SOS.-DEM. PIIRIJÄRJESTÖJEN KERTOMUKSET. vv HELSINKI 1949 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS.-DEM. PIIRIJÄRJESTÖJEN KERTOMUKSET. vv. 1944 1948 HELSINKI 1949 TYÖVÄEN KIRJAPAINO"

Transkriptio

1 SOS.-DEM. PIIRIJÄRJESTÖJEN KERTOMUKSET vv HELSINKI 1949 TYÖVÄEN KIRJAPAINO

2 Kertomukset Uudenmaan Sos.-dem Piirijärjestö r.y:n toiminta vv Yleistä. Kuluneen viisivuotiskauden aikana on Uudellamaalla sosialidemokraattinen järjestötoiminta ollut suurin piirtein nousun aikaa. Kesällä 1941 alkanut sota jatkui edelleen kertomuskauden alussa, ja sen aikana järjestötoiminta oli olosuhteiden pakosta hiljaista. Mutta sodan vihdoin päätyttyä syyskuussa 1944 alkoi maassamme poliittinen ja sen mukana myös järjestötoiminta elpyä. Näin tapahtui myös Uudellamaalla. Osaltaan siihen vaikuttivat myös lähestyvät vaalit, joiden otaksuttiin tuovan selvyyttä rauhanteon jälkeen muuttuneeseen sisäpoliittiseen tilanteeseen. Sosialidemokraattinen järjestötoiminta piirijärjestömme alueella alkoi nopeasti vilkastua ase- ja työpalveluksessa olleiden jäsenten kotiuduttua. Sitä helpotti erikoisesti se,' että sodan aikana olivat yhdistykset eräitä poikkeuksia lukuunottamatta hoidelleet ainakin sääntömääräiset sekä juoksevat asiat. Kuitenkin ilmaantui pian tekijöitä, jotka vaikeuttiyat tätä myönteistä kehitystä, mm. julkisen toimintansa aloittanut kommunistinen puolue ryhtyi sitä estämään. Sen taholta aloitettiin voimakas hyökkäys sosialidemokraattista puoluetta vastaan sekä samanaikaisesti vältaustyö perusjärjestöissä. Tämä kautta maan aloitettu hyökkäys oli erittäin voimakas Uudellamaalla, johtuen luonnollisesti maakunnan keskeisestä ja johtavasta asemasta. Piirijärjestömme alueella kertomuskautena onnistuivat kommunistit valtaamaan kuitenkin vain kymmenen yhdistystä, jotka valtauksen jälkeen erosivat sos.-dem. puolueesta. Kommunistit pyrkivät muutoinkin vaikeuttamaan sosialidemokraattisen toiminnan nousua, käyttäen hyväkseen mm. puolueessamme silloin vallinnutta

3 4 erimielisyyttä sekä sen johdosta heidän joukkoonsa siirtyneitä puolueesta eronneita poliittisesti moraalittomia henkilöitä. Kommunistit ovat jatkuvasti suorittaneet hyökkäyksiä ja solutustoimintaa purimme alueella, joskin se on ajoittain heikentynyt, kiihtyen kuitenkin suoritettavien vaali- ym. taistelujen yhteydessä. Ammattiyhdistysliikkeen ja muiden yhteisten työväenjärjestöjen piirissä on sodan jälkeen jouduttu käymään ankaraa taistelua, kommunistien yrittäessä alistaa ne palvelemaan heidän poliittisia pyrkimyksiään. Tämäkin taistelu on ollut erittäin voimakasta Uudellamaalla, missä on ilmennyt terroria työpaikoilla ja poliittisluonteisia korpilakkoja lähinnä Helsingissä. Näistä huomattavin on ollut syksyllä 1948 Arabian posliinitehtaalla järjestetty korpilakko, joka oli tähdätty heinäkuussa vaalien jälkeen muodostettua sosialidemokraattista työväenhallitusta vastaan. Tämä samoin kuin yleensä kaikki toisetkin korpilakot ovat päättyneet kommunistien tappioksi. On annettava tunnustus Uudenmaan, erikoisesti Helsingin ja muiden asutuskeskuksien valveutuneille sosialidemokraattisille ammattiyhdistysmiehille ja -naisille, jotka uhkauksia pelkäämättä ovat suorittaneet merkittävän työn ammattiyhdistysliikkeen laillisuuslinjan hyväksi. Uudellamaalla oli porvarillisten puolueiden toiminta ensimmäisinä rauhanvuosina suhteellisen laimeata ja arkailevaa, voimistuen kuitenkin jo vuoden 1947 lopulla suoritettujen kunnallisvaalien aikana. Niissä porvarit pystyivät siirtoväen myötävaikutuksella saamaan eräitä vasemmistovoittoisia kuntia muuttumaan porvaristoenemmistöisiksi. Vuonna 1948 suoritettuja vaaleja varten porvaristo huomattavasti aktivisoi toimintansa, mistä seurauksena olikin oikeiston aseman vahvistuminen Uudenmaan läänin vaalipiirissä. Yleisesti on kuitenkin todettavissa sosialidemokraattien vaikutusvallan lisääntyneen Uudellamaalla. Käydyt taistelut niin oikeistoa kuin kommunistejakin vastaan ovat olleet omiaan poistamaan sosialidemokraattien keskuudessa vallinneet erimielisyydet. Tuloksena koko sodanjälkeiskauden toiminnastamme on ollut useita arvokkaita voittoja, ei vain Uudenmaan sosialidemokraattiselle järjestötoiminnalle, vaan koko sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle. Eduskuntavaalit. Ensimmäiset sodan jälkeiset eduskuntavaalit suoritettiin vuoden 1945 maaliskuussa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tästä johtuen joutuivat puolueäänestyksen jälkeen piirijärjestömme ehdokkaista ehdokkuudesta kieltäytymään toverit Väinö Tanner ja Väinö V.

4 Salovaara. Edellämainittujen lisäksi kieltäytyivät ehdokkuudesta myös Arvi Hautamäki, Erkki Härmä, Laura Härmä, Yrjö Kallinen, Lempi Lehto sekä Fredrik Vuori. Puolueäänestyksen jälkeen siirtyivät SKDL:n listoille Ensio Hätönen, Kusti Kulo, Lilli Pesonen, Einari Peuranen, Yrjö Ruutu, Reinhold Svento ja Sulo Winter. Lopullisesti jäi listoille 25 ehdokasta. Vaalit muodostuivat Uudellamaalla sosialidemokraateille tappiollisiksi. Vuoden 1939 vaaleissa oli sos.-dem. äänimäärä 102,327 ääntä, väheten nyt 73,304 ääneen. Edustajaluku väheni 15 paikasta 7 edustajaan. Valituiksi tulivat K.-A. Fagerholm, Väinö Leskinen, Martta Salmela-Järvinen, Arvo Paasivuori, Gunnar Andersson, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Atos Virtanen. Myöhemmin kaksi viimeksi mainittua kuitenkin siirtyivät kommunistien ryhmään. Vaaleissa saivat kommunistit 83,970 ääntä ja 9 edustajaa. Kokonaisuudessaan sai vasemmisto Uudellamaalla 157,072 ääntä ja oikeisto 137,449 ääntä, edustajapaikkojen jakaantuessa 16 ja 15 vasemmiston hyväksi. Seuraavat eduskuntaavalit suoritettiin vuoden 1948 heinäkuussa. Näissä vaaleissa oli sosialidemokraateilla Uudellamaalla jo huomatta- \ r asti parempi menestys. Äänimäärä nousi 94,402, joten lisäystä edellisiin vaaleihin verraten tuli 21,098 ääntä. Edustajaluvun lisääntyessä kahdella eli 9 edustajaan. Valituiksi tulivat Martta Salmela-Järvinen, K.-A. Fagerholm, Gunnar Andersson, Gunnar Henriksson, Unto.Varjonen, Emil Huunonen, Heikki Hykkäälä, Tyyne Leivo-Larsson ja Erkki Härmä. Kommunistit kärsivät vaaleissa tuntuvan tappion, sillä heidän äänimääränsä laski 18,000 äänellä, eli 65,970 ääneen sekä edustajapaikkojen pudotessa kolmella eli 6 edustajaan. Kommunistien vaalitappiosta johtuen vasemmiston edustus pieneni Uudellamaalla 15, oikeiston saadessa 16 edustajaa. Äänimäärät jakaantuivat vaaleissa vasemmistolle yhteensä 159,655 ääntä ja oikeistolle 177,220 ääntä. Kunnallisvaalit. Kunnallisvaaleja on ko. toimintakauden aikana suoritettu vuosina 1945 ja Ensinmainituissa kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit kärsivät huomattavia tappioita. Uudellamaalla olivat sosialidemokraatit yhteisessä vaaliliitossa kommunistien kanssa, mikä oli omiaan lisäämään sosialidemokraattien tappiota. Vuoden 1936 kunnallisvaaleissa oli sosialidemokraattien äänimäärä 73,547 ääntä, laskien nyt 54,354 ääneen. Valtuustopaikkoja saivat sosialidemokraatit 252 paikkaa. Kommunistien äänimäärä oli 60,980 ääntä ja 227 paikkaa. Yhteensä vasemmisto sai 115,325 ääntä ja 479 valtuusto-

5 6 paikkaa, oikeiston saadessa 139,162 ääntä ja 535 paikkaa. Kokonaisuudessaan kuitenkin vasemmiston voima kunnallisessa elämässä lisääntyi edellisiin vaaleihin verraten. Seuraavissa kunnallisvaaleissa, jotka suoritettiin joulukuussa vuonna 1947, onnistuivat sosialidemokraatit Uudellamaalla osittain valtaamaan takaisin edellisissä vaaleissa kommunisteille menettämiään paikkoja. Äänimäärä nousi 82,946 ääneen, mikä oli suurempi kuin vuoden vaaleissa sosialidemokraattien saama äänimäärä. Valtuustopaikkojen noustessa 282:een. Kommunistien äänimäärä laski 59,803 ääneen sekä valtuutettujen luku 190:een. Vasemmiston yhteinen äänimäärä nousi sosialidemokraattien huomattavan voiton johdosta 142,749 ääneen, valtuutettujen määrän kuitenkin vähetessä oikeiston voiton takia 472:een. Oikeisto sai yhteensä 180,519 ääntä ja 632 valtuutetun paikkaa. Siirtoväen vaikutuksesta oikeiston voima lisääntyi näin tuntuvasti, sillä suurimmalta osaltaan siirtoväen äänet menivät porvarillisten vaaliliittojen hyväksi. Lisäksi on mainittava, että siirtoväen vaikutuksesta eräissä kunnissa vasemmisto menetti enemmistöasemansa. On kuitenkin todettava, että kunnallisvaalien tulos osoitti sosialidemokratian siirtyneen tapahtuneesta pienestä laskuajasta nousukauteen. Valistustyö. Kurssitoiminnalla on ollut keskeinen asema piiritoimikunnan valistustyössä, joskin kursseja on voitu järjestää säännöllisesti vasta vuoden 1946 syksystä lähtien piiritoimikunnan palkattua erikoisen kurssijärjestäjän. Järjestötoimitsijain iltakursseja on pidetty kahdet kuukaudessa, lukuunottamatta kesäkuukausia. Keskuskursseja on piiritoimikunnan toimesta järjestetty neljät. Puolueasiamiehille on järjestetty kaksipäiväisiä kursseja aluejakoa noudattaen. Lisäksi on piirin naisjaoston toimesta järjestetty toimitsijain kursseja, kotitalouskursseja sekä kesäisin äitien virkistyskursseja. Piiritoimikunnan ja eri jaostojen toimesta on järjestetty 109 neuvottelu-, luento- ja tiedoitustilaisuutta, jotka ovat olleet joko alueellisia tai koko piiriä käsittäviä. Edellä mainittujen lisäksi ovat piirijärjestön toimitsijat pitäneet perusjärjestöissä luento- ja tiedoitustilaisuuksia. Juhlatoiniintaa on myös piiritoimikunnan taholta harjoitettu. Huomattavimmat ovat olleet vuosittain pidetyt maakuntajuhlat, joita on järjestetty yhteistoiminnassa H:gin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön kanssa. Yhdistysten ohjelmatason kohottamiseksi on

6 järjestetty useina vuosina ohjelmatoiminta- ja näytelmäkilpailuja. Lisäksi on vuosina 1947 ja 48 järjestetty henkiset kilpailut Hämeen et. Sos.-dem. piirijärjestöä vastaan. Piiritoimiston taholta on hankittu erilaisiin tilaisuuksiin jälkeen, mistä ajasta lähtien ovat tarkemmat tiedot käytettävissä, yhteensä 471 puhujaa. Mainittuun lukuun eivät sisälly piiritoimikunnan järjestämissä vaali- ym. tilaisuuksissa olleet puhujat. i Puolueosastot ja jäsenmäärä. Kertomuskauden alussa kuului piirijärjestöön 16 kunnallisjärjestöä ja 129 perusjärjestöä ja sen päättyessä 18 kunnallisjärjestöä ja 172 perusjärjestöä. Piirijärjestöstä on eronnut 10 yhdistystä, jotka ovat siirtyneet SKDL:oon. Piirijärjestön jäsenmäärän kehitys erivuosilta selviää allaolevasta taulukosta: Vuosi Miestä , , , , ,189 Naista 1,892 3,079 3,514 4,112 4,608 Yhteensä 5,606 8,482 10,206 12,260 12,797 Piirijärjestön toimialueella oli kertomuskauden alussa 84:llä ja sen päättyessä 82 työväenyhdistyksellä oma talo. Eräät yhdistykset olivat joutuneet purkamaan talonsa tonttien vuokrasopimuksien päätyttyä, lisäksi menetettiin viisi taloa SKDL:oon siirtyneiden yhdistysten mukana. Vaikeasta rakennustilanteesta huolimatta ovat Etelä-EspQon, Oulunkylän ja Kelkkalan työväenyhdistykset pystyneet rakentamaan itselleen oman talon. Huomattavampia korjauksia on suoritettu Ratulan, Kuusankosken ja Leppävaaran työväenyhdistyksien taloissa. Piiritoimikunta. Piiritoimikuntaan ovat kertomuskauden aikana kuuluneet seuraavat puoluetoverit: v Uno Nurminen (puheenjohtajana), Sylvi-Kyllikki Kilpi, Pauli Kuusela, Reino Oittinen, Teodor Ranta, Jorma Tuominen, Matti Turkia, Martta Salmela-Järvinen, Väinö

7 V. Salovaara ja Lilli Pesonen, v Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Tauno Hietanen, Uno Nurminen, Teodor Ranta, Yrjö Kallinen, Lempi Lehto, Arvo Paasivuori, Pauli Kuusela, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Tyyne Leivo-Larsson, v Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Arvo Paasivuori, Uno Nurminen, Tauno Hietanen, Karl-August Fagerholm, Einari Aro, Lempi Lehto, Tyyne Leivo- Larsson, Pauli Kuusela ja Väinö Ahde, v Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Tyyne Leivo-Larsson, Arvo Paasivuori, Sulo Manninen, Kalle Jokinen, Hannes Myöhänen, Einari Aro, Veikko Helle, Lempi Lehto ja Penna Tervo sekä v Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Einari Aro, Kalle Jokinen, Sulo Manninen, Arvo Paasivuori, Lempi Lehto, Hannes Myöhänen, Veikko Helle, Terttu Sainio ja Veikko Rantala. Piirin toimitsijat. Palkattuina toimitsijoina ovat ko. kertomuskauden aikana olleet piirisihteereinä Emil Palonen kesäkuun 1 päivään 1946 saakka ja siitä alkaen Aarne Veikkolainen kuolemaansa saakka, joka tapahtui lokakuun 21 päivänä 1947 ja hänen jälkeensä Erkki Väre. Järjestäjinä ovat toimineet Erkki Kuoppala ajalla , Erkki Väre ajalla , jonka jälkeen piirisihteerinä, Toivo Kuitunen ajalla , Osmo Helenius ajalla sekä Olavi Luja alkaen Näytelmäohjaajana näyttelijä Vihtori Salonen lähtien edelleen. Toimistonhoitajana on ollut Aune Seme saakka ja hänen jälkeensä Sanelma Viitamäki. Edellämainittujen lisäksi on piirijärjestön palveluksessa ollut kaksi nuorempaa toimistoapulaista sekä asiatyttö. Taloudellinen asema. Piirijärjestön taloudellinen asema on ollut suhteellisen heikko, johtuen osittain inflatoorisesta kehityksestä sekä käydyistä vaaliym. taisteluista. Varsinaisina tulolähteinä ovat olleet jäsenverojen ohella valistusverot sekä arpajaiset, joita on järjestetty kolmet, neljänsien ollessa kertomuskauden päättyessä valmisteilla. Vuosien tilien päätökset osoittivat tappiota, mutta sen sijaan vuosien tilit olivat voittoon päättyviä. Piirijärjestön taloudellinen asema eri vuosilta selviää yksityiskohtaisemmin seuraavasta taulukosta.

8 Jäsenmaksuista Piirikokouskulut Kirjakauppatili Edustajavero Juhlista Valistusvero Asioimistili Toiminta välinetili... Vaaliavustuksia Voitto-osuutta Arpajaisista Ylimääräinen vero.. Sos.-dem. vaalinum. Kulunkitili Vuokraa (autosta).. Korkotuloja Poistojen tililtä... Tilikauden tappio.. Tulot: ,472: ,617: ,882: 50 14,432: 75 27,351: 78,023: 15,250: 14,729: ,317 3,200 8,462 52,000: ,500: 74,955: 40 3,326: ,240: 108,157: 50 67,347: ,315: 40 16,000 63, ,458 4,611 30,152 32, ,739 65, ,348:90 2,962:10 2,947: 30 2,471: 70 2,341: 20 1,303: 39,852: 80 47,833: ,884: 39,339: 50 55,341: 85 30,000: 3,451: ,015: 6,372: 80 32,750: 9,140: 93,500: 9, , , ,372 18, ,500 33, ,250 3, ,043: 4,642: 50 1,054: 90 6,582: 50 10,430: mk 214,814: ,768: ,873: 75 1,385,230: 15 1,669,883: 25 Kulunkitili Valistustili Kursseista Palkat Matkakulut Vuokrat Piirikokouskulut Juhlien tili Toiminta välinetili Puolueen suurkeräys... Sos.-dem. vaalinum Valkomin ty:n palovak. Jaostot, Apurahat Poistojen tili Tilikauden voitto ,750: 55 11,488: ,410 20,654 9,180 21,998: 35 3,203: 10 Menot: ,435: ,717: ,782 26,225 10,825 31,043: 60 47,965: ,395:65 1,303: 827: 3,378: ,456: , ,400: 38,724 19,130 48,334 35,169: 20 4,571: 185,000: 4,900: 219,493: ,793 65, , ,980 65,818: 27,600 32,570: 2,520: 72,742: 29,333: 74,760: 99,435: , ,750; 50 20,009: ,878: 92,046 68,950: 27,968: 20,000; 17,465: 88,823: 75 mk 214,814: ,768: ,873: 75 1,385,230: 15 1,669,883: 25

9 10 Loppulausunto. Kulunut viisivuotiskausi on ollut raskasta työn ja, taistelun aikaa. Tänä aikana on Uudenmaan sosialidemokraattinen järjestöväki joutunut olemaan lipunkantajana taistelun usein ollessa kaikkein kiivainta juuri piirijärjestömme alueella. Kamppailu on lähinnä käyty kansanvallan säilyttämisestä ja sen lujittamisesta. Vain kansanvallan vallitessa voi sosialidemokratia toimia päämääriensä ja ihanteittensa hyväksi. Saavutetut suuriarvoiset voitot kannustakoot edelleen Uudenmaan sosialidemokraattista järjestöväkeä määrätietoiseen ja epäitsekkääseen taisteluun puolueemme ja koko kansamme hyvinvoinnin ja menestyksen puolesta. UUDENMAAN SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. Jorma Tuominen. Erkki Väre. Turun 1. etel. Sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv Yleiskatsaus. Kertomuskausi merkitsi koko kansallemme, mutta erikoisesti puolueellemme hellittämätöntä taistelukautta. Onnettoman sodan vihdoin 1944 päätyttyä oli maan kaikki voimavarat keskitettävä jälleenrakennustyöhön sekä osallemme tulleen raskaan sotakorvauksen säännölliseen suorittamiseen. Äärimmäisin ponnistuksin, joissa eri aloilla työskentelevät työläiset ovat antaneet ratkaisevan panoksensa, on korvauserät voitu vuosi vuodelta suorittaa ja yhä suuremmassa määrin kiinnittää huomiota omassa maassa tehtävään varsinaiseen jälleenrakennustoimintaan. Vähitellen on kehitys kulkeutumassa säännöllisiin uomiinsa. Normaalisiin oloihin palaamista on kuitenkin vpimakkaasti hidastuttanut sodan jälkeen jonkinlaiseksi tekijäksi polittisessa elämässämme kohonnut Kommunistinen puolue. Sekavia olosuhteita hyväkseen käyttäen se on voinut saavuttaa melkoista menestystä työväenluokan keskuudessa. Se on poliittisia ja taloudellisia keinoja hyväkseen käyttäen lietsonut tyytymättömyyttä työläisten keskuudessa. Niinpä piirimme alueellakin on puolueväkemme joutunut jatkuvasti taistelemaan kommunistien provokatoorista toimintaa vastaan. Taistelua on siten käyty työpaikoilla, joissa kommunistit ovat työläisten taloudellisten kysymysten varjolla vrittäneet järjestää korpi-

10 . 11 r lakkoja ym. hulinatilaisuuksia oman politiikkansa tueksi. Niinikään sitä on jouduttu käymään erittäin kiivaasti perusjärjestöjen piirissä, joissa kommunistit häikäilemättömästi mistään välittämättä ovat yrittäneet vallata järjestöjemme omaisuutta. Jossain määrin tällainen toiminta meikäläisen puolueväen hyväuskoisuudesta johtuen alussa onnistuikin, tosin pienessä mittakaavassa Turun etel. piirissä. Voidaankin hyvällä syyllä todeta kommunistien käyttämiensä menettelytapojen johdosta menettäneen melkoisen osan siitä kannatuksesta, jonka he alussa saivat. Sosialidemokraattinen- puolue on sitä vastoin jatkuvasti voimistunut piirin alueella, kuten suoritetut vaalit selvästi osoittavat. Järjestöt ja jäsenistö. Kuten jo edellä mainittiin oli kertomuskauden alkupuolella perusjärjestöjen piirissä vallalla huomattava käsitteiden sekaannus. Osa jäsenistä lukeutui avoimesti SKDL:oon, osan ollessa epäröivällä kannalla. Tehokkaan solutustoimintansa ansiosta onnistuivat kommunistit valtaamaan perusjärjestöjämme. Osa on siirtynyt kuitenkin myöhemmin takaisin Sos.-dem. puolueeseen. Kaikkiaan siirtyi SKDL:oon 6 yhdistystä. Rinnan tämän kommunistien hajoituspuuhan kanssa tapahtui mielipiteiden selkenemistä perusjärjestöissä. Kautta piirin alkoi selvästi näkyä luottamuksen palautuminen puoluettamme kohtaan. Uusia yhdistyksiä perustettiin ja jäsenmäärä nousi jatkuvasti. Järjestöissä on harjoitettu monipuolista toimintaa, joskin heikoimpiakin yhdistyksiä löytyy, joissa järjestötoiminnan tehokas ylläpitäminen näyttää tuottavan jatkuvasti vaikeuksia. Seuraavasta taulukosta ilmenee järjestöjen ja jäsenmäärän kehitys kertomuskauden aikana: Vuonna 1944 oli yhdistyksiä 72 niissä jäseniä 1,801 henkeä» 1945»» 76»» 4,054»» 1946»» 82»» 4,610»» 1947»» 92»» 5,343»» 1948» '» 102»» 5,606» Työväentalojen suhteen on toivomisen varaa. Useat talot ovat päässeet pahasti rappeutumaan. Korjaussuunnitelmat ovat jääneet toteuttamatta etupäässä käteisvarojen puuttuessa. Paranemista on kuitenkin tässä suhteessa havaittavissa ja useat yhdistykset ovat suorittaneet talojensa kunnostamistöitä.

11 12 Valistustyö. Valistustyö kertomuskauden alkupuolella tapahtui olosuhteiden pakosta neuvottelukokousten muodossa. Sodan päätyttyä ryhdyttiin kuitenkin käyttämään muitakin valistustyössä välttämättömiä muotoja. Niinpä on järjestetty erilaisia lyhyempi- ja pidempiaikaisia kursseja kaikkiaan 50 ja neuvottelutilaisuuksia 65. Aineina on kursseilla ollut kunnallistieto, yhteiskuntatieto, järjestötoiminta, Sos.-dem. puolueen ohjelma ja menettelytavat sekä päivänpoliittiset kysymykset. Osanotto on kursseille ollut tyydyttävä. Erilaisia neuvonta ja luentotilaisuuksia on yhdistysten piirissä järjestetty. Luennoitsijoina on käytetty piirin omien voimien lisäksi puolueen ja TSL:n luennoitsijoita. Puolueen järjestämille kursseille on osallistunut useita henkilöitä ja on piirijärjestö mahdollisuuksien mukaan antanut heille taloudellista tukea. Piirin naisjaosto on tehokkaasti osallistunut valistustoimintaan järjestämällä useita kursseja ja neuvottelukokouksia. Toimitsijat, kansanedustajat ja puolueen lähettämät järjestäjät ovat suorittaneet piirin alueella valistus- ja opastustoimintaa. Vaalitoiminta. Kuluneena toimintakautena jouduttiin suorittamaan kaikkiaan neljät vaalit, joista kahdet eduskunta- ja kahdet kunnallisvaalit. Vaalitaisteluissa joutui puolueemme kiinnittämään erikoista huomiota kommunistien kehittämän ankaran parjaus- ja valhekampanjan torjumiseen. Niinpä vuoden 1945 eduskuntavaaleihin jouduttiin menemään puhtaasti puolustusasemissa. Parimme alueella onnistui kommunistien saada huomattavaa jalansijaa työväestön keskuudessa eli 39,985 ääntä ja neljä edustajaa, sosialidemokraattien saadessa 30,627 ääntä ja kolme edustajaa. Huomattavasti paremmin suoriutui puolueemme samana vuonna suoritetuista kunnallisvaaleista. Näihin mentiin osittain vaaliliitossa SKDL:n kanssa. Puolueemme saama äänimäärä oli 18,376 ja 194 valtuutettua. Sos.-dem. ja SKDL:n yhteislistat saivat 5554 ääntä ja 28 valtuutettua ja porvarilliset puolueet yhteensä 46,636 ääntä ja 480 valtuutettua. Kun seuraavat vaalit, vuoden 1947 kunnallisvaalit lähenivät, oli puolueemme asema toinen kuin edellisiin vaaleihin mentäessä. Perusjärjestöissä oli kommunistien hajoituksesta huolimatta jälleen toiminta käynnissä, ja jäsen joukkoihin' oli jälleen tullut varmuutta. Nyt voitiin myöskin jo vaalitaistelussa esiintyä pontevasti hyök-

12 * kääjänä, vastailla syytöksiin syytöksillä, joihin kommunistit lyhyen toimiaikansa kuluessa olivat antaneet riittävästi aiheita. Tulos näkyi myöskin selvästi vaalien numeroista. Kommunistit kärsivät melkoisia menetyksiä kun taas sosialidemokraatit voimistivat huomattavasti asemiaan. Kommunistien menetyksistä johtuen myöskin porvarilliset puolueet paransivat asemiaan. Näissä vaaleissa saivat sosialidemokraatit ääntä ja 191 valtuutettua, SKDL:n ja Sös.-dem.:n yhteislistat saivat 1762 ääntä ja 15 valtuutettua. SKDL sai 29,009 ääntä ja 203 valtuutettua sekä porvarilliset puolueet yhteensä 65,780 ääntä ja 633 valtuutettua. Välittömästi voitollisen kunnallisvaalitaisteluun jälkeen alkoi piirissämme huolellinen valmistelu seuraavana vuonna suoritettavia eduskuntavaaleja varten. Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa entistä selvemmin tuli näkyviin äärimmäisen vasemmiston kannatuksen jatkuva väheneminen työväestön keskuudessa huolimatta äärimmilleen kehitetystä hyökkäyskamppanjasta puoluettamme vastaan. Sosialidemokraatit saivat 36,097 ja neljä edustajaa SKDL 37,872 ja neljä edustajaa, joten siis sosialidemokraatit voittivat yhden ja kommunistit menettivät yhden paikan. Porvarillisten puolueiden äänimäärä oli yhteensä 74,790 ja kuusi edustajaa. Vaalivalistustilaisuuksia on ollut kaikkiaan n. 700, joista suurin osa puhetilaisuuksia, mutta myöskin ohjelmallisia vaalitilaisuuksia on järjestetty. Vaalitaisteluissa on tehokkaana välineenä käytetty piirilehti Sosialistia levittämällä sitä vaalien aikoina vapaakappaleina. Puolueen julkaisemien yleismainosten lisäksi on piirijärjestön omia vaalimainoksia ja lentolehtisiä levitetty. 13 Piiritoimikunta ja piiritoimisto. Piiritoimikuntaan ovat kuuluneet v Urho Kulovaara, M. E. Lehtinen, Eino Lehtinen, Kustaa Perho, J. A. Hurme, Armas Rönnholm, Rafael Paasio, Kalle Jokinen, Kaarlo Tamminen ja Otto Andersson. V U. Kulovaara, K. Jokinen, Eino Lehtinen, Albin Siivonen, Kaarlo Tamminen, Kosti Paasio, Rafael Paasio, Elma Heinonen, M. E. Malkamäki ja Arvid Kuusola. V U. Kulovaara, K. Tamminen, K. Jokinen, R. Paasio, Kosti Paasio, Elma Heinonen, Erkki Lehto, Uljas Mäkinen, Albin Siivonen ja Arvid Kuusola. V Kaarlo Tamminen, U. Kulovaara, R. Paasio, Yrjö Helenius, Elma Heinonen, Pekka Virtanen, Matti Vähäkylä, Eino Sintonen, Mauno Haavisto ja Erkki Koski. V K. Tamminen, U. Kulovaara, R. Paasio, Mauno Haavisto, Pekka Virtanen, Yrjö Helenius,

13 14 Erkki Koski, Elma Heinonen, Taavetti Akkanen ja Viljo Mertano. Ensinmainitut ovat toimineet toimikunnan puheenjohtajina ja kolme viimeksimainittua varajäseninä. Piirisihteerinä on vv toiminut. Yrjö Helenius ja sen jälkeen vuoden 1948 joulukuun 1 päivään Armas Salovirta, hänen jälkeensä tuli Abel Saarinen. Toimistoapulaisena on toiminut koko kertomuskauden Sylvi Kaskinen. Järjestäjänä on vuodesta 1947 toiminut A. Saarinen ja lyhyempiä aikoja Eino Tuominen, Arvid Kuusola ja Leo Vähäkylä. Piirikokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema Pienviljelijäin neuvottelukunta on järjestänyt yhteisiä neuvottelutilaisuuksia pienviljelijöille pyrkien näiden keskuudessa suorittamaan sosialidemokraattista valistustoimintaa. Myöskin on piirijärjestön sisällä toiminut erikoinen kasvatusjaosto, jonka tehtävänä on yhteistyössä piiritoimikunnan kanssa suunnitella ja hoitaa piirin alueella harjoitettava kasvatus- ja valistustoiminta. Piirijärjestön talous. Piirijärjestön talous on joutunut kuluneen toimintakauden aikana erittäin kovalle koetukselle. Suoritetut vaalitaistelut ovat nielleet huomattavia summia, kun taas samanaikaisesti uusien tulolähteiden löytäminen ei ole onnistunut. Tästä johtuen piirijärjestön tilinpäätös muodostuikin viimeisen kertomusvuoden osalta tappiolliseksi. Allaolevasta v tilipäätöksestä ilmenee piirijärjestön nykyinen taloudellinen asema. Varat: Rahaa kassassa 30,750 25» talletustil 8,425» siirtotil. 4,274 Saatavia: Loimaan ty. velkakirj 500 Kirja- ja toim.järj 18,575: Valtiolta lainaa 3,000 Tavaravarasto luett. 45,436 Kalusto 1 Osakkeita: 2,502 Velat varoja suuremmat 66,654 mk 180,117 75

14 Velat: Sos.-dem. Puol. tilivelk 45,715:75»» veroja..,. 62,213: Sosialistin Kirjap. O.Y 58,689: Uudenmaan S.-d. Piirij, 13,500: ' mk 180,117:75 Voitto- ja tappiotili. Tulot: Verojentili 265,863: Av.-, lahj.- ja juhlientili 195,606: ToimintaväL, 1,222: Arpajaistili '. 307,675: 50 P:toimisto autoarp. myyn 68,489: Korkotili (talletustili) 2,000:» (siirtotili)......;.. 208: Tilikauden tappio 164,376: 15 mk 1,005,439: 50 Menot: Palkkatili 461,212: Vuokratili...,,., 15,925: Valistustyötili ',.., 346^,242: Kulujen tili, 182,060: 50 mk 1,005,439: 50 TURUN L. ETEL. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA.' Abel Saarinen. Satakunnan Sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv Yleiskatsaus. Kulunut 5-vuotiskausi on ollut varsin työlästä aikaa poliittisella rintamalla. Sodan jälkeen nosti voimakkaasti päätään SKDL:n naamioon pukeutunut kommunistinen liike ja aiheutti hajaannuksen työväestön riveissä. Vaikka hajaannus ei Satakunnassa olekaan sanottavasti rivejämme harventanut voisi miltei numeroja katsellessa sanoa päinvastaista-niin on se omalla tavallaan lyönyt leimansa toimintaan.

15 16 Taistelu työväentaloista on muodostunut hyvin vaiherikkaaksi ja on piirijärjestön alueella eräitä taloja menetettykin jäsenistömme hyväuskoisuuden takia kommunisteille. Kertomuskauden loppuaikoina on tilanne järjestöväen keskuudessa kuitenkin huomattavasti selvinnyt kommunistien todellisten kasvojen paljastuessa. Ja niinpä Satakunnan sosialidemokratian voidaankin katsoa selvinneen kertomuskauden kestäessä erikoisesti vv olleesta kaaosmaisesta tilanteesta vähäisin vaurioin ja sen toiminnan olleen jatkuvaa eteenpäinmenoa. Järjestöt ja jäsenistö. Piirijärjestömme kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen lukumäärä sekä kokonaisjäsenmäärä on kertomuskauden vuosien päättyessä ollut seuraava: Vuosi Kunnallisjärjestöjä Puolueosastoja Jäseniä , , , , ,835 Vuosien aikana oli»muuttoliike» SKDL:oon käynnissä ja siirtyivät sinne silloin seuraavat yhdistykset: Ruösniemen Ty, Mellilän Ty, Punkalaitumen ty, Kokemäen Raition Ty, Kokemäen Ty, Kilvakkalan Ty, Mouhijärven Itäinen Ty, Mouhijärven Häijään Ty, Lattomeren Ty ja Lauttakylän Ty. Niistä ovat kuitenkin Ruösniemen Ty ja Kilvakkalan Ty jo palautuneet takaisin puolueeseemme. Kuten ylläolevasta tilastosta havaitaan, on puolueen jäsenmäärä voimakkaasti noussut kertomuskauden aikana. Myös perusjärjestöjen jäsenmäärä on lisääntynyt huolimatta siitä, että v alussa tapahtui piiristämme»alueluovutus» Turun eteläiseen vaalipiiriin. Luovutus käsitti Alastaron, Mellilän, Metsämaan ja Loimaan kunnat sekä Loimaan kauppalan. Piirijärjestöllämme oli siinä 6 toimivaa työväenyhdistystä. Lisäksi poistettiin v päättyessä luetteloistamme eräitä yhdistyksiä, joiden jäsenmaksut olivat rästissä ja toiminta olematonta. Yhdistysten taloudellinen asema on sodan jälkeisenä»huvikautena» parantunut. Uusia työväentaloja on rakennettu v Kihniön Jokikylään ja Vähäraumalle, 1948 Ruosniemeen ja Lappiin T. L. Viimemainittu vihittiin tarkoitukseensa tosin vasta , mutta

16 rakennustyö suoritettiin ko. vuonna. Harjavallan Ty»Yritys» sai valtiolta takaisin omistamansa talon»koti» R N:o l 3. Moniajtyöväentaloja on lisäksi korjattu käyttökuntoon. 17 Valistustyö. >"t!iulltmhh» Valistustyötä on kertomuskauden aikana harjoitettu: kursseja, neuvottelukokouksia, puhe-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia järjestämällä. Erikoismaininnan ansaitsee vv »Taistelevan sosialidemokratian» eri vaiheiden aikana toimeenpannut hyökkäysmatkat ja tilaisuudet, joiden ansiosta piirin jäsenmäärä nousi huomattavasti. Piiriä käsittäviä neuvottelukokouksia puolueväelle, pienviljelijöille ja kunnallismiehille on kertomuskauden aikana pidetty 12. Ns. alueneuvottelukokouksia on ollut 48. Kurssi- ja opintotoimintaan on kiinnitetty vakavaa huomiota. Niinpä vähintään 10 päivää kestäviä kursseja on pidetty 24 ja 23 päiväisiä opintopäiviä 22. Lisäksi on ollut yksipäiväisiä luentopäiviä. Valistustyöntekijöinä ovat olleet piirin kansanedustajat ja toimitsijat. Piiritoimikunnan alaisuudessa toimivat kunnallisasiani, pienviljelijäin-, nais- ja kasvatusjaostot ovat tehneet työtä omilla erikoisaloillaan. Juhlatoiminta on kertomuskauden aikana kärsinyt jonkinverran nuorison ailahtelevaisuudesta. Sodan jälkeisenä aikana eivät ohjelmalliset tilaisuudet saaneet kannatusta. Maakuntajuhlat ja eräät muutkin ohjelmalliset tilaisuudet ovat kuitenkin jatkuvasti olleet kansan suosiossa. Noormarkussa v. 1945, Tyrväällä 1946, Harjavallassa 1947 ja Kankaanpäässä 1948 pidetyt maakuntajuhlat onnistuivat kaikki kohtalaisesti. Kertomuskauden viimeisinä vuosina oltiin siirtymässä jälleen ohjelmakulttuurin nousukauteen. Vaalitoiminta. Kuluneen 5 vuoden aikana toimitettiin kaikkiaan neljät vaalit. Kahdet valtiolliset ja kahdet kunnalliset. V valtiollinen vaalitaistelu suoritettiin sekavan poliittisen tilanteen vallitessa. Sosialidemokratia pyrittiin päätään nostavan kommunismin toimesta lyömään maahan mitä valheellisimmiua keinoilla ja siinä jonkinverran onnistuttiinkin. Puolueemme äänimäärä laski 1939 vaaleissa saadusta 43,713 äänestä 32,654:h. Edus- 2 S.-d. Piirijärj. kert.

17 18 tajamäärä putosi seitsemästä 4:n. SKDL sai 36,157 ääntä ja saman määrän edustajia kuin puolueemmekin. Samana vuonna toimeenpannuissa kunnallisvaaleissa oltiin vaaliliitossa SKDL:n kanssa, joten valtuustosuhteet monessa tapauksessa ovat epäselvät. Vaikka piiritoimikunnan taholta tehtiin kaikki voitava ponnekkaan taistelun läpiviemiseksi, niin muodostuivat tulokset ylläoleviksi, koska ajankohta lähellä olevine sota-aikoineen oli kaaosmainen. Piirin palveluksessa olivat tilapäistyövoimana vaalivalmisteluissa vakinaisen henkilökunnan lisäksi Leo Vesa ja Olavi Vella. Vuoden 1947 kunnallisvaaleissa oltiin jo miltei jokaisessa paikassa omana vaaliliittona ja seuraus oli, että äänimäärämme nousi useammalla tuhannella. Se oli kuitenkin vasta alkusoittoa seuraavana eli v suoritetuille valtiollisille vaaleille, joissa linjat täysin selvisivät. Tuloksista voidaan mainita, että Sos.-dem. äänimäärä kohosi 45 vaaleista 4,526 ollen nyt 37,481. Äänimäärämme laski 7:ssä kunnassa ja niissäkin vain vähän. SKDL:n äänimäärä taas laski miltei jokaisessa äänestysalueessa ollen kokonaislasku 6,943. Edustajia saatiin sama määrä, 4 edustajaa, kuten edellisissäkin vaaleissa, SKDL sitävastoin menetti paikan porvareille, joilla nyt on 6 paikkaa. Vaalityöskentely suoritettiin entiseen tapaan puhetilaisuuksien, lentolehtisten, vaalijulisteiden- ja kirjasien avulla. Piirilehti Uutta Aikaa käytettiin myös tehokkaasti hyväksi. Uutena muotona organisatiossa oli puolueasiamiesverkosto, sekä vähäisessä määrin myös ääniauto. Tilapäistyövoimaa ei vaalijärjestelyissä käytetty. Piiritoimikunta. Koko kertomuskauden ajan on piiritoimikunnan puheenjohtajana toiminut Vihtori Fallila ja varalla Vilho Rantanen. Edellämainittujen lisäksi ovat piiritoimikuntaan kuuluneet: Fanny Ahlfors, M. J. Ekblom, P. Solimo, V. Niemi, A. Lastu, Y. Nyberg, V. Savo, K. Salesmaa, T. Pesu, Y. Maunumäki, T. Teini, V. Huuska, V. Hellman. Nykyiseen piiritoimikuntaan kuuluvat: V. Fallila, V. Rantanen, V. Aaltonen, Laura Brander-Wallin, A. Kontula, E. Nurmi, Sofia Salo; varalla J. Aaltonen, A. Kallio ja V. Ahtola. Piiritoimikunta on kokoontunut 42 kertaa ja käsitellyt 409 asiaa. Piirisihteerinä oli saakka Jukka Aaltonen ja alkaen Olavi Vella. Väliajan hoiti tehtävää v.t:nä järjestäjä Vieno Wallin.

18 Toimistonhoitajana on edelleen toiminut Hilma Laine. Tilapäisjärjestäjinä ovat kertomuskautena olleet Leo Vesa ja Olavi Vella, vakinaisina Vieno Wallin, Kalevi Forssell, Erkki Lappalainen ja Eeli Simula. 19 Talous. * Piirijärjestön taloudellinen asema on koko kertomuskauden ajan ollut heikohko. Vaikka perusjärjestöt kiinteistöjen omistajina ovatkin parantaneet taloudellista asemaansa ei se ole ulottunut piirijärjestöön asti. Arpajaisia on järjestetty joka vuosi ja niiden tuloilla ynnä vero- ja maakuh ta juhlarahoilla on talous sentään saatu pysymään tasapainossa. Tiliasema Varat: Rahaa kassassa 60,064» talletustilillä 73,323 Valtion setelilaina 6,750 Kirja- ym. varasto 6,890 Osakkeita 1,800 Kalustoa 100 Saatavia eri järjestöiltä 7,760 Saatavaa puolueelta 87, mk 244,108: 35 Velat: Puolueelle veroja, 18,156: Eri järjestöille 5,624:35 Laina 61,436: 65 Puhdas omaisuus 158,891: 35 mk 244,108:35 SATAKUNNAN SOS.-DEM. Vihtori Fallila. PIIRITOIMIKUNTA. Olavi Vella.

19 20 Hämeen etel. Sos.-dem. Piirijärjestön toiminnasta vv Yleistä. Kertomuskauden alun jouduimme elämään jo useamman vuoden kestäneen sodan pauloissa, mihin olimme joutuneet mukaan suurvaltapolitiikan uhreina. Monet kestetyt sotavuodet painoivat raskaasti kansamme taloudellista toimeentuloa. Sodan julma laki oli temmannut lukuisasti keskuudestamme parasta työvoimaa kuolonuhreina ja useat saaneet eliniän kestäviä ruhjoutumia. Tuotannollinen elämä joutui vaikeuksiin työvoimanpuutteen takia ja parhaan työkykyisen voiman ollessa ase- tai työpalveluksessa. Kun samanaikaisesti myös ulkomainen tuonti oli tyrehtynyt aivan välttämättömienkin elin- ja taloustarvikkeiden kohdalla, jouduimme elämään monenlaisten puutteiden keskellä. Rauhankaipuu eli voimakkaasti jo siinä vaiheessa kansamme keskuudessa. Rauhantunnusteluja tehtiin viralliselta ja yksityiseltäkin taholta, mutta Saksan ote oli kuitenkin vielä siinä vaiheessa maahamme niin luja, että vastuunalaiset piirit eivät nähneet vielä keväällä 1944 olevan mahdollisuutta päästä erottautumaan Saksan vanavedestä. Kun tilanne kesällä kuitenkin muuttui äkkiä niin Saksan kuin omillakin rintamillamme, jolloin yleinen perääntyminen alkoi ja sota muuttui entistä tuhoisammaksi, alettiin etsiä yhä kiinteämmin kosketusta Neuvostoliittoon rauhantunnustelujen merkeissä. Saksa yritti pakottaa maatamme vielä kesäkuun lopulla taistelemaan rinnallaan loppuun asti. Kaikesta huolimatta solmittiin välirauhan sopimus 19 päivänä syyskuuta Neuvostoliiton kanssa ja sotatoimet sitä vastaan lopullisesti lakkasivat. Mutta vielä oli kestettävä pohjois-suomessa raskaat taistelut saksalaisia vastaan, jotka oli asevoimin karkoitettava maasta ja missä nämä osoittivat todellisen epäinhimillisen luonteensa, tuhoten täydellisesti koko pohjois-suomen. Olimme täten päässeet rauhaan, mutta ehdot olivat raskaat taloudellisesti kantaa. Sotakorvaussumma määriteltiin 300 miljoonaksi dollariksi, mutta korvaukseksi määritellyt tarvikkeet arvosteltiin 1939 kurssin perusteella, joten todellinen korvaussumma muodostui huomattavasti korkeammaksi. Lisäksi tuli muita korvauksia, kuten ns. saksalaissaatavat Neuvostoliitolle, palautustavaroiden suoritus, ym. Tätä taustaa vastaan emme voi olla ihmettelemättä sitä taloudellista nousua, joka kuluneina vuosina on tapahtunut. Eletyt olosuhteet sodan aikana eivät ole voineet olla vaikuttamatta kansalaisten mieliin ja ajatustapoihin. Sodan päättyminen merkitsi samalla pääsyä vapaampiin kansanvaltaisiin oloihin. Mielet olivat herkkiä kaikille uusille aatteille ja suorastaan tunnekuohahteluille.

20 '21 Kaikki entinen oli pahasta ja rikkirevittävä. Tuossa syntyneessä kiihkossa nostettiin esille myös uusi puoluetunnus Skdl, joka todellisuudessa oli kommunistisen puolueen peitenimi ja joka myöskin kykeni saamaan huomattavaa kannatusta etenkin työväestön keskuudessa. Kaikki siihen liittyneet henkilöt, eivät kyenneet erottamaan tapahtumia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä, sekä toiseltapuolen sanahelinään perustuvaa, järkisyyt unohtanutta itsekästä valtataistelua toisistaan, minkä nostivat eräät pinnalle pyrkivät»kansanjohtajat». Sos.-dem. puoluekin ja etenkin sen johtavat persoonallisuudet asetettiin syytettyjen penkille asioista, joihin emme edes olleet vaikuttaneet ennen sotia tai niiden aikana. Ikävällä on todettava, että omankin puolueemme keskuudesta löytyi henkilöitä, joita olisi voinut syyttää eri tilanteissa tapahtuneista ratkaisuista, mutta jotka nyt nahkansa pelastaakseen pyrkivät vierittämään syyt toisten kannettavaksi. Haluttiin saada hajaannus puolueemme keskuuteen, missä osaltaan onnistuttiinkin. Tämä johti vaalitappioomme v:n 1945 vaaleissa, joista myöhempänä. Uusi suuntakaan ei kuitenkaan kyennyt asioita hoitamaan tekemättä erehdyksiä. Talouselämää, lähemmin tuntematta tehtiin päätöksiä, jotka saattoivat talouselämän sekasortoon ja voimakkaan inflatoorisen kehityksen alaiseksi. Muodostui hintojen ja palkkojen kilpajuoksu, missä lopuksi työntekijäin realipalkkataso laski huomattavasti. Työmarkkinoilla lietsottiin levottomuutta ja jarrutettiin talouselämän elpymistä. Vähitellen alettiin kuitenkin tajuta, mihin oltiin menossa ja mielialat alkoivat rauhoittua. Poliittisesti tapahtui myöhemmin selkiintymistä ja kun käytiin v kunnallisvaaleihin ja v valtiollisiin vaaleihin, muodostuivat ne voitokkaiksi sos.-dem. puolueelle. Usko ja luottamus sosialidemokratiaan oli palautunut työväestön keskuudessa. Puolueemme saavutti sen aseman, joka sille kansanvaltaisessa maassa tulee kuuluakin ja niinpä se joutui ottamaan yksinään lopuksi myös hallitusvastuun kannettavakseen, kun muut puolueet, ennenkaikkea kommunistit, eivät jaksaneet tajuta parlamenttaarisen toiminnan perusajatusta, voimasuhteita vastaavia paikkoja niille tarjottaessa muodostettavassa hallituksessa. Mitenkä piirijärjestömme on eri vaiheissa selviytynyt tänä vaikeana murroskautena, siitä lyhyt veto seuraavissa eri puolia käsittelevissä kappaleissa. Vaalitoiminta. Eduskuntavaalit suoritettiin vuosina 1945 maaliskuussa ja 1948 heinäkuussa. Etenkin 1945 vaaleissa oli vaalitaistelu ankara ja muo-

21 dostui osalta omalaatuiseksikin, kun valtiovallan taholta annettiin ymmärtää, että»uusia kasvoja» oli saatava mahdollisimman runsaasti eduskuntaan. Puoluettamme vastaan hyökättiin monin tavoin. Tästä johtuen myös oman piirimme alueella jouduimme kärsimään vaalitappion, joskaan emme niin raskasta kuin monissa muissa vaalipiireissä. Hämäläinen kansanluonne ei ole niin helposti häilähtelevää, vaan pitää kiinni vakaasti niistä arvoista, mihin se on tottunut luottamaan. Äänimäärämme laski 1939 eduskuntavaalien 37,948 äänestä 31,639:een eli 6,309 ääntä. Edustajapaikkoja menetimme kaksi ja saimme entisen 6 sijasta 4 edustajaa. Kommunistit saivat 26,130 ääntä ja 3 edustajaa, joista me menetimme 2 ja porvarilliset puolueet 1 edustajapaikan. Yleispoliittinen tilanne muodostui puolueellemme jo valoisammaksi valmistauduttaessa 1948 vaaleihin. Voimakas poliittinen kasvatustyö, jota olimme tehneet kuluneet vuodet, alkoi jo kantaa hedelmää. Piirijärjestömme määrätietoinen vaalivalistustyö myös kantoi satoa. Runsain mitoin levitettiin vaalikirjallisuutta, joista mainittakoon 55,000 kpl lentolehtisiä, joista piirijärjestön itse painattamia 45,000 kpl, seinämainosteita 8,800 kpl, piirin edustajaehdokkaiden kuvilla varustettuja mainosteita 5,500 kpl, pieniä käsimainosteita 30,000 kpl, piirilehteä Hämeen Kansaa levitettiin 2,000 kpl, erikoista siirtoväen numeroa 1,850 kpl, Suomen Sosialidemokraattia Lahdessa ja sen ympäristössä 2,200 kpl. Puhetilaisuuksia ja vaalijuhlia järjestettiin noin 300. Vaaliliittomme äänimäärä nousikin nyt 38,227 ääneen, eli korkeammalle kuin 1939 vaaleissa. Lisäksi annettiin vaalipiirissämme Kymin vaalipiirin sos.-dem. ehdokkaille 6,400 siirtoväen ääntä. Porvarillisten puolueiden äänimäärä kasvoi kuitenkin vieläkin voimakkaammin, joten emme saaneet lisättyksi edustajalukuamme, vaan saimme edelleenkin vain 4 edustajapaikkaa. Valituiksi tulivat Uuno Takki, Aino Malkamäki, Olavi Kajala ja Eino Raunio, joista Kajala tuli uutena aikaisemmin edustajana olleen Väinö Kivisalon tilalle. Kommunistien äänimäärä laski 23,511 ääneen ja menettivät paikan maalaisliitolle. Kunnallisvaaleissa ilmeni aivan sama ilmiö kuin valtiollisissakin vaaleissa. Etenkin vaalipiirimme jitäisissä ja lounaisosissa saavutti Skdl 1945 vaaleissa huomattavia voittoja. Saimme kuitenkin 202 edustajapaikkaa, Skdl:n saadessa 152 ja porvarillisten puolueiden saadessa 304 paikkaa. Työväestö voitti silloin yhteensä 57 paikkaa porvareilta vaaleissa kykenivät porvarilliset puolueet valloittamaan takaisin menetettyjä asemiaan, vieläpä ne valloittivat karjalaisten siirtoväen avulla monia uusiakin paikkoja, valtuutettujen lukumäärän

22 noustessa väkiluvun lisääntymisen vuoksi. Sosialidemokraattien saama lisäys valtuustopaikkojen luvussa jäi 26:een kommunistien menettäessä useampia paikkoja porvareille. Ääniä saimme 35,846, tarkkaa vertailukohtaa ei kuitenkaan ole edellisiin vaaleihin, koska silloin olimme vaaliliitossa kommunistien kanssa ja useassa paikassa esiintyi suorastaan sekalistoja. Järjestöt ja jäsenistö. Sota-aika ja sen jälkeiset olot aatteellisessa mielessä kuvastuvat hyvin jäsenumeroita tarkasteltaessa. Piirin jäsenmäärä saavutti aallonpohjan 1943, jolloin sen jäsenmäärä oli 1,848. Sen jälkeen tapahtui käänne, niin että se vuonna 1944 kohosi yli kahdentuhannen. Suuntataistelu vaikeutti kuitenkin niiden toimintaa eräiden nukahtaessa kokonaan, muutamien taas siirtyessä Skdl:oon. Laaditusta taulukosta näkyy järjestöjen lukumäärä eri vuosina, eriteltynä jäsenmaksunsa suorittaneet ja laiminlyönneet yhdistykset, sekä jäsenmäärän kehitys niissä. Kunnallisjärjestöluettelossa ovat vain toimineet järjestöt. Puolueosastoja Vuosi Kunnallisjärj. Maksaneita Laiminlyöneitä Jäseniä , , , , : ,798 Tilanne osoittaa vakautumista. Mitään suoranaisia paperiyhdistyksiä ei ole olemassa. Tämä johtuu lähinnä siitä voimakkaasta valistustyöstä, mitä piirijärjestön taholta on suoritettu. Taloudellisesti ovat yhdistykset myös vaurastuneet, korjauksia on toimitettu useiden yhdistysten kiinteistöissä, jotka sodan aikana pääsivät rappeutumaan. Tanssilavoja ovat eräät yhdistykset ja kunnallisjärjestöt rakentaneet ja niiden avulla kohentaneet taloudellista asemaansa. Valistustyö. Heti sodan päätyttyä aloitettiin voimakas valistustyö perusjärjestöjen piirissä. Piirisihteerin ja yhden entisen järjestäjän lisäksi palkattiin kaksi uutta järjestäjää. Tässä yhteydessä on mainittava myös siitä voimakkaasta ja suuriarvoisesta taloudellisesta avusta, mitä piirijärjestö eritoten siinä vaiheessa sai piirilehti Hämeen Kan- 23

23 24 san taholta ja minkä matka-asiamiehet antoivat omana panoksenaan piirin valistustyössä. Tämä yhteistyö onkin jatkunut kiitettävästi edelleen. Kertapuhematkojen, poliittisten juhlien, luento- ja opastuskurssien muodossa on valistustyötä suoritettu piirijärjestön omin voimin. Sen lisäksi on käytetty ulkopuolisia voimia ja piirin kansanedustajille on asetettu velvoitus vähimmäismääristä, mitä heidän on tehtävä puhe- ja matkapäiviä piirin alueella. Taloudelliset vaikeudet ovat ajoittain pakottaneet vähentämään piirin palkattuja voimia. Nykyhetkellä on piirin palveluksessa paitsi piirisihteeriä, poliittinen järjestäjä, järjestötehtäviä ohjaava järjestäjä, ohjelmatoimintaohjaaja, joiden kahden viimeksimainitun tehtäviin kuuluu kaksiviikkoisten opastuskurssien pito. Edelleen on piirijärjestön palveluksessa taloudenhoitaja-toimistoapulainen, siis yhteensä 5 henkeä, joiden palkat vuosittain nousevat ilman päivärahoja 900,000: markkaan. Lisäksi on vuosittain käytetty tilapäisjärj estäjinä naisliiton järjestäjiä, joille piiri on maksanut päivärahan ja matkakulut. Puhetilaisuuksien lukumäärä ja vuosittain pidetyt opastuskurssit osanottajalukuineen nähdään seuraavasta taulukosta. Puhetilastosta puuttuvat kaikki ne puheet, mistä emme ole saaneet tietoja vuosittain toimistoomme, esittäjien vaatimattomasti tahtoessa väheksyä omaa työtään ja osuuttaan valistustyössä. Vuosi puheita kuulijoita kursseja osanottajia luentoja harj. t , , , , , Yht. 3, , , ,003 Vuosittain on piirijärjestön taholta järjestetty lisäksi erinäisiä neuvottelupäiviä. Huomattavimmiksi näistä ovat muodostuneet alueelliset tai koko piiriä käsittävät kunnalliset luento- ja neuvottelupäivät. Osanotto näihin on aina muodostunut runsaaksi. Ohjelmassa on ollut myös erityisiä pienviljelijäin neuvottelupäiviä, missä on käsitelty ammattialaa ja samalla maaseudun erikoiskysymyksiä. Muusta valistustyöstä sietää mainita opintoavustukset, joita piiri on vuosittain jakanut Työväen Akatemiassa opiskeleville vähävaraisille puolueen jäsenille. Avustussummat tosin ovat olleet vaatimattomia, vaihdellen 5,000: ja 10,000: - markan välillä. Vuosittain on jaettu 2530,000: markkaa, mutta piiristä olevan oppilastulvan takia on määräraha jouduttu jakamaan useaan osaan.

24 25 Piiritoimikunta, jaostot ja piirin toimitsijat. Piiritoimikunnan puheenjohtajana toimi 1944 Väinö Kivisalo. Vuodet ja alkuvuoden 48, toimittaja Eino Seppälä sekä hänen muutettuaan pois paikkakunnalta lopun vuotta Martti Lahtinen ja edelleen. Koko kertomuskauden ajan on piiritoimikuntaan kuulunut Antero Nurminen Lahdesta. Muina jäseninä eri vuosina ovat toimikuntaan kuuluneet seuraavat toverit: Oma Palkonen, Kusti Kaukovaara, Eino Seppälä, Martti Lahtinen, Hilma Arjavirta, Vilho Hänninen, Pauli Jokinen, Eino Vuori, Väinö Salovaara, Akseli Kanerva, Jalmari Jokinen, Sally Virtanen, K. Fr. Lehtonen, Olli Kuusinen ja Altti Ilmarinen. (Siirtyi Skdl:oon v. 45.) Varajäseninä kuuluneet: Olavi Tunturi, Toivo Fagerlund, Eino Seuranen, Aleksi Tupala, Lyydia Louhi, Antero Virtanen, Hugo Mattila ja Vilhelm Peltola. Piiritoimikunta on kokoontunut kertomuskauden aikana 53 kertaa ja pöytäkirjassa pykäliä 613. Nykyisin kuuluvat piiritoimikuntaan Martti Lahtinen Tyrvännöstä puheenjohtajana, Väinö Salovaara Hämeenlinnasta varapuheenjohtajana, jäseninä Oma Palkonen, Vilho Hänninen ja Jalmari Jokinen Hämeenlinnasta, Sally Virtanen Riihimäeltä, Antero Nurminen Lahdesta, Olli Kuusinen Hattulasta, varajäseninä Väinö Sillanmäki Kalvolasta ja Aarne Vuori Vanajasta. Vuoden 1945 piirikokouksen jälkeen asetettiin alipiiritoimikunta Lahteen huolehtimaan Lahden ja sen ympäristön valistustyöstä. Kaksi vuotta toimittuaan se kuitenkin lakkautettiin ja sen tehtäviä on sen jälkeen hoitanut Lahden Kunnallisjärjestön työvaliokunta palkattua toimitsijaa apuna käyttäen. Alipiiritoimikuntaan ennättivät kuulua Aarne Koivisto, Niilo Pitkäsilta, Toimi Mölsä ja Niilo Salokannel Lahdesta, Hugo Ounila Hollolasta, Tauno Murto Uudestakylästä ja Urho Rantanen Marttilasta. Piirin naisjaostoon ovat kertomuskautena kuuluneet: Aino Malkamäki puheenjohtajana koko ajan, jäseninä Hilma Arjavirta, Sofia Helenius, Anna Kaivos, Ellen Mattila, Lyydia Louhi, Elsa Stenberg, Hilja Vuorinen, Lyyli Aalto, Martta Toivonen, Hilma Ilmarinen ja Maikki Hyvönen. Kunnallisasiani jaostoon: Väinö Kivisalo, Akseli Kanerva, Kusti Kaukovaara, Lauri Nieminen, Lauri Bergqvist, Tahvana Määttänen Hämeenlinnasta, Juho Jokinen Hattulasta, Jalmari Rinne ja Lauri Aalto Janakkalasta sekä Martti Lahtinen Tyrvännöstä. Pienviljelijäin jaostoon: Otto Marttila ja O. E. Vainio Janakkalasta, Juho Valo ja Lauri Eklund Vanajasta, Kalle Lehti Hattulasta,

25 26 Ilmari Salmela ja Vilhelm Rantanen Hämeenlinnasta sekä Kosti Latosuo Rengosta. Kertomuskauden aikana on piirin toimitsijavoimissa tapahtunut lukuisia muutoksia. Tämä johtuu siitä, että piiri ei taloudellisesti ole jaksanut kilpailla eräiden muiden järjestöjen kanssa, vaan ovat nämä lupaamalla suurempia palkkoja kiinnittäneet piirin toimitsijoita palvelukseensa. Piirisihteerinä toimi V. Veijanen kertomusajan alusta vuoden 1944 loppuun, siirtyen sen jälkeen piirin järjestäjäksi, missä toimessa oli kuolemaansa asti Vuoden 1945 alusta hoiti tehtävää Vihtori A. Lahti toukokuun loppuun 1947, toimittuaan jo vuoden 44 piirin järjestäjänä ja siirtyen sen jälkeen puolueen palvelukseen. Toukokuussa 47 valittiin piirisihteeriksi Mauno Arjavirta Riihimäeltä, joka hoiti tehtävää helmikuun loppuun Toveri Arjavirta toimi talvikauden piirin kurssijärjestäjänä, lähtien syksyllä 46 opiskelemaan Työväen Akatemiaan, mistä palasi piirisihteerin tehtävään. Siirryttyään maaliskuun alusta valtion toimeen valittiin hänen jälkeensä piirisihteeriksi Eino Vuori, joka tehtävää edelleen hoitaa. Järjestäjäin tehtävissä ovat edelläolevien lisäksi toimineet seuraavat toverit: Pauli Torniainen ajalla ja edelleen. Olavi Miettinen ^ Väinö Salonen Otto Haverinen ja Näytelmäohjaajana Ossi Erikson Lasse Itäranta ja edelleen. Erityisesti tulee mainita vielä K. Fr. Lehtonen, joka toimi piirin palveluksessa , siirtyen sen jälkeen Riihimäen kunnallisjärjestön palvelukseen ja siinä sivussa edelleen avustaa piiriä palveluksillaan. Hämeen Kansan matka-asiamiehen tehtävien ohella ovat piiriä avustaneet lyhyempiä aikoja Paavo Siren ja Einari Vuorinen. Mainita sopii myös Otto Toivonen, joka on puolueen järjestäjätehtävissä toiminut piirin alueella sekä Työläisnaisliiton järjestäjät Irja Salmela ja Taimi Rinne. Lahden Kunnallisjärjestöllä on ollut palkattu toimitsija ja ovat tehtäviä hoitaneet Toivo Vahlgren alkaen 9 kuukauden ajan, hänen jälkeensä Toivo Pekkanen Kouvolasta tammikuuhun 1947 ja viimeksi Toimi Mölsä Lahdesta, joka on tehtävässä edelleen. Piirin taloudenhoitajana on koko ajan toiminut Ellen Mattila. Taloudellinen asema. Piirijärjestön taloudellinen asema selviää lähemmin seuraavasta taulukosta, mihin on merkitty tulot ja menot eri vuosina, tilikauden

4. Toimihenkilöt: 2. Kaup.os.hoitajs 3. Kiint.os.hoitaja 4. Rak.mestari 5. Kassanhoitaj a 6. Kirjanpitäjä

4. Toimihenkilöt: 2. Kaup.os.hoitajs 3. Kiint.os.hoitaja 4. Rak.mestari 5. Kassanhoitaj a 6. Kirjanpitäjä 1949 1. Toim.johtaja 2. Kaup.os.hoitaja 3. Kassanhoitaja 4. Toimihenkilöt: 1950 1. Toim.johtaja 2. Kaup.os.hoitajs 3. Kiint.os.hoitaja 4. Rak.mestari 5. Kassanhoitaj a 6. Kirjanpitäjä 1951 1. Toimjohtaja

Lisätiedot

Tili-asema 31. 12. 1943. Varat: Varoja yhteensä 86,762: 35 mk 86,762: 35. Velat: Puhdas omaisuus 86,762: 35 mk 86,762: 35

Tili-asema 31. 12. 1943. Varat: Varoja yhteensä 86,762: 35 mk 86,762: 35. Velat: Puhdas omaisuus 86,762: 35 mk 86,762: 35 Naisten toiminnasta on huolehtinut piiritoimikunnan naisjaosto. Jaoston toimesta on pidetty joka vuosi runsaasti naisten erikoiskursseja, joihin on saatu tehokasta ohjaavaa apua Sos.-dem.Työläisnaisliitosta.

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

23,891 40,675 5,008 4,230 4,748 290: mk 105,293:30. mk 105,293:30

23,891 40,675 5,008 4,230 4,748 290: mk 105,293:30. mk 105,293:30 Menot: Puolueveroja 21,356: 50 Palkat 40,050: Matkakulut 3,772: 50 Vuokra, lämpö ja valo 4,230: Kulungit 10,957: 10 Vaalimenot.-.. 19,034:45 Muut menot 5,602:75 Poistot 290: Voitot mk 105,293:30 mk 105,293:30

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit 1. Urho Tikander Kotkan Kisailijat 1. Erkki Jokinen Tampereen Yritys 2. Veikko Heikkilä Turun Toverit 2. Reino Hiltunen Kymin Veikot 3. Yrjö

Lisätiedot

Turun 1. pohj. vaalipiirin sos.-dem. piirijärjestön toiminta 1. 10. 1925 20. 9. 1929.

Turun 1. pohj. vaalipiirin sos.-dem. piirijärjestön toiminta 1. 10. 1925 20. 9. 1929. Turun 1. pohj. vaalipiirin sos.-dem. piirijärjestön toiminta 1. 10. 1925 20. 9. 1929. 103 Yleiskatsaus. Alottaessamme kertomustamme piirijärjestömme toiminnasta viimeksi pidetyn puoluekokouksen jälkeiseltä

Lisätiedot

KULTTUURITYÖN KESKUS. hallitukset ja toimihenkilöt 1955-56

KULTTUURITYÖN KESKUS. hallitukset ja toimihenkilöt 1955-56 KULTTUURITYÖN KESKUS hallitukset ja toimihenkilöt 1955-56 puheenjohtaja Toivo Kujala sihteeri Risto Hölttä varapuheenjohtajayrjö Sivonen varasihteeri Johan W.Slup taloudenhoitaja Aug.Niemistö muut jäsenet

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

SM-KILPAILUT HELSINGISSÄ 2. 3.11.1940

SM-KILPAILUT HELSINGISSÄ 2. 3.11.1940 SM-KILPAILUT HELSINGISSÄ 2. 3.11.1940 1. Olli Lehtinen H:gin Voimailijat 1. Åke Granö Helsingin Nyrkkeilyseura 2. Unto Fernelius Viipurin Nyrkkeilijät 2. Toivo Vuorinen Rauman Voimailijat 3. Sven Nyström

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Rakennusliiton 22. liittokokousvaalit ja rakennusalan työttömyyskassan vaalit 2011 Turun vaalipiirissä

Rakennusliiton 22. liittokokousvaalit ja rakennusalan työttömyyskassan vaalit 2011 Turun vaalipiirissä Rakennusliiton 22. liittokokousvaalit ja rakennusalan työttömyyskassan vaalit 2011 Turun vaalipiirissä Tule Rakentamaan Liittoa vaaliliitto on asettanut Turun Aluejärjestö ry:n alueelta 54 laadukasta ehdokasta

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Jäsenhankintaviikko v. 1931. Jäsenhankintaviikko v. 1932.

Jäsenhankintaviikko v. 1931. Jäsenhankintaviikko v. 1932. 221 Kursseja on pidetty iltaisin. Käytännöllisinä opetusaineina: kirjanpito, laskento, laulu-, lausunta- ja näytelmäharjoitukset, ohjausta järjestötehtävissä, kokousten pidossa y.m. Luentoja on pidetty,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTA R.P:N PAIKALLISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Johtokunnan ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi: YHDISTYKSEN NIMI

SUOMEN KESKUSTA R.P:N PAIKALLISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Johtokunnan ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi: YHDISTYKSEN NIMI Johtokunnan ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi: SUOMEN KESKUSTA R.P:N PAIKALLISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Suomen Keskusta r.p:n paikallisyhdistyksen nimi on Someron Keskusta r.y. Muissa

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

1 60.17824 29.48068 4

1 60.17824 29.48068 4 Ino Koordinaattijärjestelmä WGS84 Lähteet: Maanmittauslaitos Karjalan kartat Talojen numerointi perustuu "Kylät kujasineen" -kirjan sivujen 172-173 piirrokseen ja talojen asukkaat s. 169-171 Oiva Uutun,

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Uno Hildén - Ruotsal. Onni Hiltunen - SDP Einar Holmberg - SDP Toivo Horelli - Kokoomus Vihtori Huhta - SDP Laura Härmä - SDP Emil Hästbacka -

Uno Hildén - Ruotsal. Onni Hiltunen - SDP Einar Holmberg - SDP Toivo Horelli - Kokoomus Vihtori Huhta - SDP Laura Härmä - SDP Emil Hästbacka - Eduskunta Eduskunnan kirjasto Mirja Pakarinen 16.10.2014 Liite tietopakettiin: Eduskunta mukana rauhanteossa vuonna 1944 Istunto 79 Lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 20 Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

07/07/2014 08:54:02 Turnaus aloitettu. 07/07/2014 08:54:05 Kierros 1 paritettu.

07/07/2014 08:54:02 Turnaus aloitettu. 07/07/2014 08:54:05 Kierros 1 paritettu. 07/07/2014 08:54:02 Turnaus aloitettu. 07/07/2014 08:54:05 Kierros 1 paritettu. Harry Ulvi* - Seppo Järvisalo Stig Svens - Vesa Ala-Kulju* Erkki Saarinen - Lasse Wallin Teuvo Lahti - Kalevi Lehtinen Jussi

Lisätiedot

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta 13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.

Lisätiedot

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT 1 Piirin säännöt SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Helsingin Kauppakeskus O.Y. POLKUPYÖRI. Kansalliset Rata- ja. maantiepyöräilykilpailut. Naisten ja miesten VELODROMILLA 15-16. 6.

Helsingin Kauppakeskus O.Y. POLKUPYÖRI. Kansalliset Rata- ja. maantiepyöräilykilpailut. Naisten ja miesten VELODROMILLA 15-16. 6. Siltasaarenkatu i f Kansalliset Rata- ja maantiepyöräilykilpailut VELODROMILLA 15-16. 6. 1944 Rata-ajot torstaina 15. 6. 1944 klo 18.30 Maantieajot perjantaina 16. 6. 1944 klo 18.00 Lähtö- ja tulomaali

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Menettelytapavaliokunnan ehdotus puoluekokouksen julkilausumaksi

Menettelytapavaliokunnan ehdotus puoluekokouksen julkilausumaksi 707 Menettelytapavaliokunnan ehdotus puoluekokouksen julkilausumaksi Sisäpoliittinen osa Maamme sisäiset olot ovat vuosia olleet jatkuvasti huolestuttavat. Maalaisliiton johtama taantumuksellinen valtaryhmittymä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 Aitovuori, Tampere 10. - 20:05:56 Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 1. Lauri Lauste SA 97 97 97 98 98 98 585 2. Jari Lehtinen P-HA 97 93 98 99 98 97 582 3. Ilkka Ratamo SaSA 97 98 95 96 96 94 576 4.

Lisätiedot

Lahden Seudun opintojärjestö ry TOIMINTASUUNNITELMA

Lahden Seudun opintojärjestö ry TOIMINTASUUNNITELMA Lahden Seudun opintojärjestö ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. Yleistä TSL:n Lahden Seudun Opintojärjestö ry. on Työväen Sivistysliiton paikallinen vapaaehtoisjärjestö, joka edistää toiminnallaan sivistyksellistä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY POHJOLA-NORDENS DISTRIKT I TAVASTLAND RF POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Pohjola-Nordenin Hämeen piiri

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti. Lähtölista. numero 8.1.2015 13:33:52 1

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti. Lähtölista. numero 8.1.2015 13:33:52 1 LHS - XCX piirikunnalliset Lahti 8.1.2015 klo 18:30 Lähtölista Lähtö- Lähtöaika Nimi Seura 1 18:30:30,0 -- 2 18:31:00,0 -- 3 18:31:30,0 -- 4 18:32:00,0 Ampuja Hilma 5 18:32:30,0 Kallinen Lahja 6 18:33:00,0

Lisätiedot

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti 8.1.2015 klo 18:30 LOPPUTULOKSET

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti 8.1.2015 klo 18:30 LOPPUTULOKSET N0 0,km Hilma Ampuja Lahden Hiihtoseura 00:0:, 00:00:00,0 Lahja Kallinen Lahden Hiihtoseura 00::, 00:0:, 8..0 0:: M0 0,km 0 Leo Rajaniemi Lahden Hiihtoseura 00:0:09, 00:00:00,0 Hermanni Latonummi Hollolan

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 22. - 23.05.2015 10:51:05 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja N45 1. Hanna-Kaisa Nieminen LeA 94 98 97 289 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja M45 1. Tero Lahti HAS 99 97 97 293 300m Kivääri

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset 1(5) SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset Rullaluistelu 300m, miehet 1)Tommi Lahti If Femman 50,7 1) Jukka Korpi Kristiinan Urheilijat 31,2 1) Urmas Leirost Lahden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla.

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

tulisi tuottamaan asemakaavakysymyksien järjestelylle, kokous e: voinut asian siinä vaiheessa määrätä sen suhteen kantaansa. Huomiota kiinnitettiin

tulisi tuottamaan asemakaavakysymyksien järjestelylle, kokous e: voinut asian siinä vaiheessa määrätä sen suhteen kantaansa. Huomiota kiinnitettiin eduskunnassa aikaansaada sen, että pienviljelijäin uudisraivauspalkkiota hehtaaria kohti entisestään kohotetaan ja että alimmassa tilasuuruusluokassa laidunraivauspalkkio saatetaan samalle tasolle kuin

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6)

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6) 9.3.2012 1(6) NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys, nimi on Suomen Lähihoitajat ry, ruotsiksi Finlands Närvårdare rf. TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Järvenpään Vasemmisto

Järvenpään Vasemmisto Toimintakertomus vuodelta 2013 1. Yleistä Järvenpään Vasemmisto onnistui 2012 kunnallisvaaleissa hyvin ja sai yhden lisäpaikan eli kolme valtuutettua kaupunginvaltuustoon. Onnistunut tekninen vaaliliitto

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N OSASTON MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N OSASTON MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N OSASTON MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX:n osasto ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920 2011)

Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920 2011) Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920 2011) VALTION URHEILULAUTAKUNTA (1920 1924) 1920 1923 lvarwilskman (pj.) (siht. 12.4.1922 asti) V.J. Kostiainen (30.4.1923 asti, siht. 12.4.1922 alkaen) Elli

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Hämeen Pelastusliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä pelastusliitoksi. Pelastusliiton

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997)

Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997) Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997) 1988 Puheenjohtaja Aune Nurhonen Varapuheenjohtaja Hugo Jäppinen Rahastonhoitaja Karin Korvenranta Eila Pöri Toivo Sivunen Onni Koivu Espoo Mikko Vako Aulikki

Lisätiedot

TYÖVÄEN RETKEILYLIITON JÄSENSEURAN SÄÄNNÖT

TYÖVÄEN RETKEILYLIITON JÄSENSEURAN SÄÄNNÖT TYÖVÄEN RETKEILYLIITON JÄSENSEURAN SÄÄNNÖT 1/5 1&. Yhdistyksen nimi on KARJALAN RETKEILIJÄT RY. ja kotipaikka JOENSUU Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. SEURAN TARKOITUS JA SEN

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

28.4.1945 Valkeakoski, Haka

28.4.1945 Valkeakoski, Haka 28.4.1945 Valkeakoski, Haka 56 kg 1. Erkki Johansson Sunilan Sisu 2. Kauko Kiisseli Valkeakosken Haka 3. Torsti Kiisseli Tainionkosken Urheilijat 61 kg 1. Martti Laine Hallan Visa 2. Aarne Lanne Valkeakosken

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot