LEDARE. HÄLSNING FRÅN STADSDIREKTÖRENS ERSÄTTARE När jag flyttade till Jakobstad ungefär

Transkriptio

1 1

2 LEDARE HÄLSNING FRÅN STADSDIREKTÖRENS ERSÄTTARE När jag flyttade till Jakobstad ungefär den här tiden på året år 1987 så sade man åt mig att för att vara en riktig jakobstadsbo så skall man vara en tredje generationens jakobstadsbo. Jaha, tänkte jag, trots det känns det rätt bra att vara här. Det tycker jag fortfarande 18 år senare och jag känner mig för varje år allt mera som en riktig jakobstadsbo. Vi som bor här får varje år uppleva årets växlingar i naturen på alla de samma gamla kända platserna som vi passerar under vårt dagliga liv i staden. Det är nu den hoppfulla tiden på året, då naturen vaknar till liv och festerna är många. Vi börjar så smått vänta på sommaren. Staden Jakobstad har valt en ny stadsdirektör Mikael Jakobsson som redan har besökt oss och staden några gånger och som tillträder 1 augusti. Även detta väntar vi på. Bokslutet för år 2004 behandlas som vanligt i stadsfullmäktige i juni och har redan behandlats i stadsstyrelsen. Bokslutet visar ett underskott på 0,6 miljoner euro och är det första bokslutet med negativt resultat sedan år Det budgeterade underskottet var större, men hamnverkets och energiverkets goda resultat har gjort att underskottet är mindre än budgeterat. Vem man än lyssnar på, så talas det om stramare tider för den kommunala ekonomin. Balansgången mellan begäran om mera resurser och uppfyllande av sparkrav är en utmaning. Att vi behöver se om vårt hus på olika sätt är någonting som vi alla hela tiden bör hålla i minnet, såväl i stort som i smått. Socialverket har för några veckor sedan flyttat in i nya utrymmen i stadshuset. Det är bra att alla de tre stora verken är samlade under samma tak och att socialen har fått ändamålsenliga utrymmen är dem väl unnat. Planeringen av tillbyggnaden av gymnasiet i anslutning till den befintliga byggnaden och byggandet av en ny bussstation vid järnvägsstationen är i full gång. Dessa projekt har också länge planerats och önskats. Inom förvaltningen torde den planerade samordningen av administrationen och ekonomin vara den allra största frågan. I skrivande stund är inte detta ärende avgjort. Att fungera som stadsdirektörens ersättare efter Honga och före Jakobsson är mycket intressant. Utbudet av information som på olika sätt kommer till stadsdirektören är enormt. Arbetsbördan är stor men mycket stor hjälp har jag kontinuerligt av den sakkunniga personalen och av de alltid lika genuint intresserade politikerna. I stor utsträckning har jag koncentrerat mig på de löpande ärendena. I detta sammanhang vill jag rikta ett tack till er alla mina medarbetare i vardagen. Samtidigt vill jag önska er en riktigt varm och god sommar. Anna Ekstrand Stadsdirektörens ersättare PÄÄKIRJOITUS KAUPUNGINJOHTAJAN SIJAISEN TERVEISET Muuttaessani Pietarsaareen suunnilleen näihin aikoihin vuonna 1987 minulle sanottiin, että ollakseen oikea pietarsaarelainen on oltava kolmannen polven pietarsaarelainen. Vai niin, ajattelin, siitä huolimatta täällä on ihan mukava olla. Samaa mieltä olen vielä 18 vuoden jälkeenkin ja tunnen itseni vuosi vuodelta yhä enemmän oikeaksi pietarsaarelaiseksi. Kaupungissa liikkuessamme me kaupungin asukkaat saamme seurata vuodenaikojen vaihtelua luonnossa. Tämä vuodenaika on toivon aikaa, jolloin luonto herää eloon ja vietetään monenlaisia juhlia. Vähitellen alamme odotella kesää. Pietarsaaren kaupunki on valinnut uuden kaupunginjohtajan - Mikael Jakobssonin - joka on käynyt tapaamassa meitä jo muutamia kertoja ja aloittaa virassaan 1. elokuuta. Odotamme myös sitä. Kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2004 tilinpäätöksen tavalliseen tapaan kesäkuussa ja kaupunginhallitus on sen jo käsitellyt. Tilinpäätös osoittaa 0,6 miljoonan euron alijäämää ja on vuoden 1998 jälkeen ensimmäinen tilinpäätös, jonka tulos on negatiivinen. Talousarvioon merkitty alijäämä oli suurempi, mutta satamalaitoksen ja energialaitoksen hyvien tulosten ansiosta alijäämä jäi arvioitua pienemmäksi. Joka taholla puhutaan kuntatalouden kiristyvistä ajoista. Tasapainottelu lisäresurssipyyntöjen ja säästövaatimusten täyttämisen välillä on haastavaa. Meidän kaikkien on pidettävä mielessä, että taloa on hoidettava eri tavoin niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Sosiaalivirasto muutti joitakin viikkoja sitten kaupungintalon uusiin tiloihin. On hyvä, että kaikki kolme suurta virastoa on koottu saman katon alle, ja sosiaalivirasto on tarkoituksenmukaiset tilansa ansainnut. Ruotsinkielisen lukion lisärakennuksen suunnittelu nykyisen rakennuksen yhteyteen ja uuden linja-autoaseman rakentaminen rautatieaseman viereen ovat täydessä vauhdissa. Myös noita hankkeita on suunniteltu ja toivottu kauan. Hallintopuolen suurin kysymys lienee hallinnon ja talouden suunniteltu yhteensovittaminen. Tätä kirjoittaessani asiasta ei ole vielä tehty päätöstä. Toimiminen kaupunginjohtajan sijaisena Hongan jälkeen ja ennen Jakobssonia on erittäin mielenkiintoista. Kaupunginjohtajalle eri tavoin tulevan tiedon tarjonta on valtava. Työtaakka on suuri, mutta saan jatkuvasti paljon apua asiantuntevalta henkilöstöltä ja aina yhtä aidon kiinnostuneilta poliitikoilta. Olen keskittynyt paljolti juokseviin asioihin. Haluan esittää kiitokset kaikille avustajilleni. Samalla toivotan oikein lämmintä ja mukavaa kesää. Anne Ekstrand Kaupunginjohtajan sijainen STADEN/KAUPUNKI Nr 1/2005 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktörer/Toimitttajat: Tiina Manninen, Ulla Linder, Gerd Sunngren Foto/Kuvat: Pirjo Salonen & Ben Griep Översättningar/Käännökset: Susanna Melender 2

3 Förändringar gällande ålderspension från 2005 Från och med 2005 existerar det inte längre någon egentlig ålder för ålderspension. En arbetstagare eller tjänsteinnehavare kan gå i ålderspension när som helst i åldern år. Om den anställde har valt det gamla yrkesbaserade pensionsålderssystemet och åldern för ålderspension är under 63 år, blir den lägre pensionsåldern i kraft. Att observera är att en arbetstagare/tjänsteinnehavare som är född före 1960 och som inlett sin kommunala tjänstgöring före 1993 har haft en personlig ålder för ålderspension, uträknad någonstans mellan 63 år och 65 år. Denna personliga ålder för ålderspension spelar fortfarande roll såtillvida att ifall man går tidigare i ålderspension kommer det att påverka pensionens belopp. Beloppet påverkas (minskas) mera ifall man har fler antal tjänsteår före år En allmän god grundregel kan vara att den som har en personlig pensionsålder skall sträva till att fortsätta tjänstgöringen åtminstone tills man uppnår sin personliga pensionsålder. Vanhuuseläkkeeseen muutoksia vuonna 2005 Vuoden 2005 alusta alkaen ei ole enää olemassa varsinaista vanhuuseläkeikää. Työntekijä tai viranhaltija voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa vuotiaana. Jos työntekijä on valinnut vanhan, ammattiin perustuvan eläkeikäjärjestelmän ja hänen vanhuuseläkeikänsä on alle 63 vuotta, jää alempi eläkeikä voimaan. On huomattava, että ennen vuotta 1960 syntyneen työntekijän/viranhaltijan, jonka palvelussuhde kunta-alalla on alkanut ennen vuotta 1993, henkilökohtainen vanhuuseläkeikä on ollut vuotta. Henkilökohtaisella vanhuuseläkeiällä on edelleenkin merkitystä sikäli, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen vaikuttaa eläkkeen määrään vähentävästi. Määrä vähenee enemmän, jos palvelusvuosia on ollut enemmän ennen vuotta Hyvä yleissääntö on, että niiden, joilla on henkilökohtainen eläkeikä, kannattaa pyrkiä jatkamaan työssäoloa ainakin siihen saakka, kunnes henkilökohtainen eläkeikä täyttyy. Informera arbetsgivaren i god tid om när du tänker gå i ålderspension Eftersom pensionsåldern numera är flexibel och den anställde själv rätt långt kan bestämma när man går i ålderspension, är det orsak att hålla arbetsgivarparten (förmannen) underrättad om när man planerar att gå i pension. Den lagstadgade uppsägningstiden som är maximalt två månader kan allmänt betraktas som en väldigt kort varseltid. Undertecknad rekommenderar att en anställd som avser att gå i ålderspension, i så tidigt skede som möjligt, dock åtminstone sex månader på förhand, informerar till arbetsgivaren om saken. Detta för att man på arbetsplatsen skall kunna vidta åtgärder så att helst inga avbräck i servicen sker. Pensionsansökan kan skickas direkt till Kommunernas pensionsförsäkring eller lämnas in via arbetsgivaren (pensionsombud May Ahlvik) eller Folkpensionsanstalten. Ansökan skall helst lämnas in till pensionsanstalten ca tre månader före pensioneringen. Rune Wiik personalchef Ilmoita vanhuuseläkkeelle jäämisestä työnantajalle hyvissä ajoin Koska eläkeikä on nykyään joustava ja työntekijällä on varsin pitkälti oikeus päättää itse vanhuuseläkkeelle jäämisen ajankohdasta, on syytä pitää työnantajapuoli (esimies) ajan tasalla eläkesuunnitelmistaan. Lakisääteinen, enintään kahden kuukauden irtisanomisaika on kovin lyhyt varoitusaika. Suosittelen, että vanhuuseläkkeelle jäämistä suunnitteleva työntekijä ilmoittaa asiasta työnantajalle mahdollisimman varhain, kuitenkin vähintään kuusi kuukautta etukäteen. Siten työpaikalla voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotta palvelut eivät kärsisi. Eläkehakemus lähetetään suoraan Kuntien eläkevakuutukselle tai toimitetaan sinne työnantajan (eläkeasiamies May Ahlvik) tai Kansaneläkelaitoksen kautta. Hakemus on toimitettava eläkelaitokselle mieluiten noin kolme kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Rune Wiik henkilöstöpäällikkö 3

4 Faktarutan Mikael Jakobsson - F i Jakobstad - Student från Jakobstads gymnasium - Magister i ekonomiska vetenskaper från Åbo Akademi, för studierna i statsvetenskap fattas en pro gradu avhandling - Språk: svenska, finska, engelska, tyska, franska, danska, norska, holländska och grunderna i ryska - Karriär: europraktikant och projektrådgivare vid arbetsministeriet, landskapsförbundets projekt- och utvecklingschef i Villmanstrand, näringslivsdirektör för Lojo stad och verkställande direktör för Lojo företagsservicecenter (sedan 1999). - Familj: frun Kati (specialist i inre medicin) samt barnen på 4 och 6 år. Som nyvald stadsdirektör åter - Situationen är ganska spännande; jag är både out- och insider, berättar Jakobstads nyvalda stadsdirektör Mikael Jakobsson. Jakobsson är född och skolgången i Jakobstad. Under de senaste 20 åren har han dock varit bosatt och verkat på annat håll i Finland. Nu känns det bra för honom att återvända till hemstaden. - En del av staden känns fortfarande bekant, men det kan ju också vara en illusion, eftersom 20 år är en lång tid. Å andra sidan - under resans gång har ett och annat följt med i bagaget som jag kan ha nytta av i mitt nya arbete, funderar Jakobsson. Enligt honom kan det ibland vara bra att ge sig av, för att återvända, och med nya ögon betrakta omgivningen. - Det är en klar fördel att stadsdirektören kommer utifrån men det är likväl också en fördel att stadens seder och bruk är bekant från tidigare, säger han. Jakobsson bestrider helt och hållet att han skulle vara någon messiansk ledartyp. - Sagt på fotbollsspråk - jag är en spelar-tränare för fotbollslaget Jakobstad där envar har en sådan spelplats där hans eller hennes spelaregenskaper bäst kommer till sin rätt. - För de politiska partierna är jag en förmedlande länk; staden är ju en politiskt ledd organisation. Politikerna fattar beslut och en väl ledd tjänstemannaorganisation övervakar att allting fungerar, påpekar Jakobsson. Enligt Jakobsson känns det bra att komma till jobb i Jakobstad, eftersom stadens framtid förefaller bra. - Alla kort för framtiden ligger i våra egna händer. Staden har en ganska bred näringsstruktur och ett klimat som klart andas företagsamhet och engagemang. Stadens styrka är också dess tvåspråkighet och en rätt välmående stadsregion. Till stadens svagheter räknar Jakobsson läget och flyttningsunderskottet för befolkningen i arbetsför ålder. - Här är nativiteten relativt hög men problemet är: hur få ungdomarna att återvända till staden efter studierna och inflyttarna att rota sig i staden? De är knäckfrågor för stadens framtid. Jakobsson anser också det viktigt att satsa på utbildningspolitiken. För stadens framgång är det viktigt att här finns ett brett utbud av utbildningar anser han. Staden Jakobstad är arbetsgivare för ca 1200 anställda. Enligt Jakobsson beror antalet anställda i framtiden långt på hurudan stadens framtida servicestruktur kommer att bli. - Pensioneringen utgör ett klart hot då en stor del av nuvarande anställda kommer att gå i pension inom de närmaste Mikael Jakobsson palaa kotik Faktaruutu Mikael Jakobsson - s Pietarsaari - Yo Pietarsaaren ruotsinkielinen lukio - Kauppatieteiden maisteri Åbo Akademista, gradua vaille valmiit opinnot valtiotieteistä - Kielet: ruotsi, suomi, englanti, saksa, ranska, tanska, norja, hollanti ja venäjän alkeet - Työura: euroharjoittelija ja projektineuvoja työministeriössä; maakuntaliiton projekti- ja kehityspäällikkö Lappeenrannassa, Lohjan elinkeinojohtaja ja Lohjan Yrityskeskuksen yritysjohtaja (vuodesta 1999). - Perhe: vaimo Kati (sisätautien erikoislääkäri) ja 4- ja 6 vuotiaat lapset. - Tämä on aika jännittävä tilanne: olen sekä ulkopuolinen ja sisäpiiriläinen, kertoo Pietarsaaren vastavalittu uusi kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson. Pietarsaaressa syntynyt ja koulunsa käynyt Jakobsson on asunut viimeiset 20 vuotta muualla Suomessa. Nyt hänestä tuntuu hyvältä palata takaisin kotikaupunkiin. - Osa kaupungista tuntuu edelleen tutulta, mutta se voi olla myös illuusiota; 20 vuotta on pitkä aika. Toisaalta yhtä sun toista on tullut matkan varrelta mukaan, mitä voi käyttää hyväkseen uudessa tehtävässäni, Jakobsson miettii. Hänen mielestään joskus voi olla hyvä mennä kauemmaksi nähdäkseen paremmin lähelle. - On selkeä etu, että kaupunginjohtaja tulee ulkopuolelta, mutta kuitenkin on myös etu, että kaupungin toimintatavat ja kulttuuri ovat entuudestaan tuttuja, hän sanoo. Jakobsson kieltää ehdottomasti olevansa mikään messiaaninen johtaja-tyyppi. - Jalkapallokielellä sanottuna olen pelaaja-valmentaja jalkapallojoukkue Pietarsaaressa, jossa jokaisella on sellainen pelipaikka, missä hänen peliominaisuutensa tulevat parhaiten esille. - Poliittiselle puolelle olen välittävä lenkki; kaupunkihan on poliittisesti johdettu organisaatio. Poliitikot päättävät ja hyvin johdettu virkamiesorganisaatio vahtii, että homma toimii, Jakobsson muistuttaa. Jakobssonin mielestä Pietarsaareen on hyvä tulla töihin, koska kaupungin tulevaisuus näyttää hyvältä. - Kaikki tulevaisuuden kortit ovat 4

5 vänder Mikael Jakobsson till sin hemstad åren. Hur attraktiv arbetsgivare är vi då i framtiden? Till exempel arbetsrotation och interna arbetsmarknader är viktiga med avseende å attraktionskraften. Samarbete med grannkommunerna i anställningsfrågor är också viktigt, enligt Jakobsson. Till diskussion kan man till exempel ta användningen av gemensamma vikarier mellan grannkommunerna, säger Jakobsson. För tillfället gäller en sk. övergångstid för den nya stadsdirektören då han ju fortfarande är i tjänst som näringslivsdirektör för Lojo stad och staden Jakobstad leds av stadsjurist Anne Ekstrand som tf. stadsdirektör. - I ett allt stegrande tempo bekantar jag mig med arbetet här i Jakobstad. De operativa frågorna lägger jag mig inte i, men Ekstrand konsulterar mig i alla stora ärenden, berättar Jakobsson. Under sommaren flyttar familjen Jakobsson från Lojo till Jakobstad och 1 augusti inleder Mikael Jakobsson sitt arbete som stadsdirektör. - Som bäst söker vi en lämplig bostad i staden och tips tas gärna emot. Vårt önskemål är en bostad i stadens västra delar för att barnen skall ha kort väg till mina föräldrar, Knut och Anita, ler Jakobsson. Mikael Jakobsson berättar att då han för 20 år sedan for ut i världen trodde han inte att han skulle återvända till hemstaden som nyvald stadsdirektör. Det känns dock bra och också med tanke på familjesituationen har vi kommit för att stanna här en längre tid, säger tvåbarnspappan. Mikael Jakobsson kertoo, että lähtiessään 20 vuotta sitten maailmalle hän ei uskonut palaavansa takaisin kotikaupunkiin uutena kaupunginjohtajana. Hyvältä tämä kuitenkin tuntuu, ja perhetilannekin huomioon ottaen olemme tulleet tänne pitemmäksi aikaa, kahden pienen lapsen isä kertoo. aupunkiinsa uutena kaupunginjohtajana omissa käsissä. Kaupungissa on aika laaja elinkeinorakenne ja selkeä yrittämisen ja tekemisen ilmasto. Kaupungin vahvuuksia ovat myös kaksikielisyys, ja kohtuullisen vauras kaupunkiseutu. Kaupungin heikkouksina Jakobsson pitää sijaintia sekä työikäisen väestön muuttotappiota. - Täällä syntyvyys on suhteellisen korkea, mutta ongelmana on, miten saada nuoriso tulemaan opiskelujen päätyttyä takaisin ja miten saada muualta tulleet juurtumaan tänne. Ne ovat kynnyskysymyksiä kaupungin tulevaisuudelle. Jakobsson pitää tärkeänä myös panostamista koulutuspolitiikkaan, sillä hänen mielestään kaupungin menestymiselle on tärkeää, että täällä on saatavilla laaja-alaisesti erilaista koulutusta. Pietarsaaren kaupunki on noin 1200 ihmisen työnantaja. Jakobssonin mukaan työntekijämäärä tulevaisuudessa riippuu pitkälti siitä, millainen kaupungin palvelurakenne tulee tulevaisuudessa olemaan. - Eläköityminen on selkeä uhka, sillä suuri osa nykyisistä työntekijöistä jää lähivuosina eläkkeelle. Miten houkutteleva työnantaja olemme jatkossa? Esimerkiksi urakierto ja sisäiset työmarkkinat ovat tärkeitä asioita houkuttelevuuden kannalta. Jakobssonin mukaan yhteistyö naapurikuntien kanssa myös työntekijäkysymyksissä on tärkeää. - Keskusteluun voidaan ottaa esimerkiksi sijaisten käyttö naapurikuntien kesken, Jakobsson sanoo. Tällä hetkellä uudella kaupunginjohtajalla on menossa ns. ylimenoaika, sillä hän toimii vielä Lohjan kaupungin elinkeinojohtajana ja Pietarsaarta johtaa vt. kaupunginjohtajana kaupunginlakimies Anne Ekstrand. - Tutustun koko ajan kiihtyvällä tahdilla töihin täällä Pietarsaaressa. En kuitenkaan sekaannu operatiivisiin asioihin, mutta Ekstrand konsultoi minua kaikissa isoissa asioissa, Jakobsson kertoo. Kesän aikana Jakobssonin perhe muuttaa Lohjalta Pietarsaareen, ja työt kaupunginjohtajana Mikael Jakobsson aloittaa 1. elokuuta. - Parhaillaan etsimme sopivaa asuntoa kaupungista, ja vinkkejä otetaan vastaan. Toivomuksena on asunto kaupungin länsilaidalta, jotta lapsilla olisi lyhyt matka vanhempieni Knutin ja Anitan luo, Jakobsson hymyilee. Text / Teksti Tiina Manninen Bild / Kuva Pirjo Salonen 5

6 Ljust och elegant på nya socialcentralen Första intrycket av socialcentralen är inbjudande och välkomnande tack vare den stora dörren och den eleganta, ljusa ingången. - Atmosfären är annorlunda i våra nya vackra utrymmen. De är bra, vi tycker om dem och det påverkar också jobbet - nu känns det som om det är kvalitet vi erbjuder. Människorna som kommer hit upplever att vi uppskattar dem genom att de också får ändamålsenliga utrymmen, som det är trevligt att vistas i, säger Margaretha Wikman, ledande socialarbetare. Hon finns på första våningen, bakom vaktmästeriet, där en klient i taget nu ostört kan framföra sitt ärende. Säkerheten har också förbättrats. Dagvårdsavdelningen ligger nu mittemot socialavdelningen på nedre våningen. Tf. dagvårdschef Tom Enbacka är mycket nöjd. - Vi är glada över att få vara med socialen. Vi har mera ett kontorslandskap än tidigare, men vi är väldigt tacksamma, det är fantastiskt fint. - Samarbetet med de andra enheterna i staden förbättras nu. Det är början på en bra utveckling, konstaterar socialdirektör Peter Granholm, som är glad över att ha hela socialcentralen samlad på ett ställe. Sedan slutet av mars har de anställda arbetat i Strengbergs fastigheten. Alla har egna rum - alla socialarbetare finns till exempel samlade på första våningen - men tre kanslister delar på ett stort rum i andra våningen. - Det är annorlunda och ovant. Jag är inte riktigt varm i kläderna än. På gamla stället satt jag mitt i och hade redan på allt som hände, men här är det lugnare. Basservicen finns i vaktmästeriet där nere, så vi får mera motion då vi ska springa ner och hämta papper. Men fördelarna här är många, anser kanslist Ulla Ström, som tycker att det blev lite av ett antiklimax, då man längtat och väntat så länge. - Det gamla finns ännu kvar - själen har inte riktigt hunnit med. - Det tar nog sin tid att vänja sig men det var nästan en chock att gå tillbaka till den gamla byggnaden och titta. Nu har vi bättre arbetsro och mera utrymme, men till hundra procent är allt ännu inte klart. Huvudentrén ska få glastak, utsidan målfärg och till hösten får vi de officiella skyltarna, säger Peter Granholm. - Det är vackert, ljus och trevligt här. Vi har nya möbler och många har fått nya maskiner. Det är enhetligt och fint - speciellt aulorna är eleganta, säger Maj-Britt Björkström på kansliet. - Det tar en tid att få fram hemtrevnaden, eftersom vi inte varit så många dar här ännu. Jag har till och med haft problem med att hitta kafferummet, säger Ulla Ström och skrattar. De anställda har ett eget kafferum för cirka tjugo personer på första våningen - på Storgatan tio var de tvungna att gå ut om ett möte skulle hållas. Nu har avdelningscheferna och socialdirektören tillräckligt stora rum för möten för fem till sex personer, dessutom finns ett skilt mötesrum - som heter Portino - för hela staden, och ett annat på socialarbetarnas våning - Puerto. - Jag föreslog Nicorette, men det dög inte, namnet ska vara en Rettig-produkt, säger Granholm och skrattar. Socialcentralens rum är alla redan upptagna, men i översta våningen, som ännu inte är iordningställd, finns en reserv ifall det i framtiden uppstår behov av flera rum. - Nya socialcentralen är i linje med stadens strategi att år 2015 ha Finlands bästa service. Vi är verkligen på god väg nu. Det också lättare att få ny personal, då de inte behöver komma till ett lopptorg, säger Peter Granholm och tillägger att det blev hälften billigare än om man skulle ha varit tvungen att bygga helt nytt och dessutom har budgeten hållit, så alla borde vara nöjda och belåtna. Uudessa sosia Suuri ovi ja tyylikäs, valoisa sisäänkäynti antavat kutsuvan ensivaikutelman sosiaalikeskuksesta. - Uusien, kauniiden huoneidemme tunnelma on erilainen kuin entisten tilojemme. Huoneet ovat hyvät, pidämme niistä ja se vaikuttaa myös työhömme nyt tuntuu siltä, että tarjoamme laatua. Tänne tulevat kokevat, että arvostamme heitä, koska hekin saavat nyt tarkoituksenmukaiset tilat, joissa on mukava oleskella, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Margaretha Wikman. Hän työskentelee ensimmäisessä kerroksessa, vahtimestarin huoneen takana, jossa asiakas voi esittää asiansa häiriintymättä. Turvallisuuttakin on parannettu. Päivähoito-osasto sijaitsee alakerrassa sosiaaliosastoa vastapäätä. Va. päivähoitojohtaja Tom Enbacka on erittäin tyytyväinen. - Olemme iloisia saatuamme tilat sosiaalikeskuksesta. Ympäristö on aiempaa toimistomaisempi, mutta olemme hyvin kiitollisia, tämä on todella hienoa. - Yhteistyö kaupungin muiden yksiköiden kanssa paranee. Tämä on alkua hyvälle kehitykselle, toteaa sosiaalijohtaja Peter Granholm, joka iloitsee siitä, että koko sosiaalikeskus toimii nyt samoissa tiloissa. Työntekijät ovat työskennelleet Strengbergin-kiinteistössä maaliskuun lopusta saakka. Kaikilla on omat huoneet esimerkiksi kaikki sosiaalityöntekijät ovat ensimmäisessä kerroksessa mutta kolme kanslistia jakavat suuren työhuoneen toisessa kerroksessa. - Tämä on erilaista ja outoa. En ole vielä oikein kotiutunut. Vanhassa paikassa istuin kaiken keskellä ja pysyin selvillä tapahtumista, mutta täällä on rauhallisempaa. Peruspalvelut ovat alakerrassa vah- 6

7 alikeskuksessa valoisaa ja tyylikästä timestarin huoneen luona, joten saamme enemmän liikuntaa juostessamme alakerrassa papereita hakemassa. Hyviä puolia on kuitenkin paljon, sanoo kanslisti Ulla Ström, jonka mielestä muuttotunnelmat olivat loppujen lopuksi hieman vaisut, koska muuttoa oli toivottu ja odotettu niin kauan. -Vanhat tottumukset seuraavat vielä mukana, mieli ei ole oikein ehtinyt mukaan muutokseen. - Totuttelu vie kyllä aikansa mutta sosiaalikeskuksen entisissä tiloissa käyminen oli lähes sokki. Nyt meillä on parempi työrauha ja enemmän tilaa, mutta kaikki ei ole vielä aivan valmista. Pääsisäänkäyntiin tulee lasikatto, ulkopuoli maalataan ja syksyksi saadaan viralliset opaskilvet, sanoo Peter Granholm. - Täällä on kaunista, valoisaa ja viihtyisää. Meillä on uudet kalusteet ja monet ovat saaneet uuden tietokoneen. Kaikki on yhtenäistä ja hienoa etenkin aulat ovat tyylikkäät, sanoo kansliassa työskentelevä Maj-Britt Björkström. - Viihtyvyyden syntyminen kestää vielä aikansa, koska emme ole olleet täällä kovin kauan. Jopa kahvihuoneeseen löytäminen on ollut minulle vaikeaa, nauraa Ulla Ström. Henkilökunnalla on oma, noin 20 hengen kahvihuone ensimmäisessä kerroksessa Isokatu 10:ssä henkilökunta joutui poistumaan kahvihuoneesta, jos siellä pidettiin kokous. Nyt osastopäälliköillä ja sosiaalijohtajalla on tarpeeksi isot huoneet viiden, kuuden hengen kokouksille. Lisäksi on erityinen kokoushuone jonka nimi on Portino koko kaupungin tarpeisiin, ja toinen sosiaalityöntekijöiden kerroksessa - Puerto. - Ehdotin Nicorettea, mutta se ei kelvannut. Nimen täytyy olla Rettigin tuote, nauraa Granholm. Kaikki sosiaalikeskuksen huoneet ovat jo varattuja, mutta ylimmässä kerroksessa, jota ei ole vielä sisustettu, on tilaa mahdollisten tulevien tarpeiden varalle. - Uusi sosiaalikeskus noudattaa kaupungin strategiaa, jonka mukaan Pietarsaaressa on vuonna 2015 Suomen parhaat palvelut. Olemme todellakin hyvällä tiellä. Nyt on helpompaa saada uutta henkilöstöäkin, kun sosiaalikeskus ei enää muistuta kirpputoria, sanoo Peter Granholm ja lisää, että ratkaisu tuli puolet halvemmaksi kuin kokonaan uuden sosiaalikeskuksen rakentaminen. Lisäksi talousarvio on pitänyt, joten kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä. Text / Teksti Ulla Linder Bilder / Kuvat Pirjo Salonen Socialdirektör Peter Granholm är glad över att välkomna både anställda och kunder till den nya, ljusa och eleganta socialcentralen. Sosiaalijohtaja Peter Granholm on iloinen toivottaessaan työntekijät ja asiakkaat tervetulleiksi uuteen, valoisaan ja tyylikkääseen sosiaalikeskukseen. 7

8 Nuoret arkkitehdit ja visioijat Toimistoarkkitehdit Ann Charlott Hästö ja Anders Höglund ovat palanneet kotiseudulleen sekä kotimaassa että ulkomailla vietettyjen opiskelu- ja työvuosien jälkeen. - Katselemme nyt kaupunkia toisin silmin. Lisäksi olemme saaneet oppia muista paikoista ja voimme hyödyntää hyviä kokemuksiamme, sanoo Anders Höglund, joka on syntyjään pietarsaarelainen. Hänellä on takanaan sekä taideopintoja että Otaniemessä vuonna 1996 suoritettu arkkitehdin tutkinto. Otaniemeen johti aikanaan myös Ann Charlottin tie. Ennen Pietarsaareen tuloaan Anders ehti työskennellä Vaasan kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolla mm. Rewell Centerin suunnittelun parissa sekä kaksi vuotta Etelä-Irlannissa sijaitsevan Corkin kaupungin talosuunnitteluosastolla. - Siellä työkulttuuri ei ole kovin tiukka, ero Suomeen on suuri. Esimerkiksi kulunvalvontakortteja ja säännöllisiä kahvitunteja ei ole. Kuitenkin työssä sai yhtä paljon aikaan ilman isoveli valvoo -henkeäkin. Kaikissa paikoissa on kuitenkin omat hyvät ja huonot puolensa, toteaa Anders Höglund. Ann Charlott on kotoisin Kruunupyystä ja aloitti biokemian opinnot Turussa. - Tiesin alun alkaenkin, että halusin tehdä jotakin luovaa, mutta pian minulle selvisi, ettei biokemia ollut oikea ala. Pidin neljä välivuotta joiden aikana sel- Ann-Charlott Hästö on iloinen ammatinvalinnastaan Ann Charlott Hästö är glad över sitt yrkesval vitin, mitä oikein halusin. Opiskelin eri taidekouluissa ja olin harjoittelijana eri toimistoissa. Tavoitteenani oli löytää niin mukava ammatti, että voisin harjoittaa sitä myös vapaa-aikana. Ann Charlott aloitti arkkitehtiopinnot Oulussa vuonna 1992 ja Otaniemessä vuonna Lisäksi hän on opiskellut arkkitehtuuria Århusissa. Vuoden 1997 hän vietti Tukholmassa ja kokeili teollista ja graafista suunnittelua Konstfack-korkeakoulussa. Jo Etelä-Suomessa opiskellessaan hän aloitti työt helsinkiläisessä Pekka Helinin arkkitehtitoimistossa, jossa hän työskenteli kunnes tuli töihin Pietarsaareen vuonna Tiimimme voitti eduskuntatalon lisärakennuksen suunnittelukilpailun vuonna Työkokemukseni olen hankkinut suunnittelutoimistossa, kertoo Ann Charlott, joka oli jonkin aikaa äitiyslomalla ennen kuin aloitti työt Pietarsaaressa. Kummallakin on jo jonkin verran kokemusta yksityisen työnantajan ja kunnan palveluksessa työskentelemisen hyvistä ja huonoista puolista. - Kunnassa asiat etenevät hieman raskassoutuisemmin, koska päättäjiä on useita, katsoo Anders. - Edellisessä työssäni kaipasin sosiaalista puolta menin kahville, kun työt kangertelivat. Täällä on hieman outoa, kun kahvia saa vain kahdesti päivässä, mutta toisaalta näen kahvitunnilla koko teknisen sektorin väkeä ja saan tietoa, sanoo Ann Charlott. Pietarsaaren kaupungin palveluksessa työskentelee kuusi arkkitehtia. - Pietarsaari on siinä mielessä ainutlaatuinen, että täällä on paljon suojeltuja rakennuksia hoidettavana ja hallinnoitavana se on minun tehtäväni talo-osastolla. Meillä on suunnitteluyksikkö monilla kaupungeilla ei ole edes omaa arkkitehtitoimistoa, sanoo Anders, joka suunnittelee parhaillaan lukiota. Hänen ensimmäinen suuri hankkeensa Pietarsaaressa oli sosiaalikeskus, jonka hän suunnitteli yhteistyössä esimiehensä, kaupunginarkkitehti Roger Wingrenin kanssa. - Pietarsaaressa olen edennyt askeleen ylöspäin. Sosiaalikeskus oli vaativa hanke vanhat rakennukset ovat hankalia. Ei pidä etsiä helpointa ratkaisua vaan on nähtävä vaihtoehdot, mutta kustannuksiakin on punnittava. Lukion suunnittelun yhteydessä Andersista on ollut antoisaa käydä tutustumassa kouluihin, joissa on tehty vastaavanlaisia 8 toimenpiteitä. Innoitusta saatiin Järvenpään uudesta lukiosta, jonka rakentamisessa on otettu huomioon lukion luokattomuus ja itseopiskelu. - Kyse ei ole pelkästään pulpeteista pohdimme kaikkien opettajien kanssa, kuinka voimme luoda virikkeellisen oppimisympäristön. Koulun kolme eri osaa rajoittavat suunnittelua hieman meidän on keksittävä omat ratkaisut, mutta rakennamme nykyisestä juhlasalista kokoavan paikan. Siitä tulee tori, jossa on kahvio koulun sydän. Ann Charlottin esimies on asemakaavaarkkitehti Ilmari Heinonen. - Kaupunkisuunnittelussa mittasuhteet ovat erilaiset, mutta samaa kokonaisajattelua noudatetaan siinäkin. Mielestäni kulttuurissamme on erittäin tärkeää suunnitella päivärytmi ilmansuuntien mukaan on tärkeää hyödyntää aurinkoa ja valoa ja esimerkiksi suojautua kylmältä pohjoistuulelta, sanoo Ann Charlott. Keskustelun aikana paikalla piipahtaa kollega Ben Griep, jonka kanssa Ann Charlott jakaa työhuoneen. - On mukavaa olla vanhemman ja kokeneemman roolissa, mutta minulla on vielä kolmetoista työvuotta jäljellä, joten teemme vielä vuosia yhteistyötä. Ann Charlott hakee vielä paikkaansa, mutta uskon, että osasto kyllä antaa omaa tilaa. - Ulkopuolelta tulevana näen ehkä puutteita. On ihanaa, että Ben on täällä, koska en ole varsinaisesti työskennellyt kaupunkisuunnittelussa aikaisemmin, sanoo Ann Charlott, joka työskenteli aikaisemmin talopuolen konsultointitehtävissä Pekka Helinin toimistossa. - Mielestäni tärkeintä on kokonaisajattelu. Minulla on visioita ja olen pikemminkin ideanikkari luulen, että täällä joudun aluksi hieman hillitsemään sitä ominaisuuttani. Nyt työskentelen keskustan eri asemakaavojen parissa ja selvitän, mitä on toteutettu. Tämän hetken vaikeimpia ongelmia on pysäköinti. Uusien arkkitehtien mukaan joka hankkeeseen liittyy oma visionsa. - Haluan luoda ajatonta ja inhoan trendejä. Onnistuneessa lopputuloksessa on sekä ajattomuutta että modernia otetta, sanoo Anders. - Minun on löydettävä oma roolini ja osaston on löydettävä minut. Ammatinvalintani on kuitenkin onnistunut, toteaa Ann Charlott Hästö. - Kesti aikansa päästä jälleen sisälle kaupunkiin, mutta viihdyn työssäni, sanoo Anders Höglund.

9 Unga arkitekter med visioner Före Jakobstad hade Anders Höglund bland annat arbetat på Irland Ennen Pietarsaarta oli Anders Höglund työskennellyt mm. Irlannissa Byråarkitekterna Ann Charlott Hästö och Anders Höglund har återvänt till sina hemtrakter efter studier och arbete både i hemlandet och utomlands. - Vi ser nu med andra ögon på staden. Dessutom har vi lärt oss från andra ställen och kan hämta med oss de goda sakerna, säger Anders Höglund, som är född i Jakobstad. Bakom sig har han både konststudier och arkitekturexamen 1996 från Otnäs, dit Ann Charlotts vägar också så småningom förde henne. Innan anställningen i Jakobstad hann Anders arbeta på Vasa stadsplanering, bland annat med Rewell center, och två år med husplanering på södra Irland för staden Cork. - Kulturen är inte så strikt där, det är en stor skillnad till Finland. Några stämpelkort hade de inte, till exempel, inte heller fasta kaffepauser. Och ändå fick man lika mycket gjort det fanns inte en storebror ser dig -mentalitet. Men på alla ställen finns för och nackdelar, konstaterar Anders Höglund. Ann Charlott är född i Kronoby och började studera biokemi i Åbo. - Jag visste att jag ville skapa, det var klart från början, men jag kom snabbt fram till att det inte var biokemi. Det blev fyra mellanår, då jag kollade vad jag egentligen ville - jag studerade på olika konstskolor och praktiserade på olika byråer. Mitt motto var att hitta ett yrke som är så trevligt så jag också kan göra det på fritiden. Hon började studera arkitektur 1992 i Uleåborg och i Otnäs 1995 och har också läst arkitektur i Århus tillbringade hon ett år i Stockholm, då hon smakade på industri- och grafisk design på konstfack i Stockholm. Redan under studierna i södra Finland började hon arbeta på arkitektbyrå Pekka Helin i Helsingfors det jobb hon hade fram till anställningen i Jakobstad Vårt team deltog i tävlingen om tillbyggnaden för riksdagshuset, och vann den Min arbetserfarenhet bygger på byrån, säger Ann Charlott, som var mammaledig en tid innan hon började arbeta i Jakobstad i januari år. Om för- och nackdelar med att jobba privat jämfört med kommunalt har båda redan lite erfarenhet. - Det blir lite mera tungrott med många beslutsfattare i kommunen, anser Anders. - På mitt förra arbete saknade jag det sociala jag tog till kaffemuggen om jag körde fast. Här är det lite ovant med kaffe bara två gånger per dag, å andra sidan träffar jag allt folk från tekniska sektorn på kaffet och får information, säger Ann Charlott. Sex arkitekter arbetar för staden Jakobstad. - Jakobstad är unikt på det sättet att här finns många skyddade byggnader att skötas om och förvalta - det är min uppgift på husavdelningen. Vi har en planeringsenhet många städer har inte ens en egen arkitektbyrå, säger Anders, som nu planerar gymnasiet, efter att socialcentralen är klar - hans första stora projekt i Jakobstad i samarbete med sin förman - stadsarkitekt Roger Wingren. - Det är ett steg uppåt det jag nu har här i Jakobstad. Socialen var ett krävande projekt - gamla byggnader är svåra fall. Det gäller att inte söka den enklaste lösningen utan se alternativen. Men man måste också avväga kostnaderna. I samband med arbetet på gymnasiet tycker Anders att det har varit givande att göra exkursioner till skolor där motsvarande ingrepp gjorts. Inspiration fick man från Järvenpään lukio, ett nytt gymnasium som har byggts enligt tanken på det årskurslösa gymnasiet med självstudier. 9 - Det gäller inte bara pulpeterna - vi går igenom med alla lärare hur vi kan skapa en inlärningsmiljö, som öppnar tanken. Vi är lite låsta, på grund av de tre olika delarna - vi måste hitta på egna lösningar, men vi kommer att bygga om dagens festsal till den samlande punkten. Det blir ett torg med café hjärtat i skolan. Ann Charlotts förman är stadsplanearkitekt Ilmari Heinonen - I stadsplaneringen är skalan annorlunda, men samma helhetstänkande gäller där också. Jag anser att det är väldigt viktigt i vår kultur att planera dagsrytmen enligt väderstreck det är viktigt att utnyttja solen, ljuset och till exempel få skydd för vår kalla nordanvind, säger Ann Charlott. Under diskussionen tittar kollegan Ben Griep, som delar rum med Ann Charlott, in. - Det är trevligt att kunna ta rollen av den äldre och erfarnare, men jag har ännu tretton år kvar, så vi har många år av samarbete. Ann Charlott söker än sin plats, men jag tror nog att avdelningen ger utrymme. - Eftersom jag kommer utifrån, ser jag kanske brister. Det är skönt att ha Ben här, eftersom jag inte har sysslat med stadsplanering på detta sätt tidigare, säger Ann Charlott, som tidigare arbetade med konsulteringsuppgifter på hussidan i Pekka Helins byrå. - Jag anser att helhetstänkande är det viktigaste. Jag är mera den som har visioner och är idéspruta - här tror jag att jag lite måste dämpa det först. För tillfället jobbar jag med olika detaljplaner för centrum och undersöker vad som blivit förverkligat. Det svåraste problemet nu just är bland annat parkeringen. Varenda projekt har sin egen vision, anser de nya arkitekterna. - Jag önskar skapa någon form av tidslöshet och hyser agg mot trender. Om man lyckats bra finns både tidslösheten och en modern touch, säger Anders. - Jag måste hitta min roll och avdelningen mig. Men valet av yrke var lyckat, konstaterar Ann Charlott Hästö. - Det tog en stund att komma in i stan på nytt, men jag trivs med jobbet, säger Anders Höglund. Text / Teksti Ulla Linder Bilder / Kuvat Pirjo Salonen

10 Kaupunginpuutarhan kasvihuone herää Ulkona on vielä koleaa, mutta sisällä kaupunginpuutarhan kasvihuoneilla lämpötila kipuaa lähemmäs 30 astetta. Ei ihme, että kahvitunnille kokoontuneet kaupunginpuutarhan työntekijät viihtyvät paremmin ulkona auringonpaisteessa. Kahvitunti onkin ainoita hetkiä päivässä, kun puutarhan 13 vakituista ja muutama kausityöntekijä tapaavat toisiaan. - Täällä jokaisella on niin oma työnsä, että harvoin teemme yhdessä kahdeksan tunnin työpäivää, kertoo kasvihuonepuutarhuri Jaana Hakola. Kaupunginpuutarhan työsarkaan kuuluvat paitsi kasvihuoneet myös kaupungin puistojen, metsiköiden, leikkipuistojen ja joidenkin kaupungin laitosten kuten. raatihuoneen pihojen hoitaminen. - Talvella kasvihuoneet tyhjennetään ja ne pestään ja desinfioidaan. Jaana hoitaa sen yksin ja me muut hoidamme silloin puistometsiä, käymme läpi leikkipuistoja, maalaamme ja kunnostamme puistonpenkkejä sekä teemme lumitöitä Koulupuistossa ja sankarihaudoilla, apulaiskaupunginpuutarhuri Benita Fagernäs kertoo. Jaana Hakola och Benita Fagernäs blickar fram mot den 10 juni då blommorna börjar planteras i krukor och utplaceras. Jaana Hakola ja Benita Fagernäs odottavat kesäkuun 10. päivää, jonka jälkeen alkaa kasvihuoneessa kasvatettujen kukkien istuttaminen ulos ruukkuihin. Stadsträdgårdens växthus vaknar till liv på våren. Utomhus är det ännu kyligt, men inne i stadsträdgårdens växthus klättrar temperaturen upp mot närmare 30 grader. Intet under att stadsträdgårdens arbetstagare trivs bättre ute i solskenet på kaffepausen. Kaffepausen är också en av de få gångerna under arbetsdagen då de tretton anställda plus några säsongarbetare träffar varandra. - Här har var och en så eget arbete, att vi sällan jobbar en åtta timmars arbetsdag tillsammans, berättar växthusträdgårdsmästare Jaana Hakola. Till stadsträdgårdens arbetsfält hör förutom växthusen också stadens parker, grönområden, lekparker och gårdsplanerna vid vissa av stadens verk såsom skötseln av området runt rådhuset. - På vintern töms, tvättas och desinfekteras växthusen. Det sköter Jaana ensam och vi andra tar hand om parkskogar, Stadsträdgårdens växthus ligger bredvid gravgården. Det äldre växthuset är byggt på 1950-talet, det nyare för några decennier sedan. Kaupunginpuutarhan kasvihuone sijaitsee hautausmaan vieressä. Vanhempi kasvihuoneista on rakennettu 1950 luvulla, uudempi muutama vuosikymmen sitten. 10 lekparker, snöarbeten i Skolparken och vid hjältegravarna samt målning och renovering av parkbänkarna, berättar biträdande stadsträdgårdsmästare Benita Fagernäs. När den kallaste vinterperioden är förbi och vårsolen börjar titta fram tilltar arbetet i växthusen. - I januari-februari beställer vi frön och funderar över vad och vart det skall sås. Sådden börjar i mars och senare skolas plantorna och planteras i krukor, berättar Jaana och Benita. För tillfället väntar tusentals plantor i växthuset på den 10 juni då trädgårdens arbetstagare börjar plantera och placera ut dem. - Inför midsommaren skall alla krukor, planteringar och också stadens fyra logon vara klara, lovar Benita Fagernäs. Men arbetet på stadsträdgården är inte slut i och med detta, eftersom planteringarna måste rensas, gräsmattorna klippas, rosbuskarna klippas ner och skräpet samlas upp. -Enbart Skolparken kräver en sex personers arbetsgrupp på sommaren. Utöver den egna personalen har vi också skolungdom och personer på sysselsättningsstöd till vår hjälp. Stadsträdgården i Jakobstad är en av de äldsta i landet av sitt slag, den fyllde nämligen 100 år för tre år sedan. Jan-Ole Bäck är stadens femte stadsträdgårdsmästare. Under tidens gång har arbetsmängden på trädgården ökat liksom också antalet anställda som dock stannat på nuvarande nivå som en följd av den ekonomiska lågkonjunkturen. Benita Fagernäs har jobbat på stadsträdgården sedan 1985 och Jaana Hakola

11 kevääseen Keskitalven taittuessa kevääseen työt myös kasvihuoneella lisääntyvät. - Tammi-helmikuussa tilaamme siemenet ja mietimme, mitä minnekin laitetaan. Maaliskuussa alkaa kylvö, ja myöhemmin taimien kouliminen ja ruukuttaminen, Jaana ja Benita kertovat. Kasvihuoneessa odottaa tällä hetkellä tuhansittain taimia kesäkuun 10. päivää, jonka jälkeen puutarhan työntekijät alkavat istuttaa ja viedä niitä ulos. - Juhannukseen mennessä kaikki ruukut ja istutukset pitäisi olla esillä ja kaupungin neljä logoa valmiina, Benita Fagernäs lupaa. Kaupunginpuutarhan työt eivät kuitenkaan lopu siihen, sillä istutukset vaativat kesällä kitkemistä, ruoho leikkaamista, ruusupensaat leikkaamista ja roskat kerääjiä. - Pelkästään Koulupuistoa hoitaa kesäisin kuuden hengen työporukka. Oman väen lisäksi apuna ovat myös koululaiset ja työllistettävät. Pietarsaaren kaupunginpuutarha on lajissaan maan vanhimpia, sillä se täytti kolme vuotta sitten 100 vuotta. Jan-Ole Bäck on kaupungin viides kaupunginpuutarhuri. Aikojen saatossa puutarhan työmäärä on lisääntynyt kuten myös työntekijämäärä, joka tosin laman seurauksena on vakiintunut nykyiselle tasolleen. Benita Fagernäs on ollut kaupunginpuutarhalla töissä vuodesta 1985, Jaana Hakola 1990-luvun alusta. Molemmat viihtyvät työssään hyvin. - Vaikka joka kevät on samat työt, työ on kuitenkin vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Puutarhatyöt jäävät kuitenkin työpaikalle, kotiin en niitä vie, Jaana nauraa. från början av 1990-talet. Båda trivs bra i sitt arbete. - Fastän arbetet är vårligen återkommande är det ändå varierande och intressant. Trädgårdsarbetet stannar dock kvar på arbetsplatsen, med mig hem tar jag det inte, skrattar Jaana. Text / Teksti Tiina Manninen Bilder / Kuvat Pirjo Salonen Boken och projektet Crossing Fences P u b l i k a t i o n e n Det gröna arvet J a k o b s t a d s h i s - toriska parker är en del av ett internationelt projekt för främjande av trädgårdskultur och -turism. I projektet deltar partners från Tyskland, Danmark, Sverige och Finland. I Finland deltar parker och trädgårdar från tio orter i Österbotten: Vasa, Jakobstad, Karleby, Seinäjoki, Oravais, Kaskö, Kristinestad, Maxmo, Korsnäs och Kronoby. Projektet koordineras av Västra Finlands miljöcentral. Av de ca femton parker som ingår i projektet, finns inte mindre än fem i Jakobstad. I Jakobstad har man i stadens regi utarbetat utvecklingsplaner för grönområdena Kittholmen, Djurgården-Beckbruket och Villa Sveden. För Skolparken skall göras en skötselplan. Aspegrens trädgård deltar som en självständig partner. I arbetet med denna bok har följande personer deltagit: Märta-Lisa Westman stadsfullmäktiges viceordförande, Ilmari Heinonen stadsplanearkitekt, Jan- Ole Bäck stadsträdgårdsmästare, Guy Björklund direktör för Jakobstad museum, Gerd Sunngren avdelningssekreterare För den grafisska formgivningen och layouten står Glenn Nylynd / BaseNine. Översättningen till engelska är gjord av Alasdair Pollock. Fotografierna är tagna av följande fotografer: Albin Aaltonen Ingolf Friman Ben Griep Jens-Ole Hedman Anders Härmälä Mikko Käkelä Timo Nieminen Kjell-Ove Nyåker Pirjo Salonen Boken och vykortsförpackningen finns bl.a på: Tekniska verkets Planläggningsavdelning Stadsträdgården Sunds trädgård Stadskansliet Stadsbiblioteket Jakobstads museum Aspegrens trädgård Boken kostar 10 och vykortsförpackningen 2,50 11 Kirja ja Crossing Fences -projekti Julkaisu Vihreä perintö Pietarsaaren historialliset puistot on osana kansainvälistä puutarhakulttuurin ja matkailun edistämishanketta. Hankkeeseen osallistuu partnereita Saksasta, Tankasta, Ruotsista ja Suomesta. Suomessa hankkeeseen osallistuu kymmenen Pohjanmaan paikkakunnan puistoja ja puutarhoja. Mukana ovat Vaasa, Pietarsaari, Kokkola, Seinäjoki, Oravainen, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Maksamaa, Korsnäs ja Kruunupyy. Hanketta koordinoi Länsi-Suomen ympäristökeskus. Hankkeeseen luuluvista noin 15 puistosta on kokonaista viisi Pietarsaaressa. Pietarsaaressa on kaupungin toimesta laadittu kehittämissuunnitelman Kitholmaa, Pikiruukin-Hakamaan aluetta ja Villa Svedeniä varten. Koulupuistolle tehdään hoitosuunnitelma. Aspegrenin puutarha osallistuu itsenäisenä kumppanina. Tämän kirjan laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Märta- Lisa Westman kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, Ilmari Heinonen asemakaava-arkkitehti, Jan-Ole Bäck kaupunginpuutarhuri, Guy Björklund Pietarsaaren museon johtaja, Gerd Sunngren osastosihteeri Graafisen alkuasun ja taiton on suunnitellut Glenn Nylund / BaseNine. Englanninkielisen käännöksen on tehnyt Alasdair Pollock. Valokuvat ovat seuraavien kuvaajien ottamia: Albin Aaltonen Ingolf Friman Ben Griep Jens-Ole Hedman Anders Härmälä Mikko Käkelä Timo Nieminen Kjell-Ove Nyåker Pirjo Salonen Kirja ja postikorttipakkaus ovat saatavissa m.m.: Teknisen viraston Kaavoitusosastolta Kaupunginpuutarhalta Sundin puutarhalta Kaupunginkansliasta Kaupunginkirjastosta Pietarsaaren museosta Aspegrenin puutarhalta Kirja maksaa 10 euroa ja postikorttipakkaus 2,50 euroa

12 En skola nära naturen Vestersundsby skola finns för närvarande I hundrasextiofem elever och ett ungt kollegium med elva lärare, ett skolgångsbiträde, vaktmästare, köksa, annan kökspersonal och städare. Stefan Häggman är nyast i skolan - han har jobbat som vikarie sedan februari. Att han valde Vestersundsby skola berodde mycket på tipset han fick då han skulle välja arbetsplats. - Där är det bra, fick jag höra. - Det var inte svårt att komma in i gänget, anser Wivan Sweins, som vikarierar detta år i skolan. - Atmosfären är öppen, vi hjälper varandra, har jag upplevt, säger Mikael Söderman. Kari Björn har tidigare jobbat i Helsingfors. - Barn är barn överallt, men tempot är lugnare här, det är en mindre skola och man har mera koll på eleverna. Barnen är längre barn här. - Vi har också en bra rektor, påpekar Ingela Sjölund. I tjugofem år har rektor Tage Ek arbetat i skolan, men en av de äldsta i huset är faktiskt Leena Peltoniemi hon var nämligen elev då Tage började. - Skolan har en familjär stämning, den är lagom stor och man vet vad eleverna heter och känner igen dem. Skolan har årskursblandad undervisning då det gäller praktiska ämnen två timmar i veckan. - Skillnaden mellan lägre och högre årskurser har suddats ut och bråket har minskat. Kamratskapet har ökat mellan olika klasser. Systemet har en väldigt bra social funktion - den stärker gemenskapen och motiverar eleverna, säger Tage. Skolan har också haft internationellt utbyte med skolor i Holland och England, men det handlade om ett projekt på dryga tre år. - Det har också funnits försök till samarbete med finska skolor, men det samarbetet ligger nere just nu, säger Tage Ek, som anser att sparkraven också börjat synas i Jakobstad. Men då han varit på kurs tillsammans med rektorer från övriga svenskfinland har han märkt att det trots allt är bättre ställt i Jakobstad. - Det är ett ganska mjukt arbetsklimat i staden, det kan vara vassare på andra ställen. Naturen är kanske det allra bästa med Vestersundsby skola och på vårarna värnar man om den genom att hela skolan samlar skräp. - Vi försöker ta tillvara närheten till naturen och ordnar en gemensam friluftsdag för hela skolan en gång per månad detta läsår. Vi går på tur - har med matsäck, grillar korv, upplever naturen och rör på oss. Den äldsta byggnaden på området är byggt 1913, och klasserna finns i tre olika byggnader, vilket kanske är det sämsta med skolan. Dessutom finns två lärarrum. - Byggnaderna är mysiga och gemytliga, men slitna och de sociala utrymmena bristfälliga. Byggnaderna är helt enkelt otidsenliga och fyller inte kraven på modern utrustning. Luftkvaliteten är på gränsen, minimi skulle vara att få ventilationen i skick, säger rektorn. Att kollegiet tycker om att se saker från en positiv synvinkel märker man då Stefan Häggman kommenterar saken: - Det är bra att få frisk luft då man går mellan byggnaderna. - Man kunde göra det negativt, men vi väljer att ta fram det positiva, påpekar Ingela Sjölund. - Men det är nog en skillnad till skolor där alla är under samma tak, man vet bättre vad som händer i klasserna, påpekar Karin Forss, som har jobbat nästan i alla lågstadier i staden. - Jag är inte behörig, men har ändå haft jobb i femton år som lärare. Kök och städningspersonalen är också engagerade i att fostra eleverna i Vestersundsby. - Vi deltar också i fostran, vi är inte frikopplade. Jag kan säga till om det behövs, säger städare Susanne Järvinen Alla vuxna ska vara jämbördiga - eleverna ska lyda alla. Det skapar en trygghet för barnet att alla vuxna är fostrare i skolan. Vi är ju ett miniatyrsamhälle, påpekar Karin. Under Tages år som rektor har undervisningen förändrats. - Samhället är mer mångfacetterat än förr, reglerna och livsstilarna är fler. Det krävs annorlunda saker än för tjugofem år sedan - då var kunskapen mer i blickfånget. Nu behövs fostran till samarbete, till att kunna vara tillsammans. - Vi har ett stort ansvar, det kunde lyftas fram, säger Mikael Söderman. - Den fostrande rollen blir bara större, påpekar rektorn. Men lärarna trivs i sitt yrke - Jag tycker att jag har drömyrket, säger Leena Peltoniemi. - Det är en glädje att se barnen gå framåt, säger Karin Forss. Rektor Tage Ek har inte känt motvilja att åka till jobbet en enda gång under alla dessa år - mycket tack vare personalen. Samhörigheten uppstår inte av sig själv Vestersundsby skola ordnar program också utanför arbetstiden för personalen. Mikael och Leena brukar få igång personalen bland annat via personalbyråns TYKY-program - Vi har bland annat åkt go cart, bowlat och så ordnar vi traditionell grillafton varje är. Vi borde oftare hinna, men det är svårt att få det att passa alla, säger Mikael. - Positivt är att alla lärare kommer före åtta på morgonen fastän skolan börjar kvart över, det ger en stund tillsammans före dagen börjar, säger rektorn. - Dessutom samlas alla som arbetar på skolan för personalkaffe varje fredagsmorgon, säger Wivan Sweins. - Utmärkande för gänget är att vi försöker ha trevligt och roligt, säger Tage. - Vi skämtar mycket, påpekar Ingela Sjölund. - Vi är inte nedstämda och gråter inte, inflikar någon annan. - Vi har ett stort arbete att utföra, men försöker göra det med glädje, också för att inte brytas ner. Vi är glada åt den fysiska omgivningen och de som bor i området har en positiv inställning till skolan och stöder på alla möjliga sätt. Arbetet löper rätt väl, anser rektor Tage Ek. - Det är ett roligt och utmanande arbete, summerar en annan av lärarna vid Vestersundsby skola.

13 Luonnonläheinen koulu Vestersundinkylän koulussa on tätä nykyä 165 oppilasta ja nuori opettajakunta, johon kuuluu 11 opettajaa, sekä koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, keittäjä, muuta keittiöhenkilökuntaa ja siivooja. Uusin tulokas on Stefan Häggman, joka on työskennellyt sijaisena helmikuusta alkaen. Vestersundinkylän koulun valintaan vaikutti paljolti vihje, jonka hän sai työpaikkaa valitessaan. - Sain kuulla, että tämä on hyvä työpaikka. - Ei ollut vaikeaa päästä mukaan porukkaan, sanoo Wivan Sweins, joka on sijaisena koulussa tämän vuoden ajan. - Mielestäni ilmapiiri on avoin, autamme toisiamme, sanoo Mikael Söderman. Kari Björn on työskennellyt aikaisemmin Helsingissä. - Lapset ovat lapsia kaikkialla, mutta täällä on rauhallisempi tahti. Koulu on pienempi ja oppilaita pystyy valvomaan paremmin. Täällä lapset ovat pitempään lapsia. - Lisäksi meillä on hyvä rehtori, huomauttaa Ingela Sjölund. Rehtori Tage Ek on työskennellyt koulussa 25 vuotta, mutta Leena Peltoniemi on eräs talossa kauimmin olleista hän oli nimittäin oppilaana Tagen aloittaessa. - Koulussa on välitön ilmapiiri, se on sopivan kokoinen ja tunnemme oppilaat nimeltä. Luokka-asteita sekoitetaan käytännön aineiden opetuksessa kahtena tuntina viikossa. - Alempien ja ylempien luokkien ero on poistettu ja kinastelu on vähentynyt. Eri luokkien välinen toveruus on lisääntynyt. Järjestelmällä on erittäin hyvä sosiaalinen tehtävä. Se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja motivoi oppilaita, sanoo Tage. Koululla on ollut kansainvälistä oppilasvaihtoa hollantilaisten ja englantilaisten koulujen kanssa, mutta kyseessä oli runsaan kolmen vuoden mittainen hanke. - Yhteistyötä suomenkielisten koulujenkin kanssa on kokeiltu, mutta nyt yhteistyössä on tauko, sanoo Tage Ek, jonka mielestä säästövaatimukset ovat alkaneet näkyä myös Pietarsaaressa. Ollessaan samoilla kursseilla muualta ruotsinkielisestä Suomesta tulleiden rehtorien kanssa hän on kuitenkin huomannut, että Pietarsaaressa asiat ovat paremmin. - Kaupungissa on aika lempeä työilmasto, muualla se saattaa olla ankarampi. Ehkä kaikkein parasta Vestersundinkylän koulussa on luonto, jota suojellaan keväisin siten, että koko koulu kerää roskia. - Pyrimme hyödyntämään luonnonläheisyyttä ja järjestämme koko koulun yhteisen ulkoilupäivän kerran kuukaudessa tämän lukuvuoden aikana. Lähdemme retkelle - otamme mukaan evästä, grillaamme makkaraa ja liikumme luontoa havainnoimassa. Alueen vanhin rakennus on peräisin vuodelta 1913 ja luokkia on kolmessa eri rakennuksessa, mikä on ehkä koulun huonoin puoli. Opettajainhuoneita on kaksi. - Rakennukset ovat viihtyisiä ja kodikkaita, mutta ne ovat kuluneita ja sosiaalitilat ovat puutteelliset. Rakennukset ovat yksinkertaisesti epäajanmukaisia eivätkä ne täytä nykyaikaisia varustevaatimuksia. Ilmanlaatu on hyväksyttävän rajoilla, edes ilmanvaihto tulisi saada kuntoon, sanoo rehtori. Opettajiston myönteisen suhtautumistavan asioihin huomaa Stefan Häggmanin kommentista: - On hyvä, kun rakennusten väliä kävellessään saa raitista ilmaa. - Asian voisi kääntää kielteiseksi, mutta me näemme mieluummin myönteiset puolet, toteaa Ingela Sjölund. - Onhan tässä kuitenkin eroa kouluihin, joissa kaikki on saman katon alla. Silloin pysyy paremmin selvillä siitä, mitä luokissa tapahtuu, toteaa Karin Forss, joka on työskennellyt lähes kaikilla kaupungin ala-asteilla. - En ole pätevä, mutta olen kuitenkin työskennellyt opettajana 15 vuotta. Keittiö- ja siivoushenkilöstökin osallistuu Vestersundinkylän oppilaiden kasvatukseen. - Mekin osallistumme kasvatukseen, emme ole siitä mitenkään erillään. Saatan komentaa, jos on aihetta, sanoo siivoja Susanne Järvinen. - Kaikkien aikuisten on oltava tasaarvoisia oppilaiden on toteltava kaikkia. Oppilaista tuntuu turvalliselta, kun kaikki koulun aikuiset ovat kasvattajia. Kouluhan on yhteiskunta pienoiskoossa, toteaa Karin. Tagen rehtorivuosien aikana opetus on muuttunut. - Yhteiskunta on monivivahteisempi kuin ennen, sääntöjä ja elämäntyylejä on 13 enemmän. Nykyään vaaditaan erilaisia asioita kuin 25 vuotta sitten tiedot olivat silloin keskeisemmällä sijalla. Nyt tarvitaan kasvatusta yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. - Meillä on paljon vastuuta, sitä voisi korostaa, sanoo Mikael Söderman. - Kasvattajan rooli korostuu entisestään, huomauttaa rehtori. Opettajat kuitenkin viihtyvät työssään. - Olen unelma-ammatissani, sanoo Leena Peltoniemi. - On ilo nähdä lasten edistyvän, toteaa Karin Forss. Töihin lähtö ei ole ollut rehtori Tage Ekille vastenmielistä yhtenäkään päivänä kaikkien näiden vuosien aikana, mikä on paljolti henkilökunnan ansiota. Yhteenkuuluvuuden tunne ei synny itsestään. Vestersundinkylän koulu järjestää henkilökunnalle ohjelmaa myös työajan ulkopuolella. Mikael ja Leena ovat saaneet henkilöstön liikkeelle mm. henkilöstötoimiston TYKYohjelman kautta. - Olemme muun muassa ajaneet cartingia ja käyneet keilaamassa, ja joka vuosi on perinteinen grilli-ilta. Useammin täytyisi kokoontua, mutta on vaikeaa saada aikaa sopimaan kaikille, sanoo Mikael. - On mukavaa, että kaikki opettajat tulevat töihin ennen kahdeksaa, vaikka koulu alkaa vasta vartin yli. Siten meille jää aikaa yhteiseen hetkeen ennen päivän alkua, sanoo rehtori. - Lisäksi kaikki koulussa työskentelevät kokoontuvat joka perjantaiaamu henkilökunnan kahvihetkeen, sanoo Wivan Sveins. - Tälle porukalle on ominaista se, että pyrimme pitämään hauskaa, sanoo Tage. - Laskemme leikkiä usein, toteaa Ingela Sjölund. - Emme itkeskele alakuloissamme, lisää joku toinen. - Meillä on paljon työtä, ja yritämme tehdä sitä iloiten senkin vuoksi, että emme lannistuisi. Iloitsemme fyysisestä ympäristöstä ja alueella asuvat suhtautuvat kouluun myönteisesti ja tukevat sitä kaikin mahdollisin tavoin. Työ sujuu varsin hyvin, toteaa rehtori Tage Ek. - Tämä on mukavaa ja haastavaa työtä, tiivistää eräs toinen Vestersundinkylän koulun opettajista. Text / Teksti Ulla Linder Bild / Kuva Pirjo Salonen

14 Lasten ja nuorten hyvinvointi puntarissa Valtuusto pääsee piakkoin käsittelemään kaupungin ensimmäistä lapsipoliittista ohjelmaa, jonka tekemisestä on vastannut projektinvetäjä Minna Joensuu yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Joensuun puolen vuoden työ valmistui huhtikuun lopulla. Lapsipoliittinen ohjelma kokoaa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaa tietoa ymmärrettävään muotoon. Se sisältää tietoa mm. lasten terveydestä ja harrastuksista, kaupungin palveluista ja perheiden rakenteesta. Sen tekemisessä on käytetty paisti tilastoja myös mm. 5- ja 9 luokkalaisten omia haastatteluita. - Pyysin nuoria kirjoittamaan kirjeen uudelle kaupunginjohtajalle, jolle lähtikin 107 kirjettä; monissa oli aivan loistavia kommentteja. Nuoret ottivat muutenkin hyvin kantaa siihen, mitä hyviä ja huonoja puolia kaupungista löytyy, Minna Joensuu kiittää. Johtopäätöksenä nuorten kommenteista selvisi, että Pietarsaari on heidän mielestään aika hyvä kaupunki. Täällä on heidän mielestään hyvät harrastusmahdollisuudet ja myös koulutus saa kiitosta. Mutta nuoret kaipasivat enemmän oleskelupaikkoja ja diskoja, eikä tapahtumiakaan ole koskaan liian paljon. Myös paikallinen liikennekulttuuri sai kuulla kunniansa nuorilta. - Yhteenvetona voi sanoa, että täällä on monet asiat hyvin, mutta koskaan asiat eivät ole niin hyvin, ettei kehitettävää löydy. Suurin osa lapsista voi täällä kuitenkin Minna Joensuulle kaupungin lapsipoliittisen ohjelman laatiminen on ollut unelmatyö, jonka tekemisestä hän on pitänyt todella paljon. Aihe on hänelle rakas ja läheinen, ja hän jatkaa aiheen käsittelyä mahdollisesti väitöskirjaan asti. För Minna Joensuu har utarbetandet av stadens barnpolitiska program varit ett drömjobb hon tyckt mycket om. För henne är ämnet kärt och bekant och hon fortsätter behandla ämnet, som kanske ger henne en doktorshatt! hyvin, ja esimerkiksi jatko-opintoihin hakevat käytännössä kaikki. Parannettavaa Joensuun mukaan löytyy etenkin vanhemmuuden vahvistamisessa ja perhetyön kehittämisessä. - Tarkoitus on, että ohjelma herättää mahdollisimman paljon keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Toivon, että se jää elämään ja sitä myös päivitetään, koska se on tarkoitettu työkaluksi, ei hyllyyn pölyttymään, Minna Joensuu sanoo. Projektin loputtua päättyi myös Minna Joensuun oma 1,5 vuotta kestänyt pesti kaupungin palveluksessa. Ennen tätä projektia hän toimi vuoden nuorisosihteerin äitiyslomasijaisena. - Jatkosta en vielä tiedä, mutta kyllä varmasti jotain ilmenee. Tarkoitus on alkaa väitöskirjatyö, joka käsittelee juuri kuntien lapsipoliittisia ohjelmia, Åbo Akademissa valtiotieteiden maisteriksi opiskellut Minna Joensuu kertoo. - Pietarsaareenkin olisi mukava jäädä ainakin toistaiseksi, mutta jos töitä ei löydy, todennäköistä on että suuntaan takaisin Etelä-Suomeen, alun perin Helsingistä kotoisin oleva Joensuu toteaa. Hän on viihtynyt hyvin Pietarsaaressa, jossa tekemistä on löytynyt etenkin melontavesiltä ja Arbiksen käsityökursseilta. - Vieraassakin paikassa ihmisiä oppii tuntemaan, kun vain uskaltaa lähteä heitä tapaamaan. Ja Pietarsaaressa on yllättävänkin vilkas kulttuurielämä ja paljon tapahtumia, Minna Joensuu evästää uusia kaupunkiin muuttaneita. Barnets och ungdomens välmående i fokus Inom en nära framtid kommer stadsfullmäktige att behandla stadens första barnpolitiska program, som utarbetats av Minna Joensuu, projektansvarig, i samarbete med en styrgrupp. Joensuu har jobbat i ett halvt år med projektet, som blev klart i slutet av april. Det barnpolitiska programmet består av lättbegriplig information om barnens och ungdomarnas välmående. Det innehåller uppgifter om bl.a. barnens hälsa och aktiviteter, om stadens service och om familjestrukturerna. Vid utarbetande av programmet har använts förutom statistik också bl.a. 5-9 klassisternas egna intervjuer. - Jag bad ungdomarna skriva ett brev till den nya stadsdirektören, vilken också fick sig tillsänd hela 107 brev; många av dem innehöll alldeles briljanta kommentarer. För övrigt tog ungdomarna också aktivt ställning till vilka för- och nackdelar som finns i staden, berömmer Minna Joensuu. Av ungdomarnas kommentarer kunde man dra slutsatsen att Jakobstad i deras tycke är en ganska bra stad. Enligt dem finns här goda möjligheter till fritidsaktiviteter och också utbildningen får beröm. Men ungdomarna vill ha mera platser att vistas på och diskon och evenemang finns det aldrig för mycket av heller. Även den lokala trafikkulturen risades av ungdomarna. - Sammanfattningsvis kan man säga att här finns mycket som är bra, men aldrig så bra att man inte skulle hitta någonting att utveckla. Största delen av barnen mår dock bra här och exempelvis till fortsatta studier söker sig praktiskt taget alla. Förbättringar som kan göras, enligt Joensuu, hittar man framförallt i stöd av föräldraskap och utveckling av familjearbete. - Meningen är att programmet skall väcka en mycket livlig diskussion om barnens och ungdomarnas välmående. Jag hoppas att programmet hålls vid liv och uppdateras, eftersom det är avsett som ett arbetsredskap och inte som dammsamlare på någon hylla, säger Minna Joensuu. I och med att projektet blev klart upphörde också Minna Joensuus 1,5 åriga anställning i stadens tjänst. Förrän detta projekt inleddes vikarierade hon ungdomssekreteraren under hennes moderskapsledighet. - Om framtiden vet jag ingenting ännu, men riktigt säkert uppenbarar sig någonting. Meningen är att påbörja en doktorsavhandling, som behandlar just kommunernas barnpolitiska program, säger Minna Joensuu som studerat till politices magister vid Åbo Akademi. - Det skulle vara trevligt att stanna kvar i Jakobstad åtminstone tillsvidare, men ifall jag inte hittar arbete, så antagligen styr jag kosan tillbaka till södra Finland, konstaterar Joensuu som ursprungligen är bördig från Helsingfors. I Jakobstad har hon trivts bra och hennes fritidsintressen har främst bestått av paddling och Arbis handarbetskurser. -På en främmande ort blir man bekant med människorna om man bara vågar gå ut bland dem och Jakobstad har ett förvånansvärt, livligt kulturliv och gott om evenemang, ger Minna Joensuu som vägkost åt nyinflyttade till staden. Text / Teksti Tiina Manninen Bild / Kuva Ben Griep 14

15 Uusi koulukuraattori Minna Kärjä viihtyy työssään ja uudessa kotikaupungissaan Minna Kärjä on suomenkielisen koulutoimen uusi vakituinen koulukuraattori. Hän alkoi uudessa virassaan marraskuun lopulla. Minna Kärjä hoitaa koulukuraattorin tehtäviä Etelänummen ja Pursisalmen yläasteilla sekä lukiossa. Ala-asteilla koulukuraattorin tehtäviä hoitaa määräaikaisena Sari Hyytiäinen. - On todella hyvä että meitä on kaksi, koska töitä piisaa. Jos halutaan puhua ennaltaehkäisevästä työstä, ei onnistu jos kuraattorilla on hoidettavanaan kaikki koulut, Minna Kärjä sanoo. Koulukuraattorin työt ovat lisääntyneet paitsi luonnollisista syistä myös sen takia, että koulupsykologin virat ovat täyttämättä sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella. Minna Kärjällä on työhuoneet sekä Etelänummen että Pursisalmen kouluilla. Hän itse pitää tärkeänä, että koulukuraattori on lähellä asiakkaitaan. - Kun työpaikka on täällä paikan päällä, oppilailla on matalampi kynnys tulla puhumaan asioistaan. Koulukuraattorin työkenttään kuuluu hoitaa ja selvittää vaikeuksia, joita oppilaalla mahdollisesti koulussa tulee. Vaikeudet voivat johtua kotioloista tai jostain suuresta tai pienestä asiasta, jota oppilasta kaivertaa. Minna Kärjä är finskspråkiga skolväsendets nya ordinarie skolkurator. I slutet av november tillträdde hon sin tjänst. Minna Kärjä handhar skolkuratorsuppgifterna i Etelänummi och Pursisalmi grundskolor samt gymnasiet. Som skolkurator i de lägre klasserna i grundskolan verkar Sari Hyytiäinen på en tidsbestämd anställning. - Det är verkligen bra att vi är två, för arbete finns. Och någon tid för förebyggande arbete finns inte om kuratorn skulle handha alla skolor, säger Minna Kärjä. Skolkuratorns uppgifter har ökat inte bara av naturliga skäl utan också på grund av att skolpsykologtjänsterna är obesatta inom både det finsk- och svenskspråkiga skolväsendet. Minna Kärjä har arbetsrum både i Etelänummi och Pursisalmi skolor. Det är viktigt att skolkuratorn finns nära klienterna, anser hon. - Tröskeln för eleverna är lägre att komma och diskutera om arbetsrummet finns på skolan. Till skolkuratorns arbetsuppgifter hör att åtgärda och utreda de svårigheter eleven eventuellt får i skolan. Problemen kan bero på hemförhållandena - Esimerkiksi koulukiusaaminen on valitettavan yleistä, ja siihen on tärkeää puuttua heti, Minna Kärjä sanoo. Hänen mukaansa asian tai syyn ei tarvitse olla iso, että koulukuraattorin kanssa tulee juttelemaan. - Pääasia on, että oppilas ei jää yksin mieltään kaihertavan asian kanssa. Tärkeää on, että oppilaalla on joku aikuinen, joka kuuntelee ja johon voi luottaa. Minna Kärjä on koulutukseltaan sosionomi(amk), joka viimeiset 12 vuotta on toiminut Tuusulan lastenkodin vastaavana hoitajana. Hän pitää aikaisempaa työtään vankkana pohjana koulukuraattorin tehtäville. - Koulukuraattorin työssä on mukavaa, että oppilasta pystyy auttamaan jo alussa. Lastenkodissa lapset oli jo huostaanotettu. Minna Kärjä nauttii koulukuraattorin itsenäisestä työstä, jossa kuitenkin on tiivis työtiimi ympärillä. - Teen paljon yhteistyötä mm. opettajien ja kouluterveydenhoitajan sekä tietenkin oppilaiden ja vanhempien kanssa. Molemmilla kouluilla kokoontuu kerran viikossa oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu rehtori, opo, kouluterveydenhoitaja ja kuraattori. On todella tärkeää, että oppilashuoltoryhmät toimivat säännöllisesti. Koulukuraattorit kuuluvat myös kau- Nya skolkuratorn Minna Kärjä trivs med nytt arbete och ny hemstad eller någon större eller mindre sak som bekymrar eleven. - Till exempel mobbning är beklagansvärt allmänt och där är det viktigt att genast ingripa, säger Minna Kärjä. Enligt henne behöver det inte handla om någon stor sak för att komma till skolkuratorn och diskutera. - Huvudsaken är att eleven inte lämnas ensam att älta sitt brännande problem. Viktigt är, att eleven har någon vuxen som lyssnar och är pålitlig. - Minna Kärjä är till utbildningen socionom från yrkeshögskolan och de senaste 12 åren har hon varit verksam som ansvarig skötare på Tusby barnhem. Den tidigare tjänstgöringen utgör en stadig grund inför skolkuratorsuppgifen, tycker hon. - Det trevliga med skolkuratorsarbetet är att kunna hjälpa eleven i ett tidigt skede. Barnen på barnhemmet var sådana som redan hade omhändertagits. Minna Kärjä njuter av det självständiga skolkuratorsarbetet, runt vilket det dock finns ett sammansvetsat arbetsteam. - Jag samarbetar mycket med bl.a. lärarna och skolhälsovårdaren samt natur- pungin lastensuojeluntukiryhmään ja huumetyöryhmään. - Tämä on haastavaa ja mielenkiintoista työtä, josta olen todella pitänyt. Minna Kärjä viihtyy myös uudessa kotikaupungissaan Pietarsaaressa, vaikka kaupunki ei hänelle kovin tuttu entuudestaan ollutkaan. - Olen kotoisin Kalajoelta, ja halusin takaisin Pohjanmaalle. Täällä merenrannalla, vanhassa, idyllisessä kaupungissa olo tuntuu kotoiselta, Minna Kärjä kiittelee. Minna Kärjä nauttii siitä, että pystyy koulukuraattorina olemaan oppilaan tukena pienissäkin asioissa jo ennen kuin ongelmista tulee isoja. Minna Kärjä njuter av att som skolkurator kunna stöda eleven även vid mindre problem redan innan de hinner bli stora. Teksti/Text Tiina Manninen Kuva/Bild Ben Griep ligtvis också med eleverna och föräldrarna. På båda skolorna samlas en gång i veckan en elevvårdsgrupp som består av rektorn, elevhandledaren, skolhälsovårdaren och kuratorn. Det är väldigt viktigt att elevvårdsgrupperna samlas regelbundet. Skolkuratorerna hör också till stadens stödgrupp för barnskyddet samt till droggruppen. - Det är ett utmanande och intressant arbete, som jag verkligen tycker om. Minna Kärjä trivs också i sin nya hemstad Jakobstad fastän staden inte är så bekant för henne från tidigare. - Jag är hemma från Kalajoki och ville flytta tillbaka till Österbotten. Här vid havsstranden, i en gammal,idyllisk stad känner jag mig hemma, säger Minna Kärjä belåtet. 15

16 Huvudförtroendeman - en tung, men viktig uppgift - En huvudförtroendeman är den första förhandlaren om löner och avtal. Till vardags handlar det inte så mycket om intressebevakning, som om psykiska saker, som till exempel mobbningsfall på arbetet, förklarar Gerd Sunngren, som säger sig ha arbetat alltför länge som huvudförtroendeman för KTF, nya JYTY närmare bestämt ungefär tretton år. Under en diskussion med fem av stadens huvudförtroendemän, framkommer mycket lite positivt i uppdraget. På den direkta frågan vad det kan vara, får jag som svar: chefspalaver, julmiddag. utflykter, själva arbetet handlar alltså mest om oegentligheter, varför vill man då ge sig in på uppgiften? - För att det behövs representanter för personalen, säger Gerd Sunngren. - Det känns meningsfullt, anser Maria Holmstedt-Lehtinen, KAT50, som representerar en stor underavlönad kategori bl.a. städarna. Hon är den i yngsta i gänget och har hunnit jobba som huvudförtroendeman i fyra år, medan det för de andra rör sig om tio år eller mer. - Kanske det är en gen, funderar Eija Ylisaari-Salminen, representant för TEHY och Super. - Det är nog en utmaning, säger Bo-Erik Skytte, KAT30. - Man lär sig hela tiden. Arbetsplatsen förändras också - det blir bättre, säger Gerd Sunngren. Huvudförtroendemännen har ett stöd i varandra de ringer ofta och diskuterar med varandra. - Även om vi representerar olika organisationer finns det inte konflikter mellan oss, säger Eija Ylisaari-Salminen. Då förhandlingar går bra, kan det kännas trevligt för en huvudförtroendeman och ibland finns det några cent att dela på. Men sällan är någon nöjd. - Det är ingen skillnad om det blir fem eller tjugo euro mera, det är för lite oberoende, säger Gerd. - Det handlar Gerd Sunngren inte om hur mycket, det handlar om hur mycket någon annan fått, påpekar Lasse Perhiö, representant för JUKO. - De som är missnöjda ringer, men sällan ringer någon som är nöjd med vad de fått, säger Gerd. En huvudförtroendeman får ofta vara beredd på att ställa upp när som helst. - Det kan bli frågan om dubbeljobb för en huvudförtroendeman. Jag kan inte ta ledigt från mitt vanliga jobb utan sköter det vanliga arbetet samtidigt. Mycket fritid går också åt. Det är mera frågan om ett kall och dygnet runt jobb, säger Gerd. - Jag fick en gång ett samtal halv elva en lördagkväll, säger Bo-Erik. - På tisdag och onsdag finns jag på plats för att diskutera bland annat arbetstider och löner, men utanför de tiderna gör jag det helst inte. Dessutom behöver jag ibland söka upp något och kan inte direkt ge svaret om jag inte är på rätt plats. Jag vill kunna gå på torget en lördag, eller äta på restaurang en kväll utan att någon kommer fram och börjar tala om arbetsärenden, påpekar Maria. - Man ska inte tycka så mycket, utan veta och ta reda på. Det går inte att improvisera, vet man inte måste man ta reda på - man måste veta var man hittar uppgiften Jag upplever också ett väldigt stöd av lokalföreningen. Jag tar inte uppgifter ur luften, utan kan förankra dem i förbundet, säger Gerd. Det finns ännu chefer som inte tål att facket blandas in. - Jag vet kvinnor som inte vågar säga till sin chef att de hör till facket, säger Maria. - Det är otroligt, ännu år 2005, utbrister Gerd, som också tycker att vi aldrig har brutit med tsartiden i kommunens arbetssätt. - Verktygen finns - om de används på rätt sätt, vilket de inte gör. De yngre som börjar arbeta, påverkas av atmosfären som råder, vilken är konservativ. Det handlar om byråkrati - det är lätt att gömma sig bakom nämnder och andra trappsteg, och ord som vi betjänar skattebetalarna. Faktum är att vi också är skattebetalare. Arbetsgivaren blir något abstrakt, tycker Gerd. - Medicinen heter öppenhet, säger Lasse. -.. och förtroende, säger Bo-Erik. Attityden hos den högsta ledningen reflekteras och skapar stämningen i hela kedjan. - På vissa enheter funkar allt ganska bra, andra är mera inflammerade, säger Maria, som tycker att det råder en öppenhet på socialcentralen. - Fysiskt och psykiskt har vi ett tungt jobb, men överlag på fältet och bland förmännen spelar vi med öppna kort. Tidvis talar man förstås med större bokstäver. - Men ni har inte förändringar på gång, påpekar Bo-Erik. - Det som ofta sker är att då det gäller att behandla svåra frågor går man i lås, då Stadens huvudförtroendemän och kvinnor. Gerd Sunngren, Eija Ylisaari-Salminen och Maria Holmstedt-Lehtinen samt uppe till vänster Bo-Erik Skytte och Lasse Perhiö. (Sirkka Kettunen inte med vid intervjutillfället.) Kaupungin pääluottamusmiehet ja naiset, Gerd Sunngren, Eija Ylisaari-Salminen ja Maria Holmstedt-Lehtinen ja takana Bo-Erik Skytte ja Lasse Perhiö. (Sirkka Kettunen ei ollut mukana haastattelutilaisuudessa.) man i stället borde sätta sig ner och diskutera. Istället grävs nästan skyttegravar då gemensamt borde skapas, det är min erfarenhet, anser Lasse, som tycker att den kommunala demokratin dessutom alltid går framom arbetsplatsdemokratin. - Själva arbetsplatsens behov når inte den högsta ledningen, ändringsförslagen försvinner på mellannivån. Bo-Erik Skytte anser trots allt att avtalen följs rätt bra i Jakobstad. - Vi är inte landets sämsta, men inte heller bästa, påpekar Gerd Sunngren. - Jag skulle ge vitsordet sex eller sju, säger Maria Holmstedt-Lehtinen. - Samarbetsavtal bryts varje dag, säger Gerd och ger exempel: - Nämnden informerar till exempel inte de anställda de kan få läsa i tidningen att något har ändrats. Så får det inte gå till, den anställde måste informeras först om det som är på gång. Det skapar en negativ stämning då personalen plötsligt ställs inför fullbordat faktum. Man börjar fundera vad man gjort fel då det inte uppskattades. - Jag har förundrat mig över att arbetsgivaren inte vill använda sig av huvudförtroendemännens kunskap om personalen. På andra ställen uppskattar man oss som experter, här ses man som en i mängden, säger Lasse Perhiö. Att vara huvudförtroendeman kan ha sina risker.. - Vår uppgift är att försvara medlemmarna men vem försvarar oss, frågar sig Lasse och tillägger: - Att vara huvudförtroendeman är en roll, skild från min vanliga arbetsroll. - Man får inte särbehandla en förtroendeman, vilket har hänt. Att jag är huvudförtroendeman påverkar inte de stadsplaner jag gör, men det har hänt att rollerna blandats ihop. Alla borde förstå att om jag tar upp någon fråga är det inte för att jag är dum, utan det hör till min uppgift som huvudförtroendeman, och har inte något att göra med mitt normala arbete. Det borde alla kunna acceptera, säger Gerd Sunngren bestämt. 16

17 Pääluottamusmiehen raskas, mutta tärkeä tehtävä - Pääluottamusmies neuvottelee ensimmäisenä palkoista ja sopimuksista. Yleensä kyse ei ole niinkään edunvalvonnasta kuin psyykkisestä puolesta, kuten esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta, selittää Gerd Sunngren, joka sanoo työskennelleensä KVL: n eli nykyisen Jytyn pääluottamusmiehenä liian kauan tarkemmin sanottuna noin 13 vuotta. Kaupungin viiden pääluottamusmiehen kanssa keskustellessani tehtävästä ei tule esille kovinkaan paljon myönteistä. Hyvistä puolista kysyessäni saan vastaukseksi: päällikköpalaverit, joulupäivällinen, retket. Jos varsinaiseen työhön liittyy siis enimmäkseen huonoja puolia, mikä saa ryhtymään tehtävään? - Henkilöstön edustajia tarvitaan, sanoo Gerd Sunngren. - Se tuntuu mielekkäältä, toteaa Maria Holmstedt-Lehtinen, KTV50, joka edustaa suurta alipalkattua henkilöstöryhmää, mm. siivoojia. Hän on porukan nuorin ja ehtinyt työskennellä pääluottamusmiehenä neljä vuotta, kun taas muut ovat toimineet tehtävässä kymmenen vuotta tai enemmän. - Ehkä se on geeneissä, tuumii Tehyn ja SuPerin edustaja Eija Ylisaari-Salminen. - Haasteellista tämä kyllä on, sanoo Bo- Erik Skytte, KTV30. - Koko ajan oppii uutta. Työpaikkakin muuttuu parempaan, toteaa Gerd Sunngren. Pääluottamusmiehet saavat tukea toisistaan. He keskustelevat usein puhelimessa keskenään. - Välillämme ei ole eripuraa, vaikka edustammekin eri järjestöjä, sanoo Eija Ylisaari-Salminen. Neuvottelujen sujuessa hyvin pääluottamusmiehestä tuntuu kenties mukavalta ja joskus jaettavana on muutama sentti. Harvoin kukaan on kuitenkaan tyytyväinen. - Ei ole väliä, tuleeko viisi vai kaksikymmentä euroa lisää, se on joka tapauksessa liian vähän, sanoo Gerd. - Kyse onkin siitä, paljonko joku muu on saanut, huomauttaa JUKOn edustaja Lasse Perhiö. - Tyytymättömät soittavat, mutta harvoin kukaan soittaa tyytyväisenä siihen, mitä on saanut, sanoo Gerd. Pääluottamusmies saa varautua olemaan käytettävissä milloin tahansa. - Pääluottamusmies saattaa joutua tekemään kahta työtä. En voi ottaa vapaata tavallisesta työstäni, vaan hoidan tehtäviä rinnakkain. Paljon vapaa-aikaakin tähän kuluu. Pikemminkin tässä on kyse kutsumuksesta ja ympärivuorokautisesta työstä, sanoo Gerd. - Kerran sain puhelun puoli yhdeltätoista lauantai-iltana, sanoo Bo-Erik. - Tiistaisin ja keskiviikkoisin olen paikalla keskustelemassa työajoista, palkoista ja muusta, mutta muina aikoina en mieluiten puhu niistä. Lisäksi joskus on etsittävä tietoa eikä vastausta voi antaa suoralta kädeltä, ellei ole oikeassa paikassa. Haluan käydä lauantaisin torilla tai mennä illalla ravintolaan syömään ilman, että joku tulee juttelemaan työasioista, huomauttaa Maria. - Ei pidä luulla, vaan tietää ja ottaa selvää asioista. Kysymyksiin ei voi vastata lonkalta. Ellei tiedä, on otettava selvää ja on tiedettävä, mistä tietoa saa. Saan paljon tukea myös paikallisyhdistykseltä. Tiedot eivät ole tuulesta temmattuja, vaan ne ovat peräisin liitosta, sanoo Gerd. Vielä nykyäänkin on esimiehiä, jotka eivät sulata ammattiliiton mukaan tuloa. - Tiedän naisia, jotka eivät uskalla kertoa esimiehelleen kuuluvansa ammattiliittoon, sanoo Maria. - Uskomatonta, vielä vuonna 2005, tokaisee Gerd. Hänen mielestään kuntaalalla ei ole vieläkään päästy eroon tsaarinvallan aikaisista työtavoista. - Välineitä olisi, jos niitä vain käytettäisiin oikein mutta ei käytetä. Vallitseva konservatiivinen ilmapiiri tarttuu työelämäänsä aloitteleviin nuoriin. Kyse on byrokratiasta - on helppoa piiloutua lautakuntien ja muiden portaiden taakse ja sanoa, että palvelemme veronmaksajia. Tosiasiassa myös me olemme veronmaksajia. Työnantaja jää hieman kasvottomaksi, toteaa Gerd. - Lääkkeeksi tarvitaan avoimuutta, sanoo Lasse. -.. ja luottamusta, lisää Bo-Erik. Ylimmän johdon asenteet heijastuvat koko ketjuun ja luovat sen ilmapiirin. - Joissakin yksiköissä kaikki sujuu melko hyvin, toisissa tilanne on tulehtuneempi, sanoo Maria, jonka mielestä sosiaalikeskuksessa vallitsee avoin ilmapiiri. - Työ on raskasta sekä fyysisesti että psyykkisesti, mutta kentällä ja esimiesten 17 kanssa pelataan avoimin kortein. Joskus tietysti keskustellaan vähän äänekkäämmin. - Teillä ei kuitenkaan ole muutoksia meneillään, huomauttaa Bo-Erik. - Usein käy niin, että kun pitäisi käsitellä vaikeita asioita, mennään lukkoon, vaikka pitäisi istua keskustelemaan. Minulla on sellainen kokemus, että kaivaudutaan omiin poteroihin, kun pitäisi saada jotain aikaan yhdessä, sanoo Lasse, jonka mielestä lisäksi kunnallisdemokratia menee aina työpaikkademokratian edelle. - Itse työpaikan tarpeet eivät tavoita ylintä johtoa, muutosehdotukset hukkuvat väliportaaseen. Maria Holmstedt- Lehtinen Bo-Erik Skytte on kuitenkin sitä mieltä, että Pietarsaaressa sopimuksia noudatetaan melko hyvin. - Emme ole maan huonoimpia, mutta emme parhaitakaan, huomauttaa Gerd Sunngren. - Antaisin arvosanaksi kuusi tai seitsemän, sanoo Maria Holmstedt-Lehtinen. - Yhteistoimintasopimuksia rikotaan päivittäin, toteaa Gerd ja antaa esimerkin: - Lautakunta ei esimerkiksi tiedota työntekijöille he saavat lukea muutoksista lehdestä. Niin ei saa olla, työntekijälle on ilmoitettava ensimmäiseksi, mitä on tekeillä. Tapahtuneen tosiasian eteen yhtäkkiä joutuminen luo kielteistä ilmapiiriä henkilöstöön. Työntekijä alkaa miettiä, mitä on tehnyt väärin, kun hänen panostaan ei ole arvostettu. - Olen ihmetellyt, miksi työnantaja ei halua hyödyntää pääluottamusmiehen tietämystä henkilöstöstä. Muualla pääluottamusmiesten asiantuntemusta arvostetaan, täällä olemme vain yksi muiden joukossa, sanoo Lasse Perhiö. Pääluottamusmiehen tehtävässä on omat riskinsä. - Meidän tehtävämme on puolustaa jäseniä, mutta kuka puolustaa meitä, kysyy Lasse ja lisää: - Pääluottamusmiehen tehtävä on rooli, joka on erillään tavallisesta työroolistani. - Luottamusmiestä ei saa kohdella eri tavoin kuin muita, kuten on käynyt. Pääluottamusmiehenä toimiminen ei vaikuta laatimiini asemakaavoihin, mutta toisinaan roolit on sotkettu toisiinsa. Olisi ymmärrettävä, että en tuo asioita esille tyhmyyttäni, vaan siksi, että pääluottamusmiehenä se kuuluu tehtäviini, eikä liity mitenkään tavalliseen työhöni. Se täytyisi kaikkien hyväksyä, toteaa Gerd Sunngren päättäväisesti. Text / Teksti Ulla Linder Bilder / Kuvat Pirjo Salonen

18 Nöjda 45-åringar i Norrvalla Det känns bra, var en vanlig kommentar av stadens 45-åringar, som hade rekreationsdag på Norrvalla en fredag i april. - Vi fick riktigt ett personligt handskrivet brev - det är trevligt att det satsas på oss, säger Mayvor Nyman från Viktoria förskola. - Det var roligt att stiga på bussen i morse och se en massa gamla klasskamrater, säger Monika Nyman från Lagmans skola. - Vi borde ha haft ABI-79 ryggsäckarna med, påpekar någon annan. Idéen till dagen dök upp för cirka 5 år sedan. - Vi ville inte ta bort det som vi redan har 50- och 60-årspresenterna. Då firar man annars också mycket. Med tanke på hälsan klarar man sig rätt bra till årsåldern, men sedan avtar konditionen om man inte gör något. Vi ville ge en tankeväckare: har du tänkt på konditionen, säger Birgitta Blomqvist, som är med på resan från personalbyrån. Efter morgonens två föreläsningar fick gruppen delta i vattenjumppa eller stavgång. - Det var trevligt att hinna prata lite, säger Mayvor Nyman från Viktora förskola som var på stavgångspromenad. I poolen syntes många glada ansikten. - Vattengymnastiken var intressant, det har jag inte gjort tidigare. Det var skönt med det varma vattnet, säger Johan Sundholm, som i maj jobbat tjugo år på elverket, och tycker att en sådan här dag skulle få ordnas oftare. - Det ska kännas skönsjukt, påpekar Helene Fröjdö, som leder jättebolljumppa med damerna de få män som var med gruppen hade valt gymet framom bollgymnastiken. Där gick det tyvärr att förena nytta med nöje Johan Sundholm sitter och talar i telefon på motionscykeln, men när det blir dags för bollmassage får han order att stänga telefonen för det har blivit dags att massera en kollega med olika bollar. - Dynorna kommer under fötterna, påpekar ledare Ann-Catrin Åstrand då flertalet passar på att ta en vilostund med kudden under huvudet. - Vänta bara då jag trycker riktigt ordentligt med piggarna, varnar Teuvo Peltola från Björkbacka ålderdomshem. Esa Koskela ligger flat på golvet och männen förvandlas närmast till fnissande tonårspojkar under massagen Jag jobbar på ornitologiska avdelningen, får Esa kvävt fram mellan skrattsalvorna då Teuvo trycker till med skallerormen, som han döper massagerullen till. - Ta inte i så hårt, får Esa - som visar sig jobba på miljövårdsbyrån - fram. Då det blir hans tur att få massage, visar Teuvo vilken tuff kille han är: - Ta bollen med spikarna och hårt. Under massagen stiger ljudnivån också på andra håll i salen, då spänningarna släpper och efteråt ser alla pigga och fräscha ut. - Egentligen borde jag rita gymnasiet nu - de var avundsjuka på avdelningen då jag fick åka, säger Harriet Pitkänen från husavdelningen på tekniska verket och skrattar. Hon tyckte att massagen var en upplevelse och vattengymnastiken underbar. - En sådan här dag väcker tankar. Vi har bara ett liv att leva - man måste sköta om sig själv. - En njutbar dag, anser Lisa Kniivilä att hon haft och tycker att man kunde ordna den varje år. - Man har fått nya bekantskaper här, säger Bodil Dahlin, som numera jobbar på Jakobstad Vatten, men anställts till Tekniska verket Det var trevligt att träffa samma årgång och se gamla klasskamrater, men också intressant att se vem annan man jobbar med - både finsk- och svenskspråkiga, säger Catharina Lunabba-Domars, rektor för Nordmans skola. Hon tyckte det var bra med massage också under föreläsningen på morgonen. - Det var kanske lite tungt med de långa föreläsningarna, man är ju inte van att sitta och lyssna, men det var bra att ha övningar emellan. Jag blev riktigt inspirerad under dagen - märkte ju hur styv och stel jag är. - Jag fick nya idéer och har till exempel aldrig prövat stavgång, fast jag promenerar mycket. Avslappningsövningarna vi lärt oss kan vi ju också använda på jobbet, påpekar Margita Wikström från Malmska daghem.

19 Tyytyväisiä 45-vuotiaita Norrvallassa Hyvältä tuntuu, oli yleinen kommentti kaupungin 45-vuotiailta, jotka viettivät virkistyspäivää Norrvallassa huhtikuisena perjantaina. - Saimme oikein käsin kirjoitetun kirjeen mukavaa, että meihin panostetaan, sanoo Mayvor Nyman Viktorian esikoulusta. - Aamulla oli kiva nousta bussiin ja nähdä paljon entisiä luokkatovereita, sanoo Monika Nyman Lagmanin koulusta. - Olisi pitänyt olla ABI 79-reput mukana, huomauttaa joku toinen. Virkistyspäivän idea syntyi viitisen vuotta sitten. - Emme halunneet luopua 50- ja 60- vuotislahjojen antamisesta. Pyöreitä vuosia juhlitaan paljon muutenkin. Terveys kestää varsin hyvin vuoden ikään saakka, mutta sen jälkeen kunto alkaa rapistua ellei sen hyväksi tee jotakin. Halusimme herättää ajatuksen: oletko miettinyt kuntoasi, sanoo Birgitta Blomqvist, joka on mukana matkalla henkilöstötoimiston edustajana. Aamun kahden luennon jälkeen ryhmä sai osallistua vesijumppaan tai sauvakävelyyn. - Oli mukavaa, kun ehti vähän jutella, sanoo sauvakävelyyn osallistunut Mayvor Nyman. Altaassa näkyi iloisia kasvoja. - Vesivoimistelu oli mielenkiintoista, sitä en olekaan kokeillut aikaisemmin. Lämmin vesi tuntui mukavalta, sanoo Johan Sundholm. Toukokuussa hänelle tulee täyteen 20 vuotta energialaitoksen palveluksessa, ja hänen mielestään tällaisia päiviä saisi järjestää useammin. - Tämän pitää tehdä ihanan kipeää, huomauttaa naisten jättipallojumppaa ohjaava Helene Fröjdö. Ryhmään kuuluneet harvat miehet olivat valinneet kuntosaliharjoittelun. Kuntosalilla pystyi valitettavasti yhdistämään huvin ja hyödyn Johan Sundholm polkee kuntopyörällä ja puhuu puhelimessa, mutta pallohieronnan alkaessa hän saa käskyn sulkea puhelin, koska on aika hieroa työtoveria erilaisilla palloilla. - Tyynyt on tarkoitettu jalkojen alle, huomauttaa ohjaaja Ann-Catrin Åstrand, kun monet aikovat viettää lepohetken tyyny päänsä alla. - Odotapas vaan, kun painan nystyröillä oikein kunnolla, varoittaa Koivurinteen vanhainkodissa työskentelevä Teuvo Peltola. Esa Koskela makaa litteänä lattialla, ja hieronnan aikana miehet hihittävät kuin poikaset. - Olen töissä ornitologian osastolla, saa Esa haukottua naurunremahdusten välillä Teuvon painellessa kalkkarokäärmeellä, joksi hän on hierontarullan ristinyt. - Älä paina niin kovaa, saa Esa Koskela joka osoittautuu työskentelevän ympäristönsuojelutoimistossa henkäistyksi. Kun on Teuvon vuoro olla hierottavana, hän osoittaa olevansa kova poika: - Ota nystyräpallo ja paina kovaa. Hieronnan aikana äänitaso nousee myös toisaalla salissa jännitysten lauetessa, ja jälkeen päin kaikki näyttävät virkistyneiltä. - Oikeastaan minun pitäisi olla tekemässä lukion piirustuksia osastolla olivat kateellisia, kun pääsin tänne, nauraa Harriet Pitkänen teknisen viraston talo-osastolta. Hänen mielestään hieronta oli elämys ja vesivoimistelu ihanaa. - Tällainen päivä herättää ajatuksia. Meillä on vain yksi elämä elettävänä itsestään täytyy pitää huolta. - Nautinnollinen päivä, toteaa Lisa Kniivilä, jonka mielestä päivän voisi järjestää joka vuosi. - Täällä on saanut uusia tuttuja, sanoo Bodil Dahlin, joka on työskennellyt Pietarsaaren Veden palveluksessa vuodesta Oli mukavaa tavata samaa vuosikertaa olevia ja nähdä vanhoja luokkatovereita, mutta mielenkiintoista oli nähdä myös muita kaupungin työntekijöitä sekä suomen- että ruotsinkielisiä, sanoo Nordmanin koulun rehtori Catharina Lunabba-Domars. Hänen mielestään oli hyvä, että myös aamun luennon aikana oli hierontaa. - Pitkät luennot olivat ehkä hieman raskaita, kun ei ole tottunut istumaan kuuntelemassa, mutta oli hyvä, että välillä oli harjoituksia. Sain uutta intoa päivän aikana huomasin, kuinka jäykkä ja kankea olen. - Sain uusia ideoita, enkä esimerkiksi ole koskaan aikaisemmin kokeillut sauvakävelyä, vaikka kävelenkin paljon. Oppimiamme rentoutusharjoituksiahan voi tehdä myös töissä, huomauttaa Margita Wikström Malmin päiväkodista. Text (och foto) Ulla Linder Teksti (ja kuva) Ulla Linder 19

20 SOV GOTT! NUKU HYVIN! SOV GOTT! NUKU HYVIN! SOV SOV GOTT! Sömnen är ett mysterium. Vad är sömn? Hur mycket skall vi sova? När är det bäst att sova? Vad händer när vi sover? Frågorna är många och många är de forskare som världen över arbetar med att förklara åtminstone någon del av detta mysterium. Mänskan sover ungefär en tredje del av sitt liv, så sömnen, och det som händer när vi sover, måste följaktligen ha en stor betydelse för vår hälsa och vårt välbefinnande. Sömnen är ju ett av de grundläggande behov vi har, lika viktigt som att äta och som att upprätthålla sociala kontakter. Sömnen påverkar inte enbart den fysiska hälsan utan inverkar i hög grad också på hjärnans funktioner och på vårt humör. Hur mycket sömn behöver vi? Sömnbehovet har individuella skillnader. De allra flesta anser sig sova tillräckligt när de sover 7-9 timmar per natt. I verkligheten sover arbetsföra befolkningen 6-8 timmar, barn sover naturligtvis längre och åldringar i motsats något mindre. Sömnbehovet finns, men det som ju ofta bestämmer sovandet är yttre omständigheter, oregelbundna arbetstider, stressen på jobbet, fritidssysslor, familjen (små barn), TV-kulturen. Brist på sömn är för många ett problem. I sin rapport Hyvä uni Hyvä työ (työterveyslaitos) säger forskarna Mikko Härmä och Mikael Sallinen att de vanligaste orsakerna till sömnbrist är faktorer som hänger ihop med jobbet. Stress, sena kvällar, nattarbete påverkar sömnens kvantitet och kvalitet. Eftersom människan ju är en helhet så påverkas naturligtvis sömnen också av andra faktorer i tillvaron, egna trauman och upplevelser, som rubbar balansen i tillvaron. Intressant är att var sjätte kvinna lider av sömnproblem, medan bara var sextonde man lider av liknande problem. Kvinnor är mera benägna att ta bekymmer och stress med sig när de går och lägger sig, samt vaknar också lättare av utifrån komna störande ljud. Vad händer när vi inte sover tillräckligt? Att inte sova tillräckligt, 6-8 timmar per natt och ungefär på samma tider på klockan, gör naturligtvis att vi känner oss trötta, okoncentrerade, olustiga. Risken För att göra fel eller förolyckas ökar. Ifall sömnbristen får fortgå länge ökar också risken för direkta sjukdomar. T.ex. högt blodtryck, diabetes och dylikt. Igen en gång får vi konstatera hur viktigt det är med regelbundenhet i tillvaron, att sköta om sig, äta det vi behöver, sova så att vi orkar och får tillräckligt med vila, motionera och röra på oss för kropp och själ och för att få känna av också lite fysisk trötthet, vilket gör sovandet bättre. Några praktiska råd till en god sömn: 1. Goda vanor. Gör sömnen regelbunden. Stig upp och gå och lägg dig vid samma tid varje dag. 2. Svalt i sovrummet. Gärna bara grader ger en bättre sömn. 3. Ät rätt på regelbundna tider, vilket innebär bara lite snabba kolhydrater före sänggåendet, t.ex. en frukt eller ett glas juice. Undvik stimulerande ämnen som kaffe, coca-cola, alkohol. 4. Varva ner. Läs en bok, titta inte på TV i sängen. Tänk på något avslappnande. 5. Rör på dig. Gå på en promenad efter kvällsmaten, undvik tyngre motion precis innan läggdags. 6. Stäng ute störande ljud. Ha mörkt och lugnt i sovrummet. Använd öronproppar vid behov. Livet är sömnbelastande, vi måste få sova. Och framförallt den stressade västvärldens livsföring gör att vi för att hållas friska borde sova. Samtidigt sover vi i genomsnitt en och en halv timme mindre än före industrialismen. Man kan säga mycket gott om Edison och hans uppfinning, det elektriska ljuset. Men när de naturliga stimuli för sömn och vaket tillstånd sattes ur spel när vi tänder ljusen istället för att gå och lägga oss och gå upp med solen, då har vi stört årtusendens sömnrytm, vilket är till skada för oss själv. God sömn ger gott minne. Talesättet att sova på saken är inte struntprat. Amerikanska forskare, på Harvard Medical School och Massachusetts Medical Health Center, har upptäckt ett samband mellan sömn och minne. Undersökningen visade att det man lär sig, kan man riktigt bra först efter sex åtta timmars sömn. Utan sömn lagras inlärda saker inte tillräckligt bra i hjärnan. God sömn betyder enligt forskarna mer för ett gott minne än din intelligens. Benita Kronholm NUKU HYVIN! Uni on arvoitus. Mitä uni on? Kuinka paljon täytyisi nukkua? Milloin on paras nukkua? Mitä nukkuessamme tapahtuu? Kysymyksiä on paljon, ja lukuisat tutkijat ympäri maailman tekevät työtä selittääkseen ainakin osan arvoituksesta. Ihminen nukkuu noin kolmanneksen elämästään, joten unella ja unenaikaisilla tapahtumilla täytyy siis olla suuri merkitys terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Unihan on eräs perustarpeistamme, yhtä tärkeää kuin syöminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Uni ei vaikuta pelkästään fyysiseen terveyteen, vaan paljolti myös aivojen toimintaan ja mielialaan. Paljonko unta tarvitaan? Unentarve vaihtelee yksilöllisesti. Useimmat ovat sitä mieltä, että 7-9 tunnin yöuni on riittävä. Todellisuudessa työikäinen väestö nukkuu 6-8 tuntia yössä, lapset nukkuvat luonnollisesti enemmän ja vanhukset hieman vähemmän. Unta tarvitaan, mutta usein nukkumista säätelevät ulkoiset olosuhteet, epäsäännölliset työajat, työstressi, vapaa-ajan harrastukset, perhe (pienet lapset) ja TVkulttuuri. Unenpuute on monille ongelma. Tutkijat Mikko Härmä ja Mikael Sallinen toteavat raportissaan Hyvä uni Hyvä työ (työterveyslaitos), että tavallisimpia unenpuutteen syitä ovat työhön liittyvät te-kijät. Stressi, työpäivän venyminen ja yötyö vaikuttavat unen määrään ja laatuun. Koska ihminen on kokonaisuus, vaikuttavat uneen luonnollisesti myös muut elämänalueet, omat traumat ja kokemukset, jotka järkyttävät elämän tasapainoa. On mielenkiintoista, että naisista joka kuudes kärsii uniongelmista, mutta miehistä vain joka kuudestoista. Naiset ovat taipuvaisempia pohtimaan huoliaan nukkumaan mennessään ja heräävät helpommin ulkopuolelta tuleviin häiritseviin ääniin. Mitä tapahtuu, jos emme nuku tarpeeksi? Ellemme nuku tarpeeksi, 6-8 tuntia yössä suunnilleen säännölliseen kellonaikaan, tunnemme luonnollisesti olomme väsyneeksi, keskittymättömäksi ja apeaksi. Virheiden ja tapaturmien riski lisääntyy. Pitkään kestävä unenpuute lisää myös suoranaisten sairauksien, kuten kohonneen verenpaineen ja diabeteksen, riskiä. Jälleen kerran on todettava, kuinka tärkeää säännöllisyys on elämässä. On pi- 20