URJALAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URJALAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-16"

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Valtuusto

2 Kuva: Eija Haapalainen, Varstakisat 2013

3 SISÄLLYS I. YLEINEN OSA 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE KUNTATALOUDEN TILANNE URJALAN KUNNAN STRATEGIA URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys ja työllisyys Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Alijäämän kattaminen Keskeiset tuloperusteet Taloussuunnitelman investoinnit Kuntakonserni TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Rakenne Sitovuus Täytäntöönpano ja seuranta Määrärahojen muutokset TULOSLASKELMA II KÄYTTÖTALOUSOSA 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuspalvelut VALTUUSTO Valtuusto KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus Keskushallinto Elinkeinopalvelut PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalityö Vanhustenhuolto Vammaispalvelut Lasten päivähoito Työllisyydenhoito Terveydenhuolto Toimeentuloturva... 48

4 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimisto Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Aikuiskoulutus Nuorisotyö Liikuntatoimi Kirjasto- ja tietopalvelu Kulttuuritoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimisto Yksityistietoimi Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntarakentaminen Palvelutoiminta Kiinteistöpalvelut Maa- ja metsätilat Vesihuoltolaitos Pelastustoimi RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu III. INVESTOINTIOSA 7. INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Teknisen palvelukeskuksen hankelista Investoinnit yhteensä IV. RAHOITUSOSA 8. RAHOITUSLASKELMA V. LIITTEET

5 YLEINEN OSA 1 I. YLEINEN OSA

6 YLEINEN OSA 2 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Tämä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen vaatimattomana kasvuna. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 2. KUNTATALOUDEN TILANNE Kuntatalouden näkymät ovat kiristyneet ja arvion mukaan kiristyvät entisestään lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien menot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää vuodelta 2012 siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukumaarvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Uusi sopimuskausi ulottuu Vuoden 2013 palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason

7 YLEINEN OSA 3 nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Kuntien verotulot ja valtionosuudet Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntataloudenverotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 2013 vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Maltillinen työmarkkinaratkaisun voimaan tulleessa vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Vuodelle 2013 ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Vuonna 2014 sovellettava jako-osuus noussee edellisen vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla.

8 YLEINEN OSA 4 Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon kehysriihiratkaisut vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 362 milj. euron lisäleikkauksesta (kehysriihen maaliskuu 2012 leikkaus 125 milj. + kehysriihen maaliskuu 2013 leikkaus 237 milj. ). Lisäleikkaukset alentavat kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia valtion talousarvioesityksen mukaan 1,43 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtion talousarvioesityksen ( ) mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna Muutos johtuu pääosaltaan jo päätetyistä valtionosuusleikkauksista Valtionosuusleikkaukset vuodesta 2012 alkaen ovat kokonaisuudessaan 1,1 mrd.euroa vuonna Laskennallisesti niiden kompensointi tarkoittaa keskimäärin noin 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto)

9 YLEINEN OSA 5 3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA Valtuusto on edellisen kerran vuoden 2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä päivittänyt kunnan strategian vuoteen Kesällä 2013 valtuusto piti tulevaisuusseminaarin, jossa pohdittiin kunnan strategista suhtautumista valmisteilla oleviin kuntarakenne- ja soteuudistuksiin. Seminaarin yksimielinen tulos oli, että Urjala jatkaa ensisijaisesti itsenäisenä kuntana. Jos kuntaliitosta on selvitettävä, niin ensisijaisesti selvitetään monikuntaliitosta. Sote-uudistuksen osalta tavoitellaan ensisijaisesti laajempaa, vähintään asukkaan sote-aluetta. Urjalan kunnan Visio Urjala on viihtyisän elinympäristön, uudistumiskykyisen yrittämisen sekä kiehtovan kulttuurin elinvoimainen kunta. Strategiset päämäärät: 1. Urjalassa on vakaa talous, joka luo perustan laadukkaille palveluille ja kunnan kehittämiselle. 2. Urjalassa on asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetyt palvelut. Urjala profiloituu lapsiystävällisenä asuinkuntana. 3. Urjalassa on vetovoimainen kuntakeskus sekä runsaasti viihtyisiä asumisvaihtoehtoja eri puolilla kuntaa. 4. Urjala on Suomen yritysvaltaisimpia kuntia alle 6000 asukkaan kuntien kokoluokassa. Urjalassa on tarjolla mielekkäitä työpaikkoja osaaville ihmisille niin jalostuskuin palvelusektorilla. 5. Urjala on tunnettu kiehtovana ja vetovoimaisena kulttuuri- ja matkailupitäjänä. Kulttuurimatkailun keihäänkärkinä kehitetään pitkäjänteisesti Väinö Linna Urjalan vetovoimatekijänä kokonaisuutta ja Nuutajärven lasikylää. 6. Urjalan kunta on vetovoimainen työnantaja. Henkilöstö on osaavaa ja uudistumiskykyistä. 7. Urjala hyödyntää Pirkanmaan kasvua ja tekee aktiivista yhteistyötä oman seutukunnan ja naapurikuntien kanssa.

10 YLEINEN OSA 6 4. URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Väestökehitys ja työllisyys Urjalan kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 5172 ja syyskuun lopussa 2013 asukasluku oli 5119, joten väestön lasku on jatkunut. Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Kokonaismuutos Väkiluku ennuste ennuste ennuste ennuste Taulukosta voidaan havaita, että Urjalan väestömäärän lasku johtuu sekä luonnollisesta väestömäärän vähenemisestä että kuntien välisestä muutosta.

11 YLEINEN OSA Väestön ikärakenne Väestöennuste ikäryhmittäin Ikäryhmä Tilastokeskuksen laatimasta väestöennusteesta voidaan havaita, että 0-64 vuotiaiden osuus tulee laskemaan tulevina vuosina. Sen sijaan yli 65 vuotiaiden määrä nousee jatkuvasti. Väestön ikääntyminen on siten merkittävä haaste kunnan palvelukyvyn ylläpidolle ja talouden kantokyvylle. Työttömyysaste oli syyskuun lopussa Pirkanmaalla 12,9 %, kun se oli koko maassa 10,9 %. Urjalassa työttömyysaste oli molempia keskiarvoja korkeampi 13,1 %. Vuosi sitten samaan aikaan se oli 11,2 %. 4.2 Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Urjalan kunta muodostavat Etelä-Pirkanmaan seutukunnan. Nämä kunnat ovat jo pitkään tehneet seudullista yhteistyötä. Käytännössä seudullinen päätöksenteko tapahtuu kuntajohtajakokouksessa, johon osallistuvat myös kunnallishallitusten puheenjohtajat. Vuoden 2014 alusta kunnat luopuvat seutujohtajasta ja seutuasiat siirretään kuntien omistamalle kehitysyhtiölle, jolloin kustannukset vähenevät. Vuoden 2014 alusta alkaa EU:n uusi rahastokausi , mikä käytännössä merkitsee uusien hankkeiden hidasta käynnistymistä. Vuodelle 2014 Urjalan kunta varaa

12 YLEINEN OSA 8 hankerahoitukseen 8 euroa/asukas sisältäen rahoituksen käynnissä oleville hakkeille mukaan lukien Hehkuva Nuutajärven lasikylä hanke sekä rahoituksen Pirkan Helmi ry.:lle 2 euroa/asukas. Seudun kunnat ovat yhdessä valtion kanssa perustaneet Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskuksen, joka on useiden palvelutuottajien muodostama asiantuntija- ja palveluverkosto. Syksyllä 2012 Akaa, Urjala ja Valkeakoski pääsivät mukaan hallitusohjelman kuntakokeiluun pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi. Tavoitteina ovat asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen, kumppanuuksien rakentaminen ja rajapintojen selkeyttäminen. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Seutuyhteistyön ensimmäinen muoto oli Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, joka on kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö. Kehitysyhtiön palveluksessa ovat kaikki yritysasiamiehet, ja yhtiö on myös aktiivinen toimija seudulla hankeasioissa. Seudulla on yhteinen puhelinjärjestelmä ja koko tietohallinto. Kuntakeskusten välille on rakennettu nopea valokuituverkko, mikä mahdollistaa seutukunnan tietohallinnon keskittymisen Valkeakosken tietohallintoon. Vuonna 2006 Valkeakoskella aloitti kuntien yhteinen ympäristöterveydenhuollon ja suojelun seudullinen yksikkö. Etelä-Pirkanmaan seudun kunnat muodostavat myös oman tilaajarenkaan tilatessaan erikoissairaanhoidon palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Akaan ja Urjalan kunnat ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, jolla Akaan kaupunki järjestää perusterveydenhuollon, vanhushuollon, vammaishuollon ja perhekeskuksen palvelut Urjalan kunnalle. 4.3 Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Urjalan kunnan taseen mukaan alijäämä oli edellisiltä vuosilta 3,18 miljoonaa euroa. Arvion mukaan alijäämä lisääntyy noin 1,3 miljoonalla eurolla Kunnan lainakanta (ilman tytäryhtiöiden lainoja) oli vuoden 2013 loppupuolella n. 6,0 milj.euroa. Asukasta kohti lainaa oli noin 1200 euroa. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen ja tavoitetaso on nettoinvestointien määrä, joka on yleensä poistojen määrää suurempi. Vuonna 2014 vuosikate kattaa poistot, kuin myös suunnitelmavuosina

13 1000 euroa URJALAN KUNTA YLEINEN OSA Tulorahoituksen riittävyys vuosikate poistot ta-m 2013 ta 2014 ts 2015 ts ,5 Vuosikate vuosikate milj.euroa 2,0 2,1 1,5 1,0 0,5 1,1 0,7 1,0 0,9 1,2 1,2 0,0 0,0-0,3-0,2 0,1-0,1-0,2-0, ta-m 2013 ta 2014 ts 2015 ts 2016

14 YLEINEN OSA Lainakanta asukasta kohden TAm 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Pitkäaikaiset lainat, euroa/asukas Urjalan lainakanta on pysynyt muutamana viime vuonna varsin samalla tasolla asukasta kohden tarkasteltuna, mutta kuitenkin kaksinkertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Lainamäärä tullee nousemaan tulevina vuosina selvästi investointien vuoksi.

15 YLEINEN OSA Lainamäärän kehitys , , ,2 6,91 5,81 5,92 5,87 6 5,06 5,4 4,66 3,16 3, euroa/vuoden lopussa milj.euroa 1,5 Tilikauden ali-/ylijäämä ,0 1,1 0,5 0,0-0,2-0,3 0,1 0,1 0,4 0,4-0,5-1,0-1,1-1,3-0,9-1,1-1,2 tilivuoden ali-/ylijäämä milj.euroa -1,5-1,7-2, ta-m 2013 ta 2014 ts 2015 ts 2016

16 YLEINEN OSA Alijäämän kattaminen Kuntalain 65 :ssä todetaan, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään 4 vuoden pituisena suunnitelmakautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnanhallitus on laatinut alijäämän kattamisen toimenpideohjelman. Sen mukaan tuloveroprosenttia joudutaan nostamaan sekä vuonna 2015 että vuonna Alijäämän kattamisen toimenpideohjelma Alijäämä vuoden alussa Tilinpäätöksen mukainen alijäämä Alijäämä vuoden alussa Ennusteen mukainen alijäämä Alijäämä vuoden alussa Talousarvion mukainen ylijäämä Alijäämä Taloussuunnitelman vuoden alussa mukainen ylijäämä Kiinteistöveron noston vaikutus Tuloveroprosentin nosto (22,50 %) Henkilöstömenojen laskun vaikutus Alijäämä Taloussuunnitelman vuoden alussa mukainen ylijäämä Kiinteistöveron noston vaikutus Tuloveroprosentin nosto (23,50 %) Henkilöstömenojen laskun vaikutus Alijäämä vuoden alussa Vuonna kertyvä ylijäämä Kiinteistöveron noston vaikutus Tuloveroprosentin nosto (24,25 %) Henkilöstömenojen laskun vaikutus Ali-/ylijäämä vuoden lopussa * Veronkorotuksen vaikutus verrattuna vuoteen 2014 * Suunnitelmavuosien toimintakulujen kasvuna on käytetty 0 %:a. 4.5 Keskeiset tuloperusteet o Tuloveroprosentti on 22,00 o Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,60 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti 1,20 ja rakentamattoman rakennusmaan 1,50 %. Yleishyödyllisten yhteisöiltä kiinteistöveroprosentti on 0,00 %. o Maksujen ja taksojen korotuksista päätetään erikseen o Rahoituslaskelmasta ilmenee, että lainaa otetaan vuonna 2014 yhteensä 3,5 milj.euroa

17 YLEINEN OSA Taloussuunnitelman investoinnit Investointimenot vuonna 2014 ovat n. 3,2 milj.euroa. 4.7 Kuntakonserni Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Urjalan kunnan konserniohjeen. Kunnan omistusosuus kuntayhtymissä on seuraava: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1,16 % Koulutuskeskus Tavastia 1,05 % Pirkanmaan liitto 1,12 % Forssan ammatti-instituutti 5,88 % Valkeakosken seudun ammatillisen koulutuksen ky 1,07 % Kunnan osuus osakkuusyhteisöissä: Kiinteistö Oy Urjalan Virasto- ja liikekeskus 40,3 % Kiinteistö Oy Laukeelan Keskus 23,87 % Kunnan ainoa tytäryhteisö on Urjalan Talot Oy, omistusosuus 100 %. Urjalan Talot Oy:n tavoitteet o Tuotetaan ja ylläpidetään riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja o Ulkopuolisille myytävät kiinteistönhuoltopalvelut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla o Asuntojen käyttöastetavoite 97 % o Tasapainoinen talous

18 YLEINEN OSA TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS 5.1 Rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia talousarviosta ja suunnitelmasta. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kunnan palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategian ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Investointisosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. 5.2 Sitovuus Kunnanvaltuusto määrää miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain. o Käyttötalousosa on kunnanhallitusta ja lautakuntia sitova valtuuston vahvistamalla tulosaluetasolla. Vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan sitovuuden osalta nettobudjetointia. o Käyttötalousosa on kunnanjohtajaa ja palvelukeskuksen johtajia sitova kunnanhallituksen ja lautakuntien vahvistamalla tulosyksikkötasolla. o Käyttötalousosa on toimintayksiköiden vastuuhenkilöitä sitova palvelukeskusten johtajien vahvistamalla kustannuspaikkatasolla.

19 YLEINEN OSA 15 Toiminta-ajatus, painopisteet ja muut perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat toimielimille ryhmittäin. Bruttomääräiset toimielimille osoitetut määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Teknisen palvelukeskuksen yksityiskohtainen hankelista on toiminnallisesti sitova. Määrärahatieto on viitteellinen ja tarkoitettu informaatioksi. Palvelukeskukset velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. 5.3 Täytäntöönpano ja seuranta Talousarvion täytäntöönpano tapahtuu käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Toimielimet (kunnanhallitus ja lautakunnat) muuttavat käyttösuunnitelmansa valtuuston talousarviopäätöstä vastaavaksi. Toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot käyttötalousosan kustannuspaikoille. Edelleen johtavat viranhaltijat päättävät viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien tavoitteiden asettamisesta sekä määrärahojen jaosta toiminnoille ja kohteille. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen on sisällytettävä talousarvion toteutumisvertailu. Tähän sisältyy myös sitovien tavoitteiden seuranta. Toimintakertomuksessa tarkastellaan myös muita, ei-sitovia tavoitteita. 5.4 Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määrä ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puitteissa. Määrärahan muutosesityksen kunnanvaltuustolle voi tehdä talousarviovuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi.

20 YLEINEN OSA TULOSLASKELMA TP2012 mta2013 KH2014 TS2015 TS2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Tuet ja avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Tunnusluvut Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintamenot% Vuosikate/Poistot, % 9, ,7 143,9 143,9 Vuosikate, /asukas Kertynyt alijäämä, tuhatta *asukaslukuna on käytetty 5172

21 YLEINEN OSA 17 Urjalan kunnan tulorahoitus ,5% 3,5% 3,2% 2,8% Myyntituotot 2,5 % Maksutuotot 3,5 % 40 % Tuet ja avustukset 3 % Muut toimintatuotot 2,8 % 48 % Verotulot 48 % Valtionosuudet 40 % Toimintamenojen jakautuminen ,20 % 5,30% 1,00 % Henkilöstökulut 26,6 % 26,6 % Palvelujen ostot 62,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4,2 % 62,8 % Avustukset 5,3 % Muut toimintakulut 1,0 %

22 YLEINEN OSA 18 Toimintakulut 2014 toimielimittäin 0,47% 0,05% 9,67% 0,08% 8,66% Muut 0,05 % Kunnanvaltuusto 0,08 % 14,69% Kunnanhallitus 8,66 % Perusturvalautakunta 66,38 % Sivistyslautakunta 14,69 % 66,38% Tekninenlautakunta 9,67 % Rakennus-ja ympäristölautakunta 0,47 %

23 KÄYTTÖTALOUSOSA 19 II. KÄYTTÖTALOUSOSA

24 KÄYTTÖTALOUSOSA 20 Toimielin Tulosalue 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta toimittaa kunnallisvaalit, valtiolliset vaalit ja Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit). Seuraavat vaalit ovat europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014, vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit ja 2016 kunnallisvaalit. Kunnassa on yksi äänestysalue. Toimintaympäristön muutokset Talousarviovuonna ei ole tiedossa muutoksia.

25 KÄYTTÖTALOUSOSA 21 Toimielin Tulosalue 2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA 2110 Tarkastuspalvelut TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kuntalain mukaisesti kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTTtilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa JHTT-tilintarkastaja. Toimintaympäristön muutokset Talousarviovuonna ei ole tiedossa muutoksia. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Tilintarkastukseen käytetään 14 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuspäivien määrä KPMG Oy toteuttaa tarkastuksen ennakkoon sovittujen rajojen ja tarpeen mukaan

26 KÄYTTÖTALOUSOSA 22 Toimielin Tulosalue 3000 VALTUUSTO 3110 Valtuusto TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Valtuusto vastaa ylimpänä päätöksentekoelimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 12 :n mukaan valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio, 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

27 KÄYTTÖTALOUSOSA 23 Toimielin Tulosalue 4000 KUNNANHALLITUS 4110 Kunnanhallitus Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Hannu Maijala Toimielimen alaiset tulosalueet: 4111 Keskushallinto 4210 Henkilöstöhallinto 4310 Taloushallinto 4410 Elinkeinopalvelut TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tulee myös valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitukselle kuuluu lisäksi esityksen tekeminen talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintaympäristön muutokset Kuntarakenne- ja sote-uudistuksien eteneminen.

28 KÄYTTÖTALOUSOSA 24 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Monipuolisten omakotitonttivaihtoehtojen turvaaminen Nykyinen tonttivarannontaso säilytetään. Yksityisen tonttivarannon hyödyntäminen Tarvittaessa maanosto. Selvitetään yksityinen tonttivaranto. Edunvalvonnassa onnistuminen Liikenneyhteyksien toimivuuteen vaikuttaminen, EU:n ohjelmarahoituksen turvaaminen Aktiivinen vaikuttaminen ko.asioihin eri yhteyksissä Omistajapolitiikan tehostaminen Urjalan tavoitteiden toteutuminen Urjalan tavoitteiden näkyvä esiin nostaminen kuntayhteisöjen hallinnossa. Palvelujen painopiste keskitetään kuntakeskukseen Palvelujen saatavuuden määrittely Palvelujen käytön tarkastelu ja arviointi

29 KÄYTTÖTALOUSOSA 25 Toimielin Tulosalue 4000 KUNNANHALLITUS 4111 Keskushallinto Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 4112 Toimistopalvelut 4113 Muut palvelut 4114 Siivous- ja ruokapalvelut 4210 Henkilöstöhallinto 4310 Taloushallinto TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kunnanhallituksen alaisena tulosalueena keskushallinto tekee hallinnon keskitettyjä tehtäviä ja tuottaa tukipalveluja muille tulosalueille tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kunnan tiedotuksesta ja asiakaspalvelutehtävistä. Taloushallinnon tulosyksikössä johdetaan kunnan taloussuunnittelua, raportointia ja talousarvion seurantaa. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahatehtävät ja kirjanpidolliset laskentatehtävät, osa perintätehtävistä, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana kuuluvat hallinnointitehtävät.

30 KÄYTTÖTALOUSOSA 26 Henkilöstöhallinto avustaa palvelukeskuksia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja koordinoi Urjalan kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia ovat mm. virka- ja työehtosopimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, kouluttaminen, tiedottaminen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet. Joukkoliikennettä järjestetään siten, että kunnassa on toimivat joukkoliikenneyhteydet kunnan sisällä ja Etelä-Pirkanmaan seutulippualueella matkustaville. Toimintaympäristön muutokset Talousarviovuonna ei ole tiedossa muutoksia. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Omaisuuden tehokas hallinta ja arvon säilyttäminen Kunnan sisäistä ja ulkoista tiedottamista parannetaan Henkilöstön kannustaminen Asiantunteva ja osaava henkilöstö Ei aihetta viivästyskorkojen maksamiseen Tarpeetonta omaisuutta ei ole tai se on myynnissä Tiedottamiseen tyytyväiset kuntalaiset ja oma henkilöstö Palkkataso naapurikuntien keskitasoa ja muut kannusteet Ajantasaiset tiedot ja työmenetelmät Viivästyskorkojen määrä Tarpeetonta omaisuutta myydään. Nykyaikaisten internet-sivujen aktiivinen päivittäminen Palkkatason seuranta Henkilöstön kouluttaminen 0,5 % palkkasummasta Sujuva ja toimiva laskukierto, niin että viivästyskorkoja ei aiheudu Talouden tasapainottaminen Talouden toteutuminen Aktiivinen eri vaihtoehtojen tarkastelu ja toteuttaminen menojen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi Siivous- ja ruokapalveluyksikkö Vastuuhenkilö: ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Eira Koskinen Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Siivous- ja ruokapalveluyksikön toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita, terveellisiä ja maukkaita aterioita eri-ikäisten ruokailijoiden ravitsemussuositusten mukaisesti kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä huolehtia kunnan kiinteistöjen tarkoituksenmukaisesta siivouksesta Toimintaympäristön muutokset Kouluverkon pienentäminen vaikuttaa siivous- ja ruokapalveluiden palveluntuotantoon kustannuksia laskevasti.

31 KÄYTTÖTALOUSOSA 27 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus (miten tavoite toteutetaan) siivous- Tarkoituksenmukainen palvelu Puhtaustaso Mitoituksen mukainen laatutaso ja ajankäyttö sekä hygicult-näytteet. Tyytyväiset asiakkaat. Asiakastyytyväisyys vähintään 8 (asteikko 4-10) Eri-ikäisille asiakkaille tuotetaan terveellisiä ja ravitsevia aterioita Asiakaskysely Ravitsemissuositukset ja syödyn ruuan määrän tarkkailu. Asiakaskyselyn toteutus. Eri-ikäisten ravitsemussuositusten ja reseptiikan noudattaminen. Suolan määrän mittaaminen (suolaprosentti) Suoritehinta arvio Aseman koulu 2,66 2,71 2,74 2,77 2,8 2,83 Huhdin koulu 2,29 2,35 2,36 2,38 2,4 - Keskuskeittiö 4,28 3,53* 3,55 3,56 3,44 3,45 Yhtenäiskoulu ,29 2,66 *Vuosi 2013 laskee jo keskuskeittiön suoritehintaa, kun Nuutajärven ja Urjalankylän lounaat valmistetaan siellä. Yhtenäiskoulun koko vuoden 2017 toiminta näkyy suoritehinnan alentumisena.

32 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 Toimielin Tulosalue 4000 KUNNANHALLITUS 4410 Elinkeinopalvelut Vastuuhenkilö: yritysasiamies Vesa Leppänen, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (Vaske) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yrityspalvelupiste palvelee alkavia ja toimivia yrityksiä elinkeinoneuvonta- ja kehittämispalveluja tarjoamalla sekä Vasken, ELY-keskuksen ja muiden yhteistyökumppanien asiantuntemusta välittämällä. Lisäksi osallistutaan seudulliseen elinkeinotoimintaan, erilaisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä tiedotukseen. Toimintaympäristön muutokset Asiakaspalvelun painopistettä siirretään enemmän jo toimivien yritysten suuntaan. Uusien yritysten perustamisessa on mukana myös Ensimetrin yritysneuvoja - erityisesti palvelualan yritysten ja kaupan sektorilla. Mikroyritysten rahoitusneuvontaan on myös oma projektihenkilö. Yritysasiamies keskittyy enemmän tuotannollisten yritysten neuvontaan (esim. rahoitus- ja toimitila-asiat) muutamana päivänä viikossa. Hankesuunnittelussa ollaan mukana kysynnän ja resurssien mukaan.

33 KÄYTTÖTALOUSOSA 29 Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Yritysten osaamisen kehittäminen ja verkostoitumisen edistäminen. Yrityksille suunnatut 2-3 tilaisuutta. Tiedotetaan uusista mahdollisuuksista. Tilaisuudet Urjalassa ja muualla Etelä-Pirkanmaalla. Kunnan markkinointiviestinnän tehostaminen Positiivisten mediaosumien määrä. Edistetään median kiinnostusta alueesta. Yritystiloja ja tontteja on tarjolla Yritystilojen ja tonttien riittävyys Maanhankinta ja kaavoitus Tavoitellaan alle 12 %:n työttömyyttä Työllisyystilanteen seuranta. Työpaikkavarannon toimenpiteet ja yhteistyö. Tietoliikenteen kehittäminen. Valokuidun saatavuus kunnassa Osallistuminen aluekehittämiseen ja hankkeisiin. Laukeelasta vireä kuntakeskus. Kehittämissuunnitelman toteutus. Resursointi valittuihin toimenpiterisiin. Nuutajärven lasikylän vetovoimaisuus Hehkuva Nuutajärven lasikylä hanke, kunta markkinoi osana Urjalaa. Resursointi hankkeeseen. Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa. Tunnusluvut Kriteeri Tavoite Toteutuminen 2012 Asiantuntijapalvelut Urjalassa 210 kpl 416 kpl Uusia yrityksiä Urjalassa 20 kpl (joihin 20 työpaikkaa) 14 kpl (joissa 15,5 työpaikkaa) Sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat 1 kpl 4 kpl

34 KÄYTTÖTALOUSOSA 30 Toimielin 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Toimielimen alaiset tulosalueet: 6110 Sosiaalityö 6120 Vanhustenhuolto 6130 Vammaispalvelut 6140 Lasten päivähoito 6151 Työllisyyden hoito 6170 Terveydenhuolto 6190 Toimeentuloturva TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Perusturvalautakunnan tehtävänä on laadukkailla ja saatavilla olevilla palveluilla ylläpitää ja edistää kuntalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Se myös pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen toimialalle osoitetaan voimavaroja riittävästi ja muussa kunnan kehittämisessä sekä palvelutuotannossa huomioidaan sosiaaliset näkökohdat. Toimintaympäristön muutokset Kuntarakennelaki astui voimaan ja uuden sote-lain on arvioitu valmistuvan kesällä Nämä lait ohjaavat jatkossa vahvasti perusturvan toiminnan suunnittelua yhteistyötä lukuun ottamatta päivähoitoa ja työllisyydenhoitoa. Lakimuutokset olivat edesauttamassa myös sitä uutta yhteistyötä, jota Urjala ja Akaa toteuttavat yhteisellä perusturvajohtajalla Akaa ostaa alkaen vuoden

35 KÄYTTÖTALOUSOSA loppuun saakka Urjalan perusturvajohtajan palvelut itselleen siten, että jatkossa yhteinen perusturvajohtaja työskentelee työajastaan 25 % Urjalassa ja 75 % Akaassa. Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6110 Sosiaalityö Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Tulosalueen alaiset kustannuspaikat: 2010 Sosiaalitoimisto 2020 Aikuissosiaalityö 2021 Perhekeskus 2022 Sotaveteraanien kuntoutus 2023 Lastensuojelu 2024 Päihdehuolto TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yleisten sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tarkoituksena on mahdollistaa yksilön ja perheen elämänkriiseistä selviytyminen sekä tukea yhteisön toimivuutta vaikuttamalla asiakkaiden elinolosuhteisiin. Sosiaalietuuksien myöntämisen lisäksi sitä toteutetaan kehittämällä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja järjestämällä yhteistyössä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa hänelle tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset palvelut ja tukitoimet.

36 KÄYTTÖTALOUSOSA 32 Toimintaympäristön muutokset Syyskuussa 2013 aloitti uusi lasten ja nuorten psykologi. Tämän toiminnan on tarkoitus tukea lapsiperheitä ja nuoria heidän arjen ongelmissaan ja ehkäistä myös lastensuojelun tarvetta. Aikuissosiaalityötä vahvistetaan luomalla sille oma kustannuspaikka ja siten tunnustetaan myös aikuissosiaalityön tarve osana sosiaalityötä. Lastensuojelussa, päihdehuollossa ja muussa sosiaalityössä korostetaan edelleen avohuollon kehittämistä ja ensisijaisuutta palvelurakenteessa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Lapsiperheiden palvelut kustannustehokkaasti. ehkäisevät toimivat Ehkäisevät palvelut suunnitellaan toisiaan tukeviksi ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palveluntuottajat luovat yhteisen toimintamallin lapsiperheiden ehkäiseviin palveluihin. Tunnusluvut TP TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sijaishuoltoon sijoitetut Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Muut asumispalvelun asiakkaat

37 KÄYTTÖTALOUSOSA 33 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6120 Vanhustenhuolto Akaan kaupunki järjestää palvelut vastuukunta-mallin mukaisesti TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Vanhustyön tarkoituksena on turvata vanhuksen hyvä hoito kotona, kodinomaisessa asumisessa ja laitoshoidossa. Kotihoidon tarkoituksena on asiakkaiden omatoimisen kotona selviytymisen tukeminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. Kotihoitoyksikkö on perushoitoa, hoivapalveluja ja sairaanhoidollisia palveluja tuottava toimija, jonka henkilökunnalla on monipuolinen osaaminen ja ammattitaito. Kotiin annettavien tukipalveluiden kuten ateria-, kauppa-, ja turvapalvelujen avulla tuetaan kotona asumista. Vanhusten kotona asumista edistää myös päiväkeskustoiminta. Koivulakoti tarjoaa kodinomaista asumista 8 asukkaalle. Kurkelanhovin ja Karpinmäen palvelutalot tuottavat asumispalveluja ikääntyneille ja vajaakuntoisille henkilöille. Palvelutaloissa on yhteensä 42 paikkaa. Omaishoidettavien vapaapäivät järjestetään pääsääntöisesti Kurkelanhovissa tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien paikoilla.

38 KÄYTTÖTALOUSOSA 34 Havupirtti ja Hoitokoti Arwola Toijalassa, Mäntymäen alakerta, Tarpiakoti Kylmäkoskella ja palvelutalo Reikonlinna Urjalassa tarjoavat tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Havupirtissä on 14 paikkaa, Arwolassa 15, Mäntymäessä 16, Tarpiakodissa 26 ja Reikonlinnassa 44. Vanhainkoti Hakalehdon muutettua uusiin toimitiloihin Hakalehdossa tarjotaan tehostettua palveluasumista. Paikkoja on edelleen 36. Ostopalveluina järjestetään myös muita asumispalveluja ja tukipalveluja. Vanhainkodit tarjoavat jatkuvaa, ympärivuorokautista ja asiantuntevaa hoivaa niille vanhuksille, joille muut vanhustyön tarjoamat palvelut eivät ole riittäviä. Vanhainkotien lyhytaikaishoidon avulla siirretään vanhuksen pysyvän laitoshoidon tarvetta. Havulinnassa on 32 paikkaa, Mäntymäessä 32, Tarpiakodissa 10 ja Urjalan vanhainkodissa 44. Kriisipaikat sisältyvät lukuihin. Toimintaympäristö ja sen muutos Kotihoidon organisaatio uudistettiin alkaen. Kotihoito jaettiin kahteen palvelualueeseen. Yhdestä kotihoidon ohjaajasta tuli palveluohjaaja. Palveluohjaaja ohjaa jatkossa kaikki yhteistoimintaalueen kotihoidon asiakkaat oikeiden palveluiden piiriin. Hän tekee alustavan arvion asiakkaan tarpeista ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan myös yksityisille palvelun tarjoajille, mikäli kotihoidon kriteerit eivät täyty asiakkaan kohdalla. Palveluohjaajan työparina toimii kotiutushoitaja, jolla on terveydenhuollon koulutus. Tavoitteena on, että yhteistoiminta-alueelle saadaan vähintään yksi ikäihmisten neuvontapiste. Kotihoidon työntekijöiden käyttöön otettiin Pegasos Mukana eli mobiililaitteet. Palveluasuntoja tarvitseville asiakkaille tarjotaan ensisijaisesti asuntoja kaupungin omista yksiköistä tavoitteena ostopalvelumenojen hillitty kasvu. Palvelusetelin käyttöönotosta on valmistunut selvitystyö ja se esitellään perusturvalautakunnalle ja erillisessä kokouksessa päätetään palvelusetelin käyttöönostosta. Tavoitteena on, että palveluseteli otetaan käyttöön tehostetun palveluasumisen osalta siten, että asiakkaan maksama osuus nykytasoon nähden nousee. Syynä tähän on mm. vanhusten kasvava määrä ja kasvavat palvelutarpeet. Vanhainkoti Hakalehdon uudisrakennus valmistuu elokuun alussa Uudisrakennuksen myötä Hakalehto muuttuu tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Vanhainkoti Mäntymäen alakerta muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi alkaen. Vuoden 2013 aikana tiloja on remontoitu paremmin vastaamaan tehostetun palveluasumisen tarpeita. Hakalehdon, Havulinnan ja Tarpiakodin käyttöön suunnitellaan yhteisen fysioterapeutin ja kuntoutukseen suuntautuneen työryhmän työpanosta. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen on tärkeää kaikissa vanhustyön yksiköissä. Ostopalveluita voidaan vastaavasti tämän myötä vähentää. Urjalan vanhainkodin paikkamäärää vähennetään siten, että asukkailla olisi yhden hengen huone. Samalla tarkastellaan henkilökunnan ja yöhoitajien määrää sekä selvitetään teknisiä laitteita, joilla yöaikainen valvonta onnistuisi liiketunnistimien avulla. Urjalan perusturvalautakunnan selvityspyyntöön koskien yksikön muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi vastataan vuoden 2014 aikana tuli voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki. Laki vahvistaa mm. kotihoidon ensisijaisuutta ja yhteistyön tekemistä eri hallintokuntien välillä ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Laki tulee voimaan portaittain.

39 KÄYTTÖTALOUSOSA alkaen kunnalla on suunnitteluvelvoite koskien vanhusten palvelujen riittävyyttä ja laatua ja niihin suunnattuja voimavaroja ja resursseja. Ns. strategiatyö aloitetaan jo vuoden 2013 aikana. Tähän on tehty jo hyvä pohjatyö ns. rakennetyöryhmän toimesta. Suunnitelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi kevään 2014 aikana. Samasta ajankohdasta lähtien kunnalla pitää olla vanhusneuvosto ja se perustettiin Akaassa vuoden 2013 aikana alkaen kunnalla pitää olla vastuutyöntekijä vanhustenhuollossa. Taloussuunnitelmavuodelle 2015 on jo huomioitu kyseinen tarve. Samasta ajankohdasta alkaen kaikilla työyksiköillä tulee olla laadittuna omavalvontasuunnitelma. Vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa kehitetään edelleen yhteisiä toimintamalleja mm. sosiaalityön ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet VAIKUTTAVUUS Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite Vanhus- ja vammaistyön yksiköt tuottavat riittävästi laadukkaita palveluja Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/ Mittari Tavoitetaso Asiakkaat saavat laadukasta ja suunnitelmallista todettuihin tarpeisiin perustuvaa palvelua Asiakastyytyväisyyskysely Vähintään 80 % asiakkaista/omaisista ovat tyytyväisiä palveluun Asiakkaan saama hoiva ja hoito ovat kuntouttavia ja toimintakykyä ylläpitäviä PROSESSIT JA RAKENTEET Ajan tasalla olevat hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja erityshuoltosuunnitelmat Tavoite toteutuu 90 %:sti Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite Tarkoituksenmukainen hoidon ja palveluiden porrastus Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/ Mittari Tavoitetaso Hoitoketju on toimiva ja erilaiset asiakkaan tarpeet pystytään tunnistamaan Vanhustyön asiakkaiden RaVaindeksi Kotihoito ka. 2,0 Palveluasuminen ka. 2,5 Tehostetussa palveluas.ka 3,2 Laitoshoidossa ka. 3,2 Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite Kotona asumista tukevan palvelujärjestelmän ylläpitäminen

40 KÄYTTÖTALOUSOSA 36 Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/ Mittari Tavoitetaso Kotona asuvia asiakkaita pystytään tarvittaessa tukemaan lyhytaikaisen hoidon avulla RESURSSIT JA TALOUS Kotihoidossa olevien vanhusten tilapäishoidon tarpeeseen vastaaminen Vanhainkodit pystyvät ottamaan kriisipaikalle vuorokauden sisällä ja muuhun hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan kahden viikon kuluessa Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite Yksiköiden tuottavuus on asetettuihin tavoitteisiin nähden hyvä Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Vanhus- ja vammaistyöhön varattu määräraha riittää Arviointikriteeri/ Mittari Käyttötalouden seuranta Tavoitetaso Tulosalueiden käyttötalousmenot eivät ylitä vahvistettua talousarviota OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite Henkilökunta toimii asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/ Mittari Tavoitetaso Ammattitaitoinen ja tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta Koulutuspäivät/työntekijä Koulutuspäiviä 1-3/työntekijä Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Tunnusluvut Työtyytyväisyys 3,5 asteikolla 1-5 Kotihoito TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kotihoidon käynnit Akaan kaupungin työtyytyväisyyskysely Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä (%) Päiväkeskusasiakkaat Omaishoidon hoidetut tuella Akaa: 14,5 Urjala: 13,0 Viiala: 35 Urjala: 47 Akaa: 110 Urjala:

41 KÄYTTÖTALOUSOSA 37 Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Tarpiakoti: Reikonlinna (myös palveluasuminen): Vanhainkodit Hoitopäivät Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneiden määrä (%) Akaa: 8,53 Urjala: 5, Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6130 Vammaispalvelut Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Akaan kaupunki järjestää vammaispalvelut laitoshoitoa lukuun ottamatta, jonka järjestää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto ,

42 KÄYTTÖTALOUSOSA 38 Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon tarkoituksena on tukea asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Vammaispalveluna annetaan tarvittaessa mm. kuljetuspalveluja, asumispalveluja ja apuvälineitä sekä avustuksia asunnon muutostöihin asiakkaan arjen sujuvuuden edistämiseksi. Kehitysvammahuollon hoitokotien toiminnassa korostetaan asiakkaan yksilöllistä asumista kodinomaisesti ja turvallisesti. Sipilän koti (16 paikkaa) tarjoaa ympärivuorokautista autetun asumisen palvelua kehitysvammaisille. Viialan ryhmäkoti (6 asuntoa) ja Ajulantuvan ryhmäkoti (4 asuntoa) ja tukiasunnot (6 asuntoa) on ohjatun asumisen yksikkö, jossa palvelu ei ole ympärivuorokautista. Kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää päivä- ja työtoimintaa ja vaikeavammaisten päivätoimintaa järjestetään Viialan toimintakeskuksessa. Toimintaympäristön muutokset Vammaispalvelussa palvelusuunnitelmat pyritään laatimaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen palvelusihteerin työpanosta. Sivistystoimen ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa kilpailutetaan kuljetukset keväällä Kehitysvammahuollossa suunnitellaan Sipilänkodin laajentamista varsinkin kehitysvammaisten nuorten asumistarpeisiin vastaten. Haasteena on edelleen laitoshoidon purkaminen Ylisen kuntoutuslaitoksesta kodinomaiseen asumismuotoon asukkaiden toimintakyky huomioiden. Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite Vanhus- ja vammaistyön yksiköt tuottavat riittävästi laadukkaita palveluja Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/ Mittari Tavoitetaso Asiakkaat saavat laadukasta ja suunnitelmallista todettuihin tarpeisiin perustuvaa palvelua Asiakastyytyväisyyskysely Vähintään 80 % asiakkaista/omaisista ovat tyytyväisiä palveluun Asiakkaan saama hoiva ja hoito ovat kuntouttavia ja toimintakykyä ylläpitäviä Ajan tasalla olevat hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja erityshuoltosuunnitelmat Tavoite toteutuu 90 %:sti Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vammaispalvelu Vpl palveluasuminen/hoito-päivät Kehitysvammahuolto Kuntoutusohjauksen käynnit Autetun asumisen hoitopäivät Ohjatun asumisen hoitopäivät Päivä- ja työtoiminta Laitoshoitopäivät

43 KÄYTTÖTALOUSOSA 39 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6140 Lasten päivähoito Vastuuhenkilöt: päivähoidon ohjaaja Heini Kannisto ja päiväkodin johtaja Riitta Rajoo Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 6141 Päiväkodit 6143 Perhepäivähoito 6144 Iltapäiväkerhotoiminta 6145 Lasten kotihoidontuki 6146 Esiopetus TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Päivähoidon tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään järjestämällä päivähoitopalveluja ja tarjoamalla lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen yksilöllistä ja tasapainoista kasvua. Lähtökohtina toiminnassa ovat lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus ja luottamuksellisuus. Toimintaympäristön muutokset Valtioneuvosto on päätöksissään rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Päätöksen sisältöä ei talousarvion tekovaiheessa ole vielä tiedossa, mutta on luultavaa, että tätä kautta ei suuria säästöjä ole syntymässä Urjalassa. Kevään 2014 aikana on valmistelussa olevasta varhaiskasvatuslaista tulossa ensimmäisiä tietoja. Hallitus on lisäksi linjannut, että esiopetus tulisi velvoittavaksi. Käytännössä tämä ei muuta tilannetta Urjalassa, sillä lähes koko ikäluokka osallistuu vuosittain esiopetukseen.

44 KÄYTTÖTALOUSOSA 40 Valtakunnallisesti koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa pidetään tärkeänä mm. syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä toimintana. Sen saama valtionosuus pysynee entisellään. Kahden koulun mallissa tämä palvelu tulee kaikkien lasten ulottuville ja lisää tasa-arvoa. Vuoden 2014 talouden ja toiminnan suunnittelu esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta on tehty kevätlukukaudeksi perusturvan puolelle. Talousarvion käsittelyn yhteydessä lautakunnilta ja valtuustolta odotetaan päätöstä näiden toimintojen osalta hallinnon siirrosta sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen elokuussa Aseman koululla alkaa ensi vuonna remontti ja esiopetukselle on tulossa uudet tilat. Näissä tiloissa toimii myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä esioppilaiden leikkitoiminta. Tämän hankkeen suunnittelussa on kuultu myös edellä mainittujen toimintojen osalta henkilökuntaa. Varhaiskasvatus on sidoksissa Urjalan kunnassa tehtäviin suuriin päätöksiin. Jos yhtenäiskoulu päätetään rakentaa ja se saadaan käyttöön syksyksi 2016, niin kuin talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman laatimisohjeissa kaavaillaan, se tuo suuria muutoksia myös varhaiskasvatukseen, varsinkin siihen, missä fyysisesti päivähoitoa järjestetään. Yhtenäiskoulun suunnittelussa on huomioitu esiopetuksen tilatarpeet sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Vuoden 2014 talousarvion laatimishetkellä sekä Halkivahan että Nuutajärven kouluilla toimivat ryhmäperhepäivähoitokodit, mutta niiden määrärahat on poistettu talousarvioesityksessä syksystä 2014 alkaen. Näiden yksiköiden lasten päivähoitotarve pyritään korvaamaan syksystä 2014 alkaen yksittäisillä perhepäivähoitajilla sekä päiväkodissa annettavalla päivähoidolla Päiväkodissa on toiminnassa kolme lapsiryhmää ja talousarvion laatimisvaiheessa ei ole huomioitu nyt suljetun ryhmän avaamista. Jos päivähoidon tarve vaatii, on tämä ryhmä nopeasti otettavissa uudelleen käyttöön. Vuorohoidon tarve on kunnassa vähentynyt oleellisesti ja koska vuorohoito ei ole subjektiivinen oikeus, tullaan jatkossa miettimään tämän palvelun supistamista. Viikonloppuisin on vuorohoitoa järjestetty 1-3 lapselle. Palvelun mahdollinen supistaminen tuo suoraa säästöä palkkoihin. Jos valtiovallan kaavailema kotihoidontuen jakaminen molemmille puolisoille toteutuu, tämä voi vähentää kotihoidon tuen hakijoita. Oletuksena on, että perheillä ei juuri ole varaa enemmän tienaavan puolison jäämiseen kotihoidon tuelle. Ikäluokkien vähitellen tapahtuva pieneneminen vähentänee kuitenkin Urjalassa tästä johtuvaa painetta päivähoidon puolelle. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Varhaiskasvatus sopeutetaan kunnassa tapahtuviin muutoksiin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä päivähoitoon sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan /leikkitoimintaan. Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen ja vahva yhteistyö huoltajien kanssa on osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Varhaiskasvatuspalveluja on edelleen tarjolla kuntalaisten tarvitsemassa laajuudessa. Asiakastyytyväisyys selvitetään huoltajille tehdyllä kyselyllä. Henkilökunnan osaamista kasvatuskumppanuuden hoitamisessa vahvistetaan koulutuksessa ja erityislastentarhanopettajan opastuksella. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kaikin ajoin myös varhaiskasvatuksen tarpeet. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään kevätlukukaudella ja tuloksia käytetään toiminnan suunnittelussa. Päiväkodin henkilökunta osallistuu kuraattorin pitämään kasvatuskumppanuuskoulutukseen ja lastentarhanopettajat vuorotellen kasvatuskumppanuus kouluttaja- kou-

45 KÄYTTÖTALOUSOSA 41 lutukseen määrärahojen puitteissa. Hallinnonalamuutoksessa taataan esiopetuksen asema lapsen yhtenäisessä koulupolussa ja esiopettajien työn jatkuvuus muuttuneessa tilanteessa. Huomioidaan tulevat muutokset esiopettajien työtehtävissä ja työaikajärjestelyissä (ovtes). Selvitetään esiopettajien lisäkoulutuksen tarve muuttuneen tilanteen mukaan. Esiopettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön. Esiopettajille annetaan mahdollisuus lisäkoulutukseen työn ohessa. Sivistystoimelle tarjotaan hallinnollista apua muutoksessa siirtymäaikana. Esiopettajat osallistuvat opstyöryhmään oman alansa asiantuntijoina. Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 elok TA 2014 TS 2015 TS2016 Läsnäolopäivät päivähoidossa Päivähoidossa olevien vuotiaiden osuus (%) koko ikäryhmästä Kotihoidontukea saavat vuotiaat Esioppilaiden määrä

46 KÄYTTÖTALOUSOSA 42 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6151 Työllisyydenhoito Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Tulosalueen alaiset kustannuspaikat: 2124 Työmarkkinatuki 2126 Kuntouttava työtoiminta 2127 Työllistäminen 2128 Työllisyyden kuntahanke 2129 Työvoiman palvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Työllisyydenhoidon tavoitteena on parantaa aktiivitoimintaan osallistuvien työllistymisen mahdollisuuksia, arjen hallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Työllisyydenhoidon eri toiminnoilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä kannustaa ja motivoida kouluttautumista ja työllistymistä. Kunnan työllisyydenhoitoa suunnataan pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa oleviin, joiden oman tilanteensa parantaminen on erityisen vaikeaa ilman kunnan tukea. Toimintaympäristön muutokset Lokakuun 2013 aikana aloittaa uusi kuntouttavan työtoiminnan kaksivuotinen ryhmä, jonka tehtävänä on tuottaa urjalalaisille vanhuksille kotipalvelun tukipalveluja. Ryhmä on kokeiluluonteinen ja se

47 KÄYTTÖTALOUSOSA 43 rahoitetaan perintövaroilla. Kokeilun jälkeen arvioidaan toiminnan tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus ennen kuin jatkosta päätetään. Vuoden 2014 alusta työpaja muuttuu kuntouttavan työtoiminnan yksiköksi. Sen lisäksi on tarkoitus perustaa vielä yksi kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, joka keskittyy keittiöpalveluihin ja tuottaa kuntouttavassa työtoiminnassa oleville lounasruokailua pieneen omakustannehintaan. Vanhaa Tenavarinteen päiväkotia valmistellaan loppuvuonna 2013 kuntouttavan työtoiminnan yksiköksi, jossa em. toimintoja toteutetaan. Perusturvajohtajan tehtävien laajennettua myös Akaaseen, vastaa yksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja koko kuntouttavasta työtoiminnasta. Palkkatuella työllistettyjen määrää vähennetään selvästi samalla, kun kuntouttavaa työtoimintaa lisätään. Kuntakokeilu jatkuu edelleen vuoden 2014 ajan. Yksilövalmentajan hankkeistaminen osoittautui hankalaksi juuri sen kuntouttavaan työtoimintaan tarkoitetun kytköksen vuoksi. Siitä syystä on suunnitelmissa, että kuntakokeilun työntekijä ottaisi vastattavakseen myös nuorten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien yksilövalmennusta. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin lisääminen Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntaosuus vähenee vuodesta 2013 Kunnan työllisyydenhoidon toimintakulttuurin vahvistaminen Kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen Kuntouttavan työtoiminnan toimintapaikkoja on kunnan kaikilla toimialoilla. Tunnusluvut Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (määrä) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä Työmarkkinatuen euroa/kk kuntaosuus TP 2012 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS

48 KÄYTTÖTALOUSOSA 44 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6170 Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 6170 Erikoissairaanhoito (erikoissairaanhoito,ensihoito) 6171 Perusterveydenhuolto 6182 Mielenterveyspalveltu TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Terveydenhuollon toiminnan yleistavoitteena on ylläpitää ja edesauttaa kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä. Akaan kaupunki vastuukuntana järjestää perusterveydenhuollon palvelut pääosin Urjalan terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuollon tuottamia palveluita tukevat erikoissairaanhoidon palvelut, jotka pääosin tuotetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminnalla sekä sen jatkuvalla kehittämisellä pyritään kattavaan ja tarkoituksenmukaiseen palvelutarjontaan. Terveydenhuollon tehtäväalue sisältää määrärahavaraukset erikoissairaanhoidon ja mielenterveyden avohoitopalvelujen ostoihin. Mielenterveyden avohoitopalvelut Urjala ostaa Valkeakosken kaupungilta ja asumispalveluja yksittäisiltä palveluntuottajilta.

49 KÄYTTÖTALOUSOSA 45 Toimintaympäristön muutokset Kuntarakenteen ja -talouden muutokset sekä terveydenhuollon lainsäädännön muutokset rahoitusrakenteen muutoksineen vaikuttanevat palvelujen järjestämiseen vasta taloussuunnitelmakauden lopulla, mutta suunnittelu etenee vuonna Hoitoketjujen tarkastelu sekä hoitoprosessien tehokkuus ja taloudellisuus ovat entistä tärkeämpiä, koska väestö vanhenee, palvelutarve kasvaa ja taloudelliset resurssit pysynevät niukkoina. Terveysasemaverkoston kriittinen tarkastelu, tilojen tutkiminen ja saattaminen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi ja terveellisimmiksi ovat käynnissäolevia prosesseja. Lääkärinvastaanottotoiminnassa siirrytään listautumismalliin ja väestövastuujärjestelmä lakkaa Listautumiskriteereinä tulevat olemaan pitkäaikaissairaus, yli 75 vuoden ikä ja yli 7 kertaa lääkärissäkäynti 2 vuoden aikana. Vuodeosastotoimintaa on tarkoitus jäntevöittää muuttamalla toinen vuodeosastoilla oleva lääkärinvirka geriatrin viraksi. Osallistutaan edelleen PSHP:n suunnitteluun siirtää kaikki kuvantamiskeskukset Pshp:n liikelaitokseen. Hammaslääkäripula jatkuu, tavoitteena on kiireettömään hoitoon pääsy alle 6 kuukaudessa. Ostopalvelu on välttämätöntä edelleen. Vuodeosastojen 4 paikan sulku molemmilla osastoilla jatkunee niin, että se toteutetaan kesä- elokuun aikana sulkien kummallakin osastolla 10 potilaspaikkaa kolmeksi kuukaudeksi. Vastaavana aikana kummallakin osastolla hoitajilla jätetään sijaistamatta 9 neljän viikon vuosilomaa. Koska erikoissairaanhoidon palvelutarve ja omilta vastaanotoilta tarve päästä vuodeosastoille on talviaikaan suurempaa, toiminta näin järjestettynä on myös taloudellisempaa. Lomautuksia ei tällöin voida toteuttaa vuodeosastoilla vuosien aikana potilasturvallisuuden vaarantumatta. Vaihtoehtona tälle on edelleen 4+4 paikan sulku ja yhden hoitajan vähennys aamuvuorosta kummallakin osastolla. Vuosi 2013 on taloudellisesti ollut erikoissairaanhoidon osalta yllättävä vuosi, kun kustannukset ovat kasvaneet reilusti. Suuri osa kasvaneista kustannuksista selittyy ikärakenteella (mm. sydänkeskus). Silti vuoden 2014 suunnittelu pohjautuu siihen, että kyseessä oli poikkeuksellinen vuosi ja satunnaisvaihtelut selittävät osan menojen kasvusta. Siten vuodelle 2014 ei ole varauduttu merkittävään palvelutarpeen kasvuun vuoteen 2012 verrattuna. Ensihoidon osalta muutosta vuoteen 2013 ei juurikaan ole odotettavissa. Toiminnan painopistealueet ja kehittämissuunnitelmat Painopisteenä on palvelujen saavutettavuus ja laatu. Erityisinä kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, sydän- ja verisuonisairaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat työttömät, joissa painopisteenä ovat nuoret. Terveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin hallintokuntien on tehtävä konkreettista yhteistyötä. Sen lisäksi yhteistyötä tehdään lisääntyvässä määrin myös kolmannen sektorin kanssa. Tarkastelemalla ja ohjaamalla hoitoketjun sujuvuutta jatkuvasti yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhustenpalvelujen sekä sosiaalipalvelujen kanssa taataan väestön palvelut tehokkaimmalla ja taloudellisimmalla tavalla. Vuonna 2014 tuleva asiakkaan valinnanvapaus vaikuttanee palvelujen järjestämiseen. Hammaslääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden rekrytointi on edelleen erittäin haasteellista ja uusien keinojen etsiminen on tarpeen. Työpaikan hyvästä maineesta ja osaamista edistävästä työnantajaimagosta pidetään edelleenkin huolta.

50 KÄYTTÖTALOUSOSA 46 Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään kansallista potilastiedon arkistoa eli earkistoa. Täysiikäiset henkilöt pääsevät jatkossa verkon kautta katsomaan earkistossa olevia, hänestä kirjattuja potilastietoja. Lääkärit ja muut terveydenhuollon työntekijät kirjaavat sähköisiin järjestelmiin tietoja asiakkaan terveydentilasta ja hoidosta. Nämä hoidon yhteydessä tallennetut tiedot siirtyvät jatkossa myös kansalliseen potilastiedon arkistoon sitä mukaan kun eri kunnat liittyvät earkiston käyttäjiksi. Kansaneläkelaitos hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien lukuun potilasasiakirjojen säilytystä ja käyttöä varten olevaa arkistointipalvelua sekä sen osana potilasasiakirjojen luovutusta varten hakemistopalvelua ja potilaan tiedonhallintapalvelua. Julkisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi viimeistään mennessä. Akaan perusturvatoimen toiminnan osalta tavoiteaika liittymisvaiheelle on sovittu huhtikuu earkistoon liittymistä koskeva suunnittelu ja järjestelyt on aloitettu v.2013 alusta ja henkilökunnan koulutukset aloitetaan syksyllä ja niitä jatketaan alkuvuonna Toiminnalliset tavoitteet Tavoiteasettelu pohjautuu valtuuston syyskuussa 2011 hyväksymään Akaan kaupungin strategiaan. Tehtäväkohtaiset tavoitteet ovat linjassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Vaikuttavuus Strateginen tavoite: Väestö saa tarpeidensa mukaiset, ammattitaitoiset palvelut Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Palvelujen saatavuus toteutuu, toiminta on oikea-aikaista, näyttöön perustuvaa ja tähtää terveyshyötyihin Terveysneuvonnan ja hammashuollon palvelujen saatavuus toteutuu Arviointikriteeri/ Mittari Hoidon saatavuuden potilaskohtainen seuranta Hammas- ja terveystarkastusten asiakasryhmäkohtainen seuranta Tavoitetaso Hoitotakuun toteutuminen lain ja asetuksen mukaisesti Neuvola-, koulu- ja hammashuollon palvelujen asetuksenmukainen toteutuminen Prosessit ja rakenteet Strateginen tavoite: Palvelurakenteet ja -prosessit ovat selkeitä ja sujuvia Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Hoitoketjut ja koko hoidon porrastus on toimivaa Arviointikriteeri/ Mittari Siirtoviivemaksut Erikoissairaanhoidon osastohoitokustannukset Päivystyspotilaiden ja ajanvarauspotilaiden suhde Tavoitetaso Siirtoviivemaksuja ei kerry Esh-kustannuksissa ei ole merkittävää kasvua Suhdeluku <0,3. Eri toimipisteiden asiakkaat saavat asiallista, ystävällistä ja ammattitaitoista palvelua Asiakaskysely Asiakastyytyväisyys vähintään 4 arviointiasteikolla 1-5

51 KÄYTTÖTALOUSOSA 47 Resurssit ja talous Strateginen tavoite: Terveydenhuollon palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Terveydenhuollon kokonaismenojen kasvu on hallittua Arviointikriteeri/ Mittari Asukaskohtaisten kustannusten seurantaraportti Tavoitetaso Terveydenhuollon asukaskohtaiset menot ovat samankokoisten kuntien keskitasolla Osaaminen ja uudistuminen Strateginen tavoite: Henkilöstö toimii tavoitteiden suuntaisesti Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen menestystekijä Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö Arviointikriteeri/ Mittari Työtyytyväisyyskysely Sairauslomien määrä Työntekijöiden vaihtuvuus Täydennyskoulutusten seuranta Vakanssien täyttöaste Tavoitetaso Työtyytyväisyys 4, asteikolla 1-5 Ei lisäystä Ei lisäystä Koulutussuositussopimus Vakanssien täyttöaste 100 % Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lääkärinvastaanottokäynnit Akaa Urjala Terveydenhoitokäynnit Akaa Urjala Hammashuoltokäynnit Akaa Urjala

52 KÄYTTÖTALOUSOSA 48 Hoitajavastaanottokäynnit Akaa Urjala Hoitopäivät Akaa Urjala Dialyysikäynnit Akaa Urjala Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA 6190 Toimeentuloturva Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Tulosalueen alaiset kustannuspaikat: 2170 Toimeentulotuki 2171 Ehkäisevä toimeentulotuki 2172 Kuntouttava toimeentulotuki TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut ,0 0 0 Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut ,0 0 0 Palvelujen ostot ,0 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset , Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto ,

53 KÄYTTÖTALOUSOSA 49 Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Toimeentuloturvan tarkoituksena on turvata yksilöiden ja perheiden riittävä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Taloudellisella tuella pyritään takaamaan jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen. Toimintaympäristön muutokset Lainsäädännöllisiä suuria muutoksia ei ole odotettavissa vuonna Siten kustannusten kasvu johtuu ainoastaan asiakasmäärien kasvusta sekä vuosittaisesta perusosien korotuksesta. Ehkäisevää toimeentulotukea suunnataan jatkossa myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville, millä kannustetaan heidän osallistumistaan kuntouttavaan työtoimintaan sekä tuetaan omatoimista selviytymistä ja parannetaan arjen ja vapaa-ajan elämänlaatua. Tukea voidaan osoittaa esim. harrastuksiin. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmä lisää myös muuta myönnettävien toimeentulotukien määrää, koska kunta maksaa toimintarahan osallistumispäiviltä niille, joilla ei ole työmarkkinatukea sekä matkakustannuksia. Kokonaisuutena nämä menot ovat kuitenkin vain noin euroa vuodessa. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Toimeentulotuen myöntämisperiaatteita arvioidaan. Toimeentulotukiohjeistusta päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Ohjeet on uusittu. Tunnusluvut Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä Yhden hengen talouksien osuus kaikista talouksista Lapsiperheiden osuus kaikista TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2014 TS TS % 70% 65 % 67 % 68 % 67 % 67% 67% 67% 25 % 24 % 23 % 25 % 26 % 25 % 25 % 25 % 25 % Lasten määrä

54 KÄYTTÖTALOUSOSA 50 Toimielin 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo Toimielimen alaiset tulosalueet: 7110 Sivistystoimisto 7120 Peruskoulutus 7130 Toisen asteen koulutus 7140 Aikuiskoulutus 7150 Nuorisotyö 7160 Liikuntatoimi 7170 Kirjasto- ja tietopalvelut 7180 Kulttuuritoimi TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto ,

55 KÄYTTÖTALOUSOSA 51 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7110 Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinnon tehtävänä on vastata sivistyspalvelukeskuksen kansliapalveluista sekä koulujen, Nuorten Ykspajan, nuorisotyön, liikuntatoimen, kirjasto- ja tietopalvelun sekä kulttuuritoimen hallinnosta. Vapaa-aikapalvelujen osalta tehtävänä on järjestää eri-ikäisille kuntalaisille resurssien mukaiset ja laadukkaat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Sivistystoimen hallinnolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan koulutoimen kehittämisestä ja suunnittelusta. Toimintaympäristön muutokset Kuntaan perustettu opetussuunnitelmatyöryhmä aloittaa uuden opetussuunnitelman laatimisen. Yhteistyötä tehdään seutukunnallisesti Etelä-Pirkanmaalla. Uudet opetussuunnitelmat otetaan valtakunnallisesti käyttöön

56 KÄYTTÖTALOUSOSA 52 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Järjestettyjen palveluiden onnistuminen perusopetuksessa. Kuntalaisten toiveiden selvittäminen kunnan nuoriso-, liikuntaja kulttuuripalveluista. Asteikolla 1 5 mitattuna kaikilla osa-alueilla tulos vähintään 4. Tiedon saaminen toimintojen kehittämiseen, jotta palvelut vastaavat kuntalaisten tarvetta. Asiakastyytyväisyyskyselyn järjestäminen keväällä 1., 3., 6. ja 9. luokkalaisten huoltajille. Kuntalaisille avoin Webropol - kysely. Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7120 Peruskoulutus TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Peruskoulut vastaavat Urjalan kunnassa annettavasta yleissivistävästä perusopetuksesta. Peruskoulutus toimii erillisillä alakouluilla ja yläkoululla. Kouluverkkoon sekä koulussa toimiviin luokkatasoihin vaikuttaa valtuuston määrittelemä laskennallinen oppilasraja ja koulun lähialueen oppilasmäärä sekä ympäristön ja mm. opetussuunnitelman muutokset.

57 KÄYTTÖTALOUSOSA 53 Toimintaympäristön muutokset Halkivahan, Nuutajärven ja Urjalankylän koulujen toiminta päättyy Oppilaat ja opettaja siirtyvät Kirkonkylän kouluun. Yläkouluun siirtyvistä 6. luokkalaisista, yhteensä 47 oppilasta, muodostetaan 2 luokkaa Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Kaikilla jatko-opintokelpoisuus toiselle asteelle Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi taataan laadukkaan oppilashuollon avulla Saada kokemusta tablettitietokoneista opetuskäytössä Kaikki päättöluokan oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen Hankitaan tablettitietokoneita oppilaiden kokeilukäyttöön Laadukas opetus ja oppilashuolto Pätevä ja pysyvä oppilashuoltohenkilöstö Tavoitteellinen oppilashuoltotyö ja säännölliset oppilashuoltotyöryhmien kokoontumiset Tavoite saavutetaan sähköisen oppimateriaalin ja tablettitietokoneiden avulla. TUNNUSLUVUT PERUSKOULUT Opetustunnit vt/oppilas: (oppilasmäärä tilanteen mukaan) TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 * alakoulut 1,9 1,9 1,95 1,97 1,94 1,85 1,8 1,75 1,75 1,75 * yläkoulu 2,27 2,33 2,28 2,27 2,11 2,29 2,3 2,3 2,3 2,3 * pienryhmä, Kirkonkylä 3,97 3,86 4,28 4,43 5,46 2,73 2,7 2,7 2,7 2,7 * pienryhmä, Huhdin koulu 4,00 3,57 3,84 3,5 4,88 5, Käyttömenot yhteensä/ oppilas Oppilasmäärä yhteensä: * alakoulut * yläkoulu * pienryhmä, Kirkonkylä * pienryhmä, Huhdin koulu * varhennettu oppivelvollisuus

58 KÄYTTÖTALOUSOSA 54 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7130 Toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo. TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Väinö Linnan lukio on yleissivistävää toisen asteen opetusta antava oppilaitos. Toimintaympäristön muutokset Lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille otetaan tablettitietokoneet opiskelukäyttöön. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Lukion opiskelijoista 95 % suorittaa lukion kolmessa vuodessa Menestys valtakunnallisessa vertailussa on vähintään keskimääräistä Ylioppilastutkinto on suoritettu kolmessa vuodessa opiskelujen alkamisesta Seurataan lukion menestystä valtakunnallisesti suoritetuissa vertailuissa. Opiskelun ohjaaminen ja seuranta on tehokasta Oppilaan menestystä seurataan ja tuetaan yksilötasolla

59 KÄYTTÖTALOUSOSA 55 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisätään opiskelussa Opiskelijoiden hakeutuminen jatko-opintoihin Sähköisen kurssimateriaalin käyttöä lisätään. Jälkiseuranta opintonsa päättäneille Oppilaitos varustetaan langattomalla verkolla. Tablettitietokoneita hyödynnetään opiskelussa. Opinto-ohjaajan opiskelijoille tekemä selvitys jatko-opintoihin sijoittumisesta TUNNUSLUVUT TP TP TP TP TP TP TA TA TS TS Väinö linnan lukio (20.1. ja tilanteen painotettua keskiarvoa) Opetustuntia vkt/opiskelija 1,97 2,14 2,47 2,59 1,88 2, Käyttömenot/opiskelija (brutto, ilman arvonlisäveroa) Opiskelijamäärä 91,75 91,25 83,33 79,92 75,33 66,83 66,42 72,58 74,

60 KÄYTTÖTALOUSOSA 56 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7140 Aikuiskoulutus Akaan Opisto on Urjalan ja Akaan yhteinen kansalaisopisto. Opiston ylläpitäjänä on Akaan kaupunki. TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Akaan Opisto on Akaan ja Urjalan yhteinen kansalaisopisto. Toiminnan ylläpitäjä on Akaan kaupunki. Toimintaympäristön muutokset Syyslukukaudesta 2014 on alkaen kaikki toiminta keskitetty kunnan omiin tiloihin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Tuntimäärä pidetään valtionosuuden määrittämällä tasolla. Valtionosuus asukasta kohden Valtionosuuden muuttuessa toimintatunnit seuraavat muutosta.

61 KÄYTTÖTALOUSOSA 57 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7150 Nuorisotyö Vastuuhenkilöt perusnuorisotyön osalta vs. nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki ja Nuorten Ykspaja toiminnan osalta vs. nuorisoneuvoja Petteri Siekkinen asti ja siitä eteenpäin nuorisoneuvoja Tiina Juutilainen. TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorten Ykspaja -toiminta toimii osana Urjalan kunnan nuorisotyötä. Kyseessä on nuorten seinätön starttipaja, jonka toimintaan Ely-keskus on myöntänyt valtionavustusta. Toiminta on tarkoitettu vuotiaille, vailla työ- tai opiskelupaikkaa oleville urjalalaisille nuorille. Nuorten Ykspaja -toiminnan tavoitteena on tukea ja ohjata nuorta löytämään oma kiinnostuksen kohteensa koulutus- ja työelämässä. Toimintaan voi hakeutua itse tai jonkin viranomaisen tukemana. Ykspajan toimintamuotona käytetään yksilövalmennusta ja palveluohjausta. Nuoren kanssa yhdessä laaditaan valmennussuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat nuoren omat tavoitteet. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen. Toiminnan yhtenä osana on nuorten sijoittumisen seuranta 36 kuukauden ajan.

62 KÄYTTÖTALOUSOSA 58 Nuorisotakuu astui voimaan Nuorisotakuun tehtävänä on taata alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorten Ykspaja -toiminta tarjoaa yksilövalmennusta ja palveluohjausta sitä tarvitseville nuorille yksilölliset tarpeet huomioiden. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Tarjotaan nuorille mahdollisuudet mielekkääseen ja turvalliseen vapaa-ajan viettoon Lapsen ja nuoren elämänhallintaa tuetaan kokonaisvaltaisesti, jotta he löytävät oman kiinnostuksen kohteensa koulutus- ja työelämässä. Nuorisotila Majakalla kerättyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset. Nuorten sijoittumista seurataan heti tehostetun ohjauksen jälkeen sekä 1,2 ja 3 vuotta tehostetun ohjauksen jälkeen Nuorisotoimi järjestää säännöllistä, pitkäjänteistä toimintaa sekä tukee yhdistysten nuorisotoimintaa. Nuorten Ykspajatoiminta tarjoaa nuorille henkilökohtaista ohjausta, jonka lähtökohtana ovat nuoren omat tavoitteet yksilövalmennuksen ja palveluohjauksen keinoin. Tunnusluvut perusnuorisotyön osalta Majakan avoin toiminta tavoittaa 20 nuorta/ilta Tunnusluvut Ykspajan osalta Toimintaan ohjautuu 13 uutta vuotiasta urjalalaista nuorta/vuosi

63 KÄYTTÖTALOUSOSA 59 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7160 Liikuntatoimi Vastuuhenkilö: vs. nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Toimintaympäristön muutokset Syksyllä 2013 aloitettiin Liikuttava taikayö -hanke, jolle haetaan jatkorahoitusta ELY-keskukselta vuodelle Hankkeen avulla pyritään tukemaan pääsääntöisesti yli 40-vuotiaiden miesten ja naisten, joilla on vaara sairastua ylipainosta johtuviin sairauksiin, liikkumisharrastusta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Vähän liikkuvien motivoiminen Liikuttava Taikayö -hankkeen toimintoihin osallistuvien lukumäärä Matalan kynnyksen liikuntamuotojen esittely yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Kunnanmestaruuskisojen järjestäminen yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa. Järjestetään kuudet kisat vuosittain. Kunta tukee seuroja kisojen valmistelutyössä ja antaa palkinnot.

64 KÄYTTÖTALOUSOSA 60 Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuudet mielekkääseen ja turvalliseen vapaa-ajan viettoon. Talousarvioon varattu määräraha salivuokriin. sisäinen Liikuntatoimi tukee yhdistysten liikuntatoimintaa ilmaisin sali- ja kenttävuokrilla kunnan omien tilojen osalta. Tunnusluvut Vesihelmiretkien osallistujamäärä/kerta Rantauimakouluun määrä/ryhmä osallistujien

65 KÄYTTÖTALOUSOSA 61 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu Vastuuhenkilö: kirjastonjohtaja Merja Tuovio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kirjaston ydintehtävänä on antaa laadukkaita kirjasto- ja informaatiopalveluja tarjoamalla ajantasaista aineistoa ja ammattitaitoista tietopalvelua. Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelun tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Asiakkaiden muuttuviin tiedontarpeisiin ja kirjallisuuden käyttöön kirjasto näkee parhaiten pystyvänsä vastaamaan monipuolisella aineistolla ja verkkopalveluiden suomilla mahdollisuuksilla. Taloudellisesti epävarmoina aikoina kirjaston merkitys on kasvanut. Erityisesti lehtilukusali ja monipuoliset lehtivalikoimat ovat kävijöiden suosiossa. Kirjaston painopiste on ollut lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Säännöllinen kirjastonkäytön opetus tavoittaa koululaiset, ja yhteistyö koulujen kanssa on sujuvaa. Kirjaston henkilökunta on järjestänyt draamallisia lastentapahtumia, joihin on kutsuttu alle kouluikäiset lapset. Monipuolisten palvelujen tarjoaminen edellyttää osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, henkilökunnan koulutusta, riittävää aukioloaikaa, uusiutuvaa kirjastoaineistoa ja välineistöä.

66 KÄYTTÖTALOUSOSA 62 Toimintaympäristön muutokset PIKI:iin liittymisen myötä kirjasto on verkostoitunut tiiviisti muiden Pirkanmaan kirjastojen kanssa. Kirjastoilla on vastaisuudessa mm. yhteiset kirjastomaksut ja käyttösäännöt sekä seutuvaraus- ja kuljetuspalvelu. Nyky-yhteiskunnassa julkiset ja monet muut tärkeät palvelut (mm. Kela, verotoimisto ja pankit) ovat siirtyneet tietoverkkoihin. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen maksuttoman mahdollisuuden käyttää verkkopalveluja sekä tarvittaessa opastusta. Kirjasto ei siis ole enää pelkkä kirjojen lainaamo, vaan monipuolinen tietopalvelukeskus. Vuorovaikutus verkossa asioivien kanssa lisääntyy uudistuneen PIKI-verkkokirjaston myötä. Tiedon siirtyessä yhä enemmän verkkoon ja sähköiseen muotoon on kirjaston panostettava myös sisällöntuotantoon. Kirjastoautotoiminta loppuu alkaen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Aktiivinen kirjastonkäyttö Monipuolinen ja elävä sisältö ja aktiivinen sisällöntuotanto Kokoelman uudistaminen Kirjaston ja kirjastoauton lainausluvut Kävijämäärät Tapahtumien ja kirjastonkäytönopetusten lukumäärät Hankittujen, luetteloitujen ja poistettujen niteiden lukumäärä Lainausmäärä pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Perinteisen kirjastonkäytön rinnalle kehitetään uusia muotoja. Vanhat vahvuusalueet (lastenkirjastotyö) ovat edelleen kehityksen ja uudistuksen alla. Laadukas lehtilukusali. Monipuoliset näyttelyt. Yhteistyö koulujen, eri yhdistysten ja muiden kirjastojen kanssa. ELY-keskukselta anottavien projektirahojen avulla kirjaston toiminnan elävöittäminen ja monipuolistaminen. Koululaisille tarjottavat kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus. PIKI-verkkokirjastoon yhdessä muiden kirjastojen kanssa tuotetut aineistoesittelyt. Kirjaston järjestämiä tapahtumia resurssien mukaan. Aineiston valinta ja hankinta, aineiston luettelointi ja rekisteröinti ja vanhentuneen aineiston poisto Tunnusluvut Menot/asukas 51,76 51,44 53,12 56,12 57,39 51,74 51,74 51,00 51,00 51,00 Kirjastoaineisto kpl/asukas 9,69 9,93 10,20 10,50 10,56 10,72 10,30 10,10 10,00 9,96 Lainaajia asukkaista % 40,65 37,95 37,86 36,54 37,38 34,27 34,27 34,30 35,00 35, Lainoja/asukas 14,46 15,00 14,88 14,12 14,42 14,17 14,17 14,30 14,50 14,90 kävijä- Kirjastoauton määrä pääkirjas- Kävijämäärä tossa

67 KÄYTTÖTALOUSOSA 63 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA 7180 Kulttuuritoimi Vastuuhenkilöt: sivistystoimenjohtaja Juha Salo ja Pentinkulman päivien osalta tapahtuman toiminnanjohtaja Outi Sippo-Purma TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kulttuuritoimen toiminta-ajatuksena on edistää ja luoda mahdollisuuksia kuntalaisille kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Kulttuuritoimi järjestää yhdessä Väinö Linnan seuran kanssa Pentinkulman päivät vuosittain heinäelokuun vaihteessa. Kulttuuritoimi järjestää kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia, ylläpitää kotiseutumuseota, koordinoi Väinö Linnan reitin toimintaa, myöntää kulttuuriavustukset, huolehtii tiedottamisesta ja toimii yhdyssiteenä kunnan sisällä ja ulkopuolella kulttuuria koskevissa asioissa. Toimintaympäristön muutokset Kotiseutumuseota pidetään suljettuna maanantaisin ja tiistaisin. Väinö Linnan reitin kohdeoppaat vain juhannusviikolla ja Pentinkulman päivien aikaan, turistiryhmillä pääsymahdollisuus kaikkina päivinä Urjalan seudun matkailuoppaiden toimesta.

68 KÄYTTÖTALOUSOSA 64 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Pentinkulman päivien vuosittainen järjestäminen. Pentinkulman päivät on tasoltaan laadukas tapahtuma ja ohjelma on monipuolinen ja helposti lähestyttävä. Pentinkulman päivät pitää yllä kunnan valtakunnallisia ja sisäisiä yhteistyösuhteita. Pentinkulman päiviä kehitetään ja uudistetaan suunnitelmallisesti yhteistyötahojen kanssa. Kuntalaisille järjestetään kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi pitää yllä kotiseutumuseota ja Väinö Linnan reittiä. Toteutuiko tapahtuma. Tapahtuma on sisällöltään monipuolinen laadukas ja kävijämäärä on vähintään henkilöä ja lipputuloja kertyy vähintään euroa. Tapahtumaan osallistuu kunnan yhteistyökumppaneita. Tapahtuman toimintasuunnitelma ottaa huomioon resurssit ja se laaditaan suunnitelmallisesti yhteistyötahojen kanssa. Tapahtumien toteutuminen. Kotiseutumuseo ja Väinö Linnan reitti on avoinna yleisölle. Tapahtuma toteutetaan. Tapahtuman ohjelma on korkeatasoista. Kävijät ovat paikkakuntalaisia ja laajalta alueelta Urjalan ulkopuolelta. Tapahtuman avaaja on yhteiskunnallisesti merkittävä vaikuttaja. Vieraiksi kutsutaan Urjalan kunnan yhteistyökumppaneita. Tapahtumat Pentinkulman päivillä uudistuvat ja kehittyvät resurssien mukaan toimintasuunnitelman mukaisina. Toteutuksesta vastaa Urjalan kunta ja Väinö Linnan seura yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Järjestetään 2-4 retkeä tai tilaisuutta kuntalaisille vuosittain. Kotiseutumuseota pidetään yleisölle avoinna yhteistyössä Urjala seuran kanssa. Väinö Linnan reitillä opastukset hoitaa Urjalan seudun matkailuoppaat ry.

69 KÄYTTÖTALOUSOSA 65 Toimielin 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä Toimielimen alaiset tulosalueet: 8110 Tekninen toimisto 8111 Yksityistietoimi 8120 Yhdyskuntasuunnittelu 8130 Yhdyskuntarakentaminen 8140 Palvelutoiminta 8141 Kiinteistöpalvelut 8152 Maa- ja metsätilat 8160 Vesihuoltolaitos 8170 Pelastustoimi TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto ,

70 KÄYTTÖTALOUSOSA 66 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8110 Tekninen toimisto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Tekninen toimi tuottaa ja hankkii teknisen palvelukeskuksen hallinto- ja talouspalvelut. Teknisen toimen hallinnolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan teknisen toimen kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Toiminnan kustannustehokkuus Toteutuneet kustannukset ja kuntalaispalaute Pyritään pitämään nykyinen palvelutaso lisäämättä kustannuksia

71 KÄYTTÖTALOUSOSA 67 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8111 Yksityistietoimi Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yksityistietoimi hoitaa kunnan yksityistieavustukset ja toimii yksityisistä teistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamana toimielimenä. Toimintaympäristön muutokset Kuntatalouden haasteet ovat aiheuttaneet sen, että yksityistieavustuksiin varatut määrärahat ovat vähentyneet. Yhdessä yksityisteiden kunnossapidon kallistuneiden kustannusten kanssa tilanne on johtanut tiekuntien talouden kiristymiseen. Yksityistieavustukset myöntää tekninen lautakunta. Urjalan kunnassa on jaettu jo useampana vuonna yksityistieavustukset siten, että avustusten määräävänä tekijänä on ollut tiekunnan yksityistien kunnossapitoon käyttämät rahat. Tämä on muuttanut yksityistieavustusta oikeudenmukaisemmaksi, koska aiemmalla jakotavalla jotkut tiekunnat ovat saaneet avustusta enemmän, kuin mitä tiekunnan menot ovat olleet. Rakennuslautakunnan tiejaosto toimii yksityisistä teistä annettujen lakien ja asetusten tarkoittamana kunnallisena toimielimenä.

72 KÄYTTÖTALOUSOSA 68 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus myön- Viranomaispäätösten 98 %:sti Kunnossapitoavustusten täminen pitävyys Prosenttiluku Lasketaan tehdyistä päätöksistä Määräraha Budjetoidaan taloussuunnitelmavuosienkin aikana määräraha yksityistieavustuksiin Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8120 Yhdyskuntasuunnittelu Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä Tulosyksikön esimies kunnallisteknisen suunnittelun osalta on tekninen työnjohtaja Arto Heino sekä kaavoituksen, aluearkkitehtitoiminnan ja yleiskaavoituksen osalta aluearkkitehti Leena Lahtinen TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yhdyskuntasuunnittelu tuottaa ja hankkii Urjalan kunnan kaavoitus- ja kunnallistekniikan suunnittelupalvelut. Yhdyskuntasuunnittelun henkilöresursseina ovat kaavoitusasioissa aluearkkitehti Leena Lah-

73 KÄYTTÖTALOUSOSA 69 tinen ja kaavoitusavustaja Sari Rantala. Kunnallisteknisessä suunnittelussa henkilöresursseina ovat tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä ja tekninen työnjohtaja Arto Heino. Toimintaympäristön muutokset Urjalan kunnan kaavoituksessa suurimpana hankkeena on tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen Sammakkolammin alueelle. Kunnallisteknisiä suunnitelmia laaditaan vahvistetun vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajenemisalueille. Vuosien tauon jälkeen on tarve asemakaavan pohjakartan laatimiselle Kolkan ja Ruokolan alueella. Kartoitettavan alueen ala on yhteensä noin 250 hehtaaria. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Tuottaa laadukkaita suunnitelmia Hankkeiden arviointi Hankkeiden toteuttaminen Osakkaiden huomioiminen Valituksien / muutoksenhakujen määrä Toiminta Tunnusluvut Asemakaavat, ha Ranta-asemakaavat, ha Osayleiskaavat, ha

74 KÄYTTÖTALOUSOSA 70 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8130 Yhdyskuntarakentaminen Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä Tulosyksikön esimies: tekninen työnjohtaja Arto Heino TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yhdyskuntarakentaminen tuottaa ja hankkii liikenneväylien, valaistuksen, torin, leikkipaikkojen, urheilu- ja ulkoilualueiden sekä puistoalueiden suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Toimintaympäristön muutokset Urjalan katu- ja ulkovalaistusverkoston valaisinsaneeraus on tarve aloittaa heti, kunhan hankintapäätös saa lainvoiman. Saneerauksen yhteydessä vaihdetaan liki tuhat elohopeahöyryvalaisinta pääasiassa suurpainenatriumvalaisimiksi. Keskustan yhteydessä valaistus harkitaan toteutettavaksi paremmalla valolla joko monimetalli- tai ledvalaisimilla Kunnan ylläpitämien kiinteistöjen ja katujen talvikunnossapitotyöt hoidetaan viiden urakoitsijan toimesta sekä osin kunnan omana työnä.

75 KÄYTTÖTALOUSOSA 71 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Valaisinsaneerauksen toteuttaminen menestyksellisesti Alentuneet energia- ja ylläpitokustannukset Investoinnin toimeenpaneminen TUNNUSLUVUT Kunnan hoidossa olevat kaavatiet, km ,5 41,5 41,9 42,5 43,00 43,8 44,0 44,0 Kestopäällysteaste, % 73,0 73,0 73,0 73,0 73,0 72, Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8140 Palvelutoiminta Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Palvelutoiminta tuottaa ja hankkii kunnalliset jätehuoltopalvelut, vastaa romuajoneuvojen käsittelystä sekä keskusvarikon toiminnasta.

76 KÄYTTÖTALOUSOSA 72 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Palvelujen tason ylläpitäminen Toteutuneet kustannukset ja kuntalaispalaute Seurataan ja tilastoidaan palautetta ja toteutuneita kustannuksia Tunnusluvut Järjestettyyn jätehuoltoon liittyneet kiinteistöt * 2832* *Tilastointimuutos Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8141 Kiinteistöpalvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä, Tulosalueen esimies: rakennusmestari Jiri Laine TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto ,

77 KÄYTTÖTALOUSOSA 73 Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelu järjestää kunnan eri hallintokuntien käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat ja huolehtii kunnan rakennusomaisuuden arvon säilymisestä. Kiinteistöpalvelu tuottaa ja hankkii kiinteistöjen ylläpito- ja hoitopalvelut kunnan omistamissa kiinteistöissä. Ylläpitopalveluihin kuuluu lämmön, sähkön ja veden toimittaminen. Hoitopalveluihin kuuluu kiinteistöjen ja LVISA-laitteiden tarkastus-, hoito-, huolto- ja pienkorjaustehtävät sekä piha- ja ulkoalueiden hoitotehtävät. Kiinteistöpalvelu toimii omistajan edustajana kunnan rakennettujen kiinteistöjen ja huoneistojen osalta. Kiinteistöpalvelu sisältää euroa ennalta arvaamattomiin korjausmenoihin. Tekninen palvelukeskus päättää määrärahan käytöstä. Kiinteistöpalveluiden hallinnoimien tilojen kokonaiskerrosala on noin kem 2. Kiinteistöpalvelu vastaa kunnan talonrakennushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Toimintaympäristön muutokset Urjalan valtuuston kesäkuussa 2013 tekemä periaatepäätös koulutuksen keskittämisestä rakennettavaan yhtenäiskouluun Laukeelaan aiheuttaa kiinteistöpalveluiden näkökulmasta selkeän tarpeen hankkiutua eroon lakkautettavista koulukiinteistöistä opetustoiminnan päätyttyä. Muutakin kiinteistömassaa tulee tarkastella kriittisesti ja mikäli kiinteistöllä ei ole strategista asemaa kunnan omassa palveluntuotannossa, tulee kiinteistön omistamisen mielekkyys harkita tapauskohtaisesti. Kiinteistöpalveluilla on toista vuotta käytössä huoltokirjaohjelma Facility Info. Huoltokirjaohjelma mahdollistaa kiinteistöjen huollon säännönmukaisen toteuttamisen sekä kiinteistöjen dokumenttien tallentamisen. Dynaamisella sähkönhankinnalla pyritään sähkökustannuksien laskemiseen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Kiinteistömassan karsiminen Kiinteistöjen määrä Ehdotetaan omassa palveluntuotannossa tarpeettomien kiinteistöjen realisoimista Energiakustannusten hillitseminen nousun Toteutuneet energiakustannukset Kiinteistöjen järkevä käyttö. Dynaamisen sähkönhankinnan jatkaminen Hyvä asiakastyytyväisyys Asiakaspalaute Pyritään palvelemaan ja tiedottamaan asiakkaita hyvin Hyvä hankintaosaaminen Käyttötalouden ja investointien toteuma Seurataan toteumaa

78 KÄYTTÖTALOUSOSA 74 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8152 Maa- ja metsätilat TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut ,0 0 0 Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut ,0 0 0 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Maa- ja metsätilat sisältävät tulopuolella puun myynnistä ja peltojen vuokrista saatavat tulot. Menopuolella sinne kohdistuvat tehdyt työurakat sekä tilojen aiheuttamat yksikkötiemaksut. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Pitkäjänteinen ja järkevä metsänhoito Taajamametsien ilmeen parantaminen Metsänhoito-ohjeiden noudattaminen ja taloudellinen kannattavuus Ulkonäkö ja siitä saatu palaute Suunnitelmallinen hoito Suunnitelmallinen hoito

79 KÄYTTÖTALOUSOSA 75 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8160 Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos tuottaa toiminta-alueellaan sijaitseville kiinteistöille talousveden, käsittelee jätevedenpuhdistamoille tuodun ja johdetun jäteveden sekä kompostista syntyneen lietteen. Vesihuoltolaitos rakentaa ja ylläpitää vesi- ja viemäriverkostoa, sekä tuottaa ja hankkii prosessien ylläpitämiseen tarvittavat palvelut. Toimintaympäristön muutokset Urjalan kunnanhallitus hyväksyi kesällä 2013 vesihuollon toiminta-alueet. Kyseinen päätös on oikeusvaikutteinen. Toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on velvollisuus liittyä rakennettuun vesijohto- tai jätevesiverkostoon. Toisaalta vesihuoltolaitoksella on velvollisuus tarjota palvelua vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu tulee tehdä, jotta voidaan määrätä toiminta-alueella asuvat ihmiset liittymään järjestettyyn vesihuoltoon ja sitä kautta parantaa vesihuoltolaitoksen taloutta. Vesihuollon turvaaminen poikkeustilanteissa tulee varmistaa tulevaisuudessa siten, että puhtaan veden riittävyys taataan ainakin käyttörajoituksin tilanteessa, jossa Laukeelan päävedenottamolla on tuotantohäiriö. Tähän liittyen tulee tarkasteluun myös kiertoyhteyden rakentaminen Laukeelean vedenottamolta vesitornille.

80 KÄYTTÖTALOUSOSA 76 Jätevesien osalta tulee jatkaa työtä vuotovesien pääsyn estämiseksi viemäriverkostoon. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Vesihuollon varmistaminen poikkeustilanteissa Toimituskatkosten määrä Verkostosaneeraukset, varavesiyhteyden hankkiminen, kiertoyhteys vesitornille Talouden parantaminen Talouden toteuma Toiminta-aluepäätöksen toimeenpaneminen Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8170 Pelastustoimi Vastuutaho: Pirkanmaan alueellinen pelastuslaitos TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Tekninen lautakunta on yhteistyötaho Pirkanmaan pelastuslaitokseen, joka edistää pelastusturvallisuutta koko maakunnan alueella sekä huolehtii sammutus- ja pelastustoimista koko maakunnan alueella.

81 KÄYTTÖTALOUSOSA 77 Toimielin 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola Toimielimen alaiset tulosalueet: 9110 Rakennusvalvonta 9120 Ympäristön suojelu TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto ,

82 KÄYTTÖTALOUSOSA 78 Toimielin Tulosalue 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA 9100 Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Vuokrat , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot , Netto , Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Rakennuslautakunnan tehtävänä on huolehtia rakennustoiminnan viranomaistehtävistä eli rakentamisen neuvonnasta ja valvonnasta. Lautakunta ohjaa ja valvoo maa-aineksien ottamistoimintaa. Lautakunta käsittelee ja myöntää korjausavustukset, energia-avustukset ja jätevesiavustukset sekä valvoo niiden käyttöä. Yksityistielain perusteella kunnalle kuuluvien tehtävien hoitamista varten rakennuslautakunnassa toimii tiejaosto, joka on aikaisemmin toiminut teknisen lautakunnan jaostona. Toimintaympäristön muutokset Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) edellyttää jätevesijärjestelmien täyttävän asetuksen vaatimukset vuoden 2016 loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmien hyväksyminen toteutetaan toimenpidelupamenettelyllä. Kiinteistökohtaisia suunnitelmia rakennettujen kiinteistöjen osalta on hyväksytty vasta muutamia kymmeniä ja asetuksen muutoksen jälkeen niiden hakeminen on lähes pysähtynyt, joten on odotettavissa siirtymäajan lopun lähestyessä hakemusmäärän nousua.

83 KÄYTTÖTALOUSOSA 79 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Viranomaispäätökset tehdään siten, että niiden pysyvyys on vähintään. 98 % Rakennus- ja toimenpideluvat käsitellään kuukauden kuluessa vastaanotosta. Prosenttiluku Keskimääräinen käsittelyaika Perusteellinen päätösten valmistelu Töiden suunnittelu ja mitoitus Tunnusluvut Myönnetyt rakennusluvat Toimielin Tulosalue 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA 9120 Ympäristönsuojelu Akaan kaupunki, Urjalan kunta ja Valkeakosken kaupunki muodostavat seudullisen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä vastaavan yksikön, joka toimii Valkeakosken kaupungin organisaatiossa. TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Maksutuotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut ,0 0 0 Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut ,0 0 0 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Vuokrat ,0 0 0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos , Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016 Menot , Tulot ,0 0 0 Netto ,

84 INVESTOINTI OSA 80 III. INVESTOINTIOSA

85 INVESTOINTI OSA INVESTOINTIOSA Investointiosan sitovat määrärahat esitetään toimielimittäin. Investointiosassa hyväksytyt suunnittelut käynnistää ja rakentamisinvestoinnit toteuttaa tekninen palvelukeskus. Irtaimen omaisuuden hankkii asianomainen palvelukeskus. Kunkin hankkeen ulkopuolisen rahoituksen (esimerkiksi valtionavut) hakee asianomainen palvelukeskus. 7.1 Kunnanhallitus 4000 KUNNANHALLITUS TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Menot Tulot Netto Menot ovat kiinteän omaisuuden ostoa ja tulot myyntiä. 7.2 Perusturvalautakunta 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Menot Tulot Netto Hammashoitoyksikkö ja desinfioiva pesukone välinehuoltoon. 7.3 Tekninen lautakunta 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Menot Tulot Netto Tulopuolelle on merkitty katuvalosaneeraukseen saatava euron energiatuki Pirkanmaan ELY-keskukselta TEKNINEN LAUTAKUNTA - Suunnittelumäärärahat TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Menot Tulot Netto Investointien suunnitteluun varattava suunnittelumääräraha.

86 INVESTOINTI OSA Teknisen palvelukeskuksen hankelista Hanketoiminta on sitova, määrärahan sitovuus kohdassa 7.3. TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN YKSITYISKOHTAINEN INV.SUUNNITELMA Hanke TA 2014 TS 2015 TS 2016 Metallitien alueen kunnallistekniikka ja aluetasaus Aseman koulun laajennus ja liikuntasalisiiven saneeraus Investointien suunnittelu Valaisinverkoston saneeraus Kolkan valaistus Päiväsairaalan iv-kojeiden uusinta, LTO, jäähdytys, automaatio Varavesiyhteys HS-veden verkostoon Terveyskeskuksen vuodeosaston potilaskutsujärjestelmä Savikontien asemakaava-alueen katujen asfaltointi Leikkikenttien kaluston uusiminen Majakan ikkunoiden uusiminen Vanhainkodin yläpohjan eristys Keskuskeittiön iv-viilennys Laukeelan vedenottamon desinfiointivalmius yht Yhtenäiskoulu Vesihuoltoverkoston laajennukset Urjalankylässä (3 aluetta) Päiväkoti / Majakan piha-alue ja parkkipaikat Tenniskentän hiekkatekonurmi Vesihuoltoverkoston laajennukset taajamassa yht Vesihuoltoverkoston laajennukset Myllynkulmalla Terveyskeskuksen piha-alue ja parkkipaikat yht Investoinnit yhteensä INVESTOINNIT YHTEENSÄ TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Menot Tulot Netto Koko kunnan investoinnit yhteensä.

87 RAHOITUSOSA 83 IV. RAHOITUSOSA

88 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma RAHOITUSOSA RAHOISTUSLASKELMA Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien kassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan muutokset osoittavat, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämäinen nettokassavirta on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Tuloslaskelmasta rahoituslaskelmaan tuodaan vuosikate sekä satunnaiset tulot ja menot. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan investointimenot yhteensä ja investointien rahoitustulot (mm. valtionosuudet) sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Tuloslaskelmasta ja investointiosasta siirtyvien meno- ja tuloerien lisäksi rahoituslaskelmassa arvioidaan antolainojen ja ottolainojen muutokset. Rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan rahoitustarvetta. Vastaavasti lyhytaikaisten lainojen muutokset -kohtaan arvioidaan lyhytaikaisen rahoituksen lisäysten ja vähennysten muutos. Rahoituslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot Rahoituslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten lisäykset ja pitkäaikaisten lainojen muutos (pitkäaikaisten lainojen lisäys-pitkäaikaisten lainojen vähennys). Talousarvion 2014 rahoituslaskelma Vuoden 2014 talousarvion rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikatteella nettoinvestoinneista katetaan 28 %:a. Vuosikate osoittaa investointien omarahoitustason. Pitkäaikaisten lainojen määrä lisääntyy vuonna 2014 yhteensä 2,38 miljoonalla eurolla. Rahoituksen tuloslaskelma vuodelle 2014 RAHOITUKSEN TULOSLASKELMA TP2012 mta2013 TA2014 muutos % TS2014 TS2015 Verotulot , Valionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut Netto ,

89 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma RAHOITUSOSA 85 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP2012 MTA2013 KH2014 TS2015 TS2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Kassavarat Lainakanta Tunnusluvut TUNNUSLUVUT TP2012 MTA2013 KH2014 TS2015 TS2016 Investointien tulorahoitus % -13,3-22,5 28,2 14,5 20,9 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate -0,03-0,04 0,73 0,9 0,83

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

URJALAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-17

URJALAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-17 URJALAN KUNTA Taloussuunnitelma 2015-17 Valtuusto 15.12.2014 35 liite 22 Sisällys I YLEINEN OSA 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 2 2. KUNTATALOUDEN TILANNE... 2 3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA... 3 4. URJALAN

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

URJALAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-18

URJALAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-18 URJALAN KUN Taloussuunnitelma 2017-18 (Kuvassa yhtenäiskoulun työmaa kesällä 2015) Valtuusto 21.12.2015 29 Liite 27 SISÄLLYSLUETTELO I. YLEINEN OSA 1. YLEINEN LOUDELLINEN TILANNE... 2 2. KUNLOUDEN TILANNE...

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

URJALAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-15

URJALAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-15 Valtuusto 14.12.2012 39 SISÄLLYSLUETTELO I. YLEINEN OSA 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 3 2. KUNTATALOUDEN TILANNE... 3 3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA 2010 2013... 6 4. URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot