Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Pirkanmaan toimintamalli 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Pirkanmaan toimintamalli 2011"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Pirkanmaan toimintamalli 2011

2 Sisällysluettelo 1. Miksi maahanmuuton toimintamalli Toimintamallin sisältö ja koordinointi Ulkomaisen työvoiman rekrytointi Yrityksellä on rekrytointitarve Työntekijä Kiinan ystävyysalueelta Rekrytointiehdokkaiden kieli- ja ammattitestit lähtömaassa Ammattitaidon testaukset lähtömaassa / Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Maahanmuuttajan tulo Suomeen Asettautuminen Suomeen Työsuhteen solmiminen Koulutus ja sopeuttaminen Suomessa / Päivölän Kansanopisto Koulutus ja sopeuttaminen Suomessa / Hämeen ammattikorkeakoulu Työnopastusta ja ammatillista koulutusta / Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Kielikoulutusta ja kursseja / Valkeakoski-opisto Kotouttaminen Ulkomaisten opiskelijoiden integroituminen seudun työelämään Seudulla olevien ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työllistymiskynnyksen alentaminen Seudullinen kotouttamisohjelma LIITE 1 Hyviä käytäntöjä maahanmuuttajaprojekteissa Pirkanmaalla LIITE 2 Oppaiden sisällöt aihealueittain LIITE 3 Maahanmuuttajan rekrytointiprosessi LIITE 4 Yhteystiedot... 27

3 1. Miksi maahanmuuton toimintamalli 1 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n OK Osaamisella Kasvuun -kehittämispalvelu (Yrityksen kasvun tukeminen osaavalla työvoimalla) kokosi seudullisen verkoston miettimään työperusteisen maahanmuuton prosessia. Tähän työryhmään kuuluivat jäsenet Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta, Hämeen ammattikorkeakoulusta, Päivölän Kansanopistosta, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta, Valkeakosken kaupungilta, Valkeakoski-opistosta sekä Kiina-asiantuntijana Chinaworks Finland Ky. Verkoston yhteisenä intressinä on ollut koko työskentelyn ajan auttaa ja helpottaa pk-yritystä työvoiman saatavuudessa sekä olla tietoinen seudun ulkomaisesta työvoimasta ja turvata heidän saamansa palvelut. Kehitetty toimintamalli sopii sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille. Osaamisella Kasvuun -kehittämispalvelun tavoitteena on ollut auttaa etelä-pirkanmaalaisia pk-yrityksiä henkilöstön, liiketoiminnan ja yritysyhteistyön kehittämisessä. ESR-rahoitteinen hanke on saanut rahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Etelä-Pirkanmaan kunnilta (Akaa, Kylmäkoski, Urjala ja Valkeakoski). Henkilöstön kehittämiseen on liittynyt näkemys työvoiman osaamisen kehittämisestä liiketoiminnan kehittyessä. Yksi tulokulma henkilöstön kehittämiseen on ollut osaavan työvoiman riittävyys tulevaisuudessa. Maahanmuutto Pirkanmaalla Suomeen tuleva maahanmuutto on kasvanut, mutta toisaalta muuttanut muotoaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pirkanmaalla on ollut nähtävissä, että humanitäärisistä syistä tulevien maahanmuuttajien osuus on suhteellisesti vähentynyt, mutta työperusteisesti ja perhesyistä maahan tulleiden osuus on kasvanut. Kansainvälistyvistä työmarkkinoista kertoo se, että lyhytaikainen vuokratyö on lisääntynyt ulkomaisen työvoiman rekrytoinnilla. Euroopan unionin säädökset ja kasvanut maailman talous ovat vaikuttaneet työvoiman liikkuvuuden lisääntymiseen. Vuoden 2008 lopun taantumassa ulkomaisen työvoiman rekrytointi väheni, mutta on todennäköistä, että talouden elpyessä työvoiman tarve jälleen kasvaa ja ulkomaisen työvoiman rekrytointi tulee jälleen ajankohtaiseksi. Etelä-Pirkanmaan teollisuus-, rakennus- ja kuljetusalojen yrityksille loppuvuodesta 2007 tehdyn kyselyn perusteella 80 % kyselyyn vastanneista (n=86) näki tarvetta uudelle työvoimalle kahden seuraavan vuoden aikana. Näistä 65 % ilmoitti halukkuutensa palkata ulkomaista työvoimaa tarvittaessa. Jos talouden tilanne nousee lähellekään vuoden 2008 tasoa, kasvaa yrityksissä työvoiman tarve. Tarvetta ilmentää myös väestön kehityksessä tapahtuva muutos työikäisen väestön vähentyessä eläköitymisen ja nuorten ikäluokkien vähentymisen myötä. Työvoiman poistuma kasvaa Suomessa voimakkaasti ja Pirkanmaalla poistuman on laskettu olevan vuosina noin henkeä ja vuosina melkein henkeä, mikä tarkoittaa vuositasolla yli henkeä. Teknologiateollisuudessa poistuma Pirkanmaalla on vuosina noin henkilöä, vuositasolla henkilöä. Eniten poistumaa tapahtuu koneiden ja laitteiden toimialalla. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla poistuu Pirkanmaalla joka neljännes vuoteen 2015 mennessä. Valtakunnallisesti toimialalta siirtyy eläkkeelle vuosina yli puolet työvoimasta. Rakentamisen toimialalla poistuma huipentuu vasta vuonna Pirkanmaalla poistuma on ennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä henkilöä. Tukku- ja vähittäiskaupan poistuma Pirkanmaalla noudattaa valtakunnallista keskiarvoa ja vuoteen 2015 mennessä ennustetaan poistuvan henkilöä. Huomioitavaa on kuitenkin, että kaupan alalla työskentelee yli 54-vuotiaita vain 14 % ja yli 44-vuotiaita vain noin kolmasosa. (Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla 3/2010.)

4 2 Pirkanmaan väkiluku oli vuoden 2008 lopussa , joista ulkomaan kansalaisia eli noin kaksi prosenttia. Nettomaahanmuutto oli vuonna henkilöä. Tampereella ulkomaalaisten osuus oli korkein (3,3 %) ja Tampereen kaupunkiseudulla (2,5 %) selvästi korkeampi kuin muualla Pirkanmaalla. Tampereen seudun ulkopuolella ulkomaan kansalaisten osuus oli suurin Punkalaitumella, Parkanossa, Urjalassa ja Virroilla. (Tampereen kaupunki 2009; Tilastokeskus 2009.) Tilastokeskuksen mukaan vuodenvaihteessa Akaassa Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten määrä oli 148 henkilöä (väestö 2009: ), Kylmäkoskella 22 henkilöä (väestö: 2612), Urjalassa 99 henkilöä (väestö: 5362) ja Valkeakoskella 304 henkilöä (väestö: 20631). On nähtävissä että Pirkanmaan reuna-alueilla, myös Etelä-Pirkanmaalla, tarvitaan jatkossa lisää työikäistä väestöä. Teollisuuden työpaikkojen suuren suhteellisen osuuden vuoksi näille alueille on myös helpompi rekrytoida ulkomaalaista työvoimaa, koska kielitaito- ja koulutusvaatimukset ovat huomattavasti joustavammat kuin esimerkiksi terveydenhuollon tai korkeanteknologian yritysten rekrytoinneissa. On kuitenkin huomioitava, että eläköityminen ja sen myötä työvoiman tarve tulee koskettamaan myös terveydenhuoltohenkilöstöä ja kuntien henkilöstöpoliittisia ratkaisuja. (Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmä ) Maahanmuuttoon vaikuttavia strategisia linjauksia Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma Puiteohjelman laatiminen sisältyi Pirkanmaan liiton vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan. Ohjelma kohdentuu neljään keskeiseen tavoitteeseen ja siinä on listattu asiat joihin toimenpiteet kohdistuvatsekä pääasialliset vastuutahot. Ohjelman tavoitteena on pirkanmaalaisten yritysten ja muidentyövoimaa tarvitsevien tahojen työvoiman tarpeen tyydyttäminen. Käytännössä tavoitteena on kaksinkertaistaa maahanmuuttajataustaisten työssä olevien määrä vuoteen 2010 mennessä. Ohjelman tavoitteet ovat: 1. Pirkanmaa on houkutteleva työnteko-, yrittäjyys- ja opiskelualue 2. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman rekrytointivalmiudet yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa lisääntyvät, 3. Yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja oppilaitoksissa olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien potentiaali tunnistetaan ja työllistämismahdollisuuksia tuetaan ja 4. Hyödyntää täysimääräisesti maassa jo oleva ulkomailta muuttanut työvoima. Ohjelmassa eritellään myös toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot (Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma 2008.) Pirkanmaan innovaatiostrategia Innovaatiostrategia sivuaa työperustaista maahanmuuttoa. Strategia hyväksyttiin tammikuussa 2008 ja toimeenpano on aloitettu. Innovaatiotoiminnan haasteina nähdään: globalisaation syveneminen ja uudet muodot, talouden rakennemuutoksen voimakas jatkuminen, väestökehityksen vaikutusten konkretisoituminen sekä teknologisen kehityksen muutoksen nopeutuminen. Päätoimintalinjoihin sisältyy kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen innovaatiotoiminnan tukena, jossa pyritään innovaatiojärjestelmän luontevaan ja sisäsyntyiseen kansainvälistymiseen. Keskeinen osa on ulkomaisten opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden alueelle juurruttaminen. (Pirkanmaan innovaatiostrategia, 2008.) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikkahakijoiden vastaanotosta astui voimaan (laki 493/1999). Kotouttamisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan omalla kielellään ja samalla kulttuuriaan säilyttäen. Laki velvoittaa kuntaa laatimaan kotouttamisohjelman työvoima- ja muiden viranomaisten kanssa, mm. Kela. Ohjelman puitteissa kunnan pitää yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa laatia kotouttamissuunnitelma kullekin maahanmuttajalle, jolla on kuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotukea. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikkahakijoiden vastaanotosta 493/1999.)

5 Lakimuutosesitys kotouttamisesta on jätetty eduskuntaan syksyllä Lain voimaantuloa odotetaan syksyllä Lain muutoksen myötä kotouttamissuunnitelma koskisi kaikkia maahanmuuttajia. Eduskunnan hallintovaliokunnan kotouttamisselonteosta antaman mietinnön linjauksien mukaan: 1. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, joten soveltamisalaa laajennettava 2. Kotoutumista edistettävä kaksisuuntaisesti 3. Kotoutumista edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta lisättävä 4. Haavoittuvien ryhmien syrjäytymistä ehkäistävä 5. Maahanmuuttajien osallisuutta, hyviä etnisiä suhteita ja vuoropuhelua edistettävä 6. Hallittu kuntaan sijoittaminen varmistettava (Meri-Sisko Eskola, esitys Kuntamarkkinat ) 3 2. Toimintamallin sisältö ja koordinointi Toimintamallin kehittämisessä nostettiin esille neljä eri kokonaisuutta, jotka kuitenkin tukevat käytännön työssä toisiaan. Nämä neljä eri osa-aluetta ovat: l Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin verkostomainen toimintamalli, jossa haetaan eri toimijoiden roolia ja tehtäväjakoa konkreettisissa rekrytointitilanteissa

6 4 l Ulkomaisten opiskelijoiden integroituminen seudun työelämään, jossa kootaan keinoja ulkomaisten opiskelijoiden työllistymisen kynnyksen alentamiseksi l Löytää keinoja seudulla olevien ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi l Laatia seudullinen kotouttamisohjelma. Koska työn aikana nousi esille lain muutosesitys, ei kotouttamisohjelmaa päivitetty kokonaisuudessaan. Päivitys suositellaan tehtäväksi lain voimaantulemisen jälkeen. Päivittämistä helpottamaan tehtiin kuitenkin luonnos sisällöstä. Toimintamallin sujuvuutta ja käytännön kehittämistyötä seudulla hoitaa yrityksien henkilöstön kehittämisen toimintaryhmä Oskari. Oskarin koordinoinnista vastaa Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Kansainvälisten opiskelijoiden integroimisessa Oskari tekee yhteistyötä Campusverkoston kanssa. Oskarissa on jäsenet kaikista keskeisistä toimijatahoista: l Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto l Hämeen ammattikorkeakoulu l Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto l Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Maahanmuuttoasioissa ryhmää täydennetään uusilla toimijatahoilla: l Valkeakoski-opisto l Päivölän Kansanopisto l Seudun / kuntien edustus erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelta. Strategisella tasolla toimintamallin kehittymistä alueella seuraa seudullinen Työllisyys- ja kilpailukykytyöryhmä (TYKKI). Tykin puheenjohtajuus on TE-toimistolla. 3. Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 3.1 Yrityksellä on rekrytointitarve Yhteys TE-toimistoon Toimintamallissa yritys, jolla on rekrytointitarve ottaa yhteyttä alueelliseen työ- ja elinkeinotoimistoon. TE-toimisto auttaa yritystä etsimään työvoimaa ensin lähialueelta, Pirkanmaan alueelta tai

7 laajemmin Suomesta. Tarvittaessa ja yrityksen niin halutessa, etsitään potentiaalista työvoimaa myös ulkomailta. Vaihtoehtoina on etsintä joko EU:n alueelta tai EU:n ulkopuolelta. 5 EU:n alueelta rekrytoitaessa voidaan apuna käyttää EURES-järjestelmää, joka on EU-alueen yhteinen portaali. Apuna voidaan käyttää myös rekrytointiyrityksiä. Verkostomallissa on arvioitu joitakin rekrytointiyrityksiä, joiden toimintaan verkosto on tutustunut ja arvioinut heidän toimintaansa laadullisesti ja eettisesti. Näitä rekrytointiyrityksiä TE-toimisto voi tarvittaessa suositella yritykselle. Osa rekrytointiyrityksistä toimivat apuna myös silloin, kun rekrytointi suuntautuu EU-alueen ulkopuolelle. Etelä-Pirkanmaalla on hyvä yhteistyö syntynyt Valkeakosken ystävyyskaupungin Nanchangin kanssa, joka sijaitsee Jiangxin provinssissa. Nanchangin kanssa on käyty neuvotteluita myös mahdollisen työvoiman rekrytoinnista ja provinssin alueella toimiva Foreing Affairs Office toimii yhteysviranomaisena. Etelä-Pirkanmaalta yhteydenpito onnistuu Chinaworks Finland Ky:n avulla, joka on toiminut toimintamallin suunnittelussa Kiina-asiantuntijana. EU-alueelta rekrytointi Avoin paikka ilmoitetaan EURES-järjestelmään. Jos haku halutaan kohdentaa tiettyyn maahan, otetaan yhteys alueelliselle Eures-neuvojaan. Tällöin paikkailmoitus menee kyseisen maan sisäiseen järjestelmään. Jos EU-alueelta löytyy sopivia rekrytoitavia, voi yritys palkata työntekijän. Työnantaja voi myös ns. liputtaa olevan paikkansa, jolloin sama paikka näkyy myös Eures-järjestelmässä ja hakijat ympäri Eurooppaa voivat hakea sitä. EU-hakija Suomessa EU-alueelta voi tulla myös etsimään työpaikkaa Suomesta. Tällainen tilanne on esimerkiksi EUalueelta tulleella opiskelijalla, joka voi jäädä valmistumisensa jälkeen Suomeen etsimään työpaikkaa kuudeksi kuukaudeksi. Katso myös kohta Opiskelijoiden integroiminen Suomeen (kohta 6). EU-alueelta voi työnhakijaksi tulla Suomeen 3 kuukaudeksi, jonka ajan voi saada työttömyysturvaa Suomesta (ilmoitus työnhakijaksi ilmoittautumisesta tehdään lähtömaahan). Hakijalla pitää olla asianmukaiset paperit mukana lähtömaasta. Hän kirjautuu TE-toimiston asiakkaaksi ja saa normaalit TE-toimiston tarjoamat palvelut. EU:n kansalainen ei työnhakijana ollessaan näyttäydy työttömyystilastoissa työnhakijana (työvoiman ulkopuolella oleva hakija). EU-alueen ulkopuolelta rekrytointi Jos EU-alueelta ei löydy sopivia rekrytoitavia, voidaan haku käynnistää hyväksi koettujen rekrytointiyrityksien avulla tai miettiä hakua ystävyysalueelta Kiinasta. Tällöin rekrytoitaville haetaan työlupa Tampereelta. Sovitun pirkanmaalaisen mallin mukaan Etelä-Pirkanmaa voi vastaanottaa ja ohjata työntekijöitä eteenpäin työlupa-asioissa. Jos ulkomailta rekrytoitu työntekijä joudutaan irtisanomaan Jos yrityksessä muuttuu henkilöstön tarve ja ulkomailta rekrytoitava henkilö joudutaan irtisanomaan, koskee irtisanottua henkilöä samat palvelut kuin suomalaisia. Lisänä ovat kotouttamispalvelut jos työssäoloehtoa ei ole täytetty. Mikäli rekrytointi on tehty EU/ETA-alueen ulkopuolelta, on irtisanotun henkilön lähdettävä, mikäli hän ei ole saanut muusta syystä määräaikaista tai pysyvää oleskelulupaa. Pysyvän luvan voi saada neljän vuoden oleskelun jälkeen. Mikäli irtisanottu on saanut kotipaikkaoikeuden, hänellä on oikeus normaaleihin TE-toimiston palveluihin. Jos irtisanottu on ollut Suomessa alle kolme vuotta, koskee häntä myös kotouttamisohjelman mukainen oikeus saada kotouttamissuunnitelma. Jos hän on täyttänyt työssäoloehdon eli saanut Kelan tai työttömyyskassan ansiopäivärahan, oikeutta rinnasteisiin toimenpiteisiin ei ole. Mikäli ulkomailta rekrytoitavan henkilö joudutaan irtisanomaan, on työnantajan hyvä varmistaa hänen turvaverkkonsa. Etelä-Pirkanmaalla turvaverkon muodostavat TE-toimisto yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Päivölän Kansanopistosta voi kysyä tarvittaessa tilapäisasumista. Turvaverkostosta on enemmän tekeillä olevassa seudullisessa kotouttamisohjelmassa. Työntekijä rekrytointiyrityksen kautta Etelä-Pirkanmaan asiantuntijaverkosto on tutustunut joihinkin rekrytointiyrityksien toimintaan.

8 6 Nämä yritykset toimivat eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti ja näitä yrityksiä verkosto voi suositella yrityksen käytettäväksi. Rekrytointiyritykset jakaantuvat toimialojen ja kohdemaiden mukaan seuraavasti: YRITYS Medipower Oy Opteam Oy Selekta Medi Oy VMP Group Oy/ Suomen Varamiespalvelu Oy Workpower Rakennus Oy Work Power Teollisuus Oy Work Power Palvelut Oy KOHDEMAAT Portugali, Viro Slovakia, Puola, Filippiinit Unkari Portugali, Romania, Viro Puola, Viro Puola, Viro AMMATTIALAT terveydenhuolto horeca (hotelli-, ravintola- ja catering), hyvinvointi, rakennus, puutarha, teollisuus, siivous ja kiinteistönhoito terveydenhoito, hoiva-ala elintarvikeala, ravintola-ala, metalliala, rakennusala, puutarha-ala, siivoojat, autonkuljettajat, sairaanhoitajat ja lähihoitajat teollisuus, rakennus, logistiikka toimisto, kauppa, muut palvelut Jos rekrytointiyrityksellä ei ole asettautumispalveluita tarjottavana, jatkuu prosessi tämän toimintamallin mukaisesti. 3.2 Työntekijä Kiinan ystävyysalueelta Valkeakosken ystävyyskaupunki Nanchang sijaitsee Kiinan Jiangxi-provinssin alueella. Nanchangin kanssa on kehitetty yhteistyötä myös poliittisella tasolla jo kymmenen vuotta. Nyt yhteistyö laajentuu työvoiman rekrytointiin. Yhteistyökumppanina ja koordinoijana Kiinassa toimii Jianxgin- provinssin alueella toimiva Foreing Affairs Office. Etelä-Pirkanmaalta verkosto saa yhteyden sujuvasti Chinaworks Finland Ky:n kautta. Rekrytointi Kiinasta alkaa siitä hetkestä kun yritys on ottanut yhteyttä TE-toimistoon työvoiman hankkimiseksi. TE-toimisto arvioi ensin työvoiman saannin seudulta ja lähialueelta. Mikäli rekrytoinnissa päädytään ulkomaisen työvoiman rekrytointiin Kiinasta, ottaa TE-toimisto yhteyttä Chinaworks Finlandiin käynnistääkseen työnhaun Kiinassa. Prosessi päättyy siihen, kun työntekijät ovat lentokoneessa matkalla Suomeen. Ennen neuvotteluiden alkamista Kiinaan, rekrytoiva yritys määrittelee ko. työpaikkaan liittyvän työnimikkeen, työnkuvan ja palkkatason. Rekrytoiva yritys määrittelee myös, kuinka monta työhakemusta se haluaa saada per avoin työpaikka, ja kuinka monta hakijaa se haluaa haastatella/testata, sekä mitä ammattitaitotestejä tullaan tekemään. Kuvaus kyseisistä ammattitaitotesteistä tehdään englanninkielellä ja/tai kuvamuodossa (kaavio, valokuva, video). Tämän jälkeen TE-toimisto / Chinaworks Finland Ky informoivat rekrytoivaa yritystä rekrytointiin liittyvistä kustannuksista ja aikataulusta. Tätä ennen rekrytoivan yrityksen ei tarvitse sitoutua prosessiin taloudellisesti. Rekrytointiprosessi sujuu seuraavasti: 1. Saatuaan toimeksiannon TE-toimistolta, Chinaworks Finland ottaa yhteyttä Nanchangin Foreign Affairs Officen (NFAO) yhteyshenkilöön ja pyytää tarjouksen ko. rekrytointipalveluille. 2. Riippuen rekrytointiaikataulusta ja -tarpeesta, NFAO ottaa yhteyttä joko a) alueen julkisiin oppilaitoksiin, kuten Jiangxi Vocational College of Mechanical & Electrical Technology, tai b) alueen ko. alan yrityksiin kiinalaisen rekrytointiyrityksen kautta

9 . 3. Kiinalainen rekrytointiyritys tai NFAO tekee yksityiskohtaisen tarjouksen Chinaworks Finlandille. Chinaworks Finland toimii sopimusosapuolena kiinalaisyritykseen päin, ja tekee puolestaan rekrytoivalle suomalaisyritykselle tarjouksen. Tarjous pitää sisällään kiinalaisyrityksen tuottamat palvelut. Hyväksyttyään tarjouksen, rekrytoiva yritys allekirjoittaa palvelusopimuksen Chinaworks Finlandin kanssa Vastaanotettuaan tilauksen Chinaworks Finlandilta sekä sopimuksenmukaisen mahdollisen osamaksusuorituksen, NFAO ja/tai kiinalainen rekrytointiyritys aloittavat rekrytointiin tähtäävän markkinoinnin alueen oppilaitoksissa/yrityksissä. 5. NFAO toimittaa saamansa työhakemukset Chinaworks Finlandille, joka toimittaa ne rekrytoivalle yritykselle ja auttaa tarvittaessa kielenkäännöksessä. 6. Rekrytoiva yritys valitsee hakijoiden joukosta haluamansa henkilöt haastattelua ja mahdollisia ammattitaitotestejä varten, kommunikoi asian Chinaworks Finlandille, joka välittää tiedon NFAO:lle. 7. NFAO aloittaa valmistelut videohaastatteluja varten; kutsuu hakijat haastatteluihin, järjestää tarvittaessa paikalle tulkin sekä puitteet haastatteluja ja ammattitaitotestiä varten. Haastattelut ja ammattitaitotestit suoritetaan videoneuvotteluna ennalta sovitun videoneuvottelupalvelun kautta (esim. Skype tai QQ) ja mikäli ammattitaitotesteihin tarvitaan teollisuudessa käytettäviä koneita/laitteita, käytetään Kiinassa testeihin soveltuvan oppilaitoksen tiloja, laitteita ja koneita. 8. Haastattelut ja ammattitaitotestit suoritetaan sovittuna ajankohtana. Chinaworks Finland:lla on käytettävissään tarvittaessa Suomen päässä nanchangilainen työntekijä, joka pystyy tarvittaessa vastaamaan haastateltavien kysymyksiin liittyen esim. asuin-, työskentely- ja elinolosuhteisiin liittyviin kysymyksiin. 9. Haastattelujen ja testien perusteella rekrytoiva yritys tekee rekrytointipäätöksen. Työsopimus josta käy ilmi palkka ja sen peruste, toimenkuva, työaika sekä muut yksityiskohdat toimitetaan Chinaworks Finlandin kautta NFAOlle, joka hoitaa niiden allekirjoittamiset valittujen työntekijöiden kautta. Työsopimuksen yhteydessä valituille työntekijöille toimitetaan informaatiopaketti, josta ilmenee mm. heidän oikeutensa ja sosiaaliset etuudet heidän siirryttyään suomalaisen työvoiman piiriin, sekä vastuukysymykset mm. lentolipun kustannusten, asunnonhankinnan ja muiden muutto-, vastaanotto- ja perehdyttämisprosessien suhteen. 10. Rekrytoitu henkilö aloittaa työsopimuksen allekirjoitettuaan matkajärjestelyt ja varaa lentolipun Suomeen. Liittämällä lentolippuvarauksen ja työsopimuksen viisumianomukseen, hän anoo Suomen Shanghain konsulaatista työviisumia Suomeen ja saatuaan viisumin, hän voi lunastaa lentolipun ja on valmis matkustamaan Suomeen. 11. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, voidaan ennen muuttoa järjestää videoneuvottelu/ja joissa saapuvaa työntekijää voidaan informoida käytännön asioista liittyen muuttoon ja/tai työtehtäviin Suomessa. Tässä apuna toimii myös nanchangilainen Suomessa asuva Chinaworks Finland Ky:n työntekijä. 12. Mikäli edelleen on tarpeellista, huolehtii Chinaworks Finland Ky NFAOn avustuksella siitä että työntekijöitä avustetaan tarpeen vaatiessa matkavalmisteluissa (muuttotavarat yms.) sekä matkaanlähdössä. Tämän jälkeen prosessi jatkuu työntekijöiden vastaanottamisella Helsinki-Vantaan lentokentällä. Prosessi jatkuu kotouttamisohjelman mukaisilla koordinointipalveluilla. Kts. erillinen kotouttamisohjelma.

10 8 3.3 Rekrytointiehdokkaiden kieli- ja ammattitestit lähtömaassa / Valkeakoski-opisto Testin suorittajien lähtötasosta ei ole tietoa, mutta oletettavasti heidän englannin kielen taitonsa on melko alhainen. Englannin kielen testi kannattaa suunnitella siten, että siitä selviää, onko testattavalla työn kannalta välttämätön kielitaito. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset taitotasot A2 ja B1 tarkoittavat seuraavaa: A2 (Kehittyvä peruskielitaito) Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä asioista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. B1 (Toimiva peruskielitaito) Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. Taitotaso A2 on alin, jolla työntekijä selviää päivittäisistä työtilanteista. Näin ollen testin voisi läpäistä alimmillaan tällä taitotasolla. Testin sisältö Kielitestissä on selvitettävä, selviääkö testattava englanniksi yleisimmistä työssä tarvittavista kielenkäyttötilanteista. Tärkeää on, että testattava ymmärtää annettuja ohjeita ja toimii niiden mukaisesti, ja osaa ongelmatilanteissa kysyä neuvoa. Pääpaino on suullisessa kielitaidossa, jota tarvitaan työssä. Ei siis ole tarpeen selvittää varsinaisia tekstin tuottamisen taitoja. Pääpaino testissä on yleisellä työelämän englannin kielellä. Testikysymykset suunnitellaan kuitenkin käytännön työtilanteiden pohjalta siten, että testiä laadittaessa tehdään yhteistyötä tulevien työnantajien kanssa. Haastattelujen avulla selvitetään, millaisia asioita kuuluu työhön tulevan henkilön välttämättömään kielitaitoon kielenkäyttötilanteiden ja sanaston osalta. Testi laaditaan näiden tietojen pohjalta ja kerättyä sanastoa apuna käyttäen. Testin rakenne, laajuus ja toteutus Testikysymykset ovat pääasiassa monivalinta- ja täydennystehtäviä. Kysymykset liittyvät käytännön tilanteisiin ja niiden avulla testataan 1) perussanaston hallintaa, 2) perusrakenteiden hallintaa, 3) kykyä ymmärtää annettuja ohjeita ja reagoida niihin, 4) kykyä selvitä ongelmatilanteissa kielellisesti. Testi mitoitetaan niin, että sen avulla voidaan antaa karkea arvio testattavan kielitaidosta. On kuitenkin huolehdittava, että henkilö, jonka kielitaito on melko alhaisella tasolla, kykenee selviytymään testistä kohtuullisessa ajassa (n.1-1,5 tuntia). Sopiva määrä voisi olla esimerkiksi monivalinta- ja täydennystehtävää sekä muutama lyhyt avoin tehtävä. Testi toteutetaan käytännössä sähköisesti käyttäen esimerkiksi Webropol-sovellusta (käytössä Valkeakoski-opistossa). Mikäli testattavilla ei ole mahdollisuutta tehdä testiä sähköisesti, voidaan käyttää myös tulostettavia paperiversioita. Testit tarkastetaan keskitetysti Valkeakoski-opistossa, josta testitulokset taitotasoarvioineen lähetetään työnantajille. Testin laatimiseen, ylläpitoon ja tarkastamiseen käytettävä aika Testien laatimiseen, ylläpitoon ja tarkastamiseen on varattava aikaa. Testiprosessiin liittyvät

11 haastattelut, kysymysten laadinta ja tekninen toteutus sekä testien tarkastaminen ja taitotason sekä kielellisen selviytymisen ennuste. 9 Vaihtoehtoiset tavat osoittaa kielitaito Maailmalla on useita kansainvälisiä kielitestejä. Esimerkiksi Cambridgen kielitestit ja IELTS (International English Language Testing System) ovat testausjärjestelmiä, joiden testitulokset kelpuutetaan englanninkielisissä maissa ammatinharjoittamisessa tarvittavan kielitaidon osoitukseksi. Nämä testit ovat pääsääntöisesti hyvin laajoja, ja ne testaavat kaikkia kielitaidon osa-alueita. Mikäli työnhakijalla on jonkin luotettavan kansainvälisen testausjärjestelmän antama todistus kielitaidosta, se tulee kelpuuttaa kielitaidon osoitukseksi. Cambridgen testausjärjestelmään kuuluu myös KET testi (Key English Test), jonka läpäiseminen osoittaa kielitaitotasoa A2 (ks. yllä). Tämä testi mittaa kaikkia kielitaidon osa-alueita, ja sen suorittamiseen käytettävä aika on 1 h 50 min. Mikäli työnhakijan maassa järjestetään KET- testejä sopivina aikoina ja sopivan matkan päässä, voidaan pitää tarkoituksenmukaisena tämän testin suorittamista. Joustavuuden kannalta on kuitenkin järkevää laatia oma testi, jolloin työntekijän rekrytointi ei ole riippuvainen testipäivämäärästä tai -paikasta ja todistuksen viipymisestä. 3.4 Ammattitaidon testaukset lähtömaassa / Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Ammattitaitoa testataan lähtömaassa ja / kotimaassa osaamiskartoituksella, joka koostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) haastattelu 2) osaan.fi -analyysi 3) osaamiskartta 4) käytännön työn seurannasta Haastattelu toteutetaan englannin kielellä ja / tai tulkin avulla. Osaan.fi analyysin avulla osaamista peilataan mahdollisen tutkinnon perusteisiin, jos kyseessä on tutkintotavoitteinen koulutus. Osaamiskartta koostuu kahdeksasta osaamisalueesta, jotka ovat oppimistaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutustaidot, kirjallinen viestintä, suullinen viestintä ja esiintyminen, tietotekniikan käyttötaidot, yhteistyötaidot, eettiset taidot ja esteettiset taidot. Arviointi suoritetaan numeerisesti 1 5 ja se laaditaan erilliselle lomakkeelle, johon muodostuu kuvio omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Käytännön työn seurantaa tehdään, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ammattitaitoa testaa alan vastuukouluttaja ja ohjaaja. Testi mitoitetaan niin, että sen avulla voidaan antaa karkea arvio testattavan ammattitaidosta. On kuitenkin huolehdittava, että henkilö, jonka ammattitaito on melko alhaisella tasolla, kykenee selviytymään testistä. Kirjallinen osio testistä toteutetaan käytännössä sähköisesti käyttäen esimerkiksi Webropol-sovellusta. Mikäli testattavilla ei ole mahdollisuutta tehdä kirjallista testiä sähköisesti, voidaan käyttää myös tulostettavia paperiversioita. Testit tarkastetaan keskitetysti Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa, josta testitulokset taitotasoarvioineen lähetetään työnantajille.

12 10 4. Maahanmuuttajan tulo Suomeen 4.1 Asettautuminen Suomeen Suomeen tulevan työntekijän kanssa hoidetaan rekisteröinti ja asioinnit poliisiasemalla, maistraatissa, verotoimistossa, Kelassa, työ- ja elinkeinotoimistossa ja pankissa. Päivölän Kansanopistolta voi pyytää asiointitukea ostopalveluna. Kotouttamisohjelmassa määritellään näiden palveluiden lakisääteinen hankinta tarkemmin joko ostopalveluna tai kunnan oman toiminnan kautta. Pirkanmaalla toimii myös maakunnallinen ALMA-hanke, jonka kautta koordinaattori-palveluita voi kysyä. 4.2 Työsuhteen solmiminen Henkilön saavuttua Suomeen solmitaan työsuhde rekrytoitavan yrityksen kanssa. Kirjallisen työsopimuksen solmiminen on tarpeen asioinnissa eri viranomaisissa. Yritys voi pyytää neuvoa työsopimukseen liittyvistä asioista esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen työsuojeluhallinnosta www. tyosuojelu.fi. Tämän jälkeen jatketaan työntekijän sopeutumispalveluita joko rekrytointiyrityksen palveluiden kautta tai Etelä-Pirkanmaan toimintamallin mukaisesti. Yrityksen kanssa käydään neuvotteluita siitä, mitä ja keiden palveluita käytetään. TE-toimisto ohjaa yritystä tarvittaessa verkoston palveluihin eteenpäin. Työnantajan viisi hyvää käytäntöä Kun henkilö saapuu uuteen työpaikkaansa, on työnantajan hyvä valmistautua seuraavilla asioilla työyhteisössä: l info koko henkilöstölle jo ennen työsuhteen alkamista l uuden työntekijän koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan sekä kielikoulutus että ammatillinen koulutus l tulkkipalvelu ja erityisesti työturvallisuusasioiden ymmärrettävyys l uusi työntekijä on otettava mukaan kaikkeen henkilöstön toimintaan tasavertaisesti l tiedota kaikesta ja jatkuvasti

13 Työnantaja pärjää yhtä hyvin ulkomaisen työntekijän työnantajana kuin suomalaisenkin työntekijän työnantajana. Työnantaja voi testata omaa Hyvää työnantaja -statustaan esimerkiksi hyvä työnantaja-kyselypalvelun avulla osoitteessa https://www.hyvatyonantaja.fi/ Koulutus ja sopeuttaminen Suomessa / Päivölän Kansanopisto Henkilökohtainen etenemissuunnitelma ja majoitus Päivölän Kansanopisto on resurssiensa puitteissa luonnollisesti valmis tarjoamaan palvelujaan maahanmuuttajan tilapäismajoituksessa ja seuraamaan hänen suunnitelmansa etenemistä tapauskohtaisesti ostopalveluna. Resurssien käyttö on varmistettava, koska etenkin maahanmuuttajan tukena toimiminen edellyttää henkilöresursseja, joihin pitää erikseen varautua seurattavien ja tuettavien henkilöiden lukumäärän ja taustankin perusteella. Maahanmuuttajan sopeutumista seudulla helpottaa pieni opas Survival Guide for immigrants, johon on koottu kunnittain erilaisia paikkoja: ravintolapalvelut, apteekkipalvelut, pankkipalvelut sekä muuta vapaa-ajan toimintaa. Oppaaseen voi maahanmuuttaja laittaa myös omia muistiinpanojaan. Päivölä voi tarjota erinomaiset puitteet maahanmuuttajien ja täällä jo asuvien ulkomaalaisten jatkuvaan ja syvempään integrointiin suomalaiseen yhteiskuntaan. Päivölä voi toimia kohtaamispaikkana maahanmuuttajien ja kunnan ja valtion viranomaisten, seurakunnan, kolmannen sektorin sekä harrastepiirien tarpeisiin. Päivölän tiloissa voidaan hyvin järjestää esim. viikonlopun mittaisia tapaamisia. Päivölä ei kuitenkaan ota koordinointi- tai vetovastuuta tällaisten tapaamisten järjestämisestä yksin, sillä se sitoo resursseja. Koulutus Majoituspalveluihin liittyen Päivölä voi tarjota tarvittaessa koulutustilat ja organisoida maahanmuuttajien koulutusta ja integrointia Suomessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Päivölässä järjestetään eri alojen koulutusta kuten kielenopetusta, perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin palveluihin, koulutukseen ja sosiaaliseen turvaverkkoon sekä kulttuurintuntemuksen koulutusta. Kustannukset Päivölän majoitus-, ruokailu- ja koulutustilojen kustannukset ovat sangen kilpailukykyiset. Päivölän hinnat määräytyvät majoitettavan joukon koon, tarvittavien opetus- ja muiden kokoontumistilojen (esim. sauna, takkatila ja uima-allas) sekä ateriapalvelujen ja mahdollisten kuljetusjärjestelyjen mukaan. Päivölän oma toiminta Päivölän Kansanopisto toimii useiden tahojen kanssa yhteistyössä eri tavoin. Päivölän toiminta perustuu avoimuuteen ja kaikista hankkeista tiedotetaan alan viranomaisille ja muille yhteistyötahoille. Päivölän Kansanopisto on valmis tarjoamaan palveluitaan myös suoraan rekrytointiyrityksille ja seudun yrityksille. Näissä tapauksissa Päivölä tiedottaa tämän toimintamallin yhteistyöorganisaatioille hyvässä hengessä niin, että kaikki tietävät mitä alalla tapahtuu ja missä mennään Koulutus ja sopeuttaminen Suomessa / Hämeen ammattikorkeakoulu Opas monikulttuurillisuuteen Asiantuntijaverkosto tilasi osana opinnäytetyötä koonnoksen yritykselle sopivista oppaista monikulttuuriseen työyhteisöön sopeuttamisessa. Yritys voi käyttää näitä oppaita hyväkseen ja ostaa lisäpalveluita verkostolta. Oppaiden sisällöstä on koonnos liitteessä 2. Seuraavista linkeistä löytyy hyväksi arvioituja oppaita yrityksen käyttöön:

14 12 Tampereen Kauppakamari ja Opteam 2010: Suomeen töihin: Kansainvälisen rekrytoinnin ja Suomeen asettautumisen käytännön opas työnantajalle ja työntekijälle Tilattavissa osoitteesta: Vartiainen-Ora, Päivi 2007: Erilaisuus sallittu, Perehdymme monimuotoisuuteen käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle Saatavissa: 44 Koulutuskeskus Salpaus: Maahanmuuttajat työpaikalla opas monikulttuurisiin kohtaamisiin Saatavissa: Matikainen, Tuula 2007: Ulkomaisen työntekijän rekrytointi ja palkkaaminen opas työnantajille ja ulkomaisille työntekijöille Saatavissa: SAK, EK, STTK ja Akava 2007: Mahmoud, Mertsi ja Maija Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki Saatavissa: Mehmoud,%20Mertsi%20ja%20Maija% pdf Työ- ja elinkeinoministeriö: Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus Saatavissa: Työ- ja elinkeinotoimisto 2006: Monikulttuurisuus työyhteisössä julkaisu työnantajille Saatavissa: projektit/21_moniq/monikultt_tyonantajille.pdf Meet Me - Monikulttuurisuuden johtaminen ja kohtaaminen valmennusohjelma 2009: Maahanmuuttajan perehdyttäminen päiväkotityöhön - opas esimiehille Saatavissa: esimiehelle.pdf ETMO-projekti: Me teimme sen monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä Saatavissa: Työ- ja elinkeinoministeriö 2010: Menestystä monimuotoisuudesta - elinvoimaa erilaisuudesta Saatavissa: Cimo 2010: Opas ulkomaisen harjoittelijan työnantajalle 2010 Saatavissa: cimowwwstructure/15494_opas_tyonantajalle2010.pdf Vartiainen-Ora, Päivi 2005: Ymmärräks sää? Työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutus Saatavissa: Kaikista edellä listatuista oppaista löytyy hyödyllistä tietoa monikulttuurisuudesta ja ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta niin työnantajalle kuin koko työyhteisöllekin. Linkkilistasta neljä parasta opasta on valittu lähempään tarkasteluun. Kriteereinä oppaiden valitsemiseen olivat: l laajuus ja kattavuus l ymmärrettävyys/helppo luettavuus l ulkoasu Linkkilistan neljä parasta opasta ovat: l Tampereen Kauppakamari ja Opteam 2010: Suomeen töihin: Kansainvälisen rekytoinnin ja Suomeen asettautumisen käytännön opas työnantajalle ja työntekijälle

15 l Matikainen, Tuula 2007: Ulkomaisen työntekijän rekrytointi ja palkkaaminen opas työnantajille ja ulkomaisille työntekijöille l Vartiainen-Ora, Päivi 2007: Erilaisuus sallittu, Perehdymme monimuotoisuuteen käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle l Koulutuskeskus Salpaus: Maahanmuuttajat työpaikalla opas monikulttuurisiin kohtaamisiin 13 Suomeen töihin: Kansainvälisen rekrytoinnin ja Suomeen asettautumisen käytännön opas työnantajalle ja työntekijälle Tampereen Kauppakamarin ja henkilöstöpalveluyritys Opteamin opas on erittäin kattava ja siinä käydään tarkasti läpi työlainsäädäntö ja erilaiset säännöt ja suositukset, joita tulee ottaa huomioon rekrytoidessa ja palkatessa ulkomaalaista työvoimaa. Oppaassa on erikseen osiot työntekijälle ja työantajalle. Asiat selitetään oppaassa selkokielisesti ja selkeän sisällysluettelon ansiosta opasta on nopea ja helppo käyttää. Kaikki oppaan sisältämät tiedot on kirjoitettu niin suomen kuin englanninkin kielellä. Oppaan ulkoasu ei ole kovin mielenkiintoa herättävä ja kulttuurierot osio voisi olla laajempi, mutta näitä lukuun ottamatta kyseessä on erittäin kompakti opas, josta on varmasti hyötyä monessa yrityksessä. Ulkomaisen työntekijän rekrytointi ja palkkaaminen opas työnantajille ja ulkomaisille työntekijöille Tässä oppaassa käsitellään myös hyvin pitkälti samoja asioita kuin edellä mainitussa Suomeen töihin - oppaassa. Oppaassa käydään siis läpi lainsäädäntöä ja muita sääntöjä ja velvoitteita, joita on niin työnantajalla kuin ulkomaalaisella työntekijälläkin. Opas sisältää kattavasti tietoa, joka helpottaa työnantajaa ulkomailta rekrytoidessa ja auttaa ulkomaisen työntekijän sopeutumista ja tiedonsaantia suomen työskentely- ja elinolosuhteissa. Myös tässä oppaassa asiat on selitetty yksityiskohtaisesti ja selkeästi. Opasta on saatavilla myös englanninkielisenä, joka mahdollistaa sen, että myös ulkomaalaiset työntekijät voivat sitä käyttää apunaan. Erilaisuus sallittu, Perehdymme monimuotoisuuteen käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle Kyseessä olevaa opasta voisi kuvailla erittäin kattavaksi kulttuuripaketiksi. Se tarjoaa erittäin hyvää tietoa kulttuurieroista ja kulttuurista yleensä niin työnantajalle, maahanmuuttajalle kuin koko työyhteisöllekin. Maahanmuuttajalle oppaassa on myös aivan oma osio, mistä löytyy kattavasti tietoa Suomeen sopeutumisesta ja työelämästä. Kulttuurieroja käsitellään laajasti kuten valtaetäisyyttä, aikakäsityksiä yhteisöllisyyttä ja uskontoa. Opas sisältää myös harjoituksia, joiden avulla voidaan mahdollisesti estää ennakkoluulojen tai muiden konfliktien syntymistä työyhteisön muuttuessa monikulttuuriseksi. Oppaasta löytyy ohjeita siitä miten maahanmuuttaja perehdytetään tehokkaasti työhön ja suomalaiseen työkulttuuriin. Oppaan ulkoasu on miellyttävä ja teksti selkeää ja helppolukuista. Erilaisuus sallittu käsikirja on erittäin toimiva kokonaisuus käytettäväksi monikulttuurisessa työyhteisössä. Maahanmuuttajat työpaikalla opas monikulttuurisiin kohtaamisiin Maahanmuuttajat työpaikalla opas monikulttuurisiin kohtaamisiin on miellyttävä pieni opas kulttuurieroista, maahanmuuttajan työhön perehdyttämisestä, palautteen antamisesta sekä viestinnästä maahanmuuttajataustaisen työntekijän kanssa. Oppaan ulkomuoto on mukavan yksinkertainen sekä teksti isokokoista ja selkokielistä. Asioita ei ole selitetty kovin yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin niin, että tärkein tulee esille. Tämä opas on varsin toimiva silloin, kun tietoa aihealueesta tarvitaan, mutta aikaa etsimiseen ei ole paljoa. Räätälöitävää opastusta Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikkö tuo seudullisesti tarjolle koko korkeakoulun osaamisen seitsemältä eri koulutusalalta ja laajasta tutkimus- ja kehittämistyöstä. HAMKin toimijoilla on pitkä kokemus pk-sektorin yritysten kehittämishankkeista ja -ohjelmista. Ne ovat keskittyneet insinööriosaamisen eri alueille, innovaatiotoiminnan edistämiseen, markkinoiden avaamiseen ja markkinoinnin kehittämiseen sekä johtamiseen, esimiestyöhön ja henkilöstöhallintoon. HAMKin Valkeakosken yksikössä on syvällistä osaamista eri kulttuureista, kulttuurien välisestä viestinnästä ja johtamisesta monikulttuurisissa organisaatioissa. Näihin liittyviä selvityksiä ja val-

16 14 mennusohjelmia HAMK voi tarjota yrityksille ja muille organisaatioille sekä ohjattuina opiskelijatöinä että erimittaisina konsultaatioina ja kursseina. Jo yli kymmenen vuoden ajan HAMKin Valkeakosken yksikössä on toteutettu paikkakunnalle opiskelun vuoksi muuttaneiden ulkomaalaisten henkilöiden orientoimista sekä opiskelu- ja työskentely-ympäristöön, asumiseen, vapaa-ajan harrastuksiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ja toimintatapoihin yleisesti. Vähävähältä kokemuksen kartuttua on kehitetty perehdyttämisohjelma ja materiaalia ulkomaisia opiskelijoita varten. Sen materiaalista on osa suoraan käyttökelpoista myös työperäisten maahanmuuttajien kotouttamisessa. HAMKissa on myös havaittu, että suomen kielen taito vaikuttaa olennaisesti tulokkaan kotoutumiseen ja jäämiseen Suomeen. Tästä syystä HAMKin ulkomaiset opiskelijat opiskelevat 15 opintopisteen verran suomenkieltä. Nämä opinnot tähtäävät työelämässä tarvittavan kielitaidon saavuttamiseen. Nämä kurssit ovat tarjolla myös muille tarvitseville. HAMK on keskeinen toimija Valkeakosken Campus-yhteistyössä, jossa ovat muina toimijoina Tietotien lukio ja VAAO. Tämän yhteistyön puitteissa voidaan järjestää mm. kotoutumista tukevaa suomen kielen taitoa vahvistavaa toimintaa sekä tutustuttaa sekä nuoria että aikuisia ulkomaalaisiin henkilöihin ja siten vaikuttaa myönteisten asenteiden vahvistumiseen alueella. Vahvimmillaan HAMK on yritysten ja muiden organisaatioiden kansainvälistymisvalmiuksien, innovaatioitoiminnan, prosessien hallinnan ja johtamisen kehittäjänä. 4.5 Työnopastusta ja ammatillista koulutusta / Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Ammatillinen koulutus Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa yrityksille henkilöstökoulutuksena mm. henkilöstön koulutustarvekartoituksia ja koulutussuunnittelua, asiakaslähtöisiä koulutuksia esim. atk- alan täydennyskoulutuksia, vuorovaikutukseen ja työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia, näyttötutkintoja. Koulutuksen ostamiseen yritys voi käyttää TE-toimiston yhteishankintakoulutusta, jolloin yrityksellä on mahdollisuus saada rahallista tukea koulutushankintaan. Yrityksen ja TE-toimiston maksuosuus riippuu siitä onko kyseessä uusia vai jo työnantajalla olleita työntekijöitä, mutta työntekijöiden lähtömaalla ei ole merkitystä. Koulutussisällöissä voi olla kielikoulutuselementtejä. Työnopastajakoulutus Asiantuntijaverkosto tilasi osana opinnäytetyötä arvioimaan työnopastaja-kolutusta monikulttuurillisuuden näkökulmasta. Työnopastajakoulutuksella voidaan lisätä yrityksien kulttuuriosaamista ja omaksua monikulttuurisen työyhteisön haasteita. Työnopastajakoulutuksessa suositellaan nostettavaksi monikulttuurillisuuden näkökulmaa erillisellä jaksolla. Asioita, joita olisi hyvä käsitellä työnopastaja- tai muussa maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa: l Työturvallisuus- ja työsuojeluasiat Perustelu: Maahanmuuttaja voi tulla maasta ja kulttuurista, jossa työturvallisuusasioita ei ole otettu huomioon laisinkaan tai se on ollut hyvin vähäistä. Työn turvallisuuteen liittyvät asiat on hyvä selvittää mahdollisimman hyvin ja huolellisesti, jotta ikäviltä haavereilta ja onnettomuuksilta vältyttäisiin. Myös vaaratilanteiden ennakoimisen opettaminen on erittäin tärkeää. Työturvallisuusasioissa pelkkä selvittäminen ei riitä, työnopastajan tulee myös varmistaa, että uusi työntekijä on tiedostanut ja ymmärtänyt kaikki opetetut asiat. Työturvallisuus koostuu koneiden, laitteiden, työvälineiden ja aineiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Myös henkilökohtaisten suojavälineiden, suojalaitteiden ja suojavaatetuksen käyttö on hyvä opettaa alusta alkaen. Työturvallisuusasioita ei tulisi koskaan aliarvioida työntekijälle. l Oikeat työmenetelmät ja toimintatavat Perustelu: Oikeat työmenetelmät ja toimintatavat olisi hyvä käsitellä työnopastajakoulutuk-

17 sessa, että nämä siirtyisivät myös uudelle työntekijälle. Jossain tapauksissa työnopastaja voi opettaa omasta mielestään toimivat ja oikeat työmenelmät tulokkaalle, vaikka ne eivät olisi yrityksen määrittelemiä toimintatapoja. Tällöin työnopastaja voi siirtää huonoja toimintatapoja uudelle työntekijälle. Myös oman alan terminologian selvittäminen maahanmuuttajalle avaa uusia ovia matkalla oikeisiin työmenetelmiin. 15 l Riittävä suomen kielen taito maahanmuuttajalla Perustelu: Perehdyttäminen ja opastaminen tapahtuvat suomen kielellä ja sen vuoksi maahanmuuttajalla tulisi olla riittävät suomen kielen perustaidot, jotta hän ymmärtää mistä työssä on kyse ja mitä häneltä odotetaan. Työnopastajan tulisi kuitenkin huomioida miten opastustilanteessa käyttää suomen kieltä ja miten ilmaisee asiansa, jotta maahanmuuttaja ymmärtäisi kaiken ja väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Työnohjaajan tulisi puhua selkeää ja helposti ymmärrettävää suomen kieltä. l Perehdyttäjän viestintätaidot kommunikoinnin helpottamiseksi ja varmistamiseksi Perustelu: Viestintätaidot ovat tärkeä osa työnopastajan ja maahanmuuttajatyöntekijän välistä vuorovaikutusta. Huono vuorovaikutus ei takaa hyvää lopputulosta. Työnopastajakoulutuksessa olisi tärkeä olla yksi osio viestintätaitojen harjoittelemista. Tähän kuuluisi kuuntelemisen tärkeyden oppiminen ja selkeän ja helposti ymmärrettävän ilmaisun läpikäyminen. Sanallisen viestinnän lisäksi tulisi tarkistaa minkälaisia viestejä lähetämme kun emme puhu (ilmeet, eleet, pukeutuminen ja etäisyys) ja kuinka maahanmuuttajatyöntekijä voi nämä viestit tulkita väärin. l Palautteen antaminen ja saaminen Perustelu: Palautteen antamisen ja saamisen tärkeyttä ei voi vähätellä. Työnopastuksessa palautteen antaminen rohkaisee, kannustaa ja motivoi työntekijää ja samalla ohjaa työntekijää takaisin oikeille raitelle jos hän on eksynyt. Palaute tulee kuitenkin olla oikeudenmukaista eikä tunteenpurkauksista johtuvia järjettömyyksiä. Maahanmuuttajatyöntekijä ei välttämättä ole tottunut palautteen saamiseen ja hän voi reagoida varsinkin negatiiviseen palautteeseen hyvinkin rajusti (kasvojen menetys ja häpeän tuottaminen koko perheelleen). Palautteen saaminen on yhtä tärkeää kuin sen antaminenkin. Työnopastajan ja työntekijän vuorovaikutus vahvistuu kun palautteen antaminen ja saaminen toimii molemminpuolisesti. Maahanmuuttajille rakentavan palautteen antaminen on erityisen tärkeää, koska se helpottaa heidän sopeutumista suomalaiseen työelämään ja kannustaa heitä jatkamaan työtänsä hyvin. l Työntekijän vastuu, velvollisuudet ja etuudet Perustelu: Työntekijän vastuihin, velvollisuuksiin ja etuuksiin sisältyy huomattavan paljon läpikäytäviä asioita. Nämä asiat tulisi sisällyttää työnopastuksen tarkistuslistaan ja maahanmuuttajatyöntekijälle annettavaan perehdytysoppaaseen. Suurin osa työntekijän vastuista, velvollisuuksista ja etuuksista ovat suomalaisille itsestäänselvyyksiä mutta maahanmuuttajalle täysin uutta asiaa. l Aikakäsitys Perustelu: Länsimainen aikakäsitys eroaa suuresti itäisestä ja eteläisestä aikakäsityksestä. Länsimaissa ajattelutapa on, että aika on rahaa ja kello ja kalenteri määrittelevät elämän kulkua. Tämä pätee myös suomalaiseen työelämään. Kun työt alkavat kello kahdeksan, työntekijän odotetaan olevan valmiina aloittamaan työt tasan kello kahdeksan eikä esimerkiksi Itäisessä ja eteläisessä aikakäsityksessä ajatellaan, että aika ei lopu kesken ja se, mitä ei kerkeä tekeen tänään voi ihan yhtä hyvin tehdä huomenna loppuun. Täsmällisyys ja aikataulujen noudattaminen on kirjoittamaton sääntö, jota tulisi noudattaa suomalaisessa työelämässä. Jos maahanmuuttajalle ei tätä opeteta, hänet voidaan leimata laiskaksi ja ajatella, että hänellä ei ole minkäänlaista motivaatiota työhönsä. l Tasa-arvo Perustelu: Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa tasa-arvon toteutumisesta vastaa lainsäädäntö. Osalle maahanmuuttajista tämä voi olla täysin uusi asia. Maahanmuuttajatyöntekijä huomaa pian, että tasa-arvo pätee myös työpaikoilla. Tämä esiintyy siten, että työpaikoilla ei ole jyrkkää hierarkiaa ja esimiehiä voi sinutella. Maahanmuuttajatyöntekijä

18 16 voi tuntea olevansa hukassa jos hänen ei tarvitse kysyä lupaa jokaisen työtehtävänsä aloittamiseen. Työnopastajan tulee selvittää ja avata maahanmuuttajatyöntekijälle tarkemmin, kuinka tasa-arvo toteutuu suomalaisessa työelämässä. Tasa-arvoasioita tulisi käsitellä jo työnopastajakoulutuksessa, jotta työnopastajat olisivat valmiita kertomaan ne maahanmuuttajalle. l Työpaikalla yksi tai kaksi tukijaa/opastajaa maahanmuuttajatyöntekijälle Perustelu: Maahanmuuttajien työnopastukseen tarvittava aika on noin kaksinkertainen verrattuna suomalaisten työntekijöiden työnopastamiseen, koska käsiteltäviä asioita on huomattavasti enemmän. Tämä tulisi huomioida myös varsinaisen työnopastusjakson loppumisen jälkeen osoittamalla yksi tai kaksi tukijaa maahanmuuttajatyöntekijälle. Kysymyksiä varmasti herää maahanmuuttajatyöntekijälle työnopastuksen jälkeenkin. Nämä tukijat auttaisivat häntä tarvittaessa ja hänen ei tarvitsisi ajatella, että hänet on jätetty yksin kysymyksiensä kanssa. Tukijat myös varmistaisivat aika ajoin kuinka työt sujuvat. l Työnopastuksen tarkistuslista Perustelu: Työnopastuksen tarkistuslista olisi hyvä ja tärkeä osa onnistunutta työnopastusta. Tarkistuslistaan listattaisiin jokainen asia, mitä tulisi käydä läpi maahanmuuttajatyöntekijän kanssa. Ennen työnopastuksen alkua työnopastaja asettaisi realistiset ja selkeät tavoitteet yhdessä työntekijän kanssa. Näitä tavoitteita seurattaisiin ja tarkistettaisiin, että tavoitteet on saavutettu. l Kulttuurioppi Perustelu: Kulttuurioppi on yksi tärkeimpiä asioita mitä työnopastajakoulutuksessa tulisi olla maahanmuuttajan näkökulmaa ajatellen. Sen lisäksi, että työnopastaja oppii tuntemaan vieraita kulttuureita, hän oppii tuntemaan uusia puolia ja näkökulmia omasta kulttuuristaan ja itsestään. Oman kulttuurin tunteminen ja oppiminen selventää työnopastajalle miksi toimimme tällä tavalla tai miksi emme toimi näin. Kulttuuritunteminen helpottaa maahanmuuttajan ymmärtämistä ja yhteisen kielen löytämistä. l Stereotypioiden käsitteleminen ja ennakkoluulot Perustelu: Työnopastajien koulukuntaan kuuluu monenlaisia ihmisiä ja osalla heistä voi olla negatiivinen kuva maahanmuuttajista yleisellä tasolla. Stereotypiat ovat yleensä vääriä yleistyksiä tietystä ryhmästä ja aiheuttavat ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa maahanmuuttajan hyväksymistä yhdeksi työyhteisön jäseneksi. Työnopastajakoulutuksessa olisi hyvä käydä läpi tyypillisiä stereotypioita ja kuinka totuudenmukaisia ne todellisuudessa ovat. Erilaisten ihmisten hyväksyminen ja suvaitseminen edesauttavat maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen työyhteisöön ja yhteiskuntaan. l Suomalaisen työelämän arvot ja pelisäännöt Perustelu: Suomalaisille työelämän arvot (ahkeruus ja täsmällisyys) ja pelisäännöt ovat itsestäänselvyyksiä ja voimme helposti olettaa, että ne ovat sitä myös toisesta kulttuurista tulevalle maahanmuuttajalle. Maahanmuuttaja ei kuitenkaan voi tietää suomalaisen työelämän arvoista ja säännöistä ilman, että niitä hänelle selitettäisiin ja avattaisiin. Itsestäänselvyytenä pitämämme asiat ovat yleensä niitä tärkeitä kulmakiviä suomalaisen työelämän ymmärtämiseksi ja sisäistämiseksi. l Lähtötason arviointi Perustelu: Kun kyseessä on maahanmuuttajatyöntekijä, lähtötason arviointi voi olla hieman hankalampaa kuin suomalaisen työntekijän arviointi. Arvioimalla lähtötaso saadaan selville mitä maahanmuuttajatyöntekijä osaa, mistä hänellä on kokemusta ja mitkä asiat tarvitsevat lisää opetusta. Työnpastajan on kuitenkin huomioitava, että maahanmuuttaja on vasta matkalla ns. valmiiksi työntekijäksi. Työnopastajille voidaan järjestää myös yhteisiä verkostotapaamisia, joissa vuorovaikutteisesti voidaan vaihtaa kokemusta. Tällaisia tapahtumia voidaan järjestää halukkuuden mukaan työnopastaja-koulutuksen yhteydessä.

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon?

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Labquality Days 6.2.2015 Helena Vertanen Työvoimapula Työvoimapulaa ammattihenkilöistä, erityisesti hoitajista on ollut noin 10 vuoden välein aina 1970-luvulta vuoteen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Hallituksen kokous 22.9.2009 Liite 12 TERVEYDENHUOLTOALAN MAAHANMUUTTAJIEN EETTINEN REKRYTOINTI JA EDUNVALVONTA

Hallituksen kokous 22.9.2009 Liite 12 TERVEYDENHUOLTOALAN MAAHANMUUTTAJIEN EETTINEN REKRYTOINTI JA EDUNVALVONTA Tehy ry/ Okkeri & Koivuniemi 10.9.2009 TERVEYDENHUOLTOALAN MAAHANMUUTTAJIEN EETTINEN REKRYTOINTI JA EDUNVALVONTA Maahanmuuttajataustaisten määrä on Suomen työmarkkinoilla kasvanut, silti etenkin sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset HYVÄ-neuvottelukunnan kokous 27.2.2014 Päivi Mäenpää HR Consultant +358 50 310 9924 paivi.maenpaa@opteam.fi Kielitaitovaatimus YKI4/B2 on hyvä,

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY VASTUULLINEN KESÄDUUNI 20 -KYSELY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.5.20 kesäduuni 20 - kysely / T-Media Oy 2 TAUSTAMUUTTUJAT Mukana vastuullinen kesäduuni 20 -kampanjassa Työnantajan tyyppi Työnantajan koko

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot