoilua ja markkinointia tavoitteena puurakentamisen kehittäminen sekä kokonaan uusien liiketoimintojen luominen. Hellgren on tyytyväinen Espoon kaupungin tahtotilaan kehittää puurakentamista. Ryhmämme on tietoinen kaupungin suunnittelunäkemyksistä alueella ja voimme antaa omia konkreettisiakin esimerkkejä kehitystyöhön. Uusia tuotteita puukuidusta Toista käynnissä olevaa hanketta työstää eri koulutusohjel- Teollisen maalauksen kehitys Puuteollisuusmaalien kehitystyö alkoi 60-luvun lopulla yhdessä Lahden seudun yritysten, mm. Askon ja Iskun, kanssa. Teollisen maalauksen mahdollistivat nopeasti kuivuvien katalyyttien tulo markkinoille ja investoinnit maalauslinjoihin luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset vesiohenteiset maalit ja lakat. Rakentamisen nousu lisäsi ensin tarvetta ulkotuotteiden teolliseen pohjamaalaukseen. Nykyisin merkittävä osa Suomessa myytävistä ulkoverhoustuotteita maaltaan valmiiksi jo tehtaalla. Vesiohenteisten tuotteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti ulkotuotteissa, joissa niiden osuus on arviolta 70 prosenttia, sisätuotteissa 30 prosenttia koko volyymista. Tuotekehitys jatkuu Tikkurilan kasvun ja kehityksen takana on ollut jatkuva voimakas panostus tuotekehitykseen. Sen tuloksia on mm. pari vuotta sitten lanseerattu Prohousekonsepti uusine tuotteineen, jossa yhdellä ja samalla tuotteella maalataan julkisivutuotteet pohjasta pintaan. Syksyn aikana markkinoille lanseerataan uusi vahatyyppinen Akviwax Satin, jota voidaan käyttää myös kosteiden tilojen puutuotteisiin. Artikkelin lähteet: Viime viikolla julkistettu Värikartta, 150 vuotta Tikkurilan tarinoita -kirja sekä sen taustatoimittaja Arja Schadewitsin sekä myyntipäällikkö Arto Nummelan haastattelut. Lyhyesti missa opiskeleva kuuden henkilön tiimi. Se on keskittynyt yliopiston sisällä kehittämään näkemyksiä, miten puualan kuituosaamista voidaan yhdistää uusiin ekologisiin arvoihin muotoilun ja teknologian keinoin. Samalla kehitetään yliopiston sisäistä koulutusyhteistyötä ja luodaan aihioita tuleviin opintokokonaisuuksiin. Kehittäjät eivät aina tiedä, mitä uusilla materiaaleilla tehdään ja välttämättä kaikkia kehitettäviä ominaisuuksia ei käytännössä tarvitakaan. Tämän vuoksi muotoilijoiden ja suunnittelijoiden mukana olo projektissa on hyvin avartavaa, sanoo puutekniikaa opiskeleva Kristiina Kellokoski. Myös tekstiilisuunnittelua opiskeleva Marianne Huotari on tyytyväinen poikkitieteellisyyteen. UPM:n Kajaanin saha Pölkky Oy:lle UPM on tehnyt sopimuksen Kajaanin sahan myymisestä kuusamolaiselle Pölkky Oy:lle. Pölkky tulee jatkamaan sahaustoimintaa Kajaanissa ja kaikki UPM:n Kajaanin sahan työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen. UPM:n Aureskosken ja Heinolan jalostetehtaat Bioenergia esiin EnergiaForumissa Bioenergian mahdollisuudet nousevat vahvasti esiin Tampereella lokakuussa järjestettävässä EnergiaForum12-tapahtumassa. Energiakongressissa käsitellään mm. Joutsenoon valmistuneen Suomen ensimmäisen hiilineutraalin sellutehtaan kaasutustekniikkaa sekä energiatekniikan uusia mahdollisuuksia. Useat Energiamessujen näytteilleasettajayritykset tuovat esiin bioenergiahankkeitaan. Metsä Fibren Joutsenon tehtaan kaasutuslaitoksella maakaasu korvataan sellunteosta ylijäävällä puun kuorella.ennen kaasutusta suljetaan vuoden loppuun mennessä. Kajaanin Saha täydentää hyvin Pohjois-Suomen hyvälaatuiseen raaka-aineeseen perustuvaa tuotantokonseptiamme ja näin pystymme palvelemaan entistä paremmin asiakkaitamme viennissä ja kotimaassa, kertoo Pölkyn toimitusjohtaja Jouko Virranniemi. kuori kuivataan. Tähän käytetään tehtaan ylijäämälämpöä, näin myös tehtaan energiatehokkuus paranee. Energiakongressin muina aiheina esiin nousevat mm. käynnissä olevat energiahankkeet. Esittelyssä ovat Tampereella ja Turussa tehdyt investointisuunnitelmat ja pitkän aikavälin energiaratkaisut. Esittelyssä on mm. Vaskiluodon biokaasutinprojekti, biomassan kestävyyskriteerit energiantuotannossa, toisen sukupolven biopolttoaineet ja uusien biopolttoaineteknologioiden kehitys. EnergiaForumin seminaariohjelmassa on torstai- Muotoilijalle on hyvä lähtökohta, että materiaali on valmiina ja sen ominaisuudet tiedetään. Uskon, että erilaisia puukuituja tullaan käyttämään tekstiileissä entistä enemmän, sanoo Huotari. 3D-tulostusta puukuiduilla? Yhtenä visiona ryhmässä on tuotu mahdollisuus käyttää puukuituja tulostusmateriaalina 3D-printtereissä osana jo nykyisin käytössä olevia biomuoveja. Jos printtereistä tulee jokakodin yleiskoneita, riittää tulostusmateriaalille kysyntää. Ryhmässä on mietitty myös, miten suomalainen puuala pystyisi yhdessä rakentamaan yhteisen brändin ja saisi sitä kautta lisää näkyvyyttä. Yritykset tarvitsevat edelleen omia brändejään, mutta lisäksi tarvittaisiin kansallinen tavoite, jonka mukaisesti ala menee yhdessä eteenpäin, visioi Huotari. Mielikuvat myyvät Design mielletään helposti taiteeksi ja siten vaikeaksi. Hankkeissa mukana opiskelijat korostavat, että designilla tarkoitetaan toimivuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Hyvällä suunnittelulla ja brändien rakentamisella luodaan positiivisia mielikuvia, joilla tuotteita myydään. Koko it-ala perustuu positiivisiin mielikuviin, muistuttaa projektipäällikkö Paloheimo. UPM keskittyy tulevaisuudessa sahaukseen ja jatkojalostukseen runsaasti puuta käyttävien sellu- ja paperitehtaiden yhtydessä Pietarsaaressa, Porissa, Juupajoella sekä Lappeenrannassa. Aureskosken ja Heinolan sulkeminen koskee 97 henkilöä, lisäksi sahaliiketoiminnan esikuntatoiminnoissa henkilövähennykset koskevat 42 toimihenkilöä. na myös kesäkuussa toimintansa aloittaneen Bioenergia ry:n PellCert -hankkeen seminaari Bioenergian kestävyyden osoittaminen. Kutsuseminaarissa keskiviikkona pohditaan lähienergian tulevaisuutta. EnergiaForum12-tapahtumakokonaisuus käsittää kolmipäiväiset Energia 12 -messut tiistaista torstaihin, Energiapäivän 23.10, Energiakongressin ja useita muita seminaareja. Messut järjestää Expomark Oy. Energiapäivän järjestää Energiafoorumi ry ja Energiakongressin järjestäjinä ovat KP-Media Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. ServiceGroupin Syysmessut

14 14 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Hirsitaloteollisuus: Alkuvuosi lähes viime vuoden tasolla Rakennustutkimus RTS Oy:n julkaiseman heinäkuun alun ennusteen mukaan hirsitaloteollisuuden liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna 256 miljoonaa euroa. Supistusta siinä on viime vuoteen noin yhdeksän prosenttia, hieman vähemmän kuin muussa asuinrakentamisessa. Kesäkuun loppuun mennessä hirsirakennuksia oli toimitettu yhteensä 121 miljoonalla eurolla, vastaava luku viime vuonna oli 125 miljoonaa euroa. Heinäkuun alun tilauskanta oli Hirsitaloteollisuuden alkuvuoden myynti oli lähes viime vuoden tasolla, vaikka ennusteen mukaan koko vuosi tulee jäämään alle viime vuoden myynnin tason. toimitusten kanssa samoissa lukemissa, 120 miljoonaa euroa, vuosi sitten luku oli 124 miljoonaan euroa. Rakennusluvat ovat laskeneet huomattavasti myyntiä enemmän ja hirsialalla on pelätty pahempaakin kehitystä. Tarjouskanta on, taloustilanteesta huolimatta, hyvällä mallilla ja asiakkaita on liik- Vaihtoehtona pystyhirsi Baulog-elementit valmistetaan tällä hetkellä Kylmäkoskella. Kuvassa meneillään elementin kokoonpuristaminen. Padasjoelle rakennetun vapaa-ajan asunnon Baulog-elementeistä kootut ulkoseinät on suojakäsitelty homeenestoaineella ja kuvan kohteessa kertaalleen pintakäsitelty sävytetyllä Valtti Color kuullotteella. Seinän tiiveys varmistetaan elementtien naaras- ja urosponttien väliin asennettavalla silikonitiivisteellä. Elementin ylä- ja alapään tiiveys varmistetaan elementin ja ylä-/alaohjauspuun väliin tulevalla tiivistenauhalla. Riihimäkeläinen Bau Log Oy on kehittänyt pystyhirsirakenteen, jolla voidaan korvata perinteinen hirsi sekä edullisuudella, energiatehokkuudella että rakentamisen nopeudella. Toimitusjohtajan Markku Juutilaisen kehittämässä puurakennuselementissä ovat ulommaiset kerrokset 40 mm profiloitua liimalevyä. Lämmöneristeenä ja saumoissa käytetään luonnonkuitueristettä. Alle 50-kiloisen Baulog-elementin mitat ovat 300 x 300 x 3000 mm, ja lämmöneristeen paksuus 220 mm. Lähinnä vapaa-ajan asuntoihin käytettäväksi löytyy myös ohuempi vaihtoehto, 200 x 300 x 3000 mm, jolloin lämmöneristettä on 120 mm. Liimalevyt sidotaan toisiinsa kuudella samanpaksuisella välikappaleella. Mikäli ikkuna- tai oviaukon leveys poikkeaa 300 mm kerrannaismitasta, aukon viereiseen elementtiin tehdään tehtaalla tarvittava loveus aukon korkeuden mukaan. Elementit kiinnitetään sokkelin tai pohjalaatan päälle asennettuihin alaohjauspuihin pitkillä ruuveilla ja yläpäästään toisiinsa liitoskappaleilla, Juutilainen selvittää. Lopuksi seinärakenne jäykistetään yläosasta 15 mm paksulla ja 400 mm korkealla vanerilevyllä. Kuitupuuta käyttöön Eristettyjen pystyhirsien käyttöön puurakentamisessa on monia etuja. Valmistaminen on liimattuja hirsiä edullisempaa, koska raaka-aineena käytetään kuitupuuta tai pienpuuta isojen tukkien sijaan, kertoo Juutilainen ja lisää, että puuelementtien rakenne on hengittävä, koska rakenteisiin ei tarvitse laittaa muoveja, vaan luonnoneristeitä. Pystyhirsi on myös energiatehokas, sillä 300 mm paksuisella elementillä päästään U-arvoon 0,166 W/m 2 K. Vastaavaan eristävyyteen päästäkseen kokopuisen seinän paksuuden täytyisi olla yli kaksinkertainen, hän huomauttaa. Jos vertaillaan ulkoseinän raaka-ainekustannuksia/neliö, 200 mm lamellihirsi on Juutilaisen kertoman mukaan jo selvästi kalliimpi vaihtoehto kuin Baulogin 300 mm pystyhirsiseinä. Muita etuja ovat tietenkin Baulog-elementin parempi eristävyys, painumattomuus, ja että elementti on jo kertaalleen pintakäsitelty tehtaalla. Pystyhirren visuaalinen ilme on herättänyt hänen kertomansa mukaan positiivista kiinnostusta mm. viimekeväisillä Raksa-messuilla Lahdessa. Arkkitehdin kannalta Baulog -elementti mahdollistaa rakennuksen suunnittelun todella joustavasti 30 cm jaolla. Verkosto toiveena Markku Juutilainen kertoo Baulog-elementtitoimituksiin löytyvän neljä muunneltavaa neliön perusmallia, mutta mallistoa laajennetaan parhaillaan. Baulog-elementit soveltuvat parhaiten tee-se-itse -rakentajalle tai pienelle kirvesmiesporukalle. Alle 50-kiloisia elementtejä on helppo liikutella ilman teknisiä apuvälineitä, hän lisää. Tähän mennessä vuonna 2007 perustetun Bau Log Oy:n eristetystä pystyhirrestä on rakennettu joitakin vapaa-ajan asuntoja, ja tavoitteena on saada käyntiin valtakunnallinen franchising-verkosto, johon kuuluvat pienyrittäjät valmistaisivat alueellisesti pystyhirsirakennuksia. Tällä hetkellä Baulog-elementit valmistetaan Kylmäkoskella, mutta jatkossa myös eri puolilla maata toimivat pienyrittäjät voisivat valmistaa elementtejä omiin kohteisiinsa. Elementtivalmistus tarvitsee tilaa vain noin 200 neliötä lämmintä tilaa. Kun liimalevyaihiot tulevat profiloituina, jäljelle jää vain katkaisu, poraukset ja kokoonpanopuristus sekä pintakäsittely. Yksi mies pystyy laskelmieni mukaan valmistamaan ainakin kymmenen omakotitalon elementit vuodessa, Markku Juutilainen huomauttaa. Sopii hartiapankkiin Helsinkiläinen Aimo Kainiemi on rakennuttanut sukunsa perintömaille Padasjoella kolme kesämökkiä vuokrakäyttöön. Kaksi vanhempaa mökkiä nousivat järven rantaan perinteisinä talopaketteina, mutta tänä kesänä valmistuneen rakennuksen ulkorunko toteutettiin Baulog-elementeillä. Aikaisemmista talotoimituksista poiketen tällä kertaa saimme tuotua elementit suoraan tontilla kuorma-autolla, johon perävaunullinen rekka ei olisi taipunut, hän kertoo. Muutenkin 300 x 300 x 3000 kokoisten elementtien käsiteltävyys saa kiitosta. Rungon pystyttämiseen ei tarvita kalliita työkoneita eikä isoa joukkoa ammattirakentajia, vaan homma onnistuu vähemmälläkin kokemuksella, Kainiemi naurahtaa. Kimmo Janas Rinnakkain asennettavien 300 mm leveiden Baulogelementtien käyttö muistuttaa Lego-palikoista rakentamista. Baulog-elementtien sisäpinnoissa on käytetty vesiohenteista hengittävää Paneeli-Ässä Hirsisuojaa. Elementtijärjestelmä mahdollistaa korkeiden ikkuna-aukkojen lähdön lähes lattiatasosta. Aimo Kainiemi (oik.) ja Bau Log Oy:n toimitusjohtaja Markku Juutilainen arvioivat kahden asiansa osaavan miehen latovan ulkorungon elementit helposti viikossa.

15 numero 7/2012 keellä. Kotimaan myynti on lähes viime vuoden tasolla. Viennissä on pudotusta erityisesti Euroopan kriisimaiden osalta, toteaa Hirsitaloteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jalo Poijula. Hänen mukaansa vientimaiden asiakkailla on vaikeuksia rahoituksen saamisessa ja alkuvuoden lupaavat näkyvät esimerkiksi viennin noususta Ranskaan ovat kutistuneet parin kolmen prosentin kasvulukuihin ja sen osuus kokonaisviennistä on 16 prosenttia. Venäjä vetää Venäjän osuus viennin euroista kasvaa ennusteen mukaan peräti 14 prosenttiyksilöllä 51 prosenttiin. Maahan viedään edelleen pääosin todella isoja hirsitaloja. - Olemme yrittäneet tavoittaa myös keskiluokkaa, mutta hirsitalon hinta luksusverojen, tullien ja rahtien jälkeen on keskiluokalle edelleen liian korkea. Euron heikkeneminen suhteessa ruplaan on ollut vaikuttamassa myös viennin suotuisaan kehitykseen, kertoo Poijula. Japani ennallaan Japanin viennin osuus on lähes polkenut paikallaan noin kymmenessä prosentissa useiden vuosien ajan. Jenin kurssin voimakas vahvistuminen ei ole edesauttanut vientiä odotetulla tavalla. Kun vielä kolme vuotta sitten euron ja jenin suhde oli lähes 140 ja nyt 96, ei tuo 30 prosenttia ole nostanut hirsitalojen vientiä. Syynä on varmasti se, että Japanin sisäinen talous kärsii jo jenin korkeasta kurssista ja maan vientikilpailukyvyn heikkenemisestä. Tämä aiheuttaa epävarmuutta asiakkaissa, arvioi Poijula. Loma-asuntomarkkinat jakaantuvat Loma-asuntojen keskimääräinen hinta on laskenut kappalemääriä vähemmän, sillä yhä enemmän niitä hankitaan kakkosasunnoksi esimerkiksi eläkepäiviä ajatellen. Tällöin ollaan valmiimpia panostamaan sekä asunnon kokoon että talviasuttavuuteen verrattuna vain kesäkäyttöiseen mökkiin. Jalo Poijulan mukaan uudet energiamääräykset eivät ole karkottaneet asiakkaita, kuten etukäteen pelättiin. Energiatietoisuus ja asiakkaiden varallisuus ovat kasvaneet eikä ohuita lamellihirsiä enää kysytä samaan tapaan kuin viisi vuotta sitten. Hirsitaloteollisuus on pystynyt vastaamaan tiukentuneisiin u-arvoihin paksummilla hirsillä ja kehittämällä saumoja ja nurkkarakenteita aiempaa tiiviimmiksi. Rakennusluvat laskussa Tammi-huhtikuussa myönnettyjen omakotitalojen rakennuslupien määrä laski 13 prosenttia, loma-asuntojen kuusi prosenttia. Toukokuussa lupamäärien pudotus jopa kiihtyi jonkin verran ja tämä on johtanut myös taloteollisuuden suhdanneodotusten kääntymisen laskuun. Tämän vuonna hirsisten omakotitalojen myynnin kappalemäärän RTS pysyvän viime vuoden tasolla 950 kappaleessa. Myynnin arvo kuitenkin laskee parilla miljoonalla eurolla 61 miljoonaan euroon, mikä kertoo toimitusten valmiusasteen vähenemisestä ja hintakilpailun kiristymisestä. Puisten omakotitalojen myynnin määrän ennustetaan laskevan 5300:aan, kun viime vuonna myytiin 6030 kpl. Taloteollisuuden rakenteelliset muutokset kuitenkin aiheuttavat ennusteeseen epävarmuutta. Täyden palvelun reunanauhatalo tiedottaa ABS - nauhat Lahdesta positiivisia kaikuja Puusepänalan koulutus ja alan alihankinta, jatkojalostus sekä puusepänteollisuus ovat vahvasti esillä. Tapahtumassa yhdistyvät puusepäntaito, teollinen muotoilu ja ympäristöosaaminen uudella tavalla, sillä Puuntyöstö-messujen yhteydessä järjestetään muotoiluteollisuuden OLO.MUOTO 12. Sen kantavana teemana on suomalainen puu. Messut järjestetään uudistuneessa Lahden Messukeskuksessa, joka tarjoaa entistä modernimmat ja toimivammat tilat. Toiveikkain mielin messuille Aikaisempien vuosien tapaan messuilla on esillä koko teollisuudenalan tuotantoketju. Maahantuojien tunnelmia kiteyttää Penope Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Miikka Kivistö. Myynnin kokonaisvolyymi asettunee samaan tasoon viime vuoden kanssa. Tosin töitä joudutaan vielä tekemään. Messut Kivistö näkee erityisen tärkeänä asiakkaiden tapaamis- ja verkostoitumispaikkana. Konekauppaakin toki messuilla tehdään. Osallistumme Puuntyöstöön toiveikkain mielin uudenlaisella konseptilla ja uskomme, että messuilla on esillä laaja kattaus sekä yhteistyökumppaneita että asiakkaita, toteaa Kivistö. CE kohtalo vai mahdollisuus? Sahayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelä Puutuoteteollisuuden tuotantoketju esittäytyy Puuntyöstö-messuilla Lahdessa näkee alan tämänhetkiset tunnelmat sekä positiivisina että odottavina. Hyvää hänen mukaansa on, että pienen sahateollisuuden palveluitakäytetään ja osalla yrittäjistä on täysi työllisyys. Toisaalta syrjäseuduilla ei rakenneta kuten ennen, joten näiden alueiden sahoilla saattaa olla hiljaisempaa. Viimeaikaiset myrskytuhot ovat Raimo Etelän mukaan tuoneet paljon töitä sekä kiinteille että siirrettäville piensahoille erityisesti Länsi-Suomen alueella. Idässä taas kirjanpainajatoukat aiheuttavat metsätuhoja, jotka ovat työllistäneet sahureita. Suuri kysymysmerkki on ensi vuoden heinäkuussa voimaan astuva rakennustuotteiden CE-merkintä. EU-säädös tullee aiheuttamaan suurta päänsärkyä erityisesti niille, jotka ovat juuri investoineet kiinteään piensahaan. CE-merkinnän käyttöönoton kustannukset kaikkine kuluineen ovat suhteessa suuria, tuhansia euroja vuodessa. Monet piensahat saattavatkin lopettaa toimintansa tai palata aiempaan rahtisahaukseen, selvittää Etelä. Muutos koskee koko EU:n aluetta. Sahayrittäjät ry järjestää messuilla Maaseutu-Pisa -hankkeen loppuseminaarin, johon kutsutaan kaikki 460 mukana ollutta yrittäjää. Seminaarissa on esillä hankkeen tulosten lisäksi mm. luentoja ja case- esimerkkejä sukupolven vaihdoksesta sekä verkostoitumisen tuomista hyödyistä. n. 200 varastokuosia n 130 Formica IKI väriä yli 40 Koskimel väriä yli 70 Repo väriä Bolderaja, Egger, Kronospan jne. Aitoviilunauhat Melamiininauhat Ota yhteyttä: Liikkalankuja 6, Helsinki Puh.: , Fax.:

16 16 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Markkinakatsaus: ikkunateollisuus Suomalaisen ikkunateollisuuden toimialanäkymiä voidaan pitää jopa yllättävän positiivisina verrattuna yleistilanteeseen. Alkutalvella ei tuotantolinjoilla ollut vielä täyskuormitusta, mutta kevään koittaessa veti myynti taas todella hyvin. Esimerkiksi Skaala Oy:n kohdalla puhutaan jopa historiallisen hyvästä tilauskannasta. Ikkunoiden tuotanto määrät 2011 ja Lähde: Puutuoteteollisuus ry Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puuikkunoiden tuotanto kasvoi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 9 prosenttia, kun taas puualumiini-ikkunoissa pudotusta tuli 15 prosenttia. Yhteensä ikkunoita tuotettiin vuoden alussa kpl, kun vas- taava luku viime vuonna oli kpl. Suomen suurimmat eli yli 20 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävät ikkunavalmistajat ovat: Finndomo Oy, Fenestra Oy, Domus Yhtiöt Oy, Skaala Oy, Pihlavan Ikkuna Oy, Eskopuu Oy ja Jeld-Wen Suomi Oy. Vientivoittoista Viime vuonna maastamme vietiin ikkunoita runsaan 14,5 miljoonan auron arvosta, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 15,1 prosenttia. Tärkein vientimaa oli Ruotsi, jonne päätyi yli 10 miljoonan euron edestä suomalaisia ikkunoita. Toiseksi eniten ikkunoita vietiin Venäjälle lähes 3 miljoonalla eurolla. Venäjän kohdalla oli viennin lisäystä edellisvuodesta lähes 86 prosenttia. Seuraavaksi tärkeimpiä vientimaita olivat UK ja Japani. Tuonti on ollut viime vuosina noin puolet viennin määrästä, viime vuonna lähes 7,5 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua liki 12 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Tärkeimpiä tuontimaita ovat Viro ja Ruotsi. Ikkunoiden vienti ja tuonti 2010 ja Lähde: Puutuoteteollisuus ry Kulttuurilähtöistä Suomalaisen ikkunateollisuuden keskittyminen omanlaiseen, naapurimaista poikkeavaan 2-puitteiseen ikkunatyyppiin selittyy pitkälti historiallisilla ja kulttuurisyillä. Mutta varsinkin sotien jälkeinen maakohtainen normitus lisäsi alueellista erottautumista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Saksa, jossa ensi siirryttiin ensin dk-ikkunaan eli kapeakarmiseen, 1-puitejärjestelmään. Ruotsissa puolestaan siirryttiin kytkettyyn 2-puitejärjestelmään. Norjan kautta levisi lisäksi ulospäin pyörähtävä ns. H-ikkuna, joka on ottanut vankan jalansijan sekä Norjassa että Ruotsissa. Sotien jälkeen meillä Suomessa pysyttiin 2-puitejärjestelmässä, mutta standardiksi muodostui sisään-sisään aukeava ikkuna. Venäjä oli pitkän mukana puuikkunamaailmassa, mutta nykyään saksalaisen normituksen mukainen muovi-ikkuna on vallannut voimakkaasti markkinoita. Ja mitä etelämmäksi mennään, sitä suositumpaa muovi on. Meillä Pohjoismaissa puu on säilyttänyt vankan asemansa ikkunateollisuudessa, mutta puu-alumiini -yhdistelmä yleistyy vauhdilla. Suomi on varmaankin maailman johtava puu-alumiini-ikkunamaa, varsinkin uudisrakennuspuolella. Korjausrakentaminen työllistää Tarkkoja tilastoja ei ikkunoiden käyttökohteista löydy, mutta teollisuuden yleinen arvio on, että tällä hetkellä volyymi jakaantuu tasan uudisja saneerauskohteiden välillä. Mikäli valtiovalta leikkaa suunnitelmiensa mukaan kotitalousvähennyksiä, se tulee varmasti vaikuttamaan myös ikkunateollisuuteen. Toimialaa ajatellen kotitalousvähennys on toiminut paitsi korjausrakentamiseen kannustavana tekijänä, se on ollut samalla myös energiatehokkuusavustus. Varmasti se on edistänyt myös työllisyyttä ja verokertymää. Kimmo Janas Ovi- ja ikkunatehdas Skaalalle on kotimaa volyymillisesti tärkein markkina-alue, mutta esimerkiksi Ruotsin markkinoille on yhtiö satsannut jo useamman vuoden ajan mm. rakentamalla sinne oman myyntiyhtiön. Skaalan tälle vuodelle budjetoitu liikevaihto on 80 miljoonaa euroa, Viennin osuus on 15 miljoonaa euroa, josta suurin osa tulee juuri Ruotsin markkinoilta. Siirryimme vuoden 2009 alusta selkeästi maaorganisaatioon. Vientiä ei enää tuupata täältä Suomesta käsin, kertoo toimitusjohtaja Markku Hautanen. Ja tulosta on myös syntynyt. Normaalin vientimalliston rinnalle yhtiö lanseerasi viime vuonna kaksipuitejärjestelmän, jossa on hyödynnetty suomalaiset rakenteet, mutta vastaa ruotsalaista kytkettyä käyttökulttuuria. Määrättyihin vaativiin kohteisiin olemme toimittaneet myös suomi-ikkunaa, jolla on hyvät desibeliarvot, hän lisää. Pietarissa dynamiikkaa Venäjälle Skaala perusti tytäryhtiön keväällä ja myyntikonttori on tarkoitus avata syyskuun aikana. Tavoite on Markku Hautasen kertoman mukaan saada asiakaspalvelu toimimaan, mutta samalla myös pitää tullaus- ja logistiikka omissa käsissä. Kokemuksia vastaavasta konseptista Skaalalla on jo Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Tulemme tällä järjestelyllä saamaan parempaa markkinatietoa ja voimme paremmin seurata esimerkiksi puu-alumiini-ikkunamarkkinoiden kehittymistä suoraan paikan päällä, hän tarkentaa. Volyymirakentamisessahan Venäjällä muovi-ikkuna hallitsee markkinoita, joten kehityssuunta on meille puuikkunavalmistajille suuri kysymysmerkki. Pietari tulee oleman painopistealue, joskin projektikohtaisesti ikkunoita toimitetaan toki muuallekin Venäjälle. Haemme oppia ja ponnistusta Pietarin alueelta toisaalta sen läheisyyden takia, mutta myös koska siellä ovat kaikki pohjoismaiset rakentajat läsnä, Hautanen kertoo. Skaala etabloituu Venäjälle Skaala Oy:n mittava investointiohjelma saatiin päätökseen Ylihärmän ikkunatehtaan ottaessa käyttöön uuden pintakäsittelylinjan keväällä. Yrityksessä tapahtuu myös paljon muuta. Liikkeelle Venäjällä lähdetään puhtaasti tuotetoimittajana, eikä asennuspalvelua olla ensivaiheessa rakentamassa. Venäjällä kerrostalorakentaminen jakaantuu kolmeen luokkaan; economy, comfort ja elite, joista economy painottuu hyvin pitkälle muoviikkunoihin. Skaalan tavoitteena on Hautasen kertoman mukaan keskittyä korkeatasoisempiin kohteisiin, joissa puu-alumiini-ikkuna tulee kyseeseen. Toisena osa-alueena tulee kyseeseen projektityyppinen datša-rakentaminen, jossa on isompia omakotitaloja tai taloryhmiä. Tietenkin teemme osan kaupasta myös jälleenmyynnin kautta. Skaalassa uskotaan suomalaisen puu-alumiini-ikkunan mahdollisuuksiin Venäjällä, varsinkin kun energiamääräykset tulevat sielläkin kiristymään jatkossa. Venäjän WTO-jäsenyyden mukanaan tuomat mahdolliset edut alkavat näkyä vasta vuosien kuluessa, joten niiden varaan on turha vielä laskea. Jos kauppa alkaa käydä hyvin, Markku Hautanen ei sulje pois mahdollisuutta, että joskus tulevaisuudessa voitaisiin käynnistää jopa ikkunoiden kokoonpano Venäjän puolella. Paikalleen ei sovi jäädä, sillä pian ovat vastassa toisten perävalot, toteaa toimitusjohtaja Markku Hautanen. Skaala Akatemia Henkilökunnalle on järjestetty koulutusta jo vuosia, mutta vuoden vaihteessa yhtiö sopi Vaasan Yliopiston Levon-instituutin kanssa koulutus- ja tutkimusyhteistyösopimuksen. Halusimme luoda järjestelmälliset runkorakenteet koulutukselle, on sitten kyseessä henkilökunta, tuotantopäälliköt, myyntipuoli tai johtajat. Samalla avataan henkilöille paremmat mahdollisuudet lisätä ammattitaitoaa ja edetä yrityksessä, kertoo toimitusjohtaja Hautanen. Sopimuksella haetaan hänen mukaansa tiettyä jatkuvuutta harjoitetulle koulutustoiminnalle. Vaasan Yliopistolta me saamme sparrausapua koulutukseemme ja henkilöstön kehittämiseen. Vaasan Yliopiston kuuluminen Vaasan alueen energiaklusteriin tekee yhteistyön Skaalan näkökulmasta entistä mielenkiintoisemmaksi. Koulutus jakaantuu aluksi kolmeen painopistealueeseen. Ensimmäinen suunnittelu- ja toteutusvaihe kohdistetaan uusien työntekijöiden perehdyttämistarpeisiin, myynnin ja asennuspalvelun osaamiseen sekä esimies- ja johtotason työskentelyyn. Kimmo Janas

17 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 17 Alumiinin työstökoneita Italiasta AkzoNobel Pintakäsittelyaineet ja liimat puuteollisuuteen Tietoa Kokemusta Turvallisuutta 4-akselinen työstökeskus Tekna TK 441/3 esillä tehtaan näyttelytiloissa. Jokainen valmistettava työstökeskusmalli on koeajettavissa myös asiakkaan profiileilla perustettu italialainen Tekna S.r.l. aloitti ensimmäisenä maailmassa erityisesti alumiinille tarkoitettujen työstökoneiden valmistuksen. Tekna on alusta asti valmistanut alumiinipuolen peruskoneita kuten sahoja, kaksiteräisiä sahoja, kopiojyrsimiä, päätyjyrsimiä ja kulmapuristuslaitteita. Vuonna 1994 Milanon lähellä Baranzatessa toimivan yrityksen valmistusohjelmaan tulivat cnc-työstökeskukset, jälleen ensimmäisenä maailmassa. Liikkeelle lähdettiin 3-akselisista keskuksista, joita seurasivat pian niin 4- kuin 5-akselisetkin työstökeskukset. Tekna työllistää tänä päivänä noin 80 henkeä, ja runsaat 60 prosenttia tuotannosta menee vientimarkkinoille. Kotimarkkinoiden lisäksi tärkeimpiä markkina-alueita ovat Ranska, Skandinavia, Benelux ja Etelä-Eurooppa. Yksi tämän hetken kiinnostavimpia markkinoita on Turkki, joka kehittyy voimakkaasti. Panostamme myös Venäjän kasvaville markkinoille sekä Amerikkaan, kertoo aluejohtaja Remo Febbraro. Tekna on keskittänyt hänen mukaansa kaiken konevalmistuksen Italiaan, eikä näköpiirissä ole valmistuksen käynnistämistä esimerkiksi Intiassa tai Kiinassa. Yhtiöllä on runsaat 200 edustajaa ympäri maailmaa. Runsaat neljä vuotta sitten käynnistynyt yhteistyömme Awutek Oy:n kanssa on toiminut hyvin ja näemme selvää potentiaalia suomalaisessa teollisuudessa, Febbraro toteaa. Haasteisiin vastaten Teknan tuoteohjelmasta löytyy nykyään koko kirjo pienistä työstökoneista 5-akselisiin cnctyöstökeskuksiin ja kokonaisiin työstölinjoihin. Valtaosa koneista toimitetaan asiakkaan toiveitten mukaan räätälöityinä. Varteenotettavia kilpailijoita löytyy Febbraron kertoman mukaan viitisen ja Teknan sijoitus markkina-alueesta riippuen on Tytäryhtiöitä löytyy Kiinasta, Etelä-Amerikasta, USA:sta, Saksasta, Portugalista ja Espanjasta. Noin 60 prosenttia Teknan koneista menee ikkuna- ja oviteollisuuteen, jossa yritys onkin johtavia konetoimittaja. Myös sandwich-rakenteisten ovien jyrsintään löytyy läpisyötettäviä työstökeskuksia. Euroopassa paljon käytettyjen alumiini komposiitti julkisivukasettien jyrsintään löytyy myös oma työstökeskus. Yhä useampien teollisuusalojen kiinnostuttua alumiinin käytöstä, myös esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuus kasvattavat osuuttaan jatkuvasti. Myös muut alumiinia käyttävät valmistajat huonekaluissa, kodinelektroniikka tuotteissa ja aurinkoenergian sovelluksissa lisäävät osuuttaan. Seuraamme tarkasti rakennusalan kehitystä, ja kehitämme niin koneittemme työstöominaisuuksia kuin cnc-ohjelmiakin vastaamaan alan haasteisiin, toteaa Febbraro. Teknan valikoimista löytyy kone myös alumiini-, komposiitti- ja titaanilevyjen jyrsintään. Yrityksen koneet soveltuvat myös 3 10 mm seinämävahvuuksisten teräsprofiilien työstöön, mutta silloin ajonopeudet ovat tietenkin alumiinin työstöä hitaammat. Mahdollisimman valmiiksi tuotteeksi Läpisyöttävät työstölinjat lisäävät koko ajan osuuttaan Teknan tuotannosta. Toisin kuin perinteinen CNCtyöstö keskus, rakennetaan läpisyöttävä CNC-ohjattu katkaisulinja täysin asiakkaan käyttämien profiilien ympärille. Työstöyksiköt ennen profiilin katkaisua räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaisesti. Tekna TK804/3 on esimerkki yhden miehen linjasta, joka syöttää automaattisesti profiilin koneeseen, tarroittaa tai laserprinttaa koodin profiiliin ja työstää profiilin tarvittaessa neljältä sivulta ennen katkaisua. Valmiit kappaleet otetaan vastaanottokuljettimelta, joka tarvittaessa lajittelee kappaleet esimerkiksi pituuden mukaan eripäihin kuljetinta. Suomalaisen ikkunan alumiinipuiteprofiilit voidaan työstää yhdellä linjalla ja yhdellä käyttöhenkilöllä. Esimerkkinä asiakkaiden erikoistarpeista voidaan mainita Suomeen syksyn 2012 aikana toimitettava räätälöity läpisyöttävä linja, jossa profiilin työstö tehdään 5-akselisesti ennen katkaisua, kertoo Awutek Oy:n Mika Lahtinen. Baranzatessa kiirettä pitää jatkossakin, kun alumiinin hyvät ominaisuudet kuten keveys, lujuus ja säänkestävyys lisäävät osuuttaan erilaisissa tuotteissa ja käyttökohteissa. Italialaiselle perheyhtiölle se tarkoittaa jatkuvaa kehitystyötä koneiden, ohjelmien ja asiakkaiden tuotanto tarpeiden kanssa. Kimmo Janas Työn alla loppukokoonpanossa 5-akselinen työstökeskus Tekna TK 442/3 yhdysvaltalaiselle asiakkaalle. Akzo Nobel Coatings Oy Puuteollisuusmaalit Casco Adhesives p f TOYOTALTA UUSI KIVEN KOVA TAKUU Uusi Toyota-vastapainotrukkien ja BT-varastotrukkien takuu on 24 kuukautta/2000 tuntia. Kysy myös lisätakuupalveluista. Uutta takuuehtoa sovelletaan kaikissa uusissa tilauksissa. Myynti

18 18 Puu&Tekniikka numero 7/2012 Elokuu Tapahtumia Samaa puuta isät ja pojat, näyttely, Pro Puu -galleria, Lahti Internationale Holzmesse 2012, metsä-, saha- ja puusepänteollisuus, Klagenfurt. Syyskuu Bangkok Furniture Fair 2012, huonekaluja, Bangkok CIFF Home Furniture 2012, huonekaluja, Guangzhou (Kiina). sepciff.ciff-gz.com/en/index.htm FMC China 2012, huonekaluteollisuus ja tarvikkeet, Shanghai. Lokakuu Itä-Suomi Foorumi, Mikkeli Prowood, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Gent (Belgia) EnergiaForum12, Tampere Puukone 2012, puuntyöstökonetapahtuma, Turku Sahateollisuuspäivät, Aulanko Marraskuu Puuntyöstö Woodworking 2012, puutuoteteollisuuden erikoistapahtuma, Lahti OLO.MUOTO 12, muotoiluteollisuuden erikoistapahtuma, Lahti Sidosryhmäpäivä 2012, Sibeliustalo, Lahti Puupäivä, Vanha Satama, Helsinki. Pikkuusen häjymmät pirot Koulutuskeskus Sedu Jurvan toimipisteen opiskelijat esittelivät Senaatintorilla jurvalaista puunveistoperinnettä työnäytöksinä. Esillä oli myös opiskelijatöitä sekä kuvia huonekaluyritysten tuotteista tämän päivän sisustamisessa. Pikkuusen häjymmät pirot -nimellä pidetyssä tapahtumassa koristeveistäjät halusivat esitellä jurvalaista osaamista sekä näyttää, kuinka perinteisen koristeveiston opeilla voidaan luoda myös nykyaikaisia, persoonallisia ja luovuutta tihkuvia töitä. Ajatus koristeveiston tuomisesta Senaatintorille syntyi Jurvasta puusepäksi valmistuneen Jani Helttusen mielessä jo alkuvuodesta. Luovuus ja design ovat asiat, joita haluamme korostaa. Moni tietää, että me osaamme rokokoon. Nyt haluamme osoittaa, että puusepillä ja koristeveistäjillä on kykyjä toteuttaa juuri se juttu, minkä asiakas haluaa, oli se sitten mitä tahansa. Myymme siis osaamistamme, tiivisti Jurvassa opettajana toimiva koristeveistäjä Mikki Paajanen. Senaatintorilla esittelivät jurvalaista koristeveistoa mm. Mikki Paajanen (vas.) ja Jani Helttunen. Suomen maakunnilla on vuosittain mahdollisuus esitellä Senaatintorilla kulttuuritarjontaa, yritys-toimintaa ja koulutusta. Tänä vuonna oli Etelä-Pohjanmaan vuoro olla esillä kesäkuussa järjestetyssä tapahtumassa. Perinteissä löytyy Jurvassa on huonekalujen valmistuksessa yli 200 vuoden perinteet. Nykyisessä Kurikan kaupungin Jurvan taajamassa sijaitseva Sedun opetuspiste, alkujaan Jurvan mieskotiteollisuuskoulu, täytti vuoden 2011 lokakuussa 100 vuotta. Jurva on tullut tunnetuksi tyylihuonekaluistaan, joissa käsityötaito on mestarillista tasoa. Paikallinen puunveistotaito perustuu teräviin veistorautoihin, materiaalivalintaan ja käsillä toteutettavaan ainutlaatuiseen tekniikkaan, missä ei käytetä lyöntivälinettä puuta työstettäessä. Eikä Suomessa olekaan vastaavanlaista opiskeluympäristöä, missä kyseistä tekniikkaa olisi mahdollista opiskella. Oppilaitoksessa onkin 1970-luvulta alkaen opiskellut useita kymmeniä opiskelijoita noin 30 eri maasta. Tapahtumalla haluttiin osoit - taa, kuinka tärkeänä opiskelijat pitävät saamaansa koulutusta kotimaisen huonekaluosaamisen ylläpitämisessä sekä sen kehittämisessä. Jurvalainen identiteetti onkin rakentunut pitkälle juuri huonekaluosaamisen varaan. Opiskelijoiden mielestä hieman syrjäisempi paikka tarjoaa loistavat olosuhteet oppimiselle. Työskentely on itsenäistä, mutta yhteisöllistä, eikä häiriötekijöitä ole. Pohjanmaalla on sanonta, että vaikka keskinkertaista yrittää, niin priimaa pukkaa tulemaan. Meidänkin tarkoituksena oli toteuttaa laadukas tapahtuma, josta voidaan olla ylpeitä, naurahti Helttunen. Kimmo Janas Messuilla tavataan! Trä och Teknik, Göteborg ( ) Lesdrevmash, Moskow ( ) Sahateollisuuspäivät, Hämeenlinna ( ) Muista ilmoittautua ajoissa! CE-merkinnän käyttöönotto, tukkimittarit, lujuuslajittelulaitteet sekä asiantuntijapalvelut Mittalaitteet Precigrader ja Dynagrade Laadunvalvonnan suunnittelu Taivutustestauslaitteistot Meiltä myös: Tukkimittarit: Röntgen, 3D sekä kevyemmät valoverhomittarit Sahatavaran muodon- ja dimension mittaukset poikittais- sekä pitkittäiskuljettimella Kannattavuutta rakentaessa, Limab. Pekka Haimi Juho Virta Seuraavat -lehdet: Kaluste- ja huonekaluteollisuus, suunnittelu Lisäjakelu: Habitaressa Varaukset mennessä Puusta rakentaminen Lisäjakelu: Kuntien teknisen toimen ja talonrakennusliikkeiden johto, rakennesuunnittelutoimistot, Finnbuild Varaukset mennessä Sahateollisuus, bioenergia Lisäjakelu: Energiamessut, Tampere ( ) Sahateollisuuspäivät Aulanko Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: Soita / ja varaa tilasi! Ammattilaiset asialla Hiomatarvikkeita - Kaikkea hiontaan - Laadustaan tunnettu Lisätietoja: p Sorvarinkatu 7, TURKU Jalopuuta DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Pintakäsittelylaitteet SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT PUH Puuöljyt Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) Terät ja terähuoltoa Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

19 numero 7/2012 Puu&Tekniikka 19 Raute Oy julkisti viime kuun lopulla uusimman lvl-tehdaskauppansa (lvl = laminated veneer lumber, viilupalkki) Saksaan. Toimitutukseen kuuluu uuden rakennettavan tehtaan viilujen sorvaus- ja kuivauslinja sekä ladontalinja. Linjalla työstetään pääosin pyökkiä. Rauten toimitusjohtaja Tapani Kiiski näkeekin lvl:llä olevan mielenkiintoiset markkinat, vaikka perinteisen vane- Lvl:n tuotanto kasvussa Viilupalkkien osuus rin tuotannon koneet ovat edelleen yhtiön leipähammas. konevientiä Havuvaneri lisää maailman vanerintuotannosta on Näkymät varovaiset muutama prosentti, palkkituotantoon investoidaan kuitenkin prosenttia koko vanerialan hankinnoista. Tapani Kiiski uskoo lvl-tuotannon kasvavan myös Venäjällä. Tästä vuodesta on tulossa monen vaikean vuoden jälkeen Rautelle hyvä. Keväällä saatu uuden vaneritehtaan kauppa Chileen ei vielä juuri näkynyt heinäkuun lopussa julkistetussa puolivuotistuloksessa, sillä se jäi verojen jälkeen vielä miinukselle. Liiketulos oli niukasti positiivinen. Alkuvuoden liikevaihto, 37,5 miljoonaa euroa, oli viime vuoden tasolla. Koko vuodesta ennustetaan kuitenkin voitollista eikä ensi vuosikaan näytä huonolta, sillä ilman Saksan tilausta ensi vuodelle oli jo kesäkuun lopussa 19 miljoonan euron tilaukset. Tosin toisen neljänneksen uusien tilausten kertymä oli alhaisella tasolla. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 74 miljoonaa euroa. Rauten lähiajan näkymät ovat hyvät niukasta tuloksesta huolimatta. Kansainvälinen markkinatilanne aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta, toteaa Kiiski. 550 miljoonan euron markkinat Maailmanlaajuisten vaneriteollisuuden konemarkkinoiden keskimääräiseksi tasoksi Tapani Kiiski arvioi 550 miljoonaa euroa. Hän muistuttaa, että viime vuodet ovat olleet alalla varsin hiljaisia rakentamisen hiipumisen myötä. Murphyn lvl-tehtaan viiluladelma esipuristimessa (pikkukuva) sekä valmiita viilupalkkeja. Alkuvuoden Rauten tilauksista valtaosa, lähes 70 prosenttia tuli Etelä-Amerikasta. Euroopan ja Venäjän osuus on kummankin reilut kymmenen prosenttia. Isot tehdasprojektit muuttavat maanosien lukuja voimakkaasti eri vuosina. Pitkällä aikavälillä arvioin Aasian osuuden yli kolmasosaksi, Venäjän osuus jää hieman pienemmäksi. Etelä-Amerikan osuus on noin 15 prosenttia ja loput jakaantuu kehittyneiden maiden kesken, arvioi Kiiski keskimääräisiä lukuja. Haastava Venäjä Rautella on pitkät perinteet Venäjän kaupasta ja siellä toimii edelleen runsaasti 70- luvulla toimitettuja vanerilinjoja. Venäjälle investoivien kiinnostusta rajoittaa edelleen epävarmuus, mutta toisaalta valtavat puumäärät pitävät maan mielenkiintoisena. Puuston kokonaismääräksi on arvioitu 81 miljardia kuutiometriä, josta teollisuuskäyttöön soveltuvaa puuta on 48 miljardia kuutiota. Hankalat kulkuyhteydet pudottavat kuitenkin teollisuuden saatavilla olevan puumäärän 200 miljoonaan kuutioon, josta hakataan 150 miljoonaa kuutiota. Vertailuna mainittakoon, että Suomen puuvarat ovat noin 2,1 miljardia kuutiota ja viime vuosina on hakattu noin 50 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vaneria Venäjällä tuotetaan noin kolme miljoonaa kuutiometriä. Itäosissa maata vaneriin käytetään myös lehtikuusta, mutta pääosin venäläinen vaneri on koivusta tehtyä, vaikka puulajijakauma mahdollistaa hyvin myös havuvanerin tuotannon, selvittää Kiiski. Hän näkee venäläisen havuvanerin tuotannon lisääntymisessä hyviä mahdollisuuksia Rauten kannalta. Vaneritehtaita maassa on yli 60, joista puolet on hyvin pieniä, alle kuutiometriä vuodessa tuottavia. Näiden tehtaiden levykoot ovat myös perinteisiä maan sisäisessä käytössä olevia, eivätkä siten ole vientituotteita. Venäjän uusinvestointien vaneritehtaisiin arvioidaan olevan normaalissa markkinatilanteessa noin 45 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulevat ylläpitoinvestoinnit, esim. levykokojen muuttaminen kansainvälisten standardien mukaiseksi. Viilupalkkeja tuotetaan Venäjällä parissa tehtaassa, mutta omaan rakentamiseen sitä ei vielä siellä juuri käytetä, vaan tuotteet menevät vientiin. Kunhan viilupalkki saadaan mukaan venäläisiin rakentamisstandardeihin, uskon sen käytön lisääntyvän voimakkaasti, arvioi Kiiski. OHUTVIILUVANERIT SUORAAN TEHTAALTA! Korkealaatuiset koivuiset ohutviiluvanerit suoraan Lohjan tehtaaltamme: Paksuudet alkaen 0,3 mm Koot 1220x1220 / 1500x1500 /1550x1550 mm tai sopimuksen mukaan Meiltä saat myös koivu-, mänty- ja haapaviilut, sekä lämpökäsitellyt viilut. Kysy tarkemmin meiltä: Markku Tamminen, puh Sirpa Pesonen, puh Juha Alhonen - paksut mäntyviilut, puh Myydään hyväkuntoinen viilu-ja levypuristin merkiltään ORMA. Lämpöpöydät koko 1300x2500. Myydään eläkkeelle siirtymisen johdosta. Puusenpänliike Veijo Taskinen Puh: Lyhyesti HewSaw SL Vilppulaan Metsä Wood Vilppulan saha ja Veisto Oy ovat rakentamassa maan tehokkainta sahalinjaa. HewSaw SL sahalinja optimoi raaka-aineen käytön tukki tukilta ohjatun käyräsahauksen, sivulautaoptimoinnin sekä sahausasetteen optimoinnin avulla. Tämä mahdollistaa asiakaskohtaisen joustavuuden, mutta myös erikoisprofiilit. Sahalinjan neljä sahausyksikköä ovat kaikki huoltoavautuvia terähuollon helpottamiseksi ja käynnissäpidon nopeuttamiseksi. Sahalinjan huolto- ja hoitotasot toteutetaan uudella tavalla, joka parantaa huoltotöiden tehokkuutta, ergonomiaa ja turvallisuutta. Sahalinjalla korvataan kaksi vanhempaa sahalinjaa tuotantomäärän pysyessä ennallaan. Uusi linja käynnistyy syksyllä 2013.

20 Rakennussanakirja suomi-englanti Rakennustiedon kustantamaan Kuvitettuun rakennussanakirjaan on koottu rakennusalan terminologia päivittäin käytettävistä sanoista harvinaisempiin erikoistermeihin, vakiintuneista käsitteistä ammattislangiin. Kirjaan sisältyy arkkitehtuuri, rakentamisen historia, tyylit ja koristeet, rakennustekniikka, koneet ja työkalut, materiaalit ja niiden työstäminen, kaupunki- ja liikennesuunnittelu sekä viranomaisten toiminnassa ja projektien toteutuksessa käytettävä terminologia. Suomessa ei ole aiemmin julkaistu sanakirjaa, jossa on rakennusalan ko- ko keskeinen sanasto selitettynä ja käännettynä suomesta englanniksi ja englannista suomeksi. Kirjassa on suomen- ja englanninkielistä hakusanaa sekä sanojen selitykset ja käännökset kielestä toiseen. Hakusanoja täydentää 260-sivuinen, aiheen mukaisesti järjestetty havainnollinen kuvaosuus, josta löytyy vajaa kolmannes hakusanoista kuvitettuna. Viivapiirustuksina esitetyt tarkat pohja-, leikkaus-, julkisivu- ja aksonometriset kuvien tarkoitus on selventää käsitteitä, joita on vaikea kuvata pelkästään sanallisesti. Kuvat esittelevät rakennustyyppejä, rakennusmateriaaleja, työkaluja ja tarvikkeita, kaupunki- ja liikennesuunnittelun käsitteitä ja historiallisia tyylejä sekä havainnollistavat niin perinteisiä kuin nykyaikaisia rakennustekniikoita Kuvitettu rakennussanakirja suomi-englantisuomi. Tekijät: Erkki Jokiniemi, Nikolas Davies Kustantaja: Rakennustieto Oy 1004 s., n piirrosta, hinta 75 euroa. Yksinkertaista ja toimivaa Hyvät keksinnöt ovat usein yksinkertaisia, kuten Starretin uusi pistosahanterä Dualcut, jossa hampaiden sahaussuunta vaihtuu terän keskellä. Terä on siten sahattavan kappaleen yläpintaan nähden painava ja alapintaan nostava. Lopputuloksena saadaan repimätön sahausjälki kappaleen molemmille pinnoille. Terää saatavana kahta eri pituutta, 100 ja 81 mm universaali kiinnityksellä soveltuen mm. Lavojen siirtoon Black & Decker, Bosch, Makita, Metabo, Milwaukee, Skil, DeWalt, jne sahoihin. Sahattavien kappaleiden paksuudet 6 30 tai 4 20 mm. Esittelyvideo on osoitteessa Myynti: Terätoimitus Salonen Oy, puh Skanneri pienyrityksille Räjähdyssuojattujen trukkien valmistus alkaa Weinigilta on tullut markkinoille pienyrityksille suunnattu katkaisusahojen skanneri Easyscan. Se toimii sekä vakiopituuksille että myös sormijatkoslinjan muuttuville pituuksille, jossa se tuottaa optimoidun katkaisulistan sahalle. Modulaari rakenne mahdollistaa neljän sivun skannauksen. Perusversiossa on kaksi mustavalkokameraa, jotka tunnistavat myös syy- suunnan. Lisäämällä värimoduuli on mahdollista havaita myös värivirheet kuten sinistymät tarkasti ja luotettavasti. Lisäksi laitteessa on automaattinen pituuden ja paksuuden mittaus, mikä vähentää virheitä ja siten tuotannon hukkaa. Easyscan soveltuu pienehköille puutavaraa katkoville yrityksille ja se voidaan liittää olemassa oleviin linjoihin helposti. Jungheinrich aloittaa syyskuussa räjähdyssuojattujen trukkien tuotannon. Alkuvaiheessa 2-sarjan sähkövastapainotrukkeja valmistetaan räjähdyssuojattuina. Nämä trukit soveltuvat direktiivin 94/9/EY (ATEX) kategorian 3 G mukaisesti käytettäväksi räjähdysvaarallisissa tiloissa (tilaluokka 2). Näissä tiloissa voi esiintyä ilman ja palavien kaasujen muodostamaa räjähdyskelpoista ilmaseosta normaalitoiminnassa lyhytaikaisesti. Tulevaisuudessa myös muita, esim. sarjan 3 sähkökäyttöisiä vastapainotrukkeja sekä sarjan 2 sähkökäyttöisiä lavansiirtovaunuja on saatavilla räjähdyssuojattuna. Mitsubishi Forklift Trucks on tullut markkinoille uuden sarjan kompakteja, kävellen ohjattavia lavansiirtovaunuja. Premia Es mallien vedenpitävässä rakenteessa on tiivistetty runko, mikä mahdollistaa ulkokäytön kaikissa olosuhteissa. Raskaaseen käyttöön suunniteltujen mallien vakavuus ja markkinoiden suurin nostokorkeus, 135 mm, helpottaa hallittavuutta kaltevilla ja epätasaisilla pinnoilla. Öljyllä täytetty voimansiirto kestää iskuja ja vahvat hitsa- tut, päistään pyöristetyt haarukat ovat ovat kestäviä. Akkutilaan sopivat sekä DIN, että BS kokoiset akut. Luotettavuutta lisää poikittaistukeen perustuvaa rakenne, joka työntää pois esteet ohjausvarresta ja käyttäjän käsistä suojaten sekä trukkia että käyttäjää. Lavansiirtovaunu voidaan räätälöidä mm. monikäyttöisellä näyttötuntimittarilla ja isoilla ergonomisillavivuilla. Lisätietoja: Jokainen Puu&Tekniikan nyt voimassa oleva, veloitukseton tilaus päättyy Vain tilaamalla Puu&Tekniikan varmistat itsellesi tuhdin tietopaketin ensi vuodeksi. Tilaa Puu&Tekniikka! Voita yhdistelmäsaha tai iskunväännin! Tilausvaihtoehdot: Etuhintainen tilaus: 12 kk/12 numeroa 50 euroa (sis. alv 4,13 euroa). Tilaus maksetaan syyskuussa Tilausjakso alkaa vuoden 2013 alussa ja jatkuu kestotilauksena. Normaalihintainen tilaus: 12 kk/12 numeroa 60 euroa (sis. alv 4,95 euroa). Tilausjakso alkaa sekä laskutetaan vuoden 2013 alussa ja jatkuu kestotilauksena. Kestotilauksen voi lopettaa päättymään tilausjakson loppuun koska tahansa. Onnea arvontaan! Tee tilauksesi tai soita / tilaajapalvelu Opiskelijatilaus: Täysipäiväiselle opiskelijalle. 12 kk/12 numeroa 30 euroa (sis. alv 2,48 euroa ). Tilauksen kesto on 12 kk. Tilaus alkaa ja laskutetaan vuoden 2013 alussa. Kaikkien mennessä saapuneiden tilausten kesken arvomme DeWaltin D27113 yhdistelmäsahan (ovh 719 euroa) ja DCF895M2 iskuvääntimen (ovh 479 euroa). Voit osallistua arvontaan tilaamatta lehteä lähettämällä nimelläsi varustetun postikortin Puu&Tekniikan toimitukseen. Kirjoita korttiin tunnus Tilaaja-arvonta.

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun Valitse Kuhmo Oy ja voit luottaa laatuun Sisällysluettelo 2-3...Omistautumista ja luotettavuutta jo vuodesta 1955 4-5...Toimitamme laatua, luotettavasti 6-7...Asiakas on aina ykkönen 8-9...Tunnemme vastuumme

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Quality Northern Wood

Quality Northern Wood Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012 Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Heikki Vauhkonen 11.2.2010 Me Konsernituloslaskelman lyhennelmä 01-12/2009 01-12/2008 Muutos, % Liikevaihto 53,1 66,5-20,1 Liiketulos -2,4 3,2-173,5

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Sahauksen kustannuslaskenta

Sahauksen kustannuslaskenta Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Metsä Group Vuositulos 2015

Metsä Group Vuositulos 2015 Metsä Group Vuositulos 2015 Kari Jordan Pääjohtaja 3.2.2016 Metsä Group Vuositulos 2015 Vahva tuloksentekovuosi Liikevaihto 5 016 milj. euroa (4 970 milj. euroa) Liiketulos* 537 milj. euroa (418 milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Puuta maailman huipulta

Puuta maailman huipulta Puuta maailman huipulta Puunjalostusta luonnon ja asiakkaan ehdoilla Kuvassa perheyhtiön ylin johto: vasemmalta Mikko Kylävainio, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ja Matti Kylävainio. Suomessa metsälaki

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Puuraaka-aineen alueelliset laatuerot ja soveltuvuus

Puuraaka-aineen alueelliset laatuerot ja soveltuvuus Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2012 Erkki Verkasalo, Sanna Hautamäki ja Harri Kilpeläinen Mänty- ja kuusisahatavaran laatujakaumat ja sahatukin laatu Suomessa ja Luoteis-Venäjällä e nyllä, mutta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot